TYÖVÄEN ARKISTO SOS.-DEM PUOLUE PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJAT RULLA 38 KUVANNUT MONIKK O

Transkriptio

1 TYÖVÄEN ARKSTO SOS.-DEM PUOLUE PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJAT 1943 RULLA 38 KUVANNUT MONKK O OY 1981

2 HF SSÄPOLTTNEN ASEMAMME Puolueshteer Aleks Aaltosen Sos,-dem. Puolueneuvoston kokouksessa 14/2-43 eqttämä alustus Taloudellseen elämäänme on sota lyönyt oman lemansa. Sota vakuttaa nykysn ratkasevalla tavalla taloudellsen elämämme kehtykseen. Vakuttavmpa ja merkttävmpä tekjötä ovat tällön olleet, nn mellä kun mussakn sotaa käyvssä massa, etenkn työvoman puute, raaka-aneden puute ja elntarvkkeden nukkuus; Vodaan sanoa, että vmesmpnä akona on varsnkn juur työvoman puute jatkuvast ollut sellanen avankysymys, jonka ratkasemattomuus on synnyttänyt ja edelleen synnyttää ja ylläptää mona hyvnkn kpetä taloudellsa probleemoja. Senjohdosta, että paras mestyövoma - ja huomattava määrä myös nasa - joutuu olemaan asepalveluksessa takka anakn melko välttömäst sodan aheuttamssa tuottamattomssa tössä, kärstään kotrntaman er alolla nn suurta työvoman puutetta, että jonknlasen avun löytämseks shen on tämän vuoden ' tammkuusta lähten erässä osssa maata ollut pakko ryhtyä käyttämään taloudellsen valtalan suoma okeuksa erkosten aaevelvollsuuskut- V suntohn verrattaven työvomakutsunto jen jär jestänjseks. Suurmmaks osaks juur työvoman puutteesta johtuu se vakea tlanne, mkä melken ympär maan valltsee polttdanekysymyksessä. Halkoja e saada hakatuks tarvttava määrä, mnkä vuoks varsnkn asutuskeskuksssa on esm. asunhuoneden lämpötlaa ollut alennettava tosnaan avan pelottavankn alas. Mutta e van asutuskeskuksssa, vaan monssa maalaskunnssakn on polttopuden saant ollut nn vakeata, että pakka pakon on esm. kansakouluja ollut senvaoks suljettava. Polttoanekysymys e kutenkaan ollut syynä shen, että työvomakutsuntoja ruvettn järjestämään. Ne aheutt sttenkn puunjalostusteollsuutemme raaka-aneen saannn välttämättömyys. Alko nmttän jo näyttää sltä, että nn hyvn sahat kun paperja selluloosatehtaamme jäsvät tulevaks kesäkaudeks lman raakaaneta, jollon nden ols pakko pysähdyttää tomntansa. J Joku vo huomauttaa, että ehän nden suurten frmojen rkastumsen tällasna akona tarvtse nn välttämättä jatkua, vaan kärskööt nyt nekn sodasta, kun kerran kalkka mutakn suurest rastetaan. Tällanen huomautus on snänsä ehkä okeutettukn. Mutta ottaen huomoon sen suuren kansantaloudellsen merktyksen, joka puunjalostusteollsuuden tuottella on koko maalle, täytyy sanoa, että tämän teollsuuden kokonaan tomettomaks joutumnen pahentas jo ennestäänkn synkkää taloudellsta tlannettamme snä määrn, että stä e halltus ole katsonut vovansa ottaa rsklleen. On näet mustettava, -että melkenpä kakk ne avan välttämättömmmät elntarvkkeet, vlja, vo, soker jne., sekä muut han kpempä tarpetamme tyyayt : f h

3 2. 1 tävät tavarat nnkun petrool, bensn, lannotusaneet, semenet jne. medän on maksettava tavarassa. Ja juur muuta ulkomalla kpeäst haluttavaa tavaraa kun puuta ja puujalosteta me emme valtettavast pysty akaansaamaan. Vodaksemme maksaa edes osan stä tarvkemäärästä, mkä medän kutenkn on koetettava ulkomalta maahan saada, medän on ponnstettava kakk vomamme pystyäksemme tuottamaan nätä tuotteta nn paljon, että nstä rttää maastavetäväkskn. Ellenme shen pysty, merktsee se stä, että medän on pakko tulla tomeen veläkn nukemmlla elntarpella ja mulla tarvkkella, kun mtä tähän saakka olerane kuluttaneet Tosaalta tuontmme maksamnen OK t:'.:^r:eätä sen vuoks, ettemme Joutus lan suureen taloudellseen rppuvasuuteen tuontmasta. kutsuntohn, on tonen asa. Olko sttenkään välttämätöntä turvautua Ehkäpä tosenlasllakn tomenptellä ols päästy samaan tulokseen työvokäkysymyksessä. Olen vpynyt työvoraakysymyksewsä näh kauan, koska tedän, että se varsn läheltä koskee vallankn eräden maalaskunten työväestöäkn sekä ertoten penvljeljötä. Jotka ovat kutbunnossd saaleet määräyksen mottautua metsätöhn, mnkä vuoks jonkn verran tyytymättömyyt«täkn on esntynyt.»f t' J" w l -V, t Työvoman puute samon kun raaka-aneden nukkuus on ollut syynä myöskn eräsn muhn taloudellsella alalla tomeenpantuhn merkttävn säännöstelyhn. Manttakoon van esm. valtoneuvoston päätös marraskuun 19 p:ltä 1942, jolla päätöksellä kansanhuoltomnsterölle annettn valta väestön tomeentulolle välttämättömen tarvkkeden tuotannon turvaamseks ja nden tuotantokustannusten rajottamseks sekä maalle tarpeellsen vennn edstämseks määrätä, mnkälasten tuotteden valmstukseen ja mnkälasn rajotuksn tällasten tarvkkeden tuotannossa tarvttava raaka-, tarve- ja polttoaneta sekä käj-ttövoma saadaan käyttää. Tällä päätöksellä annettn kansanhuoltomnsterölle okeus esm. keltää erätä teollsuuslatoksa jatkamasta bomntaansa sekä okeus jakaa käytettävssä olevat raakaaneet van Eäärätylle teollsuus latokslle. Samon ssälty tähän päätökseen valtuus keltää ernästen uusen yrtysten perustamnen ja vanhojen tomnnan laajentamnen. - Teollsuuspren samon kun ykstysvrrttäjän taholta on tätä päätöstä ankarast arvosteltu ja sanottu kansanhubltomnterön täten saaneen dktatoorset valtuudet määrätä kakesta yrtteläsyydestä. Työväestön kästyksenä votaneen sanoa, että sllon kun säännöstelytäloutta yleensä pyrtään toteuttamaan, on kakken shen alstuttava kokonasuuden edun sanelemen rajojen puttessa. Että kakk prt evät nässäkään' olossa kutenkaan halua alstua valtovallan holhoukseen,, stä saatn todstus, kun eduskunta e taloudellseen valtalakn ssällyttänyt okeuksa puuttua luettolatosten tomnnan säännöstelyyn,, vaan post halltuksen estyktätä tarkottavan kohdan. Pankkmes prt lmesest pelkäsvk^.. että jc3 halltukselle myönnettäsn sanotunlaset valtmdst, G03P..st ;et mnstert - Tannern johdolla tetenkn - r.v-mv-lvrt toteuctcml-vcj vanhae ohjelmaansa pankken sosalsomsesta.

4 l f? r U ' Mst&än sosaleomsesta e mnun kästtääksen ka kutenkaan halltuksen taholla ole ollut kysymys, vaan tarkotus lenee ollut - tätäkn tetä tukea stä poltkkaa» jota halltus vme kesäkuusta lähten on näyttänyt akalsemjbaa johdonmukasenth noudattaneen. KUn shen ast tse halltukserkaan tälouspolttssaa tomenptessk e oken saattanut havata mtään rttävää mää^ätetosuutta, ta* pahtu nmttän tässä suhteessa kesällä muutos* Kesäkuussa Julkastu halltuksen fnanssohjelma Ja shen lttyvä Julstus olvat ' käänkun käännekohtna entstä tehokkaamman nflatonvastasen tastelun alottamsessa Ja valton talouden tasapanoon saattamsessa. Vakka eduskunta eräässä kohdassa haraskn sangen stkeäst vastaan - tarkotan ns. bruttoverotusta - tul halltuksen fnanssohjelma kutenkn suurn prten lopulta hyväksytyks. Se tes useden uusen verojen säätämstä Ja eräden vanhojen korottamsta, jota tetä valton tulojen laskettn lsääntyvän lähes parlla mljaardlla markalla. Kun tähän tehostettuun verotukseen samalla ltty tehostettu lanaustomnta Ja shen lokakuussa ltettn velä kovennettu hnta-, palkka- Ja vuokrasäännöstely, Jota kakka ylesest 'ol vaadttu, ol stä seurauksena, että valtovaranmnster jo syksyllä saatto melhyvn todeta käänkun päästy tlanteen herraks. Valton tulot ja menot ol saatu Jossan suhteessa hallt-«, tavaan tasapanoon, vakka suuret sotamenotkn otettn huomoon, ja setelmäärän lsääntymselle ol myöskn saatu Jarru. Kakk tämä merkts eräänlasta käännettä nflatonvastasessa tastelussa. Ol nmttän vhdon myöskn hntakysymyksessä päästy nn ptkälle, että esm. maataloustuotteden hnnat ol naulattu knn ana kuluvan satovuoden loppuun. Tämä merkts stä, että elnkustannusndeks e enää meln määrn nouss, vaan se kyettäsn pysyttämään melko tarkon ennakolta laskettavssa rajossa. Ja kun palkat sdottn elnkustannusndeksn, päästn myöskn tällä lnjalla jonknlaseen tasapanoon - päämäärä, johon varsnkn työväestön taholta hyrrn monssa tlasuuksssa ol katsottu välttämättömäks pyrkä. Elnkustannusdeks nous vuoden vmesellä neljänneksellä van 2 psteellä sensjaan, että keskmääränen nousu vuoden 1939 elokuusta vme vuoden syyskuuhun ol 7 pstettä neljänneksessä. 'S Kun nflatou tulo ana merktsee stä, että sodan rastukset joutuvat van määrättyjen, verraten harvojen pren kannettavaks - huomattava osa nstä suhteellsen varattomaan säästäjäluokkaan kuuluva - on rahan arvon alenemsen herraks pääsemstä tervehdttävä ennen muuta nden kannalta. Jotka vaatvat sosaalsen okeudenmukasuuden toteuttamsta yhteskunnassa. Nähn kuuluvat ennen muuta työväestö ja maan vähäväkset prt yleensä. Hedän ylesten tavottettensa mukasta on, että varsnkn ne raskaat rastukset, jotka so-, ta mukanaan tuo, mahdollsmman okeudenmukasest Ja tasapuolsest jaetaar kakken kannettavaks ja että tämä tapahtuu snä suhteessa kun kuj.lakn on kantokykyä.

5 Nän evät kutenkaan ajattele kakk prt tässä maassa. Sen- Kn jälkeen, kun ylenen tasapano hnnossa ja palkossa edellä kerrotulla tavalla saatn akaan, on mllon yhden, mllon tosen taloudellsen eturyhmän taholta tuotu julksuuteen valtuksa stä, mtenkä sllä ja sllä tuotannon alalla ols nopeast tuottetten hntoja korotettava. Themmn nätä vaatmuksa tehdään maataloustuottajan taholla, Jotka kutenkn vähää ennen kovennetun hntasäännöstelyn vomaantuloa savat tuottelleen tuntuvat korotukset. Näyttääkn sltä, että nämä samon kun eräät muutkn taloudellset lehmät tässä maassa varsn vähän välttävät ntä, mten onnstutaan sellasessa valtakunnallsessa kysymyksessä kun" tastelussa nflatota. vastaan, kunhan van hedän omat ryhmäntressnsä tulevat rttäväst valvotuks. Työväestön ja kuluttajaväestön yleensäkn on kutenkn melestän syytä rajottaa tällasa pyrkmyksä. l» ' / t 1 ' Taloudellssta asosta puhuttaessa on syytä mustuttaa samasta asasta, mstä puhu tasavallan presdentt tämän vuoden valtopäven avajasssa. Valton menot yhdessä sen kanssa, mtä kansa tse käyttää tarpesnsa, ylttävät sodan johdosta huomattavast ns. kansantulon, so. kakken tulojen yhteenlasketun määrän koko maassa. Tällanen yltys merktsee stä, että kun tulot evät rtä, on turvaudutta va akasemmn kerättyhn pääomn. Ntä on sodan akana jatkuvast kulutettava. Se merktsee köyhtymstä. Ylenen varallsuutemme sodan jälkeen on pakostakn paljon penemp kun mtä se ol ennen sotaa. Parhaassakn tapauksessa kuluu lmesest vuoskymmenen, ehkä enemmänkn, ennenkun sodan jälkeen saavutanne saman tason, mkä mellä sodan alkaessa ol. Tämä on syytä palauttaa mustn nmenomaan stä syystä, että medän maassamme on taloudellsa etuprejä, jotka evät veläkään nä.)rtä jaksavan', stä tajuta. On prejä, jotka ana vetoavat shen nuonoo kannattavasuuteen, mkä nänä vuosna on monlla alolla lmestä, ja vastustavat stä syystä sodan rastusten sälyttämstä hedän kannettavakseen. Tämä on selväst tullut lm ennen muuta verotuskysymysten yhteydessä. Veroasathan ovat olleet kakken keskesmpä ylesessä taloudellsessa keskustelussa vme akona. Tämä keskustelu ja ne rdat, jota verotuskysymyksstä on käyty, puhuvat rttävän selvää keltä stä, että taloudellnen luokkatastelu e sunkaan ole hävnnyt yhteskunnastamme, nn paljon kaunsta kun sodan synnyttämästä yksmelsyydestä ehkä saatetaankn puhua. Sllon kun tulee kysymykseen taloudellsten etujen uhraamnen tälle yksmelsyydelle, sllon kakkoaa kyllä yksmelsyys jokseenkn kauas ja valtaan pääsevät vanhat tsekkäät etupyyteet. Kukaan e haluas tse maksaa ta uhrata mtään, vaan tahtos srtää kaken tosten kannetta vaks. t * Mtä erkosest sosaldemokraattsen puolueen suhtautumseen U\he.n luokka- ja etutasteluun tulee, nn medän mott jo ta mmehan e sunkaan ole puuttunut. Verraten ylesähän ovat olleet vättr.yr,^ että halltus sosaldemokraattsten mnsteren johdolla suunne,o-son en verojen panolla johtaa maan talouselämän shen, mhn so3.^rlj.:'=:nokraatt puolueohjelmansa mukasest ana ovat pyrkneet - soseldonseen. * M J (

6 5 Nällä mottella on kyllä ollut se muodollnen okeutus, että nmenomaan juur usessa soda* rastusten jakamskysymyksssä sosaldemokraatt ovat melken yksn eduskunnassa olleet halltuksen estysten lnjalla, kakken porvarllsten puoluetten suhtautuessa halltuksen»^petettyhn sosalsomsestyksn'' - kuten on sanottu - hyvn pdättyväsest takka suorastaan keltesest. Sodan rastusten jakamsesta ja verotuksesta puhuttaessa vovat sosaldemokraatt melestän kutenkn sanosnko puhtaalla omallatunnolla puolustaa ajamaansa kantaa. Se vastaa stä sosaalsen o:k9udenmukasuuden vaatmusta, joka tänä akana ulottuu yl kakken yhteskuntakerrr^sten. Ja se soveltuu hyvn yhteen tasavallan presdentn edellä mantussa puheessaan esttämen ajatustdn kanssa, kun hän lausu: "Sodan olossa, koko kansan köyhtyessä, e verotuksessakaan voda noudattaa vakavarasa rauhanajan peraatteta. Kansakunnan elämän pelastamseks ja voton saavuttamseks sodassa täytyy jokasen mahdollsuuksensa mukaan alstua suurnkn uhrauksn. Korkedenkn verojen maksamnen on van levä vastke slle asevelvollsuudelle, jota toset suorttavat sotarntamlla". Taloudellssta kysymyksstä puheenollen on velä lyhyest kosketeltava para kysymystä, jotka erkosest koskevat ja knnostavat työläsä, nmttän palkkakysymystä ja elntarvkekysymystä. Hntojen yhä kohotessa ja rahan arvon laskessa lankeaa luonnostaan, että palkkojen korottamskysymys on ana päväjärjestyksessä. SAKn ja sen alasten lttojen johtoelmet ovat tästä syystä olleet jatkuvast tomessa saadakseen työlästen palkat kohoamaan. Ammatllsten järjestöjen vakavsta ponnstelusta huolmatta on monen työläsryhmen reaalpalkka sodan kestäessä alentunut, ehkä e kutenkaan snä määrn kun on tapahtunut erässä mussa sotaakäyvssä massa. Työväenjärjestöjen ja valtovallan yhtesllä ponnstukslla on palkkakysynyksesnä saatu^ akaan sellanen vakautumnen, ette mkään romahdukselnen ^alkrojen alenemnen näytä mahdollselta vakkapa hntataso jatkuv3:^3t koh.-.aokln. Palkkojen kehtystä säännöstelevä palkkpneuvosto^ oka erätten työnantajapren ja maataloustuottajan vastuksesta huclnac^^a svy.^kesästä vme vuonna fer.loudelllsen valtalan uusmsen jälkeen tctntaan, e lene mkään hmetä tekevä latos, mutta on stä Dykylses^ä tlanteessa työläslle varmaankn enenmän hyötyä kun var..nkoa«? J / nk M r M Huomattavana edstysaskeleena palkkojen järjestelyssä vodaan ptää valtoneuvoston päätöstä vme lokakuun 1 pävältä, mssä palkat sdotaan ndeksn ja määrätään, että ana kun ndeks kohoaa 10 pstettä, on palkkoja tarkstettava ja kussakn tarkstuksessa on suortettava jokasesta 10 ndekspsteen noususta 4 ^n palkankorotus kullonkn valltsevn tuntpalkkohn ja nhn verrattavn akapalkkohn.?ä:r'ln valtoneuvoston päätöksen jälkeen suortetussa tarkstuksessa työlö'bt.on palleat yleensä kohosvat R ^rlla. Vuos stten juur nähn akohn ol elntarvketlanko hjaf huono, lähnnä stä syystä, että omaa vljaa e olzra r-.^ö-.:-!.. teden taka e vljaa votu kuljettaa Saksasta. Muutamssa t e;j..ls;u3.-

7 B3BBRM 6. m 1 keskuksssa e saatu kakkne, pävnä edes nukkaa lepäannosta. Huolestuneena sanottn, että jos sota velä jatkuu vuoden, nn kunka kurja elntarvketlanne nahtaakaan olla jo ens talvena. hmeeksemme olemme kutenkn huomanneet, että tlanne tänä talvena on ollut paljon helpomp. Nn lepä- kun rasva-annoksakn votn vme syksynä jo korottaa ja mkäl kansanhuoltomnster» vakuuttaa, e ntä nyt anakaan lähkuukausna tarvtse penentää. Sato'^tosn e tullut nn hyvä kun kesällä odotettn, mutta kutenkn paremp kun edellsenä vuonna. Ratkaseva on kutenkn ollut, että Saksasta on saatu lepävljaa nnkn huomattava määrä kun yl tonna ja sen lavauskn on tähän mennessä votu suorttaa verrattan tyydyttäväst. Nän levän saant ens satoon saakka lenee turvattu*. Kaavatlanne e ole hyr^ä, mutta olosuhtesn katsoen kutenkn tyydyttävä. Kotmanen kudkautnen tuotanto tosn vastaa.van puolta kuuksuskulutuksesta, mutta kun varastossa on vota yl 7 mlj. kloa, vodaan vajaus tällä pettää non puolen vuoden ajan. Toveta on, että vota edelleen vodaan ostaa ulkomalta. Soker on sellanen tavara» jota kansanhuollon varastossa on vähän ja vakka äskettän saatnkn Saksasta ostaa joku määrä, tulee sokern saant kevät- ja kesäkuukausna ehkä nykystäkn vakeammaks. Vaken kutenkn on tlanne vaatteden ja ertoten jalknetten suhteen. Varastot penenevät pävä pävältä ja mahdollsuudet tuottaa ulkomalta ovat pern nukat. Vaatetus- ja jalknealalla medän on srryttävä entstä enerrmän korvke tuot antoon ja jokanen tetää, ette paper ja puukenkä. ole mkään hannejalkne varsnkaan sellasessa lum- ja vessohjossa kun tänä talvena on ollut. Mutta votettava se on sekn tlanne. Edellä selostamen! taloudellsten kysymysten yhteyteen joko välttömäst ta välllsest kytkeytyvät usenmat tärkeranstä ssäpolttssta pävänkysymyksstä. On kutenkn erätä puhtaast polttsakn kysymyksä, jolla on ollut ja on tänäkn pävänä huomattava merktys ja jota on syytä tässäkn yhteydessä jöyest kosketella. Snä.päätöslauselmassa, jonka Puoluetomkunta vme vuoden alkupuolella valmsta ja jonka Puolueneuvosto vmesessä kokouksessaan kesäkuun 28. pnä hyväksy, kästellään nätä polttsa kysymyksä. Tämä päätöslauselma saatettn tasavallan presdentn Ja halltuksen jäsenten tetoon Ja hedän kauttaan se myös saatettn ylpäällkönkn tetoon. On kutenkn todettava, että van osa nstä tovomukssta, jpta puolueemme Johto tuossa asakrjassa Ja sen jälkeen valtoneuvostolle osotetussa krjelmässä. Jonka vme neuvoston kokouksen valtsema lähetystö päämnsterlle Jätt, on esttänyt un käytännössä huomotu. sedlaset kun selvemp määrtelmä sotamme päämäärstä, erärlr^n 1'arjottama suur-suom-propaganda, kansanvaltasen valtonmctcv.-:. p-:-.jäämnen halventamnen ja ykspuolnen sensuur-.-ja to.^ dolöuf.tomnta ovat ntä ssäpolttsa kysymyksä, jotka, vakca n- Jl^ 1. äu r V f h T^ h '

8 7. hn onkn knntetty huomota, evät ole saaneet edellyttämäämme tyydyttävää ratkasua, vaan ovat edelleenkn päväjärjestyksessä. Sellanen kysymys, kun selvä Ja tukka määrtelmä sotamme päämäärstä e ole yksnomaan ulkopolttnen, vaan on se myöskn ensarvosen tärkeä ssäpolttnen kysymys. Se askarruttaa mlte jokasen kansalasen meltä ja enemmän ta vähemmän selväst tajutaan, että sllä kysymyksellä saattaa olla kauaskantonen merktys. Se on kysymys, jonka ympärllä helpost ntohmot kuohahtavat ja jos stä hodetaan huonost, saattaa se muodostua hajotus-:ja rtakysymykseks, jollasen rtpäästämseen mellä nykysessä vakavassa tlanteessa e ols varaa. Tasavallan presdnstt ja päämnster ovat kyllä puhessaan selttäneet, että puolustus s o da lamöe e ole muta tarkotusperä, kun maamme rajojen puolustamnen ja tsenäsyytemme turvaamnen, mutta kun samanaka. sest eräät prt ja hedän äänenkannattajansa kovaäänsest puhuvat tä-karjalan lttämsestä Suomeen ja Suur-Suomen luomsesta, on se omaan antamaan e van ulkomalla mutta myöskn täällä kotmäessä kansalaslle sellasen kästyksen, että asa on epäselvä. Tedetään, että maassa on sensuur, joka ersssä tapauksssa on lankn tarkka ja ankara, mutta hmetellään, mks se on vomaton sellasn henklöhn ja julkasuhn nähden, jotka selttävät maamme tarkotusperä tosn kun vastuunalaset halltusmehet. Tällanen asantla e vo jatkua, vaan on sotamme päämäärstä saatava selvä määrtelmä ja yhtenänen lnja. Tosarvonen e myöskään ole kysymys maamme kansanvaltasen valtojärjestyksen suojelemsesta ja kunnottamsesta. Puolueemme ja yleensä työväestön taholta onkn jatkuvast knntetty huomota shen, että eräden julstajen ja uuden näkemyksen edustajan annetaan edelleön stä parjata ja kavaa maata sen alta. Vakka tuo pärjääjen ryhmä onkn verrattan pen ja sjnä melessä ss melko merktyksetön, tekee tällanen menettely kutenkn hyvn kusallsen vakutuksen nmenomaan juur tällä hetkellä, jollon tuhannet parhammsta pojstamme saavat uhrata henkensä puolustaessaan tätä maata ja sen kansanvaltasta valtojärjestystä bolshevststa dktatuura vastaan, joka uhkaa sen hävttää. Tässä nnkun edellsessäkn kysymyksessä on asanomasten vranomasten ja nmenomaan sensuurn taholla ollut havattavssa johdonmukasuuden ja rttävän valppauden puutetta, Näden huonost hodettujen ja järjestämättä jääneden kysymysten ohella on maan asoden menestyksellstä hotamsta vakeuttanut velä sekn sekka, ette halltus ana tärkessäkään kysymyksssä ole..vonut esntyä yhtenäsenä ja lujana kuten elettävänä oleva vakea ajankohta ols edellyttänyt. Nykynen kokoomushalltus muodostettn Moskovan pakkorauhan synnyttämen vaketten kysymysten selvttämsen merkessä. Sen selvtettävänä ol ensnnäkn srtoväen sjottams-, huoltams- ja korvauskysy^r^.t', kansanhuollon ja maan talouselämän järjestämnen sekä valtakunnan ucs-lf.n rajojen turvaamnen ja penentyneen sänmaan puolustamnen seka ;.rc>'sä että ulkosa vhollsa vastaan. On todettava, että hal M m J^ 1, '»f f. : m

9 n 8 lltus sllos t äärmnäset vakeat ajat huomoonottaen työskentel menestyksellsest Mutta mtä ptemmälle aka on kulunut, stä enemmän on alkfenut lmetä säröjä ja hajanasuutta halltuksen tomnnassa Ja kokoonpanossa» Suurmpana hek^outena on keltämättä ollut se, ette ole onnstuttu laatmaan yhtenästä ohjelmaa, joka yhdstäs ja stos kakka tällasen laajalle pohjalle nojautuvan halltuksen jäsenä, vaan usemmat mnsterestä hotelevat asota oman kästyksensä ta puolueensa ntressen mukasest. Stä on aheutunut, että esm. tärkeden ulkopolttsten kysymysten ratkaäu on jäänyt joko yksnomaan ulkomnstern ta van muutamen halltuksen jäsenten tehtäväks ja maamme ulkopoltkan hoto onkn vme akona joutunut sekä kotmaassa että ulkomalla verrattan terävän arvostelun alaseks (kuten täällä jo ulkopolttsessa katsauksessa osotettn) Myöskn erätten ssäpolttsten asan hodossa kuten esm. polttsten pakolasten karkottamsasassa on sattunut tapauksa, jotka ovat aheuttaneet krpeätä ja samalla okeutettua arvostelua. Tässäkn asanomanen mnster muta halltuksen jäsenä kuulematta, yrtt hotaa pelkkänä pols tomenpteenä sellasta polttsta kysymystä, joka normaalsna»: kn akona on hyvn arkaluontonen puhumattakaan nykysestä tlantees ta. Halltuksen tomnnan hajandsuus ja ohjelmattomuus on aheuttanut senkn, ette se ole edes eduskuntaan nähden-vonut esntyä yhtenäsenä. Onpa sattunut sellastakn, että halltuksen yksmelsest tekemän estyksen takaa eräät mnstert eduskunnassa ovat vetäytyneet pos. Mnsterellä e ole ollut rttävää vakutusvaltaa puoluessacn,.jotka syystä ta tosesta evät ole hyväksyneet halltuksen välttämättömks katsoma tomenptetä. Sellanen menettely, mkä sattu eduskunnassa esm. varallsuusverolan,' luotonannon säännöstelyn ja taloudellsen valtalan kästtelyn yhteydessä, josta jo akasemmn olen mannnut, on osottanut ensnäkn kunka hajanasest ja vomattomast halltus näden estystensä takana on sesonut ja toseks, kunka e des vastuuttomast eräät ryhmät eduskuhassa suhtautuvat yksstään maamme menestyksellsen puolustamsen kannalta ensarvosen tärkesn kysymyksn. Jo useamnan kerran on jouduttu tlanteeseen, jollan sosaldemokraattnen eduskuntaryhmä- ja sosaldemokraattset mnstert ovat anoat, jotka ovat pysyneet halltuksen estyksen takana, vakkevat nämä estykset sunkaa ana ole olleet yksnomaan melusa puolueemme jäsen- ja kannattajajoukolle. l. Ml % S f t m ' 1 -?, m m< j 1 / : f.1! J^..-Ä Tällanen asantla on puolueemme jäsenten ja kannattajajn keskuudessa herättänyt okeutettua huolestumsta ja yhä useammn ja yhä terävämmässä äänlajssa kysytään, ptääkö sosaldemokraattsen puolueen edustajakn halltuksessa ja eduskunnassa yksnään ottaa vastuulleen kakk sodan aheuttamat kakka kansalasa suurest rasttavat ja kaklle epämelusat, mutta kertämättömät päätökset ja teot samanakasest kun eräden porvarllsten ryhmen edustajat ajavat van oma ryhmäetujaan sekä estävät ja jarruttavat halltuksen vältflmättömks katsomen laken hyväksymstä ja vomaantuloa. On 1

10 j ^ 1,» t V^v. ^ ' f V ^ '. * V h V n 11 1 lmestä, että tällanen käytäntö e vo Jatcua ptemnälle. Sosaldemokraatten on joko vetäydyttävä pos halltuksesta ta halltuksen kokoonpano on saatava sellaseks, että se vo toma yhtenäsempänä* Mtä halltuksesta kokonaan posvetäyymseen tulee, nn shen puolueellamme nykytlanteessa kutenkaan tuskn on Varaa, nn houkuttelevalta kun sellanen nykysessä ^^akeassa tlanteessa saattas tuntuakn. Halltuksessa puolueemtoe kutenkn vo vakuttaa asan kulkuun. Joka tapauksessa on akaansaatava paremp yhtestomnta kun tähän ast ja stä varten ols laadttava yhtenänen, knteä maamme Ja kansanme elnkysymykset ja tärkemmät pävänkysymykset käättävä halltusohjelma, jonka pohjalla halltus muodostettasn ja joka ols kakka shen osallstuva puolueta ja halltuksen jäsenä velvottava ja nn ollen turvas myös halltuksen jäsenten keskesen mahdollsmman hyvän yhtestyön. Puolueemme edustus on halltuksessa myös ollut vme akona lan vähälukunen. Kuudestatosta halltuksen jäsenestä on van 4 sosaldemokraatta. Tästä on lmennyt tyytymättömyyttä puolueemme keskuudessa. On katsottu, että laajalle pohjalle nojautuvassa kokoomushalltuksessakn puolueellamme ptäs olla anakn 5-6 edustajaa. Tasavallan presdentn vaaln jälkeen tapahtnsflahalltuksen vahdoksessa olskn pyrttävä shen,' että puolueenme edustus snä saatasn nykystä paremmn puolueemme vomasuhteta vastaavaks. Samalla on medän pyrttävä akaansaamaan muutoksa myös erällä tärkellä nyt porvarllsten hallussa olevlla mnstertuolella. Enssjasest on huomon tällön kntynyt uko- ja ssämnstern salkkujen nykysn hotajn. Lopuks tahtosn velä saada sanotuks, että kästyksen mukaan medän on monsta epämukavuukssta huolmatta pyrttävä sälyttämään kansamme rntama kakssa tärkessä valtakuntamme peruskysymyksssä yhtenäsenä. Erttän tärkeätä on, että puolueemme omassa keskuudessa valltsee mahdollsmman suur yksmelsyys. Nän me vomme parhaten hotaa nn hyvn maamme kun puolueemmekn ja sen edustamen työläsjoukkojen etuja. Ja yhdessä pysyen on mahdollsten tyhmyyksen tekokn helpomp kestää. l '

11 Päätöslauselmaehdotus Puolueneuvoston kokoukselle Kuultuaan selostukset maamme ulkopolttsesta ja ssäpolttsesta asemasta Sosaldemokraattnen Puolueneuvosto, akasemmn esttämänsä kannan mukasest selttää, että Suomen nykynen sota talvsodan jatkona on puolustustastelua, johon kansamme vaston tahtoaan on ollut pakotettu ryhtymään. Sen tarkotuksena on yksnomaan maamme vapauden ja tsenäsyyden turvaamneh. Se on sten erllnen sota, joten me emme ole osallsa suurvaltan välsessä kamppalussa emmekä tastele kummankaan suurvaltaryhmän tavotteden puolesta. Se sekka, että Suom Saksan rnnalla tastelee samaa vhollsta, Neuvostolttoa, vastaan, e muuta tätä tosasaa. Stä johtuu myös, että Suom on vapaa päättämään sodasta rtautumsestaan, mllon shen sopva hetk lmaantuu ja sen vapaus ja tsenäsyys on turvattu. Puolueneuvosto lausuu valttelunsa sen johdosta, että erällä taholla maassamme e ole johdonmukasest omaksuttu tätä kästystä, vaan on haluttu selttää pyrkmyksämme maallemme vahngollsella tavalla. Puolueneuvosto odottaa, että halltus tähänaststa valppaammn seuraa nätä maallemme vahngollsa lmötä ja ryhtyy tomenptesn ehkästäkseen nden jatkumsen. Maamme ulkopoltkan vastaseen hotoon nähden Puolueneuvosto ptää tärkeänä, ette maamme tsenäsyyttä vaarantavn polttsn stoumuksn mennä ja että myös taloudellnen rppumattomuutemme sälytetään. Ulkopoltkkamme päämääränä tulee ola hyven välen ylläptämnen ja nden edelleen kehttämnen kakken nden maden kanssa, M john maamme on ystävällsssä suhtessa. Ylmelstä ja loukkaavaa suhtautumsta muhnkn kansohn on vältettävä. Erkosest korostaa Puolueneuvosto suhteden lähentämsen tärkeyttä Skandnavan mahn, läh<mä Haapumadlaume Ruo^gn^ samon kun Amerkan Yhdysvaltohn, huomauttaen, ottä on pyrttävä postamaan ne esteet, jotka ovat omaan

12 - yfflld vakeuttamaan näden suhteden kehttymstä. tsestään selvää on, että suhtettemme Saksaan tulee olla ystävällset- ja korrektt. Ptäen välttämättömänä yksmelsyyden sälymsen kansamme keskuudessa kakssa maamme olemassaolon turvaamsta koskevssa suurssa peruskysymyksssä ja, korostaen kansanvaltasen valtojärjestyksemme turvaamsen ja edelleen kehttämsen tärkeyttä. Puolueneuvosto tähdentää, että ulkopoltkkamme ohella myös maamme ssäpoltkan hodossa on vältettävä kakkea, mkä on omaan tätä rkkomaan. On välttämätöntä, ette kansalasten ja kansalasjärjestöjen vapaalle tomnnalle sodan-. T ( fl' f - kaan akana aseteta suurempa rajotuksa kun maan turvallsuuden kannalta on välttämätöntä. Oman maan kansalasten vapauksen ohella on myös täällä turvapakkaokeutta nauttven ulkomaalasten okeuksa kunnotettava. Kansanvaltasta valtojärjestystärrme tukevan sanomalehdstön vapautta e ole tarpeettomast rajotettava. Stävaston on tähänaststa tehokkaammn valvottava kansanvaltaa vastaan vehkeleven pren työskentelyä. Valton tedotus- ja propagandatomnnan on tuettava kansanvaltasta valtojärjestystämme, ekä snä saa esntyä mtään, mkä ön omaan vahngottamaan maamme suhteta tosn mahn. Suur- Suomen puolesta harjotettavasta propagandasta on luovuttava. Sodan jatkuessa sen aheuttamat taloudellset rastukset muodostuvat yhä raskaammks. Kun nstä e tostaseks voda vapautua, on huolehdttava stä, että nämä rastukset jakautuvat tasapuolsest er kansalasryhmen kesken nden kantokyvyn mukasest. Tämän vuoks e ole kartettava ankaraakaan suurten tulojen ja omasuuksen verottamsta. Verotuksen perusteet ja veroteknllnen konesto on usttava nn. että verotus saadaan kakkn verovelvollsn nähden tehokkaaks. Verotuksen ja lanaustomnnan tehostamsen ohella on valton suurks ; 1( ; M' 3:" ' \\ pasuneta sotlasmenoja pyrttävä tehokkaan kontrolln avulla Edellä kosketellulla ja mulla okeks katsottavlla supstamaan. tomenptellä on tarmokkaast pyrttävä estämään rahan arvon alenemnen. Se e kutenkaan saa tapahtua työlästen ja muden palkannauttjan reaalpalkan jatkuvalla alentamsella, vaan tehokkaalla hntasululla. Vodaksemme selvytyä kestettävänämme olevsta suursta talou-

13 -3- dellssta vakeolcssta, on maallemme tärkeä tgollsuus- ja muu tuotanto pdettävä käynnssä rttävässä laajuudessa. Erkosest on elntarvketuotantoa tehostettava ja tuontmmo rahottamseks tärkeätä ventteollsuutta on pyrttävä lsäämään. Tämän saavuttamseks on knntettävä tt huomota tarpeellsen työvoman saamseen nälle Elolle. Erttän tärkeänä on pdettävä, että saadaan akaan yhtenänen halltusohjelma, jossa edellä mantut näkökohdat huomodaan ja joka on kakka halltukseen osallstuva puolueta velvottava. Varsnkn uko- ja sotlaspolttsten asan kästtelyssä on nstä päättäven ja vastuussa oleven elnten kesken saatava akaan tähänaststa paremp kesknänen luottamus. Lopuks Puolueneuvosto ptää aheellsena huomauttaa, että sosaldemokraattsen puolueen edustusta halltuksessa on lsättävä puolueen vomasuhteta paremmn vastaavaks.

14 SOS ; gtmqp lannrn UUSDNTO N KOKOUKSESSA 14, ' ' fllj 4 asn kohdstaa lausunton pääasassa shen. h Kun puoluetomkunnassa ehdotettn tämän alustuksen suorttamsen antamsta Kedolle, nn naaä myönnän, että mnulla ol hukan ^älyksä, kunka täällä stä selvydyttäsn. Keto on vme akona ollut heman khtynyt Ja pelkäsn, että stä vo muodostua hyvnkn khkeä alustus, Joka e lupaa hyvää keskustelua. Mutta mnä onnttelen Ketoa. Hän on hyrn suorutunut tehtävästään Ja tasapuolsest esttänyt asat sellasna kun ne ovat Ja on pysynyt m- s- l 1 l 41 ktm nun melestän pääasassa okella lnjolla. Tetyst on Joukossa Jotakuta suoranasa erehdyksäkn mm. sks, että Kedolla e ole ssäsä nformatota kaksta asosta Ja että hän on lan paljon Vänö Tanner : Täällä kuultn perälckän kaks alustusta Ja uko nden pohjalla vo saada akaan laajan keskustelun. Kun/polttnen puol en knnostavamp Ja anakn tällä hetkellä tärkeämp, halu- >n- ottanut huomoon,länsvaltan, etupäässä Yhdysvaltan, taholta annettuja tetoja. Mutta ne ovat penä asota enkä nhn tahdo puuttua. Pääasa on katsoa, olemmeko tähän saakka olleet okealla tellä mtä tällä hetkellä ta lähesessä-tulevasuudessa on thhtävssä. Ja alle Mtä tähänastseen Suomen ulkopoltkan Ja sotlaspoltkan Ja kaken muun kulkuun tulee, nn mnusta näyttää, että medän temme on ollut Johdonmukanan Ja selä. Anakn se on ollut sellanen, että tuskn olsmme voneet mssään käännekohdassa muunlasta ratkasua tehdä kun mtä olemme Joutuneet tekemään. MeHehän on ulkoapän ana «suorastaan pakotettu ratkasut. Nn käv talvsodan akana, nn käv ^^^ \ sen Jälkeen seuranneen hermosodan akana. Ja kun me uudelleen Joudum- ; me kesäkuussa 1941 nykyaotaan, nn luulen, että tälläkään hetkellä 10-». lty<y tuskn on maassa ketään. Joka uskaltas sanoa, että stä kannanottoa Sllon ols votu välttää. mkä Tl r Medän suhteeome Saksaan, Joka ehkä on enten arvostelun alasena^ ^ on ollut vahteleva vme vuosna. Talvsodan akana tässä massa ^ ^ tuskn ol anoaakaan medän puolueemme keskuudessa - Ja tuskn muualla- ^^ kaan,- Joka e ols ptänyt Saksaa pääasallsmpana sy)mä nähn onnettomuuksn, John maamme talvsodassa Joutu. Mutta kun Moskovan

15 [ T»' K. 'y- j s H rauha ol tehty ja Neuvostoltto osott todellsen takötuksensa, nn se suorastaan ajo medät hakemaan tukea ja turvaa sten melalat vähtellen kääntyvät snnepän suopeammks. m Saksalta ja Tämän sodan akana on pdetty Saksaa luotettavmpana tukena Neuvostoltoa vastaan. Mtään vastahakosuutta Saksan valtota vastaan e ole ollut, vakka emme tetenkään koskaan ole täällä'voneet hyväksyä stä valtollsta järjestelmää ja ntä suunntelma olojen vastaseen järjestelyyn nähden, jota sltä taholta on tullut. Nyt, ktn sotaonn on kääntynyt, on kaksta nästä asosta herännyt vlkasta keskustelua. Tetyst me emme veläkään tedä, mnkälaseks ratkasu tulee. Votaneen sanoa, että Saksa on tämän talvsodan tastelut hävnjyt, mutta sodan ratkasu on velä tavaan tuulssa.-me erme anakaan stä mtään tedä. Ja yleensäkn me tedämme hyvn vähän stä, mtä on tulossa. Me emme vo kurkstaa pääeskunten; suunntelmn emmekä myöskään dplomaattsten keskusten ta-vottesn. Mnkä tedämme, on se, että sota vo jatkua hyvn kauan. Tostaseks e ole mnkään maan ssänen rntama ole sortunut ekä väsynyt. Ennsnkun jotakn tällasta tapahtuu, e myöskään mtään ratkasua voda sodassa odottaa. Sodassa tapahtunut käänne on kutenkn antanut aheen tehokkaalle ( '51 l' Aa HV? dplomaattselle offensvlle. Nythän käydään vomakasta hermosotaa, ja tätä hermosotaa käydään pääasassa länsvaltojen, lähnnä Yhdysvaltojen taholta. Stä käydään e van medän maamne ylestä melpdettä kohtean, vaan kakssa mussakn massa, jotka ovat tosella puolen barrkaada. Romanassa, Unkarssa, talassa, puhumattakaan yrtyksestä vakuttaa tse Saksan melptesn. Tällanen dplomaattnen ; 1 offensv, jonka tavotteena on horjuttaa ssänen rntama, vakuttaa melptesn Ja vakuttaa ennen kakkea rauhanhalun lsäämseks, on otettava vastaan yhtä kylmäversest kun me olemme akanaan s o- dankn ottaneet. Kullakn hetkellä on harkttava, mkä on totta, mkä on varteenotettavaa Ja mkä on sellasta, Jota vo seurata. Äkknäset käänteet evät ole kunnotusta ja- luottamusta herättävä. Meltä on yleensäkn tahtonut laks puuttua ns. säntämeltä. Tarkotan tällä '. '^j ' 1

16 X s, ' 'fl' ' 'Tl 3 sltf» että me emme rttävässä määrässä ole tsenäsest haknneet, mtä medän maanme kuhn kuuluu. Akasemmn mellä ol prejä, Joden pääasana ol Juosta f Neuvostolton asolla Ja ylläptää yhteyttä täällä olevaan Neuvostolton lähetystöön, kuulla seltä uutsa Ja tetoja, Jotka kakk olvat olevnaan mtä varmmpa. Välllä esnty samanlasta suhtautumsta - tosn tosssa pressä - Saksan taholta tulevn tedotuksn. Ja nyt on taas hettäydytty toseen äärmmäsyyteen* Nyt melken nuoleskellaan Yhdysvaltoja Ja koetetaan kakn tavon osottaa, mtenkä ernomasen suuressa arvossa me pdämme suhteden saamsta hyvks snnepän. 'l' aa tse asahan on okea, mutta se tapa. Jolla tätä melalan käännettä tahdotaan osottaa, on anakn mnussa herättänyt melkenp ä!;" vastenmelsyyttä* ftl Varsnkn kun se on Johtanut shen, että stsotaan medän asotamme suuressa määrn nllä slmllä. Jolla Yhdjrsvallat ntä katsovat. Tällön on melestän mustettava, ettevät J- Yhdysvallat medän hyväksemme Ja medän snsten slmeflme vuoks osota harrastusta medän asotamme kohtaan. Ekä nlle ole pääasa saada Suom rtautumaan sodasta Suomen oman tulevasuuden vuoks* Nlle on oma etunsa kysymyksessä Ja ne tomvat sen mukaan kyynllsest, nnkun kakk muutkn suurvallat tomvat. < >1 En malta olla lukematta otetta eräästä englantlasesta leh- destä. Jota Juur äskettän mellä referotn. News Chroncle-leh- destä, Joka puhuu Suomeen kohdstetusta rauhanehdotukssta, Jota maalma vme vkkona Ja kuukausna on ollut täynnään. Tämä leht esttelee ntä suura etuja, jota Suomen erkosrauhalla vos olla Neuvostoltolle. Koko pohjonen rntama Lenngradsta, pohjoseen pän vapautettasn. Suomenlaht tuls venälästen kontrollonnn alaseks, samon Petsamokn, mkä parantas huomattavassa määrässä. n lttoutuneden asemaa Pohjos-Skandravassa Ja helpottas saat- - K tueden lähettämstä Venäjälle* Mutta leht lsää stäpats: Tällanen erkosrauha tuls vakuttamaan koko sota-asemaan. Jos Suom.P ols ulkopuolella sodan, tuls lnnotus vyöhyke Saksan ympärllä samon kun Saksa kokonasuudessaankn sen rskn alaseks, että L. n f Vt/

17 ~ T a a ",T ^ 4 - stä kohtaan votasn kohdstaa svustahyökkäyksg. Stäpats aseden laskemnen Suomen taholla vakuttas psykologsella tavalla avan laskemattomassa laajuudessa nn hyvn vallatulla aluella kun «5 Saksan valtakunnassa. Tässä yhteydessä huomauttaa leht, että alku [J Saksan tappoon edellsessä sodassa johtu eräden lttoutuneden rtautumsesta. Tässä mnusta on hyvn kesktetyst ja oken määrtelty ne syyt, joden vuoks metä vomalla koetetaan kehottaa rtautumaan sodasta f ^ Y <.11 ' Ja tekemään rauha. Tässä propagandassa e ole kartettu suorastaan h! käväkään kenoja, vopa sanoa melken lkasakaan kenoja, nnkun! 1 Yhdysvaltan sanomalehdstön vkkokausa jatkunut nalkuttelu Japann * aa lähetystön teekutsusta on ollut- suorastaan ala-arvosta sanomaleht-, krjottelua. Schoenfeldtn, lähettlään, matka pos Suomesta Qavas- tettn samassa melessä myös ernomaselle tavalla ja saatn täällä yhtäkkä syntymään suur levottomuus. Koetettn kuvalla, että se merkts välen rkkoutumsta. Stähän sen e tarvnnut msrktä. Mkse stä vonut ottaa avan luonnollsena asana. Hänhän lmottaa tse lähteneensä nformomaan sellä oleva vatomehä ja saaraan tse nformatota. Mtä olen hermosodasta ja -offensvsta sanonut, e tetyst ole tarkotettu lmasemaan stä, ettekö medän ols syytä ptää suhteet Yhdysvaltohn nn hyvnä kun sunkn on mahdollsta. Myöskn yhdstettyyn kunngaskuntaan, Englantn, ptäs saada luoduks'^ sodanjulstuksesta huolmatta hyvät ja luottamuksellset suhteet mkäl mahdollsta saada sotatla suorastaan postetuks. myöskään ole ahetta torjua ajatusta sodasta rtautumsesta ja E mellä ja erkos» rauhan teosta. Se on ollut koko kansan ajatus kaken akaa kun mellä sotaa on käyty ja snä suhteessa tuskn lenee erävää melpdettä medän keskuudessamme ja tuskn koko kansan keskuudessa. E myöskään ole tarvetta ^ässä suhteessa panostaa halltusta. Halltus on! lon, kun shen on mahdollsuus olemassa. Tällasta mahdollsuutta mellä e tähän mennessä ole ollut. Yhdysvaltan taholta on jopa -j erässä vrallsssa lausunnossa vttaltu shen, että Suomelle ols muka tarjottu rauhaa. Sellasta tarjousta e ole tapahtunut, tedän sen, ja kakken vähmmn on mstään rauhanehdosta ollut puhetta. ^ f J la te varmast - mnä tedän sen - valms tällasen askeleen ottamaan sl- j/- 4 fft<

18 - 5 - Mutta vakka me P3rrmmekn ta melellämme näksmmekn, että me pääsemme rtautumaan sodasta ja aaamme rauhantlan naabamme, nn mnusta e ole Järkevää ja vsasta huutaa stä maalmalle S sellabbn» joka tällasen kästyksensä ja halunsa totottaa, vo to- «voa saavansa hyvöä ja kunnallsta rauhaa. Tällanen maalmalle tototus antaa sen kuvan, että maa e enää kestä, maassa (bllaan väsynetä ja että maa välttämättä tarvtsee rauhan. Jos sellanen kästys levää, sllon tetää myös, mnkälaset ehdot vodaan saada. t Rauhanteko e ole muutenkaan mkään yksnkertanen asa. saada käyntn neuvotteluja esmerkks talvsodan akana. E ollut hälp Sllon saatn kertotetä valmstellä asaa lähes puolentosta kuukauden akana. Ja nyt ovat melestän vakeudet veläkn suuremmat kun sllon, sllä mellä on hyvn komplsotu ulkopolttnen asema suur- ^ valtojen erlasten lttoutumsten vuoks. Vaken kysymyshän on snä, kunka tällasen rauhan nykyolossa vos Järjestää ja kunka me tulemme tomeen, jos me Neuvostolton kanssa yhtäkkä solmsmme rauhan. Mustettava on, että massamme on saksalasta sotaväkeä, joka tosn on rajotetulla alueella. On mustettava, että me olemme rppuvasa nstä kaupallssta x kulkuretestä, jolta myöten ulkomaankauppamme nykyään kulkee. Olemme tuoneet maahan esm. vme vuoden akana 9 mljardn markan arvosta tavaraa - sotatarvkketa lukuunottamatta - Ja tästä määrästä on non 90 ^ tullut Saksasta ta sen kautta. Jos erkosrauhalla katkastaan vält etelään pän, nn on hyvn problemaattsta, mtenkä täällä elämä sen jälkeen vo jatkua. Myös sotapolttsest asema on epämääränen. Medän on vakea luottaa shen, että Neuvostoltto tällasta rauhaa kunnottas, ja jos me vetäsmme Joukkomme pos rntamlta, ettekö se sllon marsss perässä ta anakn odottamatta teks hyökkäystä maahamn». Länsvaltojen antamat takaukset tässä suhteessa merktsevät jokseenkn yhtä vähän kun se paper. Jolle sellaset krjotetaan. Neuvostolttoa vo vastustaa van mrajoukkojen avulla ja sellasa maa-arme- P-^' f joja e mkään suurvalta ole valms STuomeen lähettämään.

19 J. av ^ M Mlelstän vmeakasen ajatteln Ja keskustelun suurn vka Ja vrhe on snä, että täällä on tahdottu toma lankn paljon länsvaltohn pän. On turhaa'luulla, että ne vosvat anakaan tällä hetkellä paljoakaan turvaa antaa. Medän katseemme ovat ana kaut-) ta hstoran kohdstunut Ja tulevat myöskn vastedes kohdstunaan ttään pän. Seltä pän metä vaara uhkaa Ja snne pän medän on olonne akanaan saatava järjestetyks nn tyydyttävälle kannalle, elämä täällä vo turvallsest Jatkua. että Jos nyt Neuvostoltto tässä nykysessä sodassa selvytys vottajana Saksasta tärntamalla käytäven suurten tastelujen avulla, nn se ols varmast e van Euroopalle, vaan ennen kakkea Suomelle mtä suurn onnettomuus. Ekä se anakaan sosaldemokratalle ^ ols mkään palvelus Ja turva. Me tedämme varsn hyvn, mnkälasa demokraattsa muotoja sen Jälkeen Euroopassa tultasn valtojärjestyksssä noudattamaan. Kun tastelu dässä velä on kesken, kun kesäakana on mahdollsta odottaa toseenkn suuntaan käyvää lanehtmsta, on varmrta ptää tätä tastelua veläkn epäselvänä ratkasuun nähden; ^ Sodassahr^n ollaan Telken nnkun urheluklpalussa. Jos mnä olen läkähtyä, nn kyllä klpaleva juoksjakn on lähellä läkähtymspstettään. Ja kakk rppuu stä, kump vmeset kymmenen meträ jaksaa ottaa enemmän voma tsestään ulos. Mtä sosaldemokraattsen puolueen asenteeseen vmeakasn tapahtumn nähden tulee, nn me olemme.'melestän nän Jälkeenpänkn arvostellen osanneet panna kantamme varsn hyvässä Ja tyydyttä- vässä muodossa paperlle Jo vuos takapern. Se paper on akanaan täällä puolueneuvostossa luettukn. Snä on medän suhtautumsemme koko sotaan Ja sodan päämäärn selkeäst Ja krkkaast estetty. Snä * e luullaksen ole sanaakaan, mtä velä tänäkään pävänä tarvtsee perua ta muuttaa. Olen avan äskettän tuon papern Jälleen luf kassut Ja huomannut, että se ohjelma Ja kannanotto. Joka snä otetaan, on ernomasen hyvä. Mutta vakkakaan me emn» snä esm. tä-karjalaan nähden mllään lalla lmasseet haluamme saada tätä aluetta Suomeen ltetyks, nn mnusta tuntuu, että tästäkään asasta e ole hyvä Julksuudessa velä snnoa, ette Suom halua tä-karjelaa '. "^ 4 1 ^ ^ ; \ f 1 "'! koukkt^

20 - 7 - Se on valtt, Jota rauhanneuvottelussa vodaan käyttää hyväks. Sehän on käänkun kädessänune oleva pantt, Jota vahtorahana akanaa tullaan käyttämään-sllon, kun asat kokonasuudessan järjestetään. Tämä on mnusta pääasa, Joka ol sanottava ulkopolttsesta asemasta. Mnun nähdäksen on kylmäversest suhtauduttava kakkn ulkoa pän tulevn kuskauksn Ja panostuksn. Ja hankttava avan rauhallsest, mtä oma asemamme Ja suomalanen poltkka nykyhetkellä vaat. t0 h\ f, at km n n! ^ V a 1 a. f tä 1 äa kook-» - lt ' 'vv..

21 f. Puolueshteer A._Aaltonen: Tasava^^n presdentn vaala ^ ^ y J tl koskeva kysymys on ollut puoluetomkunnassa ja eduskuntaryhmässä akasemmn kästtelyn alasena. Puoluetomkunnassa asaa kästeltäessä knntettn huomo lähnnä shen, ntlä vaatmuksa valttavalle j l J presdentlle ols asetettava ja mtä tässä vaaltolntuksessa ols huomoon otettava. Nnkun jo valtsjamesten kokouksessa elen sanon, puoluetolrkunnassa knntettn huorao shen, että tse V ' y 11 vaaltomtuksessa tuls pyrkä nn suureen vaaln lopputulokseen, % nn suureen yksmelsyyteen kun mahdollsta. Edelleen oltn stä eltä, että presdentks ols saatava kansanvallan kannalla oleva henklö. Kolmas näkökohta, johon puoluetookunta knntt huomota, ol se, että presdentks tuls saada henklö, joka e myöskään läntsessä maalmassa ols persona n crata, nnkun kokouksessa sllon määrteltn. Puoluetomkunnan kokouksessa ryhdyttn käymän läp myös ntä ehdokkata, jotka tässä vaalssa lähnnä tulsvat kysymykseen. Cun oltn stä meltä, että tover Tanner^^Jota valtsemaan '» sosaldemokraattset valtsjamehet on valttu, tuskn on mahdollsuutta tulla valtuks presdentks nyt paremon kun edellselläkään kerralla, luultavast stä syystä, että hän on sosalst,nn joudutlu ajattelemaan muta. Ensmflhsenä huomo knty tetyst nykyseen tasavallan presdenttn Rsto Rytn. Muna ehdokkana manttn keskustelun kuluessa L"annerhem, Stahlberg ja Paaskv. Asasta ' puolurtofkunnassa äänestettäessä puoluetomkunnan eneamstö asettu kannattamaan nykysen presdentn valtsemsta, vähenrastön stävaston kannattaessa kl : r.j Stahlber^n valtsemsta. Sduskuntaryhmässä asa on ollut esllä sen jälkeen ja sellä, skäl kun on kerrottu, käytn asasta verrattan vlkas ja ptkä keskustelu. Eduskuntaryhmä päätöstä tehdessään e kutenkaan ollut täyslukunen, hen ol olemassa useampakn sytä. Varsn suur enerrastö, elen manttn 37 ääntä, kannatt Rytn valtsemsta, neljän henklön kannattaessa muta ehdokkata, Tannera ja Stahlberga. Sekä puoluetomk'anta että eduskuntaryhmä puolestaan asettvat kolme henklöä käynään mahdollsa neuvotteluja maden ryhmen kanssa, -^^ätä neuvotteluja on vähäsessä määrässä tähän mennessä jo käytykn. Sosaldemokraattset valtsjamehet kokoontuvat elen ensmmäseen kokouk-.a.

22 ^ ' s seensa keskustelemaan tästä asasta. Laajahkon keskustelun Jälkeen, jossa nnkään tuotn eslle samoja ehdokkata kun nässä molemmssa ensn mantsemssan nstanssessa, valtsjamesryhmä asettu «# «kannattamaan nykysen presdentn valtsemsta, hänen saadessa 71 ääntä. ötählberg sa 14 ääntä ja 'aaskv yhden äänen. Mtä muhn ryhmn tulee, nn skäl kun nden päätöksstä Jl. nyt on tetoa saatu, nn kulkevat ne seuraavaan tapaan: Maalaslton a valtsjamesryhmä on asettunut kannattamaan Mannerhemn valtsemsta. l! l! Päätös sellä lenee tehty 40 äänellä,20 edustajan asettuessa Rytn» V»a kannalle. Maalaslton ryhtaäpäätöksestä on muuten saatettu uutnen julksuuteenkn, nnkun jokanen on huomannut - vaston ryhmän päätöstä. kokoomuksen valtsjamesryhmän enemstön tarkempaa lukua mnulla e äänmäärstä ole. lmotetaan olevan tytn kannall(^, vähemlstön asettuessa puoltamaan Mannerhemn valtsemsta. Edstyspuolueen, ss Stahlbergn nmen ympärlle, valtsjamesryhmä on ka jokseenkn yksmelsest asettunut Rytn valtsemsen kannalle: 30 yl ntä on M N <.nu- \nk sen jälkeen kun penvljeljäpuolue on srtynyt maalaslton valts jnmesrylmään.ruot salasen valtsjamesryhmän kannanotosta e ole l! tarkkaa selvyyttä, mutta skäl kun on lmotettu, sellä enten kannntetaan luannerhemn valtsemsta. kl:n ryhmä on lmottanut stävaston olevansa Rytn valtsemsen kannalla, jos selläkn lenee tosenlasakn melptetä olemassa. Ylesest on kutenkn nässä keskustelussa, mtä on jouduttu käymä-:n joko varsnasten neuvotteljoden ta muden ryhmn kuuluven kanssa, näyttänyt olevan pyrkmystä lopputuloksessa saavuttaa yksmelsyys. Ja nnpä eräät, par maalaslttolasta edustajaa, tänään aamupäve-llä ennen tämän kokouksen alkamsta lmott olevan todennäköstä, 3ttä jos hedän ryhmänsä omaksumalla ehdokkaalla e näytä olevan \ mahdollsuuksa tulla valtuks, nn nekn, anakn suur osa, nstä,' ( M 1 jotka nyt ovat-kannattaneet ^lannerhemn ehdokkuutta, tuls Rytn taak- be, jos lyt näyttää tulevan jotsellak; yksmelsyydellä valtuk,.-^'^ Myöskn kokoomuksen taholta on lmotettu sellä olevan samanlasa cä-. styksä hedän vähe/amstönsä keskuudessa. Tämän selostuksen jälkeen puolueneuvosto vo määrtellä tässä j myös kantansa jämnä puolestan esttäsn,' että puolueneuvosto vos' yhtyä nn hyvn puoluetomkunnan, eduskuntaryhmän kun valtsjames-- ryhb-nkn elen tekemään kannanotto-^r. ^.»» j

23 Keto: Mnä nyt käyt.p.n tässä ensmmäsen puheenvuoron, kun on estettävä sen puoluetomkunnan vähenmstön kanta, joka vähemmstö e topn ollut suuremp kun yhtä ääntä penemp kun enemmstö, joka kannattaa ss nykysen presdentn valtsemsta. Vakka tämä keskustelu kentes e tämän asan lopputulokseen vakuta, nn tahdon kutenkn tuoda eslle näkökohdat, Jotka ovat mnulle olleet ohjaava, kun mnä olen etsnyt ratkasua. Ne ovat osaks samat, jotka estn jo ulkopolttsessa alustuksessan ja johtuvat stä kannanotosta, mstä sllonkn. Nythän on estetty tässä pääasassa kolme ehdokasta presdentn vaaln: Ryt, Llannerhem, St&hlberg. Kun on ensn ' 4 määrteltävä kanta noden kahteen ensnmanttuun, joden kannalla mnä en ole, nn mnä tahtosn sanoa, että on okeastaan hyvn vakea sanoa, kum?ko nstä on paremp ta kumpko on huonomp. Sllä molemmat mnun nähdäksen ovat melle sangen * '» M vaketa sulattaa. Se on mnun kästyksen, josta olen lähtenyt. f Mannerhemn nähden on sanottava, että hänellähän on, pats hänen vanhaa mennesyyttänsä, joka on kutenkn sanomalehtkrjotuksssa lmotettu hahtuneen, nn hänellä on epälemättä hattoja hänen polttsessa karräärssään. Han anto sen kuulusan julstuksen tä-karjalasta, joka medän tahollamme - fl r herätt nn paljon epälyksl', joskn olemme stten joutuneet tätä hänen kantaansa kannattamaan medän puolueeanme keskuudessa. Nnkun kakk tedämme, melle stä kannanottoa e ole luettu nn suureks synnks, koska me olemme velä ertten korkessa! Ry luottamustomssa. Mutta lsäks tulee nykysenä akana tonen sekka, joka e ole omansa häntä kovn paljon suosttelemaan, E»'- ja se on, että hänen nmensä on varmast sentään hyvnkn paha snä Trq]taknnn«.Qq«, jonlja kanssa teedsn ols tehtfvä nyt raula Nnkun tässä edellsessä keskustelussa manttn, hänen nmftnsähän on ana esntjmyt Tannern nmen 3^hteydessä pahmpana nmenä, joka Suomen taholla on estettävänä. : t [U l

24 Ja lsäks on stten epälemättä par ssäpolttsta -2- epälyä. Tonen on se, että hänellä on tetyst ympärllään tuollanen Joukko, jonka muodostavat monest sellaset, john mellä on mtä suurn epäluottamus ja me pelkäämme, että tuo sakk saa häreen vastedeskn lan paljon vakutusvaltaa. Tonen on se, että hän e ehkä ole erkosen tottunut halltusta muodostamaan ja sekn saattaa olla erehdys. Mutta kutenkn on toselta puolen sanotta- va, että vlannerhenlla on erätä etuja, jotka ovat ernomaset tärkeät tsllä hetkellä, kun ulkopolttnen asema on muodostunut sellaseks kun se on. Hänellä on entsestään.tedetään varmast, ja ja nykyään, se tedetään, velä jatkuvast ernomasen hyvä nm "Englannssa ja Amerkassa. Hän on hotanut s'hteensa jatku- Tst hy^/n-nhn nähden, län e ole tehnyt slllclla kun M! nykynen presdentt, joka on Valtokalentersta postanut kakk kunnamerkt, mtä lttolasvallat ovat hänelle antanee ja joka ^edetäan koko maalmassa. lyt sllä on merktystä, kun ols pääs. tbvä rauhanneuvotteluhn Amerkkaan ja Englantn nden tukeen luottaen. Sen vuoks tämä sekka on merkttävä, kun me mehä arvostelemme. Hänellä on varmast noden valtoden kannatus ja annetaan seltä ana tetää, jos nden kanssa joutuu keskusteluhn, että hänet nähdään tällä pakalla meluummn, ja hänen poltkallansa tultasn Suomen tsenäsest täydellsest kannattamaan paremmn kun nykysen. on sellasta Vlnä Vlen nyt stten Hytn ja mnä myönnän, että kansassa tunteenomasta suhtautumsta häneen, joka luulee näkevänsä hänessä sellasen mehen, jota medän n}rt ertysest ptäs kannattaa. UTutta kun te nyt ajattelette, mnkälasta Rytn poltkka on ollut tänä akana, nn kyllä snä asassa tulee hmselle mtä vakavmpa epälyksä. Hänellähän on ensnnäkn ulkopolttsest huono nm. Ehän kukaan ole ptänyt sttenkään Venäjään nähden sellasta puhetta kun hän pt tsenäsyyspävänä 1941, jollon hän saarnas rstretkeä Venäjälle ja jutt^^l, mnkä, lanen rosto on Venäjän päämehenä. On er asa, onko hän.. l M l Mutta kun Suomen valton ensmmänen mes sanoo sen ja stten joutuu saman Venäjän kanssa tekemään tauhan ja tekemään sellasta rauhaa, jossa tonen e ole hekommalla puolella, vaan me olemme f:

25 -3- la hekommalla puolella, nn se asa on tärkeä sekka panamassa vaakaa alaspän hänen kohdaltaan. Churchll on kyllä sanonut pahemmnkn. Luuletteko, että Ryt on Churchll? Hänellähän on tänään 500 mljoonan hengen valto, ^ No nn. Ptää ana mustaa, että mkä sop Jupterl- l-.! fn le, se e sov härälle. Hänellähän e ole hyvää nmeä ja sen tetää jokanen, joka nssä pressä lkkuu lttolasvaltossa, Hänhän on, se on merkllstä, ollut englantlasmelnen. M - r H Hän on saanut englantlasen korkemman arvosanan Sr, arvosanan, ; * jonka hän on tse, uskoessaan Saksan vottoon, postanut kunnamerkkensä joukosta. Ja kun tetää, mtenkä arkoja englantlaset tuollasssa asossa ovat, nn luuletteko, että stä asaa e musteta? Mutta mnä palaan shen asaan, mkä myös tedetään mkä on ollut hänen ulkopoltkkansa ja ssäpoltkkansa. ja h ] Rythän pt täällä suljetulle seuralle, kun sota alko, estelmän, joka estelmä on onneks säl^myt, ette key, nnkun monen muun estelmän, että se kelletään kokonaan. Snä hän ennustel, että sota loppuu 6-8 vkon kuluttua ja kuvttel, kunka helpolla me tästä sekasta päästään, Skä tämä ole ensmmänen kerta. Sllon kun hän ol päämnsternä puolueneuvoston kokouksessa kesällä 1940 ptämässä ulkopolttsta estelmää, sllon hän ennust, että Englant on polvllaan pakotettu rauhaan Saksan kanssa. Se ol hänen ennustuksensa täällä sllon. Mutta mnä f en shen palaa, Kutta tämähän ol hänen-perus kantansa ja sehän on ollut hänen kantansa, vo sanoa, koko vme vuoden loppuun saakka. Hän pt kuulusan puheensa Stalnsta, jonka kaltasta puhetta e juur monta näe johtavan valtometoen ptävän, jonka ols mustettava* se, että tosen valton kanssa joudutaan kentes u ^ velä rauhakn tekemään, Mutta nn e nykynen presdentt ajatellut. mtta jos tämän voskn unohtaa, nn hän puhu velä vme vuoden tsenäsyyspävänä puheen, jossa hän, nnkun estyksessän mantsn, nmenomaan sano, että hän luottaa Saksan m vottoon ja että Tenäjä tulee kukstett^jvks samalla tavalla kun Venäjän kesarkunta kukstettn ensmmäsen maalmansodan akana

26 -.l -4- V 2 1/2 vuoden kuluttua, ja kun aka kuluu, nn tulee käymään myös tällä tavalla. Ja stten hän, mkä on medän kannaltamme -törkeätä, ennust, että uudessa Euroopassa medän ja mudenkn maden pakka. Mtä se merktsee, stä anto tover Voonmaa ernom.asen kästyksen. Nämä ovat ne syyt, joden taka mnun melestän nykysen presdentn nm tänä akana vakuttaa nnkun punanen vaate härkään, jos hukan lotellaan. Stä huolmatta, vakka saatasnkn uus hal tus muutos tähän maahan, vakka kutsuttasn ulkomnsterks nnkun näkyy ulkomasessa lehdstössä. Procopé Yhdysvallosta ta Grpenberg Lontoosta ta Ramsay täältä. Tämä on juur tällasena akana nykystä presdentn valtsemsta vastaan. Ja mnä tahtosn velä sanoa, että mnä en luota, että medän nykynen'ores denttmme on mtenkään vakavast sen kansanvallan kannalla, jota me olemme ana tahtoneet ajaa. Hän e h r ole stä akasemmn puhunut. Nyt hän on koettanut alkaa puhua uusa säveletä stä. Tämän vuoks ja kun hänen entsyytensä on tällanen, rr.nusta sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän nyt panostaa stä, että saatasn sellanen henklö, joka vos medät ohjata stä vakavasta tlanteesta, johon olemme joutumassa, että hänestä e tuls maan halltuksen ensmmästä mestä. Mña 3 / en usko, että hän tulee saamaan poltkalleen kannatusta. Sen vuoks mnusta e ole oken se, mtä on sanottu, että poltkkaa e tässä kohdassa ptäs muutettaman. Ols merkllnen hekkouden osotus, jos nn e tehtäs. Pänvaston se on juur un. anglosakslasen maalman kästyksen mukaan luonnollsta, että nn on tehtävä. Ja nn sellä tehdään."s sellä kästetä sellasta poltkkaa, että poltkka muuttuu, nnkun kakk ovat N tahtoneet saada akaan polttsta muutosta, mutta mes stuu pakallaan. Kun Chamberlan Englannssa ol ajanut sotapoltkan umpkujaan, jossa se ol, nn sellä muutettn mestä ja Churchll tul sotapoltkan johtoon. M Täällä on presdentt ulkopoltkasta vastuussa. Hanskassa tapahtu samalla lalla. Dalader, kun sota epäonnstu, v"sty, ja tlalle tul Reynaud.

27 n,y. ' l^l.f. m -! "Cl'-'" n»r Sen vuoks, kun sellä on tällaseen totuttu, nn sellä e ymmärretä stä, että valtsjat evät muuta ntä henklötä, joden hl muuttamseen hellä on valta ja voma ja tlasuus. Ne evät tule tätä kästtämään senkcän vuoks, että Yhdvsvalossa on sellanen V valtosääntö, joka antaa presdentlle määräysvallan ulkopoltkassa ja otaksuvat, että samanlanen määräysvalta on Suomen presdentllä. <Ta sen vuoks, kun me pdämme knn stä presdentstä,! 1 1 joka on poltkkaamme ohjannut nän väärn, kun nstä kaksta, jotka mantsn, käy selvlle, sellä tullaan suhtautumaan epäröden hänen poltkkaansa, vak^a halltusta muutettasnkn. Kun tä- n! hän tulevat velä polttset epälykset, mtä mnulla on, nmttän Rydn suhde kansanvaltaan, joka on, vakka vme akona onkn muuttunut, ja josta todstuksena on myöskn se, että mellä on sallttu nn arveluttavassa määrässä kakken fascststen lkkeden eontymnen, vakka presdentn ols ptänyt ne varmast ehkästä. f: f, Mnä en tästäkään syystä pdä Rytä sellasena henklönä, jolle medän ols annettava luottamuksemmé. Sen sjaan mnä olen stä meltä, että Stahlberg:n nm on sellanen, jota työväen syvät joukot tovovat, jonka aka nden melessä kajastaa sellasena kulta-akana, jota ne - tovovat takasn, johon ne luottavat henklökohtasest ja jota ne varmast kannattavat. Hänen korkea känsä e, ole sen suuremp kun Mannerhemnkaan. Jotka tetävät hänen vontnsa, tetävät, että hän on hyvssä ruumnvomssa ja ' <. - sekän tedetään - täysssä selunvomssa. Hän hotaa velä, tärkeätä lanvalmstelukunnan jäsen:,^tä ja vo varmast myöskn hotaa nämä kaks tonta. Sllon, jos medän ryhmämme päättää, että me kannatamme Stahlberga, sllon vasta tulee häneltä kysymnen kysymykseen ja tedän, että tahdon shen, että edstyspuolueen ryhm?;ssä on harrastusta tähän asaan. Olen puhunut stä ja.1, j. á: seltä on sanottu, että jos medän tehollamme käännytään, sellä on «an ^ jg ruotsala 1 st«!nkn taholta on Stehlber^lla kannatusta, ^ asa ole sunkaan nn selvä, että hänet votasn > lrran muuta jettä laskusta pos. Sen mnä van sanon telle, että joka tapauksessa on hyvn kyseenalasta, kumpko nm on huonomp 7 'srj y, 5

28 -6. «ja kumpko paremp. Ryt vako :,:annerhem. Mutta sltä el ole epmlystäkfän; ettekö StShlbergn nm ole molempa nmö paljon paremp ja sen nmen valtsee Suomen työväenluokka. ror -.A-;

29 «td rsr^l r Rt n ; 1 Sos.-dem. Puolueneuvoston kokous 7/ S m':] tl r»' M ttl l]v.tl \.1 " ^^J t ra t, tl f

30 Pöytäkrja, joka tehtn Suomen Sosaldemokraattsen Puolueen r.y. puolueneuvoston kokouksessa 7. pävänä marraskuuta Puhetta joht puoluetomkunnan puheenjohtaja Vänö V. Salovaara ja pöytäkrjan laatvat Kalle Kukkonen ja Tovo Aaltonen, Kokous pdettn Helsngssä Sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän kokous huoneessa Eduskuntatalossa.? ' = V 'B- V. 1' f1t V 'T-Sl u fl, Kokouksen avas puoluetomkunnan puheenjohtaja f 1 s Vänö V. Salovaara lausuen seuraavaa: Puoluetomkunnan puolesta pyydän saada lausua puolueneuvoston jäsenet ja muut tähän kokouksen saapuneet osanottajat tervetulleks. Nykysestä ankeasta ajasta huolmatta on maamme «n :> V työväenluokka vreässä tomnnassa polttsella, taloudellsella, samon kun henksen kasvatuksenkn alalla. Lukusssa työväentalossamme vetetään hyvällä ohjelmalla varustettuja juhla. Puolueemme on kuluneenakn vuonna järjestänyt jokasen läänn alueelle tavanmukaset s! l prkokouksensa. Samon on pdetty huomattava määrä hyvn järjestettyjä ja myöskn hyvn onnstuneta kunnalls, pävä. Ammatllset järjestöt ovat ptäneet sääntöjensä edellyttämät edustajakokouksensa ja näden mukana myöskn SAK oman kongressnsa. Työväen nuorso-, rattus- ja kulttuurvkot ovat tulleet vetetyks. Samon on myöskn työläsnasten tomnta ollut lahduttavan vlkasta. u 5»t «^ ' l, <? >1 Puoluetomkunta on suunntellut myöskn puoluekokouksen 1.' -j ptämstä ja tässä kokouksessa on tarkotus määrätä aka, mllonka puoluekokouksemme kokoontuu. Nän vommekn täydellä tyydytyksellä todeta, että työväenlke sttenkn tom kaksta vakeukssta huolmatta. m

31 T - 3j -f! M ' h t f -.f Lähes yhdeksän kuukautta on kulunut stä, kun puolueneuvosto vmeks ol koolla. Sllonen kokoonturaserne tapahtu presdentnvaalpävän aattona ja presdentnvaal ja shen lttynyt halltuksen muodostamnen olvat sllosen kokouksemme keskesä kysymyksä. Ne ky- jälleen päätöslauselmansa tälle samalle pohjalle ja täydens stä merknnällä, että koska tastelumme on erllnen, suurvaltan sodasta rppumaton, johtuu stä, että Suom on vapaa päättämään sodasta rtautumsestaan mllon van shen sopva hetk lmaantuu ja maan vapaus ja tsenäsyys on tur- 1 / K-' symykset tuntuvat nyt jo olevan kaukana mennesyydessä, vattu. \ ! l. ' M- t.t' nn nopea on nykyään tapausten tempo. Käynnssä olevan sodan akana pdetyt puolueneuvoston kokoukset ovat muodostuneet normaalakasn kokouksn verrattuna paljon merktyksellsemmks ja kauaskantosemmks. Asat, jota nässä kokouksssa enskädessä on kästelty, evät rajotu yksnomaan oman puolueemme prä kästtävks, ne koskevat koko kansaa ja koko valtakuntaa. Sks nähn kokouksn knntetäänkn erttän suurta huomota kakssa kansalaspressä, ekä van omassa maassamme, vaan myöskn ulkomalla. Ja tusknpa mnua vodaan syyttää ylsanojen käyttämsestä, jos sanon, että ne polttset päätöslauselmat, jota puolueneuvosto on hyväksynyt sekä kesäkuussa 1942 että tämän vuoden helmkuussa ptämssään kokouksssa, ovat todella hstorallsa päätöksä. Kuten puolueneuvoston jäsenet mustavat, vahvstettn puolueneuvoston kokouksessa kesällä 1942 noudatettavks ne suosteltavan poltkan suuntavvat, jotka puoluetomkunta ol omaksunut jo käynnssä olevan sodan alusta alkaen. Snä päätöslauselmassa estettn se tnkmätön vaatmus, että medän puolueemn» harjottama poltkka e saa olla mtään konjunktuurpoltkkaa, että Suomen sota on erllnen Saksan ja Neuvostolton välllä käytävästä sodasta ja että medän tastelumme on yksnomaan puolustustastelua ekä sen tarkotuksena vo olla muu kun kansamme vapauden ja rppumattomuuden turvaamnen. Tämän vuoden helmkuussa pdetty kokous rakens «Nämä medän päätöslauselmamme ovat herättäneet suurta huomota se'vä kotmaassa että ulkomalla. Ntä on myöskn arvosteltu, mutta yleensä ollaan nyt jo e van medän puolueessamme, mutta luullaksen mussakn pressä stä meltä, että ne ovat olleet okea sana okealla ajalla. Yks a- sa on anakn kstämätön: medän puoluettamme e voda syyttää konjunktuurpoltkasta. Me sanomme sotamme luonteesta ja päämäärstä jo sodan ensmmäsnä pävnä sen saman, mnkä sanomme tänään, nn paljon kun tämän kahden ja puolen vuoden akana maalmassa onkn tapahtunut ja nn pajon kun suurvaltan vomasuhteet ovatkn muuttuneet. Me sanomme sen sllon, kun saksalaset joukot olvat Moskovan portella ja Kaukasusvuorten rntellä ja Saksan vottoa pdettn yleensä todennäkösenä ja me sanomme saman myöhemmn lttolasten aseman vahvstumsen pävnä. Me kokoonnumme nyt ajankohtana, jollon maalma on täynnä jänntystä, pelkoa ja melkuvtuksellsa huhuja. Moskovan konferenss. Jonka pt selventää maalman kuvaa Ja puhdstaa lmaa, e anakaan Euroopan penten kansojen kohdalta - mkäl nyt tedetään - saanut akaan mtään selventävää ta rohkasevaa tulevasuuden kuvaa. Pänvaston se näyttää luoneen tlanteen, jossa kakenlaset tulknnat ovat mahdollsa Ja Joka on ollut omaan entstä enemmän huolestuttamaan kakka penä kansallsuuksa Ja t«-t!m>opan plmn valtota. Mellä e ole tetoa, onko Moskovan konferenssssa ehkä pohdttu ta svuttu medänkn kohtaloamme, mutta olpa aen asan lata 3 l = ( 'f' l V: r t 1 2 v 1

32 S.!1 N f rj L r {V 1 Ä», 't»» ' mten tahansa ja nn merktyksellsä kun tuollasten sosten konferensst saattavat mellekn olla, nn on medän oma panoksemme luullaksen sttenkn ratkasevn. Mellä saattaa olla kestettävänämme velä ehkä vaketakn ratkasuja, mutta jos n» edessä olevna ratkasun pävnä pdämme samanlasella yksmelsyydellä, ssulla ja stkeydellä knn vapaudestamme, tsenäsyydestämme ja kansanvaltasesta valtojärjestyksestämme kun pdmme tavsodan pävnä ja sen jälkesnä vuosna', nn kakk akeet medän tuhoamseksemme tulevat epäonnstumaan. Jos koska, nn nyt edessä olevna kuukausna ja vuosna rae tarvtsemme kylmää harkntaa ja selvänäkösyyttä. Ja ennenkakkea me tarvtsemme yksmelsyyttä, yksmelsyyttä ooassa puolueessamme ja yksmelsyyttä koko maassa ja kansassa. Mellä on tsekullakn omat erävät kästyksemme erästä vmeakona suortetusta ulkoja ssäpolttssta ottesta ja tämänkn pävän kysymykset ja nden ratkasut me saatamne nähdä useammalla er tavalla, mutta jokanen, joka kästtää tlanteen vakavuuden ja vlpttömäst pyrk löytämään ten, jota kulken vomme pelastua, hän myöskn karttaa rtaa ja ermelsyyttä. Mellä e ole tällä kertaa varaa kstellä akasemmn ehkä tehdystä vrhestä, vaan medän on kakn vol-nn ja suljetun rven valmstauduttava tämän ja huomspävän tehtävn ja ratkasuhn. Nstä vo rppua medän jokasen ykslön, tämän puolueen ja koko kansan kohtalo. Mnkälasessa rstaallokossa medän maamme valtolavan on ollut purjehdttava vmete kuluneen neljän - vuodem akana selvää^ kun mantaan, että talvsotamme akana e anglosakssten maden kansat ja valtomehet tahtoneet löytää kyllks vomakkata sanoja ylstääkseen Jamme Ja sen johdon tatavuutta sekä rohkeutta. Armejajnae satapäväsen tastelun loppupuolella kehotattn metä velä kestämään kuukaus ta par, nn sen Jälkeen tuls apu, jonka turvn varmast pelastusmme Neuvosto-Venäjän raaosta ottesta. Nyt samalta taholta vaadtaan meltä ehdotonta antautumsta, Neuvosto-Venäjän joukolle sotlaallsta valvontaokeutta maassamme sodan akana sekä sodan päätyttyä sotlaallsa tukkohta Suomenlahden rannolta, mm. Hankoa, Petsamon-Sallan rataa ja kauttakulkuvyöhykettä Pohjos-Suomen halk. Asat ja mehn kohdstetut vaatmukset ovat nyt pänvastaset kun mustorkkatten talvsotamme pävnä Ja kutenkn medän asenteemme on avan sama kun sllon. Nytkn käymme raskasta tastelua maamme tsenäsyyden vapauden ja demokraattsen yhteskuntajärjestyksen sälyttämsen puolesta. Samat ovat hsltusmehemme ja sotamme johto ana presdenttä ja Suomen Marsalkkaa myöten. Sama on myöskn vhollsemme. - Anoastaan talvsodan akaset ystävämme ja neuvonantajamme ovat muuttaneet melpdettään. Sanon jo alussa, että nähn puolueneuvoston kokouksn on sodan akana knntetty tavallsta suurempaa huomota. On todennäköstä, että tältäkn kokoukselta odotetaan vapauttavaa ja selventävää sanaa. Vakke mellä olekaan mtään vsasten kveä, jonka avulla löytäsmme tälle kansalle Ja maalle selvän ja suoran ulospääsyn stä vakeasta ja sekavasta tlanteesta, jossa olenme, on mellä kutenkn mahdollsuus työväestön Ja maan suurmman puolueen edustajana taas kerran näyttää, että me edelleen suurssa kysymyksssä olemme yksmelsä ja luotamme puolueemme ja tämän kansan tulevasuuteen.»tn-tror) ^ «tt» VoVrnv«t.vM modobt fl hed elmf 111 seks ja päätökset, jota tulemme tekemään kotusvat sekä puo- 11! / '1 f f r?, > l v m ' fll^' ' 'l n maatamme ja sen halltusmehä sekä penen kansanarme- lueemme että koko kansan hyväks. Nässä merkessä lausun 'K tedät nn puolueneuvoston jäsenet kun muutkn kokouksen

33 r. f osanottajat velä kerran tervetulleks tähän puolueneuvoston kokoukseen Ja julstan täten kokouksen avatuks. Puolue lehtä edustvat : Suomen Sosaldemokraatta Y. Marttla, Sosalsta R. Paaso, Uutta Akaa,V. Rantanen, Hämeen Kansaa E. eppälä, Kansan Lehteä J. Leno, Kansan Työ- V tä E. Henonen, Eteenpän-lehteä 0. Vtasalo, Kansan Vomaa 1.. Kokouksen toseks puheenjohtajaks valttn kauppalanjohtaja Jalmar Vuornen Lohjalta, J.A. Kosonen, Vapaus-lehteä G. Hyytänen, Työn Vomaa H. Varjola, Pohjanmaan Kansaa P.A. Vuor, Pohjolan Työtä 0. Han, Työläsnuorsoa S. Mannnen, "tovertar-lehteä Tyyne Levo-Larsson, Arbetarbladeta Gudrun Mörne. Sos.-dem. ' ' 1 3 Työläsnaslttoa ejust Elsa Perälänen, Sos.-dem. Työ- tl l ' 2.. Kokouksen shteereks valttn järjestöshteer ToTD Aaltona ja tomttaja Kalle Kukkonen. läsnuor s ol ttoa L. Jaakkola, Sos.-dem. Rattuslttoa Y.A. Saarnen, Sos.-dem. Eduskuntaryhmää J. Lonkalnen, Penvljeljän Neuvottelukuntaa E. Joknen ja H. -eht. Saapuvlla ol myös puolueen tlntarkastajan puheenjoh- 1 t 3.. taja T. Usk. Tomtettn nmenhuuto, jollon havattn, että saapualla olvat ltteessä n:o 1 mantut, puolueneuvoston päätösvaltaset jäsenet. Sos.-dem. prtomkunta edustvat: Uudenmaan läänn prtomkuntaa E. Palonen, Turun 1. et el. pr- tomkuntaa^. Helenus, Satakunnan prtomkuntaa J. 4.. Puheenjohtaja Sa lovö«ara lmott, että tästä kokouksesta ol puolueen sääntöjen 40 :n mukasest lmotettu puolueneuvoston jäsenlle lähetetyllä nän kuuluvalla kertokrjeellä: Aaltonen, Hämeen 1. etel. prtomkuntaa M. Lahtnen ja K. Kaukovaara, Hämeen 1. pohj. prtomkuntaa K. Helsnk, lokakuun 5. pnä Alanko ja O.E. Kotranta, Vpurn 1. länt. prtomkun- H.T. taa E. Putkonen, Vpurn lp t. prtomkuntaa E. Post, Mkkeln 1. prtomkuntaa 0. Kauknen, Kuopon 1. länt. prtomkuntaa U. Salo, Kuopon 1. t. prtomkuntaa J. Karvonen, Vaasan 1. t. prtomkuntaa A. Suuronen, Sosaldemokraattsen Puolueen Puolueneuvoston kokous pdetään Helsngssä Eduskuntatalossa sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän kokoushuoneessa sunnuntana tulevan marraskuun 7. pävänä alkaen klo 10. A s a l s t a : Vaalan 1. etel. prtomkuntaa V. Vuornen, Vaasan 1. pohj. prtomkuntaa A. Kaattar, Oulun 1. etel. prtomkuntaa V. Nenola, Lapn 1. prtomkuntaa L. Pajunen, Suomen Ruotsalasta Työväenltto K.-A. Fagerholm, Kajaann. Kokouksen avaus. Puoluetomkunnan puheenjohtaja Vänö V. Salovaara. 2. Muut alkutomet. 3. Selostus valltsevasta uko- ja ssäpolttsesta tlanteesta, esttää mnster Vänö Tanner. alprtomkunta a E. Karjelanen. 4. Päätetään puoluekokouksen ajasta. 5. Muta HB hdollsest eslle tuleva asota. SOS. -DEM. A;

34 PUOLUETO MUOJNT A Vänö V. Salovaara puheenjohtaja Aleks Aaltonen puolueshteer Puolueshteer Aal-tonen pt tärkeänä, että puolueneuvoston ols vakntunutta tapaa noudatta- en annettava Julklausuma, vakkakn sen krjottamnen Kokous todettn sääntöjen mukaan koollekutsutuks ja päätösvaltaseks. nykysssä olossa tuottaa vakeuksa, sllä se huomodaan myöskn ulkonalla. Elle Julklausumaa anneta, nn herättää se pettymystä Joukossa. Estt puoluetomkunmn laatman julklausumaehdotuksen (Lte n:o 3). 5. h Keto estt laajahkon lausunnon (Lte n:o 4) Puolueneuvoston jäseneks Oulun 1. etel. vaal- lomäk lausu seuraavaa: prstä Kust Kaukovaaran.tlalla, joka on muuttanut Puolueneuvoston helmkuun 14. pävänä antama jul- pos pakkakunnalta, valttn ens puoluekokoukseen saakka K. A. Peramo Oulusta ja varalle Vlle Ervast klausuma e ole Johtanut anakaan näkyvn tuloksn. En tedä, onko Ja mssä määrn tehty asassa stä, mtä Haukputaalta. puolueneuvosto julklausumassaan tarkott Ja tähdens, mutta, kuten sanottu, ulospän stä e ole mtään näky- Pöytäkrjan tarkastaja Musto lomäk ja Eeml Kerman. 6. H nyt. Göbbels lokakuun 30. pnä ptämässään puheessa on lausunut, että talan kohtalo uhkaa horjuva Ja petturmata, jotka lähtevät sodasta ennen sen päättymstä, mutta tämä nyt e lene vakuttanut medän asenteeseemme. ( 't ' K 7.. Läsnäolo-okeus myönnettn pyynnöstä seuraa- 1 Ylenen kästys kutenkn on, ette pysymsestä jatkuvast Saksan muonarenknä seuraa mtään hyvää. Muuten e mellä melestän ole taloudellsa mahdollsuuksa ruok- vlle: Paavo 0. Kv, Julus Klam, Lyda Kyrölä- ka kunnollsest edes oman maamme kansalasa, Joten n- ren, Vljo Palonen, Vänö Ahde ja Olav Kajala. den nkern pakolasen, jotka Jo tähän mennessä ovat maahamme saapuneet, ravt sem skysymys on vähän nn 8. Hyväksyttn kokouksen työjärjestys, joka ssälty kokouksen osanottajlle lähetettyyn kokouskutsuun. Ja nän. Ja pakolasa saattaa saapua velä lsää. Vätettä, että tlasuutta rauhan tekoon e mellä ols ollut, e voda ottaa vakavalta kannalta. Anakn vme helmkuussa oltn hyvn optmstsa nähn mahdollsuuk- l 9.. sn nähden. Nyt kutenkn näytään täällä katsotun tlannetta sllä tavalla, kun sotaonn ols kokonaan vahtu- 'h V f' '-' K Vänö Tanner estt laajan selostuksen.valltsevasta uko- ja ssäpolttsesta (Lte N9 2). Keskustelussa selostuksen johdosta tlanteesta nut suurvaltan välsessä tastelussa. Medän ols ollut tartuttava Amorkan Yl:dysvaltan vme maalskuussa tekemään vältysestykseen, sllä ssälshän se avuntarjous l

35 '1 : t ä- J T fp^f ' f f L ; o y. X { ea ', r M ' f {! f anakn lupauksen. Medän ols ollut tedusteltava, mllaset rauhanehdot ovat ja jos emme ols ntä voneet hyväksyä, hylättävä ne ja ktettävä avusta. Kästyksen multaan asenne, joka valtovallallamme on, että medän on odotettava jonknlasta rauhantarjousta Venäjältä käsn, el ole okea. Medän on tehtävä alote. Kolmenkymmenenkolmen julstus, josta on paljon kohua pdetty, on puolueneuvoston vme helmkuussa esttämän julklausuman hengen mukanen, joten se mnun melestän ol avan pakallaan. Se nyt_yan_julka3tn lan myöhään ekä lan akasn/ Tlanne on nyt epäedullnen puhuakaan rauhasta. Saksan tukeen e ole luottamsta. Saksa on medät myynyt kerran ennen, se vo tehdä sen uudelleen. Puolueetonta Ruotsa pdän vlpttömmpänä ystävänämme. Sotanme jatkamnen on kyseenalasta. Ken joutuu nnkn paljon rntamamesten kanssa kosketuksn kun mnä olen joutunut, täytyy huomata, että tlanne on todellakn hekko. Tanner sanoo, että medän on pdettävä armejamme kunnossa, mutta armejamme kunto on vähän nn ja nän. Eköhän sekn ole jollanenkn hekkouden osotus, kun etulnjolla on ruvettu valton tomesta myymään vnaa, ja se turmelee moraaln. On ymmärrettävää, että mehet, jotka rlntaraalla ovat joutuneet olemaan 4-5 vuotta, katkerotuvat, joten en kylläkään kadehd stä, vakka he saavatkn ryypyn murheeseen, mutta kuten senottu rappeuttava vakutus sllä on. Täällä hyväksyttäväks estetty julklausuma on lattea ja mtäänsanomaton. Snä e sanota mtään stä, mtä akasenmassa julklausumassa sanottn ja stä emme kutenkaan saa unohtaa. Mnä yhdyn kannattamaan Kedon estystä, mutta pdän halltuksen vahtamsta koskevaa kohtaa vähemmän sopvana. Se on ulkovältan sanelema ehto, että halltus on vahdettava. Alkupuol Kedon tekemäs- \ tä muutosehdotuksesta on sopva, mutta loppupuol vo olla pos aa. Sllä kannalla olen, että rauhaan medän on päästävä. Saksan rnnalla tastelemnen loppuun saakka on tsemurhaa. Lndman lausu kästyksenään, että jos olsmmekn jotenkn voneet välttää nykyseen sotaan joutumsen, nn tusknpa kutenkaan olsmme selvytyneet mylläkästä shen jollakn tavalla sekaantumatta, ja nn ollen medän on koetettava kestää. Kedon lausunto ssältää paljon hyvää ja lennätettävää, mutta se e ole ajankohtanen. Julklausunaan ols lsättävä 3. kappaleen neljänteen lauseeseen sana "slpomattomuuden", joten lause tuls kuulumaan: Edellytyksenä on kutenkn sellanen rauha, joka tekaa maarane s 1 pomattomuuden. vapauden ja tsenäsyyden. On manttu marraskuulla Ruotsn kautta tulleesta rauhantarjouksesta, mutta ptää olla kovn nav, joka ottaa sen todeks. Tämä e ollut rehellsessä melessä tehty tarjous. Möllern lausuntoon nähden uskon, mtä Keto sano. R e n k a n e n lausu (Lte nro 5) P etk kala (Lte nro 6). L a n t o sano hyväksyvänsä Tannern selostuksen. Se ol selvä ja johdonmukanen. Halltuksen vahtamsesta on lan akasta puhua. Se saattaa langeta luonnostaan stten kun aka tulee. Olen sodan alusta alkaen kästtänyt, että olemme joutuneet'ptkäakaseen sotaan. Sodanakanen yksmelsyys porvarston kanssa on tullut verraten kallks, sllä se on vaatnut puolueeltamme tekoja, jota medän on vakea selttää. Ssäpolttsn kysymyksn tullen pdän valtettavana, että vakean elntarvetlanteen akana on tänne täytynyt ottaa nkerläsä hovataksemme. Punasten lesken avustamslak ol yks myöntenen yksmelsyyden lmaus, mutta käytännössä hyvn monet sellaset lesket, jota olsvat avustusta tarvnneet, jävät lman stä. - - ' l.! l.

36 Alanko lausu kästyksenään, että nyt on'^ryhdytty l 1 l< vahr^o llseen pyyknpesuhan ja lähdetty kulkemaan huhujen telle. Asett nden puoluetovereden vastattavaks, jotka nyt huhuja kertolevat ja rtaa puolueen keskuuteen haastavat, että kykenevätkö he ptämään joukot koossa sodan jälkeen. Klp, Syl.-Kyllkk: En ao puuttua ulkopolttseen keskusteluun, vak on hyv ä, että suortetaan eräänlas- höperö, telotettn. Tuntuu jollakn tavalla järkyttävältä, että tällasa vajaaälj-sä hmsä katsotaan nn suurks rkollsks, että hedät on ammuttava. Mona mutakn ampumstapauksa on suortettu. On knntettävä huomota shen, että työläs pressä on okeuäta junta alkanut horjua, kun kommunsteks epältyjä jahdataan nn ahkerast ja / ta pyyknpesua. Paras on, että se suortetaan ajossa. Tahtosn sensjaan saksalb s ystävällsä suostaan. knnttää huomota eräsn ssäpolttsn kysymyksn. Kun Jatkuvast kerrotaan myöskn venälästen vanken koh- vetettn äsken työväen kulttuurvkkoa, onnstuvat juhlat er talosta. Se on kyllä propagandaa, mutta tuntuu pöyrstyttä- tavalla er pakkakunnlla, nn että ne monssa asutuskeskuksssa vältä ajatella, että me sosaldenokraattsessa puolueessa epäonnstuvat. Kerrotaan, että kun Helsngssä jaettn lentoleh- ajattelemme, että on rkos olla ystävällnen sotavangelle. tsä, nn työläskodessa huob ut ettn, että mks tällasa Mellä tuomttn eräs työläsnanen, joka ol ojentanut kultturjuhla pdetään, kun pdetään esm. Ampujaa vangttuna. lepäpalan venäläselle sotavanglle. Täällä harjotetaan Kansan okfc B tajunta e kästä, että hän on mnkäänlanen rkol- sellasta vomakasta propagandaa sotavankeja vastaan. M- lnen. nusta tuntuu, että medän täytys saada armejan ssässä m l r Mellä on myöskn turvasälös sä jatkuvast hrasä. Anakaan ntä kommunstssta teosta tuomttuja henklötä, jotka ovat suorttaneet vanklarangastuksensa loppuun, e ole päästetty vapaks. Mellä on vanklat nn täynnä hmsä, että yhden hengen kopessa asuu k"ks vanka ja kahden hengen kopessa kolme, nn että vanklat ovat avan ylkansotettuja. Tämän lsäks vangella on nälkä. Kansanedustajlle on jaettu okeuskanslern kertomus, jossa on runsaast pöyrstyttävä lausuntoja. Tohtcr Martt Kala on manttut, että Helsngn keskusvanklassa 90 vangsta 50 sarastaa nalkäpöhötystä. Edelleen kakesta huolmatta, mtä sanonalehdssä on krjotettu, e Valtollsen polsn johtoa ole uusttu, jollan lalla henkeä muutetuks, sllä tse asassa armejassa ol syy, että juutalaspakolasa kohdeltn huonost. Kun pyysn puolustusmnster Walldenlta, että sos.-dem. eduskuntaryhmän jäsenet päässvät katsomaan Aunuksen vanklerlle, nn hän jyrkäst kels sen, koska armejan asohn e saa sekaantua. Mutta nämä ovat myös ssäpolttsa kysymyksä. On otettava huomoon, että jokasella vanglla on omasa, jotka ovat huolssaan nästä vangesta. Mnusta tuntuu, e+tä meään täytyy humaansssa asossa tehdä enemmän ja saada erätä he nklökysymykaä järjestetyks. On saatava valtollsen polsn johto muutetuks, mutta on saatava myöskn everst Hantsuon pakalle tonen..h vakka lakkaamatta huomautetaan, että valtollnen pols Mnusta tuntuu joskus, kun ajattelen sos.-dem. puolu- on muodostunut valtobs valtossa, joka tuomtsee omen la- een asemaa, että sos.-dem. puolue snänsä on jatkuvast he- kensa mukaan hmsä vanklohn, kun tavallset okeuslatokset kentynyt ja sen asema on tullut mahdollsmman vähän sanovak- tuomtsevat er laken mukaan. Jatkuvast lsääntyy työväen prssä katkeruus kakesta tästä. Edelleen kuolemantuomota s, kun sen sjaan SAKn, Työväen Svstyslton ja Sos.-dem. Työläsnaslton vakutusvalta ovat nousseet. Se johtuu on pantu runsaast tomeen. Amo Rkan kuolen an tuom o tosn stä, että SC8.-dem. puolue esntyy nn hekost. Esm. saatn estetyks. Esm. rouva Kosknen, joka ol melken

37 Tanner esntyy van halltuksen poltkan edustajana. Hän tek kunnon työn sllon, kun est juutalasten pakolasten, karkotuksen, mutta yleensä kun hän antaa polttsa selostu:- ;.1 rauhaa. Tovosn puolueneuvoston harktsevan stä mahdollsuutta, että ekö meän ols muodostettava rauhanhalltus, jolla e ols panolastna entsen halltuksen poltkka. Stä e saan, nn ne ovat samanlasa kun mtä Ramsay antaa ulkopo- votas ymmärtää sten, että me tomsmme ulkovaltojen sane- ltkasta. Maalasltto ajaa paljon enemmän omaa poltkkaan- leme'n ehtojan mukasest, sllä tällä hetkellä me tse harktsem- sa kun sos.-dem. puolue. Puolueneuvoston kevänen julstus ol me, mnkälasen halltuksen haluamme. l (! f puolueneuvoston tsenäsen poltkan lmaus. Tahtosn mustuttaa vanhaa totuutta, nm. että kansa rakastaa paljon enemmän marttyyretaan kun johtajaan ja kuta enemmän alcaa kuluu, stä kaunmman sädekehän marttyyrt saavat. Halltus teks vsaan teon, jos se armahtas esm. Ampujan ja ^^eltn. Vattommmat outossta ols vapautettava ja turvasälölästen asat ols tutkttava. Mtä nkerläsn tulee, nn olea stä meltä, että hestä on pdettävä huolta. He ovat suomela s a, jotka ovat joutuneet sodan jalkohn. Avan samon jos Vro joutuu sodan jalkohn, on medän valmstauduttava ottanaan vastaan hedätkn. Olen suunnlleen samaa meltä, mtä Renkanen estt, enkä ole valms kannattamaan julksuudessa vaatmusta, että halltus ols muutettava, mutta että täällä keskuudessamme teksmme sellasen päätöksen, että halltusta ols uusttava ja muutettava, koska se vakuttas ssäpolttsest erttän uudstavast. Tuntuu esm. nnkun ssämnster ols lan hekko. Hän ':Qrkenee saamaan sadalle juutalaselle pakolaselle paremmat \ Tänne r lausu: Stä lähten kun Suom joutu sotaan neljä vuotta takapern, mellä on ollut monta puolueneuvoston ko- kousta. Ne ovat kakk olleet Q:'nomasen melusa tlasuuksa. Täällä on hyvn ymmärretty tosamme, oltu yksmeláa ja samalla luotu se poltkka, jota Suom on julksuudessa harjottanut. Tässä tlasuudessa näkyy kutenkn asa olevan tosn. Täällä on ryhdytty penkomaan ja esttämään vanhoja tapauksa, syyttelemään tosaan ja kak-d tämä keskellä sotaa. Mnusta se on ennen kuulamatonta, että keskellä sotaa ryhdytään hajottamaan me- ' lptetä ja sllä tavalla hajottamaan medän yhtestä rntamaamme. Jälkeenpän-katsottakoon, onko joku asa oken hodettu ta e. Mnä luulen, että tällä hetkellä emme stä edes pysty tekemään. Se on hstoran asa. Olot ovat olleet nn monmutkasa, nn vaketa, että kannanotot evät sunkaan ole olleet helppoja. Keskustelussa on hyvn paljon kohdstettu huomota mnun persoonaan. Sehän on kovn martelevaa. Olen kyllä huomannut, että tässä maassa pannaan mnun kontollen melken kakk, mtä f.m 1. 4 olot, mutta e kellekään mulle. V r t a n e n sano, että Keto ja Pekkala ovat täällä esttäneet hstorallsen ]<Btsauksen nykysen sotamme kulkuun ja sen yhteydessä tehtyhn vrhesn. Hänen kästyksensä mukaan nykynen hetk Moskovan konferenssn jälkeen e ole melle sunkaan edullnen rauhantunnusteluhn, mutta tuskn melle sttenkään tulee parempaa tlasuutta myöhemmnkään. Venäjällä e velä nyt ole fyysllstä mahdollsuutta sanella melle dktaatteja, mutta nn pan kun Saksa on pos pelstä, Venäjä vo melle sanella sellasen rauhan kun se haluaa. Tästä syystä tapahtuu.(välhuuto: Kakk paha) Hyvääkn tosnaan. Mnä pyydän huomauttaa, että mnä en ole halltus. Olen van yks jäsen. En hoda ulkopoltkkaa. Hodan maamme fnansseja. Tosn koetan vakuttaa mudenkn asan menoon nn paljon kun voman rttävät ja usen olen onnstunutkn. Mutta olen stä huolmatta valms ottamaan vastuun kakesta stä, mtä halltus on tehnyt. Se on jokasen halltukso jäsen3 velvollsuus. Jos e halltuksen jäsen kanna vastuuta, on hänen velvollsuutensa astua ulos halltuksesta. Ss otan vastuu^ Mnä hmettelen ntä, jotte evät oía vastuuta. Keto on ollut puoluetomkunnan jäsen koko n " L >1 h. 4 j julklausumassa ols rttävän tehokkaast sanottava se, että kaklla käytettävssä olevlla kenolla ols valmstettava ajan, mutta hän e ole ottanut nätä ky^myksä kertaakaan eslle ennenkun kuukaus takapern,tehden ehdotuksa, mten asat t

38 ols hodettava. Hän on esttänyt valtuksa stä, ette töksemme het.-nme venäläset ulos maasta ja samme tastelun keskustella poltkasta yleensä. On hänen asansa herättää srtymään ulkopuolelle rajojemme. Tetyst vodaan olla tos- keskustelu, Jos hänellä on sanottavaa. Kuukaus, puoltos- takn kästystä ja kyllähän stä on kuulunutkn. Mtä sen jäl- ta takapern Keto tul krjallsella lausunnolla, jonka s- keen on tapahtunut, se on ptkä hstora. Snä on tarpeeton sältö ol sana, jossa hän nyt sanoo, että halltus on vahdettava. Shenhän e kukaan takertunut. tässä yhteydessä knnttää huomota monn pkku sekkohn, jota on tehty. En mnä lähde puolustamaan Wt tngn ulkopol- >1*1 Pekkala, joka on tonen syytöspuheen ptäjä, on stu- tkkaa. Kän ol kömpelö ja hän ol sekava Ja hän ol lan m m nut halltuksessa tämän vuoden alkuun saakka. Joka tapauk- Saksan vakutusvallan alanen. Hänestä ol kutenkn jokseen- sessa Pekkala ol sllon mukana, kun nykynen sota alko. kn mahdoton vapautua. Mnä kyllä ensmmäsestä pävästä al- Hänen on myös velvollsuus ottaa vastuu. Vastalauseet e- kaen sanon, että emme tämän ulkomnstern avulla pääse eteen- «L vät pyhtä mtään. E sellasella paperlpulla selvtä. Nyt hänellä on ptkä lsta stä, mtä kakkea on tapahtu- pän, mutta ö yhden mehen puhe snä merknnyt. Musta sekosta en halua jatkaa keskustelua, mutta nut. Mahdollsest on vrhetä tapahtunut. Kuka stä vo rauhan mahdollsuukssta on joku sana sanottava. Täällä Keto keltää. Velä uudstan, että sellasssa olossa, mssä me nyt elämme, e kukaan vo vannoa olevansa okealla tellä. ptkässä puheenvuorossaan, jonka olen anakn kolme kertaa akasemmn kuullut ja jota hän on Helsngssä joka järjes- t! Poltkon on kutenkn tultava johonkn ehdotukseen nähden, että tössä käynyt puhumassa, to esn kaks tapausta. Mnulle tämä on anoa te, jota on kuljettava. Nän on stten kuljet- on mole:,mat selvllä, mnkälasa ne ovat olleet. Ensmmä- tu ja ollaan snä, mssä ollaan. Se on huonon luonteen merkk, että ollaan tyytyväsä olohn nn kbuan kun kakk käy hy- nen ol sllon, kun vme vuoden marraskuun alussa eräs muuten hyvn tuntematon Neuvostolton palveluksessa oleva henk-. 1 vn, mutta kun ebsmmänen vastonkäymnen tulee, stten herätetään syytösten tulva ja ruvetaan etsmään syntpukka. lö käänty Sosaldemokratenn päätomttajan Rkhard Lndströmn puoleo. Se ol sllä tavalla tehty ja semmosta tetä käy- l. -r / Mnun on mahdoton fcäydä kakka ykstyskohta lävtse, jossa on estetty erävä näkökantoja ja löydetty vrhetä. tetty, että stä e päästy eteenpän. Stä harkttn monean kertaan, mutta emme voneet stä tetä käyttää, ja luulen, l l ^ '! ur J f! ( Ottasn ensnnä sen asan. Josta Lanto sano. Lanto sano, että medät on johdettu ptkään sotaan, ja jos oken ymmär- että sllon ols ollut myös ajankohta sellanen, ols voneet rtautua myöskään sodasta. ettemme Tonen ol se, 1. sn, hän katso, että se on vrhe. En ole varma, että se on josta enemmän on ollut puhe ja jonka mnäkn ykstyskohta vrhe. On olemassa tosakn mahdollsuuksa,, jota ols myöten selostn, nm. Yhdysvaltan hyven palvelusten tarjous vonut käydä, el aa me o l s ottaneet Karjalaa takasn. Sak- maalskuussa. Alkupuheenvuorossan mantsn, mllä tavalla V sa ols tullut tänne ja hyökännyt tätä teautta Neuvostolttoon, ja sllon ols medän maamme ollut tastelutantereena l ks vuotta. Mnä luulen, että se ols avan auttamattomast asa kehtty. Mutta, hyvät tovert, ennenkun rauhaan mennään ja ennenkun keskusteluun vodaan ollenkaan lähteä, täytyy medän tetää, mllä ehdolla rauha öaadaan. JLka tääl- J, 1.1«.f. 1. tapahtunut. Saksa tarvts tätä rntama. Se ol vomssaan. lä ole yhtään anoaa, joka ols valms ottamaan, mllasen Medän vastustuksemme e ols auttanut ja Neuvostoltto ol- rauhan tahansa. Olen han vakuutettu stä. No hyvä. Mutta s sekaantunut shen tasteluun. Olen snä luulossa, että tämä on ollut onnellsn ja vähmmän maksava te, että ens a-

39 Jos me antaudumme keskusteluun, se tulee ana julksuuteen, nn me hetämme yhden ankkurn, nm. sen, mssä nyt olemme» Kyllä Saksan rnnalla olo on melle ankkur. Sllon olemme Neuvostolton armolla. Nänollen täytyy tällasen rauhan tekoa resuneerata seuraavalla tavalla: Ensnnäkn stä e saa puhua julksest. Sehän osottaa, että me olemme kpeäst rauhan tarpeessa. Sehän hekontaa maan asemaa. Toseks ee on hodettava mahdollsmman hljaa. Mantsen esmerkn talvsodan päättymsestä. Ol okeastaan 2-3 mestä, jotka sen hotvat loppuun. Stä e ollut edes ha ltukse?sa ekä ulkoasanvalokunnassa keskustelua, koska sellä ol vastustaja. Se täyty hotaa jokseenkn valmks ensn. Nän on myöskn täljä kertaa ja velä paljon suuremmalla syyllä. Se on hodettava nn hljaa ja nn tadolla, ette stä ole maal.tblla mtään puhetta. Mutta ennenkun shen r : «n ä ä n, nn tahdon, että medän on saatava ehdot )eäasassa tetää. Tämä on mnusta ollut huomotava jo akasemmssa vahessa, se on huomotava vastasuudessakn ekä saa plata asaa turhalla hölötylcs ellä. Ja snä suhteessa on tämä kolmosten lklceelläolo tehnyt huonon palveluksen. Mnun teks mel verrata, nnkun Alanko tek, ajankohtaa talvsodan päättymsen jälkeen, jollon kuutoset hyökkäsvät. Nyt ovat kolmoset lkkeellä. Täällä on pääasassa keskustelu kulkenut mefnessä asossa. Ols ollut paljon tärkeämpää kptsoa, mnkälasa stuatsoneja nyt on ja mtä vomme tehdä. Mnun elkulausunnossan ol jonknlanen ohjeer tapanen ja pdän sen edelleenkn anoana mahdollsena. '%tä vastaan on Keto ehdottanut tdsen ajatuksen ja myös lsäyksen halltuksen vahdoksesta päätöslauselmaan. Snähän on pääasa halltuksen vahdos. En mnä ymmärrä hmsä, jotka vovat tämnöstä keskellä sotaa ruveta vaatmaan ja varsnkn kun sama vaatmus on ptkän akaa est etty Moskovan radossa. Kuvtelkaa, että jossakn muussa sotäa käyvässä maassa keskellä sotaa joku teks tällasen ehdotuksen. Jos Moskovassa joku teks sellasen nn se mes ammuttasn. Englannssa e ole tehty. Menköön sellä joku vaatmaan, että Churchlla on vahdettava, nn se mes pannaan knn. Englannssa vahdettn Chamberlan Se ol seuraus melalan letsomsesta. Jos ollaan stä meltä, että halltus e pysty hotamaan asota, nn onhan mellä eduskunta, joka vo antaa epäluottamuslauseen. Kun Keto sano, että hän e pyr halltukseen ja hän on vppaa arvostelemaan, nn sanosn, ette se ole nn. Mtä tuohon Kedon lsäykseen tulee, nn pdän avan mahdottomana puhua mtään halltuksen vahdoksesta, ^llä teksmme suuren karhunpalveluksen tsellemme. rutta e ole pakallaan panna shen stä alkuosaatoan ja puhua uudelleen nopeasta rauhan hankkmsesta. Mnä jo sanon, ette nyt ole aka totottaa maalmalle stä, että tarvtsemme rauhaa ja pyrmme shen kakn vomn. Rttää kun vttamme akasempn päätöksmme, jotka ovat edelleen ohjeena ja joden mukaan ka Wc puolueemme jäsenet owt velvollset tommaan nn pan kun on nbhdollsuus. Pdän avan mahdottomana alkuosan päätöslauselmaan ottamsta, koska stä e ole mtään hyötyä, mutta sen sjaan paljon vahnkoa. K l p, Eno pt Alangon puheenvuoroon v täten hyödyllsenä, että erlaset melpteet tuodaan julk. Mnäkään en ole tähän julklabumaan ollut täysn tyytyvänen, mutta on turha ruveta pkkuasossa muutosehdotuksa tekemätön. Nelsn sen sella senaan. -o^- Yksmelsyys e saa olla sellasta, että saadaan puhua ja krjottaa van stä, mtä Valton Tedotuslatos sall. sellanen varma melpde vallalla, että vodaan hyväksyä van vssellä varaukslla. Ulkomalla on puolustussotakästys Tuleven polven selvtettäväks jää, mten tähän sotaan joudumme. Sen yhteydessä on asota, jota emme tedä. Varmastkn vastuussa olleet ovat sllon tehneet ratkasunsa kansan ja maan etua slmälläptäen. Mutta nyt on harkttava, mten tästä myrskystä selvtään. Tanner puhu par vkkoa sodan puhkeamsen jälkeen, että medän.j' 0: j.l ^ f ; f fe ^lf n ^'' a» - l! L ^ J jf gpelfl l 1' 1. f: -f f 1 lfl

40 11 on sodasta päästävä eroon. Puhe herätt sllon porvarston seemme, mutta nykypäven Krekka todstaa tosta. Me te- U taholla ankaraa arvostelua. tä-karjalan vetämnen mukaan ol dämme varsn hyvn, että sota e ole romantkkaa." onnettomuus. Olen suopeamp nykyselle halltukselle kun Puheenvuorot rajotettn. edellselle, mutta se kantaa edeltäjänsä syntejä. Kansalla on vsst epäluulot nykystäkn halltusta kota an. Täällä lkut- tn sodan alkuakona kun olsmme ollut suur mperum. Esm. Englannn Ja Puolan lähetystöjen kohtelemnen e ollut okeassa suhteessa medän mahdollsuuksmme. Puheen tullee, n 33 ;n adresssta von sanoa, että päämnster Lnkomehen tunnetussa haastattelussa mentn ptemmälle kun mantussa adressssa. Adressn Samon rajotettn puheaka 5 mnuutks. Voonmaa lausu: "Kakssa puolueneuvoston julklausumssa on vakuutettu stä, että me kakk olemme kansamme peruskysymyksssä yksmelsä, ja mnä edellytän lman muuta, että nn» on lata täälläkn, sllä e tämä kokous nän suur ols, jos puolueessa ols peruskysymyksssä ermelsyyttä. Mutta ptäs kuum / \ Í ; allekrjottajen tarkotuksena ol tukea halltuksen poltkkaa. lua ertysest sos.-dem. puolueen vapauteen, että täällä saa aja- Vodaan tetyst keskustella stä, että olko tapa, jolla adres- tuksensa vapaast esttää. Arvelen, että suur osa, mtä täällä sssa estetyt melpteet saatettn julksuuteen onnstunut on kuultu puheta, jotka ovat koskeneet vanhojen asan penkomstn, 1 va e. Amerkan Yhdysvaltan vme keväänä tekemään tarjoukseen ols ptänyt tarttua knn ja kysyä, mtä vastustajalla ols ols saanut jäädä täällä esjlle ottamatta, sllä ne tse asassa ovat joutava sen suuren kysymyksen edessä, mkä metllä on tänä s ollut tarjottavana, kun Amerkalla e ollut mtään. Ol vää- pävänä ratkastavana. Täällä on sanottu, että keskellä sotaa rn, että tämä mahdollsuus lyötn -lamn. Mtä nykysessä t- pengotaan vanhoja asota, mutta ntä kutenkn alustajakn ot- lanteessa, Moskovan konferenssn jälkeen, on tehtävä, stä en skalla mennä neuvoja antamaan. Ulkomaalasten sanomalehtmesten lausuntojen varaan e voda paljoa rakentaa, sllä mtään vrallsa kannanlmasuja Englannn ja Amea?kankaan taholta t eslle käyttäen puheenvuoronsa 33:n adresssta ja tuosta Amerkan rauhanneuvottelujen vaheesta, jossa kummassakn mnulla ols tehtävänä pätevä mustutuksa ntä vastaan, mutta en tahdo nhn puuttua. Kuten sanottu, mnusta tlanne on nn tavattoman l: - l e ole tullut. Tovottavaa van on, että "god wll" metä koh- vakava, että se suorastaan hrvttää. Mnä huomautan stä, et- taan edelleen sälys. Ja medän puolestanme ptäs koettaa tä medän polttnen asenteemme on anakn suurssa asossa ol- vljellä hyvä suhteta kakn kenon. Päätöslauselmasta pu- lut varsn kansanvälnen ja nnkun jälleen huomaatte, nn Mos- heenollen sanosn Gunnar Hrdmann sanolla, että pohjosmaa- kovan konferenss on hyvn suur tekjä, saattaa o31a ratkaseva te- lasen on sanottava ana mtä haluaa. Mutta me olemme nyt ku- kjä. Hstoran harrastaja nlkee ptkän sarjan samanlasa tla- ^ tenkn nn sdottuja, että emme vo sanoa kakkea mtä ha- suuksa. Mllonka Tlstn vrran rannalla on Suomen kohtalo pää- juamme. Hyväksyn päätöslauselmsan Kedon tekemän muutosehdo- tetty, mten Japann sota tä-aasassa on vakuttanut, mten nma- f tuksen muuten, mutta en halltuksen muodostamlta koskevaa lmansota tpahdutt tsenäsyyden suomelle jne. Ja nyt olemme kohtaa. Jos sota menee sllä tavalla kun Tanner vttas, taas sellasen suuren ajan käänteessä. Moskovan konferensssta nn lon pen armejamme joutuu ottamaan vastaan Venä- e tos velä tedetä mtään ja vodaan sanoa, että on nn pal- jän armejan hrvttävän panon. Ja se merktsee medän jon huhuja lkkeellä, että on paremp panna korvansa knn ja pokemme tuhoutumsta höyryjyrän alle. On helppo sanoa mu- olla uskomatta, mutta kukaan e vo keltää stä tosasaa, että ( ' f! H 3 nasten krekkalasten sanolla: tulkaa ottamaan medän a- sellanen on ollut ja että ne kolmen valtakunnan edustajat, jotka sellä ovat olleét, ovat kansolleen kakk sanansuuntasest f Ú

41 > 1 julstaneet, että täällä ollaan sodan käynnstä yksmelsä. h Knäpdän, että ne selostukset Moskovan konferensssta, jotka Amerkan presdentt ja ^nglannn päämnster kansolleen antavat, evät vo olla mtään propagandaa ertysewt koska nämä herrat ovat kokonaan rppuvasa karean melpteestä, ja he olsvat hyvn savjalolla sevova, jos rupeasvat vlpstelemään ja konferenssn asota väärn esttämään. Se on lella, jota sllä ennenkn on ollut, anakn Hankoa, ja jota se varmast oman turvallsuutensa vuoks kuvttelee tarvtsevansa. Puhutaan Ahvenanmaastakn, että se saattas tulla kysymykseen, nn anakn mnulle eräs hyvn asota seurannut entnen kenraal on selttänyt ja sanonut samalla tlanteen arkaluontosuutta osottaakseen, että e nyt Ruots huols Ahvenanmaata, H kyllä mahdollsta, ette kakka lmoteta. Täällä on oken huomautettu, että lohdullsnta asassa on se, että ne evät kutenl an ole jättäneet mtään ykstystä maata jonkn ykstysen suurvallan armolle, vaan kak- vakka lmaseks tarjoasmme, nn vaarallnen pste se on. Ss tämä väläkahan se on, joka melle on nn äärettömän vaarallnen. Sllon nousee kysymys, mtä on tehtävä. Onko parasta poltkkaa se, jota täällä suostellaan, että jäädään odot- Ä ken penten maden kohtalot tulevat ratkastavks nden yh- tamaan stä, että Venäjä hekontuu ja Länsvallat vahvstuvat. tesellä päätöksllä. Nänhän varmaankn käykn. Täytyy us- Me emme vo luottaa Länsvalta n vahvstumseen emmekä Venäjän koa ja tovoa, että nn käy, että ss medän maamme asema tu- hekontumseen, sllä me hyvn tedämme sen, että jokatapauk- lee järjestetyks yhtesellä neuvonpdolla. Mutta mehän olem- sessa Amerkka e ole nn kovn ntresseerettu Euroopan asos- me velä kaukana stä ajasta ja näyttää sltä, että evät Eng- ta nn kauan kun sllä Japann kanssa on paljon suuremmat asat lant ja Amerkka kovn paljon ole sekaantuneet Venäjän sot- ratkastavana kun Euroopassa ja jota sekkaa se e saa selv- laallsn tomenptesn, evätkä luultavast pstä sorman- tetyks lman Venäjän apua. Se on ss varmast ptkän akaa sa väln shen nähden, mtä Venäjä tekee länsrajollansa ja pohjosessa. Ss on hyvn pelättävää se, että Venäjä, velä sdottu Venäjän ystävyyteen. E se tästä rtasesta ja sekasotkusesta Euroopasta ole nn huvtettu. 11 jos se onnstuu työntämään Saksa velä lännemmäks, vo hyvnkn hyökätä medän kmppuume ja tuntus rrjeken sltä, että se varmaankn sen tekee varsnkn kun nkernmaata evakuodaan. Ja Et elä-e^or o opas ta tulleden tetojen mukaan Narva jokea varustetaan uudeks lnjaks. Vo ss hyvn kävä sotatapahtuma olla edessäm:e, ja sllon vo käydä nn, että ennenkun on velä muuta Euroqpaa järjestetty, on täällä aaattanut tapahtua tällasa sotetapauksa, ja sllon vo hyvnkn helpost tapahtaa se, että se valto, jonka kakken vähmmän tovos tänne tulevan, tulee tänne ja Länsvallat evät vo tehdä yhtään mtään. Vo olla, että medän asemamme paranee lopullsssa neuvottelussa, mutta sllä väln on vonut tapahtua avan tuhotulvan tapasa vahnkoja medän maallemme. Näyttää jokseenkn todennäköseltä, että Neuvostoltto tulee vaatnb an tukpstetä tämeren puo- Entä Englant? Englanthan on sen jälkeen kun Ranska on joutunut pos pelstä ja tala shen asemaan, mssä on, jokseenkn hekko valto mahtavaa Saksaa vastaan. Saksalasethan ovat, nnkun tedämme, etevä, hyvn kasvatettu, hyvän järjestyksen omaava kansa. Eurooppa e tule tomeen lman sen mahtavaa teollsuutta. E semmonen valto ole helpost ku^ kstettavssa. Englant tetää han varmaan, ette se yksn pysty shen, ekä sllä ole snä ketään lttolasta kun Venäjä. Emme vo perustaa shen, että Englant rupeas Suomen asan taka samentamaan suhtetaan Venäjään. Stäpats englantlaslla e muutenkaan ole nn hyvää slmää mehn, anakaan nllä, jotka Englannn poltkkaa johtavat, tarkotan ulkomnster Edenä. Tovotaan nyt, että mellä kutenkn hyvät vält nähn valtohn sälys ja pen poka syntys, joka parantas Amerkan ja Suomen välsä.

42 suhteta. Olen tahtonut huoneut taa, ettemme Englannn vomn kakk mtä vodaan. Sllon tuntuu nn omtuselta, että vo nn tavattomast luottaa, kun on näh suursta ntresses- vaadtaan van luottamusta halltukselle, vakka stä vastaan tä kysymys. Jos melle kävs se, jos toteutus se Moskovan radossa sanottu väte, että Suomelle tulee Saksan kahtalo, vodaan esttää sellasa ptkä syntluettelota kun Pekkala estt. nn melellän ottasn sen vastaan, sllä kyllä Saksa tulee Nn, mnä puolestan ajattelen, että kyllä ptäs ot- t jäämään tsenäseks valtoks. E sellasta kansaa voda hävttää. Mtä on tehtävä nyt stten medän olossamme? Mnusta medän on lähaka otettava ensn kysymykseen. Medän poltkkamme on suunnattava juur lähakaa varten, estääkseen stä mahdollsuuta, että medän maahamme'hyökättäs n. Sllon kyllä tulee ajatelleeks, et u kyllä ka medän asemamme ols tonen, jos olsmme omssa hstorallsssa raossamme, jos emme ols menneet tä-carjalan puolelle, joka kutenkn Euroopan slmssä näyttää vallotussodalta. Ols onnellsta, jos olsmme rt stä. Se on nyt melle suuremp vaara kun mkään muu. Ols paljon turvallsempaa ajatella maan tulevasuutta, jos medän joukkomme evät ols sllä puolen ja sellä tapahtunut sellasta, Joka osottaa, että Suom sttenkn akoo sen lttää tseensä. Tarkotan stä propagandaa, jota on harjotettu, samanlasa kouluja yms. Svu mennen tahdon lsätä sen huomautuksen, että jos stä e ols vallotettu, nn ols ollut olemassa vanha Tarton rauhassa annettu okeus vaata, että Karjalan väestö sas nautta tsehallntoa. Mutta nnkun olot nyt ovat, tataa o]la sellanen ajatus avan lan hurja, sllä luultavast sellaseen e suostuttas. Sllon e jää jäljelle muuta toun että täytys ajatella kutenkn jotakn tomenptetä sodasta rtautumseks ja rauhan saamseks. Enkä mnä ymmärrä stä, mkse vos sanoa stä jossakn julstuksessa. Koko maalmahan puhuu rauhan kapuusta. Enkä luule, että ne 33 tekvät mtään syntä, jos lausuvat sen, mtä koko maalma puhuu. Mutta hätääntynyt kansa, nnkun Klp sattuvast sano, se tahtoo koettaa kakk taa huomoon, että melle saattas olla oma-alottenen halltuksen vahtamnen hyvä, ennenkun muut sen tekevät. Sen tek onnekseen Ranska maalmansodan akana. Täällä Suomessa Suomen tsenästymsen yhteydessä me samme monta kertaa muuttaa halltusta, ennenkun samme ulkovaltan ja länsvaltan luottamuksen. Kyllä me vomme sanoa, että me päätämme tse omsta asos tamme, olemme suvereennen valto. Mutta -suvereensuuskn on suhteellnen käste. Jos on kysymys Länsvallosta, "e ole häpeä Suomelle, jos se ottaa huomoon nden tovomuksa. Mnun kästtääksen sellaset asat on kutenkn hodettava oman harknnan perusteella, ette ntä päästetä äärmmäsyyteen, nnkun muuten pelättävssä on, jos ruvetaan asota ajattelemaan VBSta stten, kun on myöhästä. Olen tahtonut nätä muutama ajatuksa tässä tuoda eslle sent'hden, että mnusta näyttää velvollsuus vaatvan, että mnä tuon eslle täällä sen huolestumsen, mkä on vallalla erttänkn tämän Moskovan konferenssn johdosta. l k k a l a e kannattanut Kedon tekemää lsäystä päätöslauselmaan. Sano Pekkalan puheenvuorossaan lmasseen sellasen kästyksen, että Tanner ols ollut tä-karjalan Suomeen lt' tämsen kannalla. Mustan Tannern nmenomaan panostaneen, että sellanen lttämsakomus on Marsalkan ykstynen melpde, ja että hän suhtautuu hyvn vleäst tä-karjalan asaan. Kun Keto mants, että halltuksen ols erottava, nn sllä hän tetenkn tarkottaa, että Tannern ptäs myös erota. Tanner on hotanut menest/ksellsest fnansspoltkkaa, paremmn kun Pekkala ja nnollen Tannern ptäs stä edelleenkn hotaa. E ole ketään, ken joutuu asota hotamaan. Joka e teks erehdyksä. f?" l' ' l'ï-'^ l' n',1. < kenot. Se e saa rauhaa, ennenkun se tetää tehneensä y tl

43 ' S A- H f1»-t r- 11. [ 11 y Keto: Täällähän tover Tanner käytt vanhae tunnettua "trkkänsä", joka on mnuun vmeakone kohdstunut useeltr.an kerran. Hän tahtoo sanoa, että mnulla on ertysen huono luonne. Sehän on hänen tasteluaseensa, kun e hän muuta löydä.(väl- huuto: Va e? ) Sanothan nmenomaan, että se osottaa-huonoa luonnet-^-a, että nyt vasta olen alkanut esntyä tällä kannalla. Nyt sattuu nn, että olen akoja stten, koko tämän sodan ajan, koettanut asaa tuoda puoluetomkunnassa eslle. Senhän tetää jokanen puoluetomkunnan jäsen. Se merktsee stä, että tover Tannerlle merktsee nn pen mes kun allekrjottanut nn vähän, ette hän knntä huomota, mtä joku sanoo. (Välhuuto: Suur herrahan snä olet.) En tässä halua medän luonteestamme tämän enempää keskustella. Tahtosn esks sanoa, että on hrvttävää kuulla sellasa lausuntoja kun tover Alangon lausunto, jossa hän lähtee stä, että kakk mtä puolueen tähänastnen johto on tehnyt, on oken ja kakk sen arvostelu on pahasta. Jos tälle kannalle asetutaan, nn luuletteko, että sos.-dem. puolue vo työväen joukkoja hallta, jotka ajattelevat myöskn ja joden selusta tulee tässä maassa klpalemaan muutkn kun sos.-dem. puolue. Tulee klpalemaan Peklcalan puolue, tulee kuutoset, tulevat kommunstt. Ptäkää huol stä, että medän po t kka nme on sellasta, jota työväen suuret joukot mtröskn ymmärtävät. Ja tämä on se, joka täytyy ottaa huomoon ja stä sekkaa e ole medän puolueemme ottanut tarpeellsessa määrässä huomoon. Mnulla ols paljonkn velä sanottavaa shen, mtä Tanner sano nästä kahdesta rauhan tarjouksesta. Nden mantsemnen on ollut tärkeätä, koska ne ovat osottaneet, että on jokr tapauksessa ollut vmeakona anakn kaks tlasuutta, john ols votu takertua, mutta john e sen vuoks, että on väärn laskettu tämän maalmansodan päät tymnen, ole takerruttu. Olen samaa meltä kun tover Klp shen nähden, ette Amerkan hyvää tahtoa käytetty hyväks. Tämä vo kotua melle kohtalokkaaks vrheeks. Lopuks tahdon sanoa tähän päätöslauselmaehdotukseen tekemeän lsäysehdotukseen nähden, että sen Jälkeen, mtä tässä on sanottu, nn mnä olen tapuvanen jättämään stä ny, mutta mnähän olen stä meltä, että shen on tultava, mutta ymmärrän, ette stä tarvtse julksuudessa sanoa. Mutta mkä on vär tämättömäst sanottava ja sen mnä tahtosn panna puolueneuvoston jäsenten sydämelle, on se mtä mnä sanon helmkuun päätöslauselmasta ja sen asan eteenpän vemsestä. Sehän on sellasta, jota mnusta täällä evät kakk näytä kästtävän velä, mutta joka on mtä olennasnta. Snähän esntyy se suur ja jyrkkä vastakohta Tannern ja medän välllärme, jotka olemme puhuneet sen puolesta, että medän on T^yrttävä neuvotteluhn. Tannerhan tahtoo jättää asan skseen ja jäädä odottamaan mahdollsen Länsvaltan vomstumsen tovossa, jäädä odottamaan, että venäläset hyökkäävät tänne koko vomallaan. Tästä on juur tällä kertaa kysymys. Jos te jätätte sen avomen valtakrjan, mkä on tässä julklausumaehdotuksessa jätetty, nn tämä tällanen valtakrja on sellanen, josta tulevat velä jälkpolvet vaatmaan selvtystä ja josta tullaan velä paljon puhumaan. Senvuoks mnä suosttelen juur nmenomaan tällasta lsäystä julklausumaan o- tettavaks. Se on olennanen..muuten vodaan tämä lukea sllä tavalla, että v:n 1943 helmkuun julklausumaohje on unohdettu. Aaltonen, Aleks: Keto on puhunut varsn vomakkaast vme keväänä hyväksytyn julklausuman puolesta, mutta mnun nähdäksen hän on unohtanut yhden asan tehdessään ehdotuksensa ta tämän ehdotuksensa alkuosan, sen nm., että kun puolueneuvosto on hyväksynyt nn helmkuussa kun akasemmnkn päätöslauselma, ne ovet kaklta kohdltaan yhä edelleen vomassa, ntä e ole peruutettu ekä tässä kokouksensa peruuteta. Senvuoks eräs kohta nstä e vaad tässä päätöslauselmassa, joka nyt hyväksytää.1, erkosta mal lntaa. Mnusta ols vaarallsta ottaa tällastakaan lsäystä tässä va^e essa tähän, ja stäpats se on sanottu tässä julklausumassa, joka on estetty. Snähän sancaan: "Me tovomme rauhan mahdollsmman pan palautuvan ja maamme pääsevän rt sodasta. Edellytyksenä on kutenkn sellanen rauha, joka takaa maamme vapauden ja tsenäsyyden." Stä on lähdettävä toteuttamaan. Stä ols ptänyt lähteä toteuttamaan jo sllon, kun tämä päätös-, lauselma hyväksyttn. Stä yrtettnkn sllon, kun Amerkan ' l!( ' M! R " t ',11 pos halltuksen uudstamsta koskevan loppuosan. En mnä perään-

44 \ Yhdysvallat tarjosvat tlasuutta. Halltus yrtt, xnutta stä e ollut tulosta. Kun täällä on pulut tu st, sttä puolueto mkunnassa e ols ollut tlasuutta 1 skustella polttssta asosta, haluan lausua, että puoluetomkunnassa jokanen puoluetomkunnan jäsen saa koska hyvänsä tällasen keskustelun akaan ja stä on joskus yrtettykn, mutta nllä herrolla, jotka täällä ovat stä arvostelleet, on usen nn kre, ettevät jaksa olla puoluetomkunnan kokouksssa. Kedolla ja mullakn ols ollut tlasuus edellsenä pävänä kun 33n adress tasavallan presdentlle jätettn, esttää asa puoluetomkunnassa. On turha puhua stä, ette puoluetomkunnassa saa tällasa kysymyksä eslle. E sellä kukaan ykstynen määrää. Sen vuoks tässä yhteydessä on syytä torjua tällaset syytökset. Er asa on, olemmeko kylln rttävässä määrässä voneet ja osanneet knnttää huomota ulkopolttsn ja muhn asohn, olemmeko tehneet vrhetä, stähän vodaan olla er meltä. Kun Keto nmenomaan vättää, että hän on monta kertaa puoluetomkunnan kokouksessa lausunut arvcebeluja polttssta kysymyksstä, nn se ptää kyllä.pakkansa. Keto on ptkän akaa käyttänyt arvosteleva puheenvuoroja, mutta se on jäänyt arvosteluks. Mtään postvssta ehdotusta e ole estetty. Ensmmänen ehdotus tässä suhteessa tapahtu , joka on sama ehdotus, mnkä hän tek nyt täällä, nm;' että puoluetomkunnan ols lähetettävä eduskuntaryhmälle krje, jossa huomautettasn stä, että teltavaks. Pt tärkeänä, että tunnustellaan Länsvallosta pän rauhanmahdollsuuksa. Kannatt puoluetomkunnan päätöslauselmaehdotusta. P a j u n e n lmott olevansa Alangon kanssa samaa meltä snä, että e ptäs harjottaa repvää tomntaa, vakka onkn olemassa erlasa kästyksä asosta. Sano pohjolassa hyväksy tävän halltuksen ja eduskuntaryhmämme tomnta.. Kannatt puoluetomkunnan päätöslauselmaehdotusta sellasenaan. Kerman lausu kästyksenään, ette käydyssä keskustelussa ole kukaan kyennyt sanomaan, mten rauha ols tehtävä. - ^lädaagslqcbdd^ joukkoja maassamme on tes kunka paljon. E ols hyvä sekään, jos venälästen pommen jä keen täällä rupeas tppumaan saksalasa pommeja. Täällä mnttn, että puolueen arvovalta laskee joukkojen keskuudessa, mutta kyllä asa on sllä tavalla, että jos puolueella ols käytettävänään yhtä paljon mehä lnjolla, kun ammattyhdstyslkkeellä on, nn kyllä puolueenkn arvovalta nouss. Julklausumassa ols hnnosta kysymyksen ollessa ptänyt palkosta sanoa laveammn, kun mtä snä sanotaan, mutta muuten hyväksyn puoluetomkunnan päätöslauselmaehdotuksen. 33:n adresshomma e ollut puolueen arvovallan nostamsta. Se ol sellasta suoraa tomntaa, johon anakn vanhemp puolueväk suhtautuu hyvn arvostelevast. 1 nykynen tlanne on kehttynyt sellaseen psteeseen, että uuden halltuksen muodostamnen katsottasn välttämättömäks. Tässä tetyst olsn vonut polemsoda, mutta huomauttasn van, ette tuo julklausuma, mnkä puoluetomkunta on ehdottanut, ole nn kovn lattea kun mtä jotkut ajattelevat. Snä on sanottu verrattoman paljon kun ottaaa huomoon sen ajankohdan, mssä se on sanottu. Nurmnen sano, ette hän asetu Kedon kannalle lankaan. Paheksu, että nyt harjotettan puolueen repmstä ja kavellaan entsä, vakka asotakn ols keskus- Mannne n sano, että jos Kedon ehdotus halltuksen muuttamsesta hyväksyttäsn, nn neuvoston ptäs tselleen täsmälleen selvttää, että mllanen uuden halltuksen ptää olla. ötä kyllä ollaan selvllä, että sen ptää olla "demokraattnen". Mutta sellasen demokraattsen halltuksen, jonka Neuvostoltto hyväksyy, ptäs ensnnäkn ajaa saksalaset pos maasta, järjestää kommunstelle tomntavapaus jne. Ja Keto tekkn vsaast, että hän paruutt ehdotuksensa halltuksen muodostamsesta. Uskon, että nykynen halltus kyllä seuraa tlannetta ja käyttää jokasta mahd61lsuutta, jotka todella antavat tlasuuden rauhan tekemseen. - f r, [jl

45 Palm yhty kakessa Eno Klven lausuntoon. Sano» { V V?t' sodan edellä olleensa snä kästyksessä, kun saksalasa joukkoja kuljetettn pohjoseen, että kysymyksessä on kauttakulku Norjaan. Kun nyt ollaan sodassa, mten shen stten olemme ' joutuneetkn, on medän yrtettävä stä selvytyä mahdollsmman vähn vauron. Tlannetta on tarkattava ja pdettävä vaar mahdollsuukssta rauhantekoon, mtta e päätöslauselmaan tarvta sellasta lsäystä kun Keto ehdott. Lappalanen lausu, että ke^urtelu on kyllä hyväks, mutta lkaa on se, että täällä ana saadaan kuulla helsnklästen välenselvttelyä. Melle kyllä tässä kokouksessa oljolle saadaan puhua mtä hyvänsä, mutta jos me kertosmme joukolle, mtä Keto ja Pekkala ynnä eräät muut sa - novat, nn kukahan ne joukot ptäs koossa. 33:n esntymstä olen koettanut ympärstössän seltää parhaan mukaan, vakkakaan en hyväksy sellasta puolueorgaanen ohtse tommsta, mllasta ko. adresshomma ol. Nostan lakka Kedolle sen vuoks, että hän muutt päätöslauselmaan tekemäänsä lsäystä. Jos halltuksen uusmnen tulee kysymykseen, nn uusttakoon stä ssäpolttssta systä, vakka tarkotus ols- Kuusela lausu valttelunsa sen johdosta, ette tämä kokous muodostunut rakentavaks. Maalassosalstt jou-» tuvat kuulemaan herrassosalsten vättelyjä. Tuskn kukaan nstä, jotka nyt esntyvät suurna ulkopoltkkona, tetävät, mllasta poltkka on vuoden kuluttua. Tällasta johtuu ajattelemaan senkn vuoks, ette aseveljeys saksalasten kanssa ensn maalattn nn kovn kaunlfs, ntta nyt mtä mustmmn vären. Ja mtä stten tulee shen 33:n kulttuurhenklön allekrjottamaan adressn, nn luulen, että monet muutkn olsvat sen allekrjottaneet, jos stä ols helle tarjottu. Kuka tedot adresssta kuljett Ruotsn, stä e uskalleta sanoa." El sanonut kästtävänsä, mtä hyötyä tästä kokouksesta on ollut. Pt tärkeämpänä keskustelemsta työväen melalosta kun ulkopoltkasta shen tapaan kun stä on tässä kokouksessa keskusteltu. Huomautt Sylv-Kyllkk Klven puheesta prkokousjuhlassa Porssa, ette sekään sunkaan ollut kokoava vaan hajottava. Ehdott, että julklausuman antamnen jätettäsn puoluetomkunnan ja eduskuntaryhmän tehtäväks. kn ulkopolttnen. Kannatt Lndmann lseyslä päätöslauselman kolmanteen kappaleeseen. Varjola sano, että pern masentavan kästyksen tällasesta keskustelusta saa. Maalas tovert ovatkn jo syystä kyllä nuhdelleet nätä rteljötä. Anoa rohkaseva lausunto ol Tannern antama. Snä tosn nähtn tlanne synkkänä, mutta e slt hetetty krvestä järveen. Jyväskylässä aseteollsuuden työväen ammattosasto, jossa on tostatuhatta jäsentä ol hyväksynyt 33 ;n esntyxtstä paheksuvan päätöslauselman ja vaat kvenkovaan sen julkasemsta sanomalehdessä. Van Keskustelu julstettn päättyneeks ja päätettn, että kokousselostuksen samon kun päätöslauselmankn saattamsesta julksuuteen on sovttava puolueshteern kanssa. Ehdotukset päätöslauselman lsäyksstä: Lndmann ehdotusta e otettu äänestettäväks, koska Lndmanlla e kokouksessa ollut estysokeutta. Äänestettäessä puoluetomkunnan päätöslauselmaehdotuksen ja shen Kedon tekemän lsäysehdotuksen välllä sa puoluetomkunnan ehdotus 23 ääntä ja Kedon ehdotus 5 ääntä. h vavon saatn hedät luopumaan vaatmuksestaan. - Halltuksakn on muutettava kun skseen tulee, mutta muutettakoon ntä ssäpolttssta systä. - Kannatt Lndmann tekemää lsäystä päätöslauselmaan. tyks. Puolueshteer Aleks 10.. A a 1 t n ^ «1 t o n e n estt puolueto- :

46 ' M f f! n f, mkunnan ehdotuksen, että puoluekokous pdettäsn Helsngssä V alkaen kesäkuun 11. pävänä. lomäk e katsonut ajankohtaa sopvaks puoluekokouksen ptämseen. Saattaa olla lan krtllnen tlanne yleensä ja keskustelut kokouksessa sen mukaan rsasa. Koko Järjestöshteer Tovo A a l t o n e n estt selostuksen puolueen lähajan valstustyösuunntelmsta (Lte Selostus hyväksyttn keskustelutta. uksen ptämsestä päättämnen ols jätettävä tostaseks. Aaltonen, Aleks lausu, että puoluekokouksa on pdetty ennenkn epänormaalena akona. -Ammatllset järjestöt, rattusltto, nuorsoltto ym. ovat ptäneet sota- aka- Tomtsja J.E. Janatuselle, joka saraana ollen ol sähkösanomalla tervehtnyt kokousta, päätettn lähettää vastaussähkösanoma. 'A- 1 na edustajakokouksensa säännöllsest ja slläkn tavalla vahvstaneet tomntaansa. Elle kokousta pdetä, nn e puolueettamme enä kästetä demokraattseks puolueeks. Puoluekoko- Kun kakk kokouksen estyslstalla olleet ssat olvat tulleet loppuun kästellyks, kokouksen puheenjohtajana tom- uksen ptämsestä on lmotettava 6 kuukaut'la ennen kokousta, nut Jalmar Vuornen ktt kokouksen osanottaja ja, joten jos nyt lomäen ehdotuksen mukasest jätetään asasta päättämättä, nn srtyy kokouksen ptämnen anakn ens syk- lausu lonsa stä, e'tä työväen järjestötomnta on maassamme vonut sodan akana jatkua melkosest rauhanomaseen mal- 1' syyn ln, vakka mellä onkn kakenlara puutteta ja suur osa L a n t o kannatt puoluetomkunnan ehdotusta koko- vestöstämme pos kotoe. Tämä on ollut mahdollsta sen vuoks, \ uksen ptämsestä. että sotaa e ole tarvttu käydä medän oman maamme kamaralla. Klp, Eno ol stä meltä, että puoluekokoulcsen Omana kästyksenään hän lausu, että vakka vastasuudemme e ptämsellä on kohottava ja vrkstävä vakutus, ja jopa eräät teknllsetkn sekat vaatvat sen ptämstä. Puolueneuvosto- näytäkään valosalta, nn sttenkn puolueellamme ja koko kansallamme on edessään elämä ja tulevaaus. kn on jo stunut nn kauan, ette tedä, unko se samanlanen kun jos puoluekokous ols sen valnnut. Tämän jälkeen hän julst kokoucsen päättyneeks. Kokous päätty klo 18,30. Kerman kannatt puoluekokouksen koollekutsumsta. ' 1 ^ Palm kannatt puoluetomkunnan ehdotusta. Puoluekokous päätettn yksmelsest. lomäen luopuessa ehdotuksesfean, kutsua koolle puoluetomkunnan ehdottamana akana, kesäkuun 11. pävänä g^täklrjan vakuudeks: Puheenjohtaja l- { 11. Shteer/; Puoluetomkunnan jäsenks edesmenneen Kaarlo Harvalan ja jäsenyydestä vapautusta pyytäneen August Kuusston t-.1 lalle valttn Oskar Renkanen ja Eno Klp vaknasks sekä veralle Eml Palonen ja Onn Hltunen. TäMn pöytäkrjan olemme tänään tarkastaneet sekä kokouksen menon ja päätösten mukaseks havanneet. kuun Kokouksen valtsemat pöytäkrjan tarkastajat. e

47 '^Jutj^ : o 1 (- m PUOLUSNEUYOSTON KOKOUS 7.U,.43 Ä;vNfcbTY3LöTA: THl> Y. SalOTaara Aleks Aaltonen Y»ln5 Tanner VAXno Pekkala Jaakko yf. Keto Sylvl-KyUlkkl Klp Gunnar Andersson Aug. K u u 8 Kno K 1 P Oskar R e n Sulo U a n n Juho L a n t 0 Jalnar Y u o r tasto 1 0 m # L e h t T Yhtor F a 1 1 Yalter K u u 8 e Taoflus K a Bml S.S. S e P P ä U S k n Arttur Y a 8 a m 1 F. A 1 t A. fl Urho L a P P a Rkhard N u r ro J.V. L 3 t J ö

48 TrJU N u r n 1.j- ) n J Aflfetl Juho K o o n a n Yljo Auto Kaarlo H» m ' 1 n 1 n e n no 1 k k a 1 a Kalla Balm K.A. P a 1 r a m o Olav Kakälänan Albert L a a a 1 1 a

49 -laftr-tl u * Lte 2.»»tel hutmh Seloatus uko».ja saäpolttlsesta tlanteasta. T anne n) Hyvät puoluetovert' Ennenkun menen varsnaseen aheeseen, on ehk& syytä manta, että nykyolossa on verrattan vakeata esntyä vapaast, sllä kakk näkyy tulevan tetoon, mtä medän suljetussa tlasuuksssamme puhutaan. Stä on avan tuoreta kokemuksa. M,m. äskettän mnulla ol tlasuus eräässä penessä ryhmässä ptää polttnen tlannekatsaus. Stä ol seuraavana pävänä eräässä ulkovaltan lähetystössä täydellnen krjallnen selostus. Myöskn tover Fagerholm, joka pt eräässä suljetussa perheltamassa puheen, sa lukea sen seuraavana pävänä sanomalehdestä. Näyttää olevan nn, ette vo nn penä tlasuuksa ptää, ette nstä kulkeudu teto. Se pakottaa varovasuuteen shen nähden, mtä puhuu. Sen jälkeen kun puolueneuvosto vmeks on ollut koolla, ss vme helmkuusta lähten^on maalman kuva huomattavast muuttunut. Muutokset ovat aheutuneet pääasassa sotatlanteen muuttumsesta, jolla puolestaan on ollut omat vakutuksensa myöskn yleseen poltt- ' ], seen tlanteeseen. Saksallahan ol shen akaan ja velä vme vuoden loppuun saakka vomaa. Sllä ol kakk valtt kässsään. Se laajens kutenkn tavottetaan, hajott vomaan ja samalla kulutt ntä myöskn. Epäonnstuneella poltkallaan varsnkn mehtetyssä mas- M;" sa se on menettänyt myöskn mahdollsuuksaan. Sehän seltt pyrkvän- f'-j sä herraskansaks, jonka ols määrättävä kakken muden maden as- \ ; ; jj^ ffc' ^ t osta/ ja myöskn vtoteltn tulevasuutta nn, että Saksalla ol- tettyjen s snä maden määräävä väestöä, asema tosten josta se työskennellessä ols vonut saapvc/ sen hyväks. huomattavaa Meh- apua varsnkn Neuvostolttoa vastaan käytävässä sodassa, kohdeltn nn huonost, että se on saanut vastaansa ylesen opp^umn e van näs- sä massa, vaan muuallakn. cu Sen mahdollsuudet ovat sekä sotlaallses- ^ t että polttsest tavattomast laskeneet... Tänä akana ovat Läns-vallat sen sjaan tosella tavalla työsken- ^ nelleet. Ne evät ole paljonkaan yrttäneet sotlaallsella tavalla so-. dan käynnssä vakuttaa tavottettensa saavuttamseen. Ne ovat sen- ^u flf f t f 1 1-.f )

50 - 2 - aan ptkäakasta shtä käyttäen varustautuneet perusteellsest ja tehneet suunntelma. Ne ovat luottaneet shen, että Neuvostoltto tostaseks stoo nden päävhollsen kädet ja jättää helle al aa varustautua lopullseen yhteenottoon. Vasta non vuos takapern voj sanoa nden alkaneen aktvsemmn puuttua Euroopassa käytävään soten, / nousemalla mahn pohjos-afrkassa. Mten htaast senkn jälkeen sotatoma'on hedän taholtaan hodettu, näkyy stä, että nn hyvr Englaann kun Yhdjsvaltankn joukot tostaseks velä tastelevat ' V etelä-talassajja etenevät sangen htaast. Joka tapauksessa ne kohdstvat ensmmäsen skunsa hekompaan kohtaan vastustajan rntamassa, nra. talaan. Tämä osottautukn oken lasketuks. tala remaht avan odottamattoman pan. Dktaattor kukstu äänestyslpun 1 ^ t avulla, ja koko se puolue, johon hänen valtansa nojautu, romaht. talan kansa pyrk rauhaan, haluten nällä alustavlla tomenptel]ä osottaa myöskn sen ansatsevansa. Sen ol kutenkn antauduttava ehdotta, ja se merkts stä, että maa mehtettn, ja lopputuloksen«ol jotan avan muuta kun mtä kansa odott. Se e päässyt puolueettoman maan asemaan ekä se saanut rauhaa. Sen kohtalo on pänvas- «l ton kauhea. Maa on ankaran sodan näyttämönä ja stä raadellaan avn ennen kuulumattomglla tavalla. Tällä talan postumsella rntamasta on kutenkn ollut melkonen vakutus sodan kulkuun. Yks suurvalta vastustajan taholta on M, f pudonnut pos, ja tämä tapahtuma on stonut huomattavast Saksan sot voma.. Seuraukset ovat olleet näkyvssä tärntamalla, joka edelleenkn on sotarntamsta tärken. Sen sjaan, että Saksalla sellä v ja 1942 ol alote täydellsest kässsään ja se vo edetä, on alote tämän vuoden akana ollut yhtämttaa Neuvostoltolla. Se onkn W 'f ^ T vonut edetä jatkuvast ja varsnkn sen jälkeen, kun suurhyökkäys henäkuuncalussa-saatn käyntn. Stä lähten ovat Saksan joukot yhtä mttaa peräytyneet, veläpä tavalla, joka on pannut maalman välstä ajattelemaan, onko tämä peräytymnen ollut laskettua, va onko shen ollut todella pakottava sytä. Nyt e enää vo tästä olla epälyä. Syyt ovat olleet pakottava. Saksan armeja e ole vonut «vastustaa stä'danostusta stä yksnkertasesta syystä, että sen mesmäärä on ollut paljon alhasemp kun Neuvostolton. Sllä on