A Asemakaavan muutos. Ailinkatu 1, Nikkilä Lahti.fi

Transkriptio

1 A-2689 Asemakaavan muutos Ailinkatu 1, Nikkilä Lahti.fi

2 Selostus A (14) ( ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29. päivänä marraskuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa nro A-2689 sekä kaavan mukaista tonttijakoa M PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin tonttia 5. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin tontit 7-9. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nikkilän (23.) kaupunginosassa. Suunnittelualue käsittää suuren pientalotontin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,25 ha.

3 Selostus A (14) Ortoilmakuva vuodelta 2014, jossa näkyy myöhemmin tontilta puretut rakennukset. Suunnittelualue rajattu punaisella. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on jakaa suuri omakotitalotontti useammaksi omakotitalotontiksi. 1.4 Kaupungin strategia Asemakaavan muutos kehittää yhdyskuntarakennetta taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

4 Selostus A (14) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Kaupungin strategia Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Pohjakartan tarkistaminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoituksen eteneminen ja aikataulu Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet KUVAUS Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista asemakaavakartta A-2689

5 Selostus A (14) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu kaupungin aloitteesta. Kaavatyötä on käsitelty Launeen ja Nikkilän kaavoituksen asukasillassa ja Eteläisten kaupunginosien asukasillassa Asemakaava Suuri omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO) muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), joka samalla jaetaan useammaksi pienemmäksi tontiksi. 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaavat kunnallistekniikan osalta sekä yksityiset maanomistajat. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nikkilän asuinalueella, joka on rakentunut alun perin sotien jälkeen. Tuolloin tontit ovat olleet ajalle tyypillisesti suuria asuntoviljelytontteja. Alue on alkanut tiivistymään luvulla asemakaavoituksen seurauksena. Suunnittelualue rajautuu Ailinkatuun, Orvokkitiehen sekä viereisiin omakotitalotontteihin. Näkymä Ailinkadulta suunnittelualueelle. Kuvassa näkyvät tontilla sijainneet rakennukset. (Lähde: Google Maps, 2011) Luonnonympäristö Suunnittelualue on jakautunut selvästi kahteen eri osaan: Itäpuoli tontista on aukea ja muodostanut rakennusten pihapiirin, kun taas länsipuoli tontista on saanut kasvaa vapaasti metsäiseksi.

6 Selostus A (14) Alueen maaperä on savea. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristö on pientaloaluetta, jonka rakennuskanta ulottuu luvuilta 2000-luvulle. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on vahvistunut asemakaavan muutos vuonna 1998, joka on mahdollistanut rivitaloasumisen alueella. Suunnittelualueella on sijainnut perinteinen rintamamiestalo talousrakennuksineen, jonka kaupunki on ostanut vuonna 2015 yksityiseltä maanomistajalta. Tontilla olleen rakennukset on purettu huonokuntoisina vuonna Tonttiliittymä on sijainnut Ailinkadulla, tontin itäpäässä. Kunnallistekniset johdot kulkevat läheisillä katualueilla ja tontille on rakennettu vesijohtoliittymä Orvokkitien puolelta. Lahti Energian kaukolämpöputki kulkee Ailinkadulla sekä Orvokkitiellä. Tontilla saattaa sijaita vanhoja vesi- ja sakokaivoja. Ortoilmakuva vuodelta Suunnittelualue on merkitty kuvaan punaisella rajauksella. Launeen peruskoulu sijaitsee reilun kilometrin päässä suunnittelualueesta ja lähimmät päiväkodit n. 1,5 km päässä. Liipolan monitoimitalolle on matkaa n. 1,6 km ja Launeen kirjastolle n. 2 km. Launeen market-alue sijaitsee 1,6 km päässä suunnittelualueesta. Orvokkitiellä kulkee paikallisliikenteen linja-autoreitti. Lisäksi Orvokkitien varressa on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet.

7 Selostus A (14) Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön vahvistaman Päijät- Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavasta on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10 valitusta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. Maakuntakaavassa alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Osayleiskaava Vuosien aikana päivitetty Lahden läntisten osien yleiskaava (Y-202) on saanut lainvoiman Lahden läntisten osien osayleiskaavassa suunnittelualue on asuinaluetta (A-15). Määräyksessä painotetaan asuinalueiden elinympäristöjen viihtyisyyden ja turvallisuuden huomioimista suunnittelussa ja rakentamisessa.

8 Selostus A (14) Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta. Asemakaava Voimassaolevassa asemakaavassa yhdestä tontista koostuva suunnittelualue on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO). Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 300 m² ja kerrosluvuksi on määrätty kaksi (II). Asemakaava on vuodelta Ote voimassaolevasta asemakaavasta.

9 Selostus A (14) seudun rakennemalli 2040 Suunnittelualue sijoittuu seudun rakennemallissa tiivistettävään asuinalueeseen. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Pohjakartan tarkistus on suoritettu Laaditut selvitykset Asemakaavan yhteydessä ei ole laadittu erillisiä selvityksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - - Kunnallistekniikka - Rakennus- ja ympäristövalvonta - Lahden kaupunginmuseo - Lahti Aqua - Lahti Energia Oy, lämpöliikennetoiminta - LE-Sähköverkko Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Nikkilän omakotiyhdistys Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 3 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaava on vaikutuksiltaan vähäinen, minkä vuoksi erillistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei laadita (MRL 63, 2.mom.).

10 Selostus A (14) Kaavahanketta on esitelty Launeen ja Nikkilän kaavoituksen asukasillassa ja Eteläisten kaupunginosien asukasillassa Luonnosvaiheen kuuleminen pidettiin , jolloin alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille toimitettiin postitse kaavaluonnos. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä Kaavoituksen eteneminen ja aikataulu Asemakaavamuutoksen hyväksyy tekninen ja ympäristölautakunta. Tavoitteellinen aikataulu, mikäli asemakaavan muutoksesta ei jätetä muistutuksia tai valiteta, on esitetty seuraavana (kuukausi/vuosi). 03 /16 10 /17 1 ALOITUSVAIHE Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa LUONNOSVAIHE Luonnosvaiheessa laaditaan idealuonnoksia ja selvityksiä sekä arvioidaan luonnoksen tai luonnosvaihtoehtojen vaikutuksia. Lisäksi käydään neuvotteluja osallisten kanssa. Luonnosvaiheessa järjestetään osallisten ennakkokuuleminen ja tarvittaessa yleisötilaisuus. Osallisille lähetetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Materiaalit lisätään myös kaavatyön verkkosivuille. Yleisötilaisuudesta ilmoitetaan Uusi Lahti -lehdessä, tarvittaessa Nastola-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla Osallistuminen Osalliset voivat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Mielipiteen voi jättää sähköpostilla osoitteeseen diaari.teky@lahti.fi. Tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä pyydetään lausunnot. Annetut mielipiteet ja lausunnot julkaistaan nimineen kaupungin verkkosivuilla. 12 /17 3 EHDOTUSVAIHE Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus valitun kaavaluonnoksen pohjalta. Suunnittelussa huomioidaan ennakkokuulemisessa esitetyt mielipiteet. Kaavaehdotus esitellään tekniselle ja ympäristölautakunnalle, jonka päätöksellä se asetetaan nähtäville 30 vuorokaudeksi Lahti-Pisteeseen (Kirkkokatu 31, pääkirjaston aula sekä Nastolassa Pekkalantie 5) sekä kaupungin verkkosivuille. Nähtävillä olosta kuulutetaan Uusi Lahti - lehdessä, Nastola-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla sekä ilmoitustaululla. Nähtävillä olon jälkeen kaavan laatija valmistelee vastineet mahdollisiin muistutuksiin. Jos muistutukset eivät aiheuta ehdotukseen olennaisia muutoksia, kaava etenee vastineineen hyväksymisvaiheeseen. Muussa tapauksessa tekninen ja ympäristölautakunta asettaa muutetun kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville. Osallistuminen Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen nähtävillä olon aikana. Muistutus osoitetaan tekniselle ja ympäristölautakunnalle, ja sen voi toimittaa Lahtipisteeseen tai sähköpostilla osoitteeseen diaari.teky@lahti.fi. Muistutuksen tehneille lähetetään perusteltu vastaus. Lausuntoja pyydetään tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä, mikäli kaava on oleellisesti muuttunut luonnosvaiheesta. Muistutukset julkaistaan nimineen kaupungin verkkosivuilla.

11 Selostus A (14) 02 /17 4 HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja mahdolliset muistutukset vastineineen sekä esittää kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen. Vaikutukseltaan vähäisen kaavan muutosehdotuksen hyväksyy tekninen ja ympäristölautakunta. Hyväksymispäätöksestä lähetetään tieto kaava-aloitteen tekijälle, muistutuksen tehneille ja viranomaisille. Osallistuminen Osalliset ja kunnan jäsenet voivat valittaa kaupunginvaltuuston tai teknisen ja ympäristölautakunnan päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän valitusaikana. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollisuus valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 04 /17 5 VOIMAANTULO Kaava saa lainvoiman noin 1,5 2 kuukauden kuluttua kaupunginvaltuuston päätöksestä, mikäli kaavasta ei valiteta. Kaava kuulutetaan lainvoimaiseksi kaupungintalon ilmoitustaululla Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksesta ei ole pidetty erillistä aloituskokousta. Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä toimitettiin viranomaisille kaavaluonnos ja pyydettiin siitä viranomaislausunnot. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on jakaa suuri omakotitalotontti useammaksi pienemmäksi omakotitalotontiksi. Kuva Orvokintien risteyksestä Ailinkatua itään, suunnittelualue oikealla.

12 Selostus A (14) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Lausunnot Kaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 6 lausuntoa. Hämeen ELY-keskuksella, Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksella, Lahden kaupunginmuseolla ja Lahden ympäristöpalveluilla ei ollut lausuttavaa kaavaluonnokseen. Lahti Energia toivoi kaavassa määrättävän lämmitystavaksi kaukolämmön. Lahti Aqua huomautti, että tontille tulevien kiinteistön jätevesiviemärin ja vesijohdon purkamisesta huolehtii tontin omistaja. Kaavoittaja ei katso tarpeelliseksi määrätä lämmitystavasta näin pienessä kohteessa. Näin ollen tontin tulevilla omistajilla/vuokralaisilla on mahdollisuus päättää itselleen paras lämmitysvaihtoehto. Mielipiteet Kaavaluonnoksesta saatiin yksi kirjallinen mielipide, jossa ei ollut huomautettavaa kaavan sisältöön. Luonnoksen perusteella on alueen osallisten kanssa keskusteltu yleisötilaisuuksissa ja puhelimitse mm. tonttien määrästä, rakennusten etäisyydestä tontin rajasta, rakennusten korkeudesta ja niiden harjansuunnasta. Osa osallisista oli sitä mieltä, että kolme tonttia on sopiva määrä, kun taas osa olisi kaivannut väljyyttä ja olisivat jakaneet tontin kolmen tontin sijaan kahtia. Kaupungin näkökulmasta kolme tonttia on kuitenkin perusteltu ratkaisu, sillä pienemmät tontit kiinnostavat enemmän ja niiden hinta on ostajalle/vuokraajalle edullinen. Lisäksi yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on kaupungin strategian mukaista. Eräs osallinen toivoi, että rakennukset olisivat etäämmällä Ailinkadusta. Rakennusmassat on kaavassa sijoitettu 4 metrin päähän tontin rajoista, mikä on nykyisin yleisesti käytössä oleva mitoitus. Nykyisestä Ailinkadun asflatin reunasta rakennusmassat sijoittuvat noin 7 metrin päähän. Osa osallisista toivoi rakentamista vain yhteen kerrokseen, osan mielestä taas 1,5-kerroksinen ratkaisu toimisi alueella ihan hyvin. Kaavassa kerrosluvuksi on määrätty Iu3/4, mutta sitä ei ole määrätty pakolliseksi. Näin ollen tonteille voi halutessaan rakentaa myös vain yhteen kerrokseen. Alue on nykyisellään rakenteeltaan varsin sekavaa, joten yhteen kerrokseen pakottaminen ei tunnu mielekkäältä. Lisäksi asemakaavan kerrosluku ja katua vasten ohjattu harjansuunta mahdollistavat n. 800 m² kokoisten tonttien tehokkaamman suunnittelun. Osallisilta saadun palautteen perusteella rakennusten kattomuodoksi tarkennettiin luonnosvaiheen jälkeen satulakatto. 5 KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu yksi erillispientalojen korttelialue (AO), jolla sijaitsee kolme tonttia. Korttelialueelle saa rakentaa enintään yksikerroksisia rakennuksia, joiden ullakkokerroksesta saa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi käyttää ¾. Jokaiselle tontille on osoitettu rakennusoikeutta päärakennusta varten 180 m 2 ja talousrakennuksia varten 50 m 2. Rakennusten sijoittamista tonteille on ohjattu osoittamalla asuinrakennukset kadun puoleiseen sekä itäpuolen rakennusalaan kiinni.

13 Selostus A (14) Kaavassa on määrätty rakennusten kattomuodoksi satulakatto (ju). Korttelialueelle on osoitettu istutettavaa aluetta Orvokkitien puolelle sekä tonttien eteläreunaan. Lisäksi katualueiden puoleisille sivuille on määrätty istutettavan pensasaita (ai). Tontille 9 on osoitettu liittymäkielto Orvokkitien puoleiselle sivulle Mitoitus ja aluevaraukset Erillispientalojen korttelialue (AO): - tonttien pinta-ala yhteensä 2477 m 2 - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 690 k-m 2 - tehokkuus e = 0, VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 mukainen. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Kaavalla on vähäisiä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaavan mukainen rakentaminen muuttaa lähiympäristön luonnetta, koska suurella tontilla on aiemmin ollut vain yksi asuinrakennus talousrakennuksineen. Kaava mahdollistaa kolmen omakotitalon rakentamisen Ailinkadun varteen. Kaavan mukainen rakentaminen vaikuttaa lähiasukkaiden näkymien muuttumista. Toisaalta alue siistiytyy rakentamisen myötä. Uusien tonttien tonttiliittymät tulevat suoraan Ailinkadulle, mikä lisää hivenen Ailinkadun liikennettä. Ailinkatu on kuitenkin päättyvä katu, joten alueella ei ole läpikulkuliikennettä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön, sillä tontti on ollut asuinkäytössä. Rakentamisen myötä puustoa ja kasvillisuutta tullaan poistamaan. Kaavamääräyksillä on määrätty istutettavana pidettävistä tontin osista sekä istutettavista pensasaidoista. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamääräykset ovat kaavakartan liitteenä. 5.5 Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen on mahdollista toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Suunnitteluinsinööri Riina Puusaari

14 Selostus A (14) 8 SEURANTALOMAKE

15 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: NIKKILÄN (23.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN KAAVATONTTIA 5. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA Kaavan nimi MUODOSTUU: NIKKILÄN (23.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN TONTIT 7 9 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2689 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pintaala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,2477 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,2477 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,28 0, A yhteensä 0, , ,28 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä

16 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,28 0, A yhteensä 0, , ,28 0, AO 0, , ,28 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä