KOKEMÄEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 KOKEMÄEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Käsitelty yhteistyötoimikunnassa Tiedoksi kaupunginhallituksen henkilöstöjaostolle Hyväksytty kaupunginhallituksessa Tiedoksi kaupunginvaltuustolle

2 KOKEMÄEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto Henkilöstöresurssit ja henkilöstöhallinnon kehittäminen Henkilöstön määrä Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Henkilöstön ammattinimikkeet Henkilöstön sopimusalat ja työaikajärjestelmä Henkilöstön tila Eläkkeelle siirtyminen Poissaolot Palkkakustannukset Henkilöstön kehittäminen Terveydellinen toimintakyky ja työsuojelu Työterveyshuolto Työkyvyn ylläpito Työsuojelu /28

3 1. Johdanto Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla voidaan mm. seurata henkilöstövoimavarojen kehityslinjoja. Kertomus antaa läpileikkauksen kaupungin henkilöstön määrästä, ikä- ja ammattirakenteesta ja eläköitymisestä sekä mm. henkilöstökustannuksista, työpanoksesta ja terveydellisestä toimintakyvystä. Henkilöstösuunnittelu on kytketty talousarvion valmisteluun ja käyttösuunnitelmiin. Henkilöstökertomusta tarvitaan henkilöstövoimavarojen määrän ja laadun ennakointiin sekä muuhun henkilöstön kehittämiseen. Vuoden 2013 talousarviossa todettiin, että henkilöstöpolitiikalle on suurena haasteena uuden henkilöstön rekrytointi eläkkeelle siirtyvän ja muuten kaupungin palveluksesta poistuvan henkilöstön tilalle. Kokemäen kaupungin henkilöstöpolitiikan tavoitteena on olla kilpailukykyinen työnantaja ja että kaupungilla on palveluksessaan ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstökertomus pyrkii osaltaan luomaan katsauksen vuoden 2013 henkilöstöpolitiikan eri osa-alueille. Tilinpäätöksen liitteeksi laadittava henkilöstökertomus on Kokemäellä laadittu vuodesta 1998 alkaen. Se on tarkoitettu luottamushenkilöiden, kaupungin johdon, osastojen, henkilöstöjärjestöjen sekä ulkoisten sidosryhmien käyttöön. Henkilöstökertomuksen tunnusluvuissa on pyritty vuosittaiseen vertailtavuuteen siten, että kertomukseen on sisällytetty myös kaksi edeltänyttä vuotta. Näin ollen vuoden 2013 henkilöstökertomus sisältää myös vuosien 2011 ja 2012 tunnusluvut. Vuoden 2013 henkilöstökertomuksen aineisto on kerätty henkilötietojärjestelmästä ja kaupungin sisäisestä tietojärjestelmästä. Valtakunnalliset vertailutilastot ovat Kuntatyönantajan laatimista tilastoista ja Tilastokeskuksen aluetietokannasta. Henkilöstökertomuksen aineisto on koottu vallinneen tilanteen mukaan. Kunta- ja palvelurakenteeseen jatkuvasti lisääntyvät muutospaineet ja taloudellisen tilanteen kireys asettavat haasteita kaupungin henkilöstölle tulevina vuosina. Henkilöstökertomuksen merkitys korostuu etenkin tilanteessa, jossa kunnat joutuvat niukkenevilla resursseilla turvaamaan tulevaisuudessa laadukkaat kunnalliset palvelut. Tässä tilanteessa kuntatyönantajan on yhä tarkemmin oltava selvillä esimerkiksi henkilökunnan rakenteesta ja osaamisesta, jotta se voi tehokkaammin ja tarkemmin kohdentaa henkilöstövoimavarojaan ja tiedostaa myös kehittämistarpeet. Henkilöstökertomuksessa on esitetty tilastojen, taulukoiden ja kuvioiden avulla erilaista tilastoaineistoa liittyen henkilöstöön. Taulukon ja kuvion selite löytyy taulukon tai kuvion alta ja tämän jälkeen on kerrottu enemmän taulukon tai kuvion sisällöstä. Joka luvun aluksi on lisäksi kerrottu, mitä asioita luvussa käsitellään. 2. Henkilöstöresurssit ja henkilöstöhallinnon kehittäminen Henkilöstöresursseilla tarkoitetaan organisaation käytössä olevan henkilöstön tuottamaa lisäarvoa organisaatiolle. Henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara, resurssi. Henkilöstökertomus peilaa erityisesti organisaation henkilöstöresurssien tilaa 2/28

4 eli henkilöstön tilannetta, vointia ja työkykyä, sekä henkilöstöhallinnon kehittämiseksi tehtyä työtä. Kokemäen kaupungin henkilöstöhallintoa on vuoden 2013 aikana kehitetty kokonaisvaltaisesti. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto on kaupungin henkilöstöasioista vastaavana toimielimenä osallistunut aktiivisesti kehittämistyöhön. Asioiden valmistelu on tapahtunut hallintosääntöuudistuksen myötä perustetun päätöksenteon tuen ja henkilöstöhallinnon tulosyksikön johdolla, ja siihen ovat osallistuneet henkilöstön ja kaupungin yhteistoimintaelimet sekä koko henkilöstö. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto on asettanut tavoitteeksi kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen. Tavoitteen edistämiseksi hyväksyttiin työhyvinvointisuunnitelma, joka huomioi monipuolisesti työhyvinvoinnin edistämisen eri osa-alueet. Työhyvinvointisuunnitelmaan liittyen järjestettiin syksyllä 2013 esimieskoulutus, jonka jälkeen käynnistyi suunnitelman täytäntöönpano. Päätöksenteon tuen ja henkilöstöhallinnon tulosyksikkö seuraa työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi tehtävää työtä. Edelleen Kokemäen kaupunki julistautui savuttomaksi työpaikaksi alkaen. Henkilöstön yhdenvertaisuus on tärkeä, myös työhyvinvointia edistävä tekijä. Tähän liittyen hyväksyi kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto kaupungin organisaatiossa noudatettavat henkilöstöperiaatteet, jotka astuivat voimaan Henkilöstöperiaatteet tukevat esimiesten työtä, ja luovat yhtenäistä linjausta kaupungin henkilöstöasioiden hoitamiseen. Vuoden 2013 aikana kehitettiin myös palkkauksen perusteita. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyi tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän, jota täydentävät vuoden 2012 lopulla hyväksytyt henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteet. Tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän täytäntöönpanoa on viety eteenpäin yhteistyössä henkilöstön kanssa asetti kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto myös strategiatyöryhmän valmistelemaan Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategiaa. Strategiatyössä ovat olleet laajalti mukana sekä luottamushenkilöorganisaatio että henkilöstö. Tavoitteena on henkilöstöstrategian valmistuminen ja hyväksyminen kevään 2014 aikana. Yhteistoiminta Yhteistoiminnalla tarkoitetaan työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Sen tavoitteena on turvata henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään ja työympäristöään koskevien päätösten valmisteluun. Tarkoituksena on, että sekä työnantaja että henkilöstö kehittävät yhteisvoimin, luottamukseen perustuen työn tuloksellisuutta ja samanaikaisesti henkilöstön työelämän laatua. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrittelee 14 kaupungin ja henkilöstön yhteistoimintaelimen, joka Kokemäen kaupungissa on yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunta toimii samalla myös lakisääteisenä työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunnan jäseninä toimivat henkilöstön edustajina pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Työnantajan 3/28

5 edustajina toimivat kaupunginjohtaja, hallintojohtaja ja työsuojelupäällikkö sekä kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston edustaja. Jokaisella osastolla toimii lisäksi yhteistyöryhmä, joka käsittelee mm. oman osastonsa työkykyä ylläpitävää toimintaa, henkilöstön koulutuksen ja kehittämisen periaatteita sekä työsuojeluasioita. Yhteistyöryhmien on voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan kokoonnuttava vähintään kolme kertaa vuodessa. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2013 aikana kuusi kertaa. Yhteistyötoimikunta käsitteli kokouksissaan muun muassa seuraavia asioita: - Kokemäen kaupungin työhyvinvointisuunnitelma - työsuojelun toimintasuunnitelma vuodelle työsuojelun toimintaohjelma - työterveyshuollon palvelujen soveltamisohje - työkyvyn tukemisen periaatteet Kokemäen kaupungilla - Kokemäen kaupungin julistautuminen savuttomaksi työpaikaksi - liikunta- ja kulttuuriseteleiden käytön vakinaistaminen osaksi työkyvyn ylläpitämistä edistäviä toimia - Kokemäen kaupungin henkilöstöperiaatteet - Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian valmistelu Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostosta määrätään Kokemäen kaupungin hallintosäännössä, jonka 39 :n mukaan kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon kuuluu viisi jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginhallitus valitsee jäsenet ja varajäsenet toimikaudekseen. Henkilöstöjaoston jäsenet ja varajäsenet valitaan kaupunginhallituksen jäsenistä ja varajäsenistä. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston esittelijänä toimii hallintojohtaja. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston toimialaan kuuluvat kaupungin henkilöstöhallinto, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat sekä työllisyysasiat. Henkilöstöjaoston tehtävänä on edistää johtamiskulttuuria ja henkilöstön kehittämistä sekä ohjata ja kehittää työnantajan sekä henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja henkilöstöpalveluja. Lisäksi henkilöstöjaosto käy työnantajan puolesta tarvittavat paikallisneuvottelut. Henkilöstöjaostolla oli kertomusvuoden aikana seitsemän kokousta. Päätöksenteon tuen ja henkilöstöhallinnon tulosyksikkö voimaan astuneen Kokemäen kaupungin hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä perustettiin kaupungin organisaatioon päätöksenteon tuen ja henkilöstöhallinnon tulosyksikkö (PHT), jota johtaa hallintojohtaja. Kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksenteon valmistelun ja täytäntöönpanon, hallinnollisten, oikeudellisten ja hankintoihin liittyvien tehtävien sekä muiden tehtävien ohella yksikön tehtäviin kuuluvat kaupungin henkilöstöhallinnon kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen ja työterveyshuollon järjestäminen. 4/28

6 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön määrällä tarkoitetaan vuoden viimeisenä päivänä kaupunkiin palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrää, jolloin siihen sisältyvät myös lomalla tai muuten poissa olevat henkilöt sekä määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt. Henkilöstö on jaettu palvelussuhteen mukaisesti toistaiseksi voimassa oleviin (ns. vakinaiset) ja määräaikaisessa palvelussuhteessa (määräaikaiset ja sijaiset) olevaan henkilöstöön. Virkojen ja toimien vakinaiseen täyttämiseen vaaditaan hallintosäännön 47 :n mukaan kaupunginhallituksen lupa. Lupaa myönnettäessä tutkitaan erilaiset vaihtoehdot tehtävän hoitamiseksi ja mietitään myös yhteistyömahdollisuudet. Määräaikaisen viran/toimen osalta kaupunginhallitus voi antaa erilliset määräykset. Lähtökohtaisesti henkilöstömuutokset virkojen ja työsuhteiden vakinaistamiset sekä uusien vakituisten virkojen ja työsuhteiden perustamiset käsitellään talousarvion yhteydessä. Nimikemuutoksista päättää kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto. Vuoden 2013 talousarvioon sisältyi osastokohtaisia henkilöstön palvelussuhteiden muutoksia. n kotihoitoon perustettiin alkaen hoitajan toimi. Samasta ajankohdasta lukien perustettiin vanhuspalveluihin osastosihteerin toimi sekä vakinaistettiin määräaikaisesti täytettyjen yhden sairaanhoitajan, kolmen lähihoitajan ja kolmen osastoapulaisen toimet. Vanhuspalveluihin perustettiin geronomin toimi alkaen. Vastaavan sairaanhoitajan toimi lakkautettiin lukien perustaen tilalle sairaanhoitajan toimi, ja osastoapulaisen toimi alkaen perustaen tilalle lähihoitajan toimi. Varhaiskasvatuksessa vakinaistettiin kolmen määräaikaisen perhepäivähoitajan toimet. Perusopetuksessa täytettiin tuntiopettajan virka (yhteiskoulun resurssiopettaja) alkaen. Yhdyskuntaosastolla puhdistamonhoitaja ja -korjausmies siirtyivät Kokemäen Vesihuolto Oy:n palvelukseen alkaen. Lisäksi täytettiin kaavasuunnittelijan virka alkaen. Kokemäen kaupungin palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 323 vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä (vuoden 2012 lopussa 319). Määräaikaisessa virkatai työsuhteessa oli 113 henkilöä (vuonna 2012 heitä oli 99). palveluksessa oli 436 henkilöä (418 henkilöä vuonna 2012). Kaupungin työntekijöiden määrä on noussut vuoden aikana 18 henkilöllä. 5/28

7 Vakituinen henkilöstö Vakituinen henkilöstö Hallinto-osasto + PHT Yhdyskuntaosasto 2013 Kuvio 1. Kaupungin vakituinen henkilöstö vuosina Vakituisen henkilöstön määrä on noussut hieman viimeisten kolmen vuoden aikana. Tarkastelujakson aikana luvuissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia ja vakituisen henkilöstön tilanteen kehitystä voi pitää vakaana. Vakinaisessa palvelussuhteessa oleva henkilöstö jakaantuu osastojen kesken seuraavasti: Vuosi Hallinto-osasto 11 % 3,5 % 3 % 29 % 27,5 % 30 % 49 % 52 % 47 % Yhdyskuntaosasto 11 % 17 % 20 % Taulukko 1. Vakituisen henkilöstön jakautuminen osastoittain. Hieman alle puolet kaupungin vakituisista työntekijöistä työskentelee sivistysosastolla. Yhdyskuntaosaston osuus kaupungin vakituisista työntekijöistä on ensisijaisesti organisaatiomuutoksista johtuen kasvanut kolmen viime vuoden aikana. 6/28

8 Määräaikainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Hallinto-osasto + PHT Yhdyskuntaosasto Kuvio 2. Kaupungin määräaikainen henkilöstö vuosina Määräaikaiseen henkilöstöön luetaan sijaiset ja määräaikainen henkilöstö. Vuoden 2012 talousarviossa todettiin, että määräaikaisuuksia vakinaistetaan suunnitelmallisesti lähivuosien aikana. Myös vuoden 2013 talousarvio jatkoi samalla linjalla. Määräaikaisen henkilöstön lukumäärä on kuitenkin noussut tarkastelujakson aikana. Eniten määräaikaisia työntekijöitä kaupunkiorganisaatiossa on perusturva- ja sivistysosastoilla. Yhdyskuntaosastoilla määräaikaisuuksien käyttö on myös lisääntynyt edellisistä vuosista. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva henkilöstö jakaantuu osastojen kesken seuraavasti: Vuosi Hallinto-osasto 5 % 2 % 3 % 35 % 40 % 36 % 55 % 54 % 50 % Yhdyskuntaosasto 5 % 4 % 11 % Taulukko 2. Määräaikaisen henkilöstön jakautuminen osastoittain. Osastokohtaiset määräaikaisen henkilöstön jakautumisprosentit ovat laskeneet hieman perusturvaosastolla ja sivistysosastolla. Vastaavasti yhdyskuntaosaston osuus on noussut. 7/28

9 Määräaikaisessa palvelusuhteessa olevan henkilöstön osuus koko henkilöstöstä: Vuosi Henkilöstöä yhteensä Määräaikaista henkilöstöä Määräaikaisten osuus henkilöstöstä: Kokemäki 22,9 % 23,7 % 26 % Kunta-ala 1 22 % 21,4 % * Taulukko 3. Määräaikaisen henkilöstön osuus kaupungin työntekijöiden määrästä. (*=tietoa ei vielä saatavilla) Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on kohtuullisen suuri suhteessa vakituisessa palvelussuhteessa olevaan henkilöstöön. Vuoden 2013 aikana määräaikaisten osuus henkilöstöstä nousi 2,3 prosenttiyksikköä. Koko kunta-alan 2 määräaikaisten osuus oli vuonna ,4 % koko henkilöstöstä, joten kaupungin tilanne on hieman valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Vuonna 2011 hieman yli neljäsosa henkilöstöstä oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoden 2012 määräaikaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvoi hieman. Vuonna 2013 yli neljäsosa henkilöstöstä oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston hyväksymät Kokemäen kaupungin henkilöstöperiaatteet sisältävät ohjeistusta ja yhtenäisiä käytäntöjä myös rekrytointiin ja palvelussuhdemuotojen käyttöön liittyen. Jatkossa perusteltua on edelleen panostaa pitkän aikavälin henkilöstösuunnitteluun /28

10 Henkilöstö henkilötyövuosina Henkilötyövuosi kuvaa kokoaikaiseksi muutetun henkilön työpanosta. Kaupungin kaikki palkatut tunnit (säännöllinen työaika+ ylityötunnit) jaetaan kaupungin kokoaikaisten palkansaajien keskimääräisillä palkatuilla tunneilla vuodessa. (Tilastokeskus 3 ). Henkilötyövuosikertymä ,313,3 164,7 193,2 105,7114,6 59,9 8,9 28,5 40, ,6 61,4 Miehet Naiset Hallinto-osasto + PHT Yhdyskuntaosasto Kuvio 3. Henkilötyövuosikertymä osastoittain vuonna Osasto Osuus koko henkilöstöön verrattuna Miehet Naiset Hallinto-osasto 1,32 % 2,18 % 3,5 % 2,34 % 27,75 % 30,09 % 7,48 % 43,23 % 50,71 % Yhdyskuntaosasto 4,99 % 10,74 % 15,73 % 16,13 % 83,90 % 100 % Taulukko 4. Henkilötyövuosien jakautuminen sukupuolen ja osaston mukaan. Henkilötyövuosina mitattuna naisten osuus on lähes 85 %. Verrattaessa henkilötyövuosiosuuksia vakituisen henkilöstön jakaantumiseen osastoittain huomataan, että yhdyskuntaosaston osuus pienenee selkeästi. Henkilötyövuosikertymään vaikuttavat mm. osa-aikaeläkkeellä olevat /28

11 2.2 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Sukupuolirakenne Sukupuolijakauma Hallinto-osasto + PHT Yhdyskuntaosasto 51 Naiset Miehet Kuvio 4. Kaupungin vakituisen henkilöstön sukupuolijakauma vuonna Kokemäen kaupungin palveluksessa oleva vakituinen henkilöstö on suhteellisen naisvaltaista. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa vakinaisessa virassa tai työsuhteessa 271 naista ja 51 miestä (vuonna 2012 naisia oli 268 ja miehiä 51). Naisten osuus on näin ollen 84,17 % vakituisesta henkilöstöstä. Kokemäen kaupungissa naisten osuus vakituisista työntekijöistä on koko kunta-alan vastaavaa osuutta korkeampi, sillä Kuntatyönantajan mukaan 80 % kaikista kunta-alan työntekijöistä on naisia. Naisten osuus erityisesti perusturva- ja sivistysosastoilla on huomattava. Ikärakenne Vuosi Henkilöstön keski-ikä (vakinaiset ja määräaikaiset) ,35 vuotta ,25 vuotta ,75 vuotta Taulukko 5. Kaupungin henkilöstön keski-ikä vuosina Kaupungin henkilöstön keski-ikä on tarkastelujakson aikana pysynyt lähes samana. Taulukossa 5 on mukana kaupungin vakituinen ja määräaikainen henkilöstö. Kaupungin palveluksessa olevat naiset ovat keski-iällä mitattuna nuorempia kuin kaupungin palveluksessa olevat miehet, sillä vuonna 2013 naisten keski-ikä oli 45 vuotta 9 kuukautta ja miesten vastaavasti 46 vuotta 6 kuukautta. Tämä johtuu osittain miesten vähäisestä lukumäärästä kaupungin henkilöstössä, jolloin yksittäiset tapaukset korostuvat. Koko kunta-alan työntekijöiden keski-ikä oli vuonna ,6 vuotta. 10/28

12 Henkilöä Kokemäen kaupungin henkilöstökertomus vuodelta 2013 Kokemäen kaupungin henkilöstö on hieman kunta-alan keskiarvoa vanhempaa. Naiset Miehet Hallinto-osasto 46,03 vuotta 43,55 vuotta 45,13 vuotta 46,49 vuotta 34,65 vuotta 45,46 vuotta 43,61 vuotta 47,23 vuotta 44,14 vuotta Yhdyskuntaosasto 50,84 vuotta 49,75 vuotta 50,54 vuotta Kaupungin henkilöstö 45,79 vuotta 45,52 vuotta 45,75 vuotta Taulukko 6. Keski-ikä osastoittain ja koko kaupungissa vuonna Taulukossa 6 on mukana vakituinen ja määräaikainen henkilöstö. Yhdyskunta-osaston keski-ikä on osastoista korkein. Matalin keski-ikä on sivistysosastolla, jossa työskentelee myös suurin osa kaupungin henkilöstöstä. Henkilöstön lukumäärä heijastuu osastokohtaiseen keski-ikään. Henkilöstön ikäjakauma Ikävuosi Kuvio 5. Kaupungin henkilöstön ikäjakauma. Kaupungin henkilöstöstä suurin ikäryhmä ovat vuotiaat. Heitä on 73 henkilöä. Toiseksi eniten kaupungin palveluksessa on vuotiaita. Myös vuotiaiden työntekijöiden määrä kaupungissa on kasvanut edelleen vuoden 2013 aikana. Ikäryhmät vuotiaat ja vuotiaat ovat pienentyneet vuodesta /28

13 2.3 Henkilöstön ammattinimikkeet Kymmenen yleisintä ammattinimikettä Kokemäen kaupungissa: Ammattinimike Lukumäärä Opettajat, lehtorit ja rehtorit 75 Laitoshuoltajat ja osastoapulaiset 31 Perhepäivähoitajat 31 Ruokapalveluhenkilöstö 29 Kotihoidon henkilöstö 29 Lähihoitajat 24 Sihteerit ja muu toimistohenkilöstö 18 Lastenhoitajat 18 Koulunkäyntiavustajat 18 Lastentarhanopettajat, päiväkodin johtajat 10 Taulukko 7. Henkilöstön ammattinimikkeet vuonna Opetushenkilöstöä on lukumääräisesti eniten. Toiseksi suurimman ammattiryhmän muodostavat laitoshuoltajat ja osastoapulaiset sekä perhepäivähoitajat. Sivistys- ja perusturvaosastojen ammattinimikkeet ovat voimakkaasti esillä taulukossa 7. Kokemäki kuuluu Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään, joten kaikki terveydenhuollon henkilökunta on kuntayhtymän palveluksessa, eikä näin ollen näy taulukossa. 2.4 Henkilöstön sopimusalat ja työaikajärjestelmä Henkilöstö sopimusaloittain Miehet Naiset Yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) Taulukko 8. Kaupungin henkilökunta sopimusaloittain sukupuolen mukaan. Taulukossa 8 on mukana kaupungin palveluksessa ollut henkilöstö (myös sijaiset ja muut lyhyet palvelussuhteet). Kaupungin henkilöstöstä suurin osa kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Toiseksi eniten on opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen kuuluvia. Teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimus on hieman yleisempi kuin tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus. Kaupungin henkilöstöön kuuluvista miehistä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piriin samoin kuin opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluu n. 33 prosenttia. Naisista yli 80 prosenttia kuuluu yleisen virka- ja työsopimuksen soveltamisalaan. 12/28

14 Työehtosopimus Kokemäen Kunta-ala 4 kaupunki Yleinen virka- ja työehtosopimus 73,6 % 72,5 % Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus 4,1 % 5,9% Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus 19,7 % 15,0 % Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus 2,7 % 2,7% Taulukko 9. Työehtosopimusten osuus Kokemäen kaupungissa ja koko kunta-alalla. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa henkilöstöä on Kokemäen kaupungissa suhteessa yhtä paljon kuin yleisestikin koko kunta-alalla. Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen osuus on Kokemäellä sama kuin kuntatyönantajilla koko maassa. Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen kuuluvien osuus sen sijaan on Kokemäellä lähes kuusi prosenttia kansallista osuutta suurempi. Teknisen henkilöstön osuus taas on pienempi kuin koko kunta-alalla yleisesti. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että Kokemäen työehtosopimusosuudet ovat kansallisen tason ja osuuksien mukaisia. Kunta-alan osuuksiin vaikuttaa myös lääkäreiden työehtosopimusta noudattavien määrä, jonka osuus kaikista työehtosopimuksista kunta-alalla on 3,4 prosenttia. Kokemäen kaupunki kuuluu Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään, joten kaupungin palveluksessa ei ole lääkäreitä vaan kaikki lääkärit ovat kuntayhtymän palveluksessa. Näin ollen taulukossa 9 ei ole huomioitu lääkäreitä. Henkilöstö työaikajärjestelmittäin Työaikajärjestelmä Henkilöstön määrä Yleistyöaika 38,25 h/ vk 181 Opetustyö 93 Toimistotyöaika 36,25 h/ vk 48 Jaksotyö, vuorotyöluonteinen 60 Jaksotyö, päivätyöluonteinen 49 Perhepäivähoitajat 18 Talonmiehet 7 Ei säädöstä 6 37 h/ vk (KVTES III luku 10 ) 5 4 Taulukko 10. Henkilöstön työaikajärjestelmät vuonna Taulukossa 10 on huomioitu vuoden 2013 aikana kaupunkiin palvelussuhteessa olleet. Kaupungin henkilöstön yleisin työaikajärjestelmä on yleistyöaika, johon kuuluu noin 39 prosenttia koko henkilöstöstä. Opetustyötä tekeviä on noin 20 prosenttia henkilöstöstä. 3. Henkilöstön tila Tässä luvussa tarkastellaan kaupungin henkilöstön tilaa eläkkeelle siirtymisen ja poissaolojen näkökulmasta. Poissaolo -luku koostuu sairauspoissaoloista, tunnin työaikajärjestelmää sovelletaan esimerkiksi terveystarkastajiin, koulukuraattoreihin, ylihoitajiin, sosiaaliterapeutteihin ja sosiaalityöntekijöihin. 13/28

15 perhevapaista, muista palkattomista vapaista sekä vuorotteluvapaista. 3.1 Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2011 eläkkeelle siirtyi 22 henkilöä ja vuonna henkilöä. Vuonna 2013 eläkkeelle siirryttiin osastoittain seuraavasti: Osasto Eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärä Hallinto-osasto - 7 henkilöä 4 henkilöä Yhdyskuntaosasto 1 henkilöä 12 henkilöä Taulukko 11. Eläkkeelle siirtyneet osastoittain. Vuonna 2013 yleisin eläkkeelle jäämisen syy oli vanhuuseläke, jolle jäi 9 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi kolme henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli vuonna 2013 kaikkiaan 12 henkilöä (vuonna 2012 heitä oli 16 ja 17 vuonna 2011). Osasto Osa-aikaeläkkeellä olevat Hallinto-osasto - 1 henkilöä 5 henkilöä Yhdyskuntaosasto 6 henkilöä 12 henkilöä Taulukko 12. Osa-aikaeläkeläiset osastoittain. Eläkkeelle jäädään nykyään joustavasti ikävuosien välissä. Kevan laatimat eläkepoistumaennusteet kuvaavat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina siirtyviä. Ennusteet on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista ja määräaikaisista työntekijöistä. Vuosi Eläkkeelle siirtyviä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Taulukko 13. Eläkepoistumaennuste tulevan 10 vuoden aikana. 10 vuoden aikana laskennallisen eläkeiän saavuttaa 143 henkilöä eli n. 44 % kaupungin vakituisesta henkilöstöstä. Kaikista kiivainta eläkkeelle siirtyminen on vuosina : 14/28

16 Henkilöä Kokemäen kaupungin henkilöstökertomus vuodelta 2013 Eläkkeelle siirtyvät Eläkkeelle siirtyviä Vuosi Kuvio 6. Eläkkeelle siirtyvien henkilöiden lukumäärä vuosina Eläkkeelle siirtyneen työtehtävät on selvitetty ja pyritty tutkimaan mahdollisuudet sisäisiin järjestelyihin. Samalla on pyritty tukemaan urakiertoa. Yhteistyö osastojen ja naapurikuntien kesken on tiivistynyt ja tehtäviä priorisoidaan ja saatetaan muuttuneen lainsäädännön ja kuntalaisten palvelutarpeen mukaiselle tasolle. Kokemäellä on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut hyvin hakijoita avoimiin virkoihin ja työsuhteisiin ja näin on saatu rekrytoitua pätevää henkilökuntaa kaupungin palvelukseen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana 44 prosenttia kaupungin vakituisesta henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän, joten kaupungin on panostettava rekrytointiin, toiminnan tehostamiseen sekä kilpailukykykyiseen palkkausjärjestelmään. Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen koko organisaatiossa on panostettu, ja työtä tehdään edelleen jatkuvana. 3.2 Poissaolot Poissaoloilla tarkoitetaan pääsääntöisesti virka- ja työvapaita, jotka voivat olla virka- ja työehtosopimuksen velvoittamina myönnettäviä taikka harkinnanvaraisia, sekä lakisääteisiä perhevapaita. 15/28

17 Sairauspoissaolot Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston hyväksymän työhyvinvointisuunnitelman sekä hyväksymien kaupungin henkilöstöperiaatteiden myötä pyritään ylläpitämään ja edistämään työhyvinvointia sekä vaikuttamaan sairauspoissaolomäärien myönteiseen kehitykseen hyväksyttiin myös työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - ohjeistus. Työtä työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi tehdään jatkuvana. Kokemäen kaupunki julistautui savuttomaksi työpaikaksi alkaen. Seuraava taulukko kuvaa vuoden 2013 sairauspoissaolopäiviä: Sairauspoissaolopäivät Hallinto-osasto + PHT Yhdyskuntaosasto Kuvio 7. Sairauspoissaolopäivät osastoittain vuosina Sairauspoissaolot vähenivät vuonna 2013 merkittävästi. Vähennystä on tapahtunut kaikilla osastoilla, eniten sairauspoissaolot vähenivät hallinto-osastolla 53 % sekä sivistys- ja yhdyskunta-osastoilla n. 25 %. sairauspoissaolot vähenivät noin 1106 kalenteripäivällä, prosentuaalinen vähennys oli n. 17 %. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi vuoteen 2012 verrattuna noin 1 %. Vuosi Hallinto-osasto 7,7 % 0,9 % 0,5 % 38,3 % 35,2 % 41,37 % 46,3 % 46,8 % 42,59 % Yhdyskuntaosasto 7,7 % 17,2 % 15,6% Taulukko 14. Osuus sairauspoissaoloista osastoittain vuosina Sairauspoissaolojen jakautuminen eroaa jonkin verran suhteessa henkilöstön jakautumiseen osastoittain. n sairauspoissaolojen määrä on suurempi suhteessa henkilöstön prosentuaaliseen osuuteen, ja sivistysosaston sairauspoissaolojen määrä vastaavasti pienempi. 16/28

18 Sairauspoissaolopäivät/ henkilötyövuosi: Vuosi * Hallinto-osasto 11,9 7,7 1, ,7 18,6 14,4 19,2 11,34 Yhdyskuntaosasto 12, ,3 Koko henkilöstö 15, ,5 Taulukko 15. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden osastoittain vuosina * Sairauspoissaolopäivät on ilmoitettu päivinä / henkilötyövuosi. Aikaisempina vuosina sairauspoissaolopäivät on ilmoitettu päivinä / henkilö. Näin ollen vuoden 2013 luvut eivät ole suoraan verrannollisia aikaisempiin vuosiin. Kuntayönantajat on vuonna 2013 laatinut henkilöstöraportoinnin kehittämiseen suosituksen, jonka mukaan sairauspoissaolopäivät tulisi ilmoittaa päivinä / henkilötyövuosi. Taulukossa 15 on huomioitu sekä vakituisesti että määräaikaisesti kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö. Eniten sairauspoissaolopäiviä / henkilötyövuotta kohti oli vuonna 2013 perusturvaosastolla. n sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohden ovat kuitenkin hieman vähentyneet tarkastelujakson aikana. Hallinto-osaston sairauspoissaolopäivät ovat vähentyneet noin kuudella päivällä vuodessa henkilötyövuotta kohden. Myös muiden osastojen sairauspoissaolopäivät vähenivät vuoteen 2012 verrattuna. Tällä hetkellä kaupungin jokaisella työntekijällä on noin 13,5 päivää vuodessa sairauspoissaoloja. Työtapaturmat Työtapaturmia oli vuonna 2013 kaikkiaan 12 (vuonna 2012 työtapaturmia oli 16). Poissaolopäiviä työtapaturmien vuoksi oli kaikkiaan 49 päivää (edellisenä vuonna 543 päivää). Yleisimpiä työtapaturmia kaupungin tilastoinnin mukaan ovat kaatuminen/liukastuminen ja äkillinen fyysinen kuormittunen esim. nostaessa. Työtapaturmista kaikki tapahtuivat työpaikalla/ työssä ollessa. Vuosi 2011 Prosenttia Päivää 2012 Prosenttia Päivää 2013 Prosenttia Päivää Hallinto-osasto 13 % 23 0 % 0 0 % 0 29 % % % % 96 49,5 % % 8 Yhdyskuntaosasto 2 % 3 0,5 % 2 2 % % 173 pv 100 % 543 pv 100 % 49 pv Taulukko 16. Työtapaturmapoissaolot osastoittain. Työtapaturmapoissaolot ovat tarkastelujakson aikana vähentyneet merkittävästi. Vuoteen 2011 verrattuna vuonna 2013 oli 494 päivää vähemmän poissaoloja työtapaturmien vuoksi. Suurin osa työtapaturmapoissaoloista kirjattiin perusturvaosastolla. 17/28

19 Tapaturmataajuus Kokemäen kaupungin henkilöstökertomus vuodelta 2013 Työtapaturmista johtuneet poissaolotapaukset henkilö/osasto: Vuosi Hallinto-osasto Yhdyskuntaosasto Taulukko 17. Henkilöiden poissaolotapaukset osastoittain. Työtapaturmista johtuneet poissaolotapaukset ovat pysyneet lähes ennallaan vuoteen 2012 verrattuna. Hallinto-osastolla ei kirjattu yhtään tapaturmasta johtuvaa poissaolotapausta vuonna Tapaturmataajuustilasto on vakuutusyhtiön laatima tilasto, jossa on verrattu Kokemäen kaupungin tapaturmataajuutta koko kunta-alan tapaturmataajuuteen. Kuvaajassa tapaturmataajuus tarkoittaa tapaturmien määrää/ miljoona työtuntia. Tapaturmien määrässä on mukana työ- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitaudit. Vertailutaajuus kuvaa koko kunta-alalla toimivien tapaturmataajuutta. Tapaturmataajuus vuosina Kokemäki Koko kunta-ala * Vuosi Kuvio 8. Tapaturmataajuus vuosina * vuoden 2013 tietoa ei selvillä Kokemäen kaupungissa on selvästi pienempi tapaturmataajuus kuin koko kunta-alalla. Näin ollen tapaturmia on Kokemäellä vähemmän kuin kunta-alalla keskimäärin. Vuonna 2013 tapaturmataajuus laski viidellä yksiköllä. 6 Lähde: IF-vakuutus, Kokemäen kaupunki, tapaturmataajuus. 18/28

20 Sairausajan palkat Hallinto-osasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 9. Sairausajan palkat osastoittain vuosina Sairausajan palkat ovat hieman nousseet vuoden 2012 tasosta. lla sairausajan palkat nousivat vuonna 2013 n euroa. Sivistys- ja yhdyskuntaosastolla sairausajan palkat ovat lähes vuoden 2012 tasossa. Hallintoosastolla sairausajan palkat laskivat noin 1200 eurolla. sairausajan palkat nousivat vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna noin euroa. Nousun voidaan palkoissa toteutuneiden korotusten lisäksi arvioida johtuvan sairauslomien painottumisesta lyhyempiin, palkallisiin vapaisiin, sillä kokonaisuudessaan sairauslomapäivien määrä on vuoteen 2012 nähden vähentynyt. Sairaus- ja tapaturmavakuutuskorvaukset Hallinto-osasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 10. Sairaus- ja tapaturmavakuutuskorvaukset vuosina Sairaus- ja tapaturmavakuutuskorvaukset ovat vähentyneet tarkastelujakson aikana. Hallinto-osastolla korvausten määrä on laskenut vuoteen 2012 verrattaessa selvästi. Merkittävä prosentuaalinen vähennys (38 %) on tapahtunut perusturvaosastolla. Eniten korvauksia maksetaan sivistysosastolla. 19/28

21 Perhevapaat Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi aika, jolta hän voi saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Äitiysvapaa on 105 arkipäivää. Isyysvapaata voi pitää 1-18 arkipäivää lapsen syntymän jälkeen äitiys- tai vanhempainrahakaudella enintään neljässä jaksossa. Työntekijällä on oikeus varsinaiseen palkkaan äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä ja isyysvapaan 6 ensimmäiseltä arkipäivältä. Näitä vapaita kutsutaan perhevapaiksi. Lisäksi perhevapaisiin luetaan tilapäinen hoitovapaa, jolla tarkoitetaan vapaata äkillisesti sairastuneen, alle 10 vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Vuosi Hallinto-osasto PHT Yhdyskuntaosasto Taulukko 18. Palkalliset perhevapaat kalenteripäivinä osastoittain. Palkallisten perhevapaiden määrä on noussut vuodesta Vuonna 2013 perhevapaita pidettiin 149 päivää enemmän kuin vuonna Palkallisia perhevapaita pidetään eniten sivistysosastolla, jossa on myös eniten henkilökuntaa ja naistyöntekijöitä. Palkattomat perhevapaat Yhdyskuntaosasto Kuvio 11. Palkattomat perhevapaat osastoittain vuosina Hallinto-osastolla ei pidetty palkattomia perhevapaita tarkastelujakson aikana. Näin ollen hallinto-osastoa ei ole kuviossa 11. n palkattomat perhevapaat ovat vähentyneet merkittävästi. Myös perusturvaosastolla palkattomien perhevapaiden määrä on ollut hieman laskussa. Yhdyskuntaosastolla palkattomien perhevapaiden määrä on sen sijaan noussut edellisvuoteen verrattuna 66 päivällä. 20/28

22 Muut palkattomat vapaat Muut palkattomat vapaat Hallinto-osasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 12. Muut palkattomat vapaat kalenteripäivinä osastoittain vuosina Muut palkattomat vapaat (virkavapaudet ja työlomat henkilökohtaisista syistä, palkattomat sairauslomat) ovat edelliseen vuoteen nähden lisääntyneet. Toisen tehtävän hoitoa varten myönnetyt virka/työvapaat muodostavat muista palkattomista vapaista pääosan. Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. 21/28

23 Vuorotteluvapaat Yhdyskuntaosasto Kuvio 13. Vuorotteluvapaat kalenteripäivinä osastoittain vuosina Vuorotteluvapaissa on tapahtunut selvää laskua. Hallinto-osastolla vuorottelupaita ei pidetty ollenkaan vuoden 2013 aikana. Eniten vuorotteluvapaita pidettiin sivistysosastolla. Vuorotteluvapaissa korostuvat yksittäisten henkilöiden tekemät ratkaisut. 4. Palkkakustannukset Palkkakustannukset (1000 euroa) Hallinto-osasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 14. Palkkakustannukset osastoittain vuosina Kuviossa 14 ovat mukana kaupungin määräaikainen ja vakituinen henkilöstö. 22/28

24 Palkkakustannuksiin ei ole huomioitu erilliskorvauksia, kokouspalkkioita, työllisyyspalkkoja eikä jaksotettuja palkkoja. Hallinto-osaston palkkakustannukset olivat noin euroa pienemmät vuonna 2013 kuin Yhdyskuntaosaston palkkakustannukset nousivat lla tapahtui noin euron nousu ja kun taas sivistysosastolla henkilöstön palkkakustannukset laskivat noin euroa. Palkkakustannuksia oli vuonna 2013 yhteensä euroa. Työntekijöitä kaupungissa oli vuonna 2013 yhteensä 435, joten keskimääräiset vuosiansiot kaupungin palveluksessa olleella olivat n euroa. Keskimääräinen kuukausipalkka oli 2370 euroa. 5. Henkilöstön kehittäminen Taatakseen kuntalaisille riittävän laadukkaat ja ammattitaitoiset palvelut on Kokemäen kaupungin työnantajana pidettävä huolta henkilökuntansa jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Henkilöstön kehittäminen on osa henkilöstöhallintoa ja sen tavoitteet tukevat kaupungin perustehtävää ja toimintastrategiaa. Henkilöstön kehittäminen on työnantajan vastuuta henkilöstöstä. Vastuu henkilöstön kehittämisestä on ensisijaisesti johdolla ja esimiehillä, ja olemassa olevien mahdollisuuksien puitteissa jokaisella työyhteisön jäsenellä. Vuosi Hallinto-osasto Yhdyskuntaosasto Taulukko 19. Ammatilliseen lisäkoulutukseen käytetyt määrärahat vuosina Koulutukseen käytetyt määrärahat ovat pysyneet lähes vuoden 2012 tasossa. Määrärahat koostuvat opetuspalveluiden ostoista. Ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahat sisältävät myös luottamushenkilöiden koulutukseen käytetyt määrärahat, jotka ovat taulukossa 19 mukana hallinto-osaston luvuissa. Hallinto-osastolla ja sivistysosastolla ammatilliseen lisäkoulutukseen käytetyt määrärahat ovat nousseet vuosien välillä. lla ja yhdyskuntaosastolla on vastaavasti käytetty aiempaan nähden vähemmän määrärahoja. Lisäkoulutukseen käytetty kokonaismääräraha on noussut vuodesta 2012 noin 500 euroa. Itsenäinen, omaehtoinen kouluttautuminen on määrällisesti vähentynyt edellisvuoteen verrattuna, jos asiaa tarkastellaan myönnettyjen opintovapaiden kautta. Koko organisaatiossa käytettiin vuonna opintovapaapäivää, kun niitä vuonna 2012 oli 1852 ja vuonna päivää. Opintovapaiden lisäksi omaehtoista kouluttautumista tapahtuu työn ohella. 23/28

25 Opintovapaat Hallinto-osasto Yhdyskuntaosasto Kuvio 15. Opintovapaat osastoittain vuosina Opintovapaiden määrä on vähentynyt kaikilla osastoilla aiempiin lukuihin verrattuna. 6. Terveydellinen toimintakyky ja työsuojelu Tässä luvussa tarkastellaan kaupungin toimia työntekijöidensä terveydestä huolehtimisessa. Työterveyshuolto, työkyvyn ylläpito, työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sekä työsuojelu muodostavat työntekijöille tuen päivittäisissä työtehtävissä. 6.1 Työterveyshuolto Kokemäen kaupungilla on vuonna 2006 solmittu työterveyshuoltoa koskeva sopimus Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa, jonka perusteella Kokemäen kaupunki ostaa henkilökunnan työterveyshuollon palvelut kuntayhtymältä. Kokemäen kaupungin henkilökunnan työterveyshuoltosopimus kattaa sekä lakisääteisen työterveyshuollon palvelut että terveyskeskustasoisen sairaanhoidon. Työterveyshuollosta saadun tiedon mukaan vuonna 2013 työterveyspalvelujen tarjonnasta vastasivat pääsääntöisesti työterveyshoitaja (Kokemäellä), lääkäri (koko kuntayhtymässä), työfysioterapeutti (koko kuntayhtymässä) sekä perushoitaja (koko kuntayhtymässä). Lääkärin poissaolojen (lomat) ajaksi saatiin osa-aikaista lääkärityövoimaa. Työterveyshuollon sairaanhoidon palvelua laajennettiin alkaen. Työterveyshuollon sairaanhoito on vuonna 2013 sisältänyt myös fysioterapiapalveluja työterveyslääkärin lähetteellä korkeintaan 10 kertaa 12 kuukauden periodilla. Vuoden 2011 aikana kaupungin ja työterveyshuollon yhteistyönä laadittiin "Työkyvyn 24/28

26 hallinta, seuranta ja varhainen tuki"- malli, joka sisältää yhteneväiset ohjeet koko kaupungin henkilöstön sairauslomakäytännöistä, poissaolojen seurannasta ja toimenpiteistä työkykyongelmia kohdattaessa. Esimiehet ovat tämän mallin toteuttajina avainasemassa. Myös henkilöstölle tiedottaminen on heidän tehtävänsä. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon nettokustannukset ovat olleet: Vuosi Kustannukset Taulukko 20. Työterveyshuollon nettokustannukset vuosina Taulukon 20 kustannuksista on poistettu Kansaneläkelaitoksen rahoitusosuus. Rahoitusosuus on vaihdellut 44 prosentista lähes 50 prosenttiin työterveyshuollon kokonaiskustannuksista. Kuten taulukko 20 osoittaa, työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet lähes euroa vuodesta 2012 vuoteen Merkittävänä tekijänä kustannusten nousuun vaikutti työterveyshuollon palvelujen hintojen korotus alkaen. Myös uutena tarjottuja fysioterapiapalveluja käytettiin runsaasti. Kustannukset ovat olleet kasvussa vuodesta 2011 saakka. Työterveyshuollon kustannukset henkilöä kohden on laskettu vakituisen henkilöstön lukumäärällä. Vuosi Kustannukset/ henkilö , , ,82 Taulukko 21. Työterveyshuollon kustannukset henkilöä kohden vuosina Vuonna 2013 työterveyshuollon kustannukset henkilöä kohti nousivat 148,76 euroa. 6.2 Työkyvyn ylläpito Työkykyä ylläpitävä toiminta on määritelty toiminnaksi, jolla työnantaja ja työntekijä sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työkykyä ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Työkykyä ylläpitävä toiminta ei ole erillisten toimenpiteiden sarja, joita käytetään ongelmien ilmaantuessa vaan jatkuva, koko työssäoloajan kestävä prosessi. Työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta sisältyy kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston hyväksymään työhyvinvointisuunnitelmaan on hyväksytty myös työkyvyn tukemisen periaatteet Kokemäen kaupungin työpaikoilla -ohjeistus. Ohjeistuksen tavoitteena on henkilöstön työkyvyn tukeminen ja esimiestyön helpottaminen käsiteltäessä työkykykysymyksiä. Ennakoiva ja varhainen reagoiminen ja 25/28

27 puheeksi ottaminen takaavat työntekijöille riittävän ja oikea-aikaisen tuen työssä selviytymisessä. Lisäksi ohje määrittelee toimintamallin Kokemäen kaupungin työpaikoilla käytettävään yhtenäisen sairauspoissaolokäytännön toteuttamiseen ja hallintaan. Ohjeistus korostaa sairauspoissaolojen ilmoituskäytännön kehittämistä, keskustelua työnantajan ja -tekijän kesken sekä työhön palaajan tukemista töihin paluussa. Kokemäen kaupunki tarjoaa työntekijöilleen erilaisia mahdollisuuksia työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen, joista uutena voidaan mainita niska- ja hartiaseudun kuntoutukseen tähtäävien ryhmien toiminta. Kelan tukemaan yleiseen kuntoutukseen osallistumista kuvaa seuraava taulukko: Kuntoutuspäivät Kuvio 16. Kuntoutuspäivät osastoittain Hallinto-osastolla ja yhdyskuntaosastolla ei pidetty yhtään kuntoutuspäivää tarkastelujakson aikana, joten niitä ei ole huomioitu kuviossa 16. Kuntoutuspäivien määrä kasvoi sivistysosastolla hieman yli neljälläkymmenellä päivällä verrattuna vuoteen Työsuojelu Työsuojelutoiminnan tarkoituksena on varmistaa, että työolosuhteet täyttävät työnantajalle asetetut lakisääteiset velvoitteet. Kaupungin organisaatiossa työskentelevien on voitava luottaa siihen, että kaupunki työnantajana kehittää työympäristöä ja luo hyvät puitteet työn tekemiselle. Työsuojelun keskeisiä tavoitteita ovat hyvinvoiva työntekijä, turvallinen työympäristö ja terveelliset työolot. Tavoitteet saavutetaan yhteistyöllä. Yhteistyön tuloksena on työpaikka, johon on mukava tulla töihin. Työsuojeluorganisaation tavoitteita ovat työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen jatkuvana työnä. Työsuojelu ja henkilöstöhallinto ovat pyrkineet kehittämään työpaikkojen työhyvinvointia tarjoamalla työpaikkojen käyttöön erilaisia ratkaisumalleja, jotka tähtäävät työolosuhteiden parantamiseen. Yhteistyö on koettu tarpeelliseksi ja toiminnalla pyritään pitämään työpaikan työ- ja toimintakyky hyvänä. Työhyvinvointia lisäävänä tekijänä työsuojelu oli mukana valmistelemassa Kokemäen kaupungin 26/28

28 julistautumista savuttomaksi työpaikaksi. Työsuojeluorganisaatio seuraa savuttomuuden toteutumista normaalin työsuojelutyön yhteydessä. Vuoden 2013 aikana tehtiin kaupungin kiinteistöihin sisäilmatutkimuksia. Sisäilmatutkimukset toteutettiin heti, kun osoittautui epäilyä sisäilmaongelmista. Mittauksissa ei havaittu välittömiä toimenpiteitä vaativia asioita. Piha-alueiden kunnossapitoon kiinnitettiin huomiota ja tiedotustoimintaa lisättiin. Toiminta näkyy liukastumisien osalta vuoden tapaturmatilastoissa. Työtapaturmia kirjattiin vuoden 2013 aikana 12 kpl ( kpl). Korvattavia tapaturmapäiviä 2013 oli 23 kpl ( kpl). Työturvallisuuskampanja käynnistettiin marraskuussa Kampanjan tarkoituksena on kiinnittää työntekijöiden huomio työturvallisuusasioihin. Lisäksi etsitään uusia keinoja työpaikan työolojen ja työturvallisuuden parantamiseen. Toteuttamiskelpoiset ideat palkitaan. Läheltä piti -ilmoituksista myönnetään ilmoittajalle liikuntaseteli. Läheltä piti - ilmoitukset lisääntyivät kampanjan käynnistyttyä merkittävästi. Ilmoituksia tuli vuoden 2013 aikana 62kpl. Ennakoivina työsuojelukeinoina lisättiin kaupungin intranetiin ajankohtaisia työsuojelutiedotteita. Esimiehille pidettiin työsuojelukoulutusta kahden esimiestapaamisen yhteydessä. Koulutusten päätavoitteena oli saada työsuojelutoiminta näkymään työpaikan jokapäiväisessä työssä. Riskien ja vaarojen arviointia toteutettiin suunnitellusti teknisen viraston ja perusturvan työpaikoilla. Riskien ja vaarojen arvioinnin kehittämiseen pitää tulevaisuudessa saada lisää resursseja. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä tehtiin vuoden aikana seuraavissa työpaikoissa: Uimahalli, nuorisokahvila, kentänhoito, kirjasto ja Tulkkilan päiväkoti. Palvelukeskus Henrikinhovissa kartoitettiin työpisteiden ergonomia-asioita. Työpaikkaselvityksiin osallistuivat työterveyshoitaja, työntekijät, työpaikan esimies, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu. Nettikahvilan työpaikkaselvityksessä vapaa-aikapäällikkö Elina Heinilä, nuorisotyöntekijä Hanna Lahti, vastaava nuorisotyöntekijä Mikko Säylä ja työterveyshoitaja Marja Koivunen 27/28

29 Työsuojelu- ja strategiaseminaari toteutettiin Seminaarin työsuojeluosion tarkoituksena oli tehdä yhteenveto siitä, mitä työsuojelutyö Kokemäen kaupungin organisaatiossa on. Lisäksi pohdittiin asioita, joihin tulee kiinnittää huomiota alkavalla työsuojelun toimintakaudella. Seminaarin tuloksena saatiin useita toteuttamiskelpoisia ideoita. Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen toimikausi päättyi Toimikauden lopussa tehtiin yhteenveto kuluneesta toimikaudesta käynnistettiin uusien työsuojeluvaltuutettujen valintaprosessi. Pääluottamusmiehet ja kaupungin edustajat sopivat aiemman käytännön mukaisesti valittavaksi kaksi työsuojeluvaltuutettua ja heille varavaltuutetut. Toimihenkilöille annettiin mahdollisuus asettaa oma ehdokas. Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaali toteutettiin ns. sopuvaalina koska ehdokkaita ilmoittautui sama määrä kuin valittavia oli. Työsuojeluvaltuutetuiksi vallittiin Jorma Paavisto ja Eija Nurmi-Lahtinen. 28/28