Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

Transkriptio

1 Luonnos / Virpi Sahi Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Suunnitelman ja toteutuksen vertailua kuvioittain joulukuu 2009 Yleistä hoito- ja käyttösuunnitelmasta 3.2 Luonnonsuojelulliset lähtökohdat (lainaus, SIVU 3-4. Alleviivaus VS) Puiston pinta-ala on n. 32 ha, josta luonnonsuojelualuetta on n. 31 ha. Lähes koko kartanopuistoalue on vahvistettu luonnonsuojelualueeksi , ks. liite 1. Suojelualueen ulkopuolella ovat suunnittelualueen koilliskulmassa sijaitseva 0,83 ha kokoinen alue ja sen länsipuolella sijaitseva 0,49 ha laajuinen suojeltu luontotyyppi (jalopuumetsikkö), joka on rajattu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä , ks. liite 2. Luonnonsuojelualueen ulkopuolella on myös n. 0,2 ha kokoinen alue Auroran koulun eteläpuolella, ks. kartta 3. Luonnonsuojelualueiden rauhoituspäätösten mukaan alueita on hoidettava valtion luonnonsuojeluvalvojan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Samalla on kielletty mm. uusien rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen. Vuonna 1969 silloinen valtion luonnonsuojeluvalvoja Reino Kalliola kuvaili alueen luontoarvoja luonnonsuojelua puoltavassa lausunnossaan seuraavasti: Puisto tarjoaa nähtäväksi tavallista kotimaista metsäluontoa edustavimmillaan (mm. monet kilpikaarnaiset männyt ja kuuset ovat puiston kauttaaltaan rehevällä maaperällä kasvaneet mittasuhteisiin, jotka ovat ennätyksellisiä); näytteitä eteläsuomalaisesta tammivyöhykkeen lehtokasvillisuudesta ja mitä rikkaimman valikoiman ulkomaisia puulajeja ja pensaita. Tänä päivänä Träskändan luonnonsuojelualueesta vastaa Ympäristöministeriön luonnonsuojeluyksikkö, joka edellyttää, että puistometsän hoitosuunnitelma on kuviokohtainen, ja siellä suoritettavat toimenpiteet yksilöityjä. Kun Ympäristöministeriö on hyväksynyt hoitosuunnitelman, ei puistometsänhoidollisten toimenpiteiden toteuttamiseen ole tarpeen hakea poikkeuslupia. Muut poikkeamiset rauhoitusmääräyksistä ja puistometsän hoitosuunnitelmasta vaativat luvan. Suojellun luontotyyppialueen suunnitelmat ja hoitotyöt hyväksyy Uudenmaan ympäristökeskus. Luonnonsuojelulliset suositukset (lainaus, sivu 16) Yhteenveto luontoinventointien yhteydessä suositelluista keskeisistä hoitosuosituksista uhanalaisen ja harvinaisen lajiston ylläpitämiseksi ovat: Träskändan maisemapuisto-osaa voidaan hoitaa pääasiassa kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista lähtökohdista. Maisemapuistoa ja siltoja ei tulisi valaista lepakoiden lentokaudella. Onttoja ja lahovikaisia, järeitä jaloja lehtipuita ei tulisi poistaa alueelta. Jos onttoja tai lahovikaisia puita kaatuu tai joudutaan kaatamaan, niitä ei tulisi kuljettaa pois suojelualueelta. Jalopuiden pudonneita oksia ei pidä kuljettaa pois alueelta. 1

2 Puistometsä tulisi hoitaa jalopuulehtona. Järeimpien jalojen lehtipuiden lähiympäristön puustoa tulisi raivata avoimemmaksi ja jalojen lehtipuiden luontainen uudistuminen tulisi turvata. Myös hoitamattomia lehtipuu- ja pensastiheikköjä on syytä säilyttää alueella esim. jokivarressa ja niittyjen reunoilla mm. linnuston ja pienen läpimittaisella lahopuulla elävän lahottajasienilajiston säilyttämiseksi monipuolisena. Pihta on perusteltua säilyttää vain kulttuurihistoriallisista ja dendrologisista syistä. Myös kuusta voi olla tarpeen aktiivisesti poistaa puistometsän alueelta jalopuuston uudistumisen ja järeytymisen ylläpitämiseksi. Luonnonsuojelualueen eteläosan harvahko kuusivaltainen metsä tulee säilyttää nykyisen kaltaisena. Harventaminen tai valtapuun muuttuminen olisi etenkin viiksisiipoille haitallista. 2

3 Suunnitelma ja toteutus KUVIO 51 Hoito- ja käyttösuunnitelma, sivu 36: Kuvio 51. Nykytila: Träskändan puistotien ja maisemaniittyjen väliin sijoittuva metsikkö rajoittuu eteläreunassa vanhaan Kuninkaantiehen. Kuvion pääpuulaji on koivu, mutta myös tammea ja vaahteraa esiintyy. Tavoite: Hoidon tavoitteena on säilyttää kuviolla kasvavaa koivua, pihlajaa ja haapaa, mutta lisätä hieman jalojen lehtipuiden määrää harventamalla lehtipuuvesakkoa. Maisemaniittyjen reunoilla tavoitteena on kerroksellinen reunavyöhyke. Aluetta hoidetaan hoitoluokan C5 mukaan. Hoito: Jaloja lehtipuita suositaan ja otetaan esille harventamalla melko tiheää koivu-, haapa- ja leppävesakkoa. Alueelle jätetään muutama haaparyhmä sekä pihlajia. Maisemaniityn reunassa harvennus on tehokkaampaa kuin metsikön sisällä, mutta reunalle jätetään pensaikkoa esim. pähkinäpensaita. Toteutus, joulukuu 2009: Kuvio 51. Yleisnäkymä vesaikon harvennuksesta tien suunnasta kohti puistoa ja koillisniittyä. Kuva: VS

4 Kuvio 51. Näkymä koillisniityn laidasta tiellä päin. Niitynlaidan erittäin järeät raidat kaadettu, tätäkö tarkoittaa maisemaniityn laidassa vesaikon harvennus on tehokkaampaa kuin metsikön sisällä? Kuva: VS KUVIO 53 Hoito- ja käyttösuunnitelma, sivu 37: Kuvio 53. Nykytila: Lehtipuuvaltaisen, niittyjen vieressä sijaitsevan kuvion pääpuulaji on vaahtera, mutta myös koivua on runsaasti. Lisäksi alueella kasvaa tammea, metsälehmusta, kuusta, pihtaa, mäntyä, lehtikuusta ja haapaa. Myös pähkinäpensasta on paikoin runsaasti. Kuviolla esiintyy lehtomaisuutta ilmentäviä sammallajeja. Tavoite: Tavoitteena on kehittää alueesta monikerroksellinen sekä pensaita että eri- ikäisiä lehti ja havupuita kasvava jalopuuvaltainen metsä. Kuvio hoidetaan arvometsänä, hoitoluokka C5. Hoito: Kuviota kehitetään jalopuuvaltaiseksi poistamalla isoja pihtoja ja kuusia sekä tarvittaessa lehtipuuvesakkoa jalojen lehtipuiden ympäriltä täsmähoitona. Maisemaniityn reunasta ja vanhan Kuninkaantien varrelta poistetaan vesakkoa. Pähkinäpensasta suositaan ja pihdan taimia raivataan kuvioilta säännöllisesti n. 10 vuoden välein. Hoitotoimet tulee tehdä varoen ja vähitellen niin, että aluskasvillisuuden valaistusolosuhteet eivät muutu rajusti. Näin lehtosammaleiden esiintyminen alueella ei vaarannu. Toteutus, joulukuu 2009: 4

5 Kuvio 53. Yleisnäkymä koillisniityltä Dianan temppelin suuntaan. Kuva VS Kuvio 53. Suurten koivujen kaatoa kuvion niitynpuoleisessa metsikössä. Kuva: VS

6 Kuvio 53. Erittäin järeää raitaa kaadettu. Kuva: VS Kuvio 53. Keloutuva, kantokääpäinen kuusi. Kuva: VS

7 KUVIO 41 Hoito- ja käyttösuunnitelma, sivu 34: Kuviot 41. ja 44. Nykytila: Kvarnbyån pohjoispuolella sijaitsevissa tammivaltaisissa metsiköissä kasvaa myös metsälehmusta ja vaahteraa sekä jonkin verran pihtoja ja kuusia. Kuviolla 44, joen ja vanhan Kuninkaantien välissä, on tiheää tuomi-, vaahtera- ja pihlajavesakkoa. Tavoite: Kuvio 41:n tavoite on säilyä jalopuuvaltaisena metsänä, jossa ei kuitenkaan ole ohjattua kulkua. Kuvion hoitoluokka on C5. Kuviolla 44 tulee säilyttää eri-ikäistä lehtipuustoa ja tarvittaessa lisätä lehtilahopuun määrää. Alue on kääpien ja lintujen kannalta tärkeä. Tiheä lehtipuusto ja lehtivesakko säilytetään lintujen (esim. satakieli) vuoksi. Kuvio hoidetaan C5 hoitoluokan mukaan. Hoito: Alueilla suositaan edelleen jaloja lehtipuita poistamalla vähitellen isoja kuusia ja pihtoja niiden ympäriltä täsmähoitona. Pihdan taimia raivataan kuvioilta säännöllisesti n. 10 vuoden välein. Uuden, joen rantaan kulkevan polun kohdalta ja ympäriltä poistetaan vesakkoa. Joen välittömässä läheisyydessä, n. 15 metriä rannasta, ei suoriteta toimenpiteitä lepakoiden ja kääpien esiintymisen takia. Toteutus, maaliskuu 2009 (3-vaiheinen harvennushakkuu) ja joulukuu 2009 (lehtipuun ja vesaikon poistoa) Kuvio 42. Kuva: VS

8 Kuviolta 40, 41 ja 42 korjattua järeää kuusta ja pihtaa. Kuva: VS Kuviolta 40, 41 ja 42 korjattua havua ja vesaa. Kuva: VS

9 Kuvio 41. Yleisnäkymä ulkoilutien suunasta vanhainkodille päin.. Maaliskuussa 2009 aloitettua 3- vaiheista harvennushakkuuta on jatkettu kaatamalla koivua, raitaa ja lehtipuuvesaa. Kuva VS Kuvio 41. Yleisnäkymä samasta alueesta toiseen suuntaan eli puistosta Kuninkaantielle päin. Kuva VS

10 Kuvio 41. Tuoretta raitakantoa. Kuva VS

11 KUVIO 40 Hoito- ja käyttösuunnitelma, sivu 34: Kuviot 40. ja 42. Nykytila: Näillä kuusivaltaisilla Kvarnbyån pohjoispuolella sijaitsevilla metsäkuvioilla kasvaa joukossa paljon jaloja lehtipuita, tammea, vaahteraa ja metsälehmusta. Vanhoja, isoja pihtoja sekä pihdan taimia esiintyy myös melko paljon. Alueilla on jonkin verran pähkinäpensasta muun lehtipuuvesakon seassa. Tavoite: Tavoitteena on monikerroksellinen sekä pensaita että eri-ikäisiä puita kasvava jalopuuvaltainen metsä, jossa esiintyy historiallisena kerrostumana isoja pihtoja / pihtaryhmiä ja kuusia. Kuvioiden hoitoluokka on C5, arvometsä. Hoito: Metsäkuvioilta poistetaan vanhoja kuusia vähitellen niin, että tammen, vaahteran ja metsälehmuksen kasvuedellytykset paranevat ja ne pääsevät valtaamaan alaa. Vanhoja pihtoja poistetaan ns. täsmähoitona arvokkaiden jalojen lehtipuiden ympäriltä. Isoja yksittäisiä kuusia ja pihtoja sekä pihtaryhmiä jätetään kuvastamaan alueen historiaa ja dendrologiaa sekä komistamaan maisemaa. Myös pihlaja- ja koivuvesakkoa raivataan jalopuiden ympäriltä. Pihdan taimia raivataan kuvioilta säännöllisesti n. 10 vuoden välein, sillä muuten pihtakasvusto hyvin varjossa menestyvänä puulajina tukahduttaa muut lajit. Pähkinäpensasta suositaan. Toteutus, maaliskuu ja joulukuu 2009: Kuvio 40. Kuva VS

12 KUVIO 43 Hoito- ja käyttösuunnitelma, sivu 34: Kuvio 43. Nykytila: Tämä pihtavaltainen kuvio sijoittuu pitkäaikaishoivakodin ja Kvarnbyån väliin ja sen poikki kulkee vanha Kuninkaantie. Kuviolla esiintyy myös tammea sekä jonkin verran muita jaloja lehtipuita. Alueella kasvaa pähkinäpensasta. Tavoite: Alueen tavoitteena on monikerroksellinen sekä pensaita että eri-ikäisiä puita kasvava jalopuuvaltainen arvometsä, jossa esiintyy historiallisena kerrostumana isoja pihtoja / pihtaryhmiä ja kuusia. Kvarnbyån rantaalueelle voidaan tuoda lisää lehtilahopuuta kääpiä ja hyönteisiä varten. Kuvion hoitoluokka on C5, arvometsä. Hoito: Kuviolla suoritetaan täsmähoitoa eli vanhojen kuusien ja pihtojen poistoa suurten jalojen lehtipuuyksilöiden ympäriltä. Pihdan taimia raivataan kuvioilta säännöllisesti n. 10 vuoden välein. Pähkinäpensasta suositaan. Uuden, joen rantaan johtavan polkuyhteyden kohdalta joudutaan raivaamaan kasvillisuutta, mutta muuten ranta-alue jätetään luonnontilaan n. 15 metrin leveydeltä lepakoiden ja kääpien elintilaksi. Toteutus, maaliskuu 2009 Kuvio 43. Yleisnäkymä. Kuva VS

13 Kuvio 43. Lehtipuukantoja. Kuva VS Kuvio 43. Maaliskuussa 2009 katkaistu lehtipuu vesoo kannostaan. Kuva VS