3. Kuluttajan valintateoria

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3. Kuluttajan valintateoria"

Transkriptio

1 3. Kuluttajan valintateoria (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Suhteellisen edun periaatteen mukaan ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa ja käydä keskenään kauppaa Markkinataloudessa kotitaloudet päättävät itsenäisesti, mitä hyödykkeitä/tuotteita haluavat ostaa ja mitä tuotannontekijäpalveluja (esim. työtä) myydä => tuotteiden kysyntä ja työn tarjonta yritykset päättävät itsenäisesti, mitä tuotteita haluavat valmistaa ja myydä sekä mitä tuotannontekijäpalveluja ostaa => tuotteiden tarjonta ja työn kysyntä myyjät ja ostajat kohtaavat markkinoilla, joilla tuotteelle ja työlle muodostuvat hinnat markkinat ovat tasapainossa, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta markkinat allokoivat näin kansantalouden tuotannolliset resurssit kotitalouksien (eli kuluttajien) tarpeiden tyydyttämiseen 1

2 Tässä luennossa syvennytään siihen, miten rationaalisesti käyttäytyvä kuluttaja eli kotitalous päättää mitä tuotteita ja kuinka paljon ostaa ja kuinka paljon tekee työtä Kuluttajan rationaalinen eli hyötyä maksimoiva käyttäytyminen mallinnetaan Mallista johdetaan tuotteiden kysyntäkäyrät ja työn tarjontakäyrä Kuluttajan valintateoria on taloustieteen perusteoria jonka opiskeleminen auttaa ymmärtämään taloustieteen tapaa tarkastella maailmaa Seuraavissa luennoissa käsitellään markkinoiden toimintaa ja tehokkuutta Yrityksen teoriaan syvennytään tarkemmin vasta myöhemmin 2

3 1. Kysyntäkäyrä Tuotteen markkinakysyntäkäyrä kertoo, kuinka paljon sitä markkinoilla ostetaan kullakin hinnalla Se voidaan estimoida tilastollisin menetelmin, kun käytettävässä on tietoja ostetuista määristä, hinnasta ja muista kysyntään vaikuttavista tekijöistä esimerkiksi eri vuosilta seuraavalla sivulla on kuvitteellinen esimerkki Markkinakysyntäkäyrän estimointi edellyttää tietoa niistä tekijöistä, jotka selittävät tuotteen kysyntää Tätä varten tarvitsemme teoriaa Teoriaa tarvitaan myös siihen, että osaamme lukea kysyntäkäyrästä kaiken siihen sisältyvän informaation opimme mm., että hinnan lasku lisää kysyntää ja että se myös lisää kuluttajien hyvinvointia ensimmäinen näistä on ymmärrettävissä ilman teoriaa, mutta toinen ei 3

4 Kysyntäkäyrän kuvitteellinen estimointi Pisteet ovat havaintoja Suora on estimoitu kysyntäkäyrä Tuotteen hinta Tuotteen kysytty määrä 4

5 2. Kuluttajan valintateorian perusmalli Kuluttajan valintateoria (theory of consumer choice) selvittää niitä tekijöitä, jotka kysyntään vaikuttavat Se perustuu oletukseen siitä, että kuluttaja toimii rationaalisesti kuluttaja ostaa tuotteita tyydyttääkseen kulutustarpeitaan hänen oletetaan maksimoivan tarpeentyydytyksen astettaan eli hyötyään hyöty (utility) on vain työkalu, sen mittaamista ei tarvita, vaan riittää että kuluttaja osaa valita kahdesta vaihtoehdosta mieluisimman annettuina tekijöinä ovat tuotteiden hinnat, kuluttajan käytettävissä olevat tulot ja hänen tarpeensa 5

6 Budjettirajoite (budget constraint): asettaa rajat kuluttajan valinnoille kulutusmenot eivät voi ylittää tuloja Y hyödykkeet 1,2,..., n hyödykkeiden kulutetut määrät: x 1, x 2,..., x n x i = hyödykkeen i kulutettu määrä hinnat P 1, P 2,..., P n ovat annettuja kuluttajalle tulot Y oletetaan myös annetuksi kulutusmenot = P 1 x 1 + P 2 x P n x n P i x i = P i kertaa x i = hyödykkeeseen i käytetyt menot esimerkiksi maidon litrahinta kertaa ostettu määrä litroina rajoite: P 1 x 1 + P 2 x P n x n Y 6

7 Hyötyfunktio (utility function): kertoo mitä kuluttaja haluaa, mitkä ovat hänen kulutustarpeensa U = U(x 1, x 2,..., x n ) mittaa kuluttajan tarpeentyydytyksen astetta oletetaan annetuksi: kuluttaja tietää mitä haluaa Hyödyn maksimointi: kuluttaja valitsee määrät x 1, x 2,..., x n siten, että hyötyfunktio U = U(x 1, x 2,..., x n ) maksimoituu ehdolla, että P 1 x 1 + P 2 x P n x n Y ja että x 1 0, x 2 0,..., x n 0. Tulkintaa: kuluttaja valitsee siis kulutettavat määrät siten, että hänen tarpeensa tulevat mahdollisimman hyvin tyydytettyä annetuilla hinnoilla ja tuloilla 7

8 3. Yhden tuotteen malli Teorian perusidea käydään tässä läpi yksinkertaisessa tapauksessa, jossa tuotteita on vain yksi, ja jätetään yleisemmät tarkastelut jatko-opintojen varaan - Taloustieteen oppikirjassa (luku 4) tämä teoria on esitetty ilman matematiikkaa Malli tuotteen hinta = P ja kuluttajan ostama määrä = x kuluttajan hyödykkeeseen käyttämä rahamäärä = Px merkitään muihin hyödykkeisiin yhteensä kulutettua rahamäärää symbolilla M budjettirajoite on silloin Px + M Y oletetaan hyötyfunktiolle muoto U = U(x) + M jossa U(x) on x:n kasvava funktio hyöty on sitä suurempi mitä suurempia ovat x ja M 8

9 Hyödyn maksimointi kuluttaja valitse x:n siten, että U = U(x) + M saa mahdollisimman suuren arvon ehdolla Px + M Y Oletetaan, että kuluttaja käyttää kaikki rahansa, jolloin Px + M = Y Ratkaistaan tästä M = Y Px ja sijoitetaan hyötyfunktioon Ongelma saadaan muotoon kuluttaja valitsee määrän x siten, että hyötyfunktio U = U(x) Px + Y saa mahdollisimman suuren arvon Y on vakio, joten se ei vaikuta suoraan x:n valintaan 9

10 Oletetaan kuluttajan tarpeiden rakenne sellaiseksi että mitä enemmän hän saa tuotetta sitä suurempi on hänen hyvinvointinsa eli tarpeentyydytyksen asteensa mutta että yksi lisäyksikkö tuotetta kasvattaa hyvinvointia vähemmän kuin edellinen yksikkö Tällaista tarpeiden rakennetta voidaan kuvata hyötyfunktiolla U(x), joka on muotoa: U(x) x:n kasvaessa kuluttajan hyöty U kasvaa mutta vähenevällä vauhdilla x 10

11 Oletetaan, etteivät kuluttajan tulot muodostu rajoitteeksi x:n valinnalle (Px tulot Y), jolloin Y voidaan jättää pois tarkastelusta Kuluttaja valitsee sellaisen määrän x, joka maksimoi nettohyödyn U(x) Px. Kuten luennossa 1 esitettiin, tämä ongelma ratkeaa derivoimalla: d(u(x) Px)/dx = du(x)/dx P = 0 Tämä voidaan kirjoittaa muotoon du(x)/dx = P eli MU(x) = P jossa MU(x) on x:n rajahyöty (marginal utility) 11

12 Rajahyödyn tulkintaa: rajahyöty on hyödyn U lisäys U kulutetun määrän x pientä lisäystä x kohti : U / x kun x 0, niin U / x du(x)/dx = MU(x) rajahyöty MU(x) on hyötyfunktiolle U(x) pisteeseen x piirretyn tangentin kulmakerroin (kk) U(x) kk = MU(x) U(x) x U x x 12

13 Optimaalisen valinnan tulkintaa: kuluttajan hyöty kasvaa vauhdilla MU, kun x:n määrä kasvaa kuluttajan menot kasvavat vauhdilla P nettohyöty on maksimissaan silloin, kun MU(x) = P eli pisteessä x* U(x) kk= MU(x) kk= MU(x*) U(x) Px x* x 13

14 Kuluttajan optimaalinen valinta voidaan esittää myös rajahyötykäyrän MU avulla se on aleneva alla olevassa kuviossa, koska rajahyöty vähenee kulutetun määrän x kasvaessa optimaalinen valinta x* on se, jossa MU(x) = P MU P MU(x) x* x 14

15 Kuluttajan rajahyöty MU kuvaa hänen maksuhalukkuuttaan kun x on pieni, niin maksuhalukkuus eli rajahyöty x:n lisäyksestä on suuri esimerkkinä tilanne ensimmäisen oluttuopin jälkeen kun x kasvaa, niin maksuhalukkuus eli rajahyöty alenee viidennen tuopin jälkeen maksuhalukkuus on yleensä pienempi kuin ensimmäisen (olettaen, että vielä pystyy järkeviin valintoihin) Rajahyödyn kuvaaja esittää näin ollen kysyntäkäyrää (demand curve) eli kuluttajan valintoja tuotteen eri hinnoilla se on aleneva Seuraava kuvio esittää Mankiw&Taylor -kirjan (2 nd ed.) numeerisen esimerkin jäätelötötterön kysynnästä esimerkiksi 4 tötteröstä henkilö on halukas maksamaan 2 dollaria/ tötterö eli tällä hinnalla hän ostaa 4 tötteröä 15

16 Jäätelötötteröiden kysyntä Price of Ice-Cream Cone $ Hinnan lasku Mankiw & Taylor: s Quantity of Ice-Cream Cones lisää kysyttyä määrää. 16

17 4. Markkinakysyntäkäyrä (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrä on kuluttajalla omassa päässään on vaikeasti ulkopuolisen havaittavissa periaatteessa sen saa kuitenkin selville, jos pääsee tarkkailemaan kuluttajan valintoja mutta sitä ei yleensä tarvitakaan Markkinakysyntäkäyrä saadaan teoreettisesti selville laskemalla kullakin hinnalla kaikkien kuluttajien kysymät määrät yhteen voidaan mitata, jos käytettävissä vain on tietoja hinnoista ja markkinoilla vaihdetuista määristä on se, jota tarvitaan yrityksen suunnitellessa markkinointiaan tai politiikan päättäjien harjoittaessa talouspolitiikkaa 17

18 Esimerkki: Jäätelön markkinakysyntä Hinta $ Henkilö A Henkilö B Markkinat 0, = 19 0, , , , , ,

19 Hinta Hinta A:n kysymä määrä B:n kysymä määrä = Hinta Markkinakysyntä 19

20 Markkinakysyntä ja rajahyödyt jäätelön kysyntäkäyrä kuvaa jäätelön ostajien rajahyötyä eli maksuhalukkuutta Markkinahinta ja rajahyödyt yhden tuotteen tapauksessa kun tuotteen markkinahinta on annettu, jokainen kuluttaja ostaa sitä määrän x, jolla MU(x) = P kun markkinahinta on sama kaikille, niin tämä merkitsee sitä, että kaikkien kuluttajien rajahyödyt ovat yhtä suuret kuluttajat A ja B : MU A (x A ) = MU B (x B ) = P jäätelöesimerkki: kun tötterön hinta on 2 dollaria, niin A ostaa 4 kpl ja B 3 kpl nyt MU A (4) = MU B (3) = 2 eli A on valmis maksamaan 4 tötteröstä 2 dollaria per tötterö ja B on valmis maksamaan 3 tötteröstä 2 dollaria per tötterö 3, , , P = 2 Hinta 1,50 1,00 Hinta Hinta , , Markkinakysyntä A:n kysymä määrä B:n kysymä määrä 20

21 Markkinakysyntään vaikuttavat tekijät tuotteen oma hinta kuluttajien lukumäärä kuluttajien tarpeiden rakenne (jota edellä kuvasi rajahyöty) kuluttajien tulot muiden tuotteiden hinnat Kuluttajien tulojen vaikutus tulojen merkitystä tarkasteltiin edellä kahden hyödykkeen mallissa kun tulot kasvavat, niin kuluttajien ostovoima kasvaa rahaa on enemmän käytettävissä mm jäätelön ostamiseen normaalihyödykkeet ovat sellaisia, joiden kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa inferioriset hyödykkeet ovat sellaisia, joiden kysyntä vähenee tulojen kasvaessa esimerkiksi julkiset liikennepalvelut 21

22 Muiden hyödykkeiden hintojen vaikutus kun hyödykkeet ovat substituutteja eli toisiaan korvaavia, niin toisen tuotteen hinnan nousu lisää toisen kysyntää esimerkkejä: voi ja margariini, olut ja siideri kun hyödykkeet ovat komplementteja eli toisiaan täydentäviä, niin toisen hyödykkeen hinnan nousu vähentää toisen kysyntää esimerkki: autot ja autonrenkaat Huomaa, että muut tekijät kuin hyödykkeen oma hinta siirtävät kysyntäkäyrää koordinaatistossa, jonka akseleina ovat tuotteen oma hinta ja kysytty määrä Ks. seuraavakuvio Kaksi tapaa vaikuttaa tuotteen kysyntään: sen oman hinnan kautta muiden kysyntään vaikuttavien tekijöiden kautta esimerkki: julkinen valta voi vähentää tupakointia nostamalla sen hintaa verotuksella tai vaikuttamalla tupakoitsijoiden asenteisiin 22

23 Kysyntäkäyrän siirtyminen: (a) kysynnän vahvistuminen, (b) kysynnän heikentyminen Hinta (a) (b) D 3 Kysyntäkäyrä D 1 D 2 0 Määrä 23

24 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on e = ΔQ/Q ΔP/P Koska hinnan noustessa kysyntä vähenee ja laskiessa kasvaa, on jousto arvoltaan negatiivinen Huom: Tässä kysynnästä symbolia Q, eikä x kuten edellä 24

25 Jouston laskemisesta 1: hinta laskee Alkutilanne: P 1, Q 1 Hinnan muutos: P = P 2 -P 1 Kysynnän muutos: Q = Q 2 -Q 1 P e = ΔQ/Q ΔP/P 1 1 = (Q2 (P 2 Q 1)/Q P )/P P 1 P 2 P Huomaa että arvo riippuu siitä pisteestä, missä jousto lasketaan. Jousto on arvoltaan negatiivinen koska P 2 < P 1. Q Q 1 Q 2 Q 25

26 Jouston laskemisesta 2: hinta nousee Alkutilanne: P 2, Q 2 Hinnan muutos: P = P 1 -P 2 Kysynnän muutos: Q = Q 1 -Q 2 P e = ΔQ/Q ΔP/P 2 2 = (Q1 Q (P P 1 2 )/Q )/P P 1 P 2 P Saadaan eri tulos kuin edellä, koska arvo lasketaan eri pisteessä! Q Q 1 Q 2 Q 26

27 Keskipistemenetelmä (midpoint method): jotta jouston arvo ei vaihtelisi sen mukaan, kumpaan suuntaan hinta muuttuu, niin lasketaan sen arvo uuden ja vanhan hinnan sekä uuden ja vanhan määrän keskiarvojen mukaisessa pisteessä jouston kaava: e = ΔQ/Q ΔP/P = (Q2 Q 1)/Q (P P )/P 2 1 jossa Q = (Q + 1 Q2 )/2 P = (P + 1 P2 )/2 27

28 Esimerkki Hinta P 5 4 Kysyntä e (100-50) ( )/2 = (4,00-5,00) (4,00 + 5,00)/2 = 67 % 22 % = Määrä Q 28

29 Edellä kuvattuja ongelmia ei ole silloin, kun kysyntäfunktion matemaattinen muoto tunnetaan Hintajousto saadaan derivoimalla: dq/q e = = dp/p dq dp Tässä dq/dp on kysynnän derivaatta hinnan suhteen P Q Esimerkki: lineaarinen kysyntäkäyrä P = a bq, jossa a ja b ovat positiivisia parametreja derivoimalla: dp = -b dq eli dq/dp = -1/b hintajousto e = dq/q dp/p = dq dp P Q = 1 b P Q kysyntäkäyrän kulmakertoimen lisäksi jousto riippuu siitä pisteestä (Q,P), missä se lasketaan 29

30 Huom: Mankiw n ja Taylorin kirjassa joustojen arvot ovat positiivisia eli siinä käsitellään itse asiassa hintajouston itseisarvoa Kysynnän sanotaan olevan täysin joustamatonta kun e = 0 joustamatonta kun -1 < e < 0 yksikköjoustavaa kun e = -1 joustavaa kun e < -1 täysin joustavaa kun e - Koordinaatistossa, jonka pystyakselina on hinta P ja vaakaakselina on määrä Q, kysyntäkäyrä on: pystysuora kun kysyntä on joustamatonta laskeva kun kysynnän jousto on - < e < 0 vaakasuora kun e = - Mieti miksi! 30

31 Tulkintaa: Jos kysyntä on yksikköjoustavaa, niin hinnan tietyn suuruinen suhteellinen muutos aiheuttaa suhteellisesti yhtä suuren mutta vastakkaissuuntaisen muutoksen kysytyssä määrässä Jos hinta laskee esimerkiksi 10 prosenttia, kasvaa kysyntä 10 prosenttia. Jos kysyntä on joustamatonta, niin määrän muutos on suhteellisesti pienempi kuin hinnan muutos. Jos kysyntä on joustavaa, niin määrän muutos on suhteellisesti suurempi kuin hinnan muutos. Jousto kertoo siten siitä, miten ostajien tuotteeseen käyttämä rahamäärä (PQ) eli myyjien siitä saamat tulot muuttuvat hinnan muuttuessa 31

32 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Tuotteeseen käytetyt menot eli sen myynnistä saadut tulot Hinta P 4 P P Q = 400 (ostajan menot eli myyjän tulot) Kysyntä 0 Q 100 Määrä Q 32

33 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning P Esimerkki: hinta laskee => määrä kasvaa => tuotteeseen käytetty rahamäärä muuttuu P 0 P 1 Säästö Lisämeno Kysyntä 0 Q 0 Q 1 Q 33

34 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Se, kumpi on suurempi (säästö vai lisämeno), riippuu siitä missä kysyntäkäyrän pisteessä asiaa tarkastellaan eli kysynnän hintajoustosta P Säästö Lisämeno Kysyntä 0 Q 34

35 Tarkastellaan asiaa matemaattisesti: R = PQ Derivoimalla R hinnan P suhteen saamme tulon derivaatan lausekkeesta: dr dp = d(pq) dp = dp Q dp + P dq dp = Q + P dq dp = Q(1 + dq dp P Q ) = Q(1 + e) Opimme seuraavat asiat: 1) Kun kysyntä on yksikköjoustavaa (e = -1), niin dr/dp = 0. Rahamäärä ei muutu hinnan muuttuessa, sillä hyödykkeeseen käytetään aina saman verran rahaa. Hinnan laskiessa määrä kasvaa suhteellisesti yhtä paljon. 35

36 2) Kun kysyntä on joustamatonta (-1 < e < 0), niin dr/dp > 0. Hinta ja rahamäärä muuttuvat samaan suuntaan. Hinnan laskiessa myös hyödykkeeseen käytetty rahamäärä laskee ja hinnan noustessa rahamäärä nousee. 3) Kun kysyntä on joustavaa (e < -1), niin dr/dp < 0. Hinnan laskiessa hyödykkeeseen käytetty rahamäärä nousee, koska kysyntä kasvaa suhteellisesti enemmän kuin hinta laskee. Hinnan noustessa rahamäärä vähenee. 36

37 Esimerkki P ( ) Q (kpl) PQ ( ) ,5 3 7, ,5 9 13, ,5 15 7, e < -1 kysyntäkäyrä e = -1 rahamäärä PQ -1 < e Matemaattisesti: P = 3 (1/6)Q => PQ = 3Q (1/6)Q 2 määrä (kpl) 37

38 Näillä asioilla on merkitys mm. seuraavista syistä: kuluttajien tuotteeseen käyttämä rahamäärä on tuloa tuotetta myyville yrityksille voimme kysyntäjouston avulla ymmärtää myös kansantaloudessa käynnissä olevaa rakennemuutosta Opimme myöhemmin, että teknologinen kehitys alentaa yleensä tuotteen valmistuskustannuksia, esimerkkinä vaikkapa matkapuhelin tai taulutelevisio. Jos kustannusten lasku laskee tuotteen markkinahintaa, niin se miten yritykselle tai koko toimialalle käy riippuu tuotteen kysynnän hintajoustosta. Jos kysyntä on hinnan suhteen joustavaa (kuten esimerkiksi älypuhelimien suhteen voi olettaa), hinnan lasku itse asiassa lisää kuluttajien käyttämää rahamäärää. Yrityksen (tai koko toimialan) tulot kasvavat, vaikka hinta laskee. Tällaista tuotetta (esimerkiksi älypuhelimia tai taulutelevisioita) valmistava toimiala kasvaa. 38

39 Hintajouston ja liikevaihdon välinen yhteys Hinta, P Uusien tuotteiden kysyntä on joustavaa: P laskee => liikevaihto PQ kasvaa Kysyntäkäyrä Vanhojen tuotteiden kysyntä on joustamatonta: P laskee => liikevaihto PQ laskee Määrä, Q 39

40 Muut joustot: kysynnän tulojousto hinnan tilalla tulot Y positiivinen normaaleilla hyödykkeillä e Y = dq/q dy/y ykköstä pienempi välttämättömyyshyödykkeillä (esimerkiksi elintarvikkeet) ykköstä suurempi ylellisyyshyödykkeillä (esimerkiksi ravintolapalvelut, terveyspalvelut) negatiivinen inferiorisilla hyödykkeillä (esimerkkinä joukkoliikenne) tarjonnan hintajousto saadaan samalla tavoin kuin kysynnän hintajousto kysynnän tilalla tarjonta on yleensä positiivinen, koska hinnan nousu lisää tarjontaa esimerkki: lineaarinen tarjontakäyrä P = c + dq tarjonnan hintajousto dq/q dq P e S = = = dp/p dp Q 1 d P Q 40

41 Sovellus: Joustojen avulla voi selittää mm. kulutusrakenteen muutosta: tulojen kasvaessa elintarvikkeiden osuus on supistunut Kotitalouksien menojen jakauma, % Kotitalouksien menot 2006 ja 2012, euroa Ruoka Vaatteet 12 3 Asuminen ja energia Liikenne Muut menot Lähde: Tilastokeskus 41

42 ja esimerkiksi terveyspalvelujen kasvanut Terveysmenojen osuus bruttokansantuotteesta, % Lääkärikäynnit henkeä kohti kotitalouden tuloviidenneksen mukaan Suomessa Yhdysvallat Japani Saksa Ruotsi Suomi Lähde: OECD Statistical Database Lähde: Mira Kajantie, Hyvinvointikatsaus 4/ 2014, Tilastokeskus 42

43 Empiriaa Tilastollisin menetelmin tuloista ja kulutusmenoista estimoituja joustoja (lähde: Petri Soppi, Elintarvikkeiden ja ravintolapalvelujen kysyntä Suomessa, PTT:n työpapereita 84, 2006) Hintajousto Tulojousto Elintarvikkeet -0,36 0,78 Liha -0,80 1,20 Kala -0,81 1,38 Leipä -0,77 0,82 Vihan. ja hedelmät -0,96 1,18 Kahvi -0,42 0,58 Virvoitusjuomat -0,85 1,39 Ravintolapalvelut -0,84 1,30 Alkoholi -0,59 1,04 43

44 Ajankohtaista: S-ryhmä on halpuuttanut, mutta mitä järkeä siinä on, jos elintarvikkeiden kysyntä on joustamatonta? Karlos Kotkas / SOK yritystapaus-luennolla syyskuussa 2016 Taloussanomat

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) Suhteellisen edun periaatteen mukaan ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa

Lisätiedot

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5)

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5) 3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5) Opimme edellä, että ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa ja käydä keskenään kauppaa Markkinat ovat paikka, jossa ostajat

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot)

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Opimme tässä osiossa ja myöhemmissä luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa

Lisätiedot

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi 5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja

Lisätiedot

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on

1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on 1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on D. ε = 1 Ratkaistaan ensin markkinatasapaino asettamalla kysyntä ja tarjonta yhtä suuriksi.

Lisätiedot

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat

Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat Kuluttajan valinta KTT Olli Kauppi Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat 1. Täydellisyys: kuluttaja pystyy asettamaan mitkä tahansa

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon.

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon. TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet WWW-harjoitus 2, syksy 2016 Vastaukset 1. Millä hyödykkeistä on pienin kysynnän hintajousto? V: D. Maito. Pienin kysynnän hintajousto (eli hinnanmuutoksen vaikutus

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2017 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1: Tuotteen X kysyntäkäyrä on P = 25-2Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P = Q + 10. Mikä on markkinatasapinopiste

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Kuluttajan valinta ja kysyntä. Viime kerralta. Onko helppoa ja selvää? Mitä tänään opitaan?

Kuluttajan valinta ja kysyntä. Viime kerralta. Onko helppoa ja selvää? Mitä tänään opitaan? 6..00 Viime kerralta Kuluttajan valinta ja kysyntä Y56 Luento 3 5..00 Preferenssit valintojen arvostus, järjestäminen Indifferenssikäyrät Rajakorvattavuussuhde Hyöty Hyötyfunktiot Rajahyöty Onko heloa

Lisätiedot

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Tähän asti johdettu kysyntä hyötyfunktioista ja preferensseistä, nyt päinvastainen ongelma: eli kuinka estimoida hyöty havaitusta kysynnästä. Mitattavat ja estimoitavat kysyntäkäyrät

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä

1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä 0 5 Nauris 10 15 20 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2017 HARJOITUKSET II Palautus 24.1.2017 klo 16:15 mennessä suoraan luennoitsijalle (esim. harjoitusten alussa) tai sähköpostitse (riku.buri@aalto.fi).

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ Page 1 of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 201 Assignment: 201 www5 1. Tuotteen X kysyntäkäyrä on P=25 2 Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P=Q+10. Mikä

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Kansantaloustieteen perusteet*

Kansantaloustieteen perusteet* Hannu Piekkola, Hannu Törmä, Pekka Mannonen, Mikko Lintamo Kansantaloustieteen perusteet* Syyskuu 2010 Vaasa *Hannu Törmän ja Hannu Piekkolan luentomonisteet perustuvat Matti Pohjolan Aalto yliopiston

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9)

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) 5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) 12 Monopoli (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) 10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se on price

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä 56 Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan ylijäämän käsite on erittäin aljon käytetty hyvinvointitaloustieteessä. Käsite erustuu hyödyn maksimoinnin ja kysyntäkäyrän väliseen yhteyteen, eli siihen, että

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

ill 'l' L r- i-ir il_i_ lr-+ 1r l

ill 'l' L r- i-ir il_i_ lr-+ 1r l ir a I - --+,.---+-,- i-ir il_i_ lr-+ 1r l rl ill 'l' L r- T- 'l rl *r- I s. ;l -' --S"[nJ+&L rlr D Ur-r^^;lA_e^ 3. Piirrä indi erenssikäyrät korille ( ; x 2 ); kun on tavallinen hyödyke, ja x 2 on tavallinen

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi, KTT olli.kauppi@aalto.fi Päivän ohjelma Joustot Yksilön kysynnästä markkinakysyntään (kirja: 5.5) Kuluttajan ylijäämä (kirja: 3.1) Pikajohdatus kuluttajan

Lisätiedot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja

Lisätiedot

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9 Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9 (1) Yritys Valmistaa kuukaudessa q tuotetta. Kysyntäfunktio on p = 15 0, 05q ja kustannusfunktio on C(q) = 350 + 2q + 0, 05q 2. a) Yritys valmistaa nyt tuotteita kuukaudessa

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Harjoitukset 1. Kysynnän ja tarjonnan perusteet (kertausta ja lämmittelyä). 1. Jampan

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Rajatuotto ja -kustannus, L7

Rajatuotto ja -kustannus, L7 ja -kustannus, L7 1 Kun yritys valmistaa tuotetta jaksossa määrän q (kpl/jakso), niin kassaan kertyvä tuotto on R(q) = p q = p(q) q. Esimerkki. Jos kysyntäfunktio on p = 20 0.1q, niin tuotto funktio on

Lisätiedot

Voitonmaksimointi, L5

Voitonmaksimointi, L5 , L5 Seuraavassa tullaan systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä q = tuotannon määrä (quantity) (kpl/kk) p = tuotteen hinta (price) (e/kpl) R(q) = tuotto (revenue) R(q) = pq MR(q) = rajatuotto

Lisätiedot

Harjoitusten 2 ratkaisut

Harjoitusten 2 ratkaisut Harjoitusten 2 ratkaisut Taloustieteen perusteet 31A00110 Tea Lönnroth tea.lonnroth(at)aalto.fi Teach a parrot the terms 'supply and demand' and you've got an economist. Thomas Carlyle 2 Tehtävä 1 Tarkastellaan

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan.

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. 5. EPÄTÄYDELLINEN KILPAILU Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. Epätäydellinen kilpailu: markkinoilla yksi tai vain muutama

Lisätiedot

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18 Panoskysyntä Luku 26 Marita Laukkanen November 15, 2016 Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, 2016 1 / 18 Monopolin panoskysyntä Kun yritys määrittää voitot maksimoivia panosten määriä, se haluaa

Lisätiedot

Matemaattinen lisäys A. Derivaatta matematiikassa ja taloustieteessä

Matemaattinen lisäys A. Derivaatta matematiikassa ja taloustieteessä Matemaattinen lisäys A. Derivaatta matematiikassa ja taloustieteessä Edellä rajakustannuksia MC(x) ja rajahyötyä MB(x) tarkasteltaessa käsiteltiin vain tapausta, jossa x on diskreetti suure (mahdollisia

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo 1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4 Taloustieteen perusteet 31A00110 2018 Ratkaisut 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden

Lisätiedot

Kysyntä ja tarjonta kilpailullisilla markkinoilla

Kysyntä ja tarjonta kilpailullisilla markkinoilla Kysyntä ja tarjonta kilpailullisilla markkinoilla Kysyntäkäyrä on hinnan ja kysytyn määrän välinen relaatio tietyllä aikavälillä, tietyillä muiden tekijöiden tasoilla - tulot - muiden tuotteiden hinnat

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 Assignment: 2016 www1 1. Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikrotaloustieteen ja mitkä makrotaloustieteen piiriin?

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi HARJOITUKSET II 1. Jutan ruokavalio koostuu yksinomaan nauriista ja lantuista. Jutan hyötyfunktio on muotoa U(N,L) = 12NL. Tällä hetkellä Jutta on päättänyt

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.

Lisätiedot

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy. Valtiotieteellinen tiedekunta Kansantaloustieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 010 Kirjallisuuskoe Pohjola, Matti (008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto 31C00100 Syksy 2016 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto 31C00100 Syksy 2016 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto 31C00100 Syksy 2016 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Vastaukset 1. 1. Pirjon väite huonosta huumevalistuksesta vastaa näkemystä, jonka mukaan

Lisätiedot

Sivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi

Sivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi Sivu 1 / 8 A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste Olli Kauppi Monisteen ensimmäinen luku käsittelee derivointia hieman yleisemmästä näkökulmasta. Monisteen lopussa on kurssilla

Lisätiedot

11 Yritys kilpailullisilla markkinoilla

11 Yritys kilpailullisilla markkinoilla 11 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Talous3eteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor 2nd ed., ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, efä jokainen pitää markkinoilla

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause

1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause Taloustieteen matemaattiset menetelmät 27 materiaali 4 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause. Johdanto Jo opiskeltu antaa nyt valmiu tutkia taloudellisia malleja Kiinnostava malli voi olla

Lisätiedot

Harjoitus 7: vastausvihjeet

Harjoitus 7: vastausvihjeet Taloustieteen matemaattiset menetelmät 31C01100 Kevät 2017 Topi Hokkanen topi.hokkanen@aalto.fi Harjoitus 7: vastausvihjeet 1. (Epäyhtälörajoitteet) Olkoon f (x, y) = 6x + 4y ja g (x, y) = x 2 + y 2 2.

Lisätiedot

Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli

Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Mikko Hyvärinen 29.1.2008 Haitallinen valikoituminen kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen tarkoittaa että päämies

Lisätiedot

Luku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1

Luku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1 40 Luku 6 Kysyntä Edellisessä luvussa näie, että ratkaisealla kuluttajan valintaongelan pitäällä paraetrit (p, p, ) yleisinä, saae eksplisiittisen kysyntäfunktion kuallekin hyödykkeelle. Ilaisie kysyntäfunktiot

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

2 MARKKINOIDEN TOIMINTA

2 MARKKINOIDEN TOIMINTA 2 MARKKINOIDEN TOIMINTA 1 Markkinoiden toiminta Kuinka markkinat toimivat kysyntä ja tarjonta Markkinatasapaino Kysynnän joustot Markkinoiden toimivuus ja niiden säätely 2 Markkinat ovat mikä tahansa järjestely,

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mallivastaukset - Loppukoe 10.12. Monivalinnat: 1c 2a 3e 4a 5c 6b 7c 8e 9b 10a I (a) Sekaniputus

Lisätiedot

Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2

Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Palautus ke 10.2. klo 16 mennessä Piian lokeroon Koetilantie 5, 3. krs tai B-talon vahtimestarien kopin luona olevaan kurssikansioon. En

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

TU KERTAUSTA ja vanhoja tenttikysymyksiä 1. välikoetta varten

TU KERTAUSTA ja vanhoja tenttikysymyksiä 1. välikoetta varten TU-91.1001 KERTAUSTA ja vanhoja tenttikysymyksiä 1. välikoetta varten Tenttialue: luentojen 1-5 kalvojen käsittelemät aiheauleet, www-harjoitukset Taloustieteen käsitteitä Kysyntä-tarjonta-analyysi Kuluttajan

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Talousmatematiikan perusteet: Luento 7 Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Viime luennolla Funktion Derivaatta f (x) kuvaa funktion

Lisätiedot

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6 A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 HARJOITUKSET 6 1. Monopolin kysyntäkäyrä on P = 11-Q (P on hinta per yksikkö ja Q on mitattu tuhansina yksiköinä). Monopolin vakioinen keskikustannus (AC) on 6. a.

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + β 1 X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset

1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + β 1 X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 7 RATKAISUEHDOTUKSET 16.3.2015 1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset regressiomallin oletukset pätevät (Key Concept

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot