Joukkovelkakirjat ja riski

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joukkovelkakirjat ja riski"

Transkriptio

1 Joukkovelkakirjat ja riski Kansantaloustiede Pro Gradu -tutkielma Taloustieteiden laitos Tampereen yliopisto Mikko Ristamäki

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos RISTAMÄKI, MIKKO: Joukkovelkakirjat ja riski Pro gradu -tutkielma: 50 sivua Kansantaloustiede Joulukuu 2010 Avainsanat: joukkovelkakirja, riski, johdannaisinstrumentti Joukkovelkakirjoja on pidetty aina suhteellisen riskittöminä sijoitusinstrumentteina, mutta varsinkin nykyajan alati muuttuvassa taloudessa riskit ovat nostaneet päätään myös velkakirjojen yhteydessä. Joukkovelkakirjojen hinnoittelu pohjautuu pääasiassa tulevaisuuteen sijoittuvien kassavirtojen nykyarvon laskemiseen. Näitä kassavirtoja laskettaessa markkinoiden yleinen tuottovaatimus näyttelee suurta roolia ja yleisen korkotason vaihtelut tuovatkin mukanaan merkittäviä riskejä velkakirjoja omistaville ja niitä liikkeelle laskeville tahoille. Korkoriskin lisäksi joukkovelkakirjoihin liittyy myös niiden liikkeellelaskijasta aiheutuvaa riskiä. Huono luottoluokitus tai haastava taloudellinen tilanne lisäävät velkakirjaan liittyvää luottoriskiä. Velkakirjaan liittyvien velvollisuuksien mahdollinen laiminlyöminen vaikeuttaa velkakirjojen jälkimarkkinoita, mikä kasvattaa likviditeettiriskiä lisäten osaltaan velkaa ottavan yrityksen rahoituksen kustannuksia. Johdannaisinstrumentit tuovat omalta osaltaan helpotusta joukkovelkakirjojen riskienhallintaan. Termiinisopimuksessa kaksi osapuolta kiinnittää tietyn joukkovelkakirjan hinnan tulevaisuudessa tapahtuvaan kaupantekohetkeen. Velkakirjan ostava osapuoli suojautuu näin mahdollista velkakirjan hinnan nousua vastaan, kun taas velkakirjaa myyvä osapuoli varautuu mahdolliseen hinnan laskuun. Futuurit muistuttavat riskienhallinnan osalta huomattavasti termiinejä, mutta futuurimarkkinoilla velkakirjojen kaupantekoon tulee mukaan myös futuureja välittävä rahoituslaitos. Futuurimarkkinat muistuttavatkin nykyään enemmän pörssin toimintaa kuin kahdenvälisiä sopimuksia, mikä on osaltaan tehnyt johdannaisinstrumenteista entistä suositumpia sijoittajien keskuudessa. Oma lukunsa joukkovelkakirjojen riskienhallinnassa ovat erilaiset optiot. Joukkovelkakirjan hinnan nousuun voidaan varautua osto-optiolla, joka antaa oikeuden ostaa velkakirja ennalta määrättyyn hintaan, mutta ei velvoita suorittamaan transaktiota. Myyntioptiolla voidaan suojautua mahdollista velkakirjan hinnan laskua vastaan, koska option hankkijalla on oikeus myydä velkakirja ennalta määrättyyn hintaan option erääntyessä. Joukkovelkakirjoihin liittyviin riskeihin on syytä varautua huolella, sillä riskienhallinan laiminlyönti voi johtaa mittaviin taloudellisiin tappioihin. Yleinen markkinatilanne vaikuttaa eniten velkakirjojen riskienhallintaan ja sen muutoksiin on varauduttava käyttämällä tarvittavia työkaluja oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Riskit huomioon ottaen joukkovelkakirjat antavat kuitenkin sijoittajille ja investoiville yrityksille erinomaisen keinon rahoituksen hoitamiseen.

3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO JOUKKOVELKAKIRJAT JA NIIDEN HINNOITTELU ERILAISIA JOUKKOLAINOJA RAHAMARKKINAINSTRUMENTIT JA PIDEMPIAIKAISET JOUKKOLAINAT JOUKKOVELKAKIRJOJEN HINNOITTELU JOUKKOVELKAKIRJASIJOITUKSEN RISKIENHALLINTA KORKOJEN AIKARAKENNE HINTARISKI UUDELLEENSIJOITUS, LUOTTO JA LIKVIDITEETTIRISKI DURAATIO JA KORKORISKI MODIFIOITU DURAATIO JA JOUKKOVELKAKIRJAN KONVEKSISUUS JOHDANNAISINSTRUMENTIT RISKIENHALLINNAN VÄLINEENÄ TERMIINISOPIMUKSET FUTUURIT OPTIOT YHTEENVETO LÄHDELUETTELO... 49

4 1. Johdanto Joukkovelkakirjoja on käytetty rahoituksen välineenä jo vuosisatojen ajan luvulla Englannin pankki laski liikkeelle joukkovelkakirjoja, joiden haltijoille se lupasi maksaa kuponkimaksuja loputtomiin (Ross, Westerfield & Jaffe 2002, 105). Joukkovelkakirjoihin liittyvät tuotto-odotukset ovat säilyneet suhteellisen vakaana läpi vuosisatojen, mutta niihin on aina liittynyt myös omat riskinsä. Hieman erikoisemmatkin riskit ovat esillä vielä nykyäänkin, sillä joukkovelkakirjojen kuponkimaksuja ja pääoman palautuksia on kiinnitetty mm. raekuurojen ja maanjäristysten esiintymiseen. Sijoittajat ovat näin ollen voineet jäädä ilman tuottoa tai jopa menettäneet rahojaan, kun pääoma on jätetty palauttamatta aluetta kohdanneen maanjäristyksen vuoksi. Joukkovelkakirjojen käyttötavat ovat vaihdelleet vuosisatojen saatossa paljon, mutta perusominaisuudet, lainalaisuudet ja riskit ovat säilyneet suunnilleen samanlaisina. (Bodie, Kane & Marcus 2002, 421.) Joukkovelkakirjalaina (bond) on kirjallinen todistus siitä, että lainanottaja on tietyn summan velkaa lainan antajalle. Maksaakseen velkansa, lainanottajan on suostuttava maksamaan korkoa ja pääoman palautuksia tiettynä ennalta määritettynä päivämääränä velkakirjan haltijalle. (Ross, Westerfield & Jaffe 2002, 102.) Joukkovelkakirjalaina, eli lyhyemmin joukkolaina tai joukkovelkakirja, on arvopaperi, joka on laskettu liikkeelle yhdistettynä tiettyihin lainanottojärjestelyihin. Tyypillinen kuponkilaina velvoittaa liikkeellelaskijan tekemään säännöllisiä korkomaksuja velkakirjan haltijalle velkakirjan elinaikana. Näitä maksuja kutsutaan kuponkimaksuiksi, koska ennen tietokoneiden aikakautta useimmissa joukkolainoissa oli kuponkeja, joita sijoittajat leikkasivat irti ja lähettivät lainan liikkeellelaskijalle saadakseen korkomaksuja. (Bodie, Kane & Marcus 2002, 415.) Joukkolainan nimellisarvo (face value) on se summa, jonka velallinen maksaa velkakirjan haltijalle joukkovelkakirjan laina-ajan eli sen maturiteetin päätyttyä. Laina-aikojen pituudet vaihtelevat alle vuodesta aina kolmeenkymmeneen vuoteen, mutta myös pidempiaikaisia velkakirjoja on olemassa. Kuponkikorko on se korkokanta, jonka mukaan velkojalle maksetaan vuosittaisia tai puolivuosittaisia kuponkimaksuja. Korkoa voidaan velkasopimuksen mukaan maksaa useamminkin kuin puolivuosittain, tai vastaavasti 1

5 harvemmin kuin vuosittain. Joukkolainoja, joille ei makseta ollenkaan kuponkimaksuja, kutsutaan nollakuponkilainoiksi (zero-coupon bonds). (Brealey, Myers & Marcus 2004, ) Joukkolaina eroaa tavallisesta lainasta juuri siinä suhteessa, että nimensä mukaisesti joukkolaina ei ole suunnattu yhdelle taholle, vaan laina on jaettu moneen pieneen osaan. Näistä osista yksikään ei itsessään vastaa kovin merkittävää rahasummaa suuressa mittakaavassa, mutta yhdessä ne tuovat yritykselle tai muulle lainaa ottavalle taholle merkittävän rahamäärän käyttöön. Nykyään joukkovelkakirjat ovat nousseet entistä tärkeämmiksi rahoituksen välineiksi niin julkisella, kuin yksityiselläkin sektorilla. Suomessa suurimpana joukkovelkakirjojen liikkeellelaskijana toimii valtio, joka laskee liikkeelle paljon erisuuruisia ja eripituisia velkakirjoja, joita myös yksittäiset henkilöt voivat hankkia. Myös kunnat hoitavat rahoitustaan joukkovelkakirjojen avulla, ja yksityisellä sektorilla yritykset hankkivat vieraan pääoman ehtoista rahoitusta laskemalla liikkeelle velkakirjoja. (Niskanen 2000, 27.) Tutkimuksessa vertaillaan erilaisia joukkovelkakirjoja, niiden ominaisuuksia ja koronmaksun periaatteita. Työssä selvitetään myös joukkovelkakirjojen hinnoittelua ensin yleisesti ottaen ja sen jälkeen erikseen erilaisten velkakirjojen osalta. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella joukkovelkakirjoihin liittyvää riskiä, joka johtuu pääasiassa kolmesta seikasta: velkakirjan liikkeellelaskijasta, markkinoiden odotuksista ja jälkimarkkinoilla vallitsevista riskeistä. Joukkovelkakirjat ovat sijoituskohteina suhteellisen riskittömiä, mutta niihin liittyy silti omat ongelmansa. Markkinoiden toiminta on tehostunut, ja markkinat reagoivat nykyään entistä nopeammin taloudessa tapahtuviin muutoksiin. Markkinoiden muutokset ja uudenlaiset ongelmatilanteet vaativat sijoittajilta perehtymistä riskeihin ja niiden hallintaan. Jos joukkovelkakirjojen riskienhallinta ei ole ajan tasalla tai se on hoidettu väärin, velkakirjat voivat aiheuttaa omistajilleen huomattavia kustannuksia. Työssä annetaan lähtökohdat joukkovelkakirjojen käsittelyyn niihin liittyvän riskin osalta. Joukkovelkakirjoihin liittyvän riskin takia myös riskienhallinta on tärkeä osa velkakirjamarkkinoita ja siihen perehdytään enemmän työn loppupuolella. Riskienhallinnasta nostetaan esiin erityisesti johdannaisinstrumenttien käyttö ja tarkoituksena onkin löytää parhaat välineet riskin minimoimiseen erilaisissa taloudellisissa tilanteissa. 2

6 Luvussa kaksi esitellään erilaisia joukkovelkakirjatyyppejä ja keskitytään joukkovelkakirjojen hinnoitteluun liittyviin kysymyksiin. Yleinen korkotaso ja sen muutokset ovat tärkeimmät tekijät määriteltäessä joukkovelkakirjojen hintojen muutoksia ja siitä aiheutuvaa riskiä. Kolmannessa luvussa lähdetäänkin liikkeelle korkojen aikarakenteen käsittelemisestä ja erilaisista teorioista, joita on kehitetty selittämään aikarakenteen määräytymistä. Tämän jälkeen esille nostetaan hintariski, jonka määrittämiseksi Burton Malkiel kehitti vuonna 1962 viisi teoreemaa selittämään velkakirjojen hintojen ja markkinakorkojen välistä suhdetta. Luvussa kootaan myös yhteen muita velkakirjoihin liittyviä riskejä, velkakirjasijoittamisen riskienhallinan mittareita ja keinoja hallita sijoittamiseen liittyvää riskiä. Neljäs luku käsittelee johdannaisinstrumentteja ja kokoaa yhteen johdannaisten hyvät ja huonot puolet joukkovelkakirjohin liittyvän riskin hallinnassa. 2. Joukkovelkakirjat ja niiden hinnoittelu 2.1 Erilaisia joukkolainoja Nollakuponkilainat ovat joukkolainoja, joille ei makseta lainkaan kuponkimaksuja. Sijoittaja saa lainan nimellisarvon laina-ajan päätyttyä, mutta ei saa ollenkaan korkomaksuja ennen sitä. Lainan kuponkikorko on siis nolla. Nämä joukkolainat lasketaan liikkeelle hinnalla, joka on huomattavasti nimellisarvoa pienempi, ja sijoittajan tuotto tulee ainoastaan liikkeellelaskuhinnan ja laina-ajan loputtua maksettavan pääoman palautuksen välisestä erotuksesta. (Bodie, Kane & Marcus 2002, 415.) On myös olemassa joukkolainoja, joiden nimellispääomaa ei makseta koskaan takaisin. Näitä joukkovelkakirjoja, joiden maturiteetti on päättymätön, kutsutaan konsoleiksi. Konsolien tuotto tulee siitä, että ne eivät lopeta ikinä maksamasta kuponkimaksuja luvulla Englannin pankki laski liikkeelle joukkovelkakirjoja, joita kutsuttiin Englantilaisiksi konsoleiksi. Englannin pankki lupasi maksaa velkakirjan haltijalle kassavirtaa loputtomiin. Läpi sotien ja lamojen Englannin pankki kunnioitti sitoumustaan, ja jatkoi kuponkimaksujen 3

7 maksamista. Tällaisia joukkolainoja voi ostaa Lontoosta vielä tänäkin päivänä. (Ross, Westerfield & Jaffe 2002, 105.) Yritykset ja muut joukkovelkakirjoja liikkeelle laskevat tahot voivat käyttää varainhankinnassaan tavallisten joukkolainojen lisäksi myös vaihtovelkakirjalainoja, jotka ovat itse asiassa vieraan- ja oman pääoman välimuotoja. Vaihtovelkakirjalaina on joukkolaina, johon on lisätty mahdollisuus vaihtaa velkakirja tiettyyn määrään velkakirjan liikkeelle laskevan yrityksen osakkeita. Lainan liikkeellelaskun yhteydessä määritellään myös vaihtosuhde, jolla laina voidaan vaihtaa osakkeisiin. Tämän vaihtosuhteen perusteella määräytyy myös hinta, jolla vaihto tapahtuu. (Niskanen 2000, 133.) Ulkomaisia joukkovelkakirjoja laskevat liikkeelle erilaiset tahot, jotka eivät ole siitä maasta, missä joukkolainaa myydään. Joukkolainan nimellisarvo ilmoitetaan sen maan valuutassa, missä sitä myydään. Jos esimerkiksi Saksalainen yritys myy dollaripohjaisia joukkolainoja Yhdysvalloissa, joukkolainan katsotaan olevan ulkomainen. Tällaisilla joukkolainoilla on mielenkiintoisia nimiä eri maissa. Esimerkiksi ulkomaiset joukkolainat, joita myydään Japanissa, ja joiden hinnat ilmoitetaan jeneissä, kutsutaan samuraibondeiksi. Ulkomaisten yritysten Englannissa liikkeelle laskemia puntapohjaisia joukkolainoja kutsutaan bulldogbondeiksi. (Bodie, Kane & Marcus 2002, 420.) Joukkovelkakirjoja, joiden korkomaksut on sidottu johonkin vallitsevaan markkinakorkokantaan, kutsutaan kelluvakorkoisiksi joukkolainoiksi. Korko voidaan esimerkiksi tarkistaa vuosittain siten, että se on aina 2 % tietyn markkinakoron yläpuolella. Markkinakoron noustessa nousee siis myös joukkovelkakirjan kuponkikorko. Tämä järjestely tarkoittaa, että velallinen maksaa sijoittajalle aina suunnilleen käyvän markkinakoron. (Bodie, Kane & Marcus 2002, 419.) Indeksisidonnaiset lainat ovat monilta osin hyvin samankaltaisia kuin kelluvakorkoiset joukkolainat. Niiden tuotto on riippuvainen jostain yleisestä hintaindeksistä tai jonkun kulutushyödykkeen hinnan kehityksestä. Esimerkiksi Meksiko on laskenut liikkeelle kahdenkymmenen vuoden joukkovelkakirjoja, joiden kuponkimaksut on sidottu öljyn hinnan kehitykseen. Joukkovelkakirjat, joiden tuotto on sidottu yleiseen hintatasoon, ovat olleet tavallisia maissa, joiden inflaatio on korkealla tasolla. (Bodie, Kane & Marcus 2002, 421.) 4

8 Markkinoilla on tapana uudistua jatkuvasti ja sama pätee myös joukkovelkakirjamarkkinoihin. Kunnat ja valtiot laskevat liikkeelle erilaisia joukkolainoja, ja varsinkin yritykset ovat kehittäneet uusia joukkolainoja, joilla on hyvin vaihtelevia ja erikoisia piirteitä. Seuraavassa on muutama esimerkki nykyajan innovaatioista joukkolainamarkkinoilla. Käänteiset kellujat (reverse floaters) ovat muuten samanlaisia kuin kelluvakorkoiset joukkolainat, mutta niiden kuponkikorko laskee yleisen korkotason noustessa. Tavallisten kelluvakorkoisten velkakirjojen kuponkikorko nousee yleisen korkotason noustessa. Käänteisiä kellujia omistavat sijoittajat kokevat korkojen nousun haitallisena kahdesta syystä: tulevat korkomaksut pienenevät, minkä lisäksi niiden nykyarvo pienenee entisestään, kun nykyarvon laskemiseen käytettävä diskonttauskorko nousee. Korkojen laskiessa sijoittajat puolestaan hyötyvät kahdella tavalla: velkakirjan korkomaksut nousevat ja niiden nykyarvo kasvaa, kun diskonttaukseen käytettävä korko on alhaisempi kuin ennen. (Bodie, Kane & Marcus 2002, 421.) Joukkovelkakirjoja, joiden tuotto liitetään jonkin tietyn varallisuustyypin tai omaisuusmuodon tuottamiin taloudellisiin tuloksiin, kutsutaan nimellä asset-backed bonds. Näitä joukkovelkakirjoja on laskenut liikkeelle mm. Walt Disney-konserni, joka sitoi joukkolainojensa kuponkikorot omien elokuviensa taloudelliseen menestykseen. Walt Disneykonserni on laskenut liikkeelle myös David Bowie-bondeja, joiden kuponkimaksut riippuvat joidenkin David Bowien julkaisemien albumien tekijänoikeuspalkkioiden suuruuksista. (Bodie, Kane & Marcus 2002, 421.) Joukkolainoja käytetään hyvin erilaisiin tarkoituksiin, ja niiden kuponkimaksuja sekä pääoman takaisinmaksuja sidotaan välillä hyvinkin erikoisiin asioihin. Electrolux laski liikkeelle joukkovelkakirjan, jonka pääoman nimellisarvon takaisinmaksu riippui siitä tapahtuiko Japanissa maanjäristys vai ei. Sveitsiläinen Winterthur puolestaan laski liikkeelle joukkolainan, jonka kuponkimaksut riippuivat siitä iskikö Sveitsiin raju raekuuro vai ei. Tällaisia joukkovelkakirjoja kutsutaan katastrofibondeiksi. Ne ovat yrityksille keino suojautua katastrofin aiheuttamilta riskeiltä rahoitusmarkkinoiden avulla. Sijoittajat, jotka hankkivat näitä joukkovelkakirjoja, ottavat kantaakseen osan yrityksen riskistä saadakseen velkakirjalleen korkeampia kuponkimaksuja ja näin ollen paremman tuoton sijoitukselleen. (Bodie, Kane & Marcus 2002, 421.) 5

9 2.2 Rahamarkkinainstrumentit ja pidempiaikaiset joukkolainat Maturiteetiltaan alle vuoden mittaisia jälkimarkkinakelpoisia joukkovelkakirjoja kutsutaan rahamarkkinainstrumenteiksi. Niitä käytetään pääasiassa lyhyen ajan likviditeetin hallintaan, eikä niille makseta lainkaan korkoa. Sijoittajan saama tuotto muodostuu nimellisarvon ja hankintahinnan välisestä erotuksesta, jos sijoittaja pitää velkakirjan hallussaan eräpäivään saakka. Rahamarkkinainstrumentit jaotellaan liikkeellelaskijoiden perusteella pankkien sijoitustodistuksiin, valtion velkasitoumuksiin, yritystodistuksiin ja kuntatodistuksiin. (Nikkinen, Rothovius & Sahlström 2002, ) Pankin sijoitustodistus on pankin liikkeellelaskema nollakorkoinen velkakirja, jonka haltijalle pankki maksaa eräpäivänä velkakirjan nimellisarvon. Sijoittajan saama tuotto muodostuu näin ollen ostohinnan ja pääoman palautuksen välisestä erotuksesta. Varsinkin vakavaraisten liikepankkien sijoitustodistukset ovat erittäin likvidejä arvopapereita, ja niitä pidetään käytännössä riskittöminä sijoituskohteina. Valtion velkasitoumukset ovat valtion liikkeellelaskemia rahamarkkinainstrumentteja, joiden eräpäivät vaihtelevat yhden päivän ja yhden vuoden välillä. Valtion velkasitoumuksia voidaan laskea liikkeelle kahdella tavalla. Valtionkonttori voi järjestää huutokaupan, johon sijoittajat osallistuvat valtionkonttorin valitsemien pankkien välityksellä. Vaihtoehtoisesti velkasitoumusten liikkeellelasku voi tapahtua suoraan pankeille huutokauppojen ulkopuolella. Liikkeellelaskun jälkeen valtion velkasitoumukset ovat ostettavissa ja myytävissä jälkimarkkinoilla, jotka ovat erittäin likvidit. Yritystodistukset ovat suurten yritysten liikkeellelaskemia rahamarkkinainstrumentteja, joita käytetään lähinnä yrityksen likviditeetin eli maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kuntatodistus on puolestaan kunnan liikkeellelaskema alle vuoden mittainen joukkovelkakirja. Yksittäiset kunnat eivät laske velkakirjoja liikkeeseen, vaan kunnat ovat perustaneet Kuntarahoitus Oy:n, jonka tehtävänä on hankkia rahoitusta pääomamarkkinoilta ja lainata sitä edelleen kunnille. (Nikkinen, Rothovius & Sahlström 2002, ) Pidempiaikaiset joukkovelkakirjat voidaan jaotella obligaatioihin ja debentuureihin. Ennen vuotta 1994 joukkovelkakirjaa sai kutsua obligaatioksi vain, jos sen liikkeellelaskuun oli saatu lupa valtioneuvostolta ja jos liikkeellelaskijan ollessa muu kuin julkisyhteisö vain, jos joukkovelkakirjalainalle on asetettu turvaava vakuutus. Nykyisessä lainsäädännössä ei rajoiteta obligaatio-nimen käyttöä. Obligaatiolainoille ei tarvitse nykyisen lainsäädännön perusteella asettaa turvaavaa vakuutta, mutta rahoituslaitosten liikkeellelaskemia joukko- 6

10 velkakirjoja koskee laki luottolaitostoiminnasta ja laki kiinnitysluottopankeista. Näiden lakien perusteella esimerkiksi kiinnitysluottopankin liikkeelle laskemalle obligaatiolainalle tulee asettaa vakuudeksi obligaatiolainasta myönnetyille varoille asetetut vakuudet. Debentuurilainaksi nimitetään sellaista joukkovelkakirjaa, jonka asema yrityksen konkurssissa on huonompi kuin yrityksen muiden sitoumusten. Debentuurilainoista määrätään velkakirjalaissa lisäksi, ettei debentuurin liikkeellelaskija tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhteisö saa asettaa vakuutta debentuurin maksamisesta. (Niskanen 2000, ) 2.3 Joukkovelkakirjojen hinnoittelu Joukkovelkakirjojen hinnoittelussa keskeiseen asemaan nousevat rahan aika-arvo ja koron merkitys. Jos otetaan huomioon rahan aika-arvo, ymmärretään, että tänään saatu tuhannen euron rahasumma on käytännössä suurempi kuin sama tuhannen euron rahasumma, joka saadaan esimerkiksi viiden vuoden päästä. Tämä johtuu siitä, että tänään saatu tuhat euroa voidaan sijoittaa eteenpäin jollain tietyllä korkokannalla. Ajan kuluessa sijoitukselle kertyy korkoa korolle, mikä johtaa sijoituksen arvon kasvuun. Jos esimerkiksi tuhat euroa sijoitetaan viideksi vuodeksi 4 % vuosittaisella korolla, on sen arvo viiden vuoden kuluttua , euroa. Useimmissa joukkovelkakirjoissa lainan liikkeellelaskija suorittaa laina-ajan lopussa palautettavan nimellispääoman lisäksi säännöllisiä kuponkimaksuja velkakirjan haltijalle. Mitä pidempi laina-aika on, sitä suurempi merkitys koron suuruudella on laskettaessa velkakirjan tuottamien kassavirtojen nykyarvoja. Nykyarvoja laskettaessa tutustutaan diskonttauksen käsitteeseen ja markkinoiden tuottovaatimuksiin. Niskasen (2000, 135) mukaan joukkovelkakirjalainojen hinnoittelun yleisperiaatteet ovat hyvin samanlaisia kuin muillakin arvopapereilla. Joukkovelkakirjan hinta tietyllä hetkellä määräytyy siitä tulevaisuudessa saatavien kassavirtojen nykyarvon perusteella. Kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjan kassavirrat sekä niiden ajoitukset tunnetaan, joten joukkovelkakirjan markkinahinta arvonmäärityshetkellä lasketaan vallitsevan markkinoiden tuottovaatimuksen r mukaisesti: 7

11 Ct Fv (1) Pv t n (1 r) (1 r), jossa Pv on joukkovelkakirjan kassavirtojen nykyarvo, C t on vuoden t kuponkikorkomaksu, Fv on joukkovelkakirjan nimellispääoma, r on markkinoiden tuottovaatimus ja n on joukkovelkakirjan maturiteetti. Mietittäessä lainan hintaa ja nimellisarvoa, on otettava huomioon markkinoiden tuottovaatimus ja lainalle maksettavien kuponkikorkojen suuruudet. Lainan hinta voi olla sama kuin siitä saatujen kassavirtojen nykyarvo. Ostettavan lainan nimellisarvo ja sijoitettava summa ovat kuitenkin yhtä suuria vain poikkeustapauksissa silloin, kun lainan kuponkikorko ja markkinoiden sijoituksille vaatima tuotto ovat yhtä suuria. Yleisempää on, että kuponkikorko ja markkinoiden tuottovaatimukset ovat erisuuria, jolloin myös lainan hinta poikkeaa sijoituksen nimellisarvosta. (Niskanen 2000, ) Jos markkinoiden tuottovaatimus on suurempi kuin joukkovelkakirjalle säännöllisin väliajoin maksettava kuponkikorko, joukkolainan hinta muodostuu alhaisemmaksi kuin kyseisen lainan nimellisarvo. Tällaisia joukkolainoja kutsutaan discount bondeiksi. Näistä lainoista maksettava hinta on siis nimellisarvoltaan pienempi, kuin se pääoma, mikä palautetaan sijoittajalle laina-ajan päätyttyä. Jos taas markkinoiden tuottovaatimus on pienempi kuin joukkovelkakirjalle maksettava kuponkikorko, lainan hinta on suurempi kuin sen nimellisarvo. Tällaisia joukkolainoja kutsutaan premium bondeiksi. Joukkovelkakirjojen hinnat ilmoitetaan usein prosenttilukuna, joka saadaan, kun jaetaan kassavirtojen nykyarvo lainan nimellisarvolla. Jos lainan nimellisarvo on esimerkiksi tuhat euroa, ja lainan hinnaksi määräytyy kuponkikorkoja suurempien markkinoiden tuotto-odotusten vuoksi 991,72 euroa, voidaan lainan hinnaksi ilmoittaa 99,17 %. Kuponkikorkojen ja markkinoiden tuottovaatimusten ollessa samat, lainan hinta on 100 %. (Niskanen 2000, 136.) Sisäinen korko (yield to maturity) on joukkovelkakirjoissa käytetty käsite, joka kertoo, mikä on velkakirjasta kokonaisuudessaan saatava tuotto sen koko laina-ajalta. Sisäinen korko on se korkokanta, jota käyttämällä joukkovelkakirjan tuottamien kassavirtojen nykyarvo on sama kuin joukkovelkakirjan hinta. Käytännössä sijoittajan miettiessä joukkolainaa sijoituskohteena, hänen on tehtävä johtopäätös joukkolainan tuotosta sen hinnan, laina-ajan ja kuponkimaksujen perusteella. Sisäinen korko nähdään usein keskimääräisenä tuottona, joka velkakirjasta saadaan, jos se ostetaan heti ja pidetään laina-ajan loppuun asti. Otetaan 8

12 esimerkiksi 30 vuoden joukkovelkakirja, jonka vuosikorko on 8 % ja hinta 1276,76. Korko maksetaan puolivuosittain, joten korkoa kertyy 4 % puolen vuoden välein. Tällaisen joukkovelkakirjan sisäinen korko saadaan laskettua yhtälöstä 1276,76 40 ( r) t (1 r) Tässä yhtälössä on vain yksi tuntematon tekijä, sisäinen korko r. Tietokoneen avulla ratkaistaessa saadaan, että r = 0,03. Esimerkin sisäinen korko on näin ollen 3 % puolivuosittain. Sisäistä korkoa laskettaessa etsitään siis sitä korkokantaa, jolla diskonttaamalla tulevaisuuden kassavirrat saadaan yhtä suuriksi kuin joukkovelkakirjan hinta sillä hetkellä. (Bodie, Kane & Marcus 2002, ) Koska nollakuponkilainoille ei makseta lainkaan kuponkimaksuja, niiden arvon määrittämisessä otetaan huomioon laina-ajan lopussa palautettava pääoma ja markkinoiden tuottovaatimus. Nollakuponkilainan nykyarvon kaavaksi saadaan näin ollen Fv (2) Pv n (1 r), jossa P v on nollakuponkilainan nykyarvo, F v on velkakirjan nimellispääoma, r on markkinoiden tuottovaatimus ja n on lainan maturiteetti. Kaava 2 on käytännössä yksinkertainen versio tavallisemman, kuponkimaksuja sisältävän joukkovelkakirjan kaavasta. Nollakuponkilainan nykyarvoa laskettaessa kaavasta on jätetty pois kuponkimaksujen erillinen diskonttaaminen. ( Ross, Westerfield & Jaffe 2002, 103.) Kiinteäkorkoisille joukkovelkakirjoille maksetaan nimellispääoman palautuksen lisäksi säännöllisiä kuponkimaksuja. Joukkovelkakirjan lainaehdot määrittävät kuponkimaksuissa käytettävän koron suuruuden sekä maksujen ajankohdan. Kiinteäkorkoisissa joukkovelkakirjoissa korko pysyy muuttumattomana koko laina-ajan, joten myöskään kuponkimaksujen suuruudet eivät muutu. Kuten edellä kaavassa 1 esitettiin, kiinteäkorkoisen lainan nykyarvon kaavaksi saadaan 9

13 C C C Fv (3) Pv... t t (1 r) (1 r) (1 r) (1 r) 2. Kaava 3 voidaan kirjoittaa muotoon: Pv C 1 r r 1 (1 r) t Fv (1 r) t Fv (1 r) = C Atr t. Kaavassa 3 Atr on annuiteettitekijä yhdelle eurolle ajanjaksolla, kun ajanjaksoja on määrä t ja markkinoiden tuottovaatimus ajanjaksolle on r. Annuiteettitekijää käytetään yleisesti laskettaessa kiinteäkorkoisten taloudellisten instrumenttien nykyarvoja, sillä se yksinkertaistaa varsinkin pidempiaikaisten lainojen hinnan määrittämistä. (Ross, Westerfield & Jaffe 2002, 104.) Konsolit poikkeavat muista joukkovelkakirjoista siinä, että niiden nimellispääomaa ei makseta takaisin. Konsoleilla ei puolestaan ole erääntymispäivää, joten ne eivät ikinä lopeta maksamasta kuponkimaksuja. Käyttämällä tavallista nettonykyarvon kaavaa konsolin arvoksi saataisiin Pv C (1 r) (1 C r ) 2 (1 C r ) 3... Tällainen kaava on loppumaton, mutta sillä on silti selvä loppusumma, koska jokainen termi on vain osa sitä edeltävästä termistä. Näin ollen konsolin arvo voidaan laskea geometrisen sarjan summana, (4) C Pv, r jossa C on vuosittainen kuponkimaksu ja r on markkinoiden tuottovaatimus. (Ross, Westerfield & Jaffe 2002, 83.) 10

14 Konsolin nykyarvoa voidaan katsastella myös toisesta suunnasta. Jos sijoittaja haluaisi kuluttaa summan C joka vuosi tästä eteenpäin, kuinka paljon rahaa hänellä täytyisi nyt olla, että se olisi mahdollista. Konsolin avulla hän saisi täsmälleen summan C verran rahaa joka vuosi ja voisi kuluttaa haluamansa määrän, mutta tällä hetkellä sijoittajalla täytyisi olla sen verran rahaa, että vuosittainen korko tuottaisi hänelle summan C. Kaava 4 ilmoittaa siis rahamäärän, joka tuottaa sijoittajalle korkoina summan C vuosittain. Tämä voidaan tarkistaa helposti lainaamalla summa C r r C. r C. (Ross, Westerfield, Jaffe 2002, 83.) Koron ollessa r, jokavuotiseksi korkosummaksi tulee 3. Joukkovelkakirjasijoituksen riskienhallinta 3.1 Korkojen aikarakenne Yleinen korkotaso on tärkeä osa määriteltäessä joukkovelkakirjojen hintoja, niihin liittyviä riskejä sekä tuotto-odotuksia. Korkotaso vaihtelee lähes jatkuvasti, mikä johtuu pääasiassa siitä, että myös inflaatioasteen odotetaan vaihtelevan ajan kuluessa. Käsiteltäessä tämänhetkisiä tunnettuja ja tulevaisuuden tuntemattomia korkotasoja tarkasteluun otetaan spot-koron ja termiinikoron käsitteet. Otetaan esimerkiksi kaksi nollakuponkilainaa, joiden nimellisarvot ovat Toinen lainoista erääntyy vuoden päästä, ja sitä vastaava korkokanta on 8 %. Toinen laina erääntyy kahden vuoden päästä vastaavan korkokannan ollessa 10 %. Nämä korkokannat ovat esimerkkejä spot-koroista. Esimerkissä sekä yhden että kahden vuoden korkokannat ovat tunnettuja, eikä niihin liity riskiä korkotason vaihtelusta. Samaa esimerkkiä hyödyntäen voidaan ajatella kahden vuoden joukkovelkakirjaa, jonka kuponkikorko on 5 %. Kyseinen velkakirja voidaan nähdä portfoliona, joka sisältää kaksi nollakuponkilainaa: toisen nimellisarvo on 50 (0,05 x 1000 ) ja maturiteetti yksi vuosi, kun taas toisen velkakirjan nimellisarvo on 1050 ja maturiteetti kaksi vuotta. Tämän portfolion nykyarvo voidaan laskea edellä mainittuja kaavoja hyväksikäyttäen: Pv 914,06. 2 (1 0,08) (1 0,1) 11

15 Joukkovelkakirjojen sisäinen korkokanta saadaan laskettua, kun yhtälö käännetään toisin päin ja tunnettujen korkokantojen tilalle laitetaan yksi yhteinen tuntematon korkokonta y: 914,06 50 (1 y) 1050 (1 y) 2. Ratkaisemalla yhtälö y:n suhteen saadaan sisäiseksi korkokannaksi y = 9.95 %. (Ross, Westerfield & Jaffe 2002, ) Nollakuponkilainojen sisäistä korkokantaa voidaan kutsua spot-koroksi, joka vallitsee nollakuponkilainan maturiteetin ajanjaksolla. Kuvio 1 (Bodie, Kane & Marcus 2005, 489) osoittaa korkojen aikarakenteen neljän eri maturiteetin ja niitä vastaavien neljän sisäisen korkokannan tapauksessa. Sisäinen korkokanta Kuvio 1. Korkojen aikarakenne maturiteetti Kuten kuviosta huomataan, korkojen aikarakenne kuvailee spot-korkojen ja eripituisten maturiteettien välisen suhteen. Aikarakenteen määrittäminen on vaivatonta, jos on saatavilla tarpeeksi spot-korkoja eri ajanjaksoille. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos valtio on laskenut liikkeelle tarpeeksi nollakuponkilainoja. (Ross, Westerfield & Jaffe 2002, ) 12

16 Pidemmän maturiteetin joukkovelkakirjoja käyttävien sijoittajien huomataan useimmiten vaativan parempaa tuottoa sijoituksilleen kuin niiden sijoittajien, jotka laittavat rahansa lyhyempiaikaisiin korkoinstrumentteihin. Tarkasteltaessa esimerkiksi juuri valtion liikkeellelaskemia obligaatioita huomataan usein, että markkinoiden tuottovaatimus on sitä korkeampi, mitä kauempana tulevaisuudessa lainan takaisinmaksun ajankohta on. Näitä tuottovaatimuksissa esiintyviä eroja ei voida selittää luottoriskin kasvamisella, koska velkakirjat ovat valtion liikkeellelaskemia ja valtio käsitetään sijoittajien kannalta käytännössä riskittömänä sijoituskohteena. Riskittömyys johtuu siitä, että valtio pystyy todennäköisesti aina suoriutumaan korkomaksuista ja pääoman palautuksistaan, minkä johdosta luottoriski valtion velkakirjoissa on käytännössä nolla riippumatta sijoituksen maturiteetista. Näin ollen tuottovaatimuksissa esiintyvät erot johtuvat siitä, että pitkäaikainen sijoitus on pidemmän aikaa alttiina niin inflaatiovauhdin kuin korkotasonkin muutoksille. (Niskanen 2002, 30.) Selitettäessä korkojen aikarakenteen muotoa tulee tarkasteluun ottaa myös termiinikoron ja tulevaisuuden odotetun spot-koron käsitteet. Sijoittaja, joka investoi kahden vuoden nollakuponkilainaan vuosittaisen korkon ollessa 10 %, saa kahden vuoden kuluttua käteensä summan, joka on 2 1,10 -kertainen hänen sijottamaansa summaan nähden. Sijoittajalla olisi kahden vuoden päästä saman verran rahaa, jos hän investoisi ensimmäisenä vuonna yhden vuoden nollakuponkilainaan 8 %:n korolla, ja heti perään toisena vuonna samoin yhden vuoden nollakuponkilainaan, jonka korko olisi %. Tätä jälkimmäistä korkokantaa kutsutaan termiinikoroksi. Kahden vuoden 10 %:n nollakuponkilainassa termiinikorko voidaan nähdä ikään kuin korkona, jonka sijoittaja lukitsee investoinnilleen toiseksi vuodeksi olettaen, että ensimmäisen vuoden spot-korko yhden vuoden nollakuponkilainalle on 8 %. Tässä esimerkissä yhden vuoden spot-korko r = 8 % ja kahden vuoden spot-korko 1 r 2 = 10 %. Termiinikorko voidaan laskea spot-korkojen avulla kaavasta 2 ( 1 r 2 ) (1 r1 )(1 f 2 ), mistä seuraa, että termiinikorko 2 (1 r2 ) f 2 1. (1 r ) 1 13

17 Termiinikorko voidaan laskea mille tahansa vuodelle n, jos vain tiedetään spot-korko nollakuponkilainalle vuoteen n-1 asti sekä toinen spot-korko nollakuponkilainalle vuoteen n asti. Näin ollen yleiseksi termiinikoron kaavaksi saadaan n (1 rn ) (5) f n 1, n 1 (1 r ) n 1 jossa f n on termiinikorko vuodelle n, r n on spot-korko vuoteen n asti ja r n 1 on spot-korko vuoteen n-1 asti. (Ross, Westerfield & Jaffe 2002, 133.) Korkojen aikarakennetta on pyritty selittämään erilaisilla teorioilla, joissa käsitellään mm. termiinikoron suhdetta vastaavan vuoden spot-koron odotettuun arvoon. Ajankohdasta nolla tarkasteltuna vuoden 2 spot-korko ei ole tulevaisuuden epävarmuuden takia tunnettu, joten sitä käsitellään odotettuna spot-korkona. (Brealey, Myers & Allen 2006, ) Oletetaan, että sijoittaja haluaa investoida varansa yhdeksi vuodeksi kiinteäkorkoisiin joukkovelkakirjoihin. Hänen on mahdollista tehdä se sijoittamalla yhden vuoden joukkovelkakirjaan tai sijoittamalla kahden vuoden joukkovelkakirjaan ja myymällä kyseinen kahden vuoden velkakirja vuoden jälkeen. Jos toisen vuoden odotettu spot-korko on suurempi kuin vastaava termiinikorko, kahden vuoden joukkovelkakirjan hinta on myyntihetkellä pienempi kuin se summa, mikä yhden vuoden joukkovelkakirjasta saadaan sen maturiteetin päättyessä. Tämä johtuu siitä, että kahden vuoden joukkovelkakirjan jäljelle jäävä tuotto diskontataan suuremmalla korkotekijällä kuin oli odotettu. Tämän vuoksi rationaaliset sijoittajat valitsisivat investointikohteekseen tässä tilanteessa aina yhden vuoden joukkovelkakirjan kahden vuoden velkakirjan sijasta. Jos taas toisen vuoden termiinikorko on suurempi kuin vastaava odotettu spot-korko, sijoittajat käyttäisivät rahansa kahden vuoden joukkovelkakirjaan, koska siitä saatava myyntituotto vuoden yksi kohdalla on suurempi kuin yhden vuoden joukkovelkakirjasta saatava tuotto sen maturiteetin päättyessä. (Ross, Westerfield & Jaffe 2002, 137.) Jos sijoittajat suhtautuvat neutraalisti riskiin, korkorakenne muotoutuu siten, että toisen vuoden odotettu spot-korko on samansuuruinen vastaavan vuoden termiinikoron kanssa. Tätä teoriaa kutsutaan korkojen aikarakenteen odotusteoriaksi. Sen mukaan termiinikorko vastaa 14

18 markkinoiden odotuksia saman vuoden spot-korosta, f 2 = odotettu spot-korko vuodelle kaksi (Ross, Westerfield & Jaffe 2002, 137). Puhtaan odotusteorian mukaan korkomarkkinoiden tasapainotilanteessa odotettu tuotto kaikilla eripituisilla sijoitusstrategioilla on yhtä suuri, jolloin sijoitus pitkiin korkoinstrumentteihin tuottaa yhtä paljon kuin useat perättäiset sijoitukset lyhyisiin korkoinstrumentteihin (Niskanen 2000, 32). Aikarakenteen odotusteoria rakennettiin siltä pohjalta, että sijoittajat suhtautuvat neutraalisti riskiin. Tosiasiassa suurin osa sijoittajista on kuitenkin riskinkaihtajia, joten korkojen aikarakennetta selittämään tarvitaan teorioita, joissa riskin vaikutus sijoituspäätöksiin otetaan paremmin huomioon. Riskiä kaihtavan sijoittajan ei kannata sijoittaa varojaan kahden vuoden joukkovelkakirjaan, jos hänen on mahdollista valita vuoden mittaiselle sijoitushorisontilleen myös verrattaen riskitön yhden vuoden joukkovelkakirja. Tämä takaisi saman tuoton kuin kahden vuoden velkakirja ilman sen myymiseen liittyvää riskiä. Jotta sijoittajat investoisivat enemmän riskiä sisältävään kahden vuoden joukkovelkakirjaan, markkinat asettavat toisen vuoden termiinikoron korkeammaksi kuin vastaavan vuoden odotetun spot-koron. Tätä aikarakenteen teoriaa, jossa sijoittajat vaativat korkeampaa tuottoa eli parempaa riskipreemiota pidemmän aikavälin investoinnille, kutsutaan likviditeettipreferenssiteoriaksi. Tämä voidaan esittää myös muodossa f 2 > odotettu spot-korko vuodelle kaksi. (Ross, Westerfield & Jaffe 2002, 138.) Likviditeettipreferenssiteorian mukaan sijoittajat ovat riskinkarttajia ja suosivat näin ollen niitä korkoinstrumentteja, joissa riskit ovat pienimmät tavoiteltuun tuottoon nähden. Lyhyen aikavälin korkoinstrumentit ovat vähemmän aikaa alttiina korkotason vaihteluille, joten niiden korkoriski on pienempi kuin pidemmän aikavälin instrumenteilla. Lyhyet korkoinstrumentit ovat usein myös helpommin realisoitavissa, joten niiden likviditeettiriski on myös pienempi kuin pidemmillä korkoinstrumenteilla. Pitkän aikavälin sijoituskohteiden on tämän takia tarjottava sijoittajille preemio eli lyhyen aikavälin sijoituskohteita parempi tuotto. Teorian perusteella voidaan ennustaa vain nousevia korkokäyriä eli sellaisia aikarakenteen muotoja, joissa korot nousevat ajan kuluessa. Tämä voidaan nähdä teorian yhtenä haittapuolena, sillä 15

19 historian saatossa on havaittu hyvin monia erilaisia aikarakenteen muotoja. (Niskanen 2000, ) Markkinasegmentaatioteorian mukaan sekä lyhyiden että pitkien joukkovelkakirjojen korot määräytyvät omissa markkinasegmenteissään kysynnän ja tarjonnan tasapainon perusteella. Teorian mukaan joukkovelkakirjojen liikkeellelaskijat sekä niihin investoivat sijoittajat ovat jakaantuneet ryhmiin sen mukaan, suosivatko ne investointipäätöksissään lyhyen vai pidemmän aikavälin korkoinstrumentteja. Korot määräytyvät markkinoilla kunkin ryhmän sisällä itsenäisesti ilman, että toisen ryhmän ratkaisut vaikuttavat asiaan. Korkojen aikarakenne määräytyy täten eri segmenttien tasapainokorkojen muodostamasta korkokäyrästä. (Niskanen 2000, 33.) Nykyaikaisessa markkinatilanteessa selvästi vain pitkiin tai lyhyisiin korkoinstrumentteihin keskittyvät segmentit ovat harvinaisia, ja paljon yleisempi on tilanne, jossa sijoittaja vertailee eripituisia ja tuotto-riskisuhteeltaan erilaisia investointikohteita huolellisesti ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Tätä korkojen aikarakenteen lähestymistapaa kutsutaan preferred habitat -teoriaksi. Sen mukaan sijoittajat ovat valmiita siirtymään eripituisiin korkoinstrumentteihin, jos se on riskit huomioon ottaen kannattavaa. Tyypillisesti tietynlaisiin joukkovelkakirjoihin investoivat sijoittajat vertailevat eri maturiteetin omaavia velkakirjoja ja valitsevat omasta sijoitusportfoliostaan poikkeavia, esimerkiksi pidemmän laina-ajan kattavia joukkovelkakirjoja, jos ne tarjoavat tarpeeksi hyvän riskipreemion. (Bodie, Kane & Marcus 2002, ) 3.2 Hintariski Joukkovelkakirjalainojen hinnat muuttuvat markkinakorkojen, eli markkinoiden tuottovaatimusten kasvaessa. Tämä hinnan ja tuoton välinen suhde on hyvä ymmärtää harkittaessa sijoituksia erilaisiin joukkolainoihin. Amerikkalainen professori Burton Malkiel syventyi mm. siihen, miten joukkovelkakirjojen hinnat muuttuvat markkinakorkojen muuttuessa. Hän kehitti vuonna 1962 seuraavat viisi teoreemaa joukkolainojen hintojen ja markkinakorkojen käyttäytymisestä. (Bodie, Kane & Marcus 2002, ) 16

20 Teoreema 1: Joukkovelkakirjalainan hinnan ja markkinoiden tuottovaatimuksen välillä vallitsee käänteinen riippuvuussuhde. Yleisen korkotason noustessa joukkovelkakirjan hinta laskee, koska kuponkimaksut ja nimellispääoma pysyvät samoina, mutta diskonttaukseen käytettävä korkokanta nousee. Tulevaisuuden kassavirrat siis jaetaan suuremmalla nimittäjällä, mikä johtaa pienempään kassavirtojen nykyarvoon, ja näin ollen halvempaan hintaan. Yleisen korkotason laskiessa joukkovelkakirjan hinta puolestaan nousee käänteisestä syystä kuin edellisessä tapauksessa. Diskonttaukseen käytettävän korkokannan laskiessa tulevaisuuden kassavirrat jaetaan pienemmällä nimittäjällä, mikä kasvattaa kassavirtojen nykyarvoa, ja näin ollen lisää lainan hintaa. Teoreema 2: Mitä pidempi on joukkovelkakirjalainan maturiteetti, sitä herkempi sen hinta on korkotason muutoksille. Joukkovelkakirjan laina-aika vaikuttaa lainan tuoton ja hinnan väliseen suhteeseen. Mitä pidempi on laina-aika, sitä jyrkempi on hinnan ja tuoton välinen suhde. Tämä tarkoittaa sitä, että yleisen korkotason noustessa kaikkien lainojen osalta yhtä paljon, pidemmän maturiteetin omaavien lainojen hinnat muuttuvat suhteessa enemmän kuin lyhyempiaikaisten lainojen hinnat. Lyhyen maturiteetin lainat reagoivat siis markkinoiden tuottovaatimusten muutoksiin pienemmällä hintojen vaihtelulla kuin pidempiaikaiset lainat. Edellä mainittua diskonttausta käytetään myös tässä tapauksessa tulevaisuuteen sijoittuvien kassavirtojen nykyarvojen laskemiseen. Korkotason muuttuminen vaikuttaa jokaisen lainan diskonttokorkoon samalla tavalla maturiteetista riippumatta. Ero tulee siitä, että nimittäjässä oleva korkotekijä korotetaan aina suurempaan potenssiin sen mukaan, kuinka kaukana nykyhetkestä ollaan. Yleisen korkotason noustessa pidemmän maturiteetin omaavien lainojen hinnat laskevat enemmän, koska markkinoiden tuottovaatimus eli diskonttokorko korotetaan suurempaan potenssiin, mitä kauempana nykyhetkestä ollaan. Oletetaan kaksi lainaa, joista toinen erääntyy kahden vuoden ja toinen viiden vuoden päästä. Oletetaan edelleen, että diskonttaamme molempien lainojen kassavirrat 5 %:n tuottovaatimuksella, ja saamme molemmille lainoille saman hinnan eli saman kassavirtojen nykyarvon. Jos markkinoiden tuottovaatimus nousee tämän jälkeen kymmeneen prosenttiin, kahden vuoden päästä erääntyvän lainan uusi diskonttokorko korotetaan päättymishetkellä toiseen potenssiin, kun 17

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa AB30A0101 Finanssi-investoinnit 4. harjoitukset 7.4.015 Tehtävä 4.1 45 päivän kuluttua erääntyvälle, nimellisarvoltaan 100 000 euron sijoitustodistukselle maksettava vuosikorko on 3,0 %. Jos viitekorko

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Kotitehtäviä on yhteensä kahdeksan ja ne ratkeavat tavallisilla taulukkolaskentaohjelmistoilla. Jokaisesta kotitehtävistä saa maksimissaan 5 pistettä: 4p/oikea

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

UB KORKOSALKKU. Aktiivinen korkorahasto. Mitä joukkovelkakirjalainat ovat? UB Korkosalkku -rahaston sijoituspolitiikka

UB KORKOSALKKU. Aktiivinen korkorahasto. Mitä joukkovelkakirjalainat ovat? UB Korkosalkku -rahaston sijoituspolitiikka UB KORKOSALKKU UB Korkosalkku on aktiivisesti hoidettu rahasto, jonka varat sijoitetaan pääasiassa eurooppalaisten yritysten liikkeeseen laskemiin euromääräisiin joukkovelkakirjoihin. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan

Lisätiedot

Työeläkeyhtiöiden joukkovelkakirjasalkun hallinta

Työeläkeyhtiöiden joukkovelkakirjasalkun hallinta Työeläkeyhtiöiden joukkovelkakirjasalkun hallinta Kansantaloustiede Pro Gradu -tutkielma Taloustieteiden laitos Tampereen yliopisto Ohjaaja: Jukka Pirttilä 29.05.2009 Samuli Korhonen 77040 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Korkojen aikarakenne

Korkojen aikarakenne Korkojen aikarakenne opetusnäyte: osa kuvitteellista Raha- ja pankkiteorian aineopintojen kurssia Antti Ripatti Taloustiede 4.11.2011 Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 1 / 30 2003),

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 4/2011

Määräykset ja ohjeet 4/2011 Määräykset ja ohjeet 4/2011 Asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittävän enimmäiskorvauksen laskentaan käytettävät Dnro FIVA 9/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2011 Voimaantulopäivä 31.3.2012 FIASSIVALVOTA

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?

Lisätiedot

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä Diskonttaus Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava K t 1 + it. (3) missä pääoman K t diskontattu arvo, eli nykyarvo(t = 0) i = korkokanta jaksosta kulunut aika t = korkojakson

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Talousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta:

Talousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta: Kaupunginhallitus 153 25.03.2013 Kaupunginhallitus 143 31.03.2014 Kaupunginhallitus 381 06.10.2014 Kuntatodistusohjelman käyttöönotto/ limiitin nosto 262/02.06.02/2013 7/03.034/2002 KHALL 13.05.2002 207

Lisätiedot

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa Todellinen vuosikorko Huomioitavaa Edellinen keskimaksuhetkeen perustuva todellinen vuosikorko antaa vain arvion vuosikorosta. Tarkempi arvio todellisesta korosta saadaan ottamalla huomioon mm. koronkorko.

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Arvostuspäivä on ajankohta, jonka mukaan lähtö- ja loppuarvo määritetään. Allokaatio Eri arvopaperilajien pidemmälle aikavälille määritetty suhteellinen osuus

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd .* Mat-2.11 4 Investointiteoria Tentti 6.9.2005 Ki{oita jokaiseen koepapcriin selveisti: o Mat-2.114 Investointiteoria o opintoki{'an numero sekii sukunimi ja viralliset etunimet tekstaten o koulutusohjelma

Lisätiedot

STRUKTUROIDUT LAINAT SIJOITUSKOHTEENA. Mika Vaihekoski 1

STRUKTUROIDUT LAINAT SIJOITUSKOHTEENA. Mika Vaihekoski 1 STRUKTUROIDUT LAINAT SIJOITUSKOHTEENA Mika Vaihekoski 1 Viime vuosina pankit ovat alkaneet tarjota yhä enemmän sijoittajille ns. strukturoituja lainoja. Yleisölle lainat ovat ehkä tutumpia pääomasuojattuina

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 päivättyyn sekä 8.8.2012 ja 5.11.2012 täydennettyyn ohjelmaesitteeseen

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset 1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa

Lisätiedot

TIETOA RAHOITUSVÄLINEIDEN OMINAISUUKSISTA SEKÄ NIIHIN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ

TIETOA RAHOITUSVÄLINEIDEN OMINAISUUKSISTA SEKÄ NIIHIN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ 1 (6) TIETOA RAHOITUSVÄLINEIDEN OMINAISUUKSISTA SEKÄ NIIHIN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ 1. Johdanto Tähän asiakirjaan on koottu tietoa yleisimmistä rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä tyypillisimmistä riskeistä.

Lisätiedot

Danske Bank DDBO 3017: Nokia Autocall 2018. Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS129002590

Danske Bank DDBO 3017: Nokia Autocall 2018. Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS129002590 Danske Bank DDBO 3017: Nokia Autocall 2018 Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS129002590 Nokia Autocall 2018 Nokian kurssi on laskenut muun markkinan mukana

Lisätiedot

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7)

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) 20.1.2012 Finanssivalvonnalle KIINNITYSLUOTTOPANKKITOIMINTAA KOSKEVA LUPAMENETTELY JA RISKIENHALLINTA SEKÄ RAPORTOINTI Finanssivalvonta on 18.11.2011 pyytänyt lausuntoamme

Lisätiedot

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Pohjola Pankki Oyj:n 28.5.2012 päivätyn ja julkaistun sekä 31.5.2012 ja 1.8.2012 täydennetyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014

Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014 MYYNTIESITE Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014 Lainan pääomalle maksetaan kultakin korkokaudelta 3,0 %:n vuotuinen nimelliskorko kuitenkin niin, että korko on aina vähintään 12 kk euribor vähennettynä

Lisätiedot

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä :n 24.5.2005 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman (Ohjelmaesite) Yleisten lainaehtojen kanssa tämän Lainan ehdot.

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2 Kotitehtäviä 5. Ratkaisuehdotuksia. a) Jono a,..., a 500 on aritmeettinen, a = 5 ja erotusvakio d = 4. Laske jäsenet a, a 8 ja a 00 sekä koko jonon summa. b) Jono b,..., b 0 on geometrinen, b = ja suhdeluku

Lisätiedot

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Kaupankäynti RBS minifutuureilla on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Haluamme tällä lyhyellä oppaalla lisätä ymmärrystä näihin

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L14

Nykyarvo ja investoinnit, L14 Nykyarvo ja investoinnit, L14 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n netto 0 1 2 3 4 5 6...

Lisätiedot

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,

Lisätiedot

Rahavirtojen diskonttaamisen periaate

Rahavirtojen diskonttaamisen periaate Rahavirtojen diskonttaamisen periaate TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 14.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2005 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 5 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 6 36.09

Lisätiedot

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit A50A000 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset.4.05 Futuuri, termiinit ja swapit Tehtävä 6. Mikä on kahden vuoden bonditermiinin käypä markkinahinta, kun kohdeetuutena on viitelaina, jonka nimellisarvo

Lisätiedot

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki Euroopan johtavia strukturoitujen tuotteiden liikkeellelaskijoita Yli 50 erilaista tuotetyyppiä listattuna Saksan

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Luottoriskianalyysin perusteet Luottoriski on se riski, ettei lainanottaja pysty maksamaan täysimääräisiä kuponkeja ja pääomaa takaisin ajallaan. Luottoriskiin

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1603: KORKOKAULURI IX Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 29.11.2011 päivättyyn sekä 16.12.2011, 22.12.2011 ja 10.2.2012 täydennettyyn

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS. Talentum Media Oy Helsinki

Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS. Talentum Media Oy Helsinki Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari ISBN 978-952-14-2312-3

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1601: KORKOKAULURI VII Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 30.11.2010 päivättyyn ja 18.2.2011, 12.5.2011, 20.5.2011, 10.8.2011

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE)

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 21.11.2005 Kuntarahoitus Oyj:n 24.3.2005 päivitetyn Kotimaisen Velkaohjelman EUR 500.000.000

Lisätiedot

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC.

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC. Kotitehtäviä 6. Aihepiiri Rahoitusmuodot Ratkaisuehdotuksia 1. Pankki lainaa 100000 bullet-luoton. Laina-aika on 4kk ja luoton (vuotuinen) korkokanta 8% Luoton korot maksetaan kuukausittain ja laskutapa

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

Verkkokurssin tuotantoprosessi

Verkkokurssin tuotantoprosessi Verkkokurssin tuotantoprosessi Tietotekniikan perusteet Excel-osion sisältökäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Aiheen esittely... 3 2 Aiheeseen liittyvien käsitteiden esittely... 3 2.1 Lainapääoma...

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Liikkeeseenlaskijaa ja lainaa koskevat tiedot ilmenevät Ohjelmaesitteestä, viitatuista asiakirjoista ja näistä lainakohtaisista ehdoista.

Liikkeeseenlaskijaa ja lainaa koskevat tiedot ilmenevät Ohjelmaesitteestä, viitatuista asiakirjoista ja näistä lainakohtaisista ehdoista. SUOMEN HYPOTEEKKIYHDISTYKSEN JOUKKOVELKAKIRJALAINA 1/2008 LAINAKOHTAISET EHDOT 1. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 17.11.2008 päivättyyn Ohjelmaesitteeseen sisältyvien Suomen

Lisätiedot

Osta ja pidä: yritysten joukkovelkakirjat vs. osakkeet

Osta ja pidä: yritysten joukkovelkakirjat vs. osakkeet Osta ja pidä: yritysten joukkovelkakirjat vs. osakkeet Nyqvist, Kim 2012 Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Osta ja pidä: yritysten joukkovelkakirjat vs. osakkeet Kim Nyqvist Liiketalouden

Lisätiedot

NOOA SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2013 KESKEISET TIEDOT. 1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista

NOOA SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2013 KESKEISET TIEDOT. 1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista Nooa Säästöpankin Debentuurilaina I/2013 1 NOOA SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2013 KESKEISET TIEDOT 1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista Nooa Säästöpankin Debentuurilaina

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet 1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4

Lisätiedot

Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II

Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan järjestäjä: Danske Bank A/S. Lainan

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L9

Nykyarvo ja investoinnit, L9 Nykyarvo ja investoinnit, L9 netto netto netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n 0 1 2 3 4 5

Lisätiedot

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin. Rahoitusmuodot HUOM. Tässä esitetään vain teoriaa ja joitakin esimerkkejä. Enemmän esimerkkejä ja laskuja löytyy ratkaistuina EXCEL-tiedostosta "Rahoitusmuodot - laskut ja esimerkit", joka on MOODLESSA

Lisätiedot

Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla

Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Matias Juslin Equity Derivatives Public Distribution 21. marraskuuta 2013 Bull & Bear -sertifikaatit: Johdanto Pörssissä treidattu sertifikaatti, jolla

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. DANSKE BANK RAHASTO-OBLIGAATIO 1400: Kehittyvä Korko III Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 29.11.2011 päivättyyn sekä 16.12.2011, 22.12.2011 ja 10.2.2012

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA KANSANTALOUDEN LAITOS. Timo Virolainen

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA KANSANTALOUDEN LAITOS. Timo Virolainen VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA KANSANTALOUDEN LAITOS Timo Virolainen SUOMEN VALTION KOTIMAISEN VELAN RAKENTEEN MUUTOS JA KORKOJEN RIIPPUVUUSUHDE VUOSINA 19912006 Kansantalouden Pro gradu

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Hyväksytty 29.8.2010 1 (10) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 SIJOITUSPOLITIIKKA 1. AYY SIJOITUSOMAISUUS 1.1. Sijoitusomaisuuden rakenne 1.2. Lähtökohta sijoituspolitiikalle

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4. Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla www.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Lokakuu 2012 Sisältö Yhteenveto 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla 4 Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio 6

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2011. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2011. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton Puolivuosikatsaus 2011 Tapiola-ryhmä Puolivuosikatsaus 2011 Tilintarkastamaton Vahinko-Tapiola Puolivuosikatsaus 2011 Liikevoitto nousi 22,5 milj. euroa 37,9 milj. euroon (15,4 milj. e) Kokonaistulos oli

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 29.4.2016

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 29.4.2016 1 Suhdannevaihteluilla tarkoitetaan arvo- ja kasvuosakkeiden paremmuuden vaihtelua sijoittajien näkökulmasta. V Taloudellista pääomaa s. 88. 2 Inflaation vastakohta on devalvaatio. V Taloudellista pääomaa

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS. Ilari Abdeen KORKORISKIN VAIKUTUS PANKKIOSAKKEISIIN SUOMESSA

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS. Ilari Abdeen KORKORISKIN VAIKUTUS PANKKIOSAKKEISIIN SUOMESSA VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Ilari Abdeen KORKORISKIN VAIKUTUS PANKKIOSAKKEISIIN SUOMESSA Laskentatoimen ja rahoituksen Pro gradu - tutkielma Rahoituksen linja

Lisätiedot

Sijoittajan korko-opas

Sijoittajan korko-opas Sijoittajan korko-opas Sisällys Lukijalle...3 Korot osana taloutta...4 Korkosijoitukset muun varallisuuden osana...7 Suorat korkosijoitukset...9 Korkorahastot...20 Säästö- ja eläkevakuutukset...22 Korkojohdannaiset...24

Lisätiedot

Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset

Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset KTT Antti Pellinen Veristi Oy Kulutustutkimuksen Seura 27.11.2009 Taloudellinen kyvykkyys Objektiivinen mittaus Uskottava

Lisätiedot

Lukijalle. Helsingissä 15.6.2013 Suomen Pörssisäätiö Sari Lounasmeri

Lukijalle. Helsingissä 15.6.2013 Suomen Pörssisäätiö Sari Lounasmeri Sijoittajan korko-opas 2013 Sisällys Lukijalle...3 Korot osana taloutta...4 Korkosijoitukset muun varallisuuden osana...7 Suorat korkosijoitukset...9 Korkorahastot...20 Säästö- ja eläkevakuutukset...22

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina III/2011

Kuntaobligaatiolaina III/2011 LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina III/2011 Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 18.5.2011 Kuntarahoitus Oyj:n 7.4.2011 laadittu Kotimaisen Velkaohjelman EUR 800.000.000 Ohjelmaesite on saatavissa Kuntarahoituksen

Lisätiedot