TELJÄN 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTTIEN 79, 1080 ja 2080 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 TELJÄN 2. KAUPUNGNOSAN KORTTELN 23 TONTTEN 79, 1080 ja 2080 ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemaaavan selostus Havainnepiirros: näymä puistoaseleiden risteyseen. Aritehtitoimisto HMV Oy Porin aupunisuunnittelu Vireilletulo Luonnosvaihe nähtävillä Asemaaavan diaari KAUS/137/2014

2 2 1. PERUS- JA TUNNSTETEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemaaavan muutos osee: Porin aupungin Teljän (2.) aupunginosan orttelin 23 tontteja 79, 1080 ja 2080 Asemaaavan muutosella muodostuu: Porin aupungin Teljän (2.) aupunginosan ortteli 23 (osa) 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemaaavan vireilletulo: suunnittelusta päätettiin viramiespäätösellä VP Asemaaavan muutos laaditaan Porin YH-asunnot Oy:n anomusesta. Vireilletulon uulutus: vireilletulosta uulutettiin sanomalehdissä ja irjeellä osallisille. Samalla uulutettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävilläolosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä Osallistumisja arviointisuunnitelmaa taristettiin Asemaaavan viranomaisneuvottelu järjestettiin Asemaaavan muutosen luonnossuunnittelua on tehty yhteistyössä aritehtitoimisto HMV Oy:n anssa. Toimisto toimii haneessa Porin YH-asunnot Oy:n onsulttina. Tontin raennusannan on inventoinut Helene Kaarnametsä Sataunnan Museon ohjaamana oppilastyönä. Kaavan laatija: aavoitusaritehti Miro Laurinen. Suunnittelualue. Suunnittelun ohteena olevat tontit sijaitsevat Porin ydinesustassa, osoitteessa Otavanatu 8, Länsipuisto 17 ja Pohjoispuisto 7. Suunnittelualue sijaitsee samassa orttelissa Porin aupunginirjaston ja ansalaisopiston anssa.

3 3 1.3 Kaavan nimi ja taroitus 1.4 Luettelo liiteasiairjoista Teljän (2.) aupunginosan orttelin 23 tonttien 79, 1080 ja 2080 asemaaavan muutos Asemaaavan muutosessa tontit ja on osoitettu asuin- ja liieraentamiseen (AL-71). Otavanadun ja Länsipuiston risteyseen on taroitus raentaa asuinerrostalo. Tontti on osoitettu yleisten raennusten orttelialueesi (Y-13). 1. Asemaaavan seurantalomae 2. Sataunnan maauntaaava, vahv , ote 3. Kantaaupungin yleisaava 2025 (KV hyv ), ote 4. Ajantasa-asemaaava, ote 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6. Asemaaavaehdotus, aavamerinnät ja määräyset 7. Havainnepiirroset 6 pl Luettelo muista aavaa osevista lähdemateriaaleista 2. TSTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 1. Liusian iinteistön raennusinventointi. Helene Kaarnametsä Raennusinventointi Otavanatu 8, Sataunnan Museo Pori Björneborg: Kaupuniareologinen inventointi. Teemu Möönen. Museovirasto, Raennushistorian laitos Porin ansallinen aupunipuisto, hoito- ja äyttösuunnitelma, Porin aupunisuunnittelu Viranomaisneuvottelun muistio - Päätös asemaaavan vireilletulosta, viramiespäätös VP Kuulutus, vireilletulo ja OAS:n nähtävilläolo, SK, UA, Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo Kuulutus, aavaluonnos, SK, UA, - Luonnosvaiheen nähtävilläolo Viranomaisneuvottelu Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, - Ehdotusvaiheen nähtävilläolo - Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi - Asemaaavan muutosehdotus päätettävänä (KH) - Asemaaava lainvoimainen Kaavamuutosen vireilletulosta ja aavaluonnosesta ilmoitettiin uulutusella sanomalehdissä, aupungin verosivuilla ja irjeellä osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta seä asemaaavaluonnosesta saatiin lausunnot Sataunnan Museolta seä Satauntaliitolta. Asemaaavan viranomaisneuvottelu järjestettiin Suunnittelualueen äyttötaroitusen muutosesta pyydettiin lausunto Porin ulttuurilautaunnalta. Sivistysesusen johto antoi aavamuutosesta suullisen lausunnon. Luonnossuunnitelmat asemaaavan muutosen pohjasi laati aritehtitoimisto HMV Oy yhteistyössä aupunisuunnittelun anssa. Asemaaavasta oli luonnos-

4 4 2.2 Asemaaava 2.1 Asemaaavan toteuttaminen 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista vaiheessa nähtävillä asi eri suunnitelmavaihtoehtoa. Ehdotuset poiesivat toisistaan Otavanadun puoleisen vanhan asuinraennusen (ns. Liusian talo) säilyttämisen osalta. Asemaaavan muutos on laadittu Porin YH-asunnot Oy:n anomusesta. Asemaaavassa alue on osoitettu asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL-71) ja yleisten raennusten orttelialueesi (Y-13). Yhteenlasettu raennusoieus on m2, josta uuden asuin- ja liieraentamisen osuus on m2. Alueen suurin sallittu errosluu on (ent. ). Kaavamuutosessa alueen yhteenlasettu raennusoieus nousee 200 -m2. Asemaaavan toteutuessa alueelle raennetaan uusi asuinerrostalo. Tontilla n:o sijaitsevat vanhat raennuset puretaan. Tonttien ja toteuttamisesta vastaa alueen omistaja. Tontti on aupungin omistusessa, ja sen raennusanta suojellaan aavamuutosessa. Tontille 79 ei ole suunniteltu lisäraentamista. Suunnittelualue sijaitsee Porin ydinesustassa, osoitteessa Länsipuisto 17 ja Otavanatu 8. Alue sijaitsee samassa orttelissa aupunginirjaston ja ansalaisopiston anssa. Alue äsittää noin puoli orttelia, ja sen pinta-ala on 5145 m2. Alueella sijaitsee vanhaa raennusantaa. Vanhimmat raennuset ovat 1800-luvun puolivälistä. Alue oostuu olmesta tontista, joista ahdella sijaitsee vanhaa raennusantaa. Kolmas tonteista on nyyisin tyhjä ja toimii pysäöintienttänä. Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan tasainen. Alueella on vanhaa pihaasvillisuutta. Suunnittelualue lounaasta

5 Alueen historia Raennettu ympäristö Korttelijao perustuu Georg Th. P. Chiewitzin vuoden 1852 empiretyyliseen asemaaavaan, joa laadittiin Porin vuoden 1852 suurpalon jäleen. Aluetta rajaavat puistoaselit perustuvat myös Chiewitzin aavaan. Alueen länsipuolison tontit ja ovat olleet asuinäytössä 1800-luvun puolivälistä alaen. Porin vanhimmasta säilyneestä aupunialueesta on laadittu aupuniareologinen inventointi vuonna 2002 (Museovirasto/Möönen). nventoinnissa selvitettiin, millä Porin alueilla oli säilynyt luvuilla raennetun aupunialueen errostumia. Suunnittelualuetta ei raportissa pidetty tutimusellisesti tai suojelullisesti erityisen mieleniintoisena. Suunnittelualueen vanhin raennusanta on Porin v aupunipalon jäleisiltä vuosilta. Otavanatua rajaava eltainen asuinraennus on vuodelta 1854, samoin uin Pohjoispuiston ja Länsipuiston risteyseen sijoittuva, Äyrilänä tunnettu puuraennus. Tontilla sijaitseva entinen puhelinlaitosen talo on raennettu v Alueen raennusanta on alunperin asuinäyttöön raennettua, puhelinlaitosen taloa luuun ottamatta. Tontin raennusanta on purettu 1990-luvun lopussa, ja tontti toimii nyyään pysäöintienttänä. Suunnittelualueella olevien raennusten laajuus on yhteensä m2. Suunnittelualueen raennusanta 1. Liusian talo, Renforsin talo, Äyrilä, Porin puhelinlaitosen talo, 1928 (ny. luontooulu Ari) 5. Puhelinlaitosen talon lisäsiipi, Kaupunginirjasto ja ansalaisopisto 1. Liusian talo Otavanatuun rajautuva eltainen, rapattu asuinraennus on valmistunut vuonna Raennusen on raennuttanut meritullivahtimestari G. Andersson. Raennus on ysierrosinen ja siinä on aumaatto. Julisivut on verhoiltu ns. tiilirevetointiteniialla. Raennuseen liittyy tonttia pohjoisessa rajaava pitä apuraennus, jossa on ollut mm. asuntoja, paari (leivintupa) ja hevostalli. Talossa on tiilestä holvattu ellari. Raennus tunnetaan yleisesti Liusian talona pitäaiaisen omistajansa muaan. Viimesi talossa on asuttu vuonna Raennusten rungot ovat päällisin puolin säilyttäneet ryhtinsä, mutta raennusten jatoäyttö edellyttäisi niiden täydellistä saneerausta. Sisätiloissa ei juuri aluperäisiä pintoja ole jäljellä. 2. Renforsin talo Liusian talon pihapiirissä sijaitseva puolitoistaerrosinen, puurunoinen asuinraennus on raennettu vuonna Se on aiemmin äsittänyt yhden asunnon.

6 6 3. Äyrilä Tontilla sijaitseva Äyrilänä tunnettu raennus on alun perin vuodelta Raennusessa toimii nyyisin Porin englanninielinen leiiouluyhdistys ja tasiasema. Raennusessa on puuruno ja satulaatto. 4,5 Porin puhelinlaitosen talo (ny. luontooulu Ari) Tontilla sijaitseva v valmistunut entinen Porin puhelinlaitosen talo (arit. Birger Federley). Kasierrosisessa, rapatussa raennusessa toimii nyyisin Sataunnan Museon ylläpitämä luonnontieteellinen ysiö ja näyttelytila, Luontotalo Ari. Raennusta on laajennettu vuonna 1950 ysierrosisella, aiansa modernia tyyliä edustavalla siipiosalla. Molemmissa osissa on ellarierros ja ullao. Alueen raennusista nyyisessä asemaaavassa on suojeltu Äyrilän talo (sr V, raennustaiteellisesti arvoas tai aupuniuvan säilymisen annalta täreä raennus, jona säilyttämiseen tulee pyriä). Suojelumääräys on luonteeltaan suositusenomainen. Tontin raennuset on purettu 1990-luvun lopussa, mistä lähtien tontti on toiminut pysäöintialueena. Suunnittelualueen tontti n:o 79 sisältyy Porin ansalliseen aupunipuistoon (2002). Otavanatua rajaava Liusian talo (1854, ohde 1) ja nyyisin Luontooulu Arin talona toimiva entinen puhelinlaitosen talo (1928, ohde 4 ja 5). Äyrilän talo (ohde 3)

7 7 Tontin (artan ohde 1, Liusian talo) sisäpihaa Otavanadun ja Länsipuiston risteysestä 1990-luvulla purettu asuintalo. Kuva Voitto Niemelä, 1968 / Sataunnan Museon ooelmat. Liusian talon siipiosa. Kuvassa oiealla v valmistunut Renforsin talo.

8 8 Suunnittelualue rajautuu puistoaseleihin ja aupunginirjaston tonttiin. Raennuspiirustus vuodelta Kohteena tontin esellä sijaitseva Renforsin talo seä tontteja rajaavia apuraennusia.

9 Liienne Maaperä Yhdysuntateninen huolto Maanomistus Kasvillisuus ja luonnonympäristö Aluetta rajaavat adut ovat Otavanatu, Länsipuisto ja Pohjoispuisto. Pysäöinti atujen varsilla on sallittu. Nopeusrajoitus alueella on 40 m/h. Alue liittyy evyen liienteen reitistöön (puistoaselit). Alueella ei tiedetä sijainneen laitosia tai toimintoja, jota olisivat voineet aiheuttaa maaperän pilaantumista. Alueen maanpinnan oreusasema vaihtelee välillä Kaavamuutosalue liittyy esustan yhdysuntateniseen verostoon. Tontin raennusineen omistaa Porin YH-asunnot Oy. Tontit n:o 2080 ja 79 omistaa Porin aupuni. Porin YH-asuntojen taroitus on ostaa tontti n:o 2080 aupungilta. Tontin asvillisuus äytiin läpi v aavan laadinnan yhteydessä. Suunnittelualueen länsipuolisolla asvaa vanhaa pihaasvillisuutta, mm. vanhoja syreeneitä ja omenapuita. Pysäöintialueen pohjoisreunaa reunustaa rivi nuoria oivuja. Luontotalo Arin tontilla asvaa mm. vaahteroita Pohjoispuiston varressa seä hopeapajuja tontin itäreunalla. Tonttien puusto on osin lahoa ja huonountoista. Pihojen pohjaasvillisuudessa esiintyy heiniä, ahomansiaa, vuohenputea, voiuaa, hanhieja ja elluoita ja paioin pujoa. Tontin pihaasvillisuus on villiintynyttä. Jäänteitä vanhoista puutarhaasveista ja perennoista on jäljellä vain vähän. Suojeltavia asvi- tai eliölajeja alueelta ei aavan laadinnan yhteydessä havaittu. Tontin 1080 omenapuita ja aluetta rajaava oivurivi 3.2 Kaava-aluetta osevat suunnitelmat, päätöset ja selvityset Maauntaaava ja Porin ansallinen aupunipuisto Sataunnan maauntaaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maauntaaavassa suunnittelualue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C1). Lisäsi alue on osoitettu aupuniehittämisen ohdevyöhyeesi (1), matailun ehittämisvyöhyeesi (mv2) ja Koemäenjoen joisuiston tulvarisin selvitysalueesi (se1).

10 10 Kaavamuutosalue liittyy maauntaaavan merinnällä h2-16 osoitettuun maaunnallisesti merittävään ulttuuriympäristöön (Porin ruutuasemaaavan puistoaselit). Puistoaseleita osee suunnittelumääräys: h2 Alueen ysityisohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen oonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja ehittämistä muaan luien avoimet viljelyalueet. Kaiista aluetta tai ohdetta osevista suunnitelmista ja haneista, jota oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti uuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon ohteen ulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot seä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja haneilla vaaranneta tai heiennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Puistoaselit ovat osa Porin ansallista aupunipuistoa (maauntaaavan merintä p). Kaupunipuisto on perustettu ympäristöministeriön päätösellä vuonna 2002 puistoalueen erityisten arvojen vaalimisesi. Yleisaava Alueella on voimassa hyväsytty Porin antaaupungin yleisaava 2025 osayleisaava. Osayleisaava on oieusvaiutteinen. Osayleisaavassa alue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C). Suunnittelualue rajautuu etelässä Länsipuistoon, joa on osayleisaavassa osoitettu merinnällä S-1 (alue, jona raennusja ulttuurihistorialliset arvot tulee säilyttää aupuniuvassa). Asemaaava Suunnittelualueella on voimassa asemaaava n:o (vahv. ympäristöministeriö ). Asemaaavassa alue on osoitettu opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialueesi (YO). Pysäöintinormi on 1 ap/200 m2. Aluetta osee aavamääräys: YO Opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialue. Korttelialueelle saa raentaa opetustoimintaa palvelevia raennusia, joihin saadaan sijoittaa iinteistön toiminnan annalta välttämättömiä asuntoja. Raennusten ellarierroseen saadaan sijoittaa tontin äyttötaroitusen muaisia tiloja, jota lasetaan errosalaan. Korttelialueelle tulee raentaa autopaioja vähintään 1 ap/200 m2. Tontin raennusoieus on m2, josta on äytetty 500 -m2. Tontin suurimmat sallitut errosluvut ovat ja. Tontin raennusoieus on m2. Tontin raennusoieus on m2, josta on äytetty m2. Yhteensä alueella on asemaaavassa raennusoieutta m2, josta on äytetty m2. Korttelin pohjoispuoli on asemaaavassa osoitettu ulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialueesi (YYO). Lähiympäristön aavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen viereisessä orttelissa n:o 24 on vireillä asi aavamuutoshanetta. Molemmat aavamuutoset tähtäävät täpuistoa rajaavien raennusten muuttamiseen asuinäyttöön.

11 11 Alueen suunnitteluhistoria Alueen suunnittelua ja äyttöä ovat 1950-luvulta alaen hanaloittaneet seä maanomistusysymyset että raennusiellot luvulta alaen tontin tontin asuinraentamisen on estänyt juliseen raentamiseen tähdännyt asemaaava, joa ei uitenaan ole toteutunut. Ote Porin aupungin raennusjärjestysen artasta vuodelta Porin esustan raentamista ohjattiin nyyaiaisen asemaaavan puutteessa ysityisohtaisella raennusjärjestysellä, joa täydensi Chiewitzin vuoden 1852 asemaaavaa. Suunnittelualueen itäpuoliso oli raennusjärjestysessä osoitettu 4-6 errosiselle errostaloraentamiselle, länsipuoli juliselle raentamiselle. Porin aupunginirjaston luonnos 1970-luvun alusta (Olli Steen) ja ote ajantasa-asemaaavasta (1986). Kirjaston luonnossuunnitelmissa orttelin eteläosa on jätetty rauhaan, mutta 1980-luvun asemaaavassa suunnittelualue on osoitettu irjaston ja ansalaisopiston laajennusalueesi. Vanhaa raennusantaa ei asemaaavassa ole säästetty Äyrilän raennusta luuun ottamatta. Asemaaava ei ole toteutunut suunnittelualueen osalta. 3.3 Alueelle laaditut selvityset ja suunnitelmat - Raennusinventointi Otavanatu 8, Sataunnan Museo, Otavanatu 8, Pori, Liusian iinteistön raennusinventointi. Helene Kaarnametsä ja Sataunnan Museo

12 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET 4.1 Asemaaavamuutosen suunnittelun tarve Asemaaavan muutos laaditaan Porin YH-asunnot Oy:n anomusesta. 4.2 Suunnittelun äynnistäminen ja sitä osevat päätöset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Asemaaavan vireilletulo: suunnittelusta päätettiin viramiespäätösellä VP Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä Osallistumisja arviointisuunnitelmaa taristettiin Asemaaavan muutosluonnos (2 eri suunnitelmavaihtoehtoa) oli nähtävänä Asemaaavan viranomaisneuvottelu järjestettiin suunnittelualueen ja naapuriiinteistöjen omistajat, asuaat ja yrityset - aii muut, joihin aavamuutos saattaa vaiuttaa - Satauntaliitto - teninen lautaunta - ulttuurilautaunta - sivistyslautaunta - perusturvaesus - ympäristölautaunta - Pori Energia Sähöverot Oy - Pori Energia Oy Energiaysiö - DNA Oy, Länsi-Suomi - Sataunnan pelastuslaitos - Varsinais-Suomen ELY-esus - ympäristöministeriö (osien ansallista aupunipuistoa) - Sataunnan museo Vireilletulosta uulutettiin sanomalehdissä ja irjeellä osallisille. Samalla uulutettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävilläolosta. Kaavamuutos laatitaan Porin YH-asunnot Oy:n haemusesta Osallistuminen ja vuorovaiutuenettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä Osallistumisja arviointisuunnitelmaa taristettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin lausunto Sataunnan museolta seä olme irjallista mielipidettä. Lisäsi saatiin ysi mielipide suullisesti. Asemaaavan muutosluonnos oli nähtävänä Nähtävillä oli asi eri suunnitelmavaihtoehtoa, jota poiesivat toisistaan tontin raennusten säilyttämisen osalta. Asemaaavaluonnosista saatiin Satauntaliiton, Sataunnan Museon, Porin perusturvaesusen, Pori Energia Sähöverot Oy:n seä Porin ulttuurilautaunnan lausunnot. Lisäsi aavaluonnosista saatiin Porin ympäristöviraston ommentti ja asi irjallista mielipidettä.

13 Asemaaavan tavoitteet Asemaaavan viranomaisneuvottelu järjestettiin Viranomaisneuvottelussa äsiteltiin mm. tonttien ja äyttötaroitusen muutosta ja raennusten suojelutilannetta. Asemaaavahanetta esiteltiin aupunisuunnittelun vuotuisessa yleisötilaisuudessa , jossa hane sai annanottoja puolesta ja vastaan. Suunnittelualueeseen ohdistuvista julisten raentamisen tarpeista pyydettiin eriseen ommentit Porin ulttuurilautaunnalta ja sivistysesuselta. Kulttuurilautaunta antoi haneesta irjallisen lausunnon ja sivistysesusen johto suullisen lausunnon. Kaavamuutoselle asetettiin työn alussa seuraavat tavoitteet: - Suunnittelualueeseen ohdistuvien äyttötarpeiden selvittäminen - Alueen raennusannan suojeluarvojen selvittäminen - Toiminnallisesti ja aupuniuvallisesti oreatasoisen suunnitelman luominen alueelle ja asemaaavan muuttaminen suunnitelmaan perustuen - Suunnittelualueen pysäöinnin järjestäminen - Asemaaava annustaa atutason elävöittämiseen liie- ja työtilojen avulla - Asemaaava johtaa julisivuaritehtuuriltaan oreatasoiseen uudisraentamiseen - Uudisraentaminen sopeutuu osasi irjastoorttelia - Historiallisia errostumia säilyy alueella Suunnittelualueen äyttötaroitusen muuttaminen Suunnittelualue on ollut viimeiset 28 vuotta opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialuetta (YO). Alueen julinen raentaminen ei ole toteutunut. Alueen äytön asuntoraentamiseen on estänyt asemaaava. Kaavamuutosalueen länsipuolison tonteille ja haettiin raennuslupaa asuntoraentamiseen vuonna Tällöin raennuslupa hylättiin, ja aupuni laati alueelle aavamuutosen, jossa tontit osoitettiin yleisten raennusten orttelialueesi. Kaavamuutos tuli voimaan vuonna Alueen jatoäytöstä ysyttiin anta Porin sivistysesuselta, joa vastaa mm. orttelissa sijaitsevan ansalaisopiston toiminnasta. Lisäsi pyydettiin lausunto irjastosta vastaavalla Porin ulttuurilautaunnalta. Sivistysesusella ei ollut suunnittelualueeseen ohdistuvia äyttötarpeita. Kulttuurilautaunta ilmoitti, ettei sillä ole tontteihin ja ohdistuvia tarpeita. Lautaunta toivoi Otavanatua rajaavan Liusian talon suojelua, ja että tonttien raentamisen yhteydessä noudatettaisiin ns. taiteen prosenttiperiaatetta. Länsipuiston ja Otavanadun risteysessä sijaitseva tontti on ostettu aupungille 1990-luvun alussa. Tontin on ostanut aavamuutosen haija vuonna Vanhan raennusannan äyttö Tontin raennusissa on asuttu vuoteen 2013 saaa. Voimassa oleva asemaaava on estänyt tontin raennusannan ehittämisen ja tonttien lisätai täydennysraentamisen. Raennusannan jatoäyttö edellyttäisi niiden perusteellista saneerausta. Sataunnan Museo esitti aavatyön aiana raennusten suojelua.

14 Asemaaavarataisun vaihtoehdot ja niiden vaiutuset Suunnittelualue on voimassa olevassa asemaaavassa (1986) osoitettu opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialueesi (YO). Kaava ei ole toteutunut. Suunnittelualueeseen edelleen mahdollisesti ohdistuvia julisen raentamisen tarpeita selvitettiin pyytämällä alueen äytöstä ommentit ulttuurilautaunnalta ja sivistysesusen johdolta. Kulttuurilautaunta antoi aavamuutosesta irjallisen lausunnon ja sivistysesus ommentoi aavamuutosta suullisesti. Saatujen ommenttien perusteella alueeseen ei ohdistu onreettisia julisen raentamisen tarpeita em. tahoilta. Kaavamuutosessa esityttiin sisi tutimaan alueen äyttöä asuntoraentamiseen. Asemaaavan muutosesta laadittiin asi hieman toisistaan poieavaa aavaluonnosta. Molemmissa vaihtoehdoissa tonttien ja äyttötaroitus oli muutettu asuin- ja liieraennusten orttelialueesi. Ensimmäisessä luonnosvaihtoehdossa (VE 1) tontin 1080 nyyiset raennuset oli osoitettu purettavisi. Toisessa vaihtoehdossa (VE 2) Otavanadun varrella sijaitseva raennus oli osoitettu asuinäyttöön ja suojeltu. Sopivaa tonttien raennustapaa etsittiin useiden erilaisten luonnostutielmien avulla. Tontin n:o raennus-anta inventoitiin Sataunnan museon ohjaamana oppilastyönä. Kaavaluonnosista saadut ommentit Satauntaliitto edellytti lausunnossaan, että suunnittelualueen uudisraentamisen tulee soveltua mittaaavaltaan, errosoreusiltaan ja aritehtuuriltaan ympäröivään aupuniuvaan seä maaunnallisesti merittävän ulttuuriympäristön arvoihin. Sataunnan Museo esitti, että esillä olleista luonnosvaihtoehdoista valitaan tontin raennusannan säilyttävä versio ja ns. Liusian talo suojellaan aavassa. Samoin edellytettiin, että tontilla sijaitsevien raennusten suojelumerinnät muutetaan sitovisi. ELY-esus edellytti viranomaisneuvottelussa , että ahta eri aavaluonnosvaihtoehtoa vertaillaan havainnepiirrosin, jotta nähdään minälaiset vaiutuset uudisraentamisella ja mahdollisella raennusten puramisella on aupuniuvaan. Naapuruston taloyhtiöt vastustivat alueen oreata raentamista. Saatujen ommenttien perusteella alueen errosluuja muoattiin tonttien ja osalta ympäristön mittaaavaan sopivammisi. Alueen raentamista ja maanäyttöä suunniteltiin yhteistyössä aupunisuunnittelun ja haneen onsulttina toimivan aritehtitoimiston anssa. Tehtyjä luonnosia vertailtiin suunnittelun aiana osallistumis- ja arviointisuunnitelman muaisesti. Arvioinnin ohteena olivat mm. - suunnittelualueen liittyminen aupuniraenteeseen - rataisujen vaiutuset aupuniuvaan mm. massoittelun, materiaalien ja errosluvun annalta - aupuniuvan eheytyminen ja parantuminen - pysäöinnin ja tontilleajon järjestäminen - toteuttamisustannuset

15 15 Kaavamuutosen pohjasi laadittuja luonnostutielmia. Suunnittelussa päädyttiin tonttien ja laitoja ohti madaltuviin raennuassoihin. Kaavaluonnosvaihtojen vaiutusia Otavanadun atunäymiin tutittiin uvasovitusin. VE 1. VE 2.

16 Asemaaavarataisun valinta ja perusteet Kaavaluonnosista saatiin Museoviraston ja maauntaliiton lausunnot. Lisäsi aavamuutosesta saatiin naapuritaloyhtiöiden mielipiteitä. Museovirasto ilmoitti lausunnoissaan vastustavansa tontin 1080 raennusten puramista, ja naapuruston taloyhtiöt ilmoittivat vastustavansa oreata raentamista suunnittelualueelle. Luonnosvaihtoehdoista valittiin jatotyön pohjasi uitenin vaihtoehto, jossa tontin 1080 vanha raennusanta puretaan. Perusteet valintaan olivat esustasijainnin puoltama tehoas maanäyttö, alueen pysäöinnin järjestäminen seä taloudelliset seiat. Alueen juliseen raentamiseen tähtäävä asemaaava ei ole toteutunut 28 vuoteen, eiä julista raentamista ollut näöpiirissä. Ottaen huomioon tonttien ja hyvä sijainti, ei niiden vajaaäytölle ole perusteita. Porissa raennussuojelullisia tavoitteita on viime vuosiymmeninä edistetty suojelemalla laajoja alueoonaisuusia. Näitä ovat olleet mm. Koemäenjoen etelärannan ivi-pori, Viides ja Kuudes aupunginosa seä sosannan aupunginosan puutaloorttelit. Otavanatua rajaava ns. Liusian talo on jäänyt aupuniraenteessa irrallisesi elementisi, vaia se raennushistoriallisesti riastaain Otavanadun muutoin modernia raennusantaa. rrallisuutta orostaa tontin 2080 raennusten puraminen 1990-luvulla. Puramisen vastapainosi asemaaavassa suojellaan vuonna 1923 raennettu entinen puhelinlaitosen talo, joa nyyisin toimii Sataunnan Museon ylläpitämä luontoesus Ari. Asemaaavan muutosessa tontit 1080 ja 2080 on osoitettu asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL-71). täpuoliso säilyy yleisten raennusten orttelialueena (Y-13). Pysäöinti on osoitettu toteutettavasi maanalaisena pysäöintinä, jonne ajo tapahtuu Otavanadun puolelta. Alueelle suunniteltu uudisraentaminen jataa massoittelultaan täpuiston 6- errosista asuinerrostalojen rivistöä. Raennuassa madaltuu ja ääntyy tontin 2080 itäreunalla muodostaen asuinraennusten rivistölle aupuniuvallisen päätteen. täpäädyn madaltamisella pyritään sopeuttamaan uudisraentaminen viereisen Luontotalo Arin mittaaavaan. Länsipuiston varrella ei matalaa asuinraentamista pidetty luontevana rataisuna esustasijainnin ja ympäristön melo tasaorean errostaloraentamisen taia. Uudisraennusten pohjaerroset on aavassa osoitettu toteutettavasi liie- ja yhteistiloina. Ydinesustaan sopimatonta umpinaista maanpäällistä ellarierrosta ei sallita. Autopaiat sijoitetaan tontille raennettavaan maanalaiseen pysäöintilaitoseen. Kaavamuutosalueelle on osoitettu uutta asuinraentamista enintään m2. Tulevat raennuassat ovat 4-6 -errosisia. Suurin sallittu errosluu nousee voimassa olevaan asemaaavaan verrattuna. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan raenne Asemaaavan muutosessa suunnittelualueen länsipuoliso on osoitettu asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL 71). Alueen itäpuoli on osoitettu yleisten raennusten orttelialueesi (Y-13). Alueen yhteenlasettu raennusoieus on m2.

17 Mitoitus Palvelut Kaavamuutosalueen pinta-ala on 0,5145 ha ja yhteenlasettu raennusoieus m2. Alueen yhteenlasettu raennusoieus asvaa aavamuutosessa 200 -m2. Suunnittelualue hyödyntää Porin ydinesustan palveluita. 5.2 Ympäristön laatua osevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevarauset Korttelialueet Kaavamuutosen myötä Otavanadun ja Länsipuiston risteysessä sijaitsevan paripaian tilalle raennetaan asuinerrostalo. Otavanatua rajaavat vanhat raennuset puretaan. Suunnittelualueen itäpuoli säilyy ennallaan. Muutosia tulee lähinnä pysäöintipaiojen sijoituseen. Pysäöintientän orvaaminen raennusella parantaa raennetun ympäristön laatua. Kaavamuutosen muita myönteisiä vaiutusia on v raennetun entisen puhelinlaitosen talon suojelu (nyyisin luontooulu Ari). Vielä vuoden 1986 asemaaavassa.o raennus oli osoitettu orvattavasi uudisraentamisella. Asemaaavan muutoseen yhteydessä tonttien äyttöä suunniteltiin yhteistyössä Aritehtitoimisto HMV:n anssa, joa toimi haneessa tontinomistajan onsulttina. Suunnittelualueen raennusten massoittelua tutittiin useilla eri suunnitelmavaihtoehdoilla. Asemaaavassa on ohjattu uudisraentamisen laatua mm. määräysillä errosluvuista, raennusten masimioreudesta, maantasoerrosten tilojen äytöstä, julisivujen jäsentelystä ja materiaaleista seä pihojen jäsentelystä. Pysäöinti sijoittuu maanalaiseen pysäöintilaitoseen, jonne on ajoyhteys Otavanadulta. Kaavamuutosen myötä Otavanadun varrelta poistuu vanhaa raennusantaa ja historiallisia errostumia. Asemaaavan muutosella suojellaan nyyinen luontooulu Arin talo ja Äyrilän talo. Vuoden 1986 asemaaavassa Arin talo oli osoitettu orvattavasi irjaston ja laajennusosalla, ja Äyrilän talo oli suojeltu vain ohjeellisesti. Toiminnallisesti aavamuutos ei aiheuta ympäristöön suuria muutosia. Uudisraennusten maantasoerrosiin on aavassa määrätty sijoitettavasi myös asuaiden yhteistiloja tai aupallisia tiloja. Suunnittelualueen länsipuoli on osoitettu asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL-71). Suunnittelualueen itäpuoli on osoitettu yleisten raennusten orttelialueesi (Y-13), jolle saa raentaa ulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevia raennusia. AL-71 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Liie- ja toimistotilat tulee sijoittaa asuntojen alapuolelle. Länsipuistoon rajautuvan asuinraennusen maantasoerrosesta yli 40% tulee olla liie-, toimisto- tai asuaiden yhteistilaa. Asuaiden yhteistilat uten pesutuvat, uivaushuoneet, saunat ja harrastetilat seä asuntojen ulopuoliset varastotilat, jätehuoneita luuun ottamatta, saa raentaa aavassa osoitetun errosalan lisäsi. Asuaiden autopaiat tulee sijoittaa tontille.

18 18 Raennusten aupuniuvaa muodostaviin piirteisiin tulee iinnittää erityistä huomiota. Kadun puoleiset parveeet toteutetaan sisäänvedettyinä tai siten, että parveeet muodostavat yhtenäisen julisivuraenteen oo seinän mitalle. Asuinraennusten attomuoto on tasaatto tai loiva pulpettiatto. Asuinraennusten pääasiallinen julisivumateriaali on rappaus. Parveeiden sisäseinät voivat olla myös puuta. Otavanatua rajaavien julisivujen suunnittelussa huomioidaan viereisen irjastoraennusen räystäsoreus (~+19,00 m). Raennusten lipat ja atoset saavat tontin sisällä ulottua raennusalan ulopuolelle. Tontilta tulee olla luonteva uluyhteys viereiselle Y-13 orttelialueelle. Tasoerot tontin rajoilla tulee maisemoida huolellisesti tuimuureja, portaita ja istutusia äyttäen. Tonttia osevaan raennuslupahaemuseen tulee liittää pihasuunnitelma, jossa on esitetty mm. pihamateriaalit, istutuset, valaistus seä pysäöinnin ja jätehuollon järjestelyt. Y-13 Yleisten raennusten orttelialue. Korttelialueelle saa raentaa ulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevia raennusia. Tontille saa sijoittaa enintään asi asuntoa. MUUT MÄÄRÄYKSET sr Kaavan vaiutuset Kaupuniuvan annalta täreä raennus. Maanäyttö- ja raennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, ettei raennusta saa puraa. Raennusessa suoritettavien orjausten tulee olla sellaisia, ettei raennusen raennustaiteellista, historiallista tai aupuniuvallista arvoa turmella. Asemaaavan toteutumisen myötä Länsipuiston ja Otavanadun risteyseen raennetaan uusi asuinerrostalo. Raennus orvaa paialla nyyisin sijaitsevan pysäöintialueen ja irjaston eteläpuoliset vanhat asuinraennuset. Tuleva hane sijaitsee yhdellä Porin ydinesustan parhaista vapaista raennuspaioista. Suunnittelualueen länsipuoli on osoitettu asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL-71). Suunnittelualueen itäpuoli on osoitettu yleisten raennusten orttelialueesi (Y-13), jolle saa raentaa ulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevia raennusia. Asemaaavassa suojellaan Luontotalo Arin v valmistunut raennus, sen vuonna 1950 raennettu lisäsiipi seä v raennettu Äyrilän talo Vaiutuset raennettuun ympäristöön Kaavamuutosilla on näyvä vaiutus Porin esustan aupuniuvaan. Otavanadun ja Länsipuiston risteysessä sijaitseva pysäöintienttä orvataan asuinerrostalolla. Kirjaston ja ansalaisopiston eteläpuolinen ns. Liusian talo ja sen apuraennuset puretaan uudisraennusten tieltä. Luontotalo Arin v valmistunut raennus lisäosineen seä v raennettu Äyrilän talo suojellaan. Otavanatua rajaavan ns. Liusian talon poistuminen vähentää raennetun ympäristön historiallisia errostumia jonin verran. Kaavan toteutumisen myötä Porin

19 19 esustan yhdysuntaraenne uitenin tiivistyy ja eheytyy. Kaavamuutosella on aupuniuvaa parantava vaiutus erityisesti Länsipuiston puolella. Alueelle suunniteltu uudisraentaminen jataa massoittelultaan täpuiston asuinerrostalojen rivistöä. Raennuassa madaltuu ja ääntyy tontin 2080 itäreunalla muodostaen asuinraennusten rivistölle aupuniuvallisen päätteen. täpäädyn madaltamisella uudisraentamisen mittaaava pyritään sopeuttamaan ympäristön vanhojen raennusten mittaaavaan. Länsipuiston varrella ei matalaa asuinraentamista pidetty luontevana esustasijainnin ja ympäristön melo tasaorean errostaloraentamisen taia. Länsipuistoa rajaavan raennusen pohjaerros on aavassa osoitettu toteutettavasi liie-, toimisto- ja yhteistiloina. Ydinesustaan sopimatonta umpinaista maanpäällistä ellarierrosta ei sallita. Autopaiat sijoitetaan tontille raennettavaan maanalaiseen pysäöintilaitoseen Vaiutuset ansalliseen aupunipuistoon Osa suunnittelualueesta sijaitsee ansallisen aupunipuiston alueella. Kaupunipuistoon sisältyvään alueeseen ei aavamuutosen myötä ohdistu suuria muutosia. Pohjoispuistoon rajautuva Äyrilän talo ja nyyisin Arin äytössä toimiva entinen puhelinlaitosen talo suojellaan aavassa. Kaavan toteutumisen myötä alueella muuttuu henilöunnan pysäöintipaiojen sijainti. Asemaaavan toteutumisen myötä Länsipuiston ja Otavanadun risteyseen raennetaan uusi asuinerrostalo. Raennus orvaa paialla nyyisin sijaitsevan pysäöintialueen ja irjaston eteläpuoliset vanhat asuinraennuset tontilla Pysäöintialueen raentaminen eheyttää ja parantaa aupuniuvaa Länsipuiston puolelta tarasteltuna Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaiutuset 5.5 Ympäristön häiriöteijät 5.5 Kaavamerinnät ja määräyset 5.6 Nimistö Tontin asvillisuus poistuu tontin raentamisen myötä. Kaavamuutosella ei ole merittäviä vaiutusia alueen palvelutasoon tai työllisyyteen. Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä normaalia liiennemelua luuun ottamatta. Kaavassa on annettu raennusten uloseinien ääneneristävyyden vähimmäistaso. Kts. liite 6. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen nimistö ei muutu. Tontit ja yhdistyvät uudesi tontisi. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kts. liite Toteuttaminen ja ajoitus Havainnepiirroset Raennustoimenpiteet on mahdollista aloittaa aavan tultua lainvoimaisesi seä tontin aupan jäleen.

20 Toteutusen seuranta Toteutusta ohjataan aupunisuunnittelun, tenisen palveluesusen ja raennusvalvonnan neuvonnalla ja valvonnalla. Havainnepiirros / Aritehtitoimisto HMV Oy 2015 Porissa Kaupunisuunnittelupäälliö Olavi Mäelä Kaavoitusaritehti Miro Laurinen

21 Asemaaavan seurantalomae Asemaaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 609 Pori Täyttämispvm Teljän (2.) aupunginosan orttelin 23 tonttien 79, 1080 ja 2080 asemaaavan Kaavan nimi muutos Hyväsymispvm Ehdotuspvm Hyväsyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväsymispyälä Kunnan aavatunnus Generoitu aavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,5145 Uusi asemaaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemaaavan muutosen pinta-ala [ha] 0,5145 Ranta-asemaaava Rantaviivan pituus [m] Raennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomaraennuspaiat [lm] Omarantaiset Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä 0, , ,17 0, A yhteensä 0, , ,76 0, P yhteensä Y yhteensä 0, , ,55-0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [-m² +/-] Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä

22 Alamerinnät Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä 0, , ,17 0, A yhteensä 0, , ,76 0, AL 0, , ,76 0, P yhteensä Y yhteensä 0, , ,55-0, Y 0, , ,55 0, YO 0, , C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

23 A A A SL A A A A V V V T A T MU A A T V M2 LL C1 A S MA T T T A TP C TP TP T P EJ P A A MA A T P TP P MA V T TP V KM TP TP S TP SL TP MY C1 EO2 V MY MA EO2 MY EO2 MY SL SL SL EN SL SL SL MY MY EO2 pv pv pv pv pv ge1 pv ge3 ge1 pv ge1 ge1 ge1 ge3 ge1 ge1 h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h et-v et-v et-v et-v et-j et-v et-v et-v1 h1 h1 h1 h1 h1 h1 h1 h1 h1 h1 h2 h2 h2 h2 h2 h2 h2 h2 h2 h2 h2 h2 h2 h2 h2 h2 h2 h p p me3 mv2 mv2 mv2 mv2 mv3 s se1 se1 sv1 sv1 sv1 Alho Kuorila Lyttylä Kellahti Kivialho Pinomäi Suolisto Harjunpää Niittumaa Lattomeri Kaaaru Söörmaru Harjaangas Kovelinmäi Ulvila Noormaru h h v v1 et-v Sunniemi Liite 2 Sataunnan maauntaaava vahvistunut (ote)

24 LTE 3 KANTAKAUPUNGN YLESKAAVA 2025, ote KV hyväsynyt

25 ma /2 V ANNANKATU 3 8 V 102 1/8 1/ m t Annanatu TOR V V 35dB m t t sr AL y Annanatu V VALTAKATU 3 70 l, 4 to 82 AL-40 1ap/100as 70l,to,yo 1 1ap/ V /8 V 1/ Otavanatu t AL sr-20 ma 4 ma AL-62 V 1200 sr l 20% 1ap/100as 2 a /ma ap/100as,l,to 35dB GALLEN-KALLELANKATU a ap/100 as a m sr y t t V 22 1/ V 3 P/S m AL a YO t et Otavanatu YO 70 l K ap/ l,to,yo OTAVANKATU 1/ a a 5 a V a/ma K-46 1ap/100 l,to ar! 24 K-477 3ap sr-33 ma 3011 AL 30 t t t t AL a 6 3 Otavanatu ar! sr AL 6 3 t TELJÄ V /8 V M P OTAVAKUJA V 1/ YYO YO Eteläpuisto Poistuva aava V 16 et 7 sr V TEATTERKUJA a VP ar! OTAVA- AUKO NORTAMON- PUSTO ap/100as, 70 l,to 75 K5002 a 150 AL-41 V u 5/ m40 RSTO RYTN AUKO Teatteriuja t 11 Nortamonpuisto V AL e=1.75 V TEATTERKATU POHJOSPUSTO K5001 sr KARHUNPÄÄ m V YK 44 K l,to 20% ap/110as 75 l,to AL 43 VP-1/s RAATHUONEENPUSTO AL-32 V LNNA r LNNA 1. V V 35 db 1/2V 35 db 1/ le a sr-25 le pr Y-8 K-33 sr sr i+y2 u1/4 u 2 TÄPUSTO t t AL-28 t l, to 20% ap K AL OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA : p ysä ö intitila TELJÄ KORTTEL (OSA) AL t p ysä ö intitila le a Pohjoispuisto 6 27 a V LSANKATU / / AL ar 7 3 Raatihuoneenpuisto l,to 30% 1ap/100as m2 1ap/70 l,to m2 9 as 30 db 40 0 a ar AL LPY AL ma a 8.5m Gallen-Kallelanatu a 1 SELM PALMGRENNKATU sr-14 VALTAKATU K LNNA 1. 1/ ma u V V t V t Selim Palmgreninatu 8 K / Antinatu sr-13 K 39 AL ap sr YH-1/s sr sr-15 sr-13 may 22 0 pr / VALTAKATU pr pr -2 pr sr-14 AL 25 r AL GALLEN-KALLELANKATU 16 t Valtaatu a 70 0 AL t t t AL t ap/100as m2 1ap/70l,to m v ap V AL sr-40 sr / AL 9 Liite V V V Rumpalin VP7 7 puisto RUMPALN P336 PUSTO AL ap/ t Liisanatu Antinatu / 10 V K pp r+ K as 1 100ap

26 Dnro KAUS/788/2013 VP , tar , LTE 5 Teljän (2.) aupunginosan orttelin 23 tonttien 79, 1080 ja 2080 asemaaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARONTSUUNNTELMA OSOTE TA MUU PAKANNUS ALOTE TA HAKJA Suunnittelualue sijaitsee Porin ydinesustassa, osoitteissa Pohjoispuisto 7, Länsipuisto 17 ja Otavanatu 8. Porin YH-asunnot Oy SUUNNTTELUALUE Suunnittelualue. etunimi.suunimi@pori.fi puh fasi Postiosoite: PL Pori Porin aupuni Kaupunisuunnittelu Valtaatu 4

27 2 Suunnittelualue sijaitsee Länsipuiston ja Pohjoispuiston risteysessä. Alue äsittää tontit , ja -79. Tonttien yhteenlasettu pinta-ala on m2. Alue muodostaa Porin irjastoorttelin eteläpuolison. Alueen sijainti puistoaselien risteysessä on eseinen ja näyvä. Samassa orttelissa suunnittelualueen anssa sijaitsevat Porin aupunginirjasto ja Porin seudun ansalaisopisto. Suunnittelualueen tontilla n:o 79 sijaitsevat Sataunnan museon ylläpitämä Luontotalo Ari (raennus v. 1928) seä Porin englanninielinen leiiouluyhdistys ja tasiasema vuosina raennetussa puuraennusessa (Äyrilä). Tontti 79 sisältyy Porin ansallisen aupunipuiston (2002) rajauseen. Tontin 1080 Otavanadun puoleisella rajalla sijaitsee vuonna 1854 valmistunut ysierrosinen, rapattu asuinraennus. Tontin sisäosassa sijaitsee v valmistunut puuraenteinen, 1 ½-errosinen asuinraennus. Tonttia rajaa pohjoisessa luvun loppupuolelta peräisin oleva pitänomainen sivuraennus, jossa on ollut asuntoja, paari ja hevostalli. Siipiraennusen alla sijaitsee holvattu ellari, jona taraa iää ei tiedetä. Kaii raennuset ovat nyyisin tyhjillään ja äyttämättöminä. Tontin n:o 2080 raennuset on purettu ja tontti toimii nyyisin pysäöintialueena. Tontin omistaa Porin YH-Asunnot Oy. Nyyisin pysäöintialueena toimivan tontin omistaa Porin aupuni. Tontin omistaa Porin aupuni. Vas: alue v.1968 Länsipuistosta uvattuna. Voitto Niemelä / Sataunnan Museon aristo. Oi: nyytilanne. LÄHTÖTEDOT Maauntaaava, Porin ansallinen aupunipuisto Sataunnan maauntaaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maauntaaavassa suunnittelualue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C1). Lisäsi alue on osoitettu aupuniehittämisen ohdevyöhyeesi (1), matailun ehittämisvyöhyeesi (mv2) ja Koemäenjoen joisuiston tulvarisin selvitysalueesi (se1). Kaavamuutosalue liittyy maauntaaavan merinnällä h2-16 osoitettuun maaunnalllisesti merittävään ulttuuriympäristöön (Porin ruutuasemaaavan puistoaselit. Puistoaseleita osee suunnittelumääräys: h2 Alueen ysityisohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen oonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja ehittämistä muaan luien avoimet viljelyalueet. Kaiista aluetta tai ohdetta osevista suunnitelmista ja haneista, jota oleellisestimuuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuuslausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti uuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon ohteen ulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot seä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja haneilla vaaranneta tai heiennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Puistoaselit ovat osa Porin ansallista aupunipuistoa (maauntaaavan merintä p). Kaupunipuisto on perustettu ympäristöministeriön päätösellä vuonna 2002 puistoalueen erityisten arvojen vaalimisesi.

28 3 Yleisaava Alueella on voimassa hyväsytty Porin antaaupungin yleisaava 2025 osayleisaava. Osayleisaava on oieusvaiutteinen. Osayleisaavassa alue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C). Suunnittelualue rajautuu etelässä Länsipuistoon, joa on osayleisaavassa osoitettu merinnällä S-1 (alue, jona raennusja ulttuurihistorialliset arvot tulee säilyttää aupuniuvassa). Ote yleisaavasta Asemaaava Suunnittelualueella on voimassa asemaaava n:o (vahv. Ympäristöministeriö ). Asemaaavassa alue on osoitettu opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialueesi (YO). Pysäöintinormi on 1 ap/200 m2. Aluetta osee aavamääräys: YO Opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialue. Korttelialueelle saa raentaa opetustoimintaa palvelevia raennusia, joihin saadaan sijoittaa iinteistön toiminnan annalta välttämättömiä asuntoja. Raennusten ellarierroseen saadaan sijoittaa tontin äyttötaroitusen muaisia tiloja, jota lasetaan errosalaan. Korttelialueelle tulee raentaa autopaioja vähintään 1 ap/200 m2. Tonttien ja yhteenlasettu raennusoieus on m2, josta on äytetty 500 -m2. Tontin raennusoieus on m2, josta on äytetty noin m2. Alueen suurimmat sallitut errosluvut ovat ja. Korttelin pohjoispuoli on asemaaavassa osoitettu ulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialueesi (YYO). Ote ajantasa-asemaaavasta SUUNNTTELUTEHTÄVÄ JA TAVOTTEET Porin YH-asunnot Oy on anonut alueelle aavamuutosta, jossa tontit n:o 1080 ja 2080 osoitettaisiin asuin- ja liieraentamiseen. Kaavamuutosen haija on esittänyt, että tontit yhdistetään ja että aupuni myy tontin n:o 2080 haijalle. Uudesi alueen raennusoieudesi haija on esittänyt errosalaneliömetriä ja alueen tulevan raentamisen oreudesi 5-6 errosta. Suunnittelutehtävänä on anomusen muaisesti tutia, voidaano alue asemaaavassa osoittaa asunto- ja liieraentamiseen ja laatia alueelle asemaaavan muutos, miäli reunaehdot aavan muuttamiselle täyttyvät. Tontin n:o 79 osalta ase-

29 4 maaavaa taristetaan raennusalaojen ja raennussuojelumääräysten osalta. Keseisen sijainnin taia suunnittelutehtävässä painottuvat toiminnalliset ja aupuniuvalliset teijät. Suunnittelualue liittyy ja osittain myös sisältyy Porin ansalliseen aupunipuistoon, ja sen sijainti aupuniraenteessa on näyvä. Alue on nyyisessä asemaaavassa varattu julisille raennusille. Ennen ysityisohtaisen suunnittelun aloittamista onin tarpeen selvittää aupungin ja valtion laitosten tilaja tonttitarpeita Porissa, jotta tiedetään mitä ilpailevia äyttötavoitteita tontteihin ohdistuu. Erityisesti samassa orttelissa toimivan irjaston ja ansalaisopiston laajennustarpeet artoitetaan. Alueella sijaitsee historiallista, 1800-luvulta periytyvää raennusantaa. Suunnittelutehtävä sisältää tontin historiallisen raennusannan inventoinnin. Raennusannan aavallisen suojelun tarve arvioidaan ja tarvittaessa raennusten unnostamisesta laaditaan ustannusarvio päätösenteon pohjasi. nventoinnin laatii Sataunnan Museo aavamuutosen haijan rahoitusella. Miäli toiminnalliset tai raennussuojelulliset seiat eivät estä alueen osoittamista asuin- ja liieraentamiseen, laaditaan alueelle asemaaavan muutos. Alueen eseisen ja näyvän sijainnin taia asemaaavan muutosen pohjasi laaditaan erilaisia aritehtisuunnitelmia ja raentamista tutitaan tarvittaessa pienoiallin avulla. Alustavasti aavan muuttamiselle ei ole ilmennyt ehdottomia raennussuojelullisia tai toiminnallisia esteitä. Ellei taremmissa selvitysissä muuta ilmene, tullaan alueen asemaaava muuttamaan. Tällöin huomio työssä esittyy aupuniuvallisiin seioihin, aavamuutosen pohjasi laadittujen aritehtisuunnitelmien laatuun ja suunnittelualueen sisäisten toiminnallisten ysymysten rataisuun. Asemaaavan muutosta laadittaessa uullaan alueen asuaita, yhdistysiä, yritysiä seä työhön osallisia aupungin ja valtion laitosia. Työn yleiset tavoitteet: - alueeseen ohdistuvien äyttötarpeiden selvittäminen - alueen suojeluarvojen selvittäminen - toiminnallisesti ja aupuniuvallisesti oreatasoisen suunnitelman luominen alueelle ja asemaaavan muuttaminen suunnitelmaan perustuen - suunnittelualueen rajautuminen ja osittainen sisältyminen ansalliseen aupunipuistoon huomioidaan suunnittelussa asianmuaisesti Asemaaavamuutosen sisältöä osevat tavoitteet - Kaavassa rataistaan alueen pysäöinnin järjestäminen. Tontilta n:o 2080 poistuu 35 nyyistä autopaiaa. Tavoiteltujen uusien asuntojen autopaiat osoitetaan tonteille 1080 ja Alueelle joudutaan todennäöisesti raentamaan pysäöintilaitos. Asuntoraentamisen vaatimia autopaioja ei sijoiteta Länsipuistoon tai Luontotalo Arin tontille Kaava annustaa atutason liietilojen ja työtilojen raentamiseen - suunniteltujen raennusten Länsipuiston ja Otavanadun puoleiset julisivut sopivat aritehtuuriltaan antaaupuniin. Raennuset liittyvät haritusti irjastoraennuseen ja luontotalo Arin raennuseen raennusoreusiensa ja julisivumateriaaliensa osalta. Raennusten maantaso- ja attoerrosten suunnitteluun ja toteutuseen iinnitetään erityistä huomiota. - Uudisraentaminen sovitetaan osasi irjastoorttelia siten, että muodostuva oonaisuus on aritehtonisesti edustava, mieleniintoinen ja arvoaalle paialle sopiva. Syntyvä oonaisuus riastaa Porin esustan aupuniuvaa ja lisää esustan vetovoimaa. - Alueella säilyy osia vanhasta raennusannasta tai historiallisia fragmentteja muistuttamassa alueen historiasta. Asemaaavan toteutusesta tehdään maanäyttösopimus. Asemaaavaa valmistellaan yhteistyössä aupunisuunnittelun ja aavamuutosen haijan seä haijan asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden anssa.

30 5 Sisäpihanäymä suunnittelualueelta Länsipuiston varren pysäöintiä AROTAVAT VAKUTUKSET Kaavamuutosen laadinnan yhteydessä arvioidaan mm. seuraavat asiat: - suunnitellun maanäytön vaiutus aupuniraenteeseen ja julisten toimintojen sijoittumiseen - raentamisen toiminnallinen ja aritehtoninen soveltuminen irjastoortteliin aupungin ydinesustassa - aavamuutosen vaiutuset aupuniuvaan mm. raennusten massoittelun, materiaalien ja errosluvun osalta - vaiutuset historialliseen raennusantaan - vaiutuset pysäöintitarpeeseen ja liienteeseen - liittyminen ympäröivään unnallisteniiaan - vaiutuset esustan vetovoimaan ja viihtyisyyteen Vaiutusten ollessa vähäisiä, arvioinnin suorittaa pääasiassa aavan laatija apunaan eri hallintountien asiantuntemus. Raennusannan inventoinnista vastaa Sataunnan Museo. OSALLSET VUOROVAKUTUS JA AKATAULU Tiedottaminen ja aineisto - suunnittelualueen ja naapuriiinteistöjen omistajat, asuaat ja yrityset - aii muut, joihin aavamuutos saattaa vaiuttaa - Satauntaliitto - teninen lautaunta - oulutuslautaunta - perusturvaesus - ympäristölautaunta - Pori Energia Sähöverot Oy - Pori Energia Oy Energiaysiö - DNA Oy, Länsi-Suomi - Sataunnan pelastuslaitos - Varsinais-Suomen ELY-esus - ympäristöministeriö (ansallinen aupunipuisto) - Sataunnan museo Asemaaavan muutosen eri vaiheista tiedotetaan ilmoituslehdissä, irjeitse osallisille seä aupunisuunnittelun internet-sivuilla Asemaaavamuutoseen liittyvää aineistoa on nähtävillä Porin aupunisuunnittelussa ja Porin aupungin internet-sivuilla. Asemaaavan muutosesta järjestetään osallisille esustelutilaisuus luonnosvaiheessa. Haneen alu ja vireilletulo Haneen vireilletulosta ilmoitetaan uulutusella sanomalehdissä talvella 2013, internetissä ja irjeellä osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä aupunisuunnittelussa, jonne hanetta osevat irjalliset ja suulliset mielipiteet voi esittää. Asemaaavan muutosesta järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Miäli osallinen atsoo, että esim. osallistumisen laajuus tai vaiutusten arviointi ei ole riittävä tai on puutteellinen, voi hän esittää asian taristamista ja orjaamista OAS:aan. Osallinen voi esittää myös pyynnön ELY-esuselle neuvottelun järjestämisestä osallisen, unnan ja ELY-esusen esen, jos neuvottelu unnan ans-

31 6 sa ei tuota tulosta. Selvityset Kaavamuutoseen liittyvien selvitysten laadinta ja alueen yleissuunnittelu aloitetaan haneen vireilletulon yhteydessä. Aluetta osevista osateijöistä selvitetään: - alueeseen ohdistuvat ilpailevat äyttötarpeet - unnallisteniia - liiennevero - historiallisen raennusannan äyttö ja suojeluarvot Selvitysiä täydennetään työn edetessä. Samanaiaisesti selvitysten laadinnan anssa aloitetaan alueen luonnostasoinen aritehtisuunnittelu. Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Asemaaavaehdotusen hyväsyminen Aiataulu Luonnosvaiheessa alueelle laaditaan asemaaavaluonnosia. Luonnosvaiheen aineisto asetetaan valmistuttuaan nähtäville 14 vr ajasi. Luonnosen nähtävilläolosta ilmoitetaan uulutusella sanomalehdissä, internetissä ja irjeellä osallisille. Kaavaluonnos on nähtävänä aupunisuunnittelun internet-sivuilla ja aupunisuunnittelussa. Nähtävilläoloaiana osalliset voivat esittää aupunisuunnittelulle aavaluonnosaineistoa osevia suullisia ja irjallisia mielipiteitä. Palautteen pohjalta aavaluonnosvaiheen aineisto täydennetään asemaaavaehdotusesi. Kaupunginhallitusen äsittelyn jäleen asemaaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävänä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja mahdollisten muistutusten teemistä varten. Lausuntojen, muistutusten ja neuvottelujen perusteella tehdään tarvittavat orjauset asemaaavaehdotuseen. Tavoitteena on saada asemaaavaehdotus KH:n ja KV:n äsittelyyn vuonna Kaupunginhallitus esittää aupunginvaltuustolle asemaaavaehdotusen hyväsymistä. Kaupunginvaltuuston päätösestä on mahdollisuus tehdä valitus Turun hallinto-oieuteen ja edelleen oreimpaan hallinto-oieuteen. Kuulutus vireilletulosta ja luonnosvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo talvi 2013 Yleissuunnittelun äynnistäminen talvi 2013 Asemaaavaluonnosen nähtävilläolo sysy 2014 Luonnosvaiheen vuorovaiutusten arviointi ja asemaaavan muutosehdotusen valmistelu Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi Asemaaavan muutosehdotus aupunginhallitusessa ja aupunginvaltuustossa v Aiatauluarvio riippuu mm. suunnittelun estosta, maanomistusysymysten rateamisesta, aavaan ohdistuvista muistutusista ja valitusista seä muista vastaavia lisäselvitysiä vaativista seioista. Palaute ja yhteystiedot Suulliset ja irjalliset palautteet seä aavoitusen etenemisen tiedustelut voi osoittaa aupunisuunnitteluun aavan laatijalle: aavoitusaritehti Miro Laurinen, (02) seä aupunisuunnittelun neuvontaan puh. (02) , äyntiosoite Valtaatu 4 (7 rs). Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa aavan laatijoille nähtävilläolon loppuun saaa. Kaupunisuunnittelupäälliö Olavi Mäelä

32 ALLEN-KALLELANKATU V AL-40 1ap/100as 70l,to,yo /5 5 7 Otavanatu l,to,yo 6 6 m 2 OTAVANKATU / a 35 dba 6 5 ma V 1200 AL ajo dba a t 30 AL V V ma 1ap/100as,l,to V 1/ YYO /2 sr-45 u1/3 400 sr l,to 30% a V u1/ le sr u1/2 V u 5/ m40 TELJÄ Y : RSTO RYTN AUKO 300 POHJOSPUSTO m YK 150 K5001 sr r-1 K500 KARHUNPÄÄ Pohjoispuisto V ASEMAKAAVAEHDOTUS TELJÄ 2. KORTTEL (OSA) Liite

33 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET- JA MERKNNÄT AL-71 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Liie- ja toimistotilat tulee sijoittaa asuntojen alapuolelle. Länsipuistoon rajautuvan asuinraennusen maantasoerrosesta yli 40% tulee olla liie-, toimisto- tai asuaiden yhteisti laa. Asuaiden yhteistilat uten pesutuvat, uivaushuoneet, saunat ja harrastetilat seä asuntojen ulopuoliset varastotilat, jätehuoneita luuun ottamatta, saa raentaa aavassa osoitetun errosalan lisäsi. Asu aiden autopai at tulee si joittaa tontille. Raennus ten aupuniuvaa muodostavi in pii rteisiin tulee iinnittää erityistä huomiota. Kadun puoleiset parveeet toteutetaan sisäänvedettyinä tai siten, että parveeet muodostavat yhtenäisen julisivuraenteen oo seinän mitalle. Asuinraennusten attomuoto on tasaatto tai loiva pulpettiatto. Asuinraennusten pääasiallinen julisivumateriaali on rappaus. Parveeiden sisäseinät voivat olla myös puuta. Otavanatua rajaavien julisivujen suunnittelussa huomioidaan viereisen irjastoraennusen räys täs oreus (~+19,00 m). Raennus ten lipat ja ato set s aavat tonti n sis ällä ulottua raennusalan ulopuolelle. Tontilta tulee olla luontev a uluyhteys viereis elle Y-13 orttel ialueelle. Tas oerot tontin rajoilla tulee mais emoida huolell isesti tuimuureja, portai ta ja istutusia äyttäen. Tonttia osevaan raennuslupahaemuseen tulee liittää pihasuunnitelma, jossa on esitetty mm. pi hamateriaal it, istutuset, valaistus se ä py säöi nnin ja jätehuol lon järj estely t. Y-13 Yleisten raennusten orttelialue. Kortteli alueelle saa raentaa ulttuuri- ja opetus toimintaa palvelevia raennusia. Tontille s aa s ijoittaa enintään as i asuntoa. ma Maanalainen tila. Raennuseen jätettävä uluauo. Nuoli osoittaa raennusalan sivun, johon raennus on raennettava iinni. 35 dba Merintä osoittaa raennusalan sivun, jona puoleisten raennusen uloseinien seä iunoiden ja muiden raenteiden äänieristävyyden liiennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. le Leii- ja oleselualueesi varattu alueen osa. Alueen osa, jolle saa sij oittaa ato sen. ajo Ajoyhteys. stutettava alueen osa. Torimaisesti äsiteltävä alueen osa. a Auton säilytyspaian raennusala. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 1ap/100as,l,to Merintä osoittaa, uina monta autopaiaa asunto (as), liie (l), toimisto (to) errosalaneliömetriä ohden on raennettava. sr-45 Kaupuniuvan annalta täreä raennus. Maanäyttö- ja raennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, ettei raennusta saa puraa. Raennusessa suoritettavien orjausten tulee olla sellai sia, ettei ra ennusen raennustai teelli sta, historilli sta tai aupun iuvallista arvoa turmell a. 1 Sitovan tonttijaon muaisen tontin raja ja numero. 3 m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Eri aavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. Ohjeellinen tontin raja. 2. Kaupunginosan numero. TELJÄ Kaupunginosan nimi. 23 Kortteli n numero Raennusoieus errosalaneliömetreinä. l,to 30% Merintä osoi ttaa, uin a monta pros entti a raennusoieudesta saadaan äyttää lii e- ja toimistotiloja varten. V Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. 1/2 Murtolu u roomalais en numeron edes sä, os oittaa ui na s uuren osan raennusen suuri mman errosen alasta saa ellarierrosessa äyttää errosalaan luettavasi tilasi. u 1/2 Murtolu u roomalais en numeron jäljes sä osoittaa, uina suuren osan raennusen suurimman errosen alasta ullaon tasolla saa äyttää errosalaan lasettavasi tilasi Raennu sen julisi vupinnan j a ves iaton lei aus ohdan yli n oreusas ema. Raennus ala. t Raennusala, jolle saa sijoittaa talousraennusen. Tähän asemaaavaarttaan liittyy asemaaavan selostus ja tonttijao. Tämän asemaaavan alueella tonttijao laaditaan sitovana ja se sisältyy osittain asemaaavaan. Käsittelyt: Aloituspvm MRL 63 oas Aloituspvm Luonnos näht MRL 63 oas Suunnittelija Suunn.avus taja Miro Laurinen Satu Lindqvist KAUPUNKSUUNNTTELU Kaav atunnus Säil.nro Pvm Pvm Tarastanut Kaupunisuunni ttelupäälli ö Olavi Mäelä Pohjaartta täyttää annetun aavoituittausasetusen 1284/99 vaatimuset. Kaupungingeodeetti Koordinaattijärjestelmä ETRS GK-22 Koreusjärjestelmä N2000 ASEMAKAAVAN MU UTOS KOSKEE PORN KAUPUNGN TELJÄ 2. KAUPUNGNOSAN KORTTELA 23 (OSA) TONTTEJA 1080, 2080 ja 79 TONTTJAON MUUTOKSELLA MUODOSTUU TELJÄ 2. KAUPUNGNOSAN KORTTELN 23 TONTT 1 PORN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU POR N KAUPUN GN TELJÄ 2. KAUPUNGNOSAN KORTTEL 23 (OSA) Kalervo Salonen

34 lmauva etelästä ja näymä puistoaseleiden risteyseen. Aritehtitoimisto HMV Oy 2014/ Teljän 2. aupunginosan orttelin 23 tonttien 79, 1080 ja 1080 asemaaavan muutos HAVANNEPRROKSET LTE 7

35 Näymä Otavanadulta. Kaavaluonnosvaihtoehto 1 (Liusian raennusen puraminen) Näymä Otavanadulta. Kaavaluonnosvaihtoehto 2 (Liusian raennusen säilyttäminen) Vertailevat atunäymät Otavanadulta. Jatotyön pohjasi valittiin ylempi (vaihtoehto 1), jossa Otavanatua rajaava ns. Liusian talo orvataan uudisraennusella. Aritehtitoimisto HMV Oy 2015.

36 Asemapiirrosluonnos. Aritehtitoimisto HMV Oy Näymä lounaasta. Aritehtitoimisto HMV Oy 2015.