Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema H E L S IN G IS S Ä,

Transkriptio

1 S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N T I L A S T O. X. Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutomen Ylhalltuksen ulkasema. 20. Tlastollnen yleskatsaus Suomen kansakoulu tomeen lukuvuonna H E L S IN G IS S Ä, WEILIN JA U Ô Ü s ln OSAKEYHTIÖN KIKJAl'AINOSSA. 894.

2 Ssällys: T e k s t ä...i X IX. Taulua : I. Kaupunken kansakoulut: Opettasto sekä opplasten luku a koulunkäynt lukuvuonna II. Kaupunken kansakoulut: Tulot a menot kalentervuonna III. Kansakoulut maalaskunnssa: Kouluen lukumäärä a laatu, opettasto, kansakoulun opplasten luku a koulunkäynt sekä opplaat pkkulasten koulussa lukuvuonna Yhteenveto IILnnesta T a u l u s t a IV. Maaseudun kansakoulut: Tulut a menot kalentervuonna Yhteenveto IV:nnestä T a u l u s t a Sv. Okasu: 8 svun keskkohdalla on: N a k k l a...i lue:! N a k k l a...i I K u lla a... K u lla a... (s. o. Kullaa e ole pdettävä Nakklan kouluprnä, vaan ertysenä kuntana.)

3 Koulutomen Ylhalltuksen antama alamanen kertomus Suomen kansakoululatoksen tlasta lukuvuonna Sttenkun Tedän Kesarllnen M aesteettnne armollsessa krelmässä Lokakuun 4 p:ltä 89 ol säätänyt, e ttä lukuvuoden alusta Sortavalan semnaarn pokamallkouluun sekä Jyväskylän a Tammsaaren semnaaren tyttömallkouluhn tostaseks ols koetteeks perustettava nelosastonen luokka, ryhty täm ä vasta ärestetty mallkoulun luokka tomeen Jyväskylässä kahden, sekä Tam msaaressa a Sortavalassa kolmen vuososaston laausena. Semnaaren a ntten harotuskouluen opettastoon, työnohtaa a puutarhureta lukem atta, kuulu tän ä lukuvuonna 58 henkeä, aettuna er opplatoksn seuraavalla tavalla: Semnaarkaupunk. Johtaa. Johtaattara. Semnaaressa. Lehtora. Kolleegoa.! Nas- opettaa. Mallkoulussa: I - V I luokalla. osastoluokalla. Mesopettaa. Nas! opettaa. Lastentarhossa. Mesopettaa. Nasopettaa. Nasopettaa. Yhteensä.) Jyväskylä Tammsaar Uuskaarlebyy S Sortavala ') 4 20 : Yhteensä *) Tähän luettuna krekkalas-venälänen uskonnonopettaa.

4 I V Semnaaren opettastossa on lukuvuoden kuluessa tapahtunut seuraavat m uutokset : Jyväskylän semnaarssa. Flos. ls. Y. K. Yrö-Kosksen eroamsen älkeen Elokuun 3 p:nä 892 avomeks äänyttä hstoran a kasvatusopn lehtorn vrkaa on lukuvuoden kuluessa hotanut flos. kand. A. Holmström. Vrkaan nmtettn Maalsk. 2 p:nä 893 flos. ls. K. J. Jalkanen, m utta tehdyn valtuksen tähden täm ä nmtysasa ä lukuvuoden kuluessa lopullsest päättym ättä. Suureteteen lehtor, lakted. kand. K. J. Högman kuol Maalsk. 4 p. 893; sekä Högmann sarauden akana että sttem mn vran avonna ollessa on flos. ls. U. Saxén m äärättynä hotanut m anttua vrkaa. Lehtor, toht. E. A. Hagfors on tänäkn lukuvuotena nauttnut osttasta vrkavapautta, a sasena tom edelleen flos. m ast. P. J. Hannkanen. O pettaatar H. Söderström sa sarauden tähden vrkavapautta Maalsk. p:stä kevätlukukauden loppuun, olla akaa nedet A. Länkelä a M. Cleve hotvat hänen opetusvelvollsuuttansa. Nelosastosen mallkoululuokan opettaattareks on Ylhalltus mantun armollsen krelmän mukaan Lokak. 4 p:ltä 89 tostaseks m äärännyt kansakouluopettaattaren Amanda Savolasen. Tammsaaren semnaarssa. Lehtor Em ma I. Åströmlle m yönnettn Syyskuun 7 p:nä sarauden tähden vrkavapautta syyslukukauden loppuun a hänen saseksensa m äärättn flos. kand. K. H. Nckln. O ttaakseen osaa Turun krkollskokoukseen sa ohtaa F. W. Sundvall K esäkuun aaks vapauden vrkatomstaan. Huhtkuun 20 p:nä 892 m äärättn kansakouluopettaatar Olva Falck täm än lukuvuoden alusta olemaan semnaarn mallkoulun vasta perustetun osastoluokan opettaattarena. Uudenkaarlebyyn semnaarssa ol opetus samoen henklötten hallussa kun vme kevätlukukautena, pat.se että mallkoulun opettaa K. F. Spolander kasvatusopllsta tutkm usm atkaa varten ol vrastaan vapaa Toukokuun p:stä lukuvuoden loppuun, olla akaa vrkaa hot flos. kand. H. Ståhl. Sortavalan semnaarssa. Lokakuun p:nä 892 nmtettn vomstelun lehtor, flos, toht. O. A. Forsström lehtorks Jyväskylän lyseoon, m utta sa atkaa työtänsä semnaarssa lukuvuoden loppuun. Vme Henäkuun 26 p:nä m äärättn flos. mast. Carl Poppus kahtena koetusvuonna hotamaan Forsströmn älkeen avomeks äänyttä lehtorn vrkaa. Lehtor A. Cenetz nautt ottaakseen osaa hänelle uskottuun komteatyöhön vrkavapautta Syysk. p:stä 892 syyslukukauden loppuun sekä Helmk. 5 prstä Toukok. p:ään 893, olla akaa flos. mast. F. J. H. Lndén ol hänen sasenansa. Mallkoulun nelosastosen luokan opettaaks m äärättn Huhtk. 20 p.-nä 892 kansakouluopettaa Kaarle W lho Rauno, oka astu vrkaansa syyslukukauden alussa 893.

5 Puheena olevana lukuvuotena ol kakkn semnaarehn ssäänkrotettuna 203 mes- a 272 nasopplasta el yhteensä 475 opplasta, aettuna kuten alla oleva taulu osottaa: y Semnaarkanpnnk. I luokalla mehä. nasa. S s ä ä n k r o t e t t u a o p p l a t a : II luokalla mehä. nasa. III luokalla mehä. nasa. IV luokalla mehä. nasa. kaklla luo kla : mehä. nasa. Yhteensä. Edellsstä ol: ssäopplata. ] ulko-! opplata. Jyväskylä Tammsaar U uskaarlebyy >) 9 S o r ta v a la Yhteensä Edelläm anttuen opplasten luokalta srtym nen a vuostutknnossa opsto sta pääsemnen näkyy seuraavsta num erosta: O p p l a s t a luokalla I I luokalla I I I luokalla IV luokalla mehä. mehä.! t! nasa. ä älelle nasa. mehä. nasa. ä älelle mehä. nasa. Semnaarkaupunk. srrettn srrettn srrettn mehä. nasa.... ä älelle mehä. nasa. sa päästötodstuksen mehä.! nasa. ä älelle mehä. nasa. Jyväskylä _ Tammsaar Uuskaarlebyy Sortavala Yhteensä Luokalle äänestä opplasta sa okeuden ehdot suortettuaan päästä ylemmälle luokalle seuraa van lukuvuoden alussa: Tammsaaren semnaarssa 2, Uudenkaarlebyyn 4 sekä Sortavalan semnaarn mesosastolla 0 a nasosastolla 9 opplasta. ') E r akona lukuvuoden kuluessa.

6 VI tavalla: Lukuvuoden kuluessa vähen er semnaaren opplasluku seuraavalla Semnaarkaupunk. O p p l a s t a eros kuol erotetn nasa. nasa. Yhteensä postuneta opplata. mehä. mehä. mehä. nasa. Jyväskylä... 6) 2 ) 9 T am m saar... 4 _ 4 U u sk aarleb y y Sortavala Yhteensä m ukaan akaantuvat opplaat seu Vanhempen säädyn ta am m atn raavast : Semnaarkaupunk. Vrka mehä. Opplata, oden vanhemmat olvat Tlanomstaa, kauppata, tehtalota. n. e. Talonomstaa, kästyöläsä, alempaa porvarstoa. n. e. Maata omstava talonpoka, vuokraaa. n. e. Torppareta a tlatonta väestöä. mehä. nasa. mehä. nasa. mehä. nasa. mehä. nasa. mehä. nasa. Yhteensä. Jyväskylä Tammsaar Uuskaarlebyy Sortavala Yhteensä !) Tähän luettuna 2 mes- a 2 nasopplasta, otka koetusaan kuluttua pdettn kypsymättömnä päästäkseen vaknasks opplaks.

7 Semnaarehn yhdstetyssä mallkoulussa a lastentarhossa sa opetusta alla oleva m äärä opplata: VII Semnaarkaupunk. luoklla I - V I M allkoulussa osastoluokalla Lasten ta r hossa Yhteensä opplata. poka. tyttöä. poka. tyttöä. poka. tyttöä. Jyväskylä T am m saar U u u s k a a r le b y y S o rtav ala Yhteensä ! Semnaaren a nhn yhdstettyen kouluen koko opplasmäärä ol ss: Jyväskylässä 532 opplasta Tam m saaressa 8 Uudessakaarlebyyssä 26 Sortavalassa 445 Yhteensä,284 opplasta. Kesarllsen Senaatn Helmk. 3 pävänä 889 tehtyä päätöksen, että nassemnaaren mallkouluen yhteydessä olevn lastensemn e tostaseks oteta vastaan lapsa, lakkas Jyväskylän semnaarn lastensem kesällä 892. Tammsaaren semnaarn lastensemessä ol älellä tänä lukuvuonna velä 3 lasta, osta yks käv mallkoulua a on o tettu sen opplaslukuun. Sortavalan semnaarn semessä hodettn 6 lasta, otka kakk kävvät tyttöm allkoulua. Armollsen krelmän m ukaan H uhtkuun 2 p:ltä 887 Sortavalan semnaarn yhteyteen perustettu välakanen opplatos Itä-Suomen krekkalas-venälästen seurakunten lastenkouluopettaan a opettaattaren valmstamsta varten on täm än lukuvuoden lopussa päättänyt vakutuksensa. Tätä korkean asanomasest vahvstetun ohesäännön m ukaan ärestettyä latosta oht lehtor, toht. O. A. Forsström vden muun semnaarn opettaan a opettaattaren avulla. Opetusta on annettu yksvuotnen kurss uskonnossa, ädnkelessä (ohon on lte tty hstorallsta a m aanteteellstä lukemsta), laskennossa, okenkrotuksessa, kaunokrotuksessa a laulussa 22 tuntna vkossa. Pats tetopuolsta opetusta on käytöllsä opetusharotuksa oka pävä ärestetty mesopplalle pokamallkouluun v arta vasten m uodostetulla valm stavalla luokalla a nasopplalle tyttöm allkoulussa a lastentarhassa.

8 V l Nnä kuutena vuonna, ona latosta on ylläpdetty, on valm stettu yhteensä 64 krekkalas-okeauskosta lasten opettaaa a opettaatarta, nmttän 9 lukuvuonna , 9 v , 5 v , 7 v , 2 v a 2 v Edellä m antusta ol 8 kotosn Sortavalasta, 0 Sustamosta, 9 Implahdelta, 5 Ilomantssta, 4 Korpselältä, 4 Soanlahdelta, 3 Kurkoelta, 2 Raudusta, 2 Ruskealasta, 2 Salmsta, Jaakkmasta, Joensuusta, Kontolahdelta, Suoärveltä a Uukunemeltä. käytöstä on yleensä, harvoa pokkeuksa m antsem atta, votu arvostella korkemmalla arvolauseella. Koko kuuden vuoden akana on erotettu 3 opplasta, yks lyhyem mäks aaks a 2 anaseks. Latos sa huoneen,' valon a lämmön semnaarssa; sen m uut k u stan nukset suortettn tähän tarkotukseen armossa m yönnetystä 5,000 markan vuotusesta rahan m ääräyksestä, vahvstetun menoarvon mukaan. Järestystä a opetusta on ylläm antussa latoksssa hodettu nlle vahvstettuen säädösten mukasest a lman sanottava härötä lukuvuoden kuluessa. Kansakouluen yltarkastaa on lukuvuoden kuluessa tarkastanut kakka semnaara, ota patse kansakouluen tarkastaa Ylhalltuksessa ertysä tehtävä varten on käynyt Jyväskylän a Sortavalan semnaaressa. Koska kansakoulunopettaa- a opettaatarsem naaren a nhn yhdstettyen mallkouluen ärestystä a tom ntaa kästtävät säädökset, otka ovat kansakoulutomen ärestäm stä koskevan, Toukokuun p:nä 866 annetun armollsen asetuksen tosessa a kolmannessa luvussa, sekä arm. ohesääntö semnaarelle a sääntö opetuskaavosta nlle a nhn asetetulle mallkoululle sam alta pävältä, kuten kokemus on osottanut, usessa kohdssa kapaavat muutoksa a lsäyksä, on Kesarllnen Senaatt, Ylhalltuksen alamasuudessa tekemän estyksen ohdosta, Krkollstomtuskunnan kreen mukaan, Joulukuun 4 p:nä 892 nähnyt hyväks asettaa komtean m anttua säädöksä tarkastam aan sekä valmstamaan täydellsen ehdotuksen asasta. Tämän komtean puheenohtaaks on Kesarllnen Senaatt määrännyt kansakouluen yltarkastaan A. W. Floman n a äsenks kutsunut semnaarnohtaat F. W. Sundwall n a K. O. Hynén n, semnaarn lehtorn E. G. Hedstrôm n, semnaarnohtaattaren Ch. M. Lydecken n a mallkoulunopettaan K. Kunelus en. Semnaaren m enot kalentervuonna 892 näkyvät seuraavasta taulusta:

9 Palkkoa Semnaarkaupunk. opettalle. kästyön ohtalle a puutarhu palvelusväelle. Matkastpendeä. Apurahoa a stpendeä opplalle. Valo a lämmn. Ruoan pto. Irtam ston lsäys, korauksa a sekamenoa. Yhteensä. relle. tf n f. 7ÜS. Sfhtf t s. ïïnf. "pä Sfnf. & Sfnf fm,9mf 7». Mnf 7» ïn f J y v ä s k y lä... 8, , ,600 5,000 6, , , ,0 49 T a m m s a a r... 37, ,2 0 0,500 4, , , Uuskaarlebyy , ,200,500, , , ,58 52 S o r ta v a la... 79, , ,400 4,975 7, ,99 9 8, ,070 8 Yhteensä 233, , ,000 2, , , , , H

10 II. Kansakoulut.. Kaupunken kansakoulut. K ansanopetuksesta m aan kaupungessa pdetään huolta alemmssa a ylemmssä kansakoulussa, ota on tarpeellnen m äärä osaks ertysä penempä koulua, osaks suurempa, koko oppakaa tarkottava latoksa. Alemmssa koulussa on tavallsest kaks a pokkeuksena kolme vuosluokkaa, ylemmssä taas nelä, oskus kolme luokkaa. Nssä kaupungessa, ossa maan kansakouluopettaa- a opettaatarsem naart ovat, taroavat semnaaren m allkoulut a lastentarhat tlasuuden hankka kansakoulun tetom äärän, onkatähden myöskn kaks nätä kaupunka, Jyväskylä a Sortavala, ovat varsnasa kansakoulua valla a toset kaks, Tammsaar a Uuskaarlebyy, ovat van vähem m ässä m äärässä sellasa perustaneet. Sen lsäks on muutamssa kaupungessa, kansakouluasetuksen 09 :n mukaan, varustettu ltakoulua lapslle, otka yl 2 vuoden käsnä pätevstä systä evät ole tlasuudessa käydä koulua tavallslla opptunnella. Sellasa koulua ol lukuvuonna kahdessatosta kaupungssa, nmttän Tammsaaressa, Turussa, Raumalla, Porssa, Hämeenlnnassa, Tampereella, Lappeenrannassa, Henolassa, Kuopossa, Joensuussa, Nkolankaupungssa a Petarsaaressa. Opetusta nässä koulussa annettn usemmssa pakossa 2 (Porssa 8 a Tammsaaressa anoastaan 8) ltatuntna vkossa; oppkurss ol mllon yks- mllon kaksvuotnen. Lamnlyötyä lapsa varten pdettn ertystä koulua mantun asetuksen 0 :n m ukaan täm än lukuvuoden akana Helsngssä, Turussa, Uudessakaupungssa, Porssa, W purssa (n. k. hekkokykysten lasten luokka) a Tornossa. Velä ol atkokoulua ärestetty Helsnkn a W purn. Helsngssä ylläpdettn tällasa koulua suomen- a ruotsnkelsä sekä polle että tytölle. Nässä nelässä koulussa opetettn kussakn kakka aneta, ota ennen ol opetettu kansakoulussa, onka lsäks nasopplalle annettn opetusta a harotusta ruoanlatossa a mussa talousaskaressa. Vmeks mantun opetuksen kustans kaupungn annskeluyhtö. W purssa oleva atkokoulu ol ärestetty van nasopplata varten, olle opetettn etupäässä ertysä kästötä (26 vkkotunta) sekä laulua (2 tunta) a vomstelua (2 tunta). Puheena olevana lukuvuonna perustettn uusa koulua ta koululuokka allalueteltuhn kaupunkehn : H e ls n k n : 2 luokkaa ylempään suomalaseen kouluun, alemp suomalanen koulu sekä suomalanen a ruotsalanen atkokoulu poka varten; Turkuun: 2 suomalasta reaalluokkaa, tonen polle, tonen tytölle; Porn: suomalanen ltakoulu; Tampereelle: 2 rnnakkasosastoa ylempn kouluhn;

11 Wpurn: osasto suomalaselle I luokalle a 2 luokkaa hekkokykysä opplata'* varten; Lappeenrantaan: ltakoulu; Kotka-an: alemp suomalanen koulu; Kuopoon: rnnakkasosasto ylempään a samanlanen alempaan kouluun; Nkolan kaupunk n: 2 rnnakkasosastoa yhdstettyhn (ylempään a alempaan) kouluhn, tonen ruotsalanen, tonen suomalanen; Petarsaareen: ltakoulu; Ouluun: rnnakkasosasto ylempään suomalaseen pokakouluun a 2 sam anlasta alempaan suom alaseen kouluun. Stä vaston Käksalm en ltakoulu e ole ollut tomessa lukuvuoden akana opplasten puutteessa. K aupunken kansakoulussa ol vuoden kuluessa opettastona 80 mesopettaaa a 458 nasopettaaa el yhteensä 638 henkeä. Opplata ol: XI Poka. Tyttöä. Y h teen sä. varsnasssa kansakoulussa... lta k o u lu s s a... lamnlyötyen lasten k o u lu ssa... atkokoulussa... 9, , , Yhteensä 0,443 0,26 20,704 Nästä opplasta sa 4,858 suomenkelstä, 5,86 ruotsnkelstä a 30 venäänkelstä opetusta. Jos kakk 20,704 opplasta aetaan tasan edellämantulle 638 mes- a nasopettaalle, nn tulee kutakn opettaaa koht 32 opplasta. Lähnnä edellseen lukuvuoteen verraten ol kaupunken kansakouluen opettasto lsääntynyt 25 hengellä a opplasluku,09 lapsella. Edellä olevn lukuhn e ole laskettu mallkouluen a lastentarhoen opettastoa ekä opplata. Kaupunkkansakouluen tulot nousvat kalentervuonna 892 tasasssa markossa,490,546 markkaan. Nähn tulohn kunnat tse suorttvat,58,468 markkaa, ohon on laskettu kouluhuonestoen vuokra-arvo a luonnossa annettu kannatus. Yaltoapu ol 244,973 m arkkaa, opplasten koulum aksut 8,279 m arkkaa, lahotusten korot 25,739 markkaa, satunnanen apu a lahat sekä sekatulot 43,087 markkaa. Menoa ol samaan akaan kakkaan,476,53 markkaa, osta 874,963 m arkkaa opettaston rahapalkkaa a 63,84 m arkkaa mulle vranomaslle, 68,49 markkaa menoa luonnossa, shen luettuna puut a valo, 249,929 m arkkaa vuokram aksua a kouluhuonestoen vuokra-arvoa, 48,895 koulurakennusten, tontn kunnossa ptämseen, 64,376 m arkkaa opetusvälnehn a koulukalustoon, 32,778 markkaa stpendeks a palknnoks sekä varattomlle opplalle annettuhn krohn, sekä 72,979 m arkkaa sekamenoa.

12 XII 2. Kansakoulut maalaskunnssa. Puheena olevana lukuvuotena perustettn seuraavat koulut allamantussa läänessä a m aalaskunnssa: Uudenmaan läänssä 6 kansakoulua, nmttän: Johannesbergn a Elgsön koulut Inkoossa, Svartbäckn koulu Snappertuunassa, Rödskogn a Stensvkn koulut Espoossa, Henrksbergn koulu Suntossa, W hdn Jokkunnan koulu, M äntsälän Hautärven koulu, Järvenpään koulu Tuusulassa, Bosgårdn, Pellngn, Burbölen, Ilolan a Kulloonkylän koulut Porvoon maaseurakunnassa sekä Monnnkylän a Juornaankylän koulut Askolassa; kakk yhteskoulua; Turun a Porn läänssä kansakoulua, nm ttän: Lemun koulu, Fnbyn koulu Nauvossa, Börkön-Mussalan a krkonkylän koulut Houtskarssa, Östanån koulu W estanfärdssä, Ahlasten a Lampn koulut Ahlasssa, Storm n koulu Tyrväällä. Orhpään koulu, Pöytyän Kaulanperän koulu a Wahdon koulu; kakk yhteskoulua ; Hämeen läänssä 9 kansakoulua, nmttän: Korvolan koulu Prkkalassa, Atolahden koulu Messukylässä, Pälkäneen Latkkalan koulu, Honkolan koulu Uralassa, Ptkäärven koulu Somerolla, Längelmäen Attlan koulu, Luoposten Patakosken koulu, Nastolan Uudenkylän koulu a Askkalan krkonkylän koulu; kakk yhteskoulua; Wpurn läänssä kansakoulua, nm ttän: Kelkkalan koulu W purn ptäässä, Wrolahden krkonkylän koulu, Mämmälän koulu Sppolassa, Enson tehtaan koulu Jääskessä, W uoksentaan koulu W alkärvellä, Sakkolan Petäärven koulu, Kravalan a Kvärven koulut Parkkalassa, Huhtervan a Korteelan koulut Jaakkm assa sekä K alattom an koulu Uukunemellä; kakk yhteskoulua; Mkkeln läänssä 6 kansakoulua, nmttän: Sysmän Lkolan koulu, Kuvaärven a Putkärven koulut H artolassa, Lukkolan a W ehm askylän koulut Mkkeln m aaseurakunnassa sekä W aaran koulu Kerm äellä; kakk yhteskoulua; Kuopon läänssä kansakoulua, nm ttän: Nurmeksen Kuokkastenkosken koulu, Järventauksen koulu Tohmaärvellä, Kaavn Säynesten koulu, Pelsensuun koulu Kontolahdella, Rääkkylän koulu, Lam paanärven koulu Pelavedellä, Tuusnemen Kosulan koulu, Kehvon koulu Kuopon maaseurakunnassa, Nuutlan koulu K arttulassa, W esärven koulu W esannolla a Leppävrran Saamaskylän koulu; kakk yhteskoulua; Waasa/n läänssä 4 kansakoulua, nm ttän: Karoen koulu, Hrvärven koulu Jalasärvellä, Peräsenäoen koulu, Luovan a Metaan koulut Kurkassa, Ilmaoen Tuomkylän koulu, Mokpään koulu Korsnäässsä, Sundomn koulu Sulvassa, Smedsbyn koulu Mustasaarella, Merkaarron koulu W ähässäkyrössä, Pännästen koulu Petarsaaressa, Kauhaärven koulu Lappaärvellä (sulettuna edellsenä lukuvuonna opettaan puutteessa), Myllymäen koulu Ätsärssä a W tasaaren Kolman koulu; kakk yhteskoulua; Oulun läänssä 4 kansakoulua, nmttän: Pkkaralan koulu Oulussa, Rantslan Spolan koulu, Sodnvaaran koulu Sotkamossa a Kemn Karhaaran koulu; kakk yhteskoulua.

13 s XIII Stä vaston ol saman lukuvuoden kuluessa sulettu seuraavat, lähnnä edellsenä lukuvuonna tom essa olleet koulut, nm ttän: U u d e n m a a n lä ä n s s ä : Ruotsnkylän koulu Ruotsn-Pyhtäällä; sen lsäks Albergan ykstyskoulusta Espoosta e ole saapunut vuoskertomusta; T u ru n a P o rn lä ä n s s ä : Enklngen koulu Kumlngssa; H ä m e e n lä ä n s s ä : Luoposten krkonkylän pokakoulu; K u o p o n lä ä n s s ä : Leppävrran Kuralanrannan pokakoulu; W a a s a n lä ä n s s ä : Myrkynkylän koulu Lap väärtssä, Kodesärven a W anhankylän koulut Isooella, Sdbäckn koulu P rttkylässä a Lappaärven krkonkylän koulu. Kun vmeks luetellut 0 koulua vähennetään uusen kouluen koko luvusta, oka nous 82:aan, tulee maaseudun kansakouluen lukumäärään lsäks tän ä lukuvuotena 72 koulua. Maaseudun tomessa oleven kansakouluen koko lukumäärä ol puheena olevana lukuvuotena,032, otka opplasten sukupuoleen a opetuskeleen katsoen akaantuvat seuraavalla tavalla: Lään. Kansakouluen luku. Jaettuna opplasten sukupuolen mukaan: ty ttö koulua. Jaettuna opetuskelen \ mukaan : pokakoulua. yhteskoulua. suomalasa. ruotsalasa. suomalas- ruotsalasa. muun kelsä. Uudenmaan lään Turun a Porn,, Häm een W purn Mkkeln Kuopon W aasan Oulun,, Yhteensä, Kutakn nästä koulusta oht säännöllsest mes- ta nasopettaa; koulussa, otten opplasluku ol yl 50, ol sen lsäks, kansakouluasetuksen 28 :n m ukaan, apuopettaa ta -opettaattara. M anttu opettasto, onka lukum äärä vm ekuluneena lukuvuotena ol,005 a nyt ol lsääntynyt,085 hengeks, sa palkka-apua ylesstä varosta. Stäpatse ol 47 henkeä satunnasna apuopettana ta -opettaattarna etupäässä kästössä, oskus myös vomstelussa ta ossakn m uussa aneessa, oka kakk lähemmn nähdään allaolevasta yleskatsauksesta :

14 XIV Kansakouluopettaa a opettaattara, otka savat valtolta palkka-apua: ') Satunnasa apuopettaa a opettaattara: L ään. opettaa. opettaattara. Yhteensä. pokan kästössä. tyttöen kästössä. vomstelussa a lmottamattomssa anessa. Yhteensä. Uudenmaan lään n 37 Turun a Porn H äm een W purn Mkkeln Kuopon W aasan Oulun Yhteensä , ) Maaseudun kansakouluen yhteenlaskettu opplasluku ol 40,426 lasta akaantuen sukupuoleltaan a opetuskeleltään kuten seuraava taulu osottaa. Kun puheena olevssa kansakoulussa lähnnä edellsenä lukuvuotena käv 38,097 opplasta, ol ss kansakoulun opetusta nauttven lasten luku lsääntynyt 2,329:llä Keskmääränen opplasluku kussakn maaseudun kansakoulussa ol 39; os koko opplasluku aetaan nlle,085 hengelle, otka olvat kouluen varsnasena opettastona, nn tu l okasta mes- a nasopettaaa koht keskm äärn 37 opplasta. Nästäkn olosta saadaan lähempä tetoa allaolevsta luvusta: Opplas luku maaseudun kansakoulussa: Lään. Koko opplasluku. N ästä ol: poka. tyttöä. Edellä olevsta opplasta sa opetusta: suomenkelellä. ruotsnkelellä. Keskmäärn opplata: muulla kelellä. kussakn koulussa. kutakn mes- a nasopettaaa koht. Uudenmaan lään 5, ,89 2, , , Turun a Porn 6, 0 6 3, , ,9 9 6, Hämeen 4,98 2,6 6 2, , Wpurn 6, , , , Mkkeln 2,6 3 2,5 0 9, 2 3 2, Kuopon 4,3 7 2,4 0 3,9 4 4, W aasan 7, , , , , Oulun 3,0 4 9,657, , Yhteensä 4 0, , ,58 3 3, , *) Tähän luettuna H aukputaan Patennemen koulun opettaatar, vakke täm ä koulu nauttnut vatoapua. 2) Jo sta 2 ol nasa.

15 XV Kansakouluasetuksen 24 :ssä m anttua pkkulasten koulua pdettn 75:ssä kansakoulussa. Nämä pkkulasten koulut a ntten opplaat, ota ol 26,979 lasta, akaantuvat er läänelle seuraavast: Lään. Pkkulasten kouluen luku. Nässä koulussa käypen lasten luku. Uudenm aan lään ,257 Turun a Porn ,46 Hämeen ,37 W purn ,549 Mkkeln ,868 ; Kuopon,, ,936 W aasan ,252 Oulun ,330 Y hteensä 75 26,979 Seuraavasta yleskatsauksesta näkyy, kunka edelläm antut,032 kansakoulua akaantuvat er m aaseurakunnlle: Lään. Kunta, ossa ol kansakoulu. koulu. 3 koulua. 2 koulua. Kunta, ossa ol: 4 koulua. 5 koulua. 7 koulua. 6 koulua. 9 koulua. 8 koulua. 0 koulua. I koulua. 3 koulua. 2 koulua. 4 koulua. 5 koulua. 6 koulua. Kunta, ossa e (Mut kansakoulua. Uudenmaan lään Turun a Porn Häm een, Wpurn Mkkeln Kuopon W aasan Oulun Yhteensä Ne 47 seurakuntaa, ossa edellsen taulun mukaan tettäväst e ollut ylempää kansakoulua vakuttam assa lukuvuonna olvat seuraavat : Turun a Porn läänssä: Sottunka, Köökar, Lokalaht, Velkua, Inö, Kvmaa, Uudenkaupungn m aaseurakunta, Kodsok, Karala, Askanen, Mermasku, Kuussto, Honklaht, Rauman m aaseurakunta, Hnnerok, Paattnen, Prunkkala, Naantaln m aaseurakunta a Rusko;

16 XVI Hämeen läänssä: P erttu la; W purn läänssä: Lem a Tapalsaar: Mkkeln läänssä: Jäpplä; Kuopon läänssä: R utakko: Waasan läänssä: K rstnan m aaseurakunta, Bergöö, Rappaluoto, Lestärv a Kortesärv. Oulun läänssä: Tavalkosk, Sev, Merärv, Resärv, Pppola, Kestlä, Kaaann maaseurakunta, Hyrynsalm, Rstärv, Puolanko, Suomussalm, Karunk, Turtola, Kolar, Kemärv, Kuolaärv, Muononnska a Inar. Maaseudun kansakouluen tulot nousvat kalentervuonna 892 yhteensä,945,774 markkaan. Tähän summaan ottvat kouluen kannattaat tse osaa puhtaassa rahassa 72,665 m arkalla a luonnossa 203,234 markkaa vastaavalla määrällä. Valton antam aa apua ol 803,966 m arkkaa, stä vuosttan opettaston palkoks 789,475 markkaa a satunnasta apua 4,49 markkaa. koulum aksua tul 36,403 m arkkaa, lahotusten korkoa 44,257 m arkkaa, satunnasta apua a lahoa sekä myydystä opplasten töstä a sekatuloa 45,249 markkaa. Manttuen kouluen menot nousvat samaan akaan yhteensä 2,02,55 markkaan. Nstä ol: opettaston rahapalkkaa,083,803 markkaa a mulle vranomaslle 8,685 m arkkaa, menoa luonnossa (puut, valastus, peltomaa, yvät, henät ) 203,234 markkaa vastaava määrä, koulurakennusten, tontten kunnossa ptämnen 393,278 markkaa, menoa opetusvälnehn a koulukalustoon 2,969 markkaa, stpendeä a palkntoa 32,75 markkaa sekä sekamenoa 67,83 m arkkaa. Kästyö-opetuksen edstämseks m yönnetty 6,000 m:kan vuotunen m ääräraha aettn vuonna 893 enntään 300 m:kan suurusssa osssa koululle a, erkostapauksssa, vähemmssä erssä palkkoks a kehotukseks opettalle. Se osa Furuhelmn rahaston korosta, oka m anttuna vuonna votn käyttää kansakoulua varten, yhteensä 6,227 m:kaa 27 p:nä, aettn 20 m:kan suurusna stpendenä köyhlle a ahkerlle kansakoulun opplalle. Nästä määrärahosta tul kullekn tarkastusprlle seuraavat m äärät: Kästyövarat. Furuhelmn rahaston korot. Uudenmaan läänn tarkastusprlle S:mk 750 S:mk 800: Turun a Porn 800» 880: Hämeen 750?> 800: Wpurn : Mkkeln : 7? Kuopon : W aasan 900» 880: Oulun : 27 Yhteensä S:mk 6,000 S:mk 6,227: 27 Suostun tavarosta menevä määräraha sarasavuks kansakoulun mes- a nasopettalle, onka m äärärahan Säädyt vme valtopävllä lsäsvät 5,000:sta

17 XVII 0,000:teen markkaan, käytettn puheena olevanakn lukuvuonna kokonaan. Stä annettn yhteensä 65 apurahaa, vahdellen 75:stä 300:aan m arkkaan; avunsaaa ol 36 mes- a 29 nasopettaaa. Standertsköldn rahaston korkovarosta, Ltt. B., otka Kesarllsen Senaatn määräyksen m ukaan Tammkuun 8 p:nä 877 ovat annetut Ylhalltuksen aettavks hekolle a saralle kansakouluen nasopettalle, on vuonna nasopettaaa saanut satunnasta apua yhteensä,282 m arkkaa 87 p:nä. Pkkukouluen opettaan a opettaattaren valmstamsta varten m äärätyt varat,^ 2,000 markkaa, ovat aetut palkkona (2 200 m:kan, 50 m:kan a 0 45 m:kan suurusta) 2 kansakouluopettaalle a 2 opettaatarelle, otka vomassa oleven m ääräysten mukasest ovat ptäneet (kakkaan 3) kurssa m anttua tarkotusta varten. Kun täm ä raham äärä e näyttänyt rttävän tarpeesen, estt Ylhalltus, koska täytyy ptää m anttua oppkurssea tehokkana kansakoulusvstyksen kohottana maassa, alamasessa krelmässä Helmkuun 0 p:nä 893, e ttä ylm ääränen,600 m arkan raham äärä velä m yönnettäsn tähän tarkotukseen. Tähän Ylhalltuksen estykseen Kesarllnen Senaatt e nähnyt olevan syytä suostua, kuten Krkolls-Tomtuskunta kreessä sam an kuun 28 p:ltä lmott. Sttenkun Kesarllnen Senaatt krelmässään Helmkuun 7 p:ltä 892 ol käskenyt Ylhalltuksen ryhtym ään tarpeellsn tomenptesn opettaakrastoen perustamseks a ärestämseks kansakoulun opettastoa varten sllä tavalla, kun Säädyt 89 vuoden valtopävllä olvat ehdottaneet, ohon tarkotukseen menoarvokauden akana 7,000 m arkkaa vuodessa ol an n ettu Ylhalltuksen käytettävks, a Ylhalltus kertokreessä seuraavan Maalskuun 20 p:nä ol käskenyt m aaseudun kansakouluen takastaa lähettäm ään ehdotuksensa tässä asassa, nn on Ylhalltus, kun vaadtut ehdotukset olvat saapuneet kaklta tarkastalta, Helmkuun 3 p:nä 893 lopullsest kästellyt kysymystä a samalla akanut slloset tarkastusprt ertysn krastoprehn a m äärännyt, mnkä verran rahaa vuosna 892 a 893 votn käyttää kussakn prssä. Vmeks mantussa kohdassa on laskuperusteena noudatettu vme valtopäven Yaltovalokunnan hyväksymää peraatetta, onka mukaan kukn kunta, ossa on yks kansakoulu, sas 25 m arkkaa apua a kunta, ossa on kaks ta useampa koulua, 50 markkaa. Puheena oleva krastoa sas sllon perustaa oko yhden oka kuntaan ta, mssä se sopvaks huomataan, useampan kuntan opettaston yhtestä tarvetta varten. Sen lsäks on Ylhalltus antanut ylesä määräyksä varoen käyttäm sestä, krastoen ärestäm sestä a hodosta Seuraava taulu osottaa kussakn tarkastusprssä oleven krastopren lukumäärän a kunka suur osa krasto varoa vuoslta 892 a 893 ol m äärätty kullekn tarkastusprlle: III

18 XVIII T a r k a s t u s p r. Krastopren luku. Jaettua krastovaroa vuoslta 892 a 893. S:mkaa. Uudenm aan läänn tarkastuspr 4 3,750 Turun a Porn 0 6,550 Hämeen 4 4,400 W purn 25 4,500 Mkkeln 5 2,750 Kuopon 7 2,850 W aasan 20 5,00 Oulun 47 3,300 Yhteensä 59 33,200') Sttenkun maan vmeks kokoontuneet Säädyt suostuntakaudeks olvat m yöntäneet 5,000 m arkkaa vuosttan maaseudun kansakouluen atkokurssen a ertysten maaseutuväestön käytännöllsten kurssen perustam sta varten, a Hänen Maesteettnsa Kesar ol valtuuttanut Senaatn nätä kurssa edstämään, on Ylhalltus Krkolls-Tomtuskunnan kreessä Marraskuun 8 p:ltä 892 saanut käskyn antaa alamasen lausuntonsa a ehdottaa tom enptetä m anttua tarkotusta varten. Tämän ohdosta Ylhalltus kertokreessä seuraavan Joulukuun 2 p:nä käsk kansakoulutarkastaa maalla, kansakouluen yltarkastaan Ylhalltukseen asasta antam an metnnön ohdolla, lähettäm ään ehdotuksensa sekä atkokurssen oppsuunntelmaks että stä, mllon a mllä tavalla nätä kurssa ärestettäsn. Samalla tul tarkastaan vaata nltä kunnlta, ohn sellasa atkokurssa etupäässä ols ollut perustettava, krallnen stoumus stä apulsästä, ohonka ne puolestaan suostusvat nätten kurssen kannattamseks, sekä Ylhalltukselle ehdottaa kunkn vs ta kuus kuntaa, olle sopva valtoapu tähän tarkotukseen annettasn. Kun vaadtut ehdotukset kutenkaan evät lukuvuoden kuluessa ole ehtneet saapua kaklta tarkastalta, odottaa asa a t kuvaa kästtelyä. Nstä varosta, ota Säädyt myönsvät käytöllsten kurssen perustam sta a kannattam sta varten m aaseutuväestölle, on Kesarllnen Senaatt, mkäl Ylhalltus stä on saanut tedon, tänä lukuvuonna m yöntänyt Ilmaoen a Ormattlan emäntäkoululle perustam skustannuksn,000 m arkkaa a vuotusta kannatusta kolmen vuoden akana 2,000 m arkkaa kummallekn; sekä samaks aaks opettaatar S. Hagm annn perustam lle opetuskursselle nasten kästössä,000 m arkkaa. Kansakoulua koskevsta ylesstä kysymyksstä, otka lukuvuoden kuluessa ovat tulleet ratkastuks, m anttakoot m uuten seuraavat: *) Jakam atta on 800 markkaa.

19 XIX Hänen Kesarllsen M aesteettnsa Maalskuun 7 p:nä 893 annetun arm. ulstuksen kautta savat : 2, 4, 6, 09, 2, 8, 2, 3, 36 a 39 arm. asetuksessa Toukokuun p:ltä 866, oka koskee kansakoulutomen ärestäm stä, m uutam ssa kohdn m uutetun ssällyksen. Sen älkeen kun Kesarllsen Senaatn Lokakuun 23 p:nä 889 tekemän päätöksen m ukaan asetettu komtea nas-kästötten opetuksen ärestämstä varten kansakoulussa allekrottaneen ollessa puheenohtaana ol suorttanut tehtävänsä Syyskuussa 892 a Ylhalltukselle antanut asasta metnnön, oka ssält sekä mallsuunntelman ehdotuksen mantulle opetukselle e ttä myöskn ehdotuksen ertysks tomenpteks sen edstämseks, estt Ylhalltus seuraavan Lokakuun 2 p:nä alamasessa krelmässä, pääasassa yhtyen metnnössä huom autettuhn näkökohtn, että ryhdyttäsn tomenptesn, otka m antussa tarkotuksessa näyttvät tarpeen vaatmlta. Kuten Krkolls-Tomtuskunta kreessä täm än vuoden Maalskuun 7 pävältä on lm ottanut, on Kesarllnen Senaatt nähnyt hyväks suostua useampn ehdotettuhn tomenptesn, ollon myös Ylhalltukselle saatettn teto, että vastedes annettasn vastaus sen estykseen avun m yöntämsestä ylesstä varosta kästyönopettaattanne mesopettaan ohtamssa yhteskoulussa. Kom tean laatm an mallsuunntelman naskästötten opetukselle kansakoulussa vahvst Ylhalltus Toukokuun 9 p:nä 893. Kansakouluen tarkastuksessa ovat seuraavat m uutokset a tomenpteet m anttavat puheena olevan lukuvuoden aalta: Kansakoulutarkastaan Ylhalltuksessa A. Bernern kuoltua Maalskuun p:nä 892 nm tt Kesarllnen Senaatt Lokakuun 2 p:nä samana vuonna allekrottaneen, aktuaarn, kansakoulutarkastaaks Ylhalltukseen. Sttenkun arm. ulstuksen kautta Joulukuun 4 p:ltä 892 ol säädetty, että maaseudun kansakouluen tarkastam sta varten ol asetettava velä nelä prtarkastaaa, määräs K. Senaatt, kuten Krkolls-Tomtuskunnan kre samalta pävältä osottaa, maan aettavaks kahteentosta ertyseen, lähemmn lm otettuun tarkastusprn a säät samalla, että täm ä prako, ohon Ylhalltus valtuutettn tekem ään penempä, tarpeen ehkä vaatm a m uutoksa, ol astuva vomaan seuraavan lukuvuoden alussa, el Elokuun p:nä 893, a että kukn sllon vrassa oleva prtarkastaa sa uussta prestä valta tom alakseen onkun, oka suuremmaks osaks yhty hänen slloseen tarkastusalueesensa, onka älkeen tarkastaavrat nelässä ääneessä prssä olvat säädetyssä ärestyksessä tä y te ttä v ä t. Täten m yönnettyä valntaokeutta käyttäen ott kansakoulutarkastaa toht. Y. K. Yrö-Kosknen osakseen ensmmäsen prn, O. W alln tosen, O. F. Borg nelännen, A. Oksanen kuudennen, K. Rato kahdeksannen, A. Gr. Hovlanen yhdeksännen, K. W. Forsm an kym m enennen a J. Ren kahdennentosta. S ttenkun Ylhalltus ol teh n y t alamasen estyksen asassa, asett a m ääräs K. Senaatt vme Kesäk. 7 p:nä sotarovast V. W. Lndqvst n, kolleegasessor O. H. Florell n flosofanmaster H. Y. Basler n a mallkoulunopettaa K. Kunelus'en olemaan, Elokuun p:stä 893 luken, kansakouluen tarkastana maalla, Lndqvst n kolmannessa, Florell n vdennessä, Basler n setsemännessä a Kunelus en yhdennessätosta prssä.

20 X X Sekä kaupunken että maaseudun er kansakouluen opettasto, opplasluku a taloudellset sekat näkyvät tähän ltetystä tlastollssta taulusta, ohn Ylhalltus tä te n saa alam asm m ast vtata. Helsngssä Joulukuun 3 p:nä 893. Tomeks saanut: A. Haapanen.

21 TAULUJA.

22 2 I Taulu. K aupunken kansakoulut: Opettasto sekä opplasten luku a koulunkäynt lukuv Kaupunkkunta. Koko kansakoululatos. Opettaen! a opetta- attaren luku : opettaa, ;Yhteensä. opettaatta- ra. poka, f Yhteensä. Edellä olevsta opplasta opetettn : suomen! kelellä.! ruotsn! ; kelellä. muulla! kelellä.! Opplasluku varsna- sssa kansakoulussa akaantu luoklle: ) I I I - I l VII VI \ > 6! 7 s 9 0 l 2! 3 Yhteensä, lua (alempa a ylempä). Iltakoulua. Lamnlyötyen lasten koulua. ; Edellsessä sarekkeessa olevsta opplasta! käv koulussa : enntään 90 ; ! J [ enemmn kun 50 Varsnasa kansakou- Lukuvuoden lopussa päästötodstuksen saaneta. poka. tyttöä. Yhteensä. poka. tyttöä. Yhteensä. Jatkokoulua. poka.! tyttöä. Yhteensä.!! 4 5 6! r, 26! 27 Kaupunkkunta. Uudenmaan lään. H e l s n k :2,347 2, ,433 2,343;,868 2,727 4,595 P o r v o o ! L o v s a ' 30-30' T a m m s a a r : ! H a n k o n e m »! Turun a Porn lään. Yhteensä ,82 2,865 5,686 2,603 3,083-2,267 3,23 5,480 ' T u r k u... 8' 66 84,577,55 3,092 2,220< 872!,539,353 2,892 N a a n t a l... : ; : l' ; 33 Uuskaupunk R a u m a : 352 P o r... o! 24 34! !,089,03; ,045!! Maaranhamna.... 2: : ; Hämeen lään. Yhteensä , ,009 3,92,088-2,447 2, ,75! H äm eenlnua : 298 T a m p e r e ,53,52 2,305: 2, ;,72! 2,006 Yhteensä ,335,34 2,649 2, ,34 2,304! - Wpurn lään. W pur ,57, , I 94; Lappeenranta... : 3! K ä k sa lm ; K o t k a ; 289! 25! SYhteensä ; 2, ,34,325 2,459 t ö f! , ! Helsnk. 6 ö' Porvoo. 5 8!! -! - Lovsa. Uudenmaan lään ; 25 - ; - - : - I Tammsaar Hankonem , , : Turku ! Naantal. Turun a Porn lääu ) ; - Uuskaupunk Rauma , 2 Por.! Maaranhamna , _ : -!! Hämeen lään. f ; - Hämeenlnna. I«es !, ; - - Tampere. 72S 28! 2 2, , ) Wpur. Wpurn lään ! Hamna ! _ - ; - - ; - - Lappeenranta. 2 87! Käksalm Kotka. 92! ,223 an J>4 63; 63 ) Muutama pokkeuksa lukuun ottamatta vastaavat luokat I II,,alempaa kansakoulua atkaakseen alkeskoulussa. s) Tehtaalaskoulun opplaat. 4) Luokat U I hekkokykysä a luokat - VI (VIT),,ylempää kansakoulua. lapsa varten. '-) St pat.se eros IILlta luokalta 7 pokaa

23 K aupunkkunta. Mkkeln lään. Koko kansakoululatos. O p e tta e n a o p e tta - a tta r e n lu k u : o] ett a opetaat- tana. Y h tee n sä. p o k a. ty ttö ä. Y h teen sä.! E d e llä o lev sta J o p p la sta opetettn : suom en k e le llä. ru o ts n k e le llä., m uulla kelellä. V arsnasa kansako- O p p laslu k u v a rsn a sssa k an sa k o u lu ssa a k a a n tu lu o k lle : Tl ; I I I [ 3 : M k k e l e Î 3! ^ S a v o n ln n a ! ; 23 I 42 65Î Yhteensä V I V II Y h tee n sä ; Kuopon lään. I K u o p o ; Jo e n su u ! I s a l m...! I !»2 Waasan lään. Yhteensä ,200!,200 CO CO o ,25 N kolankaupunk , K rstn a n k a u p u n k K a s k n e n...!! U uskaarlebyy ) P e t a r s a a r K o k k o l a Oulun lään. Y hteensä ,650 39, I -,569 O u lu R a a h e ; s 05 m 26 K a a a n ) T o r n o K e m _ 8 Yhteensä ,548, ,536 Yht.kakssakanpungessa : 638 0,443 0,26!20,704 4,858 5, ,974 0, ,57 lua (alem pa a ylempä). Iltakoulua. [E d ellsessä sarek k ees- ; s a o le v sta o p p lasta! käv k o u lu ssa: e n n tä ä n (90! ; p äv ä ä p äv ä ä r enem m n kun 50 p ävää. L u k u v uoden lo p u ssa p ä ä s tö to d stu k sen s a a n eta. pok a. O p p lasten lu k u : ty ttö ä, Y h teensä. - Lamnlyötyen lasten koulua. pok a. O p p lasten lu k u : ty ttö ä. Y h teensä. J a tk o k o u lu a. O p p lasten lu k u : ; ' ; 2G 27 p oka. ty ttö ä. Y h teen sä. K a u p u n k k u n ta ; 0 ; M kkel : ; H en o la. Mkkeln lään ; ; -! - Savonlnna. 3»! 23 u> 22? K uopo ! 24 Jo en su u [ Isalm. 3 5 ; 6 30, Kuopon lään. Waasan lään ) Nkolankaupunk : Ha! 4 K rstnankaupunk ! 8 K asknen U u sk aarleb y y P e ta rs a a r. _ 57 6 K okkola , O ulu.! ~ R aahe K a a an Torno K em , " " ,98, ! Oulun lään.!) Tehtaalaskoulm opplaat. 2) Alempana konluna on sem naarn alemp m allkoulu. 3) N ätten lsäks apuopettaa pokan kästössä.

24 G II Taulu. K aupunken kansakoulut: Tulot a m enot kalentervuonna 892. K a u p u n k k u n ta. K u n n a lta sa a tu apu: va. Tulot ta s a s s s a m ark o ssa. ; Kouluen apu omen huonestoen ; luonra h a-a p u. n ossa vuokra- arvo a! v a s ta a nstä saadut satunnaset tulot. V a lto - apu. L a h o O pp tu ste n : tu o tta lasten k o ulnm ak su t. m at k o ro t. Satunnanen apu a lahat, tulo, m yydystä ; opplasten töstä a seka- tulot.! Y hteensä. M e n o t ta s a s s s a m ark o ssa. ' R ahapalkat : M enot Makse- K oululu o n - ut vuok-! Ope- Stpendt a ra k en - ra t sekä tu sk a- M ulle nossa, ; kouluen n u k -, palknp n e e t; notsekä S eka-! vrk a- sh en omen ; sen, lasket- huonestoen koulu- a v arattomlle m eno Y h teen sä. O pettalle. to m - to n tn a ; tu n a vuokra- ; a. kalus- to. safe m e- p u u t a arvo y llä -! valo. annetut hlle. pto. krat. K a u p u n k k u n ta. 2! 3 4 f' 6 7! l ! IB 7 Uudenmaan lään. 307,920 28,300 52,000 5,000 2, ,662 P o r v o o... 0,33-3,000 3,900 2, ,863 L o v s a... 4,068! 800, ,824 T a m m s a a r... 4,96 550! 2,000,200 00, ,534 20,795 - Î 4,070; 4,000,02,227 3,04 Y h teen sä 848, ,70 62,700 6,36 6,874 2, ,987! ; Uudenmaan lään. 270,537: 4,860; 2,600 40,45, 6,200; 5, ) 0, ,662 H elsn k. 0, : 5,o o o ;, ,863 P o rv o o. 4, ! 800 : ,783 Lovsa. 4,582! ! 2,o o o ;,86 638! ,534 Tam m saar. 5, , !,530; ; ,295 Hankonem. 306,022 7,545 24,485 52,55 20,075 8,250 7,970! 2, ,37 Turun a Porn lään. I T u r k u... 32,67 24,700 35,000 5,708 94,40 ; N a a n t a l ,72 U u s k a u p u n k... 6,70! 4,300 6, ,520 R a u m a... 0,900,000 3,000 3,800' ,987 P o r... 50, , ,070,804 8,245 M aa ran h a m n a....,500 90, ,245 Hämeen lään. Y hteensä 2,67,440 50,49 57,400,724 2,63 4, ,849 H ä m e e n ln n a... 3,90 -! 3.5(0 5, ,235 T a m p e r e... 85,2832) 6,440 20,000 3,63; 25,354 Wpurn lään. Y h teen sä 99,93-9,940 25,500 4, ! _ 49,589 ; W p u r... 65,398 43,600! 29,5008) 2,77 3,387 27,472 72,28 [ H a m n a... 5,567 2,800' 3, ,80 ' L a p p e e n r a n ta... 2,67, 90( 4,000 2, ,392 K ä k s a lm... ' 5), , ,673 K o t k a... 23,24 250,3 8, ,967 Y hteensä 96,256!,50 0,53 44,983 3,347! 2,58 2S, ,340 Turun a Porn lään. 8,324 6,38; 9,75, 24,700 9,770 30, 27,482 95,69 T u rk u. 800; 0! ; 0 ;,730 N aantal.! 4,63, ,300 4, ,020 U u sk au p u n k. 2,805: 950 :,250; 3, O 565; 9,370 Raum a. 48,8 5,630,686! 6,369,933 4,85 700,958' 8,245 P o r., , , 4,575 M aaranhamna. 96,70 4,353 8,26 50,49 6,382 5,497,280 30, ,559 Hämeen lään. 5,20 720,020! 3,500; 696 0: 750 2,26 24,23 H ä m e en ln n a. 72,800 6,458 4,752 20,85 3,230 5,45 9,748 2,00 25,354 Tampere. 88,0 0 l 7,78 5,772 24,35 3,926 5,56 0,498] 4,3 e 49,567! ; Wpurn lään. 75,66 0,49 7,286; 45,250 2,097: 0,29 4,32 9,7384) 64,63 W p u r. 7, ,800; - 500' , 3,80 Hamna. 5, o 4, ! 528,448 L ap p e en ran ta. 6,20 380! 5)' : ,535 Käksalm. 25,560,497 59,3 87,308: 2,063 42,967 K otka. 9,346 3,298 9,677 63,8 2,94 2,420 5,322 3, ,76 ') V a a te tu s a la a. 2) T äh ä n la s k e ttu n a F n la y so n & K :nn te h ta a n k o u ln n apu, 6,778 laskettuna Vh/f. 8,702:0» lastenkodn holhotten ylläptoa varten. s) E ole lm otettu. m arkkaa, onka tehlasyhtö suorttaa. 8) Josta,500 m arkkaa on..satunnasta apua- - ') T äh ä n

25 T u o t tasasssa m arkossa. M e n o t ta s a s s s a m a rk o ssa. K au p u n k k u n ta. ; K unnalta saatu apu: Satunnanen kouluen L aho- apu a apu omen O pplasten! lahat, huonestoen tu o tta myy- Y hteensä. : tu ste n tulo lu o n V a lto - rala-apu. nossa, vuokra- apu. k o u lu - ; dystä arvo a m at : opplasten töstä v a s ta a -lstä saam ak su t. t lut satunnaset! tulot. k o ro t. a sekava. tulot. l 2 a " ~ [ - 8 R a h a p a lk a t : M enot Makse- K oulu- Slpen- : lu o n - tu t vuok-; O pe- ra k en - dt a n o ssa,! ra l sekä! tu sk a - M ulle kouluen; nuk- palkn- pneet- ; notsekä S e k a - : v rk a- sh en omen ; sen, la sk e t- ; huonestoen koulu- a! varat- O pettalle. tom to n tn tornlle m eno -! Y h teen sä. a.! tu n a vuokra- opp* a. k a lu s - lalle n n e- p u u t a arvo y llä annetut; v alo. to. h lle. ; pto. krat., 9 0 l 2 3 ; 4 Î 5 IB 7 K aupunkkunta. Mkkeln lään. Mkkeln lään. M k k e l... 5, ,30 2, ,9 H e n o la... 4, ,000, ;! 50! 8,620 S a v o n ln n a... 2,987,000] 27] 200 f - 4,24 Yhteensä 3,385,700 3,30 4, ,953 4, ;,478,30, , 0,23 M kkel. 3, ,000 2,000, ] 8,820 H e n o la. 2, : - : , 343] 4,24 S avonlnna. 0,567;,29 2,635 3,830; 2,37,256; ,57 Kuopon lään. K u o p o... 27,489 6,000 7,000',040 4,529 J o e n su u... 8,500 : 2,500 3, ,05 I s a l m...,960] 3,900,640 20; _ 7,620 Waasan lään. Yhteensä 37,949 -! 2,400,640 : f 35,040-63,64 _ ] N k o lan k au p u n k... 50,445 8,000 0, ! 4,30 83,829 K rs tn a n k a u p u n k.. 7,084-3,000 3,000: ,292 K a s k n e n ; , ,485 U u sk aarleb y y ' 2,030 P e ta r s a a r... 3,700; 2,200, ,988 K o k k o l a... 5,380 : 3,000, ],35 Oulun lään. Yhteensä 68, ] 26,700 8, ,799 4,976 20,939 O u l u... 29,55 9,300] I 3,000],43, 2,300] 55,86 B a a h e... 0,354,000 3,400 ' 4,754 K a a a n... 3,347 25;,750],400 39] 90] 6,75 T o r n o... 6, ,200, ,337 K e m... 2,2 900,000; 73: 52I 4,697 Yhteensä 5,293' 825! 4,50 20,550,74S 332 2,832] 9,725 Kuopon lään. 26,694,365],276 8,49, ; 236,742 4,529 K uopo. 9,60, , ' 500; 4,060 Jo e n su u. 2,700; 420 3, ,620 Isalm, 38,554;,965 2,96 4,89,387, ,57 63,209 Waasan lään. 40,95 3,3 3,934 8,000 6,868 5,60; 4,052 2,0 5 7 ; 83,829 N k o lan k au p u n k. 8, ,000; ,292 K r s tn a n k a u p u n k.,800' 450 ; ,750 Kasknen., ' ,75 U u sk aarleb y y. 4, , ,260 P e ta rs a a r. 6,840' 850 3, ,430 K o k k o la. 63,027 3,538 6, ,57 6,586 4,64 3,22 2,276 Oulun lään. 32,333 2,605 2,000 9,300,700,800 2,300 4,00 56,38 O ulu. 9, ! 590,ooo',400! ,754 R aahe. 3,520'; 29 36, ' ,75 K a a an. 5, ' 800, ,337 T orno , 0: loo! 4,507 K em. 53,276 4,78 3,960 4,50 4,269 3,499 2,480 6,35 92,487 Ylt. kakssakanpungessa 92(5,088 5, , ,973 8,279 25,739 43,087,490, ,963 63,84 68,49 249,929 48,895; 64,376 32,778;72,97»,476,53

26 / III Taulu. K ansakoulut m aalaskunnssa: K ouluen lukum äärä a laatu, opettasto, k ansak ou lun opplasten lu ku a k oulu n käyn t sek ä opplaat p kkulasten k ou lu ssa lu kuvu onna Lään, kunta a koulupr. Uudenmaan lään. Raaseporn khlakunta. Kansakouluen luku : opplasten sukupuolen mukaan : tyttökoulua. pokakoulua.! yhteskou-! lua. opetuskelen mukaan: suomalasa. [ ruotsalasa suomal.-! ruotsalas. Mes- a nas! opettaan op:attara. opettaa. poka. tyttöä. Yhteensä. Edellä olevsta käv lukuvuoden kuluessa seuraava luku koulua:! 2 50 : 9 20 ; enntään 90 enemmn kun 50 p. Lukuvuoden lopussa päästötodstuksen saaneta. luku kansakouluasetuksen 24 ::n mukaan pdetyssä pkkulasten koulussa n Inkoo, F ag erv k Ingarskla K rkonkylä Johannesberg n E l g s ö... - I D e g e rb y y Kara, Khla M u s to... _ K araloha S a m m a tt Poha, Bllnäs ; F s k a r s... 2) I 652) 47' Krkonkylä Tamms. maas:k., Skåldö Tvärmnne I Snappertuna, Fnnäs _ Svartbäck : 27 2 T e n h o l a n ; B ro m a rv : Lohan khlakunta. Espoo, Södrk : Järvenpää s 40 4 Srto * : ; ') 25 opplasta opetettn suomen- a 87 ruotsnkelellä. a) Nästä 3 käv tyttökoulua.

27 898. Lään, kunta a koulupr. K ansakouluen luku : opplasten suku opetuskelepuolen mukaan : mukaan: pokakoulua. tyttökoulua. suom alasa.! yhteskoulua. ruotsalasa suom al- : ruotsalas. Mes- a nasopettaaa opettaa. op : at tar a. poka. tyttöä. Yhteensä. Edellä olevsta käv lukuvuoden kuluessa seuraava luku koulua: enntään p äv ää päv ää. enemmn kun 50 p. Lukuvuoden lopussa päästötodstuksen saaneta. luku kansa* kouluasetuk- sen 24! :n mu- k aanp- detyssä pkku* lasten kou- ; lussa. s l 2 3 H 5 6 7! Srto Espoo, Amnne Rödskog Stensvk.... ~ Krkkonumm, Bobäek Hndersby Häggesböle Lappböle : Sunto, Fredrksberg L e v ö : W karfall _ Henrksberg ; Loha, Krkonkylä.. I Krknem-Jönsböle N u m m ! Pusula, Arma... - _ Krkonkylä W kt, K ortärv N u h ala P e t l ä... - ; 6 0; Jokkunta....! - _ ; P y h ä ä rv l Helsngn khlakunta. Helsnk, H erttonanen I) Krkonkylä... - ) l Köngstedt Nordsö & Botby Nurmärv, Hyvnkää - - l * Krkonkylä I : Srto 5' , ,638 J ) 5 opplasta opetettn suomen- a 37 ruotsnkelellä. 2) 5 ' 29

28 2 892 Lään, kwta a koulupr. Kansakouluen opplasten sukupuolen mukaan : pokakoulua.: [tyttökoulua. suomalasa. ; yhteskou- lua. opetuskelen mukaan: ruotsalasa.! Mes- a nas- opettaan luku op:attara. : : opettaa. suomal.-, ruotsalas, poka. luku : tyttöä. J Yhteensä. Edellä olevsta käv lukuvuoden kuluessa seuraava luku koulua: :enntään : 2 50 pävää, : enemmn kun 50 p. Lukuvuoden lopussa päästötodstuksen saaneta. luku ; kansa* koulu- ; asetuk- sen 24 :n mu- kaan p-! detyssä : pkku- ; lasten ] kou- I lussa.! ; n I Srto , , !, Nurmärv, Kytää ! R a a l a U o t l a... _ Mäntsälä, Andersberg Ehnroos n koulu Ü 38 7 Lovantoo (Saar) O h k o la Sääksärv H autärv Spoo, Hangelby M artnkylä Krkonkylä \ 37 3 Papnen S m salo Ostersundom P o r n e e s Tuusula. Krkonkylä. -, 2) l J o k e l a... : K e r a v a... I 2) 28' Kellokosk.... -») 3! Järvenpää ' Porvoon maas., Pentnk Gam m elbacka ! Prlaht.... l ; Papplanm äk... 2 : : P ö rtö... l T u o rla ! l Srto ö,7!,509 3,22o ' 2,56e 35,69 H *) 47 opplasta opetettn suomen- a 9 ruotsnkelellä. -) 39 ' 7 8) 23 0