TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN YHDENVERTAISUUSOHJELMA Hyväksytty edustajiston kokouksessa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2013 2016. Hyväksytty edustajiston kokouksessa 24.4.2013."

Transkriptio

1 sivu 1/ TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN Hyväksytty edustjiston kokouksess Johdnto Ylioppilskunnn yhdenvertisuustyön lähtökohdt Syrjintä Yhdenvertisuus j ts-rvo Osllisuus Avinkäsitteet j toimijtsot TYY Yliopisto Opiskelijyhteisö j opiskelijjärjestöt 4 2. Ikä 5 TYY j järjestöt 6 3. Vkumus 6 TYY 6 Opiskelijjärjestöt 8 Yliopisto 9 4. Vmmisuus j terveydentil 9 TYY 10 Opiskelijjärjestöt Sukupuoli 15 TYY 16 Yliopisto Seksulinen suuntutuminen 17 TYY j järjestöt Monikulttuurisuus j kieli 18 TYY 18 Yliopisto Perheellisyys 20 TYY Muut henkilöön liittyvät syyt 16 TYY j järjestöt Ohjelmn rviointi, seurnt j päivitys 16 TYY j järjestöt Liitteet 17 Liite 1 Yhdenvertisuussnsto 23 Liite 2 Hyödyllisiä internet-sivustoj lisätiedon hnkkimist vrten 27 Liite 3 Alyhdistystoimijn vinkkilist syrjinnänvstisen toiminnn kehittämiseksi 29 Liite 4 Svutettv tphtum nope muistilist yhdistystoimijlle 31 Liite 5 Häirintäyhdyshenkilöt 33 Liite 6 Esimerkki yhdenvertisuusohjelmn seurnt- 34 rportist

2 sivu 2/ JOHDANTO Turun yliopiston ylioppilskunnn yhdenvertisuusohjelmn lähtökoht on tvoitetil yhdenvertisest ylioppilskunnst, joss kikki ovt smnrvoisi iästään, vkumuksestn, vmmstn, terveydentilstn, sukupuolestn, seksulisest suuntutumisestn, etnisestä tuststn, äidinkielestään, perhetilnteestn ti muist henkilöön liittyvistä syistä riippumtt. Päävstuu yhdenvertisuusohjelmn toteuttmisest on TYYn hllituksell j toimiston henkilökunnll, mutt myös ylioppilskunnll ljemmin: yhdenvertisuusohjelm toteuttv TYY ei ole pelkkä orgnistio, vn yhteisö, jonk eri tsoille ohjelm nt tvoitteit j keinoj yhdenvertisen ylioppilskunnn toteuttmiseksi. Tämä yhdenvertisuusohjelm on TYYn edustjiston hyväksymä kuvus ylioppilskunnn yhdenvertisuustyön tvoitteist. Ohjelm trkent ylioppilskunnn poliittisen linjpperin yhdenvertisuuslinjuksi. Ylioppilskunnn, lyhdistysten, yliopiston j opiskelijyhteisön tsoille jettun ohjelm list tvoitteit j toimenpiteitä ohjelmn toteuttmiseksi YLIOPPILASKUNNAN YHDENVERTAISUUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT SYRJINTÄ Syrjintä on ihmisten erirvoist kohtelu sillä perusteell, että he kuuluvt johonkin väestöryhmään, esimerkiksi tunnustvt tiettyä uskonto ti kuuluvt seksulivähemmistöön. Syrjintää voi oll yksittäinen sn ti tilnne, ti se voi oll seurust yhteiskunnn rkenteist. Syrjinnän kokeminen on in hyvin subjektiivist. Kikki erilinen kohtelu ei ole syrjintää: Yhdenvertisuuslin mukn sllittu on sellisten henkilöiden positiivinen erityiskohtelu, joiden ktsotn olevn vikkp lkuperänsä, ikänsä ti sosilisen semns vuoksi erityisen suojelun trpeess. Jokisell yksilöllä on oikeus oll om itsensä joutumtt syrjinnän kohteeksi. Tämän ohjelmn tvoitteen olevss TYYssä toimitn määrätietoisesti kikkien syrjivien rkenteiden poistmiseksi j tunnist prosessit, jotk sttisivt joht tällisten rkenteiden syntymiseen YHDENVERTAISUUS j TASA-ARVO Yhdenvertisuuden edistämiseksi j turvmiseksi on Suomess ldittu useit lkej j sopimuksi. Knsllisten lkien lisäksi Suomi on sitoutunut moniin yhdenvertisuutt edistäviin knsinvälisiin sopimuksiin. Suomen perustuslin mukn yhdenvertisuuden perite viitt sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten ts-rvoisuuteen lin edessä. Ts-rvolki, yhdenvertisuuslki, rikoslki j työlinsäädäntö trkentvt syrjinnän kielto eri elämänlueill. Ts-rvosuunnittelu j -toimint ovt Suomen eri korkekouluiss hyvin eri tsoll j tämä sett opiskelijt knsllisesti erirvoiseen semn suhteess toisiins. TYYssä tunnistetn Turun yliopiston tsrvotyön tilnne, j edistetään tätä työtä yliopistoll OSALLISUUS Osllisuudess on kysymys itsestään selvästä kikkien ts-rvoisest mukn ottmisest, kikkien vikutusmhdollisuuksien mhdollistmisest sekä moninisuuden rvostmisest. Osllisuuden vstprin voidn pitää osttomuutt, jok kuv yksilön jäämistä ulkopuolelle yhteiskunnss j yhteisössä tärkeinä pidetyistä sioist. TYYssä huomioidn kikkien kuntlisten mhdollisuudet toimi ylioppilskunnss, yliopistoll, opiskelijjärjestöissä j ljemmin opiskelijyhteisössä. Osllisuus pitää sisällään esimerkiksi ylioppilskunnn toimintojen svutettvuuteen j esteettömyyteen liittyvät tvoitteet j toimenpiteet.

3 sivu 3/ AVAINKÄSITTEET j TOIMIJATASOT Tässä ohjelmss lähestytään yhdenvertist TYYtä yhdenvertisuuslist johdettujen vinkäsitteiden (ikä, vkumus, vmmisuus, terveydentil, sukupuoli, seksulinen suuntutuminen, etnisyys, kieli, perheellisyys j muut henkilöön liittyvät syyt), j niiden lle ryhmiteltyjen neljän toimijtson kutt. TYYn, yliopiston, opiskelijjärjestöjen j -yhteisön tsoill on kuvttu ohjelmn tvoitteet, toimenpiteet, vstuut j tvoitteen toteutumisen rvioinniss käytettävät mittrit. Tvoitteiden on trkoitus oll konkreettisi, svutettviss olevi mlej, joihin pääseminen tekee ylioppilskunnst yhdenvertisemmn toimintympäristön. Toimenpiteet kuvvt mhdollisimmn konkreettisell tsoll sitä, mitä sioit tekemällä näihin tvoitteisiin päästään. Vstuut j rvioinnit kuvvt niitä thoj, joiden ohjelm edellyttää tätä toimint tekevän j sin etenemistä seurvn. Arvioijn j toimenpiteen vstuuthon välillä on vuorovikutust myös vuosittisten rviointien välillä TYY Turun yliopiston ylioppilskunnss toimii tustltn erilisi työntekijöitä j luottmustehtävissä toimivi henkilöitä. TYYn hsteen on huomioid eriliset toimijt uusi rekrytoitess j vnhoj toimijoit tuettess. Työpikkn j yhteisönä TYY on ts-rvoinen. Prs tp edistää tätä tvoitett on ts-rvojttelun vltvirtistminen. Vltvirtistmisen iden on ott ts-rvojttelu käyttöön kikess TYYn toiminnss, j tätä kutt poist epäts-rvoisi rkenteit j toiminttpoj. Omn toimintns lisäksi TYY vikutt yhdenvertisemmn yhteiskunnn kehitykseen. TYYn kikess päätöksenteoss otetn huomioon päätösten mhdolliset ts-rvovikutukset j päätöksenteon voimuudell ttn kikkien kuntlisten ts-rvoiset vikutusmhdollisuudet. Vltvirtistminen edellyttää hyvää tiedonkulku j ktiivist tiedottmist j keskustelu. Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 1. TYY on yhteisö, jonk kikki jäsenet kokevt olevns yhdenvertisi Hllituksess on yhdenvertisuusvstv. puheenjohtj Edustjisto 2. Yhdenvertisuusohjelm n toteutumist rvioidn vuosittin. 3. Eri toimijoit tuetn yhdenvertisuusohjelmn toimenpiteitä toteutettess. yhdenvertisu usvstv puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj Hllitus Svutettvuustyöryh mä 4. Jokinen TYYn toimistoll työskentelevä tuntee yhdenvertisuusohjelmn sisällön, j miten edistää sen tvoitteit omll os-lueelln. Järjestetään yhdenvertisuuskoulutus keväisin kikille toimijoille. Pääsihteeri, häirintäyhdys henkilöt, luottmushen kilöt Hllitus 5. TYY kuulee jäsenistön ääntä yhdenvertisuuden toteutumisest TYYn nettisivuill on yhdenvertisuuden plutelomke, jonk Hllitus Svutettvuustyöryh mä

4 sivu 4/35 ylioppilskunnss vull voi nt plutett hllituksen yhdenvertisuusvstvl le (tässä ohjelmss esitettyjen teemojen puitteiss). Plute voi koske myös yliopisto TYY vikutt yhdenvertisemmn yhteiskunnn kehitykseen YLIOPISTO TYY osllistuu yhteiskunnlliseen keskusteluun yhdenvertisuussioist. Edustjisto Hllitus puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj TYY seur j vikutt ktiivisesti yhdenvertisuussuunnitteluun yliopiston piirissä, j osllistuu yliopiston ts-rvo ohjelmn toteuttmiseen. Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 7. TYY osllistuu yliopiston yhdenvertisuus- j tsrvosuunnitelmn tekemiseen yhdenvertisuusvstv osllistuu yliopiston tsrvotyöryhmän toimintn. yhdenvertis uusvstv Svutettvuustyöryh mä TYY seur, kuink tsrvosuunnittelu toteutuu yliopistoll. yhdenvertisuusvstv osllistuu yliopiston tsrvotyöryhmän toimintn OPISKELIJAYHTEISÖ j OPISKELIJAJÄRJESTÖT yhdenvertis uusvstv Svutettvuustyöryh mä Opiskelijtoimint trksteltess huomtn usein, että toiminnn suunnitteluss j toteuttmisess lähtökohtn ovt jonkinlisen keskiverto-opiskelijn lähtökohdt j trpeet. Lähemmin trksteltun hvitn kuitenkin nopesti, että keskiverto-opiskelijoit ei oikestn ole olemss, vn vikkp opiskelijoiden mhdollisuudet osllistu opiskelijjärjestöjen toimintn vihtelevt suuresti esimerkiksi omn tustn, vrllisuuden j sukupuolen mukn. TYYssä pidetään tärkeänä, että opiskelijyhteisössä huomioidn kuntlisten eriliset trpeet, j että tämä erilisuus huomioidn toiminnss kikill tsoill. Opiskelijyhteisössä toimiessn TYY tiedost, että opiskeluikn omksutut käytännöt j jttelumllit vikuttvt opiskelijoiden kutt yhteiskunnss ljsti tulevin vuosikymmeninä.

5 sivu 5/35 Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 9. TYY knnust järjestöjä yhdenvertisuussuunnit teluun. Knnustetn lyhdistyksiä nimeämään yhdenvertisuusvstvt j tekemään keskustelemn yhdenvertisuussioist jäsenistön j toimijoiden kesken. yhdenvertis uusvstv j lyhdistysv stv Svutettvuustyör yhmä Pohditn, mikä on ominist järjestön toimintkulttuurille. Kenelle on helppo toimi järjestössä? Kenelle ei? Miten edellytyksiä voidn prnt? 2. IKÄ TYY järjestää lyhdistyksille yhdenvertisuuskoulutuks en vuosittin. yhdenvertis uusvstv j lyhdistysv stv Svutettvuustyör yhmä Pojittelun, tytöttelyn - iän perusteell tehtyjen oletusten pätevyydestä ti pätemättömyydestä voisi helposti jtell koskevn vin nuori ti työurns loppupäässä olevi ikäluokki. Ikä on kuitenkin syrjintäperuste, jok voi koske minkä thns ikäisiä ylioppilskunttoimijoit j opiskelijoit. Ikään liittyy pljon ennkkoluuloj j senteit, joit on ylioppilskunnss hyvä tunnist esimerkiksi henkilövlintoj tehtäessä j erilisten toimijoiden knss sioitess. Vikk ylioppilskunt yleensä pidetään nuorten ikuisten yhteisönä, on syytä muist, että opiskelijoiden keski-ikä on 26 vuott j joukkoon mhtuu kiken ikäisiä opiskelijoit. TYYllä on työnntjn vstuu knt huolt eri-ikäisten työntekijöiden hyvinvoinnist. TYYssä rvostetn eri-ikäisten ihmisten kokemust j hiljist tieto. TYYssä kiinnitetään huomiot hiljisen tiedon siirtymiseen kokeneilt työntekijöiltä seurjille j koko orgnistiolle. Eri-ikäiset ihmiset vhvuuksineen j heikkouksineen muodostvt moninisen ylioppilskuntyhteisön. TYYssä ikää ei piilotet, vn erilisten toimijoiden eriliset vhvuudet otetn voimesti ylioppilskunnn käyttöön. TYY pitää huolt, että eri-ikäisten opiskelijoiden trpeet huomioidn yliopistoll.

6 sivu 6/ TYY j JÄRJESTÖT Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 11. Opiskelijyhteisöön otetn mukn kikki uudet opiskelijt ikään ktsomtt. Huomioidn kikenikäiset opiskelijt TYYn toimint suunniteltess. yhdenvertis uusvstv j lyhdistysv stv Svutettvuustyör yhmä Huomioidn eri ikäiset opiskelijt tuutorointi suunniteltess. 3. VAKAUMUS Ihmisillä on monenlisi vkumuksi: uskonnollisi, yhteiskunnllisi, poliittisi j eettisiä. Perustuslki tk vpuden vkumukseen j sen hrjoittmiseen, oikeuden tunnust j hrjoitt uskonto sekä oikeuden kuulu ti oll kuulumtt uskonnolliseen yhdyskuntn. Perusoikeuksiin kuuluu myös mielipiteen- j snnvpus. Syrjiminen vkumuksen perusteell on liss kiellettyä. Yhtä kiellettyä on myös omn syrjivän käytöksen perusteleminen vkumuksell. TYY on toimintympäristö, joss eriliset ihmiset j vkumukset kohtvt. Kikill ylioppilskunnn toimintn osllistuvill on oikeus ilmist vkumuksin ti tunnust uskonto. Yhtä lill jokisell on oikeus oll tunnustmtt vkumust. Kikkien vkumukset ovt TYYssä keskenään ts-rvoisi riippumtt siitä, mikä vltvirrn toimijoiden vkumus on. TYYn ilmpiiri erilisi vkumuksi kohtn on voin, j kikki vkumukset ovt yhtä tervetulleit. Yliopistoyhteisössä ei tule hyväksyä ihmisen elämänktsomuksellisten rvojen loukkmist ti syrjintää vkumuksen perusteell. TYY Knnustetn tuutoreit j lyhdistyksiä huomioimn eri ikäiset esimerkiksi vnhemmt opiskelijt tuutoroinnin j orienttioviikkojen toiminnn ikn. yhdenvertis uusvstv j lyhdistysv stv Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi Svutettvuustyör yhmä 13. Yliopistoyhteisössä ei syrjitä vkumuksen perusteell. Tiedotuksess huomioidn, ettei erilisist vkumuksist puhut loukkvsti. puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj Pääsihteeri yhdenvertisuusvs tv 14. Kikkien näköknnt tulevt kuulluksi j huomioiduksi, eikä niitä ohitet vkumuksen puheenjohtj Edustjiston yhdenvertisuusvs tv

7 sivu 7/35 perusteell. puheenjohtj Pääsihteeri 15. Asit j ideologit keskustelevt TYYssä tsvertisess dilogiss. puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj Pääsihteeri yhdenvertisuusvs tv 16. Tiedostetn, että uskonnollisess ti poliittisess vähemmistössä toimiminen on hstv j luodn käytäntöjä, joiden vull jokinen s ilmist omn mielipiteensä. puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj Pääsihteeri yhdenvertisuusvs tv 17. Asikirjojen j esitysten vlmistelu on voint. puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj Pääsihteeri yhdenvertisuusvs tv Työntekijöiden rekrytoinniss ei huomioid poliittist ti yhteiskunnllist vkumust. puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj Pääsihteeri yhdenvertisuusvs tv

8 sivu 8/ OPISKELIJAJÄRJESTÖT Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 19. Yliopistoyhteisössä ei syrjitä vkumuksen perusteell. Puututn syrjintään, jos siitä on viitteitä. Kikki toimijt lyhdistysvstv Tiedotuksess huomioidn, ettei kenenkään vkumuksest puhut loukkvsti. 21. Kikkien näköknnt tulevt huomioiduiksi, eikä niitä ohitet vkumuksen perusteell. 22. Uskonnollisiin tilisuuksiin osllistuminen ti osllistumtt jättäminen on sosilisesti mhdollist. 23. Tilisuuksien ruoktrjoiluiss huomioidn ruokvliot myös osllistujien vkumusten perusteell. 24. Pnostetn päihteettömien tphtumien suunnitteluun j järjestämiseen. 25. Tphtumien järjestämisessä otetn huomioon päihteettömyys. Kikki toimijt Kikki toimijt Tphtumien suunnittelijt Tphtumien suunnittelijt Tphtumien suunnittelijt Tphtumien suunnittelijt lyhdistysvstv lyhdistysvstv lyhdistysvstv lyhdistysvstv lyhdistysvstv lyhdistysvstv

9 sivu 9/ YLIOPISTO Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 26. Mhdollistetn hiljentyminen j omn uskonnon hrjoittminen yliopistoll. 4. VAMMAISUUS, TERVEYDENTILA Yliopisto järjestää j ylläpitää kmpuksell tiloj, joiss on mhdollisuus hiljentyä kesken päivän. Tiloiss on mhdollist hrjoitt yhteisiä rukoushetkiä. yhdenvertisuusvs tv puheenjohtj Terveen j sirn määritelmät määräytyvät osittin kulttuurisesti, eikä niiden rj ole in selvä j yksiselitteinen. Jokinen yksilö on sirs josskin elämänviheess j on tällöin toimintkyvytön hetkellisesti. Toislt pitkäikissirs henkilö stt oll hyvinkin toimintkykyinen. On olemss siruksi j terveydentiloj, jotk sttvt herättää ennkkoluuloj, mikä joht phimmilln syrjintään. Myös ihmisen sirushistori stt iheutt ennkkoluuloj. Pitkäikissirus j vmmisuus ovt ihmisen elämään merkittävästi vikuttvi sioit. Fyysinen toimintympäristö on hrvoin suunniteltu niin, että se olisi svutettv riippumtt siitä, miten j millä eri ihmiset siinä liikkuvt. Sosiliseen ympäristöön sopeutuminen voi oll myös erittäin hstv vllitsevien senteiden j ennkkoluulojen vuoksi. Sosilisten normien täyttäminen on terveydentilltn poikkevlle henkilölle hste. Rkenteellisell tsoll vmmisiin j pitkäikissirisiin suhtudutn usein mrginliryhmänä, jonk trpeit huomioidn vin resurssien j jn riittäessä. Vmmisten j pitkäikissiriden kokem syrjintä on usein rkenteellist j senteellist, j siksi siihen on vike puuttu. Nuoruus on monien ikuisiän mielenterveyshäiriöiden tyypillinen lkmisikä. Tvllisimpi psyykkisiä häiriöitä ovt tässä elämänviheess hdistuneisuus-, mielil- j päihdehäiriöt. Erityisesti peli- j nettiriippuvuuksien osuus nuorill ikuisill on ksvuss. Korkekouluopiskelijoist 28 % kärsii psyykkisistä vikeuksist. Yleisimpiä ongelmi ovt jtkuvn ylirsituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomksi j msentuneeksi, tehtäviin keskittymisen vikeudet sekä vlvominen huolien tki (YTHS: Korkekouluopiskelijoiden terveystutkimus, 2012). Mielenterveyden häiriöt ovt ylivoimisesti suurin opiskelukykyyn vikuttv ongelm. Ehyt, toimiv persoonllisuus on opiskelijn psyykkisen työkyvyn keskeinen elementti. Yliopistoyhteisöön integroituminen j siihen kuulumisen tunne ovt edellytyksiä opiskelukyvylle. TYY pitää jäsentensä hyvinvoinnin knnlt tärkeänä, että eriliset ihmiset voivt tull opiskelijyhteisön jäseniksi, j että tämä yhteisö knnust hyviin opiskelukäytäntöihin j utt jksmn. TYY hlu luod knnustvn j hyvän opiskelijyhteisön, jonk jäsenet tukevt toisin vikeiss tilnteiss, j ovt vlppit j ktiivisi huolehtimn toistens hyvinvoinnist j huommn toimintkyvyn heikentymisen TYY hlu vikutt siihen, että ldukkseen terveydenhoitoon hkeutuminen j pääsy on mhdollisimmn helppo j oike-ikist. Svutettvuus, osllisuus, yhdenvertisuus j esteettömyys mhdollistvt erilisten ihmisten täysivltisen mhdollisuuden osllistu ylioppilskunnn j yliopistoyhteisön toimintn. Johnn Penttilän tutkimuksen Hitsti, mutt vrmsti? Svutettvuuden edistyminen

10 sivu 10/ yliopistoiss j mmttikorkekouluiss 2000-luvull (2010) mukn hsteen korkekouluiss on erityisesti lukihäiriöisten j mielenterveyden ongelmien knss kmppilevien opiskelijoiden huomiointi. Penttilän mukn moninisuuden rvostminen hkee vielä jlnsij, mikä näkyy esimerkiksi muiden kuin vltvirtn kuuluvien opiskelijoiden ohitetuksi tulemisen j ulkopuolisuuden kokemuksin. Tutkimuksen tulosten perusteell korkekouluiss trvitn svutettvuuden kehittämistyötä vielä niin sosilisen, psyykkisen kuin fyysisenkin ympäristön oslt. TYY Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 27. TYYn toimijjoukko huolehtii omst j toistens henkisestä hyvinvoinnist. TYYläiset tutustuvt toisiins. Hllitus, työntekijät, vliokunnt, edustjisto Pääsihteeri j hllituksen puheenjohtjt 28. Toimijt ovt kiinnostuneit toistens kuulumisist j trjovt tuke toisilleen. 29. Työmääriä rvioidn kriittisesti j töitä priorisoidn. Työmäärän rviointi suoritetn säännöllisesti ennen kehityskeskusteluit. 30. Ei kilpill siitä, kuk tekee eniten töitä ti prst jälkeä. 31. Kynnys pyytää pu on mtl. Hllitus, työntekijät, vliokunnt, edustjisto Hllitus, työntekijät, vliokunnt, edustjisto Hllitus, työntekijät, vliokunnt, edustjisto Hllitus, työntekijät, vliokunnt, edustjisto Pääsihteeri j hllituksen puheenjohtjt Pääsihteeri j hllituksen puheenjohtjt Pääsihteeri j hllituksen puheenjohtjt Pääsihteeri j hllituksen puheenjohtjt TYYn jäsenistö voi hyvin. TYY ksvtt jäsentensä tietoisuutt yhteistyössä YTHS:n knss monipuolisist terveydenhuoltoplveluist. Hllitus, työntekijät, vliokunnt, edustjisto Pääsihteeri j hllituksen puheenjohtjt

11 sivu 11/ OPISKELIJAJÄRJESTÖT Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 33. Opiskelijt voivt hyvin. Jäsenistöä tiedotetn myös kolmnnen sektorin trjomist hyvinvointi edistävistä plveluist. Hllitus, työntekijät, vliokunnt, edustjisto Pääsihteeri j hllituksen puheenjohtjt 34. TYYn tilt ovt svutettvi j esteettömiä. TYYn omien tilojen esteettömyyttä prnnetn erityisesti kirjston oslt Edunvlvont n osllistuvt toimijt Svutettvuustyöryh mä 35. Tilojen esteettömyydestä tiedotetn selkeiden opskylttien vull 36. Kikess rkentmiseen, remontointiin j tilsuunnitteluun vikuttvss työssä pinotetn esteettömyyssäädöksien noudttmist 37. Ryhdytään keräämään plutett kmpuksen j ylioppilskunnn tiloist koskien niiden svutettvuutt. Edunvlvont n osllistuvt toimijt Edunvlvont n osllistuvt toimijt yhdenvertis uusvstv Svutettvuustyöryh mä Svutettvuustyöryh mä Svutettvuustyöryh mä 38. Unicn rvintolt ovt svutettvi j henkilökunnll on vlmiuksi toimi vmmisopiskelijoid en plvelemiseksi. Svutettvuustyöryhmä j rvintolvliokunt tuottvt mterilej rvintoloiden henkilökunnn tueksi. Svutettvu ustyöryhmä, rvintolvlio kunt puheenjohtjt 39. Rvintoloihin muodostetn yhtenäiset jonotus- j plutejärjestelmät. Rvintolvli okunt puheenjohtjt 40. Opiskelijsumisess erityisryhmät huomioidn läpileikkvsti. Ylioppilstlojen remontointi- j tilsuunnitteluss kiinnitetään huomiot svutettvuuteen. Tämä toteutetn konsultoimll svutettvuustyöryhmää. Pääsihteeri, hllituksen puheenjohtj Svutettvuustyöryh mä 41. Opiskelij-sumiseen liittyvässä vikutustyössä pinotetn erityisryhmien huomiointi j esteettömyyttä. sopovstv, TYSn hllituksen opiskelijjäse net puheenjohtj

12 sivu 12/35 Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 42. Järjestöissä ylläpidetään hyviä opiskelukulttuurin käytäntöjä. Ainejärjestöt järjestävät opiskelu tukev toimint, kuten lukupiirejä j kirjplveluj. Ainejärjestöt oimijt, hllopedit, tuutorit TYYn hllituksen sopo-, kopo- j lyhdistysvstvt 43. Opiskeluympäristöä prnnetn ktiivisesti yhteistyössä yliopiston knss. Ainejärjestöt oimijt, hllopedit, tuutorit TYYn hllituksen sopo-, kopo- j lyhdistysvstvt 44. Yliopistoyhteisö on svutettv ympäristö. Järjestöjen edunvlvonnss kiinnitetään huomiot opiskelutilojen esteettömyyteen. Ainejärjestöt oimijt, hllopedit, tuutorit TYYn hllituksen sopo-, kopo- j lyhdistysvstvt 45. Järjestöissä ylläpidetään hyviä opiskelukulttuurin käytäntöjä. Uudet opiskelijt tutustutetn hyvin opiskeluympäristöön j sen käytäntöihin. Ainejärjestöt oimijt, hllopedit, tuutorit TYYn hllituksen sopo-, kopo- j lyhdistysvstvt 46. Järjestöjen kulttuuri on vstnottvinen monenlisi ihmisiä kohtn. Perinteiden toteuttmisess huomioidn opiskelijoiden eriliset tustt j tottumukset. Alyhdistysto imijt TYYn hllituksen lyhdistysvstv 47. Järjestötoimintn hkeutuminen tehdään helpoksi esimerkiksi luomll mtln kynnyksen projektipestejä. Alyhdistysto imijt TYYn hllituksen lyhdistysvstv 48. TYY järjestää lyhdistystoimijoille svutettvuus- j yhdenvertisuuskoulutust. yhdenvertis uusvstv lyhdistysvstv Alyhdistyksissä ei pinostet päihteiden käyttöön. Päihteisiin ei tule viitt merkittävänä osn opiskelijkulttuuri. Alyhdistyste n puheenjohtj t, tuutorit j sopovstv t TYYn hllituksen lyhdistys- j sopovstvt

13 sivu 13/ Yksittäisten opiskelijoiden tietoisuutt erilisuuden kohtmisest j yhdenvertisuudest lisätään. Orienttioluennoill puhutn svutettvuudest. Tuutorit, tuutorointiko ordinttori tuutorivstv 51. Järjestötoimijoiden jksmisest j hyvinvoinnist huolehditn. Kiinnitetään huomiot vpehtoistyön kuormittvuuteen, j toimijt ntvt toisilleen vertistuke. lyhdistysv stv Puheenjohtjien neuvosto 52. Alyhdistystoimijt vihtvt keskenään hyviä käytäntöjä, työtpoj j virkistäytymiskäytäntöjä. lyhdistysv stv Puheenjohtjien neuvosto Järjestöissä ylläpidetään hyviä opiskelukulttuurin käytäntöjä. YLIOPISTO Hnkliksi tiedettyihin kursseihin trjotn lisämterilej j ryhmämuotoist opiskelu. Ainejärjestöt oimijt, koposektori, hllopedit, tuutorit Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi sopo- j lyhdistysvstvt 54. Yliopisto on svutettv j esteetön ympäristö. Kikess rkentmisess, remontoinniss j tilsuunnitteluss noudtetn esteettömyyssäädöksiä. Edunvlvont n osllistuvt toimijt Pääsihteeri, svutettvuustyöryh mä 55. Opiskelun tukiplveluist tehdään svutettvi selkeän tiedotuksen vull. 56. Kmpuslueen kikkien kylttien tulee oll joko kohokylttejä ti niissä tulee oll pistekirjoitust. 57. Julkisten tilojen ovet, kuten WC:t j luentoslien ovet, tulee merkitä joko kohokyltein ti pistekirjoituksell, j merkinnästä tulee selvitä Edunvlvont n osllistuvt toimijt Edunvlvont n osllistuvt toimijt Edunvlvont n osllistuvt toimijt sopo- j viestintävstv, svutettvuustyöryh mä Svutettvuustyöryh mä Svutettvuustyöryh mä

14 sivu 14/35 myös oven ukemissuunt. 58. Kylteissä tulee oll selkeät värikontrstit. 59. Rkennuksiin tehdään käyttäjärvio svutettvuudest rkentmisen j remontoinnin käyttöönottotrkstuksess. Edunvlvont n osllistuvt toimijt Edunvlvont n osllistuvt toimijt Svutettvuustyöryh mä Svutettvuustyöryh mä 60. Kikki kmpuslueen kyltit ovt svutettvi vuoteen 2016 mennessä. Nykyisten kylttien svutettvuus tulee krtoitt. Svutettvu ustyöryhmä yhdenvertisuusvst v 61. Erilisten oppijoiden tukiplveluihin pnostetn. Lisätään tuntuvsti resurssej erilisten oppijoiden tukemiseen. Edunvlvont n osllistuvt toimijt Sosilipoliittinen sintuntij j hllituksen sopovstv, koposektori 62. Oppimis- j lukivikeuksist kärsivien plvelupolku rkennetn toimivksi. 63. Yliopisto-opettjt knnustvt opiskelijoit hkeutumn lukitesteihin huomtessn viitteitä oppimisvikeuksist. 64. Opiskelijvlinnoiss j hkuinfoss tuodn selkeästi esille, että eriliset oppijt huomioidn esimerkiksi vlintkokeen erityisjärjestelyillä. 65. Opintopsykologien resurssej lisätään. Edunvlvont n osllistuvt toimijt Edunvlvont n osllistuvt toimijt Edunvlvont n osllistuvt toimijt Edunvlvont n osllistuvt toimijt Sosilipoliittinen sintuntij j hllituksen sopovstv Sosilipoliittinen sintuntij j hllituksen sopovstv, koposektori Sosilipoliittinen sintuntij j hllituksen sopovstv, koposektori Sosilipoliittinen sintuntij j hllituksen sopovstv 66. Koulutus on järjestetty Opetusmterilit, opetusohjelmt j muut Edunvlvont n Sosilipoliittinen sintuntij j

15 sivu 15/35 svutettvsti. opetukseen liittyvät tiedot ilmoitetn yhtenäisessä muodoss j mhdollisimmn selkeästi. Vältetään monimutkisi tulukoit j hyödynnetään esimerkiksi erittäin svutettv Moodle 2:t. osllistuvt toimijt hllituksen sopovstv 67. Yliopiston intrn svutettvuuteen pnostetn erityisen pljon. 68. TYY ltii tiedekunnille yhtenäisen ohjeistuksen mterilien svutettvuuden prntmiseksi j knnust opetushenkilökunt toimimn ohjeistuksen mukisesti. 69. Hnkitn opiskelijoiden käyttöön tietokone, joss on vlmiiksi sennetut puohjelmt myös näköj kuulovmmisille. Lite voi oll linttviss TYYn knslist ti yliopiston kirjstost. Litteit voi oll usempi, j ne voisivt oll knnettvi. Edunvlvont n osllistuvt toimijt yhdenvertis uus- j kopovstv t, svutettvu ustyöryhmä Pääsihteeri Sosilipoliittinen sintuntij j hllituksen sopovstv sopovstv Sosilipoliittinen sintuntij j hllituksen sopovstv Hnkitn TYYn j lyhdistysten käyttöön liikuteltv induktiosilmukk. 5. SUKUPUOLI Pääsihteeri yhdenvertisuusvst v Sukupuoli on iso os ylioppilskunnss toimivien henkilöiden identiteettiä, j vikutt ljsti siihen, miten toimimme rjessmme yliopistoll, järjestöissä j opinnoissmme. Sukupuoli on perinteisesti jettu khti mies- j nissukupuoleen, jotk eivät kuitenkn nykyisen käsityksen vloss vst todellisuutt: sukupuoli on biologisi lähtökohti suurempi sosilinen kokonisuus. Vikk monet kokevtkin smistuvns mies- ti nis-sukupuoleen, on huomioitv, että erot miesten j nisten sisällä ovt suuri. Lisäksi on henkilöitä, jotk eivät smistu mihinkään sukupuoleen. Ei ole trkoituksenmukist tehdä henkilöstä oletuksi sukupuolen perusteell, j

16 sivu 16/ sukupuolittuneit käsityksiä henkilön ominisuuksist tulee järjestelmällisesti tuod esille j purk. TYYssä nnetn til pohti om sukupuoltn j sen ilmisemist ti ilmisemtt jättämistä vill pelko leimntumisest ti syrjinnästä. Sukupuolittuneiden rkenteiden purkmiseksi ylioppilskunnss rvioidn tehtyjen päätösten sukupuolivikutuksi, j sist järjestetään toimijoille koulutust. TYYn poliittisen linjpperin mukn ylioppilskunnn hllinnoss j opiskelijedustjien vlinnss noudtetn sukupuolipriteetti, eli pyrkimystä siihen, että hllinnoss on sekä miehiä, että nisi vähintään 40%. Linjpperiss todetn kuitenkin myös, että priteetist voidn poiket, mikäli hkijoiden välillä on huomttv pätevyysero. Lisäksi tämä kirjus on listeinen kirjukselle, jonk mukn hllinnon opiskelijedustust vlittess kiinnitetään huomiot ensisijisesti tiedekuntien j oppiineiden edustukseen toimielimessä j sukupuoli- j vuosikurssijkumn vst toissijisesti. TYY knt vstuut sukupuolten välisestä ts-rvost esittäessään edustji yliopistohllintoon j kouluttessn heitä. TYY Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 71. TYYssä sukupuolet ovt tsvertisess semss Huomioidn eri sukupuolten edustus vlittess henkilöitä eri toimielimiin. yhdenvertis uusvstv Svutettvuustyöryh mä 72. j edustjiston pöytäkirjoihin tehdään merkintä, mikäli sukupuolipriteetti ei noudtet. puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj yhdenvertisuusvst v 73. TYYllä on yksinkertinen j selkeä linjus sukupuolipriteetin soveltmisest hllinnonopiskelije dustjien vlintn. Edustjisto rvioi poliittisen linjpperin kirjusten trkoituksenmukisuuden. Edustjisto Edustjiston puheenjohtj 74. Seurtn puheenvuorojen jkntumist kokouksiss. yhdenvertis uusvstv Svutettvuustyöryh mä 75. Vltvirtistetn sukupuolinäkökulm. Järjestetään edustjistolle sukupuolivikutusten rviointi päätöksenteoss tukev koulutus. Edustjiston puheenjohtj yhdenvertisuusvst v 76. Toimiston henkilöstölle järjestetään suvuskoulutus. Pääsihteeri Hllitus YLIOPISTO

17 sivu 17/ Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 77. Seurtn j tuetn sukupuolen tsrvon toteutumist yliopistoss. Seurtn sukupuolten ts-rvon toteutumist vlintkokeiss, opetuksen järjestämisessä j rvioinniss. Tsrvotyöryhm än opiskelijjäse net Hllitus 78. Tuetn yhdenvertisuuslll tehdyn tutkimuksen hyödyntämistä yliopiston yhdenvertisuustyössä. Tsrvotyöryhm än opiskelijjäse net Hllitus 79. Vikutetn sukupuolittuneiden tilojen poistumiseen yliopistolt. Selvitetään onko yliopistoll sukupuolittuneit tiloj, kuten vessoj ti lstenhoitotiloj, j vikutetn niiden muuttmiseksi sukupuolineutrleiksi. Tsrvotyöryhm än opiskelijjäse net Hllitus Jokisess oppiineess on sukupuolittuneisuut t käsittelevää opetust. TYY krtoitt, miten ljsti sukupuolittuneisuutt käsittelevää opetust on j vikutt siten, että tätä opetust olisi trjoll kikill loill. 6. SEKSUAALINEN SUUNTAUTUMINEN kopovstv yhdenvertisuusvst v Ylioppilskunnss on seksuliselt suuntutumiseltn monenlisi ihmisiä. Os määrittelee itsensä heteroiksi, homoiksi, lesboiksi, biseksuleiksi ti seksuleiksi j os ei koe mitään näistä snoist kuvviksi ti hlu määritellä itseään. On myös huomttv, että eri ihmisille seksulinen suuntutuminen trkoitt eri sioit yhteisistä käsitteistä huolimtt. Seksulinen identiteetti ei ole myöskään pysyvä, vn se stt vihdell eri elämäntilnteiss j -viheiss. Jokisell ihmisellä on oikeus vlit, kertooko seksulisest suuntutumisestn. Niin kertomiseen kuin kertomtt jättämiseen tulee oll mhdollisuus. Kulttuurissmme on yhä vhv käsitys hlust vstkkiseen sukupuoleen. Yhteiskunnss j myös yliopistoyhteisössä on pitkään elänyt hetero-olettmus, jonk mukn heteroseksulisuus on yleinen normi. Seksuli- j sukupuolivähemmistöjen kohtm syrjintä on usein epäsuor, jolloin sen osoittminen voi tuntu vikelt. Ei-heteroseksulien kohtm syrjintä ilmenee usein vihmielisenä ilmpiirinä, hlventvn vitsilun ti poissulkemisen. TYYssä on voin ilmpiiri, joss kikki ovt ts-rvoisi seksulisest suuntutumisestn riippumtt. Avoimeen ilmpiiriin kuuluu sillinen keskustelu j tietoisuuden lisääminen seksulisuuden moninisuudest. TYY j JÄRJESTÖT

18 sivu 18/35 Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 81. Rohkistn keskusteluun seksulisuuden moninisuudest. Sopotpmisiss keskustelln sist, j vihdetn käytäntöjä seksulisuuden monimuotoisuuden kohtmisest lyhdistysten toiminnss. Hllitus puheenjohtj Sm sukupuolt olevien prien osllistuminen opiskelijtphtumiin on normli si, ei poikkeustpus. 7. MONIKULTTUURISUUS j KIELI TYYn tphtumi järjestettäessä huomioidn kikki eriliset prit esimerkiksi plseeruksess. Hllitus puheenjohtj TYY on yhteisö, jonk jäsenet voivt erot toisistn kielen, uskonnon, lkuperämn ti kulttuurin perusteell erilisiin etnisiin tustoihin. Yliopistoyhteisössämme opiskelee ihmisiä hyvin erilisill tustoill j kokemuksill. Rsismi on toimint, joss ihmisen ulkonäön, fyysisten piirteiden, knsnluonteen, kielen ti kulttuurin erilisuudell oikeutetn erirvoinen kohtelu j syrjintä. Rsismi ilmenee pelkoin, ennkkoluuloin, senteellisen ilmpiirinä, ti negtiivisin huomutuksin etnisistä ryhmistä, mhnmuuttjist ti ulkomlisist. Etnisiä vähemmistöjä pilkkvt vitsit ovt myös rsismi. Knsinvälisten opiskelijoiden sem selvittäneessä tutkimuksess (Kärki; 2005) 25 % Turun yliopistoss opiskelevist ulkomlisist tutkinto-opiskelijoist kertoi kohdnneens opiskeluiknn rsismi. Eniten rsismi kohtsivt frikkliset opiskelijt. SYLin teettämässä knsinvälisiä tutkinto-opiskelijoit koskeneess selvityksessä (Ann Niemelä; 2008) yksi viidestä opiskelijst kertoi kokeneens ulkopuolelle jätetyksi ti ulkopuolisen kohdelluksi tulemisen kokemuksi yliopistoyhteisössä. Ylioppilskunt huomioi kikess toiminnssn monikulttuurisuuden j erilisuuden rvostminen sekä rsististen senteiden vstustminen. TYYn tuleekin pyrkiä edistämään kulttuurist tietoisuutt, jok voidn nähdä rsismin vstpinon. Kulttuurisen tietoisuuden kehittyminen luo pohj vuorovikutukselle eri kulttuuritustoist tulevien ihmisten kesken. Kulttuurinen tietoisuus sisältää jtuksen, että henkilö tuntee omn itsensä j omn kulttuuritustns, pystyy tunnistmn niitä kulttuurisi koodej, jotk ohjvt omi jtuksi, senteit, uskomuksi j käytöstä j ymmärtää etteivät om kulttuuri j omt rvot ole inoit oikeit. Turun yliopistoss opiskelee vuosittin noin kksituhtt knsinvälistä opiskelij, joist lähes kikki ovt TYYn jäseniä. Tulevisuudess knsinvälisyys tulee olemn entistä tärkeämpi os yliopistoyhteisöä, sillä Turun yliopiston strtegisen tvoitteen on lähivuosien ikn lisätä merkittävästi knsinvälistä opiskelij- j henkilöstövihto. TYYn velvollisuus on ott huomioon knsinväliset opiskelijt kikess toiminnssn j pyrkiä integroimn heidät osksi yliopistoyhteisöä. Yhteisöllisyyden tunne edellyttää erityisesti hyvää tiedonkulku. Näin ollen englnninkielinen viestintä ylioppilskunnn perussioist on oleellisen tärkeää. Ylioppilskunt trjo kv-opiskelijoille smt plvelut kuin suomlisillekin opiskelijoille. Ulkomlisille opiskelijoille voidn mhdollisuuksien mukn trjot myös erikoisesti heitä vrten suunniteltuj plveluit, jotk edistävät integroitumist suomliseen opiskelijelämään j yhteisöön. Knsinvälisyys koskett koko ylioppilskunt, j kikki tuntevt sen tärkeäksi.

19 sivu 19/ TYY j JÄRJESTÖT Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 83. TYYssä vllitsee kikki kunnioittv j voin kulttuuri, jok edistää kulttuurist tietoisuutt. TYY knnust toiminnlln kulttuurien kohtmiseen j suvitsevisuuteen. Hllitu ksen yhdenv ertisu usvst v Kv-vliokunt kv-vstv. 84. TYYssä puututn kikkeen ilmenevään rsismiin. 85. TYY knnust toimintns j ilmpiirinsä kutt mhnmuuttjiin kohdistuviin senteisiin j ulkomlistustisten opiskelijoiden viihtymiseen j sopeutumiseen j yhteisöllisyyden tunteeseen. Kikki toimijt Kikki toimijt yhdenvertisu usvstv yhdenvertisu usvstv 86. TYYn toimint on myös niiden jäsenten svutettviss, jotk eivät os suome. Viestintä perussioist tphtuu myös englnnin kielellä. kikki toimijt yhdenvertisu usvstv kv-vstv 87. TYYn priss toimiville järjestöille järjestetään koulutust monikulttuurisuudest j knsinvälisyydestä. Hllitu ksen kvvstv Kv-vliokunt yhdenvertisu usvstv 88. TYYn virlliset sikirjt käännetään englnniksi. Hllitu ksen kvvstv yhdenvertisu usvstv TYYn lyhdistykset tiedottvt toiminnstn myös englnniksi. Hllitu ksen lyhdi stysvst v Hllitu ksen kvvstv yhdenvertisu usvstv

20 sivu 20/ YLIOPISTO Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 90. Opinnot tukevt moninisuuden j monikulttuurisuude n ymmärtämistä. Kotiknsinvälisyyttä edistetään tvoitteellisesti. Hlliuk sen kvvstv Kv-vliokunt 91. Yliopistoyhteisö on oikeudenmukinen j tukee kvopiskelijoiden integroitumist tiedeyhteisöön. Yliopisto huolehtii, että knsinvälisillä opiskelijoill on käytettävissään riittävät tukitoimet j plvelut. Hllitu ksen kvvstv Kv-vliokunt 92. Kv-opiskelijoiden tuutorointiin j orienttioon pnostetn. Hllitu ksen tuutorv stv Hllitu ksen kvvstv Kv-vliokunt 93. Yliopistoll on riittävästi ldukst englnninkielistä kurssitrjont ympäri vuoden. Hllitu ksen koulutu spoliitti nen vstv Hllitu ksen kvvstv Kv-vliokunt Yliopistoll on riittävästi suomen kielen opetust. Hllitu ksen kvvstv Hllitu ksen koulutu spoliitti nen vstv Kv-vliokunt

21 sivu 21/ PERHEELLISYYS Korkekouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2012) mukn korkekouluopiskelijoist 8,6 %:ll on lpsi. Perheellisiä opiskelijoit on kiken ikäisiä, j heidän elämäntilnteens ovt moninisi. Ylioppilskunnn työntekijän j ktiivin on voitv sovitt yhteen työ, vp-ik, opiskelu j perhe-elämä. Rskus ti äitiys-, isyys-, ti vnhempinlom ei vikut määräikisen työsuhteen pituuteen. Työhön rekrytoitess henkilöitä ei s sett eri semn rskudest, vnhemmuudest ti perheenhuoltovelvollisuudest johtuen. TYY knnust kikki työntekijöitään käyttämään vnhempinvpn täysmittisen. Työjn joustoihin tulee suhtutu myönteisesti silloin, kun hoivvelvollisuudet niin vtivt. Työntekijöitä ei s sett erirvoiseen semn työtehtävien jkutumisess, plkitsemisess ti työssä etenemisessä hoivvelvollisuuksien tki. Velvollisuuksiin voi kuulu lstenhoidon lisäksi esimerkiksi ikääntyvien vnhempien hoiv. Yhteiskunnn j yliopiston järjestelmät eivät tue perheen j opiskelun yhdistämistä. Perheelliset opiskelijt kmppilevtkin usein jnkäytön hsteiden knss sekä risteilevät epäselvässä tukiviidkoss. Joustmttomt opiskeluiden suoritusmhdollisuudet sekä riittämättömät osikiset lstenhoitoplvelut ovt suuri hsteit perheellisten opiskelijoiden elämässä j voivt pitkittää opintoikoj ti j opiskelijn keskeyttämään opintons. TYY Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 95. Perheelliset opiskelijt pystyvät osllistumn ylioppilskunnn toimintn j sovittmn yhteen opiskelun, perheen, työn j vp-jn. Perheellisten osllistuminen tphtumiin mhdollistetn järjestämällä toimint vihtelevin jnkohtin j vähennetään tphtumien lkoholikeskeisyyttä. Hllitu ksen sopovs tv yhdenvertisu usvstv 96. Edistetään yliopisto-opintojen j joustvien suoritusmhdollisuuksien lisäämistä, kuten tenttikvriot j kotitenttimhdollisuutt. 97. TYY edistää joustvi päivähoitomhdollisuuksi. Hllitu ksen sopo j kopo vstv t Hllitu ksen sopovs tv yhdenvertisu usvstv yhdenvertisu usvstv TYYn toimistolle hnkitn pott. Pääsiht eeri 9. MUUT HENKILÖÖN LIITTYVÄT SYYT puheenjohtj

22 sivu 22/ Ylioppilskunt ott toiminnssn huomioon jäsentensä eriliset tloudelliset tilnteet. Ylioppilskunnn on voitv plvell kikki jäseniään heidän vrllisuustilnteestn riippumtt. TYYn jäseniä opiskelee Turun yliopiston yksiköissä Turuss, Poriss, Rumll j Sloss. Ylioppilskunt vrmist yhdenvertisten jäsenplveluiden stvuuden kikill opiskelupikkkunnill. TYYssä pidetään huoli, että filileiss opiskelevill jäsenillä j lyhdistyksillä on mhdollisuus järjestää toimint Poriss, Rumll j Sloss. TYY j JÄRJESTÖT Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 99. Opiskelijoill on mhdollisuus osllistu opiskelijtoimint n opiskelupikkkun nst j vrllisuudest riippumtt. Tphtumi suunniteltess otetn huomioon, että osllistumismksu ei s oll kenellekään este. Hllitu ksen opiskeli jkulttu urivst v yhdenvertisu usvstv Filileihin mhdollistetn TYYn jäsenplveluiden stvuus. 10. OHJELMAN ARVIOINTI, SEURANTA j PÄIVITYS Pääsiht eeri Järjestö sintu ntij lyhdistysvst v Yhdenvertisuusohjelmn toteutumist rvioidn vuosittin seurntrportill. Rportin hyväksyy hllitus, j sen perusteell tehdään trvittess esityksiä projekteiksi toimintsuunnitelmn. Rportiss rvioidn myös yhdenvertisuusohjelmn ulkopuolelt tulleet ohjelmn tvoitteit edistäneet toimenpiteet. TYY Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 101. Yhdenvertisuusoh jelm kehittää ylioppilskunt kohti yhdenvertist TYYtä. Lditn yhdenvertisuusohjelmn seurntrportti, jonk perusteell tehdään nostoj toimintsuunnitelmn. Hllitus Edustjisto 102. Yhdenvertisuusoh jelmn tvoitteiden Hllitus j edustjisto tutustuvt yhdenvertisuusohjelmn Hllitus Edustjisto

23 sivu 23/ toteutumist seurtn. seurntrporttiin. 11. LIITTEET Liite 1 Yhdenvertisuussnsto Liite 2 Hyödyllisiä internet-sivustoj lisätiedon hnkkimist vrten Liite 3 Alyhdistystoimijn vinkkilist syrjinnän vstisen toiminnn kehittämiseksi Liite 4 Muistilist esteettömän tphtumn järjestäjälle Liite 5 Häirintäyhdyshenkilöt Liite 6 Esimerkki yhdenvertisuusohjelmn seurntrportist

24 sivu 24/ LIITE 1 Yhdenvertisuussnsto Aseksulisuus Aseksulisuudess yksilö ei koe seksulist vetovoim ketään kohtn sukupuolest riippumtt. Biseksulisuus Biseksulisuutt luonnehtii kyky tunte romnttist, eroottist j seksulist veto miehiä j nisi kohtn. Epäsuor (välillinen) syrjintä epäsuor syrjintää on tilnne, joss henkilö joutuu erityisen epäedulliseen semn muihin nähden näennäisesti puolueettomn säännöksen, perusteen ti käytännön vuoksi ilmn, että toiminnlle on olemss hyväksyttävä tvoite. Välillistä syrjintää on muun muss se, jos työhönotoss edellytetään täydellistä suomen kielen tito, vikk se ei työn tekemisen knnlt ole välttämätöntä. Esteettömyys Esteettömyys trkoitt peritett, jonk mukn rkennettu ympäristö j infrstruktuuri sekä litteet, ohjelmistot j plvelut ovt mhdollisimmn svutettvt toimintrjoitteisen henkilön näkökulmst. Esteettömyysperitteell pyritään selviytymiseen ilmn puvälineitä. Esteettömyys sisältää myös oletuksen poistmist vtivn esteen olemss olost: kun puhutn plveluist, viestinnästä, sosilisest ti psyykkisestä ympäristöstä ti toiminnst, on trkoituksenmukist puhu svutettvuudest. Svutettvuus Svutettvuudell trkoitetn peritett j käytäntöjä, joiden mukn eriliset plvelut, psyykkinen ympäristö j sosilinen vuorovikutus, strtegit j politiikt ovt eri tvoin toimivien henkilöiden, esimerkiksi vmmisten j erilisten oppijoiden, yhtäläisesti svutettviss. Svutettvuus ei olet jonkin esteen olemssolo, kuten sen rinnkkiskäsite esteettömyys, vn svutettv vihtoehto on sinällään helposti lähestyttävä, esimerkiksi sähköinen oppimisympäristö. Hetero-olettmus Vllitsev näkemys siitä, että heteroseksulisuus on yleinen normi. Heteronormtiivisuus Heteronormtiivisuus on jttelutp, jonk mukn milmss jtelln olevn vin khdenlisi ihmisiä nisi j miehiä j ettei ihminen voisi oll molempi yhtä ik. Tähän jttelutpn sisältyy myös oletus ti toive kikkien yksilöiden heteroseksulisuudest. Miesten heteroseksulisen miehisyyden j nisten heteroseksulisen niseuden jtelln johtuvn biologist ti luonnost. Muunlisten seksulisuuksien ti sukupuolten olemssolo kielletään, ti niitä pidetään heteroseksulisuutt j kksinpist sukupuolijärjestystä huonompin. Homofobi Homofobi kuv ihmisten j yhteiskunnn negtiivisi senteit ti toimi homoseksulej kohtn. Se on eräänlinen yleistermi kikelle homokielteisyydelle. Homoseksulisuus Homoseksulisuus on sitä, että yksilö virittyy romnttisesti, eroottisesti j / ti seksulisesti pääsääntöisesti sm sukupuolt olevn ihmiseen. Homoill rkikielessä trkoitetn usein miehistä pitäviä miehiä, nisist pitävistä nisist ts käytetään nimitystä lesbo.

25 sivu 25/ Häirintä Häirintä on henkilön ti ihmisryhmän rvon j koskemttomuuden loukkmist kielletyllä syrjintäperusteell siten, että luodn uhkv, vihmielinen, hlventv, nöyryyttävä ti hyökkäävä ilmpiiri. Yhdenvertisuusliss kielletään sekä trkoituksellinen häirintä että menettely, jonk seurukset ovt loukkvi. Loukkustrkoituksess esitetyt rsistiset vitsit ti seksulivähemmistöön kuuluvn työkverin nimittely ovt esimerkkejä häirinnästä. Inkluusio Inkluusioll trkoitetn toimint, joll hetn sosilist yhdenvertisuutt j syrjäytymisen ehkäisyä. Inkluusio kiinnittää huomion sosilisesti ti muuten heikommss semss oleviin yhteiskunnn jäseniin j pyrkii vhvistmn näiden sem. Moniperusteisuus Moniperusteisuutt on eri syrjintäperusteiden mhdollinen yhteisvikutus yksilötsoll. Yksilö stt joutu syrjityksi monell eri perusteell. Kun ihminen kuuluu smnikisesti usen epäedullisess semss olevn ryhmään, on näillä perusteill yhdessä tphtuv syrjintä moniperustist. Esimerkiksi ninen voi kuulu etniseen vähemmistön, etniseen vähemmistöön kuuluv voi oll vmminen, seksuliseen vähemmistöön kuuluv voi oll vnhus j niin edelleen. Yksi henkilö voi joutu syrjityksi kikill näillä perusteill. Huono sosilinen j tloudellinen sem, lhinen koulutustso ti kielitidottomuus on omin syrjinnän ohell moninkertistmn syrjäytymistä. Polymori Polymori on jttelu- j elämäntp, joss henkilöllä voi oll yhtäikisesti usempi seksulisi ti romnttisi piirteitä sisältävä ihmissuhde. Polymoriss voimuudell on keskeinen merkitys, sillä monenlisten yhtäikisten suhteiden knnlt on tärkeää, että kikki ospuolet ymmärtävät, mistä on kysymys. Positiivinen erityiskohtelu (positiivinen diskrimintio) Positiivisen erityiskohtelun tvoitteen on yhdenvertisuus. Positiivisess erityiskohteluss henkilöä ti ryhmää tuetn erityistoimenpitein ti -järjestelyin, jos ilmn niitä on vr jäädä erirvoiseen semn. Esimerkiksi kiintiöt, jotk tkvt vähemmistöille koulutuspikkoj, edustvt positiivisi erityistoimenpiteitä. Rkenteellinen syrjintä Rkenteellinen syrjintä on piknnettviss nimensä mukisesti yhteiskunnn rkenteisiin, kuten olemss oleviin käytäntöihin, sopimuksiin, linsäädäntöön j plveluihin. Esimerkkinä voi oll tulkkiplveluiden puute terveydenhuolloss, mikä estää kuulovmmisten potilsoikeuksien toteutumisen. Steenkriperhe Steenkriperhe rkentuu jonkin muun kuin heteroseksulisen prisuhteen ympärille. Nämä voivt oll esimerkiksi nisprin ti miesprin perheitä, ei-heteroseksulisten yksinhuoltjien perheitä sekä perheitä, joiss on enemmän kuin kksi vnhemp. Vnhemmist toinen voi oll myös biseksuli ti trnsihminen. Seksulivähemmistöt Seksulivähemmistö -käsitteellä viittn homo- j biseksulisiin ihmisiin. Näihin liittyen viime ikoin on lettu käyttää myös termiä ei-heteroseksulinen ihminen. Sillä viittn ihmisiin, joill on smn sukupuoleen kohdistuvi rkkuden j / ti seksulisi tunteit, käyttäytymistä j itsemäärittelyä. Seksulivähemmistöjä ei pidä sekoitt sukupuolivähemmistöihin eli trnssukupuolisiin, trnsgenderihmisiin, intersukupuolisiin j trnsvestiitteihin.

26 sivu 26/ Stereotypi Stereotypi on yksinkertistettu, leimv, kpe j kvminen mielikuv, mielipide ti rvio. Se voidn muodost esimerkiksi toisest ihmisestä, ryhmästä ti knsst. Stereotypin ongelm on yksilöllisyyden j yksilöllisten erojen unohtminen. Vähemmistöihin liitetään usein stereotypioit. Sukupuoliero Biologinen sukupuoliero miehen j nisen välillä on olemss. "Miesmäisyys" j "nisellisuus" ovt kuitenkin kielellisesti j kulttuurisesti määriteltäviä, syvään juurtuneit käsitteitä. Sukupuolivähemmistöt Sukupuolivähemmistöihin eli trnsihmisiin kuuluvt ne ihmiset, joiden biologinen, sosilinen ti psyykkinen sukupuoli eivät muodost keskenään jtkumo. On syytä välttää sukupuolivähemmistöjen sekoittmist seksulivähemmistöihin: sukupuoli-identiteetti ei kerro seksulisest suuntutumisest ti mieltymyksistä. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvt. intersukupuoliset, b. trnssukupuoliset, c. trnsgenderihmiset j e. trnsvestiitit.. Intersukupuolisuus Henkilö on intersukupuolinen (hermfrodiitti), kun hänellä on synnynnäisesti khden biologisen sukupuolen ominisuuksi. Ihmisen biologinen sukupuolikehitys on moniviheist os kehitysviheist voi oll tytön kehitystä j os pojn kehitystä. Intersukupuolisuutt on mont eri muoto. Syntyvistä lpsist 1:2000 1:10000 on intersukupuolisi. b. Trnsgender Trnsgender elää pysyvästi mieheyden j niseuden rjmill. Hän ei kuitenkn trvitse ti hlu ruumiillisi sukupuoliominisuuksi muuttv sukupuolenkorjushoito. Englnnin kielen trnsgender-käsitettä käytetään myös toisess, ljemmss merkityksessä, jolloin se trkoitt kikki trnsihmisiä, ihmisiä, joill on trns-kokemuksi. c. Trnssukupuolinen Trnssukupuolinen henkilö kokee psyykkisen sukupuolens olevn ristiriidss fyysisten sukupuoliominisuuksiens knss: biologinen ninen tuntee itsensä mieheksi ti biologinen mies tuntee olevns ninen. Biologisest miehestä jok tuntee itsensä niseksi, käytetään käsitettä trnssukupuolinen ninen (ts-ninen) j biologisest nisest trnssukupuolinen mies, (ts-mies). Trnssukupuoliset käyvät yleensä läpi lääketieteellisen sukupuolenkorjusprosessin. Sukupuolenvihdos on usen vuoden kestävä prosessi, jonk ikn juridinen, sosilinen j psykologinen sukupuoli muuttuvt. d. Trnsvestiitti Trnsvestiitit ovt ihmisiä, joill on kyky smistu j eläytyä kumpnkin sukupuoleen. Trnsvestiittimiehellä on sisäinen trve eläytyä niseuteen esimerkiksi pukeutumll, meikkmll, elekielellä j muull nisellisell rooli-ilmisull. Suvus Suvus on YK:st lähtöisin olev vltvirtistmisen keino, jok trkoitt sukupuolivikutusten rviointi. Sukupuolinäkökulm tulee muist kikki vikutusrviointej tehtäessä. Hyvässä prosessiss suvust ei tehdä jälkikäteen, vn vlmistelun kuluess, jolloin on vielä olemss vikuttmisen mhdollisuuksi. Budjettisuvus trkoitt tulo- j menopolitiikn j sen vikutusten rvointi sukupuolten väliseen ts-rvoon. Syrjintä Syrjintää ovt tilnteet j prosessit, joiss henkilö joutuu ti setetn muit huonompn semn esimerkiksi etnisen lkuperänsä, sukupuolens, ikänsä, uskontons, vmmns, seksulisen suuntutumisens ti sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. Syrjintä ei perustu siihen millisi ihmiset todell ovt, vn siihen, mitä mielikuvi j ennkko-oletuksi heihin liitetään.

27 sivu 27/ Syrjinnässä on kyse poissulkemisest, j siihen liittyy viesti syrjityn erilisuudest j huonompirvoisuudest. Syrjinnän määritelmä yhdenvertisuusliss on kirjttu seurvsti: Syrjinnällä trkoitetn: 1) sitä, että jotkut kohdelln epäsuotuismmin kuin jotkut muut kohdelln, on kohdeltu ti kohdeltisiin vertilukelpoisess tilnteess (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste ti käytäntö stt jonkun erityisen epäedulliseen semn muihin vertilun kohteen oleviin nähden, pitsi jos säännöksellä, perusteell ti käytännöllä on hyväksyttävä tvoite j tvoitteen svuttmiseksi käytetyt keinot ovt sinmukisi j trpeellisi (välillinen syrjintä); 3) henkilön ti ihmisryhmän rvon j koskemttomuuden trkoituksellist ti tosisillist loukkmist siten, että luodn uhkv, vihmielinen, hlventv, nöyryyttävä ti hyökkäävä ilmpiiri (häirintä); 4) ohjett ti käskyä syrjiä. Toimintrjoite Toimintrjoite ti -vje viitt vurion iheuttmiin rjoituksiin yksilön toiminnn tsoll. Toimintkyky voi rjoittu fyysisen, älyllisen ti istivmmn ti siruden vuoksi. Vurio, toimintrjoite, hitt j sirus ovt läheisiä käsitteitä vmmlle j vmmisuudelle. Toimintvjvuus, sirus ti vurio voi oll pysyvä ti ohimenevä. Ulos tuleminen Ulos tuleminen on prosessi, joss ihminen nt itselleen j / ti ilmoitt ympäristölleen seksuli- ti sukupuolivähemmistöön liittyvän määrittelyn. Seksulinen suuntutuminen ei useinkn ole tunnistettviss ulko päin j sen määrittely voi oll itsellekin pitkä prosessi. Muun muss hetero- olettmuksest johtuen ulostulo voi oll jtkuv prosessi: uusiss sosilisiss tilnteiss seksuli- ti sukupuolivähemmistöön kuuluv ihminen joutuu päättämään, missä määrin hän ilmisee identiteettiään. Vmm Käytännöllisen määritelmän mukn vmmisell henkilöllä trkoitetn henkilöä, joll vmmn ti siruden johdost on erityisiä pitkäikisi ti pysyviä vikeuksi suoriutu tvnomisist elämäntoiminnoist (Vmmisplvelulki 2 ). Sosilisen määritelmän mukn vmm ei ole vin lääketieteellinen käsite, vn liittyy yksilön j hänen ympäristönsä väliseen suhteeseen. Voimvristminen/voimnnuttminen Voimvristmisest eli voimnnuttmisest (engl. empowerment) puhutn, kun syrjinnän uhk kokeville ihmisille luodn olosuhteet, joiss he svt käyttöönsä omn elämänsä hllintn j tulevisuutens suunnitteluun trvitsemin voimvroj, mhdollisuuksi, tietoj j titoj. Jott voimvristminen toteutuisi, on sen tiellä olevt esteet tiedostettv j poistettv.

LATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen(2014-2015)

LATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen(2014-2015) LATO - Lstensuojelun j toimeentulotuen toimintprosessien j tiedonhllinnn kehittäminen j tehostminen(2014-2015) 27.9.2013 Päivitetty: 30.12.2013 Sisältö 1 YHTEENVETO... 3 1.1 TAUSTA JA PERUSTELUT... 4 2

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla YTV MUISTIO 1 Asi 7 / Liite 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 YTV:n hllitus on kokouksessn 14.12.2006 hyväksynyt Pääkupunkiseudun ilmstostrtegiluonnoksen 2030 lusuntojen j knnnottojen pyytämistä

Lisätiedot

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä Vnhusten plvelut j kuntoutus Tuloskortti 2016 Vnhusten plvelujen j kuntoutuksen vstuulueen johtoryhmä Kohti visiot! Mielekäs rki syntyy toimien lhtelisell ikäihmisellä on mhdollisuus toimi itselleen mielekkäällä

Lisätiedot

Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä

Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä Sopimustekstin käännös 30.03.2015 (epävirllinen) Counil of Europe Trety Series - No. 199 Euroopn neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnllisest merkityksestä Fro, 27.10.2005 Johnto Euroopn

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO

/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO Kruunupyyn kunt 26.L.2075 r/2 Sosili- j terveyslutkunt /-zîe MLL;n Lsten j nuorten puhelimen j netin vustus vuodelle 2015 f7o Toivomme, että kuntnne vust Lsten j nuorten puhelin- j nettiplvelun toimint.

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta

Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Teknillinen korkekoulu Insinööritieteiden j rkkitehtuurin tiedekunt Lhden keskus Toimint-/litoskäsikirj Litoskirjn on merkitty punisell värillä Lhden keskuksen kehittämiskohteiksi vuodelle 2009 määritellyt

Lisätiedot

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus Kustnkrtnon vnhustenkeskus Vnhinkoti Päivätoimint Plvelukeskus 1 Kustnkrtnoss tärkeinä pidettyjä sioit: sukkn hyvä olo hyvä elämä hyvä yhteistyö omisten knss gerontologisen hoidon osminen työntekijöiden

Lisätiedot

Mitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta

Mitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta Kirsi Myllyniemi, Blogikurssi teologeille mlikuuss 2006 Mitä blogit ovt Mhdollisuuksi Verkostoitumist Mitä ovt blogit? Mhdollisuuksi Verkostoitumist Sn blogi tulee englnnin snoist web log. Se sisältää

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita. T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä

Lisätiedot

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT) Vlmennuksen j rvioinnin tukijärjestemä (VAT) Työhön kuntoutuksen trkoitus on utt sikst kuntoutumn siten, että siirtyminen koulutukseen ti työelämään on mhdollist. VAT -järjestelmä on kehitetty kuntoutumisen

Lisätiedot

YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS AIKUISKOULUTUSTILASTOT M Itell Posti Oy YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS VUONNA 2010 'CONTINUING VOCATIONAL TRAINING SURVEY - CVTS4' TIEDUSTELU PERUSTUU TILASTOLAKIIN (LAKI 280/04) KYSELYLOMAKE SÄHKÖINEN LOMAKE:

Lisätiedot

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat TÄMÄ DOKUMENTTI ON TARKOITETTU MIELEN AVAIN -HANKKEEN PROJEKTIEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISEEN itserviointi Työkirpoht NET EFFECT OY ANNIINA ALI-LAURILA TOIMINTA 1. Johtjuus 3. HENKILÖSTÖ 7. HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()

Lisätiedot

Työpaikkakouluttajalle perehdytys, koulutus ja jatkuva tuen saamisen mahdollisuus Prosessin roolit

Työpaikkakouluttajalle perehdytys, koulutus ja jatkuva tuen saamisen mahdollisuus Prosessin roolit Tuettu oppisopimus Luokk Tukiprosessit Ydintehtävä Nuorten tukeminen oppisopimuskoulutuksen ikn Prosessin trkoitus Tutkinnon ti ostukinnon sminen oppisopimuskoulutuksell Prosessin lähtötilnne Työttömän

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina Jlkpllokentältä kupnkäynnin kentälle Newbodyn trin Autmme kouluj j seuroj vrinkeruuss kisoj, hrjoitusleirejä j luokkretkiä vrten. Seurt sekä koululiset voivt nsit tuntuvsti rh tvoitteidens svuttmiseksi

Lisätiedot

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi OSAAVA kehittämishnkkeid hllinnoinnin ops Toimintvuosille 2015 2016 j 2016 2017 tehtyj vltionvtpäätöst tueksi päivitetty 4.1.2016 vsm/pj pä 2 Sisällysluettelo Osv ohjelmn mukis vltionvtuks hkemin.... 3

Lisätiedot

Kohteen turvaluokitus on

Kohteen turvaluokitus on LVI 03-10517 SIT 13-610091 KH X4-00513 INFRA 053-710109 ST 41.01 HANKETIETOKORTTI HT12 Hnketietokortiss esitetään rkennuskohteen lähtötiedot j tiljn edellyttämä ltutso suunnittelun työmäärän rviointi vrten.

Lisätiedot

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN ilumuoto st ksvtu luun ou perusk Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A2 Aivomyrsky j unelmien leikkipuisto Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Syvennetään jtuksi ympäristöstä liittyvästä

Lisätiedot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat (0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst...

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst... Tietoj pkkuksest. Vrlämmitin..... Vrusteiden poistminen

Lisätiedot

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

9kpedu. Opetussu unn itelma 201 5. Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala sekä. Talous ja toimistopalvelujen osaamisala Merkonomi

9kpedu. Opetussu unn itelma 201 5. Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala sekä. Talous ja toimistopalvelujen osaamisala Merkonomi 9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Li iketlouden perustutki nto, Asiksplvelun j myynnin osmisl sekä Tlous j toimistoplvelujen osmisl Merkonomi ldittu: 12.06.2015 Pirjo Koski hyväksytty:

Lisätiedot

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus Sisällys Yhdenvertaisuussuunnitelma... 1 1 Johdanto... 1 2 Sisältö ja tavoitteet... 1 3 Positiivinen erityiskohtelu...

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

ArcGIS for Server. Luo, jaa ja hallitse paikkatietoa

ArcGIS for Server. Luo, jaa ja hallitse paikkatietoa ArcGIS Server ArcGIS for Server Luo, j j hllitse pikktieto ArcGIS Serverin vull voidn luod plveluit keskitetysti, hllinnoid näitä plveluit j jk niitä orgnistion sisällä sekä verkoss. Plveluj voidn helposti

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä. Kertusesimerkki: Vuokrhuoneistojen välitystä tukev tietojärjestelmä. Esimerkin trkoituksen on on hvinnollist mllinnustekniikoiden käyttöä j suunnitteluprosessin etenemistä tietojärjestelmän kehityksessä.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman

LAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman LAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2012-2014 Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman 22.12.2011 Sisällysluettelo 1. YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. MITÄ ON

Lisätiedot

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRISPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

Opetussuunn itelma 201 5

Opetussuunn itelma 201 5 Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunn itelm 201 5 Nuoriso- j vp-jn ohjuksen perustutkinto, N uoriso- j vp-jnohj hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 -ì ú-l- \ rkku Purontus rehtori L SISALLYS I NUORISO- JA VAPAA-AJAN

Lisätiedot

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi. Määritelmä..12. Oletetn, että 1 =(V 1,E 1 ) j 2 =(V 2,E 2 ) ovt yksinkertisi verkkoj. Verkot 1 j 2 ovt isomorfiset, jos seurvt ehdot toteutuvt: (1) on olemss bijektio f : V 1 V 2 (2) kikill, b V 1 pätee,

Lisätiedot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS 11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.

Lisätiedot

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita: 2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automttimlleist poikkev tp kuvt yksinkertisi kieliä. Olkoot A j B kkoston Σ kieliä. Perusopertioit: Yhdiste: A B = {x Σ x A ti x B}; Ktentio: AB = {xy Σ x A, y B}; Potenssit:

Lisätiedot

(9kpedu. Maatalousalan perustutkinto, Opetussu unn itelma 201 5. Maatilatalouden osaamisala Maaseutuyrittäjä. Keski-Pohjan maan am mattiopisto

(9kpedu. Maatalousalan perustutkinto, Opetussu unn itelma 201 5. Maatilatalouden osaamisala Maaseutuyrittäjä. Keski-Pohjan maan am mattiopisto (9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Mtlousln perustutkinto, Mtiltlouden osmisl Mseutuyrittäjä ldittu: 04.06.2015 Eij Mäki-Ullkko hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 (> rehtori rontus T

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN ilumuoto st ksvtu luun ou perusk d Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A1 Muotoilun milm j muotoilusuunnistus Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Etsitään j löydetään muotoilu ympäristöstä.

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita. 8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN)

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN) Pyydämme lukemn käyttöohjeen huolellisesti läpi j noudttmn sitä! Ohjeiden liminlyönti voi joht kytkimen toiminthäiriöihin j siitä johtuviin vurioihin. Nämä käyttöohjeet (B.1.0.FIN) ovt os kytkintoimitust.

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus Tietojenkäsittelytiede 24 Joulukuu 2005 sivut 8 21 Toimittj: Jorm Trhio c kirjoittj(t) Historiljennus mllipohjisess testuksess Timo Kellomäki Tmpereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikn litos 1 Johdnto

Lisätiedot

TIETOA MUISTILÄÄKETUTKIMUKSISTA

TIETOA MUISTILÄÄKETUTKIMUKSISTA TIETOA MUISTILÄÄKETUTKIMUKSISTA MUISTIN HEIKKENEMINEN MIKSI JA MITEN LÄÄKETUTKIMUKSIA TEHDÄÄN ONKO LÄÄKETUTKIMUKSIIN OSALLISTUMINEN TURVALLISTA MITEN MUISTILÄÄKETUTKIMUKSIIN PÄÄSEE MUKAAN Muistin toimint

Lisätiedot

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Tmpereen mmttikorkekoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU KEHITTÄMISHANKE Opettjnkoulutuksen kehittämishnke Vpn sivistystyön käsityön lyhytkurssien sisällöllinen kehittäminen Anj Rosenberg 2008 TAMPEREEN

Lisätiedot

OPINTOPÄil,I^ L2.2. ARVIOINTI VIERAAT KIELET OHJAAJAN OPAS. Suunnittelu. Sauli Takala KOULUTYON ARVIOINTI. Kouluhallitus 1787 /73

OPINTOPÄil,I^ L2.2. ARVIOINTI VIERAAT KIELET OHJAAJAN OPAS. Suunnittelu. Sauli Takala KOULUTYON ARVIOINTI. Kouluhallitus 1787 /73 r- / OPINTOPÄil,I^ L2.2. ARVIOINTI VIERAAT KIELET OHJAAJAN OPAS Suunnittelu Suli Tkl KOULUTYON ARVIOINTI VIERAAT KIELET 1787 /73 Kouluhllitus -\ 2 SISÄLLYS Ohjeit kouluttjll sivu Arvioinnin merkityksestä

Lisätiedot

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJSTLMÄT 22. Linssien kuvusyhtälö Trkstelln luksi vlon tittumist pllopinnll (krevuussäde R j krevuuskeskipiste C) kuvn mukisess geometriss. Tässä vlo siis tulee ineest ineeseen 2

Lisätiedot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot . Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts

Lisätiedot

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?

Lisätiedot

Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita: 2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automttimlleist poikkev tp kuvt yksinkertisi kieliä. Olkoot A j B kkoston Σ kieliä. Perusopertioit: Yhdiste: A B = {x Σ x A ti x B}; Ktentio: AB = {xy Σ x A, y B}; Potenssit:

Lisätiedot

Runkovesijohtoputket

Runkovesijohtoputket Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Ristitulo ja skalaarikolmitulo Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden

Lisätiedot

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko 3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu

Lisätiedot

Säännöllisten operaattoreiden täydentäviä muistiinpanoja

Säännöllisten operaattoreiden täydentäviä muistiinpanoja Säännöllisten operttoreiden täydentäviä muistiinpnoj Antti-Juhni Kijnho 1. huhtikuut 2011 Vnht määritelmät Määritelmä 1. Äärellinen epätyhjä joukko on merkistö, j sen lkioit kutsutn merkeiksi. Määritelmä

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Johdatus L A TEXiin. 6. Omat komennot ja lauseympäristöt Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Johdatus L A TEXiin. 6. Omat komennot ja lauseympäristöt Markus Harju. Matemaattiset tieteet Johdtus L A TEXiin 6. Omt komennot j luseympäristöt Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (2/10) Omt komennot I L A TEXin vlmiiden komentojen lisäksi kirjoittj

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 25 Kierros 3, 26. 3. tmmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Ldi epädeterministinen äärellinen utomtti, jok test onko nnetun inäärijonon kolmnneksi viimeinen merkki,

Lisätiedot

Opetussu unn itelma 201 5

Opetussu unn itelma 201 5 (ykpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Mtlousln perustutki nto, Mtlousteknolog in osm isl Mseutuyrittäjä ldittu: 04.06.2015 Eij Mäki-Ullkko hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 f-- t L1 Sirkku

Lisätiedot

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat Suorkideknvt lind suorkideknvt lind suorkideknvt Sisällysluettelo Suorkideknvt Knv LKR... Liitosost Liitoslist LS... Liitoslist LS-... Kulmyhde LBR... Liitoslist LS... S-mutk LBXR... LBSR... Liitoslist

Lisätiedot

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Sisällysluettelo: 1. Johdnto 2. Peruselementit Tunnus j versiot...2.1 Tunnuksen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 14/2007 550 (- 588)

Kunnanhallitus 14/2007 550 (- 588) POLVIJÄRVEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Kunnnhllitus 14/2007 550 (- 588) KOKOUSAIKA Mnntin 17. syyskuut 2007 klo 17.30-18.15 KOKOUSPAIKKA nro Polvijärven kunnnvirsto, kunnnhllituksen kokoushuone sivu SAAPUVILLA

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...

Lisätiedot

Vuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit

Vuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit Kunnnvltuusto KOKOUSKUTSU Kokousik Perjnti 15.11.2013 klo 14.00-15.00 Kokouspikk Käsiteltävät sit Asino Liite no Svukosken kunnnvirsto 1 60 Järjestäytymissit 2 61 1-2 Vuoden 2014 tuloveroprosentti 3 62

Lisätiedot

Opetussu unn itelma 201 5 Maatalousalan perustutkinto,

Opetussu unn itelma 201 5 Maatalousalan perustutkinto, Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Mtlousln perustutkinto, Elä ntenhoidon osmisl Elä ntenhoitj ldittu: 04.06.2015 Eij Mäki-Ullkko hyväksytty= 26.6.2015 S 96 r^l- t rkku Purontus rehtori

Lisätiedot

RTS 16:2. Tässä ohjeessa esitetään ajoneuvojen ja yleisimpien autotyyppien mittoja, massoja sekä liikenteeseen hyväksymistä koskevia rajoituksia.

RTS 16:2. Tässä ohjeessa esitetään ajoneuvojen ja yleisimpien autotyyppien mittoja, massoja sekä liikenteeseen hyväksymistä koskevia rajoituksia. RTS 16:2 RT XX-XXXXX KH XX-XXXXX Infr x-x AJONEUVOJEN MITTOJA OHJEET xxxkuu 2016 1 (8) korv RT 98-10914 Tässä ohjeess esitetään joneuvojen j yleisimpien utotyyppien mittoj, mssoj sekä liikenteeseen hyväksymistä

Lisätiedot

9kpedu. Opetussuunn itelma 201 5. Turvallisuusvalvoja. Keski-Pohjan maan am mattiopisto. Tu rval I isu usalan perustutki nto, laadittu: 06.08.

9kpedu. Opetussuunn itelma 201 5. Turvallisuusvalvoja. Keski-Pohjan maan am mattiopisto. Tu rval I isu usalan perustutki nto, laadittu: 06.08. 9kpedu T Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunn itelm 01 5 Tu rvl I isu usln perustutki nto, Turvllisuusvlvoj ldittu: 06.08.015 Risto Krhu hyväksytty: 6.8.015 S f 10 - r-, I Sirkku Purontus rehtori Sisällys

Lisätiedot

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta. MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Korkotuettuja osaomistusasuntoja

Korkotuettuja osaomistusasuntoja Korkotuettuj osomistussuntoj Hvinnekuv suunnitelmst. Titeilijn näkemys Asunto Oy Espoon Stulmkri Stulmkrintie 1, 02780 ESOO Asunto Oy Espoon Stulmkri Kerv Kuklhti Iso Mntie 2 Espoo Vihdintie Keh III Hämeenlinnnväylä

Lisätiedot

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka )

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka ) T-79.3001 Kevät 2009 Logiikk tietotekniikss: perusteet Lskuhrjoitus 7 (Predikttilogiikk 9.1 10.2) 19.3. 23.3. 2009 Rtkisuj demotehtäviin Tehtävä 9.1 Rtkisuss on käytetty usen otteeseen rjoitettuj universli-

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F) T 79.148 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2.4 Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään

Lisätiedot

Suorat, käyrät ja kaarevuus

Suorat, käyrät ja kaarevuus Suort, käyrät j krevuus Jukk Tuomel Professori Mtemtiikn litos, Joensuun yliopisto Suor? Tämä kirjoitus on eräänlinen jtko Timo Tossvisen suorn määritelmää koskevn kirjoitukseen Solmun numeross 2/2002.

Lisätiedot

Lue Tuotteen turvaohjeet ennen laitteen käyttöönottoa. Lue sitten tämä Pika-asennusopas oikeiden asetusten ja asennuksen onnistumisen takaamiseksi.

Lue Tuotteen turvaohjeet ennen laitteen käyttöönottoa. Lue sitten tämä Pika-asennusopas oikeiden asetusten ja asennuksen onnistumisen takaamiseksi. Pik-sennusops Aloit tästä ADS-2100 Lue Tuotteen turvohjeet ennen litteen käyttöönotto. Lue sitten tämä Pik-sennusops oikeiden setusten j sennuksen onnistumisen tkmiseksi. VAROITUS VAROITUS ilmisee mhdollisesti

Lisätiedot

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta

Lisätiedot

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 7: Integrli j nlyysin perusluse Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 3.10.2016 Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

VEKTOREILLA LASKEMINEN

VEKTOREILLA LASKEMINEN ..07 VEKTOREILL LSKEMINEN YHTEENLSKU VEKTORIT, M4 Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on vektorin

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa

Lisätiedot

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään T 79.00/002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2. Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään

Lisätiedot

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Tarkoitus: Keskustelun tavoitteena on selkiyttää tasa-arvolain ymmärtämistä sekä sitä, kuinka itse voi vaikuttaa lain toteutumiseen. Tarkoituksena

Lisätiedot

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

2.1 Vaillinaiset yhtälöt .1 Villiniset yhtälöt Yhtälö, jok sievenee muotoon x + bx + c = 0 (*) on yleistä normlimuoto olev toisen steen yhtälö. Tämän rtkiseminen ei olekn enää yhtä meknist kuin normlimuotoisen ensisteen yhtälön

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 201 5

Opetussuunnitelma 201 5 Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunnitelm 201 5 Tieto- j viestintätekniikn perustutkinto, Ohjel m istotuot n non osm isl Dtnomi ldittu: 26.05.2015 Mirk Rjniemi hyväksytty= 26.6.2015 S 96 rehtori rontus

Lisätiedot

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?

Lisätiedot