URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto"

Transkriptio

1 URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto

2 URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus opintojen etenemisestä amk:ssa 2. Luotiin seurantatyökalu opintojen etenemisen seurantaa varten käyttäen tutkimustietoa hyväksi Seurantatyökalu taulukkolaskentaohjelma, jolla voidaan opintojen etenemistä seurata ja verrata opiskelijaryhmää verrokkiryhmään ja/tai yksittäistä opiskelijaa muihin (saman) toisen asteen koulutustaustan opiskelijoihin nähden

3 URAOHJAUS Seurantajärjestelmän tutkimus opintojen etenemisestä Tutkittiin Etelä-Savon ammattikorkeakoulujen, MAMK:in ja DIAK idän (Pieksämäki), opiskelijoiden opintojen etenemistä, valmistumista ja työllistymistä Nuorten suomenkieliset koulutusohjelmat Syksyllä 2007 opintonsa aloittaneet opiskelijat Tutkimuksen seuranta asti Tutkimuksessa käytettiin olemassa olevia tietokantoja hyväksi riippuen tutkimuksen kohteesta ASIO-, PRIIMUS-, AMKYH- ja OPALA tietokannat Poikkeuksena työllistymisen tutkimuksessa kohderyhmänä DIAK:in osalta DIAK:in sairaanhoitajat ja sosionomit OPALA-tietokanta ei anna mahdollisuutta suodattaa tutkimukseen mukaan vain DIAK idän opiskelijoita

4 URAOHJAUS Seurantajärjestelmän tutkimus opintojen etenemisestä Tutkimuksessa opiskelijat jaoteltiin ryhmiin seuraavasti: Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneet Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Kaksoistutkinnon tai kahtena erillisenä toisen asteen tutkinnon suorittaneet

5 URAOHJAUS Seurantajärjestelmän tutkimus opintojen etenemisestä Tutkimuksen opiskelijamäärä jakautui taulukon 1 mukaisesti Taulukko 1. Opiskelijoiden lukumäärät toisen asteen tutkinnon ja ammattikorkeakoulun mukaisesti jaoteltuna MAMK DIAK YHTEENSÄ Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet YHTEENSÄ

6 URAOHJAUS Seurantajärjestelmän tutkimus opintojen etenemisestä Tutkittiin seuraavia asioita: 1. Ammattikorkeakouluihin hakeneet, päässeet ja aloittaneet 2. Opintomenestys 3. Opintojen eteneminen 4. Keskeyttäminen 5. Opintojen suorittaminen normaaliajassa 6. Valmistuminen 7. Työllistyminen

7 1) AMMATTIKORKEAKOULUIHIN HAKENEET, PÄÄSSEET JA ALOITTANEET

8 Ammattikorkeakouluihin hakeneet, päässeet ja aloittaneet Tietokantoina tutkimuksessa käytettiin MAMK:in osalta AMKYH- ja ASIO-tietokantoja DIAK:in osalta AMKYH- ja PRIIMUS-tietokantoja Hakeneilla opiskelijoilla tarkoitetaan ensisijaisia hakijoita ja kaikkia hakeneita Päässeillä opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat sekä saaneet opiskelupaikan että ottaneet opiskelupaikan vastaan Aloittaneilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ilmoittautuneet opiskelijaksi syksyllä 2007 Huomioitava, että ovat saattaneet saada paikan jo aiemmin, mutta ilmoittautuneet poissaoleviksi aiempina vuosina

9 Ammattikorkeakouluihin hakeneet, päässeet ja aloittaneet Taulukko 2. Etelä-Savon ammattikorkeakouluihin kevään 2007 yhteishaussa nuorten suomenkielisissä koulutusohjelmissa hakeneet ja päässeet sekä opintonsa syksyllä 2007 aloittaneet opiskelijat Toisen asteen tutkinto 1. sij hakeneet % Kaikki hakeneet % Päässeet % Aloittaneet % Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet ,3 % ,5 % ,1 % ,0 % ,3 % ,8 % ,1 % ,9 % 41 3,4 % 101 2,7 % 30 3,8 % 31 4,1 % YHTEENSÄ ,0 % ,0 % ,0 % ,0 %

10 Ammattikorkeakouluihin hakeneet, päässeet ja aloittaneet 1. sijaisesti hakeneista (73 %) ja kaikista hakeneista (30 %) suhteellisesti eniten pääsi opiskelemaan kaksoistutkinnon suorittaneet 1. sijaisesti hakeneiden ja päässeiden lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus (67 %) oli suurempi kuin toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus (60 %) Päinvastainen suhteellinen osuus kaikkien hakijoiden kohdalla (20 % ja 24 %)

11 2) OPINTOMENESTYS

12 Opintomenestys Tutkittiin opintojaksojen arvosanojen aritmeettista sekä painotettua keskiarvoa Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS DIAK:in tietokannasta ei saatavilla painotettua keskiarvoa Kaikkien opintojaksojen osalta koko opiskelun ajan Keskiarvot ilman nolla-arvosanoja ja nollaarvosanojen kanssa

13 Opintomenestys Taulukko 3. Opintojaksojen arvosanojen aritmeettinen ja painotettu keskiarvo suhteessa toisen asteen pohjakoulutukseen (suluissa keskiarvot, kun nolla-arvosanat lasketaan mukaan) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat Opintojaksojen arvosanojen aritmeettinen keskiarvo 3,27 (2,83) 3,13 (2,70) 3,41 (3,08) 3,24 (2,81) Opintojaksojen arvosanojen painotettu keskiarvo 3,25 (2,80) 3,15 (2,70) 3,37 (2,97) 3,23 (2,78)

14 Opintomenestys Jos aritmeettinen ja painotettu keskiarvo kuvastavat opintomenestystä, niin voidaan sanoa, että Kaksoistutkinnon tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet menestyivät opinnoissaan parhaiten, tarkasteltakoon aritmeettista tai painotettua keskiarvoa tai otettakoon nollat mukaan tai ei Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneet menestyivät opinnoissaan paremmin kuin toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet menestyivät keskiarvoa huonommin opinnoissaan

15 Opintomenestys Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden painotettu keskiarvo oli parempi kuin aritmeettinen keskiarvo Muilla ryhmillä ja koko ryhmän keskiarvolla päinvastoin Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on taipumusta opintomenestyksen suhteen siihen, että opintomenestys on sitä parempi, mitä enemmän opintojaksosta saa opintopisteitä

16 3) OPINTOJEN ETENEMINEN

17 Opintojen eteneminen Tutkittiin opintopistemäärää lukuvuosittain ja kumulatiivisesti Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS Lukuvuosi katsotaan alkavaksi 1.8. ja päättyen kutakin vuotta 5. lukuvuosi poikkeuksellisesti tarkasteltiin aikavälillä Seurattava aikaväli

18 Opintojen eteneminen Opintopistemäärään on otettu mukaan Arvosanat 1,2,3,4,5 ja H siten, että huomioidaan viimeisimmäksi kirjattu arvosana Myös nolla opintopistemääriä tarkasteltu Omat opintopisteet (Op1) Ei muualla suoritettuja opintojaksosuorituksia AMK:n aikana muualla suoritetut opintopisteet (Op3)

19 Opintojen eteneminen lukuvuosittain Taulukko 4. Opintopistemäärien aritmeettiset keskiarvot lukuvuosittain toisen asteen pohjakoulutuksen perusteella (nolla opintopistemäärät ei mukana) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat Opintopistemäärä 1. lukuvuosi 47,3 46,9 48,7 41,5 Opintopistemäärä 2. lukuvuosi 55,9 51,9 54,3 49,9 Opintopistemäärä 3. lukuvuosi 52,7 52,2 58,6 54,5 Opintopistemäärä 4. lukuvuosi 48,1 45,6 37,3 59,5 Opintopistemäärä 5. lukuvuosi 35,6 38,0 53,7 38,0

20 Opintojen eteneminen lukuvuosittain Taulukko 5. Opintopistemäärien aritmeettiset keskiarvot lukuvuosittain toisen asteen pohjakoulutuksen perusteella (nolla opintopistemäärät mukana) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat Opintopistemäärä 1. lukuvuosi 45,3 43,6 45,3 44,9 Opintopistemäärä 2. lukuvuosi 50,0 46,5 48,7 49,1 Opintopistemäärä 3. lukuvuosi 45,2 40,4 46,5 44,0 Opintopistemäärä 4. lukuvuosi 36,8 31,2 28,3 35,0 Opintopistemäärä 5. lukuvuosi 8,2 8,4 14,0 8,5

21 Opintojen eteneminen kumulatiivisesti Taulukko 6. Opintopistemäärien aritmeettiset keskiarvot lukuvuosittain kumulatiivisesti toisen asteen pohjakoulutuksen perusteella (nolla opintopistemäärät ei mukana) ,1 181,3179,9 170,5 190,2 193,2 187,2 177, ,9 145,6 143,8 137, ,9 47,3 48,7 47,3 101,0 99,0 98,1 95,0 Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat

22 Opintojen eteneminen kumulatiivisesti Taulukko 7. Opintopistemäärien aritmeettiset keskiarvot lukuvuosittain kumulatiivisesti toisen asteen pohjakoulutuksen perusteella (nolla opintopistemäärät mukana) , ,4 157,9 141,2 139,6 132,0 147,1 138,2 145, ,0 106,5 111, ,6 44,9 45,3 45,3 76,0 73,5 87,9 75,9 Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat

23 Opintojen eteneminen Kun tutkitaan opiskelijoiden (myös nollan opintopistemäärän suorittaneiden) opintojen etenemistä (opintopistemäärien kertymistä) Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden opinnot etenevät kunakin lukuvuonna hyvin, keskimääräistä paremmin (pl. 5. lukuvuosi) 2. lukuvuosi on paras opintojen etenemisen suhteen kaikilla ryhmillä Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden opinnot etenevät parhaiten

24 Opintojen eteneminen Kun tutkitaan tilannetta kumulatiivisesti Kaksoistutkinnon suorittaneiden opinnot etenevät selvästi parhaiten Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneet pysyvät keskiarvon yläpuolella kokoajan Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet pysyvät keskiarvon alapuolella kokoajan Pitää muistaa, että keskeyttäneiden osuus tulee mukaan kumulatiivisesti tilannetta tarkasteltuna

25 4) KESKEYTTÄMINEN

26 Keskeyttäminen Tutkittu opintojen keskeyttämistä aikavälillä Keskeyttäneiden lukumäärä ja prosentuaalinen osuus Lukuvuosittain kumulatiivisesti ja yhteensä Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS Opintojen keskeyttämisellä tarkoitetaan, että opiskelija on eronnut Myös ilmoittautumisvelvoitteen laiminlyöneet opiskelija on ns. poissaoleva (on ilmoittanut olevansa poissaoleva) opiskelija Kaikkiaan keskeyttäneistä 6 kpl (2,2 %) olivat poissaolevia opiskelijoita tarkasteluaikana

27 Opintojen keskeyttäminen Taulukko 8. Opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden kumulatiivinen lukumäärä ja prosentuaalinen osuus kunakin lukuvuonna pohjakoulutuksen perusteella aikavälillä Lukuvuosi 1 ( ) Lukuvuosi 1-2 ( ) Lukuvuosi 1-3 ( ) Lukuvuosi 1-4 ( ) Lukuvuosi 1-5 ( ) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto 80 (15 %) 129 (24 %) 155 (29 %) 169 (31 %) 21 (11%) 42 (22 %) 60 (32 %) 68 (36 %) 185 (34 %)* 189 (35 %) 72 (38 %)* 74 (39 %) Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet 0 (0 %) 3 (10 %) 6 (19 %) 6 (19 %) 8 (26 %) Kaikki opiskelijat 101 (13 %) 174 (23 %) 221 (29 %) 243 (32 %) * = eronneet opiskelijat 265 (35 %)* 271 (36 %)

28 Keskeyttäminen Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden keskeyttämisprosentti oli ryhmistä suhteellisesti suurin 1. ja 1-2. lukuvuotena Lukiolaisten keskeyttäminen kohdistui pääosin 1. lukuvuodelle mutta myös 2. lukuvuodelle Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden keskeyttämisprosentti oli ryhmistä suhteellisesti suurin 3. lukuvuotena ja sen jälkeen Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden keskeyttäminen kohdistui melko tasaisesti 1, 2, ja 3. lukuvuodelle Kaksoistutkinnon suorittaneiden keskeyttämisprosentti oli alhainen, keskiarvoa huomattavasti alhaisempi, kunakin lukuvuonna

29 Keskeyttäminen 5. lukuvuotena eronneiden osuus oli 38 % toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 34 % lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneista 26 % kaksoistutkinnon suorittaneista Kaikista aloittaneista opiskelijoista yli joka kolmas (35 %) erosi opinnoistaan viimeistään 5. lukuvuoden aikana

30 5) OPINTOJEN SUORITTAMINEN NORMAALIAJASSA

31 Opintojen suorittaminen normaaliajassa Normaaliajalla tarkoitetaan 3,5 vuotta, kun tutkinnon opintopistemäärä on 210 op 4,0 vuotta, kun tutkinnon opintopistemäärä on 240 op Tutkittu opintojen suorittamista normaaliajassa lukumääräisesti ja prosentuaalisesti Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS

32 Opintojen suorittaminen normaaliajassa (210 op tutkinnot) Taulukko 9. Opintojen suorittaminen normaaliajassa lukumääräisesti ja prosentuaalisesti 210 op tutkinnoittain Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Opiskelijat (lkm) Valmistuminen 3,5 v tai aiemmin (lkm) Valmistuminen 3,5 v tai aiemmin (%) ,2 % ,2 % ,1 % Kaikki opiskelijat ,3 %

33 Opintojen suorittaminen normaaliajassa (240 op tutkinnot) Taulukko 10. Opintojen suorittaminen normaaliajassa lukumääräisesti ja prosentuaalisesti 240 op tutkinnoittain Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Opiskelijat (lkm) Valmistuminen 4,0 v tai aiemmin (lkm) Valmistuminen 4,0 v tai aiemmin (%) ,5 % ,1 % ,4 % Kaikki opiskelijat ,7 %

34 Opintojen suorittaminen normaaliajassa 210 op tutkinnon suorittaneista suhteellisesti eniten suorittivat kaksoistutkinnon suorittaneet (57,1 %) Lukion suorittaneet suoriutuivat ryhmistä suhteellisesti huonoiten (38,2 %) 240 op tutkinnon suorittaneista suhteellisesti eniten suorittivat lukion suorittaneet (35,5 %) Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet suoriutuivat ryhmistä suhteellisesti huonoiten (26,1 %)

35 Opintojen suorittaminen normaaliajassa 240 op tutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus verrattuna 210 op tutkinnon suorittaneiden suhteelliseen osuuteen on kaikilla ryhmillä laskeva Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden suhde laskee vain lievästi (- 2,7 %-yks) Muiden ryhmien suhde on merkittävä Kaksoistutkinnon suorittaneet suhde (- 27,7 %-yks) Ammatillisen toisen asteen suorittaneet suhde (-14,1 %-yks)

36 6) VALMISTUMINEN

37 Valmistuminen Tutkittu opiskelijoiden valmistumista Keskimääräinen valmistumisaika sekä 210 op että 240 op tutkinnoittain Valmistuminen lukumääräisesti ja prosentuaalisesti sekä 210 op että 240 op tutkinnoittain Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS

38 Valmistuminen Taulukko 11. Keskimääräinen valmistumisaika sekä 210 op että 240 op tutkinnoittain aikavälillä Keskimääräinen valmistumisaika (a) 210 op Keskimääräinen valmistumisaika (pv) 210 op Keskimääräinen valmistumisaika (a) 240 op Keskimääräinen valmistumisaika (pv) 240 op Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet 3, , , , , , Kaikki opiskelijat 3, ,9 1421

39 Valmistuminen Tarkasteltu valmistumista lähes viiden vuoden opintojen ajan ( ) Keskimääräisen valmistumisajan erot ryhmittäin ovat marginaalisia 210 op tutkintoja tarkasteltaessa Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet valmistuvat hitaimmin Keskimäärin opiskelija valmistuu 3.5 vuodessa 210 op tutkinnoissa Kaksoistutkinnon suorittaneet valmistuvat nopeimmin 240 op tutkintoja tarkasteltaessa Lukiolaiset valmistuvat hitaimmin Keskimäärin opiskelija valmistuu 3.9 vuodessa 240 op tutkinnoissa Erojen ollessa pieniä on merkittävämpää tarkastella valmistumista prosentuaalisesti ja lukumääräisesti

40 Valmistuminen (210 op tutkinnot) Taulukko 12. Valmistuminen lukumääräisesti ja prosentuaalisesti 210 op tutkinnoittain, kun amk-opintojen aloittamisesta kulunut lähes viisi vuotta ( ) Opiskelijat (lkm) Valmistuminen (lkm) Valmistuminen (%) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet ,2 % ,8 % ,4 % Kaikki opiskelijat ,8 %

41 Valmistuminen (240 op tutkinnot) Taulukko 13. Valmistuminen lukumääräisesti ja prosentuaalisesti 240 op tutkinnoittain, kun amk-opintojen aloittamisesta kulunut lähes viisi vuotta ( ) Opiskelijat (lkm) Valmistuminen (lkm) Valmistuminen (%) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet ,5 % ,0 % ,4 % Kaikki opiskelijat ,4 %

42 Valmistuminen 210 op tutkinnon suorittaneista suhteellisesti eniten valmistui kaksoistutkinnon suorittaneita (71,4 %) Lukion suorittaneet suoriutuivat ryhmistä suhteellisesti huonoiten (59,2 %) 240 op tutkinnon suorittaneista suhteellisesti eniten valmistui lukion suorittaneet (46,5 %) Kaksoistutkinnon suorittaneet suoriutuivat ryhmistä suhteellisesti huonoiten (29,4 %) Viidennen vuoden aikana yksikään kaksoistutkinnon suorittanut ei valmistunut

43 7) TYÖLLISTYMINEN

44 Työllistyminen Tietokantana tutkimuksessa käytettiin ammattikorkeakoulujen palautejärjestelmä OPALAA Vastausten aikaväli Opiskelijat vastanneet noin 3 viikkoa ennen valmistumistaan Vastausten lukumäärä 1229 Taustamuuttujana pohjakoulutus MAMK:in kaikki koulutusohjelmat ja DIAK:in sairaanhoitajien ja sosionomien koulutusohjelmien vastaukset DIAK idän tuloksia ei ollut erikseen OPALA:ssa

45 Työllistyminen Taulukko 14. Työllistyminen pohjakoulutuksen taustamuuttujana Ylioppilastutkinto / lukion suorittanut % Ammatillinen perustutkinto / ammattitutkinto % Ylioppilastutkinto sekä ammatillinen perustutkinto / ammattitutkinto % Minulla on uusi työ toisen palveluksessa Aloitan yrittäjänä/jatkan yrittäjänä Palaan entisiin tehtäviini vanhaan työpaikkaani Palaan uusiin tehtäviin entiseen työpaikkaani Aloitan toisen koulutuksen Olen työtön Muu YHTEENSÄ ,4 % ,8 % 58 42,6 % 15 1,9 % 8 2,5 % 3 2,2 % 50 6,4 % 40 12,7 % 24 17,6 % 26 3,3 % 48 15,2 % 20 14,7 % 23 3,0 % 0 0,0 % 4 2,9 % ,9 % 45 14,2 % 13 9,6 % ,0 % 27 8,5 % 14 10,3 % ,0 % ,0 % ,0 %

46 Työllistyminen Kun kaikkia kolmea ryhmää verrataan keskenään Ylioppilastutkinnon suorittaneilla suurin suhteellinen osuus uudessa työssä toisen palveluksessa aloittaa toisen koulutuksen olla työttömänä Ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla suurin suhteellinen osuus aloittaa/jatkaa yrittäjänä palata uusiin tehtäviin vanhaan työpaikkaan Kaksoistutkinnon suorittaneilla suurin suhteellinen osuus palata entisiin tehtäviin vanhaan työpaikkaan Huomattavaa on, että ammatillisen perustutkinnon/ ammattitutkinnon suorittaneista ei kukaan aloittanut toista koulutusta (vastaajien lukumäärä 316) Jos ajatellaan puhtaasti työllistymistä, huomattavaa on, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on suurin suhteellinen osuus (77,22 %), jos tarkastellaan uutta/vanhaa työtä entisessä työpaikassa, kokonaan uutta työtä ja yrittäjyyden aloittamista/jatkamista Kaksoistutkinto 77,21 % ja ylioppilastutkinto 64,1 %

47 Lisätietoa: Sami Lehto, Mikkelin ammattikorkeakoulu Tel

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura ja jatko

Lisätiedot

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa 1 Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen MAMK:n tekniikassa 2 1. Tutkimuksen perusteita Tekniikan alalle otetaan opiskelijoita kolmesta eri lähteestä : -ammattitutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset)

Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset) Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset) Koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavasti: A. ylioppilastutkintotodistuksen ja lukion päättötodistuksen perusteella tai B. ammatillisen perustutkinnon

Lisätiedot

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu sivu 1/ 5 Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu 1. Johdanto Tässä kartoituksessa tarkastelemme Ammattistartin merkitystä ensiksi hakijan näkökulmasta, toiseksi sen

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 OPISKELIJAVALINTA Valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen valintaan vaikuttaa koulumenestys, ensimmäinen

Lisätiedot

Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014)

Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014) 1 Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014) Opiskelijavalinnan maksimipisteet (100 pistettä): Koulumenestys Valintakoe 60 pistettä 40 pistettä Kaikki hakukelpoiset

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA

OPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA 1 OPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA Opiskelijat valitaan kahdella tavalla: Jono 1: 15 opiskelijaa valitaan koulumenestyksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella

Lisätiedot

KULTTUURIALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

KULTTUURIALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 KULTTUURIALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 OPISKELIJAVALINTA Kulttuurialalla opiskelijavalinnassa valintakokeella on suuri painoarvo. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen tai hakijat

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 Kevään 2015 yhteishaussa on humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkintoon

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 7 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)

Lisätiedot

6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 6.1 Suomenkielinen/ruotsinkielinen koulutus 6.1.1 Opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin on kerrottu

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING)

OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING) OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan valintakokeeseen. Valintakokeesta on saatava

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU (Humak) päivä- ja monimuotototeutus Kevään 2015 yhteishaussa

Lisätiedot

Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala

Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala 240 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK) Opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen

Lisätiedot

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA HUMANISTINEN JA KASVATUSALA HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET VUONNA 2014 OPISKELIJAVALINTA Humanistisen ja kasvatusalan opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Valintaperusteet, kevät 2014: Sosiaali- ja terveysala

Valintaperusteet, kevät 2014: Sosiaali- ja terveysala Valintaperusteet, kevät 2014: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Apuvälineteknikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 INSINÖÖRIKOULUTUS (*) JA LABORATORIOANALYYTIKKOKOULUTUS (*) merenkulkualan koulutusta lukuun ottamatta OPISKELIJAVALINTA Kaikki hakukelpoiset hakijat

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi

Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen opiskelijavalintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin. 1 PAPERILOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Hakuaika 14. 23.8.2013 Seinäjoen ammattikorkeakouluun - Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat Ohjeita

Lisätiedot

Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala

Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala 210/30 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Rakennusmestari (AMK) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen alan valtakunnalliseen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 6 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)

Lisätiedot

Opoinfo 14.1.2016. AMK-päivän opoinfo 14.1.2016 / Turun AMK, Diak, Humak ja Novia

Opoinfo 14.1.2016. AMK-päivän opoinfo 14.1.2016 / Turun AMK, Diak, Humak ja Novia Opoinfo 14.1.2016 AMK-päivän opoinfo 14.1.2016 / Turun AMK, Diak, Humak ja Novia Ohjelma Yleistä yhteishausta Kysymykset ja keskustelu Ennakkoon tulleet kysymykset Muut kysymykset Kevään 2016 yhteishaun

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus Jatko-opiskelu Jatko-opiskelu Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus 18.4.2017 Rauman Lyseon lukio 2 Yliopistot suoritetaan ensin

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen

Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus 3.11.2017 Ilmari Hyvönen 1 Aiheita Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet korkeakoulujen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007

AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ammattikorkeakouluyksikkö/tarmo

Lisätiedot

7 Lukion aikuislinjan toiminnan muuttaminen lukuvuoden alusta lukien

7 Lukion aikuislinjan toiminnan muuttaminen lukuvuoden alusta lukien Lasten ja nuorten lautakunta 7 31.10.2017 7 Lukion aikuislinjan toiminnan muuttaminen lukuvuoden 2018 2019 alusta lukien 635/12.00.01.00/2017 LANUL Esittelijä: Toimialajohtaja Tuija Willberg, puh. 040

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous 25.10.2017 1 Aiheita Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan? Opiskelijavalintauudistuksen valmistelu Ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla syksyn 2015 yhteishaussa

Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla syksyn 2015 yhteishaussa Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla syksyn 2015 yhteishaussa Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee opintoihin liittyviin

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Opopatio Ilmari Hyvönen

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Opopatio Ilmari Hyvönen Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Opopatio 13.10.2017 Ilmari Hyvönen Aiheita Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan? Opiskelijavalintauudistuksen valmistelu Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015

OPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015 OPISKELIJAVALINTA 2016 Arja Hiltunen 9.11.2015 Opiskelijavalinta uudistuksen II vaihe koskee syksyllä 2016 alkavaa koulutusta osa korkeakoulupaikoista varataan ensikertalaisille yhdenpaikan säännös koskee

Lisätiedot

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet

Lisätiedot

Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen

Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen (1) Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Ajankohtaista Oamkin koulutustarjonnasta ja opiskelijarekrytoinnista. Opopatio 10.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio

Ajankohtaista Oamkin koulutustarjonnasta ja opiskelijarekrytoinnista. Opopatio 10.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio Ajankohtaista Oamkin koulutustarjonnasta ja opiskelijarekrytoinnista Opopatio 10.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu noin

Lisätiedot

Valintaperusteet, syksy 2013: Sosiaali- ja terveysala

Valintaperusteet, syksy 2013: Sosiaali- ja terveysala Valintaperusteet, syksy 2013: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA VALINTAPERUSTEET 2017 KOULUTUKSEN KUVAUS Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri (KTM), pääaine laskentatoimi Opintojen laajuus: 120 opintopistettä

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa

Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee

Lisätiedot

ALUSTAVIA TULOKSIA METSÄ- JA RAKENNUSALAN OPPIMISTULOKSISTA (LUONNOS ) Paula Kilpeläinen, OPH

ALUSTAVIA TULOKSIA METSÄ- JA RAKENNUSALAN OPPIMISTULOKSISTA (LUONNOS ) Paula Kilpeläinen, OPH ALUSTAVIA TULOKSIA METSÄ- JA RAKENNUSALAN OPPIMISTULOKSISTA (LUONNOS 23.11.2011) Paula Kilpeläinen, OPH RAKENNUS- JA METSÄALAN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIT 2008 2011 Arviointi käynnistyi 8/2008 ja päättyi

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus 7.11.2017 Ilmari Hyvönen 1 Aiheita Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet korkeakoulujen valinnoissa: tilastoja Miksi opiskelijavalintoja

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista

Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista Opintopolku ja muut oppijan palvelut -infotilaisuus Messukeskuksessa 6.11.2015 Syksyn 2015 yhteishaku - ajankohtaista Valintojen tulokset julkaistaan

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa

Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee opintoihin liittyviin

Lisätiedot

Koulutustarjonta ja. opiskelijavalinta KEVÄÄN 2018 YHTEISHAKU

Koulutustarjonta ja. opiskelijavalinta KEVÄÄN 2018 YHTEISHAKU Koulutustarjonta ja opiskelijavalinta KEVÄÄN 2018 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu lähes 9 000 opiskelijaa tutkinto-ohjelmia 34 vuosittain noin 1 800 aloituspaikkaa kevään 2017 yhteishaussa 10 683 hakijaa,

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET KEVÄÄLLÄ 2014 OPISKELIJAVALINTA Opiskelijavalintaan vaikuttavat koulumenestys,

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2013 Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPISKELIJAREKRYTOINNISTA

AJANKOHTAISTA OPISKELIJAREKRYTOINNISTA AJANKOHTAISTA OPISKELIJAREKRYTOINNISTA Opopatio 7.10.2011 Opintoasiainpäällikkö Marita Aikio Hakutoimisto marita.aikio@oamk.fi, puh. 010 27 22155, www.oamk.fi OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU kuusi koulutusalaa

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely

Lisätiedot

Johdatus Ammattikorkeakoulun matematiikkaan ja fysiikkaan

Johdatus Ammattikorkeakoulun matematiikkaan ja fysiikkaan Johdatus Ammattikorkeakoulun matematiikkaan ja fysiikkaan ammattiopiston viimeisenä keväänä vahvistaa AMK:uun pyrkivien taitoja pääsykoetta varten saada jo etukäteen 5 op:n suoritus valinnaisiin Tulos:

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2014

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2014 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2014 Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi,

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot. Lukuvuosi Lukuvuosi 2017-2018 Kahden tutkinnon suorittaminen: ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa lukion tavoitteiden mukaisia opintoja

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2009 Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan

Lisätiedot

Oamkin koulutustarjonta ja opiskelijavalinta. Opopatio Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio

Oamkin koulutustarjonta ja opiskelijavalinta. Opopatio Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio Oamkin koulutustarjonta ja opiskelijavalinta Opopatio 13.10.2017 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) lähes 9 000 opiskelijaa tutkinto-ohjelmia 34 vuosittain noin 1 800

Lisätiedot

Aloituskysely syksyllä 2009 Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue: KuMu, LiKu, LiWa, Marata ja MusiTa. Raportti

Aloituskysely syksyllä 2009 Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue: KuMu, LiKu, LiWa, Marata ja MusiTa. Raportti Aloituskysely syksyllä 2009 Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue: KuMu, LiKu, LiWa, Marata ja MusiTa Raportti 3.2.2010 HEIKKI LIKITALO PENTTI MÄKELÄ 2 Sisällysluettelo 1 Kyselyn rakenne ja raportointi...

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Poimintoja yhteishakuinfosta

Poimintoja yhteishakuinfosta Poimintoja yhteishakuinfosta 2013 2014 Rajamäen yläasteella ensisijaisesti haettiin ammatillinen koulutus 74 lukiokoulutus 61 valittiin opiskelijaksi ammatillinen koulutus 62 lukiokoulutus 60 Yhteishaku

Lisätiedot

Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa

Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa MÄÄRÄYS 1 (1) 11.01.2018 OPH-54-2018 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Voimassaoloaika: 15.1.2018 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 531/2017, 60 Kumoaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen VIERASKIELISEN KOULUTUKSEN YHTEISHAKU

Ammattikorkeakoulujen VIERASKIELISEN KOULUTUKSEN YHTEISHAKU Ammattikorkeakoulujen VIERASKIELISEN KOULUTUKSEN YHTEISHAKU 2011 Mistä tietoa? Nettisivu www.admissions.fi etusivuilla linkkeinä koulutusohjelmakuvaukset, hakuohjeet ja yleisinfo käytännön asioista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Opiskelijavalinta rakennusarkkitehtikoulutukseen kevään 2015 yhteishaussa

Opiskelijavalinta rakennusarkkitehtikoulutukseen kevään 2015 yhteishaussa Opiskelijavalinta rakennusarkkitehtikoulutukseen kevään 2015 yhteishaussa Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan sekä tekniikan ja liikenteen alan valtakunnalliseen valintakokeeseen että rakennusarkkitehtikoulutuksen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2011

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2011 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2011 Lisähaku 2011, Savonia AMK Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero

Lisätiedot

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,

Lisätiedot

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuuden kehittäminen. Ilmari Hyvönen 26.10.2015

Yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuuden kehittäminen. Ilmari Hyvönen 26.10.2015 Yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuuden kehittäminen Ilmari Hyvönen 26.10.2015 Nykytilan säädösperustaa Yhteishausta laissa (Yliopistolaki, Ammattikorkeakoululaki) Ensimmäisen ja toisen syklin valinnat

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Ammatillinen koulutus ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillinen koulutus ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat 9.5.2017 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Yleistä opiskelijavalinnoista Opiskelijavalinnoista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2016

Koulutukseen hakeutuminen 2016 Koulutus 2017 Koulutukseen hakeutuminen 2016 Vain kolmannes uusista ylioppilaista sijoittui välittömästi jatko-opintoihin, peruskoulun päättäneistä opintoja jatkoivat lähes kaikki Tilastokeskuksen koulutustilastojen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -31 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -31 % 8 % 1 Saimaan ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2011

Koulutukseen hakeutuminen 2011 Koulutus 2012 Koulutukseen hakeutuminen 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin vaikeutui yhä 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden sekä uusien

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysala

Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysala Opoinfo 23.1.2009 23.1.2009 Ritva Liinamaa Sosiaali- ja terveysalan tutkinnot Apuvälineteknikko (AMK) 210 op 3,5 v Bioanalyytikko (AMK) 210 op 3,5 v. Ensihoitaja (AMK) 240 op. 4

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen työkalu opinto-ohjaajille. Luotsi2, SeTREENI5 hanketapaaminen Seinäjoki 19.3.2013

Laajennetun työssäoppimisen työkalu opinto-ohjaajille. Luotsi2, SeTREENI5 hanketapaaminen Seinäjoki 19.3.2013 Laajennetun työssäoppimisen työkalu opinto-ohjaajille Luotsi2, SeTREENI5 hanketapaaminen Seinäjoki 19.3.2013 1 Esimerkkejä laajennetun työssäoppimisen malleista Opiskelijan opintopolkujen laajentaminen

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu

Oulun ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu KOULUTUSTARJONTA JA HAKEMINEN 2017 Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) noin 8 800 opiskelijaa henkilöstöä 680 tutkinto-ohjelmia 34 vuosittain noin 1 800 aloituspaikkaa tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

Valintaperusteet, kevät 2013: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi

Valintaperusteet, kevät 2013: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintaperusteet, kevät 2013: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen opiskelijavalintaan

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Opo-info 27.11.2015. Sirkku Mäntyniemi

Opo-info 27.11.2015. Sirkku Mäntyniemi Opo-info 27.11.2015 Sirkku Mäntyniemi Yhteishaku, kevät 2016 1. hakuaika 8.1.-27.1. 2016 klo 15 Vieraskieliset koulutukset (Bachelor) 2. hakuaika 16.3.-6.4.2016 klo 15 AMK- ja ylempään AMK-tutkintoon johtavat

Lisätiedot

- Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi s. 1 8 - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat s. 9

- Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi s. 1 8 - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat s. 9 1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS PAPERILOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lisähaku 23.-.25.8.2010 Koulutusohjelmat joihin voi hakea: Puutekniikan koulutusohjelma, Kuopio Kone- ja tuotantotekniikan

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot