Henkilöstöraportti 2011

Transkriptio

1 KUVAT EEVA HUOTARI / KPEDU VIESTINTÄ i m ii t Heke.2012 mä 15.3 h y r o t h Jo s u it ll a H ä m h y r YT o t s u Valtu

2

3 SISÄLLYS Johdanto 2 I Henkilöstötuloslaskelma 3 2 Henkilöstökertomus Henkilöstön perustietoja Henkilöstön osaaminen ja kouluttautuminen Henkilöstökysely 18 3 Työhyvinvointi Ammattiopisto Kauppaopisto Sosiaali- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Yhtymäpalvelut Kiinteistöpalvelut RegiOnline Ansiomerkit 34 4 Yhteenveto 35 1

4 Johdanto Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 2001 lähtien. Vuosien myötä henkilöstötilinpäätös on muuttunut henkilöstöraportiksi ja sen sisältöön on tehty pieniä muutoksia. Henkilöstöraportin tarkoituksena on tehdä henkilöstöasiat näkyviksi. Parhaimmillaan henkilöstöraportin avulla voidaan ennakoida erilaisia henkilöstön kehittymissuuntauksia ja tukea henkilöstöjohtamista. Henkilöstöraportti antaa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johdolle, luottamushenkilöille, henkilöstöasioista vastaaville sekä myös henkilöstölle itselleen tietoa yhtymän henkilöstövoimavaroista. Sen lisäksi se on myös väline, jonka avulla voidaan kehittää organisaation toimintaa, suunnata voimavaroja oikeisiin kohteisiin sekä nähdä tulevaisuuden kehittämistarpeet. Henkilöstöraportin tulisi kuvata organisaation henkilöstövoimavaroja, jotka ovat sidoksissa organisaation toimintaideaan ja strategiaan. Henkilöstöraportin ohella tärkeitä henkilöstön kehittämisen asiakirjoja koulutusyhtymässä ovat mm. Strategia 2015 ja yhtymäsuunnitelma, jossa linjataan lähivuosien tärkeimmät kehittämistarpeet. Koko koulutusyhtymässä oli vuoden 2011 lopussa 614 työntekijää, joista 71,5 % (439) oli vakituisessa työsuhteessa. Vuonna 2010 vakituisia työntekijöitä oli 67,4 %. Koko koulutusyhtymän henkilöstöstä hieman yli puolet (52,3 %) kuuluu opetushenkilöstöön. Henkilöstömäärästä 61,9 % on naisia ja 38,1 % on miehiä. Muodollinen pätevyys on 71,5 % opettajista. Vuonna 2011 oli 15 opettajaa pedagogisesti pätevöitymässä. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä tehtiin vuonna 2011 opetussuunnitelmauudistuksen arviointi, josta tuotettiin raportti. Kestävän kehityksen ohjelma kirjattiin ja sen mukainen toiminta käynnistettiin syksyllä Työelämäjaksolla oli vuonna 2011 huomattavasti useampi henkilö kuin edellisenä vuotena. Henkilöstön kansainvälisyystoiminta on hieman lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna. Alkuvuodesta 2011 valmistui ohje epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi. Tämä sisältää epäasiallisen käytöksen määritelmän lisäksi ohjeet kuinka epäasiallista käytöstä tulee ehkäistä, kuinka siihen tulee puuttua ja kuinka tulee toimia, jos joutuu epäasiallisen käytöksen kohteeksi. Vuosien vaihteessa päivitettiin Työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Henkilöstöohjelman 2015 päivitys valmistui syksyllä. Kokkolassa Liisa Sadeharju vs. johtaja Elina Seppä-Jokela kehittämispäällikkö 2

5 I Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma on tuloslaskelman tilien mukaan muokattu malli, jossa henkilöstökulut on jaoteltu mahdollisimman tarkasti kirjanpitoaineiston pohjalta. TAULUKKO 1. Henkilöstötuloslaskelma TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , ,21 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Vakinaisten palkat , , ,36 Työsuhteisten palkat , , ,93 Erilliskorvaukset , , ,67 Tuntiopettajat , , ,27 Tukiopetus ja kerhotunnit , , ,97 Tuntipalkat , , ,06 Sairausloman sijaiset , , ,16 Äitiysloman sijaiset , , ,10 Vuosiloman sijaiset , , ,50 Muut sijaiset , , ,77 Erilliskorvaukset , ,60-618,68 Ansionmenetyskorvaukset , , ,49 Kokouspalkkiot , , ,33 Asiantuntijapalkkiot , , ,07 Oppisopimuskurssit 0,00 0,00 0,00 Työllistämistuella palkatut , , ,74 Jaksotetut palkat , , ,18 Aktivoidut palkat/invest. ti , , ,29 Aktivoidut palkat/invest.tilis , ,29 Erilliskorvaukset/lähdeveron alaiset 0,00 0,00 0,00 Tuntiopettajat/lähdeveron alaiset , , ,00 Henkilöstökorvaukset , , ,56 Sairausvakuutuskorvaukset , , ,48 Tapaturmakorvaukset , , ,46 Muut KELA:n korvaukset 8 880,13 64, ,62 Palkat ja palkkiot yhteensä , , ,72 Henkilösivukulut Eläkekulut , , ,01 KVTEL-eläkemaksut , , ,50 VARHE oma osuus , , ,64 VARHE yhteisvast.osuus , , ,31 LEL-eläkemaksut 0,00 0,00 0,00 TAEL-eläkemaksut 0,00 0,00 0,00 Ky:n maksamat eläkkeet -540,12-541,56-541,56 Muut henkilösivukulut , , ,11 Sosiaaliturvamaksut , , ,32 Työttömyysvakuutusmaksut , , ,27 Tapaturmamaksut , , ,52 Henkilösivukulut yhteensä , , ,12 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ , , ,84 MUUT TOIMINTAKULUT , , ,49 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , ,33 TOIMINTAKATE , , ,88 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT , , ,19 VUOSIKATE , , ,69 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , , ,20 SATUNNAISET TUOTOT 0,00 0,00 0,00 SATUNNAISET KULUT 0,00 0, ,64 TILIKAUDEN TULOS , , ,85 3

6 Henkilöstötuloslaskelman pohjalta on alla olevassa kuviossa 1. kuvattuna koulutusyhtymän toimintakulujen kehitystä vuosien aikana. Pylväissä toimintakulut on jaoteltu henkilöstökuluihin ja muihin toimintakuluihin. KUVIO 1. Koulutusyhtymän toimintakulut Kuviosta 1. näkee henkilöstökulujen osuuden kaikista toimintakuluista nousseen 0,6 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. 4

7 2 Henkilöstökertomus Henkilöstökertomus on oleellinen osa henkilöstöraporttia. Siinä pyritään katsomaan syvemmälle pelkkien kustannusten taakse analysoimalla henkilöstövoimavarojen nykyistä tilaa, kehittymistä ja tulevaisuuden suuntaa. Henkilöstökertomus jaetaan yleensä henkilöstövoimavarakäsitteen mukaan kolmeen tekijään. Koulutusyhtymän henkilöstökertomuksessa on yleisimmin käytössä olevaa jaottelu: 1) henkilöstövahvuuden kuvaus eli määrällinen osa 2) henkilöstön yksilöominaisuuksien kuvaus eli laadullinen osa 3) työyhteisön kuvaus. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan henkilöstön perustietoja eli henkilöstön määrää, sukupuoli- ja ikäjakautumaa sekä poissaoloja. Toisessa osassa paneudutaan enemmän henkilöstön laadullisiin osiin tarkastelemalla henkilöstön osaamista ja kouluttautumista. Työyhteisön kuvaksessa keskitytään työtyytyväisyyteen ja työyhteisön tilaan, joita on tarkasteltu henkilöstökyselyn tuloksien kautta. Työhyvinvointi osiossa kuvataan henkilöstön työhyvinvointia sekä yhtymä- että yksikkötasolla. Henkilöstövoimavaroja käsitellään määrällisten ja laadullisten lukujen kautta. Tiedot on kerätty Ags-ohjelmalla palkkakirjanpidosta ja sen sisältämistä lisätiedoista. Lisäksi puuttuvia tietoja on täydennetty yksiköihin lähetettyjen kyselyjen avulla. Erityisesti osaamiseen liittyvät tiedot on kerätty suoraan yksiköistä tai toiminnasta vastaavalta koordinaattorilta. Henkilöstötietoihin ei ole otettu harjoittelijoita tai opiskelijatyöntekijöitä. 2.1 Henkilöstön perustietoja Taulukossa 2. tarkastellaan henkilöstön määrää kuvaavia lukuja vakinaisten ja määräaikaisten työsuhteiden sekä tehtäväalueiden osalta. Taulukon yläosassa on esitetty kunkin yksikön vakituiset ja määräaikaiset työntekijät Taulukkoon on laskettu myös vakituisten työntekijöiden prosentuaalinen osuus henkilöstön määrästä. Koko koulutusyhtymässä oli vuoden 2011 lopussa 614 työntekijää, joista 71,5 % (439) oli vakituisessa työsuhteessa. Vuonna 2010 vakituisia työntekijöitä oli 67,4 %. Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto ja Kokkolan ammattiopisto ovat henkilöstömäärältään suurimpia yksiköitä. Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto on puolestaan opistoista pienin henkilöstömäärältään. RegiOnlinessa, oppisopimustoimistossa, kiinteistöpalveluissa ja yhtymäpalveluissa suurin osa henkilöstöstä oli vakituisia. Määräaikaisten työsuhteiden määrä oli suurin aikuisopistossa. 5

8 TAULUKKO 2. Henkilöstön määrä Vakituiset ja määräaikaiset Vakituiset Määräaikaisia Yhteensä Vak. % Kokkolan ammattiopisto ,6 % Kokkolan kauppaopisto ,3 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto ,0 % Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto ,3 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto ,6 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto ,0 % Yhtymäpalvelut ,9 % Oppisopimustoimisto ,0 % Kiinteistöpalvelut ,8 % RegiOnline ,8 % Yhteensä ,5 % Henkilöstö tehtäväalueittain Opetus Muu henkilöstö Yhteensä Opetus % Kokkolan ammattiopisto ,9 % Kokkolan kauppaopisto ,7 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto ,2 % Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto ,2 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto ,0 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto ,5 % Yhtymäpalvelut ,0 % Oppisopimustoimisto ,0 % Kiinteistöpalvelut ,0 % RegiOnline ,0 % Yhteensä ,3 % Taulukon 2. alaosassa on esitettynä henkilöstö yksiköittäin jaettuna opetus- ja muuhun henkilöstöön. Samalla on laskettuna opetushenkilöstön prosentuaalinen osuus yksikön koko henkilöstömäärästä. Koko koulutusyhtymän henkilöstöstä hieman yli puolet (52,3 %) kuuluu opetushenkilöstöön. Vuonna 2010 opetushenkilöstön määrä oli 53,9 % henkilöstöstä. Taulukosta näkee yksiköiden opetushenkilöstön suhteellisen osuuden vaihtelevan huomattavasti. Sosiaali- ja terveysalan opistolla ja aikuisopistolla opetushenkilöstön osuus on selkeästi suurin. Näillä yksiköillä suurin osa tukipalveluista ostetaan muualta, esim. ravintolapalvelut. Maaseutuopiston osalta opetushenkilöstön osuus jää alle puoleen koko henkilöstöstä. Tämä johtuu siitä, että maaseutuopistossa koulutilat (maa-, metsä- ja turkistilat) ja luonnonvara-alan hanketoiminta työllistävät runsaasti muuta henkilökuntaa sekä vakituisesti että määräaikaisesti. 6

9 TAULUKKO 3. Henkilöstön määrä vuoden lopussa Opetushenkilöstö vakituinen Opetushenkilöstö määräaikainen Muu henkilöstö vakituinen Muu henkilöstö määräaikainen Yhteensä Vuonna 2011 vakituisia opetushenkilöstöstä oli 64 % ja muusta henkilöstöstä 79 %. Yksi tapa tarkastella henkilöstön määrää on laskea työntekijöiden henkilötyövuosikertymä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan vuoden aikana tehtyjä työtunteja muutettuna täyttä työaikaa tekevän henkilön työpanokseksi. Tähän sisältyy vuosiloman lisäksi palkalliset poissaolot (mm. sairauslomat, äitiyslomat ja tilapäinen hoitovapaa), mutta ei palkattomia poissaoloja. Henkilötyövuosilaskennan avulla voidaan päätellä osa- ja määräaikaisten työntekijöiden osuutta koko henkilöstöstä. TAULUKKO 4. Henkilötyövuosikertymä Henkilötyövuodet Yhteiset palvelut 106,7 104,9 106,5 Yhtymäpalvelut (sis. projektit) 30,8 31,9 33,0 Kiinteistöpalvelut 51,4 52,3 51,8 Oppisopimustoimisto 3,9 4,0 4,3 RegiOnline IT-palvelut 20,7 16,8 17,4 Kokkolan ammattiopistot 265,0 288,1 299,9 Kokkolan ammattiopisto 143,1 149,9 155,8 Kokkolan kauppaopisto 36,8 39,0 40,5 Kokkolan sosiaali- terveysalan opisto 54,6 61,7 64,0 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 30,5 37,5 39,6 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 128,1 124,4 130,3 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 74,1 83,1 81,7 YHTEENSÄ 573,9 600,4 618,3 Taulukossa 4. on esitetty yksiköittäin koulutusyhtymän henkilötyövuosikertymä vuosina Vuonna 2011 henkilötyövuosikertymä oli 618,3. Eräänä henkilöstömäärää kuvaavana tunnuslukuna tarkastellaan, kuinka monta opiskelijaa koulutusyhtymässä on jokaista päätoimista henkilöä kohden. Tämän tunnusluvun laskennassa on jätetty pois aikuisopiston henkilöstö. Koulutusyhtymä on ollut vuodesta 2006 alkaen mukana Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n (ent. Koulutuksen järjestäjien yhdistys) tulos- ja mittariportaalissa, jossa seurataan eräitä henkilöstömääriin liittyviä tunnuslukuja EFQM-arviointimallin mukaisesti. Suhdeluku kertoo vuoden opiskelijamäärän aritmeettisen keskiarvon suhteessa vuoden viimeisenä päivänä palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrään. 7

10 Taulukosta 5. käy ilmi, että opetushenkilöstöön ja koko henkilöstöön verrattuna suhdeluku on laskenut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Opetus- ja tukihenkilöstön suhdeluku on myös laskenut verrattuna aikaisempiin vuosiin. TAULUKKO 5. KJY-malli, henkilöstö- ja opiskelijamäärien suhde (pl. aikuisopisto) Opiskelijamäärä (tutkintoon johtavassa II-asteen koulutuksessa olevat) Opetushenkilöstön suhteellinen määrä 10,12 10,13 10,03 Tukihenkilöstön suhteellinen määrä 10,16 9,93 9,38 Koko henkilöstön suhteellinen määrä 4,86 5,02 4,89 Henkilöstön sukupuolijakauma on esitetty yksikkökohtaisesti taulukossa 6. Henkilöstömäärästä 61,9 % on naisia ja 38,1 % on miehiä. Sukupuolijakauman prosentuaalisuudessa on vuosien mittaan ollut vain hyvin pieniä muutoksia. Yksikkökohtainen tarkastelu osoittaa sukupuolijakauman noudattelevan koulutusaloittain hyvin lähelle työelämän perinteisiä nais- ja miesvaltaisten alojen jakoa. TAULUKKO 6. Henkilöstön sukupuolijakauma Naiset Miehet Yhteensä kpl % kpl % Kokkolan ammattiopisto 60 44,8 % 74 55,2 % 134 Kokkolan kauppaopisto 33 70,2 % 14 29,8 % 47 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 53 91,4 % 5 8,6 % 58 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 25 67,6 % 12 32,4 % 37 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 91 62,8 % 54 37,2 % 145 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 38 48,7 % 40 51,3 % 78 Yhtymäpalvelut 30 83,3 % 6 16,7 % 36 Oppisopimustoimisto 4 80,0 % 1 20,0 % 5 Kiinteistöpalvelut 42 72,4 % 16 27,6 % 58 RegiOnline 4 25,0 % 12 75,0 % 16 Yhteensä ,9 % ,1 % 614 Seuraavaksi siirrytään laadullisiin mittareihin. Ensimmäiseksi tarkastellaan henkilöstön ikärakennetta. Kuviossa 2. on esitetty koko koulutusyhtymän henkilöstön ikärakenne ja eri ikäryhmien prosenttiosuudet koko henkilöstöstä. Suurin ikäryhmä on vuotiaat, johon kuuluu 18,9 % työntekijöistä. Naisten suurin ikäryhmä on vuotiaat (18,7 %) ja miesten vuotiaat (19,2 %). Yli 50 vuotiaiden osuus koko henkilöstöstä on 44,4 %. 8

11 KUVIO 2. Henkilöstön ikäjakauma Taulukossa 7. on esitettynä vakituisen henkilöstön keski-ikä yksiköittäin vuosina Vuonna 2011 vakituisen henkilöstön keski-ikä oli noin 48 vuotta 1 kuukausi. Kun keski-ikä lasketaan mukaan ottaen koko henkilöstö (vakituiset ja määräaikaiset), on henkilöstön keski-ikä 46 vuotta 2 kuukautta. Vuonna 2011 korkeimmat vakituisen henkilöstön keski-iät olivat sosiaali- ja terveysalan opistossa, oppisopimustoimistossa ja kiinteistöpalvelussa. RegiOnlinessa keski-ikä oli alhaisin. TAULUKKO 7. Vakituisen henkilöstön keski-ikä yksiköittäin Yksikkö Kokkolan ammattiopisto 51,4 50,7 49,7 Kokkolan kauppaopisto 47,5 48,7 50,0 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 51,7 50,9 51,9 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 46,3 47,3 47,2 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 45,8 45,5 45,9 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 46,6 47,9 46,0 Yhtymäpalvelut 43,9 45,2 44,6 Oppisopimustoimisto 49,7 49,8 51,0 Kiinteistöpalvelut 50,0 50,4 50,9 RegiOnline 38,5 39,4 41,3 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 48,0 48,1 48,1 Vakituisen henkilöstön keski-iässä ei ole ollut suuria muutoksia koko yhtymätasolla viime vuosina, mutta yksikkökohtaisesti keski-iässä on ollut pieniä muutoksia. Kuitenkin henkilöstösuunnittelussa on otettava huomioon erityisesti muutamissa yksiköissä suhteellisen korkea keski-ikä. Tämä pyritään huomioimaan rekrytoinnissa ja henkilöstön koulutuksessa, jotta eläkkeelle jäävän henkilöstön tilalle on saatu pätevää työvoimaa ja pitkäaikaisten työntekijöiden kokemuksen tuoma hiljainen tieto on voitu hyödyntää mahdollisimman hyvin. 9

12 Koulutusyhtymän koko henkilöstön osalta oletettua eläkepoistumaa vuosittain kuvataan kuviossa 3. Eläkepoistumassa lähteenä on käytetty Kuntien eläkevakuutuksen ekstranetverkkopalvelua, joka tarjoaa jäsenyhteisöilleen mm. henkilöstön eläketilastointia. Työeläkeuudistus antaa jokaiselle mahdollisuuden itse valita joustavasti vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikävuoden välillä. Alla oleva kuvio ei näin ollen esitä tarkalleen sitä määrää, joka on jäämässä eläkkeelle kunakin vuonna. Todellinen eläkkeelle lähtö voi siis poiketa tästä jonkin verran. Vuonna 2011 eläkkeelle jäi 12 henkilöä, joiden keski-ikä oli 61,5 vuotta. Vuonna 2010 eläkkeelle jäi 17 työntekijää ja heidän keski-ikänsä oli 61,8 vuotta. Vuonna 2011 oli 13 henkilöä osa-aikaeläkkeellä. KUVIO 3. Henkilöstön eläkepoistuma vuosittain (Keva-tilasto) Taulukoissa 8. ja 9. on koko koulutusyhtymän henkilöstön poissaolot vuosina ryhmitelty syyn mukaan neljään eri ryhmään: tapaturman, perhevapaiden, sairauden ja palkattoman vapaan aiheuttamaan poissaoloon. TAULUKKO 8. Koko henkilöstön poissaolot syyn mukaan vuosina (tapaturma ja perhevapaat) Tapaturma Perhevapaat Henkilöitä Päiviä Päiviä/HTV 0,3 0,1 0,3 5,2 5,1 4,2 Päiviä/Tapaus 17,1 7,4 16,2 109,5 89,3 87,2 Tapaturmien määrä henkilöittäin ja tapaturmista johtuvien poissaolojen pituus on kasvanut vuonna 2011 verrattuna edellisiin vuosiin. Perhevapaalla on vuonna 2011 ollut hieman vähempi henkilöitä kuin edellisenä vuotena ja vapaiden pituus per tapaus on hieman lyhyempi. Osaltaan tämä selittyy sillä, että viime vuonna on ollut useampi lyhyempi isyysloma. Perhevapaat eivät tarkoita tässä yhteydessä tilapäisiä hoitovapaita. 10

13 TAULUKKO 9. Koko henkilöstön poissaolot syyn mukaan vuosina (sairaus ja palkaton vapaa) Sairaus Palkaton vapaa Henkilöitä Päiviä Päiviä/HTV 8,4 9,4 9,2 1,7 1,7 2,1 Päiviä/Tapaus 13,9 16,1 15,8 10,4 10,2 12,0 Sairauslomalaisten määrä on vuonna 2011 hieman noussut edellisiin vuosiin verrattuna. Sairauslomien pituudet on hieman lyhentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Palkatonta vapaata on pitänyt vuonna 2011 useampi henkilö kuin edellisinä vuosina ja vapaat ovat olleet hieman pitempiä. Koulutusyhtymässä on käytössä Varhaisen tuen toimintamalli. Sen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida varhaisessa vaiheessa työkyvyn heikkeneminen, jotta työntekijän työssä suoriutumista voidaan tukea ja merkittävät työkykyongelmat estää. Tätä seurantaa varten esimiehille toimitetaan henkilöstön poissalot puolivuosittain. Jos työntekijällä on puolivuosikatsausjakson aikana yli 4 sairauspoissaoloa tai yli 8 sairauspäivää, sopii esimies keskusteluajan työntekijän kanssa sairauspoissaolojen syiden selvittämiseksi. Poikkeuksena on tilanne, jossa työntekijän sairausloman syynä on selkeä diagnoosi. Alkuvuodesta 2011 valmistui ohje epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi. Tämä sisältää ohjeistusta mm. siitä, kuinka epäasialliseen käytökseen tulee puuttua ja kuinka tulee toimia, jos joutuu epäasiallisen käytöksen kohteeksi. 2.2 Henkilöstön osaaminen ja kouluttautuminen Henkilöstön osaaminen ja kouluttautuminen ovat oleellinen osa mitattaessa henkilöstön laadullisia ominaisuuksia. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän osaamista ja kouluttautumista on tutkittu useilla eri mittareilla. Tässä raportissa mittareina on käytetty pääosin samoja mittareita kuin edellisinä vuosina. Ensimmäisenä tarkastellaan koulutusrakennetta koko henkilöstön osalta ja sen jälkeen yksiköittäin opetushenkilöstön ja muun henkilöstön osalta. Koulutusrakennetta kuvataan Tilastokeskuksen koulutusrakennejaottelun mukaisesti. Alinta korkea-astetta ei enää nykyään käytetä koulutusluokituksena. Se sisältää mm. teknikon ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. 11

14 TAULUKKO 10. Koko henkilöstön koulutusrakenne 2011 %-osuus Perusaste 0,0 % Keskiaste 30,7 % Alin korkeaste 17,5 % Alempi korkeakouluaste 27,2 % Ylempi korkeakouluaste 24,3 % Tutkijakoulutusaste 0,3 % Yhteensä 100,0 % Taulukossa 10. tarkastellaan Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän koko henkilöstön koulutusrakennetta. Eniten henkilöstössä on keskiasteen ja alemman korkeakoulututkinnon omaavia. TAULUKKO 11. Opetushenkilöstön koulutusrakenne ja pätevyys yksiköittäin Alin Alempi Ylempi Tutkija- Pätevät Keskiaste korkeaastkouluastkouluaste korkea- korkeakoulutusaste opettajat % Kokkolan ammattiopisto 4,7 % 18,8 % 54,1 % 22,4 % 0 % 84,7 % Kokkolan kauppaopisto 0,0 % 7,1 % 21,4 % 67,9 % 3,6 % 82,8 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 0,0 % 8,2 % 22,4 % 69,4 % 0,0 % 76,0 % Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 12,0 % 24,0 % 40,0 % 20,0 % 4,0 % 62,5 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 16,9 % 18,5 % 47,7 % 16,9 % 0,0 % 67,7 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 6,1 % 18,2 % 31,8 % 43,9 % 0,0 % 50,8 % Yhteensä 6,9 % 15,7 % 39,9 % 36,8 % 0,6 % 71,5 % Taulukossa 11. on nähtävissä opetushenkilöstön koulutusrakenne ja muodollinen pätevyys yksiköittäin. Suurin osa opetushenkilöstöstä on alemman korkeakouluasteen tai ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita. Muodollinen pätevyys on 71,5 % opettajista. Muodollisella pätevyydellä tarkoitetaan sitä, että opettaja suorittanut pedagogiset opinnot ja hänellä on vähintään kolmen vuoden käytännön työkokemus opetettavasta aineesta. Koulutuksena edellytetään pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa, mutta tästä voidaan poiketa esim. silloin, jos alalla ei ole korkeakoulututkintoa (esim. kondiittoriala) tai opetustehtävä edellyttää erityisen vahvaa tai erikoistunutta käytännön ammattitaitoa. TAULUKKO 12. Muun henkilöstön koulutusrakenne yksiköittäin 12

15 Keski- aste Alin Alempi Ylempi korkeaaste korkeakouluaste korkeakouluaste Tutkijakoulutus-aste Kokkolan ammattiopisto 68,2 % 25,0 % 2,3 % 4,5 % 0,0 % Kokkolan kauppaopisto 31,3 % 37,5 % 25,0 % 6,3 % 0,0 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 25,0 % 50,0 % 12,5 % 12,5 % 0,0 % Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 84,6 % 15,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 62,7 % 14,5 % 15,7 % 7,2 % 0,0 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 6,7 % 33,3 % 6,7 % 53,3 % 0,0 % Yhtymäpalvelut (sis.oppisopimustoimiston) 10,3 % 30,8 % 28,2 % 30,8 % 0,0 % Kiinteistöpalvelut 89,7 % 5,2 % 3,4 % 1,7 % 0,0 % RegiOnline 50,0 % 0,0 % 50,0 % 0,0 % 0,0 % Yhteensä 56,5 % 18,8 % 14,0 % 10,6 % 0,0 % Taulukossa 12. on esitelty muun henkilöstön koulutusrakennetta yksiköittäin. Eniten on keskiasteen koulutuksen suorittaneita (56,5 %). TAULUKKO 13. Pedagoginen pätevöityminen ja tutkintotason nosto Pedagogisesti pätevöitymässä Tutkintotasoa nostaneita Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Yhteensä Taulukossa 13. on esitettynä yksiköiden osalta vuosien aikana pedagogisesti pätevöitymässä olleiden opettajien määrä sekä tutkintotasoa nostaneiden määrä. Viime vuosina opettajat ovat olleet ahkerasti pedagogisesti kouluttautumassa. Vuodesta 2007 lähtien Kokkolassa on ollut mahdollisuus suorittaa pedagogiseen pätevöitymiseen tähtäävä koulutusta, mikä on näkynyt pedagogisesti pätevien ja pätevöitymässä olevien luvuissa. Vuonna 2011 on koulutusyhtymän opettajakunnasta 15 opettajaa suorittamassa pedagogisia opintoja. Tutkintotasoa nostaneiden määrä on noussut edellisiin vuosiin verrattuna. Koulutusyhtymässä on järjestetty vuosina laajoja sisäisiä koulutuksia, mm. ops-uudistukseen liittyvät toiminnot ja koulutukset, näyttötutkintomestarikoulutus sekä esimiesvalmennus. Nämä voivat osaltaan vaikuttaa siihen, että omaehtoinen tutkintotavoitteinen koulutus ei välttämättä ole tällöin ollut ajankohtaista. Taulukossa 14. on kuvattu ammatillisen erityisopettajan opinnot suorittaneiden määrä yhtymässä. Ammattiopistolla ja sosiaali- ja terveysalan opistolla toimii laaja-alainen eri- 13

16 tyisopettaja. Lyhyempiin erityispedagogisiin koulutuksiin osallistutaan vuositasolla aktiivisesti. TAULUKKO 14. Erityispedagoginen osaaminen 2011 Ammatillisen erityisopettajan opinnot Lyhyempiin erityispedagogisiin koulutuksiin osallistuneet Kokkolan ammattiopisto 10 8 Kokkolan kauppaopisto 0 3 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 6 1 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 0 0 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 1 2 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 2 0 Yhteensä Vuonna 2011 oli 25 opettajaa työelämäjaksolla. Opettajien työelämäjaksoja toteutettiin TopTrainerTeam projektin (ESR) ja Talent -projektin (Leonardo da Vinci) puitteissa. Talent - henkilökunnan työelämäjaksot tarkoittavat laadukasta oman alan työn tekemistä ulkomaisilla työpaikoilla. Esimerkkinä mm. ammattiopiston kokkiopettaja, joka työskenteli sveitsiläisen ravintolan keittiössä neljä viikkoa. Työelämäjaksot suuntautuvat Euroopan maihin EU-rahoituksesta johtuen. Työelämäjaksolla oli vuonna 2011 huomattavasti useampi henkilö kuin edellisenä vuotena. Vuonna 2011 työelämäjaksolla oli 28 henkilöä ja jaksokuukausia kertyi 35,75. Vuonna 2010 työelämäjaksoilla oli 16 henkilöä yhteensä 21,75 kuukauden ajan. Alla olevassa taulukossa 15. on kuvattu työelämäjaksot yksiköittäin. TAULUKKO 15. Opettajien työelämäjaksot 2011 Henkilöt Työelämäjakso kuukaudet (TTT, Talent tai vast.) (kk) Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto 2 1,75 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 6 9 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 4 4,5 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 4 3,5 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 0 0 Yhteensä 28 35,75 Näyttötutkintoja ja näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta suoritetaan koulutusyhtymässä suunnilleen yhtä paljon kuin nuorten ammatillista peruskoulutusta. Vuoden 2011 lopussa käynnistyi alueella näyttötutkintomestarikoulutus (25 op), johon osallistuu 25 koulutusyhtymän henkilöstön jäsentä. Koulutus päättyy keväällä

17 Taulukossa 16. on esitelty opiskelijahallinnon tietoteknisten sovelluksien koulutukset vuonna Primuksen ja Kurren koulutuksiin ovat osallistuneet yksiköistä säännöllisesti opinto- ja toimistosihteerit sekä apulaisrehtorit. Koulutuksissa on keskitytty perusteisiin ja uusiin ominaisuuksiin. Wilma-koulutukset on järjestetty pääsääntöisesti opettajille. Koulutuksissa on käyty läpi tuntipäiväkirjan käyttämistä ja uusien ominaisuuksien tuomia muutoksia. Osallistujien määrissä on näin ollen osittain samat ihmiset useamman kerran. TAULUKKO 16. Opiskelijahallinnon sovellukset Primus/Wilmakoulutukset Kurre-koulutukset Yksikkö Kokkolan ammattiopisto 0 2 Kokkolan kauppaopisto 15 2 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 20 4 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 8 1 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 30 4 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 0 0 Yhtymäpalvelut (sis. Opso, RegiOnline) 0 0 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän henkilöstön kansainvälisyystoiminta on hieman noussut edellisvuoteen verrattuna. Taulukossa 17. on esitetty koulutusyhtymän henkilöstön kansainvälisyystoimintaa vuosina Vuonna 2011 henkilökunnan liikkuvuus lisääntyi hieman johtuen mm. useista kansainvälisistä projekteista ja niihin liittyvistä kokousmatkoista ulkomaille. Erityisesti kauppaopiston ja maaseutuopiston luvut ovat nousseet. Opistojen henkilökunta osallistui aktiivisesti myös muuhun kansainväliseen toimintaan, mm. saapuneiden opiskelijoiden ja opettajien/asiantuntijoiden myötä. Vuonna 2011 opistoissa vieraili 65 ulkomaista opettajaa tai asiantuntijaa sekä 101 opiskelijaa. TAULUKKO 17. Kansainvälisyystoiminta Kansainvälinen liikkuvuus henkilöinä Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Yhtymäpalvelut (sis. oppisopimustoimiston, RegiOnlinen ja kiinteistöpalvelut) Yhteensä

18 Vuonna 2011 koulutusyhtymässä oli käynnissä mm. Leonardo da Vinci ohjelman rahoituksella opiskelijoiden CuBe-projekti sekä henkilökunnan Talenttyössäoppimishanke. Yksiköissä on myös yksittäisiä alakohtaisia Comenius-, Grundtvik-, Leonardo da Vinci- ja NordPlus Junior projekteja käynnissä. Koulutusyhtymän yksiköt ovat myös partnereina muiden hallinnoimissa kansainvälisissä projekteissa. TopTrainerTeam hankkeen kautta toteutettiin opettajille suunnattuja opettajan työelämäosaamisen täydennyskoulutukseen kuuluvia osioita. Tämä 25 opintopisteen koulutusohjelma sisältää neljä osiota, jotka suoritetaan erikseen. Kun kaikki osiot ovat valmiina, opettajalla on mahdollisuus hakea Opettajan työelämäosaamisen diplomia. Kokkolassa järjestettiin Oppimisen- ja osaamisen arviointi 6 op- ja Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus 6 op -koulutukset. Osa opettajista kävi suorittamassa muita osioita muualla TTT-hankkeen mahdollistamana. Opettajan työelämäosaamisen täydennyskoulutukseen yhtenä osiona kuuluva Työelämäyhteistyö ja toiminta työpaikoilla 6 op eli opettajien työelämäjaksolle osallistui vuonna 2011 yhteensä 14 opettajaa yhtymän eri yksiköistä. TTT-hankkeen ansiosta Opettajan työelämäosaamisen opintojen suorittaminen lisääntyi verrattuna edellisiin vuosiin. Hankkeen tuella ja mahdollistamana toteutettiin myös muita työelämälähtöisiä koulutuksia. Näitä olivat mm. työpaikkaohjaajakoulutukset ns. jalkautetulla mallilla ja perinteisellä luokkaopetuksella sekä sosiaali- ja terveysalan opettajille suunnatut kinestetiikka- ja simulaatiokoulutukset. Koulutusyhtymän yksiköistä erityisesti aikuisopistossa ja maaseutuopistossa on runsaasti projektitoimintaa ja projektiosaajia. Vuonna 2011 projektitoiminta oli hyvin vilkasta. Aikuisopiston ja maaseutuopiston lisäksi myös muissa opistoissa on projektiosaamista mm. opetushallituksen projektien sekä opetuksen kehittämiseen myönnettyjen tukimäärärahojen hallinnoinnin kautta. Koulutusyhtymä on ollut mukana laajennetun työssäoppimisen verkostohankkeessa vuodesta 2009 alkaen. Syksyllä 2011 järjestettiin työssäoppimisen iltapäivä, jossa esiteltiin työssäoppimisen toimivia käytäntöjä eri opistoissa. Hankkeen toimijaopettajat esittelivät laajennetun työssäoppimisen erilaisia toteutustapoja. Koulutusyhtymä on mukana Kokkolan kaupungin hallinnoimassa OSAAVA-hankeessa, jossa pilotoitiin Elbit osaamisenhallintajärjestelmää, jonka avulla on henkilöstölle toteutettu osaamiskartoituksia ja kehityskeskusteluja. Lisäksi OSAAVA-hankkeen kautta on järjestetty opetushenkilöstön täydennyskoulutusta. Opin Ovi-hankkeen kautta toteutettiin myös henkilöstölle koulutuksia. Opetushallituksen myöntämien kehittämisavustusten tuella on lisäksi ollut mahdollista kehittää opetukseen liittyviä toimintoja. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä tehtiin vuonna 2011 opetussuunnitelmauudistuksen arviointi, josta tuotettiin raportti. Keskeisiksi kehittämishaasteiksi nousivat opiskelijan arviointi, henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ja valinnaisuuden mahdollistaminen opinnoissa. Opetussuunnitelmauudistuksen linjausten toteuttaminen todettiin haasteelli- 16

19 seksi. Se edellyttää uuden opettajuuden haltuunottoa. Opettajien osaamista vahvistettiin mm. opetuksen kehittämishankkeissa, joita toteutettiin verkostoyhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Kestävän kehityksen ohjelma kirjattiin ja sen mukainen toiminta käynnistettiin syksyllä Kestävä kehitys on kirjattu tutkinnon perusteissa elinikäisen oppimisen avaintaitoihin ja tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Opetussuunnitelmauudistuksen arvioinnissa kartoitettiin myös kestävän kehityksen toteutumista opinnoissa. Koska toteutuksen todettiin vaihtelevan, asetettiin tavoitteeksi kestävän kehityksen osaamisen vahvistaminen ja oppimispolkujen avaaminen opetussuunnitelmien tutkintokohtaisiin osiin. Opiskelijahuollon ja erityisopetuksen osaamisen lisäämiseksi oli mahdollista seurata ammattiopisto Luovin koulutustarjontaa Adobe -verkkokokousjärjestelmän kautta sekä osallistua yhdessä erityisopetuksen käytäntöjä kehittämään koulutuskokonaisuuteen. Lisäksi järjestettiin Oma polku -hankeen päättöseminaari, hyvinvointitori sekä Nuorille auttava verkosto -koulutus. Toisen asteen yhteistyön edistäminen jatkui hankerahoituksella ja sen päätyttyä yhtymään nimettiin toisen asteen koordinaattori jatkamaan toimintaa. Yhteistä opintotarjontaa pyrittiin lisäämään ja mahdollistamaan opiskelijoiden valinnaisuuden toteutumista. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tutkinnon suoritti oppisopimuskoulutuksena seitsemän henkilöä. Johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä koulutusyhtymässä on kehitetty esimiestyötä laajamittaisesti. Vuoden 2008 lopulla käynnistyi esimieskoulutus, joka oli tiiviisti käynnissä vuosien aikana. Koulutuspäiviin sisältyi myös opetushallinnon tutkinnon luentoja kaksi päivää ja osa henkilöstöstä suoritti vuosien vaihteessa opetushallinnon tutkinnon 8 ov. Vuonna 2011 järjestettiin viisi esimiespäivää, joista yksi käsitteli pääosin loppuvuodesta päälliköille toteutetun 360 palauteprosessin palautteita. Keskimäärin esimieskoulutuspäiviin on osallistunut n. 35 henkilöä. Koulutukset ovat saaneet pääsääntöisesti hyvää palautetta. Alkuvuodesta 2011 oli käynnissä LUOTSI - Esimiestyön ja henkilöstön kehittäminen K-P:n koulutusyhtymässä projekti, johon oli saatu Tykesiltä rahoitusta. Projektin tarkoituksena oli kehittää ja yhtenäistää koulutusyhtymän henkilöstöjohtamisen prosesseja, erityisenä kehittämisalueena on henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen sekä henkilöstö- ja organisaation muutosprosessien tukeminen. Kohderyhmänä olivat esimiehet, koko henkilöstö, erityisryhminä 55+-vuotiaat ja uudet työntekijät. LUOTSI projektin tuloksista tehtiin loppuanalyysi, joka sisälsi mm. esimiehille toteutetun kyselyn. Koulutusyhtymän uusille työntekijöille on järjestetty infotilaisuudet alkuvuodesta ja syksyllä. Henkilöstön kehittämistiimi kokoontui vuoden 2011 aikana kuusi kertaa. Heke-tiimin tarkoituksena on henkilöstötyön suunnitelmallisuuden kehittäminen, yhteisten toimintamallien ja käytänteiden luominen sekä raportoinnin kehittäminen. 17

20 Yksiköiden henkilöstö on kouluttautunut myös muilla alueilla kuin edellä on mainittu. Yksiköiden henkilöstöä on osallistunut omaa alaa tukeviin ja ajankohtaisiin, pidempiin tai lyhyempiin koulutuksiin. Lisäksi yksiköt ovat järjestäneet omia kehittämispäiviä. Kouluttautuminen ja osaaminen -osiota varten tiedot on osittain kerätty yksiköihin lähetetyn kyselyn avulla sekä keräämällä tietoja osa-alueista vastaavilta koordinaattoreilta. Kyselyissä on pyritty huomioimaan osaaminen ja osaajat yhteensä. Osaamisen poistuma on pyritty huomioimaan, mutta osittain tämän hetkinen tila osaamisen suhteen voi osin olla eri kuin taulukoiden luvut osoittavat. 2.3 Henkilöstökysely Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuodesta 1995 lähtien kerätty tietoja henkilöstön tilasta eri tavoin. Vuodesta 1999 lähtien tiedot on kerätty verkossa täytettävällä henkilöstökyselyllä. Henkilöstökyselyä uudistettiin vuonna 2006, koska sitä yhtenäistettiin muiden koulutuksen järjestäjien kyselyn kaltaiseksi. Yhtenäisen kyselyn avulla voidaan laatia vertailukelpoisia työolobarometrejä (mm. Koulutuksen järjestäjien yhdistyksen tulos- ja mittariportaalin kautta internetistä) ja saada vertailulukuja myös muista koulutuksen järjestäjistä. Kyselyssä esitettävät kysymykset pohjautuvat kuitenkin koulutusyhtymän strategiaan ja sen tavoitteisiin. Vuonna 2011 kyselyn sisältö noudatti pääosin samaa linjaa kuin aikaisempina vuosina, kuitenkin muutama kysymys lisättiin ajankohtaisten asioiden kartoittamiseksi. Lisäksi muutaman kysymyksen sanamuotoa tarkennettiin ymmärrettävyyden lisäämiseksi Henkilöstökyselyyn vastanneet Henkilöstökysely toteutettiin välisenä aikana. Vastausprosentiksi muodostui 57,3 %. Alla olevassa kuviosta näkee vastausprosentit vuosittain. Vuodesta 2009 lähtien henkilöstökysely on toteutettu syksyisin, kun aikaisempi toteutusaika oli alkuvuodesta. Kehittämistoimenpiteet on näin helpompi toteuttaa tulevana lukuvuotena. KUVIO 4. Vastausprosentit vuosittain 18