Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 4. kaupunginosan korttelin 22 tonttia 1 sekä katu- ja virkistysaluetta

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNKI 4-KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemaaavan muutos osee Noian aupungin 4. aupunginosan orttelin 22 tonttia 1 seä atu- ja viristysaluetta Asemaaavan muutosella muodostuu 4. aupunginosan ortteli 22 seä atu- ja viristysaluetta. Asemaaavan vireilletulosta on ilmoitettu uulutusella Kaela Kaela Kaela Kaela Kh Kv NOKIAN KAUPUNKI KAAVOITUSYKSIKKÖ (Dnro NOK: 1213/2017, NOK/125/ /2019)

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus osee päivättyä asemaaavan muutosta. Asemaaavan muutos osee Noian aupungin 4. aupunginosan orttelin 22 tonttia 1 seä atu- ja viristysaluetta. Asemaaavan muutosella muodostuu 4. aupunginosan ortteli 22 seä atu- ja viristysaluetta. Kaava sisältää sitovan tonttijaon muutosen, jolla muodostuu orttelin 22 tontit 2 ja 3. Kaavan laatija: Aritehtitoimisto J.Laiho ArPlan Ky., aritehti Jyri Laiho. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Tanhuanadun ja Rounionadun risteysessä, noin 1 m Piralaistorilta luoteeseen, rautatieaseman pohjoispuolella. Suunnittelualue rajautuu oillisessa, lounaassa ja luoteessa teollisuustontteihin seä aaossa rautatiehen. Kaavaalue on osa asemaseudun maaunnallisesti arvoasta raennettua ulttuuriympäristöä. 1.3 Luettelo selostusen liiteasiairjoista Asemaaavan seurantalomae Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote ajantasa-asemaaavasta Ote asemaaavan haemistoartasta Tonttijaoartta Havainneuva 1.4 Luettelo selostusen taustaselvitysistä Liito-orava- ja luontoselvitys, Luontoselvitys M. Ranta 2018 Pilaantuneen maaperän selvitys, Taratest 2015 Meluselvitys, Ramboll Oy 2018 Tärinäselvitys, Ramboll Oy 2018 Hulevesiselvitys, LVI-suunnittelu Kramox 2018 Nanson tehtaan toimitusjohtajan asuintalo Jopila, Lasse Kosunen 2018 Raennetun ympäristön selvitys, T:mi M. Kinos TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginvaltuusto on hyväsynyt asemaaavamuutosen äynnistämissopimusen, jona tavoitteena on säilyttää nyyinen tehdasraennus monipuolisessa esustatoimintoja palvelevassa tuotanto-, palvelu- ja yritysäytössä seä muuttaa tontin äyttötaroitusta siten, että sen nyt lähes äyttämättä olevasta länsireunasta erotetaan noin 1 ha suuruinen maa-alue asuinerrostalojen orttelialueesi. 2

3 2.2 Asemaaava Tontin 22-1 äyttötaroitus muutetaan teollisuusraennusten orttelialueesi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia. Alueelle saadaan raentaa myös liietilaa, julisia palveluja ja yleisiä tiloja seä asuntoja tarvittavine oheistiloineen (TY-1). Tontin lounaisosa muutetaan asuinerrostalojen orttelialueesi (AK). Tanhuanadun varteen. Tontin puoliväliin, Rounionadusta eranevasi tulee uusi atu. Laajanojanpuiston äyttötaroitus säilyy ennallaan. Kaava-alueen pinta-ala on 5,83 ha. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleisuvaus Suunnittelualue sijaitsee Tanhuanadun ja Rounionadun risteysessä, rautatieasemaa vastapäätä, noin 1 m Piralaistorilta luoteeseen. Kaava-alue rajautuu oillisessa, lounaassa ja luoteessa teollisuustontteihin seä aaossa rautatiehen. Kulu aava-alueelle tapahtuu tällä hetellä Tanhuanadun ja Rounionadun autta Luonnonympäristö Kaava-alue on suurimmalta osaltaan jo raennettu. Alueen länsiosassa on puustoinen, n. 1 ha suuruinen alue, josta on vuonna 2018 tehty liito-orava- ja luontoselvitys. Selvitysen muaan mitään merejä liito-oravan oleselusta tai alueen läpi liiumisesta ei löytynyt. Piranmaan maauntaaavassa 2040 aava-alueen lounaisreuna on meritty viheryhteydesi ja osayleisaavassa on samassa ohdassa viristys- ja uloilureittimerintä. Lounaisreunaa iertävä Laajanoja on runsasjuosuinen puro, joa lasee Noian pohjoisilta Kaaurijärviltä (luonnonsuojelualue, 1998) Alinenjärven autta Noianvirtaan oo esustaajaman hali, ja sisi luonteva ohde myös viheryhteyden rungosi. Se on säilynyt luonnontilaisena, vaia sen ympärille on raennettu vuosien saatossa lähes oo matalle. Purossa on säilynyt myös ilmeisesti aluperäinen purotaimenanta, miä nostaa Laajanojan arvouutta Raennettu ympäristö Yhdysuntaraenne Kaava-alue sijoittuu yhdysuntaraenteellisesti iinteäsi osasi Noian aupungin esusta- ja rautatieasema-aluetta seä Rounionadun asuin- ja teollisuusaluetta. Alueen ehittämisessä oleellista on aava-alueen liittäminen toimivilla yhteysillä alueen atuveroon ja samalla huolehtia myös alueen sisäisen evyen liienteen yhteysien järjestämisestä Väestö Kaava-alueella ei tällä hetellä ole yhtään asuaita. Tehtaanjohtajan asuinraennus on ollut asumattomana jo useamman vuoden ajan. Muita asuntoja tehtaan alueella ei ole. 3

4 Raennusanta Kaava-alueella sijaitsee Nanson tehdasoonaisuus, jossa 1920-luvun alussa aloitettiin värjäämötoiminta ja udonta. Toiminta laajeni merittävästi vuosiymmenten uluessa yritysauppojen jäleen 2000-luvun alussa Nansosta tuli Pohjoismaiden suurin toimija alallaan ja Suomen toisisi suurin vaatetusteollisuusyritys. Vuonna 2016 Nanso lopetti triootuotannon Noialla. 95 toimintavuotensa aiana Nansosta tuli merittävä osa Noian ja Suomen teollisuushistoriaa. Triootuotteiden valmistusen päätyttyä iinteistössä on tarve löytää tapoja, joilla tehdasiinteistö saadaan säilymään jatossain hyväuntoisena, elävänä ja täreänä osana Noian asemanseudun raennettua ulttuuriympäristöä. Kaava-alue on myös eseinen osa Rounionadun teollisuusaluetta. Kaava-aluetta ympäröivät usealta eri vuosiymmeneltä oleva raennusanta seä raentamattomat, metsäiset vyöhyeet. Hieman auempana aava-alueesta pohjoiseen levittäytyvät laajat pientaloalueet. Rounionadun teollisuustonteilla on parhaillaan vireillä muitain aavamuutosia, joissa teollisuus- ja varastoraennusten orttelialueita muutetaan asuinäyttöön, joten alueen äyttötaroitus tulee jatossa osittain muuttumaan laajemminin. Kaava-alueen raennusanta vaihtelee usealla eri vuosiymmenellä raennetusta teollisuusraennusesta 1980-luvulla valmistuneeseen energialaitoseen. Alueen ulttuurihistoriallisesti merittävin raennus on itse tehdasraennus, etenin sen vanhimmat osat. Tehdasraennusen radan varressa oleva punatiilinen ensimmäinen osa on valmistunut todennäöisesti vuoden 1920 tienoilla. Raennusta on sittemmin jatettu vastaavan tyylisellä olmeerrosisella osalla vuonna luvun puolivälissä raennettiin asierrosinen siipiosa, joa aianaan purettiin 1980-luvulla raennetun hallin tieltä. Samalla orotettiin tehtaan ensimmäinen osuus olmeerrosisesi. Raennusen päämassaa jatettiin vuonna 1941 aiempien osien tyyliä noudattavalla neljäerrosisella Tanhuanadun suuntaisella laajennusella, jota jatettiin vielä vuonna Vuonna 1959 raennettiin tehdasraennusen aiemmasta tyylistä täysin poieava asierrosinen ruoala- ja onttorilaajennus Tanhuanadun päähän ja -80- luvuilla raennettiin vanhan punatiilisen tehdasraennusen taase laajat, 1-2-errosiset hallit. Tuotantoraennusen pinta-ala on n m 2. Tontilla 22-1 sijaitsee tuotantolaitosen lisäsi vanha tehtaanjohtajan asuintalo, energialaitos, varasto ja autotalli. Tehtaanjohtajan ranaraenteinen n m 2 suuruinen asuintalo on valmistunut vuonna Energialaitos on valmistunut vuonna 1983 ja se on pinta-alaltaan n m 2. Rapattupintainen autotalli on raennettu vuonna Sen pinta-ala on n m 2. Kylmän 56 m 2 suuruisen varaston raennusajanohta ei ole tiedossa. Kaava-alue on liitetty unnalliseen vesi-, viemäri- ja auolämpöveroon Ympäristön häiriöteijät Alueen merittävimmät häiriöteijät ovat pilaantuneen maaperän haitta-aineet seä liienne- ja ratamelu. Taratest on laatinut aava-alueelta pilaantuneiden maa-ainesten selvitysen vuonna Pihan orjaustöiden yhteydessä esällä 2015 havaittiin pilaantunutta maaperää 4

5 aivannossa, minä perusteella selvitys tilattiin. Selvitysestä taremmin ohdassa Rautatien aiheuttama meluhaitta ulottuu aava-alueen aaoisosaan. Rounionadun liienteen meluhaitta ulottuu Rounionadun varteen, melo apealle alueelle. Pääosalla aava-aluetta melutaso jää alle 55 db:n. Radan aiheuttama tärinä on mittausissa todettu vähäisesi ja se pysyy hyväsyttävissä rajoissa. Mitään sellaista ei ilmennyt jota ei voida hoitaa normaalein toimenpitein raentamisen yhteydessä Maanomistus Kaava-alueen omistaa Nanson Kiinteistöt Oy Liienne- ja atuvero Kaava-alueen voidaan atsoa sijaitsevan liienteellisesti Noian esustassa. Sitä reunustavat pohjoisessa Rounionatu ja idässä Tanhuanatu. Etelässä sijaitsee rautatie ja aivan tonttia vastapäätä on Noian rautatieasema, jolle johtaa aliulu radan alitse. Noian linja-autoasema sijaitsee aivan rautatieaseman itäpuolella. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta osevat suunnitelmat ja päätöset Piranmaan maauntaaava 2040 Kuva: Ote Piranmaan maauntaaava 2040, aava-alue rajattu sinisellä. Piranmaan maauntaaavassa 2040 (maauntavaltuusto ) alue on meritty esustatoimintojen alueesi (C). Merinnällä osoitetaan valtaunnan osaesus, aupunitasoiset esuset ja Tampereen ydinaupuniseudun alaesuset. Merintä sisältää niihin liittyvät esustamaisen asumisen ja esustahauisten palvelu-, työpaia- ja muiden toimintojen alueet liienne- alueineen ja puistoineen. 5

6 Suunnittelumääräys: "Alueen suunnittelussa on otettava huomioon yhdysuntaraenteen eheys, aupuniuvan omaleimaisuus, asuinympäristön laatu ja monipuolisuus, yhteydet seudullisille viristysalueille, jouoliienteen, ävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytyset seä liityntäpysäöinnin ja jouoliienteen vaihtopaiojen ehittäminen. Alueen suunnittelussa on turvattava ulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Kesustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa merityseltään seudullisia vähittäisaupan suurysiöitä. Vähittäisaupan suurysiöt on suunniteltava esustaympäristöön soveltuvisi. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava ysityisohtaisemmassa suunnittelussasiten, etteivät ne aiheuta merittäviä haitallisia vaiutusia muille esusta-alueille tai seudun palveluveron tasapainoiselle ehittämiselle." Lisäsi on määrätty, että Noian C-alueella vähittäisaupan suurysiöjen enimmäismitoitus on enintään yhteensä errosneliömetriä. Aluetta osee oonaisuudessaan maauntaaavan ehittämisperiaatemerintä Tiivistettävä asemanseutu. Merinnällä osoitetaan yhdysuntaraenteeltaan tiivistettävät alueet, jota tueutuvat ensisijaisesti raideliienteeseen. Suunnittelumääräys: "Alueen suunnittelussa ja toteutusessa on pyrittävä raideliiennettä tue- vaan tiiviiseen yhdysuntaraenteeseen seä laaduaisiin ävelyn ja pyöräilyn yhteysiin. Tiivistettävän alueen laajuus tulee tarentaa ysityisohtaisemmassa suunnittelussa." Koo alue uuluu Maaunnallisesti merittävään raennettuun ulttuuriympäristöön (Noian asemanseutu). Merinnällä osoitetaan maaunnallisesti merittävät raennetun ulttuuriympäristön alueet. Suunnittelumääräys: "Alueen ysityisohtaisemmassa suunnittelussa, raentamisessa ja äytössä tulee turvata ja edistää alueen aupuniuvan ja raennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen ehittämistä. Uusi raentaminen on sopeutettava alueen ulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen errosellisuuteen." Kuva: Ote Piranmaan maauntaaavan artan osasta, jossa on esitetty Noian esustan maaunnallisesti merittävät raennetun ulttuuriympäristön ohteet. Nanson tehdasiinteistö sisältyy radan molemmille puolille sijoittuvaan asemanseudun alueeseen. 6

7 Laajanojan ohdalla on Viheryhteys-merintä. Merinnällä osoitetaan taajamiin liittyvät olemassa olevat tai tavoitteelliset viheryhteydet, joilla on erityistä meritystä alueellisen viristysveroston ja/tai eologisten yhteysien annalta. Suunnittelumääräys: "Ysityisohtaisemmassa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarempi sijainti seä varmistaa maastoäytävän riittävä leveys, jotta seudullisten viheralueiden ja uloilureittien muodostama verosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä oonaisuutena. Alueen suunnittelussa on iinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alueen ominaisuusiin eologisen veroston osana seä merityseen luonnon monimuotoisuuden annalta." Alueen eteläpuolelle on osoitettu Merittävästi parannettava päärata. Merinnällä osoitetaan henilö- ja tavaraliienteen annalta merittävät pääradat, joiden liiennetarve edellyttää radan merittävää parantamista. Suunnittelumääräys: "Ysityisohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava radan raenteen ja turvallisuuden parantamiseen seä tasoristeysten poistamiseen. Ysityisohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota iinnittää luonto-, maisema- ja ulttuuriympäristöarvojen säilymiseen seä uloilureittien ja eologisen veroston annalta täreiden viheryhteysien jatuvuuden turvaamiseen. Rataosalla Lielahti-Noia tulee ysityisohtaisemmassa suunnittelussa varautua lisäraiteen toteuttamiseen." Kesustan osayleisaava 2030 Kuva: Ote Kesusta osalyleisaava 2030 Oieusvaiutteisessa, hyväsytyssä Kesustan osayleisaavassa 2030 alue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C). Alueen oillisreunalla on tieliienteen ja evyen liienteen yhteystarvemerinnät. Alueen lounaisreunalla on viristysaluetta ja uloilureittimerintä. Osayleisaavan aupuniuvallisesti täreä alue ulottuu aavan raennetulle alueelle. Suunnittelumääräysen muaan alueen ehittämisessä, suunnittelussa ja raentamisessa lähtöohtana on alueen arvopohjan säilyminen. Alueen äytössä tapahtuvan muutosen on sovelluttava alueen historialliseen ehityseen ja aluetta täydennettäessä uusi ja vanha raennusanta on huolellisesti sovitettava yhteen. 7

8 Asemaaava Suunnittelualueella on voimassa Alhoniityn asemaaava IV:46 vuodelta 1975, jossa aava-alue on osoitettu teollisuusja varastoraennusten (T) orttelialueesi, yhdistetysi liie- asuinerrostalojen orttelialueesi, atualueesi seä viheralueesi. Tonttitehouus e=1,0. Lähiviristysalueen osalla voimassa on asemaaava IV:13, jossa alue on osoitettu puistosi. Kuva: Ote ajantasa-asemaaavasta Pilaantuneiden maa-ainesten selvitys Taratest on laatinut aava-alueelta pilaantuneiden maa-ainesten selvitysen vuonna Pihan orjaustöiden yhteydessä esällä 2015 havaittiin pilaantunutta maaperää aivannossa, minä perusteella selvitys tilattiin. Pilaantuneisuus havaittiin alusi noin 1-2 metrin syvyydellä, n. 20 m 2 putiaivannosta. Pilaantuneen maan määrän arvioitiin olevan noin 30 m 3. Kaivutöiden edetessä havaittiin, että yse on laajemmastain pilaantuneisuudesta. Havaintojen ja enttätestien perusteella yse on ohtuullisen vanhasta rasaasta polttoöljystä. Selvitysen muaan puhdistustöitä tulee laajentaa liiteartassa esitetylle alueelle. Miäli puhdistustöiden aiana epäillään pilaantuneen alueen ulottuvan laajemmalle, puhdistustöitä jatetaan niin, että puhtaan maan rajapinta saavutetaan. Laajennettava puhdistusalue ulottuu iinteiden raennelmien alle, joten raennelmien poistamisesi tulee tehdä erillinen purutyösuunnitelma. Laboratoriotutimusten perusteella varmistetaan, saatiino aii pilaantunut maa poistettua alueelta. Muutoin puhdistustyötä laajennetaan edelleen, niin että puhtaan maan rajapinta saavutetaan Hulevesiselvitys LVI-suunnittelu Kramox on esäuussa 2018 laatinut aava-aluetta osevan hulevesiselvitysen. Nyyisen tehdasraennusen alueen hulevedet on erätty sadevesiviemäröinnillä ja ohjattu tontin eteläpuolelle Laajanojan vesialtaaseen purossa sijaitsevan padon alapuolelle. Arvoas purotaimenanta on yseisen padon yläpuolella. Tontin nyyisiin hulevesijärjestelmiin on viime aioina tehty perusorjausta. Suunnittelualueen hulevesijärjestelmälle suositetut toimenpiteet: Hulevesisuunnitelman pohjasi on raennuslupavaiheessa tarpeen laatia pihasuunnitelma. Hulevesiä tulisi viivyttää/imeyttää tontilla ennen niiden johtamista hulevesijärjestelmään. Mahdollisesti päällystettävän paioitusalueen ja ojan väliin jäävän imeytysalueen etäisyys vähintään 20 metriä. 8

9 Raennusten attojen ja muiden vastaavien pintojen hulevedet erätään sadevesiviemäröinnillä. Raennettavan alueen pinnantasaus pitää tehdä niin, että aii pintavalunta hulevedet voitaisiin erätä ja ohjata hallitusti hulevesijärjestelmään. Miäli on oletettavissa, että edellä mainituilla toimenpiteillä ei päästä haluttuun tuloseen, tulee harita hulevesien pumppaamista Rounionadun sadevesiviemäriin. Järjestelmältä ei edellytetä erityisiä esipuhdistusmenetelmiä, asfalttipinnoille riittää öljyn- ja hieanerottimet Meluselvitys Ramboll Oy on laatinut aava-aluetta osevan meluselvitysen 2018, jossa todetaan, että esitetyllä raennusmassoittelulla voidaan saavuttaa piha- ja oleselualueilla melusta annetut ohjearvot. Raennuslupavaiheessa tulee varmistaa pihaorojen mahdollisesti muuttuessa nyyisestä, että piha- ja oleselualueilla ohjearvot täyttyvät. Raennuslupavaiheen tarastelut ovat perusteltuja myös, jotta voidaan varmistua vaiheittain toteuttamisen aiaisesta melun hallinnasta. Niillä julisivuilla, joilla melusta annetut ohjearvot ylittyvät, tulee parveeet ja terassit lasittaa. Varsinainen lasitusten mitoitus voidaan tehdä raennuslupavaiheessa, un raenteet ja parveeiden oo ja muodot ovat selvillä. Kuvassa 15 on esitetty esiäänitasolasentoihin seä WHO:n suositusiin masimiäänitasoista perustuen julisivujen, vaadittavaa äänitasoeroa uvaavat aavamääräyset. Määräävänä tässä ohteessa on ysittäisen tavarajunan ohitusen aiheuttama masimiäänitaso. Miäli lähinnä Rounionatua tulevien errostalojen pohjaerrosiin tulee asuntoja, joissa on asuntopihat, tulee niille esittää melusuojaus (arvioida suojausen tarve) viimeistään raennuslupavaiheessa. Raennusmassoittelun tai muiden lähtötietojen olennaisesti muuttuessa tulee tämä tarastelu päivittää Tärinäselvitys Ramboll Oy on laatinut aava-aluetta osevan tärinäselvitysen 2018, jossa on todettu tärinän orttelialueella pysyvän pääosin hyväsyttävissä rajoissa. Asemaaavaan on uitenin laitettu merintä vaatimustasosta, joa tulee ottaa huomioon raennuslupavaiheessa. Käytännössä se osee vain uuden AK-alueen eteläisintä osaa Arvio Nanson tehtaan toimitusjohtajan asuintalo Jopilan unnosta Aritehti Lasse Kosunen on äynyt tutimassa tehtaanjohtajan talon sysyllä Vuosia äyttöä vailla ollut iinteistö on asierrosinen, ellarillinen puuraennus. Se sijaitsee Nanson tehdasalueen taana lähellä Laajanojaa. Sijainti on huomaamamaton, ympäröivästä raennusannasta erillään ojan töyräällä. Raennus edustaa ul- 9

10 oiselta tyyliltään 20-luvun lassista hirsiraennusta symmetrisine julisivujäsentelyineen, detaljeineen ja sisääntulouisteineen. Lähempi tarastelu paljastaa uitenin, että raennus on seleästi luvulla yleistynyt ranaraenteinen puutalo. Raennusessa on sisään astuttaessa selvä voimaas mirobihaju. Pääongelma on talon raenteessa. Hyvin ohut uloseinä ja vain 100 mm:n pasuinen puru/utterilastueriste aiheuttaa sen, että uloilman ja sisäilman välinen astepiste sijoittuu monissa sääolosuhteissa raenteen sisään. Julisivuverhous on tuulettumaton ja raennetyyppiin liittyy hallitsemattomat ilmavuodot sisätilaan. Viistosateella sadevesi tuneutuu sopivalla tuulenpaineella raenteeseen. Nämä teijät yhdessä luovat otolliset olosuhteet mirobiasvustolle ja haitta-aineiden leviämiselle sisätiloihin. Yläpohjassa ovat ongelmat saman tyyppisiä ja siellä on tilannetta pahentanut vesiaton saumojen huonon unnon aiheuttamat suorat vesivuodot. Pesutiloissa ei ole varsinaista vesieristystä, joten puutteellisten vesieristysten aiheuttamia vauriota tämän tyyppisistä pesutiloista todennäöisesti löytyy. Raenteita ei uitenaan lähdetty asbestirisin taia avaamaan. Jos raennus olisi hirsirunoinen, olisivat orjausraentamisen edellytyset hyvät. Vaurioitunut ranoraenne on vastaavasti haasteellinen orjattava. Asuntolainsäädäntö asettaa asuintilojen terveellisyydelle vaatimusia, joiden vähimmäisrajatin vaatisivat tässä iinteistössä poieusellisen laajoja toimenpiteitä. Ongelmat ovat piilossa ja apselointitoimenpiteillä niitä ei sään muaan elävässä puutalossa pystytä rataisemaan. Jos taloa lähdetään orjaamaan, joudutaan teemään purutoimenpiteitä, joiden jäleen joudutaan raenteet miettimään uudestaan ja raentamaan ne niin, etteivät vauriot tulevaisuudessa toistu. Vanhasta raennusesta jää äytännössä jäljelle antava runo ja osa iunoista ja ovista. Kun perusorjaus on valmis, mitään aluperäistä säilytettävää ei juuriaan ole jäljellä. Kyseessä on itse asiassa uudisraentamista vastaava raennustoimenpide Raennusten ja raennetun ympäristön selvitys Nanson tehdasalue ympäristöineen uvastaa hyvin radan pohjoispuolen ehityshistoriaa. Alueella on hyvin säilyneitä osia aluperäisestä asuinraentamisesta seä teollisuuden siirtymisestä vesivoiman ääreltä rautatieaseman ja raideliienteen viereen. Kaava-alueella sijaitseva, säilytettäväsi suunniteltu tuotantolaitos on olennainen osa Noian asemanseudun ulttuuriympäristöä. Nanson tehdasalue on myös osa Piranmaan maauntaaavan teon yhteydessä määriteltyä maaunnallisesti arvoasta ulttuuriympäristöä. Nanson tuotantoraennusen vanhimmat raennusosat ovat orotusista, laajennusista ja julisivumuutosista huolimatta säilyttäneet hyvin omat erityispiirteensä. Tuotantoraennusen luvuilla valmistuneille osille on asemaaavaarttaan annettu suojelumääräys: Kulttuurihistoriallisesti arvoas ja aupuniuvan säilymisen annalta täreä raennus. Raennusta ei saa puraa. Raennusessa suoritettavien orjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että raennusen aupuniuvan annalta merittävä luonne säilyy luvuilla raennettujen hallien osalla aavamääräys mahdollistaa laajentamisen raennusen rungon sisällä, miä annustaa uudempien osien säilyttämiseen ja ehittämiseen. Uudempien hallien mahdollisen puramisen varalle on annettu yleismääräys, jossa todetaan, että miäli asemaaavan TY-12-orttelialueella olevia tehdashalleja puretaan oonaan tai osittain, ei orvaavan uudisraen- 10

11 tamisen oreus saa ylittää asemaaavassa suojeltujen raennusosien oreutta. Selvitysessä on esitetty myös aupuniraenteen ja raennetun ulttuuriympäristön tulossa olevaa muutosta. Rounionadun teollisuusalue on aupuniuvallisesta näöulmasta muutosia hyvin estävä alue. Nanson tehdasiinteistö tulee säilymään ja ehittymään entisestään, joten teollisuushistoria ei tule atoamaan paialta vaan säilyy aupuniuvassa. Rounionadun pohjoispuolen asuntoraentaminen edustaa ajallisesti monierrosista raennusantaa, jota aavamuutosalueen uudisraentaminen naapuritonttien muutosten anssa tulee hyvin täydentämään Raennusjärjestys Noian aupungin raennusjärjestys on hyväsytty valtuustossa (tar ) Raennusielto Kaava-alue ei ole raennusiellossa Muut päätöset Kaupunginvaltuusto on hyväsynyt asemaaavamuutosen äynnistämissopimusen Pohjaartta Pohjaarttana on aupungin aupunimittausen ylläpitämä pohjaartta. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemaaavan suunnittelun tarve Kaupunginvaltuusto on hyväsynyt asemaaavamuutosen äynnistämissopimusen, jona tavoitteena on säilyttää nyyinen tehdasraennus monipuolisessa esustatoimintoja palvelevassa tuotanto-, palvelu- ja yritysäytössä seä muuttaa tontin äyttötaroitusta siten, että sen nyt lähes äyttämättä olevasta länsireunasta erotetaan noin 1 ha suuruinen maa-alue asuinerrostalojen orttelialueesi. Asemaaavan muutosen laatimiseen liittyen laaditaan maanäyttö- ja luovutussopimus, jossa sovitaan mm. aavoitusustannusten perimisestä ja aavoitusarvomasusta, joa määräytyy aupungin maapoliittisen ohjelman muaisesti. Sopimusen hyväsyy aupunginhallitus. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemaaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaiutusen järjestäminen on uvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Osalliset Noian aupungin raennus- ja ympäristölautaunta, Piranmaan ELY esus ja Piranmaan liitto, Piranmaan maauntamuseo, Piranmaan Pelastuslaitos, Liiennevirasto. Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat tai vuoraoieudenhaltijat 11

12 Energia- ja johtoyhtiöt: Caruna Oy, Elenia Oy, Noian Vesi. Lisäsi osallisia ovat aii ne, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa: Tällaisia ovat mm. aavan vaiutusalueen asuaat seä alueella toimivat yrityset, elineinonharjoittajat, yritysten työnteijät ja yhdistyset Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaiutusmenettelyt Asemaaavamuutos tuli vireille un osallistumis- ja arviointisuunnitelma uulutettiin nähtäville Osalliset ja osallisten vaiutusmahdollisuudet on mainittu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Suunnitelma pidetään nähtävillä alaen ehdotusvaiheen loppuun saaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palaute ja vastineet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin olme ommenttia. Piranmaan ELY-esus: - Teollisen toiminnan uvausta tulee tarentaa OAS:n alueuvausessa. - Tavoitteena tulee olla myös ylempiasteisten aavojen osoittaman, seudullisesti merittävän viheryhteyden laadun ja laajuuden määrittely seä maaunnallisesti arvoaan ympäristön arvojen säilyttäminen. - Suunnitelmiin ja selvitysiin tulee lisätä liienne- ja ratamelun, tärinän ja hulevesien äsittelyn selvittäminen voimassa olevan yleisaavan määräysten muaisesti seä maaperän pilaantuneisuuden arviointi. - Myös alueen luonnonarvoja ja sen ominaisuusia eologisen veroston osana syytä selvittää laajemminin uin pelästään liito-oravaselityseen perustuen. - Osallisiin tulee lisätä rataveron ehittämisestä vastaava liiennevirasto. Vastine: Esitetyt täsmennyset on tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja selvitysistä esiin nousseet aavamääräystarpeet on huomioitu aavaartassa. Tontille on tehty liito-orava- ja luontoselvitys, johon sisältyy myös selvitys alueen luonnonarvoista ja sen ominaisuusista eologisen veroston osana. Liiennevirasto on lisätty osallisiin. Piranmaan liitto: Asemaaavan aineistoon on syytä lisätä ote Maauntaaavan artasta, jossa näyy myös maaunnallinen arvoalue. Vastine: Maauntaaavan ote on lisätty aavaselostuseen. Tues: Suunnittelualue sijaitsee riittävän auana Tuesin valvomista ohteista. Kaavaluonnosen palaute ja vastineet: Kaavaluonnosesta saatiin neljä lausuntoa, mutta ei yhtään mielipidettä. Liiennevirasto: Liiennevirasto edellyttää, että aavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapaus- 12

13 ohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliienteen aiheuttamat melu-, runomelu- ja tärinähaitat. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvityset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat aavamääräyset haittojen torjumisesi. Suunnittelualueelle tulee erityisesti huomioida Noian ratapihatoiminnoista aiheutuva tavanomaisesta rautatiemelusta poiea melu (vaunujen järjestelytoiminta ja uormaus) seä muut häiriöteijät (mm. ratapihan valaistus). Melun osalta aavoitusessa on noudatettava Valtioneuvoston päätösen (993/1992) muaisia melun ohjearvoja. Lisäsi on huomioitava esimerisi rasaasta tavarajunaliienteestä, ratapihan toiminnasta tai vaihteiden ylitysestä aiheutuva hetellinen masimimelutaso Uudenmaan ELY-esusen oppaan Melun- ja tärinäntorjunta maanäytön suunnittelussa (2/2013) muaisesti (sisätiloissa hetellinen masimimelu yöaiaan alle 45 db AFmax). Kaavoitusessa on huomioitava raideliienteen tärinän aiheuttama raennusen vaurioitumisrisi ja vaiutus asuinmuavuuteen. Liiennevirasto muistuttaa, että melun- ja tärinäntorjuntavastuun periaatteena on vastuun uuluminen sille taholle, jona suunnittelemista toimenpiteistä melun- ja tärinäntorjuntatarve syntyy. Näin ollen Liiennevirasto ei osallistu uuden maanäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan ustannusiin. Vastine: Melu- ja tärinäselvityset on laadittu. Kaavamääräyset melun ja tärinän osalta on esitetty selvitysten muaisesti. Raennus- ja ympäristölautaunta: Ilman hulevesiselvitystä ja tietoa hulevesien johtamis- ja äsittelyrataisusta on mahdotonta arvioida asemaaavan toteuttamisen aiheuttamaa vaiutusta Laajanojan luonnonarvoihin Alustavasti lautaunta esittää uitenin hule4- määräysen (estopäällysteisillä pihaalueilla hulevedet on erättävä sadevesiviemäröinnillä, joa on varustettu suljettavilla öljyn- ja hieanerotusaivoilla) lisää- mistä asemaaavaan seä AK-alueen länsireunaan vyöhyettä, joa on jätettävä luonnontilaisesi. Ilman meluselvitysiä on raennus- ja ympäristölautaunnan vaiea arvioida, minälaisia melun estämiseen liittyviä määräysiä asemaaavassa tulisi antaa. Raennus- ja ympäristölautaunta varaa oieuden antaa asemaaavasta uuden lausunnon sen jäleen, un ELY-esusen vaatimat selvityset ovat valmistuneet ja ne on toimitettu lautaunnalle. Vastine: Kaavamääräyset noudattavat asemaaavan ehdotusvaiheeseen valmistuneiden selvitysten suositusia. Hule-4 on määräysenä lisätty aavaartalle. Piranmaan maauntamuseo: Nansotaloa ja sen ympäristöä oseva raennetun ympäristön selvitys tulee tehdä asianmuaisesti ja se tulee huomioida aavaehdotusta laadittaessa. Maauntamuseo ottaa taremin antaa ulttuuriympäristön suojelutavoitteisiin saatuaan äyttöönsä täydennetyt aava-aineistot. 13

14 Vastine: Nansotaloa ja sen ympäristöä oseva raennetun ympäristön selvitys on tehty ja asemaaavan on sen pohjalta tehdasiinteistölle annettu suojelumääräys, jona muaan raennus on ulttuurihistoriallisesti arvoas ja aupuniuvan säilymisen annalta täreä raennus. Raennusta ei saa puraa. Raennusessa suoritettavien orjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että raennusen aupuniuvan annalta merittävä luonne säilyy. Piranmaan liitto: Kaavaluonnos toteuttaa maauntaaavan tavoitteita tiivistyvästä asemanseudusta seä siten yhdysuntaraenteen eheydestä. Kaavaselostusessa on syytä uvata aii maauntaaavan aluetta osevat merinnät ja määräyset, myös maaunnallisesti merittävän raennetun ulttuuriympäristön merintä. Maauntaaavan arttaote, jossa arvoalue näyy, on syytä vaihtaa aava-aineistoon. Kaavassa tulee ottaa huomioon maauntaaavan edellyttämä ulttuuriympäristön arvojen vaaliminen. Alueesta on laadittava asemaaavatasoinen raennetun ympäristön selvitys, joa perustuu mm. maauntaaavaa varten laadittuun selvityseen. Selvityseen perustuen on osoitettava arvoja säilyttävät aavamerinnät- ja määräyset. Kulttuuriympäristöön ohdistuva vaiutustenarviointi on mahdollista tehdä vasta edellisten jäleen. Kaavamääräysin tulee rataista asumisen suojaaminen parannettavan radan häiriöiltä. Uudisraennusten orttelille tulee harita määräystä, joa edellyttää raentamisen sopeuttamista säilytettävään teollisuusympäristöön. Kaavassa olisi syytä ottaa antaa liityntäpysäöinnintarpeeseen asemanseudulla. Vastine: Kaavaselostuseen on lisätty maaunnallisesti merittävän raennetun ulttuuriympäristön merintä. Raennetun ympäristön selvitys on laadittu, jona perusteella teollisuusraennuselle on osoitettu suojelumääräys. Melu- ja tärinäselvitysten pohjalta aavaarttaan on annettu tarpeelliset määräyset. Liityntäpysäöinnin järjestäminen on tulevaisuudessa varmasti tarpeellista, mutta sen järjestäminen ei ole mahdollista tällä asemaaava-alueella. Kaavaehdotusen palaute ja vastineet: Kaavaehdotusesta saatiin seitsemän lausuntoa. Liiennevirastolla, Metsähallitusella ja perusturvapalveluilla ei ollut huomautettavaa asemaaavasta. Raennusvalvonta ja ympäristö-ysiö: sl-12 -rajausen tulisi attaa aavaartassa esitettyjen alueiden lisäsi oo VL-alue. Vastine: Kaavaartassa sl-12-alue on nyt osoitettu osemaan aluetta, joa ulottuu 20 m Laajanojasta. Luonnosvaiheen palautteessa ja tehtyjen selvitysten perusteella tämän etäisyyden atsottiin olevan riittävä turvaamaan Laajanojan veden virtaama ja laatu. Kaupungin toiveesta sl-12-määräystä ei ulotettu VL-alueelle. Lausunto ei aiheuta muutosia aavamateriaaliin. Piranmaan maauntamuseo: Raennetun ympäristön selvitystä tulee täydentää tehdasraennusen raennusvaiheita, säilyneisyyttä ja ulttuurihistoriallisia arvoja havainnollistavan materiaalin osalta. Autotalli tulee huomioida selvitysessä. Tehtaanjohtajan talo tulee inventoida ja siitä tulee laatia untoselvitys. Kaava-aineiston aupuniuvallisten ja maisemallisten vai- 14

15 utusten tarastelua tulee täydentää. Esitetään työneuvottelun järjestämistä, un täydennetty aineisto on toimitettu museolle nähtäväsi ja sen muaiset muutoset tehty aavamuutosehdotuseen. Vastine: Asemaaavamuutosen lähtöohtana oli, että oo tehdasraennus suojellaan. Raennusen suojelutarvetta on päivitetyn raennetun ympäristön selvitysen seä maauntamuseon anssa pidetyn työneuvottelun jäleen arvioitu uudelleen ja todettu, että asemaaavassa on syytä antaa suojelumääräys ainoastaan tehdasraennusen arvoaimmille, luvuilla valmistuneille osille. Kaavamääräys mahdollistaa laajentamisen tehdasrungon sisällä, miä annustaa luvuilla valmistuneiden hallien säilyttämiseen ja ehittämiseen. Kaavaarttaan lisättiin yleismääräys, jossa todetaan, että miäli asemaaavan TY-12-orttelialueella olevia tehdashalleja puretaan oonaan tai osittain, ei orvaavan uudisraentamisen oreus saa ylittää asemaaavassa suojeltujen raennusosien oreutta. Tehtaanjohtajan talo on nyt inventoitu ja siitä on laadittu untoarvio. Raennetun ympäristön selvitystä seä aavaselostusta on täydennetty. Työneuvottelu maauntamuseon anssa on järjestetty. Piranmaan ELY-esus: Raennusten suojelutarve tulee osoittaa raennusosittain, ellei säilyttämistavoite ose oo tehdasiinteistöä, 1970-/80-luuisine laajennusosineen. Uudisraentamista TY-12 orttelialueella tulee ohjata aavassa taremmin mm. raennusten mahdollisen orvaamisen ja orottamisen osalta, myös laadullisesti. Säilytettävien raennusten raennusaloja oseva raennusoieus on aiheellista osoittaa aavassa eriseen, jotta tehdasoonaisuuden ehittämisen mahdollistavat reunaehdot olisivat luettavissa aavaartasta. Piha-alueet tulee olla tunnistettavissa raennusaloista ehdotusessa esitettyä selvemmin, esimerisi Rounionatuun rajoittuvalla alueella. Raennusinventointia on tarpeen täydentää tehtaan raennusvaiheilla ja eri raennusvaiheita edustavien osien arvioinnilla. Inventoinnin tulee tehdasoonaisuuden suojelutarpeen ohdistumisen ohella antaa riittävä selvityspohja tehtaanjohtajan asunnon ulttuurihistoriallisen arvon ja säilyttämistarpeen määrittämiseen. Kaavan toteuttaminen edellyttää 1950-luvun asierrosisen toimisto-osan puramista Tanhuanadun levittämisen tieltä. Puramiseen johtava rataisu tulee arvioida ja perustella aavaselostusessa. Laajanojanpuiston lähiviristysalueesta (VL) on luonnosvaiheen jäleen jäänyt pois luonnonympäristön laadun säilyttämistä tavoitteleva s-12 aavamerintä. ELY-esus atsoo merinnän olevan tarpeellinen ympäristön laadun säilyttämisesi. TY-12 alueella sr-14 merinnällä osoitetun raennusalan ja pp-alueen väliin jäävän alueen asema jää aavassa epäselväsi. Osa-alueen reunaan annettu db-määräys viittaa alueen olevan raennusalaa. Kaavaan olisi hyvä lisätä liienteellisen tarastelun perusteella tarpeelliset liittymäiellot. Havainneuvamateriaalin tulee vastata aavan aavaehdotusen sisältöä. ELY-esus atsoo, että raennuspaialla muodostuvat hulevedet tulee ensisijaisesti pyriä imeyttämään tai viivyttämään tonttialueella. Tämän tavoitteen tulisi näyä selvemmin aavamääräysissä. Vastine: Asemaaavamuutosen lähtöohtana oli, että oo tehdasraennus suojellaan. Raennusen suojelutarvetta on päivitetyn raennetun ympäristön selvitysen seä maauntamuseon anssa pidetyn työneuvottelun jäleen arvioitu uudelleen ja todettu, että 15

16 asemaaavassa on syytä antaa suojelumääräys ainoastaan tehdasraennusen arvoaimmille, luvuilla valmistuneille osille. Kaavamääräys mahdollistaa laajentamisen tehdasrungon sisällä, miä annustaa luvuilla valmistuneiden hallien säilyttämiseen ja ehittämiseen. Kaavaarttaan lisättiin yleismääräys, jossa todetaan, että miäli asemaaavan TY-12-orttelialueella olevia tehdashalleja puretaan oonaan tai osittain, ei orvaavan uudisraentamisen oreus saa ylittää asemaaavassa suojeltujen raennusosien oreutta. TY-12 tontille ei aavassa osoitetun raennusalan ulopuolelle tule raentamista. Tontin muita osia ei haluta sitoa piha-aluetta rajaavilla määräysillä. AK-tonttien osalta ei ole syytä osoitettujen raennusalojen lisäsi lähteä aavamääräysellä rajoittamaan uudisraennusten sijoittamista tontilla. Tanhuanatua ei ole taroitus ainaaan tässä vaiheessa leventää tehdasraennusen päälle. Katulinjausta voidaan harita taremmin un adun levittäminen tulee ajanohtaisesi miäli sen siinä yhteydessä tehtävien selvitysten perusteella atsotaan olevan mahdollista. Kaavaartassa sl-12-alue on nyt osoitettu osemaan aluetta, joa ulottuu 20 m Laajanojasta. Luonnosvaiheen palautteessa ja tehtyjen selvitysten perusteella tämän etäisyyden atsottiin olevan riittävä turvaamaan Laajanojan veden virtaama ja laatu. Kaupungin toiveesta sl-12-määräystä ei ulotettu VL-alueelle. Kaavaarttaan on VL-alueelle aupungin esitysestä lisätty /s-3 -määräys, jona muaan yseessä on alue, jota ylläpidetään siten, että luonnon monimuotoisuus turvataan ja uhanalaisten lajien elinympäristö säilyy suotuisana. Viitesuunnitelman muaan ulu tonteille tapahtuu Nansonadun autta, joten Rounionadulle ei ole tarvetta lisätä liittymäieltoja. Raennetun ympäristön selvitystä on täydennetty. Tehtaanjohtajan talo on inventoitu ja siitä on laadittu untoarvio. Katulinjausta muutetaan aavaartassa toimistoraennusen ohdalla. TY-12 alueella olevan raennusalan merintää on täsmennetty ja db-merintöjen sijainnit on taristettu. Hulevesien imeyttämisestä on tehty lisäys aavaartan yleismääräysiin: "Hulevedet tulisi ensisijaisesti pyriä imeyttämään tai viivyttämään tonttialueella." Kaava-aineistoon on lisätty uusi havainneuva. Piranmaan liitto: Kaavaselostusessa on syytä uvata aii maauntaaavan aluetta osevat merinnät ja määräyset, myös maaunnallisesti merittävään raennetun ulttuuriympäristönmerintä. Kaava- aineistoa tulee täydentää maauntaaavan arttaotteella maaunnallisesti merittävän raennetun ulttuuriympäristön arvoalueesta. Kaavassa tulee ottaa huomioon maauntaaavan edellyttämä ulttuuriympäristön arvojen vaaliminen. Alueen raennetun ympäristön selvitystä tulee täydentää. Riittävään selvityseen perustuen on mahdollista osoittaa arvoja säilyttävät aavamerinnät ja - määräyset. Uudisraennusten orttelille tulee harita määräystä, joa edellyttää raentamisen sopeuttamista säilytettävään teollisuusympäristöön. 16

17 Tenisenä huomiona esitetään s-12-merinnän laajuuden osoittavien merintöjen seleyttämistä, jotta merinnän piirissä oleva alue äy artasta ysiselitteisesti ilmi. Vastine: Asemaaavamuutosen lähtöohtana oli, että oo tehdasraennus suojellaan. Raennusen suojelutarvetta on päivitetyn raennetun ympäristön selvitysen seä maauntamuseon anssa pidetyn työneuvottelun jäleen arvioitu uudelleen ja todettu, että asemaaavassa on syytä antaa suojelumääräys ainoastaan tehdasraennusen arvoaimmille, luvuilla valmistuneille osille. Kaavamääräys mahdollistaa laajentamisen tehdasrungon sisällä, miä annustaa luvuilla valmistuneiden hallien säilyttämiseen ja ehittämiseen. Kaavaarttaan lisättiin yleismääräys, jossa todetaan, että miäli asemaaavan TY-12-orttelialueella olevia tehdashalleja puretaan oonaan tai osittain, ei orvaavan uudisraentamisen oreus saa ylittää asemaaavassa suojeltujen raennusosien oreutta. Kaavaartassa sl-12-alue on nyt osoitettu osemaan aluetta, joa ulottuu 20 m Laajanojasta. Luonnosvaiheen palautteessa ja tehtyjen selvitysten perusteella tämän etäisyyden atsottiin olevan riittävä turvaamaan Laajanojan veden virtaama ja laatu. Kaupungin toiveesta sl-12-määräystä ei ulotettu VL-alueelle. Kaavaarttaan on VL-alueelle aupungin esitysestä lisätty /s-3 -määräys, jona muaan yseessä on alue, jota ylläpidetään siten, että luonnon monimuotoisuus turvataan ja uhanalaisten lajien elinympäristö säilyy suotuisana. Kaavaselostusta on täydennetty esitetyllä tavalla. Raennetun ympäristön selvitystä on täydennetty. Tehtaanjohtajan talo on inventoitu ja siitä on laadittu uusi untoarvio. Asemaaavan tavoitteissa olevaa ulttuuriympäristön arvojen vaalimisohtaa on täsmennetty. Kaavaarttaan on lisätty aavamääräys, jona muaan tontille raennettavan uudisraennusen julisivumateriaalien seä julisivun äsittelyn tulee sopeutua ympäröiviin raennusiin ja orttelioonaisuuteen. Kaavaehdotusesta saatujen lausuntojen jäleen aavamateriaalia on artan, selostusen seä raennetun ympäristön selvitysten osalta päivitetty. Kaavaartassa osoitettujen suojelumääräysen ja raennusalan rajausia on taristettu. Lisäsi lisättiin istutettava alueen osa ja aavamääräyset hulevesien imeyttämisestä seä uudisraennusten julisivujen ympäristöön sovittamisesta. Muutoset aavaartassa eivät ole niin merittäviä, että ne edellyttäisivät aavaehdotusen uudelleen nähtäville asettamista Viranomaisyhteistyö Asemaaavan luonnosvaiheessa pidettiin MRL:n taroittama viranomaisneuvottelu seä pyydettiin tarvittavat lausunnot pidetyssä viranomaisneuvottelussa todettiin mm., että aavaprosessissa selvitetään mahdollisuutta sijoittaa alueelle nyyisen äytön lisäsi harrastetiloja, toimitilaa, asumista, loft-asuntoja, opetustilaa ja esimerisi lähiauppa. Laaditaan selvitys raennusten arvoista ja raennetusta ulttuuriympäristöstä. Samalla selvitetään orttelin sisällä olevan puuraennusen säilyttäminen. Asuaille ei saa aiheutua haittaa TY-tontilla tapahtuvasta toiminnasta. Rounionadun ja rautatiealueen melu-, tärinä- ja pölyvaiutuset selvitettävä melumallinnusella. Rounionadun varrelle laaduas evyenliienteen yhteys radan ali esustaan johtavalta tunnelilta Laajanojan varren 17

18 puistoon. Yhteysmahdollisuus radan vartta/ vanhaa radanpohjaa pitin. Pysäöintipaiojen riittävyys ja sijainti muualla uin puistonlaidalla selvitettävä. Ulo-oleselupaiojen riittävyys selvitettävä. Kaavaehdotusen jäleen aavaarttaan on tehty vähäisiä, lausunnoista tulleita muutosia. Muutoset eivät ole niin merittäviä, että materiaalista tulisi pyytää uudet lausunnot. Raennus- ja ympäristölautaunta on varannut oieuden antaa lausunnon aavaehdotusesta un aii selvityset ovat valmistuneet. Kaavaehdotusen nähtävillä olon jäleen on pidetty työneuvottelu Piranmaan maauntamuseon anssa, jossa äytiin läpi mahdollisia täydennettäviä asioita. Neuvottelun jäleen aavaartassa täsmennettiin suojeltavien raennusosien rajausta ja raennetun ympäristön selvitystä täydennettiin. 4.3 Asemaaavan tavoitteet Lähtöohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen suunnittelun tavoitteena on eheyttää esustan aupuniraennetta ja tiivistää esustan asuinraennetta valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden muaisesti seä maaunnallisesti arvoaan raennetun ulttuuriympäristön arvojen vaaliminen Asemaaavan suunnittelun aiaiset tavoitteet Asemaaavan muutosen tavoitteet säilyivät ennallaan. 4.4 Asemaaavarataisun vaihtoehdot ja niiden rataisut Alustavien vaihtoehtojen uvaus ja arsinta Kaava-alueelle ei ole laadittu erillisiä aavavaihtoehtoja, mutta erilaisia rataisumahdollisuusia on työn aiana tutittu aupungin asemaaavoitusysiön ohjausessa. Asemaaavarataisu pohjautuu talven aiana työstettyihin haneen viitesuunnitelmiin. Aritehtipalvelut Oy on laatinut asemaaavan pohjasi viitesuunnitelman, jossa tontin länsireunaan on sijoitettu 4 pl asuinerrostaloja seä pysäöintialueet Valittujen vaihtoehtojen vaiutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemaaavan ympäristövaiutusista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemaaavan liienteellisiä, sosiaalisia, ympäristöllisiä ja yhdysuntataloudellisia vaiutusia on arvioitu Noian yleisaava 2030 valmistelutyön yhteydessä Asemaaavarataisun valinta ja perusteet Kaava-alueelle osoitetaan teollisuusraennusten orttelialueelle raennusoieutta m 2 ja asuinerrostalojen orttelialueelle raennusoieutta yhteensä m 2. Alueen eselle, uuden adun varteen tulee autopaiojen orttelialue. Laajanojanpuiston äyttötaroitus säilyy ennallaan, mutta sille osoitetaan aavamääräys, jona muaan alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jota muuttavat 18

19 luonnonympäristöä tai veden virtaamaa tai laatua. Kaavamääräys noudattaa aupunginvaltuuston antamaa päätöstä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan raenne ja mitoitus Koo aava-alueen pinta-ala on 5,83 ha. Kaavassa muodostuu orttelialueita seuraavasti: Aluevarausalueet Pinta-ala (ha) Kerrosala (-m 2 ) Tehouus (e) Asuinerrostalojen orttelialue (AK) 0, ,72 Katualue 1, ,00 Autopaiojen orttelialue (LPA) 0, ,00 Teollisuusraennusten orttelialue (TY-12) 2, ,98 Lähiviristysalue (VL) 0, ,00 Lisäraentamisella täydennetään aupungin nyyistä yhdysuntaraennetta tehostamalla alueen maanäyttöä. Kaavan toiminnot sijoittuvat olemassa olevien liienneväylien ja raennetun infrastrutuurin yhteyteen. Kaava-alue rajoittuu Rounionatuun, Tanhuanatuun, rautatiehen seä teollisuustontteihin. Uudisraennusten suurin sallittu errosluu on ahdesan (VIII). Asuasmäärän arvioidaan lisääntyvän asuaalla Palvelut Tehdasiinteistölle annettava päääyttömääräys mahdollistaa liietilojen seä julisten palvelujen toteuttamisen tontilla. Suunnittelualue sijaitsee aupungin esustassa ja aii esustan aupalliset ja juliset palvelut, oulut seä päiväodit sijaitsevat alle 1,5 ilometrin etäisyydellä Ympäristön laatua osevien tavoitteiden toteutuminen Kaavarataisu noudattaa valtaunnallisia alueidenäyttötavoitteita ja toteuttaa Noian yleisaavaluonnosen 2030 tavoitteita tiivistää aupuniraennetta. Kaava mahdollistaa omalta osaltaan hyvän elin- ja asuinympäristön edellytyset. Tontin hulevesien äsittely hoidetaan eväällä 2018 valmistuneen hulevesiselvitysen suositusten ja asemaaavamääräysten muaisesti. 5.3 Aluevarauset Korttelialueet Asuinerrostalojen orttelialueen (AK) raennusoieus on m 2, josta asuintilojen errosalaa on yhteensä m 2 ja taloustilojen errosalaa on 500 -m 2. Teollisuusraennusten orttelialueen (TY-12) raennusoieus on m 2. AK- ja TY-12-tonttien välissä on autopaiojen orttelialue (LPA). Kaava-alueen länsireunaan sijoittuu lähiviristysalue (VL). 19

20 5.3.2 Kaavamääräyset Tehdasraennusen aaoispuolelle on osoitettu ohjeellinen jalanululle ja polupyöräilylle varattua alueen osa, jolla huoltoajo ja tontille ajo on sallittu. Tehdasraennusen lounaispuolelle on osoitettu ohjeellinen yleiselle jalanululle ja polupyöräilylle varattu alueen osa. Em. väylien ohdalle on meritty varaus myös maanalaista johtoa varten. AK-tonteilla suurin sallittu errosluu on VIII ja TY-12-tontilla II-IV. AK- ja TY-12-tonttien eteläosaan on annettu-12 määräys, jona muaan alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jota muuttavat luonnonympäristöä tai veden virtaamaa tai laatua. Nanson tehdasraennusen luvuilla valmistuneille osille on annettu suojelumääräys sr-14, jona muaan raennus on ulttuurihistoriallisesti arvoas ja aupuniuvan säilymisen annalta täreä raennus. Raennusta ei saa puraa. Raennusessa suoritettavien orjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että raennusen aupuniuvan annalta merittävä luonne säilyy. AK-tonteille on annettu aavamääräys ym-14, jona muaan tontille raennettavan uudisraennusen julisivumateriaalien seä julisivun äsittelyn tulee sopeutua ympäröiviin raennusiin ja orttelioonaisuuteen. Lähiviristysalueelle on annettu määräys s-3: Alue, jota ylläpidetään siten, että luonnon monimuotoisuus turvataan ja uhanalaisten lajien elinympäristö säilyy suotuisana. Hulevesien hallintaan on annettu määräys hule4: Kestopäällystetyillä piha-alueilla hulevedet on erättävä sadevesiviemäröinnillä, joa on varustettu suljettavilla öljyn- ja hieanerotusaivoilla. Öljynerottimien tulee täyttää EN-standardin 858 I-luoan vaatimuset. Hulevesien äsittelyssä voidaan äyttää myös ohivirtausjärjestelmää, joa täyttää edellä mainitut vaatimuset. Liienne- ja raidenmelun osalta on annettu määräys: Merintä osoittaa raennusalan sivun, jona puoleisten raennusen uloseinien seä iunoiden ja muiden raenteiden ääneneristävyyden liiennemelua vastaan on oltava vähintään raennusalalla osoitetun dba-luvun muainen. Parveelasitusista on annettu määräys: Merintä osoittaa raennusalan sivun, jona puoleisten parveeiden tai terassien tulee olla lasitettuja. Rounionadun ja Nansonadun risteysessä olevalle tontille osoitetaan ohjeellisen ajoyhteyden merintä. AK-tonteille on osoitettu ohjeelliset leiialueen rajauset. AK-alueen lounaisrajalle on osoitettu istutettava alueen osa. Yleismääräyset: Autopaiat ap/-m 2 : - asuminen 1/100 - sosiaalinen asuminen 1/150 - erityis-, palvelu- ja opiselija-asuminen 1/200 - toimistotilat 1/80 20

21 - liietilat < m 2 : 1/50 - liietilat > m 2 : 1/100 - urheilu- ja ultutuuritoiminta 1/100 - opetustoiminta 1/200 - ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton teollisuus 1/100 - varastotilat 1/200 - muut 1/50 Kaavamääräysen TY-12 alueella voidaan nyyisen tehtaanrungon sisällä errosalan ja errosluvun estämättä sijoittaa autopaioja seä ottaa äyttöön uusia errosalaan lasettavia tiloja. Ne autopaiat joita ei voida sijoittaa pintapaioitusena piha-alueille, tulee osoittaa TYtontilla raennusrungon sisään. AK-tonttien autopaiat voidaan osoittaa myös tontin ulopuolelle raennusluvassa osoitetulle alueelle samalla orttelialueella. Polupyöräpaiat pp/-m 2 : - asuminen 1/40 Asumisen polupyöräpaioista 50 % on osoitettava atettuun ja luittavaan tilaan, joa on esteettömästi saavutettava. Muut polupyöräpaiat tulee varustaa runoluittavilla telineillä. Miäli asemaaavan TY-12-orttelialueella olevia tehdashalleja puretaan oonaan tai osittain, ei orvaavan uudisraentamisen oreus saa ylittää asemaaavassa suojeltujen raennusosien oreutta. Raennuslupavaiheessa laaditaan suunnitelmien pohjalta meluselvitys seä hulevesienhallintasuunnitelma. Paioitusalueen ja puron välisen etäisyyden tulee olla vähintään 20 m. AK-orttelialueella tonttien leiialueet tulee toteuttaa siten, että ne muodostavat useamman uin yhden tontin aluetta hyödyntäen asi laajempaa yhtenäistä ja yhteisesti äytettävissä olevaa oonaisuutta. Tonttien rajoja ei saa aidata. Tärinä: Asuinraennusissa esiintyvän liiennetärinän raja-arvo on v w,95 < 0,3 mm/s. Tärinän vaimennustarpeiden määrittelyn ja vaimennusrataisujen mitoitusen tulee perustua tärinämittausiin. Raennussuunnitelmissa tulee esittää raennusohtaiset rataisut raenteiden tärinän vähentämisesi raja-arvon 0,3 mm/s alle. Runomelu: Asuinraennusissa esiintyvän runomelutason raja-arvo on L prm < 35 dba. Runomelun vaimennustarpeiden määrittelyn ja vaimennusrataisujen mitoitusen tulee perustua tärinä- tai melumittausiin. Raennussuunnitelmissa tulee esittää raennusohtaiset rataisut raenteiden runomelun vähentämisesi raja-arvon 35 dba alle. Hulevedet: Hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tai toissijaisesti viivyttää tonttialueella. AK-alueen hulevedet johdetaan erottimen ja viivytysaltaiden autta Laajanojaan. 21

22 Pilaantunut maaperä: Ennen alueen raentamista alueelta mahdollisesti löytyvät pilaantuneet maat on puhdistettava alle valtioneuvoston asetusen 214/2007 muaisen alemman ohjearvon Kaavan vaiutuset Vaiutuset raennettuun ympäristöön Vaiutuset yhdysuntaraenteeseen Tontin tonttitehouus asvaa e=1,0:sta e=1,11:een. Muutos asvattaa tontin 22-1 raennusoieutta m 2. Muutos maisemassa uudisraennusten raentamisen jäleen on maltillinen, sillä asuinraennusten errosluu on enimmillään VIII, miä ei merittävästi poiea Rounionadun pohjoispuolelle aavoitettavien asuinerrostaloorttelien errosluvusta (VII). Kaavarataisu tehostaa alueen maanäyttöä, tuo lisää asuaita esustan palvelujen tuntumaan seä mahdollistaa tontilla jatossain monipuolisen työpaia-, ym. toiminnan. Kaavamuutos ei vaieuta alueen yritysten toimintaa. Vaiutuset asumiseen ja lapsiin Asemaaavalla muodostuu pääosin pieniä asuntoja aupungin esustaan, miä tuee asumista palvelujen välittömässä läheisyydessä. Pienet asunnot eivät suoranaisesti ole perheasuntoja. Vaiutuset työpaioihin, elineinotoimintaan, yritysiin Kaavamuutos mahdollistaa uusien ja ammatillisesti monipuolisten työpaiojen syntymisen vanhaan tehdasiinteistöön. Vaiutuset viristyseen Asemaaavan muutos säilyttää Laajanojanpuiston ja turvaa siellä sijaitsevan Laajanojan luonnonympäristön seä veden virtaaman ja laadun. Vaiutuset liienteeseen Asemaaavan myötä alueen liienne lisääntyy Rounionadulla jonin verran. Kaavaalueelle osoitettu paioitus täyttää aava-alueen omat tarpeet. Lisäsi suunnittelualueen sijainti Noian esustan, rautatieaseman seä linja-autoaseman läheisyydessä mahdollistaa esimääräistä selvästi pienemmän henilöautojen ulutapaosuuden. Kevyenliienteen verostoa asemaaava parantaa, sillä se mahdollistaa uluyhteyden radan viertä ulevalta väylältä nyyisin osittain aidattuna olevan tehdasalueen läpi Rounionadulle. Vaiutuset meluun Asemaaavan muutosella ei ole vaiutusia meluun. Vaiutuset teniseen huoltoon Kaava-alueen teninen huolto tueutuu lähialueella oleviin vesi-, viemäri- ja sähönjaeluverostoihin. Vaiutuset unnallistalouteen Noian aupungille masetaan aavoitusarvomasu, joa määräytyy aupungin maapoliittisen ohjelman muaisesti. 22

23 5.4.2 Vaiutuset aupuniuvaan, maisemaan ja ulttuuriperintöön Asemaaavamuutosen toteuttamisen myötä etenin Rounionadun suunnasta tarasteltuna alueen aupuni- ja maisemauva muuttuu nyyistä aupunimaisemmasi ja raennetummasi. Kyseisen alueen ilme voi aavamuutosen myötä eheytyä ja ohentua. 8-errosiset asuinerrostalot tuovat uuden aupuniuvallisen elementin adun varteen un nyyisin metsäisenä oleva tontinosa muuttuu raennetusi asuinalueesi viheralueineen. Idästä Rounionatua tultaessa uudet asuinerrostalot muodostavat parin adun toiselle puolelle raentuvalle errostaloalueelle, jossa oreimmat asuinerrostalot ovat 7-errosisia. Rounionadun pohjoispuolen asuinalueen aavamuutos on vireillä. Nanson teollisuustontin uudisraentamisen myötä asemanseudun maaunnallisesti arvoaan raennetun ulttuuriympäristön aupuniuva tulee muuttumaan melo vähän. Kaupungin esustasta, radan toiselta puolelta tarasteltuna eteläisimmän asuinerrostalon pääty piirtyy maisemaan, mutta todennäöisesti vähemmän uin aavaalueen länsipuolella ohoava Noian Renaiden rengasvarasto. Rengasvarasto sijaitsee hieman ylempänä ja on oreudeltaan n. 25 m (n. 8 rs.). Rounionadun varteen sijoittuvat uudisraennuset eivät juuri näy radan eteläpuolelta atsottuna. Radan toisella puolella olevan aupungin ja uuden raentamisen välissä on puustoa seä vanhat 3-4-errosiset tehtaanosat seä tehtaan energialaitos, jota pehmentävät uudisraentamisen vaiutusta auomaisemassa. Lisäsi radan varren raennuset ja puusto vaiuttavat siten, että uudisraennusia ei näy monestaaan ohdasta Rautatienadulta ja Noianvaltatieltä tarasteluna. Kaupungin esustasta tultaessa noustaan mäeä ylös radan varteen, jolloin alaviistosta atsottuna uudisraennuset jäävät melo hyvin radanvarren raennusten, puuston ja Nanson tehtaan vanhimpien raennusosien taase. Uudisraennuset Noian Renaiden Rengasvarasto h= n. 25 m Uudisraennusten sijainti suhteessa rataan ja Noian Renaiden rengasvarastoon 23

24 Uudisraennusten sijainti ja näyvyys (arvio) Noian Renaiden rengasvarasto Nanson tehdas ja rengasvarasto asemanseudun maisemassa Noian Renaiden rengasvarasto Uudisraennusten sijainti energialaitosen taana (arvio) Aseman tuntumassa uudisraennuset tulevat näymään selvimmin vanhojen tiiliraennusten lounaispuolella sijaitsevan pysäöintialueen ohdalta. Kaava-alueen ehittämisen annalta Noian asemanseudun maaunnallisesti arvoaan raennetun ulttuuriympäristön huomioiminen on täreää. Kaava-alueen suunnittelussa on huomioitu alueen sijainti arvoaassa maisemassa. Koreat asuinraennuset on sijoitettu tontin länsiosaan, mahdollisimman auasi radasta ja teollisuusraennusesta. Tehdasiinteistön luvuilla valmistuneille osille annetaan suojelumääräys, jona muaan raennus on ulttuurihistoriallisesti arvoas ja aupuniuvan säilymisen annalta täreä raennus. Raennusta ei saa puraa. Raennusessa suoritettavien orjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että raennusen aupuniuvan annalta merittävä luonne säilyy. Tehtaan vanhimmilla osilla on aupuniuvallista, raennusperinteistä ja teollisuushistoriallista arvoa. Asuinerrostalotonteille annettava aavamääräys, jona muaan tontille raennettavan uudisraennusen julisivumateriaalien seä julisivun äsittelyn tulee sopeutua ympäröiviin raennusiin ja orttelioonaisuuteen, sopeuttaa uudisraennuset uloasultaan vanhaan teollisuusympäristöön. Vanhimpien tehtaan osien taase jäävät asuinerrostalot seä tehtaan mahdollinen laajennus Tanhuanadun risteysessä tuovat maltillisen lisän ja ajallisen errostuman raennettuun ulttuuriympäristöön. Kaavamääräysen muaan teollisuusraennusen tontilla voidaan nyyisen tehtaanrungon sisällä errosalan ja errosluvun estämättä sijoittaa autopaioja seä ottaa 24

25 äyttöön uusia errosalaan lasettavia tiloja. Tämä mahdollistaa laajentamisen tehdasrungon sisällä, miä annustaa luvuilla valmistuneiden hallien säilyttämiseen ja ehittämiseen. Kaavaartassa on yleismääräys, jossa todetaan, että miäli asemaaavan TY-12-orttelialueella olevia tehdashalleja puretaan oonaan tai osittain, ei orvaavan uudisraentamisen oreus saa ylittää asemaaavassa suojeltujen raennusosien oreutta. Uudemmilla halleilla on teollisuushistoriallista arvoa. Rounionadun varsi on ollut viime vuosisadan alupuolelta lähtien seoittunutta teollisuus- ja asuinaluetta. Asemaaavamuutos jataa tätä perinnettä, tuo alueelle lisää asumista ja säilyttää teollisuusraennusen maisemallisena ja toiminnallisena oonaisuutena. Asuinraentaminen johtaa osan nyyisen raennusannan puramiseen, mm. tehtaanjohtajan asunto, joa on osa tehdastontin oonaisuutta ja jolla on teollisuushistoriallista arvoa. Syrjäisen sijaintinsa vuosi sillä ei ole aupuniuvallista arvoa. Lisäsi purettavisi tulevat, miäli niille ei löydy uutta äyttöä, autotalli ja evytraenteinen varasto. Asemaaavatyön lähtöohtana on pidetty teollisuusraennusen säilyttämistä, millä on merittävä vaiutus asemanseudun maisemaan. Tehdasraennusen vanhojen errostumien säilyttäminen tuo alueelle paian heneä, ulttuurista sisältöä ja ajallista errostumaa. Asemaaava mahdollistaa teollisuusraennusessa monimuotoista toimintaa, sillä se sallii tiloissa liietilat, julisia palveluja seä asuntoja tarvittavine oheistiloineen. Tämä elävöittää asemanseudun pohjoispuolen aupuniuvaa seä mahdollistaa työpaiojen säilymisen ja uusien monipuolisten työpaiojen syntymisen alueelle. Kesustan osayleisaava 2030:ssä alueelle annetun suunnittelumääräysen muaan alueen ehittämisessä, suunnittelussa ja raentamisessa lähtöohtana on alueen arvopohjan säilyminen. Alueen äytössä tapahtuvan muutosen on sovelluttava alueen historialliseen ehityseen ja aluetta täydennettäessä uusi ja vanha raennusanta on huolellisesti sovitettava yhteen. Asemaaavamuutosessa yleisaavan tavoite toteutuu pääosin Vaiutuset luonnonoloihin Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäisiä, osa tontti 22-1 on pääosin raennettu tai muutoin ollut iinteistössä tapahtuvan toiminnan äytössä. Laajanojanpuiston äyttötaroitus säilytetään ennallaan ja sen nyyolosuhteet turvataan. Vaiutuset luonnonsuojeluun Asemaaavan muutos turvaa Laajanojanpuiston luonnonympäristöä seä Laajaojan veden virtaamaa ja laatua aupunginvaltuuston päätösen muaisesti. Vaiutuset pinta- ja pohjavesiin Raennuslupavaiheessa esitetään hulevesien hallintasuunnitelma. Asemaaavan muutosella ei ole vaiutusta pohjaveteen Nimistö Kaava-alueen eselle raennetaan Rounionadulta etelään eraneva uusi atu, jona nimesi tulee Nansonatu. 25

26 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemaaavan toteuttamisen tuesi on laadittu viitesuunnitelmien pohjalta havainnepiirros. Asemaaavan lisäsi toteuttamista ohjaavat yleiset raentamismääräysohjeet ja Noian aupungin raennusjärjestys. 6.2 Toteutusen ajoitus Asemaaavan toteuttaminen on mahdollista heti asemaaavan tultua lainvoimaisesi Toteutusen seuranta Kaavaselostusen liitteenä on asemaaavan seurantalomae. Tampere Jyri Laiho Aritehti Mio Nieminen Kaupuniehitysjohtaja 26

27 Asemaaavan seurantalomae Asemaaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 536 Noia Täyttämispvm Kaavan nimi Noian aupungin 4. aupunginosan ortteli 22 seä atu- ja viristysalue Hyväsymispvm Ehdotuspvm Hyväsyjä V-unnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm Hyväsymispyälä 3 Kunnan aavatunnus 536A4:123 Generoitu aavatunnus 536V110219A3 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 5,8305 Uusi asemaaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pintaala [ha] Ranta-asemaaava Rantaviivan pituus [m] Raennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomaraennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Aluevarauset Kerrosala [-m²] Asemaaavan muutosen pintaala [ha] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] 5,8305 Kerrosalan muut. [-m² +/-] Yhteensä 5, , ,72 0, A yhteensä 0, , ,72 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 2, , ,98-1, V yhteensä 0, ,0-0,0819 R yhteensä L yhteensä 1, ,9 0,5314 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala %] Kerrosala [-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [-m² +/-] Yhteensä 27

28 Raennussuojelu Yhteensä Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Alamerinnät Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Aluevarauset Kerrosala [-m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [-m² +/-] Yhteensä 5, , ,72 0, A yhteensä 0, , ,72 0, AK 0, , ,72 0, ALK -0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 2, , ,98-1, T -3, TY 2, , ,98 2, V yhteensä 0, ,0-0,0819 VL 0, ,0-0,0819 R yhteensä L yhteensä 1, ,9 0,5314 Kadut 1, ,3 0,2893 LPA 0, ,7 0,2421 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 28

29 NOKIAN KAUPUNKI Kaupuniehityspalvelut Kaavoitus ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS NANSO KIINTEISTÖT OY ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE 4 KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 22 TONTTIA 1 JA VIRKISTYSALUETTA , tar Dno NOK:1213/2017 Maanäyttö- ja raennuslai 63 Asemaaavan muutosalueen sijainti Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Alhoniityn alueella radan pohjoispuolella alle ilometri Noian esustasta luoteeseen. Kaava-alue rajautuu oillisessa pientalotontteihin, lounaassa ja luoteessa teollisuustontteihin seä aaossa rautatiehen. Kulu aava-alueelle tapahtuu Tanhuanadun tai Rounionadun autta. Kaava-alue on ollut teollisuusäytössä jo 1920-luvulta lähtien. Tontti sijaitsee eseisellä paialla Rounionadun teollisuusalueella, jolla on vireillä asi muutain aavamuutosta, joissa teollisuustontteja ollaan muuttamassa asuinäyttöön. Maanomistus Suunnittelualue on ysityisessä omistusessa. Kaavamuutosesta laaditaan maanäyttösopimus. Kaavalliset lähtöohdat Alueella on voimassa Piranmaan maauntaaava 2040, jossa aava-alue sijoittuu esustatoimintojen alueelle seä maaunnallisesti merittävälle raennetun ulttuuriympäristön alueelle. Kesustan osayleisaavassa 2030 aava-alue on osoitettu esustatoimintojen alueesi. Suunnittelualueella on voimassa Alhoniityn asemaaava IV:46, jossa aava-alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoraennusten (T) orttelialue 22 seä Tanhuanadun ja Rounionadun atualuetta. Lähiviristysalueen osalla voimassa on asemaaava IV:13, jossa alue on osoitettu puistosi. Tavoitteet Tavoitteena on säilyttää Nansotalo, lisätä raennusoieutta ja mahdollistaa liie- ja toimistoraentaminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton teollisuus- ja varastoraentaminen seä asuminen. Lisäsi tavoitteena on maaunnallisesti arvoaan raennetun ympäristön säilyttäminen seä seudullisesti merittävän viheryhteyden laadun ja laajuuden määrittäminen. Asemaaavan vaihe ALOITUS VALMISTELU EHDOTUS VALMIS Osallistumis- ja vuorovaiutusmenettelyt Mielipiteet ja muistutuset voi jättää ohdan tiedottaminen ja yhteystiedot muaisesti. Aloitus: Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaupuniehityslautaunta päättää osallistumisja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta Valmistelu: Valmisteluasiairjat / aavaluonnos, Kaupuniehityslautaunta päättää valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta, uulutus ja nähtäville tulo, yleisötilaisuus. Mielipiteet ja lausunnot Ehdotus: Valmisteluvaiheen palaute, aava-asiairjat. Kaupuniehityslautaunta päättää ehdotusen nähtäville asettamisesta, uulutus ja nähtäville tulo. Muistutuset. Valmis: Asemaaavan muutosen hyväsyy Noian aupunginvaltuusto, muutosenhaumahdollisuus. Suunnitelmat ja selvityset Kaavatyötä varten laaditaan liito-orava- ja luontoselvitys, liienne- ja ratameluselvitys, tärinäselvitys, hulevesiselvitys, pilaantuneen maaperän selvitys seä raennetun ympäristön selvitys. Vaiutusten arviointi Asemaaavan vaiutuset arvioidaan MRL 9 :n ja MRA 1 :n edellyttämällä tavalla. Osalliset Noian aupungin raennus- ja ympäristölautaunta, Piranmaan ELY esus, Piranmaan liitto ja Liiennevirasto Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat tai vuoraoieudenhaltijat Energia- ja johtoyhtiöt: Caruna Oy, Elenia Oy, Noian Vesi. Lisäsi osallisia ovat aii ne, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa: Tällaisia ovat mm. aavan vaiutusalueen asuaat seä alueella toimivat yrityset, elineinonharjoittajat, yritysten työnteijät ja yhdistyset. Tiedottaminen ja yhteystiedot Aineistojen nähtävillä pidosta tiedotetaan uulutusilla, jota julaistaan Noian Uutiset-lehdessä, aupungin virallisella ilmoitustaululla (aupungintalo Harjuatu 23) ja aupungin Internet-sivuilla. Nähtävillä olevaan aava-aineistoon voi tutustua aupungin virastotalon (Harjuatu 21) 3. rs ilmoitustaululla tai aupungin Internet-sivuilla osoitteessa Mielipiteet, muistutuset ja lausunnot: Noian aupuni, Kaupuniehityspalveluiden irjaamo, aupungintalo Harjuatu 21, 3. erros Noia Sähöpostiosoite: aupuniehityspalvelut@noianaupuni. Kaavoitusviranomainen: Asemaaavan hyväsyy Noian aupunginvaltuusto Valmistelu: aupuniehityslautaunta/ aavoitusysiö Yhteyshenilö: Kaavoitusjohtaja Jorma Haola p Kaavan laatija: Aritehtitoimisto J.Laiho ArPlan Ky, Yhteyshenilö: Aritehti Jyri Laiho p

30

31

32