URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto
|
|
- Miina Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto
2 URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus opintojen etenemisestä amk:ssa 2. Luotiin seurantatyökalu opintojen etenemisen seurantaa varten käyttäen tutkimustietoa hyväksi Seurantatyökalu taulukkolaskentaohjelma, jolla voidaan opintojen etenemistä seurata ja verrata opiskelijaryhmää verrokkiryhmään ja/tai yksittäistä opiskelijaa muihin (saman) toisen asteen koulutustaustan opiskelijoihin nähden
3 URAOHJAUS Seurantajärjestelmän tutkimus opintojen etenemisestä Tutkittiin Etelä-Savon ammattikorkeakoulujen, MAMK:in ja DIAK idän (Pieksämäki), opiskelijoiden opintojen etenemistä, valmistumista ja työllistymistä Nuorten suomenkieliset koulutusohjelmat Syksyllä 2007 opintonsa aloittaneet opiskelijat Tutkimuksen seuranta asti Tutkimuksessa käytettiin olemassa olevia tietokantoja hyväksi riippuen tutkimuksen kohteesta ASIO-, PRIIMUS-, AMKYH- ja OPALA tietokannat Poikkeuksena työllistymisen tutkimuksessa kohderyhmänä DIAK:in osalta DIAK:in sairaanhoitajat ja sosionomit OPALA-tietokanta ei anna mahdollisuutta suodattaa tutkimukseen mukaan vain DIAK idän opiskelijoita
4 URAOHJAUS Seurantajärjestelmän tutkimus opintojen etenemisestä Tutkimuksessa opiskelijat jaoteltiin ryhmiin seuraavasti: Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneet Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Kaksoistutkinnon tai kahtena erillisenä toisen asteen tutkinnon suorittaneet
5 URAOHJAUS Seurantajärjestelmän tutkimus opintojen etenemisestä Tutkimuksen opiskelijamäärä jakautui taulukon 1 mukaisesti Taulukko 1. Opiskelijoiden lukumäärät toisen asteen tutkinnon ja ammattikorkeakoulun mukaisesti jaoteltuna MAMK DIAK YHTEENSÄ Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet YHTEENSÄ
6 URAOHJAUS Seurantajärjestelmän tutkimus opintojen etenemisestä Tutkittiin seuraavia asioita: 1. Ammattikorkeakouluihin hakeneet, päässeet ja aloittaneet 2. Opintomenestys 3. Opintojen eteneminen 4. Keskeyttäminen 5. Opintojen suorittaminen normaaliajassa 6. Valmistuminen 7. Työllistyminen
7 1) AMMATTIKORKEAKOULUIHIN HAKENEET, PÄÄSSEET JA ALOITTANEET
8 Ammattikorkeakouluihin hakeneet, päässeet ja aloittaneet Tietokantoina tutkimuksessa käytettiin MAMK:in osalta AMKYH- ja ASIO-tietokantoja DIAK:in osalta AMKYH- ja PRIIMUS-tietokantoja Hakeneilla opiskelijoilla tarkoitetaan ensisijaisia hakijoita ja kaikkia hakeneita Päässeillä opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat sekä saaneet opiskelupaikan että ottaneet opiskelupaikan vastaan Aloittaneilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ilmoittautuneet opiskelijaksi syksyllä 2007 Huomioitava, että ovat saattaneet saada paikan jo aiemmin, mutta ilmoittautuneet poissaoleviksi aiempina vuosina
9 Ammattikorkeakouluihin hakeneet, päässeet ja aloittaneet Taulukko 2. Etelä-Savon ammattikorkeakouluihin kevään 2007 yhteishaussa nuorten suomenkielisissä koulutusohjelmissa hakeneet ja päässeet sekä opintonsa syksyllä 2007 aloittaneet opiskelijat Toisen asteen tutkinto 1. sij hakeneet % Kaikki hakeneet % Päässeet % Aloittaneet % Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet ,3 % ,5 % ,1 % ,0 % ,3 % ,8 % ,1 % ,9 % 41 3,4 % 101 2,7 % 30 3,8 % 31 4,1 % YHTEENSÄ ,0 % ,0 % ,0 % ,0 %
10 Ammattikorkeakouluihin hakeneet, päässeet ja aloittaneet 1. sijaisesti hakeneista (73 %) ja kaikista hakeneista (30 %) suhteellisesti eniten pääsi opiskelemaan kaksoistutkinnon suorittaneet 1. sijaisesti hakeneiden ja päässeiden lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus (67 %) oli suurempi kuin toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus (60 %) Päinvastainen suhteellinen osuus kaikkien hakijoiden kohdalla (20 % ja 24 %)
11 2) OPINTOMENESTYS
12 Opintomenestys Tutkittiin opintojaksojen arvosanojen aritmeettista sekä painotettua keskiarvoa Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS DIAK:in tietokannasta ei saatavilla painotettua keskiarvoa Kaikkien opintojaksojen osalta koko opiskelun ajan Keskiarvot ilman nolla-arvosanoja ja nollaarvosanojen kanssa
13 Opintomenestys Taulukko 3. Opintojaksojen arvosanojen aritmeettinen ja painotettu keskiarvo suhteessa toisen asteen pohjakoulutukseen (suluissa keskiarvot, kun nolla-arvosanat lasketaan mukaan) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat Opintojaksojen arvosanojen aritmeettinen keskiarvo 3,27 (2,83) 3,13 (2,70) 3,41 (3,08) 3,24 (2,81) Opintojaksojen arvosanojen painotettu keskiarvo 3,25 (2,80) 3,15 (2,70) 3,37 (2,97) 3,23 (2,78)
14 Opintomenestys Jos aritmeettinen ja painotettu keskiarvo kuvastavat opintomenestystä, niin voidaan sanoa, että Kaksoistutkinnon tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet menestyivät opinnoissaan parhaiten, tarkasteltakoon aritmeettista tai painotettua keskiarvoa tai otettakoon nollat mukaan tai ei Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneet menestyivät opinnoissaan paremmin kuin toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet menestyivät keskiarvoa huonommin opinnoissaan
15 Opintomenestys Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden painotettu keskiarvo oli parempi kuin aritmeettinen keskiarvo Muilla ryhmillä ja koko ryhmän keskiarvolla päinvastoin Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on taipumusta opintomenestyksen suhteen siihen, että opintomenestys on sitä parempi, mitä enemmän opintojaksosta saa opintopisteitä
16 3) OPINTOJEN ETENEMINEN
17 Opintojen eteneminen Tutkittiin opintopistemäärää lukuvuosittain ja kumulatiivisesti Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS Lukuvuosi katsotaan alkavaksi 1.8. ja päättyen kutakin vuotta 5. lukuvuosi poikkeuksellisesti tarkasteltiin aikavälillä Seurattava aikaväli
18 Opintojen eteneminen Opintopistemäärään on otettu mukaan Arvosanat 1,2,3,4,5 ja H siten, että huomioidaan viimeisimmäksi kirjattu arvosana Myös nolla opintopistemääriä tarkasteltu Omat opintopisteet (Op1) Ei muualla suoritettuja opintojaksosuorituksia AMK:n aikana muualla suoritetut opintopisteet (Op3)
19 Opintojen eteneminen lukuvuosittain Taulukko 4. Opintopistemäärien aritmeettiset keskiarvot lukuvuosittain toisen asteen pohjakoulutuksen perusteella (nolla opintopistemäärät ei mukana) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat Opintopistemäärä 1. lukuvuosi 47,3 46,9 48,7 41,5 Opintopistemäärä 2. lukuvuosi 55,9 51,9 54,3 49,9 Opintopistemäärä 3. lukuvuosi 52,7 52,2 58,6 54,5 Opintopistemäärä 4. lukuvuosi 48,1 45,6 37,3 59,5 Opintopistemäärä 5. lukuvuosi 35,6 38,0 53,7 38,0
20 Opintojen eteneminen lukuvuosittain Taulukko 5. Opintopistemäärien aritmeettiset keskiarvot lukuvuosittain toisen asteen pohjakoulutuksen perusteella (nolla opintopistemäärät mukana) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat Opintopistemäärä 1. lukuvuosi 45,3 43,6 45,3 44,9 Opintopistemäärä 2. lukuvuosi 50,0 46,5 48,7 49,1 Opintopistemäärä 3. lukuvuosi 45,2 40,4 46,5 44,0 Opintopistemäärä 4. lukuvuosi 36,8 31,2 28,3 35,0 Opintopistemäärä 5. lukuvuosi 8,2 8,4 14,0 8,5
21 Opintojen eteneminen kumulatiivisesti Taulukko 6. Opintopistemäärien aritmeettiset keskiarvot lukuvuosittain kumulatiivisesti toisen asteen pohjakoulutuksen perusteella (nolla opintopistemäärät ei mukana) ,1 181,3179,9 170,5 190,2 193,2 187,2 177, ,9 145,6 143,8 137, ,9 47,3 48,7 47,3 101,0 99,0 98,1 95,0 Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat
22 Opintojen eteneminen kumulatiivisesti Taulukko 7. Opintopistemäärien aritmeettiset keskiarvot lukuvuosittain kumulatiivisesti toisen asteen pohjakoulutuksen perusteella (nolla opintopistemäärät mukana) , ,4 157,9 141,2 139,6 132,0 147,1 138,2 145, ,0 106,5 111, ,6 44,9 45,3 45,3 76,0 73,5 87,9 75,9 Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat
23 Opintojen eteneminen Kun tutkitaan opiskelijoiden (myös nollan opintopistemäärän suorittaneiden) opintojen etenemistä (opintopistemäärien kertymistä) Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden opinnot etenevät kunakin lukuvuonna hyvin, keskimääräistä paremmin (pl. 5. lukuvuosi) 2. lukuvuosi on paras opintojen etenemisen suhteen kaikilla ryhmillä Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden opinnot etenevät parhaiten
24 Opintojen eteneminen Kun tutkitaan tilannetta kumulatiivisesti Kaksoistutkinnon suorittaneiden opinnot etenevät selvästi parhaiten Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneet pysyvät keskiarvon yläpuolella kokoajan Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet pysyvät keskiarvon alapuolella kokoajan Pitää muistaa, että keskeyttäneiden osuus tulee mukaan kumulatiivisesti tilannetta tarkasteltuna
25 4) KESKEYTTÄMINEN
26 Keskeyttäminen Tutkittu opintojen keskeyttämistä aikavälillä Keskeyttäneiden lukumäärä ja prosentuaalinen osuus Lukuvuosittain kumulatiivisesti ja yhteensä Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS Opintojen keskeyttämisellä tarkoitetaan, että opiskelija on eronnut Myös ilmoittautumisvelvoitteen laiminlyöneet opiskelija on ns. poissaoleva (on ilmoittanut olevansa poissaoleva) opiskelija Kaikkiaan keskeyttäneistä 6 kpl (2,2 %) olivat poissaolevia opiskelijoita tarkasteluaikana
27 Opintojen keskeyttäminen Taulukko 8. Opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden kumulatiivinen lukumäärä ja prosentuaalinen osuus kunakin lukuvuonna pohjakoulutuksen perusteella aikavälillä Lukuvuosi 1 ( ) Lukuvuosi 1-2 ( ) Lukuvuosi 1-3 ( ) Lukuvuosi 1-4 ( ) Lukuvuosi 1-5 ( ) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto 80 (15 %) 129 (24 %) 155 (29 %) 169 (31 %) 21 (11%) 42 (22 %) 60 (32 %) 68 (36 %) 185 (34 %)* 189 (35 %) 72 (38 %)* 74 (39 %) Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet 0 (0 %) 3 (10 %) 6 (19 %) 6 (19 %) 8 (26 %) Kaikki opiskelijat 101 (13 %) 174 (23 %) 221 (29 %) 243 (32 %) * = eronneet opiskelijat 265 (35 %)* 271 (36 %)
28 Keskeyttäminen Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden keskeyttämisprosentti oli ryhmistä suhteellisesti suurin 1. ja 1-2. lukuvuotena Lukiolaisten keskeyttäminen kohdistui pääosin 1. lukuvuodelle mutta myös 2. lukuvuodelle Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden keskeyttämisprosentti oli ryhmistä suhteellisesti suurin 3. lukuvuotena ja sen jälkeen Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden keskeyttäminen kohdistui melko tasaisesti 1, 2, ja 3. lukuvuodelle Kaksoistutkinnon suorittaneiden keskeyttämisprosentti oli alhainen, keskiarvoa huomattavasti alhaisempi, kunakin lukuvuonna
29 Keskeyttäminen 5. lukuvuotena eronneiden osuus oli 38 % toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 34 % lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneista 26 % kaksoistutkinnon suorittaneista Kaikista aloittaneista opiskelijoista yli joka kolmas (35 %) erosi opinnoistaan viimeistään 5. lukuvuoden aikana
30 5) OPINTOJEN SUORITTAMINEN NORMAALIAJASSA
31 Opintojen suorittaminen normaaliajassa Normaaliajalla tarkoitetaan 3,5 vuotta, kun tutkinnon opintopistemäärä on 210 op 4,0 vuotta, kun tutkinnon opintopistemäärä on 240 op Tutkittu opintojen suorittamista normaaliajassa lukumääräisesti ja prosentuaalisesti Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS
32 Opintojen suorittaminen normaaliajassa (210 op tutkinnot) Taulukko 9. Opintojen suorittaminen normaaliajassa lukumääräisesti ja prosentuaalisesti 210 op tutkinnoittain Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Opiskelijat (lkm) Valmistuminen 3,5 v tai aiemmin (lkm) Valmistuminen 3,5 v tai aiemmin (%) ,2 % ,2 % ,1 % Kaikki opiskelijat ,3 %
33 Opintojen suorittaminen normaaliajassa (240 op tutkinnot) Taulukko 10. Opintojen suorittaminen normaaliajassa lukumääräisesti ja prosentuaalisesti 240 op tutkinnoittain Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Opiskelijat (lkm) Valmistuminen 4,0 v tai aiemmin (lkm) Valmistuminen 4,0 v tai aiemmin (%) ,5 % ,1 % ,4 % Kaikki opiskelijat ,7 %
34 Opintojen suorittaminen normaaliajassa 210 op tutkinnon suorittaneista suhteellisesti eniten suorittivat kaksoistutkinnon suorittaneet (57,1 %) Lukion suorittaneet suoriutuivat ryhmistä suhteellisesti huonoiten (38,2 %) 240 op tutkinnon suorittaneista suhteellisesti eniten suorittivat lukion suorittaneet (35,5 %) Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet suoriutuivat ryhmistä suhteellisesti huonoiten (26,1 %)
35 Opintojen suorittaminen normaaliajassa 240 op tutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus verrattuna 210 op tutkinnon suorittaneiden suhteelliseen osuuteen on kaikilla ryhmillä laskeva Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden suhde laskee vain lievästi (- 2,7 %-yks) Muiden ryhmien suhde on merkittävä Kaksoistutkinnon suorittaneet suhde (- 27,7 %-yks) Ammatillisen toisen asteen suorittaneet suhde (-14,1 %-yks)
36 6) VALMISTUMINEN
37 Valmistuminen Tutkittu opiskelijoiden valmistumista Keskimääräinen valmistumisaika sekä 210 op että 240 op tutkinnoittain Valmistuminen lukumääräisesti ja prosentuaalisesti sekä 210 op että 240 op tutkinnoittain Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS
38 Valmistuminen Taulukko 11. Keskimääräinen valmistumisaika sekä 210 op että 240 op tutkinnoittain aikavälillä Keskimääräinen valmistumisaika (a) 210 op Keskimääräinen valmistumisaika (pv) 210 op Keskimääräinen valmistumisaika (a) 240 op Keskimääräinen valmistumisaika (pv) 240 op Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet 3, , , , , , Kaikki opiskelijat 3, ,9 1421
39 Valmistuminen Tarkasteltu valmistumista lähes viiden vuoden opintojen ajan ( ) Keskimääräisen valmistumisajan erot ryhmittäin ovat marginaalisia 210 op tutkintoja tarkasteltaessa Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet valmistuvat hitaimmin Keskimäärin opiskelija valmistuu 3.5 vuodessa 210 op tutkinnoissa Kaksoistutkinnon suorittaneet valmistuvat nopeimmin 240 op tutkintoja tarkasteltaessa Lukiolaiset valmistuvat hitaimmin Keskimäärin opiskelija valmistuu 3.9 vuodessa 240 op tutkinnoissa Erojen ollessa pieniä on merkittävämpää tarkastella valmistumista prosentuaalisesti ja lukumääräisesti
40 Valmistuminen (210 op tutkinnot) Taulukko 12. Valmistuminen lukumääräisesti ja prosentuaalisesti 210 op tutkinnoittain, kun amk-opintojen aloittamisesta kulunut lähes viisi vuotta ( ) Opiskelijat (lkm) Valmistuminen (lkm) Valmistuminen (%) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet ,2 % ,8 % ,4 % Kaikki opiskelijat ,8 %
41 Valmistuminen (240 op tutkinnot) Taulukko 13. Valmistuminen lukumääräisesti ja prosentuaalisesti 240 op tutkinnoittain, kun amk-opintojen aloittamisesta kulunut lähes viisi vuotta ( ) Opiskelijat (lkm) Valmistuminen (lkm) Valmistuminen (%) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet ,5 % ,0 % ,4 % Kaikki opiskelijat ,4 %
42 Valmistuminen 210 op tutkinnon suorittaneista suhteellisesti eniten valmistui kaksoistutkinnon suorittaneita (71,4 %) Lukion suorittaneet suoriutuivat ryhmistä suhteellisesti huonoiten (59,2 %) 240 op tutkinnon suorittaneista suhteellisesti eniten valmistui lukion suorittaneet (46,5 %) Kaksoistutkinnon suorittaneet suoriutuivat ryhmistä suhteellisesti huonoiten (29,4 %) Viidennen vuoden aikana yksikään kaksoistutkinnon suorittanut ei valmistunut
43 7) TYÖLLISTYMINEN
44 Työllistyminen Tietokantana tutkimuksessa käytettiin ammattikorkeakoulujen palautejärjestelmä OPALAA Vastausten aikaväli Opiskelijat vastanneet noin 3 viikkoa ennen valmistumistaan Vastausten lukumäärä 1229 Taustamuuttujana pohjakoulutus MAMK:in kaikki koulutusohjelmat ja DIAK:in sairaanhoitajien ja sosionomien koulutusohjelmien vastaukset DIAK idän tuloksia ei ollut erikseen OPALA:ssa
45 Työllistyminen Taulukko 14. Työllistyminen pohjakoulutuksen taustamuuttujana Ylioppilastutkinto / lukion suorittanut % Ammatillinen perustutkinto / ammattitutkinto % Ylioppilastutkinto sekä ammatillinen perustutkinto / ammattitutkinto % Minulla on uusi työ toisen palveluksessa Aloitan yrittäjänä/jatkan yrittäjänä Palaan entisiin tehtäviini vanhaan työpaikkaani Palaan uusiin tehtäviin entiseen työpaikkaani Aloitan toisen koulutuksen Olen työtön Muu YHTEENSÄ ,4 % ,8 % 58 42,6 % 15 1,9 % 8 2,5 % 3 2,2 % 50 6,4 % 40 12,7 % 24 17,6 % 26 3,3 % 48 15,2 % 20 14,7 % 23 3,0 % 0 0,0 % 4 2,9 % ,9 % 45 14,2 % 13 9,6 % ,0 % 27 8,5 % 14 10,3 % ,0 % ,0 % ,0 %
46 Työllistyminen Kun kaikkia kolmea ryhmää verrataan keskenään Ylioppilastutkinnon suorittaneilla suurin suhteellinen osuus uudessa työssä toisen palveluksessa aloittaa toisen koulutuksen olla työttömänä Ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla suurin suhteellinen osuus aloittaa/jatkaa yrittäjänä palata uusiin tehtäviin vanhaan työpaikkaan Kaksoistutkinnon suorittaneilla suurin suhteellinen osuus palata entisiin tehtäviin vanhaan työpaikkaan Huomattavaa on, että ammatillisen perustutkinnon/ ammattitutkinnon suorittaneista ei kukaan aloittanut toista koulutusta (vastaajien lukumäärä 316) Jos ajatellaan puhtaasti työllistymistä, huomattavaa on, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on suurin suhteellinen osuus (77,22 %), jos tarkastellaan uutta/vanhaa työtä entisessä työpaikassa, kokonaan uutta työtä ja yrittäjyyden aloittamista/jatkamista Kaksoistutkinto 77,21 % ja ylioppilastutkinto 64,1 %
47 Lisätietoa: Sami Lehto, Mikkelin ammattikorkeakoulu Tel
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura ja jatko
LisätiedotTarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa
1 Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen MAMK:n tekniikassa 2 1. Tutkimuksen perusteita Tekniikan alalle otetaan opiskelijoita kolmesta eri lähteestä : -ammattitutkinnon suorittaneet
LisätiedotKoulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset)
Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset) Koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavasti: A. ylioppilastutkintotodistuksen ja lukion päättötodistuksen perusteella tai B. ammatillisen perustutkinnon
LisätiedotAmmattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu
sivu 1/ 5 Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu 1. Johdanto Tässä kartoituksessa tarkastelemme Ammattistartin merkitystä ensiksi hakijan näkökulmasta, toiseksi sen
LisätiedotLUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014
LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 OPISKELIJAVALINTA Valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen valintaan vaikuttaa koulumenestys, ensimmäinen
LisätiedotOpiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014)
1 Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014) Opiskelijavalinnan maksimipisteet (100 pistettä): Koulumenestys Valintakoe 60 pistettä 40 pistettä Kaikki hakukelpoiset
LisätiedotValintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala
Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti
LisätiedotKevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja
Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot
LisätiedotKULTTUURIALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014
KULTTUURIALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 OPISKELIJAVALINTA Kulttuurialalla opiskelijavalinnassa valintakokeella on suuri painoarvo. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen tai hakijat
LisätiedotOPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA
1 OPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA Opiskelijat valitaan kahdella tavalla: Jono 1: 15 opiskelijaa valitaan koulumenestyksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella
LisätiedotHUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015
HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 Kevään 2015 yhteishaussa on humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkintoon
Lisätiedot6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 6.1 Suomenkielinen/ruotsinkielinen koulutus 6.1.1 Opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin on kerrottu
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015
VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 7 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)
LisätiedotKoulutustarjonta ja hakeminen KEVÄÄN 2020 YHTEISHAKU
Koulutustarjonta ja hakeminen KEVÄÄN 2020 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) 9 000 opiskelijaa 600 päätoimista työntekijää 25 amk-tutkintoon johtavaa tutkinto-ohjelmaa 17 yamk-tutkintoon johtavaa
LisätiedotOPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING)
OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan valintakokeeseen. Valintakokeesta on saatava
LisätiedotAMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014
AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,
LisätiedotHUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015
HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU (Humak) päivä- ja monimuotototeutus Kevään 2015 yhteishaussa
LisätiedotValintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala
Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala 240 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK) Opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen
LisätiedotKahden tutkinnon suorittaminen Joensuussa
Kahden tutkinnon suorittaminen Joensuussa info-tilaisuus TI 14.8.2018 Tervetuloa! Ammatillinen tutkinto + yo-tutkinto > Ammatillista perustutkintoa opiskeleva voi suorittaa osan perustutkintoon kuuluvista
LisätiedotHUMANISTINEN JA KASVATUSALA
HUMANISTINEN JA KASVATUSALA HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET VUONNA 2014 OPISKELIJAVALINTA Humanistisen ja kasvatusalan opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön
LisätiedotValintaperusteet, kevät 2014: Sosiaali- ja terveysala
Valintaperusteet, kevät 2014: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Apuvälineteknikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotTEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 INSINÖÖRIKOULUTUS (*) JA LABORATORIOANALYYTIKKOKOULUTUS (*) merenkulkualan koulutusta lukuun ottamatta OPISKELIJAVALINTA Kaikki hakukelpoiset hakijat
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotValintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala
Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala 210/30 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Rakennusmestari (AMK) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen alan valtakunnalliseen
LisätiedotValintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi
Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen opiskelijavalintaan vaikuttavat
LisätiedotTäytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.
1 PAPERILOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Hakuaika 14. 23.8.2013 Seinäjoen ammattikorkeakouluun - Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat Ohjeita
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015
VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 6 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)
LisätiedotOpoinfo 14.1.2016. AMK-päivän opoinfo 14.1.2016 / Turun AMK, Diak, Humak ja Novia
Opoinfo 14.1.2016 AMK-päivän opoinfo 14.1.2016 / Turun AMK, Diak, Humak ja Novia Ohjelma Yleistä yhteishausta Kysymykset ja keskustelu Ennakkoon tulleet kysymykset Muut kysymykset Kevään 2016 yhteishaun
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotJatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus
Jatko-opiskelu Jatko-opiskelu Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus 18.4.2017 Rauman Lyseon lukio 2 Yliopistot suoritetaan ensin
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen
LisätiedotMitä lukion jälkeen?
Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat
LisätiedotLukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen
Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus 3.11.2017 Ilmari Hyvönen 1 Aiheita Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet korkeakoulujen
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset
LisätiedotAMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007
AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ammattikorkeakouluyksikkö/tarmo
Lisätiedot7 Lukion aikuislinjan toiminnan muuttaminen lukuvuoden alusta lukien
Lasten ja nuorten lautakunta 7 31.10.2017 7 Lukion aikuislinjan toiminnan muuttaminen lukuvuoden 2018 2019 alusta lukien 635/12.00.01.00/2017 LANUL Esittelijä: Toimialajohtaja Tuija Willberg, puh. 040
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous 25.10.2017 1 Aiheita Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan? Opiskelijavalintauudistuksen valmistelu Ylioppilastutkinnon
LisätiedotTerveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali
Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon
LisätiedotOpiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla syksyn 2015 yhteishaussa
Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla syksyn 2015 yhteishaussa Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee opintoihin liittyviin
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Opopatio Ilmari Hyvönen
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Opopatio 13.10.2017 Ilmari Hyvönen Aiheita Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan? Opiskelijavalintauudistuksen valmistelu Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen
LisätiedotOPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015
OPISKELIJAVALINTA 2016 Arja Hiltunen 9.11.2015 Opiskelijavalinta uudistuksen II vaihe koskee syksyllä 2016 alkavaa koulutusta osa korkeakoulupaikoista varataan ensikertalaisille yhdenpaikan säännös koskee
LisätiedotEnsihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa
Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet
LisätiedotArvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen
Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen (1) Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn
LisätiedotKoulutustarjonta ja. opiskelijavalinta KEVÄÄN 2018 YHTEISHAKU
Koulutustarjonta ja opiskelijavalinta KEVÄÄN 2018 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu lähes 9 000 opiskelijaa tutkinto-ohjelmia 34 vuosittain noin 1 800 aloituspaikkaa kevään 2017 yhteishaussa 10 683 hakijaa,
LisätiedotKYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA
Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon
LisätiedotAJANKOHTAISTA OPISKELIJAREKRYTOINNISTA
AJANKOHTAISTA OPISKELIJAREKRYTOINNISTA Opopatio 7.10.2011 Opintoasiainpäällikkö Marita Aikio Hakutoimisto marita.aikio@oamk.fi, puh. 010 27 22155, www.oamk.fi OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU kuusi koulutusalaa
LisätiedotHAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä
HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla
LisätiedotValintaperusteet, syksy 2013: Sosiaali- ja terveysala
Valintaperusteet, syksy 2013: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti
LisätiedotAjankohtaista Oamkin koulutustarjonnasta ja opiskelijarekrytoinnista. Opopatio 10.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio
Ajankohtaista Oamkin koulutustarjonnasta ja opiskelijarekrytoinnista Opopatio 10.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu noin
LisätiedotOpiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa
Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee
LisätiedotEsedun kahden tutkinnon opinnot. Lukuvuosi
Esedun kahden tutkinnon opinnot Lukuvuosi 2019 2020 Kahden tutkinnon suorittaminen: ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa lukion
LisätiedotALUSTAVIA TULOKSIA METSÄ- JA RAKENNUSALAN OPPIMISTULOKSISTA (LUONNOS ) Paula Kilpeläinen, OPH
ALUSTAVIA TULOKSIA METSÄ- JA RAKENNUSALAN OPPIMISTULOKSISTA (LUONNOS 23.11.2011) Paula Kilpeläinen, OPH RAKENNUS- JA METSÄALAN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIT 2008 2011 Arviointi käynnistyi 8/2008 ja päättyi
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus 7.11.2017 Ilmari Hyvönen 1 Aiheita Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet korkeakoulujen valinnoissa: tilastoja Miksi opiskelijavalintoja
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista
Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista Opintopolku ja muut oppijan palvelut -infotilaisuus Messukeskuksessa 6.11.2015 Syksyn 2015 yhteishaku - ajankohtaista Valintojen tulokset julkaistaan
LisätiedotTeknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen
Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset
LisätiedotKaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010
Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TODISTUSVALINNASSA KÄYTETTÄVÄT PISTEYTYSMALLIT
AMMATTIKORKEAKOULUJEN TODISTUSVALINNASSA KÄYTETTÄVÄT PISTEYTYSMALLIT Todistusvalinnassa käytettävät ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytysmallit
LisätiedotJyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja
koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotOpiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa
Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee opintoihin liittyviin
LisätiedotYHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA
YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET KEVÄÄLLÄ 2014 OPISKELIJAVALINTA Opiskelijavalintaan vaikuttavat koulumenestys,
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotOULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA
OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA VALINTAPERUSTEET 2017 KOULUTUKSEN KUVAUS Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri (KTM), pääaine laskentatoimi Opintojen laajuus: 120 opintopistettä
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2013
Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman
LisätiedotJohdatus Ammattikorkeakoulun matematiikkaan ja fysiikkaan
Johdatus Ammattikorkeakoulun matematiikkaan ja fysiikkaan ammattiopiston viimeisenä keväänä vahvistaa AMK:uun pyrkivien taitoja pääsykoetta varten saada jo etukäteen 5 op:n suoritus valinnaisiin Tulos:
LisätiedotYHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014
YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely
LisätiedotKoulutustarjonta, hakeminen ja valinta KEVÄT 2019
Koulutustarjonta, hakeminen ja valinta KEVÄT 2019 Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) 9 000 opiskelijaa 600 päätoimista työntekijää 37 tutkinto-ohjelmaa kevään 2018 yhteishaussa 10 580 hakijaa, joista 5 005
LisätiedotEsedun kahden tutkinnon opinnot. Lukuvuosi
Lukuvuosi 2017-2018 Kahden tutkinnon suorittaminen: ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa lukion tavoitteiden mukaisia opintoja
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2014
AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2014 Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi,
LisätiedotEsedun kahden tutkinnon opinnot. Lukuvuosi
Lukuvuosi 2018-2019 Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa lukion tavoitteiden mukaisia opintoja ja osallistua kolmannen opiskeluvuoden aikana yokirjoituksiin. Tähdätään
LisätiedotOamkin koulutustarjonta ja opiskelijavalinta. Opopatio Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio
Oamkin koulutustarjonta ja opiskelijavalinta Opopatio 13.10.2017 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) lähes 9 000 opiskelijaa tutkinto-ohjelmia 34 vuosittain noin 1 800
LisätiedotAloituskysely syksyllä 2009 Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue: KuMu, LiKu, LiWa, Marata ja MusiTa. Raportti
Aloituskysely syksyllä 2009 Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue: KuMu, LiKu, LiWa, Marata ja MusiTa Raportti 3.2.2010 HEIKKI LIKITALO PENTTI MÄKELÄ 2 Sisällysluettelo 1 Kyselyn rakenne ja raportointi...
LisätiedotKarelia on Osaava maailma. Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä.
Karelia on Osaava maailma Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä. Opiskelu Kareliassa - Teoria Käytäntö - Kansainvälisty huoletta!
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %
1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotTaloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014
1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotUraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu
LisätiedotValintakoepisteet ja opintomenestys vuosina
Minna Parviainen Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina 2002 2006 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TAMPEREEN YLIOPISTO D 2007 10 TAMPERE 2007 TAMPEREEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS
LisätiedotPoimintoja yhteishakuinfosta
Poimintoja yhteishakuinfosta 2013 2014 Rajamäen yläasteella ensisijaisesti haettiin ammatillinen koulutus 74 lukiokoulutus 61 valittiin opiskelijaksi ammatillinen koulutus 62 lukiokoulutus 60 Yhteishaku
LisätiedotOpiskelijavalinta rakennusarkkitehtikoulutukseen kevään 2015 yhteishaussa
Opiskelijavalinta rakennusarkkitehtikoulutukseen kevään 2015 yhteishaussa Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan sekä tekniikan ja liikenteen alan valtakunnalliseen valintakokeeseen että rakennusarkkitehtikoulutuksen
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen VIERASKIELISEN KOULUTUKSEN YHTEISHAKU
Ammattikorkeakoulujen VIERASKIELISEN KOULUTUKSEN YHTEISHAKU 2011 Mistä tietoa? Nettisivu www.admissions.fi etusivuilla linkkeinä koulutusohjelmakuvaukset, hakuohjeet ja yleisinfo käytännön asioista Ammattikorkeakoulujen
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle
1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotSinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!
Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2011
AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2011 Lisähaku 2011, Savonia AMK Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero
LisätiedotAIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013
AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2009
Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan
LisätiedotLUVA - lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille
LUVA - lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille LUVA on suomenkielisen lukion suorittamiseen valmentava lukuvuosi maahanmuuttajille ja vieraskielisille nuorille. LUVAn aikana opiskellaan mm. suomea
LisätiedotYhteishaun ja erillishakujen kokonaisuuden kehittäminen. Ilmari Hyvönen 26.10.2015
Yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuuden kehittäminen Ilmari Hyvönen 26.10.2015 Nykytilan säädösperustaa Yhteishausta laissa (Yliopistolaki, Ammattikorkeakoululaki) Ensimmäisen ja toisen syklin valinnat
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto
Ammatillinen koulutus ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat 9.5.2017 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Yleistä opiskelijavalinnoista Opiskelijavalinnoista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
LisätiedotOPAL, te - poliittinen koulutus (1 ryhmää valmistunut syksy 2017) vastaus%=100%
OPAL, te - poliittinen koulutus (1 ryhmää valmistunut syksy 2017) UUSIMAA_ LANU 28. Miten arvioit koulutuksen onnistuneen kokonaisuutena (u) 4,6 vastaus%=100% AIPAL/ HAKUVAIHE HAKEUTUMISVAIHEEN KYSELY
LisätiedotYHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!
YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -31 % 8 %
1 Saimaan ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotOamkin koulutustarjonta ja opiskelijavalinta. Kevään 2018 yhteishaku
Oamkin koulutustarjonta ja opiskelijavalinta Kevään 2018 yhteishaku Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) lähes 9 000 opiskelijaa tutkinto-ohjelmia 34 vuosittain noin 1 800 aloituspaikkaa kevään 2017 yhteishaussa
LisätiedotKorkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ
Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2016
Koulutus 2017 Koulutukseen hakeutuminen 2016 Vain kolmannes uusista ylioppilaista sijoittui välittömästi jatko-opintoihin, peruskoulun päättäneistä opintoja jatkoivat lähes kaikki Tilastokeskuksen koulutustilastojen
Lisätiedot