Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu

Transkriptio

1 Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Harjoitukset 1. Kysynnän ja tarjonnan perusteet (kertausta ja lämmittelyä). 1. Jampan ajatteluvirhe on, että hintataso on jokin ulkoinen tekijä, johon markkinoilla toimivat ostajat ja myyjät vain reagoivat. Hinnan muutos on seurausta muutoksesta ostajien ja/tai myyjien käyttäytymisestä, ehkä reaktiona muutoksiin preferensseissä, teknologiassa, tai muiden hyödykkeiden markkinoilla. Lomamökkien hintatason laskun täytyy olla seurausta joko kysynnän pienenemisestä tai tarjonnan kasvusta. Koska Jamppa tietää lomamökkien "menekin"vähentyneen, kyse on selvästikin kysynnän pienemisestä, johon liittyy väistämättä myydyn määrän lasku. Taustalla voisi olla vaikkapa Syrjäkylän tai mökkilomailun suosion lasku. Markkinoilla tapahtuneen muutoksen kuvaaminen ja analysoiminen onnistuu helpoiten kysyntä-tarjonta kehikon avulla, jossa pystyakselilla on tuotteen hinta (P) ja vaaka-akselilla vaihdettu määrä (Q). Kehikkoon piirretään kysyntä- ja tarjontakäyrät, joiden risteämispiste kuvaa markkinatasapainoa. Risteämispisteen avulla nähdään mikä on tasapainohinta (p ) ja tasapainomäärä (Q ). Kehikossa voidaan tarkastella mitä käy, jos esimerkiksi tarjottu määrä kasvaa ja kysyntä pysyy samana. Tämä onnistuu siirtämällä tarjontakäyrää oikealle, ja katsomalla sitten mikä on uusi tasapainohinta ja -määrä. Hinnan alentuminen on johtunut kysynnän (sininen käyrä) alenemisesta kun tarjonta (oranssi käyrä) on pysynyt ennallaan. Tällöin sekä hinnat että vaihdettu määrä laskevat uusille tasoilleen Q ja P. Kysyntä-tarjonta kehikko P * P ** Q ** Q *

2 2. Hajupihkan kysyntä on Q D (p) = 24 4p ja tarjonta Q S (p) = p 1. on mitattu tuhansissa säkeissä ja hinta euroissa. (a) Markkinatasapainossa kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret. Ratkaistaan asettamalla Q D = Q S 24 4p = p 1 5p = 25 p = 5 Sijoitetaan hinta p tarjonta- tai kysyntäkäyrään saadaksemme tasapainomäärä Q : Q = Q D (p ) = = 4 tuhatta säkkiä. (b) Kuluttajan ylijäämiä kuvatessa yleinen käytäntö on, että hinta on koordinaatiston pystyakselilla ja määrä vaaka-akselilla. Helpoitetaan kuvion piirtämistä kääntämällä ensin kysyntä- ja tarjontakäyrät. Käänteinen kysyntäkäyrä on: Q D = 24 4p 4p = 24 Q D p = QD Käänteinen tarjontakäyrä on: Q S = p 1 p = Q S + 1 Kuluttajan ylijäämä (Consumer Surplus, CS) on kysyntäkäyrän alle ja hinnan yläpuolelle jäävän kolmion pinta-ala. Lasketaan ensin, missä kysyntäkäyrä leikkaa hintaakselin, eli milloin kysytty määrä on nolla. Sijoitetaan Q D = 0 käänteiseen kysyntäkäyrään: p = = 6 Kolmion pinta-alan kaavan mukaan saadaan: CS = 4 (6 5) 1 2 ) = 2 Tuottajan ylijäämä (Producer Surplus, PS) on vastaavasti alue, joka jää hinnan ja tarjontakäyrän väliin. Lasketaan kohta, jossa tarjontakäyrä leikkaa hinta-akselin eli tarjottu määrä on nolla. Sijoitetaan Q S = 0 käänteiseen tarjontakäyrään: p = = 1 2

3 Tuottajan ylijäämä on PS = (5 1) = 10 Ylijäämät on esitetty kuvaajassa. Kuluttajan ylijäämää kuvaa vaaleansininen alue ja tuottajan ylijäämää oranssi alue. S P * D Q * Kuva 1: Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät (c) Aiemmin hajupihkaa kysyi 1000 kuluttajaa, nyt enää 750. Koska kaikilla kuluttajilla on identtinen kysyntäkäyrä, voidaan uusi kysyntäkäyrä laskea seuraavasti: Q D = 0.75 Q D = 0.75 (24 4p) = 18 3p (Muista välttää aggregoinnin kardinaalivirhe: laske määrät yhteen, älä hintoja.) Uusi markkinatasapaino saadaan asettamalla kysyntä ja tarjonta yhtä suuriksi. Lasketaan tasapainohinta: Q D = Q S 18 3p = p 1 4p = 19 p = 4.75 Uusi tasapainohinta on kysynnän laskun seurauksena alhaisempi kuin aiempi. Tulos on järkevä, sillä kysynnän laskun tuleekin laskea hintaa. Uusi tasapainomäärä saadaan sijoittamalla tasapainohinta (uuteen) kysyntäkäyrään: Q = Q D (p ) = = 3.75 Muutos on havainnollistettu alla olevassa kuviossa. Uusi kysyntäkäyrä on merkattu katkoviivalla. 3

4 P * P ** Q ** Q * Kuva 2: Kysynnän muutos (d) (i) Hajupihkan kulutus on lähtötilanteessa 4 tuhatta säkkiä. Meidän tulee nyt ratkaista, minkä osuuden kuluttajista tulee poistua, jotta kulutus eli tasapainossa vaihdettu määrä Q putoaa kahteen. Ratkaistaan ensin käänteisestä tarjontakäyrästä mikä on tasapainohinta kun markkinoilla vaihdetaan 2 tuhatta säkkiä: p = = 3 Merkataan jäljelle jäävää osaa kuluttajista x (eli poistuvien kuluttajien määrä on 1 x). Kirjoitetaan yhtälö, josta markkinatasapaino ratkaistaan ja sijoitetaan siihen äsken ratkaistu tasapainohinta: xq D = Q S x(24 4p) = p 1 x(24 12) = x = 2 x = 1 6 Markkinoilta tulee poistua 1 1/6 = 5/6 kuluttajista, jotta kulutus laskisi puoleen alkuperäisestä. (ii) Nyt hajupihkan hinta laskee kulutuksen vähenemisen seurauksena puoleen eli uusi hinta on 2.5 euroa. Edetään niin kuin edellisessä kohdassa ja ratkaistaan ensin tasapainomäärä tarjontakäyrästä. Q S (p) = = 1.5. Vaihdettu määrä on siis jopa alhaisempi kuin kohdassa (i). Tämä tieto kannat- 4

5 taa pitää mielessä, koska sen avulla voidaan tarkastaa onko saamamme vastaus järkevä. Kuluttajien määrän pitäisi vähentyä enemmän kuin 5/6. Merkataan taas jäljelle jäävää osaa kuluttajista x. Kirjoitetaan yhtälö, josta markkinatasapaino ratkaistaan: xq D = Q S x( ) = x = 1.5 x = Markkinoilta tulee siis poistua 1 3/28 = 25/ % kuluttajista, jotta hinta putoaa puoleen alkuperäisestä. 3. Juhan väite epäonnistuneesta huumevalistuksesta vastaa näkemystä, jonka mukaan huumeiden kysyntä on lisääntynyt. Sarin väite helpommasta salakuljetuksesta puolestaan on yhtäpitävä huumeiden tarjonnan kasvun kanssa. Tarkastellaan kuvan avulla miten nämä kaksi tilannetta vaikuttavat huumeiden hintaan. P ** P * P *** Q * Q *** Q ** Kuva 3: Kysynnän ja tarjonnan muutosten vaikutus huumemarkkinoilla Molemmissa tapauksissa huumeiden käyttö lisääntyy (tasolle Q kysyntäshokin seurauksena ja tasolle Q tarjontashokin seurauksena). Sarin tarinan mukaan huumeiden tarjonta kasvaa, minkä ansiosta sen hinta laskee, kun taas Juhan väitteen mukaan kysyntä kasvaa, minkä ansiosta hinta taas nousee. Kumpi tahansa väitteistä voi olla oikea syy 5

6 huumeiden käytön lisääntymiselle. Jotta voisimme sanoa, onko toinen väite oikein ja toinen väärin, meillä pitäisi olla tietoa huumeiden hinnasta. Tällöin olisi mahdollista päätellä johtuuko vallitseva tilanne kysynnän lisääntymisestä (hinta nousee tasolle P ) vai tarjonnan kasvusta (hinta laskee tasolle P ). 4. Pienen maan kysyntä ei juurikaan vaikuta maailmanmarkkinoihin, joten sen kannalta muutokset maailmanmarkkinahinnassa ovat eksogeenisia", siinä missä muutokset markkinahinnassa yksittäisen kuluttajankin kannalta. Mantelimaitomenot ovat R = P Q, ja muutos menoissa saadaan kaavasta: (% muutos menoissa) = (1 + kysynnän hintajousto) (% muutos hinnassa) % muutos hinnassa on - 4% ja hintajousto on annettu maittain. Lasketaan muutos mantelimaitomenoissa: (a) Muutos menoissa Islannissa: (1 1) ( 4) = 0%. Kun kysyntä on yksikköjoustavaa, ei hinnan muutos saa aikaan muutosta menoissa. (b) Muutos menoissa Itävallassa: (1 0.5) ( 4) = 2%. Kysyntä on joustamatonta, joten hinnan lasku lisää kysyntää suhteessa vähemmän kuin hinta laski, joten menot laskevat. (c) Muutos menoissa Uruguayssa: (1 2.2) ( 4) = 4.8%. Kysyntä on joustavaa, joten hinnan lasku lisää kysyttyä määrää suhteessa enemmän kuin hinta nousi, joten menot kasvavat. 5. (a) Vakioinen tarjonta ja tarjonnan täydellinen joustamattomuus merkitsevät sitä, että tarjontakäyrä on pystysuora. n muutos vastaa uuden tonttimaan tuomaa lisätarjontaa markkinoille. Tarkastellaan tilanteita eri kysyntöjen vallitessa i. Asuntojen kysyntä on joustavaa. Jos kysyntä on joustavaa, muutos hinnassa on suhteessa pienempi kuin muutos määrässä. Kaupungin asuntorakennusmaiden yhteenlaskettu markkina-arvo (hinta kertaa määrä) kasvaa, koska määrä kasvaa suhteessa enemmän kuin hinta laskee. 6

7 ii. Asuntojen kysyntä on yksikköjoustavaa Kun kysyntä on yksikköjoustavaa, hinta muuttuu samassa suhteessa kuin määrä. Markkina-arvo pysyy samana kuin ennen tarjonnan muutosta. iii. Asuntojen kysyntä on joustamatonta. Kun kysyntä on joustamatonta, pienikin muutos määrässä aiheuttaa suuria muutoksia hinnassa. Tarjonnan lisäys siis laskee hintaa suhteessa enemmän, jolloin markkina-arvo laskee. 7

8 (b) Tarkastellaan kysynnän muutoksen vaikutusta hintatasoon kahdessa eri skenaarioissa. Tarjonta pysyy molemmissa samana. i) Nuori Helsinkiläinen teknologiayritys Mokia kasvaa innovaatioidensa ansiosta yhdeksi maailman johtavista älykellovalmistajista. Yritys rekrytoi voimakkaasti kasvun aikana ja iso osa asiantuntijoista tulee ulkomailta. Asuntojen kysyntä kasvaa nopeammin kuin asuntojen tarjonta. Hinnat nousevat: P' P ii) Helsingin ja sen lähiseutujen välille rakennetaan supernopea liikenneyhteys Hyperloop ( pienentäen matka-ajan esimerkiksi Kirkkonummelta Helsinkiin vain minuutteihin. Yhä useampi päättää 8

9 asua väljästi lähiseuduilla. Helsingin asuntojen kysyntä nousee silti, mutta suhteessa vähemmän kuin tarjonta. Tämän seurauksena hinnat laskevat: P P' 6. Tehtiin luokassa. 9