KARHUNPÄÄN (4.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 45 TONTIN 172 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 KARHUNPÄÄN (.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN TONTIN 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS Porin aupunisuunnittelu Vireilletulo Luonnosvaihe nähtävillä KH 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Aseaavan muutos osee: Porin aupungin Karhunpään (.) aupunginosan orttelin tonttia 17 Aseaavan muutosella muodostuu: Porin aupungin Karhunpään (.) aupunginosan ortteli (osa) Kaavan laatija aavoitusaritehti Miro Laurinen Aseaavan vireilletulo: Aseaavan vireilletulosta seä osallistumis- ja arviointisuunniteln nähtävilläolosta ilmoitettiin uulutusella sanolehdissä, aupungin verosivuilla seä irjeellä osallisille.

2 1. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Porin esustassa, osoitteessa Yrjönatu 1, vastapäätä auppaesus BePOP:a. Kaavamuutosalueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja taroitus Karhunpään (.) aupunginosan orttelin tontin 17 aseaavan muutos Aseaavan muutosessa tontin raennusoieutta ja suurinta sallittua errosluua nostetaan. Tontille aiotaan sijoittaa asuinerrostalo. Tontin raennusoieus asvaa m ja suurin sallittu errosluu Yrjönadun puoleisella osalla nousee V u /3:aan (I). 1. Luettelo selostusen liiteasiairjoista 1. Aseaavan seurantaloe. Sataunnan auntaaava, vahv , ote 3. Kantaaupungin yleisaava 0 (KV hyv ), ote. Ajantasa-aseaava, ote. Osallistumis- ja arviointisuunnitel 6. Aseaavaehdotus, aavamerinnät ja -määräyset 7. Havainnepiirroset, aritehtitoimisto Eero Lahti Oy Raennushistoriaselvitys Yrjönatu 1. TSTELMÄ.1 Kaavaprosessin vaiheet Aseaavan muutos laaditaan Kiinteistö Oy Palininuln (Yrjönatu 1) aloitteesta. Aseaavan muutosessa tontin äyttötaroitus säilytetään asuin-, liie ja toimistoraennusten orttelialueena (AL). Tontin Yrjönadun puoleisen osan errosluu ja raennusoieus nousevat. Tontilla sijaitseva, 190-luvulta peräisin oleva liie- ja asuinraennus on taroitus orvata uudella asuinerrostalolla, jona pohjaerros on liieja toimistotilaa. - Kuulutus, vireilletulo seä osallistumis- ja arviointisuunnitel, SK, UA, Kuulutus, aavaluonnos, SK, Sataunnan Viio, - Luonnosvaiheen nähtävilläolo Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävilläolosta SK, Sataunnan Viio, - Ehdotusvaiheen nähtävilläolo - Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi

3 . Aseaavan sisältö.3 Aseaavan toteuttaminen - Aseaavan muutosehdotus päätettävänä (KH, KV) - Aseaava lainvoiinen Kaavamuutosen vireilletulosta ja aavaluonnosesta on ilmoitettu uulutusella sanolehdissä, aupungin verosivuilla ja irjeellä osallisille. Aseaavassa tontti on osoitettu asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL-3, AL-1). Tontin raennusoieus asvaa m:sta 790 -m:n. Kerrosluu Yrjönadun varressa nousee I:sta V u /3:een. Aseaavan toteutuessa Yrjönatua rajaava olmierrosinen asuin- ja liieraennus puretaan. Tilalle raennetaan uusi asuinerrostalo, jona alin erros on liie- ja toimistotilaa. Tontin sisäpihalla oleva pysäöintiansi säilyy. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee Yrjönadun ja Mionadun risteysessä. Alue äsittää tontin , jona pinta-ala on 33 m. Tontin omistavat sillä sijaitsevat iinteistö- ja taloyhtiöt. Alue sijaitsee ävelyadun alupäässä vastapäätä auppaesus BePOP:a. Alueen sijainti on eseinen ja näyvä. Suunnittelun ohteena olevalle tontille on vuonna 009 raennettu 6 7-errosinen errostalo. Raennus rajaa Mionatua. Varsinainen suunnittelutehtävä osee Yrjönatua rajaavan liie- ja asuinraennusen orvaamista uudisraennusella. Suunnittelun ohteena oleva tontti rajautuu etelässä 6 errosiseen toimisto- ja liieraennuseen (iint. Oy Palojoenul). Lännessä tontti rajautuu suojeltuihin puutaloihin. Tontin sisäpihalla sijaitsee asierrosinen pysäöintilaitos, minä lisäsi autopaioja on myös pihalla. Tontin aseaava on vuodelta Luonnonympäristö Raennettu ympäristö Vas: Mionatua rajaava asuinerrostalo. Oi: Palininuln (Kenäpori) raennus Yrjönadulta nähtynä. Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Kaavamuutosen ohteena olevalla tontilla sijaitsee vuonna 19 valmistunut liie- ja asuinraennus, joa rajaa Yrjönatua. Raennusen on suunnitellut vuonna 191 Einari Teräsvirta. Tyylillisesti raennus on edustanut funtionalismia ja sodanjäleistä modernismia. Raennusen pohjoisosassa on olme errosta, joista alin on liietilaa.

4 Raennusessa on sijainnut mm. onditoria Martan leipomo ja vuosina enäauppa Kenäpori. Raennus on orotettu olmierrosisesi todennäöisesti luvulla. Julisivut on pellitetty ja levytetty 1960-luvun jäleen. Raennus on nyyisin muutetussa asussaan ja aluperäisestä tyylistä muistuttavat lähinnä nauhaiunat näyteiunat ja ereripääty. Tontilla sijaitsee lisäsi Mionatua rajaava asuinerrostalo, joa on raennettu vuonna 009. Raennusessa on 7 errosta, joista ylin on atulinjasta sisäänvedetty. Raennusen Mionadun puoleinen julisivu on tiiliverhoiltu ja päädyt betonielementtiä. Katutasossa on vähäisessä määrin liietilaa ja autotallit uudelle autolle. Tontin sisäpihalla on pysäöintiansi, jossa on asi pysäöintitasoa ja yhteensä 3 autopaiaa. Suunnittelualueesta atsoen Yrjönadun vastapuolella sijaitsee auppaesus BePOP, joa on valmistunut vuonna 199. Raennusen on suunnitellut Jyri Tasa ja se edustaa tyyliltään 190-luvun postmodernismia. Raennus ja sen sisäänäyntiatos on Yrjönadun ameri. Suunnittelualue rajautuu lännessä tonttiin , jolla sijaitsee suojeltuja 190-luvun puutaloja. Tonttien välillä on raennusrasite, joa hdollistaa rajaan iinni raentamisen. Etelässä suunnittelualue rajautuu 6-errosiseen toimisto ja liieraennuseen (iint. oy Palojoenul, 1990). Suunnittelualue sijaitsee näyvällä ja eseisellä paialla Yrjönadun ävelyadun jateena. Yrjönatu on Porin vilain auppaatu. Liite : Raennushistoriaselvitys Yrjönatu 1 3. Suunnittelutilanne Maauntaaava ja Porin ansallinen aupunipuisto Sataunnan auntaaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maauntaaavassa suunnittelualue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C1). Lisäsi alue on osoitettu aupuniehittämisen ohdevyöhyeesi (1), tailun ehittämisvyöhyeesi (mv) ja Koemäenjoen joisuiston tulvarisin selvitysalueesi (se1). Yleisaava Alueella on voissa hyväsytty Porin antaaupungin yleisaava 0 osayleisaava. Osayleisaava on oieusvaiutteinen. Osayleisaavassa alue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C). Yrjönadun ävelyatu on osoitettu aupuniesustan evyenliienteen pääaselisi. Aseaava Suunnittelualueella on voissa aseaava n:o (hyv ). Aseaavassa alue on osoitettu asuin, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL- 3). Pysäöintinormi on 1 ap/100 asunto-m. Aluetta osee aavamääräys: AL-3 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Korttelialueella on iinnitettävä erityistä huomiota siihen miten uudisraennuset liittyvät P--orttelin suojeltuihin raennusiin. Tontin raennusoieus on m, josta on äytetty m. Tontin suurin sallittu errosluu on u /3. Suunnittelualueen eteläpuolinen tontti on aseaavassa osoitettu liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (K). Lännessä suunnittelualue rajautuu palveluraennusten orttelialueeseen (P-). Lähiympäristön aavatilanne ja suunnitelt Lähiympäristöön ei ole vireillä aseaavan muutosia.

5 Tonttijao ja reisteri Tontti on meritty aupungin iinteistöreisteriin ja reisteröity Pohjaartta Alueen pohjaartta MK 1:1000 on Porin aupungin mittaustoimen laati ja artta täyttää annetun aavoitusmittausasetusen 1/99 vaatimuset. Raennusjärjestys Porin aupungin raennusjärjestys on tullut voian ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET.1 Suunnittelun tarve ja sitä osevat päätöset. Osallistuminen ja yhteistyö..1 Osalliset.. Vireilletulo ja aseaavaluonnos Aseaavan muutos laaditaan Kiinteistö Oy Palininuln anomusesta (KAUS/763/01). Aseaavan muutos on pantu vireille viramiespäätösellä VP 61/ Aseaavamuutosen tavoite on hdollistaa tontilla sijaitsevan liie- ja asuinraennusen orvaaminen uudella asuinerrostalolla. - aavamuutosalueen anomistajat ja -haltijat - naapuriiinteistöjen omistajat, asuaat ja yrityset - Sataunnan pelastuslaitos - teninen lautaunta - perusturvalautaunta - ympäristölautaunta - Pori Energia Sähöverot Oy - Pori Energia Oy Energiaysiö - Porin Vesi - DNA Oy, Länsi-Suomi - Sataunnan Museo Suunnittelu tuli vireille viramiespäätösellä VP 61/ Aseaavan vireilletulosta uulutettiin lehdissä ja aseaavaluonnosen nähtävilläolosta Aseaavasta oli nähtävillä olme eri luonnosvaihtoehtoa...3 Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelsta saatiin ysi mielipide. Aseaavaluonnosesta saatiin nähtävilläolon ( ) perusteella lisäsi ysi mielipide..3 Aseaavarataisun vaihtoehdot ja niiden vaiutuset Aseaavan muutosesta laadittiin luonnosvaiheessa olme eri suunnitelvaihtoehtoa. Tavoitteena oli sopivan raennusssan ja raentamistavan löytäminen näyvälle paialle. Vaihtoehdot olivat toiminnallisesti ja raennusoieudeltaan sansisältöiset, mutta raennusen ssoittelu vaihteli.

6 Aseaavaluonnosen yhteydessä nähtävillä olleet suunnitelvaihtoehdot 1-3 / Aritehtitoimisto Eero Lahti Oy

7 . ASEMAKAAVAN KUVAUS.1 Kaavan raenne.1.1 Mitoitus.1. Palvelut Muutetussa aseaavassa tontti on osoitettu asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL-3, AL-1). Tontin uusi yhteenlasettu raennusoieus on m. Tontin raennusoieus nousee aavamuutosessa m. Katutasoerros tulee toteuttaa pääosin liie- tai toimistotiloina. Tontin raennusoieus on 790 -m. Raennusoieus nousee aavamuutosessa 130 -m. Autopaiat ja pysäöinti Tontin autopaiavaatimus on autopaiaa, jota on tontille jo toteutettu. Autopaiat sijoittuvat tontilla olevalle pysäöintiannelle, pihalle ja asuinraennusissa oleviin autotalleihin. Mionatua rajaavalle As Oy Porin Mionportille ja As Oy Porin Mionpihlajalle on osoitettu autopaiavaatimus 3 ap ja uudelle Yrjönadun varteen sijoittuvalle asuinerrostalolle vaatimus 1 ap. Em. autopaiojen määrä taroittaa, että suurimlla osalla tontille raennettavista uusista asunnoista ei ole oa autopaiaa. Tämä hyväsyttiin suunnittelun lähtöohdasi, osa suunnittelualue sijaitsee ydinesustassa ja haneessa haluttiin edistää autotonta asumistapaa. Kaavamuutosalueella äytetään Porin esustan palveluita.. Ympäristön laatua osevien tavoitteiden toteutuminen.3. Aluevarauset. Kaavan vaiutuset Alueen eseisen sijainnin taia aseaavassa on määrätty mm. raennusten atutason tilojen äytöstä, enimmäisraennusoreudesta, julisivuteriaaleista ja parveeiden sijoittamisesta. Tontti on aseaavassa osoitettu asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL-3 ja AL-1). Kaavamuutosen myötä Yrjönatua nyyisin rajaava olmierrosinen liie- ja asuinraennus puretaan ja tilalle raennetaan asuinerrostalo. Pihajärjestelyihin aavamuutosella on vähäiset vaiutuset. Kuva: Kaavan toteutuessa purettava liietalo vuodelta 19.

8 ..1 Vaiutuset raennettuun ympäristöön Suunnittelualueen näyvä sijainti auppaesus BePOP:ia vastapäätä asettaa sen raentamistavalle vaatimusia. Aseaavan vaiutusia ympäristöön tutittiin luonnosvaiheessa eri suunnitelvaihtoehdoin. Suunnittelussa päädyttiin vaihtoehtoon, jossa Yrjönatua rajaava raennusssa daltuu porrastetusti ohti BePOP:a. Tällöin auppaesusen atos säilyy aupuniuvallisena dominanttina. Kaavamääräysillä on lisäsi arsittu aiein tavanoisimt asuntoraentamiseen liittyvät julisivurataisut paiaan sopittomina. Yrjönadun varteen sijoittuvan raennusen alin erros on määrätty toteutettavasi pääosin liie- ja toimistotiloina. Kaavan toteutumisen myötä tontilta poistuu vuonna 0-luvulla raennettu liie- ja asuinraennus. Aseaavan toteutuminen aiheuttaa todennäöisesti jonin verran pulaa autopaioista tontilla Kaavamerinnät ja määräyset Haveinnepiirros: näymä Yrjönadulle / Aritehtitoimisto Eero Lahti Oy AL-1 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Asuin-, liie- ja toimistoraennusen antasoerros on toteutettava pääosin liie- tai toimistotiloina. Raennusen aupuniuvaa muodostaviin piirteisiin tulee iinnittää erityistä huomiota. Maantasoerrosen errosoreus on vähintään 3,30 metriä. Maantasoerrosen atujulisivuista yli 0% tulee olla lasia. -6. Kerrosessa pääasiallinen julisivuteriaali on rappaus, ivi- tai metalliaineiset julisivulevyt, lasi tai puu. Tiiliverhous on sallittu sisäpihalla. Katettuja attoterasseja saa sijoittaa ainoastaan niille varatuille raennusaloille (-6). Kattoterassien raenteet saavat näillä osuusilla ylittää aavaan merityn suurimn sallitun julisivuoreuden. Parveeet tulee atujulisivuilla toteuttaa ns. ransalaisina parveeina tai muun julisivun tasoon sisäänvedettyinä. Raennuseen liittyvät atoset saavat ulottua atualueelle enintään 1, metriä.

9 Yleiset määräyset Korttelialueen tonttien autopaioja saadaan sijoittaa sassa orttelissa viereisille tonteille. Asuaiden yhteistilat uten pesutuvat, uivaushuoneet, saunat ja harrastetilat, saa raentaa aavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi. Kellarierroseen saa sijoittaa päääyttötaroituseen liittyviä tiloja, ei uitenaan asuntoja. Maanalainen ellarierros saa ulottua aavaan merityn raennusalan ulopuolelle. Korttelialueella on sallittava naapuritonttien esen yhteisjärjestely ajoyhteysien, autopaiojen, huoltoliienteen ja jätteiden eräilyn seä unnallistenisen huollon järjestämisesi. Korttelialueen sisäpihalle tulee järjestää pelastustie Mionadun autta. Pelastustie osoitetaan raennusluvan haemisen yhteydessä asepiirustusessa..6 Nimistö Alueen nimistö ei muutu aavamuutosen myötä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavamuutosalueella tehtävistä raennustoimenpiteistä vastaa alueen omistaja. Porissa Kaavoitusaritehti Miro Laurinen Kaupunisuunnittelupäälliö Mio Nurminen

10 Aseaavan seurantaloe Aseaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 609 Pori Täyttämispvm Kaavan nimi Karhunpään (.) aupunginosan orttelin tontin 17 aseaavan muutos Hyväsymispvm Ehdotuspvm Hyväsyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväsymispyälä Kunnan aavatunnus Generoitu aavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,33 Uusi aseaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Aseaavan muutosen pinta-ala [ha] 0,33 Ranta-aseaava Rantaviivan pituus [m] Raennuspaiat [lm] Orantaiset Ei-orantaiset Loraennuspaiat [lm] Orantaiset Ei-orantaiset Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä 0,33 100,0 790, 0, A yhteensä 0,33 100,0 790, 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [-m² +/-] Yhteensä Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä

11 Alamerinnät Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä 0,33 100,0 790, 0, A yhteensä 0,33 100,0 790, 0, AL 0,33 100,0 790, 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

12 Liite ALUEEN SIJAINTI OTE SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVASTA Ympäristöministeriö vahvistanut Lainvoiinen oreimn hallinto-oieuden (KHO) päätösellä Taristettu 1..01

13 Liite 3 KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA 0 Kaupunginvaltuusto hyväsynyt

14 t l, 3 to 0% 17 ap.m 37 t t I 00 a t AL LPA Itsenäisyydenatu I a 90 I 100 pysäöintitila t le- 0 0 a l,to0% 1ap/100as 1 70l,to 17 le a V V 130 I AL 77 V 0 1ap/110as 7 l,to AL I AL-3 1ap/100as/ 1 7 l,to 7 t ---M01t M01 3 t t AL I l,to 0% t / 10 I I LSANKATU AL V V 100 1/ 37 I I AL AL 90 l,to 30% 1ap/100as m 1ap/70 l,to m 9 as 30 db 7 00 a pysäöintitila 9 Antinatu a 10 I 30 a AL-19 K m I ANTINKATU I -1 1 Y K ALt I 00 u K t AL-1 7 u 300 V ap/100as m 1ap/70l,to m V 000 t 6 t K 70 V P v ap/ KARHUNPÄÄ. 6 t 00 I sr u 300 sr-0 sr- P- ol 6070 as 1ap/ Antinatu t 3as 000 le AL ap/ V u ol 3 K u/3 AL-3 1ap/100as 70l,to v I a-. 17 AL AL K I I I VP I AL t t t / I Liisanatu 9 pysäöintitila K AL I I Mionatu 1 I pl 1 7 t YRJÖNKATU Yrjönatu 3 r as ap : KY i+a Yrjönatu IV K Kesusauio ITÄPUISTO 00 K ITSENÄISYYDENKATU Kesusauio KESKUSAUKIOP009 Kesusauio L009 pp-c K 1 as 1ap/70 IV I 3 YRJÖNKATU I / VP LP KESKUSAUKIO 1/ I 1/ A 1/ X I I X LK 7 t t 00 K16 1/ 00+h I u1/ K MIKONKATU 1/3 IV 1/ K 300 YRJÖNKATU y- pp-1 t Yrjönatu 7 1 Itsenäisyydenatu pp-c LSANKATU 37 I Liite Ote ajantasa-aseaavasta 1:000 I K tierasite a K009 r- EETU SALININ AUKIO 39 K-9 39 AL-67 le/ol/ la-m +6.0 I 16 u-lp h K-3 as % 1ap/70 pp-1 la-pp RHIKETO 9. Kesusauio p p p-3 m lp-16 X Isolinnanatu UUSIKOISTONTIE 0 K ITÄPUISTO IV I I -te 7 7 IV p y-3 1 I 100 p-- nä V 1900 y I V 000 ITSENÄISYYDENKATU K670 1 pp Salininpuisto SALININ- P30 VP PUISTO p Poistuva aava K-36 1ap/110as, I 70l,to MIKONKATU 3 MAAHERRANKATU 3 db 0 u1/ 3600 I I 3 db 190 AL AL- I sr I 600 1ap/110as/70l,to M I 00 I y ITÄTULLINKATU 1 AL- 6 I1/ y I 0 I dB 1 K-la 3000 as % 30ap ISOLINNANKATU V I t t r Linja-autoase I I 3 VÄHÄLINNANKATU Vähälinnanatu

15 Dnro KAUS/763/01 VP 61/ Karhunpään (.) aupunginosan orttelin tontin 17 aseaavan muutos OSALLISTUMIS- JA AROINTISUUNNITELMA OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Suunnittelualue sijaitsee Porin esustassa, osoitteessa Yrjönatu 1. Suunnittelun ohteena oleva tontti sijaitsee vastapäätä auppaesus BePOP:a, Yrjönadun ävelyadun alupäässä. ALOITE TAI HAKIJA Kiinteistö Oy Palininul (Yrjönatu 1). SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue. Kaavamuutos osee Kenäporin taloa. puh fasi Postiosoite: PL Pori Porin aupuni Kaupunisuunnittelu Valtaatu

16 Suunnittelualue sijaitsee Yrjönadun ja Mionadun risteysessä. Alue äsittää tontin , jona pinta-ala on 33 m. Tontin omistavat sillä sijaitsevat iinteistö- ja taloyhtiöt. Alue sijaitsee ävelyadun alupäässä vastapäätä auppaesus BePOP:a. Alueen sijainti on eseinen ja näyvä. Suunnittelun ohteena olevalle tontille on vuonna 009 raennettu 7-errosinen errostalo. Raennus rajaa Mionatua. Varsinainen suunnittelutehtävä liittyy Yrjönatua rajaavan liie- ja asuinraennusen orvaamiseen uudisraennusella. Suunnittelualue rajautuu etelässä 6 errosiseen toimisto- ja liieraennuseen (iint. Oy Palojoenul). Lännessä alue rajautuu suojeltuihin puutaloihin. Vas: Mionatua rajaava asuinerrostalo Oi: orvattava Kenäporin raennus LÄHTÖTIEDOT Maauntaaava Sataunnan auntaaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maauntaaavassa suunnittelualue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C1). Lisäsi alue on osoitettu aupuniehittämisen ohdevyöhyeesi (1), tailun ehittämisvyöhyeesi (mv) ja Koemäenjoen joisuiston tulvarisin selvitysalueesi (se1). Yleisaava Alueella on voissa hyväsytty Porin antaaupungin yleisaava 0 osayleisaava. Osayleisaava on oieusvaiutteinen. Osayleisaavassa alue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C). Yrjönadun ävelyatu on osoitettu aupuniesustan evyenliienteen pääaselisi. Aseaava Suunnittelualueella on voissa aseaava n:o (hyv ). Aseaavassa alue on osoitettu asuin, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL-3). Pysäöintinormi on 1 ap/100 asunto-m. Aluetta osee aavamääräys: AL-3 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Korttelialueella on iinnitettävä erityistä huomiota siihen miten uudisraennuset liittyvät P--orttelin suojeltuihin raennusiin. Tontin raennusoieus on m, josta on äytetty m. Tontin suurin sallittu errosluu on u /3. Suunnittelualueen eteläpuolinen tontti on aseaavassa osoitettu liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (K). Lännessä suunnittelualue rajautuu palveluraennusten orttelialueeseen (P-). Ote ajantasa-aseaavasta

17 3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Kiinteistö Oy Palininul on anonut alueelle aavamuutosta, jossa sallittaisiin viisierrosisen asuinerrostalon raentaminen Yrjönadun varrelle. Haija on esittänyt että tontin Yrjönadun puoleisen osan raennusoieutta nostettaisiin 3037 errosalaneliömetriin (ny m) ja suurin sallittu errosluu nostettaisiin olmesta viiteen. Suunnittelutehtävänä on anomusen muaisesti tutia tontin eri raentamishdollisuusia, ja laatia alueelle aseaavan muutos un sopiva rataisu on löytynyt. Keseisen sijainnin taia suunnittelutehtävässä painottuvat toiminnalliset ja aupuniuvalliset teijät. Alue sijaitsee Porin vilaimn jalanulu- ja ostosadun varrella. Suunnittelualuetta vastapäätä sijaitsee auppaesus BePOP (Jyri Tasa, 199). Kauppaesus on 190-luvun postmodernin aritehtuurityylisuuntausen merittävimpiä edustajia Suomessa. Suunnittelualueen nyyinen raennusanta on 190-luvulta ja tenisen äyttöiänsä lopussa. Alustavan arvion muaan raennusiin ei liity merittäviä ulttuurihistoriallisia arvoja, jota estäisivät niiden orvaamisen. Alueen eseisen ja näyvän sijainnin taia aseaavan muutosen pohjasi laaditaan erilaisia aritehtisuunnitelmia ja raentamista tutitaan tarvittaessapienoisllin avulla. Työn yleiset tavoitteet: - Toiminnallisesti ja aupuniuvallisesti oreatasoisen suunniteln luominen alueelle ja aseaavan muuttaminen suunnitelan perustuen. - Aseaavassa rataistaan alueen pysäöinnin järjestäminen. Alueen pysäöintipaiatarve asvaa, mutta toisaalta sijainti ydinesustassa hdollistaa jopa täysin autotton errostalon toteuttamisen. - Kaava annustaa toimivien atutason liietilojen raentamiseen - Tulevat raennuset tuevat Yrjönadun äyttöä auppa-ja ävelyatuna. - Raennuset sopivat oonsa, ssoittelunsa ja uloaritehtuurinsa osalta BePOP:in yhteyteen. - Raennuset parantavat Porin esustan aupuniuvaa ja lisäävät esustan vetovoia. Aseaavan toteutusesta tehdään anäyttösopimus. Aseaavaa valmistellaan yhteistyössä aupunisuunnittelun ja aavamuutosen haijan seä haijan asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden anssa. AROITAVAT VAIKUTUKSET Kaavamuutosen laadinnan yhteydessä arvioidaan mm. seuraavat asiat: - täydennysraentamisen toiminnallinen ja aritehtoninen soveltuminen paialle - aavamuutosen vaiutuset aupuniuvaan mm. raennusten ssoittelun, teriaalien ja errosluvun osalta - vaiutuset pysäöintitarpeeseen ja liienteeseen - liittyminen ympäröivään unnallisteniiaan - vaiutuset esustan vetovoian ja viihtyisyyteen Vaiutusten ollessa vähäisiä, arvioinnin suorittaa pääasiassa aavan laatija apunaan eri hallintountien asiantuntemus. OSALLISET VUOROVAIKUTUS JA AIKATAULU Tiedottaminen ja ai- - suunnittelualueen ja naapuriiinteistöjen omistajat, asuaat ja yrityset - aii muut, joihin aavamuutos saattaa vaiuttaa - Satauntaliitto - teninen lautaunta - ympäristölautaunta - Pori Energia Sähöverot Oy - Pori Energia Oy Energiaysiö - DNA Oy, Länsi-Suomi - Sataunnan pelastuslaitos - Varsinais-Suomen ELY-esus - Sataunnan museo Aseaavan muutosen eri vaiheista tiedotetaan ilmoituslehdissä, irjeitse osalli-

18 neisto sille seä aupunisuunnittelun internet-sivuilla Aseaavamuutoseen liittyvää aineistoa on nähtävillä Porin aupunisuunnittelussa ja Porin aupungin internet-sivuilla. Haneen alu ja vireilletulo Haneen vireilletulosta ilmoitetaan uulutusella sanolehdissä talvella 01/016, internetissä ja irjeellä osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitel on nähtävänä aupunisuunnittelussa, jonne hanetta osevat irjalliset ja suulliset mielipiteet voi esittää. Miäli osallinen atsoo, että esim. osallistumisen laajuus tai vaiutusten arviointi ei ole riittävä tai on puutteellinen, voi hän esittää asian taristamista ja orjaamista OAS:aan. Osallinen voi esittää myös pyynnön ELY-esuselle neuvottelun järjestämisestä osallisen, unnan ja ELY-esusen esen, jos neuvottelu unnan anssa ei tuota tulosta. Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Aseaavaehdotusen hyväsyminen Aiataulu Kaavamuutoseen liittyvien selvitysten ja luonnossuunnitelmien laadinta aloitetaan haneen vireilletulon yhteydessä. Luonnosvaiheessa alueelle laaditaan aseaavaluonnos. Luonnosvaiheen aineisto asetetaan valmistuttuaan nähtäville 1 vr ajasi. Luonnosen nähtävilläolosta ilmoitetaan uulutusella sanolehdissä, internetissä ja irjeellä osallisille. Kaavaluonnos on nähtävänä aupunisuunnittelun internet-sivuilla ja aupunisuunnittelussa. Nähtävilläoloaiana osalliset voivat esittää aupunisuunnittelulle aavaluonnosaineistoa osevia suullisia ja irjallisia mielipiteitä. Palautteen pohjalta aavaluonnosvaiheen aineisto täydennetään aseaavaehdotusesi. Kaupunginhallitusen äsittelyn jäleen aseaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävänä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja hdollisten muistutusten teemistä varten. Lausuntojen, muistutusten ja neuvottelujen perusteella tehdään tarvittavat orjauset aseaavaehdotuseen. Tavoitteena on saada aseaavaehdotus KH:n ja KV:n äsittelyyn vuonna 016. Kaupunginhallitus esittää aupunginvaltuustolle aseaavaehdotusen hyväsymistä. Kaupunginvaltuuston päätösestä on hdollisuus tehdä valitus Turun hallinto-oieuteen ja edelleen oreimpaan hallinto-oieuteen. Kuulutus vireilletulosta ja luonnosvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, Osallistumis- ja arviointisuunniteln nähtävilläolo talvi 01/016 Aseaavaluonnosen nähtävilläolo esä 016 Luonnosvaiheen vuorovaiutusten arviointi ja aseaavan muutosehdotusen valmistelu Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi Aseaavan muutosehdotus aupunginhallitusessa ja aupunginvaltuustossa v. 016 Aiatauluarvio riippuu mm. suunnittelun estosta, aavaan ohdistuvista muistutusista ja valitusista seä muista vastaavia lisäselvitysiä vaativista seioista. Palaute ja yhteystiedot Suulliset ja irjalliset palautteet seä aavoitusen etenemisen tiedustelut voi osoittaa aupunisuunnitteluun aavan laatijalle: Kaavoitusaritehti Miro Laurinen, (0) seä aupunisuunnittelun neuvontaan puh. (0) , äyntiosoite Valtaatu (7 rs). Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelsta voi antaa aavan laatijoille nähtävilläolon loppuun saaa. Kaupunisuunnittelupäälliö Olavi Mäelä

19 300 u V 000 V AL 16 V I : Antinatu sr- 3 K P- u 300 sr-0 I ol 6070 as 1ap/70 3as 000 I le sr ol 1169 AL u AL-3 1ap/100as 70l,to 900 I 100 AL 1ap/ t V 3K ap v 13 1ap/ AL-3 1 ap u/3 660 a- K 3. pysäöintitila I 1100 I 700 t Mionatu KARHUNPÄÄ AL K KY as 1 100ap V 1. r u/3 +1. i+a.0 IV l,to AL Yrjönatu Yrjönatu 1 0 K ap pp-c IV I YRJÖNKATU 7 9 I t t Yrjönatu / ITSENÄISYYDENKATU 39 K 1/3 IV 1/10 1 u1/ MIKONKATU 1360 K pp-1 Itsenäisyydenatu LSANKATU I K- tierasite +. a Aseaavan muutosehdotus Karhunpää. aupunginosan ortteli (osa) LTE

20 Mio Nurminen ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET- JA MERKINNÄT AL-3 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Korttelialueella on iinnitettävä erityistä huomiota siihen miten uudisraennuset liittyvät P--orttelin suojeltuihin raennusiin. AL-1 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Asuin-, liie- ja toimistoraennusen antasoerros on toteutettava pääosin liie- tai toimistotiloina. Raennusen aupuniuvaa muodostaviin piirteisiin tulee iinnittää erityistä huomiota. Maantasoerrosen errosoreus on vähintään 3,30 metriä. Maantasoerrosen atujulisivuista yli 0% tulee olla lasia. -6. Kerrosessa pääasiallinen julisivuteriaali on rappaus, ivi- tai metalliaineiset julisivulevyt, lasi tai puu. Tiiliverhous on sallittu sisäpihalla. Katettuja attoterasseja saa sijoittaa ainoastaan niille varatuille raennusaloille (-6). Kattoterassien raenteet saavat näillä osuusilla ylittää aavaan merityn suurimn sallitun julisivuoreuden. Parveeet tulee atujulisivuilla toteuttaa ns. ransalaisina parveeina tai muun julisivun tasoon sisäänvedettyinä. Raennuseen liittyvät atoset saavat ulottua atualueelle enintään 1, metriä. 3 m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Eri aavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. Poiiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merintä ohdistuu Ohjeellinen tontin raja.. Kaupunginosan numero. KARHUNPÄÄ Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. 000 Raennusoieus errosalaneliömetreinä. Roolainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimn sallitun errosluvun. u /3 Murtoluu roolaisen numeron jäljessä osoittaa, uina suuren osan raennusen suurimn errosen alasta ullaon tasolla saa äyttää errosalaan lasettavasi tilasi. Tämän aseaavan alueella tonttijao laaditaan sitovana ja erillisenä. Käsittelyt: Aloituspvm MRL 63 oas Luonnos näht Nuoli osoittaa raennusalan sivun, johon raennus on raennettava iinni. ol Oleselualueesi varattu alueen osa. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE PORIN KAUPUNGIN KARHUNPÄÄ. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN TONTTIA 17 Liite 6 määräyset Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 3 ap Merintä osoittaa, uina monta autopaiaa tonttia varten on raennettava. YLEISET MÄÄRÄYKSET Korttelialueen tonttien autopaioja saadaan sijoittaa sassa orttelissa viereisille tonteille. Asuaiden yhteistilat uten pesutuvat, uivaushuoneet, saunat ja harrastetilat, saa raentaa aavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi. Kellarierroseen saa sijoittaa päääyttötaroituseen liittyviä tiloja, ei uitenaan asuntoja. Maanalainen ellarierros saa ulottua aavaan merityn raennusalan ulopuolelle. Korttelialueella on sallittava naapuritonttien esen yhteisjärjestely ajoyhteysien, autopaiojen, huoltoliienteen ja jätteiden eräilyn seä unnallistenisen huollon järjestämisesi. Korttelialueen sisäpihalle tulee järjestää pelastustie Mionadun autta. Pelastustie osoitetaan raennusluvan haemisen yhteydessä asepiirustusessa. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU PORIN KAUPUNGIN KARHUNPÄÄ. KAUPUNGINOSAN KORTTELI (OSA) 19.m Raennusen julisivun enimmäisoreus metreinä. Raennusala. PORIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Kaupunisuunnittelupäälliö Raennusala. -6 Raennusala, jolle saa sijoittaa atetun attoterassin aavamerinnän osoittamiin errosiin. Suunnittelija Suunn.avustaja Miro Laurinen Satu Lindqvist Kaavatunnus Säil.nro Pvm. a- Raennusala ahteen tasoon raennettavaa auton säilytyspaiaa varten. Raennuseen jätettävä uluauo. Pohjaartta on JHS muainen. Apulaisaupungingeodeetti Koordinaattijärjestelmä ETRS GK- Koreusjärjestelmä N000 Pvm Tarastanut Teemu Salonen

21

22 PALININKULMA ALUSTAVAT LUONNOKSET YRJÖNKATU 100 PORI ILMAKUVA..017 /7 p Postiatu 7, Tampere - eil: tsto@aeloy.com

23 PALININKULMA ALUSTAVAT LUONNOKSET YRJÖNKATU 100 PORI NÄKYMÄ YRJÖNKADULTA /7 p Postiatu 7, Tampere - eil: tsto@aeloy.com

24 ASUINHUONEISTOT ASUINHUONEISTOT ASUINHUONEISTOT ASUINHUONEISTOT ASUINHUONEISTOT 0 LKEHUONEISTOT / YHTEISTILAT LEIKKAUS A-A 1 : KATUPROJKETIO YRJÖNKADULTA 1 : 0 PALININKULMA ALUSTAVAT LUONNOKSET YRJÖNKATU 100 PORI LEIKKAUS, KATUPROJEKTIO..017 / p Postiatu 7, Tampere - eil: tsto@aeloy.com

25 pp autoatos ap B A Uvv Irt.var Ten Liietila 0. m² VSS Irt.var Var Irt.var Tele Pesula/uiv Lvv Sähö S Lvv Liietila 0. m² Liietila 31.0 m² Liietila 31.0 m² Liietila 0. m² Liietila.0 m² B A As 9.0 m² As 0.0 m² As 7. m² As 7. m² As 36.0 m² As. m² As 36.0 m² As. m² As 1. m² As 7. m² As 63.0 m² B A hissi As 7.0 m² As 6. m² As 1.0 m² Lasitettu terassi Lasitettu terassi terassi terassi Lasitettu terassi Lasitettu terassi terassi p Postiatu 7, Tampere - eil: tsto@aeloy.com YRJÖNKATU 1 KERROS 1 : 00 KATUPROJEKTIO MIKONKADULTA 1 : 0 PALININKULMA ALUSTAVAT LUONNOKSET YRJÖNKATU 100 PORI.-.KERROS 1 : 00 POHJAPRROS, KATUPROJEKTIO..017 /7 6.KERROS 1 : 00

26 3 1 JULKISIVUOTE 1 : 100 PALININKULMA ALUSTAVAT LUONNOKSET YRJÖNKATU 100 PORI 6 1 Hiottu väribetoni, graafinen uviointi, hara Metalliasetti (levy), testuroitu alumiinilevy, anodisoitu harjattu pronssi 3 Metalliasetti, sileä, sininen Metalli, alattu alumiini, hara Galvanoitu teräs, hara 6 Lasi 7 Alumiiniprofiili, sininen JULKISIVU POHJOISEEN 1 : 00 JULKISIVU ETELÄÄN 1 : 00 JULKISIVUT /7 JULKISIVU ITÄÄN 1 : 00 JULKISIVU LÄNTEEN 1 : 00 p Postiatu 7, Tampere - eil: tsto@aeloy.com 7

27 PALININKULMA ALUSTAVAT LUONNOKSET YRJÖNKATU 100 PORI KATUNÄKYMÄ /7 p Postiatu 7, Tampere - eil: tsto@aeloy.com

28 Nimi: Yrjönatu 1 Raennustunnus: Raennustyyppi: asuinerrostalot Ap.äyttötar: 039 muut asuinerrostalot Ny.äyttötar: 039 muut asuinerrostalot Ajoitus: 191 Suunnittelija: Einari Teräsvirta Kerroslm: (1)+3+(1) Perustus: betoni Runo: tiiliruno betonipilarein Vuoraus: 1960-luvulla alirappaus, luvulla pelti- + mineriittivuoraus Uloväri: Mineriitti-levy luonnonvaloinen, profiilipellitys eltainen. Iunoiden välitilat vaalean rusea. Kattomuoto: pulpettiatto Kate: sauttu pelti Iunat: Pääosin aluperäiset puuiunat LTE

29 Historia Yrjönatu 1 sijaitseva ohde on Einari Teräsvirran suunnittele vuonna 191. Raennus edustaa Yrjönadulla jälleenraennusauden oleiista ja hillittyä raennusantaa. Yrjönatu 1 vuonna Kuva. Voitto Niemelä, Sataunnan Museo. Julisivut Raennus on suunniteltu alujaan asuin- ja liiehuoneistosi. Pohjoispäädyn pyöreät iunat seä uloneva ul teevät raennuseen oleiisen piirteen. Vaia raennus valmistumisajanohtansa muaan edustaisi jälleenraennusauden modernismia, on Yrjönatu 1 seleästi enemmän funtionalistinen uin modernistinen. Aluperäisissä piirustusissa liieerros on lähes auttaaltaan suurta näyteiunaa. Toinen erros on ollut alirapattu ja iunat uleneet lähes nauhaisesti välitilojen ollessa pystypaneloidut. Katolle on sijoitettu attolyhyt. Kate on alujaan meritty huopaatteesi ja myöhemmin muutettavasi pellisi. Materiaalivaihdosessa lienee ollut yse raennustarviepulasta. Soelin pintateriaalisi on piirustusissa meritty lineri. Raennusen pohjoispäätyyn on suunniteltu asi esenään eriooista iunaa. Pihan puoleinen fasadi on ysinertaisempi: tuuletusluuulliset iunat ovat sijoitetut symmetrisesti. 1. errosen iunat ovat ysiruutuiset pystyiunat. Sisäänäyntien päällä on betoniatos, joa muodostaa L- muotoisen uln jatuen ahan. Ovet ovat 190-luvulle tyypilliset, sahalaitauvioidut (salmiaiuviointi). Toiseen erroseen on sijoitettu pienet parveeet. Vuonna 197 raennusen pohjoispäätyä (Mionatu) on muutettu lisäämällä päätyyn tila onditorialle, jossa piirustusten muaan on toiminut Martan leipomo.

30 Raennuspiirustusten puuttuessa raennusen seuraavat muutosvaiheet ovat arvioitavissa näyvistä muutosista julisivussa. Raennusen pohjoispäätyä on orotettu yhdellä errosella todennäöisesti 1960-luvulla, johon viittaa raennusen attolli. Mahdollisesti orotusen yhteydessä raennusen alialattu pinta on levytetty mineriitti-levyllä ja raennusen hienot, aiaaudelle tyypilliset julisivurataisut on peitetty. Yhdellä iunavälillä Yrjönadun puoleisella fasadilla on vielä nähtävissä pystypanelointi iunoiden välissä. Katolle on tehty attolyhdyt todennäöisesti orotusen yhteydessä. Eteläpääty näyttää äiseltään uin erilliseltä raennuselta, miä johtuu raennusen errosluvusta, attollista seä julisivuteriaalista. Eteläpäädyssä on asi errosta, joista ensimmäisessä on liietilat, toinen on asuinäytössä. Raennus on vuorattu adun puoleiselta fasadilta eltaisella profiilipellillä, joa peittää raennusen aluperäisasun. Ainoa todiste 190-luvun raennusajanohdasta on galvanoitu pelti näyteiunoiden yläpuolella seä näyteiunat ja ovet, jota ovat aluperäiset lähes auttaaltaan. Pihan puoleiselta fasadilta raennus on luvun ja 000-luvun muutosasussaan. Raennusen toinen erros on profiilipellitetty, alaosa on laudoitettu. Pellitys yhdenmuaistaa ja peittää raennusen luontaiset ysityisohdat. Salmiaiuvioidut ulo-ovet ovat aluperäiset. Hieno ysityisohta ovat myös aluperäiset iunat, jota toisessa ja olnnessa errosessa aueavat pystysuoraan. Raennuseen on suunnitteluvaiheessa piirretty linerilaatoitus soeliin, mutta inventointiesänä 016 soeli oli uritettua pesubetonia, joten linerilaatoitusta ei ole todennäöisesti toteutettu. Vuonna 00 pihan puolelta purettiin raennus, joa oli iinni talassa osassa. Raennusen puramisen jäleen talamn osan seinät paneloitiin vuonna 006 pystylaudoitusella ensimmäisen errosen osalta. Koonaisuudessaan raennusen aluperäisen raennusajanohdan ysityisohdat ovat arisseet ovaouraisten muutosten myötä. Hieno ysityisohta on raennusen vinoereri seä pyöreät iunat Mionadun ja Yrjönadun ulssa. Raenne Raennuspiirustusten muaan uloseinät ovat tiilimuuratut. Kantavina elementteinä ovat betonipilarit. Väliseinät ovat muuratut. Raennus on oenut viime aioina vesivahinoja aton ourujen jäädyttyä ja veden tullessa atosta sisään ylimpiin errosiin. Osa olnnen errosen asunnoista on äyttämättä vesivahingon vuosi. Asuinhuoneistot Toiseen erroseen on vuoden 191 piirustusissa suunniteltu 6 asuinhuoneistoa. Pohjoispäädyn asunto on tilavin; uuhuonetta, halli, ylpyhuone/ wc, olohuone, ruoasali seä eittiö, jona yhteydessä on palvelijan huone. Asunnot ovat olleet auttaaltaan tilavia ja pienimmässäin asunnossa (1h +) on o wc/ylpyhuone ja tilava eittiö. Vuonna 19 on tilavinta huoneistoa muutettu jatalla olohuonetta seä lisäämällä asunnon tiloihin uivaushuoneen. Aluperäiset asunnot on myöhemmin pilottu osiin ja tehty tiloihin useita pieniä asuntoja. Inventointihetellä 016 iinteistössä oli 1 vuorahuoneistoa (alup. 6 asuntoa).

31 Tyhjillään oleva huoneisto olnnessa errosessa. Lattiassa alanruotoparetti. Ullao Kohteen ullaotilan äyttöä ei ole aluperäisissä raennuspiirustusissa määritetty. Raennusen pohjoispäätyyn on uitenin sijoitettu sauna seä pesu- ja puuhuoneet. Kellari Kellariin on aluperäisten piirustusten muaan sijoitettu niin myymälän varastotilat, uin tenisiä tiloja seä talousellarit. Liietilat Aluperäisten, vuoden 191 piirustusten muaan oo adulle antava julisivu oli myymälätilaa. Raennusen taaosaan oli sijoitettu taahuoneet seä suuremmissa liietiloissa johtajan huone. Liietilojen taahuoneisiin on piirretty lisäsi wc-tilat. Raennus on aluperäisten piirustusten muaan piirretty "Palinin talosi" ja raennusessa toimiin autoliie, unnes vuonna 197 tiloihin muutti Kenä-Pori. Kenä-Porin omistajan muaan eniä oli alusi ahdessa errosessa; valinnan varaa oli naisten ja miesten enien lisäsi lasten engistä seä lauuista. Ysityisiä enäliieitä oli Porissa tuolloin runsaasti, omistajan arvion muaan noin ymmenen ävelyadun varrella. Kenä-Porin perusti nyyisen omistajan isän äiti eli yritys on jatunut suvussa pitään. Aritehti Yrjönatu 1 ohteen on suunnitellut aritehti Einari Teräsvirta ( ) Viipurissa syntynyt Teräsvirta oli aritehti, professori, olympiavoittaja ja telinevoimistelija. Ensimmäiset

32 Olympia-mitalinsa Teräsvirta voitti ennen abiturientti vuottaan 17-vuoden iässä Los Angelesin Olympialaisista vuonna 193. Aritehdisi Teräsvirta valmistui Helsingistä 1939 ja palattiin san tien Eri Huttusen aritehtitoimistoon, jossa työsenteli 10 vuotta. Vuonna 19 Teräsvirta voitti Olympia-ullan Lontoon Olympialaisista ja seuraavana vuonna, 199 hän perusti on toimiston. Einari Teräsvirta oli tuottelias aritehti, joa suunnitteli paitsi urheiluraennusia, myös teollisuusraennusia. Teräsvirta arvosti auneutta ja tenistä osaamista ja pyri työstämään ot piirustusensa hyvin pitälle itse. Aritehtina Teräsvirta oli huolellinen ja työsti piirustusiaan pienimpiä detaljeja myöten. Teräsvirran suunnittelemia raennusia ovat mm. - Satauntatalo, Helsini (19) - Karjalantalo, Joensuu (19) - Helsingin yliopiston ylioppilasunnan irjasto (19) - Luhangan talviiro (19) - Hotelli Marsi (196) - Itran uihalli (196) - Kalastajatorppa (päähotelli) (197) (lähteet: ( Kuvaus Yrjönatu 1 on Einari Teräsvirran vuonna 191 suunnittele funtionalismia ja jälleenraennusauden modernismia edustava liie- ja asuinraennus. Kohteen huomionarvoisia ysityisohtia ovat Yrjönadun ja Mionadun uln vinoereri, joa teee raennusesta oleiisen ävelyadun raennusannassa. Raennus on pääosin luvun muutosasussaan, jota ovat häivyttäneet sen raennusajanohdalle ominaisia piirteitä ja ysityisohtia. Säilymisedellytyset Tontille on tulossa aavamuutos, jona johdosta raennus todennäöisesti puretaan. Syysuussa 016 Sanna Kuusiari