TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA"

Transkriptio

1 Forssan kaupunki TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Viihdeuimala Vesihelmi Yhteistoimintaryhmä Kaupunginhallitus

2 Sivu2 Sisällys YLEISTÄ... 3 TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA... 4 TYÖSUOJELUVASTUUT... 5 TYÖOLOJEN SEURANTA... 6 SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA... 7 AKTIIVINEN AIKAINEN TUKI... 8 TYÖTAPATURMAT... 9 VAKAVIEN TYÖTAPATURMIEN, AMMATTITAUTIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKINTA KONE- JA TYÖVÄLINEIDEN HANKINNAT, TYÖMENETELMIEN MUUTOKSET MUUTOS- JA UUDISRAKENTAMINEN HENKILÖSTÖN PEREHDYTTÄMINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYKY-TOIMINTA RISKINARVIOINTI HÄIRINTÄ JA HUONO KOHTELU SEKÄ KIUSAAMINEN TYÖPAIKALLA VÄKIVALTA JA SEN UHKA TRAUMAATTINEN TYÖTILANNE TOIMINTA TULIPALO- JA MUISSA HÄTÄTILANTEISSA YLEINEN TURVALLISUUS ENSIAPU TYÖSUOJELU- JA TURVALLISUUSKOULUTUKSET TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI... 24

3 Sivu3 YLEISTÄ Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään työsuojelun päämäärä ja tavoitteet, vastuut ja toimivalta. Työolojen seuranta ja kehittäminen ovat suunniteltua toimintaa, jolla ennakolta torjutaan ja ehkäistään tapaturmien, terveyshaittojen ja vaaratilanteiden ilmenemistä sekä pyritään ylläpitämään hyvää työilmapiiriä ja työssä jaksamista. Työsuojelun toimintaohjelma on osa hyvin toimivan työyhteisön turvaverkkoa. Käytännön tuloksiin päästään riskien arvioinnilla, vaarojen tunnistamisella ja riskien suuruuden arvioineilla. Riskinarvioinnin perusteella päätetään tarvittavista toimenpiteistä ja niiden tärkeysjärjestyksestä. Toimenpiteille määritellään vastuuhenkilöt ja toteutuksen ajankohdat. Työturvallisuuslaki korostaa työnantajan ja työntekijän yhteistoimintaa. Työntekijällä on aktiivinen rooli työpaikan turvallisuuden ja työhyvinvoinnin ylläpitämisessä, kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tämän toimintaohjelman toteutumisen järjestelmällisellä seurannalla sekä työsuojeluasioita ja työturvallisuutta koskevalla ohjauksella ja koulutuksella pyritään saavuttamaan työsuojelussa hyvä taso. Työsuojelun toimintaohjelma päivitetään ja tarkistetaan tarpeen vaatiessa.

4 Sivu4 TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA Linjaorganisaatio Forssan kaupungin linjaorganisaatio toimii työsuojelun vastuullisena toteuttajana. Yhteistoimintaryhmä/työsuojelutoimikunta Työsuojeluasioita käsittelevänä yhteistoimintaelimenä toimii yhteistoimintaryhmä, johon kuuluu 17 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenistä 8 edustaa työnantajaa ja 9 henkilöstöä. Yhteistoimintaryhmän jäsenistä kaksi on työntekijöitä edustavia työsuojeluvaltuutettuja, yksi työnantajaa edustava työsuojelupäällikkö. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 44/2006,5 luku käsittelee työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Forssan kaupungin yhteistoiminnasta ja työsuojelusta on määräykset hallintosäännön 11 pykälässä. Työsuojeluhenkilöstö Työsuojelupäällikkö: Juha Järvinen Työsuojeluvaltuutettu (muu henkilöstö): Kaija-Leena Niemi 1. varavaltuutettu: Tomi Laajalehto Työsuojeluvaltuutettu (opetushenkilöstö): Aija Ojansuu 1. varavaltuutettu: Hannu Haapaniemi Työsuojeluasiamies (katu- ja viherlaitos) Työsuojeluasiamies (vesihuoltoliikelaitos) Pekka Merikanto Topi Nikkanen

5 Sivu5 TYÖSUOJELUVASTUUT YLIN JOHTO Johtaa ja asettaa tavoitteita työsuojelutoiminnalle. Antaa yleisiä toimeenpanomääräyksiä. Varmistaa aineelliset edellytykset, kuten tuotantovälineiden ja -tilojen turvallisuus, joista on huolehdittava jo suunnitteluvaiheessa ja investointipäätösten yhteydessä. Toiminnalliset edellytykset, kuten pätevän esimieskunnan valinta, selkeän tehtäväjaon vahvistaminen ja yleisvalvonta. KESKIJOHTO Varmistaa, että työpaikalle on laadittu tarpeelliset työturvallisuuteen liittyvät suunnitelmat. Laatii ja antaa työturvallisuusohjeita ja valvoo niiden noudattamista. Luo edellytykset työolojen seurannalle ja kehittämiselle. Organisoi välittömän työsuojelutoiminnan. Valvoo työyhteisön henkisen työsuojelun ja sosiaalisten suhteiden edellytyksiä. Suunnittelee laitehankinnat sekä valvoo koneiden ja laitteiden turvallisuutta. Tekee tarpeellisia esityksiä ja ilmoittaa epäkohdista ylimmälle johdolle. VÄLITÖN TYÖNJOHTO Antaa työturvallisuusohjeita ja valvoo niiden noudattamista. Valvoo työoloja, työmenetelmiä, koneiden, laitteiden ja työvälineiden kuntoa. Valvoo suojalaitteiden ja henkilökohtaisten suojavälineiden käyttöä. Perehdyttää ja opastaa alaisensa työntekijät. Osallistuu tapaturmien tutkintaan. Seuraa jatkuvasti työoloja ja ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista sekä tekee parannusesityksiä ylemmälle johdolle. Huolehtii työelämän toimivuuteen liittyvistä perusasioista, tukee ja seuraa työntekijän työssä selviytymistä ja kehittää työoloja. Käy tarvittaessa työntekijän kanssa tukikeskustelun. TYÖNTEKIJÄ Noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä. Suorittaa työnsä tarpeellista huolellisuutta ja varovaisuutta noudattaen. Huolehtii omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Ilmoittaa viipymättä esimiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle käytössään tai hoidettavanaan olevissa koneissa, laitteissa, työvälineissä tai henkilökohtaisissa suojaimissa olevista vioista ja puutteista. Seuraa työoloja ja tekee ehdotuksia niiden parantamiseksi. Työntekijät vastaavat omalta osaltaan työyhteisön toimivuudesta. Työhyvinvointia tukevassa toiminnassa oleellista on hyvän johtamisen ja esimiestyön lisäksi myös työntekijän oma panos.

6 Sivu6 TYÖOLOJEN SEURANTA Työolojen seuranta on työturvallisuuden, työpaikan olosuhteiden, työn kuormittavuuden, työssä jaksamisen ja työilmapiirin jatkuvaa seuraamista. Työolojen seuranta kuuluu erityisesti linjavastuussa oleville esimiehille, mutta myös kaikille kaupungin palveluksessa oleville. Työoloja seuraavat esimiesten ja työntekijöiden lisäksi työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö. Keskeisiä työvälineitä työolojen seurannassa ovat riskinarviointi, turvallisuushavaintoraportit, työterveyshuollon työpaikkakäyntiraportit, käydyt aktiivisen aikaisen tuen mallin mukaiset keskustelut, työtapaturmatilastot, sairauspoissaolojen seuranta, työtyytyväisyyskyselyt ja kehityskeskustelut Työntekijöiden on ilmoitettava havaitsemistaan vioista sekä turvallisuutta ja terveellisyyttä uhkaavista vaaroista ja puutteista vastuussa oleville esimiehille. Vaaratilanteen tai turvallisuuspuutteen ilmoittaminen tapahtuu Pohjolan verkkopalvelussa olevan linkin kautta. Turvallisuushavainnon voi ilmoittaa kuka tahansa kaupungin työntekijä. Esimiesten on annettava ilmoittajalle vastaus siitä, mihin toimiin ja missä aikataulussa ilmoituksen johdosta ryhdytään tai aiotaan ryhtyä. Esimies tekee ilmoituksen perusteella riskinarvioinnin kyseisestä tapahtumasta. Turvallisuushavainnon ilmoittaminen Tavoitteet: Turvallinen toimintaympäristö riskienkartoitukseen, turvallisuushavaintoihin ja työpaikkakäynteihin perustuen, ergonomiset työtavat ja työhyvinvoinnin lisääminen Toteuttajat: Esimiehet, työntekijät, työterveyshuolto, työsuojelu Esimiehet

7 Sivu7 SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA Sairauspoissaoloja seurataan työkyvyn hallinnan toimintamallin mukaisesti. Sairauspoissaoloista raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä 3 kertaa vuodessa esimiehille ja yhteistoimintaryhmälle. Sisällöllinen seuranta tehdään työterveyshuollossa. Sähköinen sairauspoissaolojen hälytysjärjestelmä lähettää esimiehen sähköpostiin tiedon kun sairauspoissaolojen raja-arvot henkilön kohdalla ylittyvät. Seurantajakso on yksi vuosi. Rajaarvoina ovat yli viisi poissaolokertaa vuodessa, yli 20 kalenteripäivän (kerrytettynä) poissaolo vuodessa ja yli 30 kalenteripäivän yhtäjaksoinen poissaolo. Sähköpostiviestissä on linkki henkilöstöhallinto-ohjelmaan, johon esimies tekee merkinnän varhaisen tuen mallin mukaisesta tukikeskustelusta ja siinä sovitut tukitoimenpiteet tai tiedon siitä miksi tukikeskustelua ei ole käyty. Tukikeskustelun tavoitteena on löytää ne keinot ja toimenpiteet, joilla edistetään työntekijän terveyttä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Työterveyshuolto laatii kerran vuodessa sinne toimitettujen tietojen pohjalta joulukuussa yhteistoimintaryhmän käsittelyä varten yleisen katsauksen niistä keskeisistä toimenpiteistä, joita työterveyshuollon, työnantajan ja muiden toimijoiden yhteistyönä on tehty työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja työkyvyn edistämiseksi. Työterveyshuolto ja työhyvinvointiryhmä (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, henkilöstöpäällikkö) suunnittelevat kerran vuodessa toukokuussa yhteisessä palaverissa toimenpiteitä sairauspoissaolojen hallitsemiseksi. Sairauspoissaolojen hälytysjärjestelmä Työkyvyn hallinnan toimintamalli Tavoitteet: Sairauspoissaolojen väheneminen. Työkyvyttömyyden ehkäisy. Tukikeskustelut. Toteuttajat: Esimiehet, työntekijät, työterveyshuolto, työsuojelu Esimiehet

8 Sivu8 AKTIIVINEN AIKAINEN TUKI Terveenä työssä aktiivisen aikaisen tuen malli Forssassa osana työhyvinvoinnin edistämistä otettiin käyttöön loppuvuonna Aktiivisen aikaisen tuen mallin mukaisten keskustelujen tärkeä tavoite on tukea työssä jaksamista ja työkykyä varhaisessa vaiheessa. Esimies käyttää Terveenä työssä - ohjetta ja lomakkeita työvälineenä henkilöstönsä työssä jaksamisen ja työstä selviytymisen seuraamisessa ja tukemisessa. Yhteistoimintaryhmä seuraa sairaspoissaolojen kehitystä ja aktiivisen aikaisen tuen mallin mukaisten - keskustelujen käymistä yhteistoimintaryhmän kokouksissa. Terveenä työssä, aktiivisen aikaisen tuen malli Tavoitteet: Työntekijän pitäminen työkykyisenä, työhön paluun tukeminen, ennenaikaisen eläköitymisen vähentäminen, tapaturmien ja ammattitautien ehkäisy, kuntoutustoimenpiteiden tehokkaampi käyttö Toteuttajat: Esimiehet, työntekijät, työterveyshuolto, työsuojelu Esimiehet

9 Sivu9 TYÖTAPATURMAT Toiminta vakavissa työtapaturmatilanteissa on kuvattu seuraavassa kappaleessa. Työtapaturmista ilmoitetaan välittömästi lähiesimiehelle, joka täyttää sähköisesti vakuutusten verkkopalvelussa vakuutustodistuksen ja tapaturmailmoituksen. Työtapaturmista ja läheltäpiti tapahtumista tulee tehdä lisäksi turvallisuushavaintoilmoitus vakuutusten verkkopalvelun kautta esimiehen käsiteltäväksi ja työsuojelupäällikölle tiedoksi. Työtapaturman tutkinta suoritetaan tarvittaessa yhteistyössä työsuojelupäällikön ja valtuutettujen kanssa. Linkin kautta ilmoitetaan myös läheltä piti tilanteista ja muista turvallisuushavainnoista. Tapaturmia pyritään vähentämään toimipistekohtaisen riskinarvioinnin avulla ja tekemällä korjaustoimenpiteitä havaittujen riskien osalta. Sattuneet työtapaturmat käsitellään työyksikköpalavereissa vastaavien tapausten estämiseksi. Työtapaturmia seurataan ja niiden ehkäisemiseksi tehdään esityksiä yhteistoimintaryhmässä ja työterveyshuollossa. Vakuutusten verkkopalvelu Tavoite: Työtapaturmien vähentäminen Esimiehet, työntekijät, työsuojeluhenkilöstö ja työterveyshuolto

10 Sivu10 VAKAVIEN TYÖTAPATURMIEN, AMMATTITAUTIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKINTA Mikäli työpaikalla sattuu vakava työtapaturma, on siitä tehtävä heti ilmoitus poliisille ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta, 44/ ) Ilmoituksen poliisille ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle tekee työnantajan edustajana työyksikön esimies tai työvuorossa oleva vastuuhenkilö. Vakavista työtapaturmista, ammattitaudeista ja vaaratilanteista suoritetaan välittömästi tutkimus, jossa selvitetään niihin johtaneet syyt ja tarvittavat toimet niiden uusiutumisen estämiseksi. Sama koskee sellaisia kone- tai laitehäiriöitä, joilla on vaikutusta turvallisuuteen. Tutkinta suoritetaan työsuojelupäällikön johdolla yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun ja henkilöstön kanssa. Tarvittaessa käytetään asiantuntijoita esiin tulleiden ongelmien syiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Tavoite: Vakavasta työtapaturmasta ilmoittaminen Selvittää tapaturmaan tai ammattitautiin johtaneet syyt ja pyrkiä estämään vastaavanlaisen tapahtuminen uudestaan Toteuttajat: Esimiehet, työntekijät, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, viranomaiset (poliisi ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle) Esimies, työvuorossa vastuussa oleva työntekijä Ilmoitukset on tehtävä välittömästi, säännöllinen ilmoitusten käsittely työsuojelutoimikunnassa (Ytr)

11 Sivu11 KONE- JA TYÖVÄLINEIDEN HANKINNAT, TYÖMENETELMIEN MUUTOKSET Hankintojen yhteydessä toimittajat velvoitetaan huomioimaan turvallisuusvaatimukset sekä selvitttämään ennakolta niiden vaikutukset turvallisuuteen yhdessä sen henkilön/henkilöstön kanssa, jota hankinta koskee. Valintoja tehtäessä kuullaan ko. henkilöstöä. Turvallisuusvaatimusten täyttyminen selvitetään tarvittaessa yhdessä työsuojeluhenkilöstön kanssa. Samoin menetellään suunniteltaessa työmenetelmien muutoksia. Koneturvallisuus, CE merkintä Uuden koneen hankinta työpaikalle Koneen vaarojen tunnistaminen ennen 1994 Tavoite: Turvalliset ja ergonomiset koneet, työvälineet ja työmenetelmät Toteuttajat: Hankinnoista vastaavat, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut Hankinnoista vastaavat

12 Sivu12 MUUTOS- JA UUDISRAKENTAMINEN Työympäristön rakenteita ja työtiloja suunnitellessaan työnantajan on huolehdittava siitä, että suunnittelussa otetaan huomioon niiden vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen ja että ne ovat aiottuun tarkoitukseen soveltuvia. Jos suunnittelu annetaan ulkopuolisen suunnittelijan tehtäväksi, työnantajan tulee antaa suunnittelijalle riittävät suunnittelun kohteena olevaa työpaikkaa koskevat tiedot. Suunnittelija velvoitetaan huomioimaan turvallisuusvaatimukset. Henkilöstölle selvitetään ennakolta muutoksen tarkoitus ja tavoitteet sekä vaikutukset turvallisuuteen. Henkilökunta ja työsuojeluhenkilöstö osallistuvat tilojen suunnitteluun. Työsuojelunäkökohdat on huomioitava kaikissa muutossuunnitelmissa. Tarvittaessa neuvotellaan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen kanssa. Tavoite: Turvalliset, ergonomiset, viihtyisät ja toimivat työtilat ja työympäristön rakenteet Toteuttajat: Rakennuttajan edustaja, suunnittelijat, henkilökunta, työsuojeluhenkilöstö Rakennuttajan edustaja

13 Sivu13 HENKILÖSTÖN PEREHDYTTÄMINEN Jokainen työntekijä perehdytetään tehtäviinsä. Perehdyttämisestä vastaa esimies ja hänen määräämänsä muut henkilöt. Perehdyttämisen avulla työntekijät saavat ennen työn aloittamista tiedot työpaikasta ja sen toimintatavoista, työsuojelu- ja työsuhdeasioista. Omaan työhön liittyvät vaarat ja haitat sekä niiden välttämiseksi tarvittavat toimenpiteet selvitetään niin, että työntekijät pystyvät saamiensa ohjeiden ja tietojen perusteella työskentelemään turvallisesti ja terveellisesti. Perehdyttämistä varten on yleinen perehdyttämisopas, joka on luettavissa henkilöstöpalvelut kansiosta. Sen lisäksi toimialoilla voi olla omia perehdyttämiskansioita. Perehdyttämisopas Perehdyttämislomake Tavoite: Työntekijät pystyvät saamiensa ohjeiden ja tietojen perusteella työskentelemään turvallisesti ja vaarantamatta omaa ja toisten terveyttä tai työviihtyvyyttä. Työntekijä tuntee työpaikan tavoitteet ja arvot ja osaa toimia niiden mukaisesti. Toteuttajat: Perehdyttäjät Esimies, työntekijät

14 Sivu14 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuoltopalvelut toteuttaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (FSHKY). Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työterveyshuoltoon kuuluu yleislääkäritasoista sairaanhoitoa laboratorio- ja röntgentutkimuksineen ja tarvittaessa ohjaus erikoislääkäritasoiseen hoitoon. Työterveyshuollon toimintaa on selvitetty tarkemmin työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Työpaikkakäynneillä työterveyshuollon ammattihenkilöt ja tarpeen mukaan asiantuntijat selvittävät työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta huomioiden altisteet, työn kuormittavuuden, työjärjestelyt, tapaturma- ja väkivaltavaaran. Tarkastuksissa hyödynnetään riskinarviointia ja muita työhyvinvoinnista kertovia tietoja. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Tavoitteet: Terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä työssä jaksamisen tukeminen. Noudatetaan hyvää työterveyshuoltokäytäntöä siten, että hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö työterveyshuollon, esimiesten ja työntekijöiden välillä toteutuu. Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistoiminnan ylläpito ja kehittäminen. Toteuttajat: Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja Henkilöstöpalvelut.

15 Sivu15 TYKY-TOIMINTA Työkykyä ylläpidetään tukemalla omaehtoista liikuntaa. Liikuntasetelijärjestelmä mahdollistaa liikkumisen työnantajan tukemana. Lisäksi työntekijöille tarjotaan työnantajan tukemaa virkistystoimintaa virkistystoiminnan ohjeiden mukaisesti. Yhteistoimintaryhmä päättää vuosittain virkistysmäärärahan käytöstä. Työkykyä edistetään myös savuttomuudella ja päihdehaitattomalla työpaikalla. Forssan kaupungin tavoitteena on savuton ja päihdehaitaton työpaikka. Päihdeohjelman avulla tuetaan työntekijöiden työkykyä ja ehkäistään päihdehaittoja sekä ohjataan esimiehiä ja henkilöstöä tarkoituksenmukaiseen toimintaan päihdehaittatilanteissa. Forssan kaupunkityöpaikan savuttomuusohjelmassa keskeistä on tuen antaminen työntekijöille tupakoinnin lopettamiseksi. Työnantaja tukee työterveyshuollon tupakastavieroitusryhmään tai yksilövieroitukseen osallistuvia työntekijöitä kolmen kuukauden ajan annettavalla yksilöllisesti valittavalla ilmaisella lääketieteellisellä vieroitushoidolla. Huomionosoitukset ja virkistystoiminta Liikuntatarjonta Päihdeohjelma Savuttomuusohjelma Tavoitteet: Ylläpitää ja parantaa henkilöstön psyykkistä ja fyysistä työ- ja toimintakykyä. Terveellisen ja turvallisen työympäristön kehittäminen sekä työyhteisön toimintakyvyn, asenteiden, arvojen, tietojen ja taitojen parantaminen Työkykyä ylläpitävää toimintaa, virkistys- ja liikuntatoimintaa järjestetään YTR:ssä vuosittain sovittavalla tavalla. Toteuttajat: Esimiehet yhdessä henkilöstön kanssa, liikuntatoimi, työterveyshuolto, työsuojelu, YTR

16 Sivu16 RISKINARVIOINTI Esimiehet laativat yhdessä henkilöstön kanssa työolojen vaarojen kartoituksen ja riskinarvioinnin. Työpaikkakäyntien yhteydessä käydään läpi riskinarviointi. Riskinarviointi tehdään toimipistekohtaisesti Riski-Arvi 3.0 tietokoneohjelmalla. Yhteistoimintaryhmä seuraa riskinarviointien toteutusta ja saatuja tuloksia. Riskinarviointeja käytetään apuna työterveyshuollon ja työsuojelun työpaikkakäynneillä. Riskinarviointi koostuu seuraavien vaara- ja riskitekijöiden kartoituksista: Fysikaaliset Ergonomiset Kemialliset Biologiset Henkinen Riskien arviointi Tavoitteet: Turvallinen toimintaympäristö riskienkartoitukseen perustuen, ergonomiset työtavat ja työhyvinvoinnin lisääminen Esimiehet, työsuojelupäällikkö ja valtuutetut, seuranta yhteistoimintaryhmässä Riskinarviointi työyksiköittäin suoritetaan 3 vuoden välein.

17 Sivu17 HÄIRINTÄ JA HUONO KOHTELU SEKÄ KIUSAAMINEN TYÖPAIKALLA Forssan kaupunki työnantajana edellyttää työpaikoilla normaalia hyvää käytöstä eikä hyväksy huonoa kohtelua, kiusaamista, sukupuolista häirintää tai työsyrjintää. Työturvallisuuslain (738/2002) 28 :n mukaan "Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi". Työturvallisuuslain 18 :n 3 momentin mukaan "Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen haittaa tai vaaraa". Forssan kaupungilla on toimintaohje työssähäirinnän ehkäisemiseksi. Työssähäirinnän ehkäisyohjeet Tavoitteet: Mikäli häirintää, huonoa kohtelua tai kiusaamista havaitaan, työpaikalla puututaan siihen viipymättä toimintaohjeessa esitetyllä tavalla. Esimiehellä on vastuu ratkaista asia, mutta kaikilla työntekijöillä on velvollisuus puutua asiaan sitä havaitessaan. Yhteistoimintaryhmässä seurataan tietoon tulleiden kiusaamisepäilytapausten määrällistä kehitystä. Työsuojeluhenkilöt osallistuvat pyydettäessä tapausten selvittämiseen.. Asia otetaan puheeksi työnantajan kanssa kehityskeskusteluissa vuosittain.

18 Sivu18 VÄKIVALTA JA SEN UHKA Henkilöstön henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen liittyy vaaratekijöitä, jotka voivat ilmetä asiakkaan uhkailuna ja kiinnikäymisenä. Uhkatilanteisiin on varauduttu toimintaohjein, koulutuksen keinoin, tilasuunnittelun avulla, teknisin hälytyslaittein ja hankkimalla kaasusumuttimia. Sattuneista tapauksista tehdään ilmoitus esimiehelle ja työsuojelupäällikölle turvallisuushavaintoilmoituksella (RH -menetelmä). Esimies ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin uhan vähentämiseksi tai poistamiseksi. Mahdollisten välittömien toimenpiteiden lisäksi kaikki ilmoitukset luokitellaan, tilastoidaan ja käsitellään yhteistoimintaryhmässä. Henkilökunta saa turvallisuuskoulutusta tarpeiden mukaisesti. Koulutuksessa yhtenä osa-alueena on henkilöturvallisuus ja väkivaltaisen asiakkaan kohtaaminen. Koulutuksen tarpeen arvioi alaistensa turvallisuudesta vastaava lähiesimies. Väkivallan uhan hallintakeinot Ehkäise työväkivaltaa Tavoite: Työolosuhteet, varustautuminen ja työntekijöiden valmius kohdata uhkaava tai väkivaltainen asiakas ovat riittävät. Esimies, työntekijät, työsuojelupäällikkö

19 Sivu19 TRAUMAATTINEN TYÖTILANNE Traumaattisella työtilanteella tarkoitetaan työpaikalla tapahtuvia yllättäviä, voimakkaasti järkyttäviä tai muuten kuormittavia tilanteita. Tällaisia tilanteita ovat esim. väkivaltatilanne, dramaattinen tilanne; esim. asiakkaan yllättävä kuolema, työtoverin vammautuminen tai kuolema. Järkyttävä työtilanne voi aiheuttaa ihmiselle stressireaktioita, jotka heikentävät terveyttä ja työkykyä. Tällaisia ovat esim. pelkotilat, ahdistuneisuus, unettomuus, painajaiset, keskittymiskyvyn puute ja halu vältellä tilanteita, jotka palauttavat mieleen tapahtuneen. Järkyttävän työtilanteen vaikutuksia voidaan lieventää jälkihoidon avulla, joka voi tapahtua joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluna. Jälkihoidon järjestelyjä koordinoi työterveyshuolto. Tavoite: Traumaattisen työtilanteen jälkeen työntekijä saa riittävän pikaisesti tarvitsemansa avun Työterveyshuolto Tarvittaessa ja riittävän nopeasti

20 Sivu20 TOIMINTA TULIPALO- JA MUISSA HÄTÄTILANTEISSA Työyksiköissä on ohjeet toiminnasta tulipaloissa ja muissa hätätilanteissa (pelastus/poistumisssuunnitelmat). Henkilökunnalle järjestetään palokoulutusta. Tulipalo -toimintaohje Tavoite: Kaikkien työntekijöiden tulee hallita ensisammutustoimet, avun hälyttäminen ja evakuointitoimet Esimies Koulutus jatkuvaa

21 Sivu21 YLEINEN TURVALLISUUS Jokainen johdon ja linjaorganisaation esimies on yhteistoiminnassa henkilökunnan kanssa velvollinen ylläpitämään ja tehostamaan turvallisuutta työpaikalla. Esimiesten lisäksi työolojen seurantaa tehdään työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon toimesta. Yleisessä turvallisuudessa otetaan huomioon myös asiakkaiden ja vierailijoiden turvallisuus. Milloin henkilökuntaan kuuluva henkilö havaitsee turvallisuusongelman, jota hän ei pysty ratkaisemaan heti tai toimivaltansa puitteissa, hänen tulee välittömästi ilmoittaa asiasta omalle esimiehelleen tai työsuojelupäällikölle. Hän voi kertoa asiasta myös työsuojeluvaltuutetulle. Turvallisuushavainto voidaan tehdä tapahtumasta tai olosuhteesta, jolla voi olla vaikutuksia omaisuuteen/toimintaan, ympäristöön tai henkilöihin. Turvallisuushavainto pitää siis sisällään vaara- ja läheltäpiti -tilanteet, mutta myös turvallisuuteen liittyvät kehitysehdotukset. Työturvallisuuslaissa (738/2002) edellytetään työntekijöitä ilmoittamaan havaitsemistaan vioista ja puutteista, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle, sekä työnantajalle että työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan on puolestaan ilmoitettava työntekijälle sekä työsuojeluvaltuutetulle niistä toimenpiteistä, joita vastaavien tapausten ehkäisemiseksi on tehty tai tullaan tekemään. Turvallisuushavainnon ilmoittaminen ja käsittely Tavoite: Kaupungin tiloissa työskentely, asiakkaana olo tai vierailu on turvallista. Johto, esimiehet, työsuojeluhenkilöstö, työntekijät

22 Sivu22 ENSIAPU Työpaikan ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on sen olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, ensiapuvarustus ja toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Ensiapukoulutus ja sen järjestäminen: Henkilökunnalle järjestetään EA1 kurssi/tai hätäensiapukurssi ja ylläpitokoulutus, jolloin tavoitteena on saada joka työpaikalle vähintään yksi ensiapukoulutettu työntekijä. Niissä työpaikoissa, joissa ei ole hoitohenkilökuntaa, tulee sopivaan paikkaan asettaa nähtäväksi tiedot ketkä ovat ensiaputaitoisia työntekijöitä. Ensiapukoulutuksen saaneista pitää esimies ajan tasalla olevaa luetteloa, josta käy ilmi koulutettujen osuus henkilöstöstä, koulutettujen nimet ja koulutus sekä saadun koulutuksen ajankohdat. Varustus: kaikissa toimipisteissä on vähintään ensiapukaappi tai vastaava varustus ja ajoneuvoissa ensiapulaukku. Tavoite: Kaikissa toimipisteissä vähintään 5 % henkilökunnasta on ensiaputaitoista Yksikön esimiehet huolehtivat oman yksikkönsä henkilökunnan koulutuksesta

23 Sivu23 TYÖSUOJELU- JA TURVALLISUUSKOULUTUKSET Henkilökunta saa työsuojelu- ja turvallisuuskoulutusta tarvittaessa. Turvallisuussuunnitelma/pelastussuunnitelma on tehty kiinteistökohtaisesti ja se on henkilökunnan luettavissa. Henkilökunnalle pidetään palokoulutusta ja sammutusharjoituksia. Koulutetuista pidetään kirjaa. Työpisteisiin, jossa on väkivallan uhka järjestetään henkilöturvallisuuskoulutusta. Koulutuksen järjestämisestä vastaa työyksikön esimies. Yksityöskentelyä varten työyksikön esimies laatii toimintatapa ja hälytysohjeet. Yksintyöskentely Tavoite: Työntekijöillä on riittävä osaaminen turvalliseen työntekoon ja hätätilanteiden varalle. Esimiehet

24 Sivu24 TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI Forssan kaupunki on hyväksynyt noudatettavaksi erillisen henkilöstöä koskevan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Suunnitelma sisältää ohjeita työantajan toimenpiteistä tasaarvon edistämiseksi. Tasa-arvokysymyksiä ja mahdollisesti käynnistettyjä tasa-arvon edistämishankkeita seurataan työsuojeluorganisaatiossa ja yhteistoimintaryhmässä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tavoite: Työntekijöitten tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu Tasa-arvolain soveltamisen tavoitteena on edistää tasa-arvoisen ajattelutavan juurruttamista työpaikan henkilöstöön ja työympäristöä koskevaan suunnitteluun, valmisteluun ja päätöksentekoon niin, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet toimia työtehtävässään. Kaikki Seuranta: Toimenpiteiden toteutumista seuraa yhteistoimintaryhmä.

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma 2016-2019 Työsuojelutoimikunta 9.2.2016 Yhteistyöryhmä 15.3.2016 Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 30.3.2016 www.nurmijarvi.fi Sisältö Nurmijärven kunnan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Forssan kaupungilla yhteistoimintaryhmä ja työsuojelutoimikunta on yhdistetty. Työsuojeluvaltuutettujen, varavaltuutettujen toimikausi on neljä vuotta.

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KH 17.1.2017 12 LIITE 3 YTTMK 4.1.2017 2 LIITE 1 YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1.1.2017 31.12.2018 2.1.2017 Jouko Käkönen Työsuojelupäällikkö SISÄLLYS 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS, TAVOITE

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA 2016-2018 Yhteistyötoimikunta: 17.12.2015 Kunnanhallitus: Voimaan: XX.XX.201X XX.XX.2016 Sisällys Johdanto 3 Työsuojelutoiminnan tavoitteet 3 Työsuojeluorganisaatio

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta. Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta. Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki 15.11.2016 15.11.2016 15.11.2016 2 Yhteistoimintaorganisaatio Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Khall liite 4 Kh 20.12.2016 1 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.xxxx SISÄLTÖ: 1. TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Johdanto. 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta. 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite

Sisällysluettelo. 1. Johdanto. 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta. 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite 4. Työsuojelu ja työturvallisuus työpaikalla yleisesti 5. Työsuojelu ja työturvallisuus

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Aluetilaisuus Riina Länsikallio Työelämäasiamies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Aluetilaisuus Riina Länsikallio Työelämäasiamies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Aluetilaisuus 2012 Riina Länsikallio Työelämäasiamies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työelämän edunvalvonta -> Työhyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, työsuojelua, työkykyisyyttä -> Työelämän laatua,

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Lukijalle 8

Sisällysluettelo. Lukijalle 8 Sisällysluettelo Lukijalle 8 1 ASUKASTUPATOIMINNAN ESITTELY YLEISESTI 9 1.1 Toiminta-ajatus, toiminnan tavoitteet ja arvot 9 1.2 Alueellinen yhteistyö ja yhteisötoiminta Oulussa 11 1.3 Tupaverkosto 13

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SISÄLLYS sivu Tausta 2 1. Toiminta-ajatus 2 2. Työsuojeluorganisaatio 2 3. Työterveyshuolto 3 4. Työturvallisuus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017 YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017 käsitelty henkilöstötoimikunnassa 7.12.2015 ympäristöjohtajan pöytäkirjapäätös, x.x.2015 1 Sisältö YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Työsuojelun tavoitteet: Turvalliset ja terveelliset työolot Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen Tärkeää: Osa jokapäiväistä työntekoa Yhdessä luotuja työsuojelukäytäntöjä

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Naantalin kaupunki 30.10.2015 Työsuojelu NAANTALIN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Naantalin kaupunki 30.10.2015 Työsuojelu NAANTALIN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 NAANTALIN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. TYÖSUOJELUN TAVOITTEET n tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkykyä. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot