ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS JA SIIHEN PERUSTUVAT KUVIOKOHTAISET HOITO- JA KÄYTTÖSUOSITUKSET

Transkriptio

1 HERMANSÖ (HERMANNINSAARI) ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS JA SIIHEN PERUSTUVAT KUVIOKOHTAISET HOITO- JA KÄYTTÖSUOSITUKSET Arto Lankinen Porvoon maalaiskunta. Ympäristönsuojelulautakunta Päivitys

2 1 1. ALUEEN YLEISTIEDOT 1.1. Sijainti Hermansö on noin 95 hehtaarin kokoinen niemi, joka työntyy mantereesta merelle Porvoon maalaiskunnassa Tolkkisten ja Kråkön välissä (peruskarttalehti ). Hermansön länsipuolella sijaitsee matala Koddervikenin lahti, sen itäpuolella aukeaa Haikkoonselkä, etelässä taas Emäsalonselkä. Hermansön aiemmin mantereesta erottanut Grundsundin salmi on nykyisin lähes umpeenkasvanut Nykyinen maankäyttö Hermansön läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa kaksi soratietä, joiden varrelle alueen pientaloasutus on keskittynyt. Suurin osa Hermansön vanhasta asutuksesta lienee peräisin ja 1950-luvuilta. Uusia omakotitaloja on rakennettu erityisesti 1980-luvulla alueen etelä-, itä- ja keskiosiin. Oy Tampella Ab:n suurimmaksi osaksi omistama Hermansön länsiranta on säästynyt rakentamiselta lähes kokonaan. Vain Porvoon maalaiskunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee länsirannalla. Puhdistamoalue onkin ainoa kunnan Hermansössä omistama maa-alue. Rakennettua aluetta on kaikkiaan noin 25 hehtaaria. Hermansössä on lisäksi vajaat 20 hehtaaria peltomaata. Puolet pelloista on nykyisin kesannolla tai kasvaa nurmea. Toinen puoli pelloista on metsitetty vuotta sitten. Havupuuvaltaisissa metsissä, joita on noin 30 hehtaaria, on tehty jonkin verran harvennus- ja aukkohakkuita. Hakkuut ovat keskittyneet alueen keskiosiin. Rantaniittyjä sekä selvityksessä Hermansön kokonaispinta-alaan mukaanlaskettuja ruovikoita on yhteensä arviolta 20 hehtaaria Pääasialliset luontotyypit Hermansö edustaa kokonaisuudessaan enemmän tai vähemmän ihmistoiminnan vaikutuksen alaista kulttuuriseutua. Vain alueen länsiranta on säilynyt edes jossain määrin luonnontilaisena. Hermansössä vuorottelevatkin pihapiirit ja pienialaiset pellot metsäisten kalliomäkien kanssa. Metsät ovat pääasiassa kuusivaltaisia kangasmetsiä, joiden seassa on kuitenkin myös rehevän lehtomaisia alueita. Hermansön rannat ovat suurimmaksi osaksi matalia ja ruovikkoisia Kuluneisuus ja roskaantuneisuus Hermansön suhteellisen pieni pinta-ala yhdistettynä siellä jo nykyisin olevaan melko tiheään asutukseen on aiheuttanut kasvillisuuden kulumista lähes koko alueella. Varsinkin Grundsundinmäen arvokkaiden metsälehmusten ympäristö on kulunutta ja vastaisuudessakin kulutukselle altista aluetta. Hermansön rakentamattoman länsirannan ja osittain rakennetun keskiosan metsäalueille on muodostunut ahkeran ulkoilukäytön seurauksena polkuverkostoja. Uudet tielinjaukset sekä omakotitalojen ja vesijohtojen rakentaminen on kuluttanut alueen kasvillisuutta myös melko paljon. Roskaisuutta ei alueella havaittu hälyttävissä määrin muutamia pieniä, vanhoja jätekuoppia lukuunottamatta. Rannoilta löytyi paikoin hieman metalliromua ja muoviroskaa.

3 Häiriötekijät Rakentaminen ja voimakkaat talousmetsäkäsittelyt uhkaavat eniten Hermansössä vielä säilyneitä arvokkaita luontokohteita. 2. ALUEEN SUOJELUARVO Hermansön tietyillä osilla, kuten Grundsundinmäen metsälehmuslehdoilla, on paikallista arvoa kasvillisuutensa takia. Hermansö on vielä myös suhteellisen idyllinen ja vihreä kokonaisuus, jonka lisärakentamista kannattaa tarkkaan harkita. 3. LUONTOTYYPIT SEKÄ NIIDEN HOITO- JA KÄYTTÖSUOSITUKSET Seuraavassa esitetään kuviokohtaiset luontotyypit sekä näille kuvioille laaditut hoito- ja käyttösuositukset. Luontotyypityksen perusteena olevat kasvillisuuskartoitukset tehtiin kesällä Kartoitusajankohdat olivat 10.6, 16.6, 23.7 ja Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin lähes kokonaan rakennetut alueet, ts. omakotitalo- ja kesämökkitontit, vanhempien maalaisrakennusten pihapiirit, varastoalueet sekä puhdistamoalue. Rakennettujen alueiden kasvillisuutta otettiin mukaan tarkasteluun vain, jos se oli erityisen arvokasta ja liittyi oleellisena osana tiettyihin luontokokonaisuuksiin. Kuviokohtaiset luontotyypit on merkitty liitekarttaan 1. Kasvillisuuskartoitusten sekä maisema- ja luontokokonaisuuksien tarkastelun pohjalta laadittu Hermansön hoito- ja käyttösuunnitelma esitetään liitekartassa 2. KUVIO 1 Pääasiassa järviruokoa kasvavaa ruovikkoa. Ruovikot pitäisi säilyttää suurimmaksi osaksi luonnontilaisina liittämällä ne ulkoilu- ja virkistysalueisiin. Uuden jätevedenpuhdistamon rakennustöiden ja Koddervikin lahden mahdollisen kunnostuksen yhteydessä ei voida kuitenkaan välttää, etteikö Hermansön länsirannan ruovikoita jäisi jonkin verran rakennusten ja ruoppausmassojen alle. Rakennustyöt ja massojen läjitys olisi kuitenkin järkevintä rajoittaa nykyisen puhdistamon läheisyyteen, jossa kasvillisuus on jo aikaisemmin kärsinyt monenlaisista rakennushankkeista. Ruovikkoalueilla voidaan myös sallia pienimuotoisia veneväylien ruoppauksia, jos ne ovat todella tarpeellisia. Huomattavin muutos luontotyypin osalta on tapahtunut Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon laajennuksen yhteydessä, jolloin puhdistamoaluetta on jonkin verran laajennettu etelä- ja itäpuolisille ruovikkoalueille. Toinen merkittävä muutos on luotsituvalle tehty ka-

4 3 pea tie, joka on rakennettu laajan itäisen ruovikkoalueen halki. Tien käyttö on vähäistä. Hermanninsaaren itä- ja kaakkoisosissa on lisäksi tehty ruovikkoalueilla pienimuotoisia ruoppauksia. Muilta osin ruovikot vaikuttavat hieman laajentuneen vuoden 1992 tilanteeseen verrattuna. KUVIO 2a Avointa ja tasaista rantaniittyä, jossa kasvaa runsaasti mm. mesiangervoa, suoputkea, rantanätkelmää ja rohtovirmajuurta. Muita yleisiä lajeja ovat ketohanhikki, maarianheinä, käenkukka, ranta-alpi, rantahirvenjuuri, rantamatara, rantalemmikki ja ketokaunokki. Siellä täällä kasvaa myös keltamaitetta, meriputkea, kurjenmiekkaa ja keltaängelmää. Erityisesti Hermansön länsi- ja pohjoisrantojen rantaniityt pitäisi säilyttää luonnontilaisina ja avoimina. Tarpeen vaatiessa niityiltä voidaan poistaa niille mahdollisesti kasvavaa pensaikkoa ja vesakkoa. Minkäänlaista rakentamista ei näille niityille tulisi sallia. Rantaniityt soveltuvat ulkoilu- ja virkistyskäyttöön, joskin niittyjen kasvillisuuden liiallista kulutusta tulisi varoa. Hermanninsaarentien varressa ollut niitty on jäänyt ylijäämämaiden alle. Muilla rantaniityillä on tapahtunut lievää rehevöitymistä aikaisempaan verrattuna. KUVIO 2b Kivistä ja melko karua ranta-aluetta, jossa kasvaa mm. meriputkea, merisuolaketta, rantaluikkaa ja rantavehnää. Kiviset ranta-alueet pitäisi säilyttää luonnontilaisina. Minkäänlaista rakentamista ei kuviolla tulisi sallia. Luontotyypin osalta on tapahtunut lievää rehevöitymistä. KUVIO 3 Nuorta, tiheää joutomaalle syntynyttä lehtimetsää, jossa valtapuina koivu, raita, tervaleppä ja haapa.

5 4 Nuorta lehtipuustoa voidaan harventaa tarpeen mukaan. Jätevedenpuhdistamon vieressä sijaitsevat lehtipuuvesakot joudutaan ilmeisesti kokonaan kaatamaan, kun alueelle aletaan rakentaa maalaiskunnan ja kaupungin yhteistä uutta puhdistamoa. Vesakkojen kaataminen ei vaaranna kuitenkaan mitään luonnonarvoja. Kuvion pohjoisosassa puustoa on kaadettu ja harvennettu. Hermanninsaarentien varteen on läjitetty lisäksi ylijäämaita. Läjitysalue on alkanut metsittyä. Jäljellä oleva vanha puusto on järeytynyt. KUVIO 4 Rehevää tervaleppälehtoa, jossa kookkaiden tervaleppien seassa kasvaa paikoin jonkin verran koivuja ja kuusia. Alispuustona pihlajaa ja tuomea. Pensaskerroksessa taikinamarjaa, terttuseljaa ja mustaherukkaa. Kenttäkerroksessa mm. vadelmaa, mesiangervoa, puna-ailakkia, kevättähtimöä, vuohenputkea, suoputkea, koiranputkea, kyläkellukkaa, valkovuokkoa ja nokkosta. Jätevedenpuhdistamon lähistöllä esiintyy punakoisoakin. Tervaleppälehdot pitäisi säilyttää luonnontilaisina. Jätevedenpuhdistamon vieressä sijaitsevia tervalepikoita jouduttaneen kuitenkin jonkin verran kaatamaan, kun alueelle rakennetaan uusi puhdistamo. Tervaleppälehtojen kaataminen tulisi tällöin rajata nykyiselle kunnan omistamalle alueelle. Tervaleppälehdot soveltuvat ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Hermanninsaarentien varressa sijainnut tervalepikko on kaadettu uuden puhdistamon tieltä. Muissa tervalepikoissa puusto järeytynyt, tilanne muuten ennallaan. KUVIO 5 Puolukka-mustikkatyypin kuivaa kalliometsää. Valtapuuna mänty, jonka seassa kasvaa jonkin verran kuusia ja koivuja. Kenttäkerroksessa esiintyy mm. puhdistamon viereisellä mäellä kalliokieloa ja isomaksaruohoa. Kalliometsät pitäisi säilyttää luonnontilaisina ulkoilu- ja virkistysalueina. Ainoastaan puhdistamon vieressä sijaitsevat pienialaiset kalliometsät on perusteltua kaataa, kun paikalle aletaan rakentaa uutta puhdistamoa. Mahdollisuuksien mukaan tulisi näitäkin kahta kalliometsää pyrkiä säästämään.

6 5 Kuviolla tehty paikoin pienimuotoisia harvennushakkuita. Jäljellä oleva puusto järeytynyt. Muilta osin tilanne ennallaan. KUVIO 6 Ilmeisesti laitumena käytettyä kylän yhteistä rantaniittyä, jossa kasvaa siellä täällä koivuja ja komeita katajia. Kenttäkerroksessa mm. nurmipuntarpäätä, nurminataa, ojakärsämöä, ranta-alpia, mesiangervoa, karhunputkea, niittynätkelmää ja hiirenvirnaa. Kuvio pitäisi säilyttää avoimena niittynä esim. laiduntamisen tai niiton avulla. Niitylle ei tulisi sallia minkäänlaista rakentamista. Se soveltuu kuitenkin ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Kuviolla ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia aikaisempaan verrattuna. KUVIO 7a Viherkesannolla olevaa peltoa, jossa kasvaa lähinnä heinäkasveja, kuten nurmipuntarpäätä, timoteita ja juolavehnää. Peltoja ei ole ilmeisesti enää viime vuosina aktiivisesti viljelty. Kesantopeltoa voidaan käyttää esim. rakentamiseen, ellei sitä aiota enää viljellä. Puuston ja pensaiden määrä on lisääntynyt vaihtelevasti eri peltolohkoilla. KUVIO 7b Niittymäistä, ilmeisesti laitumena käytettyä peltoa, jossa kasvaa heinäkasvien ohella mm. metsäkurjenpolvea, niittyleinikkiä, aitovirnaa, koiranputkea, karhunputkea, kevättähtimöä, mesiangervoa ja vadelmaa. Peltoniityt ovat alkaneet laiduntamattomina jo metsittyä ja niille on ilmaantunut lehtipuita, lähinnä koivua ja raitaa.

7 6 Niittymäisiä peltoalueita pitäisi käyttää ensisijaisesti laitumina, koska tällaiset laidunniityt ovat katoamassa suomalaisesta luonnosta. Rakentamiseen näitä niittyjä ei tulisi uhrata. Puuston ja pensaiden määrä on lisääntynyt vaihtelevasti eri peltolohkoilla. KUVIO 8 Kuivahkoa nuokkuhelmikkä-linnunhernetyypin lehtoa, jossa ylispuuston muodostavat komeat rauduskoivut. Alispuustossa paikoin tiheää, nuorta kuusikkoa sekä tuomea ja pihlajaa. Pensaskerroksessa taikinamarjaa. Kenttäkerroksessa esiintyy runsaasti mm. valkovuokkoa, kangasmaitikkaa, lillukkaa, metsäkastikkaa ja nuokkuhelmikkää sekä vaateliaammista lehtolajeista sinivuokkoa, kieloa ja keväistä linnunhernettä. Kuviolla risteilee useita säännöllisessä käytössä olevia polkuja. Kuviolla alispuustona kasvavaa tiheää kuusikkoa pitäisi lähivuosina harventaa, jotta kuvion lehtokasvillisuus ei tukahtuisi kuusten aiheuttamaan varjostukseen. Ylispuuston muodostavia rauduskoivuja ei pitäisi sen sijaan kaataa. Kuvio soveltuu mainiosti ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Minkäänlaista rakentamista ei kuviolla tulisi sallia. Kuviolla tehty jonkin verran hakkuita, mm. ylispuina olleiden koivujen poistoa, mikä on muuttanut aluetta kuusivaltaisemmaksi. Pienelle avohakkuualalle on istutettu tervaleppää. KUVIO 9 Rehevän lehtomaista sekametsää, jossa eri-ikäiset kuuset ovat valtapuina. Kuusten seassa kasvaa komeita, vanhoja rauduskoivuja, haapoja ja raitoja. Pensaskerroksessa on taikinamarjaa. Kenttäkerroksessa esiintyy runsaasti sekä vaateliaita lehtokasveja, kuten sinivuokkoa, kieloa, sudenmarjaa ja keväistä linnunhernettä, että tavallisempaa kangasmetsän lajistoa, kuten oravanmarjaa ja metsäkastikkaa. Kuviolla on myös muutamia polkuja. Kuviolta pitäisi poistaa lähivuosina lähinnä nuoria kuusia, jotta alue säilyisi vastaisuudessakin rehevänä lehtona. Lehtipuita ei kuviolta pitäisi kaataa. Etenkin vanhat raidat ja haavat tulisi säilyttää. Kuvio soveltuu mainiosti ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Minkäänlaista rakentamista ei kuviolla tulisi sallia.

8 7 Kuviolta on poistettu hieman puustoa. KUVIO 10a Mustikkatyypin kuivahkoa kangasmetsää, jossa vaihtelevanikäiset kuuset ovat valtapuina. Ylispuustossa on jonkin verran myös mäntyjä ja koivuja. Kuusissa on melko paljon maannousemasienen aiheuttamaa lahoa. Kenttäkerroksessa esiintyy mm. kieloa, kalliokieloa, metsäkastikkaa, puolukkaa ja oravanmarjaa. Kuviolla kasvavaa paikoin tiheää ja lahovikaista kuusikkoa pitäisi jonkin verran harventaa. Aukko- tai edes suojuspuuhakkuita ei kuviolla tulisi kuitenkaan tehdä. Kuvio soveltuu mainiosti ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Minkäänlaista rakentamista ei kuviolla pitäisi sallia. Kuviolla on ollut jonkin verran juurikäävän (maannousemasieni) aiheuttamia tuulenkaatoja ja siellä on tehty myös hakkuita. Hakkuualat ovat heinittyneet, erityisesti metsäkastikka on lisääntynyt. KUVIO l0b Mustikkatyypin kuivahkoa ja tuoretta kangasmetsää, jossa kuuset ovat valtapuina. Ylispuustossa myös mäntyä ja koivua. Kuviolla on suoritettu jonkin verran harvennushakkuita. Albert Edelfeltin rantatien varressa on myös yksi pienialainen aukkohakkuu. Kenttäkerroksessa kasvaa pääasiassa tyypillistä kangasmetsälajistoa, oravanmarjaa, puolukkaa, metsäkastikkaa, käenkaalia. Toisaalta kieloakin esiintyy kuvion kosteammissa osissa runsaasti. Alueella risteilee useita säännöllisessä käytössä olevia polkuja. Kuviota olisi tarkoituksenmukaisinta hoitaa talousmetsänä, jossa tehtäisiin kuitenkin vain pienimuotoisia harvennus- ja aukkohakkuita. Alueelle voidaan tarvittaessa kaavoittaa myös omakotitalotontteja. Rakentamista tulisi kuitenkin välttää kuvion pohjoisosassa, joka muodostaa paikallisesti arvokkaan luontokokonaisuuden yhdessä kalliomäkien, kosteikon ja lehtomaisen kangasmetsän kanssa. Kuvio, erityisesti sen pohjoisosa, soveltuu mainiosti ulkoilu- ja virkistyskäyttöön.

9 8 Kuviolla on tehty harvennus- ja avohakkuita ja kuviolle on rakennettu yksi talo. Jäljellä oleva puusto järeytynyt. Hakkualat heinittyneet, erityisesti metsäkastikka on runsastunut. Myös vadelma ja horsma lisääntyneet. KUVIO 11 Istutuskoivikko, jossa koivujen seassa kasvaa jonkin verran ilmeisesti myös istutettuja tervaleppiä. Puut on istutettu pellolle arviolta vuotta sitten. Kenttäkerros edelleen heinäkasvien, kuten nurmipuntarpään ja juolavehnän hallitsemaa, paikoin esiintyy kuitenkin jopa keltaängelmää. Kuviolla mahdollisesti tehtävät metsänhoitotoimenpiteet pitäisi mitoittaa niin kevyiksi, että alue soveltuisi vastaisuudessa ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Minkäänlaisia aukkohakkuita ei kuviolla tulisi tehdä. Myös rakentamista pitäisi välttää, koska istutusmetsikkö suojaa tällaisena mainiosti arkaa ranta-aluetta. Kuvion puusto järeytynyt. Muilta osin tilanne säilynyt ennallaan. KUVIO 12 Lehtomaista käenkaali-mustikkatyypin sekametsää, jossa kuusi on valtapuuna. Pensaskerroksessa taikinamarjaa. Kenttäkerroksessa esiintyy lehtolajistoa, kuten kieloa ja sudenmarjaa. Mäellä on myös jäänteitä vanhasta asutuksesta. Rannan lähellä, osittain tervaleppälehdossa, on tehty pienimuotoisia harvennushakkuita Metsäinen Braxvikuddenin mäki pitäisi jatkossa säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Joitakin pienimuotoisia harvennushakkuita, joissa poistettaisiin lähinnä nuoria kuusia, voitaisiin kuviolla kuitenkin suorittaa. Kuvio soveltuu mainiosti ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Minkäänlaista rakentamista ei kuviolla pitäisi sallia. Kuvion puusto järeytynyt. Muilta osin tilanne säilynyt pääosin ennallaan.

10 9 KUVIO 13 Kuivahkoa, mustikkatyypin kangasmetsää kasvava Talluddenin mäki, jossa valtapuuna on kuusi. Myös mäntyä ja koivua on ylispuustossa melko runsaasti. Alispuustossa kasvaa lähinnä kuusta ja pihlajaa. Aivan rannassa kasvaa kaksi harvinaisen komeaa tuulenpieksemää mäntyvanhusta, jotka ovat kuitenkin edelleen hyväkuntoisia. Talluddenin kärjessä on jäljellä ilmeisesti vanhan kummelin pohjakiviä. Talluddenin mäki pitäisi säilyttää luonnontilaisena. Kuviolla ei ole välitöntä tarvetta minäänlaisiin hoitotoimiin. Se soveltuu mainiosti ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Minkäänlaista rakentamista ei kuviolla tulisi sallia. Kuviolla kuollut jonkin verran kuusia. Jäljellä oleva puusto järeytynyt. Muilta osin tilanne pääosin ennallaan. KUVIO 14 Mustikkatyypin nuorta kangasmetsää, jossa kuusi valtapuuna. Kuusten joukossa kasvaa sekapuuna myös rauduskoivua ja mäntyä. Kenttäkerroksen kasvillisuus paikoin lähes olematonta tiheiden kuusikoiden takia. Kuvio kuuluu kylän yhteisiin maihin. Kylän yhteismetsässä olisi tarpeen tehdä harvennushakkuita. Kuviota voitaneen jatkossa hoitaa talousmetsänä. Kuviolla ei pitäisi kuitenkaan tehdä maisemallisten syiden takia aukkohakkuita. Kuvion puusto järeytynyt ja lahopuuston määrä on hieman lisääntynyt. Muilta osin tilanne pääosin ennallaan. KUVIO 15 Rehevän lehtomaista käenkaali-mustikkatyypin kangasmetsää, jossa valtapuina kuusi, mänty ja koivu. Alispuustossa mm. pihlajaa, tammen taimia sekä joitakin nuoria metsälehmuksia. Kuvion eteläosassa on tehty äskettäin hakkuita, joissa on poistettu lähinnä lahovikaisia kuusia. Pensas- ja kenttäkerroksessa esiintyy paljon vaateliasta lehtolajistoa, kuten taikinamarjaa, lehtokuusamaa, sinivuokkoa, tesmaa, keväistä linnunhernettä, sudenmarjaa, nuokkuhelmikkää, kieloa ja valkovuokkoa. Kuviolla kasvaa runsaasti myös saniai-

11 10 sia, kuten metsäalvejuurta, hiirenporrasta, metsäimarretta ja sananjalkaa. Arvokkaana lisänä kasvaa kosteikon ja pellon välissä vielä komea kasvusto kotkansiipeä. Kuvion pohjoisosassa kasvaa runsaasti mäntykukkaa. Kuvion läpi kulkee säännöllisessä käytössä olevia polkuja. Kuvio pitäisi mielellään säilyttää vastaisuudessa luonnontilaisena lehtoalueena. Ellei tämä ole mahdollista, pitäisi kuviolla tehtävät metsänhoitotoimenpiteet mitoittaa kuitenkin kevyiksi, jotta arvokas lehtokasvillisuus säilyisi elinvoimaisena. Minkäänlaista rakentamista ei kuviolla tulisi sallia. Ulkoilu- ja virkistyskäyttöön alue sen sijaan soveltuu mainiosti. Kuvio pääosin avohakattu, mikä on muuttanut kuvion luonnetta olennaisesti ja heikentänyt samalla luontoarvoja. Hakkuualat heinittyneet, erityisesti metsäkastikka lisääntynyt. KUVIO 16 Pienialainen kosteikko, jossa kuusten ohella kasvaa myös tervaleppiä ja pihlajia. Kenttäkerroksessa esiintyy runsaasti saniaisia, kuten hiirenporrasta, metsäalvejuurta, korpi-imarretta ja sananjalkaa. Myös korpikaislaa kasvaa kosteikossa runsaasti. Kosteikko pitäisi säilyttää luonnontilaisena. Minkäänlaista rakentamista ei tulisi kuviolla sallia. Tilanne kuviolla pääosin ennallaan. Viereisillä kuvioilla hakkuut ulotettu tosin lähes kosteikkoon asti. KUVIO 17 Vanhaa, voimakkaasti harvennettua mustikkatyypin kangasmetsää, jossa valtapuina vuotta vanhat kuuset. Kenttäkerroksessa tyypillisiä kangasmetsän kasvilajeja, kuten oravanmarjaa ja metsäkastikkaa. Kuviota voidaan hoitaa talousmetsänä, jossa on mahdollista tehdä esim. suojuspuuhakkuita. Kuviota ei tulisi kuitenkaan maisemallisten syiden takia hakata missään nimessä kerralla paljaaksi. Vaihtoehtoisesti koko kuvio voidaan jättää ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Kasvillisuuden puolesta kuviolle on tarpeen vaatiessa mahdollista kaavoittaa myös omakotitalotontteja. Rakentamista ja voimakkaita hakkuita tulisi kuitenkin välttää kuvion etelä-

12 11 osan rinteissä, jotka muodostavat paikallisesti arvokkaan luontokokonaisuuden yhdessä kalliomäkien, kosteikon ja lehtomaisen kangasmetsän kanssa. Kuvion itäosaa on avohakattu, mikä on johtanut hakkuualan heinittymiseen, mm. metsäkastikka lisääntynyt. KUVIO 18 Pienialainen lehtimetsikkö, jossa koivu on valtapuuna. Koivujen seassa kasvaa jonkin verran raitoja ja pihlajia. Alispuustossa on hieman myös kuusen taimia. Kenttäkerroksessa mm. metsäkurjenpolvea, nurmitädykettä, metsäapilaa, karhunputkea sekä runsaasti erilaisia heinäkasveja. Kuvio kannattaisi säilyttää luonnontilaisena vaikka sen kasvillisuus onkin melko tavanomaista. Kuvion kaavoittamista rakennusmaaksi voidaan kuitenkin myös harkita. Kuviolla kaadettu jonkin verran puustoa. Jäljellä oleva puusto järeytynyt, tilanne muuten pääosin ennallaan. KUVIO 19 Istutusmännikkö. Puut istutettu pellolle vuotta sitten. Kenttäkerroksen kasvillisuus edelleen heinävaltaista. Kuviota voidaan jatkossa hoitaa joko talousmetsänä tai vaihtoehtoisesti kaavoittaa se tonttimaaksi. Puusto kuviolla järeytynyt, tilanne muuten pääosin ennallaan. KUVIO 20a Grundsundinmäen läntinen metsälehmusalue, jossa kasvaa parisenkymmentä arviolta 20 metristä metsälehmusta. Kuviolla on runsaasti myös nuoria, 1-15 metrisiä metsälehmuksia. Osa kuvion metsälehmuksista kasvaa omakotitalojen pihapiireissä. Muu ylispuusto,

13 12 jonka muodostavat lähinnä kuuset, männyt ja koivut, on voimakkaasti harvennettua. Alispuustossa on metsälehmusten ja tammien ohella runsaasti pihlajaa sekä vähän myös vaahteraa. Pensaskerroksessa esiintyy terttuseljaa ja taikinamarjaa. Kenttäkerroksen kasvillisuus on monimuotoista ja vaateliastakin. Kuviolta löytyy mm. sinivuokkoa, syyläjuurta, haisukurjenpolvea, ahomansikkaa, nuokkuhelmikkää, metsäalvejuurta, metsäkastikkaa, kieloa, kalliokieloa ja isomaksaruohoa. Kuvio tulisi säilyttää, piha-alueita lukuunottamatta, mahdollisimman luonnontilaisena. Kuviolla ei ole tällä hetkellä tarvetta metsälehmusten kasvua edistäviin hoitotoimenpiteisiin. Metsälehmukset ja niiden kasvuympäristö pitäisi määrätä suojelukohteeksi vähintään alueelle laadittavassa osa-yleiskaavassa. Lisäksi voitaisiin harkita ainakin suurten metsälehmusten rauhoittamista luonnonsuojelulain nojalla. Minkäänlaista rakentamista ei kuviolla tulisi sallia. Kuviolta kaadettu pihapiireistä muutamia suuria ja pienempiä metsälehmuksia. Olemassa olevat lehmukset järeytyneet ja nuoret lehmukset ovat lisääntyneet alueella. Alue edelleen suojelun arvoinen. KUVIO 20b Grundsundinmäen itäinen metsälehmusalue, jossa kasvaa vain yksi suurehko, noin 20 metrinen metsälehmus. Suuri osa kuvion lehmuksista kasvaa pensasmaisesti suurten kuusten alla, metrisiä metsälehmuksia on kuviolla vain muutamia. Kuusten ja metsälehmusten ohella kuviolla kasvaa mäntyjä, koivuja, tervaleppiä, vanhoja raitoja, pihlajia ja joitakin nuoria tammia. Pensaskerroksessa on runsaasti terttuseljaa. Kenttäkerroksessa esiintyy mm. kieloa, käenkaalia, metsäalvejuurta, metsäkastikkaa, sananjalkaa, oravanmarjaa sekä kulttuurikarkulaisena keltamoa. Kuvio tulisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena, joskin sieltä voitaisiin poistaa jokin yksittäinen suuri kuusi, jolloin nuoret metsälehmukset saisivat nykyistä enemmän elintilaa. Metsälehmukset ja niiden kasvuympäristö pitäisi määrätä suojelukohteeksi vähintään alueelle laadittavassa osa-yleiskaavassa. Myös luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta voitaisiin harkita ainakin tien pohjoispuolisella kuvion osalla. Minkäänlaista rakentamista ei kuviolla tulisi sallia. Kuvion ainoa suuri lehmus on kaatunut, mutta nuoret lehmukset ovat järeytyneet ja alueelle on tullut runsaasti uusia lehmuksen taimia. Alue on edelleen suojelun arvoinen.

14 13 KUVIO 20c Yksityispihassa kasvava metsälehmusmetsikkö, jossa havupuiden seassa on runsaasti nuoria, metrisiä metsälehmuksia. Kenttäkerroksessa esiintyy osittain luonnontilaista kangasmetsälajistoa. Puustoa on harvennettu ja hoitotoimien tavoitteena vaikuttaa olleen metsälehmusten kasvun edistäminen. Kuvio kuuluu oikeastaan em. itäiseen metsälehmusalueeseen, mutta selkeästi yksityispihassa sijaitsevana sitä on tarkasteltu erillisenä kuviona. Piha-alueella kasvavia metsälehmuksia ei pitäisi jatkossa kaataa, ellei se ole aivan välttämätöntä. Niiden kasvupaikalle ei tulisi myöskään myöntää lisää rakennusoikeutta. Metsälehmusten suojaaminen ei estäisi kuitenkaan rakentamista tontin muihin osiin. Kuvion olevat metsälehmukset ovat järeytyneet eikä niitä ole juurikaan kaadettu. Metsälehmukset ovat edelleen suojelun arvoisia. KUVIO 21 Vanhaa ( v.) mustikkatyypin kangasmetsää, jossa kuusi valtapuuna. Kuvion puustoa on harvennettu voimakkaasti. Alispuustossa on runsaasti pihlajaa. Kuviolla kasvaa jonkin verran myös nuoria, 1-3 metrisiä metsälehmuksia ja tammia. Pensaskerroksessa terttuseljaa ja taikinamarjaa. Kenttäkerroksessa esiintyy mm. kieloa ja valkovuokkoa. Itäisen ja läntisen metsälehmuslehdon väliin jäävä osa kuviosta (tien pohjoispuoli) pitäisi määrätä suojelukohteeksi alueelle laadittavassa osa-yleiskaavassa. Samalla myös itäisen metsälehmuslehdon ja tammea kasvavan sekametsän (kuvio 23a) välinen alue voitaisiin määrätä suojelukohteeksi. Tällöin arvokkaiden metsälehmusten elintila ei kavennu olemattomaksi. Kuviota on aikaisemmin harvennushakattu niin voimakkaasti, ettei välittömiin metsänhoitotoimenpiteisiin ole tarvetta. Vastaisuudessa tulisi kuviolla säästää siellä kasvavat nuoret metsälehmukset ja tammet. Minkäänlaista rakentamista ei tulisi sallia kuvion niissä osissa, joita ehdotetaan suojelukohteiksi. Alueella tehty avo- ja harvennushakkuita, jotka ovat muuttaneet oleellisesti alueen luonnetta. Nuoret lehmukset ja tammet on kuitenkin pyritty säästämään. Kuvio heinittynyt ja lisäksi se on alkanut taimettua.

15 14 KUVIO 22 Istutuskuusikko. Puut istutettu pellolle arviolta vuotta sitten. Kenttäkerros tiheimmissä kohdissa lähes olematon, avoimemmissa paikoissa edelleen heinävaltaista. Istutuskuusikkoa on tarkoituksenmukaisinta hoitaa talousmetsänä. Vaihtoehtoisesti kuusikkoa kasvava alue voidaan kaavoittaa tarpeen vaatiessa tonteiksi. Kuviolla on tehty harvennushakkuita ja jäljelle jäänyt puusto on järeytynyt. Aluskasvillisuus on hakkuiden takia heinittynyt. KUVIO 23a Lehtomaista ja tiheää sekametsää. Puusto nuorta, arviolta vuotta vanhaa. Kuvion valtapuina ovat rauduskoivu, kuusi, mänty, pihlaja ja haapa. Näiden seassa kasvaa ilmeisesti istutettuja, noin 10 metrisiä nuoria tammia. Kuviota sivuavan tien varressa kasvaa myös yksi pähkinäpensas. Pensaskerroksessa terttuseljaa ja taikinamarjaa. Kenttäkerroksessa esiintyy mm. metsäkastikkaa, metsäalvejuurta, hiirenporrasta, mustikkaa, käenkaalia, kangasmaitikkaa, kieloa ja sudenmarjaa. Kuviolla kannattaa tehdä pienimuotoisia harvennushakkuita, joissa raivattaisiin lähinnä tammille lisää kasvutilaa. Yhtään tammea ei kuviolta tulisi kaataa. Kuvion määräämistä suojelukohteeksi alueelle laadittavassa osa-yleiskaavassa voisi myös harkita. Kuviolla tehty harvennushakkuita. Jäljellä oleva puusto on järeytynyt. Tammet ovat edelleen jäljellä ja suojelun arvoisia. KUVIO 23b Käenkaali-mustikkatyypin sekametsää, joka on kehittynyt alueelle istutetun männikön sekaan. Puusto nuorta, arviolta vuotta vanhaa. Kuvion valtapuina mäntyjen ohella kuuset, rauduskoivut, haavat ja pihlajat. Osa männyistä istutettu pellolle. Kenttäkerroksessa etupäässä tyypillistä kangasmetsän kasvilajistoa.

16 15 Kuviolla on tarpeen tehdä lähivuosina harvennushakkuita. Sitä lienee tarkoituksenmukaisinta hoitaa vastaisuudessa talousmetsänä. Kuvion kaavoittamista tonttimaaksi voidaan kuitenkin myös harkita. Kuviolla tehty harvennushakkuita. Jäljellä oleva puusto järeytynyt. KUVIO 24 Avointa joutomaata. Syntynyt mm. vesijohto- ja viemäröintitöiden yhteydessä. Kuvion annetaan kehittyä luontaisesti. Kuvio ollut osin laitumena, osin se on kehittynyt luontaisesti. 4. YHTEENVETO 4.1. Suojelua vaativat alueet Hermansön pohjoisosassa sijaitsevat Grundsundinmäen metsälehmuslehdot ovat paikallisesti varsin arvokkaat suojelukohteet. Kunnan suurimpiin lukeutuvat metsälehmukset kasvavat täällä. Vastaavankokoisia metsälehmuksia löytyy kunnan alueella runsaasti vain Ekuddenin ja Hasselholmenin luonnonsuojelualueilta. Samaan Grundsundinmäen kokonaisuuteen voidaan lukea myös itäisen lehmuslehdon eteläpuolella sijaitseva tammea kasvava nuori sekametsikkö, lehmuslehtoja yhdistävä kuusikko ranta-alueineen sekä läntisen metsälehmuslehdon keskelle jäävä pienehkö peltoniitty (liitekartta 2.). Edellä esitetty metsälehmuslehdot sisältävä luontokokonaisuus pitäisi merkitä suojelukohteeksi vähintään alueelle laadittavassa osa-yleiskaavassa. Metsälehmusten tiukempi, luonnonsuojelulain nojalla tapahtuva suojelu voitaisiin myös ottaa harkittavaksi. Vaihtoehtoina olisivat tällöin joko suurten metsälehmusten suojelu luonnonmuistomerkkinä tai luonnonsuojelualueen muodostaminen Grundsundinmäen pohjoisosaan. Mahdollinen luonnonsuojelualue olisi kooltaan hieman suppeampi kuin osa-yleiskaavassa suojelukohteeksi ehdotettava alue, josta se käsittäisi vain Albert Edelfeltin rantatien sekä siitä länteen erkanevan yksityistien länsi- ja pohjoispuoliset osat. Edellä esitetty arvio Hermanninsaaren suojelua vaativista alueista pitää edelleen paikkansa.

17 Muut säilyttämisen arvoiset alueet Hermansön rakentamaton länsiranta on säilyttämisen arvoinen alue monimuotoisen ja vaateliaan kasvillisuutensa takia. Vaikka alueelta ei löydetty selvitystä tehtäessä jaloja lehtipuita, esiintyi kenttäkerroksen kasvillisuudessa kuitenkin paljon vaateliasta lehto- ja rantalajistoa. Lasse Häröltä saatujen tietojen mukaan länsirannan jossakin osassa pitäisi kasvaa myös suhteellisen harvinaista vuorimunkkia. Nyt tehdyssä selvityksessä lajia ei kuitenkaan havaittu. Länsiranta olisi tarkoituksenmukaisinta säilyttää rakentamattomana ulkoilu- ja virkistysalueena, jossa otettaisiin huomioon myös alueen luonnonsuojelulliset arvot. Hermansön keskiosassa jää kahden kalliomäen väliin alue rehevän lehtomaista kangasmetsää ja kosteikkoa, jotka ovat kasvillisuutensa takia myös säilyttämisen arvoisia. Lehtomaisen kangasmetsän, kosteikon ja kalliomäkien muodostamaan kokonaisuuteen voidaan lukea myös osa viereisestä peltoniitystä. Tämä kokonaisuus tulisi jatkossa säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena ulkoilu- ja virkistysalueena, jossa otettaisiin huomioon myös alueen luonnonsuojelulliset arvot. Hermansön pohjois- ja itäosissa on laajoja ruovikoita, jotka pitäisi vastaisuudessa säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina. Pohjoisosassa Grundsundetin ympärillä kasvava ruovikko liittyy lisäksi luontevasti metsälehmuslehtojen muodostamaan luontokokonaisuuteen. Itäosassa Limpanin ja Hermansön välissä sijaitseva ruovikko liittyy taas kalliomäkien, kosteikon ja lehtomaisen kangasmetsän muodostamaan kokonaisuuteen. Edellä esitetty arvio muista säilyttämisen arvoisista luontokohteista pitää pääpiirteissään edelleen paikkansa vaikka mm. Hermanninsaaren keskiosassa tehdyt hakkuut ovat kyseisen alueen luontoarvoja heikentäneet. 5. KIRJALLISUUS Pietiläinen, M. (1984): Porvoon mlk:n luonnoninventointi Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. ja Vuokko, S. (1984): Retkeilykasvio.