Ohjelmistotekniikan matemaattiset menetelmät tentin kysymykset, vastaukset ja arvosteluperiaatteita
|
|
- Eveliina Lattu
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ohjelmistotekniikn mtemttiset menetelmät tentin kysymykset, vstukset j rvosteluperitteit Antti Vlmri TT / Ohj 1. helmikuut 200 Tässä tekstissä käyn läpi opintojkson Ohjelmistotekniikn mtemttiset menetelmät pidetyn tentin vstukset. Pyrin esittämään vstukset ymmärrettävästi j lisäksi perustelen joitkin vstuksi. Tämän vuoksi os vstuksistni on pitempiä kuin nnettu til sllisi. Täysiin pisteisiin on yleensä riittänyt vtimttommpi vstus. Arvosteluperitteet koskevt vin kyseistä tenttiä. Täysin moitteettomt vstukset tuottvt tietysti in täydet pisteet, mutt hiemn virheellisten vstusten pisteytys voi vihdell tenttikerrst toiseen, smoin vstusten, jotk ovt selkeästi väärin mutt joiss on silti jotkin oikensuuntist. Vjit mutt noll suurempi pistemääriä join vin niissä tpuksiss, joiss vstus jkntuu luonnostn osiin jotk voi pisteyttää erikseen, ti joiss vstus oli selvästi peritteeltn oikein mutt sisälsi olennisen huolimttomuusvirheen. Tästä syystä vjt noll suuremmt pistemäärät ovt melko hrvinisi. Kirjoit lukukelpoist! Vstukselt ei vdit enempää kuin mihin til riittää. Sivuj on kksi. Opiskelijnro Sähköposti Nimi 1 { n 1 i ; 1 i n : A i A i 1 } 2 := 1; y := n 3 while y A A y mli do { i ; 1 i : j ; 1 j n : A i A j 5 i ; y i n : j ; 1 j n : A i A j if A A y mli then 7 : 1 else y : y 1 1. (3p) Suomenn oheisen ohjelmn rivin väite (älä välitä rivistä 5). mli mli } 1
2 Ohj. mt. men. tentin vstukset j rvosteluperitteet 2 Mikään tulukon lkuosn 1 1 lkio yhteenlskettun tulukon minkään lkion knss ei tuot mli. Jos kvntifiointi oli ilmistu epäselvästi, vähensin pisteen. Jos vstus oli tyyppiä... yhteenlskettun tulukon minkään muun lkion knss..., vähensin 2 pistettä. 2. (3p) Miksi rivin väite pätee, kun riville tulln ensimmäisen kerrn? Silloin 1, joten väli 1 i on tyhjä. Hiemn epämääräisistä vstuksist nnoin 2 p. Vstuksist, joiss oli oikekin sisältö mutt sen lisäksi täysin sinkuulumtont nnoin 1 p. 3. (3p) Kirjoit mhdollisimmn vhv, in rivin 3 luss voimss olev :n j y:n rvoj koskev väite. 1 y n Että 1 nähdään siitä, että loitt rvost 1 j vin ksv. Vstvsti nähdään y n. Väite y pätee ensimmäistä kert riville 3 tultess, kosk luss luvttiin 1 n, joten silloin 1 n y. Jos riville 3 tulln myöhemmin, on kuljettu silmukn läpi. Silmukn sisään mentäessä oli y j silmukss vin toinen muuttujist j y voi viht rvon j vin yhdellä, joten silmukn kierroksen lopuss j siis myös riville 3 plttess pätee y. Kukin epäyhtälö oli yhden pisteen rvoinen. Jos vstus oli kokonisuuten pätemätön väite, nnoin 0 p, pitsi että virheellisestä väitteestä y skotin vin yhden pisteen. Väitteen muotoiluss esiintyneistä kummllisuuksist skotin yhdestä kolmeen pisteeseen.. (3p) Miten rivin 7 luss voi päätellä, että j ; y j n : A A j mli? Kosk 1 y n, näemme, että 1 n. Niinpä rivin 5 kvss voidn vlit j. Sdn i ; y i n : A i A mli. Jos vstuksess ei oltu vedottu rivin 5 kvn vn oli yritetty päätellä väite muuten, vdin, että päätelmässä oli jollkin tvll snottu Silloin kun y pieneni rvost j, päti A A j mli. Kosk ei ole sen jälkeen pienentynyt, sm pätee nykyiselläkin :n rvoll. 5. (3p) Miten rivin 7 luss voi päätellä, että j ; 1 j y : A A j mli? if-testin vuoksi tiedetään, että A A y mli. Rivillä 1 luvtn, että tulukko on nousevss suuruusjärjestyksessä. Niinpä kun 1 j y, pätee A j A y j siten A A j mli. Jos väitettiin että A j A y, niin yksi piste ktosi.. (3p) Miten rivin luss voi päätellä, että A A y mli?
3 Ohj. mt. men. tentin vstukset j rvosteluperitteet 3 Rivillä 3 suljettiin pois mhdollisuus A A y mli. mli, j rivillä mhdollisuus A A y 7. (3p) Kirjoit rivin kvn kltinen mutt vhvempi, rivin 7 luss voimss olev kv. i ; 1 i : j ; 1 j n : A i A j mli Rivin jälkeen ei mitään ole vielä muutettu, joten sen kv pätee yhä. Tehtävissä 5, j huomttiin, että A A j mli, jos 1 j y, j y ti y j n. Siis j ; 1 j n : A A j mli. Tämä yhdistettynä rivin kvn tuott vstuksen. Tähän trjottiin vstuksi, joiss väitettiin A i A j! mli joillekin i j j. Tässä on sikäli järkeä, että A i A j " mli on idosti vhvempi väite kuin A i A j # mli. Tämä väite ei kuitenkn välttämättä päde kikill niillä i j j, joist rivin kv puhuu. Esimerkiksi kun mli j A , on khden kierroksen jälkeen 2, y 3 j A 1 $ A mli. Pätemättömästä kvst nnoin noll pistettä. Jos i j j oli rjttu niin kpelle lueelle, että kv päti, nnoin osn pisteistä. Täysiä en ntnut, kosk rjus heikentää väitettä riviin verrttun. Kotitehtävä: myös rivin luss pätee jokin kv, jok on suku iemmin nnetuille j perusteltviss edellä olevn kltisell päättelyllä. Kirjoit kyseinen kv perusteluineen.. (3p) Ann mli j A 1 [,,, ] siten, että lopuksi 1 y n. Vikk mli 5 j A ,. (3p) Ann mli j A 1 [,,, ] siten, että lopuksi 1 y n. Vikk mli j A , 10. (3p) Jos lopuss y, niin mitä tiedetään tulukon A sisällöstä? Joko A A mli, ti mli ei ole muodostettviss tulukon A khden lkion summn. Hyväksyin täysin pistein myös hiemn heikommn väitteen: mli ei ole muodostettviss tulukon A khden eri lkion summn. Sen sijn jos väitettiin että mli ei ole muodostettviss tulukon A khden lkion summn, niin skotin 2 p. Tämä väitehän ei päde esimerkiksi silloin, kun mli j A Jos väitettiin että ei löytynyt, niin nnoin 0 p. Vikk mtemtiikss sn löytyy käytetään usein ilmuksen on olemss synonyymin, on niillä tietokoneohjelmien tpuksess olennisesti erilinen merkitys: jotkin voi oll olemss, vikk ohjelm ei sitä löytäisikään. Ohjelmist päättelyssä vinkysymys usein on, löytääkö ohjelm vrmsti sen mitä on olemss. 11. (3p) Perustele edellinen vstuksesi.
4 Ohj. mt. men. tentin vstukset j rvosteluperitteet Rivin nsiost tiedetään, että inkn mikään pikk ennen sijitsev lkio ei voi oll osllisen khden lkion summss, jonk tulos on mli. Rivin 5 vuoksi sm voidn sno lkioist, jotk sijitsevt pikn y jälkeen. Näin ollen, jos mli voidn muodost A:n lkioiden summn, on molempien yhteenlskettvien sijittv lueell y. Jos y, niin silloin molempien yhteenlskettvien on oltv kohdst. * * * Tentin ohjelm voidn siis käyttää löytämään tp muodost mli tulukon A khden lkion summn, jos sellinen on olemss. Jos vditn, että lkiot ovt erit, riittää j ohjelm j ktso lopuksi, onko y. Jos sllitn lkioiden olevn smt, pitää ohjelmn jälkeen vielä trkst, että jos y, niin onko 2 % A mli. Ohjelmn nerokkuus on siinä, että se selviää tehtävästään ilmn, että kokeilln kikki prej. Eri lkioiden prej on 1 2 n2 1 2 n, mutt ohjelm kokeilee enintään vin n 1 pri. Isoill n tämä tekee ohjelmst huomttvsti nopemmn kuin mikään kikkien prien kokeilemiseen perustuv ohjelm. Ohjelm edellyttää, että A on nousevss suuruusjärjestyksessä, mutt hyvällä järjestämislgoritmill A sdn järjestykseen niin nopesti, että ohjelmn nopeusetu säilyy suurimmlt osltn. Ohjelmn juju on snottu rivien j 5 kvoiss. Ne ilmisevt, että :n edellä j y:n jäljessä olevt lkiot eivät tule kysymykseen. Tehtävässä 2 selvitettiin, miksi rivin kv pätee kun silmukkn tulln ensimmäisen kerrn. Jos silmukn suoritus menee rivin kutt, ei mikään rivin kvss minittu si muutu, joten kv on voimss kun silmukn lkuun tulln uudelleen. Jos silmukn suoritus menee rivin 7 kutt, sdn tehtävässä 7 löydetty kv, jok rivin 7 vikutuksest muuttuu rivin kvksi. Iden on, että riville 7 tultess on stu uuten tieton, että myöskään senhetkisen :n kohdll olev lkio ei tule kysymykseen, joten rivillä 7 liitetään se hylättyjen joukkoon. Rivin kv siis säilyy voimss, kun silmukn läpi kuljetn kump thns reittiä. Vstv päättely voidn tehdä rivin 5 kvlle. Niinpä molemmt kvt ovt voimss in kun tulln silmukn lkuun. Ne ovt voimss myös ohjelmn lopuss, kosk sinne joudutn, kun silmukn lkuun tulln viimeisen kerrn j todetn, että silmukn ehto ei (enää) pädekään. Tehtävissä 10 j 11 niitä käytettiin ohjelmn lopuss sen päättelemiseksi, että ohjelm nt oiken tuloksen. 12. (p) Olkoon Σ '& c(. Piirrä mhdollisimmn pienet deterministiset äärelliset utomtit siten, että niiden hyväksymät kielet ovt kuvusten mukiset. ( ) x* = x pyöristettynä ls.) B +& 1 %%% n, Σ-.0/ i ; 1 i n : i 1 j ; i j n : j ( A +& 1 %%% n, Σ-. n 3( B C +& n. n 1 2) n3 3* 1( A: Automtin tulee hyväksyä kikki merkkijonot, joiden pituus on enintään 2, eikä muut.
5 = Ohj. mt. men. tentin vstukset j rvosteluperitteet : c 7 : c B: Kielen määritelmä poimii ne merkkijonot, joiss on josskin kohti (/ i ; 1 i n : i ) siten, että missään myöhemmässä kohdss ei ole :tä ( j ; i j n : j ). Knntt huomt, että tämä ei kiellä sellisi, joiden jälkeen tulee vielä, kunhn viimeisenkin :n jälkeen tulee joskus. Kun merkkijono luetn, :n pitää viedä lopputiln kosk sen jälkeen ehto on voimss. Myöhemmin tulevn :n pitää peru lopputilss olo, j sitä myöhempi plutt sen ts voimn. Vstus knntt siis rkent khdest tilst, joist toinen trkoitt sitä, että viimeisin on olemss eikä sen jälkeen ole tullut :tä, j toinen tämän vstkoht. Tiloist pitää lisätä vielä kret niille kkosille, joille ei vielä ole kri. Nämä kkoset eivät vikut ehdon voimssoloon, joten niitä vrten tehdyt kret plvt sinne mistä lähtivät. Stiin oheinen kuv. Vstuksen epädeterministisyydestä skotin pisteen verrn, smoin pluu--kren puuttumisest. 7 ; c ; c C: Kv vlitsee ne pelkästään :st koostuvt jonot, joiden pituus on 1 j välillä 3 5. Oheinen kuv näyttää ne. (Minull sttui lipshdus: trkoitukseni oli kirjoitt n 1 n mod 3 1, jolloin oike vstus olisi päättynyt kolmen :n silmukkn joss on yksi hyväksymistil.) = 7 ; = 13. (3p) Määrittele tehtävän 12 kieli B säännöllisellä lusekkeell. Helpoimmll pääsee, kun ilmisee sen :n jok on kohdss i, j snoo, että sitä ennen s oll mitä vin (.. c>- ) j sen jälkeen mitä thns muut kuin (. c- ):.. c -. c - 1. (3p) Merkkijono 1 2 %%% n on plindromi, jos j vin jos se on tkperin sm kuin etuperin. Kirjoit logiikn kv, jok snoo, että 1 2 %%% n on plindromi.
6 ; Ohj. mt. men. tentin vstukset j rvosteluperitteet i ; 1 i n : i n? i@ 1 n Vstukseksi kelp myös i ; 1 i A) 2 * : i n? n i@ 1, sillä kun i A) 2 *, on n i 1 i, joten testi i n? i@ 1 joko on trpeeton kosk siinä testtn lkiot itseään vstn, ti se on jo tehty muodoss n? i@ 1 i. 15. (3p) Osoit, että jos kkosto on & 1(, niin kieli plindromit on säännöllinen. Kikki pelkästään ykkösistä koostuvt merkkijonot ovt plindromej. Kieli on siis 1- eli & 1(B-. Tämän kielen voi osoitt säännölliseksi esimerkiksi totemll, että 1- on säännöllinen luseke, jonk kieli se on; ti piirtämällä oheisen DFA:n. Oike perite mutt väärä kieli (esimerkiksi 11 - ) tuotti 2 p. 7 1 = 1. (p) Osoit, että jos kkosto on & 1 2(, niin kieli plindromit ei ole säännöllinen. Vstukseksi ei riitä sn pumppuslemm, pitää myös kerto mihin merkkijonoon sitä sovellt j miten epäsäännöllisyys seur soveltmisen tuloksest. Tästä tehtävätyypistä oli perusteellinen selitys edellisessä tentin plutetekstissä. 17. (p) Kirjoit BNF-määritelmä kielelle P = plindromit, kun kkosto on & 1 2(. P ::= ε P 1. 2 P 2 Jos vstus tuotti vin pituudeltn prittomt plindromit, se tuotti 3 pistettä. Smoin kävi, jos se tuotti vin pituudeltn prilliset plindromit. Jos se tuotti kikki muut plindromit pitsi ε, nnoin 5 p. 1. (p) Piirrä deterministinen äärellinen utomtti, jok hyväksyy smn kielen kuin kuvn utomtti. Näytä, miten utomttisi tilt vstvt nnetun utomtin tiloj. 7 ; Tyhjän merkkijonon luettun utomtti voi oll vin tilss numero 1. Lopputuloksen lkutilksi tulee siis til, jok edust joukko & 1(. Se on hylkäystil, kosk til 1 on hylkäystil.
7 = R ; Q Ohj. mt. men. tentin vstukset j rvosteluperitteet 7 Tilst 1 käsin lkuperäinen utomtti voi luke :n ti :n. Lukemll :n se voi päästä tiln 1 ti 2. Tästä sdn lopputulokseen -kri lkutilst tiln & 1 2(. Tämäkin til on hylkäystil, kosk sekä 1 että 2 ovt hylkäystiloj. Lukemll :n tilst 1 utomtti pääsee vin tiln 1. Niinpä lopputuloksen tilst & 1( vedetään -kri itseensä. Tiloist 1 j 2 päästään :ll tiloihin 1, 2 j 3; j :llä vin tiln 1. Sdn -kri tilst & 1 2( uuteen tiln & 1 2 3( j -kri jo tunnettuun tiln & 1(. Til & 1 2 3( on lopputil, kosk til 3 on lkuperäisen utomtin lopputil. Tilst & 1 2 3( tulee -kri itseensä j -kri uuteen lopputiln & 1 3(. Siitä tulee -kri itseensä j -kri tiln & 1 2 3(. Nyt vstus on vlmis. Kosk tilojen numerot ovt yksinumeroisi, ei iheudu seknnuksen vr, jos jätämme tilojen esityksestä pois joukkosulkeet j pilkut CD GHIJEF = ; CDEF GHIJ 13 = Oikess vstuksess on siis kksi lopputil & 1 2 3( j & 1 3(. Tämä johtuu siitä, että lkuperäisessä utomtiss -kret eivät vie tiln 2. Jos lopputulos minimoidn, tilt & 1 2 3( j & 1 3( sulutuvt yhdeksi tilksi (j mitään muut ei tphdu). Kosk minimoidun lopputuloksen tiloill ei ole enää selkeää vstvuutt lkuperäisen utomtin tiloihin, skotin kksi pistettä, jos oli nnettu minimoitu lopputulos niin että lopputiln numeron oli 123. Minimoitu lopputulos muunlisell tilojen numeroinnill tuotti 3 pistettä, j muu oiken kielen hyväksyvä DFA yhden pisteen. /0, F L P. Joukon P lkiot piirretään ympyröinä, T suorkitein j F nuolin. Joukon ˆM lkioiden sisään piirretään täplä. Petriverkko on tässä tentissä rkenne P T F ˆM, missä P K T P M T NO T M P j ˆM L P A B C D E 1. (5p) Ilmoit kuvn Petriverkon P, T, F j ˆM. P +& A C(, T +& B D E(, F S& A B B C A D D A E A C E( j ˆM S& A(. 20. (3p) Piirrä Petriverkko siten, että. P. 2,. T. 1 j F on mhdollisimmn suuri. Pitää siis piirtää kksi ympyrää, yksi suorkide j mhdollisimmn pljon nuoli. Kosk F L P M T TNU T M P, s nuoli kulke ympyrästä suorkiteeseen j toisinpäin, mutt ei ympyrästä ympyrään eikä suorkiteest suorkiteeseen. Kosk F on joukko, s smll välillä oll
8 Z Z Z = = Z Z Z Ohj. mt. men. tentin vstukset j rvosteluperitteet smn suuntn enintään yksi nuoli. Kosk ˆM:stä ei ole snottu mitään, s ympyröiden sisään piirtää täplät ti jättää piirtämättä. 21. (3p) Olkoon x, P N T. Määrittele V x niiden olentojen joukkon, joist on nuoli x:ään. Siis V x on oltv muoto & olento. ehto (. Kosk nimi x on käytössä tehtävässä, on luontev nt olennoille nimeksi y, siis V x W& y. y:stä on nuoli x:ään (. Kosk nuolten joukko on F, sdn y:stä on nuoli x:ään ilmistuksi kirjoittmll y x, F. Stiin V x & y.! y x, F ( Myös kelp V x & y, P N T. y x, F (. Siinä on minittu, että y:n pitää oll P:n ti T :n lkio. Tämä vtimus kyllä seur jo siitä, että y x, F LW P M T NO T M P, mutt sen snomisest selvästi ei ole hitt. Ohjelmointikielen C++ operttoreiden presedensseille pätee pr(&) > pr(ˆ) > pr( ) > pr(&&) > pr( ). Jos & x y(xl & 0 1(, niin x & y x && y j x y x y. 22. (3p) Vlitse x, y j z siten, että x && y z x && y z. x 0 j z 1. y s oll kumpi vin. x && y z. Kosk && sitoo vhvemmin x && y z. Tästä vstus on helppo päätellä. Vikkei osisikn Kosk && sitoo heikommin kuin, on x && y z kuin, on x && y z päätellä, sen löytää kokeilemll kikki khdeksn x:n, y:n j z:n rvoyhdistelmää. 23. (p) Piirrä lusekepuut lusekkeille () x && y z j () x && y z. Lusekkeiden oike ryhmittely näytettiin edellisen tehtävän selityksessä. Niistä on helppo piirtää puut: x () && y z x && () y z loppu
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()
LisätiedotT Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.
T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015
ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 25 Kierros 3, 26. 3. tmmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Ldi epädeterministinen äärellinen utomtti, jok test onko nnetun inäärijonon kolmnneksi viimeinen merkki,
LisätiedotLaskennan mallit (syksy 2007) Harjoitus 5, ratkaisuja
58226 Lskennn mllit (syksy 27) Hrjoitus 5, rtkisuj. Muodostetn NF kielelle : ε ε Muunnetn DF:ksi: {,,} {,} {,} {,} Luennoll (s. 5) stiin kielelle seurv DF: Poistmll tästä svuttmttomt tilt sdn Tulos on
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2016 Kierros 2, 18. 22. tmmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D1: Formuloi luennoll (monisteen s. 17) esitetty yksinkertinen khviutomtti täsmällisesti äärellisen
LisätiedotQ = {q 1, q 2, q 3, q 4 } Σ = {a, b} F = {q 4 },
T-79.48 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 4 Demonstrtiotehtävien rtkisut 4. Tehtävä: Ldi epädeterministinen äärellinen utomtti, jok test onko nnetun inäärijonon kolmnneksi viimeinen merkki,
LisätiedotSäännöllisten operaattoreiden täydentäviä muistiinpanoja
Säännöllisten operttoreiden täydentäviä muistiinpnoj Antti-Juhni Kijnho 1. huhtikuut 2011 Vnht määritelmät Määritelmä 1. Äärellinen epätyhjä joukko on merkistö, j sen lkioit kutsutn merkeiksi. Määritelmä
Lisätiedot2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:
2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automttimlleist poikkev tp kuvt yksinkertisi kieliä. Olkoot A j B kkoston Σ kieliä. Perusopertioit: Yhdiste: A B = {x Σ x A ti x B}; Ktentio: AB = {xy Σ x A, y B}; Potenssit:
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 22. syyskuuta 2016
lusekkeet, lusekkeet, TIEA241 Automtit j kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhni Kijnho lusekkeet j smuus TIETOTEKNIIKAN LAITOS 22. syyskuut 2016 Sisällys lusekkeet, lusekkeet lusekkeet j smuus j smuus lusekkeet
LisätiedotLaskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja
582206 Lskennn mllit (syksy 2010) 1. kurssikoe, rtkisuj 1. [2+2+2 pistettä] Säännöllisissä lusekkeiss on käytetty tuttu lyhennysmerkintää Σ = ( ). () merkkijonot, joiden kksi ensimmäistä merkkiä ovt joko
LisätiedotAutomaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:
2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automttimlleist poikkev tp kuvt yksinkertisi kieliä. Olkoot A j B kkoston Σ kieliä. Perusopertioit: Yhdiste: A B = {x Σ x A ti x B}; Ktentio: AB = {xy Σ x A, y B}; Potenssit:
LisätiedotOhjelmistotekniikan matemaattiset menetelmät tentin kysymykset, vastaukset, arvosteluperusteet ja vastausohjeita
Ohjelmistotekniikn mtemttiset menetelmät tentin 16.12.2003 kysymykset, vstukset, rvosteluperusteet j vstusohjeit Antti Vlmri TTY / Ohj 20. tmmikuut 2004 Käyn tässä tekstissä perusteellisesti läpi opintojkson
LisätiedotKuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.
Määritelmä..12. Oletetn, että 1 =(V 1,E 1 ) j 2 =(V 2,E 2 ) ovt yksinkertisi verkkoj. Verkot 1 j 2 ovt isomorfiset, jos seurvt ehdot toteutuvt: (1) on olemss bijektio f : V 1 V 2 (2) kikill, b V 1 pätee,
Lisätiedot2.2 Automaattien minimointi
24 2.2 Automttien minimointi Kksi utomtti, jotk tunnistvt täsmälleen smn kielen ovt keskenään ekvivlenttej Äärellinen utomtti on minimlinen jos se on tilmäärältään pienin ekvivlenttien utomttien joukoss
LisätiedotOlkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)
T 79.148 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2.4 Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään
LisätiedotII.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku
II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä
LisätiedotOlkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään
T 79.00/002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2. Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään
LisätiedotAutomaatin tunnistama kieli on sen hyväksymien merkkijonojen joukko. Täsmällinen muotoilu: δ,q 0,{q 2,q 3,q 6 }), missä
T 79.1001/1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2.3 Äärellisen utomtin käsitteen formlisointi eknistinen mlli: syötenuh: nuhpää: ohjusyksikkö: i n p δ u q 1 q 2 Äärellinen utomtti koostuu äärellistilisest
Lisätiedot3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko
3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu
LisätiedotA-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.
MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin
LisätiedotRiemannin integraalista
Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2016 Kierros 5, 8. 12. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D1: Hhmolusekkeet ovt esimerkiksi UN*X-järjestelmien tekstityökluiss käytetty säännöllisten lusekkeiden
LisätiedotTäydentäviä muistiinpanoja epädeterministisistä äärellisistä automaateista
Täydentäviä muistiinpnoj epädeterministisistä äärellisistä utomteist Antti-Juhni Kijnho 2. mrrsuut 25 NFA Trstelln seurv NFA:t. 2 3 Sen toimint merijonoll voidn esittää päätöspuun: 3 3 2 2 3 3 TIEA24 Automtit
LisätiedotLaskennan mallit Erilliskoe , ratkaisuja (Jyrki Kivinen)
58226 Lskennn mllit Erilliskoe 4.2.2, rtkisuj (Jyrki Kivinen). [6+6+3+3 pistettä] () Kieli A koostuu niistä kkoston {, } merkkijonoist, joiss esiintyy osjono. Esitä kielelle A sekä deterministinen äärellinen
LisätiedotTee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!
MAA8 Koe 4.4.016 Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muist kirjt nimesi j ryhmäsi. Väliviheet perustelevt vstuksesi! A-osio. Ilmn lskint. MAOLi s käyttää. Mksimissn 1h ik. Lske
LisätiedotDiskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 6 / vko 13
MS-A040 Diskreetin mtemtiikn perusteet, IV/07 Kngslmpi / Jkosson Diskreetin mtemtiikn perusteet Lskuhrjoitus / vko Tuntitehtävät 4-4 lsketn lkuviikon hrjoituksiss j tuntitehtävät 45-4 loppuviikon hrjoituksiss.
Lisätiedot2.5 Säännöllisten kielten rajoituksista
68 2.5 Säännöllisten kielten rjoituksist Minkä thns kkoston formlej kieliä (= päätösongelmi, tunnistusongelmi) on ylinumeroituv määrä kun ts säännöllisiä lusekkeit (= merkkijonoj) on numeroituv määrä Näin
LisätiedotOSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA
OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij
Lisätiedot1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [
1. Derivtn Testi Jos funktio f on jtkuv voimell välillä ], b[ j x 0 ], b[ on kriit. ti singul. piste niin { f (x) < 0, x ], x 0 [ f x (x) > 0, x ]x 0, b[ 0 on lokli minimipiste (1) { f (x) > 0, x ], x
LisätiedotT Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka )
T-79.3001 Kevät 2009 Logiikk tietotekniikss: perusteet Lskuhrjoitus 7 (Predikttilogiikk 9.1 10.2) 19.3. 23.3. 2009 Rtkisuj demotehtäviin Tehtävä 9.1 Rtkisuss on käytetty usen otteeseen rjoitettuj universli-
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 5 1 Jtkuvuus Trkstelln funktiot fx) josskin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jtkuv ti epäjtkuv. Jtkuvuuden ymmärtää prhiten trkstelemll epäjtkuv
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali
MS-A1{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: Integrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 5.1.216 Pekk Alestlo,
LisätiedotIntegraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO
Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten
LisätiedotMatematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista
Mtemtiikn johntokurssi, syksy 07 Hrjoitus 6, rtkisuist. Onko jokin emojen 5 tehtävän reltioist ) R := {(, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, )}, ) S := {(, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ),
LisätiedotRistitulo ja skalaarikolmitulo
Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden
Lisätiedot5 Epäoleellinen integraali
5 Epäoleellinen integrli 5. Integrlin suppeneminen Olkoon f sellinen välillä [, b[ (ei siis välttämättä pisteessä b) määritelty funktio, että f on Riemnn-integroituv välillä [, ] kikill ], b[ eli on olemss
Lisätiedot10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA
MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion
LisätiedotMS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali
MS-A1{2,3,4,5} (SC, ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: ntegrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November
Lisätiedot6 Kertausosa. 6 Kertausosa
Kertusos Kertusos. ) b). ) b). ) ( ( ) : ) ( : ) b) { : [ ( ) ]} { :[ - ]} { : } -{ - } -{} c) ( ) : - ( ) ( ) ( ) ( 9) 9 9 Kertusos. ) ( ) b) ( ). ) ) ) b) / / c) : 7 7. ) ) ) b) Kertusos c) : 7 ( 9)
Lisätiedot763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014
763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Rtkisut 1 Kevät 014 1. Tehtävä: Lske, kuink mont hilpistettä on yksikkökopiss ) yksinkertisess kuutiollisess, b) tkk:ss j c) pkk:ss. (Ot huomioon, että esimerkiksi yksikkökopin
LisätiedotVEKTOREILLA LASKEMINEN
..07 VEKTOREILL LSKEMINEN YHTEENLSKU VEKTORIT, M4 Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on vektorin
LisätiedotSyksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut
Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.
Lisätiedot2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä
2.4 Pienimmän neliösummn menetelmä Optimointimenetelmiä trvitn usein kokeellisen dtn nlysoinniss. Mittuksiin liittyy virhettä, joten mittus on toistettv useit kertoj. Oletetn, että mittn suurett c j toistetn
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Valinnaisten opintojen syventäviin opintoihin kuuluva tutkielma. Lauri Kumpulainen. Büchin automaateista
TAMPEREEN YLIOPISTO Vlinnisten opintojen syventäviin opintoihin kuuluv tutkielm Luri Kumpulinen Büchin utomteist Luonnontieteiden tiedekunt Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelm Huhtikuu 2017 Tmpereen
Lisätiedot7.lk matematiikka. Geometria 1
7.lk mtemtiikk 1 Htnpään koulu 7B j 7C Kevät 2017 2 Sisällys 1. Koordintisto... 4 2. Kulmien nimeäminen j luokittelu... 8 3. Kulmien mittminen j piirtäminen... 10 4. Ristikulmt j vieruskulmt... 14 5. Suort,
LisätiedotVEKTOREILLA LASKEMINEN
3..07 VEKTOREILLA LASKEMINEN YHTEENLASKU VEKTORIT, MAA Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on
LisätiedotKieli, merkitys ja logiikka, kevät 2011 HY, Kognitiotiede. Vastaukset 2.
Kieli, merkitys j logiikk, kevät 2011 HY, Kognitiotiede stukset 2. ** Kikiss utomteiss lkutil on. 1.. nn äärelliset utomtit luseille (1-c), jokiselle omns. (1).. c. q3 q4 q3 q4 q5 q6. Muodost äärellinen
Lisätiedot5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)
5.4 Ellipsi j hypereli (ei kuulu kurssivtimuksiin, lisätieto) Aurinkokuntmme plneett kiertävät Aurinko ellipsin (=litistyneen ympyrän) muotoist rt, jonk toisess polttopisteessä Aurinko on. Smoin Mt kiertävät
Lisätiedot3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus
Tietojenkäsittelytiede 24 Joulukuu 2005 sivut 8 21 Toimittj: Jorm Trhio c kirjoittj(t) Historiljennus mllipohjisess testuksess Timo Kellomäki Tmpereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikn litos 1 Johdnto
LisätiedotLINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat
(0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset
LisätiedotTarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.
Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen
LisätiedotReaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?
Relinen lukulue POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT, MAA Millinen on luku, joss on päättymätön j jksoton desimlikehitelmä? Onko sellisi? Trkstelln Pythgorn luseest stv yksikköneliön lävistäjää, luku + = x x =.
LisätiedotPainopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1
Pinopiste Snomme ts-ineiseksi kpplett, jonk mteriliss ei ole sisäisiä tiheyden vihteluj. Tällisen kppleen pinopisteen sijinti voidn joskus päätellä kppleen muodon perusteell. Esimerkiksi ts-ineisen pllon
Lisätiedotlim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.
Mtemtiikk III 0600 Kurssi / Differetili- j itegrlilske jtkokurssi Tee 7 tehtävää ) Määritä lim ( ) ) + b) Määritä vkio site, että luseke ( ) + + ( )( ) ( + + ) + + + + + lim + lim lim (p) o jtkuv myös
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015
TIEA24 Automaatit ja kieliopit, syksy 205 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 5. marraskuuta 205 Sisällys Käsiteanalyysiä Tarkastellaan koodilukkoa äärellisenä automaattina. Deterministinen äärellinen
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 12. tammikuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 12. tammikuuta 2012 Sisällys Sisällys Äärellisiä automaatteja PUSH ON PUSH OFF Q T Q J C C H S C,Q C,Q 0 50s 1e
LisätiedotMutta esimerkiksi 0-kertaisesti pumpattaessa: Siten L ei voi olla säännöllinen.
2.8 Säännöllisten kielten rjoituksist Krdinliteettisyistä on oltv olemss (pljon) ei-säännöllisiä kieliä: kieliä on ylinumeroituv määrä, säännöllisiä lusekkeit vin numeroituvsti. Voidnko löytää konkreettinen,
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C Tietojenkäsittelyteori Kevät 6 Kierros 8, 7.. mliskuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Määrittele Turingin koneen stndrdimllin muunnelm, joss koneen työnuh on molempiin suuntiin ääretön, j osoit
Lisätiedot( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,
Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d
LisätiedotPolynomien laskutoimitukset
Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää
LisätiedotTeoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta
Jkso 10. Sähkömgneettinen induktio Näytä ti plut tämän jkson tehtävät viimeistään tiistin 13.6.2017. Ekstr-tehtävät vstvt kolme tvllist tehtävää, kun lsketn lskuhrjoituspisteitä. Teori tähän jksoon on
Lisätiedota = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1
5 Integrli 5.1 Määritelmä j ominisuudet Olkoon f : [, b] R jtkuv. Muodostetn välin [, b] jko = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b j siihen liittyvä yläsumm S = n M k (x k x k 1 ), M k = mx{f(x) x k 1 x x k },
LisätiedotVastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.
S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn
Lisätiedot1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot
. Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä
LisätiedotRiemannin integraali
LUKU 5 iemnnin integrli Tässä luvuss funktion f iemnnin integrli merkitään - b f = - b f() d. Vstvsti funktion f Lebesgue in integrli merkitään f = f() dm(). [,b] [,b] Luse 5.1. Olkoon f : [, b] rjoitettu
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit
TIEA241 Automtit j kieliopit Antti Vlmri Jyväskylän yliopisto Informtioteknologin tiedekunt Symoleit 1 1 Johdnto 4 2 Äärelliset utomtit j säännölliset kielet 10 3 Yhteysriippumttomt kieliopit 87 4 Lskettvuus
Lisätiedot4 Pinta-alasovelluksia
Pint-lsovelluksi. Kuvjn lle jäävä pint-l voidn määrittää, jos kuvj on -kselin yläpuolell. Välillä [, 5] funktion f kuvj on -kselin lpuolell. Peiltn funktion f kuvj -kselin suhteen, jolloin sdn funktion
LisätiedotPythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause
Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin
LisätiedotTehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,
LisätiedotPreliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013
Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)
Lisätiedot2.1 Vaillinaiset yhtälöt
.1 Villiniset yhtälöt Yhtälö, jok sievenee muotoon x + bx + c = 0 (*) on yleistä normlimuoto olev toisen steen yhtälö. Tämän rtkiseminen ei olekn enää yhtä meknist kuin normlimuotoisen ensisteen yhtälön
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 9 Kirsi Vljus Jyväskylän yliopisto Luento 9 () Numeeriset menetelmät 17.4.2013 1 / 29 Luennon 9 sisältö Numeerisest integroinnist Newtonin j Cotesin kvt Luento 9 ()
LisätiedotY56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset
Y6 Mikron jtkokurssi kl 008: HARJOITUSTEHTÄVÄT Mllivstukset Kuluttjn vlint (Muokttu Burketist 006, 07) Olkoon Mrkon udjettirjoite = 40 Mrkoll on hvin kättätvät referenssit j Mrkon rjusustituutiosuhde on
Lisätiedotθ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö
22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJSTLMÄT 22. Linssien kuvusyhtälö Trkstelln luksi vlon tittumist pllopinnll (krevuussäde R j krevuuskeskipiste C) kuvn mukisess geometriss. Tässä vlo siis tulee ineest ineeseen 2
Lisätiedot. P A Sähkömagnetismi, 7 op Vanhoja tenttitehtäviä
766319A Sähkömgnetismi, 7 op Vnhoj tenttitehtäviä 1. Puoliympyrän muotoon tivutettu suv on vrttu tsisesti siten, että vrus pituusyksikköä kohti on λ. Puoliympyrän säde on. Lske sähkökenttä puoliympyrän
Lisätiedot5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali
ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 9 5 Riemnn-integrli 5. Al- j yläintegrli Voit olett tunnetuksi ll esitetyt supremumin j infimumin ominisuudet (joukot A j B ovt rjoitettuj sekä epätyhjiä j λ R). Jos
Lisätiedot2.4. Juurifunktio ja -yhtälöt
.. Juurifuktio j -yhtälöt.. Juurifuktio j -yhtälöt Juurifuktio lähtökoht void pitää potessifuktiot: f (x) x, missä o luoollie luku;,,,, j yhdistety potessifuktio määrittelee puolest yhtälö f (x) [g(x)],,,,,...
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 22. toukokuuta 2013
TIEA24 Automaatit ja kieliopit, kesä 3 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 22. toukokuuta 3 Sisällys Äärellisiä automaatteja ON PUSH PUSH OFF Q T J Q C C H S C,Q C,Q 0 40 60 80 00, 70 90 Deterministinen
LisätiedotSäännöllisestä lausekkeesta deterministiseksi tilakoneeksi: esimerkki
Säännöllisstä luskkst dtrministisksi tilkonksi: simrkki Hikki Turiinn Yksinkrtistn säännöllistn luskkidn muuttminn dtrministisiksi tilkoniksi onnistuu usin plkästään lusktt tutkimll. Jos luskkn rknn on
Lisätiedot11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS
11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.
LisätiedotKäydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.
DI mtemtiikn opettjksi: Täydennyskurssi, kevät Luentorunko j hrjoituksi viikolle : ti 9.. klo :-5:, to.. klo 9:5-: j klo 4:5-6: Käydään läpi: äärirvo trkstelu, L Hospitl, integrli j srjoj.. Kerrtn äärirvojen
Lisätiedot9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE-11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET http://www.tut.fi/smg/course.php?id=57 Rtkisut Hrjoitukset 3, 2014 Tehtävä 1. Pyydetään muodostmn nnetun piirin Nortonin ekvivlentti. Nortonin, smoin kuin Theveninin,
LisätiedotLaskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 4, ratkaisuja
582206 Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 4, ratkaisuja 1. Esitä tilakaaviona NFA N = (Q, Σ, δ, q 0, F ), missä Q = { q 0, q 1, q 2, q 3, q 4, q 5, q 6, q 7 }, Σ = { a, b, c }, F = { q 4 } ja δ on
LisätiedotTEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.
Topologi I Hrjoitus 10, rtkisuj AP TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jtkuvi funktioit f n : [, b] R, jok suppenee välillä [, b] tsisesti kohti funktiot f : [, b] R. Osoit, että tällöin f n (x) dx f(x) dx.
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP
Kognitiivinen mllintminen I, kevät 007 Hrjoitus. Joukko-oppi. MMIL, luvut -3 Rtkisuehdotuksi, MP. Määritellään joukot: A = {,,, 3, 4, 5} E = {, {}, } B = {, 4} F = C = {, } G = {{, }, {,, 4}} D = {, }
Lisätiedot7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen
7 Funktiosrjoist 7. Funktiosrjojen suppeneminen Seurvksi trkstelln srjoj, joiden termit ovt (lukujen sijst) jollkin välillä I määriteltyjä funktioit. Täsmällisemmin funktiosrjll (ti lyhyemmin srjll) trkoitetn
LisätiedotMitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta
Kirsi Myllyniemi, Blogikurssi teologeille mlikuuss 2006 Mitä blogit ovt Mhdollisuuksi Verkostoitumist Mitä ovt blogit? Mhdollisuuksi Verkostoitumist Sn blogi tulee englnnin snoist web log. Se sisältää
LisätiedotQ on automaatin tilojen äärellinen joukko; Σ on automaatin syöteaakkosto; δ : Q Σ Q on automaatin siirtymäfunktio; q 0 Q on automaatin alkutila;
Q on utomtin tilojen äärellinen joukko; Σ on utomtin syötekkosto; δ : Q Σ Q on utomtin siirtymäfunktio; q Q on utomtin lkutil; F Q on utomtin hyväksyvien tilojen joukko. Siirtymäfunktio δ on määritelmän
LisätiedotS Laskennallinen systeemibiologia
S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn.
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS
0 MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 30 PISTEYTYSKOKOUS 0 ) Sijoitetn x 0 Rtkistn = 0/04,0000 b) Jos neliön sivu on s, niin lävistäjä on s Ehto: s 6 s + s = 6, s 6 3 4s 6,70, joten piiri ) Suorn yhtälö
LisätiedotVALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.2014 Ratkaisut ja arvostelu
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.4 Rtkisut j rvostelu. Koululisen todistuksen keskirvo x on lskettu ) b) c) d) kymmenen ineen perusteell. Jos koululinen nostisi neljän ineen
LisätiedotLaskennan perusmallit (LAP)
Lskennn perusmllit (LAP) Kimmo Fredrikssonin j Mtti Nykäsen mterileist muoknnut Pekk Kilpeläinen Tietojenkäsittelytieteen litos, Itä-Suomen yliopisto sähköposti: pekk.t.kilpelinen@uef.fi Lukuvuoden 2014
Lisätiedot4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI
4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI Neliömtriisin determinntti Neliömtriisin A determinntti on luku, jot merkitään det(a) ti A. Lskeminen: -mtriisin A determinntti: det(a) -mtriisin A determinntti esim.
Lisätiedot****************************************************************** MÄÄRITELMÄ 4:
. Murtopotessi MÄÄRITELMÄ : O Olkoo prillie, positiivie kokoisluku. Ei egtiivise luvu :s juuri trkoitt sellist ei-egtiivist luku b, jok :s potessi o. Merkitää b. Kute eliöjuureki tpuksess, luku b täyttää
LisätiedotParaabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.
5. Prbeli Prbelikin on sellinen pistejoukko, jok määritellään urkäsitteen vull. Prbelin jokinen piste toteutt erään etäissehdon. ********************************************** MÄÄRITELMÄ : Prbeli on tson
LisätiedotNäytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.
Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä
LisätiedotKirjallinen teoriakoe
11 Kirjllinen teorikoe Päivämäärä: Osllistujn nimi: Kirjllinen teorikoe Arviointi koostuu khdest osst: "yleiset kysymykset "j lskutehtävät" Kokeen hyväksytty rj on 51% molemmist osioist erikseen. St 1
LisätiedotMatematiikkaolympialaiset 2008 kuusi vaikeaa tehtävää
Solmu 3/2008 Mtemtiikkolympiliset 2008 kuusi vike tehtävää Mtti Lehtinen Mnpuolustuskorkekoulu 49. Knsinväliset mtemtiikkolympiliset pidettiin Mdridiss 4. 22. heinäkuut 2008. Kilpilijoit oli 535 j he edustivt
Lisätiedot