Inkoonrannan asemakaava

Transkriptio

1 Inoonrannan asemaaava Kaavaselostus Hyv. KV......

2 Kaavaprosessi ja äsittelyvaiheet Kaavatyö vireille ja OAS Kuulutus Kaavan laatijat Inoon unta Aija Aunio aavoitusaritehti Minna Penttilä Kaavoituspäälliö Kaavaluonnos Raennus- ja ympäristölautaunta Valmisteluaineisto nähtävillä (MRL ) Aritehtitoimisto A-Konsultit Oy Staffan Lodenius Aritehti SAFA, YKS- Hasse Hägerström Aritehti SAFA Kaavaehdotus Raennus- ja ympäristölautaunta Kaavaehdotus nähtävillä (MRL ) Matti Heiinen Aritehti SAFA, YKS- Yhteystiedot raportin lopussa. Vastineet lausuntoihin ja muistutusiin Raennus- ja ympäristölautaunta Kaavan hyväsyminen Raennus- ja ympäristölautaunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

3 Sisällysluettelo. Perus- ja tunnistetiedot.. Perustiedot.. Kaava-alueen sijainti.. Kaavan nimi ja taroitus. Yhteenveto ja aavaprosessin vaiheet.. Kaavaprosessin vaiheet.. Asemaaavan eseinen sisältö.. Asemaaavan toteuttaminen. Suunnittelualueen uvaus.. Historia.. Nyytilanne.. Maisema.. Luonnonympäristö.. Maaperä.. Raennettu ympäristö.. Maanomistus.. Suunnittelutilanne.. Alueelle tehdyt selvityset. Asemaaavamuutosen tavoitteet.. Valtaunalliset alueidenäyttötavoitteet ja maauntaaavan tavoitteet.. Kunnan ja alueen toimijoiden tavoitteet. Asemaaavan uvaus.. Kaavan raenne.. Mitoitus.. Palvelut.. Yhdysuntateninen huolto.. Korttelialueet.. Muut alueet.. Liienne ja liiuminen.. Raentamisen ohjaus ja lähiympäristö. Vaiutusten arviointi. Asemaaavan toteuttaminen ja aiataulu. Yhteystiedot. Liitteet.. Kaavaartan pienennös.. Asemaaavamerinnät ja -määräyset.. Tilastolomae

4 . Perus- ja tunnistetiedot.. Kaavan nimi ja taroitus.. Perustiedot Kaavoitusen tavoitteena on suunnitella alueella järjestetyn aritehtuuriilpailun ahden voittosijan jaaneen ilpailuehdotusen ideoiden perusteella toteutettava asemaaava, joa sisältää esusta- ja venesatamapalveluita, asumista ja viheralueita. Kaavan nimi: Inoonrannan asemaaava Asemaaavan tunnus: Asemaaavaluonnosen pvm:.. Asemaaavaehdotusen pvm:.. Kaavan laatija: Aritehtitoimisto A-Konsultit Oy Vireille tulosta ilmoitettu.. Asemaaava laaditaan samanaiaisesti Kironylän sataman asemaaavahaneen anssa. Haneiden yhteydessä selvitetään olevien toimintojen jatuvuus Inoon ironylän ranta-alueella ja siirretään pysäöinnin painopistettä läntiselle puolelle Inoonjoen suuta. Ne mahdollistavat myös yhtenäisen rantaraitin muodostamisen ja siihen liittyvien uloilupaian ja uimarannan ehittämisen. Asemaaavan muutos osee Inoon ironylän orttelin osaa, ortteleita ja ja muodostettuja ortteleita seä niihin liittyviä atu-, liienne-, viristys- ja vesialueita... Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Inoon esustassa Rantatien, Suurirontien ja Katajanoatien seä Inoonjoen ja Kfjärden-nimisen merenlahden välissä. Se on pinta-alaltaan noin, ha. Alueen eteläpäässä on Inoon satama ja auppaesus Strand. Ortoilmauva alueesta. Inoonrannan asemaaava.

5 . Yhteenveto ja aavaprosessin vaiheet.. Kaavaprosessin vaiheet Inoon unta ja Inoon esustaehitys Oy järjestivät alueen ehitysestä viiden aritehtitoimiston välillä utsuilpailun..... Kilpailu ratesi.. ja ensimmäinen sija jaettiin ahden ehdotusen, Oihonna ja VieW esen. Voittajaehdotusten laatijat, UKI Aritehdit ja Haroma & Partners Oy laativat suunnitelmista yhdistelmän... Kaavahaneen ohjaamisesi perustettiin ohjausryhmä, jossa ovat muana unnan, iinteistöehittäjän seä aavaonsultin edustajat. Ryhmä on ooontunut ertaa välillä Aritehtitoimisto A-Konsultit on toiminut haneen aavaonsulttina vuonna tehdyn julisen hanintapäätösen muaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) hyväsyttiin...siitä saatiin yhteensä lausuntoa eseisiltä viranomaisilta seä ysi asuasmielipide. Kesäuussa järjestettiin unnan päättäjille ja viramiehille ysely ensimmäisistä aavan ensimmäisistä työluonnosista... järjestettiin asuastilaisuus, jossa esiteltiin ilpailuehdotusia ja järjestettiin ävely- ja esustelutilaisuus aava-alueella. Kävelylle osallistui n. 0 asuasta seä median edustajia. Kävelyn yhteydessä erätyn yselyn tuloset oottiin muistioon (päivätty..). Kaavahane esiteltiin unnanvaltuutetuille seminaarissa Naantalissa.... Inoonranta-haneen ideointia varten järjestettiin eväällä aritehtuuriutsuilpailu. Ensimmäinen sija jaettiin ehdotusten Oihonna (vasemmalla) ja VieW (oiealla).

6 .. järjestettiin ELY-esusessa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Neuvottelussa esiteltiin haneen lähtöohdat ja tavoitteet, siihenastinen vuorovaiutustoiminta, alustavat aavaluonnoset seä.. päivätty aavaselostusen työluonnos seä alustava vaiutusten arviointi. Viranomaiset ommentoivat alustavaa aineistoa jatotyösuunnitelmia. Tapaamisen muistio on päivätty... Kaavaluonnos laadittiin syysuussa ja raennusja ympäristölautaunta hyväsyi sen nähtäville asetettavasi... Luonnos oli nähtävillä.... ja siitä saatiin lausuntoa mielipidettä. Asemaaava on myös digitaalisen asemaaavan tietomallin pilottihane. Raennus- ja ympäristölautaunta hyväsyi aavaehdotusen nähtäville... Ehdotus pidettiin julisesti nähtävillä Ehdotusesta saatiin lausuntoa ja asi muistutusta. Lyhennelmät lausunnoista ja muistutusista ovat aavan liiteasiairjana. Katujen, unnallisteniian ja puistojen yleissuunnitelmat laadittiin eväällä ja niiden johdosta aavaehdotuseen tehtiin vähäisesi atsottavia taristusia. Taristettu aavaehdotus äsiteltiin raennus- ja ympäristölautaunnassa.. ja unnanhallitusessa... Kunnanvaltuusto hyväsyi aavan... ÄNDRING AV DETALJPLAN FÖR INGÅSTRAND INKOONRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS GÅTUR / KAAVAKÄVELY.. SVARSRAPPORT / VASTAUSRAPORTTI ÄNDRING AV DETALJPLAN FÖR INGÅSTRAND gåtur.. aavaävely INKOONRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Vuorovaiutusen eseinen vaihe oli.. järjestetty aavaävely.

7 .. Asemaaavan eseinen sisältö Asemaaavan päälinjat ovat: Rantatien ja Suurirontien väliselle ranta-alueen esustatoimintoja ehitetään osoittamalla uusia esusta- ja asuintoimintojen ortteleita n 000 -m, joa jaautuu errostalojen ( -m), enintään -errosisten asuintalojen ( -m) ja liie- ja asuintalojen (+00 -m) ortteleiden esen. Kauppaesus Strandille osoitetaan laajenemisvaraa 00 -m. Muita aava-alueen ortteleita voidaan täydentää päivitetyn asemaaavan muaisesti. Oleva pienvenesatama ei laajene olevan aavan muaisesti, vaan venepaiojen määrää vähennetään hieman. Pitäaiaispysäöintipaioja alueella vähennetään reilusti ja veneiden talvisäilytyspaiat poistuvat. Näitä pienvenesataman toimintoja ohjataan voimaaammin viereiselle satamaalueelle toiselle puolen joea. Nyyiset vapaa-ajantoiminnot siirretään uusiin paioihin ironylän alueella, ja rantaaluetta äsitellään ja hoidetaan seleämmin sen luonnonarvojen huomioimisen ja suojelun annalta. Veneilijöitä palveleva jäteeräyspiste sijoitetaan satama-alueelle. Koo esusta-aluetta palvelevalle ierrätyspisteelle selvitetään parhaillaan uusia sijoitusvaihtoehtoja. Toria yhdessä joivarren ja venesataman laiturialueiden anssa ehitetään ironylän täreimpänä julisena tilana / tilasarjana... Asemaaavan toteuttaminen Uudet orttelit raennetaan unnan ja iinteistöehitysyhtiön yhteishaneena, ja unta vastaa asuinraentamiselle välttämättömän infran raentamisesta. Venesatamasta vastaa unnan omistama yhtiö. Muilta osin aava toteutetaan tavanomaiseen tapaan maanomistajan, unnan ja muiden toimijoiden esinäisten sopimusten muaisesti. Osuusunta Suomen asuntomessut aioo.. tehdyn sopimusen muaan järjestää alueella tapahtuman esällä. Tapahtuman sisältö ja muoto suunnitellaan myöhemmässä vaiheessa, teemana asuminen ja hyvinvointi.

8 . Suunnittelualueen uvaus.. Historia Kironylän ehityshistoriaa Inoon ironylä on ehittynyt esiaiaisten uluväylien, Suuren Rantatien ja Inoonjoen solmuohtaan. Joisuussa oli saaristolaisten satama, jonne johti tie (nyyinen Museotie) joen länsipuolitse. Nyyisen iron varhaiset vaiheet sijoittuvat 00-luvun lopulle tai 00-luvulle. Suuren Rantatien ja nyyisen ollstantien varrelle on meritty runsaasti pieniä raennusia - ilmeisesti irotalleja. Kiron pohjoispuolelle on osoitettu hautausmaan laajennusalue. Pappilasta johtaa apea tie hautausmaan vieritse Inoonjoen suuhun. Pitäjänartassa vuodelta iroa, hautausmaata ja pappilaa ympäröi edelleen laajat peltoalueet. Ola Westmanin puistotie on raennettu vanhan apteein ja joen välille. Raentamisen painopiste sijoittuu joivarteen. Kaava-alueella sijaitsee ansaoulu Suurirontien varrella ja sen tuntumassa unnantalo joisuun vieressä. Vuoden artasta voi nähdä, että vajaan ahdenymmenen vuoden aiana uusia raennusia on tullut vain muutamia uten esim. joen eteläpuolelle raennetut ruotsinielinen oulu ja opettajien asuinraennus. Inoon ironylän maisemaraenne 0-luvulla. LT- Konsultit. 0-luvulla nyyisessä taajamassa ei iron lisäsi ollut uin muutama asuintila, s. oheinen uva. Vanhojen arttojen perusteella voidaan havaita, että ironylän esustan ilme on pysynyt 0-luvun aluvuosiymmeninä hyvin muuttumattomana. Vuodelta peräisin olevan artan muaan maisemaa hallitsivat laajat pelto- ja niittyalueet. Kiron, tapulin ja seuraunnan raennusten lisäsi artalla näyvät mm. apteei ja Köpmansin raennuset. Pitäjänartta. Kartta. Kartta.

9 Kironylä Kfjärdenin suunnalta. Kuva: Synnöve Westerlund, -luu... Nyytilanne Itä-länsisuuntainen Fagerviiin johtava vanha maantie, Suuri Rantatie (nyyään nimeltään Suurirontie) ulee suunnittelualueen vieressä. Tien eteläpuolella sijaitseva esiaiainen harmaaiviiro ympäröivine hautausmaineen ja Ola Westmanin puistotien varren avoin yläviheriö muodostavat seleän esipisteen Inoon ironylän maisemassa. Inoonjoen ylittävä silta lähiortteleineen muodostaa iron ohella Inoon täreän identiteettiteijän. Inoonjoi virtaa syvässä ja reheväasvustoisessa laasossa Rantatien pohjoispuolisten peltoalueiden hali ironylän satamaan. Joeen ja merenlahteen rajautuvaa satama-aluetta rajaavat unnantalo ja auppaesus Strand. Strandin edessä on ironylän tori. Kfjärden muodostaa laajan puolisuljetun maisematilan jota iro ja ellotorni valvovat. Rantatien ja Suurirontien varrella on omaoti- ja pientaloraentamista 0 0 -luvuilta; Rantatien raentui adusi vuoden aioihin jolloin raennettiin myös ensimmäinen toimitalo Ola Westmanin Puistotielle. Ranta-alue oli pääosin luonnontilaista ja niuaasvuista ja -asvista -luvulle saaa, jolloin sinne raennettiin jääieoaualo. Urheilupaioja on sittemmin raennettu lisää ja alueella on myös mattojenpesupaia. Kasvillisuus on lisääntynyt pienten oiviojen noustua alueelle ja järviruoo on vallannut alaa vanhan rantalinjan molemmin puolin. Kironylä pohjoisesta. Kuva vuodelta.

10 Kironylä Kfjärdenin suunnalta. Nyytilanne... Maisema Kaava-alue muodostaa ironylän länsiosan merelle avautuvan julisivun sijoittuen tasaiselle rantaaistaleelle Prästgårdbergin mäen ja toisaalta Inoon iron edustalle. Alue on laaea ja ruovioitunut; n. -luvulle saaa ranta on ollut hiearanta, mutta merenlahden ruoppausten maamassat on läjitetty pääosin rannalle, jona johdosta se on vähitellen asvanut umpeen. Inoon ironylä sijaitsee maisemaraenteen hierarisessa pisteessä. Kuvasarja näyttää meren ja maan välisen suhteen, topografisen maiseman päälinjat seä viljelyalueiden ja asutusen sijainnin maisemassa. Sarlos, Annina: Inoon ulttuurimaisemaselvitys. Maisemalliset suosituset Inoon yleisaavaa varten. Diplomityö.

11 .. Luonnonympäristö Vuonna laaditun (Luontopalvelu Vanamo) luontotyypit ja pesivän linnuston äsittävän luontoselvitysen muaan aava-alueen pohjoisulman lehto ja mesiangervoasvuston peittämä luhtainen alue ovat paiallisesti arvoaita ja niiden viereinen ostea tervaleppälehto paiallisesti erittäin arvoas. Kfjärdenin luontoselvitys vuodelta (Silvestris Oy) äsitti elinympäristö-, asvillisuus-, viitasammao- seä linnustoartoitusen. Sen muaan rantaalueella on asi viitasammaon utupaiaa seä havainto pajulinnun pesimisestä. Laajemmin lahti ja sen ranta asvustoineen on usean uhanalaisen tai direiivilajien lisääntymis-, ruoailu- tai levähdysalue seä täreä alojen utualue. Rannan näinpartaisniitty on luontotyyppinä uhanalainen. Alue oonaisuutena arvioitiin paiallisesti erittäin arvoaasi. Vuoden luontoselvitystä on täydennetty sysyllä laaditulla selvitysellä raentamisen vaiutusista viitasammaoon ja linnustoon (Silvestris Oy). Kfjärdenin pohjoisrannan luontoarvoartta: luontoarvo (punainen pystyviivoitus); luontoarvo (eltainen vaaaviivoitus)... Maaperä Maaperä aava-alueella on pääosin liejusavea, osin myös hieaa. Sataman alue on täyttömaata. Raennettavuusselvitysessä (Sipti infra Oy, ) todettiin silmämääräisesti alueen maaerrosten sisältävän vaihtelevissa määrin sulfidisavea. Sulfidisaven määrä ja laatu seä sen vaiutuset raennettavuuteen tulee huomioida myöhemmässä, taremmassa raentamisen suunnittelussa. Luontoselvitysen artta. Näinpartaisniitty vihreällä uviolla, viitasammaon utupaia virheälla nuolella, pajusiru punaisella. Maaperä. Liejusavi sinisellä, hiea vihreällä, alliomaa punaisella, artoittamaton valoisella raidoitusella. Kofjärdenin arvoaat elinympäristöt v. luontoselvitysen muaan.

12 .. Raennettu ympäristö Asuminen ja väestö Kironylä on unnan ainoa merittävä asumisesittymä, jossa asuu noin puolet unnan 00 asuaasta; ironylällä on vuoden lopussa ollut 0 asuasta. Kaava-alue sijaitsee aivan ironylän esellä, mutta se on auppaesus Strandia luuun ottamatta raentamaton tai hyvin harvaseltaan raennettu. Alueella sijaitsee yhteensä pientaloa: Suurirontien varrella (idästä länteen) iinteistöt --- ja Rantatien varrella ---, --- ja ---, uvat sivulla. Palvelut työpaiat ja elineinot Kironylän toiminnallinen esus, joa äsittää seä julisia ja aupallisia palveluita on esittynyt ennen aiea ortteliin Ola Westmanin Puistotien ja Rantatien välille. Myös Suurirontien pohjoispuolen ortteliin on sijoittunut esustatoimintoja. Viime vuosina esusta on laajentunut ohti rantaa ja aava-alueen eteläosassa sijaitsee merittävä osa Inoon esustan palveluita: venesatama oheispalveluineen ja polttoaineasemineen seä auppaesus Strand, jossa toimii mm. erioismyymälöitä, Alo, untosali, ravintola seä parturi-ampaamo. Kauppaesusen orttelissa toimii huonealuverhoomo vanhassa puutalossa. Vierassatama. Näymän päätteenä harmaaiviiron paanuatto. Alueen asuinraennusten yhteydessä toimii mm. alevalainen jäsenorjaaja. Liienne Suunnittelualuetta rajaavat Rantatie ja Suurirontie ovat osa Inoon esustan pääliienneveroa. Alueen eteläosassa sataman ja Strandin välinen tori- ja pysäöintialue on Inoon esustan laajin ysittäinen pysäöintialue. Sen reunalla pysähtyvät myös Inoon autta ulevat linja-autot. Ranta-alueella on vain sorapintaisia ävelyteitä. Kironylän tievero.

13 Rantatie, huonealuverhoomo. Rantatie. Rantatie (), lasten päiväoti. Suurirontie (). Suurirontie (). Suurirontie ().

14 Viristys Kauppaesusessa sijaitsevan untosalin ohella suunnittelualueella sijaitsee liiuntapaia, jossa on asi tennisenttää, asi sulapalloenttää, atuoripalloenttä seä jääieoaualo puutiloineen seä huoltoraennus. Liiuntapaian vieressä on mattojenpesupaia. Raennettu ulttuuriympäristö ja muinaismuistot Aluetta osee raennetun ulttuuriympäristön osalta asi ohdetta; Suuri Rantatie (=Suurirontie) rajaa aava-aluetta osalta alueen pohjoisrajaa ja Inoon iro ja pappila sijaitsevat aava-alueen välittömässä läheisyydessä. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joa on valtioneuvoston päätösellä..0 otettu maanäyttö- ja raennuslaiin perustuvien valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden taroittamasi inventoinnisi raennetun ulttuuriympäristön osalta.. alaen. Kaava-alueella ei sijaitse yhtään merittäviä ulttuuriympäristöohteita. Suurirontie :n (---) raennusta on pidetty lassismia ja funionalismia yhdistelevällä tyylillään paiallisesti arvoaana. Vuonna yleisaavoita varten tehdyssä ja v. päivitetyssä inventoinnissa ohde on noteerattu osana ironylän liieesustaa. Suositusissa ei anneta ohjeita alueen tai muiden raennusten uin paniiinteistön suojelusta, vaan puhutaan lähimiljöön uten pysäöintialueiden ja istutusten ohentamisesta. Lisäsi todetaan, että raennushaneiden suunnittelussa, asvillisuuden hoidossa ja mahdollisissa istutustöissä tulisi piä parantamaan näymiä merelle ja siten lisätä merellisyyden tunnetta, jona pitäisi olla eseinen teijä ironylän ympäristössä (acman ). Ilmauva vuodelta. Kuvasta huomaa Inoonjoen suualueen meritysen eseisenä solmuohtana. Kunnantalo ja tori sijaitsivat heti sillan eteläpuolella.

15 Voimassa olevassa asemaaavassa o. raennusta ei ole suojeltu, eiä sen säilyttäminen olisi aavarataisun puitteissa mahdollista. Asemaaavan muuotosessa Suurirontien olmen raennusen rivin säilyttäminen on ollut lähtöohtana siten, että tonttien eteläosat täydennysraentamalla voidaan toteuttaa tonttien äyttämätön raennusoieus. Näin on atsottu voitavan taroitusemuaisimmin vaalia raennettua ympäristöä siihen liittyviä erityisiä arvoja hävittämättä (MRL ). Kuninaan artastossa ( ) suunnittelualue on meritty pellosi ja niitysi seä marinapaiasi, joa on nyyisen liieesusen pysäöintialueen ohdalla. Esihistoriallisille muinaisjäännösille alue sijaitsee liian alhaalla merenpintaan nähden eiä sotahistoriallisia ohteita ole löydetty. Museoviraston äsitysen muaan on epätodennäöistä, että alueella olisi havaitsemattomia historiallisia raenteita eiä areologisten selvitysten teeminen ole tarpeen. Myösään ahden aallonmurtajan väliin sijoittuvan venesatamanohdalla ei ole vedenalaisen ulttuuriperinnön selvittämistarvetta v. tehdyn artoitusen jäleen. (Museovirasto, lausunto...) Sähönjaeluvero. Suunnittelualueella ei sijaitse muinaismuistoja. Teninen huolto Alue on yhdysuntatenisen huollon piirissä. Kaavaalueen pohjoisosan läpi ulee V maaaapeloitu johto ja alueella sijaitsee olme puistomuuntamoa. Strandin ostosesusen taana sijaitsee sataman jätepiste, joa palvelee myös ironylän asutusta. Rannassa on sataman yhteydessä polttoaineasema... Maanomistus Raentamaton alue uuluu Inoon unnalle. Raennetut tontit ovat ysityisomistusessa. Kunnan maanomistus alueella.

16 .. Suunnittelutilanne Maauntaaavoitus Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet ohjaavat maanäytön suunnittelua valtaunnallisella tasolla ja ovat taremman suunnittelun ohjeena. Valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tuea ja edistää maanäyttö- ja raennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Keseisimpiä näistä tavoitteista ovat estävä ehitys ja hyvä elinympäristö. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet välittyvät paiallissuunnitteluun ensisijaisesti maauntaaavoitusen autta. Voimassa oleva maauntaaava Voimassa olevista maauntaaavoista suunnittelualueeseen tai sen välittömään läheisyyteen ohdistuvat merinnät: Kesustatoimintojen alue Valtaunnallisesti merittävä raennettu ulttuuriympäristö (Suuri Rantatie & Inoon iro ja pappila) Tiivistettävä alue Vierassatama Valmisteilla oleva maauntaaava Kasiportainen Uusimaa-aava attaa oo Uudenmaan alueen, ja sen aiatähtäin on vuodessa 0. Kaii maanäytön eseiset teemat yhteen ooava aava valmistellaan vuosina. Uusimaa-aava oostuu oieusvaiutusettomasta raenneaavasta ja sitä tarentavista vaiheaavoista. Raenneaavan luonnos on ollut nähtävillä..... Inoon esusta on meritty siihen esustan merinnällä. Uusimaa 0 -aavan oo maauntaa oseva luonnos on nähtävillä..... Siinä Inoon ironylä on merinnällä esustatoimintojen alue, pieni esus. Muita suunnittelualueen välittömään läheisyyteen ohdistuvia merintöjä ovat: Valtaunnallisesti merittävä raennettu ulttuuriympäristö (Suuri Rantatie & Inoon iro ja pappila) Suojelualue Ehdotus Uusimaa 0-aavasi tulee nähtäville Kaavaehdotus on ollut unnissa lausunnolla..... Ehdotuseen ei ole odotettavissa Inoon esustaa osevia muutosia. Voimassa olevien maauntaaavojen yhdistelmä Ote Uusimaa-aavan 0 luonnosesta...

17 Ote manneralueiden yleisaavaluonnosesta,. Ote voimassa olevasta yleisaavasta. Voimassa olevien asemaaavojen yhdistelmä. Yleisaavoitus Alue on voimassa olevassa yleisaavassa osoitettu esustatoimintojen alueesi. Tilanne tulee pysymään samana parhaillaan äynnissä olevien yleisaavojen sisällössä. Asemaaavoitus Alueelle ohdistuu useita asemaaavoja. Voimassa olevista asemaaavoista vanhin on vuodelta. Silloinen raennusaava loi puitteet perinteisen, väljän ironylän muuttumiselle unnan modernisi esustaajamasi. Tämä pimys toteutui vain paioittain. Alueelle ohdistuvia merintöjä ovat mm. Pysäöintialue Pienvenesatama-alue Asuinraennusten orttelialue Asuin- liie- ja toimistoraennusten orttelialue Kunnallistenisten raennusten ja laitosten orttelialue Liie- ja toimistoraennusten orttelialue

18 .. Alueelle tehdyt selvityset Luonto ja maisema: Inoonrannan asemaaava. Maanäytön vaiutuset linnustoon ja viitasammaoon. Silvestris luontoselvitys Oy.. Inoon ironylän Västerullan ja Prästgårdenin alueen luontoselvitys luontotyypit ja pesivä linnusto. Luontopalvelu Vanamo.. Inoo Kfjärden, luontoselvitys. Silvestris luontoselvitys oy.. Inoon Kfjärdenin lahden tila. Länsi- Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry.. Vattenvegetation i Kfjärden. Catherine Munsterhjelm.. Inoon ulttuurimaisemaselvitys; Maisemalliset suosituset yleisaavoitusta varten. Diplomityö, Aalto-yliopisto. Annina Sarlos.. Maaperä ja raennettavuus: Pohjatutimusen täydennys. Sipti Infra.. Inoonranta raennettavuusselvitys. Sipti Infra Consulting.. Arvio [sataman pohjoispuolisen] ranta-alueen raennettavuudesta, Ramboll Finland Oy.. Maaperäselvityset, täydennys, Ramboll Oy. Raennettu ympäristö: Rapport över bebyggelseinventering inom Ingå centrumområde. Sigbritt acman.. Inoo raennetun ulttuuriympäristön selvitys. STADIONARK. Inoon ironylän luontoselvitys raennusaavoitusta varten. LT-Konsultit Oy.. Inoon ironylän maisemaselvitys raennusaavoitusta varten. LT-Konsultit Oy.. Liienne Inoon ironylän evyenliienteen ja jouoliienteen reitistön yleissuunnitelma. Luonnos... WSP Oy. Inoon viisaan ja turvallisen liiumisen suunnitelma. ELY-esus ja Inoon unta. Länsi-Uudenmaan liienneturvallisuussuunnitelma. Uudenmaan liiton julaisuja C-. Asemaaavan ehdotusvaiheessa laaditut taremmat selvityset ja suunnitelmat Katujen ja unnallisteniian yleissuunnitelmat, Ramboll Oy Viristysalueen yleissuunnitelma, Ramboll Oy (maisema ja luonnonympäristö, hulevedet) Torialueen ja lähiympäristön yleissuunnitelma (liienne- ja pysäöintijärjestelyt). Kauppaesus Strand ja venesataman pysäöintiä.

19 . Asemaaavamuutosen tavoitteet.. Valtaunalliset alueidenäyttötavoitteet ja maauntaaavan tavoitteet Valtioneuvosto tei päätösen valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden uudistamisesta loppuvuodesta, ja uusi VAT tuli voimaan... Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet ovat osa maanäyttö- ja raennuslain muaista alueidenäytön ohjausjärjestelmää. Maanäyttö- ja raennuslain :n muaan valtion viranomaisten toiminnassa, maaunnan suunnittelussa ja muussa alueidenäytön suunnittelussa on huolehdittava valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tehdyn päätösen tavoitteena on vähähiilinen yhteisunta, jossa ihminen ja luonto voivat hyvin ja itysillä on mahdollisuus uusiutua. Kestävät alueidenäytön rataisut ovat välttämättömiä. Hyvinvointia tuova lähiympäristö, monimuotoinen luonto, estävä aupuniraenne ja järevät energiarataisut luovat tavoitteissa eheän oonaisuuden. Alueidenäyttötavoitteista aavoitusta ohjaavia oonaisuusia ovat: Toimivat yhdysunnat ja estävä liiuminen Tehoas liiennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja ulttuuriympäristö seä luonnonvarat Uusiutumisyyinen energiahuolto Kaavahaneen näöulmasta eseiset tavoitteet ovat seuraavat: Toimivat yhdysunnat ja esta va liiuminen Edisteta a n oo maan moniesusista, verottuvaa ja hyviin yhteysiin perustuvaa alueraennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuusien hyo dynta mista. Luodaan edellytyset elineino- ja itystoiminnan ehitta miselle sea va esto ehitysen edellytta ma lle riitta va lle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Luodaan edellytyset va ha hiiliselle ja resurssitehoaalle yhdysuntaehityselle, joa tueutuu ensisijaisesti olemassa olevaan raenteeseen. Suurilla aupuniseuduilla vahvistetaan yhdysuntaraenteen eheytta. Edisteta a n palvelujen, tyo paiojen ja vapaa-ajan alueiden hyva a saavutettavuutta eri va esto ryhmien annalta. Edisteta a n a velya, pyo ra ilya ja jouoliiennetta sea viestinta -, liiumis- ja uljetuspalveluiden ehitta mista. Meritta va t uudet asuin-, tyo paia- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, etta ne ovat jouoliienteen, a velyn ja pyo ra ilyn annalta hyvin saavutettavissa. Terveellinen ja turvallinen elinympa risto Varaudutaan sa a n a a ri-ilmio ihin ja tulviin sea ilmastonmuutosen vaiutusiin. Uusi raentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulopuolelle tai tulvarisien hallinta varmistetaan muutoin. Eha ista a n melusta, ta rina sta ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympa risto - ja terveyshaittoja. Elinvoimainen luonto- ja ulttuuriympa risto sea luonnonvarat Huolehditaan valtaunnallisesti arvoaiden ulttuuriympa risto jen ja luonnonperinno n arvojen turvaamisesta. Edisteta a n luonnon monimuotoisuuden annalta arvoaiden alueiden ja eologisten yhteysien sa ilymista. Huolehditaan viristysa ytto o n soveltuvien alueiden riitta vyydesta sea viheralueveroston jatuvuudesta. Luodaan edellytyset bio- ja iertotaloudelle sea edisteta a n luonnonvarojen esta va a hyo dynta mista.

20 .. Kunnan ja alueen toimijoiden tavoitteet Kunnan eseiset ehitystavoitteet ja visiot on määritetty Inoon untastrategiassa -. Kunnan eseisiä tavoitteita ovat untaesusen toiminnallinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen vahvistaminen ja siten satama on iron ohella ysi unnan merittävimmistä vetovoima- ja tunnettuusteijöistä. Kunnan omistama Inoon Venesatamat Oy operoi n. 0 vuorattavan venepaian satamaa molemmin puolin Inoonjoen suuta ja sen ehittäminen on ajanohtainen haaste. Yhdessä alueen toimijoita edustavan Inoon Kesustaehitys Oy:n anssa unta järjesti eväällä aritehtuuriutsuilpailun, jona taroitusena oli löytää ainutlaatuiselle raennuspaialle aritehtuuriltaan ja tilalliselta sovituseltaan oreatasoinen ja iinnostava oonaissuunnitelma asemaaavoitusen ja toteutusen pohjasi. Tavoitteena on elävöittää Inoon esustan ranta-aluetta ja luoda uniii saaristolaisidentiteetti lähelle asvavaa ja tiivistyvää pääaupuniseutua. Haneessa ajatellaan asuaan hyvinvointia ja maaseutumaista asuinympäristöä uudella tavalla. Keseisimmät tavoitteet ovat: houutella alueelle sijoittajia ja operaattoreita, tuoda asiaas- ja asuasvirtoja Inoon untaan, tuottaa unnalle verotuloja palveluiden, matailun ja asumisen muodossa, asvattaa alueen ostovoimaa seä tuottaa oreatasoista aritehtuuria niin asunnoissa uin liie- ja palveluraennusissa. (Inoonranta, Aritehtuuriutsuilpailu, Kilpailuohjelma...) Kaava-alue on taroitus toteuttaa niin, että voidaan järjestää Asuntomessu-tapahtuma v.. Valmistelussa on samanaiaisesti asi asemaaavamuutosta, Inoonranta Inoonjoen suun itäpuolella seä Kironylän satama joen länsipuolella. Kironylän satama- aavahaneessa tutitaan joivarren ortteleiden hyödyntämistä esim. matailupalveluille, miä lisäsi elävöittäisi ja avaisi nyyistä itystilaaluetta. Lisäsi selvitetään mahdollisuudet siirtää Inoonrannasta poistuvia toimintoja Kironylän sataman puolelle. Myös pysäöinnin painopisteen siirtoa joen länsipuolelle selvitetään. Hane mahdollistaa myös yhtenäisen rantaraitin muodostamisen seä liiuntapaian ja uimarannan ehittämisen. Julisivuaavio aavan luonnosvaiheeesta, Hasse Hägerström.

21 . Asemaaavan uvaus Kaavaartta määräysineen on tämän selostusen liitteenä (sivut )... Kaavan raenne Kaavahane tähtää ironylän ja sen esustan vahvistamiseen. Toteutuessaan hane orostaa uvaa dynaamisesta untaesusesta, jossa yhdistyvät maa ja meri seä toisaalta historia ja ehitys. Kaavoitusen taustasi järjestettiin aluvuodesta aritehtuuriilpailu, jona voittajisi valittujen ahden ehdotusen periaatteita on sovellettu aavan perusraenteeseen. Kaavassa osoitetaan olevaan asutuseen ja satama-alueen ympäristöön yteytyvää uutta asuinraentamista ahteen rannan suuntaa muailevaan orttelirivistöön. Korttelien väliin sijoittuva atuyhteys ytee alueen osasi Inoon esustaa laajentaen sitä. Uusi asuinraentaminen täydentää olevaa asutusta, vahvistaa esustan alueen palvelutarjontaa ja seleyttää satama-alueen liiennejärjestelyjä seä merellistä julisivua... Mitoitus Kaava-alueen oonaispinta-ala on n., ha. Korttelialuetta on yhteensä, ha, viristys- ja viheraluetta,0, satama- ja pysäöinti- ja muita alueita, ha ja vesialuetta, ha. Uutta asuinraentamista alueelle on osoitettu yhteensä -m. Alueen asuasluvusi tulee n. un mitoitusena äytetään asuas/0 -m. Kaavan luonnosvaiheessa tutittiin myös elluvien asuntojen raentamista. Ajatusesta luovuttiin uitenin mm. johtuen niiden vaiutusista luonto- ja vesioloihin.

22 Näymä Katajanoan rannalta (vrt. uva sivulla ). Uudisraentaminen pysyy seleästi iron ja metsäselänteiden muodostaman siluetin alapuolella. Tässä vaiheessa ei voida arvioida, uina suurta osaa toteutettavista asunnoista tullaan äyttämään ensisijaisina asuntoina ja uina suurta osaa tilapäisasuntointa tai vapaa-ajan ns. aosasuntoina. Autopaiojen mitoitusperusteena n äytetty: Kerrostaloasunnoille ap/ 0 -m, uitenin vähintään ap / asunto + vieraspaiat ap / 00 -m pientaloille ap/asunto liietiloille ap/0 -m pienvenesatamassa ap / 0, venepaiaa. Osa voidaan toteuttaa alueen ulopuolella erillisen suunnitelman muaan... Palvelut Asemaaavassa on erityisesti asuin- ja liieorttelialueilla AL pitty ns. seoittuneeseen maanäyttöön eli osoitettu mahdollisuus raentaa joustavasti tilaa eri äyttötaroitusia varten. Havainneuvassa on esitetty lähipalveluille n m ja liietoiminnalle yhteensä n m, johon sisältyvät jo raennetut toimitilat. Osoitetut palvelut täydentävät Inoon esustan palveluita. Useimmat aavassa osoitetun uuden asumisen tarvitsemat päivittäispalvelut ovat saatavilla alueen välittömästä läheisyydestä. Kesustan satama-alueen painopistettä siirretään, ja samalla suunniteltua veneiden määrää ja siltojen laajuutta on supistetetaan. Taroitusena on, että joen toisella puolella sijaitsevalla satama-alueella tehdään vastaavia orotusia vuoden lopulla alaneen asemaaavan tarastusen yhteydessä... Yhdysuntateninen huolto Alueen tontit ovat liitettävissä olemassa olevaan vesi- ja viemäriverostoon. Olevan ja uuden asutusen väliin jäävän V sähölinjan sijainti on huomioitu aavassa osoittamalla o. alueelle puistoaistale.

23 .. Korttelialueet A asuinraennusten orttelialue Rantavyöhyeelle, errostalojen eteen uuden Kapteeninadun varteen sijoittuu matalampaa asuinraentamista yhteensä 0 -m. Raennusten sijoittelulla ja suuntausella on masimoitu näymät seä asunnoista että adulta niiden välistä meren suuntaan. Suunniteltua asuntomessuäyttöä ajatellen aava on muotoiltu mahdollisimman joustavasi ja se mahdollistaa erilaiset raennusten ryhmittelytavat, talotyypit seä hallintamuodot. A-merinnällä asunnot voidaan sijoittaa myös päälleäin ja esittämällä raennusoieus tehouusluvulla mahdollistetaan orttelin jao pienempiin tontteihin. Korttelin eteläpäähän voidaan sijoittaa toiminnollisesti ja aritehtonisesti poieava raennus jossa yhdistetään asumista, satamatoimintoja seä esustatoimintoja. Taroitusena on että AK- ja A- orttelit muodostavat aavamääräysten ja raennustapansa autta harmonisen oonaisuuden. A-orttelissa ja AKortteleissa ja tulee piä yhteiseen viitesuunnitteluun. AL- Asuin-, liie-, ja toimistoraennusten orttelialue Suurirontien varressa sijaitsevat olme olevaa erillispientaloa on meritty olevassa asemaaavassa liieraennusisi, joille ullein uuluu 0 -m yhdessä tasossa ja pysäöintialue tien vieressä. Kosa olevaa aavaa voidaan pitää vanhentuneena, on ne meritty AL-ortteleina asierrosisisi asuinraennusisi, joissa voi olla myös liie- palvelu tai työtiloja. Havainneuvissa (s. ) on esitetty asi rataisuvaihtoehtoa: paritaloa rantapuistoon avautuvan yhteispihan äärellä seä lyhyet rivitalot täydentämään olevia, mahdollisesti laajennettavia omaotitaloja. Myös muut rataisut ovat mahdollisia ja osa tontit sijaitsevat ironylän esustassa, sallitaan aavassa myös muita äyttötaroitusia ilman tiuoja rajoitusia. Raennusoieutta on taristettu vähäisesti sallien väistyvän aavan muaisen raennusoieuden 0 -m lisäsi aputiloja tai palveluraentamista tontinomistajien esittämien toiveiden muaisesti. Tällä taristeusella on tasattu tonttien raennusoieus siten, että tonttitehouudesi aiilla AL-- tonteilla muodostuu yhtenäisesti noin e= 0,. AK Asuinerrostalojen orttelialue Kaava-alueen lähinnä esustaa olevaan osaan on osoitettu errostaloraentamista -m. Alueen merellisessä julisivussa taustalle jäävät, oreudeltaan hillityt errostalot täydentävät esustan asuntotarjontaa ja parantavat alueen palveluiden toimintaedellytysiä. Raennusten sijoittelulla yhdessä AL- ja A-merittyjen orttelien raennusten sijoittelun anssa mahdollistetaan mahdollisimman laajat esteettömät näymät meren suuntaan.

24 Asemaaavan havainneuva.

25 AL- Asuin-, liie-, ja toimistoraennusten orttelialue Strandin ja venesataman välissä on ortteli, johon on osoitettu liietoimintaa ja asumista yhteensä -m. Kortteliin voidaan sijoittaa esim. atutason liietiloja ja/tai majoitustoimintoja. Kortteli soveltuu pienten äsityö- ja palvelutoimijoiden, ravintoloden ja ahviloiden yms. satamaympäristöön luontevasti liittyvien toimintojen paiasi. Kaava on mahdollisimman väljä ja mahdollistaa ehittyvät suunnitelmat huomioiden suunnitellun asuntomessuäytön ja paian eseisen roolin esustan ehitysessä. KL Liieraennusten orttelialue Kauppaesus Strandille on osoitettu laajenemisvaraa n. 00 -m. Strandin pohjoispuolella sijaitsevan tontin toiminnan (huonealuverhoomo) jatuminen mahdollistetaan aavassa, mutta raennusen voi orvata myös suuremmalla asierrosisella raennusella (00 -m), jona yläerroseen voidaan sijoittaa myös asuntoja. Rantavyöhyeellä on mm. urheilutoimintoja uten jääieo ja tennis, mutta nämä siirretään muualle. Kaava-alueella oleva venesatamaa ehitetään ja järjestellään uudelleen nyyisen laajuisena, mutta enttäalueet osoitetaan raentamiselle.

26 Rantavyöhyeen alustava äyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnos. Viristysäytön suhteen eseisin teijä on rantapolu, jona on taroitus jatua Lilluddenilta esustan satamalaitureita seuraten aina Katajanoalle asti. Poluun liittyy äyttöniittyjä ja toimintapisteitä. Ympäristönäöumasta taas viitasammaon suojelu, hulevesien hallinta ja rantaruovion äsittely ovat olme täreintä haastetta. Maisemaa rajaava, eologisesti arvoas lehto säilyy luonnontilaisena. Ramboll Oy... Muut alueet ET Yhdysuntatenistä huoltoa palvelevien raennusten ja laitosten orttelialue Suurirontien varressa olevalle yhdysuntatenisen huollon raennuselle (teletila) on varattu aavassa oma alue. VL, VL- Lähiviristysalue Rantapuisto toimii jatossain untalaisten yhteisenä uloilupaiana. Ranta on jätetty auttaaltaan yhteiseen äyttöön luonnonsuojelullisten arvojen puitteissa. Satamasta Katajanoaa ohti osoitetaan rantaa myötäilevä raitti. Oleville urheilutoiminnoille on suunnitteilla vaihtoehtoisia uusia sijoituspaioja oulujen lähialueilta. Kaavamääräysen muaisesti lähimpänä satamaa ja A-orttelialuetta sijaitsevaa VL-aluetta hoidetaan avoimena puistoalueena ja pohjoisempi VL--alue säilytetään mahdollisimman luonnonmuaisena. VL-alueelle on aavaehdotusvaiheessa laadittu yleissuunnitelma (Ramboll Oy ). Suunnitelmassa esitetään uusien orttelialueiden liittyminen alavaan viristysalueeseen, rantaraitin sijoittuminen ja hoito alueen luontoarvot huomioon ottaen. W- Vesialue Vesialueen ooa on asvatettu ja aiemmin osoitettu laiturialueen laajentumisalue on poistettu. LV Venesatama Venesataman yhteyteen on mahdollista raentaa vierasvenesatamaa palvelevia raennusia seä muita pienimuotoisia palveluraennusia ja raennelmia yhteensä 00 -m. Venesataman pysäöinnille on osoitettu 0, autopaiaa venepaiaa ohti. Ne on taroitettu lyhytaiaista pysäöintiä, uten lastausta, varten ja niiden yhteyteen sijoitetaan myös jätepiste. Pitempiaiaisen pysäöinnin paiat sijoitetaan osin torialueelle, sataman länsiosaan tai lähialueelle erillisen suunnitelman muaan. Venesatama-alueen järjestelyjä on tarennettu tori- ja satama-alueen yleissuunnitelmassa (Ramboll Oy ).

27 .. Liienne ja liiuminen Venesataman mitoitusta on pienennetty aiempaan aavaan verratuna ja merittävä osa noin sata olmestasadasta laituripaiasta on taroitus osoittaa alueen uusille asuaille. Tämän ansiosta liienne laitureille seä lyhyt-, että pitäestoisen pysäöinnin tarve alueella vähenee merittävästi nyyiseen verrattuna. Edellytyset laaduaan ja miellyttävän julisen ympäristön luomiselle ja päivittäiseen oleseluun seä myös erioistapahtumiin ovat hyvät ,. 0. 0, 0, , r 0,,, 0,,,,,.,0,,, V Lilludden 0, 0, 0,,,.,,, 00m,, 0,, Yhteys uimarannalle MK :000 (A0) Ko M Pt PK Ki Pä U V Koulu Museo Palvelutalo Palvelu, auppa Kiron palvelu Päiväoti Urheilu Viristys..,,, 0, 0., INFO: L:\00\0_Inoonrannan_liiennesuunnittelu\_Tuote\_dwg\Tulostus_dwg\Inoo_Reitisto.dwg.. Paanen, Ollipea 0, II 0,,, 0, 0, ajoneuvoliienteen nopeus 0 m/h, erillinen j/pp ajoneuvoliienteen nopeus 0 m/h, ei erillistä j/pp:tä evyen liienteen yhteystarve, uusi yhteys uusi ajoyhteys, atu atu + j/pp pihaatu Inoon rantaraitti 0,, 0,,, Kevyen liienteen järjestelyt: 0,,,,,,,,, j,0, Ingå hamn,, II II,,,, 00m 0,, II 0,,,,,, 0, 0,, 0,,,,,,,,,,,0,,,,,,,,,0,,,,,, Kfjärden,,0, pmo, ve PK, r,0,,,,, II,,,,,,,, Kucuberget,, pmo, ibliote Kirjasto, Pt,,,, 0, 0,,,0,, Servicehuset Palvelutalo,,,, mini golf,,,,, Daghem Päiväoti,,,,,, 0.,, 0.,,,,,, 0.,0,0,,,,,0,,,,,, Hälsoc. Terveys.,,,,,, tuulimylly,, tennisplan tennisenttä, Inoonrannan suunnittelualue,,,,,,,,,,,,, 0,, II,, Museum Museum,,,, matonp., Kommunalhus Kunnantalo,,,, lähiliiunta-alue,,, 0,,,, esäteatteri,, 0.,,,,,,,,,, 0,, III,,,,0, PK,0 Ko, M,,, Sola Koulu,,0,0 enttä,0,,.,,,, plan,,, pmo,,,0,,,,,, Kpa,,, Ingå å,,, plan enttä Ka Kiro, 0,,,,,,,,, Ki, agility,, 0.,,,.,,,,,,,, ar III,,,,,,,0,,0,,,,,,,,,,,,,,, ar III, ar,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, PK ve,0,, Z,,,0,,, S.talo F.hus,0,.,,., Ki,,,,0,,,, II, pmo,,, r,,,0, III,,,,,,0,,,,0,, leiipuisto,, r,, V,,, Z,,,,,,,,,,, 0, m,,,,,,,,,0,,,0, Pä, ar,,0,,,,,, PK 0,,,,, ar,,, ar,,,,,0 pmo,,,.,.,,,, 0,,, Z ,,., Porrastettu liittymä Ko+U 0, 0, 0 0, PK Luvanvarainen ajoyhteys Ajoneuvoliienne ja pysäöinti Olevaa atuveroa on täydennetty adella uudella adulla: Rannan suuntaisella Kapteeninadulla torilta Suurirontielle seä Matruusinadulla, joa yhdistää edellämainitun Rantatiehen Strandin oillispuolella. Ajoneuvoliienneveroa täydentävät jalaäytävät ja pyöräväylät., Inoon ironylän evyenliienteen ja jouoliienteen reitistön yleissuunnitelma. Luonnos... WSP Oy.

28 Inoonrannan liiennesuunnitelma ja atupoiileiausia. Ramboll Oy.

29 000 YS 0 x.0 KAPTENSTIGEN KAPTEENINPOLKU, muu KL mini golf LPA,0, AL-,,,,, LV Ingå hamn 0, lv ()... II e=0, MATROSVÄGEN MATRUUSINTIE Korotettu alue 00 to pp/h "MINILEIKKIPAIKKA", pienet lapset PP pl Kävelyatu Valaisimet iinnitetään seinään Muuri, päällä istuintaso Pensaat + puurivi Muurin pintaa elävöitetään taideaiheella TASKUPUISTO Puurivi antavassa asvualustassa TORITOIMINNOT ajo I Vaaa mittaaava : 00 m ESIINTYMISLAVA, tilavaraus ajo I SAUNA, tilavaraus Terassointi, puupintaiset "laiturit" TASKUPUISTO Perenna Nurmi LAITURI, oleselu, porrastus MAISEMIEN KATSELU m m m, m m Syväeräysastiat, Molo domino PP pl PP pl MUUTOS TAI TÄYDENNYS PÄIVÄYS NIMI LUKUM. TUNNUS INKOON KUNTA NIMI JA TARKENNE INKOONRANNAN IDEASUUNNITELMA AIHE JA LAJI MAS MAASTOT. RAMOLL SUUNN. PIIRT. TARKAST. Raija Sipilä RS Jari randt GEOTEKN.TARKAST. MITTAKAAVA :00 PÄIVÄYS.. PIIR.NRO LINNANKATU a 0 TURKU PUH 0 II,,,,,, Kommunalhus Kunnantalo, Torin ja laiturialueen yleissuunnitelma. Ramboll Oy. Pp-pys, II,,,,, LP pmo,, si I W, pj P/s sr I 00 ibliote Kirjasto ry, A MERKINNÄT Istutettava puu, Nyyinen, säilytettävä puu, viitteellinen A FJÄRDVÄGEN ULAPPATIE, _RFI_Ka Puolpera_RT_R PUMPPAAMO KTY/s p FJÄRDVÄGEN ULAPPATIE JV+VJ JV+VJ+PV Ysittäispensaat Nurmi _RFI_Ka Puolpera_RT_R 0, II e=0,,, Puolpera_RT_R, _RFI_Ka _RFI_Ka Puolpera_RT_R _RFI_Ka Puolpera_RT_R II _RFI_Ka Kuorma_m_R Puolpera_RT_R _RFI_Ka,0 TY HAGAVÄGEN HAAGANTIE Perenna Pensas Asfaltti ajorata / lv JV+VJ, FJÄRDVÄGEN ULAPPATIE Luonnoniveys noppaivi / nupuivi Auioiveys, monivärinen, luonnonivi etoniiveys Kivituha Eroosiosuojaus, järjestetty iviheitoe Valettava turva-alusta / turvateonurmi Luonnonivimuuri II e=0, Puinen oleselulaituri Valaisin

30 AL- AL- ET LP AL- AL- LP AK AL- KL AK KL LP AL AL VL/ Kiinteistöohtainen pysäöinti orttelialueella Kiinteistöohtainen pysäöinti orttelialueen ulopuolella Yleiset pysäöintipaiat LP-alueilla ja atujen varsilla Venesataman pysäöinti, osin lyhytaiainen Venepaiat VL VL Pareringsbehov / Pysäöintipaiatarve Område Kaava-alue A AK/ AK/ AL-/ AL-/ AL- KL LV LV (inv. / as. ) Totalt / Yhteensä ilplatsplacering / Autopaiojen sijainti Kvartersområden / Korttelialueilla Strandvägen LP-område / Rantatien LP-alue Kapteenintiellä Matrosvägen / Matruusintie Torgets LP-område / Torin LP-alueella Hamnområdet Satama-alue Norra LP-området / Pohjoinen LP-alue Totalt / Yhteensä Alustava pysäöintiaavio. Suluissa iinteistön ulopuolelle (LP- tai LPA-alueille) sijoitetut autopaiat. HUOM! Venesataman autopaioista merittävä osa on taroitus sijoittaa joen länsipuolelle, mutta lasennallisesti ne mahtuvat aava-alueelle. 0 KTY/s TY TY P/s VL/ AL- P/s 0 LPA A A LV LV Platser Paiat KTY/s

31 Pysäöinti on esitetty oheisessa aaviossa. Tarvittaessa myös torialueella voidaan sallia pysäöintiä. Jalanulu ja pyöräily Uusi alue on jalanuluystävällinen ja helposti saavutettavissa pyöräillen eri suunnilta. Ajoneuvoliienne on sallittua, mutta läpiajon ja muun häiritsevän liienteen risi on vähäinen ja voidaan helposti orjata tarvittaessa. Jalanulisoille, pyöräilijöille ja uloilijoille on osoitettu uusi houutteleva reitti Lilluddesta länteen (ironylän sataman suunnasta uuden evyen liienteen sillan autta läpi torin satamalaiturin vieritse ja edelleen rantapolua pitin ohti Katajanoaa). Rantapromenadilta on luontaisia yhteysia eri suuntiin ja sillä on aii edellytyset tulevaisuudessa ehittyä houuttelevasi sunnuntaiiltapäivän ävelyohteesi erilaisine viristys- ja palvelutoimintoineen. Rantapolu on suunniteltu toteutettavasi olevaan maanpinnan tasoon ns. elluvana raenteena, joa stabiloidaan veron avulla. Polu on aiien äytettävissä ja se on mahdollista toteuttaa valaistuna ja esteettömänä. Jouoliienne Kironylä on jatossain umipyörillä toteutettavan jouoliienteen päässä. Miäli henilöliienne Inoon asemalle saadaan palautettua, rautatieasemalta voidaan järjestää syöttöliiennettä ironylälle ja tulevaisuudessa voidaan ehittää uusia palvelumuotoja autonomisten ajoneuvojen tullessa mahdollisisi. Visioille yhteistä on esustaan sijoittuva pääpysäi joa voi sijaita jatossain sataman upeessa. Torialueelle laaditussa yleissuunnitelmassa esitetyssä rataisussa torialueen reunaan muodostuu mataesus, jossa varataan paiat linja-autoille, taseille odottaville asiaaille peneineen ja istutusineen. Asemaaava uitenin mahdollistaa eri vaihtoehdot ajolle ja pysäeille. Kunta laatii yleissuunnitelmaa evyenliienteen ja jouoliienteen verostosi... päivätty luonnos on huomioitu aavarataisussa. Suunnitelma valmistuu sysyn aiana... Raentamisen ohjaus ja lähiympäristö Kottelit ja raennuset Kosa ehityshaneen ja asuntomessutapahtuman taroitus on ehittää ja esittää innovatiivisia esimerejä uusista asumismuodoista ja hyvinvointipalveluista, on asemaaavasta tehty lähtöohtaisesti joustava. Toisaalta ironylän merenrantaympäristö on vaativa. Sisi suunnitelma sisältää määräysiä, jota osevat: raennusen enimmäisooa (A, AL-) äyttötaroitusten seoittamista (AL-) yläuvan harmonista muodostumista (KL, AL-, AK, A) puisia julisivuja (A, AL-) pohjaerrosen äyttöä ja ulomuotoa attomateriaalia ja -väriä, aton muotoa ja altevuutta ilmanvaihtooneita ja aurinoeräimiä varastojen, atosten yms. sijaintia pysäöintipaiojen sijaintia Lisäsi aava sisältää mm. määräysiä joilla huomioidaan tulvarisejä ts. määritetään vähimmäisoreudet raennusille ja raenteille. Kaavamääräysissä edellytetään alueen toteuttamisesta harmonisena oonaisuutena. Ennen raentamisen aloittamista laaditaan uusille orttelialueille oonaissuunnitelma (viitesuunnitelma). Kadut ja tori, satama-alue ja viristysalueet Kunta toteuttaa infrastruuurin ja juliset alueet. Katujen ja torialueen raentamista ohjaavat atusuunnitelmat laaditaan aavan saatua lainvoiman ja ne asetetaan nähtäville maanäyttö- ja raennuslain määräysten muaisesti. Lähiviristysalueille VL-ja VL- laaditaan vastaavat puistosuunnitelmat. Satama-alueen raentamista ohjataan laaditun yleissuunnitelman (Ramboll ) seä tarempien raennussuunnitelmien autta. Kadut ja tori, satma-alue ja viristysalueet Kunnan taroitusena on toteuttaa infrastruuuri ja juliset alueet yhteistyössä esustaehityshaneen anssa. Tarvittaessa laatua ja muita teijöitä säännellään manäyttö- ja yhteistoimintasopimusin.

32 . Vaiutusten arviointi Maanäyttö- ja raennuslain :n muaan aavan tulee perustua aavan merittävät vaiutuset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutimusiin ja selvitysiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ympäristövaiutuset, muaan luien yhdysuntataloudelliset, sosiaaliset, ulttuuriset ja muut vaiutuset. Selvityset on tehtävä oo siltä alueelta, jolla aavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaiutusia. MRA muaisesti arvioidaan aavan vaiutuset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja allioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon asvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdysuntaraenteeseen, yhdysunta- ja energiatalouteen seä liienteeseen aupuniuvaan, maisemaan, ulttuuriperintöön ja raennettuun ympäristöön elineinoelämän toimivan ilpailun ehittymiseen Vaiutuset yhdysuntaraenteeseen ja raennettuun ympäristöön Kaavan toteutumisen myötä ironylän eli untaesusen väestöpohja vahvistuu ja monipuolistuu. Alueen vetovoima pääaupuniseudun läntisenä etuvartiona asvaa. Yhdysuntaraenne tiivistyy ja eheytyy. Raennettu ympäristö saa uuden toiminnallisen ja aritehtonisen errostuman täydentämään toisaalta perinteistä ironylää ja toisaalta -luvun untataajamaa. Kosa hissillisten errostaloasuntojen ja yhtiömuotoisten pientaloasuntojen tarjonta palvelujen lähellä on ollut hyvin puutteellista, osa uusista asuaista tulee olemaan inoolaisia jota muuttavat hajaasutusalueen omaotitaloista esustaan palvelujen äärelle. Inoo aavoittaa aiivisesti uusia työpaia-alueita Inoonportin seä Joddbölen alueille. Kuntaan tarvitaan asuntovarantoa Inooseen investoivien itysten työnteijöille. Kunta panostaa jouoliiienteeseen ostamalla lisävuoroja ustannusellaan. Ongelmana ovat vähäiset äyttäjämäärät, joita aavahaneen odotetaan asvattavan. Inoonrannan 0 uutta asuasta auttaa turvaamaan riittävän määrän äyttäjiä juliselle liienteelle nyyisessä laajuudessa. Toteutuessaan Inoonranta tuo lisää asuaita ävely- ja pyöräilyetäisyydelle Inoon esustan palveluista ja tuee näin alueen taloudellista toimeliaisuutta. Asutusen esittyminen esustaan auttaa turvaamaan julisen liienteen yhteysien säilymisen. Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön Kfjärdenin vesistön ja rantaasvillisuuden arvoaat osat (lehto, rantaniitty, lintuvesi) on otettu huomioon asemaaavarataisussa. Rannan taustaalueen maanpinnan orottaminen vähimmäistasoon +,0 mpy (raennusten lattiatason osalta +, mpy) seä rantapuiston muoaaminen nyyistä aiivisempaan äyttöön ja maisemallisesti avarammasi muuttaa uitenin luonto-olosuhteita. Alueesta on aavaehdotusvaiheessa laadittu yleissuunnitelma, jossa rataisut ottavat huomioon ja tuevat luontoarvojen säilymistä. Täyttö suunnitellaan ja toteutetaan tulva- ja hulevesitilanteet huomioon ottaen. Voimassa olevaan aavaan verrattuna venesataman laiturialueet on supistettu merittävästi, jolloin myös ruoppaamisen tarve pysyy nyyisellään. Kulttuuriset vaiutuset: vaiutuset maisema- ja aupuniuvaan seä ulttuuriperintöön Korealaatuisen ranta-alueen toteuttaminen vahvistaa ironylän ja oo unnan vetovoimaa ja elinympäristön laatua. Monipuolisen uuden esustaasumisen ohella uudistettu tori, rantapromenaadit ja -puistot seä muut juliset alueet ovat oleellinen osa raennetun ympäristön eheyttämisestä ja ohentamisesta. Rantajulisivu ja -maisema Kfjärdenin suuntaan muuttuu.

33 Suurirontien eli Suuren rantatien varsi eheytyy pienimittaaavaisesti yläesittymää orostavan täydennysraentamisen myötä.vanhempaa pientaloraentamista ei ole pidetty niin arvoaana, että sille olisi asetettu suojelumerintöjä, mutta uten nähdään, voidaan raennuset säilyttää osana uutta raennetta. Inoon iro ja pappila -nimisen RKYalueen annalta meritysellistä on lähinnä iron ja tapulin asema mereltä päin yläuvaa atsottaessa ja errostaloasutus on sijainniltaan, oreudeltaan ja rytmityseltään pitty sopeuttamaan maisemauvaan. Vaiutuset palveluihin, työpaioihin ja elineinotoimintaan Toteutuessaan alueen ehittämishane tuo merittävästi uutta asujaimistoa esustaan ja vahvistaa siten palvelujen ysyntää. Haneen ja aritehtuuriilpailun yhteydessä on ideoitu monipuolisia aupallisia, julisia ja vapaa-ajan palveluja, joiden osittainenin toteutuminen tuo uutta elineinotoimintaa ja elinympäristön laatua ironylään. Esimerisi ortteliin suunniteltu museo- tai galleriatila ohentaisi esustan ulttuuritarjonta, vaia toiminta onin varsin pienimittaaavaista eiä vaiuta liienevirtoihin tms. poii yhtä luuun ottama poistetaan ja siirretään Rantatielle ja Kapteenintielle, voi liienteen sujuvuus ja turvallisuus säilyä tai parantua. Veneilyn suhteen aavamuutos meritsee voimassa olevaan aavaan osoitetusta laajennusesta luopumista - lisävenepaiat on taroitus osoittaa Inoonjoen länsipuolella olevalle venesatama-alueelle. Kaava-alueen venepaioja varten osoitetaan vain lähipysäöinti, jolloin pitäaiainen autojen säilytys järjestetään osin torin laidalla (LP) ja osin joen länsipuolella. Alueella olevalle eopisteelle on suunnitteilla uusi paia paloaseman lähialueella. Veneilijöille järjestetään oma jäte-/eopiste laitureiden upeeseen. Asuaita palvelevat edelleen jäteasema antatie :n varrella seä Dalin eopiste. Vaiutuset liienteeseen ja liiumiseen seä teniseen huoltoon Kaavarataisu seleyttää satama- ja ranta-alueen nyyisiä liienneolosuhteita ohjaamalla autoliienne raennettaville uusille aduille ja poistamalla laajat, pysäöinnille, venesäilytyselle ja huoltotoiminnoille varatut entät. Läpiululiienne ja ortteliralli vähenevät mm. sosiaalisen ontrollin lisääntyessä. Linja-autopysäi siirretään Rantaadun varrelle. Kaava toisaalta mahdollistaa myös pysäin säilymisen nyyisellä paiallaan torin rannassa. Uudet torijärjestelyt parantavat jalanulun, oleselun, asioinnin ja vapaa-ajan vieton olosuhteita. Satama-alueen luonteeseen uuluu uitenin, että eri liiumismuodot osittain seoittuvat esenään shared spacehengessä. Uudet raennuset ja toiminnot lisäävät ironylän pääväylien, ensisijaisesti Suurirontien liiennettä. Kun olevat tonttiliittymät evyenliienteenväylän

34 Asemaaavan toteuttaminen ja aiataulu.. Kaavoitusen äynnistäminen.. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen.. Kaavaluonnosen nähtäville asettaminen.. Kaavaehdotusen nähtäville asettaminen 0-0/ Kaavan hyväsyminen sysy Infrastruuurin, miljööraentamisen ja raennusten suunnittelu äynnistyy sysy Infrastruuurin, miljööraentamisen ja raennusten raentaminen äynnistyy esa Asuntomessutapahtuma. Yhteystiedot Inoon unta: Rantatie, Inoo Kaavoitusaritehti Aija Aunio Kaavoituspäälliö Minna Penttinen Kaavaonsultti: Aritehtitoimisto A-onsultit Oy Rataatu, 000 Helsini Staffan Lodenius Matti Heiinen

35 . Liitteet.. Kaavaartan pienennös I II 00 IV (/) e=0, II e=0, II e=0, pj si 0 + pl yy 0 + t lv ajo muu KAPTENSVÄGEN KAPTEENINTIE II II luo- tennisenttä leiipuisto plan enttä tennisplan pmo Kfjärden Ingå hamn ar ar Kunnantalo Kirjasto III Kommunalhus Terveys. Hälsoc. ibliote III ar III II Kpa II matonp.,,,,,,,,,,,,,,,,,0,,,,,,,,,,,,,0,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0,, 0,,,0,,,,,,,,,,,0,,,,,,0,0,,,,0,,,, 0,, 0, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,,,,,,, mini golf,, II ajo muu to KAPTENSTIGEN KAPTEENINPOLKU luo- () I I LP W W LPA LV LP AL- ET AL- KL AK AK A AL- LP VL VL- VL IV (/) e=0, pp/h MATROSVÄGEN MATRUUSINTIE pp N INGÅ KOMMUN INGÅSTRAND DETALJPLAN INKOON KUNTA INKOONRANNAN ASEMAKAAVA.. SKALA :00 MITTAKAAVA KORDINATSYSTEM ETRS-GK KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ HÖJDSYSTEM N00 KORKEUSJÄRJESTELMÄ

36 .. Asemaaavamerinnät ja -määräyset A AK AL- AL- KL VL Kvartersområde för bostadsbyggnader. Våningytan per byggnad får vara högst 00 v-m. Högsta höjd för en byggnad i två våningar är, m och byggnad i en våning, m. % av den i planen angivna byggrätten får användas som sådant arbets-, service- eller affärsutrymme, som inte medför störningar för boendet. Asuinraennusten orttelialue. Raennusohtainen errosala saa olla enintään 00 -m. Kasierrosisen raennusen enimmäisoreus on, m ja ysierrosisen, m. % aavaan meritystä raennusoieudesta saa äyttää sellaisena työ-, palvelu- tai liietilana, joa ei aiheuta häiriötä asumiselle. Kvartersområde för flervåningshus. % av den i planen angivna byggrätten får användas som sådant arbets-, service- eller affärsutrymme, som inte medför störningar för boendet. Kerrostalojen orttelialue. % aavaan meritystä raennusoieudesta saa äyttää sellaisena työ-, palvelu- tai liietilana, joa ei aiheuta häiriötä asumiselle. Kvartersområde för bostads-, affärs-, service- och ontorsbyggnader. På vartersområdet får placeras bostäder och/eller affärs-, service- och ontorsutrymmen. Affärs- och ontorsutrymmena samt andra service- och arbetsutrymmen bör placeras i första våningen av byggnadsdel som angränsar till gaturummet. Minst 0 % av den i planen angivna byggrätten bör anvisas för bostäder. Asuin-, liie-, palvelu- ja toimistoraennusten orttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa asuntoja ja/tai liie-, palvelu-, ja toimistotiloja. Liie-, palvelu-, ja toimistotilat tulee sijoittaa atutilaa rajaavan raennusosan ensimmäiseen erroseen. Vähintään 0 % aavaan meritystä raennusoieudesta on osoitettava asumiseen. Kvartersområde för bostads-, affärs- och ontorsbyggnader. På vartersområdet får placeras även invareringsutrymmen. Av varterets våningsyta bör minst % och högst 0 % användas för affärs- eller serviceändamål. Affärs- och ontorsutrymmena samt andra service- och arbetsutrymmen bör placeras i första våningen av byggnadsdel som angränsar till gaturummet. Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa myös majoitustiloja. Korttelin errosalasta vähintään % ja enintään 0 % on äytettävä työ- tai palvelutiloja varten. Liie- ja toimistotilat seä muut työtilat tulee sijoittaa atutilaa rajaavan raennusosan ensimmäiseen erroseen. Kvartersområde för affärs- och ontorsbyggnader. I byggnadernas andra våning får även bostäder och invarteringsutrymmen placeras. Liieraennusten orttelialue. Raennusten toiseen erroseen saa sijoittaa myös asuntoja ja majoitustiloja. Område för närrereation. Över området bör uppgöras en parplan. Lähiviristysalue. Alueelle tulee laatia puistosuunnitelma. Område för närrereation. /

37 VL- W LV LP LPA ET Område för närrereation. Området har naturvärden som sa särsilt beaas och bör bevaras huvudsaligen i naturtillstånd. I området bör åergrodans naturliga rörelse från stranden till sogen möjliggöras vid den noggrannare planeringen av bl.a. grönförbindelser och terrasseringar. Lähiviristysalue. Alueella on erityisesti huomioon otettavia luontoarvoja ja se on säilytettävä pääosin luonnontilaisena. Alueella tulee mahdollistaa viitasammaoiden luontainen liiuminen rannalta metsään mm. viheryhteysiä ja maaston pengerrysiä taremmin suunniteltaessa. Vattenområde. Vesialue. Småbåtshamn. Venesatama. Område för allmän parering. Högst 0% av bilplatserna an anvisas för fastighernas parering.via tomten an ordnas örförbindelse till angränande tomter. Yleinen pysäöintialue. Enintään 0% autopaioista voidaan osoittaa iinteistöjen pysäöintiäyttöön. Alueen autta voidaan järjestää ajoyhteys viereisille tonteille. Kvartersområde för bilplatser. Autopaiojen orttelialue. Område för byggnader och anläggningar för samhällstenis försörjning. Yhdysuntatenistä huoltoa palvelevien raennusten ja laitosten alue. Linje m utanför planområdets gräns. m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Kvarters-, vartersdels- och områdesgräns. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Rigivande tomtgräns. Ohjeellinen tonttiraja. Gräns för delområde. Osa-alueen raja. Rigivande gräns för område eller del av område. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. MATROSVÄ 0 + pl 00 Namn på gata, väg, öppen plats, torg, par eller annat allmänt område. Kadun, tien, atuauion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Kvartersnummer. Korttelinumero. yggnadsrätt i vadratmeter våningsyta. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. etecningen anger hur många vadratmeter som utöver den för huvudanvändningsändamålet angivna byggrätten får utnyttjas för utrymmen för närservice. Merintä osoittaa, uina monta errosneliömetriä päääyttötaroituseen varatun raennusoieuden lisäsi saa äyttää lähipalveluja varten. etecningen anger hur många vadratmeter som utöver den för /

38 + yy + t II () IV (/) e = 0, etecningen anger hur många vadratmeter som utöver den för huvudanvändningsändamålet angivna byggrätten får utnyttjas för utrymmen för ulturservice. Merintä osoittaa, uina monta errosneliömetriä päääyttötaroituseen varatun raennusoieuden lisäsi saa äyttää ulttuuripalveluja varten. etecningen anger hur många vadratmeter som utöver den för huvudanvändningsändamålet angivna byggrätten får utnyttjas för fristående eonomibyggnader betjänande boendet. Merintä osoittaa, uina monta errosneliömetriä päääyttötaroituseen varatun raennusoieuden lisäsi saa äyttää erillisiä asumista palvelevia talousraennusia varten. Romers siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Siffrorna inom parentesen anger de varter vilas bilplatser får förläggas till området. Suluissa olevat numerot osoittavat orttelit, joiden autopaioja saa alueelle sijoittaa. Ett bråal inom parentes efter en romers siffra anger hur stor del av arealen i byggnadens största våning som får användas i byggnadens översta våning för ett utrymme som inränas i våningsytan. Suleissa oleva murtoluu roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, uina suuren osan raennusen suurimman errosen alasta saa raennusen ylimmässä errosessa äyttää errosalaan luettavasi tilasi. Exploateringstal, dvs. förhållandet mellan våningsytan och tomtens/ byggnadsplatsens yta. Tehouusluu eli errosalan suhde tontin/raennuspaian pinta-alaan. yggnadsyta. Raennusala. Rigivande gräns för byggnadsyta. Ohjeellinen raennusalan raja. pj Rigivande gräns för område där försäljningsplats för drivmedel får placeras. Ohjeellinen sijainti alueelle, jolle saa sijoittaa polttoaineen jaeluaseman. Gata. Katu. Del av område som sall planteras. Istutettava alueen osa. Rigivande läge för öppen plats/torg. På området får uppföras tillfälliga syddsta och onstruioner samt ordna tillfällig parering. Katuauion/torin ohjeellinen sijainti. Alueelle saa raentaa tilapäisiä atosia ja raenteita seä järjestää tilapäistä pysäöintiä. Friluftsled. Uloilureitti. pp pp/h Gata/väg reserverad för gång- och cyeltrafi. Jalanululle ja polupyöräilylle varattu atu/tie. Gata/väg reserverad för gång- och cyeltrafi där servicetrafi är tillåten. Jalanululle ja polupyöräilylle varattu atu/tie, jolla huoltoajo on sallittu. Rigivande läge för örförbindelse. /

39 ajo Rigivande läge för örförbindelse. Ohjeellinen ajoyhteyden sijainti. För allmän gångtrafi reserverad del av område. Yleiselle jalanululle varattu alueen osa. För underjordis ledning reserverad del av område. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Del av gatuområdes gräns där in- och utfart är förbjuden. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. luo- luo- si muu lv to Åergrondans föröningsplats. Diesbädden och vassremsorna på båda sidorna bevaras. Viitasammaon lisääntymispaia. Ojauoma ja järviruooaistaleet sen molemmin puolin säilytetään. Område som är viigt med tane på naturens mångfald. En loalt värdefull lund. Området söts genom att gallra bussiet så, att igenväxning undvis. Vid eventuell gallring av trädsiet eftersträvas artriedom, i synnerhet genom att främja gamla och höga aspar och alar. Luonnon monimuotoisuuden annalta täreä alue. Paiallisesti arvoas lehto. Aluetta hoidetaan harventamalla pensaserrosta siten, että vältetään pusioitumista. Puustoa mahdollisesti harvennettaessa suositaan monilajisuutta, erityisesti vanhoja ja suuria haapoja ja leppiä. Område där en bro för gång- och cyeltrafi får placeras. Alue, jolle voi sijoittaa jalanululle ja pyöräilylle taroitetun sillan. Del av tomt eller område som är reserverad för en parransformator. Transformatorn an även placeras i närstående byggnad. Puistomuuntamolle varattu osa tontista tai alueesta. Muuntamo voidaan myös sijoittaa viereiseen raennuseen. Del av hamnområde där bryggor och hamnbassäng får placeras. ryggorna och områdets andra onstruioner bör i fråga om utseende och dimensioner anpassas till landsapet och miljön. ryggorna sa placeras enligt en separat plan som sa godännas av ommunen. Satama-alueen osa, jolle saa sijoittaa laitureita ja satama-altaan. Laiturit ja muut alueen raenteet tulee sopeuttaa maisemaan ja miljööseen uloasultaan ja mittasuhteiltaan. Laiturit on sijoitettava erillisen unnan hyväsymän suunnitelman muaisesti. Del av vartersområde, som till höjdläge och beläggning sa utformas som en del av angränsande torg. Korttelialueen osa, joa on oreusasemaltaan ja pinnoitteeltaan muotoiltava osasi viereistä toria. /

40 ALLMÄNNA ESTÄMMELSER YLEISET MÄÄRÄYKSET PARKERING ilplatser bör anläggas enligt följande: - på A-, AK- och AL- samt KL-vartersområden bp / 0 v-m, minst bp / bostad, - på AK-vartersområde gästparering bp / 00 v-m, - för affärsutrymmen minst bp / 0 v-m, - för utrymmen för närservice och offentliga versamheter minst bp / 0 v-m, - för småbåtshamn minst 0, bp / båtplats avsedd för andra än på området bosatta; bilplatserna an delvis placeras på LP-områden eller utanför planområdet i enlighet med en av ommunen godänd plan. Pareringen bör ordnas i första hand som parering i marplanet eller i separata garage/ syddsta. På AK- och AL-vartersområden i fasad mot gata får garage inte placeras. Cyelplatser bör anläggas inomhus minst cp / 0 v-m bostadsyta, doc minst cp / bostad. På LV-område bör cyelplatser anläggas minst cp / båtplatser. På ett LPA-vartersområde anger siffrorna inom parentes de varter, där varterets bilplatser placeras. PYSÄKÖINTI Autopaioja tulee raentaa seuraavasti: - A-, AK- ja AL- seä KL-orttelialueilla ap / 0 -m, uitenin vähintään ap / asunto, - AK-orttelialueella vieraspaiat ap / 00 -m, - liietiloja varten vähintään ap / 0 -m, - lähipalvelutiloja ja julisia toimintoja varten vähintään ap / 0 -m, - venesatamaa varten 0, ap / muille uin alueella asuville taroitettu venepaia; autopaiat voidaan sijoittaa osittain LP-alueille tai aava-alueen ulopuolelle unnan hyväsymän suunnitelman muaisesti. Pysäöinti tulee järjestää ensisijaisesti maantasopysäöintinä tai erillisiin autosuojiin. AK- ja AL-orttelialueilla adunpuoleisille julisivuille ei saa sijoittaa autotalleja. Pyöräpysäöintipaioja tulee raentaa sisätiloihin vähintään pp / 0 -m asuintilaa, uitenin vähintään pp / asunto. LV-alueella pyöräpaioja tulee raentaa vähintään pp / venepaiaa. LPA-orttelialueella suluissa olevat numerot osoittavat ne orttelit, joilta orttelin autopaiat osoitetaan. TILLÄGGSYGGRÄTT Utöver den i detaljplanen angivna byggrätten får uppföras - förrådsutrymmen utanför bostäderna, - gemensamma utrymmen för de boende, såsom tvättstuga, gemensam bastu samt samlingsoch hobbyutrymmen, - delar av trapphuset överstigande v-m i varje våning, ifall detta öar trapprummets trivsamhet eller tillgång till dagsjus, - tenisa utrymmen och scha som hustenien förutsätter, - utrymmen för avfallshantering och fastighetssötsel, - bilta på platser visade i planen, - utrymmen för befolningssydd, - transformatorutrymmen som eldistributionen förutsätter. LISÄRAKENNUSOIKEUS Asemaaavaan merityn raennusoieuden lisäsi saa raentaa - asuntojen ulopuoliset varastotilat, - asuaiden yhteistilat, uten pesutupa, talosauna seä ooontumis- ja harrastetilat, - porrashuoneiden -m ylittävän osan ussain errosessa, miäli se lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja luonnonvaloisuutta, - taloteniian vaatimat teniset tilat ja uilut, - jätehuoltotilat ja iinteistönhoidon tilat, - autoatoset aavassa osoitetuille paioille, - väestönsuojatilat, - sähönjaelun vaatimat muuntamotilat. / 0

41 YGGNADSSÄTT INOM KL- OCH AL- - KVARTERSOMRÅDEN Kvarterens ariteur bör stadsbildsmässigt sammanjämas med varandra så, att en harmonis, till särgårdslandsapet anpassad helhet bildas. Fasaderna bör vara huvudsaligen i trä. Fasaderna i byggnadernas marvåning får inte ge ett slutet intryc, med undantag av KLvarterets servicegård. På AL-vartersområden får ventilationsmasinrum inte placeras på taen. Talandsapet sa vara enelt och prydligt. RAKENTAMISTAPA KL- JA AL- -KORTTELIALUEILLA Kortteleiden aritehtuuri tulee sovittaa aupuniuvallisesti yhteen siten, että muodostuu harmoninen, saaristomaisemaan soveltuva oonaisuus. Julisivujen tulee olla pääosin puusta. Raennusten maantasoerrosten julisivut eivät saa antaa umpinaista vaiutelmaa, KLorttelien huoltopihaa luuun ottamatta. AL-orttelialueella ilmanvaihtoonehuoneita ei saa sijoittaa atoille. Kattoilmeen tulee olla seleä ja siisti. YGGNADSSÄTT INOM AK- OCH A-KVARTERSOMRÅDEN Tamaterialen och färgerna bör vara enhetliga inom alla AK- och A-vartersområden. Talutningen bör vara enhetlig inom och mellan båda AK-vartersområdena, och enhetlig inom hela A-varterområdet. Placeringen/integreringen av solfångare i tafallet reommenderas. Fasaderna inom A-vartersområdena bör vara huvudsaligen i trä och till färgsättningen mörare än inom AK-vartersområdena. Vid färgsättningen bör beaas Kfjärdens naturnära och maritima araär. Vita nyanser är inte tillåtna. yggnadernas lägsta våning mot gata får inte ge ett slutet intryc. ostadsgårdar eller terrasser får inte placeras i eller nära gatuplanet på gatusidan. Ventilationsmasinrum får inte placeras på taen. Talandsapet sa vara enelt och prydligt. RAKENTAMISTAPA AK- JA A-KORTTELIALUEILLA Kattomateriaalin ja -väritysen tulee olla yhtenäinen aiilla AK- ja A-orttelialueilla. Kattoulman tulee olla yhtenäinen molemmilla AK-orttelialueilla ja niiden välillä seä yhtenäinen oo A-orttelialueella. Aurinoeräimien sijoittaminen/integroiminen aton lappeisiin on suositeltavaa. A-orttelialueilla julisivujen tulee olla pääosin puusta ja värityseltään AK-orttelialueita tummempia. Väritysessä tulee huomioida Kfjärdenin luonnonläheinen ja merellinen ilme. Valoisen sävyjä ei sallita. Raennusten alimmat erroset adun puolella eivät saa antaa umpinaista vaiutelmaa. Maanpinnan tasossa tai lähellä maanpintaa sijaitsevia asuntopihoja tai terasseja ei saa sijoittaa adun puolelle. Ilmanvaihtoonehuoneita ei saa sijoittaa atoille. Kattoilmeen tulee olla seleä ja siisti. GÅRDSARRANGEMANG Cyel- och sopsydd, förråd och andra hjälputrymmen an placeras oberoende av byggnadsytornas gränser, doc inte så, att det begränsar byggandet på granntomt. Fasaderna bör till sin stadsbildsmässiga standard motsvara bostadsbyggnaderna fasader. Sophanteringen bör förverligas i enlighet med en separat sophanteringsplan som byggaren uppgör i samband med bygglovsanhållan. På AK-vartersområde bör gårdsområdet planeras som en enhetlig helhet oberoende av tomtindelningen. Tomterna får inte inhägnas mot en annan bostadstomt. ostädernas ensilda gårdar får inhägnas på ett till byggnadens ariteur anpassat sätt. Tomternas grönbyggande förverligas enligt en på byggarens försorg uppgjord separat planteringsplan. På gårdsområdet bör planteras frodiga träd- och busgrupper utan att utsierna ändå syms. På A-vartersområde bör tomtdelar som angränsar till närrereationsområde avgränsas med häcar. Nivåsillnaden mellan vartersområdet och närrereationsområdet bör utjämnas på tomtens sida i första hand med slänter och vid behov med låga muronstruioner. Nivåsillnaden bör såvitt möjligt döljas med planteringar. /

42 PIHAJÄRJESTELYT Polupyörä- ja jäteatoset, varastot ja muut aputilat voidaan sijoittaa raennusalan rajoista riippumatta, ei uitenaan siten, että se rajoittaa raentamista naapuritontille. Julisivujen tulee olla aupuniuvalliselta tasoltaan asuinraennusia vastaavia. Jätehuolto on toteutettava raentajan toimesta raennuslupahaemusen yhteydessä laadittavan erillisen jätehuoltosuunnitelman muaisesti. AK-orttelialueella piha-alue tulee suunnitella yhtenäisenä oonaisuutena tonttijaosta riippumatta. Tontteja ei saa aidata toista asuintonttia vastaan. Asuntoohtaiset pihat saa aidata raennusen aritehtuuriin sopivalla tavalla. Tonttien viherraentaminen toteutetaan raentajan toimesta laadittavan erillisen pihasuunnitelman muaisesti. Piha-alueelle tulee istuttaa reheviä puuja pensasryhmiä, näymiä uitenaan estämättä. A-orttelialueella lähiviristysalueeseen rajautuvat tontin osat on rajattava pensasaidalla. Korttelialueen ja lähiviristysalueen välinen orotasoero tulee tasata tonttien puolella ensisijaisesti luisaavmalla ja tarvittaessa matalilla muuriraenteilla. Koreustasoero tulee piä häivyttämään istutusin. EAKTANDE AV ÖVERSVÄMNINGSRISK Vid nybyggnad sa översvämningsrisen beaas. Det högsta högvattenståndet är +,00 m.ö.h. och marginalen för vågorna ytterligare 0 cm. Havsvattnet an sada onstruioner som ligger under +,0 m.ö.h. (N00). Konstruioner som tar sada när de blir fuiga får inte placeras under denna höjdnivå utan ändamålsenlig isolering mot vatten. Lägsta höjdläge för örled som fungerar som utrymningsväg är +,0 m.ö.h. TULVARISKIN HUOMIOON OTTAMINEN Uudisraentamisessa tulee huomioida tulvarisi. Ylin tulvaoro alueella on +,00 mpy ja aaltoiluvara 0 cm. Koreustason +,0 mpy (N00) alle raennettaessa merivesi voi vaurioittaa raenteita. Sen alapuolelle ei tule sijoittaa astuessaan vaurioituvia raenteita ilman asianmuaista vesieristystä. Poistumistienä toimivan uluväylän alin sallittu oreusasema on +,0 mpy. YGGANDE PÅ LV-OMRÅDE På området får placeras service för gästhamnen samt andra småsaliga service- och affärsbyggnader och onstruioner. På området får placeras försäljningsplats för drivmedel betjänande båtversamheten. På området får placeras ett fågel-/utsistorn. Genom området, från den planerade lättrafibron till VL-området, bör i den noggrannare planeringen anvisas en sammanhängande, trygg och belyst gång- och cyelförbindelse. ehovet av tillstånd enligt vattenlagen för åtgärder som görs på området bör larläggas sv den myndighet som övervaar tillämpningen av vattenlagen. RAKENTAMINEN LV-ALUEELLE Alueelle saa sijoittaa vierasvenesataman palveluja seä muita pienimuotoisia palvelu- ja liieraennusia ja raennelmia. Alueelle saa sijoittaa veneilytoimintaa palvelevan polttoaineen jaelupisteen. Alueelle saa sijoittaa lintu-/näöalatornin. Alueen läpi, suunnitellulta evytliiennesillalta VL-alueelle, tulee taremmassa suunnittelussa osoittaa yhtenäinen, turvallinen ja valaistu ävely- ja pyöräileitti. Alueella tehtävien toimenpiteiden vesilain muaisen luvan tarve tulee selvittää vesilaia valvovalta viranomaiselta. DAGVATTENHANTERING Från pareringsområdena och andra gårdsområden med ogenomsläpplig beläggning bör dagvattnen ledas genom en dagvattenonstruion, vars dimensionerande volym är en halv ubimeter per 0 m ogenomsläpplig maryta. HULEVESIEN HALLINTA Raennettavien pysäöintialueiden ja muiden vettä läpäisemättömien piha-alueiden hulevedet on johdettava eteenpäin hulevesiraenteen autta. Hulevesiraenteen mitoitustilavuuden tulee olla puoli uutiometriä joaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä ohden. /

43 NÄRREKREATIONSOMRÅDENA VL OCH VL- Genom områdena sa placeras en strandstig som följer strandlinjen. Strandstigen sa placeras på minst 0 m avstånd från strandlinjen. På VL-områden hålls strandlandsapet öppet genom slåtter eller bete i enlighet med en separat plan. På området får placeras dagvattenbassänger och våtmarer med beaande av landsapet och det centrala läget. I parplaneringen bör åergrodans särbehov beaas i enlighet med en separat plan. LÄHIVIRKISTYSALUEET VL JA VL- Alueiden läpi tulee sijoittaa rantalinjaa myötäilevä rantaraitti. Rantaraitti tulee sijoittaa vähintään 0 metrin etäisyydelle rantaviivasta. VL-alueella rantamaisema pidetään avoimena niittämällä tai laiduntamalla erillisen selvitysen muaisesti. Alueelle saa sijoittaa hulevesialtaita ja osteioalueita maisema ja eseinen sijainti huomioon ottaen. Puistosuunnittelussa tulee huomioida viitasammaon erityistarpeet erillisen selvitysen muaisesti. UTREDANDE AV MARKGRUNDENS KVALITET Mängden av och valiteten i sulfidlerorna bör utredas före inledandet av byggåtgärder och resultaten bör beaas till nödiga delar vid planeringen av byggarbetena. MAAPERÄN LAADUN SELVITTÄMINEN Maaperän sulfidisavien määrä ja laatu on selvitettävä ennen raentamiseen ryhtymistä ja tuloset huomioida tarvittavilta osin raennustöitä suunniteltaessa. /

44 .. Tilastolomae Alue Alue (ha) -m A,0 AK, AL-, 0 AL- 0, ET 0, KL 0, 0 LP 0, LPA 0, LV, 00 VL,0 VL-, W, Tiealue, Yhteensä,0

45