ASEMAKAAVAN SELOSTUS (valmisteluvaihe) Helletorpankatu 31

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS (valmisteluvaihe) Helletorpanatu 31 Hyvinään aupungin 18. aupunginosan, Nummenäri, asemaaavamuutos osassa orttelia :021 HYVINKÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUS

2 HELLETORPANKATU 31 (osa orttelista 1731) Asemaaava 18:021 SISÄLLYS: 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi, tunnistetiedot ja taroitus Käsittelyvaiheet Suunnittelualueen sijainti Luettelo liitteistä Luettelo aavaa osevista asiairjoista, taustaselvitysistä ja lähdemateriaalista Tiivistelmä OSALLISET, VUOROVAIKUTUS JA ASEMAKAAVAPROSESSI Osalliset Alustava asemaaavaprosessin aiataulu LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE Suunnittelun tarve, tavoite, äynnistyminen ja sitä osevat päätöset Alueen nyytilanteen yleisuvaus, yhdysuntaraenne ja aupuniuva Luonnonympäristö, viristys, maaperä ja hulevedet Raennettu ympäristö, ulttuuriympäristö, palvelut, liienne, unnallisteniia ja ympäristön häiriöteijät Työpaiat Voimassa olevat aavat Maauntaaava Yleisaava Asemaaava Poieamiset asemaaavasta Maanomistus Pohjaartta, tonttijao, raennusjärjestys ja mahdolliset raennusiellot ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemaaavanmuutosen aloitus Tavoitteet ja aavoitusen vireilletulo Vuorovaiutus Lähtöohtien asettamat tavoitteet Lähtöohtien luomat selvitystarpeet ja aavan vaiutusten arviointimenetelmät Valmisteluvaihe Vuorovaiutus ja saatu palaute Suunnittelurataisun valinta, uvaus ja perustelut Ehdotusvaihe (tarentuu myöhemmin) Vuorovaiutus ja saatu palaute Suunnittelurataisun valinta, uvaus ja perustelut Hyväsymisvaihe (tarentuu myöhemmin) Hallinnollinen äsittely ASEMAKAAVAN KUVAUS (tarentuu myöhemmin) Suunnittelurataisu Kaavan raenne ja aluevarauset Mitoitus Nimistö ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET

3 6.1. Yhdysuntaraenteeseen, raennettuun ympäristöön ja eologisuuteen Väestöön, terveyteen ja sosiaalisiin oloihin Palveluihin, talouteen seä liienteeseen ja turvallisuuteen Kulttuuriin, ympäristöön, viristyseen, luontoon, maisemaan ja viihtyvyyteen Ympäristön häiriöteijät ja laatua osevien tavoitteiden toteutuminen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Kaavan nimi, tunnistetiedot ja taroitus Kaavan nimi: Helletorpanatu 31 Kaavan tunnusnumero: 18:021 Diaarinumero: 155/2019 Asemaaavamuutos osee: 18. aupunginosan (Nummenäri) orttelin 1731 osaa Asemaaavamuutosella muodostuu: 18. aupunginosan (Nummenäri) orttelin 1731 osa ja atualue Kaavan laatija: Hyvinään aupuni Kaavoitus Kanurinatu 4 6, PL HYVINKÄÄ Yhteyshenilöt: Kaavasuunnittelija Janne Oittinen p Kaavoituspäälliö Anitta Ojanen p Kaava-avustaja Virpi Sota p etunimi.suunimi@hyvinaa.fi Asemaaavamuutosen tavoitteena on tutia mahdollisuus haijan omistaman tontin äyttötaroitusen muuttamiseen ja mahdollistaa tontin jaaminen. Asemaaavan ajantasaisuus taristetaan tämän asemaaavan yhteydessä asemaaavan muutoshaemusta laajemmalta alueelta. Asemaaavamääräysiä on taroitus muuttaa vastaamaan nyyisiä äyttötaroitusia ja esustaajaman osayleisaavaa Käsittelyvaiheet Kaupunginhallitus Vireilletulouulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) Asemaaavan valmisteluaineisto nähtävänä (MRL 62, MRA 30 ) Kaupunginhallitus - Asemaaavaehdotus julisesti nähtävänä - (MRL 65, MRA 27 ) Kaupunginhallitus hyväsynyt Suunnittelualueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee 18. eli Nummenärjen aupunginosassa Veiarinadun pohjoispuolella, valtatien 3 itäpuolella. Suunnittelualue sijaitsee noin 3,5 ilometrin etäisyydellä Hyvinään 4

5 esustasta lounaaseen. Aluetta rajaavat Veiarinatu, Helletorpanatu ja Nurmijärventie, eli seututie 130. Muutosalue äsittää yhdesän iinteistöä ja on pinta-alaltaan noin m². Suunnittelualueella sijaitsee muun muassa huoltoasema, lounasravintola, autoauppoja ja teollisuusraennusia. Kuva 1. Kuvassa suunnittelualueen liimääräinen sijainti meritty punaisella Luettelo liitteistä Liite 1 Asemaaavan seurantalomae (liitetään myöhemmin) Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 3 Asemaaavan muutosluonnos Liite 4 Tiivistelmä valmisteluvaiheen palautteista, mielipiteistä, lausunnoista seä aupungin niihin antamat vastineet (liitetään myöhemmin) Liite 5 Asemaaavan muutosehdotus (liitetään myöhemmin) Liite 6 Tiivistelmä muistutusista ja lausunnoista seä aupungin niihin antamat vastineet (liitetään myöhemmin) 1.5. Luettelo aavaa osevista asiairjoista, taustaselvitysistä ja lähdemateriaalista Geologian tutimusesus (GTK), Maanamara palvelu. Saatavissa: Hyvinään aupungin Oili-tietopalvelusta: o Johtotiedot o Kantaartta o Maanomistus o Kiinteistöt o Kaavoitus: Ajantasa-asemaaava, raennusieltoalueet, osayleisaavat o Ympäristö: luonto, meluselvitys 2003, meluselvitys 2012, pohjavedet 2014, sadevedet 2009 Yhdysuntaraenteen seurannan aineistot (YKR). YKR/SYKE ja TK

6 Pienen energiatuotantolaitosen ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään reisteröintiä varten, Veiarin lämpöesus, Hyvinään Lämpövoima Oy, 2015 Hyvinään aupungin liiennejärjestelmäsuunnitelman teninen raportti luonnos Nimien historiallinen tausta, Hyvinään aupuni, aavoitusysiö, 2014 Hyvinään aupungin nimiooelmat. Kotimaisten ielten tutimusesus (Kotus), Sira Lastuvuori 1961, Anja Kosela 1973 Hyvinään liiennemalli, Strafica, Hyvinään aupuni Kesustaajaman osayleisaava Hyvinään aupungin aavoitusohjelma (KH ) Hyvinään aupungin aavoitusatsaus 2019 (KV tiedosisaanti ) Hyvinään aupungin peliirja, Kaupunginstrategia vuosille Hyvinään aupungin raennusjärjestys (KV ) Hyvinän aupuni ja Putonen L Hyvinään esustaajaman ulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, (KV ) Hyvinään liiennejärjestelmäsuunnitelma, teninen raportti, luonnos Hyvinään seudun historia, Olavi Junnila, 1998 Hyvät, pahat ja hyvinääläiset. Hyvinään seudun historia, Anu Lahtinen, 2017 Kunnan osoitejärjestelmä. Ohjeet ja suositus, Suomen Kuntaliitto, 2006 Suomen ympäristöesus ja ELY-esuset, Maaperän tilan tietojärjestelmä (MATTI) Strava Global Heatmap palvelu, Strava. Saatavissa: Tiivistelmä Erlate Oy on haenut helmiuussa 2019 asemaaavan muutosta, joa osee 18. aupunginosan, Nummenäri, orttelin 1731 osaa. Asemaaavamuutosen tavoitteena on muuttaa alueen äyttötaroitusta mahdollistamaan automyymälä seä mahdollistaa tontin lohominen. Alueen asemaaava on vuodelta 1980 ja suunnittelualue on toteutunut poieuslupien avulla. Poieamiset ovat oseneet pääasiassa äyttötaroitusesta poieamista. Maanäyttö- ja raennuslain 51 ja 60 muaan unnalla on velvollisuus seurata asemaaavojen ajantasaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemaaavojen uudistamisesi. Asemaaavan ajantasaisuus taristetaan tämän asemaaavan yhteydessä asemaaavan muutoshaemusta laajemmalta alueelta. Asemaaavamääräysiä muutetaan vastaamaan nyyisiä äyttötaroitusia ja esustaajaman osayleisaavaa Suunnittelualue on aavamuutosen haijan omistusessa, Hyvinään aupungin omistusessa seä ysityisessä omistusessa. Suunnittelualue sijaitsee osittain yhden Seveso III-diretiivin muaisen laitosen onsultointivyöhyeellä. Vyöhye ei ole suojaetäisyys laitosen ja muun toiminnan välillä, vaan se ilmaisee etäisyyden laitosesta, jona sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Konsultointivyöhye pitää huomioida alueita asemaaavoitettaessa tai raennettaessa. Asemaaavamuutos laaditaan aupungin omana työnä. Asemaaavan orttelialueille on laadittava erillinen tonttijao. Kaavoitus on tullut vireille uulutusella , jona yhteydessä julaistiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä OSALLISET, VUOROVAIKUTUS JA ASEMAKAAVAPROSESSI Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava aavoitusesta sillä tavoin, että niillä joita asia osee, on mahdollisuus seurata aavoitusta ja vaiuttaa siihen. (MRL 6 ) Osallistua voi joaisessa aavaprosessin vaiheessa joo suullisesti tai irjallisesti. Toivomme sähöistä osallistumista osoitteeseen: irjaamo@hyvinaa.fi 6

7 2.1. Osalliset Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asuaat seä muut mahdolliset alueen seä lähiympäristön äyttäjät Viranomaiset o Kesi-Uudenmaan pelastuslaitos o Turvallisuus- ja emiaalivirasto, Tues o Uudenmaan elineino-, liienne- ja ympäristöesus o Uudenmaan liitto Hyvinään aupungin viranomaiset o Raennusvalvonta o Kuntateniian suunnittelu o Viheralueiden suunnittelu o Tonttipalvelut o Hyvinään Vesi o Ympäristöesus o Liiennesuunnittelu Asiantuntijaviranomaiset o Hyvinään Lämpövoima Oy o Caruna Oyj o Telia Oyj o Elisa Oyj o DNA Palvelut Oy Muut yhteisöt ja tahot, joiden oloihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa. Osallisia voivat olla myös aii untalaiset, joita alueen ehittäminen iinnostaa Alustava asemaaavaprosessin aiataulu Alla on esitetty aavaprosessi alustavine aiatauluineen seä milloin ja miten voi osallistua. Osallistumisesta on errottu myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa liitteessä 2. Osallistua voi joaisessa aavaprosessin vaiheessa. Palaute tulee antaa irjaamon autta osoitteella: Hyvinään irjaamo, PL 86/ Kanurinatu 4-6, Hyvinää tai irjaamo@hyvinaa.fi Toivomme sähöistä osallistumista. 7

8 Kaavan vaihe Suunnitteluprosessi Osallistumismahdollisuus Aloitusvaihe 05/2019 Kaupunginhallitus päättää aavan valmistelun aloittamisesta ja aava uulutetaan vireille. Osallistumis- ja arviointi suunnitelma julaistaan vireille tulon yhteydessä. Osallisilla mahdollisuus antaa palautetta suunnittelun lähtötiedoista (MRL 63 ) Valmisteluvaihe 09/2019 Kaavaluonnos asetetaan nähtäville 30 päivän ajasi Osallisilla mahdollisuus antaa mielipide aavaluonnosesta (MRL 62 ja MRA 30 ) Ehdotusvaihe Loppuvuosi/2019 Kaupunginhallitus hyväsyy aavaehdotusen julisesti nähtäville 30 päivän ajasi. Osallisilla mahdollisuus jättää muistutus aavaehdotusesta. Tarvittavat lausunnot pyydetään (MRL 65 ja MRA 27 ) Hyväsymisvaihe Vuodenvaihe/ Kaupunginhallitus hyväsyy aavan Valitusmahdollisuus on 30 pv uluessa Helsingin hallinto-oieuteen (MRL 188 ) 3. LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE 3.1. Suunnittelun tarve, tavoite, äynnistyminen ja sitä osevat päätöset Maanomistajat ovat jättäneet asemaaavamuutoshaemusen Haijoiden toiveena on mahdollistaa automyymälän raentaminen alueelle seä nyyisen suuren jaaminen pienemmisi tonteisi. Haijat täydentäneet haemustaan Haijan taroitusena on, että asemaaavan muutosen jäleen nyyinen iinteistö voidaan lohoa useammasi iinteistösi. Tämä vaatii myös olemassa olevien ajoliittymien muuttamista. Maanäyttö- ja raennuslain 51 ja 60 muaan unnalla on velvollisuus seurata asemaaavojen ajantasaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemaaavojen uudistamisesi. Asemaaavan tavoitteena on huolehtia asemaaavan ajantasaisuudesta aavahaemus aluetta laajemmalla alueella. Asemaaavamuutos on mainittu aavoitusatsausessa 2019, mutta ei aavoitusohjelmassa vuosille Kaupunginhallitus on päättänyt oousessaan äynnistää asemaaavamuutostyön. Asemaaavamuutos on uulutettu vireille Alueen nyytilanteen yleisuvaus, yhdysuntaraenne ja aupuniuva Suunnittelualue sijaitsee Nummenärjen aupunginosassa, joa sijaitsee noin 3,5 ilometrin päässä esustasta. Suunnittelualueen lähiympäristö on pääasiassa teollisuus- ja varastoraentamista, mutta suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee myös asutusta. Suunnittelualue äsittää yhdesän 8

9 iinteistöä oonaan. Alueella sijaitsee luuisia autoauppoja, teollisuus- ja varastoraennusia seä huoltoasema luonasravintoloineen. Alueen aupuniuva on teollisuusheninen, jossa etäisyydet ovat pitiä, aitoja on paljon ja paripaiat ovat täynnä autoja. Alueella ei ole merittävästi asvillisuutta. Muutosalue äsittää yhdesän iinteistöä ja on pinta-alaltaan noin m². Kuva 2. Suunnittelualue esällä Luonnonympäristö, viristys, maaperä ja hulevedet Suunnittelualueella ei ole merittävästi puustoa eiä muuta asvillisuutta. Suunnittelualueella oleva puusto on lehtivaltaista, paitsi alueen eteläosassa huoltoaseman eteläreunassa on mäntyrivistö. Alueen avonaisuudesta johtuen, alueella ei ole merittävästi suojaa tuulelta eiä auringolta. Voimassa olevassa asemaaavassa on meritty laajalti istutettavan alueen osaa ja istutettavan alueen osaa, jolle on istutettava puuistutusia, mutta nämä ovat laajalti jääneet toteutumatta ja niitä on avennettu. 9

10 Kuva 3. Kuva suunnittelualueelta elouussa Suunnittelualueen nyyinen paiallinen viristysarvo on vähäinen. Mutta alueesta varsinin atualueet ovat atiivisessa liiuntaäytössä osana laajempaa reitistöä. Käyttäen avointa ja ilmaista paiatietoa, joa on erätty Strava nimisellä liiuntaseurantasovellusella, voidaan päätellä, että maantie 130 ja Helletorpanatu ovat atiivisessa äytössä ainain Stravan äyttäjillä. Strava edustaa tietenin vain osaa ihmisistä, mutta datan perusteella voidaan olettaa, että maantie 130 on atiivisessa äytössä juosijoilla ja pyöräilijöillä. Maantie 130 on Stravan datan perusteella varsinin hyvin atiivisessa äytössä pyöräilijöillä. Helletorpanatu on myös atiivisessa äytössä juosijoilla ja pyöräilijöillä, mutta ei yhtä atiivisessa äytössä, uin maantie 130. Stravan data edustaa avointa dataa viimeiseltä ahdelta vuodelta ja sitä päivitetään uuausittain. Suunnittelualue on pääasiassa tasaista maastonmuodoiltaan. Maanpinta on oreammalla suunnittelualueen oillisosassa ja viettää ohti suunnittelualueen eteläosaa. Alueen maaperä on pääasiassa savea, mutta alueella on myös hieman hieamoreenia. Laajemmassa mittaaavassa, alue sijaitsee I Salpausselän luoteispuolella laajemmalla savioalueella. 10

11 Kuva 4. Ote alueen maaperäartasta, suunnittelualue esellä otetta. GTK, Maanamara-tietoanta, maaperä 1:20000 / 1:50000 ( ). Suunnittelualue on N2000-oreusjärjestelmän muaisten oreusäyrien metrin välillä, un oreusäyriä taristellaan oordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 (EPSG:3879). Ilmastonmuutosen ja siitä johtuvien sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen tulevaisuudessa asvattavat minä tahansa pinnoitetun alueen hulevesiä. Hulevedellä taroitetaan ovilta pinnoilta muodostuvia sade- ja sulamisvesiä. Suunnittelualueella on paljon pinnoitettuja pintoja, joillain tonteilla voidaan silmämääräisesti arvioida olevan jopa yli 90 % olevan pinnoista olevan pinnoitettuja. Raennusten atot ja suuret pysäöintialueet uvaavat aluetta hyvin. Alueen maaperä on savea, joa on huonosti vettä johtavaa. Maaperän huonon veden johtavuuden taia hulevesien imeyttäminen ei välttämättä ole mahdollista. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella, mutta on lähimmillään noin 250 metrin päässä I luoan pohjavesialue (tunnus: ). Kyseessä on alueluoa 1E:n pohjavesialue, joa on vedenhanintaa varten täreä pohjavesialue, jona pohjavedestä pintavesi- tai maaeosysteemi on suoraan riippuvainen. Suunnittelualue uuluu oonaan Hyvinäänylän pohjavedenottaman vaiutusalueeseen. Suunnittelualueella on muutama oja tonttien rajoilla. Suunnittelualueesta noin 300 metrin päässä etelässä virtaa Vantaanjoi Raennettu ympäristö, ulttuuriympäristö, palvelut, liienne, unnallisteniia ja ympäristön häiriöteijät Suunnittelualueen sijaitsee teollisuusalueella ja sen läheisyydessä on Nummenärjen asuinalue, jossa on pääasiassa 1970-luvulla valmistuneita rivitaloja. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä Nurmijärventie, eli seututie 130 ja valtatie 3. Suunnittelualueelta on hyvät liienneyhteydet Läntiselle yhdystielle, seä seututietä 130 ja valtatie 3 pitin etelään Helsiniin päin ja pohjoiseen ohti Tamperetta. Korttelialueen liienneliittymät ovat seä Helletorpanadulle että Veiarinadulle. Suunnittelualueelle ei ole ulttuuriympäristön hoitosuunnitelman ohteita, mutta suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Veiarin rivitaloalue on Hyvinään esustaajaman ulttuuriympäristön hoitosuunnitelman (2013) ohde 108. Alueella ei ole tunnettuja muinaismuistoja ja alue ei uulu ulttuuriympäristön listausiin eiä RKY-ohteisiin. Alueelle ei myösään ole raennusperintöreisterin suojeltuja ohteita. Vuonna 2008 iltahuipputuntina Helletorpanadulla on liiunut noin 70 ajoneuvoa tunnissa, seututiellä 130 liiuu samaan aiaan noin 200 ajoneuvoa tunnissa ja valtatiellä 3 noin 2000 ajoneuvoa tunnissa. Vuoden 2030 ennuste arvioi Helletorpanadulle noin 120 ajoneuvoa tunnissa, 11

12 seututiellä 130 liiuisi noin 260 ajoneuvoa tunnissa ja valtatiellä 3 noin 3000 ajoneuvoa tunnissa. (Hyvinään liiennejärjestelmäsuunnitelma, teninen raportti, luonnos ) Helletorpanadun liiennemäärä on liiennemallin muaan nyyisillään noin 1400 ajoneuvoa aripäivänä välillä Lohjatie - Veiarinatu. Liiennemalli ennustaa Helletorpanadun liiennemäärän asvavan noin 1900 ajoneuvoon aripäivänä vuonna 2025 ja 2000 ajoneuvoa aripäivänä vuonna Vastaavasti seututiellä 130 nyyään liiuu noin 4200 ajoneuvoa aripäivänä. Liiennemalli ennustaa seututien 130 liiennemäärän lasevan noin 3900 ajoneuvoon aripäivänä vuonna 2025 ja nousevan taaisin 4400 ajoneuvoon aripäivänä vuonna (Hyvinään liiennemalli, Strafica, 2015) Alueelle on raennettu unnallisteniia. Pääasiassa unnallisteniia ulee Veiarinadun ja Helletorpanadun alla, mutta myös tonteilla on itsessään unnallisteniian johtoja. Alue uuluu auolämpöveroon, alueella on jäteviemäröinti, hulevesiviemäröinti ja vesijohdot. Suunnittelualueen vanhimmat raennuset ovat 1980-luvun alusta ja uusimmat ovat 2010-luvun alusta. Kesällä 2019 alueella raennettiin ahta uutta raennusta. Raennusanta on pääasiassa ysi errosista hallimaista raentamista, osa raennusista on toimistotiloiltaan asierrosisia. Raennuset ovat suuria massaltaan. Alueen sisällä ulee useita reittejä, jota yhdistävät iinteistöt toisiinsa. Suunnittelualueen itä-, länsi- ja eteläosissa aava-alueen reunassa ulee evyen liienteen väylät. Suunnittelualueella asuu muutama henilö, joa johtuu voimassa olevan asemaaavan määräysestä, jossa niin sanottu talonmiehen asunto on sallittu. Alueella on paljon autoalaan liittyvää palvelutoimintaa ja ysi lounasravintola. Lounasravintola palvelee aavamuutosalueen ja sen välittömässä läheisyydessä työsenteleviä henilöitä. Kuva 5. Raeisuusartta suunnittelualueelta (punaisella) ja sen välittömästä läheisyydestä. Muutosalueen orttelin 1731 raennusoieus on voimassa olevassa asemaaavassa osoitettu e- luvulla, joa on e=0,50. Kaava-alueella on paljon toteutumatonta raennusoieutta, esimäärin hieman yli 50 %. Kosa alueen raentaminen on pääasiassa ysierrosista, voidaan olettaa, että alueen täydentyminen tulee lisäämään vettä läpäisemättömiä pintoja, ellei olemassa olevia ysi errosisia hallimaisia raennusia orvata useampi errosisilla raennusilla. Seveso III Suunnittelualue sijaitsee osittain Seveso III-diretiivin muaisen laitosen onsultointivyöhyeellä. SEVESO III laitos on Hyvinään Lämpövoima Oy:n Veiarin biolämpöesus. Laitosen muutos 12

13 on valmistunut vuonna 2015, laitos itsessään on vuodelta Kohteen onsultointivyöhye on 500 m iinteistön rajasta ja yseessä on lupalaitos. Vyöhye ei ole suojaetäisyys laitosen ja muun toiminnan välillä, vaan se ilmaisee etäisyyden laitosesta, jona sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Konsultointivyöhye pitää huomioida alueita asemaaavoitettaessa tai raennettaessa. Kuva 6. Seveso III-ohde onsultointivyöhyeineen. Seveso III-ohteen teho on alle 50 MW ja sen toiminta ei vaadi ympäristölupaa, mutta se täytyy lain nojalla reisteröidä. Toiminta on lain nojalla reisteröity Hyvinään aupungin ympäristöesuseen vuonna Laitosessa on neljä attilaa, joista olme toimii öljyllä ja ysi puupelletillä. Laitos äyttää pääpolttoaineena puupellettiä, mutta öljyä äytettään mm. talvella huippuuormitustilanteissa. Laitosen alueella varastoidaan öljyä ja pellettiä. Melu Liienneviraston vuoden 2012 meluselvitysen muaan valtatie 3:n aiheuttama melu ulottuu suunnittelualueelle. Melu aiheuttaa suunnittelualueelle päivällä (7-22) melutason on alueen lounaisosassa LAeq db, alueen oillisosassa LAeq db ja suurin osa alueesta melutaso on joo LAeq tai db. Vastaavasti öisin (22-7) alueella melutason on alueen lounaisosassa LAeq db, alueen oillisosassa LAeq db ja suurin osa alueesta melutaso on joo LAeq tai db. 13

14 Kuva 7. Suunnittelualueen melutasot päivällä (7-22). PIMA Hyvinään esustaajaman osayleisaavassa 2030 on suunnittelualueelle meritty asi mahdollisesti pilaantunutta maa-aluetta (PIMA). Asiaa tarasteltiin taremmin maaperän tilan tietojärjestelmästä (MATTI). Suunnittelualueen pohjoisosassa on aiaisemmin sijainnut polttoaineen jaeluasema, jona toiminta on laannut. MATTI-reisterin muaan toimita on lopetettu ja ohteella ei ole puhdistustarvetta. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsee polttoaineen jaeluasema, joa on vielä toiminnassa Työpaiat Suunnittelualueella on paljon yritysiä. Alueella on useampi autoauppa, mutta alueella on myös teollisuusyritysiä ja tuuauppaa. Näiden lisäsi alueella on myös huoltoasema, jona yhteydessä on lounasravintola. Yhdysuntaraenteen seurannan aineistot (YKR) perusteella Veiarin teollisuusalueella oli vuonna 2015 noin 450 työpaiaa. Alueen työpaiojen määrä on ollut vuodesta 1990 asti nousussa, jolloin Veiarin teollisuusalueella oli noin 150 työpaiaa. Huipussaan alueen työpaiojen määrä on ollut vuonna 2010, jolloin alueella oli yli 500 työpaiaa. YKR aineistoa hyödyntäen, voidaan myös päätellä, että alueen toiminta on pysynyt samantapaisena vuodesta 1990 vuoteen 2015, eli alueella on ollut tarasteluajanjasona pääasiassa autoauppaa, teollisuutta ja tuuauppaa. 14

15 Kuva 8. Ote Uudenmaan maauntaaavojen epävirallisesta yhdistelmäartasta ( ). Kuva 9. Ote alueen yleisaavasta, suunnittelualue rajattu punaisella Voimassa olevat aavat Maauntaaava Suunnittelualue on Uudenmaan maanuntaaavojen yhdistelmässä taajamatoimintojen aluetta. Aluetta suunnitellaan asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaiatoimintojen seä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Ysityisohtaisemmassa suunnittelussa on iinnitettävä erityistä huomiota yhdysuntaraenteen eheyttämiseen seä iinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin Yleisaava Suunnittelualueella on voimassa Kesustaajaman osayleisaava 2030 (KV ). Alue on meritty aupallisten palveluiden alue, jonne saa sijoittaa vähittäisaupan suurysiön (KM-3). Alueelle varataan paljon tilaa vaativan vähittäisaupan suurysiöjä ja toimistoja seä tuotanto- ja varastotoimintoja varten. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaraauppaa. Alueen tontti tehouudesi suositellaan e=0,3 0, Asemaaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu ja voimaantullut asemaaava 18:005. Suunnittelualue on meritty (TVL 1 ) teollisuus-, varastointi- ja näihin liittyvää liietoimintaa palvelevien raennusten orttelialueesi. Alueelle saa raentaa huoltoaseman. Asemaaava määrää tehouusluvusi e=0,50. Korttelin eteläreunaan on meritty istutettava tontin osa. Korttelin itä- ja länsiosaan on meritty istutettava tontin tai orttelin osa, jolle on istutettava puuistutusia. Yleisesti orttelialueelle on asemaaavassa määrätty seuraavaa: Korttelialueille ei saa raentaa elintarviemyymälää Alueelle saadaan sijoittaa asiaaspalveluun liittyvä ahvio Korttelialueelle saa sijoittaa asuntoja iinteistön toiminnan annalta välttämätöntä henilöuntaa varten. Asuinhuoneistojen osuus raennetusta errosalasta saa olla enintään 10% 15

16 Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joa aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä Raennusten etäisyys tontin rajasta on oltava vähintään 5 m. Iunaton raennusosa saadaan raentaa uitenin 3 m:n etäisyydelle tontin rajasta. Myös saadaan raentaa rajaan iinni, miäli raennuslautaunta naapuria uultuaan atsoo tällaisen järjestelyn sopivan orttelin taroitusenmuaiseen raentamiseen. Raennusten oreus saa olla enintään 12 m Raentamisessa ja tonttien aitaamisessa on noudatettava yhtenäistä raennustapaa Autopaioja on varattava seuraavasti: o TVL 1 -orttelialueella: o 1 ap / 50 m2 liie- ja teollisuuserrosalaa o 5 ap / huoltopaia o 1 ap / huoltoaseman työnteijä o 1 ap / 6 mahdollisen ahvion asiaasta Asemaaavassa ortteliin on osoitettu ysi tontti, jona tehouusluvusi on meritty e=0,50, jona seurausena alueella on raennusoieutta noin m 2. Kaava-alueella on paljon toteutumatonta raennusoieutta. Alueen raennusoieudesta on äyttämättä yhteensä noin 58 % ja esimäärin tonteista on äyttämättä hieman yli 50 %. Kaavamuutosalue rajautuu etelässä ja idässä atualueisiin, lännessä auttaulu- ja sisääntulotiehen (yleisen tien alue) ja pohjoisessa teollisuustontteihin Poieamiset asemaaavasta Suunnittelualueelle on myönnetty vuodesta 2002 alaen olme poieamista asemaaavasta. Kaii poieamisista on oseneet poieamista äyttötaroitusesta. Poieamisissa yhdessä on ollut myös poieaminen asemaaavan muaisesta istutettavasta tontin alueesta Maanomistus Suunnittelualue on aavamuutosen haijan, Hyvinään aupungin seä ysityisessä omistusessa Pohjaartta, tonttijao, raennusjärjestys ja mahdolliset raennusiellot Pohjaartasta ja sen tuottamisesta vastaa Hyvinään aupungin tonttipalvelut. Suunnittelualue on ooltaan m 2. Alueella on voimassa useita tonttijaoja, jota uvaavat alueen ehittymistä aina vaan pienemmisi tonteisi. Asemaaavan orttelialueelle laaditaan erillinen tonttijao asemaaavamuutosen hyväsymisen yhteydessä. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia raennusieltoja. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemaaavanmuutosen aloitus Kuva 10. Ote voimassa oleva ajantasa-asemaaavasta, suunnittelualue rajattu punaisella. 16

17 Tavoitteet ja aavoitusen vireilletulo Asemaaavan muutosen aloite tuli ysityiseltä maanomistajalta. Asemaaavamuutosen tavoitteena on muuttaa alueen äyttötaroitusta mahdollistamaan automyymälä seä mahdollistaa tontin jaaminen. Asemaaavan ajantasaisuus taristetaan tämän asemaaavan yhteydessä asemaaavan muutoshaemusta laajemmalta alueelta. Asemaaavamääräysiä muutetaan vastaamaan nyyisiä äyttötaroitusia ja esustaajaman osayleisaavaa Kaupungin tavoitteena on tuea olemassa olevaa yritystoimintaa. Asemaaavan toteutuessa, se mahdollistaa yritysalueen monipuolistamisen. Hyvinään aupungin aupunistrategian (Hyvinään peliirja ) toteuttaminen edellyttää yritysalueiden riittävästä ja monipuolisesta tonttitarjonnasta huolehtimista. Kaupunginhallitus on tehnyt aavoituspäätösen Asemaaavamuutosen vireilletulosta uulutettiin Aamupostissa (MRL 63 ) ja aupungin internet-sivuilla Vireilletulosta on lisäsi tiedotettu osallisia ja yhteistyötahoja irjeitse tai sähöpostitse. Vireilletulon yhteydessä julaistiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite 2), josta osallisilla on ollut mahdollisuus antaa palautetta Vuorovaiutus Vireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville Hyvinään aupungintalon neuvonnassa ja aupungin internet-sivuilla, ja tämän jäleen saatavilla oo aava prosessin ajan saatavilla aupungin internet-sivuilla Lähtöohtien asettamat tavoitteet Haijan esittämänä tavoitteena on muuttaa alueen äyttötaroitusta mahdollistamaan automyymälä seä mahdollistaa tontin lohominen. Alueen asemaaava ei vastaa pääosin alueen nyyistä äyttötaroitusta, eiä aavamääräyset ole ajan tasalla. Muutosessa on pyritty huomioimaan alueella oleva raentamistapa ja mitoitus. Täreimpänä tavoitteena on energiahuollon turvaaminen. Tärein aavaprosessin aiana selvitettävä asia on suunnitellun toiminnan soveltuminen Seveso IIIdiretiivin muaisen laitosen onsultointivyöhyeelle (lausuntomenettely Tuesilta). Alueen hulevesirataisut ovat täreässä asemassa asemaaavan päivittämisen yhteydessä. Kosa alueen pinta-alasta merittävä osuus on pinnoitettua ja voimassa olevassa asemaaavassa ei ole määräysiä liittyen hulevesien hallintaan, asia on tarpeen tutia aavoitusprosessin yhteydessä. Alueen asemaaavasta on poiettu olme ertaa ja alue ei ole toteutunut asemaaavan muaisesti esimerisi istutettavien alueiden osalta ja niistä on myös poiettu. Asemaaavan ajantasaisuuden taristaminen on alueella täreätä. Suunnittelualueen läpi ulee paljon juosijoita ja pyöräilijöitä. Näiden äyttäjien liienneturvallisuus on täreässä asemassa asemaaavan muutosen yhteydessä. Asemaaavan yhteydessä olisi tarpeellista selvittää miten liiujien turvallisuutta voidaan tarvittaessa parantaa asemaaavan avulla Lähtöohtien luomat selvitystarpeet ja aavan vaiutusten arviointimenetelmät Vaiutusten selvittämisen taroitusena on suunnittelun aiana saada tietoa suunnittelurataisujen meritysestä ja parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Kaavan suunnittelussa äytetään jo olemassa olevia perusselvitysiä. Selvityset antavat riittävän tietopohjan aavasuunnittelun lähtöohdisi. Lisäselvitysiä voidaan tarpeen vaatiessa tehdä aavasuunnittelun edetessä. Suunnittelun yhteydessä arvioidaan asemaaavamuutosen vaiutusia mm. ihmisen elinoloihin, maisemaan, raennettuun ympäristöön, yhdysuntaraenteeseen ja liienteeseen. Vaiutusia arvioidaan asiantuntija-arvioin pääasiassa aupungin omana työnä oo aavaprosessin ajan ja tuloset esitetään aavaselostusen lopussa. Vaiutusten arviointi perustuu suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä äytössä oleviin perustietoihin, yhteistyötahojen anssa äytyihin neuvotteluihin, suoritettaviin maastoäynteihin, aluetta oseviin selvitysiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin seä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. 17

18 4.2. Valmisteluvaihe Vuorovaiutus ja saatu palaute Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville ja siitä saatiin neljä lausuntoa. Vireilletulovaiheessa lausunto saatiin Caruna Oy:lta, Kesi-Uudenmaan pelastuslaitoselta, Telia Finland Oyj:ltä ja Hyvinään aupungin aupunginpuutarhurilta. Caruna huomautti lausunnossaan alueella sijaitsevista johdoista ja toivoi mahdollisuutta antaa lausunto myös luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Caruna pyysi myös, että aavaan varataan alue alueella olevalle puistomuuntamolle. Kesi-Uudenmaan pelastuslaitos pyytää, että alueen sammutusveden saatavuus on varmistettava ja toteutettava Hyvinään aupungin- ja Kesi- Uudenmaan pelastuslaitosen sammutusvesisuunnitelman muaisesti. Telia huomautti lausunnossaan alueella sijaitsevista johdoista. Kaupunginpuutarhuri ommentoi, että alueelle olisi määrättävä istutettavan alueen osalle istutettavasi puita. Puita tulisi myös määrätä Helletorpanadun länsipuolelle. Nähtävillä olo aiana saatiin myös yhdeltä alueen maanomistajalta puhelu, jossa äytiin läpi hänen omistamaa iinteistöä ja aavamuutosta. Maanomistajalta saadut tiedot on hyödynnetty asemaaavaluonnosta laadittaessa. Saatu palaute on huomioitu mahdollisuusien muaan asemaaavamuutosesta laaditussa luonnosessa Suunnittelurataisun valinta, uvaus ja perustelut Palautteen pohjalta valmisteltiin asemaaavamuutos luonnos. Suunnittelurataisussa on huomioitu Carunan toive muuntamolle. Puistomuuntamolle on varattu aavassa alue ja se vastaa puistomuuntamon nyyistä sijaintia. Alueella ei ole paljoa asvillisuutta ja muun muassa Helletorpanadun varrella olisi syytä olla atualueella puustoa muun muassa aupuniuvallisista syistä. Tästä johtuen aava määrää alueelle muun muassa puurivejä ja istutettavia alueita. Alueet toimivat myös hulevesiä hallinnassa, parantavat alueen eologista laajuutta ja puut esimerisi toimivat tilanjaajina ja melun vaimentajina. Alueelle on määrätty myös hulevesien äsittelystä aavamääräys. Alueella nyyään toimiva polttoaineen jaelupiste on toiminnassa ja aavalla halutaan mahdollistaa sen tuleva toiminta. Alueen tonttien nyyiset äyttötaroituset on huomioitu aavamerintää laadittaessa. Koo alue on osoitettu liieraennusten orttelialueesi, jolle saa sijoittaa vähittäisaupan suurysiön (KM-7). Alueen raentamisen oreutta on rajoitettu 12 metriin, uten voimassa olevassa aavassa. Alueen tonttitehouus on pidetty samana, uin voimassa olevassa aavassa. Kaavarataisu noudattaa esustaajaman osayleisaava 2030 esittämää rataisua. Kosa uusi atualue vaatii nimen lähialueen nimistöä ja sen historiaa on tutittu aavaprosessin yhteydessä. Katualueen nimen valintaa ja lähialueen historiallista taustaa on selitetty enemmän ohdissa 5.1 ja 5.4. Helletorpanadun varsi on osoitettu aavassa liittymäiellosi, jotta jalanulijoiden ja pyöräilijöiden turvallinen liiuminen Helletorpanadun evyeen liienteen väylällä olisi tulevaisuudessa turvallisempaa. Asemaaavamuutosluonnos on esitetty liitteessä Ehdotusvaihe (tarentuu myöhemmin) Vuorovaiutus ja saatu palaute Täydentyy Suunnittelurataisun valinta, uvaus ja perustelut Täydentyy 4.4. Hyväsymisvaihe (tarentuu myöhemmin) Hallinnollinen äsittely Täydentyy 18

19 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS (tarentuu myöhemmin) 5.1. Suunnittelurataisu Kaavamuutosella toteutetaan osayleisaavaa. Asemaaava mahdollistaa jo olemassa olevan toiminnan jatumisen. Alueella on paljon toteutumatonta raennusoieutta ja sen lisäämistä ei nähty tarpeellisena rataisuna. Kaavarataisu mahdollistaa haijan ilmaisemat tavoitteet. Kaavarataisulla mahdollistetaan haijan tontin jaaminen ja äyttötaroitusen muuttaminen. Kaavarataisulla päivitetään haijan osoittamaa aluetta laajemmalta alueelta asemaaava. Asemaaava ohjaa aiaisempaa tarempaa maanäyttöä ja muun muassa mahdollisuus raentaa niin sanottu talonmiehen asunto on poistettu. Asemaaavarataisun seurausena nyyinen ajoyhteytenä äytetty tontti muuttuu atualueesi. Katu on nimetty Helletorpanujasi. Alueen päääyttö on muutettu vastaamaan alueen todellista äyttöä, errosoreus pysyy samana ja raennusoieus aava-alueella ei nouse. Asemaaavarataisua varten on tutittu Nummenärjen nimistöä ja sen teemoja. Asemaaavarataisua varten on tutittu myös Hyvinään ja muiden Suomen untien nimiä, jotta samaa adunnimeä ei esiintyisi lähiunnissa. Esitetty adun uusi nimi sopii Nummenärjen nimistöön. Nimeä varten on tutittu myös Suomen Kuntaliiton vuoden 2006 julaisua: Kunnan osoitejärjestelmä. Ohjeet ja suositus. Nimen valinta suoritettiin Hyvinään aupungin omana työnä asemaaavaysiössä. Ehdotusta verrattiin Kuntaliiton vuonna 2006 julaistuun Kunnan osoitejärjestelmä. Ohjeet ja suositus julaisussa annettuihin riteereihin. Seuraavia riteereitä on sovellettu: Nimistö antaa myös paiallista ieltä, perinnettä, ulttuuria, historiaa ja otiseututunnetta ja luo alueille juuria, identiteettiä ja imagoa. Kulttuurisesti luonteva, perinteiseen nimistöön sopiva nimi on helppo omasua ja sisi myös teniseltä annalta äytännöllinen. (Suomen Kuntaliitto, 2006, s. 15) Osoitteelle asetettavat vaatimuset Ysiselitteisyys - unnan alueella on vain ysi samanlainen osoitenimi - tulee välttää naapuriunnissa äytössä olevia osoitenimiä (Suomen Kuntaliitto, 2006, s.14) Osoite liittyy paiaan - on edusi, jos osoitenimi liittyy ympäröivään nimistöön, paiaan tai alueeseen tai se voidaan tunnistaa tietylle alueelle uuluvasi (Suomen Kuntaliitto, 2006, s.15) 5.2. Kaavan raenne ja aluevarauset Korttelialueet KM-7 Liieraennusten orttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäisaupan suurysiön Korttelialueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erioistavaraaupan myymälä-, liie-, toimisto-, huolto-, teollisuus- ja varastoraennusia. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaraaupan myymälätiloja. Raennusalat Raennusalalla ei ole osoitettu eriseen tarempaa alaa raentamiselle, vaan asemaaava jättää vapausia tonttiohtaiseen suunnitteluun mm. alueen oreuserojen vuosi ja että alueen yrityset voivat vapaasti rataista tontin äytön mahdollisimman hyvin. pj Alue, jolle saa sijoittaa polttoaineen jaeluaseman. 19

20 te Raennusala, jolle saa sijoittaa tenisiä raennelmia ja laitteita. Muita määräysiä r 12 m Merintä osoittaa alueella raennusten, raenteiden ja laitteiden enimmäisoreuden metreissä. 1 ap/50 m 2 Merintä osoittaa, uina monta errosalaneliömetriä ohti on raennettava ysi autopaia. hule-4 Alueen hulevesiä on viivytettävä ja ne on johdettava hulevesiveroon. Alueella on osoitettu myös istutetavia alueita, puin ja pensain istutettavia alueita seä puurivi, jotta ympäristön laatu olisi miellyttävämpää. Osaan Veiarinadun vartta ja Helletorpanadun vartta on osoitettu liittymäieltoa, jotta alueen liienneturvallisuus paranisi. Tontit, joille liittymäielto on osoitettu voivat liittyä uuden Helletorpanujan autta tai liittyvät jo muuten Veiarinadulle suoraan. Kasvillisuuteen ja liittymiseen liittyvät määräyset ovat samanlaisia, uin suunnittelualueen pohjoisja eteläpuolella Helletorpanadun varrella Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin m². Korttelin 1731 pinta-ala on noin m 2 ja muu osa asemaaavamuutosalueesta on atualuetta. Kortteli 1731 on osoitettu tehouusluvulla e=0,50, joa vastaa raennusoieutena 39685,5 errosalaneliömetriä. Korttelialueen tehouusluu lasee aavamuutosen seurausena hieman, osa nyyinen tontti, jolla on sijainnut uluyhteys osalle tonteista muuttuu adusi. Taremmin eritelty mitoitustieto löytyy asemaaavan seurantalomaeesta, liitteestä 1 (liitetään myöhemmin). Asemaaavamuutosen myötä alueen raennusoieus ei lisäänny verratessa olemassa olevaan asemaaavaan Nimistö Veiari nimi on alun perin ollut nimiilpailun tulos. Kaupunginosan nimi on johdettu alueen aluperäisen omistajan nimestä Veio Pieari. Nummenärjen alueet ovat entisiä Piearin maita ja niiden nimistössä esiintyy paljon Piearin perheen nimiä. (Hyvinään aupuni, 2014, s. 5, 15) Nummenärjen aupunginosassa nimistössä myös mm. Luoatu, Avainierto ja Valamapolu. Luo ja avain aiheiden nimen tausta on epäselvä, mutta Valamapolu liittyy Vantaanjoen venevalamaan Veiarissa. (Hyvinään aupuni, 2014, s. 1, 9,15) Alueella on myös Hyvinään Tiili Oy:stä johdettuja nimiä, uten Tiilitehtaantie ja Tiilipolu. Tiilitehtaasta on irjoitettu seuraavaa: Tiilitehtaan perusti tilanomistaja Kaino Pieari Helletorpan tilan maille. Tiilitehdasta alettiin raentaa vuonna Toiminnan se aloitti v Laitos oli Kupittaata luuun ottamatta ainoa talviäyttöinen tiilitehdas Suomessa. (Hyvinään aupuni, 2014, s ) Itse Helletorpanatu ja alueella sijaitsevat muunnoset ovat saaneet nimen Helletorpan tilan muaan. Tilaa on ehittänyt Kaino Pieari vuodesta 1921 alaen. (Hyvinään aupuni, 2014, s. 3; Lahtinen, 2017, s. 190) Tilannimi on ollut alun perin Hälletorp ja se on muodostettu vuonna (Kotus/Kosela, 1973) On mahdollista, että tilannimellä viitataan pääraennusen sijaintiin, joa sijaitsi alliolla entisen Valamon torpan paialla. (soveltaen. Kotus/Kosela, 1973) Helletorppa sijaitsee nyyisin tunnetun Hopeavuoren aaoisosassa Kytäjäntien varrella, noin ahden ilometrin päässä aava-alueesta länteen. 20

21 Alueen nimistö on vahvasti sidottu alueen raennettuun historiaan. Alueella esiintyy myös maanomistuseen liittyviä erisnimiä. Avainierto ja Luo-aluisten atujen nimet ovat peräisin vuoden 1984 asemaaavasta 18:009, jota ennen yseisen alueen nimistö on liittynyt saveen ja savioon. Asemaaavaselostusessa todetaan aiaisempien nimien olleen aupunginhallitusen ( ) mielestä epätaroitusenmuaisia. Asemaaavan selostusessa ei mainita syytä eiä taustoja alueen uusille nimille. Asemaaavarataisun seurausena nyyinen ajoyhteytenä äytetty tontti muuttuu atualueesi. Katu on nimetty Helletorpanujasi. 6. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Maanäyttö- ja raennusasetusen 1 :n muaisia vaiutusia on tarasteltu asemaaavan muutosta laadittaessa. Kaavan yhtenä täreimmistä aspeteista on ajantasaistaa aava-alueen lähes 40 vuotta vanha asemaaava vastaamaan nyyisiä riteereitä. Asemaaavan aiheuttamat tiuemmat vaatimuset pyrivät estävämpään ja laaduaampaan ympäristöön. Vaiutusia on arvioitu asiantuntija-arvioin pääasiassa aupungin omana työnä oo aavaprosessin ajan. Vaiutusten arviointiin on vaiuttanut suunnittelualueen ja sen läheisyydestä äytössä oleviin perustietoihin, yhteistyötahojen anssa äytyihin neuvotteluihin, suoritettaviin maastoäynteihin, aluetta oseviin selvitysiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin seä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. Miäli asemaaavaa ei muutettaisi, alueen toteutuminen tapahtuisi voimassa olevan asemaaavan muaisesti. Alue on toteutunut poieuslupien avulla ja tämän seurausena mahdollista, että alueen tuleva toteutuminen tapahtuisi myös poieuslupien avulla. Jos asemaaavaa ei muutettaisi alueen olosuhteita ei välttämättä pystyttäisi parantamaan asemaaavan ohjausen avulla Yhdysuntaraenteeseen, raennettuun ympäristöön ja eologisuuteen Asemaaavamuutos sijoittuu olemassa olevaan yhdysuntaraenteeseen ja jo aavoitetulle alueelle. Alue on tällä hetellä merittävin osin raennettu ja alueella on olemassa jo unnallisteniia. Kaavamuutos ei muuta raennusoieuden oonaismäärää aava-alueella, eiä aava muuta alueen luonnetta jo olemassa olevasta tilanteesta. Asemaaavassa annetaan tarvittavia määräysiä raentamisen oreudesta. Asemaaavan määräyset liittyen hulevesien hallintaan ja istutettaviin alueisiin parantavat alueen eologisuutta ja mahdollistavat alueen eologisen ympäristön monipuolistamisen. Kaava ei aiheuta muutosia ulttuuriympäristöihin eiä muinaisjäänteisiin. Kaava muuttaa alueen nimistöä ja uusi atu tulee vaiuttamaan alueen osoitteistoon. Helletorpanujan myötä osa sen varressa sijaitsevista iinteistöistä tulee saamaan osoitteen Helletorpanujan muaisesti Väestöön, terveyteen ja sosiaalisiin oloihin Kaavamuutosen seurausena alueelle ei saa enää raentaa asuntoja, ja tämä tulee vaiuttamaan aava-alueen väestöön. Alueen nyyinen väiluu on nyyään pieni, eiä asemaaava estä olemassa olevassa asunnossa asumista. Alue ei ole mm. melusta ja viihtyisyydestä johtuen hyvä paia asumiselle. Alue sijaitsee myös seututie 130 ja valtatie 3 välittömässä läheisyydessä, josta johtuen alueeseen ohdistuu myös pienhiuaspäästöjä. Alueen sosiaalisiin oloihin aavamuutosella ei ole merittäviä vaiutusia, alueen pääasiallinen luonne ei muutu, sillä aavamuutos pohjautuu alueen olemassa olevaan raentamistapaan. Kaavamuutos ei lisää alueen liiennettä merittävästi, joten alueen raentumisen vaiutuset ilmanlaatuun ovat vähäiset. Kaavamuutosella ei ole haitallisia vaiutusia ihmisten terveyteen. 21

22 6.3. Palveluihin, talouteen seä liienteeseen ja turvallisuuteen Asemaaavamuutosella ei ole merittäviä vaiutusia liienteeseen, osa aavamuutos ei lisää alueelle uutta toimintaa, joa aiheuttaisi jatuvaa liiennettä. Asemaaavan muutosen seurausena nyyisin olemassa oleva tontti, jota äytetään uluyhteytenä osalle aava-alueen tonteista, muuttuu adusi. Asemaaavamuutos ei asvata palveluiden vaatimaa väestöpohjaa, mutta asemaaavan muutosella turvataan alueen olemassa olevat palvelut ja mahdollistetaan jatossain niiden lisääntyminen, jos äyttämätön raennusoieus hyödynnetään. Asemaaavan muutos mahdollistaa myös palvelujen monipuolistamisen aava-alueella Kulttuuriin, ympäristöön, viristyseen, luontoon, maisemaan ja viihtyvyyteen Lähiympäristön asuaiden annalta muutos on vähäinen, osa alueella on jo olemassa. Kaavamuutos vähentää istutettavien alueiden määrää alueella. Tämä johtuu siitä, että voimassa olevan aavan istutettavat alueet eivät ole toteutuneet ja raentamista on tapahtunut istutettavien alueiden päälle. Kaavarataisussa pyritään mahdollistamaan sellaiset istutettavat alueet, jota olisivat toteutettavissa ja jota esimerisi pehmentävät Helletorpanadun maisemaa. Alueen aupuniuva ei muutu merittävästi asemaaavan muutosen myötä. Alueella on jo nyt äyttämätöntä raennusoieutta, jota aava ei lisää. Toteutumattoman raennusoieuden toteuttaminen tiivistää aluetta, jos ne toteutetaan. Kuva 11. Kuva suunnittelualueelta. Suunnittelualueella ei ole paljoa vettä läpäiseviä pintoja (uva 11), alueella on paljon toteutumatonta raennusoieutta ja alueen aava on lähes 40 vuotta vanha, näistä syistä johtuen on nähty tarpeellisena määrittää alueelle hulevesimääräys. Alueella on toteutumatonta raennusoieutta, jona toteuttaminen todennäöisesti aiheuttaa lisää vettä läpäisemättömiä pintoja niiden toteutuessaan. 22

23 Osa alueen hulevesirataisut voidaan toteuttaa luonnonmuaisina hulevesirataisuina, jolloin niillä on mm. eologiaan ohentava vaiutus. Tällaiset rataisut, jota ovat luontoon perustuvia, voivat parantaa ja luoda uusia elinympäristöjä monimuotoiselle eliöstölle. Alueen tiivistämisen haittapuolena on mahdollinen hulevesien hallinnan hanaloituminen, tähän pitää myös huomioida ilmastonmuutosesta aiheutuva sadannan lisääntyminen. Viheratot voivat olla alueella järevä rataisu liittyen hulevesien hallintaan. Viheratoilla voitaisiin lieventää myös lämpösaareeilmiöltä ja parantaa ilmanlaatua aava-alueella. Viherattojen asvivalinnoissa olisi järevää äyttää monimuotoista asvillisuutta ja välttää suuria asveja, uten puita. Esimerisi preeriatyyppiset asvit voisivat soveltua viheratoille, muutenin viherattojen suunnittelussa olisi syytä välttää vain yhden tai ahden asvin äyttämistä ja mieluummin suosia monien eri asvilajien seoittamista. Tällä estetään oo viheraton uolema, mahdollisten tautien isiessä alueen asvillisuuteen. Yleisesti alueen hulevesiä ei myösään annata ohjata pelästään puiden tai muiden asvien juurille. Yleisesti atupuiden ja -asvien ongelmana ei ole veden puute, vaan yleensä ongelmana on hapen puute, joa pahenee vedenmäärän lisääntyessä Ympäristön häiriöteijät ja laatua osevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan toteutuessa muutoset eivät oleellisesti lisää ympäristön häiriöteijöitä alueella verratessa olemassa olevaan aavaan ja olemassa olevaan tilanteeseen. Suunnittelualue sijaitsee Seveso III-diretiivin muaisen laitosen onsultointivyöhyeellä. Hyvinään Lämpövoima Oy:n Veiarin biolämpöesusen onsultointivyöhye ulottuu 500 m etäisyydelle iinteistön rajasta. Asemaaavan muutos ei siirrä asumista lähemmäsi Seveso IIIdiretiivin muaista laitosta eiä alueelle lisätä risille alttiita toimintoja. Asemaaavasta pyydetään lausunto Tuesilta ja pelastusviranomaisilta. Alueella olemassa oleva polttoaineen jaeluasema jataa toimintaansa ja se on meritty asemaaavaan omana alueenaan. Asemaaavassa on annettu määräysiä liittyen maaperän pilaantumiseen. Määräyset on nähty tarpeellisesi johtuen alueen toiminnoista ja määräysillä pyritään estämään maaperän mahdollinen pilaantuminen. Kohdassa 3.4. on äyty taremmin läpi Seveso III ohteen tietoja seä PIMA -ohteita. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavamuutosalueen ympäristössä on valmis raennusanta ja unnallisteniia. Asemaaavan mahdollistama tonttien jaaminen suoritetaan omana prosessinaan aavan tultua voimaan. Asemaaavan toteutus on mahdollista, un aii tarvittavat iinteistöteniset toimenpiteet on tehty ja aava saa lainvoiman seä uulutetaan voimaan tulevasi. Hyvinäällä Kaavoituspäälliö Anitta Ojanen Kaavasuunnittelija Janne Oittinen 23

24 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Helletorpanatu 31 Hyvinään aupungin 18. aupunginosan (Nummenäri) orttelin 1731 osaa oseva asemaaavan muutos 18:021 HYVINKÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUS

25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18:021 Kaavan nimi: Helletorpanatu 31 Kaavan tunnusnumero: 18:021 Diaari nro: 155/2019 Asemaaavamuutos osee: Asemaaavamuutosella muodostuu: Kaavan laatija: 18. aupunginosan orttelin 1731 osaa 18. aupunginosan orttelin 1731 osa Hyvinään aupuni Kaavoitus Kanurinatu HYVINKÄÄ Yhteyshenilöt, valmistelija: Kaavasuunnittelija Janne Oittinen, p Kaavoituspäälliö Anitta Ojanen, p Kaava-avustaja Virpi Sota p

26 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18:021 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maanäyttö- ja raennuslain muaan (MRL 63 ) laadittava asiairja, jossa määritellään aavan valmistelussa ja vaiutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumis- ja vuorovaiutusperiaatteet seä aavan osalliset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan toivotaan palautetta. Mielipiteet voi lähettää Hyvinään aupungin irjaamoon: irjaamo@hyvinaa.fi tai Hyvinään aupuni, Kirjaamo, PL 86 (Kanurinatu 4-6), Hyvinää 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijaitsee 18. eli Nummenärjen aupunginosassa Pohjoisen Veiarinadun pohjoispuolella, valtatien 3 itäpuolella. Suunnittelualue rajautuu idässä Helletorpanatuun, etelässä Veiarinatuun, lännessä Nurmijärventiehen ja pohjoisessa teollisuustontteihin. Suunnittelualue sijaitsee noin 3,5 ilometrin etäisyydellä Hyvinään esustasta lounaaseen. Muutosalue äsittää yhdesän iinteistöä ja on pinta-alaltaan noin m². Kuva 1. Suunnittelualue sijaitsee Nummenärjen aupunginosassa. Oili-tietopalvelu, TAVOITTEET JA PERUSTELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSELLE Erlate Oy on haenut helmiuussa 2019 asemaaavan muutosta, joa osee 18. aupunginosan, Nummenäri, orttelin 1731 osaa. Asemaaavamuutosen tavoitteena on muuttaa alueen äyttötaroitusta mahdollistamaan automyymälä seä mahdollistaa tontin lohominen. Asemaaavan ajantasaisuus taristetaan tämän asemaaavan yhteydessä asemaaavan muutoshaemusta laajemmalta alueelta. Asemaaavamääräysiä muutetaan vastaamaan nyyisiä äyttötaroitusia ja esustaajaman osayleisaavaa LÄHTÖTIEDOT Nyytilanne ja alueen lähiympäristö Suunnittelualueen sijaitsee teollisuusalueella ja sen läheisyydessä on Nummenärjen asuinalue, jossa on pääasiassa rivitaloja. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä Nurmijärventie, eli seututie 130 ja valtatie 3. Suunnittelualueen vanhimmat raennuset ovat 1980-luvun alusta ja uusimmat ovat luvun alusta. 2

27 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18:021 Suunnittelualueen lähiympäristö on pääasiassa teollisuus- ja varastoraentamista, mutta suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee myös asutusta. Alue sijaitsee Nummenärjen aupunginosassa, joa sijaitsee noin 3,5 ilometrin päässä esustasta. Suunnittelualue äsittää yhdesän iinteistöä oonaan. Alueella sijaitsee luuisia autoauppoja, teollisuus- ja varastoraennusia seä huoltoasema. Alueen aupuniuva on teollisuusheninen, jossa etäisyydet ovat pitiä, aitoja on paljon ja paripaioilla on paljon autoja. Alueella ei ole merittävästi asvillisuutta. Kuva 2 Ilmauva suunnittelualueesta. Oili-tietopalvelu, Maanomistus Suunnittelualue on aavamuutosen haijan omistusessa, Hyvinään aupungin omistusessa seä ysityisessä omistusessa. 3

28 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18:021 Maauntaaava Suunnittelualue on Uudenmaan maanuntaaavojen yhdistelmässä taajamatoimintojen aluetta. Aluetta suunnitellaan asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaiatoimintojen seä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Ysityisohtaisemmassa suunnittelussa on iinnitettävä erityistä huomiota yhdysuntaraenteen eheyttämiseen seä iinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin. Yleisaava Kuva 3 Ote voimassaolevien maauntaaavojen yhdistelmästä Suunnittelualueen liimääräinen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. Uudenmaan liiton arttapalvelu, Suunnittelualueella on voimassa Kesustaajaman osayleisaava 2030 (KV ). Alue on meritty aupallisten palveluiden alue, jonne saa sijoittaa vähittäisaupan suurysiön (KM-3). Alueelle varataan paljon tilaa vaativan vähittäisaupan suurysiöjä ja toimistoja seä tuotanto- ja varastotoimintoja varten. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaraauppaa. Alueen tontti tehouudesi suositellaan e=0,3 0,6. Asemaaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu ja voimaantullut asemaaava 18:005. Suunnittelualue on meritty (TVL 1 ) teollisuus-, varastointi- ja näihin liittyvää liietoimintaa palvelevien raennusten orttelialueesi. Alueelle saa raentaa huoltoaseman. Asemaaava määrää tehouusluvusi e=0,50. Korttelin eteläreunaan on meritty istutettava tontin osa. Korttelin itä- ja länsiosaan on meritty istutettava tontin tai orttelin osa, jolle on istutettava puuistutusia. Asemaaavassa ortteliin on osoitettu ysi tontti, jona tehouusluvusi on meritty e=0,50, jona seurausena alueella on raennusoieutta noin m2. Kuva 4 Ote voimassa olevasta Kesustaajaman osayleisaava 2030 ( ). 4

29 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18:021 Yleisesti orttelialueelle on määrätty seuraavaa: Korttelialueille ei saa raentaa elintarviemyymälää Alueelle saadaan sijoittaa asiaaspalveluun liittyvä ahvio Korttelialueelle saa sijoittaa asuntoja iinteistön toiminnan annalta välttämätöntä henilöuntaa varten. Asuinhuoneistojen osuus raennetusta errosalasta saa olla enintään 10% Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joa aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä Raennusten etäisyys tontin rajasta on oltava vähintään 5 m. Iunaton raennusosa saadaan raentaa uitenin 3 m:n etäisyydelle tontin rajasta. Myös saadaan raentaa rajaan iinni, miäli raennuslautaunta naapuria uultuaan atsoo tällaisen järjestelyn sopivan orttelin Kuva 5. Ote voimassa olevasta asemaaavasta ( ). taroitusenmuaiseen raentamiseen. Raennusten oreus saa olla enintään 12 m Raentamisessa ja tonttien aitaamisessa on noudatettava yhtenäistä raennustapaa Autopaioja on varattava seuraavasti: o TVL 1 -orttelialueella: o 1 ap / 50 m2 liie- ja teollisuuserrosalaa o 5 ap / huoltopaia o 1 ap / huoltoaseman työnteijä o 1 ap / 6 mahdollisen ahvion asiaasta Alueella on viisi hyväsyttyä tonttijaoa, jota ovat vuosilta 1988, 1990, 1991, 1999 ja VAIKUTUSTEN ARVIONTI Vaiutusten selvittämisen taroitusena on jo suunnittelun aiana saada tietoa suunnittelurataisujen meritysestä ja vaiutusista ympäristöön ja ympäristön muille toiminnolle ja siten parantaa mm. 5