Valuuttariskit ja johdannaiset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valuuttariskit ja johdannaiset"

Transkriptio

1 Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other Derivatives

2 1. Erilaiset johdannaiset Termiinisopimus (forward contract) on sitova sopimus ostaa tai myydä jokin kohde-etuus tiettynä tulevana päivänä ennalta sovittuun toteutushintaan (strike price). Kohde-etuus voi olla hyödyke (esim. vilja), osake, osakeindeksi tai valuutta. Spot -kurssi (päiväkurssi) on päivittäin määräytyvä hinta, ja spot -sopimus on spot -kurssilla tehty sopimus. Futuurisopimus (futures contract) on muuten sama kuin termiinisopimus, mutta futuurit ovat standardoituja sopimuksia, joita on helppo myydä eteenpäin ja niillä voi olla tietty jakso toteutusaikaa. Termiinisopimukset taas ovat yleensä niin yksityiskohtaisia, että niillä ei ole jälkimarkkinoita. Optiosopimus voi olla joko ostosopimus (call) tai myyntisopimus (put). Sopimuksen haltija (ostaja) maksaa sopimuksen asettajalle (myyjälle) option hinnan siitä, että halutessaan haltijalla on oikeus ostaa (myydä) kohde-etuus sopimuksessa sovittuun hintaan tiettynä tulevana päivänä (Eurooppalainen optio) tai option koko voimassaoloaikana (Yhdysvaltalainen optio). Swap -sopimus (vaihtosopimus) on kahden talousyksikön välinen sopimus tulevien rahavirtojen vaihtamisesta keskenään. Tyypillisesti kyse on joko eri valuutoissa maksettavien lainakorkojen tai kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen lainan korkojen ja -lyhennysten vaihdosta.

3 2. Johdannaissopimusten ehdot Toinen johdannaissopimuksen osapuolista on sopimuksen asettaja eli myyjä (short position) ja toinen on haltija eli ostaja (long position). Johdannaissopimuksella on hinta (esim. optiot) siinä tapauksessa, että ne sitovat molempia osapuolia eri tavoilla. Esim. optio antaa haltijalleen oikeuden mutta ei pakkoa toteuttaa ko. sopimus. Sen sijaan termiini- ja futuurisopimukset sitovat molempia osapuolia yhtä paljon, jolloin niillä ei ole erillistä hintaa, vaan sopimuksen arvo määräytyy sopimuksessa olevan kohde-etuuden toteutushinnan ja toteutuspäivän spot -hinnan erotuksen perusteella. Toisin kuin termiinit, futuurisopimukset tuottavat tuloja niiden haltijalle tai asettajalle päivittäin sillä perusteella, onko futuurissa sovitun päivämäärän toteutushinta muuttunut päivän aikana. Sopimukset täsmäytetään päivän päätteeksi siten, että hävinnyt osapuoli maksaa tililtään voittaneelle osapuolelle kyseisen päivän aikana toteutuneen hintamuutoksen verran. Näin sopimus päivitetään joka päivä, jolloin odotettavissa olevat voitot/tappiot realisoituvat koko ajan. Eräpäivänä ei siis ole enää odotettavissa voittoja /tappioita enemmän kuin viimeisen päivän osalta.

4 3. Mihin johdannaisia käytetään? 1) Riskeiltä suojautuminen Kohde-etuuden (omaisuuden) haltija voi vakuuttaa kohde-etuutensa arvon ostamalla myynti-option ( maksamalla vakuutusmaksun ), joka antaa oikeuden myydä kohde-etuus ennalta sovittuun hintaan päiväkurssista riippumatta. Toisaalta, jos talousyksikkö tietää haluavansa ostaa (myydä) kohdeetuuden tiettynä tulevana ajanhetkenä, talousyksikkö voi tehdä termiini- tai futuurisopimuksen, jolla saa ostettua (myytyä) kohdeetuuden ennalta sovittuun hintaan päiväkurssista riippumatta. Erona näissä on se, että optio maksaa sen haltijalle ja option asettaja saa ko. maksun. Sen sijaan termiini- ja futuurisopimuksissa toteutushinta neuvotellaan sellaiseksi, että kumpikaan osapuoli ei maksa korvausta sopimuksesta. Vasta kohde-etuuden toteutuspäivän spot -kurssin perusteella nähdään, kumpi osapuoli saa voittoa sopimuksesta.

5 3. Mihin johdannaisia käytetään? 2) Spekulointi Johdannaisilla voi saada voittoja, jos arvaa oikein kohde-etuuden tulevan toteutuspäivän spot -hinnan. Esimerkiksi sijoittaja, joka uskoo kohde-etuuden spot -hinnan laskevan tulevaisuudessa, voi toimia asettajana (short position) termiinisopimuksessa. Jos hän arvaa oikein kohde-etuuden toteutuspäivän spot -hinnan, hän voi ostaa markkinoilta kohde-etuuden sopimuksen toteutuspäivänä halvemmalla ja myydä sen välittömästi eteenpäin termiinisopimuksen mukaisella toteutushinnalla. Vastaavasti, jos sijoittaja uskoo kohde-etuuden spot -hinnan nousevan tulevaisuudessa, hän voi ostaa osto-option kohde-etuudelle tiettyyn toteutushintaan. Jos arvaus on oikea, hän saa ostettua kohde-etuuden toteutuspäivänä option mukaiseen toteutushintaan, ja voi myydä sen välittömästi eteenpäin korkeammalla spot -hinnalla.

6 3. Mihin johdannaisia käytetään? 3) Arbitrointi Arbitraasilla ymmärretään tilannetta, jossa sijoittaja ostaa kohdeetuuden tietyllä hinnalla ja myy sen välittömästi eteenpäin korkeammalla hinnalla. Yleensä arbitraasi -tilanne toteutuu kaksilla eri markkinoilla; esimerkiksi eri maissa eri valuutoilla laskutettuna tai eri johdannaisilla operoituna. Arbitraasimahdollisuuksia voi olla esim. kohde-etuuden termiini ja spot -hinnoissa tai eri osakepörssien välillä, joissa myydään samoja osakkeita eri valuutoissa. Arbitraasimahdollisuudet poistuvat markkinoilta melko nopeasti sitä mukaa, kun kysyntä ja tarjonta muuttavat ko. kohde-etuuksien hintoja niitä myyvillä markkinoilla.

7 4. Termiinisopimus Termiinisopimuksia tehdään sekä rahoitusyhtiöiden kesken että rahoitusyhtiön ja asiakkaan kesken. Termiinisopimuksessa on määritelty ostaja (long position) ja myyjä (short position). Ostaja sitoutuu ostamaan ja myyjä myymään sovitun määrän kohde-etuutta sopimuksen mukaiseen toteutushintaan sovittuna päivänä. Sopimus ei maksa mitään kummallekaan osapuolelle, mutta toteutushinta joudutaan maksamaan ja kohde-etuus toimittamaan toteutuspäivänä. Termiinisopimuksia käytetään esim. valuuttasaatavien kurssiriskien eliminoinnissa sekä maataloustuotteiden hintariskien hallinnassa. Valuuttatermiinissä toinen osapuoli sitoutuu ostamaan ja toinen myymään tiettyä valuuttaa jollakin toisella valuutalla ennalta sovitulla valuuttakurssilla ennalta sovittuna päivänä tai ajanjaksona.

8 4.1. Esimerkki termiinisopimuksesta USA:nen yritys tietää saavansa 1 milj. Englannin puntaa 3 kk:n kuluttua ja haluaa suojautua U.S. dollarin ja punnan kurssiriskiltä. Yritys sopii pankin kanssa, että ko. valuuttojen 3 kk:n termiinikurssi on 1,6 $ = 1, ja yritys sitoutuu myymään pankille 1 milj. puntaa ko. kurssilla 3 kk:n kuluttua. Yritys sitoutuu siis myymään pankille 1 milj. 3 kk:n päästä hintaan 1,6 milj. $ ja pankki sitoutuu puntien ostajaksi em. kurssilla. Yrityksellä on termiinisopimuksessa short position (myyjä) ja pankilla long position (ostaja) kohde-etuuden punta suhteen, ja sopimuksessa oleva määrä on 1 milj. puntaa. Termiinisopimus on sitova molempien osapuolten osalta.

9 4.2. Termiinisopimuksen arvo Termiinisopimuksen perusarvo määräytyy sopimuksen toteutushinnan $ K ja termiinin kohde-etuuden toteutuspäivän T spot -hinnan S T erotuksena. Toteutuspäivänä termiinisopimuksen arvo ostajalle (long) on S T K, sillä hän ostaa kohde-etuuden hintaan K, ja kohde-etuuden markkinaarvo spot -hintaan ko. päivänä on S T. Vastaavasti sopimuksen arvo asettajalle (myyjälle, short) on K S T, sillä hän saa maksun K ja joutuu itse maksamaan kohde-etuudesta S T, tai ainakin menettää hallussaan olevan kohde-etuuden jonka arvo on S T. Kyse on nollasummapelistä, sillä sopimusten arvot eri osapuolille summautuvat nollaksi: S T K + K S T = 0. Sopimuksen tekohetkellä t < T termiinin arvo on sama kummallekin osapuolelle, sillä E t [S T K] = E t [K S T ] = 0, missä E t on odotusarvooperaattori hetken t informaatiolla hetken T spot hinnasta S T. Myöhemmin tämä ei yleensä enää päde. Sopimusta ei synny, elleivät molemmat osapuolet hyväksy sitä. Toteutushinta $ K määräytyy siis siten, että E t [S T K] = E t [K S T ] = 0.

10 4.3.Esimerkki termiinisopimuksen arvosta Tuottokäyrä ostajalle Tuottokäyrä myyjälle Voitto Voitto K K K S T S T -K Tappio S T K Tappio K S T

11 Valuuttalainojen riskit ESIM: Euroalueen yritys ottaa ($) suuruisen dollarilainan korolla 4 (%/v) = 0,04 (1/v) kahdeksi vuodeksi, jossa korot maksetaan vuosien lopussa ja pääoma palautetaan 2. vuoden lopussa. Valuuttakurssi on 0,8 ( /$), jonka oletetaan pysyvän kiinteänä. Lainan euromääräiset korkokustannukset vuodessa ovat tällöin 0,04 (1/v)x0,8 ( /$)x10000 ($) = 320 ( /v). Oletetaan nyt, että ensimmäisen lainavuoden lopussa valuuttakurssi on 1,0 ( /$), eli euro on devalvoitunut suhteessa dollariin. Tällöin lainan euromääräiset korkomenot ovat ensimmäiseltä vuodelta: 0,04x1,0x10000 = 400 ( /v). Valuuttakurssiriski on siis 80( /v). Oletetaan nyt, että toisen vuoden lopussa valuuttakurssi on 1,2 ( /$). Korkomaksu toiselta vuodelta ynnä pääoman palautus on siten: 0,04x1,2x10000( /v)x1(v) + 1,2( /$)x10000($) = 12480( ). Alkuperäisellä valuuttakurssilla ko. maksu olisi ollut: 0,04x0,8x10000x1+0,8x10000 = 8320( ). Valuuttakurssitappio on siis toisen vuoden osalta (pääoman palautus huomioiden): = 4160 ( ). Tämä esimerkki osoittaa, mitä suuruusluokkaa valuuttakurssitappiot voivat olla lainoissa ja sijoituksissa.

12 Valuuttalainojen riskien eliminointi Jatketaan edellistä esimerkkiä. Euroalueen yritys ottaa em ($) suuruisen dollarilainan korolla 4 (%/v) = 0,04 (1/v) kahdeksi vuodeksi. Lainan dollarimääräiset korkokustannukset vuodessa ovat tällöin 0,04 (1/v)x10000 ($) = 400 ($/v). Yritys voi tehdä termiinisopimuksen, jossa yritys sitoutuu ostamaan euroilla 400 dollaria ensimmäisen vuoden lopussa kiinteällä termiinikurssilla, ja 0,04x10000($/v)x1(v) ($) = 10400($) dollaria euroilla toisen vuoden lopussa. Tällöin lainaan ei sisälly muuta riskiä kuin se mahdollinen tappio, joka johtuu siitä, että valuuttojen välinen spot -kurssi olisi kehittynyt itselle suotuisasti, eli että euro olisi vahvistunut suhteessa dollariin. Toinen tapa suojautua ulkomaanvaluutoissa tehtyjen sijoitusten kurssitappioilta on ottaa sijoitettua rahamäärää vastaava velka ko. valuutassa. Tällöin pääomien kurssimuutokset kumoavat toisensa, ja ainoa mahdollinen tappio tulee siitä, että lainakorko ylittää sijoitusten tuottoasteen. Tämä on kuitenkin pienempi kuin pääomien muutoksista aiheutunut kurssitappio kuten tämä esimerkki osoittaa. On kuitenkin huomattava, että valuuttalainaa ottaneen on vaikeampaa tehdä yhtä suuri sijoitus ko. valuutassa kuin valuuttasijoituksen tehneellä yhtiöllä.

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin

Lisätiedot

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit A50A000 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset.4.05 Futuuri, termiinit ja swapit Tehtävä 6. Mikä on kahden vuoden bonditermiinin käypä markkinahinta, kun kohdeetuutena on viitelaina, jonka nimellisarvo

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki Euroopan johtavia strukturoitujen tuotteiden liikkeellelaskijoita Yli 50 erilaista tuotetyyppiä listattuna Saksan

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?

Lisätiedot

TERMIINI (forward) - OTC-perusteinen kaupankäyntijärjestelmä. - sopimuskoko ja maturiteetti räätälöitävissä

TERMIINI (forward) - OTC-perusteinen kaupankäyntijärjestelmä. - sopimuskoko ja maturiteetti räätälöitävissä TERMIINI (forward) - termiinisopimus on kauppa, jonka ehdot sovitaan kauppaa tehtäessä, mutta kauppahinta ja kohde-etuus siirtyvät sopimusosapuolten välillä vasta tulevaisuudessa sovittuna ajankohtana

Lisätiedot

Warrantit - vipua salkkuun

Warrantit - vipua salkkuun Warrantit - vipua salkkuun Warrantti on option kaltainen arvopaperisoitu sijoitusinstrumentti, joka antaa sijoittajalle mahdollisuuden hyötyä kohde-etuuden arvon muutoksista. Esittely Warrantti on option

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Markkinoilla kaupattavia sijoituskohteita (1/2)

Markkinoilla kaupattavia sijoituskohteita (1/2) Markkinoilla kaupattavia sijoituskohteita (1/2) Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari Johdannaissopimushinnoittelun matemaattinen mallinnus ja laskennalliset menetelmät Johdanto TkT Juho Kanniainen

Lisätiedot

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Arvostuspäivä on ajankohta, jonka mukaan lähtö- ja loppuarvo määritetään. Allokaatio Eri arvopaperilajien pidemmälle aikavälille määritetty suhteellinen osuus

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Vihaaja. Itsenäinen ajattelija

Vihaaja. Itsenäinen ajattelija Arvometallit 2012 Intoilija Vihaaja Itsenäinen ajattelija Mitä raha oikeastaan on? Käytännössä kaikki raha on VELKAA Keskuspankin tärkein tavoite on määrätä nopeutta, jolla RAHAN ARVO TUHOUTUU Pankki

Lisätiedot

8. Vertailuperiaatteita ja johdannaisia

8. Vertailuperiaatteita ja johdannaisia 8. Vertailuperiaatteita ja johdannaisia 1. Hyötyfunktio Nykyarvo ei mittaa riskiasennetta, joka vaikuttaa valintakäyttäytymiseen (minkä investointivaihtoehdon valitset?). Esim. Kumpi seuraavista vaihtoehdoista

Lisätiedot

Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla. Johannes Ankelo Equity Derivatives - Public Distribution

Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla. Johannes Ankelo Equity Derivatives - Public Distribution Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla Sisältö Commerzbank AG Markkinatakaajan rooli Vipuvaikutus Bull & Bear Mahdollisuudet ja riskit 1 Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki

Lisätiedot

Pörssijohdannaiset TUOTELEHTI

Pörssijohdannaiset TUOTELEHTI Pörssijohdannaiset TUOTELEHTI Kiitämme mielenkiinnostanne Pohjola Pankki Oyj:n tarjoamia pörssijohdannaisia kohtaan. Pyydämme Teitä tutustumaan tähän tuotelehteen, niin saatte tietoa Pohjola Pankki Oyj:stä,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 96 09.11.2015. 96 Asianro 7192/00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 96 09.11.2015. 96 Asianro 7192/00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 2 19.10.2015 96 Asianro 7192/00.02.01/2015 Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.10.2015 2 Talous-

Lisätiedot

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Kaupankäynti RBS minifutuureilla on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Haluamme tällä lyhyellä oppaalla lisätä ymmärrystä näihin

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on BRENT BLEND CRUDE OIL futuuri Päättymispäivänä automaattisesti

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

Obligaatiotermiinit ja obligaatioita koskevat futuurit ja optiot

Obligaatiotermiinit ja obligaatioita koskevat futuurit ja optiot Obligaatiotermiinit ja obligaatioita koskevat futuurit ja optiot Tämä esite sisältää tietoa obligaatiotermiineistä, obligaatioita koskevista futuureista ja optioista sekä niiden käytöstä. Mukana on myös

Lisätiedot

Eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskeminen ja sijoitusten hajauttaminen

Eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskeminen ja sijoitusten hajauttaminen VS Eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskeminen ja sijoitusten hajauttaminen VS-tiedonkeruussa kerätään vuosineljänneksittäin tietoa eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta.

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Indeksilaina. Pääomaturvattu sijoitusratkaisu

Indeksilaina. Pääomaturvattu sijoitusratkaisu Indeksilaina Pääomaturvattu sijoitusratkaisu 2 Pääomaturvattua sijoittamista indeksilainoilla Indeksilainalla on mahdollista tavoitella tuottoa pääomaa turvaavasti. Indeksilainasijoitus tarjoaakin kätevän

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä

Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä 17.4.2015 Antti Toivainen Nordea Markets Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä 1. Valuuttariski on riski joka syntyy siitä, että: yrityksellä on euroalueen

Lisätiedot

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla Sisältö Commerzbank AG Bull & Bear perusteet Sertikaatin komponentit Esimerkkejä Vertailua muihin tuotteisiin Suojamekanismi Mahdollisuudet ja riskit 1 Commerzbank

Lisätiedot

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk K00 1. Asunto-osakeyhtiö nosti asuntojen yhtiövastikkeita 8,5 %. Kuinka suureksi muodostui 64,5 neliömetrin suuruisen asunnon kuukauden yhtiövastike, kun neliömetriltä oli aiemmin maksettu 12,00 mk kuukaudessa?

Lisätiedot

OHJE VALUUTTAKURSSIRISKEILLE ASETETTAVISTA RAJOISTA

OHJE VALUUTTAKURSSIRISKEILLE ASETETTAVISTA RAJOISTA OHJE VALUUTTAKURSSIRISKEILLE ASETETTAVISTA RAJOISTA 1 (8) LOMAKE FX1: LUOTTOLAITOKSEN VALUUTTAKAUPAT (ILMAN ULKOMAISIA SIVUKONTTOREITA) Yleistä Lomakkeen täyttävät Suomen Pankin valuuttainterventioiden

Lisätiedot

Viennin rahoitusjärjestelyt /Team Finland - Valuuttasaatavien turvaaminen 14.4.2016

Viennin rahoitusjärjestelyt /Team Finland - Valuuttasaatavien turvaaminen 14.4.2016 Viennin rahoitusjärjestelyt /Team Finland - Valuuttasaatavien turvaaminen 14.4.2016 OP Markets Johdannais- ja valuuttamyynti Jukka Rajavaara 040 526 6342 Jukka.rajavaara@op.fi Markets Agenda 1. Asiakkaiden

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Kotitehtäviä on yhteensä kahdeksan ja ne ratkeavat tavallisilla taulukkolaskentaohjelmistoilla. Jokaisesta kotitehtävistä saa maksimissaan 5 pistettä: 4p/oikea

Lisätiedot

Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta

Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta Sivu 1/5 HEDGEHOG OY Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta 6.10.2014 Tässä on kuvailtu Hedgehog Oy:n käyttämän arvonlaskentajärjestelmän toimintaa sijoitusten merkinnän, tuottosidonnaisten palkkioiden,

Lisätiedot

Johdannaisten hyödyntäminen energiayhtiön liiketoiminnassa

Johdannaisten hyödyntäminen energiayhtiön liiketoiminnassa TIMO ROTHOVIUS JUSSI NIKKINEN JUKKA SIHVONEN ANTTI KLEMOLA Johdannaisten hyödyntäminen energiayhtiön liiketoiminnassa Loppuraportti VAASAN YLIOPISTON JULKAISUJA SELVITYKSIÄ JA RAPORTTEJA 193 Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla

Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla RBS MINI-FUTUURIT, WARRANTIT, OPEN END SERTIFIKAATIT Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla Mika Raukko, SIP Nordic Oy www.aktiiviporssikauppa.com Agenda Mini-futuurit Mikä on Mini-futuuri? Kohde-etuudet

Lisätiedot

Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla

Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Matias Juslin Equity Derivatives Public Distribution 21. marraskuuta 2013 Bull & Bear -sertifikaatit: Johdanto Pörssissä treidattu sertifikaatti, jolla

Lisätiedot

Hinnanerosopimukset (CFD)

Hinnanerosopimukset (CFD) Varoitus sijoittajille 28/02/2013 Hinnanerosopimukset (CFD) Keskeiset viestit Hinnanerosopimukset ovat monimutkaisia tuotteita eivätkä sovi kaikille sijoittajille. Älä sijoita rahaa, jota sinulla ei ole

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS OHJE 202.8 1(8) PL 159, 00101 HELSINKI Dnro 3/542/94 Antopäivä 14.1.1994

Nro RAHOITUSTARKASTUS OHJE 202.8 1(8) PL 159, 00101 HELSINKI Dnro 3/542/94 Antopäivä 14.1.1994 Nro RAHOITUSTARKASTUS OHJE 202.8 1(8) PL 159, 00101 HELSINKI Dnro 3/542/94 Antopäivä 14.1.1994 Optioyhteisöille Voimassaoloaika: 1.4.1994 lukien toistaiseksi Korvaa ohjeen 2.02 Dnro 862/8.2/89, 27.10.1989

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 9 Optiostrategioista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 9 Optiostrategioista Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 9 Otiostrategioista . Yksi osake ja yksi otio.. Ostettu osake ja asetettu osto-otio Oletukset: Eurooalainen otio toteutushinta maturiteetti ja diskonttausta

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestian täydellinen osavuosikatsaus julkaistaan 9.8.2005 hallituksen kokouksen jälkeen.

Lisätiedot

Optioiden hinnoittelu binomihilassa

Optioiden hinnoittelu binomihilassa Mat-2.3114 Investointiteoria Optioien hinnoittel binomihilassa 26.3.2015 Yksiperioiset optiot 1/3 Olkoon S kohe-eten arvo perioin alssa siten, että perioin päättyessä sen arvo on S toennäköisyyellä p tai

Lisätiedot

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen.

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. SHV-tutkinto Vakavaraisuus 25.9.28 klo 9-15 1(5) 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. (1p) 2. Henkivakuutusyhtiö Huolekas harjoittaa vapaaehtoista henkivakuutustoimintaa

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 2.11.2010 2.11.2010 Tero Oikarinen ja Johanna Örndahl Esimerkkejä suorista sijoituksista Osakkeet Korot Hyödykkeet

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 päivättyyn sekä 8.8.2012 ja 5.11.2012 täydennettyyn ohjelmaesitteeseen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA

YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA SUOMEN STRUKTUROITUJEN SIJOITUSTUOTTEIDEN YHDISTYS RY Jaana Immonen 7.2.2012 Hieman historiaa maailman ensimmäinen osakeindeksiobligaatio laskettiin liikkeeseen

Lisätiedot

WARRANTTIOHJELMA LISTALLEOTTOESITE LOPULLISET EHDOT

WARRANTTIOHJELMA LISTALLEOTTOESITE LOPULLISET EHDOT WARRANTTIOHJELMA LISTALLEOTTOESITE LOPULLISET EHDOT Lopulliset ehdot liittyen Suomessa liikkeeseen laskettaviin Turboihin, joiden kohde-etuutena on Fortum Oyj:n osake Erä A: 500.000 Long Turboa Viimeinen

Lisätiedot

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä.

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä. Tämä Tili-ja kulutusluotot -aineisto on tarkoitettu täydentämään Liiketalouden matematiikka 2 kirjan sisältöä. 1 Sisällysluettelo TILI- JA KULUTUSLUOTOT...3 Esim. 1... 4 Esim. 2... 6 Esim. 3... 7 Esim.

Lisätiedot

Minifutuurit - Vipua sijoitukseen

Minifutuurit - Vipua sijoitukseen Minifutuurit - Vipua sijoitukseen Minifutuurit ovat arvopaperisoituja sijoitusinstrumentteja, jossa sijoittaja pääsee käyttämään osakkeen liikkeen täysimääräisesti hyödykseen ilman, että sijoittaa koko

Lisätiedot

EDUCATED TRADING MINIFUTUURIT. Tämä esite on tarkoitettu markkinointiin

EDUCATED TRADING MINIFUTUURIT. Tämä esite on tarkoitettu markkinointiin BNP PARIBAS EDUCATED TRADING MINIFUTUURIT Tämä esite on tarkoitettu markkinointiin Minifutuurit ovat korkeariskisiä sijoituksia Suomen Strukturoitujen Sijoitustuotteiden yhdistys ry:n riskiluokituksen

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Black Scholes-malli ja volatiliteettihymy

Black Scholes-malli ja volatiliteettihymy Black Scholes-malli ja volatiliteettihymy Kansantaloustiede Pro gradu -tutkielma Taloustieteiden laitos Tampereen yliopisto 03.04.08 Antti Aho Ohjaaja: Jari Vainiomäki Tampereen yliopisto Taloustieteiden

Lisätiedot

Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II

Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan järjestäjä: Danske Bank A/S. Lainan

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd .* Mat-2.11 4 Investointiteoria Tentti 6.9.2005 Ki{oita jokaiseen koepapcriin selveisti: o Mat-2.114 Investointiteoria o opintoki{'an numero sekii sukunimi ja viralliset etunimet tekstaten o koulutusohjelma

Lisätiedot

JOHDANNAISSOPIMUKSET. MÄÄRÄYS Nro 106.1 Dnro 20/420/98 1 (12)

JOHDANNAISSOPIMUKSET. MÄÄRÄYS Nro 106.1 Dnro 20/420/98 1 (12) 1 (12) Määräyksen kuhunkin lukuun liittyvät ohjeelliset osat, jotka eivät ole samalla tavoin sitovia kuin varsinaiset määräysosat, on sisennetty ja kursivoitu. JOHDANNAISSOPIMUKSET 1 MÄÄRITELMÄT Johdannaissopimuksella

Lisätiedot

SISÄLTÖOHJE MAKSUTASEEN KUUKAUSIKYSELY ULKOMAISISTA RAHOITUSSAAMISISTA JA -VELOISTA (BOPM) Versio 1.1 Voimassa 1.1.2014 alkaen

SISÄLTÖOHJE MAKSUTASEEN KUUKAUSIKYSELY ULKOMAISISTA RAHOITUSSAAMISISTA JA -VELOISTA (BOPM) Versio 1.1 Voimassa 1.1.2014 alkaen SISÄLTÖOHJE MAKSUTASEEN KUUKAUSIKYSELY ULKOMAISISTA RAHOITUSSAAMISISTA JA -VELOISTA (BOPM) Versio 1.1 Voimassa alkaen 2 (31) Versio Päivämäärä Voimassaolo Muutokset 1.0 1.1. 1.1.2013 1.1.-31.12.2013 -

Lisätiedot

Valuuttamääräisen velan tai sen lyhennyksen yhteydessä syntyvä realisoitunut kurssiero kirjataan tilille 5110 Realisoituneet kurssierot veloista.

Valuuttamääräisen velan tai sen lyhennyksen yhteydessä syntyvä realisoitunut kurssiero kirjataan tilille 5110 Realisoituneet kurssierot veloista. 1.1 Kurssierot Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään kirjanpitoon pääsääntöisesti tapahtuman syntymispäivän mukaiseen kurssiin Suomen rahaksi muutettuna. Muuntoperusteena käytetään Euroopan keskuspankin

Lisätiedot

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Pohjola Pankki Oyj:n 28.5.2012 päivätyn ja julkaistun sekä 31.5.2012 ja 1.8.2012 täydennetyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Tietoa osakeoptioista

Tietoa osakeoptioista Tietoa osakeoptioista Tämä esite sisältää tietoa osakeoptioista ja niiden käytöstä. Mukana on myös esimerkkejä sijoitusstrategioista. Osakeoptioilla voi käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla, mutta

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Mini Futuuri & Mini Futuuri BEST. Tuotetietoa

Mini Futuuri & Mini Futuuri BEST. Tuotetietoa Mini Futuuri & Mini Futuuri BEST Tuotetietoa Sisältö I 3 Sisältö Mini Futuuri 04 Mistä vipuvaikutus muodostuu? Päivittäinen rahoituskustannus Stop loss -taso ja jäännösarvon laskeminen Esimerkki Mini

Lisätiedot

Sijoitusrahasto/kuukausiraportti

Sijoitusrahasto/kuukausiraportti W03 Sijoituksien perustiedot Osuus Riski- Arvo rahaston luku, arvosta, % % 05 10 15 Rivino Tno 03 5 Sijoitusrahaston arvo 12 6 Osuudenomistajien lukumäärä 14 8 SRL:n 69 ja 71 :ssä tarkoitetut arvopaperit

Lisätiedot

LKP-tili TaKP-tili Debet Kredit. 1. - ei kirjausta. 2. 1257 Puh.keskukset ja muut... 280521 224 706,35. 2. 2570 Ostovelat (T) 224 706,35

LKP-tili TaKP-tili Debet Kredit. 1. - ei kirjausta. 2. 1257 Puh.keskukset ja muut... 280521 224 706,35. 2. 2570 Ostovelat (T) 224 706,35 KÄSIKIRJA 2001-2.21 Kurssierot Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään kirjanpitoon pääsääntöisesti tapahtuman syntymispäivän mukaiseen kurssiin Suomen rahaksi muutettuna. Muuntoperusteena käytetään

Lisätiedot

Danske Bank DDBO 3017: Nokia Autocall 2018. Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS129002590

Danske Bank DDBO 3017: Nokia Autocall 2018. Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS129002590 Danske Bank DDBO 3017: Nokia Autocall 2018 Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS129002590 Nokia Autocall 2018 Nokian kurssi on laskenut muun markkinan mukana

Lisätiedot

Liikkeeseenlaskijaa ja lainaa koskevat tiedot ilmenevät Ohjelmaesitteestä, viitatuista asiakirjoista ja näistä lainakohtaisista ehdoista.

Liikkeeseenlaskijaa ja lainaa koskevat tiedot ilmenevät Ohjelmaesitteestä, viitatuista asiakirjoista ja näistä lainakohtaisista ehdoista. SUOMEN HYPOTEEKKIYHDISTYKSEN JOUKKOVELKAKIRJALAINA 1/2008 LAINAKOHTAISET EHDOT 1. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 17.11.2008 päivättyyn Ohjelmaesitteeseen sisältyvien Suomen

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Alla raaka-aineiden korrelaatio mm. osakkeisiin ja joukkolainoihin verrattuna (Q1/1962- Q3/2012). Sijoitustarkoituksessa käydään kauppaa useilla raaka-aineilla,

Lisätiedot

TIETOA RAHOITUSVÄLINEIDEN OMINAISUUKSISTA SEKÄ NIIHIN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ

TIETOA RAHOITUSVÄLINEIDEN OMINAISUUKSISTA SEKÄ NIIHIN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ 1 (6) TIETOA RAHOITUSVÄLINEIDEN OMINAISUUKSISTA SEKÄ NIIHIN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ 1. Johdanto Tähän asiakirjaan on koottu tietoa yleisimmistä rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä tyypillisimmistä riskeistä.

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

Muuttavat maatalousmarkkinat ja markkinariskien hallinta. Timo Jaakkola 7.12. 2010

Muuttavat maatalousmarkkinat ja markkinariskien hallinta. Timo Jaakkola 7.12. 2010 Muuttavat maatalousmarkkinat ja markkinariskien hallinta Timo Jaakkola 7.12. 2010 Maatalouspolitiikka Markkinat CAP uudistus: -Tuki irti tuotannosta -Kiintiöiden lopetus -Tukien kohdennus -Intervention

Lisätiedot

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KESKUSTELUALOITTEITA

SUOMEN PANKIN KESKUSTELUALOITTEITA SUOMEN PANKIN KESKUSTELUALOITTEITA 22/94 Eelis Hein Rahoitusmarkkinaosasto 14.12.1994 Johdannaismarkkinoiden toiminta ja riskit FINLANDS BANKS DISKUSSIONSUNDERLAG BANK OF FINLAND DISCUSSION PAPERS Suomen

Lisätiedot

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto EPL Hyödyke Erikoissijoitusrahasto Vuosikertomus 17.6.-31.12.2013 EPL Hyödyke 2013.12.31 Rahaston perustiedot Tuotto A1 Rahastotyyppi Raaka-ainerahasto 1 kuukausi 0.57% Toiminta alkanut 2009.06.01 3 kuukautta

Lisätiedot

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Hämeenlinna 16.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta pertti.riikonen@proagria.fi Entämiltänäyttääjuuri nyt? Mitäkylvää? Pitäisikötyhjentäävarastot?

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. DANSKE BANK RAHASTO-OBLIGAATIO 1400: Kehittyvä Korko III Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 29.11.2011 päivättyyn sekä 16.12.2011, 22.12.2011 ja 10.2.2012

Lisätiedot

Viljatilan rahoitus-ja markkinariskit

Viljatilan rahoitus-ja markkinariskit Viljatilan rahoitus-ja markkinariskit Nordean toimintamalli maatila-asiakkaiden palvelussa Maatalousyrittäjiä palvellaan yritysasiakkaina Nordean yrityskonttoreissa Yritystoiminnalle yrityspalvelut Yksityistalouteen

Lisätiedot