Henkilöstöraportti 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstöraportti 2011"

Transkriptio

1 KUVAT EEVA HUOTARI / KPEDU VIESTINTÄ i m ii t Heke.2012 mä 15.3 h y r o t h Jo s u it ll a H ä m h y r YT o t s u Valtu

2

3 SISÄLLYS Johdanto 2 I Henkilöstötuloslaskelma 3 2 Henkilöstökertomus Henkilöstön perustietoja Henkilöstön osaaminen ja kouluttautuminen Henkilöstökysely 18 3 Työhyvinvointi Ammattiopisto Kauppaopisto Sosiaali- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Yhtymäpalvelut Kiinteistöpalvelut RegiOnline Ansiomerkit 34 4 Yhteenveto 35 1

4 Johdanto Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 2001 lähtien. Vuosien myötä henkilöstötilinpäätös on muuttunut henkilöstöraportiksi ja sen sisältöön on tehty pieniä muutoksia. Henkilöstöraportin tarkoituksena on tehdä henkilöstöasiat näkyviksi. Parhaimmillaan henkilöstöraportin avulla voidaan ennakoida erilaisia henkilöstön kehittymissuuntauksia ja tukea henkilöstöjohtamista. Henkilöstöraportti antaa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johdolle, luottamushenkilöille, henkilöstöasioista vastaaville sekä myös henkilöstölle itselleen tietoa yhtymän henkilöstövoimavaroista. Sen lisäksi se on myös väline, jonka avulla voidaan kehittää organisaation toimintaa, suunnata voimavaroja oikeisiin kohteisiin sekä nähdä tulevaisuuden kehittämistarpeet. Henkilöstöraportin tulisi kuvata organisaation henkilöstövoimavaroja, jotka ovat sidoksissa organisaation toimintaideaan ja strategiaan. Henkilöstöraportin ohella tärkeitä henkilöstön kehittämisen asiakirjoja koulutusyhtymässä ovat mm. Strategia 2015 ja yhtymäsuunnitelma, jossa linjataan lähivuosien tärkeimmät kehittämistarpeet. Koko koulutusyhtymässä oli vuoden 2011 lopussa 614 työntekijää, joista 71,5 % (439) oli vakituisessa työsuhteessa. Vuonna 2010 vakituisia työntekijöitä oli 67,4 %. Koko koulutusyhtymän henkilöstöstä hieman yli puolet (52,3 %) kuuluu opetushenkilöstöön. Henkilöstömäärästä 61,9 % on naisia ja 38,1 % on miehiä. Muodollinen pätevyys on 71,5 % opettajista. Vuonna 2011 oli 15 opettajaa pedagogisesti pätevöitymässä. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä tehtiin vuonna 2011 opetussuunnitelmauudistuksen arviointi, josta tuotettiin raportti. Kestävän kehityksen ohjelma kirjattiin ja sen mukainen toiminta käynnistettiin syksyllä Työelämäjaksolla oli vuonna 2011 huomattavasti useampi henkilö kuin edellisenä vuotena. Henkilöstön kansainvälisyystoiminta on hieman lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna. Alkuvuodesta 2011 valmistui ohje epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi. Tämä sisältää epäasiallisen käytöksen määritelmän lisäksi ohjeet kuinka epäasiallista käytöstä tulee ehkäistä, kuinka siihen tulee puuttua ja kuinka tulee toimia, jos joutuu epäasiallisen käytöksen kohteeksi. Vuosien vaihteessa päivitettiin Työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Henkilöstöohjelman 2015 päivitys valmistui syksyllä. Kokkolassa Liisa Sadeharju vs. johtaja Elina Seppä-Jokela kehittämispäällikkö 2

5 I Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma on tuloslaskelman tilien mukaan muokattu malli, jossa henkilöstökulut on jaoteltu mahdollisimman tarkasti kirjanpitoaineiston pohjalta. TAULUKKO 1. Henkilöstötuloslaskelma TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , ,21 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Vakinaisten palkat , , ,36 Työsuhteisten palkat , , ,93 Erilliskorvaukset , , ,67 Tuntiopettajat , , ,27 Tukiopetus ja kerhotunnit , , ,97 Tuntipalkat , , ,06 Sairausloman sijaiset , , ,16 Äitiysloman sijaiset , , ,10 Vuosiloman sijaiset , , ,50 Muut sijaiset , , ,77 Erilliskorvaukset , ,60-618,68 Ansionmenetyskorvaukset , , ,49 Kokouspalkkiot , , ,33 Asiantuntijapalkkiot , , ,07 Oppisopimuskurssit 0,00 0,00 0,00 Työllistämistuella palkatut , , ,74 Jaksotetut palkat , , ,18 Aktivoidut palkat/invest. ti , , ,29 Aktivoidut palkat/invest.tilis , ,29 Erilliskorvaukset/lähdeveron alaiset 0,00 0,00 0,00 Tuntiopettajat/lähdeveron alaiset , , ,00 Henkilöstökorvaukset , , ,56 Sairausvakuutuskorvaukset , , ,48 Tapaturmakorvaukset , , ,46 Muut KELA:n korvaukset 8 880,13 64, ,62 Palkat ja palkkiot yhteensä , , ,72 Henkilösivukulut Eläkekulut , , ,01 KVTEL-eläkemaksut , , ,50 VARHE oma osuus , , ,64 VARHE yhteisvast.osuus , , ,31 LEL-eläkemaksut 0,00 0,00 0,00 TAEL-eläkemaksut 0,00 0,00 0,00 Ky:n maksamat eläkkeet -540,12-541,56-541,56 Muut henkilösivukulut , , ,11 Sosiaaliturvamaksut , , ,32 Työttömyysvakuutusmaksut , , ,27 Tapaturmamaksut , , ,52 Henkilösivukulut yhteensä , , ,12 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ , , ,84 MUUT TOIMINTAKULUT , , ,49 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , ,33 TOIMINTAKATE , , ,88 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT , , ,19 VUOSIKATE , , ,69 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , , ,20 SATUNNAISET TUOTOT 0,00 0,00 0,00 SATUNNAISET KULUT 0,00 0, ,64 TILIKAUDEN TULOS , , ,85 3

6 Henkilöstötuloslaskelman pohjalta on alla olevassa kuviossa 1. kuvattuna koulutusyhtymän toimintakulujen kehitystä vuosien aikana. Pylväissä toimintakulut on jaoteltu henkilöstökuluihin ja muihin toimintakuluihin. KUVIO 1. Koulutusyhtymän toimintakulut Kuviosta 1. näkee henkilöstökulujen osuuden kaikista toimintakuluista nousseen 0,6 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. 4

7 2 Henkilöstökertomus Henkilöstökertomus on oleellinen osa henkilöstöraporttia. Siinä pyritään katsomaan syvemmälle pelkkien kustannusten taakse analysoimalla henkilöstövoimavarojen nykyistä tilaa, kehittymistä ja tulevaisuuden suuntaa. Henkilöstökertomus jaetaan yleensä henkilöstövoimavarakäsitteen mukaan kolmeen tekijään. Koulutusyhtymän henkilöstökertomuksessa on yleisimmin käytössä olevaa jaottelu: 1) henkilöstövahvuuden kuvaus eli määrällinen osa 2) henkilöstön yksilöominaisuuksien kuvaus eli laadullinen osa 3) työyhteisön kuvaus. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan henkilöstön perustietoja eli henkilöstön määrää, sukupuoli- ja ikäjakautumaa sekä poissaoloja. Toisessa osassa paneudutaan enemmän henkilöstön laadullisiin osiin tarkastelemalla henkilöstön osaamista ja kouluttautumista. Työyhteisön kuvaksessa keskitytään työtyytyväisyyteen ja työyhteisön tilaan, joita on tarkasteltu henkilöstökyselyn tuloksien kautta. Työhyvinvointi osiossa kuvataan henkilöstön työhyvinvointia sekä yhtymä- että yksikkötasolla. Henkilöstövoimavaroja käsitellään määrällisten ja laadullisten lukujen kautta. Tiedot on kerätty Ags-ohjelmalla palkkakirjanpidosta ja sen sisältämistä lisätiedoista. Lisäksi puuttuvia tietoja on täydennetty yksiköihin lähetettyjen kyselyjen avulla. Erityisesti osaamiseen liittyvät tiedot on kerätty suoraan yksiköistä tai toiminnasta vastaavalta koordinaattorilta. Henkilöstötietoihin ei ole otettu harjoittelijoita tai opiskelijatyöntekijöitä. 2.1 Henkilöstön perustietoja Taulukossa 2. tarkastellaan henkilöstön määrää kuvaavia lukuja vakinaisten ja määräaikaisten työsuhteiden sekä tehtäväalueiden osalta. Taulukon yläosassa on esitetty kunkin yksikön vakituiset ja määräaikaiset työntekijät Taulukkoon on laskettu myös vakituisten työntekijöiden prosentuaalinen osuus henkilöstön määrästä. Koko koulutusyhtymässä oli vuoden 2011 lopussa 614 työntekijää, joista 71,5 % (439) oli vakituisessa työsuhteessa. Vuonna 2010 vakituisia työntekijöitä oli 67,4 %. Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto ja Kokkolan ammattiopisto ovat henkilöstömäärältään suurimpia yksiköitä. Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto on puolestaan opistoista pienin henkilöstömäärältään. RegiOnlinessa, oppisopimustoimistossa, kiinteistöpalveluissa ja yhtymäpalveluissa suurin osa henkilöstöstä oli vakituisia. Määräaikaisten työsuhteiden määrä oli suurin aikuisopistossa. 5

8 TAULUKKO 2. Henkilöstön määrä Vakituiset ja määräaikaiset Vakituiset Määräaikaisia Yhteensä Vak. % Kokkolan ammattiopisto ,6 % Kokkolan kauppaopisto ,3 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto ,0 % Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto ,3 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto ,6 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto ,0 % Yhtymäpalvelut ,9 % Oppisopimustoimisto ,0 % Kiinteistöpalvelut ,8 % RegiOnline ,8 % Yhteensä ,5 % Henkilöstö tehtäväalueittain Opetus Muu henkilöstö Yhteensä Opetus % Kokkolan ammattiopisto ,9 % Kokkolan kauppaopisto ,7 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto ,2 % Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto ,2 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto ,0 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto ,5 % Yhtymäpalvelut ,0 % Oppisopimustoimisto ,0 % Kiinteistöpalvelut ,0 % RegiOnline ,0 % Yhteensä ,3 % Taulukon 2. alaosassa on esitettynä henkilöstö yksiköittäin jaettuna opetus- ja muuhun henkilöstöön. Samalla on laskettuna opetushenkilöstön prosentuaalinen osuus yksikön koko henkilöstömäärästä. Koko koulutusyhtymän henkilöstöstä hieman yli puolet (52,3 %) kuuluu opetushenkilöstöön. Vuonna 2010 opetushenkilöstön määrä oli 53,9 % henkilöstöstä. Taulukosta näkee yksiköiden opetushenkilöstön suhteellisen osuuden vaihtelevan huomattavasti. Sosiaali- ja terveysalan opistolla ja aikuisopistolla opetushenkilöstön osuus on selkeästi suurin. Näillä yksiköillä suurin osa tukipalveluista ostetaan muualta, esim. ravintolapalvelut. Maaseutuopiston osalta opetushenkilöstön osuus jää alle puoleen koko henkilöstöstä. Tämä johtuu siitä, että maaseutuopistossa koulutilat (maa-, metsä- ja turkistilat) ja luonnonvara-alan hanketoiminta työllistävät runsaasti muuta henkilökuntaa sekä vakituisesti että määräaikaisesti. 6

9 TAULUKKO 3. Henkilöstön määrä vuoden lopussa Opetushenkilöstö vakituinen Opetushenkilöstö määräaikainen Muu henkilöstö vakituinen Muu henkilöstö määräaikainen Yhteensä Vuonna 2011 vakituisia opetushenkilöstöstä oli 64 % ja muusta henkilöstöstä 79 %. Yksi tapa tarkastella henkilöstön määrää on laskea työntekijöiden henkilötyövuosikertymä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan vuoden aikana tehtyjä työtunteja muutettuna täyttä työaikaa tekevän henkilön työpanokseksi. Tähän sisältyy vuosiloman lisäksi palkalliset poissaolot (mm. sairauslomat, äitiyslomat ja tilapäinen hoitovapaa), mutta ei palkattomia poissaoloja. Henkilötyövuosilaskennan avulla voidaan päätellä osa- ja määräaikaisten työntekijöiden osuutta koko henkilöstöstä. TAULUKKO 4. Henkilötyövuosikertymä Henkilötyövuodet Yhteiset palvelut 106,7 104,9 106,5 Yhtymäpalvelut (sis. projektit) 30,8 31,9 33,0 Kiinteistöpalvelut 51,4 52,3 51,8 Oppisopimustoimisto 3,9 4,0 4,3 RegiOnline IT-palvelut 20,7 16,8 17,4 Kokkolan ammattiopistot 265,0 288,1 299,9 Kokkolan ammattiopisto 143,1 149,9 155,8 Kokkolan kauppaopisto 36,8 39,0 40,5 Kokkolan sosiaali- terveysalan opisto 54,6 61,7 64,0 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 30,5 37,5 39,6 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 128,1 124,4 130,3 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 74,1 83,1 81,7 YHTEENSÄ 573,9 600,4 618,3 Taulukossa 4. on esitetty yksiköittäin koulutusyhtymän henkilötyövuosikertymä vuosina Vuonna 2011 henkilötyövuosikertymä oli 618,3. Eräänä henkilöstömäärää kuvaavana tunnuslukuna tarkastellaan, kuinka monta opiskelijaa koulutusyhtymässä on jokaista päätoimista henkilöä kohden. Tämän tunnusluvun laskennassa on jätetty pois aikuisopiston henkilöstö. Koulutusyhtymä on ollut vuodesta 2006 alkaen mukana Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n (ent. Koulutuksen järjestäjien yhdistys) tulos- ja mittariportaalissa, jossa seurataan eräitä henkilöstömääriin liittyviä tunnuslukuja EFQM-arviointimallin mukaisesti. Suhdeluku kertoo vuoden opiskelijamäärän aritmeettisen keskiarvon suhteessa vuoden viimeisenä päivänä palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrään. 7

10 Taulukosta 5. käy ilmi, että opetushenkilöstöön ja koko henkilöstöön verrattuna suhdeluku on laskenut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Opetus- ja tukihenkilöstön suhdeluku on myös laskenut verrattuna aikaisempiin vuosiin. TAULUKKO 5. KJY-malli, henkilöstö- ja opiskelijamäärien suhde (pl. aikuisopisto) Opiskelijamäärä (tutkintoon johtavassa II-asteen koulutuksessa olevat) Opetushenkilöstön suhteellinen määrä 10,12 10,13 10,03 Tukihenkilöstön suhteellinen määrä 10,16 9,93 9,38 Koko henkilöstön suhteellinen määrä 4,86 5,02 4,89 Henkilöstön sukupuolijakauma on esitetty yksikkökohtaisesti taulukossa 6. Henkilöstömäärästä 61,9 % on naisia ja 38,1 % on miehiä. Sukupuolijakauman prosentuaalisuudessa on vuosien mittaan ollut vain hyvin pieniä muutoksia. Yksikkökohtainen tarkastelu osoittaa sukupuolijakauman noudattelevan koulutusaloittain hyvin lähelle työelämän perinteisiä nais- ja miesvaltaisten alojen jakoa. TAULUKKO 6. Henkilöstön sukupuolijakauma Naiset Miehet Yhteensä kpl % kpl % Kokkolan ammattiopisto 60 44,8 % 74 55,2 % 134 Kokkolan kauppaopisto 33 70,2 % 14 29,8 % 47 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 53 91,4 % 5 8,6 % 58 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 25 67,6 % 12 32,4 % 37 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 91 62,8 % 54 37,2 % 145 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 38 48,7 % 40 51,3 % 78 Yhtymäpalvelut 30 83,3 % 6 16,7 % 36 Oppisopimustoimisto 4 80,0 % 1 20,0 % 5 Kiinteistöpalvelut 42 72,4 % 16 27,6 % 58 RegiOnline 4 25,0 % 12 75,0 % 16 Yhteensä ,9 % ,1 % 614 Seuraavaksi siirrytään laadullisiin mittareihin. Ensimmäiseksi tarkastellaan henkilöstön ikärakennetta. Kuviossa 2. on esitetty koko koulutusyhtymän henkilöstön ikärakenne ja eri ikäryhmien prosenttiosuudet koko henkilöstöstä. Suurin ikäryhmä on vuotiaat, johon kuuluu 18,9 % työntekijöistä. Naisten suurin ikäryhmä on vuotiaat (18,7 %) ja miesten vuotiaat (19,2 %). Yli 50 vuotiaiden osuus koko henkilöstöstä on 44,4 %. 8

11 KUVIO 2. Henkilöstön ikäjakauma Taulukossa 7. on esitettynä vakituisen henkilöstön keski-ikä yksiköittäin vuosina Vuonna 2011 vakituisen henkilöstön keski-ikä oli noin 48 vuotta 1 kuukausi. Kun keski-ikä lasketaan mukaan ottaen koko henkilöstö (vakituiset ja määräaikaiset), on henkilöstön keski-ikä 46 vuotta 2 kuukautta. Vuonna 2011 korkeimmat vakituisen henkilöstön keski-iät olivat sosiaali- ja terveysalan opistossa, oppisopimustoimistossa ja kiinteistöpalvelussa. RegiOnlinessa keski-ikä oli alhaisin. TAULUKKO 7. Vakituisen henkilöstön keski-ikä yksiköittäin Yksikkö Kokkolan ammattiopisto 51,4 50,7 49,7 Kokkolan kauppaopisto 47,5 48,7 50,0 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 51,7 50,9 51,9 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 46,3 47,3 47,2 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 45,8 45,5 45,9 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 46,6 47,9 46,0 Yhtymäpalvelut 43,9 45,2 44,6 Oppisopimustoimisto 49,7 49,8 51,0 Kiinteistöpalvelut 50,0 50,4 50,9 RegiOnline 38,5 39,4 41,3 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 48,0 48,1 48,1 Vakituisen henkilöstön keski-iässä ei ole ollut suuria muutoksia koko yhtymätasolla viime vuosina, mutta yksikkökohtaisesti keski-iässä on ollut pieniä muutoksia. Kuitenkin henkilöstösuunnittelussa on otettava huomioon erityisesti muutamissa yksiköissä suhteellisen korkea keski-ikä. Tämä pyritään huomioimaan rekrytoinnissa ja henkilöstön koulutuksessa, jotta eläkkeelle jäävän henkilöstön tilalle on saatu pätevää työvoimaa ja pitkäaikaisten työntekijöiden kokemuksen tuoma hiljainen tieto on voitu hyödyntää mahdollisimman hyvin. 9

12 Koulutusyhtymän koko henkilöstön osalta oletettua eläkepoistumaa vuosittain kuvataan kuviossa 3. Eläkepoistumassa lähteenä on käytetty Kuntien eläkevakuutuksen ekstranetverkkopalvelua, joka tarjoaa jäsenyhteisöilleen mm. henkilöstön eläketilastointia. Työeläkeuudistus antaa jokaiselle mahdollisuuden itse valita joustavasti vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikävuoden välillä. Alla oleva kuvio ei näin ollen esitä tarkalleen sitä määrää, joka on jäämässä eläkkeelle kunakin vuonna. Todellinen eläkkeelle lähtö voi siis poiketa tästä jonkin verran. Vuonna 2011 eläkkeelle jäi 12 henkilöä, joiden keski-ikä oli 61,5 vuotta. Vuonna 2010 eläkkeelle jäi 17 työntekijää ja heidän keski-ikänsä oli 61,8 vuotta. Vuonna 2011 oli 13 henkilöä osa-aikaeläkkeellä. KUVIO 3. Henkilöstön eläkepoistuma vuosittain (Keva-tilasto) Taulukoissa 8. ja 9. on koko koulutusyhtymän henkilöstön poissaolot vuosina ryhmitelty syyn mukaan neljään eri ryhmään: tapaturman, perhevapaiden, sairauden ja palkattoman vapaan aiheuttamaan poissaoloon. TAULUKKO 8. Koko henkilöstön poissaolot syyn mukaan vuosina (tapaturma ja perhevapaat) Tapaturma Perhevapaat Henkilöitä Päiviä Päiviä/HTV 0,3 0,1 0,3 5,2 5,1 4,2 Päiviä/Tapaus 17,1 7,4 16,2 109,5 89,3 87,2 Tapaturmien määrä henkilöittäin ja tapaturmista johtuvien poissaolojen pituus on kasvanut vuonna 2011 verrattuna edellisiin vuosiin. Perhevapaalla on vuonna 2011 ollut hieman vähempi henkilöitä kuin edellisenä vuotena ja vapaiden pituus per tapaus on hieman lyhyempi. Osaltaan tämä selittyy sillä, että viime vuonna on ollut useampi lyhyempi isyysloma. Perhevapaat eivät tarkoita tässä yhteydessä tilapäisiä hoitovapaita. 10

13 TAULUKKO 9. Koko henkilöstön poissaolot syyn mukaan vuosina (sairaus ja palkaton vapaa) Sairaus Palkaton vapaa Henkilöitä Päiviä Päiviä/HTV 8,4 9,4 9,2 1,7 1,7 2,1 Päiviä/Tapaus 13,9 16,1 15,8 10,4 10,2 12,0 Sairauslomalaisten määrä on vuonna 2011 hieman noussut edellisiin vuosiin verrattuna. Sairauslomien pituudet on hieman lyhentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Palkatonta vapaata on pitänyt vuonna 2011 useampi henkilö kuin edellisinä vuosina ja vapaat ovat olleet hieman pitempiä. Koulutusyhtymässä on käytössä Varhaisen tuen toimintamalli. Sen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida varhaisessa vaiheessa työkyvyn heikkeneminen, jotta työntekijän työssä suoriutumista voidaan tukea ja merkittävät työkykyongelmat estää. Tätä seurantaa varten esimiehille toimitetaan henkilöstön poissalot puolivuosittain. Jos työntekijällä on puolivuosikatsausjakson aikana yli 4 sairauspoissaoloa tai yli 8 sairauspäivää, sopii esimies keskusteluajan työntekijän kanssa sairauspoissaolojen syiden selvittämiseksi. Poikkeuksena on tilanne, jossa työntekijän sairausloman syynä on selkeä diagnoosi. Alkuvuodesta 2011 valmistui ohje epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi. Tämä sisältää ohjeistusta mm. siitä, kuinka epäasialliseen käytökseen tulee puuttua ja kuinka tulee toimia, jos joutuu epäasiallisen käytöksen kohteeksi. 2.2 Henkilöstön osaaminen ja kouluttautuminen Henkilöstön osaaminen ja kouluttautuminen ovat oleellinen osa mitattaessa henkilöstön laadullisia ominaisuuksia. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän osaamista ja kouluttautumista on tutkittu useilla eri mittareilla. Tässä raportissa mittareina on käytetty pääosin samoja mittareita kuin edellisinä vuosina. Ensimmäisenä tarkastellaan koulutusrakennetta koko henkilöstön osalta ja sen jälkeen yksiköittäin opetushenkilöstön ja muun henkilöstön osalta. Koulutusrakennetta kuvataan Tilastokeskuksen koulutusrakennejaottelun mukaisesti. Alinta korkea-astetta ei enää nykyään käytetä koulutusluokituksena. Se sisältää mm. teknikon ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. 11

14 TAULUKKO 10. Koko henkilöstön koulutusrakenne 2011 %-osuus Perusaste 0,0 % Keskiaste 30,7 % Alin korkeaste 17,5 % Alempi korkeakouluaste 27,2 % Ylempi korkeakouluaste 24,3 % Tutkijakoulutusaste 0,3 % Yhteensä 100,0 % Taulukossa 10. tarkastellaan Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän koko henkilöstön koulutusrakennetta. Eniten henkilöstössä on keskiasteen ja alemman korkeakoulututkinnon omaavia. TAULUKKO 11. Opetushenkilöstön koulutusrakenne ja pätevyys yksiköittäin Alin Alempi Ylempi Tutkija- Pätevät Keskiaste korkeaastkouluastkouluaste korkea- korkeakoulutusaste opettajat % Kokkolan ammattiopisto 4,7 % 18,8 % 54,1 % 22,4 % 0 % 84,7 % Kokkolan kauppaopisto 0,0 % 7,1 % 21,4 % 67,9 % 3,6 % 82,8 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 0,0 % 8,2 % 22,4 % 69,4 % 0,0 % 76,0 % Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 12,0 % 24,0 % 40,0 % 20,0 % 4,0 % 62,5 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 16,9 % 18,5 % 47,7 % 16,9 % 0,0 % 67,7 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 6,1 % 18,2 % 31,8 % 43,9 % 0,0 % 50,8 % Yhteensä 6,9 % 15,7 % 39,9 % 36,8 % 0,6 % 71,5 % Taulukossa 11. on nähtävissä opetushenkilöstön koulutusrakenne ja muodollinen pätevyys yksiköittäin. Suurin osa opetushenkilöstöstä on alemman korkeakouluasteen tai ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita. Muodollinen pätevyys on 71,5 % opettajista. Muodollisella pätevyydellä tarkoitetaan sitä, että opettaja suorittanut pedagogiset opinnot ja hänellä on vähintään kolmen vuoden käytännön työkokemus opetettavasta aineesta. Koulutuksena edellytetään pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa, mutta tästä voidaan poiketa esim. silloin, jos alalla ei ole korkeakoulututkintoa (esim. kondiittoriala) tai opetustehtävä edellyttää erityisen vahvaa tai erikoistunutta käytännön ammattitaitoa. TAULUKKO 12. Muun henkilöstön koulutusrakenne yksiköittäin 12

15 Keski- aste Alin Alempi Ylempi korkeaaste korkeakouluaste korkeakouluaste Tutkijakoulutus-aste Kokkolan ammattiopisto 68,2 % 25,0 % 2,3 % 4,5 % 0,0 % Kokkolan kauppaopisto 31,3 % 37,5 % 25,0 % 6,3 % 0,0 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 25,0 % 50,0 % 12,5 % 12,5 % 0,0 % Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 84,6 % 15,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 62,7 % 14,5 % 15,7 % 7,2 % 0,0 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 6,7 % 33,3 % 6,7 % 53,3 % 0,0 % Yhtymäpalvelut (sis.oppisopimustoimiston) 10,3 % 30,8 % 28,2 % 30,8 % 0,0 % Kiinteistöpalvelut 89,7 % 5,2 % 3,4 % 1,7 % 0,0 % RegiOnline 50,0 % 0,0 % 50,0 % 0,0 % 0,0 % Yhteensä 56,5 % 18,8 % 14,0 % 10,6 % 0,0 % Taulukossa 12. on esitelty muun henkilöstön koulutusrakennetta yksiköittäin. Eniten on keskiasteen koulutuksen suorittaneita (56,5 %). TAULUKKO 13. Pedagoginen pätevöityminen ja tutkintotason nosto Pedagogisesti pätevöitymässä Tutkintotasoa nostaneita Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Yhteensä Taulukossa 13. on esitettynä yksiköiden osalta vuosien aikana pedagogisesti pätevöitymässä olleiden opettajien määrä sekä tutkintotasoa nostaneiden määrä. Viime vuosina opettajat ovat olleet ahkerasti pedagogisesti kouluttautumassa. Vuodesta 2007 lähtien Kokkolassa on ollut mahdollisuus suorittaa pedagogiseen pätevöitymiseen tähtäävä koulutusta, mikä on näkynyt pedagogisesti pätevien ja pätevöitymässä olevien luvuissa. Vuonna 2011 on koulutusyhtymän opettajakunnasta 15 opettajaa suorittamassa pedagogisia opintoja. Tutkintotasoa nostaneiden määrä on noussut edellisiin vuosiin verrattuna. Koulutusyhtymässä on järjestetty vuosina laajoja sisäisiä koulutuksia, mm. ops-uudistukseen liittyvät toiminnot ja koulutukset, näyttötutkintomestarikoulutus sekä esimiesvalmennus. Nämä voivat osaltaan vaikuttaa siihen, että omaehtoinen tutkintotavoitteinen koulutus ei välttämättä ole tällöin ollut ajankohtaista. Taulukossa 14. on kuvattu ammatillisen erityisopettajan opinnot suorittaneiden määrä yhtymässä. Ammattiopistolla ja sosiaali- ja terveysalan opistolla toimii laaja-alainen eri- 13

16 tyisopettaja. Lyhyempiin erityispedagogisiin koulutuksiin osallistutaan vuositasolla aktiivisesti. TAULUKKO 14. Erityispedagoginen osaaminen 2011 Ammatillisen erityisopettajan opinnot Lyhyempiin erityispedagogisiin koulutuksiin osallistuneet Kokkolan ammattiopisto 10 8 Kokkolan kauppaopisto 0 3 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 6 1 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 0 0 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 1 2 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 2 0 Yhteensä Vuonna 2011 oli 25 opettajaa työelämäjaksolla. Opettajien työelämäjaksoja toteutettiin TopTrainerTeam projektin (ESR) ja Talent -projektin (Leonardo da Vinci) puitteissa. Talent - henkilökunnan työelämäjaksot tarkoittavat laadukasta oman alan työn tekemistä ulkomaisilla työpaikoilla. Esimerkkinä mm. ammattiopiston kokkiopettaja, joka työskenteli sveitsiläisen ravintolan keittiössä neljä viikkoa. Työelämäjaksot suuntautuvat Euroopan maihin EU-rahoituksesta johtuen. Työelämäjaksolla oli vuonna 2011 huomattavasti useampi henkilö kuin edellisenä vuotena. Vuonna 2011 työelämäjaksolla oli 28 henkilöä ja jaksokuukausia kertyi 35,75. Vuonna 2010 työelämäjaksoilla oli 16 henkilöä yhteensä 21,75 kuukauden ajan. Alla olevassa taulukossa 15. on kuvattu työelämäjaksot yksiköittäin. TAULUKKO 15. Opettajien työelämäjaksot 2011 Henkilöt Työelämäjakso kuukaudet (TTT, Talent tai vast.) (kk) Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto 2 1,75 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 6 9 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 4 4,5 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 4 3,5 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 0 0 Yhteensä 28 35,75 Näyttötutkintoja ja näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta suoritetaan koulutusyhtymässä suunnilleen yhtä paljon kuin nuorten ammatillista peruskoulutusta. Vuoden 2011 lopussa käynnistyi alueella näyttötutkintomestarikoulutus (25 op), johon osallistuu 25 koulutusyhtymän henkilöstön jäsentä. Koulutus päättyy keväällä

17 Taulukossa 16. on esitelty opiskelijahallinnon tietoteknisten sovelluksien koulutukset vuonna Primuksen ja Kurren koulutuksiin ovat osallistuneet yksiköistä säännöllisesti opinto- ja toimistosihteerit sekä apulaisrehtorit. Koulutuksissa on keskitytty perusteisiin ja uusiin ominaisuuksiin. Wilma-koulutukset on järjestetty pääsääntöisesti opettajille. Koulutuksissa on käyty läpi tuntipäiväkirjan käyttämistä ja uusien ominaisuuksien tuomia muutoksia. Osallistujien määrissä on näin ollen osittain samat ihmiset useamman kerran. TAULUKKO 16. Opiskelijahallinnon sovellukset Primus/Wilmakoulutukset Kurre-koulutukset Yksikkö Kokkolan ammattiopisto 0 2 Kokkolan kauppaopisto 15 2 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 20 4 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 8 1 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 30 4 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 0 0 Yhtymäpalvelut (sis. Opso, RegiOnline) 0 0 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän henkilöstön kansainvälisyystoiminta on hieman noussut edellisvuoteen verrattuna. Taulukossa 17. on esitetty koulutusyhtymän henkilöstön kansainvälisyystoimintaa vuosina Vuonna 2011 henkilökunnan liikkuvuus lisääntyi hieman johtuen mm. useista kansainvälisistä projekteista ja niihin liittyvistä kokousmatkoista ulkomaille. Erityisesti kauppaopiston ja maaseutuopiston luvut ovat nousseet. Opistojen henkilökunta osallistui aktiivisesti myös muuhun kansainväliseen toimintaan, mm. saapuneiden opiskelijoiden ja opettajien/asiantuntijoiden myötä. Vuonna 2011 opistoissa vieraili 65 ulkomaista opettajaa tai asiantuntijaa sekä 101 opiskelijaa. TAULUKKO 17. Kansainvälisyystoiminta Kansainvälinen liikkuvuus henkilöinä Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Yhtymäpalvelut (sis. oppisopimustoimiston, RegiOnlinen ja kiinteistöpalvelut) Yhteensä

18 Vuonna 2011 koulutusyhtymässä oli käynnissä mm. Leonardo da Vinci ohjelman rahoituksella opiskelijoiden CuBe-projekti sekä henkilökunnan Talenttyössäoppimishanke. Yksiköissä on myös yksittäisiä alakohtaisia Comenius-, Grundtvik-, Leonardo da Vinci- ja NordPlus Junior projekteja käynnissä. Koulutusyhtymän yksiköt ovat myös partnereina muiden hallinnoimissa kansainvälisissä projekteissa. TopTrainerTeam hankkeen kautta toteutettiin opettajille suunnattuja opettajan työelämäosaamisen täydennyskoulutukseen kuuluvia osioita. Tämä 25 opintopisteen koulutusohjelma sisältää neljä osiota, jotka suoritetaan erikseen. Kun kaikki osiot ovat valmiina, opettajalla on mahdollisuus hakea Opettajan työelämäosaamisen diplomia. Kokkolassa järjestettiin Oppimisen- ja osaamisen arviointi 6 op- ja Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus 6 op -koulutukset. Osa opettajista kävi suorittamassa muita osioita muualla TTT-hankkeen mahdollistamana. Opettajan työelämäosaamisen täydennyskoulutukseen yhtenä osiona kuuluva Työelämäyhteistyö ja toiminta työpaikoilla 6 op eli opettajien työelämäjaksolle osallistui vuonna 2011 yhteensä 14 opettajaa yhtymän eri yksiköistä. TTT-hankkeen ansiosta Opettajan työelämäosaamisen opintojen suorittaminen lisääntyi verrattuna edellisiin vuosiin. Hankkeen tuella ja mahdollistamana toteutettiin myös muita työelämälähtöisiä koulutuksia. Näitä olivat mm. työpaikkaohjaajakoulutukset ns. jalkautetulla mallilla ja perinteisellä luokkaopetuksella sekä sosiaali- ja terveysalan opettajille suunnatut kinestetiikka- ja simulaatiokoulutukset. Koulutusyhtymän yksiköistä erityisesti aikuisopistossa ja maaseutuopistossa on runsaasti projektitoimintaa ja projektiosaajia. Vuonna 2011 projektitoiminta oli hyvin vilkasta. Aikuisopiston ja maaseutuopiston lisäksi myös muissa opistoissa on projektiosaamista mm. opetushallituksen projektien sekä opetuksen kehittämiseen myönnettyjen tukimäärärahojen hallinnoinnin kautta. Koulutusyhtymä on ollut mukana laajennetun työssäoppimisen verkostohankkeessa vuodesta 2009 alkaen. Syksyllä 2011 järjestettiin työssäoppimisen iltapäivä, jossa esiteltiin työssäoppimisen toimivia käytäntöjä eri opistoissa. Hankkeen toimijaopettajat esittelivät laajennetun työssäoppimisen erilaisia toteutustapoja. Koulutusyhtymä on mukana Kokkolan kaupungin hallinnoimassa OSAAVA-hankeessa, jossa pilotoitiin Elbit osaamisenhallintajärjestelmää, jonka avulla on henkilöstölle toteutettu osaamiskartoituksia ja kehityskeskusteluja. Lisäksi OSAAVA-hankkeen kautta on järjestetty opetushenkilöstön täydennyskoulutusta. Opin Ovi-hankkeen kautta toteutettiin myös henkilöstölle koulutuksia. Opetushallituksen myöntämien kehittämisavustusten tuella on lisäksi ollut mahdollista kehittää opetukseen liittyviä toimintoja. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä tehtiin vuonna 2011 opetussuunnitelmauudistuksen arviointi, josta tuotettiin raportti. Keskeisiksi kehittämishaasteiksi nousivat opiskelijan arviointi, henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ja valinnaisuuden mahdollistaminen opinnoissa. Opetussuunnitelmauudistuksen linjausten toteuttaminen todettiin haasteelli- 16

19 seksi. Se edellyttää uuden opettajuuden haltuunottoa. Opettajien osaamista vahvistettiin mm. opetuksen kehittämishankkeissa, joita toteutettiin verkostoyhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Kestävän kehityksen ohjelma kirjattiin ja sen mukainen toiminta käynnistettiin syksyllä Kestävä kehitys on kirjattu tutkinnon perusteissa elinikäisen oppimisen avaintaitoihin ja tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Opetussuunnitelmauudistuksen arvioinnissa kartoitettiin myös kestävän kehityksen toteutumista opinnoissa. Koska toteutuksen todettiin vaihtelevan, asetettiin tavoitteeksi kestävän kehityksen osaamisen vahvistaminen ja oppimispolkujen avaaminen opetussuunnitelmien tutkintokohtaisiin osiin. Opiskelijahuollon ja erityisopetuksen osaamisen lisäämiseksi oli mahdollista seurata ammattiopisto Luovin koulutustarjontaa Adobe -verkkokokousjärjestelmän kautta sekä osallistua yhdessä erityisopetuksen käytäntöjä kehittämään koulutuskokonaisuuteen. Lisäksi järjestettiin Oma polku -hankeen päättöseminaari, hyvinvointitori sekä Nuorille auttava verkosto -koulutus. Toisen asteen yhteistyön edistäminen jatkui hankerahoituksella ja sen päätyttyä yhtymään nimettiin toisen asteen koordinaattori jatkamaan toimintaa. Yhteistä opintotarjontaa pyrittiin lisäämään ja mahdollistamaan opiskelijoiden valinnaisuuden toteutumista. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tutkinnon suoritti oppisopimuskoulutuksena seitsemän henkilöä. Johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä koulutusyhtymässä on kehitetty esimiestyötä laajamittaisesti. Vuoden 2008 lopulla käynnistyi esimieskoulutus, joka oli tiiviisti käynnissä vuosien aikana. Koulutuspäiviin sisältyi myös opetushallinnon tutkinnon luentoja kaksi päivää ja osa henkilöstöstä suoritti vuosien vaihteessa opetushallinnon tutkinnon 8 ov. Vuonna 2011 järjestettiin viisi esimiespäivää, joista yksi käsitteli pääosin loppuvuodesta päälliköille toteutetun 360 palauteprosessin palautteita. Keskimäärin esimieskoulutuspäiviin on osallistunut n. 35 henkilöä. Koulutukset ovat saaneet pääsääntöisesti hyvää palautetta. Alkuvuodesta 2011 oli käynnissä LUOTSI - Esimiestyön ja henkilöstön kehittäminen K-P:n koulutusyhtymässä projekti, johon oli saatu Tykesiltä rahoitusta. Projektin tarkoituksena oli kehittää ja yhtenäistää koulutusyhtymän henkilöstöjohtamisen prosesseja, erityisenä kehittämisalueena on henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen sekä henkilöstö- ja organisaation muutosprosessien tukeminen. Kohderyhmänä olivat esimiehet, koko henkilöstö, erityisryhminä 55+-vuotiaat ja uudet työntekijät. LUOTSI projektin tuloksista tehtiin loppuanalyysi, joka sisälsi mm. esimiehille toteutetun kyselyn. Koulutusyhtymän uusille työntekijöille on järjestetty infotilaisuudet alkuvuodesta ja syksyllä. Henkilöstön kehittämistiimi kokoontui vuoden 2011 aikana kuusi kertaa. Heke-tiimin tarkoituksena on henkilöstötyön suunnitelmallisuuden kehittäminen, yhteisten toimintamallien ja käytänteiden luominen sekä raportoinnin kehittäminen. 17

20 Yksiköiden henkilöstö on kouluttautunut myös muilla alueilla kuin edellä on mainittu. Yksiköiden henkilöstöä on osallistunut omaa alaa tukeviin ja ajankohtaisiin, pidempiin tai lyhyempiin koulutuksiin. Lisäksi yksiköt ovat järjestäneet omia kehittämispäiviä. Kouluttautuminen ja osaaminen -osiota varten tiedot on osittain kerätty yksiköihin lähetetyn kyselyn avulla sekä keräämällä tietoja osa-alueista vastaavilta koordinaattoreilta. Kyselyissä on pyritty huomioimaan osaaminen ja osaajat yhteensä. Osaamisen poistuma on pyritty huomioimaan, mutta osittain tämän hetkinen tila osaamisen suhteen voi osin olla eri kuin taulukoiden luvut osoittavat. 2.3 Henkilöstökysely Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuodesta 1995 lähtien kerätty tietoja henkilöstön tilasta eri tavoin. Vuodesta 1999 lähtien tiedot on kerätty verkossa täytettävällä henkilöstökyselyllä. Henkilöstökyselyä uudistettiin vuonna 2006, koska sitä yhtenäistettiin muiden koulutuksen järjestäjien kyselyn kaltaiseksi. Yhtenäisen kyselyn avulla voidaan laatia vertailukelpoisia työolobarometrejä (mm. Koulutuksen järjestäjien yhdistyksen tulos- ja mittariportaalin kautta internetistä) ja saada vertailulukuja myös muista koulutuksen järjestäjistä. Kyselyssä esitettävät kysymykset pohjautuvat kuitenkin koulutusyhtymän strategiaan ja sen tavoitteisiin. Vuonna 2011 kyselyn sisältö noudatti pääosin samaa linjaa kuin aikaisempina vuosina, kuitenkin muutama kysymys lisättiin ajankohtaisten asioiden kartoittamiseksi. Lisäksi muutaman kysymyksen sanamuotoa tarkennettiin ymmärrettävyyden lisäämiseksi Henkilöstökyselyyn vastanneet Henkilöstökysely toteutettiin välisenä aikana. Vastausprosentiksi muodostui 57,3 %. Alla olevassa kuviosta näkee vastausprosentit vuosittain. Vuodesta 2009 lähtien henkilöstökysely on toteutettu syksyisin, kun aikaisempi toteutusaika oli alkuvuodesta. Kehittämistoimenpiteet on näin helpompi toteuttaa tulevana lukuvuotena. KUVIO 4. Vastausprosentit vuosittain 18

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI 22.9.2009, Oulu Työelämälähtöisten perustutkintojen toteuttaminen - Opetussuunnitelmat ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat johtamisen

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset

Lisätiedot