ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1.kaupunginosan osan korttelin 24 asemakaavan muutos (ent. Seppolan koulun tontti). Kaavatunnus 232. Päiväys 5.6.

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1.aupunginosan osan orttelin 24 asemaaavan muutos (ent. Seppolan oulun tontti). Kaavatunnus 232. Päiväys Jämsän aupuni Yhdysuntatoimi

2 SELOSTUS 2 (23) Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: 1.aupunginosan osan orttelin 24 asemaaavan muutos (ent. Seppolan oulun tontti) Kunnan aavatunnus: 232. Kaavan päiväys: Kunta: Jämsä Kunnanosa: Seppolan taajama Kaavan laatija: Vireilletulo: Hyväsymispäivämäärät: Maanäyttöinsinööri Rainer Nyholm Jämsän aupuni Yhdysuntatoimi / aavoitus Seppolantie 1, 421 Jämsä puh sähöp. etunimi.suunimi@jamsa.fi Jämsän aupungin aavoitusatsaus 215, uulutettu Teninen lautaunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

3 SELOSTUS 3 (23) Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Jämsän aupungissa, Seppolan taajaman esustassa rajoittuen Kesusatuun, Kouluatuun ja Kouluujaan. Kuva 1. Suunnittelualueen sijaintiartta, liimääräinen sijainti osoitettu sinisellä rajausella. (Kartta sisältää Maanmittauslaitosen taustaarttasarjan aineistoa, lähde MMLn paiatiedon testipalvelu) 1.3 Kaavan nimi ja taroitus 1.aupunginosan osan orttelin 24 asemaaavan muutos (ent. Seppolan oulun tontti). Taroitus on luoda maanäytölliset edellytyset irjaston, irjastoon liittyvien toimistotilojen seä asuin-, liie- ja toimistoraennusten toteuttamiselle suunnittelualueelle Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

4 SELOSTUS 4 (23) Selostusen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET KAAVA-ALUEELLA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT JA SUUNNITELMAT ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET VIREILLETULO OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT VIRANOMAISYHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA VALITTUJEN VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU SUUNNITTELUVAIHEIDEN KÄSITTELYT JA PÄÄTÖKSET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN HUOMIOON OTTAMINEN ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE MITOITUS YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KORTTELIALUEET MUUT ALUEET KAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

5 SELOSTUS 5 (23) SOSIAALISET VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA LIITTEET Luettelo selostusen liiteasiairjoista Liite 1. Asemaaavan seurantalomae. Liite 2. Ote maauntaaavayhdistelmästä. Liite 3. Ote yleisaavasta. Liite 4. Ote ajantasa-asemaaavasta. Liite 5. Ote maauntaaavan taristusen alustavasta aavaehdotusesta. Liite 6. Ote Jämsän taajamaosayleisaavaluonnosesta. Liite 7. Seppolan oulun sisäilmatutimus (ISS Proo oy, 211) Liite 8. Seppolan oulun ohderaportti (Jämsän täydennysinventointi 29, Kesi- Suomen museo) Liite 9. Luion ja liiuntahallin untoarvio (ISS Proo oy, 211) Liite 1. Kirjaston untoarvio (ISS Proo oy, 215) Liite 11. Kesustan yleissuunnitelma (SWECO, 216) Liite 12. Kesustan hulevesisuunnitelma (SWECO, 216) Liite 13. Kaupuniuvallinen tarastelu Liite 14. Asemaaavaartan merintöjen selityset ja asemaaavamääräyset 1.6 Luettelo muista aavaa osevista asiairjoista, taustaselvitysistä ja lähdemateriaalista Entisen Seppolan oulun tontin raennettavuusselvitys (ym-suunnittelu oy, 217) 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 215 aavoitusatsausessa, josta on uulutettu Teninen lautaunta äsitteli asemaaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja päätti asettaa sen julisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Asemaaava Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

6 SELOSTUS 6 (23) Asemaaavassa on esitetty äyttötaroitusisi Asuinerrostalon orttelialuetta (AK), Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialuetta (AL) seä Yleisten raennusten seä asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialuetta (Y-1). Suunnittelualueella sijaitsee myös sitovia raennusaloja, joihin saadaan sijoittaa autojen pysäöimis- ja säilytyspaioja. Käyttötaroitusmerinnällä Y-1 varustetulla tontilla aava mahdollistaa seä maanalaisen pysäöinnin, että maanpäällisen pysäöinnin ahteen tasoon. Lisäsi alueella on atualuetta. 2.3 Asemaaavan toteuttaminen Suunnittelualueella sijaitsee luvuilla raennetut Seppolan oulun tilat. Koulu jäi tyhjäsi vuoden 212 alussa opetustoiminnan siirryttyä uuteen yläouluun (Paunun oulu). Kaavamuutosen valmistuttua on taroitus ensimmäisenä toteuttaa Y-1 äyttötaroitusmerinnällä varustetun tontin raentaminen. Toteuttaminen edellyttää, että vanha ouluraennus puretaan. 3. Lähtöohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleisuvaus Suunnittelualue sijaitsee Seppolan taajaman esustassa. Alue on tyypillistä tiheään raennettua ja vilaasti liiennöityä esustaajama-aluetta. Suunnittelualue sijaitsee taajaman pääadun Kesusadun varrella Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

7 SELOSTUS 7 (23) Kuva 2. Ilmauva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä. Suunnittelualue rajattu liimääräisesti sinisellä atoviivalla. (Kuva: Kesi-Suomen liiton uva-aristo, uvaus Lentouva Vallas Oy 28.) Luonnonympäristö Alueella ei ole merittäviä luontoarvoja, alueella on pienehöjä nurmioalueita ja jonun verran istutettua puustoa Raennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee entinen Seppolan yläoulu. Raennuset ovat olleet tyhjillään vuoden 212 alusta, eli reilut viisi vuotta. Raennusten yhteenlasettu errosala on aupungin raennusreisterin muaan n m 2. Koulun ensimmäisen osan harjannostajaisia vietettiin esällä 1952 ja yseinen oulun osa valmistui oonaisuudessaan vuonna Viimeiset laajennuset ouluun tehtiin 197-luvun lopulla, jolloin valmistui ysierrosinen lisäsiipi. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee entisen luion tilat, luio on vuoden 216 aiana siirretty toisiin tiloihin Joivarren oululle. Alueen aaoispuolella sijaitsee niin iään tyhjillään olevat entisen irjaston tilat, irjasto toimii tällä hetellä evaotiloissa Jämsänosen virastotalolla. Seppolan oulun tiloista on valmistunut sisäilmatutimus 211 (liite 7.), luiosta ja liiuntahallista untoarvio 211 (liite 9.) seä irjastosta untoarvio 215 (liite 1.) Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

8 SELOSTUS 8 (23) Suunnittelualue Poliisi, yritysiä ja aupungin toimintoja S-Maret ent. Seppolan oulu ent. luio ent. irjasto Kuva 3. Kartta, jossa näyy entiset Seppolan oulun, luion ja irjaston sijainti. (Kartta sisältää Maanmittauslaitosen taustaarttasarjan aineistoa, lähde MMLn paiatiedon testipalvelu) Suunnittelualue rajoittuu Kesusatuun, joa on Seppolan taajaman pääatu Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

9 SELOSTUS 9 (23) Kuva 4. Kartta, jossa esitetty liienneyhteydet suunnittelualueelle. (Kartta sisältää Maanmittauslaitosen taustaarttasarjan aineistoa, lähde MMLn paiatiedon testipalvelu) Suunnittelualue on unnallisen vesi- ja viemäriveroston piirissä seä auolämpöveroston piirissä Maanomistus Suunnittelualue oostuu Jämsän aupungin omistamista iinteistöistä , , , ja seä osasta yleistä aluetta (atualuetta). 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta osevat suunnitelmat, päätöset ja selvityset Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

10 SELOSTUS 1 (23) Maauntaaava ja vaihemaauntaaavat Ympäristöministeriö on vahvistanut Kesi-Suomen maauntaaavan ja se on tullut lainvoimaisesi Ympäristöministeriö on vahvistanut 1.vaihemaauntaaavan , 2.vaihemaauntaaavan , 3.vaihemaauntaaavan seä 4. vaihemaauntaaavan Liitteessä 2. on ote maauntaaavayhdistelmästä. Yhdistelmässä on esitetty yhdellä artalla aii voimassa olevat maauntaaavat. Yleisaava Jämsän taajamayleisaavan on Jämsän aupunginvaltuusto hyväsynyt Yleisaava on voimassa maanäyttö- ja raennuslain muaisena oieusvaiutusettomana yleisaavana (liite 3). Asemaaava Suunnittelualueella on voimassa sisäasianministeriön vahvistama asemaaava seä lääninhallitusen vahvistama asemaaavat (Liite 4). Raennusjärjestys Jämsän aupunginvaltuusto on hyväsynyt raennusjärjestysen ja se on astunut voimaan Tehdyt selvityset Jämsän esusta-alueen täydennysinventointi (Kesi-Suomen museo) Jämsän täydennysinventointi 29 (Kesi-Suomen museo) Jämsän modernin raennusperinnön inventointihane 214 Kirjastotilaselvitys (Jämsän aupuni 215) Seppolan oulun sisäilmatutimus (ISS Proo Oy 211) Jämsän aupungin pääirjaston untoarvio (ISS Proo Oy 215) Jämsän luion ja liiuntahallin untoarvio (ISS Proo Oy 211) Jämsän taajamaosayleisaava 23 Palveluveroselvitys (Ramboll 216) Kaava-alueella ja sen lähiympäristössä vireillä olevat aavat ja muut tehdyt suunnitelmat Maauntaaavan taristus Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

11 SELOSTUS 11 (23) Kesi-Suomen maauntahallitus äynnisti Kesi-Suomen maauntaaavan taristusen. Taristus osee Kesi-Suomen maauntaaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaauntaaavaa seä Piranmaan 1. maauntaaavaa Jämsän Länipohjan osalta. Lopputulosena saadaan aii voimassa olevat maauntaaavat orvaava Kesi-Suomen taristettu maauntaaava. Samalla un taristettu maauntaaava hyväsytään, umotaan aii aiemmat maauntaaavat. Maauntaaavan taristusen valmisteluaineisto on ollut nähtävillä ja ehdotusluonnos on julaistu Kesi-Suomen liiton verosivuilla ( Kaava on taroitus hyväsyä maauntavaltuuston syysoousessa 217. Ote maauntaaavan ehdotusluonnosesta seä suunnittelualueeseen ohdistuvista merinnöistä on selostusen liitteessä 5. Jämsän taajamaosayleisaava 23 Teninen lautaunta päätti että äynnistetään Jämsän taajamaosayleisaavan laadinta. Suunnittelualue ulottuu Jämsänosen esustan, Seppolan esustan, Kaipolan, Partalan ja Himosen väliselle alueelle. Taajamaosayleisaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Ote aavaluonnosesta seä suunnittelualueeseen ohdistuvista merinnöistä on selostusen liitteessä 6. Kesusadun, Kosentien ja Seppolan sataman yleissuunnitelma Vuonna 216 on Seppolan taajaman esusta-alueesta laadittu yleissuunnitelma. Suunnitelma attaa Kesusadun ja Kosentien seä ranta-alueet Siltaadun, Kesusadun ja Tippaujan välisellä alueella. Haneen yhteydessä on myös laadittu hulevesisuunnitelma em. alueelta. Pienennös yleissuunnitelmaartasta (liite 11.) seä suunnitelman yhteydessä tehdystä hulevesisuunnitelmasta (liite 12.) ovat selostusen liitteenä. 4. Asemaaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemaaavan suunnittelun tarve Useassa Jämsän aupungin iinteistössä on viime vuosina ilmennyt vaavia sisäilmaongelmia, joiden syystä tilat on jouduttu tyhjentämään ja siirtämään toiminnot osittain väistötiloihin ja osittain uusiin orvaaviin tiloihin Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

12 SELOSTUS 12 (23) Tällä hetellä on mm. irjasto väistötiloissa Jämsänosen virastotalolla. Myös Jämsän aupungintalossa on ilmennyt sisäilmaongelmia ja henilöstö on vuodenvaihteessa siirretty väistötiloihin viiteen eri paiaan Seppolan esustaajaman alueella. Sivistyslautaunta on tehnyt talousarvion laadinnan yhteydessä investointiesitysen vuosille , jossa varataan määrärahaa uuden irjaston raentamiselle ent. Seppolan oulun tontille, jota tämä aavamuutoshane siis osee. Kirjaston suunnittelua varten on perustettu työryhmä, joa oostuu aupungin viran- ja toimenhaltijoista. 4.2 Suunnittelun äynnistäminen ja sitä osevat päätöset Aloitteen aavamuutosen laatimisesta on tehnyt Jämsän aupuni. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu aavoitusatsausessa vuodelle 215, jona teninen lautaunta hyväsyi Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maanäyttö- ja raennuslain 62 :n muaan aavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtöohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista aavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työnteoon ja muihin oloihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa, seä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa äsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua aavan valmisteluun, arvioida aavoitusen vaiutusia ja lausua irjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat: Kaii ne, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin aava vaiuttaa Vaiutusalueen asuaat ja maanomistajat Vaiutusalueen yrityset, työnteijät, elineinoharjoittajat ja palveluiden äyttäjät Viranomaiset Kesi-Suomen ELY-esus Kesi-Suomen museo Kesi-Suomen liitto Kesi-Suomen Pelastuslaitos Kaupungin hallintounnat Teninen lautaunta Ympäristölautaunta Sivistyslautaunta Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

13 SELOSTUS 13 (23) Muut osalliset Vero- ja energiayhtiöt Jämsän otiseutuyhdistys ry Vireilletulo Haneen vireilletulosta on uulutettu aavoitusatsausessa vuodelle paiallislehdessä, aupungin verosivuilla seä virallisella ilmoitustaululla Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettelyt Asemaaavamuutosen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä Jämsän aupungin yhdysuntatoimessa osoitteessa Seppolantie 1 seä aupungin verosivuilla osoitteessa Nähtävilläolosta on uulutettu paiallislehdessä (Jämsän seutu) seä aupungin verosivuilla ja virallisella ilmoitustaululla. Nähtävilläolosta ilmoitettiin irjeitse suunnittelualueen naapuriiinteistöjen omistajille. Kaavan valmisteluvaiheessa on pidetty ns. Grynderi-ilta, jonne utsuttiin mm. paiallisia seä lähialueen raennusliieitä esustelemaan alustavista aavaluonnosista seä alueen toteuttamistavoista Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvotteluun osallistuivat edustajat Kesi-Suomen ELY-esusesta, Kesi-Suomen museosta seä Jämsän aupungilta. Suunnittelualueella sijaitsevien raennusten atselmointi pidettiin Katselmointiin osallistuivat edustajat Kesi-Suomen ELY-esusesta, Kesi- Suomen museolta seä Jämsän aupungilta. 4.4 Asemaaavan tavoitteet Kaavan päätavoitteena on luoda maanäytölliset edellytyset uuden irjastoraennusen toteuttamiselle. Osalle orttelia osoitetaan raennusoieutta asuinerrostalojen seä liietilojen raentamiselle. 4.5 Asemaaavarataisun vaihtoehdot ja niiden vaiutuset Alustavien vaihtoehtojen uvaus ja arsinta Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

14 SELOSTUS 14 (23) Luonnosia on aavahaneen aluvaiheessa työstetty useita eri vaihtoehtoja. Kuvassa 5 on esitetty asi alustavaa luonnosta, joista toinen on tehoaampi vaihtoehto ja toinen on hieman väljempi, jossa yleisille raennusille on varattu enemmän tilaa. Vaihtoehdoista on aavaprosessin aiana esusteltu aupungin organisaation sisäisissä palavereissa, johon on osallistunut eri alojen asiantuntijoita. Lopulta päädyttiin siihen, että valmisteluvaiheessa asetetaan sellainen vaihtoehto nähtäville, jossa ei varata yhtä tonttia puhtaasti yleisten tilojen raentamista varten. Kaavaluonnos sallii myös asuntojen seä liie- ja toimistotilojen raentamisen irjaston yhteyteen. Rataisu pohjautuu osittain Grynderi-illassa saatuun palautteeseen seä osittain aupungin sisällä äytyyn esusteluun, nyt halutaan oeilla vähän uutta toteutusmallia, jossa yhdistetään eri toimintoja saman aton alle. Suunnittelualue sijaitsee eseisellä paialla Jämsän esustaajamassa Seppolassa ja aupuni näee täreänä, että yseisen orttelin potentiaali saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehoaasti. Kuva 5. Alustavia luonnosvaihtoehtoja Valittujen vaihtoehtojen vaiutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettiin arvioitavasi alueen nyytilan muainen vaihtoehto ja asemaaavan muutosen muainen vaihtoehto. Voimassa olevan asemaaavan äyttötaroitusmerinnät eivät mahdollista irjaston raentamista. Seppolan taajamassa tai sen läheisyydessä ei myösään ole sellaista valmista tonttia tai asemaaavoittamatonta aluetta, johon irjaston voisi sijoittaa Yleisaavallinen tarastelu Suunnittelualueella on voimassa oleva asemaaava. Alueella on voimassa vuonna 1989 hyväsytty oieusvaiutuseton Jämsän taajamayleisaava. MRL 54 :n muaan on alueelle, jolle ei ole oieusvaiutteista yleisaavaa, asemaaavaa Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

15 SELOSTUS 15 (23) laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleisaavan sisältövaatimusista säädetään: Asemaaavan muutos täyttää yleisaavan sisältövaatimuset seuraavin perustein: 1. Yhdysuntaraenteen toimivuus, taloudellisuus ja eologinen estävyys Alue sijaitsee tiiviisti raennetussa taajamaesustassa ja hyödyntää olemassa olevia esustaraenteita. 2. Olemassa olevan yhdysuntaraenteen hyväsiäyttö Alue liittyy olemassa oleviin atu- ja johtoverostoihin. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemaaavamuutosella varataan alueita uusien errostaloasuntojen raentamiselle. Suunnittelualue sijaitsee esustaajamassa, jossa sijaitsee lähietäisyydellä täreimmät aupalliset ja juliset palvelut. Kaavamuutos mahdollistaa myös julisten palveluiden sijoittamisen alueelle. 4. Mahdollisuudet liienteen, erityisesti jouoliienteen ja evyenliienteen, seä energia-, vesi- ja jätehuollon taroitusenmuaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden annalta estävällä tavalla. Suunnittelualue rajoittuu evyen liienteen väyliin. Noin 2 metrin päässä alueesta sijaitsee Jämsän linja-autoasema, jota autta ulee paiallis- seä auoliienteen linja-autot. Alue on unnallisen vesi- ja viemäriveroston seä auolämpöveroston piirissä. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien annalta tasapainoiseen ympäristöön. Alue tarjoaa oreatasoista errostaloasumista ydinesustassa palvelujen välittömässä läheisyydessä. Kaava mahdollistaa uuden irjaston raentamisen hyvien liienneyhteysien ääreen, joa täydentää esustan palvelutarjontaa. 6. Kunnan elineinoelämän toimintaedellytyset Kaava mahdollistaa uusien liietilojen toteuttamisen osalle suunnittelualuetta. Toisaalta vaarana on, että mahdollisiin uusiin liietiloihin siirtyy liieittä muualta Jämsän esustasta, joten on mahdollista, että aupallinen palveluesittymä siirtyy yhä enemmän esustan itäosaan aavamuutosen myötä. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen Kaavan toteutuessa se toisi alueelle n. 3-4 asuntoa, liietiloja, toimistotilaa seä uuden irjaston. Em. toiminnot aiheuttaisi ohtalaisen isoja liiennemääriä Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

16 SELOSTUS 16 (23) pienellä alueella aiheuttaen mahdollisesti meluhäiriöitä. Myös liienneturvallisuuden huomioiminen orostuu liiennemäärien asvaessa. Tuoreessa esustan yleissuunnitelmassa (liite 11) on esitetty, että osa Kosentiestä seä Kesusatu suunnittelualueen nuralle asti muutettaisiin ävelypainotteisesi adusi, jolla liiennenopeusia rajoitettaisiin entisestään (nyyään 4 m/h). Yleissuunnitelmassa ei äsitelty tämän aavahaneen suunnittelualueen osaa Kesusadusta, osa suunnittelualueen äyttötaroitus oli aui yleissuunnitelmaa tehdessä. Varsinainen atusuunnitelma on uitenin taroitus laatia niin että se attaa myös aavan suunnittelualueen ohdan jatuen vielä Kesusadun-Siltaadun-Yhdystien risteyseen astia. Katusuunnittelu äynnistyy arviolta sysyllä 217, jolloin sitä on mahdollista tehdä osittain rinnaain aavamuutoshaneen anssa aavaehdotusta laadittaessa. Kesusadun muuttaminen ävelypainotteisesi seä nopeusrajoitusten taristaminen alaspäin edistää liienneturvallisuutta esusta-alueella ja vähentää myös autolla liiumista paiasta toiseen. Kesusta-alueella asioivat ihmiset todennäöisesti pysäöivät auton yhteen paiaan, josta ne sitten äyvät ävellen eri paioissa. 8. Raennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Suunnittelualueella sijaitsee tyhjillään olevat entisen Seppolan yläoulu, joa jouduttaisiin puramaan uuden irjasto- / virastoraennusen tieltä pois. Raennusen ensimmäinen osa on valmistunut -5 luvun puolessa välissä ja viimeinen laajennusosa tehtiin -7 luvun lopulla samalla un tehtiin perusorjaus vanhaan osaan, eli lähes 4 vuotta sitten. Raennusiin ei ole sen jäleen tehty mittavia orjaustoimenpiteitä tai perusorjausia. Uuden irjaston toteuttaminen tuli ajanohtaisesi, un ilmeni että Seppolan taajamassa sijaitsevassa irjastoraennusessa on sisäilmaongelmia. Kirjastoraennusesta on laadittu untoarvio, jossa on todettu, että raennusen orjausaste on 91 %. Yleisesti arvioidaan, että un orjausaste ylittää 8 %, tulee uudisraentaminen annattavammasi uin vanhan orjaaminen. Kyseinen raennus on valmistunut aupungin raennusreisterin muaan Entisestä Seppolan oulusta on laadittu sisäilmatutimus, mutta ei varsinaista untoarviota. Koulun toiminta siirettiin astettain väistötiloihin paraeihin vuosina unnes uusi yläoulu valmistui. Vaia ouluraennusesta ei ole äytettävissä untoarviota viittaavat sisäongelmat siihen, että raennusessa on merittävää orjaustarvetta, jotta se voitaisiin ottaa uudestaan äyttöön. Huomioitavaa on myös, että raennus on ollut tyhjillään ilman isompaa unnossapitoa reilut viisi vuotta, joa entisestään vauhdittaa raennusen rappeutumista. Em. seioihin viitaten aupuni ei näe järevänä, että lähdettäisiin vanhaan ouluraennuseen suunnittelemaan uusia irjastotiloja. Tällaisessa tapausessa on järevämpää puraa vanhat raennuset pois ja raentaa uudet modernit tilat varustettuna nyyaiaisella raennustenisillä rataisuilla Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

17 SELOSTUS 17 (23) Uusien raennusien yhteensopivuus lähiympäristön olemassa olevaan raennusantaan seä maisemaan on tutittu 3D-mallin avulla. Havainneuvia on esitetty selostusen liitteessä Viristyseen soveltuvien alueiden riittävyys Alue sijaitsee eseisellä paialla esustaajamassa, jossa ei ole taroitusenmuaista varata alueita viristysäyttöön Suunnitteluvaiheiden äsittelyt ja päätöset Toimielin Päivämäärä Päätös Teninen lautaunta Hyväsyy aavoitusatsausen vuodelle 215, johon hane sisältyy. Teninen lautaunta Päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Teninen lautaunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Mielipiteet ja lausunnot seä niiden huomioon ottaminen Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa pyydettiin lausunnot 5. Asemaaavan uvaus 5.1 Kaavan raenne Kaava-alue on jaettu seleästi olmeen pääosaan; ysi osa on varattu juliselle raennuselle, ysi osa asuin-, liie- ja toimistoraennuselle ja ysi osa asuinerrostalolle Mitoitus Asemaaavan muutosalueen pinta-ala on noin 1,36 hehtaaria. Pinta-ala muodostuu yleisten raennusten orttelialueesta, Y-1 (,47 ha), asuinerrostalojen orttelialueesta, AK (,2 ha), asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesta, AL (,17 ha), seä atu-/torialueista (,52 ha). Raennusoieutta muodostuu yhteensä m Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

18 SELOSTUS 18 (23) Kuva 6. Mitoitusuva, josta näyy tonttien pinta-alat seä rajamitat. 5.2 Ympäristön laatua osevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevarauset Korttelialueet Y-1 Yleisten raennusten seä asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. AK Asuinerrostalojen orttelialue. AL Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue Muut alueet Alueelle muodostuu edellä mainittujen lisäsi atu- ja torialueita Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

19 SELOSTUS 19 (23) Kaavan vaiutuset Vaiutuset raennettuun ympäristöön Kaavamuutosen toteuttaminen aiheuttaisi merittäviä muutosia raennettuun ympäristöön paiallisesti. Vanha ouluraennus purettaisiin ja alue raennettaisiin tehoaammin nyytilanteeseen verrattuna. Perustelut ouluraennusen puramiselle on esitetty selostusen ohdassa ohta 8. Huomioitavaa on myös, että vireillä olevassa Jämsän taajamaosayleisaavan luonnosaineistossa ei ole esitetty suojelutavoitteita alueen raennusannalle. (* Kaavassa on osoitettu määräys, jona muaan orttelin 36, eli suunnittelualueen valmiin maanpinnan oreus saa olla enintään +xx,xm (N2). Kaavamääräys aiheuttaisi sen, että maanpintaa on leiattava nyyisestä enimmillään n. x,x metriä. Kesusadun tasausviivaa on saneerausen yhteydessä taroitus myös alentaa, atusuunnittelu ei ole vielä äynnissä, joten taraa tasausviivan orotietoa ei ole ollut äytettävissä aavaluonnosta laadittaessa. Kuvassa 7 on esitetty tämän hetiset suunnittelualueen maanpinnan orot, ympäröivien atujen tasausviivan orot yhdestä ohtaa seä vastapäisen poliisitalon edustalta ysi oroluema. (*=oromääräysen osoittaminen aavassa päätettiin jättää ehdotusvaiheeseen, osa Kesusadun atusuunnittelu on taroitus äynnistää sysyllä, jolloin oiean oron määräämiseen saataisiin apuja atusuunnittelusta Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

20 SELOSTUS 2 (23) Kuva 7. Kartta, jossa esitetty nyyisten raenteiden orot suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualue sijaitsee esellä tiiviisti raennettua taajamaympäristöä, jossa ei ole merittäviä luontoarvoja Vaiutuset liienteeseen Kaavan toteutuessa oonaisuudessaan liiennemäärät tulisivat asvamaan nyyiseen verrattuna paiallisesti. Alueelle raennettaisiin aupungin pääirjasto seä asuin-, liie- ja toimistotiloja. Liienneasvun vaiutusia ja sen aiheuttamia häiriötä seä torjuntaeinoja on äsitelty selostusen ohdassa ohta 7. Taajama-alueilla aavoitettaessa haasteena on usein riittävän pysäöintiin taroitetun alueen osoittaminen aavassa. Tässä aavassa liie- ja errostalotonttien raennusoieus on suhteellisen maltillinen (1 2 -m2/tontti) ja tonttien oot riittävät, jotta voitaisiin osoittaa riittävät alueet pysäöinnin järjestämiselle. Haasteena onin ollut osittain juliseen raentamiseen varatun tontin (Y-1) pysäöinnin suunnittelu. Tämä on aavassa rataistu niin että Y-tontin osalta pysäöinti voidaan toteuttaa Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

21 SELOSTUS 21 (23) osittain maanalaisena seä osittain ahdella maanpäällisellä pysäöintitasolla. Kaavassa on myös osoitettu raennusoieutta liieraentamiselle Kesusadun varteen. Liieiden asiaaspysäöinti pitää järjestää ainain osittain adunvarispysäöintinä, tämä tulee huomioida tulevan Kesusadun saneeraussuunnittelun yhteydessä. Kuvassa 7. on esitetty pysäöintiin varattujen alueiden pinta-ala seä teoreettinen autopaiojen luumäärä. Mitoitusena on AL- ja AK-tonteilla äytettynä n. 3m2/autopaia ja Y-tontilla 4m2/autopaia. Kuvissa esitetty myös aavamääräysten edellyttämä pysäöintipaiojen minimimäärä. Esitetyllä aavarataisuilla on mahdollista toteuttaa riittävä määrä autopaioja. Huomioitava on myös, että suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee laaja pysäöintialue, jona äyttöaste on jäänyt pienesi luion ja irjaston siirryttyä pois alueelta. Tosin näitä alueita voidaan vaan äyttää tilapäisesti, osa myös entisen luion ja irjaston alueen maanäyttöä on taroitus ottaa uudelleentarasteluun lähivuosina. Kuva 7. Ote aavaluonnosesta, jossa esitetty pysäöintiin varattujen alueiden pinta-ala seä teoreettinen pysäöintipaiojen määrä Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

22 SELOSTUS 22 (23) Vaiutuset aupuniuvaan Kaavan vaiutusia aupuniuvaan on tutittu 3D-mallia apuna äyttäen. Vaiutusia aupuniuvaan on tarastelu taremmin selostusen liitteessä 13. Kaavamuutosen mahdollistama raentaminen toteutuessaan täydentäisi luontevalla tavalla esustan raennusantaa. Kerrostalot olisivat jonun verran oreammat uin muut lähistöllä sijaitsevat errostalot. Uusi irjasto-, liie-, errostaloennus olisi ysi massiivisimpia raennusia esusta-alueella, mutta yseinen raennus, joa sisältää julisia tiloja saa/pitääin olla näyttävämpää uin tavanomainen asuin- /liieraentaminen. Uudisraentaminen täyttäisi yseisen alueen tyhjiön joa on syntynyt sitä myötä, un irjasto, luio ja yläoulu on siirtynyt muihin tiloihin Sosiaaliset vaiutuset Kaavamuutosella voidaan atsoa olevan myönteisiä sosiaalisia vaiutusia. Kaava mahdollistaa julisten palveluiden toteuttamisen eseiselle paialle Seppolan esustaajamaassa, sijainti on erinomaisesti saavutettavissa eri uluvälineillä. Kaava mahdollistaa myös liietilojen raentamisen, mahdollinen uusi yritystoiminta loisi uusia työpaioja. 5.5 Ympäristön häiriöteijät 5.6 Kaavamerinnät ja määräyset Kaavamerinnät ja määräyset on tehty ympäristöministeriön ohjeiden muaan (ts. liite 14). 5.7 Nimistö Suunnittelualueella sijaitsee asi aiaisemmin Kouluadusi ja Kouluujasi nimetyt adut, em. adut nimetään uusisi tämän aavahaneen yhteydessä, osa alueella ei ole enää toiminnassa ouluja johon nyyiset nimet viittaavat. Suunnittelualueen itäreunaan osoitetaan oonaan uusi atualue, joa nimetään aavahaneen yhteydessä. Katujen nimistä esustellaan aavaprosessin aiana mm. tenisessä lautaunnassa seä sivistyslautaunnassa. Luonnosvaiheessa on myös taroitus järjestää nimiilpailu adunnimistä. Nimiehdotuset osoitetaan aavassa ehdotusvaiheessa. Asemaaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kirjaston suunnittelusta vastaa aupungin toimesta perustettu työryhmä Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

23 SELOSTUS 23 (23) Aritehtisuunnittelu äynnistetään vuoden 217 aiana, suunnittelutyö tehdään osittain samanaiaisesti aavahaneen anssa. 6.2 Toteutusen seuranta Alueen toteutumista asemaaavan muaisesti valvoo aupungin raennusvalvonta uusien raennusten osalta. Katujen osalta suunnittelu ja toteuttaminen uuluvat Jämsän aupungin unnallistenisille palveluille seä vesi- ja viemärijohtojen osalta Jämsän vesi liielaitoselle. Jämsässä Kaavoittaja: Kari Stenlund aupunisuunnittelupäälliö 6. Liitteet Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

24 LIITE Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

25 LIITE Liite 2. Ote Kesi-Suomen maauntaaavayhdistelmästä seä suunnittelualuetta osevasta aluevaraus- ja muista merinnöistä. Suunnittelualueen liimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajausella Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

26 LIITE Liite 3. Ote Jämsän taajaman osayleisaavasta seä suunnittelualuetta osevasta aluevarausmerinnästä. Suunnittelualueen liimääräinen sijainti on osoitettu punaisella rajausella Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

27 LIITE Liite 4. Ote ajantasa-asemaaavasta seä suunnittelualuetta osevasta äyttötaroitusmerinnästä. Suunnittelualueen liimääräinen rajaus on esitetty punaisella atoviivalla Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

28 LIITE Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

29 LIITE Liite 5. Ote maauntaaavan taristusen ehdotusluonnosesta seä suunnittelualueeseen ohdistuvista merinnöistä Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

30 LIITE Liite 6. Ote Jämsän taajamaosayleisaavan luonnosesta seä suunnittelualueesta ohdistuvasta merinnästä. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu liimääräisesti oranssilla rajausella Jämsän aupuni, Seppolantie 1, 421 Jämsä, puhelinvaihde

31 SISÄILMATUTKIMUKSIA Seppolan Koulu Seppolantie Jämsä ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS

32 RAPORTTI 2(6) SEPPOLAN KOULU JÄMSÄ SEPPOLANTIE 1 1. TOIMEKSIANTO JA TAUSTOJA Suoritimme sisäilmatutimusia Jämsän aupungin iinteistöpäälliön Reijo Järvisen toimesiannosta Seppolan oulun tiloissa seä Parain yhdessä luoatilassa (OT1). Tutimuset suoritti Jaao Pöntiö ja Niina Kemppainen ISS Proo Oy:stä huhtiuussa 211. Tiloista otettiin mirobinäytteitä pinnoilta ja sisäilmasta.. Mirobinäytteet analysoitiin ISS Proo Oy:n Finasareditoidussa testauslaboratoriossa T256. Laboratoriolla on myös terveydensuojelulain muainen Elintarvievirasto Eviran hyväsyntä. 2. PINTASIVELYNÄYTTEET Pintasivelynäytteitä otettiin 6 appaletta seuraavasti: Pintojen pölylaseuman iästä ei ollut tietoa, joten pinnoilla olevassa pölyssä saattaa olla sulan maan aiana sisään tulleiden mirobien itiöitä. Pöly on hyvä asvualusta mirobeille ja ne ovat voineet säilyä elinyyisinä. Näytteiden analyysi oli seuraavanlainen: ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelinvaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 41 Jyväsylä Teleopio Internet

33 RAPORTTI 3(6) SEPPOLAN KOULU JÄMSÄ SEPPOLANTIE 1 Kaiissa pintasivelynäytteissä esiintyi epätavanomaista sieni - itiöasvua vaiain pesäeiden määrä ei ollut ovin merittävä. Bateerien määrä oli aiissa näytteissä runsas. Näytteistä voidaan yleisesti todeta, että pinnoille ertyy liaa joa mahdollistaa mirobien asvun. Tuloset eivät suoranaisesti viittaa, että tutituissa tiloissa olisi join osteusteninen ongelma. 4. SISÄILMAN MIKROBINÄYTTEET Näytteet otettiin uusi-vaihe impatorilla suoraan seuraaville asvatusalustoille: 2 % mallasuuteagar (sienet), DG18-agar (sienet) ja THG (tryptoni-hiivauute)-agar (bateerit, sädesienet). Kasvatusalustoja on inuboitu lämpöaapissa +25 C:ssa 7 vuoroautta. Inuboinnin jäleen pesäeet lasettiin ja sienet tunnistettiin laji- tai suutasolle valomirosoopin avulla. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelinvaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 41 Jyväsylä Teleopio Internet

34 RAPORTTI 4(6) SEPPOLAN KOULU JÄMSÄ SEPPOLANTIE 1 Näytteitä otettiin aiiaan 8 appaletta seuraavista tiloista: Näyteanalyysin tulos oli seuraava: ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelinvaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 41 Jyväsylä Teleopio Internet

35 RAPORTTI 5(6) SEPPOLAN KOULU JÄMSÄ SEPPOLANTIE 1 5. YHTEENVETO Useammassa sisäilmanäytteessä esiintyy epätavanomaista sieni - itiö- ja bateeriasvustoa. Kouluraennusten tulosten tulinta poieaa hieman toimistojen ja asuntojen tulinnoista, mutta lähtöohtaisesti runsas sieni - itiö- ja bateerimäärä tilassa ertoo epätavanomaisesta lähteestä tilassa. Toimistossa raja-arvona tavanomaisille sienille pidetään 5 pmy/m 3 ja ns. osteusvaurioindiaattorisienille 7 pmy/m 3. Muiden uin atinobateerien osalla Työterveyslaitosen muaan 6 pmy/m 3 on raja-arvo ja sen ylitys on meri puutteellisesta ilmanvaihdosta. Tehdyissä tutimusissa tuli esille ilmanäytteiden 4-8 osalta poieavaa sieni - itiöasvustoa. Näytteen 8 bateerimäärä oli melo orea, mutta tulos on ymmärrettävä osa tutitussa tilassa oli normaali opetustoiminta äynnissä. Atinobateerien osuus ilmanäytteissä 4-7 on tavanomaista oreammalla tasolla. Pintasivelynäytteiden tuloset poieavat ilmanäytteiden tulosista siinä määrin, että yhtäläisyyttä näytteiden välillä ei esiintynyt. Yläpinnoille ertyy ohteessa liaa / pölyä. Siivousta tulisi tehostaa. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelinvaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 41 Jyväsylä Teleopio Internet

36 RAPORTTI 6(6) SEPPOLAN KOULU JÄMSÄ SEPPOLANTIE 1 ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus Jaao Pöntiö asiantuntija Liitteet: Pintasivelynäytteiden mirobianalyysi, ISS Proo Oy Sisäilmanäytteiden mirobianalyysi, ISS Proo Oy ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelinvaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 41 Jyväsylä Teleopio Internet

37 Analyysivastaus n:o OT, ilmanäyte (3) Tilaaja: ISS Proo Oy, Jyväsylä Näytteenottoohde: Seppolan oulu Näytteenottaja: Jaao Pöntiö & Niina Kemppainen Näytteenottopäivämäärä: Näytteet vastaanotettu laboratorioon: Analysointi aloitettu: NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN KÄSITTELY Näytteet otettiin uusi-vaihe impatorilla suoraan seuraaville asvatusalustoille: 2 % mallasuuteagar (sienet), DG18-agar (sienet) ja THG (tryptoni-hiiva-uute)-agar (bateerit, sädesienet). Kasvatusalustoja on inuboitu lämpöaapissa +25 C:ssa 7 vr:tta. Inuboinnin jäleen pesäeet lasettiin ja sienet tunnistettiin laji- tai suutasolle valomirosoopin avulla. Näytteenottopisteet on esitetty appaleessa 2 tauluossa 1. 2 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Näytteenottopisteet, tutittujen tilojen lämpötilat ja ilman suhteelliset osteudet on esitetty tauluossa 1. Ilmanäytteiden mirobipitoisuudet on esitetty pesäeitä muodostavina ysiöinä uutiometrissä ilmaa (pmy/m 3 ) tauluossa 2. Tuloset osevat vain tutittuja näytteitä. Tauluo 1. Näytteenottopisteet, sisäilman lämpötila ja ilman suhteellinen osteus. Näytteenottopiste Lämpötila ( o C) Suhteellinen osteus (%-rh) 1. opo-luoa 18,8 34,2 2. opinto-ohjaus 1, h. 25 2,9 31,2 3. opettajain huone 2,8 32,7 4. K2, ieliluoa 21, 28,9 5. FK1 19,4 36,2 6. ATK2 18,9 34, 7. IGE, maantieto 2,8 33,5 8. OT1 (parai) 23, 33, Analyysivastausen osittainen opioiminen ilman ISS Proo Oy:n sisäilmalaboratorion irjallista lupaa on ielletty. ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

38 Analyysivastaus n:o OT, ilmanäyte (3) Tauluo 2. Ilmanäytteiden mirobipitoisuudet ja näytteissä esiintyneet sienisuvut ja/tai lajit. Näyte 2 % mallasagar DG-18 agar THG-agar steriilit 12 steriilit 3 Atinobateerit <2 Cladosporium 3 Muut bateerit 27 Penicillium 3 1. Sieni-itiöt yhteensä 12 Sieni-itiöt yhteensä 9 Bateerit yhteensä 27 Penicillium 3 Atinobateerit <2 Aspergillus versicolor* 3 Muut bateerit 35 hiivat, vaaleat 3 2. Sieni-itiöt yhteensä <2 Sieni-itiöt yhteensä 9 Bateerit yhteensä 35 steriilit 3 steriilit 3 Atinobateerit <2 Muut bateerit Sieni-itiöt yhteensä 3 Sieni-itiöt yhteensä 3 Bateerit yhteensä 29 Penicillium 12 Penicillium 6 Atinobateerit* 6 Engyodontium* 3 Aspergillus versicolor* 6 Muut bateerit 41 Cladosporium 6 steriilit 9 steriilit Sieni-itiöt yhteensä 45 Sieni-itiöt yhteensä 21 Bateerit yhteensä 47 Cladosporium 38 Cladosporium 18 Atinobateerit* 21 steriilit 47 steriilit 21 Muut bateerit 15 Penicillium 3 Penicillium Sieni-itiöt yhteensä 88 Sieni-itiöt yhteensä 68 Bateerit yhteensä 36 Aspergillus versicolor* 3 Penicillium 6 Atinobateerit* 24 Engyodontium* 6 steriilit 15 Muut bateerit 12 Cladosporium 15 Penicillium 18 steriilit 9 6. Sieni-itiöt yhteensä 51 Sieni-itiöt yhteensä 21 Bateerit yhteensä 36 Cladosporium 32 Cladosporium 29 Atinobateerit* 21 Penicillium 38 Penicillium 35 Muut bateerit 112 Engyodontium* 9 steriilit 29 steriilit Sieni-itiöt yhteensä 94 Sieni-itiöt yhteensä 93 Bateerit yhteensä 133 Cladosporium 12 Aspergillus versicolor* 29 Atinobateerit <2 Penicillium 27 Paecilomyces* 3 Muut bateerit 2744 steriilit 3 Penicillium 24 hiivat, vaaleat 3 Eurotium* 9 hiivat, tummat 3 hiivat, vaaleat 6 8. Sieni-itiöt yhteensä 48 Sieni-itiöt yhteensä 71 Bateerit yhteensä 2744 <2 = alle määritysrajan 2 pmy/m 3, asvustoa ei esiintynyt * = osteusvaurioon viittaava mirobi steriilit = pesäeitä, jota eivät äytettävillä asvualustoilla muodosta itiöitä Analyysivastausen osittainen opioiminen ilman ISS Proo Oy:n sisäilmalaboratorion irjallista lupaa on ielletty. ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

39 Analyysivastaus n:o OT, ilmanäyte (3) Outi Tolvanen laboratoriopäälliö, FT Analyysivastausen osittainen opioiminen ilman ISS Proo Oy:n sisäilmalaboratorion irjallista lupaa on ielletty. ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

40 Analyysivastaus n:o OT, pintasivelynäyte (4) Tilaaja: ISS Proo Oy, Jyväsylä Tutimusohde: Seppolan oulu, Jämsä Näytteenottaja: Jaao Pöntiö & Niina Kemppainen Näytteenottopäivä: Näytteet vastaanotettu laboratorioon: Analysointi aloitettu: NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINTI Pintanäytteet on otettu tutittavalta pinnalta steriiliin laimennosveteen ostutetulla pumpulipuiolla ja siirrostettu suoraan 2% mallasagarille (sienet), DG18-agarille (sienet) ja THG (Tryptoni-hiiva-uute) agarille (bateerit, sädesienet). Laboratoriossa asvatusalustoja on inuboitu Asumisterveysoppaan (28) muaisesti lämpöaapissa +25 C:ssa 7 vr:tta (sienet ja oonaisbateerit) ja 14 vr:tta (atinobateerit). Inuboinnin jäleen pesäeet on lasettu ja sienet tunnistettu laji- tai suutasolle valomirosoopin avulla. Näytteenottopisteet on esitetty appaleessa 3 tauluossa 2. 2 TULOSTEN TULKINTA Suoraan asvatusalustoille viljeltyjen pintanäytteiden tulosia tulitaan tauluon 1 muaisesti. Laboratorio tulitsee tuloset vain, miäli näytteet on otettu 1 cm 2 alueelta talvella noin 14 vr:n pölylaseumasta tai vauriopinnalta. Tauluo 1. Pintanäytteiden tulosten tulinta. Tulinta Kaii Indiaattorimirobit Yhteisvaiutus sienet Kaii sienet Indiaattorimirobit ei viitettä vauriosta -, + - -, + - heio viite vauriosta ++ +* -, + +* viittaa vaurioon *, ++ +* vahva viite vauriosta , , * aiilla alustoilla yhteensä vähintään 3 pl pesäeitä Analyysivastausen osittainen opioiminen ilman ISS Proo Oy:n sisäilmalaboratorion irjallista lupaa on ielletty. ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

41 Analyysivastaus n:o OT, pintasivelynäyte (4) 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Näytteenottoohdat on esitetty tauluossa 2. Tauluossa 3 on esitetty asvatusalustoilla asvaneet mirobit ja niiden määrät suhteellisella asteiolla. Suhteellinen asteio on seuraava: - = ei mirobiasvua + = niuasti mirobeja (1-2 pesäettä/alusta) ++ = ohtalaisesti mirobeja (21-5 pesäettä) +++ = runsaasti mirobeja (51-2 pesäettä) ++++ = erittäin runsaasti mirobeja (> 2 pesäettä) Tuloset osevat vain tutittuja näytteitä. Tauluo 2. Näytteenottoohdat, tutitun alueen pinta-ala ja pölyertymä (vr). Näytteenottoohta Pinta-ala, cm 2 Pölyertymä, vr P1. GE (maantieto) lasivitriinin päältä 1 - P2. GE (maantieto) avaarion päältä lasitasolta 9 - P3. opinto-ohjaajan toimisto, orean avohyllyn päältä - - P4. opinto-ohjaajan toimisto, iunapeni, ivitaso 1 - P5. opettajainhuone, ilmanpuhdistimen Elixair 5 tulosäleiö - - P6. opettajainhuone, hyllyön päältä = pinta-ala / pölyertymä ei tiedossa Analyysivastausen osittainen opioiminen ilman ISS Proo Oy:n sisäilmalaboratorion irjallista lupaa on ielletty. ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

42 Analyysivastaus n:o OT, pintasivelynäyte (4) Tauluo 3. Pintasivelynäytteiden mirobipitoisuudet ja mirobilajisto. Näyte 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar hiivat, vaaleat + hiivat, vaaleat + Atinobateerit - Alternaria + Cladosporium ++ Muut bateerit ++++ Ulocladium* +(2) Penicillium + Cladosporium + steriilit + steriilit + P1. Sieni-itiöt yhteensä ++ Sieni-itiöt yhteensä +++ Bateerit yhteensä ++++ hiivat, vaaleat + hiivat, vaaleat + Atinobateerit - Aspergillus niger o +(1) Eurotium* +(1) Muut bateerit ++++ Cladosporium + Penicillium + hiivat, punaiset o +(1) Cladosporium + steriilit + P2. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bateerit yhteensä ++++ hiivat, vaaleat + Penicillium + Atinobateerit - Cladosporium + Cladosporium + Muut bateerit ++++ Aureobasidium o +(1) hiivat, vaaleat + Curvularia + Eurotium* +(1) Penicillium + Ulocladium* +(2) Paecilomyces* +(1) Alternaria + Ulocladium* +(1) steriilit + steriilit + P3. Sieni-itiöt yhteensä ++ Sieni-itiöt yhteensä +++ Bateerit yhteensä ++++ hiivat, vaaleat + Aspergillus niger o +(3) Atinobateerit - Penicillium + hiivat, vaaleat + Muut bateerit ++++ Cladosporium + Penicillium + steriilit + P4. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä ++ Bateerit yhteensä ++++ hiivat, tummat + hiivat, vaaleat + Atinobateerit - hiivat, vaaleat + Penicillium + Muut bateerit ++++ Cladosporium + steriilit + Chaetomium* +(1) steriilit + P5. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bateerit yhteensä ++++ Cladosporium + Aspergillus niger o +(1) Atinobateerit - Ulocladium* +(1) hiivat, vaaleat + Muut bateerit ++++ Aureobasidium o +(7) Cladosporium ++ Paecilomyces* +(3) Alternaria + Penicillium + steriilit + steriilit + P6. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä ++ Bateerit yhteensä ++++ * = osteusvaurioon viittaava mirobi o = osteusvaurioindiaattorimeritys vielä avoin - = ei asvua steriilit = pesäeitä, jota eivät äytettävillä asvualustoilla muodosta itiöitä Analyysivastausen osittainen opioiminen ilman ISS Proo Oy:n sisäilmalaboratorion irjallista lupaa on ielletty. ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

43 Analyysivastaus n:o OT, pintasivelynäyte (4) Outi Tolvanen laboratoriopäälliö, FT Kirjallisuusviitteet: Asumisterveys Opas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 23:1) soveltamisopas. Ympäristö- ja terveyslehti, Pori, 28. (päivitetty OT) Analyysivastausen osittainen opioiminen ilman ISS Proo Oy:n sisäilmalaboratorion irjallista lupaa on ielletty. ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

44 Kesi-Suomen museo ohderaportti laaja ohderaportti Kesi-Suomen museo Jämsän täydennysinventointi 29 JÄMSÄ SEPPOLA SEPPOLAN KOULU * Seppolan oulu oulunpihalta ohti pääovia. (Saija Silen ) Seppolan oulu siipiosan valmistumisen jäleen. pohjaartta Maanmittauslaitos lupanro 1/HTA/8 id: 2999 unta: Jämsä ylä: Seppola sijainti: Kesusatu 14, 421 Jämsä tyyppi: opetus ja oulutus ajoitus: ajoitusselite: of :55

45 Kesi-Suomen museo ohderaportti 2 of :55 luoitus: arvotus: inventoija: ei määritelty paiallisesti arvoas Saija Silen inventointipvm: uvaus: Vanhan puuoulun tultua huonoon untoon ja ahtaasi asvaville oppilasmäärille, vanhan yhteisoulun, tattioulun, viereen päätettiin raentaa uusi ja suurempi ouluraennus. Uuden oulutalon piirustuset tilattiin aritehti Toivo Löysältä. Aritehti Löysä on suunnitellut muun muassa Muniniemen yhteisoulun vuonna 1951 seä Helsiniin Elannon leipomoraennusen laajennusosia Risto ja Toivo Löysä suunnittelivat myös punatiilisen Vitialan ansa- ja ansalaisoulun Jämsään vuonna Modernin ajan yhteisoulun, nyyisen Seppolan yläasteen harjannostajaiset pidettiin elouun 5. päivänä Viimeisetin luoat saattoivat siirtyä uuteen oulutaloon sysyllä Uusi olmeerrosinen ouluraennus oli raennettu punatiilestä ja sen ulopinnat olivat ajan ouluaritehtuurin tyylipiirteitä noudattaen rapattu areasi ja maalattu ruseasi. Julisivuja jäsensivät pität iunarivistöt seä pitää seinäpintaa pystysuunnassa vaihtelua toivat tummemmat värivyöhyeet, jota osoittivat ulospäin raennusen sisällä olevien äytävien paiat. Löysän suunnittelema ouluraennus vastasi pitälti sitä ouluaritehtuurin perustyyppiä, joa oli vallalla 195-luvulla aiialla maassamme. Puuttuva voimistelusali päätettiin raentaa samana vuonna. Uuteen raennuseen tulisivat myös opetusja oulueittiöt, ruoailuaula, asi luoahuonetta, näyttämölle sijoitettava laululuoa seä suihu- ja puuhuoneet. Raennus valmistui oonaisuudessaan vuonna Puuoulu säilyi yhä uuden ivioulun vieressä ja siellä järjestettiin ansaouluopetusta aina 196-luvulle saaa. Vanha puuoulu purettiin viimein 197-luvun lopulla un oulua laajennettiin ja uudempi ouluraennus perusorjattiin. Tämä laajennusosa, jonne sijoitettiin ruoala oli ysinerrosinen, matala raennusosa, muodostaen L-muotoisen oonaisuuden vanhemman ouluraennusen anssa. Siipiosa sai jäädä punatiilipinnalle, eiä sitä rapattu. Poieusellisena julisivun oristeaiheena on sen adunpuoleinen julisivu, joa oristettiin suurin lasitiilipinnoin, jota orvasivat iunat. historia: Yhteisoulun asiaa ajamaan perustettiin toimiunta vuonna 195. Hanetta varten perustettiin Kustaa Vuolle-Apialan johdolla osaeyhtiö, jolla rahoitettaisiin oulun raentaminen ja toiminta. Suurin osa osaeenomistajista oli jämsäläisiä, uten sotaamreeri Hugo Palmroth, Kustaa Vuolle-Apiala, apteeari Spolander ja auppias Popoff. Perustettavan oulun esiuvana oli perustajajäsenillä Hämeenlinnan suomalainen yhteisoulu. Jämsän suomalainen yhteisoulu aloitti taipaleensa vuorahuoneistossa. Jämsän suomalaisen yhteisoulun ouluraennusen suunnittelijasi palattiin vuonna 195 tunnettu, Jyväsylässä vaiuttanut aritehti ja seminaarin lehtori Yrjö Blomstedt. Jämsäläisten vaatimusena oli, että ouluraennusessa olisi viisi luoahuonetta ja opettajien tilat seä salitiloja. Samalla aritehdille esitettiin toive siitä, että raennus suunniteltaisiin niin, että sitä olisi mahdollista myöhemmin laajentaa. Blomstedtin piirustusien muaan toteutettu ouluraennus valmistui 199.Jämsän suomalainen yhteisoulu oli suuriooinen, jugendin ja ansallisromantiian heneen suunniteltu puuraennus. Aritehtuuriltaan yhteisoulu oli varsin persoonallinen, raennusmassoiltaan vaihteleviin oreusiin nouseva aumaattoinen raennus. Raennusen yhden sisäänäynnin yhteyteen Blomstedt suunnitteli torniaiheen, jona attomuodosta ja raenteesta sai oulu lopulta ansan suussa lempinimeseen Tattioulu. Koulua laajennettiin vuonna 1919, jolloin päätettiin Suomalaisen Yhteisoulun oheen perustaa maanviljelyslyseo, joa myöhemmin muutettiin reaalilyseosi, edeltämään nyyistä yläastetta ja luiota. Tarvetta oli raentaa uusi, suurempi oulu vastaamaan niin asvaviin oppilasmääriin uin muuttuneisiin tilavaatimusiinin. Uusi ouluraennus nousi vanhan puuoulun viereen vuonna Modernin ajan yhteisoulun, nyyisen Seppolan yläasteen harjannostajaiset pidettiin elouun 5. päivänä Vanha puuoulu sai uitenin jäädä vielä paioilleen ja siellä järjestettiin opetusta vielä muutaman vuosiymmenen ajan. Jämsän yhteisoulu unnallistettiin vuonna 1968 ja nimiin muuttui, nyt oppioululaiset ävivät Jämsän unnallista esioulua. Jämsäläiset siirtyivät perusoulujärjestelmään vuonna 1972, jolloin Jämsän ja Kaipolan unnallisista esiouluista tuli perusoulun yläaste ja nimeltään Seppolan oulu. Oppivelvollisuudesta tuli 9-vuotinen, siitä yläasteen osuus oli olme vuotta. Vanhassa Tattioulussa pidettiin tunteja vielä 197-luvun lopussa, mutta se sai väistyä Seppolan oulun uudisraennusen ja perusorjausen myötä luujen vaihteessa. Kaii oulutyö sijoittui nyt saman aton alle. Uudisraennuseen tuli ruoasali seä tenisentyön ja testiilityön tilat, saneerattuun

46 Kesi-Suomen museo ohderaportti 3 of :55 vanhaan osaan tehtiin otitalousluoat. Seppolan oulun tilat eivät enää 2-luvulla ole vastanneet opiselun tarpeita, lisäsi oulun sisäilmaongelma on vuosi vuodelta pahentunut. Uudisraennus on Jämsän aupungin investointiohjelmassa, uusi oulu on aavailtu raennettavasi Paunun urheilupuistoon vuonna 21. arviointi: Kohteella on eseinen maisemallinen meritys Jämsän esusta-alueen maiseman solmuohdassa, jona vaiuttavuus on erityisesti Luoilan suuntaan seä suurille auppaesusille ja osin Jämsän pääadulle Poliisitalon ohdalta. Koonaisuudella on paiallista maisemallista meritystä myös yhtenä esusta-alueen eseisistä viherympäristöistä. Kohteella on paiallista sivistyshistoriallista meritystä yhteisoulun sijaintipaiana ja perusoulun yläasteen sijoituspaiana jo 195-luvulta lähtin- paialla on siis ohta satavuotinen ouluhistoria. Kohteella on paiallishistoriallista meritystä usealle jämsäläissuupolvelle. Aritehti Löysän suunnittelemalla, vanhimmalla ouluosalla on paiallista raennushistoriallista meritystä; se on myös eseinen julisen raentamisen ohde Jämsän esustaalueella. Kesi-Suomen museon Kiosi-sovellus -sovellusvuorauspalvelu

47 KUNTOARVIO JÄMSÄN KAUPUNKI JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI KESKUSKATU JÄMSÄ ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS

48 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 2(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1. YHTEENVETO Raennusteniia LVI-teniia Sähöteniia Välittömästi orjattavat puutteet Lisätutimustarve PTS-suunnitelma KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA Kuntoarvion laatijat ja yhteystiedot Perustietoja artoitettavasta iinteistöstä Käytettävissä olleet asiairjat Huoltotoimen ja iinteistön äytön arviointi Sisäolosuhteisiin liittyvät havainnot Turvallisuuteen ja ympäristöriseihin liittyvät havainnot Kosteusvaurioihin liittyvät havainnot Asbesti ja muut haitta-aineet Raennusen muuntojoustavuus RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 1 D6 Viherraenteet... 1 D7 Päällysraenteet... 1 D8 Aluevarusteet D9 Ulopuoliset raenteet E5 Putiraenteet ja johdot F1 Perustuset F2 Raennusruno F3 Julisivut F4 Yläpohjaraenteet F5 Täydentävät sisäosat F6 Sisäpuoliset pintaraenteet LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 18 G1 Lämmitysjärjestelmät G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G3 Ilmastointijärjestelmät G4 Kylmäteniset järjestelmät... 2 G5 Paineilma- ja aasuverostot... 2 G7 Palontorjuntajärjestelmät SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 21 H1 Aluesähöistys H2 Kytinlaitoset ja jaoesuset ym H3 Johtotiet H4 Johdot ja niiden varusteet H5 Valaisimet H6 Lämmittimet, ojeet ja laitteet H7 Erityisjärjestelmät J1 Puhelinjärjestelmät J2 Antennijärjestelmät J3 Äänentoisto- ja merinantojärjestelmät J4 Kiinteistön at-järjestelmät J6 Raennusautomaatiojärjestelmät LIITTEET ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

49 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 3(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI JOHDANTO Suoritimme iinteistön untoarvion Jämsän aupungin iinteistöpäälliö Reijo Järvisen toimesiannosta. Kiinteistö sijaitsee Jämsän aupungin esustassa. Raennusessa toimii Jämsän luio ja Jämsän työväenopisto. Lisäsi iinteistöön uuluu liiuntahalli, miä on yhtyedessä muihin raennusosiin. Kiinteistöierros suoritettiin ja iinteistöierrosella oli oppaana iinteistönhoitaja Hannu Osanen. Kuntoarvio suoritettiin ja tämä raportti laadittiin Ympäristöministeriön julaisun Liie- ja palveluraennusten untoarvio (1998) ohjeiden muaisesti. Normaaliäytännöstä poiettiin siten, että 1-vuoden pt-suunnitelmaa ei tehty, vaan sen sijaan laadittiin raennusen perusorjausen ustannusarvio Haahtela Oy Wintau-ohjelmalla. Tämä raportti sisältää raennus-, lvi- ja sähötenisten osioiden untoarvion. Raennusteniian untoarvion seä tämän raportin ooamisen suoritti raennusinsinööri Riu Hagman. LVI-untoarvioinnin suoritti LVI-tenio Jaro Ylitolonen ja sähötenisen untoarvion laati sähöinsinööri Kari Mutanen. Kuntoarviossa ei ole otettu antaa mahdollisiin tilamuutosiin ja niistä aiheutuviin töihin ja niiden ustannusiin. Raennusen osia on tarvittaessa äsitelty eriseen siltä osin, uin niiden ominaisuudet poieavat toisistaan. Kuntoarvion havainnot tehtiin pääsääntöisesti aistinvaraisesti. Raennustenisiä havaintoja täydennettiin pintaosteusosoittimen avulla. Kiinteistöierrosen yhteydessä tarastettiin aii iinteistön tyypilliset tilat. Lisätietoja saatiin tilaajan iinteistöorganisaatiolta, iinteistönhoitohenilöunnalta ja luion rehtori Juha Damsaggilta. Lisäsi äytössä oli jonin verran vanhoja suunnitelmia. Kiinteistö sijaitsee oilliseen viettävässä rinteessä. Raennus on upotettu rinteeseen siten, että seä lounaissivulla oleva pääsisäänäynti että pohjaerrosen sisäänäynnit alapihan puolella ovat maantasossa. Rinne ohoaa edelleen raennusen lounaispuolella. Raennusen eri osat ovat iinni tosissaan ja työväenopiston tilat ovat luion ja liiuntahallin välissä. Luio-osa on olmierrosinen, työväenopisto-osa on asierrosinen ja liiuntahalli on pääosin ysierrosinen. Työväenopisto toimii raennusosansa toisessa errosessa. Sen alla on puuhuonetiloja ja untosali. Raennusosat ovat pohjamuodoltaan suoraaiteen muotoisia. Luio-osan pohjaerros on sisään vedetty oillissivultaan ja samoin olmas erros on alempia errosia pienempi pinta-alaltaan. Raennuset ovat valmistuneet vuosina helsiniläisen aritehtuuritoimisto Huhtiniemen suunnitelmien muaisesti. Luion jateesi on alun perin suunniteltu myös uimahalli, mutta sitä ei toteutettu. Sen sijaan samalla tontilla oleva irjasto raennettiin. Liiuntahalli on päivittäin luion äytössä ja iltaisin urheiluseurojen ja erilaisten harrasteryhmien äytössä. Raennusessa ei ole tehty perusorjausta ja se suurelta osin aluperäisessä unnossa. Raennusen tuloilmajärjestelyjä muutettiin 198-luvun alussa. Liiuntahallin yläpohjaa vahvistettiin heti raennusen valmistuttua ilmeisen mitoitusvirheen seurausena. Vesiatteet on uusittu oonaisuudessaan 199-luvun puolivälissä. Luio-osan 3. errosen lounaissivun iunat on uusittu esällä 21 ja esällä 211 tullaan uusimaan saman sivun 2. errosen iunat. Pinnoiteorjausia ei juuriaan ole tehty maalaustöitä luuun ottamatta. Lattiapinnoitteet ovat pääsääntöisesti aluperäiset. Raennusen antavana runona teräsbetoninen paiallavalettu pilari-pali-laatta -raenne. Välipohjien mahdollisesta errosellisuudesta ei ole tietoa. Pääpiirustusten muaan antavia tai raennusta jäyistäviä seiniä ei ole. Perustuset on tehty teräsbetonipaalujen varaan. Uloseinät ovat ei-antavia tiili-villa-tiili -raenteita ja julisivupinnat ovat puhtaasimuurattuja. Vesiatteena on bitumiermit. Raennus on liitetty unnalliseen vesi- ja viemäriveroon seä aluelämpöveroon (Seppolan oulu). Raennusessa on oma lämmönjaoesus lämmönvaihtimineen. Lämmönjao tapahtuu vesiiertoisten iunoiden alle sijoitettujen pattereiden avulla. Liiuntaraennusessa on aluperäinen oneellinen tulo-poistoilmastointi. Luionraennusessa oli aluperäisesti vain oneellinen poisto, tuloilmastointi on lisätty 8-luvulla. Lämmöntalteenottoa ei ole. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

50 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 4(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI 1. YHTEENVETO 1.1 Raennusteniia 1.2 LVI-teniia 1.3 Sähöteniia Raennusen antava runo on osittain ainoastaan välttävässä unnossa. Teräsbetoniraenteissa on joitain haleamia ja murtumia, joilla voi olla vaiutusta raenteiden antavuuteen ja stabiliteettiin. Liiuntahallin yläpohjan liimapuupalit haleilivat jo raennusen valmistuttua. Paleja on vahvistettu, mutta sortumisrisin vuosi atto joudutaan puhdistamaan lumesta heti un sitä atolle ertyy. Julisivuissa on ilmeisesti runoraenteen liiumisesta aiheutuneita haleamia. Myös ysittäisiä sääolosuhteiden vuosi rapautuneita tiiliä havaittiin. Vesiatteet on uusittu noin 15 vuotta sitten ja ne ovat tyydyttävässä unnossa. Vesivuotoja ei viime aioina ole ollut. Raennusen iunat ovat huonountoiset luuun ottamatta luio-osan lounaissivun ylimmän errosen iunoita, mitä on uusittu vuonna 21. Iunoiden maalauset ovat hilseilleet ja ittauset loheilleet. Osaa iunoista ei usalla enää auaista ja lisäsi niiden tiiveys on huono ja ne aiheuttavat vetoa. Raennusen sisätilat ovat muutamia ysittäisiä tiloja luuun ottamatta huonountoisia. Pinnat ovat liaiset ja niissä on loheamia ja murtumia. Vanhoissa uivien tilojen lattiapinnoitteissa on todennäöisesti asbestia ja myös näissä pinnoitteissa on vaurioita. Raennusessa on jonin verran sisäilmaan vaiuttavia raenteellisia risejä. Näitä ovat mm. pohjaerrosen maanvastaisten seinien antavan osan sisäpuoliset eristeet ja pohjaerrosen lattian alla uleva putianaali. Välipohjien raenne ei iinteistöierrosella tai äytössä olleiden suunnitelmien avulla selvinnyt. Jos raenteessa on mineraalivillaa tai orgaanisia erotuserrosia (paperia, uitulevyä jne.), ovat myös ne mahdollisia sisäilmaongelmien aiheuttajia. Raennusen ilmanvaihtojärjestelmä ei vastaa nyypäivän vaatimusia. Lämmöntalteenotto puuttuu ja talvisaiaan vaivaava alipaineisuus aiheuttaa vetoa ja hajuhaittoja. Kosteuden aiheuttamia jäliä oli havaittavissa sisäatoissa ja liiuntahallin pesutiloissa. Raennusessa on lähitulevaisuudessa suoritettava huomattavan suuri perusorjaus. Mm. raennusen ulovaippa joudutaan orjaamaan auttaaltaan. Vesiatteella olisi vielä elinaarta jäljellä, mutta liiuntahallin antavien raenteiden orjaaminen ja luio-osan ilmanvaihtoonehuoneen raentaminen aiheuttaa atteiden uusimistarpeen. Myös raennusen sisäpinnat ioudutaan uusimaan oonaisuudessa niiden iääntymisen seurausena, mutta myös mittavista LVIS-teniioiden uusimisesta johtuen sisäpinnat uusiutuvat oonaisuudessaan. Valtaosa raennusen lvi-teniiasta on raennusajalta. Valmistumisen jäleen on tehty joitain muutosia, joista merittävin on tuloilmastoinnin lisääminen luio-osalle 8-luvulla. Raennusen lvi-teniia alaa olla vanhentunutta, sillä on pääsääntöisesti iää jo yli 3 vuotta. Ilmanvaihto ei enää edusta normaalitasoisen oulun ilmanvaihdon vaatimusia. Ilmanvaihdosta puuttuu myös jäähdytys seö lämmöntalteenotto. LVI-teniia on vanhentunutta ja välttävässä unnossa. Vaia välitöntä orjaustarvetta ei sinällään ole, niin raennusessa pitää varautua LVI-teniian oonaisvaltaiseen uusimiseen lähivuosina. Raennus on sähöteniialtaan lähes täysin aluperäisessä unnossa. Saneerausina on tehty vain ompensointilaitteen ja poistumistievalaisimien uusinta muutama vuosi sitten seä ilmastointioneen ja sähöesusen lisääminen 198-luvulla. Sähölaitteiden unto on välttävä. Pääosin sähölaitteiden unto on riittävä raennusen lyhyelle äyttöajalle perusorjauseen asti. Välittömiä orjaustarpeita todettiin olevan vain valaistusien huollot ja orjauset seä riinäisten pistorasioiden orjaus tai uusinta. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

51 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 5(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI 1.4 Välittömästi orjattavat puutteet Riinäisten lattiapinnoitteiden orjaaminen Valuma- ja vuotojälien orjaaminen Riinäisten valaisinten orjaus Riinäisten turva- ja merivalaisinten orjaus Jatojohtojen orvaaminen iinteillä pistorasioilla 1.5 Lisätutimustarve 1.6 PTS-suunnitelma Raennus on valmistunut ajanohtana, jolloin asbestipitoiset materiaalit olivat yleisesti äytössä ja raennusessa on asbestipitoisia materiaaleja. Asbestia on todennäöisesti vanhoissa lattiapinnoitteissa ja putieristysissä. Myös raennuslevyissä, ns. luja-levy, on asbestia. Raennusessa on syytä suorittaa asbestiartoitus ennen suurempia orjaustöitä, jollei sellaista jo ole tehty. Lähinnä liiuntahallin päädyssä on liiuntasaumoja, joissa on elastisia sauma-aineita, joiden haitta-ainepitoisuudet on syytä selvittää ennen orjaustöitä. Ennen suurempaa orjaustyötä on syytä selvittää risiraenteisi arvioitujen raenteiden unto osteusmittausin ja mirobimääritysin. Näitä raenteita ovat maanvastaiset seinät, alapohja seä välipohjat. Myös antavassa raennusrungossa olevien haleamien ja murtumien aiheuttaja on selvitettävä. Raennusen salaojitusen olemassaolo ja toiminta on syytä selvittää. Raennusen lvi-teniia tulee uusiutumaan lähivuosina täydellisesti, joten sitä ei tarvitse eriseen tutia. Kohteesta laadittiin erillinen perusorjausen ustannusarvio. Kosa raennus on seleästi laajan perusorjausen tarpeessa, 1-vuotisssuunnitelman laadinta nähtiin hyödyttömäsi. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

52 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 6(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI 2. KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 2.1 Kuntoarvion laatijat ja yhteystiedot Raennusteniia ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus Yhteyshenilö: Riu Hagman PL Jyväsylä puh: fax: riu.hagman@iss.fi LVI-teniia ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus Yhteyshenilö: Jaro Ylitolonen PL Jyväsylä puh: fax: jaro.ylitolonen@iss.fi Sähöteniia ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus Yhteyshenilö: Kari Mutanen PL Jyväsylä puh: fax: ari.mutanen@iss.fi 2.2 Perustietoja artoitettavasta iinteistöstä Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Käyttötaroitus: Jämsän luio ja liiuntahalli Kesusatu 16, 421 Jämsä Opetus- ja liiuntaraennus Valmistumisajanohta: Korjausajanohdat: Kerrosluu: Ei perusorjausta 3 errosta Kerrosala: Luio em 2 Liiuntahalli 1 86 em 2 Tilavuus: Luio 11 5 m 3 Liiuntahalli 1 25 m 3 Sijainti: Rinteessä ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

53 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 7(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI Raennusteniia Perustamistapa: Runoraenteet: Uloseinäraenne: Iunatyypit: Kattomuoto: Liienne- ja pysäöintialueet: Erityiset ulopuoliset raenteet: teräsbetonipaalut teräsbetoninen paiallavalettuypilari-pali-laatta -raenne tiili-villa-tiili, julisivuissa puhtaasimuurattu punatiili asilasiset ms-iunat, uusitut 3-lasiset mseiunat, liiuntahallissa umpilasielementit tasaatto, sisäpuolinen vedenpoisto, bitumiermit asfaltoidut, osittain sorapintaiset ei ole LVIA-teniia Lämmitystapa ja lämmönjaojärjestelmä: aluelämpö (Seppolan oulu), vesiiertoiset patte rit Vedenhanintatapa ja vesijohtojärjestelmä: Jämsän aupungin vesijohtovero, upariputistot Viemäröintijärjestelmä: Jämsän aupungin viemäriverosto, valurauta viemärit Ilmanvaihtojärjestelmä: Koneellinen tulo-poisto, ei lämmöntalteenottoa Raennusautomaatiojärjestelmä: Aluperäiset ysiösäätimet, Honeywell, Landis&Gyr Jäähdytysjärjestelmät: Ei ole Automaattinen sammutuslaitteisto: Ei ole Mahdolliset erillisverostot: Ei ole Sähöteniia Sähönhaninta ja -jaelujärjestelmä: Paloilmoitinjärjestelmä: Antennijärjestelmä: Riosilmoitusjärjestelmä: Videovalvontajärjestelmä: Kulunvalvontajärjestelmä: Hissit: Vattenfall Ei ole Teleste, ei nyyään toiminnassa Ei ole Kameravalvonta uloseinillä Ei ole Ei ole 2.3 Käytettävissä olleet asiairjat Aritehtipiirustusia Sähöpiirustuset ohteessa Kiinteistöä osevat piirustuset saatiin äyttöön iinteistön omistajalta. 2.4 Huoltotoimen ja iinteistön äytön arviointi Kiinteistöierrosella ei havaittu suurempia puutteita iinteistönhoidossa. Jonin asteisesta huolimattomuudesta uitenin ertoo se, että raennusen soelin vierustalla asvaa asveja ohdissa, missä niitä ei pitäisi asvaa. Siivousta haittaa lähinnä pintojen iä ja uluneisuus ja varsinin lattiapinnat on vaiea pitää siistinä. 2.5 Sisäolosuhteisiin liittyvät havainnot Kiinteistöierrosen aiana ei juuri havaittu normaalista poieavaa sisäilman laadussa. Seleästi muita tiloja huonompi ilma aistittiin judosalina äytetyssä pohjaerrosen varastossa, missä hajunlähteenä lienee betonilattialla oleva tatami. Raennusen äyttäjiltä on tullut huomautusia pohjaerrosen äidinielen luoan ja olmannen errosen historian luoan sisäilman osalta. Myös 1. errosen naisten wc ja biologian luoa mainittiin. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

54 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 8(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI Äidinielen luoan osalla luoan taana olevassa varastossa oli tunainen haju, miä ilmeisesti oli lähtöisin tilassa varastoidusta materiaalista. Molemmissa luoissa on ilmanpuhdistimet. Tarastushetellä molemmat luoat olivat tyhjillään. Raennusen sisäilmaa on tutittu sisäilmanäyttein asi ertaa, mutta näissä tutimusissa ei ole löytynyt seleää ysiselitteistä syytä oettuihin oireisiin. Seleitä vaurioihin viittaavia tulosia ei mittausissa ole saatu. Toisaalta mirobi-ilmanäytteissä ei näy uolleet mirobiasvustot ja niiden mahdollisesti aiheuttamat hajuhaitat. Äidinielen luoan uloseinistä otettiin talvella 29 olme materiaalinäytettä. Niissä ei havaittu normaalista poieavaa. Raennusen ilmavaihtoteniiasta on aia ajanut ohi niin teniian uin toimintatavanin osalta. Järjestelmästä puuttuu mm. lämmöntalteenotto. Talvisin järjestelmä on välillä alipaineinen, un tuloilmaone ovalla paasella jäätymisvaaran ja energianulutusen vuosi yteytyy puolelle teholle ja poistoilmapuhaltimet ovat täydellä teholla. Alipaineisuus aiheuttaa orvausilman virtausia raenteiden läpi ja niiden muana saattaa tulla hajuja sisäilmaan. Toinen mahdollinen ilmanvaihdon ongelma liittyy raennusen raitisilmaan. Raitisilma otetaan pihatasosta raennusen lounaissivulta. Tällöin lehdet ja rosat seä lumi pääsevät helposti raitisilmaanaaliin, lisäsi ilma on tällä puolella lämpimämpää uin se oli toisella puolella raennusta. Myös paoaasut pääsevät helpommin järjestelmään, uin jos raitisilma otettaisiin vesiaton tasosta. 2.6 Turvallisuuteen ja ympäristöriseihin liittyvät havainnot Raennusessa ei havaittu auutteja raenteellisia äyttäjien turvallisuuteen vaiuttavia teijöitä. 2.7 Kosteusvaurioihin liittyvät havainnot Kuntoarvion yhteydessä suoritettiin aistinvaraisia osteustenisiin seioihin liittyviä havaintoja. Havaintoja täydennettiin pintaosteusosoittimen avulla. Varsinaisia osteusvauriohavaintoja ei tehty, mutta muutamia havaintoja osteuden tai veden jättämistä jäljistä tehtiin. Vesiaton vuotamisesta on vanhoja jäliä sisäattopinnoissa. Lisäsi liiuntasalin puutiloissa on nähtävissä seinäpinnoitteen hilseilyä, miä johtuu pesuhuoneiden suihuista. Kosteusjäljet tulisi orjata. Liiuntahallin aton orjaustyön yhteydessä 199-luvun puolivälissä hallin lattialle valui runsaasti vettä. Koo lattian pintaraenne jouduttiin uusimaan. Ainoastaan betoniraenne ja sen päällä oleva bitumierros jäivät jäljelle. 2.8 Asbesti ja muut haitta-aineet Raennus on tehty aiana, jolloin asbestipitoisia materiaaleja oli vielä äytössä. Lähinnä asbestia on vanhoissa aluperäisissä lattiapinnoitteissa ja mahdollisesti niiden iinnittämiseen äytetyissä liimoissa. Toinen raentamisajalle tyypillinen asbestilähde on uitusementtilevyt (luja-levy), mitä on äytetty mm. tuulensuojana ja erityistä estävyyttä vaativissa seinä- ja attoraenteissa esim. ilmanvaihtoonehuoneissa. Myös putieristysissä äytettiin asbestia. Suorilla putiosuusilla asbestia ei enää liene, mutta äyrien eristysessä voi olla asbestimassaa samoin uin eristysten suojana äytetyssä pinnoitteessa. Lattiapinnoitteissa havaittiin rioutumia esimmäisen errosen aulassa naulaoiden luona. Ilmeisesti painavat teräsnaulaot ovat uluttaneet lattiapinnoitetta siten, että niistä on irronnut palasia. Nämä rioutumat tulisi orjata välittömästi. Ennen laajempia orjaustöitä raennusessa on suoritettava asbestiartoitus, jos sellaista ei jo ole olemassa. Raennusen julisivuissa on joitain liiuntasaumoja, joissa on äytetty elastista saumaainetta. Saumauset saattavat olla aluperäiset ja aistinvaraisesti havainnoituna ne sisältävät mahdollisesti pcb:tä. Jos saumat ovat aluperäisiset, on niissä todennäöisesti runsaasti lyijyä. Näiden haitta-aineiden tutimus on suoritettava ennen saumojen uusintaa. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

55 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 9(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI 2.9 Raennusen muuntojoustavuus Raennusen luio-osan antava runo on tyyppinä melo joustava tilamuutosia ajatellen. Kantavia seiniä ei suunnitelmien muaan ole uin väestönsuojassa. Uloseinillä olevat pilarit ovat osittain seinien sisässä, eivätä haittaa tilojen äyttöä. Pilareiden väli on 8,12 m / 8,4 m. Kerrosoreus on 3,6 metriä ja huoneoreus palien välissä on 3,3 metriä ja vapaa palien alapuolinen oreus on 2,8 metriä. Palit rajoittavat teniian sijoittamista, sillä ilmanvaihtoanavien sijoittaminen niiden alle madaltaa tiloja liiaa. Nyyaiaisen ilmanvaihtoteniian vaatimat anavaoot ovat huomattavasti suurempia uin raennusen valmistumisen aiana. Lisäsi vaatimus siitä, että ilmanvaihto ei saa aiheuttaa ääntä eiä vetoa, johtaa pienempään ilmannopeuteen ja samalla suurempaan anavaooon. Liian matalat tilat aiheuttavat usein sen, että ilmanvaihdon runoanavat sijoitetaan vesiatolle. Tätä vaihtoehtoa tulisi äyttää vasta paon edessä, sillä anavien asentaminen vesiatolle aiheuttaa ongelmia sade- ja sulamisvesien virtausille attoaivoihin, lisää läpivientien määrää ja lisää lumen inostumista. Paleihin tehtävien läpivientien oo on rajoitettua ja niissä tulisiin mahdollisuusien muaan äyttää olemassa olevia läpivientejä. Välipohjien paiallavaluraenteesta johtuen ne ovat melo joustavia pienehöjä läpivientejä ajatellen. Suuremmat läpiviennit vaativat erilaisia tuentarataisuja. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

56 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 1(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI 3. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO D6 Viherraenteet D7 Päällysraenteet Raennus sijaitsee samalla tontilla irjastoraennusen anssa. Raennusen piha-alueita on orjattu jossain vaiheessa istutusin ja uusin paioitusalueelle johtavin portain. Raennusen ympärillä on viheralueita, mutta välittömästi raennusen läheisyydessä niitä on lähinnä liiuntahallin ympärillä. Myös varsinaisia istutusia on lähinnä liiuntahallin ympärillä. Myös aivan uloseinän vierustalla raennusen lounaissivulla on asveja. Ne voivat astella seinäpintaa ja aiheuttaa vaurioita uloseinäraenteelle. Nämä tulisi poistaa. Samaisella sivulla ja myös raennusen päädyssä on puita, joiden osat taipuvat vesiaton päälle. Katolla oli uitenin hyvin vähän asvillisuuden aiheuttamia rosia tai sammalta. Raennusen sijainti avoimella paialla ja vesiatteen singelittömyys estävät rosien ertymistä. Pinta- ja sadevesien poisto Raennus sijaitsee pituussuuntaisesti rinteessä. Lisäsi maanpinta nousee edelleen vieressä olevalle paioitusalueelle. Paioitusalueella on sadevesiaivoja. Rinteestä valuu jonin verran sade- ja sulamisvesiä ohden raennusta. Raennusen soelin vierustat eivät vietä sisäänpäin, tosin voimaasta allistusta poispäinään ei ole. Piha-alueella on joitain sadevesiaivoja ja niiden määrä näyttäsi olevan riittävä. Alapihan puolella yhden aivon ansi on jäänyt maanpinnan yläpuolelle maaperän painuttua. Kattovedet on johdettu suoraan viemäriin raennusen sisäpuolisten viemäreiden avulla. Toimenpide-ehdotuset: Liian lähellä raennusta olevat puut ja pensaat poistetaan Alapihan aivon antta lasetaan. D71 Asfalttipäällysteet Luion oleselupihat seä paioitusalue on asfaltoitu. Paioitusalueen ja yläpihan asfaltointi on ohtuullisessa unnossa, mutta alapihan puolella asfalttipinnassa on maan painumisen ja routimisen aiheuttamia vaurioita, mitä haittaavat sade- ja sulamisvesien valumista pois raennusen viereltä. Asfalttia on orjailtu pieniltä alueilta sieltä täältä. D72 Laattapäällysteet Raennusen lounaissivulla olevassa luisassa on pieni alue, miä on pinnoitettu betonisilla sideivillä. Luisa on melo jyrä, eiä se ole taroitettu ulua varten. Liiuntahallin luoteispäädyssä on ahden betonilaatan levyinen polu. Laatat eivät ole suorassa ja ovat routimisen seurausena ääntyilleet. Koulun pääsisäänäynnin edessä on betonilaatoitus, miä sein on hieman ääntyillyt, muttei ovin paljoa. Laattapäällystyset on syytä vähintään oiaista ja tarvittaessa uusia laajemman orjaustyön yhteydessä. Samalla on orjattava istutusalueiden reunaivet, mitä ovat saaneet olhuja iinteistönhoitooneista. Toimenpide-ehdotuset: Alapihan asfaltoidut alueet pohjataan ja piha asfaltoidaan uudestaan. Jos yläpihan puolella joudutaan teemään salaojitusorjausia tai vesieristystöitä, joudutaan myös yläpihan asfaltointi uusimaan. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

57 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 11(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI D8 Aluevarusteet D85 Jätehuoltovarusteet Raennusen jäteastiat sijaitsevat alapihan puolella eittiön oven läheisyydessä. Säiliöt ovat maahan upotettavaa mallia, joten niissä ei voi olla atosta. Toimenpide-ehdotuset: Ei toimenpiteitä. D9 Ulopuoliset raenteet D94 Portaat Raennusen lounaissivulla olevalta paripaialta laseutuu maaportaat oulun yläpihalle. Portaiden runo on ilmeisesti betoni ja aselmat on pinnoitettu betonilaatoilla. Portaissa on pieniä olhuja, mutta ei suurempia vioja. Portaat eivät ole aluperäiset vaan ne lienee tehty samanaiaisesti muiden pihatöiden yhteydessä. Lähempänä irjastoa on toiset portaat, mitä ovat puuraenteiset ja huonossa unnossa. Nämä portaat tulisi poistaa äytöstä ja puraa. Toimenpide-ehdotuset: Puuraenteiset portaat puretaan. E5 Putiraenteet ja johdot F1 Perustuset E53 Salaojat Raennusen nurilla on aivon ansia, mitä lienevät salaojaaivojen ansia. Salaojien toiminnasta ei ole tietoa. Salaojista ei ollut äytettävissä suunnitelmia. Todennäöisesti ne on raennettu, mutta niiden toiminta miltei 4 vuotta valmistumisen jäleen on yseenalaista. Salaojien ja niiden aivojen huoltamisesta ja puhdistamisesta ei ole tietoa. Salaojajärjestelmien elinaari on normaaliolosuhteissa noin 4 vuotta. Paalutetun raennusen perustusolosuhteita voidaan pitää normaalia ovempia, joten salaojajärjestelmän elinaari on lopussa ja salaojitus on uusittava. Raennusen pohjaerrosessa ei aistinvaraisesti havaittu sellaisia vauriota, mitä olisivat aiheutuneet salaojien toimimattomuuden vuosi. Kosa raennusessa on uitenin edessä mittava perusorjaus, on salaojajärjestelmäin syytä orjata untoon. Toimenpide-ehdotuset: Salaojajärjestelmän uudelleen raentaminen. F11 Anturat Raennus on perustettu teräsbetonipaalujen varaan. Anturat ovat pilarianturoita ja jatuvia seinäanturoita. Raennusen luio-osan antavissa raenteissa ja muuratuissa väliseinissä on melo runsaasti haleamia. Näiden aiheuttaja ei iinteistöierrosella selvinnyt. On mahdollista, että paalutus ei ole tavoittanut antavaa pohjaa ja raennus on valmistuttuaan painunut epätasaisesti. Perustusten uormitus ei ole luio-osalla tasaista, sillä 1. ja 3. erros ovat pohja-alaltaan pienempiä uin 2. erros. Käytettävissä olleissa raennesuunnitelmissa oli ristiriitaisuutta paalujen määrän ja sijainnin suhteen. Kantavan rungon haleamat sijoittuvat luio-osan molempiin päätyihin, missä pilareiden alaosissa ja pilareiden ja palien liitosissa on haleamia. Myös luio-osan julisivuissa olevat haleamat ovat saattaneet syntyä antavan rungon muodonmuutosista. Työväenopiston ja liiuntahallin osalla ei vastaavia vaurioita näyttäisi olevan. Raennusrungossa olevien vaurioiden tutimustoimenpiteet on esitetty ohdassa F2 Raennusruno. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

58 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 12(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI F12 Perusmuurit Koo raennusen ensimmäisen errosen lounaisseinä ja osa raennusen päädyistä ovat maanvastaisia raenteita. Tarasta raenteesta ei ole tietoa, sillä raenneleiausia ei ollut äytettävissä, mutta paalutuspiirustusesta raenne voitiin arvioida. Ulopuolella on joa tapausessa betoniuori ja sisäpuolella tiilimuuraus. Raennusajanohtana raenne toteutettiin yleensä siten, että antava teräsbetoniseinä oli ulopuolella ja sen sisäpuolella oli lämmöneristys ja sisäverhous, tässä tapausessa tiilimuuraus. Kosteuseristys tehtiin yleensä bitumisivelynä ja se voi olla betoniraenteen sisä- tai ulopinnassa. Raenne on osteustenisesti huono, sillä osteuseristys on raenteen ylmässä pinnassa. Raenteiden sisäpinnoissa ei ollut näyvissä vaurioita, mutta jos vaurioita on, ovat ne yleensä eristysraenteissa ja eivätä ne näy päällepäin. Perusmuurien raenne on syyt orjata paremmin toimivasi laajemman orjaustyön yhteydessä. Raennusen näyvät soelit ovat maalattua betonia. Betoni on paiallavalettua ja siiinä on näyvissä muottilaudoitus. Luio-osan aaoispäädyn soelissa on näyvissä saumoja, joissa on puulistoja tai lautoja. Ilmeisesti puutavara on jäänyt raenteeseen valutyön yhteydessä. Puutavara tuli poistaa raenteesta. Muutoin soelit vaativat maalausunnostusen. Toimenpide-ehdotuset: Näyvien soeleiden orjaaminen Perusmuurien orjaaminen osteustenisesti toimivimmisi. F13 Alapohjat Tilaajalta saatujen suunnitelmien pohjalta työväenopisto-osan alapohja on antava. Laatan pasuus on raennesuunnittelijan uvassa meritty 15 mm:si. Muiden raennusosien alapohjan antavuutta tai ei-antavuutta ei ole meritty suunnitelmiin. Raennusen aritehtisuunnitelmien muaan alapohja on tehty maanvaraisena. Raenteena on raennetyyppien muaan sisältäpäin luien pinnoite, betonilaatta 7 cm, evytsora 18 cm ja teräsbetoni. Jos raenne on toteutettu edellä esitetyllä tavalla, ei suurempaa raenteellista ongelmaa ole. Maaperästä lähtöisin olevan osteuden aiheuttamia vaurioita tms. ei lattiapi9nnoitteissa ollut havaittavissa. Alapohjien raenne on vähintään taristettava ennen laajempaa orjaustyötä. Lämpö-, vesi- ja viemärijohtojen uusiminen ja vanhojen puraminen tulee vaatimaan alapohjaraenteen auaisuja. Auaisuja saattaa tulla niin paljon, että oo alapohja on järevä uusia oonaan. Raennusen pohjaerrosen alla ulee raennusen pituussuuntainen putianaali, missä ovat lämmitys- ja vesijohtoputet. Kanaalista putet haarautuvat tarvittaviin tiloihin. Kanaalien anssa on usein ollut ongelmia niiden aiheuttamien hajuhaittojen vuosi. Kanaaleihin jäi usein muottitavaraa ja anaaleihin pääsi vettä joo maaperästä tai putivuotojen vuosi. Täten anaaleissa on hyvät olosuhteet mirobiasvulle. Alipaineinen ilmanvaihto aiheuttaa ilmavirtausia anaaleista sisäilmaan ja tuo muanaan vähintäänin hajuja sisäilmaan. Korjaustyön yhteydessä putet poistetaan anaaleista ja anaali jää tarpeettomasi. Kanaali on purettava orjaustyön yhteydessä. Alapohjassa olevan anaalin ja siellä olevien putistojen poistaminen, myös tiloihin menevien haarojen, ja viemäreiden uusimisen seurausena oo alapohjan uusiminen saattaa tulla yseeseen. Toimenpide-ehdotuset: Alapohjien unnon tarastaminen Kanaalin puraminen. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

59 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 13(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI F2 Raennusruno Raennusen luio- ja työväenopisto-osan antavana runona on paialla valetut teräsbetoniset pilarit, palit ja laatat seä muutamat raennusen runoa ensimmäisessä errosessa jäyistävät seinät (väestönsuoja), jota samalla toimivat raennusrungon jäyistäjinä. Ylemmissä errosissa ei seiniä ole, joten raennusen jäyistäminen lienee hoidettu mastopilareilla, jollei pääportaan raenteiden ole suunniteltu jäyistän raennetta. Liiuntahallin rungon muodostaa teräsbetonipilarit ja liimapuupalit. Luio-osan palien etäisyys on 8,12/8,4 metriä. Näiden päällä on teräsbetoniset primääripalit. Primääripalien välissä on seundääripalit noin 2,1 metrin jaolla. Uloseinillä primääripaleissa on leua, miä annattelee auojen yläpuolisia muurausia. Välipohjalaattojen pasuudesta ei ole taraa tietoa, mutta aritehtiuvien muaan ne ovat melo ohuet, noin mm. Kantavan osan päällä on pintabetonilaatta. Liiuntahallin liimapuupalien oreus on noin 1,5 metriä. Molemmissa runotyypeissä on ja on ollut ongelmia. Luio-osan betonirungossa on haleamia varsinin raennusen päätyosilla. Vauriot näyvät pilareiden ja palien liitosten lisäsi myös julisivuissa tiilimuurausten ja leuapalien haleamina seä luuisina muurattujen väliseinien haleamina. Rungon vauriot näyttävät siltä, että runo ei ole pysynyt asassa vaan pilarit ovat joo iertyneet tai allistuneet ulospäin. Pilari- ja paliliitosissa olevat haleamat viittaavat siihen, että terästen tartunta tai jatospituus ei ole ollut riittävä. Vaurioista ei voi päätellä, ovato ne aiheutuneet perustusten painumisesta vai esimerisi raenteiden puutteellisesta jäyyydestä vaaavoimia vastaan. Vaurioita on uitenin syytä tutia taremmin esimerisi avaamalla uloseinää raennusen lounaissivun ulmista. Liiuntahallin liimapuupalit haleilivat heti raennusen valmistumisen jäleen. Syynä lienee ollut mitoitusvirhe ja paleja vahvistettiin naulaamalla niiden yliin vanerilevyt. Vahvistusta lisättiin 198-luvun puolivälissä. 199-luvun puolivälissä vesiaton allistusia parannettiin tietoisena siitä, että samalla yläpohjan uormitus lisääntyy. Tästä syystä atolta pudotetaan joa talvi lumet heti, un sitä sinne ertyy. Kosa raennusen edessä on suuri orjaustyö, jossa raennusen elinaarta pyritään jatamaan noin 35-4 vuotta, on syytä harita liiuntahallin palien uusimista oonaisuudessaan. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa tilanteita, jolloin lumiuormien määrä ylittää nyyiset uormitusohjeet. Nyyisellään raenteen antoyy ei ole sitä mitä pitäisi, eiä jatuvaa lumenpudotusta voi pitää toivottavana toimenpiteenä. Välipohjien raenteesta ei ole selvää äsitystä, sillä raennesuunnitelmia siltä osin ei ollut äytettävissä. Aritehdin leiausten muaan raenteessa ei ole erillistä äänenvaimennuserrosta, mutta esim. paperia tai uitulevyä on saatettu äyttää irrotuserrosena betonivalujen välissä. Orgaanisia ainesia sisältävät materiaalit voivat olla ongelmalliset. Raenne on ensimmäisen erran astunut jo raennusaiana betonien sisältämästä vedestä ja osteudesta. Myöhemmin esim. pesuvedet, putiriot, attovuodet jne. ovat voineet astella raennetta, jolloin mirobiasvun äynnistyminen on ollut melo todennäöistä. Välipohjien raenne tulee selvittää ennen laajempaa orjaustyötä. Toimenpide-ehdotuset: Luio-osan teräsbetoniraenteiden untotutimus Välipohjaraenteiden selvittäminen Liiuntahallin yläpohjan liimapuupalien uusiminen. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

60 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 14(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI F23 Portaat Raennusen pääporras sijaitsee raennusen esellä. Porrassysyt ja aiteet on tehty betonista paialla valaen. Portaat tueutuvat ala- ja yläpäistään välipohjiin. Portaat on pinnoitettu muovilaatoilla ja myös ulmalistat ovat muovia. Portaiden unnossa ei ole huomautettavaa. Aselmien pinnoituset joudutaan uusimaan muiden pintaorjausten yhteydessä. Toimenpide-ehdotuset: Porrasaselmien pinnoitteet uusitaan. F3 Julisivut F31 Uloseinät Raennusen julisivut ovat paialla muurattua punaista tiiltä, puhtaasivalettua betonia ja puupanelia. Uloseinien raenteena on tiili-villa-tiili -raenne tai uloseinänpalien ohdalla tiili-villa-betoni -raenne. Työväenopiston uloseinissä on myös ulopuolella betoniuori. Liiuntahallin seinien yläosa on verhottu puupaneelilla. Muurattujen seinien molemmat tiiliuoret ovat ns. ½-iven pasuisia. Ulopuolen saumaus on murtuneista saumoista päätellen tehty erillisellä saumalaastilla. Lämmöneristyspasuus on pohjapiirrosista arvioituna on 1 mm eli raenteen U-arvo on oreintaan noin,35 W/m 2 K. Eristystilan pasuudesi on suunnitelmissa esitetty 95 mm, joten tuuletusraoa ei raenteessa ole. Eristyspasuus on vähäinen nyyajan U-arvo vaatimusiin verrattuna, mutta raenne on uitenin lähtöohtaisesti tiivis. Lähinnä luio-osan julisivuissa havaittiin useita seä antavan raenteen muodonmuutosista että olosuhteiden vaihtelun aiheuttamia vauriota. Pahimmat vauriot ovat luio-osan lounaissivun nurilla, missä muurausessa on haleamia ja se on iään uin pullistunut ulospäin ja myös iertynyt. Nämä vauriot on aiheuttanut raennusen antavan rungon muodonmuutoset. Kaien aiiaan leuapalien ja muurausien liitosissa on vauriota, mitä johtunevat jäätyneestä vedestä ja myös siitä, että muurausen ja leuapalin välissä on liian suuri ita. Liiuntahallin seinissä ei ole samanlaisia haleamia uin luio-osalla. Seinissä olevat vauriot ovat lähinnä ysittäisissä tiilissä. Seinien alaosissa ne ovat aiheutuneet ilmeisesti iinteistöhoitooneista lumitöiden yhteydessä. Alun alaen julisivuissa olisi pitänyt olla enemmän liiuntasaumoja. Esimerisi oreudeltaan erilaisten seinäosien ja erilailla annatettujen seinäosien välillä olisi pitänyt olla liiuntasaumat, samoin uin pitissä seinäosissa. Liiuntasaumat eivät olisi estänyt rungon liieiden aiheuttamia vaurioita, mutta olisivat sallineet erilailla annatettujen seinäosien liiumisen toisiinsa nähden. Liiuntahallin päätyseinässä on liiuntasaumoja päädyn tuulipilareiden ohdalla. Saumat saattavat olla aluperäiset. Niissä voi olla haitallisia määriä seä pcb:tä että lyijyä. Julisivumuurausten vauriot ovat sitä luoaa, että on järevää uusia oo luio-osan julisivu. Samalla voidaan uusia ja lisätä lämmöneristystä, jolloin raennusosan lämpötalous paranee. Uudet julisivut on mahdollista ja ehä myös järevää tehdä myös muusta materiaalista uin tiilestä, sillä lämmöneristysen ja unnollisen ilmaraon lisääminen asvattaa raenteen pasuutta niin, ettei vanhan leuan mitat riitä. Toimenpide-ehdotuset: Luio-osan julisivut uusitaan Liiuntahallin julisivujen olhut orjataan ja puupaneelaus uusitaan. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

61 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 15(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI F4 Yläpohjaraenteet F32 Iunat Raennusen iunat ovat luio-osan lounaissivun 3. errosen iunoita luuun ottamatta aluperäisiä. Edellä mainitut iunat on uusittu vuonna 21 ja vuonna 211 tullaan uusimaan o. sivun 2. errosen iunat. Aluperäiset luoien ja työväenopiston iunat ovat 2-lasisia puuarmisia ja -ehysisiä iunoita Liiuntasalin iunat ovat umpiolasielementtejä. Uusitut iunat ovat olmilasisia ns. mse-iunoita, missä armin ulo-osat ja uloin ehys ovat alumiinia. Iunat ovat huomattavasti huoltovapaammat uin vanhat iunat. Tosin uusissa iunoissa on havaittu ongelmia lähinnä niiden alasaranoitujen tuuletusiunoiden yhteydessä. Iunapellityset ovat auttaaltaan liian loivassa asennossa. Luio- ja työväenopisto-osien iunat ovat huonountoiset. Niiden puuosat ovat ravistuneet, eiä niitä enää annata unnostaa. Niissä on äyntiongelmia, ne ovat epätiiviit, heloitusia on rii ja iunoiden auaiseminen on jopa vaarallista, sillä lasit saattavat tippua pois puitteista. Useissa liiuntasalin iunoissa on huurua eli niiden umpio on täyttynyt. Uusilla iunoilla saavutetaan parempi energiatalous, äyttäjien viihtyisyys paranee ja iunoiden huoltotarve vähenee. Raennusen iunat on uusittava lähitulevaisuudessa. Toimenpide-ehdotuset: Raennusen iunat uusitaan 21 ja 211 uusittuja luuun ottamatta. F33 Ulo-ovet Raennusessa on useita metalliraenteisia ulo-ovia. Niissä on asilasinen umpiolasilasitus. Nämä on syytä vähintään unnostaa iunoiden uusimisen yhteydessä. Myös niiden uusimista on harittava, sillä julisivujen orjaaminen aiheuttaa painetta niidenin uusimiselle. Suoraan liiuntahalliin johtaa puuraenteinen pariovi. Tämä ovi on syytä uusia. Toimenpide-ehdotuset: Metalli-lasi -ovien unnostaminen Puuoven uusiminen. F34 Julisivun täydennysosat Raennusen olmen sisäänäynnin päällä on teräs- ja puuraenteinen atos. Katoset on tuettu julisivuista vetotanojen avulla. Ainain luion pääsisäänäynnin atos joudutaan uusimaan orjaustyön yhteydessä. Muut atoset unnostetaan. Toimenpide-ehdotuset: Luion pääoven atos uusitaan Muut atoset unnostetaan. F41 Yläpohja Raennusen luio- ja työväenopisto-osien yläpohjan antavana osana on välipohjien tavoin betonipalit ja massiiviraenteiset betonilaatat. Laatan pasuus on noin 15 mm. Kantavan laatan päällä on lämmöneristys ja puuraenteiset puit ja attotuolit, joiden avulla on saatu aiaisesi allistuset. Vesiatteena on bitumiermit. Liiuntahallin yläpohjan antavana raenteena on liimapuupalit ja niiden päälle asennetut otelopalit, mitä lienevät puuelementtejä, missä puu- tai uitu-uumapalin väleissä on mineraalivillaa ja ala- ja yläpinnassa levytys. Vuonna 1992 tehdyssä suunnitelmassa on esitetty liiuntahallin aton allistusten parantaminen ja myös yläpohjan tuuletusen parantaminen. Tehtyjen havaintojen muaan työ on aianaan tehty suunnitelmien muaisesti. Työväenopisto-osalla oli aiaisemmin 6 appaletta attoiunoita, mutta ne on ummistettu niissä olleiden vuotojen vuosi. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

62 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 16(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI F5 Täydentävät sisäosat Vesiatteet on molemmilla osilla tehty bitumiermeistä. Singeliä ei ole ermin päällä ole. Vesiatteet on uusittu 199 -luvun puolivälissä. Liiuntahallin aton ermi on erilaista, se on sileämpää. Millään vesiaton osalla ei juuriaan ollut rosia tai sammalta muutamista vesiaton yläpuolelle nousevista puista huolimatta. Yläpohjien lämmöneristystä ei ole lisätty raennusen valmistumisen jäleen ja ainain luio-osan yläpohjan lämmöneristysessä on parantamisen varaa. Vaia vesiatot tällä hetellä ovat ohtuullisessa unnossa ja vesiatteilla on vielä iää jäljellä, tulevat muut orjaustyöt vaatimaan yläpohjien melo perusteellisen orjausen. Luio- ja työväenopisto-osille pitänee raentaa ilmanvaihtoonehuone, minä sijainti luonnollisimmin löytyy vesiatolta. Liiuntahallin atto joudutaan uusimaan aton liimapuuannattajien antavuusongelman vuosi. Toimenpide-ehdotuset: Luio- ja työväenopisto-osien yläpohjaraenteiden uusiminen betoniraenteesta ylöspäin Liiuntahallin yläpohjaraenteen uusiminen. Raennusen väliseinät ovat pääsääntöisesti muurattuja alihieaiviseiniä. Tiiliseinät ovat ei-antavia ja purettavissa tilamuutosten niin vaatiessa. Luio-osan tiiliseinissä on runsaasti erilaisia haleamia johtuen raennusen rungon liieistä. Raenteiden antavuuteen haleamat eivät vaiuta, mutta raojen autta saattaa uulua ääniä tilasta toiseen. Haleamat voidaan orjata, jos raennusen rungossa ei enää esiinny muodonmuutosia. Raennusosien väliset ovet ovat osastoivia teräsraenteisia rautalanalasiovia. Ovet ovat osastoivia, sillä raennusen osat ovat omia palo-osastojaan. Ovien toiminnassa ei havaittu ongelmia. Kaii osastoivat ovet olivat asianmuaisesti suljetut. Luoien ovet ovat pääsääntöisesti laaaovia, joissa on normaalit ääneneristysominaisuudet. Niiden toiminnassa ei havaittu ongelmia. Ovet on uitenin uusittava perusorjausen yhteydessä. F6 Sisäpuoliset pintaraenteet Raennusen pintaraenteet ovat heiossa unnossa. Pinnoitteet ovat pääsääntöisesti aluperäiset. Muutamien tilojen lattiapinnoitteita on uusittu, mm ruoalan lattiapinnoite poieaa muista ja se on todennäöisesti jossain vaiheessa uusittu. Seiniä on huoltomaalattu, mutta sen suurempia töitä ei ole tehty. Kuivien tilojen lattiapinnoitteena vartsivinyylilaattaa, missä on mitä todennäöisimmin asbestia. Nämä pinnoitteet ovat rioutuneet esierrosen aulasta ja pohjaerrosen putianaalin taristusluuujen ohdilta. Märätilojen lattiapinnoitteina on äytetty uusiulmaista ja neliön muotoista eraamista laattaa. Neliömäiset saattavat olla ei-aluperäisiä, eli ne on uusittu jossain vaiheessa. Raenteiden vesieristysistä ei ole tietoa, mutta yleensä raennusaiana ne tehtiin bitumisivelyin ja - ermein. Ainain liiuntahallin puuhuoneissa tehtyjen havaintojen perusteella pesuhuoneiden vesieristysten anssa on ongelmia. Liiuntahallin puulattia on uusittu oonaisuudessaan noin 15 vuotta sitten. Työväenopiston tiloissa lattiapinnoitteena on orilaatat. Seinäpinnat ovat lähinnä maalatut ja luoissa on jonin verran puuuitupohjaisia halltex-levyä iinnitysalustana. Sisäatoissa on äytetty raennusajalle tyypillisesti maalattua lautaa. Lauta ei muodosta oreaa alaslasuraennetta vaan on suoraan iinni alustassaan. Sisäatoissa on äytetty jonin verran myös mineraalivillapohjaisia austointilevyjä. Kuitenin raennusen pääaulassa aiuu melo voimaaasti, joten austointia ei ole riittävästi. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

63 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 17(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI Raennusen pintaraenteet joudutaan uusimaan edessä olevan perusorjausen yhteydessä. Märätilojen pintojen uusiminen yhteydessä uusitaan myös vesieristyset. Vaia joitain pintoja voisi niiden unnon perusteella jättää uusimatta, aiheuttavat mittavat lvis-orjaustyöt väistämättä niidenin uusimistarpeen. Ainoa oonaisuus, mitä voisi harita säilytettävän, on liiuntahallin lattia, mutta senin säilyttäminen yläpohjaraenteen uusiutuessa voi osoittautua mahdottomasi. Toimenpide-ehdotuset: Kaii pintaraenteet uusitaan. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

64 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 18(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI 4. LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO G1 Lämmitysjärjestelmät Raennus on liitetty aluelämpöön, joa tulee viereiseltä Seppolan oululta. Liittymä on uusittava lähitulevaisuudessa un Seppolan oulu puretaan. Raennusessa lämmönjao tapahtuu vesiiertoisten iunoiden alle sijoitettujen pattereiden avulla. G11 Lämmöntuotanto Lämmityssiirtimet (Oy Parca Norrahammar Ab) ovat vuodelta 1981 ja ovat tenisen äyttöiänsä loppusuoralla. G12 Lämmönjaelu Lämmitysverostojen putet ovat teräsputia ja pääosin aluperäisiä raennusvuosilta 1974/- 75. Runolinjat ovat asennettu pääosiltaan alimman errosen lattian alla olevaan anaaliin ja pystynousut oli iunaseinillä. G13 Lämmönluovutus Lämmönluovuttimet ovat teräslevypattereita pääosin aluperäisiä raennusvuosiltaa. Pattereiden sulutulpat ja patteriventtiilit ovat alueräiset. Kiinteistön pattereissa ei ole ollenaan tarmostaattisia patteriventtiileitä G14 Eristyset Aluperäisissä eristysissä tai eristysten mutissa ja suojapinnoitteissa saattaa olla asbestia. Viimeistään ennen perusorjausta on tehtävä asbestiartoitus, jos sitä ei ole vielä tehty. Toimenpide-ehdotuset: Lämmitysjärjestelmät oonaisuudessaan on uusittava lähivuosina. G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Raennus on liitetty Jämsän aupungin vesi- ja viemäriverostoon. Luiota, liiuntahallia ja viereistä irjastoa palveleva päävesimittari ja päävesisulu sijaitsee luion ruoalan eittiössä, pöytätason alla. G21 Vedenäsittelylaitteet Lämpimän äyttöveden lämmönsiirrin (Oy Parca Norrahammar Ab) on putilämmönsiirrin ja laiteilven muaan vuodelta Siirrin on tyydyttävässä unnossa, vuotoja tai muita ongelmia ei ole lähiaioina esiintynyt. G22 Vesijohtoverosto Vesimittari sijaitsee eittiössä ja sen liitosventtiilien unto on tyydyttävä. Aluperäiset vesijohdot ovat uparia. Osa aluperäisistä vesijohdoista sijaitsee raenteiden sisällä, eiä niiden untoa pystytty arvioimaan. Esimerisi wc-alusteille tulevat johdot tulevat joa lattian tai seinän autta. Vesijohtoverostossa ei uitenaan ole havaittu vuotoja. Raennusessa, lähinnä siivousomeroissa, on muutamia vesijohtoverostoon liitettyjä ns. rättipattereita. G23 Jätevesien äsittely Keittiön jätevesiä ei johdeta erillisen rasvanerotusaivon autta viemäriverostoon. Pumppaamoja raennusessa ei ole. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

65 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 19(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI G3 Ilmastointijärjestelmät G24 Viemäriverostot Viemäriputet ovat aluperäiset ja ne ovat materiaaliltaan valurautaa. Pohjaviemärin materiaalista ei saatu iinteistöierrosella varmuutta. Muutostöissä on äytetty muoviviemäriä. Tuuletusviemärit on johdettu vesiatolle. Viemäriverostossa on jossain vaiheessa havaittu painumia. G25 Vesi- ja viemärialusteet Hanoja on uusittu ilmeisesti rioutumisen jäleen, mutta myös aluperäisiä asiotehanoja on edelleenin äytössä. Viemärialusteet on pääosin aluperäisiä. Vesi- ja viemärialusteet ovat tyydyttävässä unnossa G26 Eristyset Aluperäisissä eristysissä tai eristysten suojapinnoitteissa saattaa olla asbestia. Vesijohto- ja viemäriverosto on välttävässä unnossa ja ne on perusorjattava lähivuosina. Pohjaviemärin uvaus on syytä suorittaa ennen laajempaa orjaustyötä. Toimenpide-ehdotuset: Viemäriveroston uvaus, pohjaviemärin unnon selvitys Vesijohto- ja viemäriverostot alusteineen ja eristysineen on uusittava oonaisuudessaan lähivuosina. Raennusessa on aluperäiset ilmastointilaitteet. Aluperäisesti liiuntahallissa oli tulopoistoilmanvaihtoi ja luio-osalla vain oneellinen poisto, ainoastaan ruoalaan tuli oneellinen tuloilma. Myöhemmin oo luio-osalle lisättiin oneellinen tuloilma Molemmat tuloilmaoneet sijaitsevat alimman errosen onehuonetiloissa ja poistopuhaltimine olevat huippuimurit vesiatolla. Ilmanvaihtojärjestelmät ovat oonaisuudessaan välttävässä unnossa ja ne on perusorjattava lähivuosina. Perusorjausen / -parannuset tarvetta puoltaa sein, että nyyisessä järjestelmässä ei ole lämmöntalteenottoa, eiä jäähdytystä. Nyyiset ilmastointionehuoneet saattavat riittää uusien ilmastointioneiden sijoittamisesi, mutta tarvittaessa uuden onehuoneen voisi raentaa esimerisi matalan esiosan atolle. G31 Ilmastointioneet Tuloilmaoneet sijaitsevat alimmassa errosessa ilmanvaihtoonehuoneissa. Ne ovat 197- luvun puolivälistä luuun ottamatta luio-osaan lisättyä tuloilmaonetta. Ilmastointioneissa ei ole lämmöntalteenottoa, vaan poistoilma johdetaan huippuimureilla suoraan vesiatolle. Lämmöntalteenoton puutteesta johtuen tuloilmaoneet joudutaan ovilla paasilla ohjaamaan puoliteholle jäätymisvaaran ja suuren lämmitystehon välttämisesi. Liiuntahallin tuloilmaoneen raitisilma otetaan raennusen lounaanpuoleiselta seinältä. Jäähdytysen puuttuessa esätilanteessa olisi parempi jos ilmanotto olisi raennusen pohjoisseinustalla, missä ilma on viileämpää. Myös luion tuloilmaoneen raitisilma otetaan raennusen lounaispuolelta. Raitisilmaa varten on raennettu betoniraenteinen raitisilmaanava yläpihan toiselle laidalle raitisilmapiippuun saaa. Raitisilmapiipussa on asi anavaa, joista toinen on lämmönjaohuoneen ylilämmönpoistoa varten. Betonianavan untoa ei ierrosella päästy toteamaan. Wc- ja eittiötilat on varustettu omalla poistoilmanvaihdolla, miä on toteutettu vesiatolle asennetuilla huippuimureilla. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

66 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 2(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI G33 Kanavistot Tulo- ja poistoilmaanavat ovat pääosin ierresaumatusta pellistä raennettuja anavia. Tilojen mataluuden vuosi luion tuloilmaanavat on tehty soiioanavasta. Tuloilmaanavat ulevat pääasiassa näyvillä luoatilojen atossa. Näyvillä olevat anavat on maalattu. Kiinteistöierrosella ei selvinnyt tara ilmanvaihtoanavien viimeisin puhdistusaia, mutta siitä on uitenin vähemmän aiaa uin 5 vuotta. Tämäntyyppisen raennusen anavat pitää puhdistaa vähintään viiden vuoden välein (Sisäasiainministeriön asetus 82/21). G34 Pääte-elimet Pääte-elimet ovat tehdasvalmisteisia ja tyypillistä raennusajan 7-8-luvun teniiaa. Tuloilmaelimet ovat pääosin seinämallisia tai suoraan anavan yleen asennettuja suoraaidesäleiöjä ja poistoventtiilit yhteisanavaventtiilejä. G37 Eristyset Sisätiloissa ei ollut näyvissä paljaita eristysaineisia pintoja. Eristysissä ei havaittu huomautettavaa. Ilmastointioneissa ei ole jäähdytystä, joten tuloilmaanavia ei huonetiloissa ole eristetty. Konehuoneesta lähtevissä anavissa on palopellit. Toimenpide-ehdotuset: Ilmastointijärjestelmät oonaisuudessaan on perusorjattava lähivuosina. G4 Kylmäteniset järjestelmät Raennusessa ei ole eittiön ylmiötä luuun ottamatta ylmätenisiä järjestelmiä. G5 Paineilma- ja aasuverostot Raennusessa ei ole paineilma- eiä aasuverostoja. G7 Palontorjuntajärjestelmät G72 Sammutusvesilaitteet Kiinteistössä on vesijohtojärjestelmään liitettyjä piapaloposteja, jota silmämääräisesti tarastellen olivat vielä tyydyttävässä unnossa. Merinnöistä on huomautettu palotarastusen yhteydessä Toimenpide-ehdotuset: Palopostiaappien merinnät laitettava asian muaiseen untoon Letuelojen letujen ja venttiilien unnon taristaminen. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

67 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 21(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI 5. SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO H1 Aluesähöistys Kiinteistö on Jämsän aupungin omistama luioäyttöön raennettu iinteistö. Raennusessa on oma pienjänniteliittymä. Kiinteistön oonaissähönulutus mitataan pääesusella. Pääesus on aluperäinen normaaliuntoinen esus 197-luvulta. Kohde on otettu äyttöön vuonna Raennus on sähöteniian osalta lähes täysin aluperäisessä unnossa. Saneerausina on tehty vain ompensointilaitteen ja poistumistievalaisimien uusinta muutama vuosi sitten seä tuloilmaoneen ja sähöesusen lisääminen v Tällä hetellä heti orjausta vaativia sähötenisiä töitä ovat valaisinhuollot / orjauset, pistorasiaorjauset seä jatojohtojen orvaaminen iinteillä pistorasioilla. Kiinteistön sähösyöttö on toteutettu pienjänniteliittymällä. Pääesus on aluperäinen normaaliuntoinen esus 197-luvulta. Ryhmäesuset ovat aluperäisiä ja tyydyttävästä unnossa. Perusorjausen yhteydessä aii esuset tulevat uusittavasi. Sähölaitteiden ja määräaiaistarastus on tehty v. 21. Kiinteistön valaistusteniia on toteutettu hehulamppu- ja loisteputivalaisimin, joiden unto on tyydyttävä. Välitöntä orjausta vaativaa valaistusteniiaa ierrosella havaittiin muutamissa paioissa. Kiinteistön telejärjestelmät ovat välttäväuntoisia, mutta toimivia. Raennusautomaatio hoidetaan aluperäisillä ja osittain 198 -luvulla asennetuilla osittain hyvin heiountoisilla analogisilla säätölaitteilla. Kaii automaatiolaitteet tulee uusia viimeistään perusorjausen yhteydessä. H11 Aluejärjestelmät H11.1 Piha- ja aluevalaisimet Pihavalaistus on toteutettu muutamalla pylväisiin asennetuilla elohopeahöyryvalaisimilla. Lippavalaistus on toteutettu hehulamppuvalaisimilla. Valaisimet ovat tyydyttävä tai huonountoisia. Ulovalaistus tulee oonaan uusittavasi perusorjausen yhteydessä. H12 Hämäräytimet ja ello-ohjauset Valaistusissa ei ole nyyaiaista ello- / ulovaloisuusohjausta. Toimenpide-ehdotuset: Ulovalaistusien uusinta perusorjausen yhteydessä tai valaisinosien ja uristinlaitteiden uusinta viimeistään vuonna 215 H2 Kytinlaitoset ja jaoesuset ym. H21.1 Muuntajat Raennusessa ei ole omaa muuntamoa. H22 Jaoesuset alle 1 V H22.1 Pääesuset Kiinteistön sähösyöttö on toteutettu pienjänniteliittymällä. Pääesus on aluperäinen normaaliuntoinen esus. Kesusen nimellisvirta on 63A. Pääsulaeiden oo on 4A. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

68 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 22(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI H22.2 Muut esuset Ryhmäesuset ovat pääosin tyydyttäväuntoisia. Seuraavan suuremman saneerausen yhteydessä aii esuset tulevat uusittavasi jo pelästään senin syyn taia, että nyyisissä esusissa ei ole varatiloja uusien määräysten muaisten viavirtasuojaytimien asentamisesi. Kesuset ovat 4-johdin järjestelmän muaisia esusia, jota orvataan 5-johdin järjestelmän muaisilla seuraavassa saneerausessa. H22.4 Pääjaelujärjestelmä Pääjaelujärjestelmä on toteutettu aapeleilla. H23 Kompensointilaitteet Raennusessa on toimiva esitetty 2 Var:n ompensointijärjestelmä. Tarasteluäynnillä äytössä oli 3/6 porrasta. Toimenpide-ehdotuset: Sähöesusien yhteyteen doumenttitasut ja esusdoumentit Sähöesusien viereen varasulaeotelot. H3 Johtotiet H31 Kaapelihyllyt ja ripustusisot Kaapelihyllyinä on äytetty seä alumiini- että teräshyllyjä. Kaapelihyllyt ovat hyvässä unnossa. H33 Kaapeliläpiviennit Kaapeliläpiviennit olivat pääosin tiiviitä, osa suuria sähöasennusten muutostöitä ei ole tehty. Toimenpide-ehdotuset: Kaapeliläpivientien suleminen. H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot Raennus on liitetty Vattenfall:n 4 V:n veroon. Kaapelointi on hyväuntoinen. H42 Maadoituset ja potentiaalin tasauset Raennusen päämaadoitusiso sijaitsee pääesusessa. Maadoitusison ja maadoitusaapelien merinnät puutuivat. Laminoitua maadoitusaaviota ei ollut sähöpääesusen seinällä. Maadoituset on näyviltä osiltaan tehty raennusajan määräysten muaisesti. Huoltomiehen muaan maadoituset ovat alimittaisia, tämä saattaa johtua esim. löysistä liitosista. H43 Kytinlaitosten ja jaoesusten väliset johdot Nousujohdot ovat pääosin aluperäisi. H44 Voimaryhmäjohdot Yleisesti voimaryhmäjohdot ovat välttävässä ja tai tyydyttävässä unnossa. H45.1 Kytimet ja pistorasiat Kalustevalinnat on tehty tilojen äyttötarpeiden muaisesti. Pistorasiat ovat osittain maadoitettuja ja osittain maadoittamattomia. Joissain luoatiloissa on lisätty samassa tilassa maadoitettuja pistorasioita maadoittamattomien pistorasioiden läheisyyteen. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

69 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 23(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI Toimenpide-ehdotuset: KTMp muainen sähölaitteiden huolto- ja unnossapito-ohjelma puuttuu Sähöhuollot huolto-ohjelman muaisesti Kompensointilaitteen puhdistus/huolto Maadoitusjärjestelmän määräaiaishuolto, maadoitusmittauset Sähötilojen siivouset ja puhdistuset Sähöesusien yhteyteen varasulaeotelot ja doumenttitasut ja doumentit. H5 Valaisimet Sisävalaistus on toteutettu pääosin loisteputi- ja hehulamppuvalaisimilla. Valaistusjärjestelmä on välttävässä unnossa. Muutamissa paioissa valaisinten suojauvut puuttuvat tai ovat viallisia. Valaisinmäärä ei aiissa paioissa ole riittävä tarvittavan nyysuositusten muaisen valotehon aiaansaamisesi. Toimenpide-ehdotuset: Palaneiden valonlähteiden seä valaisinupujen uusinta. H6 Lämmittimet, ojeet ja laitteet H7 Erityisjärjestelmät J1 Puhelinjärjestelmät H61 Lämmittimet Raennusessa ei havaittu sulanapitojärjestelmiä. H62 Kojeet ja laitteet Toimenpide-ehdotuset: Ei toimenpiteitä. H72 Varavoimalaitteet Raennusessa ei ole UPS- varavoimajärjestelmää tai muuta varajaelujärjestelmää, eiä sille ole toiminnallista tarvettaaan. H74 Turvavalaistusjärjestelmät Ovimerivalaistus hoidetaan turvavaloesusella ja esusaustolla. Turvavalaistusesus on aluperäinen. Valaisimet on uusittu muutama vuosi sitten ja ne ovat hyväuntoisia. Toimenpide-ehdotuset: Turvavalaistusjärjestelmän uusinta oonaisuudessaan perusorjausen yhteydessä Perusorjausen yhteydessä uusittujen poistumistievalaisimien puramista, varastoimista ja hyödyntämistä esim. muissa aupungin ohteissa annattaa harita. J11.1 Yleiseen puhelinveroon liitettävät puhelinjärjestelmät Raennusessa on olemassa vanha puhelinvero osittain uusittu ns. yleisaapelointijärjestelmä. J11.2 Piapuhelinjärjestelmä Raennusessa ei ole toiminnassa olevaa piapuhelinjärjestelmää. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

70 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 24(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI J2 Antennijärjestelmät J21 Yhteisantenni- ja satelliittitelevisiojärjestelmät Antennijärjestelmä on aluperäinen. Raennusen opetustilat ovat varustettu TVantennipistorasioilla. Antenni on vesiatolla ja antennivahvistin sähöpääesustilassa. Antennijärjestelmää ei ole uusittu ns Digi-TV - elpoisesi eli antennijärjestelmä ei ole toimintauntoinen. J3 Äänentoisto- ja merinantojärjestelmät J31 Äänentoistojärjestelmä Raennusessa on esitetty äänentoistojärjestelmä. J33 Ajannäyttöjärjestelmä Raennusessa on toimiva ajannäyttöjärjestelmä. J4 Kiinteistön at-järjestelmät J41 Kiinteistön at-verot Raennusen ATK-aapelointi on asennettu pääosin jäliäteen lisättyinä pintavetoina muovissa ouruissa. ATK- aapeloinnit ovat toimivia. Asennusien jäli ei ole aiissa paioissa siistiä. J51 Paloilmoitusjärjestelmät Ei ole J53 Videovalvontajärjestelmät Raennusen uloseinillä, ulo-ovilla ja muissa riittisissä paioissa on amerat ulunvalvontaa varten. J54 Kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmät Ei ole J55 Savunpoiston- ja sammutusen ohjausjärjestelmä Ei ole Toimenpide-ehdotuset: Järjestelmien uusinta perusorjausen yhteydessä J6 Raennusautomaatiojärjestelmät Raennusautomaatio hoidetaan aluperäisillä ja osittain 198 -luvulla asennetuilla osittain hyvin heiountoisilla analogisilla säätölaitteilla. Raennusen nyyiset automaatiojärjestelmän laitteet eivät ole liitettävissä esusvalvomoon, eiä LVI- järjestelmien hälytysiä välitetä iinteistönhoidolle tai päivystyseen. Toimenpide-ehdotuset: Kaii automaatiolaitteet tulee uusia viimeistään perusorjausen yhteydessä. ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde etunimi.suunimi@iss.fi Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

71 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 25(25) JÄMSÄN LUKIO JA LIIKUNTAHALLI ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus Riu Hagman raennusinsinööri, pätevöitynyt untoarvioija Liitteet: Valouvia ohteesta ISS Proo Oy Kesi-Suomi Kiinteistöjen äytönohjaus Y-tunnus FI92253 PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin vaihde Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Teleopio Internet

72 Valouvaliite 1 (32) Kuva 1: Yläpiha, asfaltti suhteellisen hyvässä unnossa, allistuset o Kuva 2: Alapihalla aivo ansineen jäänyt maan painuessa ylös ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

73 Valouvaliite 2 (32) Kuva 3: Pensaat ja puut iinni uloseinässä Kuva 4: Yleisuva alapihalta, asfaltissa haleamia ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

74 Valouvaliite 3 (32) Kuva 5: Jäteastiat upotettu maahan Kuva 6: Luio-osan eteläulman soelissa haleama ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

75 Valouvaliite 4 (32) Kuva 7: Lauta tai rima jäänyt soelin sisään Kuva 8: Luio-osan lounaisivun 2. errosen leuapali ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

76 Valouvaliite 5 (32) Kuva 9: Sama ulma uin edellisessä uvassa, 3. erros, huomaa uusi iuna Kuva 1: Luio-osan työväenopiston puoleinen ulma ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

77 Valouvaliite 6 (32) Kuva 11: Sama ulma uin edellisessä uvassa, raenne on iertynyt Kuva 12: Alapihan puoleinen ulma ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

78 Valouvaliite 7 (32) Kuva 13: Iunoiden puuosat ovat ravistuneet Kuva 14: Iunat ovat huonountoiset ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

79 Valouvaliite 8 (32) Kuva 15: Liiuntahallin atto, bitumiermit tyydyttävässä unnossa ja allistuset hyvät Kuva 16: Luio-osan vesiattoa, räystäät matalat ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

80 Valouvaliite 9 (32) Kuva 17: Liiuntahallin orjattua attoa, pääosa vanhasta vesiatteesta poistettu, raenteeseen tehty tuuletusauoja Kuva 18: Luio.-osan yläpohjaa, lämmöneristystä ei ole lisätty ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

81 Valouvaliite 1 (32) Kuva 19: Kolmannen errosen historian luoan nura, pilarin ja palin liitosissa haleamia Kuva 2: Haleama 2. errosen nurapilarin juuressa ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

82 Valouvaliite 11 (32) Kuva 21: Liiuntahallin paleja on vahvistettu tiheästi naulatuilla vanerilevyillä Kuva 22: Vuotojäliä austolevyssä ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

83 Valouvaliite 12 (32) Kuva 23: Vuotojäli lautaverhotussa atossa Kuva 24: Pesuhuoneen suihun aiheuttamia pinnoitteen hilseilyjä puuhuoneen puolella ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

84 Valouvaliite 13 (32) Kuva 25: Pohjaerrosen alapohjan putianaali Kuva 26: Raennusen pääportaat ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

85 Valouvaliite 14 (32) Kuva27: Historian luoa Kuva 28: Lattiapinnoite rii, asbestia? ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

86 Valouvaliite 15 (32) Kuva 29: Poiien wc Kuva 3: Tyttöjen wc ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

87 Valouvaliite 16 (32) Kuva 31: Liiuntahallin pesuhuone Kuva 32: Työväenopiston suljettu attoiuna ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

88 Valouvaliite 17 (32) Kuva 33: Ruoalan lattia Kuva 34: Liiuntahallin joustolattian alus on tuulettu reunojen autta ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

89 Valouvaliite 18 (32) Kuva 35: Tilojen mataluudesta johtuen on äytetty soiioanavia Kuva 36: Osa vesialusteista on vielä asisote-hanoja, viemärit valurautaa, eristysissä todennäöisesti asbestia ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

90 Valouvaliite 19 (32) Kuva 37: Osa lämpöputien eristeistä repsottaa Kuva 38: Palopostien letujen unto rupeaa olemaan huono ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

91 Valouvaliite 2 (32) Kuva 39: 8-luvulla lisätty luio-osan tuloilmaone Kuva 4: Lämmityspattereissa ei ole termostaattisia patteriventtiilejä ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

92 Valouvaliite 21 (32) Kuva 41: Luoissa on äytössä ilmapuhdistimia Kuva 42: yläpihalla luio-osan ilmastointioneen ja lämmönjaohuoneen raittiinilman sisäänotto ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

93 Valouvaliite 22 (32) Kuva 43: betonianavan toinen pää on lämmönjaohuoneessa Kuva 44: Liiuntasalin raitisilmasäleiö ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

94 Valouvaliite 23 (32) Kuva 45: Painunut sadevesiviemäri Kuva 46: Keittiön hyllyön alla liiuntahallin, luion ja irjaston äyttövedenpääsulu ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

95 Valouvaliite 24 (32) Kuva 47: Keittiön hyllyön alla liiuntahallin, luion ja irjaston äyttövedenpääsulu Kuva 48: Muovipussilla tulpattu viemäri juoma-automaatin taana ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

96 Valouvaliite 25 (32) Kuva 49: Osa valoataisijoista on esimerisi aulassa hanalassa paiassa äyttää. Kuva 5: Pihavalaistus on toteutettu muutamilla pylväisiin asennetuilla elohopeahöyryvalaisimilla. ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

97 Valouvaliite 26 (32) Kuva 51: Lippavalaistusina on aluperäiset hehulamppuvalaisimet. Kuva 52: Liiuntasalin valaisimet ja aapeloinnit ovat erittäin huonossa unnossa. ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

98 Valouvaliite 27 (32) Kuva 53: Kuva sähöpääesusesta. Sähönmittaus, etäluentapääte. Kuva 54: Kompensointilaitteisto on uusittu muutama vuosi sitten ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

99 Valouvaliite 28 (32) Kuva 55: Ilmastointionehuoneen sähöesus Kuva 56: Ryhmäesus. Kesusen eteen on laitettu hyllylevyä. ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

100 Valouvaliite 29 (32) Kuva 57: Poistumistievalaisimet on uusittu muutama vuosi sitten. Valaisimet ovat hyväyntoisia. Kuva 58: Riinäiset pistorasiat tulisi orjata välittömästi ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

101 Valouvaliite 3 (32) Kuva 59: Lämmönjaohuoneen säätölaitteet ovat vanhentuneita ja heiossa unnossa. Kuva 6: Valaistus on pääosin loisteputivalaistusta. Raennusessa on esusellojärjestelmä. ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

102 Valouvaliite 31 (32) Kuva 61: Luoien valaistusta Kuva 62: Antennijärjestelmää ei ole uudistettu Digi-TV- elpoisesi eli antennijärjestelmä ei ole toimintauntoinen. ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

103 Valouvaliite 32 (32) Kuva 63: Paiallinen LVI-hälytysesus. Hälytysiä ei välitetä jatohälytysinä iinteistönhoidolle. ISS Proo Oy Kiinteistöjen äytönohjaus PL 59, 411 Jyväsylä Puhelin Y-tunnus Paloanaantie 18, 432 Jyväsylä Internet Kotipaia Helsini

104

105

106

107

108

109

110

111

112

113

114

115

116

117 pa2 rp Vj 1 ila Puu M PE 1 ( M 2 M 2 PP P VC II 5B Vj 16-1 PE Vj 11 PVC B 4 B B T Vj 1 9 T 4 2 B B T 4 tie lan 16 PVC Vj 1 lvia II 19 Vj 2 Ta 69 B T sp T B C Hiidenrinne 1 Vj Vj 1 M 5 Vj 1 T ) PVC 31 EH P 6 2 SV T II PV Vj 31 m t 1 B allas ar t EH P 1-16 T 2 V Vj 5 PP C VP 225 P Vj 2 5 Vj 1 T Vj 7 96 B1 225 T 2 at 16 PVC SV 19 Vj t Vj 1 C PV II u pa Tip h I I II tie V H PE a B 2-1 H PE M B B 4 Vj t B 2 T Vj 1 B H Vj Ni V SsuVj2 5)6 ap 14 II 2 ja u EH rin a Pj 11 P 1 P ap 16 ) B ) 7ap ) 5B 2 ) p ) j22 4 B -1 tie (su 25 M äen M 16-1 PEH masm PVC LuoilantieVj 4 B 1964 ) ) 25 M Vj 16-1 PEH 25 PVC Lam 25 M H Vir ja 16 Lu -1 VC P T 5 B 1 22 Vj 31 Vj 1 ) ) ) 7a 4 M M 315 ) ap 4 B ) ) ) ) B 11 3 Vj 3 2 M P VC Puu na tu ) ) 74 H VC P M tu na ila M 5 Vj 1 M 4 p M 15 3 ) p 9a 15 3 M 4a ) p ) p C 7a Vj 1 T 25 M Vj 16-1 PEH PE H PE t 2 PV 6 2 EH B 4 1 P Vj M 2 PVC M II j 16 ti ilan 25 C PV M C tu PVulua 233 Ko :1 PVC 8a 2 2 Vj 11 Luoilantie 6 V B 4 Vj 5 1 M C Vj 1 PV B 4C V P VC P M Vj 11 PVC 2 B Maauimala T Vj B1 22 EH SV atu -1 P TTU H ulu PE Ko Vj 63 NE 5 B 4 5M VC EN PAK 4R B 4 Vj P ar II B 22 5B PE 4 T 6 M 1 PEH -1 Vj 16 I II M otisatama Vj atu - at 15 i 25 M 1 P 6 amattil 5 2anti 8 e 25 B M ulu C PäVnuja 2epPVC 16S H PE -1 1 Vj 1 69 H II II B Ko 19 PE M ) B B M 15 njo Vj 4 Pe1 T 6s alap nvc 16 uja P VC 2 ntie M suo 2 min Lam Vj sä B 1 Vj Vj 5M t m 4 Vj 1 M M 31 ila VC HULEVESIEN KÄSITTELY, MITOITUKSEN SUURIN TULOVIRTAAMA 4 l/s. Vj 1 M 16 Vj 16 P III 25 M SV ttit Jä 69 M TU 87 7 III Vj 19 2 e Vj t PVC Vj 5 16 M (S) l III at B 2 II VC e PP SVH 2 4 nti MT N31E5 N uo uja VC M ins pän 25 P B 2 Se C PV PVC 2 Vj 11 C PV 2 M r T 5B SV 4 3 KE mm La RA M 5M 31 ) C T III ar o II uja var VC P S II 1 22 ee Vpj 15 M 7a B orip enttä v2 Luio Vj nit ar II 4 B B 5B B P Vj 1 t sa elu la, ntie tie to alv vin ap M B V lan j 15 tie T ipo ) tam ra p 8a enttä var PV ap Sa B 5 C V P Ka III lan B 11 t ar III III at Vj 1 t sp 1 t lentop palloenttä allas C pj Liiuntahalli t III lvia 429:878 PV M Kirjasto Ta 1 T lentop I M 16 sp j 4 Vj Vj III ) C II tie 11 Vj PP 5B enttä III ar III lan 82 5 M B T 6 M lvia Ta 94 u 2 5 Lamminsuo ) 19 at n Vj 1 III 2 II I C II 225 M B 3 PV M Vj 22 ulu I 69 E P t B III II p II t C PV I ar III t t T 2 B 19 Ko ie Vj -1 var II 1 Vj 1 E P p B -1 VC lhä M 15 3 t I II 4 H E P 2 M 5a T V Vj T t Kpa 15 5 B T Vj 1 sp Kpa 315 M 25 Vj 2 C PV C 2 PV Vj 2 var K T P B II ) I 56-1 at sp SV H PE sp II II B :1 Kivipani ) VC 8a 225 T Vj 1 3 ap I C PV V Vj r PEH ap Vj 1 ) T Vj ) nt PEH 25 H 225 C PV tila ie at m ta Sa t S I ot Seppolan satama -1 V3 7ap 15 M P 4 III Vj 1 P 6 Vj 1 u es H H PE PP 2 t M Vj 25 6a I Vj 1 1 Vj 1 B -1 6 Vj 1 Kpa pa ) 86 6 PVC 85 9 tie H 884:1-1 4 M Ke 25 Vj 1 P VC -1 PE -1 M Se 3M Vj 6 B ) -1 H PE Poliisi- ja oieustalo M P 15 työvoimatoimisto pa T lan ppo t III II 884:1 t Kiosi 5 11 B Vj 1 Vj 1 S 5 P P 45 M 15 4 M IV 16 Vj B 1 Vj 4 atu K P v2 SVV us es 16 VC VC 5P VC C 5 P PV Vj 2 V P P Vj C V Vj 1 t 9 5 C PV 1PP j211 III Kpa III atu us p 1 H ) t 3a Vj 1 6 E P PP 2 SsV atu H Vj 1 p s Ke ap 6 II III II PE p 5a II l -1 p P PVC5 e -1 1 nti 1 3 ose Vj 1 SV K M 5P ap SV M B 4 vierasvenesatama 1 B ) Vj Vj 25 3 ) p 4 II Kpa Kpa 31 Vj 25 B 6a 59 II II Kiosi II B 3 1 M2 3p 7 a T Vj 19 ap 19 M 2 j2 7 tu VC P III 28 6 Vj 1 t I 315 Liiennepuisto J t II III B 15 B 225 t 4 Vj C 5 j7 Vj 25 EH P PEH 25/225 2 VC P 1 11 Vj I PE B SV H 25 2 II M Kpa Apteei I v3 IV p Kpa P VC 11 P 15 M M 2 M II ) Kpa III B 4 allas EH -1 P na P P B M 15 V 5P VC t ) 8a II 11 Vj 2 25 Vj 4 III e 2 SpV ap neti Rin t atu 86 4 ) 9a 1 ) P 5P ) B M V Vj Kiia PP P C PV SV 3 P 2 M li IV ) 15 M 4 Kpa VC 3 2 Kpa Vä M PV Tasi III Vj P t Verotoimisto III t at VC P C 2 PV 1-1 Vj B 225 B PVC -1 SV 56 B 4 M EH -1 P Vj B 2 VC erintie P Sät T C SV 1 Vj Joivarren oulu 2 PV II VC 19 III 2 B 4 M 5 Vj 1 Kpa I enttä 25 III I HULEVESIEN KÄSITTELY, H PE 5 MITOITUKSEN SUURIN Vj 2 TULOVIRTAAMA 32 l/s. t T 25 B PVC Vj 1 III M M 315 M M S 3 4 H RAKENNETTU VESIHUOLTOVERKOSTO PE M Kiosi 25 B -1 2 Vj 11 II VC 5P C 22 PV Vj 225 Vj 4 T C PV M C VP II III M 2 3 B IV 4 M Linja-autoasema 2 1 P T/PP Hotelli p 6a III Vj eman Lind 83 3 Vj p 8a P 25 uja rin 31 p 4a 19 P T SV ap hu eman enttä VC Vj 1 11 VC Na 431 Vj 1 B B T ntie se P SV 3 Vj 1 Ko 16 M B 4 T T T 1 1 VC P P 16 P Vj 1 71 B Vj Vj P P 19 1 p-pa Ny. inatu P 5P sp M 4 1 Vj 7 Lind Kpa I Vj T Vj 1 iat SV 5 PP 1 M T III III ar IV IV 3 lm t 7 8 var t T S5V M B1 Vj 1 III B1 tu ina T Vj 1 t III SV M 4 M 315 M 2 96 III t 1 Siltaatu t II V pienvenetolpat B III 82 5 M v3 HULEVESIEN KÄSITTELY: 83 7 VIRTAUKSENSÄÄTÖKAIVO, HIEKANJA LIETTEENEROTIN, ÖLJYNEROTIN, NÄYTTEENOTTOKAIVO, OHITUS C M 315 Siltaatu 2 M M HULEVESIVIEMÄRI 81 8 t P 3 PE 6 16 Vj KADUN KUIVATUS SUUNNITELLAAN 25 P Vj VC RAKENTAMISSUUNNITELMAN PV 3 YHTEYDESSÄ C Vj 16-1 PEH bs t Huoltoasema III V 8 j1 Pu H PVC 27 T 4 IV var t C2 R t melontalaituri 71 PV R 315 M 19 Vj R 15 Vj PP 25 ta PPSah6araPnVC 1 t l 15 var Tarvieesus j ntie riv r t Vj T 1 Säte V T/P 2 B/K 3 B Vj II C bs M (s) EH axi P MVj 1 T ala Viti 3 /2 ntie h sp M Kpa Vj 1 III II M B M Vj 6 T/PVVCC T/P v22 S I 3 6 Vj v2 j1 5 P T VC j2 KUIVATUS VREUNAKIVIN JA 25-1 PV HULEVESIVIEMÄRIKAIVOIN C 3 V j2 H PE B 3 II ar 7 h T na -1 lan P 2 KUIVATUS OJAPAINANTEIN JOKEEN T tie C E V H 2 4 Max ar SV lan na An II VC i (s) ar III PP 5P ) 19 EH P axi (s t ar 2 tie T 2 /2 To VC VC M 1 25 /2 995 uejah 1 lp Säve (s) Vj 1 Maxi /2 25 C PV EH P 9 III KUIVATUS LINJAKUIVAIN J V R 5P T Vj 25 2 Vj l II 31 IV Vj P Vj 1 S P 11 M PE 335 R 31 Vj VC P 2 t H PV P 5 v2 t 2 II C 1-11 Vj 33 atu M ta 3 Sil C PV 1-1 Vj 1 2 C PV 8 2 EH PVC Vj 16-1 PEH M 4 Liite 12. I Vj 8 5P EH P B III

118 Seppolan ent. oulun tontin asemaaavan muutos Kaupuniuvallinen tarastelu Liite Jämsän aupuni Yhdysuntatoimi

119 2

120 Sisällys SELVITYKSEN TARKOITUS... 4 TAUSTAA... 4 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 5 SUOJELUTILANNE... 6 KAAVAMUUTOKSEN MAHDOLLISTAMA RAKENTAMINEN... 7 HAVAINNEKUVAT... 7 JOHTOPÄÄTÖKSET

121 Selvitysen taroitus Tämän selvitysen tavoitteena on tarastella miten aavamuutos toteutuessaan vaiuttaisi Jämsän esustan aupuniuvaan. Työssä on hyödynnetty 3D-mallia, johon on istutettu aavamuutosen mahdollistama raennusmassa. Taustaa Suunnittelualue sijaitsee Seppolan taajamassa, taajaman pääadun Kesusadun varrella. Alue on eseisellä paialla ja aavan toteutuessa aupuniuva tulee muuttumaan etenin Kesusadun seä Yhdystien suunnista tarasteltuna. Kuvassa 1 on esitetty suunnittelualueen sijainti seä täreimmät tarastelusuunnat (punaiset nuolet), joista uudisraentaminen tulisi näymään parhaiten. Suunnittelualue Kuva 11. Kuva 8. Kuva 7. Kuva 9. Kuva 1. Sisältää Maanmittauslaitosen taustaarttasarjan aineistoa (Lähde: MMLn paiatiedon testipalvelu). Kuva 1. Kartta, jossa osoitettu suunnittelualue seä suunnat, joista uudisraentaminen tulisi näymään parhaiten. 4

122 Raennetun ympäristön nyytila Suunnittelualueella sijaitsee tällä hetellä tyhjillään olevat entisen Seppolan oulun raennuset. Raennusten edessä on laaja tasainen piha-alue. Kasvillisuutta oulun tontilla on hyvin niuasti, ainoastaan alueen oillisulmassa on pienehö nurmioalue, jossa asvaa muutama puu ja Kouluujan varrella asvaa puurivi, joa oostuu isohoista uusista. Alla uvia, jota uvastavat alueen nyytilaa. Kuva 2. Entisen Seppolan oulun julisivut Kesusadun puolelta. (Kuvattu ). Kuva 3. Entisen Seppolan oulun julisivu Kouluadun puolelta. (Kuvattu ). 5

123 Kuva 4. Entisen Seppolan oulun julisivu Kouluujan puolelta. (Kuvattu ). Kuva 5. Entisen Seppolan oulun julisivu sisäpihan puolelta. (Kuvattu ). Suojelutilanne Suunnittelualueella sijaitsevat entiset ouluraennuset eivät ole tällä hetellä suojeltuja. Raennusten suojelutarve asemaaavalla rataistaan tämän haneen yhteydessä. Alueen raennuset on inventoitu vuoden 29 täydennysinventoinnin yhteydessä, ohderaportti on selostusen liitteenä 8. 6

124 Kaavamuutosen mahdollistama raentaminen Kaavamuutos mahdollistama oonaisraennusoieus on m2 jaettuna olmelle tontille. Raennusoieudesta 52 -m2 on varattu autojen säilytyspaioille, yhdellä tontilla aava mahdollistaa myös maanalaisen pysäöinnin toteuttamisen seä maanpäällisen pysäöinnin toteuttamisen ahteen tasoon. Kaavamuutosen suurin sallittu errosluu on viisi. Havainneuvat Alla on 3D-mallinnusohjelmiston avulla tuotetut havainneuvat. Malliin on istutettu aavamuutosen mahdollistama raennusmassa, jotta voidaan arvioida miltä taajamauva tulee näyttämään aavan toteutuessa. Kuva 6. Havainneuva ylhäältä. Kuten uvasta näyy niin alue toteutuessaan aavan muaisesti olisi suhteellisen väljä. Kortteliin jäisi tilaa toteuttaa viheralueita, joilla voidaan edesauttaa että alueesta muodostuisi laaduas ja viihtyisä asuin- ja palveluympäristö. 7

125 Kuva 7. Havainneuva Yhdystien suunnasta. Suunnittelualueen edessä näyvät tyhjillään olevat entisen luion tilat. Niin uin uvasta näyy niin uudet errostalot tulevat näymään selvästi Yhdystien suunnasta. 8

126 Kuva 8. Havainneuva Kesusadun suuntaisesti, Kesusadun, Yhdystien ja Siltaadun risteysestä. Kaupuniuva tulee muuttumaan jonun verran tästä suunnasta atsottuna uusien errostalojen myötä. Ysi aavahaneen tavoitteena on uitenin että saataisiin Seppolan ihan ydinesustan palvelut nivoutumaan yhteen Kesusadun toisessa päässä sijaitsevien aupallisten palvelujen anssa (S-maret ja Citymaret). Tämä aava toteutuessaan täydentää palvelutarjontaa Kesusadun itäpäässä. 9

127 Kuva 9. Havainneuva Kesusadun suuntaisesti, Kesusadun Mottilantien, Kosentien ja Seppolantien risteysestä. Kaava toteutuessaan täydentää nyyistä aupuniraennetta luontevalla tavalla. 1

128 Kuva 1. Havainneuva etelästä. Kellonajasi on asetettu ello 15 esiesällä, uudisraentaminen ei aiheuttaisi varjostusongelmia eteläpuolella sijaitsevalle omaotitaloalueelle. 11

129 Kuva 11. Havainneuva Lamminsuontien suuntaisesti linja-autoaseman upeesta. Johtopäätöset Kaavamuutosen mahdollistama raentaminen toteutuessaan täydentäisi luontevalla tavalla esustan raennusantaa. Uudet errostalot olisivat oreampi uin muut lähialueen errostalot, mutta se onin ysi aavamuutosen tavoitteista saada enemmän aupunimaisuutta taajamaesustan itäosaan. Uusi irjasto-, liie-, errostaloennus olisi ysi massiivisimpia raennusia esusta-alueella, mutta yseinen raennus, joa sisältää julisia tiloja saa/pitääin olla näyttävämpää uin tavanomainen asuin-/liieraentaminen. Uudisraentaminen täyttäisi yseisen alueen tyhjiön joa on syntynyt sitä myötä, un irjasto, luio ja yläoulu on siirtynyt muihin tiloihin. 12