KESKUSTA VI A ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 KESKUSTA VI A ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS..0

2 KESKUSTA VI A ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Tunnistetiedot Asemaaavan muutosen selostus, joa osee. päivänä mrasuuta 0 päivättyä asemaaavattaa Kesusta VI A. Asemaaavan muutos osee: Forssan aupungin Kesustan aupunginosan ortteleita 8,,, seä Koreavahan orttelin tonttia seä niihin liittyviä atu-, puisto- ja liiennealueita.. Kaava-alueen sijainti Asemaaavan muutosalue sijaitsee ydinesustassa.. Kaavan nimi ja toitus Asemaaavan muutos on jaettu Kesusta VI B asemaaavamuutosena alaneesta aavasta erillisesi osasi. Asemaaavan muutosen toitusena on ympäristöministeriön päätösen muaisesti muuttaa asemaaavaa siten, että aavamuutosen yhteydessä tutitaan Kehäadun pohjoisosan tve, linjaus ja mitoitus ja mahdollisen atualueen liittyminen ympäröiviin ulttuuriympäristön annalta voaisiin ortteli- ja puistoalueisiin. Samalla tutitaan laajemmin ydinesustan liiennejärjestelyjä ja täydennysraentamista. Koreimman hallinto-oieuden päätösen muaan ns Yhtiönadun jateelle ei ole yhteyttä I linjan ohdalta, joten linjaus on rataistava muualta tai atualue on poistettava aavasta. Luonnosvaiheen aava-alue Ehdotusvaiheen aava-alue

3 . Sisällys PERUS- JA TUNNISTETIEDOT.... Tunnistetiedot.... Kaava-alueen sijainti.... Kaavan nimi ja toitus.... Sisällys.... Luettelo selostusen liiteasiairjoista... TIIVISTELMÄ.... Kaavaprosessin vaiheet.... Asemaaavan eseinen sisältö... ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET.... Asemaaavan suunnittelun tve.... Suunnittelun äynnistyminen ja sitä osevat päätöset.... Osallistuminen ja yhteistyö... LÄHTÖKOHDAT.... Alueen uvaus ja rataisut.... Maanomistus.... Suunnittelutilanne.... Raennusinventoinnin täydennys, Sira Köyä Pysäöinti.... Saastuneet maa-alueet.... Maanpäälliset ellitilat....8 Raennusoieudet ja äytetyt raennusoieudet.... Leiipaiat....0 Liienneselvitys.... Huolto ja pysäöinti... TAVOITTEET Yleistavoitteet Pihatilat ja asuinäyttö... 8 ASEMAKAAVA...8. Luonnos...8. Ehdotus.... Kaavamääräyset... KAAVAN VAIKUTUKSET.... Vaiutuset alue- ja yhdysuntaenteeseen.... Vaiutuset liienteeseen.... Vaiutuset yhdysuntateniiaan ja energiaveroon.... Vaiutuset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maisemaan, aupuniuvaan, ulttuuriperintöön ja raennettuun ympäristöön.... Vaiutuset maa- ja allioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon.... Vaiutuset asvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvoihin... 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteuttaminen ja ajoitus...8

4 . Luettelo selostusen liiteasiairjoista. Osallistumis- ja viointisuunnitelma. Maanomistus. Sähöjohdot. Johtotta. Asemaaava. Asemaaavamerinnät osa. Asemaaavamerinnät osa 8. Asemaaavan seurantalomae TIIVISTELMÄ. Kaavaprosessin vaiheet Ympäristöministeriö / ydinesustan perusaavoitusen uudistaminen, Forssan aupuni Kaavoitus on tullut vireille ja osallistumis- ja viointisuunnitelmasta on tiedotettu Forssan lehden uulutusella..00. Kaavasta on ollut viranomaisneuvottelu..00, jolloin aava-alue jaettiin ahteen osaan. Asemaaavaluonnoset ympäirstölautaunnassa..0 ja aupunginhallitusessa..0. Kuulutus aavaluonnosten nähtävilläolosta oli Forssan lehdessä Luonnoset (..0 vaihtoehdot -) on ollut nähtävänä Ehdotus (..0) oli lautaunnassa xx Kaupunginhallitus hyväsyi aavamuutosehdotusen xx. Kaupunginhallitus asetti aavaehdotusen nähtäville xx. Kuulutus ehdotusen nähtävänäolosta xx. Vastineet ja pienet orjauset aavamuutosehdotuseen (xx) äsiteltiin aupunginhallitusessa xx. Kaupunginvaltuusto hyväsyi aavan xx.. Asemaaavan eseinen sisältö Asemaaavan muutosen toitusena on ympäristöministeriön päätösen muaisesti muuttaa asemaaavaa siten, että aavamuutosen yhteydessä tutitaan Kehäadun pohjoisosan tve, linjaus ja mitoitus ja mahdollisen atualueen liittyminen ympäröiviin ulttuuriympäristön annalta voaisiin ortteli- ja puistoalueisiin. Samalla tutitaan laajemmin ydinesustan liiennejärjestelyjä ja täydennysraentamista. Luonnosvaiheessa tehdään olme suunnitelmaa, ysi on ilman uutta yhteyttä ja ahdessa osoitetaan uusi yhteys.

5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET. Asemaaavan suunnittelun tve Voimassa olevat aavat ovat vanhentuneet aiien ortteleiden osalta. Osin aavoitusen merintöjen äytännöt ovat muuttuneet, osin raentamista on toteutettu merittävästi enemmän uin voimassa olevissa aavoissa on osoitettu. Nyt vioidaan uudet merinnät. Periaatteena on, että maanpäällisiä ellierrosia ei toteuteta uudisraentamisessa. Kaavassa on vioitava uudelleen valtaunnallisesti merittävän RKY-alueen autta tulevat merinnät.. Suunnittelun äynnistyminen ja sitä osevat päätöset - Ympäristöministeriön päätös..00, Dnro YM//00, jossa määrättiin aupuni muuttamaan alueen asemaaava MRL :n muaisella suunnitteluvelvoitteella..00 mennessä. Samalla alueelle määrättiin raennusielto seä maanäyttö- ja raennuslain 8 :ssä toitettu toimenpiderajoitus. - Ympäristöministeriön päätös..00, Dnro YM//00, jossa myönnettiin jatoaiaa suunnitteluvelvoitteen täyttämiselle..00 asti. - Hämeenlinnan hallinto-oieus umosi..00 aupunginvaltuuston päätösen hyväsyä Kesusta VI B asemaaavamuutosen ja orein hallinto-oieus hyläsi..00 aupungin valitusen hallinto-oieuden päätösestä, jolloin aavamuutos palautui aupungille uudelleen valmisteltavasi. -Asemaaavan muutos on jaettu Kesusta VI B asemaaavamuutosena alaneesta aavasta erillisesi osasi. Keusta VI A etenee hitaammalla aiataululla uin Kesusta VI B. Kesusta VI B aavassa ataistiin I linjalta yhteys pohjoiseen. - Ympäristöministeriö ja Hämeen ELY-esus ovat sopineet, että ELY-esus valvoo aavan laatimista ja etenemistä normaalien aavoitusäytäntöjen muaisesti. Kesusta VI A asemaaavaluonnoset olivat ympäirstölautaunnassa..0 ja Ympäristölautaunta hyväsyi vaihtoehdon ja lisäsi lautaunta edellytti, että aupunginhallitus pyytää saatujen lausuntojen jäleen asemaaavan muutosluonnosista - ympäristölautaunnan lausunnon. Asemaaavaluonnoset olivat aupunginhallitusessa..0. Ympäristölautaunnassa äsiteltiin annettujen lausuntojen pohjalta vaihtoehtoja. Ympäristölautaunnan puheenjohtaja totesi, että ympäristölautaunta on äänestysen jäleen päättänyt esittää aupunginhallituselle, että asemaaavamuutosehdotus Kesusta VI A laaditaan vaihtoehdon pohjalta Kaupunginhallitus äsitteli oousessaan..0 aavaluonnosten vaihtoehtojen vaihtoehtojen valintaa 8. Kaupunginhallitus päätti äänestysen jäleen, että ehtotus valmistellaan vaihtoehdon pohjalta.. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistumis- ja viointisuunnitelmassa on esitetty alueen osalliset ja aavoitus on tehty suunnitelman muaisessa laajuudessa ja siinä esitetyin tavoin. Osallistumisja viointisuunnitelmaa on täydennetty aavoitusen edetessä muutosten edellyttämin tavoin.

6 Vireilletulo Kaavoitus on tullut vireille ja osallistumis- ja viointisuunnitelmasta on tiedotettu Forssan lehden uulutusella..00. Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettelyt Ympäristöministeriön aavoitusehoitusen toteutumista valvoo Hämeen elineino-liinenneja ympäristöesus (Hämeen ELY-esus). Kaavasta on ollut Hämeen ELY-esusen viranomaisneuvottelu..00, jolloin aava-alue jaettiin ahteen osaan. I-linjan osalta aava on tullut jo voimaan Luonnos ja sitä oseneet lausunnot Kaupunginhallitus on laittanut Kesusta VI A aavaluonnosen vaihtoehdot nähtäville Luonnosista pyydettiin Museoviraston, Hämeen ELY-esusen ja Hämeen liiton lausunnot. Hämeen ELY-esus esitti lausunnossaan, että vaihtoehto on mahdollinen. Vaihtoehto on taloudellisin, eiä aiheuta haittaa jo olemassa olevissa asuinortteleissa. Vaihtoehto ei ole toteuttamiselpoinen, osa siinä uusi atuyhteys valtaa laajan puistoalueen, ataisee evyen liienteenyhteydet puiston läpi ja liienteen aiheuttama häiriö muuttaa olennaisesti valtaunnallisesti merittävän raennetun ympäristön luonnetta. Museovirasto esitti lausunnossaan, että vaihtoehto on pas. Vaihtoehto on mahdollinen. Vaihtoehto ei ole mahdollinen osa se sijoittuu linja-autoaseman ja iron väliin ja haloo valtaunnallisesti merittävää ulttuuriympäristöä. Hämeen liitto atsoo aiien rataisujen olevan asemaaavalla rataistavissa osa rataisulla ei ole seudullisesti merittäviä vaiutusia. Kaii rataisut ovat maauntaaavan muaisia. Luonnosesta annettiin olme mielipidettä: Asunto Oy Forssan Ktanonatu ja ja Kuulanatu pitävät vaihtoehtoa phaana. Kuulanatua pitin uleva liienne lisää taloille melua ja adulle lisäliiennettä, joa aiheuttaa haittoja ja vaateijöitä. Asunto Oy Paimenenallio esittää, että vaihtoehdoista ja aiheutuu ääni- ja pölyhaittoja. Jos näitä vaihtoehtoja viedään eteenpäin, tulee adun reunaan raentaa riittävät äänivallit ja sijoittaa riittävästi istutusia. Edellä esitettyjen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella voidaan esittää yhteenvetona, että vaihtoehto tai ovat sellaisia, jota aii lausunnon antaneet tulevat hyväsymään. Vaihtoehdon hyväsyvät myös mielipiteensä antaneet taloyhtiöt. Maanäytön suunnittelu esitti että tämä on lähtöohtana jatosuunnittelulle. Forssan seudun osuuspani ei ottanut antaa liiennejärjestelyihin. Pani esitti että orttelin tontin suojelumerinnät poistetaan. Tonttia tulisi ehittää asumiseen. Voimassa olevassa aavassa seuraunnan maalle osoitettu pysäöinti tulisi palauttaa aavallisesti taaisin yleisesi pysäöintialueesi. Linja-autoaseman ortteliin ei tulisi osoittaa pysäöintitaloa vaan tilalle tulisi esittää asumista. Osuuspanin anssa jatettiin neuvotteluilla ehdotuseen tulevista määräysistä.

7 Ehdotus ja sitä oseneet lausunnot Ehdotusessa on poistettu ns. Yhtiönadun pohjoisosa ja sen tilalle on aavoitettu puistoaluetta. Ehdotusvaiheessa aavan rajausta muutettiin siten, että alueeseen tuli muaan Asunto Oy Papinpyölin tontti Pispalanadun vrelta, osa vaiintunut tontin äyttö ei vastannut tontti- ja liiennealueen rajoja. Kaava-aluetta muutettiin myös Kalliomäen ensimmäisen linjan eteläpään osalta siten, että atualue vastaa raennettua tilannetta. Yhtiönadun loppu ja Sibeliusenatu rajattiin pois aavaalueelta. Ehdotus oli nähtävänä x. Ehdotusesta pyydettiin Museoviraston, Hämeen ELY-esusen, Forssan seuraunnan, Ympäristölautaunnan, Tenisen lautaunnan ja Kanta-Hämeen pelastuslaitosen lausunnot. Viranomaisyhteistyö Kaavasta on ollut viranomaisneuvottelu..00, jolloin aava-alue jaettiin ahteen osaan. Työneuvottelu..0. Neuvottelut Forssan seudun osuuspanin anssa Luonnosen nähtävänäolon jäleen Forssan seudun osuuspanin edustaja on esitellyt erilaisia suunnitelmia osuuspanin omistamalle iinteistölle aupunginhallitusessa. Mahdollisia rataisuja on äsitelty myös aupunginhallitusen iltaoulussa. Maanäytön suunnittelu tuti Tammelan tavatalon laajennusvaihtoehdon Sigge Aritehdit, tutittu vaihtoehto asi uutta asuinraennusta Tammelan tavatalon ohdalla.

8 8 Sigge Aritehdit, tutittu vaihtoehto asi uutta asuinraennusta Tammelan tavatalon ohdalla.

9 Tammelan suunnasta Tammelan tavatalo ja laajennus pani, taana Tammelan tavatalon laajennus Kaavan luonnosessa liietilaa ja mataesus LINJA-AUTOASEMA, liietiloina TORI Maanäytön suunnittelu, Tutittu Tammelan tavatalon laajennusvaihtoehto asemaaavaluonnosen nähtävänäolon jäleen. jo hallitusen iltaouluun. Tämän jäleen maanäytön suunnittelu on jatanut neuvotteluja Forssan seudun osuuspanin anssa. Käytyjen neuvottelujen aiana Sigge itehdit teivät uuden esitysen mahdollisesta Tammelan tavatalon orvaavasta ahdesta raennusesta aupungin lähtöohdista: maanpäälle ei tehdä ansirataisuja, piha-alueet tulevat maantasoon ja tontille tulee riittävästi vihreää istutusaluetta. Tämän jäleen ns. Tammelan tavatalon suojelumerinnän tilalle ehdotuseen laitettiin merintä, jossa todetaan raennusen paiallinen meritys. Raennusta ei ole uitenaan suojeltu. Kaavamerinnät on tehty niin, että se mahdollistaa Tammelan tavatalon säilymisen, mutta myös uudisraentamisen. Kaavaluonnosesta poieten Tammelan tavatalon raennusoieutta lisättiin ja raennusalaa laajennettiin siten, että on mahdollista laajentaa tavataloa asuinraennusosalla ja panin toiveen muaan tonttitehouuden sijaan raennusoieudet eroteltiin raennusalaohtaisesti. Miäli tontille toteutetaan enemmän autopaioja uin aavassa edellytetään on lisäpaiat sijoitettava elliin, osa ne eivät mahdu pihatasoon. LÄHTÖKOHDAT. Alueen uvaus ja rataisut Kaavoitettava alue on valtaunnallisesti voaan iron ja Kalliomäen alueen tuntumassa. Alueella sijaitsee Forssan linja-autoasema. Alueen aaoisosaan johtaa Yhtiönatu ja luoteisosasta alaa Tampereentie, joiden välistä liiennettä voidaan tvittaessa ohjata aavoitettavan alueen autta. Pohjoisosassa on asumista ja vaus ehäadulle, jota ei ole raennettu. Kalliomäen ensimmäisen linjan osalta tullut oreimman hallinto-oieuden päätös on muuttanut liienteellistä tilannetta siten, että aavassa olevalle ehätielle ei ole aavallista yhteyttä, jona taia uuden yhteyden asema on tasteltava uudelleen.. Maanomistus Forssan aupuni omistaa Linja-autoaseman ympäristön, atu- ja puistoalueita, Forssan seuraunta omistaa iron ja sen ympäristössä olevia puistoalueita. Tonttialueet ovat pääosin ysityisessä omistusessa.

10 0 Vaalean vihreällä näyy ansallisen aupunipuiston alue.

11 . Suunnittelutilanne - Kanta-Hämeen maauntaaavassa (vahvistettu 8..00) muutosalue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C), esustatoimintojen alueesi, jolla on voasta raennettua ulttuuriympäristöä (Cs) ja asuntovaltaisesi taajamatoimintojen alueesi (A). Alueen itäpuolelle jää asuntovaltainen taajamatoimintojen alue, jolla voaan raennetun ulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään (As). Yhtiönadun pohjoispään ja Tampereentien eteläpään välille on meritty yhteystve. Vaihemaauntaaava on ehdotusvaiheessa, jossa yhteystve on poistettu. - Kaupunginvaltuuston 8.. hyväsymässä esustaajaman yleisaavassa alue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C), errostalo-valtaisesi asuntoalueesi (AK) seä julisten palvelujen ja hallinnon alueesi, jolla ympäristö säilytetään (PY/s). Yhtiönadun ja Tampereentien välille, Kehäadun ohdalle, on osoitettu atuväylä, jolta osin ympäristöesus on umonnut aavan vuonna. - Suunnittelualueella on voimassa.. (A0),.. (C),.. (C),.0.0 (D0),.. (D),.. (D), 8.. (D8),..8 (E),.0.8 (E8), 0..0 (H08),.. (H),.. (H),..008 (J) ja..(h ) vahvistettuja asemaaavoja. Asemaaavoissa alue on osoitettu asuinerrostalojen orttelialueesi (AK), asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL), yleisten raennusten orttelialueesi (Y), irojen ja muiden seuraunnallisten raennusten orttelialueesi (YK), liieraennusten orttelialueesi (K, Al), moottoriajoneuvojen huoltoasemien orttelialueesi (Am), yleisesi pysäöintialueesi (LP), linja-autoaseman orttelialueesi (La), autopaiojen orttelialueesi (LPA) seä atu- ja puistoalueisi. Voimassa olevassa vuoden asemaaavassa on osoitettu Kehäadun atualue. Puistoalue alaa iron pohjoispuolelta ja sen länsireunaan on osoitettu raentamaton huoltoasema-alue seä asi raennettua errostaloa. Kehäatu päättyy Ktanonadun ja Urheiluentänadun risteyseen. Länsiosassa aavaaluetta sijaitsee linja-autoasema pysäialueineen. Kaava-alueen eteläosassa sijaitsee asi liie- ja asuinerrostaloorttelialuetta, joista Hämeentien reuna ei ole toteutunut aavan muaisesti. Kaava-alueella on Forssan ansallista aupunipuistoa esustan modernia errostumaa ja teollisen yhdysunnan entinen lääärintalo nyyinen päiväoti. Forssan aupungin raennusjärjestys on tullut voimaan..0. Tenisen ja ympäristötoimen maanäyttöpalvelut täydentää ja pitää ajan tasalla pohjattaa.

12 . Raennusinventoinnin täydennys, Sira Köyä 0 Linja-autoasema Torin itäreunalla ollut vuoden 8 lopulla valmistunut linja-autoasema aloi äydä heti alusta alaen liian pienesi ja aleellisesi. Uusi linja-autoaseman raennus suunniteltiin torin oillisulmaan. Raennus on aupunginitehti Yrjö Myäsen suunnittelema. Toimintansa linja-autoasema aloitti..8 matahuollon ja liienteen siirtyessä uusiin tiloihin. Vuoraajan hoitoon annettu ravintola aloitti toimintansa muutamaa päivää myöhemmin. Valmistuessaan asemaa luonnehdittiin upeasi ja edustavasi, jopa ylellisesi. Vielä vuoden uluttua aseman valmistumisesta sitä uvattiin hvinaisesi tapausesi Suomen julisen raentamisen historiassa, suunnittelussa oli osattu oiealla tavalla ennaoida tulevan asvun vaatimuset, jota asema yhä täyttää. Linja-autoliienteen asvu jatui vilaana 0-luvun lopulle asti ja Forssasta oli muodostunut huomattava maantieteellinen solmuohta. Asema aupuniuvassa ja vo Linja-autoasema uuluu itehtuuriltaan pelistettyjen ja modernien raennusten errostumaan, joa on raennettu 0-0-luujen aiana. Kerrostumaan uuluu linja-autoaseman lisäsi muun muassa Puistolinna vuodelta 0, Hämeenulma (Tammelan tavatalo) 8, Yhteislyseon laajennus, teatteritalo (ent. seurojentalo), Lounais-Hämeen suojelusuntapiirin talo 8 (Hämeentie 0), Hämeentie 8 -, LSO:n teurastamo seä auppa 0, Kouluadun errostalot 0-luvulta ja esusansaoulu 0. Linja-autoaseman ympärillä on linja-autojen pysäialue ja vapaata puisto- ja pialuetta, joten linja-autoasema on luonteeltaan ysittäinen raennus maisemassa. Sillä on seä liienne- että sosiaalihistoriallista voa. Linja-autoaseman uloasu edustaa aiaaudelle tyypillistä itehtuuria, funtionalismia. Raennus on massoittelultaan ompati. Ysierrosinen syvärunoinen, yhtenäisen pulpettiaton alla oleva massa on julisivuiltaan tiiltä. Kasierrosisella julisivun osalla on yläerta erotettu erillisesi pulpettiattoisesi massasi, joa toistaa ysierrosisen osan suhteita. Erotettu toinen erros on tuotu uloeesi, ja leijuvasi jolloin yläerran materiaalisi on otettu muusta raennusmassasta poieava raennuslevy. Levyjen mitoitus on sovitettu julisivusommitelmaan ja julisivusta muodostuvaan viivastoon. Toisessa errosessa oleva massa on pyritty irrottamaan alaerrasta tuomalla se ulommas uin ensimmäisen errosen massa. Lisäsi toisen errosen alla on isot näyteiunat tai nauhaiuna ja osittain lasitiiliseinä, jolla ulos tuleva osa erotetaan muusta massasta, uin se olisi ilmassa. Rataisulla orostetaan raennusen horisontaalisuutta entisestään. Horisontaalisuuden vastapainona on ylös ohoava ellotorni, joa toimii maamerinä. Raennusen runona on teräsbetoni. Betonipiliruno, betoni ala- ja yläpohja. Erityinen tunnus on veistosellinen betoniatos, joa sijoittuu raennusen pohjoispuolelle ja nousee pulpettiattoisen massan yläpuolelle. Aluperäiset materiaalit Sisätiloissa on viimeisteltyjä detaljeja. Materiaaleina ovat aluperäisen raennusselitysen muaan betoni, tiili, puu, lasitiili, julisivulevy (II erros julisivu) ja sementtimosaiii seä umi portaissa. Rappauspinnat ja betonipinnat on ali- tai öljymaalattu. Alun perin oli myös puhtaita tiilipintoja. Odotushallin atto on höylät-

13 tyä x honalautaa. Aulan lattia on accotile laattaa. Toisen errosen toimistohuoneissa on linoleum lattiat. Korjaus 8 Raennusta on orjattu 8. Tuolloin tehtiin muutosia tuuliaappiin seä aulaan aueavan sivutilaan raennettiin lipunmyynti-, rahditus-, WC-, pesu- ja siivoustiloja. Aulatila ja siihen eriseen avautuva assahalli eivät tämän toteutusen jäleen enää erottuneet seleinä symmeisen oloisina tiloina raennusen sisällä. Lisäsi seinäpinnat äsiteltiin aryylilatesilla (myös tiiliseinät) ja aulan puinen atto on uusittu myös tuolloin. Uudet orjausperiaatteet Linja-autoaseman tulisi jatossain säilyä tapaamispaiana ja sisältää riittävästi ooontumisen ja ihmisten pveilun mahdollistavaa aulatilaa. Tämä huomioitiin myös viimeisessä orjausessa, vaia liietoimintaa laajennettiin osin aulatiloihin. Korjausen suunnittelussa säilytettiin massojen muodostama sommitelma ja raennusen tyylipiirteet. Toisen errosen eveys on tultava esille rataisuissa. Periaatteena on, että uloasu säilytetään. Toisen errosen julisivumateriaalin on oltava erilainen uin ensimmäisen errosen materiaalin. Auotusperiaatteet on säilytettävä ja niiltä osin un muutosia on tehty palautettava. Sisätilojen seleyden ja aulan symmeisyyden tulisi erottuu orjausen jäleen. Aulaan avautuu erillinen seleästi avautua sivutila. Tilaennetta tulisi orostaa uusin rataisuin. Nyymääräysten muaan vioiden linja-autoasemaennusessa on raenteellisia puutteita, joita voidaan suunnittelun ja orjausen yhteydessä tuotiin lähemmäs nyypäivän tpeita. Suunnittelussa haettiin rataisuja seä raenteellisille puut- Valouva vuodelta 8, Forssan lehden isto

14 Linja-autoaseman julisivu pohjoiseen Linja-autoaseman julisivulevyjen jaot sovitettiin muun itehtuuin mittoihin. Linja-autoaseman julisivu länteen

15 teille, että tehtyjen orjausten orjaamiselle. (Esimereinä -lasiset näyteiunat ja 0 cm eristys atossa.) Erityisinä ongelmina ovat olleet vuotavat vesiattoraenteet ja vanha jo äyttöiänsä päässä oleva LVIS teniia, jota uusittiin oonaisuudessaan. Asemaaavassa suojellaan linja-autoaseman raennus ja edessä oleva atos. Kaupuniympäristön ehittäminen Linja-autoasemaennusen suunnittelutyön yhteydessä rataistiin piha-alueiden järjestelyt seä raennusen maantasossa tapahtuva sisä- ja ulotilojen liittyminen toisiinsa. Liittymäpintaa ehitettiin osana aupunitilaa ja vetovoimaista esustaa. Rataisutapoja voidaan toistaa esustan muissa aupallisissa iinteistöissä, jolloin voidaan ehittää ja minoida ysittäisten liietilojen sijaan oonaisuutena toimivaa esustatavataloa, jona yhteisenä tilana toimivat aupungin ulotilat. Tähän rataisuun liittyy myös vautuminen esustaan tulevaan lisäpysäöintiin. Kortteli Kortteli sijaitsee linja-autoaseman pohjoispuolella. Korttelin ulmassa tontilla on ollut Kesoilin huoltoasema ja orttelissa on asi asuinerrostaloa. Kesoilin raennus on raennettu 0-luvulla. Raennus voidaan puraa. Tontilla ja raennusessa saattaa olla puhdistamattomia alueita huoltamon ja orjaamon jäljiltä. Tontilla on Aritehti Eri Wegeliusen (Wegelius & Kiili) suunnittelema asuinerrostalo vuodelta. Päätyseinät ovat puhtaasi muurattua tiiltä sisäpuolella on betoniruno ja pitillä sivuilla on puhtaasi muurattu tiili. Pveeseinillä on mineritlevyt. Kantavat raenteet ovat teräsbetonia. Väli- ja alapohjat ovat teräsbetonilaattoja. Raennusessa on maanpäällinen ellierros, jossa on betonijulisivu. Ensimmäinen erros on luotaantyöntävän umpinainen. Päädyt ovat umpinaisia. Lounaan julisivu on oo matalta pveenauhaa. Koillista julisivua rytmittävät porrashuoneiden pveeet. Huoneiden iunat on yhdistetty nauhasi maalatulla profiloidulla pellillä. Porrastasannetta ohti on olme asuntoa. Porrashuoneita on neljä. Maanpäällisen ellierrosen lisäsi on viisi errosta.

16 Tontilla on on Aritehti Eri Wegeliusen (Wegelius & Kiili) suunnittelema asuinerrostalo vuodelta. Päätyseinät ovat puhtaasi muurattua tiiltä sisäpuolella on betoniruno ja pitillä sivuilla on puhtaasi muurattu tiili. Pveeseinillä on mineritlevyt. Kantavat raenteet ovat teräsbetonia. Väli- ja alapohjat ovat teräsbetonilaattoja. Raennusessa on maanpäällinen ellierros, jossa on betonijulisivu. Ensimmäinen erros on luotaantyöntävän umpinainen. Päädyt ovat umpinaisia. Lounaan julisivu on oo matalta pveenauhaa. Koillista julisivua rytmittävät porrashuoneiden pveeet. Huoneiden iunat on yhdistetty nauhasi maalatulla profiloidulla pellillä. Porrastasannetta ohti on olme asuntoa. Porrashuoneita on asi. Raennusissa on maanpäällinen ellierros. Maanpäällisen ellierrosen lisäsi on uusi asuinerrosta. KORTTELI Kortteli sijaitsee torin vieressä. Siinä on 0-0-luvuilla valmistuneiden raennusten oonaisuus, joa uuluu itehtuuriltaan pelistettyjen ja modernien raennusten errostumaan. Kortteli on Forssan esustan tehoaimmin raennettuja. Nyyisin yhdesi tontisi on muodostettu Osuuspanin talon, Entisen Tammelan tavatalon ja Hämeentie 8 muodostama oonaisuus, jossa piha-alueet on pääosin asfaltoitu ja aiien raennusten alla on raennetut ellitilat. Alueella voimassa olevassa aavassa on oletettu että Hämeentie 8 puretaan ja tilalle raennetaan olmierrosinen raennus. Muilta osin raennusalat vastaavat olemassa olevaa raennusantaa.

17 Osuuspanin talo Pohjoisulmassa on Aritehti Yrjö Myäsen vuonna suunnittelema asuin- liieraennus. Alunperin oli aloholiliie neljä pientä myymälää ja osuusassa ensimmäisen errosen liietiloissa. Ylemmät erroset olivat asuintiloja. Betoniruno siporex- julisivu. Korean ja matalan massan pität sivut iunanauhojen välissä olivat hmaata ourueterniittiä. Nelierrosisen massan päädyt olivat adun puolelta rapattu luuun ottamatta pystysuuntaista iunanauhaa, joa oli torin puoleisessa päädyssä. Katusivuilla alaerrassa oli asierrosiset lasijulisivut. Vuonna tehtiin muutosia matalassa osassa raennusitehti Pentti Savolan piirustusien muaan. Tuolloin toisen errosen tiloja otettiin toimistoäyttöön. Aritehtitoimisto Iivonen & Aho suunnittelivat raennusen muutosen, jossa se sai lineripintaiset peltielementtijulisivut vuonna88. Aritehtitoimisto Sigge Oy suunnitteli Vuonna 00 sisäpihan puolelle laajennusen, jolloin piha-alueen alle laajennettiin päääyttötoituseen liittyviä tiloja. Vuoden 0 orjausessa peltielementit poistettiin ja raennus rapattiin oonaan. Tavatalo SOK:n raennusosaston Armas Lehtinen alleirjoitti ns Tammelan tavatalon suunnitelmat vuonna 8-. Raennus on otettu äyttöön..0. Yläerrassa oli ysi pieni asunto. Runo tehtiin sienimäisistä betonipileista välipohjat ja uloseinät ovat betonia ja evytbetonia. Kadulle ahteen suuntaan tuli asierrosiset näyteiunat. Julisivu rapattiin. Lattiamateriaalina äytettiin mmorimosaiiia, vinyyliä ja linoleumia. Soelin pinta oli adun puolelta líneriä pihan puolella betonia valesaumoin. Koo raennusen alla on elli, jona oreus on. meiä. Lisäsi raennusessa on. meiä oreita auppatiloja ahdessa errosessa. Raennus on säilyttänyt hyvin aluperäisen asunsa. leiaus

18 Raennus on osoitettu Forssan aupungin raennusinventoinnissa luoaan II Kohteella on voja, mutta niiden merittävyyttä ja laatua ympäristön ja perinteen annalta on tasteltava ysityisohtaisemmin alueelle suunniteltavien raennushaneiden ja muiden maanäyttöhaneiden yhteydessä. Lisäselvitystvetta on hittava vireille tulevan haneen tavoitteiden ja vaiuttavuuden pohjalta. Kesusta VI A- asemaaavan muutosen luonnosvaiheessa esitettiin raennusen suojelua. Ehdotusvaiheessa raennus on meritty raennusta laajempana raennusalana joa mahdollistaa sen säilyttämisen ja laajentamisen. Raennusta ei ole suojeltu. Julisivu pohjoiseen 8 Julisivu länteen

19 Julisivu itään Raennusen meritys suhteessa Suomessa toteutuneeseen SOK:n tavataloitehtuuriin. Aritehtitoimisto -byroo on tutinut SOK:n raentamisen historiaa Suomessa Seutu-Soosen raennushistoriaselvitysen luvussa s. -0. Tästä tiivistettynä voidaan esittää, että ensimmäinen tavatalo raennettiin Helsiniin vuonna. Suunnittelijana oli Eri Huttunen. Osuusauppa Suur -Savon tavatalo Mieliin oli ensimmäinen tavatalo maaseutuaupungissa. SOK:n yliitehtina toiminut A.V. Lehtinen ja itehti Pauli Lehtinen suunnittelivat Valtaulman Lahden esustaan. Vuonna valmistuneen Suur-Seudun Osuusaupan Lohjan tavatalon suunnitteli A.V Lehtinen. Vuonna suunnittelijoiden jouoon oli tullut myös Matti Haapala (Lohjan Seutu- Soos, Sodanylän ja Hyvinään tavatalot). Sodanylän ja Lohjan raennuset ovat samantyyppisiä. Kattomuoto orostaa raennusen luonnetta ulmaennusena. Haapalan suunnitelmissa toisessa errosessa on iunoita ja Lehtisen suunnitelmassa toinen erros on umpinainen. Entinen Tammelan tavatalo uuluu Lehtisen ja Haapalan suunnittelemien Sodanylän ja Lohjan tavatalon tyyppisten raennusten ryhmään, jossa attomuoto orostaa ulmaennusen luonnetta. Toisessa errosessa on myös iunoita. Entisen Tammelan tavatalon suunnittelu- ja raennustyö on tehty hyvin samoihin aioihin näiden tavatalojen anssa. Entinen Tammelan tavatalo on säilyttänyt aluperäisen asunsa. Tavatalolla on paiallista meritystä. Forssan auppala oli selvästi aupallisen ehitysen eturintamassa Suomessa. Aritehtitoimisto -byroon Seutu-Soos, raennushistoriaselvitysen muaan 0-luvun loppuun mennessä raennettiin ymmenen Soos- tavataloa. Lohjan tavatalo oli. ja Forssaan sijoittuva Tammelan tavatalo otettiin äyttöön raennusvalvonnan iston muaan..0. Se on todennäöisesti 0. raennetuista tavataloista. Nyyisen väestön määrän muaan vioiden Tammelan tavatalo on toinen Sodanylän tavatalon anssa pienelle paiaunnalle toteutettu tavatalo.

20 Paiaunta Raennettu Aritehti Tyyppi ja myyntipinta-ala Ono säilynyt Helsini Eri Huttunen, SOK tavatalo (000) yllä Mieli A.V. Lehtinen, SOK? tavatalo (000) yllä Lahti A.V. Lehtinen ja Pauli Lehtinen, SOK Rauma Aritehtitoimisto Blomstedt & Stenbäc tavatalo (0) tavatalo () yllä yllä Turu (8) Aritehtitoimisto Ole ja Bertel Gripenberg tavatalo (8 vuonna ) yllä Salo A. V. Lehtinen, SOK tavatalo yllä, mutta oleellisesti muutettu Hyvinää Matti Haapala, SOK tavatalo ei (paialla on auppaesus Willa) Sodanylä Matti Haapala, SOK tavatalo yllä, mutta oleellisesti muutettu Lohja Pauli Lehtinen, SOK tavatalo yllä Raennushistoriaselvitys, Seutu-Soos, Helsini..0 Aritehtitoimisto -byroo. Soos- tavatalojen itehtuuri 0-0 -luvulla s. Julisivut ulisivu ih ina ulle. S. iha ulisivu. S. Raennushistoriaselvitys, Seutu-Soos, Helsini..0 Aritehtitoimisto -byroo. Seutu- Soosen julisivut, Lohjan tavatalo. s. ja. 0

21 Hämeentie 8 Hämeentie 8 asuin - ja liieraennus raennettiin -. Tuolloin tontilla oli jo L-mallinen puuraennus ja uloraennus, jona jatosi raennus sijoitettiin. Vuoden ilmauvasta voi päätellä, että uloraennusen paialle oli uitenin jo raennettu nyyinen asierrosinen siipiosa, joa jataa aiemman suunnitelman itehtuuria. Ilmauvasta näyy myös, että ortteli on vielä pääosin peltoaluetta. Puuraennus on tuolloin vielä tontin lounaisulmassa. Suunnittelijana toimi DI O.V. Järmä. Raennus toteutti Bertel Jungin Forssan auppalan asemaaavaa vuodelta. Raennusessa on toiminut Autotalo Oy, joa oli Kasper Lindholmin perustama Forssan ensimmäinen autoliie, jossa oli myös autooulutoimintaa. Vanhin osa on pitänomainen raennus Hämeentieltä poispäin. Kadun vressa on ollut alunperin myymälä toimisto ja vasto, joiden yläpuolella toisessa errosessa on ollut asunto. Käynti asuntoon on ollut pihalta länteen suuntautuneelta pitältä sivulta. Myymälän taana on ollut orjauspaja. Korjauspajan alla on ellitila, jossa on autosuoja. Kellitilaan on aluperäisten piirustusten muaan ajo länsisivulta, nyyään ajo on pohjoissivulta. Kelliin mahtuu ahdesan autopaiaa. Ensimmäisenä vaiheena toteutettu raennusen osa

22 Raennus laajennettiin L-mallisesi vuonna 8. Kellierroseen tuli sauna puuhuone ja muita aputiloja uten esuslämmityslaitos. Ensimmäisessä errosessa oli maalaamo ja paja. Toisessa errosessa yhtenäinen tila, josta oli erotettu asi porrashuonetta. Raennus on muurattu sementtitiilestä ja rapattu. Vanhemman osan ysierrosiseen osaan orjauspajan päälle haettiin laajennuslupaa vuonna. Toitusena oli sijoittaa toiseen erroseen asunto. Hanetta ei ole uitenaan toteutettu. Tontin lounaisulmassa oli vielä vuonna orjattu puinen ahvila ja asuintalo. Hämeentien vressa oli neljä erillistä liietilaa, joiden näyteiunat avattiin orjausen yhteydessä. Vuonna 8 haetulla luvalla asi läntisintä liietilaa yhdistettiin ovella. - Hämeentie 8 Kellitila Vanhat puuraennuset jäivät vielä tontille un moderni myymälä ja toimistoraennus toteutettiin nyyiseen osoitteeseen Hämeentie 8.

23 Nyt tontilla oleva raennus muodostaa pin Hämeentien vastaaisella puolella olevan entisen teurastamon anssa ja liittyy modernien raennusten errostumaan. Forssan aupungin raennusinventoinnissa raennus on osoitettu uuluvasi luoaan I. Kohde on ulttuurihistoriallisesti voas ja edellyttää suojelun rataisemista aavalla tai lailla ennen merittäviä muutostoimenpiteitä. Vuoden 008 inventointi ja aiaisemmat paialliset, seudulliset ja/ tai valtaunnalliset selvityset osoittavat seleästi suojelutpeen. Lisäselvitysiä tvitaan, miäli ohteisiin tai niiden ympäristöön on suunnittelilla muutosia, joilla voi olla vaiutusia ohteen voihin. Raennus tulee osoittaa aavassa suojeltavasi. Laajennus Valouva oonaisuudesta 0-luvulta

24 Laajennus Hämeentien ulmasta purettu puuraennus. Julisivumuutosuvan muaan raennus oli alusi asuinraennus, näyteiunoita asvatettiin vuoden suunnitelmassa.

25 Tontti Tontille toetutettiin Aritehtuuritoimisto Olavi Lahtinen & CO:n suunnittelema asuin liietalo vuonna 0. Ensimmäiseen ja asierrosisen osan toiseen erroseen tuli liie- ja toimistotiloja. Raennus on betonirunoinen. Julisivu on alunperin terastirapattu ja päätyjjulisivuun piirrettiin painanteet uin uvaamaan elementtisaumoja. Pitillä sivuilla oli mineritjulisivulevyt. Soeli on pesubetonia. Julisivu etelään Julisivu pohjoiseen Julisivu länteen torille.

26 KORTTELI 8 Korttelissa 8 on useita suojeltavia raennusia Forssan aupungin raennusinventoinnin muaan. Yhtä luuun ottamatta suojeltavat raennuset ovat 0-luvulta, ja ovat merittävä osa itehtuuriltaan pelistettyjen ja modernien raennusten errostumasta. Alueella on lisäsi ysi merittävä Forssan teollisen yhdysunnan historiaan liittyvä raennus, jota äytetään nyyään päiväotina. Nyyinen päiväoti entinen unnanlääärin asunto Nyyinen päiväoti on entinen unnanlääärin asunto. Raennus uuluu teollisen yhdysunnan raennuserrostumaan. Talo on raennettu vuonna 8. Se on sijoitettu tontille siten, että Hämeentien ja raennusen väliin jää piha-alue. Raennusen suunnitteli Forssa Osaeyhtiön palvelusessa ollut O.A. Gadolin. Lääärin vastaanotto pysyi talossa unnes Forssan terveysesus valmistui vuonna. Raennusen edessä on oristeellinen veranta. Talon taana on lisäsi puutha-aluetta. Forssan aupungin raennusinventoinnissa raennus on osoitettu uuluvasi luoaan I. Kohde on ulttuurihistoriallisesti voas ja edellyttää suojelun rataisemista aavalla tai lailla ennen merittäviä muutostoimenpiteitä. Vuoden 008 inventointi ja aiaisemmat paialliset, seudulliset ja/ tai valtaunnalliset selvityset osoittavat seleästi suojelutpeen. Lisäselvitysiä tvitaan, miäli ohteisiin tai niiden ympäristöön on suunnittelilla muutosia, joilla voi olla vaiutusia ohteen voihin. Raennus tulee osoittaa aavassa suojeltavasi.

27 LSO:n teurastamo Hämeentie ivitalossa on toiminut Lounais-Suomen Osuusteurastamo seä auppa. Raennus uuluu itehtuuriltaan pelistettyjen ja modernien raennusten errostumaan. Tiilirunoinen talo valmistui vuonna 0. Raennusen suunnitteli turulainen itehti Eero Urpola. Raennesuunnittelijana toimi insinööri Axel D. Fritzen. Raennus toteutti Bertel Jungin asemaaavaa vuodeltalta. Raennusen julisivut on rapattu. Ensimmäisessä errosissa on eraamisia laattoja. Raennusessa on ollut alunperin viisi ysittäisovea. Kasi ysittäisovea oli jo poistettu ennen vuotta. Vuoden muutosessa tehtiin ysi liietila, jonne johti piovet. Ensimmäisen errosen lattia oli laatoitettu (ahdella eri värillä) ja pilit näyteiunoiden välissä olivat lineristä. Myös myymälän seinät ja iunan pielet oli laatoitettu. Raennus on osoitettu Forssan aupungin raennusinventoinnissa luoaan II Kohteella on voja, mutta niiden merittävyyttä ja laatua ympäristön ja perinteen annalta on tasteltava ysityisohtaisemmin alueelle suunniteltavien raennushaneiden ja muiden maanäyttöhaneiden yhteydessä. Lisäselvitystvetta on hittava vireille tulevan haneen tavoitteiden ja vaiuttavuuden pohjalta. Raennus suojellaan aavassa. Aluperäispiirustuset Eero Urpola. LSO muutospiirustuset vuodelta. Myymälän ovia on poistettu ja myymälätilaa on laajennettu myös taaosaan. Suunnittelijana toimi A. Heiunen.

28 8 Eero Urpolan leiaus vuodelta.

29 Tila : Tilalla : on olme ennen vuotta 0 raennettua puuraennusta. Raennuset täydentävät teollista yhdysuntaennetta, mutta niiden uloasua on muutettu siten, että ne liittyvät 0-luvun raentamisen errostumaan. Raennus, jona pääty tulee Hämmentielle on vanha asuinraennus. Kahdesta asunnosta Hämeenten päässä oleva on muutettu vuonna myymälätiloisi. Alunperin myymälöitä oli asi. Samalla avattiin päätyyn ahden iunan tilalle asi näyteiunaa. Suunnittelijana toimi Reino Sainen. Raennusluvan haijana on tiiliatonteijä Kalo Särmä.

30 Myymälän taana olevaa asuinraennusta muutettiin ja laajennettiin sauna- ja puutiloilla vuonna, jolloin myös iunat uusittiin. Raennuseen tuli wc-tilat ja samalla un ysi asunto jaettiin ahdesi asunnosi tehtiin asi eittiötä. Suurin ulmahuone jaettiin ahtia. Suunnittelijana toimi Reino Sainen. Raennusluvan haijana on tiiliatonteijä Kalo Särmä. Raennusia ei suojella aavassa, mutta raennusalat sijoitetaan siten että raennuset voidaan säilyttää. Vanha ja uusi julisivu. 0

31 Kortteli 8 tontti ja. Forssan auppala on haenut vuonna 0 raennuslupaa ahdelle olmierrosiselle pistemäiselle errostalolle silloisen Tammelantien nyyisen Kouluadun vteen. Raennuset tulivat Forssan vuoratalot Oy:n vuorataloisi. Suunnittelijana oli Eino Tuompo. Uloseinät ovat sisäosiltaan tiiltä cm ulopuolella on evytbetoni cm. Seinässä ei ole lämpöeristettä. Välipohjat ovat puuta. Julisivut alirapattiin ja raennusiin tuli huopaatto. Raennus on porrastettu puolen errosen verran siten, että neljään asuntoon on sisäänäynti alemmalta tasolta ja ahteen isompaan asuntoon ylemmältä porrastasolta. Porrastus näyy itä- ja länsijulisivuissa. Forssan aupungin raennusinventoinnissa raennuset on osoitettu uuluvasi luoaan I. Kohde on ulttuurihistoriallisesti voas ja edellyttää suojelun rataisemista aavalla tai lailla ennen merittäviä muutostoimenpiteitä. Vuoden 008 inventointi ja aiaisemmat paialliset, seudulliset ja/ tai valtaunnalliset selvityset osoittavat seleästi suojelutpeen. Lisäselvitysiä tvitaan, miäli ohteisiin tai niiden ympäristöön on suunnittelilla muutosia, joilla voi olla vaiutusia ohteen voihin. Talot uuluvat itehtuuriltaan pelistettyjen ja modernien raennusten errostumaan. Raennuset tulee osoittaa aavassa suojeltavasi. Ensimmäinen erros

32 Julisivu länteen Eino Tuompon suunnitelmat

33 Kortteli 8 tontti Jaao Tähtinen suunnitteli asi asiportaista errostaloa Forssan vuoratalo Osaeyhtiölle vuonna silloisen Tammelantien nyyisen Kouluadun vteen. Raennusilla oli se ero, että toiseen tuli myymälätila adun puolelle ensimmäiseen erroseen. Forssan aupungin raennusinventoinnissa raennuset on osoitettu uuluvasi luoaan I. Kohde on ulttuurihistoriallisesti voas ja edellyttää suojelun rataisemista aavalla tai lailla ennen merittäviä muutostoimenpiteitä. Vuoden 008 inventointi ja aiaisemmat paialliset, seudulliset ja/ tai valtaunnalliset selvityset osoittavat seleästi suojelutpeen. Lisäselvitysiä tvitaan, miäli ohteisiin tai niiden ympäristöön on suunnittelilla muutosia, joilla voi olla vaiutusia ohteen voihin. Talot uuluvat itehtuuriltaan pelistettyjen ja modernien raennusten errostumaan. Raennuset tulee osoittaa aavassa suojeltavasi.

34 . Pysäöinti Korttelin tontille on mahdollista sijoittaa autopaioja pl (silti pihaan ei mahdu unnon leiipaioja). Loput pysäöintipaiat ovat nyyään vuorottaispysäöintipaioina Sibeliusen adulla. Näitä paioja äyttävät liietilat päivisin ja asunnot voivat tvittaessa äyttää paioja muina aioina. Kellissa on ysi autopaia. Kaavamääräysessä ap/ m toittaa, että puuttuvat paiat osoitetaan linja-autoaseman ortteliin. Korttelissa tontilla on autopaioja on 8 pl. Kaavamäärysessä on esitetty ap/ as, asuntoja on pl, joten autopaioja on aavan muaisesti myös tontilla. Korttelissa tontilla on autopaioja pl. Asuntoja on errostalossa pl, joten autopaioja on joaista asuntoa ohti pl. Korttelissa tontilla on nyyisessä aavamääräysessä raennettava ysi autopaia 0 m ohti. Tontille tulisi tämän aavamääräysen muaan mahtua autopaiaa. Nämä eivät mahdu raennusten ulopuolelle maantasoon. Kaavamuutosessa esitetään että autopaioja on raennettava / m. Raennusen ensimmäiseen erroseen saa sijoittaa autopaioja. Myös elliin annetaan mahdollisuus sijoittaa autopaioja.

35 . Saastuneet maa-alueet Kesoilin tontilla ei ole enää huoltamoäyttöä, mutta tonttia ei aupungilla olevan tiedon muaan ole tutittu ja puhdistettu muuhun äyttöön sopivasi. Tutittava olisi raennusen sisässä oleva jäteöljysäiliö seä säiliöiden ja mittientän alue. Huoltamo on perustettu jo 0-luvulla. Alueella on ollut asi maanpäällistä ja ysi maanalainen bensiinisäiliö. Masimissaan tontilla on voitu vastoida polttoaineita yhteensä noin 00 liaa. Raennusessa on säilytetty öljy-yhdisteitä, liuottimia, lyijyä, auhappoja, jru- ja ytinnesteitä. Huoltoasematoiminta on loppunut 80-luvun tienoilla. Maanalaisen polttoainesäiliön ohtalosta ei ole tietoa. Myösään ei ole tietoa missä maanpäälliset polttaainesäiliöt ovat tontilla sijainneet, jona taia oo tontille on laitettu selvitettävän alueen merintä.. Maanpäälliset ellitilat Maanpäälliset ellitilat lasetaan nyyisin raennusoieuteen. Näiltä osin merinnät muutetaan nyyäytäntöjen muaisisi. Usein äytännössä täytyy raennusoieutta nostaa tontilla. Tavoitteena olisi aina un on mahdollista avata erllierroseen iunoita ja pehmentää ensimmäisen errosen tilojen liittymistä ulotilaan. Ongelmana on se, että ensimmäisen errosen tilat ovat nyyisessä äytössä luonteeltaan tiloja, jonne ei välttämättä iunoita tvita..8 Raennusoieudet ja äytetyt raennusoieudet Kortteli tontti Raennusessa on maanpäällinen elli ja errosta. Tontin pinta-ala on 8 m. Sallittu tehouus on e=0.8 eli sallittu errosala on 8 m. Maanpäällistä ellitilaa on m. Asuinerrosia on 8m. Yhteensä äytettyä raennusoieutta ilman autotallia 0m. Raennettu autotalli on m. Nyyinen tehouusluu riittää, jos autotallit saa olla raennusoieuden lisäsi, uten aavassa aiemmin oliin.

36 Kortteli tontti Raennusessa on maanpäällinen elli ja errosta. Tontin pinta-ala on 8 m. Sallittu tehouus on e=0.8 eli sallittu errosala on m. Maanpäällistä ellitilaa on m. Asuinerrosia on m. Yhteensä äytettyä raennusoieutta ilman autotallia m. Nyyinen tehouusluu ei riitä, vaia autotallit saa olla raennusoieuden lisäsi. Kortteli tontti pinta ala on. m, josta aavan muainen raennusoieus on 0 m. Raennusoieutta on äytetty 0 m. Tontilla on - errosissa 0 m un lasetaan piirustusista. Raennusen alle raennettuja ellitiloja on m ja pihan alle raennettuja ellitiloja 0m ja ullaotiloja noin 00m. Kortteli tontti. Kolme raennusta sisältävä tontti on ooltaan 0 m. Tontille on esitetty tehouudesi e=. josta tontille tulee raennusoieutta m. Istutusalueet jaavat utauinin vanhojen tonttijaojen muaan tontin olmeen osaan. Tontilla on äytetty raennusoieutta maan päällä nyt noin 0 m. Kelliin on toteutettu osittain errosalaan lasettavaa päääyttötoituseen lasettavaa tilaa, myös Osuuspanin elleissa vaia aavassa ei sitä ole osoitettu uin entisen Tammelan tavatalon asierrosisen osan alle puolet tämän osan alasta (noin 0 m). Voimassa oleva aava verrattuna nyyiseen raentamiseen - aavassa tontti on liie- ja toimistoraennusten orttelialuetta asumisen osuus on 0 %, joa on m. Esimerisi 0 m asuntoina tämä on noin pl. - osa elliraennusalasta on päääyttötoitusen muaista, loput ovat ns ylimääräistä raennusoieutta, jota ei ole vanhassa aavassa osoitettu, jolloin aavan tehouus e=,0 ei ole ylittynyt. Uusi aava Uudessa aavassa lähdetään siitä, että olemassa oleva raennusanta on mahdollista säilyttää. Uusi aava tehdään nyyisten aavoitusäytäntöjen muaan. Maanpäällisiä ellierrosia ei ole enää olemassa, eiä niitä näin ollen saa raentaa ylimääräisinä neliöinä. Oletetaan että vanhassa aavassa tehouudella e=, on osoitettu maan päällinen raentaminen. Tästä seuraa että maan päällä äyttämättä noin 0.8 = m, joa on tontille osoitettua uutta raennusoieutta, jolle tulisi löytää sijoituspaia. Raennusoieus jaautuu olmeen raennuseen. Seuraavassa olevat luvut on oottu erilaisista lähteistä eivätä anna taa uvaa äytetystä raennusoieudesta. Luvut ovat uitenin aavaan tulevan tilanteen vioinnin pohjatietona. Raennushaneiden yhteydessä suunnittelija joutuu tentamaan äytetyn raennusoieuden ja uuden raennusoieuden, jolloin laselmat tehdään olemassa olevien raennusten piirustusten ja raennusissa tapahtuvien muutosten pohjalta. Entinen SOK:n tavatalo m erros, toinen erros m. Ullaoerrosessa on asunto ym tilaa m. Yhteensä errosissa 8 m. Kelli m. Raennusen errosalasi on lmoitettu reisterissä 88 eli ilmeisesti ellissa ei ole merittävästi päääyttötoituseen ja errosalaan lasettavia tiloja.

37 Osuuspanin raennusessa maanalaisia tiloja on 0 m. Maan päällä tiloja on 080 m. Ullaolla tiloja on 0 m. Asuntoja on 0 m. Hämeentie 8:ssa äytetty raennusoieutta maan päällä 0m, ellissa ja ilmeisesti asierrosisen uudemman osan alla ellitiloja osa reisterissä on ilmoitettu äytetysi raennusoieudesi m. Jos tontin maanpäälliset tilat ja osuuspanin ellin päääyttötoituseen äytetyt tilat lasetaan yhteen äytetty raennusoieus on 8 m, errosalaan lasemattomien elleiden tilat ovat tällä hetellä 0 m. Tehouudesi riittää e=., jos maan alle tai ullaolle saa nyyisten päämaanäyttötoituseen osoitettujen tilojen lisäsi toteuttaa 8 m päämaanäyttötoituseen lasettavia tiloja. Kosa tontin omistaja on esittänyt luonnosvaiheen jäleen, että rataisusi tontille on tutittava maanpäällistä raennusoieutta ehdotusvaiheessa on päädytty s. - muaisiin tutittuihin vaihtoehtoihin.. Leiipaiat Kortteli tontti ja Kaavassa on osoitettu leiipaiat alueina. Kortteli Korttelin tontilla on asuin- ja liietalo. Tontille ei ole osoitettu lainaan leii- tai oleselupaioja. Jos äytetään orttelin leiipaiamääräystä tontilla tulisi olla X 0 m = 0 m leiipaiaa. Korttelin tontilla on liie- ja toimistoraennusia, joissa ylemmissä errosissa on myös asuntoja. Asumisen osuuden asvaessa leiipaia ja pihaympäristöön liittyvissä määräysissä huomioidaan piha-alueiden muuttamisen tve..0 Liienneselvitys WSP, Tououu 0 Forssan esustan liienneveroselvitysen päivittäminen yhteenvedossa todetaan: Liiennemallitasteluiden perusteella Forssan esustan liiennevero näyttäisi toimivan nyytilanteen lisäsi hyvin myös ennustetilanteessa 0 ilman uutta atuyhteyttä, miäli atuverolla ei tehdä muita apasiteettia olennaisesti heientäviä toimenpiteitä. Uusi yhteys vähentää Ktanonadun pohjoisosan liienneuormitusta n. 000 ajon/ vr ja pantaa etenin Ktanonadun / Vapaudenadun liittymien toimintaa palvelutason pysyessä uitenin tasolla C. Myös Paimenenadun ja Vapaudenadun liienneuormitus pienenee Ktanonadun läheisyydessä. Yhtiönadun pohjoispään liiennevaloliittymät toimivat ennustetilanteessa 0, mutta yhteyttä liittymän länsipuoliselle tontille ei voida järevästi toteuttaa. Kiertoliittymä mahdollistaa yhteyden liittymän länsipuoliselle tontille. Kiertoliittymän uormitusaste on uitenin orea ja evyen liienteen turvallisuus nyyistä rataisua huonompi. Itäisen ehätien raentaminen pantaisi liittymän toimivuutta hieman.

38 TAVOITTEET. Yleistavoitteet Valtaunnalliset alueidenäyttö tavoitteet: - Valtaunnallisesti merittävän ulttuuriympäristön (RKY) yhtenäisyyden ja vojen säilyttäminen. - Kesustan teollisuusyhdysuntaan syntyneen errosellisen raenteen ja perusorjatun linja-autoaseman aavallinen suojelu Kaupungin tavoitteet: - Linja-autoaseman ympäristön seä orttelin 8 täydentämisraentaminen. - Esittää tilavauset, jota mahdollistavat Yhtiönadun, Hämeentien, I Linjan ja Vapaudenadun risteysen raentamisen liienteellisesti sujuvasi.. Pihatilat ja asuinäyttö Forssan esustassa on seä errostalo- että omaotitaloasutusta. Asuinerrostaloissa tulee määräysten muaisesti olla osoitettu oleselu- ja leiitilat. Jo olevia asuinäyttöön sopivia raennusia tulee voida unnostaa ja ehittää. ASEMAKAAVA. Luonnos Luonnosvaiheessa tutitaan olme eri liienteellistä vaihtoehtoa Kesusta VI A -, joissa on tutittu erilaisia liiennejärjestelyitä. Kaava-aluetta on laajennettu osemaan myös Sibeliusenadun atualue. Kesusta VI A -asemaaavassa ei ole esitetty uusia atuyhteysiä, osa Forssan esustan liienneveroselvitysen 0 muaan ei ole välttämätöntä osoittaa uutta yhteyttä Yhtiönadulta Tampereentielle. Kaavassa on osoitettu raennusoieudet toteutuneen raentamisen muaan. Linja-autoasema-alueen pohjoisosaan on osoitettu liietilalle uutta raennusoieutta 00 -m seä uuden raennusalan alle noin 00 -m ja linja-autojen laiturialueen alle ahteen erroseen maanalaista raennusoieutta 00 -m. Maan alle voidaan toteuttaa esustapysäöintiä, jota voidaan osoittaa esustan liieortteleiden, torin ja asuinliieraennusten äyttöön. Asuinerrostaloorttelissa (AK-) oleva entisen huoltoaseman alue on osoitettu puhdistettavasi ja tontille voidaan raentaa pieni asuintalo 0 m. Kesusta VI A -asemaaavassa on esitetty uusi atuyhteys Kuulanadulta pohjoiseen, Ktanonadun, Urheiluentänadun ja Tampereentien ieroliittymäristeyseen. Forssan esustan liienneveroselvitysen, 0 muaan Ktanonadun liiennettä voidaan vähentää osoittamalla uusi yhteys linja-autoaseman tuntumasta Tampereentien aluun. Kuulanatu on uusi reittivaihtoehto tälle yhteydelle. Kesusta VI A -asemaaavassa on esitetty uusi atuyhteys linja-autoaseman ja iron välistä Tampereentielle. Forssan esustan liienneveroselvitysen, 0 muaan Ktanonadun liiennettä voidaan vähentää osoittamalla uusi yhteys linja-autoaseman tuntumasta Tampereentien aluun. Kaavassa osoitettu reittivaihtoehto on tutittu selvitysessä. 8

39 Lausuntojen ja mielipiteiden perusteella maanäytön suunnittelu esitti yhteenvetona, että vaihtoehto tai ovat sellaisia, jota aii lausunnon antaneet tulevat hyväsymään. Vaihtoehdon hyväsyvät myös mielipiteensä antaneet taloyhtiöt. Ympäristölautaunta esittää aupunginhallituselle, että asemaaavamuutosehdotus Kesusta VI A laaditaan maanäyttö- ja raennuslain :ssä asemaaavoille asetettujen sisältövelvoitteiden ja :ssä todetun valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden toteuttamisvelvoitteen seä viranomaisilta saadun palautteen vuosi asemaaavaluonnosvaihtoehdon pohjalta. Puheenjohtaja totesi, että ympäristölautaunta on äänin 8- päättänyt esittää aupunginhallituselle, että asemaaavamuutosehdotus Kesusta VI A laaditaan vaihtoehdon pohjalta. Kaupunginhallitusen äsittelyyn täsmennettiin vielä että Forssan esustan liienneveroselvitysessä on otettu huomioon valtateiden autta esustaan tuleva lisääntyvä liienne, esustan ja pohjoisten asuinalueiden ja aupungin sisäinen lisääntyvä liienne seä pohjoisten uusien asuinalueiden raentamisen aiheuttamat liiennemäärät. Selvitysessä todetaan, että Ktanonadun lisäsi ei ole välttämätöntä osoittaa uusia yhteysiä. Ktanonadun pannussuunnitelmien toteuttaminen nyt äynnissä olevien pannustöiden valmistuttua on selvitysessä esitetyn muainen. Vuonna 0 tehty selvitys on vielä ajanmuainen. Selvitysen perusteella liienteen tve ei edellytä ympäristölautaunnan lausunnossa toitettua maa-alueiden äyttötoitusen muutosta Kaupunginhallitus totesi etteivät liiennevirrat tai liienteen suunnat ole muuttuneet Ktanonadun välitysyyyn vaiuttavin tavoin ja ettei ympäristölautaunnan lausunnossa esitetty. vaihtoehdon muainen linjaus siten ole tpeen Äänestysen jäleen aupunginhallitus päätti, että Kesusta VI A -asemaaavan muutosehdotus laaditaan. vaihtoehdon pohjalta.. Ehdotus Ehdotusvaiheessa valittiin orttelissa Forssan seudun osuuspanin omistaman iinteistön osalta rataisusi vaihtoehto, jossa suojelumerintä jää Hämeentie 8:n raennuselle ja ns. Tammelan tavatalon suojelumerintä poistettiin. Tammelant avatalon raennusalaa laajennettiin siten, että tulevaisuudessa on asi mahdollista vaihtoehtoa ehittää iinteistöä. Tavataloa on mahdollista laajentaa asuinraennusosalla tai raennusalalle voi sijoittaa asi erillistä uudisraennusta. Maanäytön suunnittelu tuti laajennusvaihtoedon ja osuuspanin edustajana toiminut Sigge Aritehdit tuti vaihtoehdon ahdesta uudisraennusesta raennusalalla. Sigge Aritehtien vaihtoehto edellyttää ns. Tammelan tavatalon puramista. Ehdotusvaiheessa tutittiin myös entisen Yhtiönadun alueelle tulevien mahdollisten errostalojen raentaminen. Lopputulosena oli uitenin se, että puistoalueelle osoitettiin alueen tontteja helpottamaan pieni pysäöintialue. Uutta raentamista ei osoiteta, osa puistoyhteys ateaisi raentamisen vaiutusesta oonaan. Nyt Kalliomäen upeessa olevasta puistoalueesta ooanisuudessaan on ehittynyt moneen suuntaan johtavien evyen liienteen väylien risteämisohta, jota ehitetään modernina puistoalueena ja jona vihreyttä lisätään.

40 AUTOPAIKOITUS NELJÄSSÄ KERROKSESSA LIIKETILAT AUTOPAIKOITUS KAHDESSA KERROKSESSA Henilöliienneterminaali tai liietiloja ja pysäöintitalo linja-autoaseman pohjoispuolella, leiaus Linja-autoaseman iinteistössä ehdotusvaiheessa on tutittu temmin henilöliienneterminaalin ja maanalaisen / maanpäälle raennettavan pysäöintitalon sijoittuminen ja näin syntyvät mahdolliset pysäöintimäärät. Keasti yhteen erroseen voi toteutua 0-0 autopaiaa. Pysäöintiä voi tulla ehdotusen muaan neljään erroseen, jolloin myös maan päälle on mahdollistettu asi pysäöintierrosta ja pysäöintiin äytettävää raennusoieutta on ehdotusessa lisätty. Alueelle voi toteutua masimissaan 0 autopaiaa. Kesustan pienten liietilojen ja alueella tapahtuvan toiminnan elävöittämisen vaatimaa pysäöintivausta vioitaessa on vertailuluuna äytetty Linialan puolella metissa olevaa noin tuhatta maan tasossa olevaa autopaiaa. Alusi alueella voi olla maantasossa oleva pysäöintialue. Kiron alapuolella olevan pysäöintialuessa on säilytetty luonnosesta poieten yleinen pysäöintialue, joa laajentaa iron eteläpuolella olevaa pysäöintialuetta. autopaialla. Kuulanadun päähän tutittiin asuinraentamisen edellytysiä vielä ehdotusvaiheessa. Nyt päädyttiin esittämään alueelle ortteleiden ja 8 äyttöön vattua vuorattavaa pientä pysäöintialuetta. Kaavan atueluetta on laajennettu Yhtiönadun ja Vapaudenadun ulmassa, jotta alueen mahdolliset liienneympyräjärjestelyt mahtuvat paialle. Kaava-aluetta on laajennettu ahdesta paiasta. Pieni ala atualuetta on tullut muaan I linjan alusta. Nyyiset atujärjestelyt mahtuvat nyt atualueelle. Pispalanadun vren orttelin tontti on tullut muaan osa iinteistön rajaus entiselle Yhtiön adulle ja nyt aavassa osoitetulle puistoalueelle ei ole toteutunut alunperinään voimassa olevan aavan muaan. Nyt todetaan oleva tilanne. Muilta osin ehdotusessa on tennettu määräysiä. Suurin uusi asia on yleismääräysiin otettu hulevesien viivytyseen liittyvä määräys, jota on mietitty yhdessä vesihuoltoliielaitosen anssa. 0

41 . Kaavamääräyset Kaavassa on ensimmäistä ertaa huomioitu hulevesien vaiutus esusta-alueella. Tämä on otettu esille yleismääräysissä esitetyllä testillä. Uusien raennushaneiden yhteydessä huomioidaan seuraava määräys. Vastaava määräys tullaan teemään aavoja uusittaessa esustan aavoihin. Yleismääräyset Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä on viivytettävä iinteistöillä siten, että viivytysaltaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuus on 0, m/00m vettä läpäisemätöntä pintaa ohden. Viivytysaltaiden tai -säiliöiden on viivytettävä hulevesiä vähintään 8 tuntia ja niihin on suunniteltava ylivuotojärjestelmä. AK-8 Asuinerrostalojen orttelialue. - Nyyisiä raennusia saa hyödyntää ilman, että ne vastaavat mitä aavamääräysissä on esitetty maanpäällisen ellin osalta. - Uudisraennusiin ei saa raentaa maanpäällistä ellierrosta. - Alimmassa errosessa vähintään puolet julisivumitasta on vustettava pääiunoin. - Uudisraennusissa seä raennusten orjausissa on äytettävä yhtenäistä ortteliin sovitettua raennustapaa ja materiaaleja. - Maan alle sijoittuvaan elliin saa sijoittaa vasto- ja saunatiloja tms. - Alimman errosen alasta saa äyttää enintään 0% työ-, erho- tai liietiloisi. - Leii- ja oleselualueet on ympäröitävä suojaistutusin. - Tontille on istutettava puita vähintään ysi tonttipinta-alan 0 m ohti. - Tontinosat, joita ei äytetä raentamiseen tai uluväylinä, on istutettava. AK- Asuinerrostalojen orttelialue. - Korttelin raennuset on sijoitettu vapaasti ympäröivästä raennusannasta poieten ja pihoilla olevaa vehreää asvillisuutta on ylläpidettävä. Alueen ilmeen annalta raennusten modernin itehtuurin olennaiset ysityisohdat ja materiaalit on säilytettävä. - Ensimmäiseen erroseen saa sijoittaa liie- ja toimistotiloja. - Kelliin saa sijoittaa vasto- ja saunatiloja tms. Ullaolle saa sijoittaa vastotiloja. - Tontilla on oltava yhtenäistä leii- ja oleselutilaa vähintään 0 m asuntoa ohti. Leii- ja oleselualueet on ympäröitävä suojaistutusin. - Tontille on istutettava puita vähintään ysi tonttipinta-alan 0 m ohti. - Tontinosat, joita ei äytetä raentamiseen tai uluväylinä, on istutettava. AK-0 Asuinerrostalojen orttelialue. - Korttelin raennuset ovat osa suurorttelia. Uudisraennusissa seä raennusten orjausissa on äytettävä yhtenäistä ortteliin sovitettua raennustapaa ja materiaaleja. Korttelin raennusannan orjausia on vioitava osana suurorttelia. Alueen ilmeen annalta raennusten modernin itehtuurin olennaiset ysityisohdat ja materiaalit on säilytettävä.

42 - Leii- ja oleselualueet on ympäröitävä suojaistutusin. - Tontille on istutettava puita vähintään ysi tonttipinta-alan 0 m ohti. - Tontinosat, joita ei äytetä raentamiseen tai uluväylinä, on istutettava. AK- Asuinerrostalojen orttelialue. - Uudisraennusissa seä raennusten orjausissa on äytettävä yhtenäistä ortteliin sovitettua raennustapaa ja materiaaleja. - Maan alle sijoittuvaan elliin saa sijoittaa vasto- ja saunatiloja tms. - Alimman errosen alasta saa äyttää enintään 0% työ-, erho- tai liietiloisi. - Tontilla on oltava yhtenäistä leii- ja oleselutilaa vähintään 0 m asuntoa ohti. Leii- ja oleselualueet on ympäröitävä suojaistutusin. - Tontille on istutettava puita vähintään ysi tonttipinta-alan 0 m ohti. - Tontinosat, joita ei äytetä raentamiseen tai uluväylinä, on istutettava. AL-0 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. - Raennusen julisivumateriaalin on oltava vaalea rappaus tai vastaava. - Ensimmäiseen erroseen saa sijoittaa vain liietiloja. - Autopaiat on sijoitettava elliin. Autopaiat, joita ei pystytä osoittamaan elliin on sijoitettava orttelissa LHA-tontille raennettavaan pysäöintitaloon tai -alueelle. - Tontilla on oltava yhtenäistä leii- ja oleselutilaa vähintään 0 m asuntoa ohti. Leii- ja oleselualueet on ympäröitävä suojaistutusin. AL- Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. - Uudisraentamisessa ja raennusten orjausissa on äytettävä yhtenäistä ortteliin sovitettua modernia raennustapaa ja materiaaleja. - Käyttötoitusen muaisiin pääraennusiin saa sijoittaa ensimmäiseen erroseen autopaioja. Alimmassa errosessa vähintään puolet adun puoleisesta julisivumitasta on vustettava iunoin tai auoin. - Ullaotiloja saa äyttää asumisen aputiloina. Kellitiloja saa äyttää vastona ja autopaioituseen. Ne autopaiat, jota eivät mahdu raennusiin tai piha-alueille on sijoitettava elliin. - Oleselu ja piha-alueen on oltava maantasossa. - Tontilla on oltava yhtenäistä leii- ja oleselutilaa vähintään 0 m asuntoa ohti. Leii- ja oleselualueet on ympäröitävä suojaistutusin. - Tontille on istutettava puita vähintään ysi tonttipinta-alan 0 m ohti. - Tontinosat, joita ei äytetä raentamiseen tai uluväylinä, on istutettava. PK- Palvelu-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. - Uudisraentamisessa ja raennusten orjausissa on äytettävä yhtenäistä ortteliin sovitettua raennustapaa, jossa yhdistetään vanhojen puuraennusten piirteitä ja rapattua modernia itehtuuria. - Lähellä atua oleviin raennusiin ei saa sijoittaa asumista ensimmäiseen erroseen.

43 - Tontilla on oltava yhtenäistä leii- ja oleselutilaa vähintään 0 m asuntoa ohti. Leii- ja oleselualueet on ympäröitävä suojaistutusin. - Tontille on istutettava puita vähintään ysi tonttipinta-alan 0 m ohti. Y- Yleisten raennusten orttelialue. - Historiallisesti ja aupuniuvallisesti voaan puuraennusen julisivun ysityisohdat ja materiaalit on säilytettävä. - Raennusta ympäröi aupuniuvallisesti voas puutha. Pihatiloja suunnitellessa on huomioitava, että puuthan istutuset antavat mieliuvan vanhasta puuthasta. - Puuthan muodostaman pihatilan saa aidata. VP- Puisto. - Puistoalue on raennettava oreatasoisesi modernisi esusta-alueen puistosi, jona rehevä asvillisuus erottaa eriluonteiset aupunginosat. - Kasvillisuus on sijoitettava siten, että syntyy ulua ohjaavia mieleniintoisia tiloja ja luontevia evyen liienteen yhteysiä puiston sisälle. - Puistoon liittyvien raenteiden ja alusteiden ysityisohtiin on iinnitettävä erityistä huomiota. Sr- Suojeltava raennus. - Raennushistoriallisesti voas ja aupuniuvan säilymisen annalta täreä raennus. - Raennusta ei saa puraa. Siinä suoritettavien orjaus- ja muutostöiden on oltava sellaisia, että raennusen historiallisesti voas ja aupuniuvan annalta merittävä luonne säilyy. Entiselle huoltoaseman ja orjaamon alueelle on esitetty rajaus, jona sisälle määräys: Alueen raja, jona maaperä saattaa sisältää haitallisia aineita. Maaperä on tutittava ja tvittaessa puhdistettava äyttötoitusta vastaavaan puhtaustasoon. Alueella tehtävien aivuiden ja uudisraentamisen aiana on seurattava maaperän puhtautta ja tvittaessa tistettava haittaaineiden pitoisuudet seä puhdistettava maaperä. Raentamisen aiana on minimoitava pintavesien muana vesistöön pääsevän humusen ja epäpuhtausien määrä. Eri maanäyttöön osoitetut pinta-alat: Asuinerrostaloalueet, ha Asuinliietaloalueet 0,8 ha Palvelu-, liie ja toimistoalueet 0,8 ha Julisten raennusten alueet 0,0 ha Puistoalueet,8 ha Pysäöintialueet 0, ha Henilöliienneterminaalin alue, ha Pysäöintialueet 0,0 ha Katualueet, ha Kevyen liienteen väylät 0,0 ha

44 KAAVAN VAIKUTUKSET MRA Vaiutusten selvittäminen aavaa laadittaessa ( momentti) Maanäyttö- ja raennuslain (/) :ssä toitettuja aavan vaiutusia selvitettäessä otetaan huomioon aavan tehtävä ja toitus, aiaisemmin tehdyt selvityset seä muut selvitysten tpeellisuuteen vaiuttavat seiat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan vioida suunnitelman toteuttamisen merittävät välittömät ja välilliset vaiutuset: ) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; ) maa- ja allioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; ) asvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvoihin; ) alue- ja yhdysuntaenteeseen, yhdysunta- ja energiatalouteen seä liienteeseen; ) aupuniuvaan, maisemaan, ulttuuriperintöön ja raennettuun ympäristöön.. Vaiutuset alue- ja yhdysuntaenteeseen Kaavassa mahdollistetaan esustan liie- toimisto- ja asuinäyttöön toteutuneiden ortteleiden osalta asuinäytön lisääntyminen. Muutosen edellytysenä on riittävien piha-alueiden löytyminen maantasosta riittävän vihreässä pihaympäristössä. Pysäöinnin ja pysäöintitalon osoittaminen aavassa antaa mahdollisuuden esustan liietilojen säilymiselle ja ehittymiselle. Pienempien liieiden on mahdollista tasavertaisemmin ilpailla auppaesusten anssa. Pysäöintitalon toteuttaminen edellyttää sitä, että liieet atsovat myös voivansa panostaa toteutuseen tai ovat valmiita vuoraamaan pysäöintitiloja. Myös erroistaloyhtiöiden, joilla ei tontillaan ole riittävästi pysäöintiä on omalta osaltaan osallistuttava ustannusiin tai sitouduttava vuoraamaan tontilla toteutettua pysäöintiä täydentävän riittävän määrän pysäöintitilaa.. Vaiutuset liienteeseen Kaava-alueella on tutittu luonnosvaiheessa erilaiset liienteelliset rataisut esustasta Ktanon adun liienneympyrään. Luonnosvaiheessa tehty rataisu on liiennejärjestelyjen pysyminen nyyisessä muodossaan. Liienne jaautuu esustan alueella Hämeentieltä tai Vapaudenadulta Ktanonadulle entiseen tapaan. Ktanonadun liienteen turvallisuuteen, nopeusiin ja muihin haittoihin on pyritty vaiuttamaan hidastein, orotetuin suojatein ja istutusin. Linja-autoasema on säilytetty aava-alueella ja pysäialueet voivat sijoittua joo uuden raennusen sisään tai nyyisen aseman ja uuden pysäöinti- liie- ja asemaennusen väliin.. Vaiutuset yhdysuntateniiaan ja energiaveroon Kaava-alueella on olemassa oleva infra. Olemassa olevat rataisut sähön osalta on jouduttu toteamaan osin tonttien läpi ulevina yhteysinä. Jos sähöjohtoja tai muuntamoita joudutaan laajemmin uusimaan etsitään rataisuja, joissa tontteja ei jouduta rasittamaan.

45 Henilöliienneterminaali ja pysäöintitalo Kalliomäi. Vaiutuset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maisemaan, aupuniuvaan, ulttuuriperintöön ja raennettuun ympäristöön Kaavamääräyset on valittu siten että ihmisille tutun ympäristön piirteet säilyvät. Raentaminen jataa alueellisesta tai paiallista perinnettä. Valtaunnallisesti merittävän iron ja Kalliomäen muodostaman oonaisuuden asema aupuniuvassa huomioidaan aavamääräysissä. Kaupungin pääelementteinä säilyy iro ja linja-autoasema. Tammelan suunnasta saavuttaessa maisemapuuna toimiva tammi säilyy liiennealueella. Puu on meritty suojeltavasi. Tyypillistä aava-alueelle on aupuniraenteen erilaisten errosten rinnaaisuus. Alueella on hyvin vahva modernin raentamisen errostuma. Lisäsi alueelle uuluu teollisen yhdysunnan puuraennusantaan liittynyt entinen lääärintalo nyyinen päiväoti, joa on luonteeltaan puuthan ympäröimä huvilaennus. Modernin itehtuurin ortteleissa aavamääräysillä tuetaan säilyttämään modernin itehtuurin ja ympäristön piirteitä. Näin ollen teollisen yhdysunnan viimeiset vaiheet näyvät ympäristössä. Paiallisesti merittävää entistä Tammelan tavataloa ei aavalla suojella. Raennusalat on uitenin osoitettu siten, että raennus on mahdollista säilyttää ja siihen on mahdollista liittää uusi asuinraentamiseen osoitettu siipi. Jos raennus puretaan poistuu merittävä osa paiallista aupan historiaa. Kaupuniuvallisesti on uitenin esitetty, että uuden raentamisen ja orjausraentamisen on huomioitava ympäirstön luonne ja detaljimaailma. Korttelissa säilyy modernin errostuman ilme. Kaavamääräysissä huomioidaan aupunisategian järivihreys. Elinympäristö pysyy aavamääräysten muaan vihreänä. Oleselu- ja leiialueet säilyvät maan tasossa. Pysäöintirataisuilla pyritään säilyttämään aava-aluetta laajemmanin alueen monipuolinen toiminta, liieiden toimintaedellytyset, palvelut ja torialueen atiivinen äyttö esim. tapahtumien esusena. Ympäristön toiminnallinen painopiste pyritään säilyttämään rataisujen avulla esustassa, vaia isot auppaesuset ovat vieneet painopistettä vähintäänin esustan laidalle Yhtiönadun vteen. Näymä torilta iron suuntaan.

46 Sen lisäsi, että alueella on erilaisia errostumia alueen raennusanta ja sen ympäristö jalautuu erittäin pienimittaaavaiseen Kalliomäen alueeseen. Moderneihin errostaloalueisiin, jota tulevat osin hyvin lähelle iroa. Vaia iro on mäellä, on sen aupuniuvallisen aseman säilyminen määritellyt lähiortteleiden raentamisen masimioreusia. Myös linja-autoaseman orttelin raentamisen tulee olla riittävän matalaa, jotta iron asema säilyy. Suojeltu linja-autoasema sopeutuu mittaaavallisesti hyvin iron läheisyyteen. Vaia linja-autoaseman ortteliin annetaan mahdollisuus raentaa lisää pysyy raentaminen oreuden suhteen maltillisena.. Vaiutuset maa- ja allioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kaava-alue on pääosin ranasti raennettua ja pinnoitettua aluetta. Suuntausena on ollut tonteille sijoittuvien vihreiden alueiden väheneminen sitä muaa un autopaiatve on asvanut. Raentaminen on johtanut ranasateiden aiaisiin tulviin hulevesiverostossa. Ranasti raennetuilla aupungin eusta-alueilla on huomioitu ilmaston muutos siten, että hulevesien viivyttämiseen on annettu määräysiä. Puistoalueet säilyvät puistoina. Kaavassa on huomioitu myös raentamattomana säilytettävien tontin osien riittävä osuus. Pysäöintitalon ohdalla ja tiiveimmin raennetussa orttelissa on osoitettu mahdollisuus maan alaiseen autopaiaentamiseen, osa tätä autta voidaan maan päällistä autopaioille vattua ja pinnoitettua alaa pitää urissa. Kaavassa on myös pienennetty nyytilanteessa pinnoitetun tontin pinnan alaa tiiveimmin raennetussa orttelissa. Myös pysäöintitalo pysäöinnin rataisuna antaa pemman mahdollisuuden tiiviissä raennetussa ympäristössä nyyisen vehreyden säilyttämiselle, un oo ajan asvava pysäöintipaiojen tve voidaan osoittaa sijoittuvasi eseisesti.

47 . Vaiutuset asvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvoihin Kun ns Yhtiönadun jate jää toteutumatta ja tilalle on osoitettu puistoaluetta alueen nyyistä asvillisuutta voidaan ehittää entistä monipuolisemmasi. Alueelle on mahdollista muodostua luonnon monimuotoisuuden annalta voas esustapuisto. Se ulee pitänä olmihaaisena apeana nauhana erilaisten asuinalueiden välissä. Alue muodostaa jo sen ooisen oonaisuuden (, ha), että sillä on meritystä asuaiden lähiliiunnan ja tiiviin errostaloalueen vastapainona toimivan, asuaiden mielenterveyteen positiivisesti vaiuttavana, viheralueena ja eologisena reservaattina ja eologisena äytävänä. Näin ollen aavalla lisätään merittävästi luonnon monimuotoisuutta ja edistetään luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Alue sijaitsee ahden tiiviisti raennetun errostaloalueen välissä ja nostaa näiden alueiden ympäristön laatua. Puiston uusinta aluetta on hoidettu nurmialueena, osa sen tulevaisuus ei ole ollut selvä. Siitä on jo nyyisellään muodostunut vilaan evyen liienteen risteysohta. Kaavoitusrataisuilla tuetaan evyen liienteen ja viristysäytön ehittymistä alueella.

48 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 8. Toteuttaminen ja ajoitus Linja-autoaseman orjaus on valmistunut 0. Uudisraentamistoimenpiteiden toteuttamiselle ei ole määritelty aiataulua. FORSSAN KAUPUNKI, MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU aupunginitehti Sira Köyä 8

49 LIITE. Osallistumis- ja viointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KESKUSTA VI A ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS

50 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KESKUSTA VI A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavoitus ohde Asemaaavan muutos Dnro: Kesusta VI A: Kesustan aupunginosan orttelit 8,, ja, Koreavahan orttelin tontti seä niihin liittyvät atu-, puisto- ja liiennealueet. Haija/Aloite Ympäristöministeriö / ydinesustan perusaavoitusen uudistaminen, Forssan aupuni Maauntaaava Taustatietoa Asemaaavan muutos on jaettu Kesusta VI B asemaaavamuutosena alaneesta aavasta erillisesi osasi. Asemaaavamuutosen toitus Yleisaava Maauntaaava Asemaaava Maanomistus tilanne Asemaaavan muutosen toitusena on ympäristöministeriön päätösen muaisesti muuttaa asemaaavaa siten, että aavamuutosen yhteydessä tutitaan Kehäadun pohjoisosan tve, linjaus ja mitoitus ja mahdollisen atualueen liittyminen ympäröiviin ulttuuriympäristön annalta voaisiin ortteli- ja puistoalueisiin. Samalla tutitaan laajemmin ydinesustan liiennejärjestelyjä ja täydennysraentamista. Koreimman hallinto-oieuden päätösen muaan ns. Yhtiönadun jateelle ei ole yhteyttä I linjan ohdalta, joten linjaus on rataistava muualta tai atualue on poistettava aavasta.. - Kanta-Hämeen maauntaaavassa (vahvistettu 8..00) muutosalue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C), esustatoimintojen alueesi, jolla on voasta raennettua ulttuuriympäristöä (Cs) ja asuntovaltaisesi taajamatoimintojen alueesi (A). Alueen itäpuolelle jää asuntovaltainen taajamatoimintojen alue, jolla voaan raennetun ulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään (As). Yhtiönadun pohjoispään ja Tampereentien eteläpään välille on meritty yhteystve. Maauntaaavasta on vireillä muutos, joa on luonnosvaiheessa aluvuodesta 0. Tvittaessa aavaa tistetaan yhteystpeen osalta aupungin teemien atulinjausvaihtoehtojen pohjalta. - Kaupunginvaltuuston 8.. hyväsymässä esustaajaman yleisaavassa alue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C), errostalovaltaisesi asuntoalueesi (AK) seä julisten palvelujen ja hallinnon alueesi, jolla ympäristö säilytetään (PY/s). Yhtiönadun ja Tampereentien välille, Kehäadun ohdalle, on osoitettu atuväylä, jolta osin ympäristöesus on umonnut aavan vuonna. - Suunnittelualueella on voimassa.. (A0),.. (C),.. (C),.0.0 (D0),.. (D),.. (D), 8.. (D8),..8 (E),.0.8 (E8), 0..0 (H08),.. (H),.. (H) ja..008 (J),..(H ) vahvistettuja asemaaavoja. Ote ajantasa-asemaaavasta on ansiuvassa. Asemaaavoissa alue on osoitettu asuinerrostalojen orttelialueesi (AK), asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL), yleisten raennusten orttelialueesi (Y), irojen ja muiden seuraunnallisten raennusten orttelialueesi (YK), liieraennusten orttelialueesi (K, Al), moottoriajoneuvojen huoltoasemien orttelialueesi (Am), yleisesi pysäöintialueesi (LP), linja-autoaseman orttelialueesi (La), autopaiojen orttelialueesi (LPA) seä atu- ja puistoalueisi. Voimassa olevassa vuoden asemaaavassa on osoitettu Kehäadun atualue. Puistoalue alaa iron pohjoispuolelta ja sen länsireunaan on osoitettu raentamaton huoltoasema-alue seä asi raennettua errostaloa. Kehäatu päättyy Ktanonadun ja Urheiluentänadun risteyseen. Länsiosassa aava-aluetta sijaitsee linja-autoasema pysäialueineen. Eteläosassa aava-aluetta sijaitsee asi liie- ja asuinerrostaloorttelialuetta, joista Hämeentien reuna ei ole toteutunut aavan muaisesti. Alueen maanomistajia ovat Forssan aupuni, Forssan evanelisluterilainen seuraunta, Renor Oy, taloyhtiöt seä ysityiset maanomistajat. Kesustaajaman yleisaava Ympäristön lähtöohdat 0

51 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KESKUSTA VI A ASEMAKAAVAN MUUTOS Tehdyt selvityset aavaalueella ja lähiympäristössä Tehtävät selvityset Vaiutusalue - Forssan ironmäi ympäristöselvitysessä (Maa ja Vesi Oy) 8 todettiin liienneyhteysien hoituvan olemassa olevan liienneveron autta. Kehäadun toteuttaminen vähentäisi liiennettä Ktanon-, Vapauden-, Rautatien- ja Kauppaadulla. - Kehäadun atusuunnitelma ja ympäristövaiutusten vioinnissa, (AIR-IX Suunnittelu) todetaan Kehäadun toteutumisen seleyttävän liienneveroa. Katua ei voi uitenaan toteuttaa oreimman hallinto-oieuden muaan I-linjan ohdalta. Tässä vaiheessa voidaan vielä esimerisi tastella Kehäadun liittymistä iron pohjoispuolelta linja-autoaseman tuntumaan. - Forssan esustan liienneverovaihtoehtojen mitoitusessa ja ympäristövaiutusten vertailussa (LT - Konsultit 00) todettiin nyyisen liienneveron riittävän. - Forssan Ktanonadun ehittämissuunnitelma, LT onsultit, 00 - Forssan ydinesustan liienneveroselvitys, Kehäadun raentamisselvitys ja ympäristövaiutusten viointi, (WSP LT - Konsultit Oy) 00, ydinesustan vaiutusten viointi liienteellisesti huomioiden ympäristön lähtöohdat ja vot. - Valtaunnallisesti voas raennettu ulttuuriympäristö, ohde. Kalliomäen asuinalue ja Forssan iro - Raennettu Häme, maaunnallisesti voas raennettu ympäristö, alueet 8 (iro ja pappila) ja (Kalliomäi). - Kalliomäen inventointi ja raennustapaohjeet Forssan Kalliomäen ehittämisohjelmassa, (P. Passinmäi) 00 todetaan iron ja Kalliomäen muodostavan yhdessä voaan ulttuurihistoriallisen oonaisuuden. - Forssan Prisma, aupalliset ympäristövaiutuset, Enecon 00. Päivittäistavaaupan lisätve tulee täytetysi lähes oonaan Prisman myötä ja samalla Forssan vähittäisaupan tjonta vahvistaa vetovoimaansa ja vaiutusalue ulottuu yhtä selvemmin seutuunnan rajojen ulopuolelle. - Forssan seudun aupan raenne 00-00, Enecon, 00. Forssan seudun sateginen raennetastelu työn yhteydessä tehty selvitys, jossa todettiin, että erioistavaaupalle on vielä tvetta seudullisesti. Liieet voivat sijoittua seä esusta-alueelle että esim. Autoeitaan alueelle paljon tilaa vieviä liieitä. - Forssan Prisma hypermet liienneselvitys, JP-Transplan, 00 (Prisma utomon alueelle). Prisman liienne suuntautuu hyvin voimaaasti pohjoiseen ja perjantain huipputuntiliienne on, ertainen tavalliseen ipäivään nähden. Itäisen ehätien raentaminen vähentäisi seudullista pohjoissuunnan uormitusta. - Forssan Prisma liienneselvitysen päivitys sahanrannan alueelle, Pöyry Infra Oy, 00. Päivitysessä tasteltiin uuden alueen atuliittymien uormitusastetta ja vetoyyä myös atusuunnitelmia vten. Forssa, Forssan aupungin raennusinventointi, Ahola, Teija; Koivula, Pilvi; Hämeen ympäristöesusen raportteja 0/00. - Kaavatyön yhteydessä on tehty Forssan esustan liienneveroselvitysen päivittäminen, Tououu 0, WSP. Päivitysessä todettiin, että uutta yhteyttä ei ole välttämättä raennettava, mutta uusi yhteys tasaa Ktanonadun liiennettä. - Raennusinventoinnin täydennys, Sira Köyä 0 - Entisen Tammelan tavatalon meritys suhteessa Suomessa toteutuneeseen SOK:n tavataloitehtuuriin on vioitu Aritehtitoimisto -byroon teemän Seutu-Soosen raennushistoriaselvitysen luvussa s. -0 esille tuodun tiedon pohjalta. Kaavan vaiutusalue ulottuu lähiympäristön lisäsi liienteellisesti oo ydinesustan alueelle. Vihervero Ktanonatu atusuunnitelma,wsp 00 Valtaunnallisesti merittävä raennettu ulttuuriympäristö (RKY)

52 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KESKUSTA VI A ASEMAKAAVAN MUUTOS Ympäristövaiutusten viointi Asemaaavan muutosen laatimisen yhteydessä vioidaan eri vaihtoehtojen vaiutuset ydinesustan liienteeseen, lähialueen historialliseen ja maisemalliseen raenteeseen, alueen raennettuun ympäristöön ja aupuniuvaan seä valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden toteutumiseen. Asemaaavan yleisaavalliset vaiutuset vioidaan soveltuvin osin. Vaiutuset vioidaan ympäristöhallinnon ohjeen 0/00 Vaiutusten viointi aavoitusessa periaatteiden muaisesti. Liienneselvitys Prisma, 00 Tasteltavat liittymät Kaavan tavoitteet Valtaunnalliset alueidenäyttö tavoitteet: - Valtaunnallisesti merittävän ulttuuriympäristön (RKY) yhtenäisyyden ja vojen säilyttäminen. - Kiron ja pappilan raennusten aavallinen suojelu Seudulliset tavoitteet: - Tutitaan maauntaaavassa osoitetun yhteystve merinnän tvetta ja sijaintia. - Kesusta-alueen seudullisten liiennemäärien huomioiminen liiennesuunnittelussa. - Seudullisten aupallisten palvelujen lisääntyminen esusta-alueella. Kaupungin tavoitteet: - Kesustan atuveroston järjestely toimivammasi tutien ydinesustan liiennejärjestelyjä huomioiden nyytilanteen ja tulevaisuuden liiennemäärät myös seudullisesti. - Linja-autoaseman ympäristön seä orttelin 8 täydentämisraentaminen. - Viheralueiden reittiyhteysien suunnittelu. - Pantaa Yhtiönadun, Hämeentien, I Linjan ja Vapaudenadun risteys liienteellisesti sujuvasi seä orttelin 8 tonttiliittymiä. Luonnosvaiheessa laitetaan nähtäville olme liienteellistä vaihtoehtoa, joiden pohjalta ehdotusvaiheeseen valitaan ysi eteenpäin vietävä vaihtoehto. Päätöset - Ympäristöministeriön päätös..00, Dnro YM//00, jossa määrättiin aupuni muuttamaan alueen asemaaava MRL :n muaisella suunnitteluvelvoitteella..00 mennessä. Samalla alueelle määrättiin raennusielto seä maanäyttö- ja raennuslain 8 :ssä toitettu toimenpiderajoitus. - Ympäristöministeriön päätös..00, Dnro YM//00, jossa myönnettiin jatoaiaa suunnitteluvelvoitteen täyttämiselle..00 asti. - Hämeenlinnan hallinto-oieus umosi..00 aupunginvaltuuston päätösen hyväsyä Kesusta VI B asemaaavamuutosen ja orein hallinto-oieus hyläsi..00 aupungin valitusen hallinto-oieuden päätösestä, jolloin aavamuutos palautui aupungille uudelleen valmisteltavasi. - Ympäristöministeriö ja Hämeen ELY-esus ovat sopineet, että ELYesus valvoo aavan laatimista ja etenemistä normaalien aavoitusäytäntöjen muaisesti. Käsittely 00 0

53 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KESKUSTA VI A ASEMAKAAVAN MUUTOS Valmistelija Teninen ja ympäristötoimi, Maanäytön suunnittelu PL 00 Forssa. Anne Seppälä puh (0)-0, anne.seppala@forssa.fi Sira Köyä puh (0)-, sira.oya@forssa.fi Päiväys ja alleirjoitus Forssa..00 Anne Seppälä aavoitusinsinööri Sira Köyä aupunginitehti PERJANTAIN ILTAHUIPPU ennuste vuodelta 00 Nyyliienne + muu maanäyttö + Prisma

54 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KESKUSTA VI A ASEMAKAAVAN MUUTOS ORTOKUVA 0