12. Korkojohdannaiset
|
|
- Harri Haavisto
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2. Korkojohdannaiset. Lähtökohtia Korkojohdannaiset ovat arvopapereita, joiden tuotto riippuu korkojen kehityksestä. korot liittyvät lähes kaikkiin liiketoimiin korkojohdannaiset ovat tärkeitä. korkojohdannaisilla voidaan hallita korkokehityksen epävarmuudesta johtuvia riskejä. Esimerkkejä. Joukkovelkakirjat (ks. luento 3). 2. Jvk:ihin kohdistuvat optiot. esim. optio, joka antaa päättymispäivänään oikeuden ostaa 0 v:n jvk optiossa asetettuun toteutushintaan. 3. Jvk:ihin sisältyvät optiot. esim. liikkeellelaskija voi varata itselleen oikeuden ostaa jvk takaisin (callable bond). takaisinostaminen kannattaa, mikäli korot laskevat jvk:n implikoimaa alhaisemmiksi. 4. Kiinnelainat (mortgages). esim. asuntolainan ottaja voi kuolettaa ennenaikaisesti joko koko lainan tai osan siitä. Ahti Salo / Pekka Mild
2 5. Rajattu vaihtuva korko (interest caps & floors) esim. lainasta maksetaan vaihtuvaa korkoa siten (esim. EURIBOR+2%), että korko pysyy lainaehdoissa määriteltyjen rajojen puitteissa. 6. Koronvaihtosopimukset (swap). sopimusosapuolet vaihtavat eri korko-instrumenteista saatavat tuotot keskenään esim. A maksaa B:lle kiinteän koron mukaan, ja B maksaa A:lle vaihtuvan koron mukaan 7. Optiot koronvaihtosopimuksiin (swaption). 2. Korkorakenteen mallintaminen Korkojohdannaisten hinnoittelu edellyttää korkorakenteen mallittamista.. Spot-korkojen muutokset eivät ole riippumattomia riippuvuudet on otettava mallinnuksessa huomioon 2. Samansuuntaiset korkorakenteen siirtymät tarjoavat arbitraasimahdollisuuksia esim. porftfolion immunisointi (Ex 3.0) korkojen muutos antaa riskittömän voiton B-tyypin arbitraasi! tarvitaan monipuolisempi korkorakenteen malli. - 2-
3 Mallinnetaan korkorakenne binomihilana. Valitaan perusperiodin pituus (esim.vko/kk/a) 2. Liitetään hilan jokaiseen solmuun lyhyt korko: ensimmäisen solmun lyhyt korko tunnetaan (siihen ei liity epävarmuutta) muiden solmujen korot saadaan kertomalla edeltävän solmun lyhyt korko termillä u, jos solmuun tullaan siirtymällä kaarta pitkin ylöspäin termillä d, jos solmuun tullaan siirtymällä kaarta pitkin alaspäin kuhunkin kaareen liitetään riskineutraali tn (usein ½). Jos r ti on lyhyt korko ja V ti korkoinstrumentin arvo solmussa (t,i), niin V ti + Vt +, i + Vt +, i + + rti 2 2 missä D ti on korkoinstrumentista saatava kuponkituotto. D ti Riskineutraali hinnoittelu (so. kassavirtojen odotusarvoihin perustuva tarkastelu) sulkee pois arbitraasimahdollisuudet. - 3-
4 Esim. Tarkastellaan kaksiperiodista tapausta, jossa jvk:sta saadaan toisen periodin päätteeksi. solmussa (,0) jvk:n arvo on P + r 0 solmussa (,) jvk:n arvo on P solmussa (0,0) jvk:n arvo on P 00 ( ½ + ½ ) 0 + r ( ½ + ½ ) + r + r ( ½ P + ½ P ) ½ Tämä implikoi kahden periodin spot-koron s 2, joka toteuttaa ehdon P + s Ts. lineaarinen hinnoittelu (so. instrumenttien hinnoittelu niiden tuottojen odotusarvon perusteella) binomihilassa implikoi koko korkorakenteen. 0 + r 00 2 ( 2 ) 0 + ½ + r - 4-
5 Esim. Muodostetaan malli kuuden vuoden koroille binomihilan parametreilla r , u.3, d0.9. Lyhyiksi koroiksi saadaan ,070 0,09 0,8 0,54 0,200 0,260 0,063 0,082 0,06 0,38 0,80 0,057 0,074 0,096 0,25 0,05 0,066 0,086 0,046 0,060 0,04 Neljän vuoden spot-korko saadaan hinnoittelemalla nollakuponkinen jvk, joka maksaa nimellisarvonsa 4 v:n kuluttua: (tässä esim. P(3,3) /(+0.54)*(½ +½ )0.867) ,733 0,75 0,792 0,867 0,88 0,848 0,904 0,89 0,93 0,95 Näin 4 v:n spot-koroksi tulee ( + s 4 ) Vastaavalla tavalla saadaan myös muut spot-korot. s 4-5-
6 3. Binomihilan käyttö hinnoittelussa Monet korkoinstrumentit voidaan hinnoitella binomihilan avulla. a) Optio joukkovelkakirjaan Esim. Oletetaan, että edellisen esimerkin binomihila kuvaa korkojen kehitystä, jolloin maturiteetiltaan 4 vuoden pituisen ja nimellisarvoltaan 00 suuruisen nollakuponkisen jvk:n hinta on Eurooppalainen osto-optio antaa oikeuden ostaa tämä jvk 3 v:n kuluttua hintaan 90. Mikä on tämän option arvo? Rakennetaan binonomihila 3 v:n alkuun s.e. binomihilan viimeiseen sarakkeeseen tulee option arvo sen päättymishetkellä option arvo lasketaan tästä taaksepäin riskineutraaleja todennäköisyyksiä käyttäen option arvoksi tulee,602, sillä 0 2 3,602 0,82 0,69 0 2,606,623 0,378 3,98 3,35 5,45-6-
7 b) Jvk-kaupan terminointi (forward-sopimus) Esim. Tarkastellaan sopimusta, jossa maturiteeriltaan 2 vuotinen 0%-kuponkikoron jvk ostetaan 4 vuoden päästä. Mikä on tämän terminoidun kaupan forward-hinta? Jvk:n arvo saadaan binomihilasta käyttäen riskineutraaleja todennäköisyyksiä 5. ja 6. vuoden alussa saadaan kuponkituotto 0% muina vuosina ei kuponkituottoja saada jvk:n nykyarvoksi saadaan 72.90, sillä ,90 72,20 73,07 76,38 83,56 97,3 0,00 83,8 84,46 87,06 92,69 03,23 0,00 93,72 95,69 99,96 07,82 0,00 02,38 05,53,27 0,00 09,68 3,80 0,00 5,63 0,00 0,00 Koska kauppa on terminoitu 4 vuoden päähän, niin forwardhinta on kuitenkin tätä suurempi. Edellä 4 vuoden diskonttokertoimeksi d 0,4 saatiin 0,733 termiinisopimuksen arvo on 72,90 d 0,4 72,90 0,733 99,40-7-
8 c) Jvk:hon kohdistuvan futuurin hinnoittelu Esim. Tarkastellaan futuurisopimusta, joka kohdistuu edellisen esimerkin jvk:hon. Mikä on tämän sopimuksen futuurihinta? Edellä laskettiin binomihilalla jvk:n arvo 4 vuoden kuluttua. Futuurisopimuksen arvo 3. vuoden päättyessä riippuu siitä, millainen jvk:n arvo on 4. vuoden päättyessä. tarkastellaan solmua (3,3), jonka jälkeen jvk:n arvo lopuksi joko 83,56 tai 92,69. jos futuurihinta on F, niin sopimuksesta saadaan voittoa joko 83,56 F tai 92,69 F tuoton odotusarvo on 0.5(83.56 F ) + 0.5(92.69 F ) F 0.5( ) 88.3 futuurihinta määrittyy siten, että odotusarvo on nolla ts. futuurihinta saadaan laskemalla jvk:n arvo binomihilassa takaisinpäin ilman diskonttausta ,2 95,88 92,23 88,3 83,56 02,36 99,54 96,33 92,69 05,8 02,75 99,96 07,6 05,53 09,68 Hinnaksi saadaan 99.2 < hinnoitteluekvivalenssi ei enää päde! - 8-
9 4. Forward-yhtälö ja elementäärihinnat Binomihila määrittää korkorakenteen täysin k:n vuoden spot-korko saadaan laskemalla rekursiivisesti maturiteetiltaan k:n vuoden mittaisen nollakuponkisen jvk:n nykyarvo tämä edellyttää jokaisen maturiteetin käsittelyä erikseen spot-koron laskeminen k:nnelle vuodelle edellyttää k k(k+)/2 laskutoimitusta spot-korkojen laskeminen n:lle eri vuodelle edellyttää n k ( k + k 2 laskutoimitusta. ) n 3 Elementäärihinta on P 0 (k,s) sellaisen instrumentin nykyarvo, josta saatava kassavirta on yhden yksikön suuruinen hetkellä k tilassa s ja muuten nolla. A. Tarkastellaan solmua (k+,s) missä s 0 ja s k+ ko. solmun elementäärihinta on P 0 (k+,s) solmulla on kaksi edeltäjää (k,s) ja (k,s-) solmuun (k+,s) liittyvä yhden yksikön kassavirta allokoituu rekursiossa näille solmuille s.e. niissä saatavat ekvivalentit kassavirrat ovat ½d k,s ja ½d k,s- - 9-
10 P koska edeltäjien elementäärihinnat ovat P 0 (k,s-) ja P 0 (k,s), niin saadaan ekvivalenssi B. Solmulla (k+,k+) on yksi edeltäjä yhden yksikön kassavirta (k+,k+):ssä on ekvivalentti (k,k):ssa saatavan ½d k,k suuruisen kassavirran kanssa C. Solmulla (k+,0) on yksi edeltäjä (k,0) [ d P ( k, s ) d P ( k, )] ( k +, s) k, s 0 + k, s s P0 ( k +, k + ) d k, k P0 ( k, k ) 2 yhden yksikön kassavirta (k+,0):ssa on ekvivalentti (k,0):ssa saatavan ½d k,o suuruisen kassavirran kanssa P0 ( k +,0) d k,0p0 ( k,0) 2 Saadaan forward-rekursio, jossa myöhempien periodien elementäärihinnat saadaan aikaisempien periodien elementäärihinnoista. Nollakuponkisten jvk:iden nykyarvo (ja siis spot-korot) saadaan suoraan elementäärihinnoista: esim. nimellisarvoltaan yhden yksikön suuruisen ja maturiteetiltaan n vuoden mittaisen jvk:n arvo on P n 0 P0 ( n, s) s 0-0-
11 Esim. Jos lyhyet korot ovat edellisten esimerkkien mukaiset, niin elementäärihinnoiksi saadaan Sum Korkorakenteen estimointi Tähän mennessä emme ole vielä ottaneet kantaa siihen, miten binomihila pitäisi rakentaa rakenne on pyrittävä sovittamaan havaittuun korkorakenteeseen a) Ho-Leen malli Ho-Leen mallissa lyhyet korot määrittyvät kaavasta rks a k + b k s missä a k ja b k ovat estimoitavia parametreja ja s on solmun indeksi (0,..,k) a k kuvaa korkorakenteessa esiintyviä siirtymiä b k kuvaa varianssia - -
12 estimoitu varianssi yleensä vakio b k b vakio lyhyiden korkojen varianssi on b/2 b voidaan estimoida datasta. Ks. esim
Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F
Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan
LisätiedotArvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)
Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Hyöty (engl. utility) = arvo, jonka koemme riskitilanteessa eli, kun teemme päätöksiä epävarmuuden (todennäköisyyksien) vallitessa. Vrt.
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa
LisätiedotKAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN
00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien
LisätiedotMat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008
Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.
LisätiedotMat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät
Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Kotitehtäviä on yhteensä kahdeksan ja ne ratkeavat tavallisilla taulukkolaskentaohjelmistoilla. Jokaisesta kotitehtävistä saa maksimissaan 5 pistettä: 4p/oikea
Lisätiedot8. Vertailuperiaatteita ja johdannaisia
8. Vertailuperiaatteita ja johdannaisia 1. Hyötyfunktio Nykyarvo ei mittaa riskiasennetta, joka vaikuttaa valintakäyttäytymiseen (minkä investointivaihtoehdon valitset?). Esim. Kumpi seuraavista vaihtoehdoista
LisätiedotWiener-prosessi: Tarkastellaan seuraavanlaista stokastista prosessia
Wiener-prosessi: Tarkastellaan seuraavanlaista stokastista prosessia { z(t k+1 ) = z(t k ) + ɛ(t k ) t t k+1 = t k + t, k = 0,..., N, missä ɛ(t i ), ɛ(t j ), i j ovat toisistaan riippumattomia siten, että
Lisätiedot9. Riskeiltä suojautuminen
9. Riskeiltä suojautuminen. utuurit orward-sopimuksia on tety jo yvin kauan organisoitu pörsseiin osapuolten ei tarvitse itse etsiä vastapuolta sopimuksen tekemiseksi toimituspäivämäärät, erät ja paikat
Lisätiedotr1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit
A50A000 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset.4.05 Futuuri, termiinit ja swapit Tehtävä 6. Mikä on kahden vuoden bonditermiinin käypä markkinahinta, kun kohdeetuutena on viitelaina, jonka nimellisarvo
Lisätiedotln S(k) = ln S(0) + w(i) E[ln S(k)] = ln S(0) + vk V ar[ln S(k)] = kσ 2
Moniperiodisten investointitehtäviä tarkasteltaessa sijoituskohteiden hintojen kehitystä mallinnetaan diskeetteinä (binomihilat) tai jatkuvina (Itô-prosessit) prosesseina. Sijoituskohteen hinta hetkellä
LisätiedotKansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia
LisätiedotKorko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016
Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna
LisätiedotMat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd
.* Mat-2.11 4 Investointiteoria Tentti 6.9.2005 Ki{oita jokaiseen koepapcriin selveisti: o Mat-2.114 Investointiteoria o opintoki{'an numero sekii sukunimi ja viralliset etunimet tekstaten o koulutusohjelma
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola
Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset
LisätiedotValuuttariskit ja johdannaiset
Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen
Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa
LisätiedotOptioiden hinnoittelu binomihilassa
Mat-2.3114 Investointiteoria Optioien hinnoittel binomihilassa 26.3.2015 Yksiperioiset optiot 1/3 Olkoon S kohe-eten arvo perioin alssa siten, että perioin päättyessä sen arvo on S toennäköisyyellä p tai
LisätiedotKorkomarkkinoiden erityispiirteet
Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä
LisätiedotTietoja koronvaihtosopimuksista
Tietoja koronvaihtosopimuksista Tämä esite sisältää tietoja Danske Bankin kautta tehtävistä koronvaihtosopimuksista. Koronvaihtosopimuksilla voidaan käydä kauppaa Danske Bankin kanssa pörssin ulkopuolella
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 6 1 Korkolaskentaa Oletetaan, että korkoaste on r Jos esimerkiksi r = 0, 02, niin korko on 2 prosenttia Tätä korkoastetta käytettään diskonttaamaan tulevia tuloja ja
LisätiedotReaalioptioden käsitteen esittely yksinkertaisen esimerkin avulla
Reaalioptioden käsitteen esittely yksinkertaisen esimerkin avulla Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Esitelmän sisältö Investointien peruuttamattomuuden vaikutus investointipäätökseen Investointimahdollisuuksien
LisätiedotTyökalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset
1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa
LisätiedotTietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista
Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista Tämä esite sisältää tietoja Danske ankin kautta tehtävistä koron- ja valuutanvaihtosopimuksista. Koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla voidaan käydä Danske ankin
LisätiedotOletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen
Yhden faktorin malli: n kpl sijoituskohteita, joiden tuotot ovat r i, i =, 2,..., n. Olkoon f satunnaismuuttuja ja oletetaan, että tuotot voidaan selittää yhtälön r i = a i + b i f + e i avulla, missä
LisätiedotKorkojen aikarakenne
Korkojen aikarakenne opetusnäyte: osa kuvitteellista Raha- ja pankkiteorian aineopintojen kurssia Antti Ripatti Taloustiede 4.11.2011 Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 1 / 30 2003),
LisätiedotDiskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä
Diskonttaus Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava K t 1 + it. (3) missä pääoman K t diskontattu arvo, eli nykyarvo(t = 0) i = korkokanta jaksosta kulunut aika t = korkojakson
LisätiedotMat Investointiteoria Laskuharjoitus 4/2008, Ratkaisut
Projektien valintapäätöksiä voidaan pyrkiä tekemään esimerkiksi hyöty-kustannus-suhteen (so. tuottojen nykyarvo per kustannusten nykyarvo) tai nettonykyarvon (so. tuottojen nykyarvo - kustannusten nykyarvo)
Lisätiedotr = r f + r M r f (Todistus kirjassa sivulla 177 tai luennon 6 kalvoissa sivulla 6.) yhtälöön saadaan ns. CAPM:n hinnoittelun peruskaava Q P
Markkinaportfolio on koostuu kaikista markkinoilla olevista riskipitoisista sijoituskohteista siten, että sijoituskohteiden osuudet (so. painot) markkinaportfoliossa vastaavat kohteiden markkina-arvojen
Lisätiedotottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,
L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 10 Binomipuut ja optioiden hinnoittelu
Rahoitsriskit ja johdannaiset Matti Estola lento 1 Binomipt ja optioiden hinnoittel 1. Optiohintojen mallintaminen Esimerkki. Oletetaan, että osakkeen spot -krssi on $ ja spot -krssilla 3 kk:n kltta on
Lisätiedotsama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö
Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea
LisätiedotA250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit
A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin
Lisätiedot, tuottoprosentti r = X 1 X 0
Ostat osakkeen hintaan ja myyt sen vuoden myöhemmin hintaan X 1. Kokonaistuotto on tällöin R = X 1, tuottoprosentti r = X 1 ja pätee R = 1 + r. Lyhyeksimyymisellä tarkoitetaan, että voit myydä osakkeen
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 4/2011
Määräykset ja ohjeet 4/2011 Asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittävän enimmäiskorvauksen laskentaan käytettävät Dnro FIVA 9/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2011 Voimaantulopäivä 31.3.2012 FIASSIVALVOTA
LisätiedotTodellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa
Todellinen vuosikorko Huomioitavaa Edellinen keskimaksuhetkeen perustuva todellinen vuosikorko antaa vain arvion vuosikorosta. Tarkempi arvio todellisesta korosta saadaan ottamalla huomioon mm. koronkorko.
LisätiedotMartingaalit ja informaatioprosessit
4A Martingaalit ja informaatioprosessit Tämän harjoituksen tavoitteena on tutustua satunnaisvektorin informaation suhteen lasketun ehdollisen odotusarvon käsitteeseen sekä oppia tunnistamaan, milloin annettu
LisätiedotTilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio
Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio Sisältö Regressioanalyysissä tavoitteena on tutkia yhden tai useamman selittävän muuttujan vaikutusta selitettävään muuttujaan. Sen avulla
LisätiedotYrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski
1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen
LisätiedotProbabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto
Probabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto Esimerkki Tarkastelemme ilmiötä I, joka on a) tiettyyn kauppaan tulee asiakkaita
LisätiedotOptiot 1. Tervetuloa webinaariin!
Optiot 1 Tervetuloa webinaariin! Optiot 1 on peruskurssi optioista kiinnostuneelle sijoittajalle. Webinaarissa käydään läpi mm. mikä optio on, miten sitä voi käyttää ja mistä kannattaa lähteä liikkeelle.
LisätiedotRegressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen
Lisätiedot7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut
7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut D1. a) Oletetaan, että satunnaismuuttujat X ja Y noudattavat kaksiulotteista normaalijakaumaa parametrein E(X) = 0, E(Y ) = 1, Var(X) = 1, Var(Y ) = 4 ja Cov(X,
LisätiedotMAT INVESTOINTITEORIA. (5 op) Kevät Ville Brummer / Pekka Mild / Ahti Salo
MAT - 2.114 INVESTOINTITEORIA (5 op) Kevät 2008 Ville Brummer / Pekka Mild / Ahti Salo 1 Opintojakson sisältö Taustaa Kattaa matemaattisen investointiteorian perusteet: Teemoja sivuttu osin muilla Mat-2
LisätiedotKuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä
Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =
Lisätiedot10 Liiketaloudellisia algoritmeja
218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden
LisätiedotKomission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet
LisätiedotTietoa hyödykeoptioista
Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden
LisätiedotProjektin arvon määritys
Projektin arvon määritys Luku 6, s. 175-186 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Tehtävä Johdetaan menetelmä projektiin oikeuttavan option määrittämiseksi kohde-etuuden hinnan P perusteella projektin
LisätiedotMat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Moniulotteiset jakaumat. Avainsanat:
Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku A Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Moniulotteiset jakaumat Diskreetti jakauma, Ehdollinen jakauma, Ehdollinen odotusarvo, Jatkuva
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi
Talousmatematiikan perusteet: Luento 10 Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi Lineaarikuvaus Esim. Yritys tekee elintarviketeollisuuden käyttämää puolivalmistetta, jossa käytetään
LisätiedotMarkkinoilla kaupattavia sijoituskohteita (1/2)
Markkinoilla kaupattavia sijoituskohteita (1/2) Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari Johdannaissopimushinnoittelun matemaattinen mallinnus ja laskennalliset menetelmät Johdanto TkT Juho Kanniainen
LisätiedotRegressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1
Regressioanalyysi Kuusinen/Heliövaara 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Oletetaan, että haluamme selittää jonkin selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelun joidenkin
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 16. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 16. marraskuuta 2007 1 / 15 1 Epäparametrisia testejä χ 2 -yhteensopivuustesti Homogeenisuuden testaaminen Antti
LisätiedotSuojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari
Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki Euroopan johtavia strukturoitujen tuotteiden liikkeellelaskijoita Yli 50 erilaista tuotetyyppiä listattuna Saksan
LisätiedotMETSÄLIITTO OSUUSKUNNAN JOUKKOVELKAKIRJALAINA I/2006 LAINAKOHTAISET EHDOT
METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN JOUKKOVELKAKIRJALAINA I/2006 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 29.5.2006 päivättyyn ohjelmaesitteeseen sisältyvien Metsäliitto Osuuskunnan joukkovelkakirjojen
LisätiedotTERMIINI (forward) - OTC-perusteinen kaupankäyntijärjestelmä. - sopimuskoko ja maturiteetti räätälöitävissä
TERMIINI (forward) - termiinisopimus on kauppa, jonka ehdot sovitaan kauppaa tehtäessä, mutta kauppahinta ja kohde-etuus siirtyvät sopimusosapuolten välillä vasta tulevaisuudessa sovittuna ajankohtana
LisätiedotProjektin arvon aleneminen
Projektin arvon aleneminen sivut 99-07 Optimointiopin seminaari - Syksy 000 / Arvon aleneminen Jatketaan projektin arvon tutkimista. Nyt huomioidaan arvon aleneminen. Syitä esimerkiksi: kaluston vanheneminen
LisätiedotKorko optioiden volatiliteettirakenteen estimointi
Aalto yliopisto Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kevät 2010 Korko optioiden volatiliteettirakenteen estimointi Pohjola konserni Projektisuunnitelma Robert Huuhilo Juhana Joensuu Teppo
LisätiedotRBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011
RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa
Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran / m kertaa vuodessa / jatkuvasti Diskonttaus
Lisätiedot(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
L 343/48 22.12.2017 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2017/2417, annettu 17 päivänä marraskuuta 2017, rahoitusvälineiden markkinoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014
LisätiedotSijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa
AB30A0101 Finanssi-investoinnit 4. harjoitukset 7.4.015 Tehtävä 4.1 45 päivän kuluttua erääntyvälle, nimellisarvoltaan 100 000 euron sijoitustodistukselle maksettava vuosikorko on 3,0 %. Jos viitekorko
LisätiedotTietoa joukkovelkakirjalainafutuureista, -termiineistä ja -optioista
Tietoa joukkovelkakirjalainafutuureista, -termiineistä ja -optioista Tämä esite sisältää yleisiä tietoja joukkovelkakirjalainafutuureista, -termiineistä ja j-optioista sekä niiden käyttämisestä. Lisäksi
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 17. Integraalin sovelluksia kassavirta-analyysissa Integraalin sovelluksia todennäköisyyslaskennassa
Talousmatematiikan perusteet: Luento 17 Integraalin sovelluksia kassavirta-analyysissa Integraalin sovelluksia todennäköisyyslaskennassa Motivointi Kahdella edellisellä luennolla olemme oppineet integrointisääntöjä
LisätiedotOPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000
OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki
LisätiedotMat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.
Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun
LisätiedotInvestointimahdollisuudet ja investoinnin ajoittaminen
Investointimahdollisuudet ja investoinnin ajoittaminen Ajoituksen ratkaisu dynaamisella optimoinnilla Optimointiopin seminaari - Syksy 000 / Esitelmän sisältö Investoinnin ajoitusongelman esittely Ongelman
Lisätiedotottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,
17.12.2016 L 344/117 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/2299, annettu 2 päivänä marraskuuta 2016, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta
LisätiedotDynaamiset regressiomallit
MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Lauri Viitasaari Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Tilastolliset aikasarjat voidaan jakaa kahteen
LisätiedotIlkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2006) 1 Estimointi >> Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin
LisätiedotHanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi
Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN
LisätiedotTilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Tilastollinen testaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolla: havainnot generoineen jakauman muoto on usein tunnettu, mutta parametrit tulee estimoida Joskus parametreista on perusteltua esittää
Lisätiedotlaskuperustekorkoisia ja ns. riskihenkivakuutuksia), yksilöllisiä eläkevakuutuksia, kapitalisaatiosopimuksia sekä sairauskuluvakuutuksia.
SHV - TUTKINTO Vakavaraisuus 30.9.2010 klo 9-15 1(5) 1. Henkivakuutusosakeyhtiö Tuoni myöntää yksilöllisiä henkivakuutuksia (sijoitussidonnaisia, laskuperustekorkoisia ja ns. riskihenkivakuutuksia), yksilöllisiä
Lisätiedot(b) Tarkista integroimalla, että kyseessä on todella tiheysfunktio.
Todennäköisyyslaskenta I, kesä 7 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Satunnaismuuttujalla X on ns. kaksipuolinen eksponenttijakauma eli Laplacen jakauma: sen tiheysfunktio on fx = e x. a Piirrä tiheysfunktio.
Lisätiedot5/11 6/11 Vaihe 1. 6/10 4/10 6/10 4/10 Vaihe 2. 5/11 6/11 4/11 7/11 6/11 5/11 5/11 6/11 Vaihe 3
Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Verkot todennäköisyyslaskennassa Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Jakaumien tunnusluvut Kertymäfunktio, Momentit, Odotusarvo,
LisätiedotOn olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.
Rahoitusmuodot HUOM. Tässä esitetään vain teoriaa ja joitakin esimerkkejä. Enemmän esimerkkejä ja laskuja löytyy ratkaistuina EXCEL-tiedostosta "Rahoitusmuodot - laskut ja esimerkit", joka on MOODLESSA
LisätiedotLuento 5 Riippuvuudet vikapuissa Esimerkkejä PSA:sta
Luento 5 Riippuvuudet vikapuissa Esimerkkejä S:sta hti Salo Teknillinen korkeakoulu L 1100, 0015 TKK 1 Toisistaan riippuvat vikaantumiset Riippuvuuksien huomiointi erustapahtumien taustalla voi olla yhteisiä
LisätiedotKuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)
Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti
LisätiedotSolvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka
Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.
LisätiedotRAHOITUSTARKASTUKSELLE TOIMITETTAVA NYKYARVOMENETELMÄN MUKAINEN KORKORISKILASKELMA
1 (7) RAHOITUSTARKASTUKSELLE TOIMITETTAVA NYKYARVOMENETELMÄN MUKAINEN KORKORISKILASKELMA 1 Nykyarvomenetelmän mukainen korkoriski 1.1 Standardimenetelmä Rahoitustarkastuksen standardiin RA4.5 liittyvään
LisätiedotOKON KERTYVÄ KORKO V/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT
OKON KERTYVÄ KORKO V/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä :n 24.5.2005 päivätyn ja 6.9.2005 päivitetyn joukkovelkakirjaohjelman (Ohjelmaesite) Yleisten lainaehtojen kanssa
Lisätiedot1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan muun muassa kahden joukon osoittamista samaksi sekä joukon
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan
Talousmatematiikan perusteet: Luento 2 Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan Viime luennolla Lukujono on päättyvä tai päättymätön jono reaalilukuja a 1, a 2,, a n, joita sanotaan jonon termeiksi. Erikoistapauksia
LisätiedotJoukkovelkakirjat ja riski
Joukkovelkakirjat ja riski Kansantaloustiede Pro Gradu -tutkielma Taloustieteiden laitos Tampereen yliopisto 14.12.2010 Mikko Ristamäki TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos RISTAMÄKI,
LisätiedotMallipohjainen klusterointi
Mallipohjainen klusterointi Marko Salmenkivi Johdatus koneoppimiseen, syksy 2008 Luentorunko perjantaille 5.12.2008 Johdattelua mallipohjaiseen klusterointiin, erityisesti gaussisiin sekoitemalleihin Uskottavuusfunktio
LisätiedotMat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Mat-.104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 007 8. luento: Usean selittäjän lineaarinen regressiomalli Kai Virtanen 1 Usean selittäjän lineaarinen regressiomalli Selitettävän muuttujan havaittujen
LisätiedotTalousmatematiikka (3 op)
Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2017 (OR. en) 14544/17 ADD 1 EF 286 ECOFIN 962 DELACT 225 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut:
LisätiedotIto-prosessit. Määritelmä Geometrinen Brownin liike Keskiarvoon palautuvat prosessit Iton lemma. S ysteemianalyysin. Laboratorio
Ito-prosessit Määritelmä Geometrinen Brownin liike Keskiarvoon palautuvat prosessit Iton lemma Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Ito-prosessit Brownin liikkeen yleistys (Ito prosessi) x(t) : dx
LisätiedotInvestointimahdollisuudet ja investointien ajoittaminen
Investointimahdollisuudet ja investointien ajoittaminen Optimaalisen investointistrategian ominaispiirteitä eli parametrien vaikutus ratkaisuun Optimointiopin seminaari - Syksy 000 / Optimointiopin seminaari
Lisätiedot8. Muita stokastisia malleja 8.1 Epölineaariset mallit ARCH ja GARCH
8. Muita stokastisia malleja 8.1 Epölineaariset mallit ARCH ja GARCH Osa aikasarjoista kehittyy hyvin erityyppisesti erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi pörssikurssien epävakaus keskittyy usein lyhyisiin
LisätiedotT Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti , 8:30-10:00 Kollokaatiot, Versio 1.1
T-61.281 Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti 10.2.2004, 8:30-10:00 Kollokaatiot, Versio 1.1 1. Lasketaan ensin tulokset sanaparille valkoinen, talo käsin: Frekvenssimenetelmä:
LisätiedotMillaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet
Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei
Lisätiedotb) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.
2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5
LisätiedotSAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1
SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana
Lisätiedot