A Asemakaavan muutos. Kolavankatu 9, Kolava Lahti.fi

Transkriptio

1 A-2682 Asemakaavan muutos Kolavankatu 9, Kolava Lahti.fi

2 Selostus A (11) ( ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänä lokakuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa nro A PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Kolavan (18.) kaupunginosan korttelin tonttia 5 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Kolavan (18.) kaupunginosan korttelin tontti 8 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kolavan (18.) kaupunginosassa. Suunnittelualue käsittää teollisuustontin osoitteessa Kolavankatu 9, sen läheisiä katualueita (Sapelikatu ja Kolavankatu) sekä lähivirkistysaluetta (Haisevanpuisto). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,3 ha.

3 Selostus A (11) Ortoilmakuva kaava-alueelta (vuodelta 2014). 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa toteutumaton Kolavankadun katualuevaraus nykytilanteen mukaisesti Sapelikadun itäpuoleisella osuudella. Katualueen muuttamisen seurauksena Kolavankatu 9:ssä sijaitsevan teollisuustontin sekä läheisten katu- ja lähivirkistysalueiden rajaukset tulevat muuttumaan. Samalla tarkistetaan teollisuustontin kaavamääräykset. 1.4 Kaupungin strategia Asemakaavan muutos kehittää yhdyskuntarakennetta taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla ja suojelee pohjavesialuetta.

4 Selostus A (11) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Kaupungin strategia Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Pohjakartan tarkistaminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet KUVAUS Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista asemakaavakartta A-2682 osallistumis- ja arviointisuunnitelma

5 Selostus A (11) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksen aloituskokous pidettiin Asemakaava Kolavankadun katualueen rajaus muutetaan olemassa olevan tilanteen mukaiseksi. Samalla muutetaan läheisen teollisuustontin ja lähivirkistysalueen rajauksia sekä tarkistetaan teollisuustontin asemakaavamääräykset. 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaavat kunnallistekniikan osalta sekä yksityiset maanomistajat. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kolavan teollisuusalueella, joka on kaavoitettu 1980-luvulla, mutta on edelleen suurelta osin toteutumatta. Suunnittelualueelle on vahvistunut asemakaavan muutos vuonna Alueen pohjoispuolella kulkee Nastolantie, länsipuolella Sapelikatu ja eteläreunassa Lahti-Pietari - rautatie. Kaava-alueella sijaitsevalla teollisuustontilla on yksi yksikerroksinen rakennus, jossa on toiminut hautakiviä valmistava yritys Luonnonympäristö Kaava-alue sijaitsee Salpausselän reunamuodostuman etelärinteellä ja pohjaveden muodostumisalueella. Teollisuustontin puusto on kaadettu, mutta tontti on alkanut vesakoitumaan käyttämättömiltä osiltaan. Haisevanpuistossa on tehty harvennuksia ja sen alueella on lähinnä nuorta sekapuustoa. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti Rakennettu ympäristö Alue ei ole taajamakuvan kannalta merkittävä. Teollisuustontilla oleva rakennus tullaan oletettavasti purkamaan uuden toiminnan sijoittuessa tontille. Tontille ajo tapahtuu Kolavankadun kautta, tontin koilliskulmasta. Koiskalantien ja Sapelikadun varressa kulkee jalankulun ja pyöräilyn väylä. Teollisuustontin eteläpäässä on maanalaisille johdoille varattu alue, jolla sijaitsee sähkökaapeli sekä kaukolämpö-, vesi- ja jätevesiputket. Lisäksi katualueilla kulkee sähkö- ja tietoliikennekaapeleita, vesijohto sekä hulevesiviemäri. Suunnittelualue sijaitsee junaradan ja Nastolantien välissä, joista molemmista aiheutuu alueelle meluhaittoja. Lisäksi junarata voi aiheuttaa alueelle tärinähaittoja.

6 Selostus A (11) Päiväajan melu suunnittelualueella Maanomistus Yksityisten omistamat alueet, kaupunki, muut kunnat, seurakunnat, valtio, yritykset, yhteisöt jne. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön vahvistaman Päijät- Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavasta on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10 valitusta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. Maakuntakaavassa alue kuuluu teollisuus- ja varastoalueeseen (T). Alue sijaitsee osittain tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pv). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Nastolantiehen, joka on seututie (st) ja etelässä rautatiehen.

7 Selostus A (11) Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Osayleiskaava Vuosien aikana päivitetty Lahden läntisten osien yleiskaava (Y-202) on saanut lainvoiman Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta.

8 Selostus A (11) Lahden läntisten osien osayleiskaavassa suunnittelualue on elinkeinoelämän aluetta (TY-30). Alueen pohjoispuolella kulkee Salpausselän reunamuodostuma-alueen rajaus. Lisäksi alue sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesialueella (pv) ja pohjaveden muodostumisalueen (pvm) raja kulkee suunnittelualueen halki. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee seututie (Nastolantie) ja alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös varaus eritasoliittymälle. Osayleiskaavan TY-30 määräyksen suunnitteluohje kuuluu seuraavasti: Suunnittelussa on otettava huomioon tuleva Nastolantie. Pohjavesialueelle rakennettaessa on saavutettava valtakunnallisen viherkerrointyökalun tavoitetaso tai sitä vastaava viherrakentamisen laatutaso. Selvitetään hajautetun uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuudet ja tuotantotapojen vaikutus maisemaan. Asemakaava Voimassaolevassa asemakaavassa alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), lähivirkistysaluetta (VL) ja katualuetta. Kaavassa on osoitettu johtoa varten varattu alueen osa teollisuustontin eteläreunaan. Autopaikkoja on määrätty yksi jokaista kolmea työntekijää kohti (1ap/3tt). Teollisuustonttia koskee myös pohjavesimääräys (pv). Asemakaavaa on aikanaan muutettu katuratkaisujen vuoksi, joita tarvittiin radan eteläpuolella sijaitsevan kaatopaikan liikenteen vuoksi. Kaavamuutoksella suurennettiin teollisuustontteja ja vähennettiin niiden rakennusoikeutta, koska kaatopaikan läheisyyden vuoksi enteiltiin alueelle sijoittuvan paljon pihatilaa vaativia toimintoja. Ote voimassaolevasta asemakaavasta. seudun rakennemalli 2040 Suunnittelualue sijoittuu seudun rakennemallissa teollisuus- ja logistiikkaalueeseen, joka on myös yhdyskuntarakenteen laajenemisaluetta.

9 Selostus A (11) Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Pohjakartan tarkistus on suoritettu Laaditut selvitykset Asemakaavan yhteydessä ei ole laadittu erillisiä selvityksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - - Kunnallistekniikka - Rakennus- ja ympäristövalvonta - Lahden kaupunginmuseo - Lahti Aqua - Lahti Energia Oy, lämpöliikennetoiminta - LE-Sähköverkko Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Uudenmaan ELY-keskus / liikenne - Liikennevirasto / Rataosasto - VR-Yhtymä Oy - DNA Oy, Etelä-Suomi Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja asetetaan nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle yhdessä kaavamuutosluonnoksen kanssa. Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille

10 Selostus A (11) toimitetaan postitse kaavaluonnos ja OAS. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen aloituskokous pidettiin Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä toimitetaan viranomaisille OAS sekä kaavaluonnos ja pyydetään niistä viranomaislausunnot. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on muuttaa Kolavankadun katualue vastaamaan olemassa olevaa tilannetta sekä sen myötä päivittää alueella sijaitsevan teollisuustontin ja lähivirkistysalueen rajausta sekä tarkistaa teollisuustontin kaavamääräyksiä. 5 KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu yksi teollisuus- ja varastorakennusten tontti (T), yksi lähivirkistysalue (VL) sekä katualuetta. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle saa rakentaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia ja tontin rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun (e=0,60) mukaisesti. Tontin eteläosaan on osoitettu alue, jonne voidaan sijoittaa johtoja. Tontille ajo tapahtuu tontin koilliskulmasta, Kolavankadulta. Autopaikkoja tulee rakentaa yksi autopaikka kahta työntekijää kohti (1 ap / 2tt). Lisäksi tontille on osoitettu pohjaveden suojeluun liittyvä määräys (pv-1) Mitoitus ja aluevaraukset Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T): - tonttien pinta-ala yhteensä m 2 - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus k-m 2 - tehokkuus e = 0,60 - autopaikkoja (1 ap/ 2 tt) Viheralue (VL): - tonttien pinta-ala yhteensä 6233 m 2 Katualueet: - pinta-ala yhteensä 7758 m VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 mukainen. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Liikenteen toimivuutta on tarkasteltu liikennesuunnittelijan kanssa ja todettu, että Kolavankadulle voi ajoittain aiheutua pientä ruuhkautumista kääntyessä Nastolantien suuntaan Sapelikadulle, mikäli alueen teollisuusrakentaminen toteutuu kokonaisuudessaan.

11 Selostus A (11) Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön, sillä alue on ollut jo pitkään sille osoitetussa käytössä. Kaavassa on huomioitu pohjaveden suojelu Muut vaikutukset Asemakaavassa on osoitettu maanalaisille johdoille varattu alue teollisuustontin eteläreunaan, jossa kulkee erilaisia kunnallisteknisiä johtoja. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Alue on melualuetta ja alueella voi olla raideliikenteestä aiheutuvia tärinähaittoja. Asemakaavan muutoksella alueelle ei ole osoitettu melun tai tärinän torjumiseen liittyviä määräyksiä, koska alueella sijaitsevan tontin pääkäyttötarkoitus on osoitettu teollisuus- ja varastotoiminnalle. Teollisuustoiminnasta voi aiheutua melu- ja/tai tärinähaittoja, jotka ratkaistaan ympäristöluvalla. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamääräykset ovat kaavakartan liitteenä. 5.6 Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen on mahdollista toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Suunnitteluinsinööri Riina Puusaari