Henkilöstöraportti 2013

Transkriptio

1 014 mä Johtoryh 014 mi ii t E K E H ä m h y r YT Hallitus Valtuusto

2 SISÄLLYS 1 Johdanto 2 2 Henkilöstötuloslaskelma 3 3 Henkilöstövoimavarojen kuvaaminen Henkilöstön määrä ja rakenne 5 4 Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön osaaminen ja kouluttautuminen 11 4 Työhyvinvointi Poissaolot Eläköityminen TOB -työyhteisökysely Muu henkilöstön työhyvinvointi Koko henkilöstön yhteiset tapahtumat ja yksiköiden tyhy-toiminta 37 5 Yhteenveto 41 1

3 1 Johdanto Koulutusyhtymässä on tehty henkilöstöraportointia vuodesta 2001 lähtien aluksi henkilöstötilinpäätöksen ja nykyisin henkilöstöraportin muodossa. Henkilöstöraportin sisältöä on muokattu ja kehitetty vuosien saatossa. Vuonna 2013 Kuntatyönantajat antoivat suosituksen henkilöstöraportoinnin kehittämiseen. Kuntatyönantajien suosituksen viitekehyksen näkökulmina olivat kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus (2008), jonka avulla arvioidaan kunnan onnistumista tehtävissään useasta eri näkökulmasta (vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus, asiakaskohtaamisen laatu, prosessien toimivuus sekä henkilöstön aikaansaannoskyky) sekä kansallisen työelämän kehittämisstrategiassa (2012) kehittämisen painopisteiksi valittu innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, osaava työvoima sekä hyvinvointi ja terveys. Kuntatyönantajan suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisön jatkuvaa kehittämistä. Myös henkilöstövoimavarojen ennakointi on osa strategiatyötä. Siinä määritellään henkilöstä koskevat tavoitteet, joilla pyritään turvaamaan työvoiman saatavuus, henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työn tuloksellisuus. Tieto henkilöstövoimavaroista auttaa henkilöstösuunnittelua myös muutostilanteissa. Kuntatyönantajien suosituksen pohjalta koulutusyhtymän henkilöstöraportin sisällön otsikointia, järjestystä ja sisältöä on kehitetty ja muokattu. Henkilöstöraportti antaa Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän johdolle, luottamushenkilöille, henkilöstöasioista vastaaville sekä myös henkilöstölle itselleen tietoa koulutusyhtymän henkilöstövoimavaroista. Henkilöstöraportissa kerrotaan myös saavutetuista tuloksista suhteessa yhtymäsuunnitelman ja henkilöstöohjelman tavoitteisiin. Henkilöstöraportin ohella tärkeitä henkilöstön kehittämisen asiakirjoja koulutusyhtymässä ovat mm. Strategia 2015 ja yhtymäsuunnitelma, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä erilaiset henkilöstöohjeistukset. Henkilöstön perustietoja koskevat tiedot perustuvat vuoden viimeisen päivän ( ) tilanteeseen. Suurin osa henkilöstötilinpäätöksen tiedoista on saatu palkanlaskentajärjestelmästä AGS-raportointiohjelmalla. Henkilöstön osaamiseen liittyvät perustiedot on pääosin kerätty ElbitSkills-HR -järjestelmästä. Lisäksi tietoja on täydennetty eri osa-alueita koordinoivilta henkilöiltä erikseen keräämällä. Vuosi 2013 oli henkilöstönäkökulmasta muutoksiin valmistautumisen aikaa. Koulutusyhtymässä talouden tiukentumisen myötä aloitettiin syksyllä yt-neuvottelut. Vuoden lopulla käynnistyi myös uuden organisaatiomallin luominen johto- ja päällikkövalinnoilla. Kokkolassa Liisa Sadeharju Jukka Penttinen Elina Seppä-Jokela johtaja talous- ja hallintojohtaja henkilöstöpäällikkö 2

4 2 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma on tuloslaskelman tilien mukaan muokattu malli, jossa henkilöstökulut on jaoteltu mahdollisimman tarkasti kirjanpitoaineiston pohjalta TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , ,16 TOIMINTAKULUT Henkilös tökulut Pa lka t ja pa lkkiot Va kina is ten pa lka t , , ,41 Työs uhteis ten pa lka t , , ,15 Erillis korva uks et , , ,18 Tuntiopetta ja t , , ,18 Tukiopetus ja kerhotunnit , , ,97 Tuntipa lka t , , ,56 S a ira us lom a n s ija is et , , ,27 Äitiys lom a n s ija is et , , ,54 Vuos ilom a n s ija is et , , ,30 Muut s ija is et , , ,77 E rillis korva uks et -618, , ,25 Ans ionm enetys korva uks et , , ,25 Kokous pa lkkiot , , ,50 As ia ntuntija pa lkkiot , , ,63 Oppis opim us kurs s it 0,00 0,00 0,00 Työllis tä m is tuella pa lka tut , , ,45 J a ks otetut pa lka t , , ,26 Aktivoidut pa lka t/inve S T. ti , , ,69 Aktivoidut pa lka t/inve S T.tilis , , ,69 E rillis korva uks et/lä hdeveron a la is et 0,00 0,00-518,13 Tuntiopetta ja t/lä hdeveron a la is et , , ,00 Henkilös tökorva uks et , , ,05 S a ira us va kuutus korva uks et , , ,53 Ta pa turm a korva uks et , , ,33 Muut KE LA:n korva uks et , , ,97 Muut henkilös tömenojen korja us erä t 1 568,22 Palkat ja palkkiot yhteens ä , , ,23 Henkilös ivukulut Elä kekulut , , ,51 KVTEL-elä kem a ks ut , , ,93 -VAR HE om a , , ,36 -VAR HE yhteis va s t.os uus , , ,58 LE L-elä kem a ks ut 0,00 0,00 0,00 TAE L-elä kem a ks ut 0,00 0,00 0,00 Ky:n m a ks a m a t elä kkeet -541,56-576,00-584,64 Muut henkilös ivukulut , , ,03 S os ia a liturva m a ks ut , , ,21 Työttöm yys va kuutus m a ks ut , , ,41 Ta pa turm a m a ks ut , , ,41 Henkilös ivukulut yhteens ä , , ,54 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ , , ,77 MUUT TOIMINTAKULUT , , ,67 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , ,44 TOIMINTAKATE , , ,72 RAHOITUSTUOTOT J A KULUT , , ,28 VUOSIKATE , , ,44 POIS TOT J A AR VONALENTUMIS ET , , ,11 S ATUNNAIS E T TUOTOT 0,00 0,00 0,00 S ATUNNAIS E T KULUT ,64 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS , ,09 TAULUKKO 1. Henkilöstötuloslaskelma ,33 3

5 Henkilöstötuloslaskelman pohjalta on alla kuvattu koulutusyhtymän toimintakulujen kehitystä vuosien aikana jaottelemalla toimintakulut henkilöstökuluihin ja muihin toimintakuluihin. Henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista on laskenut 0,2 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta (v nousua oli 3,2 % verrattuna vuoteen 2011). KUVIO 1. Koulutusyhtymän toimintakulut

6 3 Henkilöstövoimavarojen kuvaaminen Koulutusyhtymän henkilöstöraportissa alkuosassa tarkastellaan henkilöstövoimavarojen kuvaamista määrällisin tiedoin. Henkilöstövoimavaroja käsitellään määrällisten ja laadullisten lukujen kautta. Henkilöstön perustietoja koskevat tiedot perustuvat vuoden viimeisen päivän ( ) tilanteeseen. Suurin osa henkilöstötilinpäätöksen tiedoista on saatu palkanlaskentajärjestelmästä AGS-raportointiohjelmalla. Henkilötyövuodet Yhteiset palvelut 106,47 105,35 102,97 Yhtymäpalvelut (sis. projektit) 32,98 31,48 30,83 Kiinteistöpalvelut 51,79 52,76 51,44 Oppisopimustoimisto 4,34 4,96 5 RegiOnline IT-palvelut 17,36 16,15 15,7 Kokkolan ammattiopistot 299,86 307,2 283,7 Kokkolan ammattiopisto 155,76 161,26 146,59 Kokkolan kauppaopisto 40,45 43,00 38,19 Kokkolan sosiaali- terveysalan opisto 64,04 61,61 61,19 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 39,61 41,31 37,69 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 130,31 127,84 121,77 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 81,65 73,78 64,58 YHTEENSÄ 618,29 614,2 573,0 TAULUKKO 2. Henkilötyövuosikertymä Henkilöstömäärän kehitystä eri vuosina kuvaa parhaiten henkilötyövuosien kertymä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan vuoden aikana tehtyjä työtunteja muutettuna täyttä työaikaa tekevän henkilön työpanokseksi. Tähän sisältyy vuosiloman lisäksi palkalliset poissaolot (mm. sairauslomat, äitiyslomat ja tilapäinen hoitovapaa), mutta ei palkattomia poissaoloja. 3.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Taulukossa 3 on esitetty kunkin opiston/yksikön vakituiset ja määräaikaiset työntekijät Taulukkoon on laskettu myös vakituisten työntekijöiden prosentuaalinen osuus henkilöstön määrästä. Koko koulutusyhtymässä oli vuoden 2013 lopussa 563 työntekijää (v. 2012, 605 työntekijää), joista 78,2 % oli vakituisessa työsuhteessa (v. 2012, 75,4 %). Koulutusyhtymän henkilöstömäärän vähentyminen on tapahtunut erityisesti määräaikaisten työsuhteiden päättymisten myötä. Osa-aikaisessa työsuhteessa oli 47 henkilöä. Osa-aikaisuuden syynä on pääsääntöisesti henkilöstä itsestään johtuva syy, kuten osittaisella hoitovapaalla oleminen. 5

7 Henkilöstöryhmät opistoittain/yksiköittäin Vakituinen Määräaikainen Yht. Vak. % Kokkolan ammattiopistot ,3 % Kokkolan ammattiopisto ,9 % Kokkolan kauppaopisto ,5 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto ,2 % Keski-Pohjanmaan Opisto ,6 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto ,2 % Kannuksen yksikkö ,4 % Kaustisen raviopisto ,6 % Perhon yksikkö ,7 % Toholammin artesaaniopisto ,0 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto ,4 % Yhteiset palvelut ,9 % Yhtymäpalvelut ,1 % Oppisopimustoimisto ,0 % Kiinteistöpalvelu ,7 % RegiOnline ,1 % Yhteensä ,2 % TAULUKKO 3. Vakituiset ja määräaikaiset opistoittain/yksiköittäin Henkilöstömäärältään suurin on Kokkolan ammattiopisto. Oppisopimustoimistossa, RegiOnlinessa ja yhtymäpalveluissa suurin osa henkilöstöstä oli vakituisia. KUVIO 2. Henkilöstön määrä tulosalueittain Yllä on kuvattu henkilöstön määrä tulosalueittain jaoteltuna opetus- ja muuhun henkilökuntaan. Maaseutuopistossa opetushenkilöstöä on alle puolet koko henkilöstöstä. Maaseutuopistossa koulutilat (maa-, metsä- ja turkistilat) ja luonnonvara-alan hanketoiminta työllistävät runsaasti muuta kuin opetushenkilöstöä sekä vakituisesti että määräaikaisesti. 6

8 Taulukossa 4 henkilöstömäärä on esitetty yksiköittäin jaettuna opetus- ja muuhun henkilöstöön. Samalla on laskettuna opetushenkilöstön prosentuaalinen osuus yksikön koko henkilöstömäärästä. Koko koulutusyhtymän henkilöstöstä hieman yli puolet (53,5 %) kuuluu opetushenkilöstöön (v. 2012, 52,4 %). Henkilöstöryhmät opistoittain/yksiköittäin Opetus Muu Yht. Opet. % Kokkolan ammattiopistot ,3 % Kokkolan ammattiopisto ,9 % Kokkolan kauppaopisto ,5 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto ,2 % Keski-Pohjanmaan Opisto ,8 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto ,1 % Kannuksen yksikkö ,4 % Kaustisen raviopisto ,7 % Perhon yksikkö ,5 % Toholammin artesaaniopisto ,0 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto ,6 % Yhteiset palvelut ,0 % Yhtymäpalvelut ,0 % Oppisopimustoimisto 5 5 0,0 % Kiinteistöpalvelu ,0 % RegiOnline ,0 % Yhteensä ,5 % TAULUKKO 4. Opetus- ja muu henkilöstö opistoittain/yksiköittäin Opetushenkilöstön suhteellinen osuus opistoittain/yksiköittäin vaihtelee. Sosiaali- ja terveysalan opistolla ja aikuisopistolla opetushenkilöstön osuus on selkeästi suurin. Näillä yksiköillä suurin osa tukipalveluista, esim. ravintolapalvelut, ostetaan muualta. Koulutusyhtymän omat tietohallinto-, ruoka-, laitoshuolto- ja kiinteistöhuoltopalvelut lisäävät suhteellisesti muun henkilökunnan osuutta verrattuna opetushenkilöstöön, kuten myös aikaisemmin mainitut maaseutuopiston toiminnot Opetushenkilöstö vakituinen Muu henkilöstö vakituinen Opetushenkilöstö määräaikainen Muu henkilöstö määräaikainen KUVIO 3. Henkilöstön määrä vuoden lopussa

9 Vuonna 2013 vakituisia opetushenkilöstöstä oli 72,4 % (v. 2012, 72,2 %) ja muusta henkilöstöstä 84,7 % (v. 2012, 78,8 %). Muun henkilöstön osalta vuonna 2013 usein määräaikaisen tehtävän päätyttyä, määräaikaisuutta ei jatkettu ja tehtävät pyrittiin uudelleen järjestelemään. Opiskelija- ja henkilöstömäärän suhde 0,00 2,50 5,00 7,50 10,00 KPEDU opiskelijat/opettajat AMKE opiskelijat/opettajat KPEDU opiskelijat/tukihenkilöstö 8,65 8,78 9,12 10,15 10,36 10,36 9,47 9,66 10, KPEDU opiskelijat/koko henkilöstö 4,52 4,60 4,88 KUVIO 4. Opiskelija- ja henkilöstömäärien suhde Eräänä henkilöstömäärää kuvaavana tunnuslukuna tarkastellaan, kuinka monta opiskelijaa koulutusyhtymässä on jokaista päätoimista työntekijää kohden. Tavoitteena on yleisesti ilmaistuna suuri arvo. Aikaisemmin tämän tunnusluvun laskennassa aikuisopisto jätettiin pois erillisenä liikelaitoksena. Suhdeluku kertoo vuoden opiskelijamäärän aritmeettisen keskiarvon suhteessa vuoden viimeisenä päivänä palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrään. Vuonna 2012 opiskelija- ja opetushenkilöstön määrän suhde oli 9,12. Aikaisempiin vuosiin verrattuna suhdeluku on koulutusyhtymässä noussut, mutta on alle AMKEn vuosien vertailutietojen keskiarvon. Opiskelijoita kutakin tukihenkilöstön työntekijää kohti oli 10,48 ja koko koulutusyhtymän henkilöstön määrään verrattuna suhdeluku oli 4,88. 8

10 HENKILÖSTÖ/sukupuolijakauma Miehet Naiset kpl % kpl % Kokkolan ammattiopistot 99 37,2 % ,8 % 266 Kokkolan ammattiopisto 71 53,0 % 63 47,0 % 134 Kokkolan kauppaopisto 12 30,0 % 28 70,0 % 40 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 6 10,3 % 52 89,7 % 58 Keski-Pohjanmaan Opisto 10 29,4 % 24 70,6 % 34 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 50 39,4 % 77 60,6 % 127 Kannuksen yksikkö 32 45,7 % 38 54,3 % 70 Kaustisen raviopisto 3 21,4 % 11 78,6 % 14 Perhon yksikkö 12 36,4 % 21 63,6 % 33 Toholammin artesaaniopisto 3 30,0 % 7 70,0 % 10 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 31 50,0 % 31 50,0 % 62 Yhteiset palvelut 34 31,5 % 74 68,5 % 108 Yhtymäpalvelut 5 14,7 % 29 85,3 % 34 Oppisopimustoimisto 1 20,0 % 4 80,0 % 5 Kiinteistöpalvelu 16 30,8 % 36 69,2 % 52 RegiOnline 12 70,6 % 5 29,4 % 17 yhteensä ,0 % ,0 % 563 TAULUKKO 5. Henkilöstön sukupuolijakauma Koulutusyhtymän henkilöstöstä 62 % on naisia ja 38, % on miehiä. Sukupuolijakaumassa on prosentteina vuosien mittaan ollut vain hyvin pieniä muutoksia. Yksikkökohtainen tarkastelu osoittaa sukupuolijakauman noudattelevan koulutusaloittain hyvin lähelle työelämän perinteisiä nais- ja miesvaltaisten alojen jakoa. Yht. 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 12,0 % 10,0 % 8,6 % 13,4 % 15,9 % 19,8 % 17,2 % 4,7 % 12,5 % 5,0 % 9,5 % 0,8 % 0,3 % 1,9 % 4,7 % 4,7 % 0,9 % 0,0 % 0,0 % 1,3 alle 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v 20v nainen 0,3 % 1,9 % 4,7 % 8,6 % 12,0 % 9,7 % 15,3 % 20,1 % 17,0 % 9,5 % 0,8 % mies 0,0 % 1,3 % 4,7 % 4,7 % 9,5 % 13,4 % 15,9 % 19,8 % 17,2 % 12,5 % 0,9 % KUVIO 5. Henkilöstön ikäjakauma ,7 % 15,3 % 20,1 % 17,0 % Koulutusyhtymän suurimmat ikäryhmät olivat vuotiaat (20 % koko henkilöstöstä) ja vuotiaat (17,1 % koko henkilöstöstä). Naisten ja miesten suurin ikäryhmä oli vuotiaat (naiset 20,1 %, miehet 19,8 %). Koko henkilöstöstä yli 50-vuotiaita on 48,6 %. Vuonna 2012 yli 50-vuotiaita oli 44,7 %. 9,5 % 9

11 Vakituisen henkilöstön keski-ikä Kokkolan ammattiopistot Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Yhteiset palvelut KPEDU 49,7 51,0 49,9 45,9 46,4 46,2 46,0 47,1 48,2 47,0 48,9 48,6 48,1 48,3 48, KUVIO 6. Vakituisen henkilöstön keski-ikä tulosalueittain Vakituisen henkilöstön keski-ikä koko yhtymätasolla on hieman noussut vuosien saatossa. Yksikkötasolla muutokset ovat olleet sekä nousevia että laskevia. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan suhteellisen korkea keski-ikä mm. rekrytoinnissa ja henkilöstön koulutuksessa, jotta eläkkeelle jäävän henkilöstön tilalle saadaan pätevää työvoimaa ja hiljainen tieto voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin. Henkilöstön keski-ikä (vakituiset) 2013 Kokkolan ammattiopisto 49,5 Kokkolan kauppaopisto 49,9 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 53,0 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 47,1 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 46,2 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 48,2 Yhtymäpalvelut 46,2 Oppisopimustoimisto 53,0 Kiinteistöpalvelu 52,0 RegiOnline 43,3 Yhteensä 48,6 TAULUKKO 6. Vakituisen henkilöstön keski-ikä opistoittain/yksiköittäin Koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2013 lopussa 47 vuotta 4 kuukautta (v. 2012, 46v. 9 kk). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta 8 kuukautta (v. 2012, 48 v. 3 kk). Vakituisen henkilöstön korkeimmat keski-iät olivat sosiaali- ja terveysalan opistossa, oppisopimustoimistossa ja kiinteistöpalvelussa. RegiOnlinessa keski-ikä oli alhaisin. 10

12 4 Henkilöstön kehittäminen Yhtymäsuunnitelmassa vuodelle 2013 henkilöstötavoitteeksi oli määritelty, että henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja toimintatavat ovat yhdenmukaisia kaikissa yksiköissä. Tavoitteeksi asetettiin, että arvioidaan työnkuvia ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Seuraavassa on kuvattu henkilöstön kehittämistä koulutusyhtymässä. Tavoitteen mukaisesti ElbitSkills-HR-järjestelmä on otettu käyttöön kehityskeskusteluissa, työnkuvauksen dokumentoinnissa sekä osaamisen kartoitukseen liittyvissä toiminnoissa. ElbitSkills-HR-järjestelmästä on myös otettu pääsääntöisesti henkilöstöraporttiin osaamispääomaan ja kehittämiseen liittyvät tiedot. Alkuvuodesta 2013 laadittiin henkilöstösuunnitelma, joka sisälsi henkilöstön asemaan liittyvät periaatteet, henkilöstön määrän ja rakenteen sekä tulosyksikkökohtaiset suunnitelmat. HEKE-tiimi Koulutusyhtymässä toimii henkilöstön kehittämistiimi (HEKE-tiimi), jonka tarkoituksena on henkilöstötyön suunnitelmallisuuden kehittäminen, yhteisten toimintamallien ja käytänteiden luominen sekä raportoinnin kehittäminen. Vuoden 2013 aikana HEKE-tiimi kokoontui kuusi kertaa. Keskeisiä teemoja ovat olleet rekrytointi- ja perehdyttämisprosessien kehittäminen, osaamisen hallinta ja dokumentointi, henkilöstösuunnittelu, henkilöstökoulutukset ja henkilöstöetuudet. Koulutusyhtymän rekrytointi on sähköistynyt Keväästä 2011 alkaen on koulutusyhtymän ulkoisista avoimista työpaikoista ilmoitettu Kuntarekry.fi -sivustolla. Syksyllä 2012 aloitettiin järjestelmän määrittelytyöt ja esimiesten perehdyttäminen vaiheittain niin, että vuonna 2013 kaikki ulkoiset ja sisäiset rekrytointiprosessit hoidettiin täyttölupamenettelystä, työpaikan ilmoittamisesta, hakulomakkeesta ja valintaesityksen tekemisestä sekä valinnoista tiedottamiseen asti Kuntarekryn kautta. Organisaatiouudistukseen liittyvät kaikki johto- ja päällikkörekrytoinnit toteutettiin sisäisenä hakuna Kuntarekryn kautta. Tavoitteena on ollut tehostaa ja yhdenmukaistaa rekrytointia ja kustannustehokkaasti vähentää käsin tehtävää työtä. Lisäksi pyritään kehittämään työnantajamainetta yleisesti kunta-alalla myönteisempään suuntaan. 3.1 Henkilöstön osaaminen ja kouluttautuminen Henkilöstön osaaminen ja kouluttautuminen ovat oleellinen osa mitattaessa henkilöstön laadullisia ominaisuuksia. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä näitä seurataan useilla eri mittareilla. Tässä raportissa mittareina on käytetty pääosin samoja mittareita kuin edellisinä vuosina. Ensimmäisenä tarkastellaan koulutusrakennetta koko henkilöstön osalta ja sen jälkeen yksiköittäin opetushenkilöstön ja muun henkilöstön osalta. Koulutusrakennetta kuvataan Tilastokeskuksen koulutusrakennejaottelun mukaisesti. Alinta korkea-astetta ei enää nykyään käytetä koulutusluokituksena. Se sisältää mm. teknikon ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. 11

13 Koulutusrakenne ja pätevyys KUVIO 7. Koko henkilöstön koulutusrakenne 2013 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän koko henkilöstön koulutusrakenteessa eniten on keskiasteen ja alemman korkeakouluasteen tutkinnon omaavia. Koulutusyhtymässä on käyttöönotettu ElbitSkills-HR järjestelmä, josta on pääosin otettu henkilöstöraporttiin tulleet henkilöstön koulutusrakenteeseen ja pätevyyksiin liittyvät tiedot. Perusaste Keskiaste Alin korkeaaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Kokkolan ammattiopistot 1,1 % 6,5 % 9,8 % 39,1 % 42,4 % 1,1 % Muod. kelpoisia Kokkolan ammattiopisto 1,2 % 10,6 % 14,1 % 48,2 % 25,9 % 0,0 % 83,7 % Kokkolan kauppaopisto 0,0 % 0,0 % 3,7 % 37,0 % 55,6 % 3,7 % 84,0 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 0,0 % 0,0 % 8,0 % 18,0 % 74,0 % 0,0 % 72,0 % Keski-Pohjanmaan Opisto 4,5 % 13,6 % 4,5 % 54,5 % 18,2 % 4,5 % 68,2 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 0,0 % 14,8 % 23,0 % 36,1 % 26,2 % 0,0 % Kannuksen yksikkö 0,0 % 16,1 % 35,5 % 12,9 % 35,5 % 0,0 % 83,9 % Kaustisen raviopisto 0,0 % 14,3 % 28,6 % 57,1 % 0,0 % 0,0 % 66,7 % Perhon yksikkö 0,0 % 20,0 % 0,0 % 53,3 % 26,7 % 0,0 % 56,3 % Toholammin artesaaniopisto 0,0 % 0,0 % 12,5 % 75,0 % 12,5 % 0,0 % 75,0 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 0,0 % 5,7 % 9,4 % 39,6 % 45,3 % 0,0 % 50,0 % KPEDUn opetushenkilöstö yhteensä 0,7 % 8,1 % 12,4 % 38,6 % 39,6 % 0,7 % 72,5 % TAULUKKO 7. Opetushenkilöstön koulutusrakenne yksiköittäin 2013 Suurin osa opetushenkilöstöstä (78,2 %) on alemman tai ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita (v. 2012, 74,5 %). Opetushenkilöstö on viime vuosina aktiivisesti kouluttautunut pedagogisin opinnoin ja tutkintotasoaan nostaen. Muodollisesti kelpoisten opettajien osuus on 72,5 % opettajakunnasta (v. 2012, 70,1 %). 12

14 Perusaste Keskiaste Alin korkeaaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Kokkolan ammattiopistot 5,0 % 60,0 % 18,8 % 11,3 % 5,0 % 0,0 % Kokkolan ammattiopisto 0,0 % 76,6 % 14,9 % 6,4 % 2,1 % 0,0 % Kokkolan kauppaopisto 6,7 % 20,0 % 26,7 % 33,3 % 13,3 % 0,0 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 16,7 % 0,0 % 50,0 % 16,7 % 16,7 % 0,0 % Keski-Pohjanmaan Opisto 16,7 % 75,0 % 8,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 19,7 % 47,5 % 8,2 % 14,8 % 9,8 % 0,0 % Kannuksen yksikkö 2,8 % 66,7 % 8,3 % 8,3 % 13,9 % 0,0 % Kaustisen raviopisto 14,3 % 42,9 % 0,0 % 28,6 % 14,3 % 0,0 % Perhon yksikkö 62,5 % 0,0 % 12,5 % 25,0 % 0,0 % 0,0 % Toholammin artesaaniopisto 0,0 % 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 0,0 % 8,3 % 33,3 % 8,3 % 50,0 % 0,0 % Yhteiset palvelut 0,0 % 57,9 % 10,3 % 20,6 % 11,2 % 0,0 % Yhtymäpalvelut (sis. Oppisop.tsto) 0,0 % 20,5 % 20,5 % 30,8 % 28,2 % 0,0 % Kiinteistöpalvelut 0,0 % 88,5 % 3,8 % 5,8 % 1,9 % 0,0 % RegiOnline 0,0 % 50,0 % 6,3 % 43,8 % 0,0 % 0,0 % Muu henkilöstö yhteensä 6,2 % 53,8 % 13,5 % 15,8 % 10,8 % 0,0 % TAULUKKO 8. Muun henkilöstön koulutusrakenne yksiköittäin 2013 Muusta henkilöstöstä valtaosa on keskiasteen koulutuksen suorittaneita 53,8 %. Vuoteen 2012 verrattuna tähän ei juurikaan ole tullut muutosta, jolloin keski-asteen suorittaneita oli 53,9 %. KUVIO 8. Henkilöstön koulutustasoindeksi Koulutustasoindeksissä huomioidaan työntekijän korkein suoritettu tutkinto koulutusluokitus 2000 mukaan: 3 keskiaste (vanhan luokituksen 3 alempi keskiaste ja 4 ylempi keskiaste), 5 alin korkea-aste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste ja 8 tutkijakoulutusaste. Koulutusyhtymässä henkilöstön koulutustaso on noussut verrattuna edellisiin vuosiin. ElbitSkills-HR järjestelmän käyttöönoton myötä koulutustasot on myös tarkemmin do- 13

15 kumentoitu. Koulutusyhtymän henkilöstön koulutustaso on myös korkeammalla tasolla kuin AMKEn mittariportaalin organisaatioissa keskimäärin. Opetushenkilöstön pätevyys *ElbitSkills-HR 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Muodollinen pätevyys 72,5 % Erityisopettajan koulutus 5,7 % Näyttötutkintomestari 45,6 % Opinto-ohjaajan koulutus 4,7 % KUVIO 9. Opetushenkilöstön pätevyystiedot 2013 Kaikki kelpoisuusehdot (ns. muodollinen pätevyys) täyttyivät 72,5 % opettajista (v. 2012, 70,1 %). Muodollisella pätevyydellä tarkoitetaan sitä, että opettaja on suorittanut pedagogiset opinnot, hänellä on vähintään kolmen vuoden käytännön työkokemus opetettavasta aineesta sekä koulutuksena edellytetään pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Koulutuksen suhteen poikkeuksena ovat alat, joissa ei ole korkeakoulututkintoa (esim. kondiittoriala) tai opetustehtävä edellyttää erityisen vahvaa tai erikoistunutta käytännön ammattitaitoa. Opetushenkilöstö on viime vuosina ahkerasti suorittanut pedagogiseen päteveöitymiseen tähtääviä opintoja. Tätä on edesauttanut Kokkolassa ja lähialueella järjestetyt alueelliset koulutusryhmät. Erityisopettajan opinnot on suorittanut koulutusyhtymässä yhteensä 17 opettajaa ja opinto-ohjaajan opinnot on suorittanut 14 opettajaa. Nämä pätevyydet omaavat opettajat eivät kuitenkaan kaikki toimi ko. tehtävässä. Näyttötutkintomestareita on 45,6 % opettajista (v. 2012, 42,5 %). Vuoden 2014 alussa alkoi alueella näyttötutkintomestarikoulutus, johon jälleen osallistuu koulutusyhtymästä henkilöstöä. Lisäksi lyhyempiin erityispedagogisiin koulutuksiin osallistutaan vuositasolla aktiivisesti. Henkilöstökoulutukset ja osaamisen kehittäminen Koulutusyhtymän henkilöstölle tarkoitetuista lisä- ja täydennyskoulutuksista tiedottaminen hoidetaan keskitetysti intranetin koulutuskalenterin kautta ja niihin ilmoittaudutaan oman esimiehen luvalla. Alueellinen yhteistyö on tukenut monipuolista koulutustarjontaa ja valittavissa on ollut lukuisia koulutusmahdollisuuksia mm. erilaisista tieto- ja viestintätekniikan ratkaisuista ja järjestelmistä, tekijänoikeuksista ja sosiaalisen median hyödyntämisestä omassa työssä. Esimerkiksi Osaava-verkoston kautta henkilöstön on ollut mahdollista kehittää osaamistaan. Opetushenkilöstölle suunnattuja koulutuksia on ollut lisäksi liittyen mm. Primukseen ja teknologian hyödyntämiseen opetustyössä. 14

16 Erityisopetukseen liittyen vuoden 2013 aikana järjestettiin useita erilaisia lyhytkestoisia koulutuksia ym. kehittämistilaisuuksia. Luovin ammattiopisto järjesti YTY-projektin puitteissa ryhmänohjaajille kaksipäiväisen koulutuksen Kalajoen kylpylässä. Mukauttamisen teemaa käytiin läpi yhtenä iltapäivänä, lisäksi järjestettiin kaksipäiväinen koulutus nimeltä Eväitä arkeen- mitä jokaisen opettajan tulisi tietää erityisopetuksesta. Kaustisen opistossa oli yksipäiväinen erityisopetuskoulutus koko henkilöstölle. Tuotantokoulun opettajat saivat Siltavalmennuksen erityisopettajan konsultaatiota tuotantokoulusta. Luovin Erkkaa verkossa -luennoille on osallistunut myös muutamia henkilöitä. Erityisopetuksen hankkeisiin kävivät tutustumassa henkilöitä Oulusta, Kemijärveltä, Seinäjoelta ja Vaasasta ja he esittelivät myös omia hyviä erityisopetuksen käytänteitä. Osallistuttiin myös Care for Vet hankkeen kansainväliseen kokoukseen Berliinissä. Esimiestyön kehittämisen näkökulmana vuonna 2013 oli muutosjohtaminen. Myös talousarvioon vuodelle 2013 oli kirjattu tavoitteeksi organisaation muutostilanteessa tukeminen esimiesten muutosjohtamiskoulutuksella. Vuoden 2012 lopulla käynnistyi ratkaisukeskeinen muutosjohtaminen -koulutus, johon osallistui yli 30 lähiesimiestä. Koulutuksen tavoitteena oli auttaa osallistujia jäsentämään oman organisaation muutostarvetta ja ymmärrystä muutoksen johtamisesta. Koulutuksessa pohdittiin tavoitteellisen ja ratkaisukeskeisen muutosprosessin eri vaiheita sekä millaisia toimenpiteitä ne edellyttävät. Koulutus päättyi maaliskuussa Alueellisen Osaava-hankkeen ja Keski-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosverkoston yhteistyönä on toteutettu monipuolista henkilöstökoulutustarjontaa mm. tieto- ja viestintäteknisten välineiden hyödyntämiseksi opetuksessa. Ecvet-koulutukseen osallistui suuri määrä opetus- ja opetuksen tuen henkilökuntaa. Muita lisäkoulutuksen teemoja olivat mm. Oppimisen ja osaamisen arviointi sekä Kohtaan, motivoin ja ohjaan. Koulutusyhtymän henkilöstö on kouluttautunut aktiivisesti osallistumalla myös muihin ajankohtaisiin omaa alaa tukeviin, pitempi- ja lyhyempikestoisiin koulutuksiin. Lisäksi opistot/yksiköt ovat järjestäneet omia henkilöstön kehittämispäiviä. 15

17 Henkilöitä Päiviä pv/hlö 25,5 23,9 20, KUVIO 10. Henkilöstön työelämäjaksot kotimaassa ja ulkomailla Vuonna 2013 opettajien työelämäjaksot olivat pelkästään kansainvälisiä työelämäjaksoja. Vuonna 2012 päättyneen TopTrainerTeam projektin puitteissa henkilöstö toteutti kotimaan työelämäjaksoja, mutta projektin päätyttyä vuonna 2013 kotimaan työelämäjaksoja ei ole toteutettu lainkaan. Kansainvälinen toiminta Koulutusyhtymän henkilöstön kansainvälisyystoiminta on aktiivista. Vuonna 2012 Keski- Pohjanmaa oli kansainvälisissä liikkuvuustilastoissa Suomen vilkkain alue (prosentuaalisesti) ja toiminta on jatkunut vilkkaana myös vuonna OpettajatPäiviä Muut Päiviä OpettajatPäiviä Muut Päiviä OpettajatPäiviä Muut Päiviä Kokkolan ammattiopistot Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto Kokkolan sos.- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan Opisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Kannuksen yksikkö Kaustisen raviopisto Perhon yksikkö Toholammin artesaaniopisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Yhteiset palvelut Yhtymäpalvelut Oppisopimustoimisto Kiinteistöpalvelu RegiOnline Yhteensä Keskiarvo pv/työntekijä 6,1 5,9 5,7 5,1 5 4,8 6,4 7,3 10 TAULUKKO 9. Henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus Henkilöstön kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan kokous- ym. matkoja, työelämäjaksoja, työssäoppimista ja projektitoimintaa ulkomailla. Yllä olevan taulukon osallistujamäärissä on osittain samat työntekijät mukana useamman kerran. 16

18 Tapaturma Perhevap. Sairaus Palkaton Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Henkilökunnan kansainväliset työelämäjaksot ovat laadukasta, oman alan työn tekemistä ulkomaisilla työpaikoilla. EU-rahoituksen vuoksi työelämäjaksot suuntautuvat Euroopan maihin. Vuonna 2013 työelämäjaksoilla oli 7 henkilöä yhteensä 141 päivää, keskimäärin 20 pv/työntekijä. Lisäksi henkilökunta osallistuu saapuneiden ulkomaisten opiskelijoiden sekä opettajien ja asiantuntijoiden vastaanottamiseen ja ohjelman järjestämiseen. Vuonna 2013 koulutusyhtymän opistoissa/yksiköissä vieraili 94 ulkomaista opettajaa/ asiantuntijaa sekä 50 opiskelijaa (v. 2012, 98 opettajaa/asiantuntijaa ja 173 opiskelijaa). 4 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin osiossa tarkastellaan mm. poissaoloja, työterveyshuollon yhteistyötä, eläköitymistä, TOB-työyhteisökyselyn tuloksia ja opistojen/yksiköiden tyhy-toimintaa Poissaolot Poissaoloja on tarkasteltu koulutusyhtymässä työpäivinä. Vuonna 2012 sairauspoissaolot lisättiin henkilöstöraporttiin myös kalenteripäivinä, jotta ne ovat paremmin vertailtavissa muihin kuntaorganisaatioihin. Alla on vuosivertailu tapaturman, sairauden, perhevapaiden ja palkattoman vapaan aiheuttamista poissaoloista työpäivien mukaan. Poissaolot työpäivinä KUVIO 11. Poissaolot työpäivinä vuosina Vuonna 2013 olivat poissaolot vähentyneet kaikkien raportoitavien poissaolosyiden osalta. Alla on vielä taulukoissa esitetty poissaolosyittäin poissaolleiden henkilöiden määrä, poissaolotyöpäivät ja se minkä verran poissaoloja tulee yhtä henkilötyövuotta kohden. Lisäksi on laskettu kuinka monta päivää keskimäärin yksi poissaolotapaus kesti. 17

19 TAPATURMA SAIRAUS Henkilömäärä Päiviä Päiviä/htv 0,3 0,4 0,1 9,2 8,2 7,8 Päiviä/tapaus 16,2 24,5 8,8 15,8 13,4 12,1 TAULUKKO 10. Tapaturma- ja sairauspoissaolot Tapaturmien osalta poissaolopäivien määrä on selvästi vähentynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2013 tapaturmista johtuvat poissaolot olivat selvästi lyhyempiä. Sairauspoissaolot ovat myös hieman vähentyneet ja sairauslomien pituuden lyhentyneet. PERHEVAPAA PALKATON Henkilömäärä Päiviä Päiviä/htv 4,2 7,8 5,9 2,1 3,6 2,0 Päiviä/tapaus 87,2 146,0 104,8 12,0 19,4 12,4 TAULUKKO 11. Perhevapaat ja palkattomat poissaolot Perhevapailla (pl. tilapäiset hoitovapaat) on vuonna 2013 suurin piirtein ollut saman verran henkilöitä kuin edellisinä vuosina, mutta vapaiden pituus on lyhyempi. Tämä johtunee isyysvapaiden suuremmasta määrästä. Palkattomia vapaata on pidetty vuonna 2013 vähempi kuin edellisenä vuotena ja ne ovat olleet myös lyhyempiä. Tarkasteltaessa sairauspoissaoloja kalenteripäivinä, voidaan tehdä vertailuja mm. muihin kuntaorganisaatioihin ja AMKEn mittariportaalin tietoihin. KUVIO 12. AMKEn ja KPEDUn sairauspoissaolojen vertailu 18

20 4.2. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Koulutusyhtymän työterveyshuollosta vastaa työterveyshuolto Työplus Kokkolassa ja Teerijärvellä (Kaustisen toimipaikka). Kannuksen, Toholammin ja Perhon toimipaikkojen työterveyshuollosta vastaa JYTA. Työterveyshuollosta saa lakisääteisen perusterveydenhoidon lisäksi sairaanhoitopalvelut. Yhtymäsuunnitelmassa vuodelle 2013 oli asetettu tavoitteeksi työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö terveyden edistämiseksi ja huolehtiminen varhaisen puuttumisen ja asiallisen toiminnan menettelyistä. Vuonna 2013 työterveyshuollon toimintasuunnitelmien päivitysten yhteydessä Työplussan ja JYTA-alueen koulutusyhtymää koskevien suunnitelmien sisältöä yhdenmukaistettiin. Koulutusyhtymässä on käytössä Varhaisen tuen toimintamalli. Sen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida varhaisessa vaiheessa työkyvyn heikkeneminen, jotta työntekijän työssä suoriutumista voidaan tukea ja merkittävät työkykyongelmat estää. Tätä seurantaa varten esimiehille toimitetaan henkilöstön poissalot puolivuosittain. Jos työntekijällä on puolivuosikatsausjakson aikana yli 4 sairauspoissaoloa tai yli 8 sairauspäivää, sopii esimies keskusteluajan työntekijän kanssa sairauspoissaolojen syiden selvittämiseksi. Poikkeuksena on tilanne, jossa työntekijän sairausloman syynä on selkeä diagnoosi. Varhaisen tuen toimintamallin osalta on tullut voimaan työterveyshuoltolain muutos, joka edellyttää lisääntyvää yhteistyötä työnantajan ja työterveyshuollon välille työntekijän työkyvyn arvioimiseksi sairauslomapäivien osalta. Työterveyshuollosta saadaan vuosittain perusraportti, josta näkee koko yhtymän osalta sairauspoissaolojen määrän diagnoosien pääryhmittäin. Tämä raportti ei kuitenkaan sisällä kaikkia sairauslomapoissaoloja ja diagnooseja, sillä henkilöstöllä on käytössä omailmoitus kolmen sairauslomapäivän osalta ja osa sairauslomatodistuksista tulee muiden terveyden- ja sairaanhoitoa antavien tahojen kautta. Vuonna 2013 eniten sairauslomia tuli psyykkisiin ongelmiin liittyen ja toisena tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin liittyen. Näiden suhde oli toisin päin vuonna Hengityselinten sairauksiin on tullut poissaoloja kolmanneksi eniten vuonna 2013 ja Kuntoutuksiin vuonna 2013 osallistui 14 henkilöä ja kuntoutusten kesto oli yhteensä 103 työpäivää. Koulutusyhtymässä on käytössä myös päihdeohjelma ja hoitoonohjaus malli, joka toimii yhteistyössä työterveyshuollon kanssa Eläköityminen Eläkepoistuman ennakoinnin lähteenä on käytetty Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen henkilöstön eläketilastointia. Alla olevassa kuviossa on kuvattu henkilöstön eläkepoistuma vuosittain prosentuaalisesti koulutusyhtymässä ja koko kunta-alalla. 19

21 KUVIO 13. Henkilöstön eläkepoistuma vuosittain (Keva) Koska jokaisella on mahdollisuus itse valita joustavasti vanhuuseläkkeelle siirtyminen ikävuoden välillä, ei kuvio eläkepoistumasta kuvaa tarkalleen sitä määrää, joka on jäämässä eläkkeelle tulevina vuosina (arvio noin henkilöä/vuosi). Todellinen eläkkeelle lähtö voi siis poiketa tästä jonkin verran. KUVIO 14. Koulutusyhtymän eläkepoistumaennusta vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen osalta 20

22 KUVIO 15. Henkilöstön eläköityminen vuosina Vuonna 2013 koulutusyhtymän henkilöstöstä 11 jäi vanhuuseläkkeelle. Henkilöstöstä 12 oli osa-aikaeläkkeellä ja kaksi osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuoden 2012 lopussa 15 henkilöä oli osa-aikaeläkkeellä. Keski-ikä eläkkeelle siirtyessä vuonna 2013 oli 61,1 v. KUVIO 16. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuosina Eläkeasioihin liittyen tulee seurata myös näihin liittyviä maksuja, kuten varhe-maksuja. Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Kevan valtuuskunta päättää varhe-maksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken varhaiseläkkeistä aiheutuvien menojen ja palkkasummi- 21

23 en perusteella. Varhe-maksun kokonaismäärä vuonna 2013 oli yhteensä 151 miljoonaa euroa. KUVIO 17. KuEL-maksut koulutusyhtymässä vuosina Kunnallisen eläkelain mukaisen eläkemaksut ovat koulutusyhtymässä vuosina jakautuneet seuraavasti KVTEL-eläkemaksut , , ,93 -VARHE oma , , ,36 -VARHE yhteisvast.osuus , , ,58 TAULUKKO 12. Koulutusyhtymän eläkemaksut TOB -työyhteisökysely 2013 TOB -työyhteisökyselyn tavoitteena on saada henkilöstön arvioimana näkemyksiä ja lisätietoa mm. esimiestyöstä, tiedonkulusta ja vuorovaikutuksesta, työkyvystä, työn kuormittavuudesta, ergonomiasta, työn kehittävyydestä sekä ylipäätänsä henkilöstön tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä. Kyselyssä on mukana myös muutama avoin kysymys, jossa voi antaa vapaamuotoisempaa palautetta. Tuloksia hyödynnetään organisaation toiminnan kehittämisessä esim. arvioitaessa tehtyjen päätösten vaikutuksia, organisaation oppimista tai erilaisten käytäntöjen tehokkuutta. Tulokset auttavat tunnistamaan kehittämiskohteita, jotta niiden poistamiseksi voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Kysely antaa myös tietoa organisaatiossa tapahtuvista muutoksista ja henkilöstön ajatuksista niihin liittyen. Koulutusyhtymässä henkilöstön tilasta on kerätty tietoja eri tavoin, mm. henkilöstökyselyn avulla vuodesta 1999 alkaen. Vuonna 2006 henkilöstökyselyä yhdenmukaistettiin muiden koulutuksen järjestäjien kyselyiden kanssa ja vuonna 2012 vertailtavuuden parantamiseksi kyselyä uudistettiin siirtymällä TOB työyhteisökysely -malliin. Tällöin henkilöstökyselyn toteutus tilattiin Savon koulutuskuntayhtymältä (SAKKY). Kyselyssä käytetyn mittarin ovat alun perin kehittäneet yhteistyössä Kuopion yliopisto ja Työterveyslaitos ja sen tieteellinen pätevyys on perus- 22

24 teellisesti testattu. Samaan kyselyyn vastataan myös useassa muussa ammatillisen koulutuksen organisaatiossa, joten saamme vertailutuloksia käyttöömme. KUVIO 18. Henkilöstökyselyn vastausprosentit TOB-työyhteisökysely toteutettiin välisenä aikana Savon koulutuskuntayhtymän (SAKKY) toimesta. TOB-työyhteisökysely tehtiin vanhan organisaatiorakenteen mukaisesti, koska se koski vuotta Vuoden 2013 henkilöstökyselyn vastausprosentiksi muodostui 63,4 %, joka on kolme prosenttiyksikköä edellisvuotta alhaisempi. Kuitenkin vastausprosentti on edelleen hyvällä tasolla. Henkilöstöraportissa vastauksia tarkastellaan koko koulutusyhtymän tasolla. TOB-timantin ulottuvuudet TOB-työolobarometrissa on kuusi ulottuvuutta, joista johtamista kuvaavat työn kehittävyys, esimiestyö sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus. Hyvinvointia kuvaavat ergonomia, optimaalinen kuormitus ja työkyky. Tulosten raja-arvona pidetään 3,25, jonka alle jääneet asiat edellyttävät toimenpiteitä. Jos keskiarvo on 3,50 4,00 välillä, asia on tyydyttävällä tasolla. Keskiarvoja tulkitaan kunkin väittämän kohdalla aina niin, että mitä suurempi keskiarvo on, sitä parempi tilanne mitatussa asiassa on. 23

25 KUVIO 17. TOB-työolobarometri TOB-työyhteisökyselyn tulokset olivat osa-aluiden keskiarvojen osalta hieman laskeneet verrattuna edelliseen vuoteen. Verrattuna kuitenkin AMKE:n (Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys) mittariportaalissa olevien muiden koulutuksen järjestäjien keskiarvoon, tulokset noudattelivat samaa linjaa. Kyselyn tuloksista nousivat esiin tyytyväisyys työyhteisön ilmapiiriin ja työkavereihin. Yleisesti oltiin tyytyväisiä myös työtiloihin ja -välineisiin. Oman työn toteuttamisen vapaus ja itsenäisyys työssä koettiin positiivisena. Kehittämiskohdissa heijastui kyselyn ajankohta. Yt-menettely ja organisaatiouudistus ovat aiheuttaneet epävarmuutta ja epätietoisuutta, ja tiedonkulkua ja vuorovaikutusta toivottiin lisää. Uusien ideoiden käsittelyyn toivottiin enemmän aikaa. Optimaalinen kuormitus ja palautteen anto olivat myös paikoittain kehittämiskohteena. Esimiestyön kohdalla nousi myös kehittämiskohteita. 24

26 KUVIO 18. AMKEn ja KPEDUn TOB-vertailu Yllä olevassa kuviossa on vertailtu koulutusyhtymän vuosien tuloksia AMKEn vuoden 2013 tuloksiin. Seuraavaksi käydään TOB-työyhteisökyselyn tuloksia tarkemmin osa-alueittain läpi. KUVIO 19. TOB 2013 Työn kehittävyys Työn kehittävyyden osa-alueella henkilöstö oli tyytyväinen mahdollisuuteen toimia työssään itsenäisesti. Uusien ideoiden kehittelyyn toivottiin enemmän aikaa, kuin myös siihen, että henkilöstöllä on mahdollisuus olla mukana omaa työtä koskevien muutoksien suunnittelussa. Näiden kehittämiskohteiden osalta voidaan olettaa organisaatiouudistuksen ajankohdan näkyvän tuloksissa. 25

27 KUVIO 20. TOB 2013 Esimiestyö Esimiestyön osalta raja-arvon 3,25 alle menee tyytyväisyys opiston/yksikön johtamistapaan. Tämän väittämän kohdalla oli keskihajontaa 1,13. Johtaminen ja esimiestyö nousivat esille myös avoimissa kysymyksissä kehittämiskohteina. Henkilöstö kokee olevansa tyytyväisiä nykyiseen työhönsä (3,81). KUVIO 21. TOB 2013 Ergonomia Ergonomian osalta tulokset ovat olleet hyviä viime vuosien aikana. Keskihajontaa vastauksissa kuitenkin on 1,10 verran. 26

28 KUVIO 22. TOB 2013 Optimaalinen kuormitus Optimaalisen kuormituksen keskiarvot yhtymätasolla ovat hyvällä tai kohtuullisella tasolla. Keskihajontaa on 1,03. Työmäärän kuormittavuus vaihteli vastauksissa yksiköiden kesken. Myös vuoden vaihteen kiireet ja kuormittuminen heijastuvat näissä tuloksissa. KUVIO 23. TOB-2013 Työkyky Työkyky kokonaisuutena on hyvällä tasolla, mutta työssä jaksaminen on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna. 27

29 KUVIO 24. TOB 2013 Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus osion tulokset ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Ilmapiirin opistoissa/yksiköissä koetaan yleisesti olevan hyvällä tasolla ja se sai myös sanallisissa vastauksissa kiitosta. Erityisesti kehittämiskohteina nousi koulutusyhtymän julkituotujen arvojen sopusointu todellisen toiminnan kanssa ja koulutusyhtymän johtamistapa. Palautteen saaminen ja uusiin tehtäviin perehdyttäminen edellyttävät myös tulosten mukaan toimenpiteitä. TOB-timantin ulkopuoliset kysymykset TOB-työyhteisökyselyyn oli mahdollisuus liittää myös TOB-timantin ulkopuolisia kysymyksiä organisaation omien tarpeiden mukaan. Koulutusyhtymän henkilöstökyselyyn lisättiin kysymyksiä liittyen kehityskeskusteluihin, työssäjaksamiseen, kiusaamiseen ja väkivallan uhkaan sekä työn tuloksellisuuteen. Kyselyn lopussa oli myös muutama avoin kysymys, joihin vastaajat saivat vapaamuotoisesti antaa palautetta liittyen mm. yt-neuvotteluhin ja organisaatiouudistukseen. Kehityskeskustelu on käyty henkilöstökyselyyn vastanneista 67,5 % kanssa (vuosi 2012, 62,4 %) viimeisen vuoden aikana, mutta opistojen/yksiköiden välillä oli eroja. Opistoilta kerätyn tiedon mukaan käytyjen kehityskeskusteluiden määrä on käytännössä suurempi 71,3 % (v. 2012, 72,8 %). Kehityskeskustelut on käyty pääsääntöisesti käyttäen ElbitSkills-HR järjestelmää. 28

30 KUVIO 25. TOB 2013 Kehityskeskusteluiden hyödyllisyys Henkilöstökyselyyn vastanneista ja kehityskeskustelun käyneistä 49,4 % koki ne hyödyllisiksi ja 41,2 % kertoi niissä sovittujen asioiden toteutuneen käytännössä. KUVIO 26. TOB 2013 Kehityskeskustelussa sovittujen asioiden toteutuminen Alla olevasta kuviosta näkee, että kiusaamisen ja väkivallan uhkan kokeminen on vähäistä koulutusyhtymässä. Näihin tilanteisiin on luotu vuonna 2011 ohje epäasiallisen kohtelun, häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi ja käsittelyyn. 29

31 KUVIO 27. TOB 2013 Kiusaaminen ja väkivallan uhka Työn tuloksellisuus -osiossa henkilöstö kokee tekevänsä hyvää tulosta, mutta työn tuloksellisuuden palkitsemisessa on kehittämisen varaa. Vastaajat myös kokevat, että työn tuloksellisuutta ei välttämättä ole helppo arvioida. KUVIO 28. TOB 2013 Työn tuloksellisuus Työssä jaksamisen osalta henkilöstö pääsääntöisesti tietää menettelytavan erilaisissa ongelmatilanteissa. Tasa-arvoinen kohtelua voitaisiin kehittää. Kysymys ei ole miesnaisnäkökulmasta, vaan eri henkilöiden huomioimisesta ja kohtelusta tasapuolisesti. 30

32 KUVIO 29. TOB 2013 Työssä jaksaminen Sanallisissa vastauksissa työoloihin liittyvinä hyvinä asioina nähtiin: - Ilmapiiri, työkaverit, työyhteisön henki - Yhteishenki, toisten tuki ja apu - Työtilat ja välineet, fyysiset puitteet - Itsenäisyys työnteossa, työn toteuttamisen vapaus, mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin, kehittämismahdollisuudet - TYKY-setelit - Opiskelijat, asiakkaat - Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Työyksiköissä työoloihin liittyvinä kehittämiskohteina olivat: - Tiedonkulku, avoimuus - Yhdenvertaisuus, tasapuolisuus - Työnkuormittavuuden ja -määrän epätasaisuus - Työolosuhteet, tilat - Palautteen antaminen, osaamisen arvostaminen - Päätöksenteko, johtajuuden selkiyttäminen Kysyttäessä millaisia ajatuksia koulutusyhtymän yt-menettely on vastaajissa herättänyt, esille nousi epävarmuutta työsuhteen jatkumisesta, pelkoa ja epätietoisuutta ja jaksaminen oli koetuksella. Avoimuutta ja tiedottamista kaivattiin lisää. Toisaalta taas nähtiin, että väistämätön työ on aloitettu ja on tehty tarpeellisia toimenpiteitä. Yt-menettely koettiin hoidetuksi asiallisesti ja tiedotuksen olleen ajantasaista ja riittävää. Organisaatiouudistukseen liittyvistä kokemuksista kysyttäessä vastaajat näkivät sen aiheuttaneen epätietoisuutta, sekavuutta ja tiedottamista oltaisiin kaivattu enemmän. Aikataulu koettiin tiukaksi ja liian monen uudistuksen olleen liian lyhyellä aikavälillä. Kaikkia vastaajia organisaatiouudistus ei ollut vielä koskettanut. Organisaatiouudistukselle nähtiin olevan myös tarpeellinen uudistus oikeaan aikaan, vaikkakin käytäntöjen muotoutumiseen menee jonkin aikaa. Uudistukselle koettiin olevan perusteet ja se oli hyvin hoidettu. Organisaatiouudistus nähtiin mahdollisuutena ja tulevia muutoksia odotettiin positiivisin mielin. Kysyttäessä millaisia kehittämisajatuksia henkilöstöllä on koulutusyhtymän tulevaisuutta ajatellen, vastauksina oli mm.: 31

33 - Opetukseen, pedagogiikkaan, laatuun ja opiskelijoihin keskittyminen - Työelämäyhteyksien kehittäminen ja alueen työelämän kuuleminen, yhteistyö alueella - Yhteiset käytänteet, yhteisöllisyys - Selkeät vastuut, johdonmukaisuus - Työntekijöiden kuunteleminen ja heidän asiantuntemuksensa huomioiminen TOB-työyhteisökyselyn tulosten käsittely Vuosittain toteutettavan henkilöstökyselyn tavoitteena on saada tietoa henkilöstön työtyytyväisyydestä. Kyselyn päätarkoitus on tuottaa tietoa toimipaikoille niiden oman toiminnan kehittämisen pohjaksi. KUVIO 30. Kehittämiskohteiden käsittely Henkilöstökyselyn tulokset käydään läpi monella tasolla ja esittelyissä hyödynnetään TOB-työyhteisökyselyn tulosten tulkintaohjetta. Koulutusyhtymätason tulokset käsitellään HEKE-tiimissä, johtoryhmässä, työsuojelujaostossa ja YT-ryhmässä. Työsuojelupäällikön, johtajan, talous- ja hallintojohtajan sekä henkilöstöpäällikön kesken tulokset käydään läpi yhtymä- ja toimipaikkakohtaisesti. Toimipaikkojen tulosten käsittely on ko. tulosalueen johto- ja päällikkötason vastuulla. Tulosten perusteella tehdään kehittämissuunnitelma ja lisäksi henkilöstön antamaa vapaata palautetta käsitellään yhtenä aineistona toimipaikkakohtaisessa tuloskeskustelussa. Henkilöstökyselyn tuloksista nousseista kehittämistoimenpiteistä tehdään yksiköissä kevään aikana työyhteisökohtaiset kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmiin sisältyy kehittämiskohteet, tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt, aikataulut ja seuranta. Kehittämiskohteita toimenpiteineen nostetaan esille vain muutamia, jotta niihin pystytään kunnolla paneutumaan ja niiden toteutumista seuraamaan. 32

34 4.4. Muu henkilöstön työhyvinvointi Yhteistoiminta, työsuojelu ja työturvallisuus Koulutusyhtymässä toimii yhtymähallituksen alaisena yhteistoimintaelin, jossa on työnantajan edustus ja tasapuolinen edustus kaikista henkilöstöjärjestöistä. YT-ryhmän tehtävänä on käsitellä henkilöstön asemaan liittyviä sopimuskysymyksiä sekä toimia tiedonvälityskanavana henkilöstön ja työnantajan välillä sekä käsitellä työsuojeluasioita. Työsuojelutoiminta on järjestetty YT-ryhmän alaisena viisijäsenisenä jaostona jonka kokoonpano muodostuu neljästä työsuojeluvaltuutetusta ja työsuojelupäälliköstä. Työsuojelupäällikkönä toimii kiinteistöpäällikkö. Lisäksi kaikissa toimipaikoissa toimivat henkilöstön valitsemat työsuojeluasiamiehet. Työsuojelu on muuttunut perinteisestä tapaturmantorjunnasta työyhteisöä kokonaisvaltaisesti tarkastelevan ja kehittävän työsuojelun suuntaan. Turvallisuus on noussut viime vuosina yhä keskeisemmäksi työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi. Keskeisenä lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Koulutusyhtymän turvallisuusasioiden hallinnassa käytetään sähköistä ProtectPro 24 ohjelmistoa. Työsuojelujaosto tekee tarvittaessa työnantajalle esityksiä työolojen parantamiseksi sekä työterveyshuollon kehittämiseksi ja työsuojelukoulutuksen ja työn opastuksen järjestämiseksi. Lisäksi jaosto osallistuu työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämiseen ja työsuojelutarkastuksiin ja käy läpi kaikki läheltä piti -tilanteet. Alla on Pro24 ohjelmaan kirjatutut poikkeamat vuosina Ohjelmaan on kirjattu vuoden aikana tapaturmia, läheltä-piti -tilanteita sekä erilaisia uhka- ja vaaratilanteita ja tulipaloja. Nämä poikkeamat on tutkittu ja niille on etsitty korjaavia ja ehkäiseviä toteutustapoja työskentely- ja menettelytapojen kehittämiseksi. Poikkeama / Vuosi Läheltä-piti-Tapaturtilanteematilanteet Uhka- Vaara- Ilkivalta Murto Tulipalo Hav. työ- Muu Yhteensä Yksikkö tilanteet riskistä poikkeama Yhteiset palvelut Ammattiopisto SoTe K-P:n opisto MSO TAULUKKO 13. Pro24 poikkeamat yksiköittäin