A-2657 N089. Asemakaavan muutos. Pappila, Nastola Lahti.fi

Transkriptio

1 A-2657 N089 Asemakaavan muutos Pappila, Nastola Lahti.fi

2 Selostus A (13) ( ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 31. päivänä elokuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa nro A-2657, N089, Pappila, Nastola 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Nastolan (35.) kaupunginosan asuinpientalojen korttelin 183 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Nastolan (35.) kaupunginosan korttelin 183 tontit 3-5. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan (kohde nro 61). Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Nastolan (35.) kaupunginosassa, Immiläntien varrella. Suunnittelualue käsittää suuren pientalotontin, jolla sijaitsee yksi omakotitalo talousrakennuksineen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,7 ha. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on jakaa suuri pientalotontti useammaksi tontiksi.

3 Selostus A (13) 1.4 Kaupungin strategia Kaupungin strategian mukaisesti asemakaavan muutos kehittää yhdyskuntarakennetta taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

4 Selostus A (13) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Kaupungin strategia Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Pohjakartan tarkistaminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Osallisten lausunnot ja mielipiteet KUVAUS Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista asemakaavakartta A-2657 osallistumis- ja arviointisuunnitelma

5 Selostus A (13) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu maanomistajan aloitteesta. Kaavamuutoksen aloituskokous pidettiin Asemakaava Asemakaavassa jaetaan suuri pientalotontti kolmeksi pientalotontiksi. 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaavat kunnallistekniikan osalta ja alueen maanomistajat muun rakentamisen osalta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Suunnittelualue koostuu suuresta pientalotontista, jolla on päärakennuksen lisäksi yksi talousrakennus. Tontilla on päärakennuksen eteläpuolella hoidettu pihapiiri, mutta tontin länsiosa on metsäinen ja rakentamaton. Suunnittelualueen rajaus vuoden 2014 ortoilmakuvassa Luonnonympäristö Suunnittelualueen länsiosan pienialainen metsikkö on sekametsää. Alueen maaperä on hiekkaa, moreenia ja hietaa. Tontilla oleva asuinrakennus sijaitsee pienen mäennyppylän päällä, joka laskee loivasti muuhun suunnittelualueeseen nähden ja jyrkemmin tontin koilliskulmassa, tontin rajojen ulkopuolella.

6 Selostus A (13) Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti. Suunnittelualueen länsiosan metsikköä Rakennettu ympäristö Nykyisellä tontilla oleva 237 k-m² suuruinen asuinrakennus on valmistunut vuonna 1952 ja talousrakennus seuraavana vuonna. Päärakennus on alun perin rakennettu kirkkoherran pappilaksi ja se on Aholan selvityksessä määritelty historiallisesti, taajamakuvallisesti ja arkkitehtonisesti edustavaksi rakennukseksi. Kirkkoherran pappilana toiminut rakennus on valmistunut vuonna 1952.

7 Selostus A (13) Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Tauno Niemioja. Talolle ominaisia piirteitä ovat selvityksen mukaan rapatut julkisivut, erityyppisen kuistit ja parvekkeet yksityiskohtineen, julkisivujen jäsentely erilaisin ikkunoin, punatiiliset koristemuuraukset pilareissa sekä ikkuna- ja oviaukoissa sekä sokkelin liuskekiviverhous. Lisäksi pihapiirillä on todettu olevan kulttuurihistoriallista arvoa, sillä tontilla on säilynyt vanhaa puustoa. Päärakennus on jo pitkään ollut yksityisasuntona. Pihapiirissä oleva talousrakennus on puurakenteinen, harjakattoinen ja pääväriltään punainen. Suunnittelualueen läheinen Pappilanpellon pientaloalue on rakentunut pääosin 1970-luvun puolivälissä. Alueella on myös rivitaloja, jotka ovat rakentuneet välillä. Suunnittelualue rajautuu pohjoispuoleltaan Immiläntien katualueeseen. Immiläntien rinnalla kulkee kevyen liikenteen väylä, mikä sijaitsee suunnittelualueen ja Immiläntien välissä. Suunnittelualueen lounaisnurkassa kulkee Lahti Aquan vesijohto. Lisäksi tontille kulkee ilmasähköjohto eteläpuolen puistoalueelta. Talousrakennus lounaasta päin kuvattuna Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa.

8 Selostus A (13) 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön vahvistaman Päijät- Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavasta on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10 valitusta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (Maakuntavaltuusto , Ympäristöministeriö ) kaava-alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Alue sijaitsee tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pv). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Immiläntiehen, joka on merkittävä yhdystie (yt). Osayleiskaava Suunnittelualueella ei ole lainvoimaista yleiskaavaa. Asemakaava Asemakaavan muutosalueella on voimassa asemakaava, joka on vuodelta 2010 (Nastolan KV ). Muutosalue koskee asemakaavan korttelin 183 tonttia 1. Voimassa olevassa kaavassa suunnittelualue on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AP/s-2). Tontilla sijaitseva päärakennus on asemakaavassa merkitty suojeltavaksi (sr-1) ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 240 k-m². Tontin eteläosalle on osoitettu rakennusoikeutta 760 k-m², minkä lisäksi talousrakennuksia varten on osoitettu 200 k-m².

9 Selostus A (13) Ote voimassaolevasta asemakaavasta. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Pohjakartan tarkistus on suoritettu Laaditut selvitykset Alueesta on laadittu seuraavat selvitykset: - Kirkonkylän, Nastonharjun, Kisaharjun ja Pappilanpellon kulttuuriympäristöselvitys (Ahola, 2008) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan kaavamuutoshakemuksesta Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaluonnoksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset.

10 Selostus A (13) 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - - Kaupunkiympäristö - Rakennus- ja ympäristövalvonta - Lahden kaupunginmuseo - Lahti Aqua Oy - Lahti Energia Oy, lämpöliiketoiminta - LE-Sähköverkko Oy - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Uudenmaan ELY-keskus / liikenne - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Nastolan aluejohtokunta - DNA Oy, Etelä-Suomi - Nastola-seura Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavatyötä esiteltiin Nastolan kaavaillassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavan kotisivuille Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen aloituskokous pidettiin Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteena on kaavoittaa suunnittelualueelle kolme pientalotonttia kaavahakemuksen mukaisesti. 4.4 Osallisten lausunnot ja mielipiteet Asemakaavan luonnoksesta saatiin neljä lausuntoa: Lahden kaupunginmuseolta, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, Hämeen ELY-keskukselta ja Nastolan aluejohtokunnalta. Ainoastaan museo esitti muutosehdotuksen kaavan sisältöön, jossa esitettiin olemassa olevan talousrakennuksen suojelemista sekä AO/s määräyksen täydentämistä koskemaan myös pihan kasvillisuutta, erityisesti maisemapuita. Museon lausunto on huomioitu kaavaehdotusta valmisteltaessa.

11 Selostus A (13) 5 KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu kolme pientalotonttia (AO). Tontti 3 Tontti 3 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AO/s). Merkintä sisältää myös seuraavan määräyksen: Korjattavien ja uudisrakennusten tulee soveltua ympäristöön. Pihapiirin kasvillisuus tulee säilyttää perinteisenä ja maisemallisesti merkittävä puusto tulee säilyttää.. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 240 k-m² olemassa olevaa asuinrakennusta varten, 75 k-m² olemassa olevaa talousrakennusta varten sekä 125 k-m² rakennusoikeus yksikerroksisia talousrakennuksia varten. Kerrosluku tontilla on ½ k I u ½, mikä vastaa nykyisen asuinrakennuksen kerroslukua. Olemassa olevaan asuinrakennukseen on kohdistettu suojelumääräys (sr), koska rakennus on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja taajamakuvan kannalta arvokas, jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Määräyksessä todetaan myös, että rakennuksen korjaus- ja muutostöiden suunnitelmista on neuvoteltava kaupunginmuseon kanssa ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista. Sama suojelumääräys (sr) koskee myös olemassa olevaa talousrakennusta. Tontin pinta-ala on 5290 m². Tonttiliittymä säilyy nykyisellä paikallaan Immiläntien puolella. Tontin reunoille on osoitettu istutettavaa aluetta. Tontit 4 ja 5 Tontit 4 ja 5 on osoitettu erillispientalojen alueeksi (AO) ja kummallekin osoitettu rakennusoikeutta 240 k-m² ja tonttien kerrosluvuksi on osoitettu I u ½. Tonteille on osoitettu julkisivumääräys (ju), jonka mukaan rakennusten katto tulee olla harjakatto. Tontin 5 lounaiskulmaan on osoitettu varaus maanalaista johtoa varten. Tontin 4 pinta-ala on 853 m² ja sen ajoyhteys on osoitettu rasitteena tontille 3. Tontin 5 pinta-ala on 1019 m² ja se rajautuu eteläsivultaan Heinätien katualueeseen, joten tonttiliittymä tulee olemaan Heinätielle. Tonttien reunoille on osoitettu istutettavaa aluetta Mitoitus ja aluevaraukset Pientalojen korttelialue (AO ja AO/s)): - tonttien pinta-ala yhteensä 7166 m2 - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 920 k-m2 - tehokkuus e = 0, VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Asemakaavalla ei ole suurta vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Kaavamuutos tiivistää yhdyskuntarakennetta kestävästi. Uusi rakentaminen vaikuttaa lievästi alueen lähimaisemaan. Kaavamääräyksissä on huomioitu uusien rakennusten sopiminen olemassa olevaan rakennuskantaan pitämällä kerrosluku maltillisena ja määräämällä rakennuksille harjakatto. Tontilla 3 olemassa olevalle asuinrakennukselle kohdistettu suojelumääräys mukailee voimassa olevan kaavan suojelumääräystä, joka on laadittu Aholan selvityksen suositusten mukaisesti. Suojelumääräys koskee myös olemassa olevaa talousrakennusta. Määräyksen tavoitteena on

12 Selostus A (13) säilyttää rakennusten erityispiirteet. Lisäksi tonttia koskeva suojelumääräys (AO/s) suojelee pihapiirin kulttuurihistoriallista arvoa. Nykyinen tonttiliittymä Immiläntielle. Tonttiliittymän korkoja kartoitettiin kantakartan tarkistuksen yhteydessä. Kahden uuden omakotitalon rakentaminen ei lisää merkittävästi liikennettä alueella. Lisäksi uusien tonttien liikenne jakautuu kahdelle eri kadulle. Nykyistä Heinätietä tulee jatkaa katualuevarauksen mukaisesti, mikä aiheuttaa kustannuksia kaupungille.

13 Selostus A (13) Maastokartoituksessa on tarkistettu erikseen Immiläntien puolella säilyvän tonttiliittymän korkoja. Koroista ilmenee, että tonttiliittymän kaltevuus vaihtelee vain 20 cm 35 metrin matkalla Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön Muut vaikutukset Asemakaavassa on osoitettu maanalaisille johdoille varattu alue tontin 5 lounaisnurkkaan, jossa kulkee Lahti Aquan vesijohto. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole häiriötekijöitä, jotka vaikuttaisivat kaava-alueeseen eikä kaavassa osoiteta toimintaa, joka häiritsisi ympäristöä. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ovat kaavakartan liitteenä. 5.6 Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. Asemakaavan toteutuksesta vastaavat kunnallistekniikan osalta ja maanomistajat muun rakentamisen osalta. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Suunnitteluinsinööri Riina Puusaari 8 SEURANTALOMAKE

14 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: NASTOLAN (35) KAUPUNGINOSAN Kaavan nimi KORTTELIN 183 TONTTIA 1. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: NASTOLAN (35.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 183 TONTIT 3 5. Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2657 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala 0,7166 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,7166 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,13 0, A yhteensä 0, , ,13 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä

15 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] 2 +1 Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,13 0, A yhteensä 0, , ,13 0, AO 0, , ,26 0, AO/s 0, , ,08 0, AP/s-2-0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä