KAN SAN O PETU STI LASTO

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK X KAN SAN O PETU STI LASTO 65 KANSAKOULULAITOS LUKUVUONNA 9-» X STATISTIK ÖVER FOLKUNDERVISNINGEN 65 FOLKSKOLVÄSENDET LÄSÅRET 9- A PERÇU STATISTIQUE DE L ENSEIGNEMENT PRIM AIRE EN FINLANDE PENDANT L ANNÉE SCOLAIRE 9- HELSINKI 96 HELSINGFORS

2 H elsinki 96. Valtioneuvoston kirjapaino.

3 Alkusanat. Förord. L ukuvuoden 9 kansanopetustilasto on laad ittu sam an su u n n itelm an m u k aan k u in lä h in n ä edellisen lukuvuoden. T ekstio sassa on esitetty yk sityisko h taiset tiedot m a a seudun y läk an sak o u lu je n v a rsin a isis ta opetta jis ta j a käsitö id en o pettajista, jo tka tiedot on ju lk a is tu a in o a sta a n jo k a toiselta lu k u vuodelta. T a u lu liitte itä on y k s i enem m än k u in edellisen lukuvuoden tilasto ssa, s illä tiedot v alm istavien koulujen taloudesta ( ta u lu X V I I I ) on ju lk a is tu v a in jo k a kolm annelta kalen terivuodelta. P ain a tu sk u stan n u sten vähentäm iseksi tau- lu liitte istä on, kuten n e ljä ltä edelliseltä lu k u vuodelta, jätetty pois e rä itä kau p u n k ien ja m aaseu d u n k ansak o u lu jen o p p ila ita sekä m aaseu d u n a lak an sa k o u lu je n o p ettajia koskevia tietoja, jo ista tekstiosassa on k u iten k in yh distelm ätaulukot. N äm ä su p istu k set koskevat ta u lu liitte itä I X j a X I I X V I. T äm än ju lk a is u n ta u lu liitteet on la a d ittu v. t. a p u la is a k tu a a ri E dw in K an ervan johdolla, jo k a m yös on la a tin u t ju l k a isu n tekstiesityksen. H elsin g issä, T ilasto llisessa päätoim isto ssa, m a rrask u u ssa 96. S tatistik e n över folkundervisn in gen läsåret 9 h ar uppgjorts en ligt sam m a p r in cip er som för det n ärm ast föregående läsåret. I textavdelningen in g å detaljerade up p gifter om de egentliga lä ra rn a och h an d arb etslärarn a i de högre folkskolorna p å landsbygden, u p p gifter, som p ubliceras endast för v artan n at lä s å r. Det fin n es en tab ellb ilaga m era ä n i statistik en för föregående lä s å r, i det u p p gifter beträffande de förberedande skolornas ekonom i (tab ell X V I I I ) p ubliceras endast för vart tredje k alen d erår. I syfte att m in sk a trycknin gsko stn adern a h ar frå n tabellb ilago rn a, likaso m för de fy ra föregående läsåre n, bortläm nats en del u p p gifter om eleverna i städ ern as och la n d s bygdens folkskolor sam t om lä ra rn a vid de lägre folkskolorna p å landsbygden, för v ilk a sam m an d rag stab eller dock m eddelas i textavdelningen. D essa in sk rä n k n in g a r g älla tabellbilagorna I X och X I I X V I. T ab ellb ilago rn a i denna p u b lik atio n ha sam m an ställts under lednin g av t. f. b i träd an d e a k tu a rie n E dw in Kanerva, som även utarbetat den i p u b likatio n en in gående textredogörelsen. H elsingfors, å S ta tistis k a cen tralbyrån, i november 96. Martti Kovero. J. T, Hanho. E d w in K an erv a.

4 SISÄLLYS. Teksti.. Kansakoulunopettajaseminaarit. sivll A. Yläkansakoiiluseminaarit..... B. Alakansakouluseminaarit... C. Seminaarien harjoituskoulut.... Kaupunkien kansakoulut. A. Luokkien lu k u... (i B. Opettajisto... 7 ti. Oppilaat... 8 I). Apukoulut... E. Kasvatuslaitosten yhteydessä toimivat koulut E. Kansakoulujen ta lo u s..... Maalaiskuntien kansakoulut. Yleiskatsaus...!). Maalaiskuntien alakansakoulut. A. Koulujen luku... 0 B. Opettajisto... C. Oppilaat Maalaiskuntien yläkansakoulut. A. Koulujen luku... B. Opettajisto... 6 C. Oppilaat M aalaiskansakoulujen jatko-opetus V ieraskieliset kan sak o u lu t M aalaiskansaleoulujen jakaantum inen kunnallisiin ja yk sityisiin sekti kauppalain ja varsin aisten m aalaiskuntien k o u lu ih in M aalaiskun tien kansakoululaitoksen talous Valmistavat k o u lu t Kansanopistot Työväenopistot... 7 INNEHÅLL. Text.. Folkskollärar- och lärarinneseminarier. si( A. Seminarier för lärare i högre folkskola... B. Smäskollärarseminarier Seminariernas övningsskolor Y... Städernas folkskolor. A. Klasser... 6 Ii. Lärare Elever... 8 ). U jälpskolor... E. Skolor vid uppfostringsanstalter... F. Folkskolornas ekonom i.... Folkskolorna i landskommunerna. Översikt Lägre folkskolor i landskommunerna. A. Skolor... 0 B. Läran... ('. Elever Högre folkskolor i landskommunerna. A. Skolor... B. Lärare Elever Fortsättningswulervisningen vid folkskolorna i landskommunerna Folkskolor med främmande, undervisninyssprak 8 8. Folkskolormi i landskommunerna fördelade pä kommunala och privata samt p å köpingar och egentliga landskommuner Folkskolväsendets i landskommunerna ekonomi 5 0. Förberedande, skolor Folkhögskolor A rbetarinstitut... 7 Tauluja. Seminaarit. I. Opettajien ja oppilaiden lu k u.... Oppilaiden äidinkieli, kotipaikka ja sosialinen luokitus... Tabeller. Seminarier. I. Lärare och elever.... Elevernas modersmål, hemort, stånd...

5 VI Sivu. III. Oppilasluvun muutokset ja oppilaiden siirto luokalta toiselle... 6 IV. Seminaarien talous... 8 V. Rahastot, kirjastot y. m... 0 VI. H arjoituskoulut... Kaupunkien kansakoulut. VH. Yleisiä tietoja kouluista... V ili. Opettajisto... (> IX. Oppilaat... 0 X. Apukoulut ja kasvatuslaitosten yhteydessä toimivat koulut... M a a la is k u n tie n k a n s a k o u lu t. XI. Yleisiä tietoja k u nnittain... 0 XII. Kiinteät alakansakoulut XIII. K iertävät alakansakoulut XIV. Supistettujen kansakoulujen alakoulut.. 80 XV. Yläkansakoulujen oppilaat XVI. Jatko-opetus... XVII. Valm istavat k o u lu t... 0 XVIII. Valm istavien koulujen talous... 0 XIX. V ieraskieliset kansakoulut ja valmistavat k o u lu t... XX. K ansanopistot... XXI. Työväenopistot... 0 Sid. III. Förändringar i elevantalet och elevernas förflyttn in g... 0 IV. Seminariernas ekonom i... 8 V. Skolfonder, -bibliotek m. m... 0 VI. Övningsskolor... Städernas folkskolor. VU. Allmänna uppgifter om skolorna... Vill. Lärare... 6 IX. Klever... 0 X. Hjälpskolor och skolor vid uppfostringsanstaltm'... Landskommunernas folkskolor. XI. Allmänna uppgifter kom m unvis... 6 XII. Fasta lägre folkskolor XIII. Ambulatoriska lägre folkskolor... '.. 77 XIV. Lägre skolor vid folkskolor med förkortad lärokurs XV. Högre folkskolor: ('lever XVI. Fortsättningsundervisningen...'... XVII. Förberedande skolor... 6 XVIII. De förberedande skolornas ekonom i 0 XIX. Folkskolor och förberedande skolor med främmande undervisningsspräk... XX. Folkhögskolor... XXL Arbetarinstitut... 0 TABLE DES MATIÈRES. Texte, pages 7. Tableaux. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires. >age L.Maîtres et élèves... II. Langue maternelle et domicile des élèves III. Variations du nombre des élèves; leur passage à la classe su iva n te... G IV. Économie des séminaires... 8 V. Fonds scolaires et bibliothèques etc 0 VI. Écoles-annexes (les séminaires Écoles primaires des villes. VIL Données générales des écoles... VIII. Personnel enseignant... 0 IX. Élèves... 0 X. Écoles auxiliaires et écoles des maisons de correction...,... Écoles primaires des communes rurales. j>age XL Données générales par communes... 6 XII. Écoles primaires élémentaires fixes XIII. Écoles primaires élémentaires ambulatoires XIV. Écoles élémentaires des écoles primaires à cours ré d u its XV. Écoles primaires supérieures: élèves XVI. Les cours complémentaires... XVIT. Écoles préparatoires... 6 XVIII. Économie âes écoles p rép arato ires... 0 XIX. Écoles prim aires et écoles préparatoires avec une langue d'enseignement étrangère XX. Ecoles supérieures populaires... XXL Instituts ouvriers... 0

6 . Kansakoul un op e ttaj asemin aarit. A. Y lähansalcoulusem inaarit. Yläkansakoulusem inaareja oli lukuvuonna 9, kuten aikaisemminkin, yhteensä 8, joista ti suomen- ja ruotsinkielistä. Suomenkielisistä seminaareista kaksi, Rauman ja K ajaanin, toimi ainoastaan miesoppilaita ja samoin kaksi, Raahen j a Heinolan, ainoastaan naisoppilaita varten. J y väskylän ja Sortavalan seminaareissa oli sekä mies- että naisoppilaita. Ruotsinkielisistä seminaareista Tammisaaren oppilaat olivat yksinomaan naisia, TJudenkaarlepyyn miehiä. Seminaarinopetta jien ja oppilaiden lukumäärän kehitys viime viisivuotiskautena käy ilmi seuraavasta taulukosta.. Folkskollärar- och lärarinneseminarier. A. S em in arier fö r lä ra re i högre folkslcola. Under läsåret 9 var antalet seminarier fö r lärare i högre folkskola, såsom tidigare, sammanlagt 8, ö finskspråkiga och svenskspråkiga. A v de finskspråkiga seminarierna voro två, de i Raumo och K ajan a, avsedda endast fö r m anliga oeh likaså två, de i Brahestad och Heinola, endast fö r kvinnliga elever. Sem inarierna i Jyvä sk ylä och Sordavala hade såväl manliga som kvinnliga elever. A v de svenskspråkiga seminarierna hade det i Ekenäs endast kvinnliga och det i N ykarleby endast m anliga elever. Utvecklingen av antalet sem inarielärare och elever under den senaste femårsperioden fram går av följande ta bell. S ém in aires d in stitu teu rs et d in stitu trice s p rim aires supérieurs. M aître s et élèves. Sem inaar ino] ) etta j ia Sem inarielärare M a ltre s des sém in aires O ppilaita E lever Élèves Lukuvuosi Läsår A nnée scolaire Koko luku Hela an talet Nombre total Suomenk. semin. I finskgpr. semin. Sém inaires jinn. ltuotsink. semin. svenskspr. semin. Sém inaires suéd. K oko luku Hela antalet Nombre total Suom enkiel. sem inaareissa I finskspråkiga seminarier B an s les sém inaires finnois K aikkiaan Inalles T otal Miehiä Manliga Hom m es Naisia K vinnliga Fem m es JUiotsinkiel. seminaareissa I svenskspråkiga seminarier B an s les sém inaires suédois K aikkiaan inalles T otal M iehiä M anliga H om m es Naisia K vinnliga Fem m es U I O/ /O ! % 67 : i 9. 5 i 50. o ' U I ( /O S em in a a rin o p e tta jia oli lukuvuonna 9 yhteensä 00, joista 80 toimi suomenkielisissä ja 0 ruotsinkielisissä seminaareissa. O pettajien lukum äärä on viime lukuvuosina hitaasti m utta ja t kuvasti vähentynyt. O pettajista oli vakinaisia 9( ja virkaatoim ittavia 8. Miespuolisia opettajia oli 6 ja naispuolisia 8. O p p ilaita oli 59, mikä on 56 oppilasta eli.0 % vähemmän kuin lukuvuonna 9. Op- A ntalet sem in arie lärare var läsåret.9 sammanlagt loo, av vi-lka 80 verikadc i finsfc- ooh 0 i svenskspråkiga seminarier. A ntalet lärare har under de senaste läsåren långsamt men kontinuerligt nedgått. A v lärarna voro 9 ordinarie och 8 tjänstförrättande. A ntalet manliga lärare var 6 och antalet kvinnliga 8. A ntalet elever var 59 d. v. s. 56 elever eller.0 9c mindre än läsåret 9. Elevantalet har K ansan op etustilasto Follcslcolstatistil: 9.

7 pilasm äärä on viime lukuvuosina jatkuvasti vähentynyt. Lukuvuodesta.98 i9 lähtien, siis v iidessä vuodessa, vähennys on 6 oppilasta eli kokonaista.9 %. Pienempi kuin lukuvuonna 9 seminaarien oppilasmäärä on viimeksi ollut lukuvuonna 9, jolloin se oli 055. V iimeksimainitun lukuvuoden jälkeen oppilasmäärä lisääntyi jatkuvasti, oppivelvollisuuslain aiheuttaman kansakoulunopettajien kasvavan kysynnän johdosta, lukuvuoteen 9 67 asti ollen tällöin suurimmillaan. eli oppilasta. Tämän jälkeen oppilasmäärä on jatku vasti vähentynyt. Suomenkielisissä seminaareissa oppilaita oli lukuvuonna 9 98 ja ruotsinkielisissä 75. Vähennys oli edellisestä lukuvuodesta vastaavasti 8 oppilasta eli.7 % ja 8 oppilasta eli. %. Sekä suomen- että ruotsinkielisissä seminaareissa naispuoliset oppilaat olivat vähäisenä enemmistönä. U usia o p p ila ita otettiin seminaareihin 0, niistä suomenkielisiin 9 ja ruotsinkielisiin 6. Täydellisen oppimäärän suorittaneina sai p äästö to d istu k sen 67 oppilasta, nim ittäin 6 suomenkielisistä ja ruotsinkielisistä seminaareista. Lukuvuoden a i kana erosi oppimäärää päättäm ättä yhteensä 5 oppilasta, niistä suomenkielisistä ja ruotsinkielisistä seminaareista. (Sitäpaitsi lukuvuoden kuluessa kuoli suomenkielistä seminaaria käynyt oppilas. Koska tutkinnon suorittaneista ku u n trlijao p p i- la ista tässä julkaisussa ei o le, erityistä taululiitettä, esitetään niistä tässä yksityiskohtaiset tiedot. Kelpoisuustodistuksen kansakoulunopettajaa virkaan sai 5 kuuntelijaoppilasta, niistä miestä ja 5 naista Jyväskylän seminaarista, 5 miestä ja nainen Sortavalan seminaarista, mies Rauman seminaarista sekä nainen Raahen seminaarista, kaikki siis suomenkielisistä seminaareista. Kelpoisuustodistuksen käsitöiden ta i muun harjoitusaineen opettajan toimeen sai oppilasta, joista suomenkielisistä seminaareista 9 ja ruotsinkielisistä. Jyväskylän seminaarista tällaisen todistuksen saaneita oli 5 naista, Sortavalan sem inaarista miestä, Rauman seminaarista 5 miestä, Raahen seminaarista nainen, Heinolan seminaarista naista sekä Uudenkaarlepyyn sem inaarista miestä ja naista. M uita tutkinnon suorittaneita kuuntelijaoppilaita oli 7 naista, niistä Raahen ja 5 Heinolan seminaarin oppilaita. Yläkansakouluseminaarien menot ovat lukuvuodesta 9 89 lähtien olleet seuraavat: under de senaste läsåren fortgående minskats. Sedan läsåret 989, således på fem år, är minskningen 6 elever eller hela.9 %. Mindre än läsåret 9 var seminariernas elevantal senast läsåret 9, då det var 055. Sedan sistnämnda läsår ökades, på grund av den av läropliktslagen förorsakade ölkade efterfrågan på folkskollärare, elevantalet fortgående t. o. m. läsåret 967, då det v a r som högst eller 680 elever. D ärefter har elevantalet kontinuerligt minskats. A ntalet elever var läsåret 9 i de finskspråkiga seminarierna 98 och i de svenskspråkiga 75. Minskningen frå n föregående läsår var resp. 8 elever eller." % och 8 elever eller. %. Såväl i de finsk- som i de svenskspråkiga sem inarierna bildade de kvinnliga eleverna en liten m ajoritet. I seminarierna intogos 0 n ya elever, därav i de finskspråkiga seminarierna 9 och i de svenskspråkiga 6. E fter fullständigt genomgången lärokurs erliöllo 67 elever d im issio nsbetyg, nämligeu 6 frå n finsk- och frå n svenskspråkiga seminarier. Under läsåret avgingo före avslutad läro kurs sammanlagt 5 elever, frå n finskspråkiga sem inarier ( och frå n svenskspråkiga. Dessutom avled under läsåret elev, som besökte finskspråkigt seminarium. Emedan i denna publikation ieke finnes någon särskild tabell över de h ospitan ter, som avlagt examen, givas i detta sammanhang detaljerade uppg ifter om dem. Kom petensintyg fö r folkskollärartjän ster erhöllo 5 hospitanter, därav manliga och 5 kvinnliga frå n Jyväskylä seminarium, 5 manliga och kvinnlig frå n Sordavala seminarium, manlig frå n Raumo seminarium samt kvinnlig frå n Brahestads seminarium, samtliga således frå n finskspråkiga seminarier. Kompetensintyg fö r lärartjän st i handarbete eller annat övningsämne erhöllo elever, därav 9 frä n finsk- och frå n svenskspråkigt seminarium. S å dant intyg erhöllo i Jyväskylä seminarium 5 kvinnliga hospitanter, i Sordavala seminarium manliga, i Raumo seminarium 5 manliga, i B ra hestads seminarium kvinnlig, i Heinola seminarium kvinnliga samt i X ykarleby seminarium manliga och kvinnliga hospitanter. Antalet övriga hospitanter, som avlagt examen, var 7, av dem i Brahestads och 5 i Heinola seminarium. U tg ifte rn a fö r seminarierna fö r lärare i högre folkskola ha sedan läsåret 98 9 varit fö l jande :

8 i S ém in aires d in stitu teu rs et d in stitu trice s p rim aires supérieurs. Dépenses. Lukuvuosi Läsår A nnée scolaire des m aîtres d es s é m in a ir e s Palkkaus Avlöning A p p o in te m e n ts : Scminaarinopettajien Åt seminarielärare des m aîtres des éco lesannexes et des m a ître s de travaux m an uels Harjoituskoulun opettajien ja työnjohtajien At lärare i övningsskolor samt åt arbetsledare Menot,, markkaa Utgifter, mark D épenses, en m arcs Valtion avustus varattomille oppilaille Statsunderstöd åt medellösa elever S u b v e n tio n de l É ta t a u x élèves p a u v re s B o u rs e s Apurahoja! Stipendier j N o u rr itu r e Ruuanpito Kosthållning Entretien et répara 'ions des im meubles du sém in aire Seminaaritalojen hoito- ja korjaus- kustannukset j Skötsel och reparation av seminariets byggnader Seminaaripuutarhan menot Utgifter för seminariets trådgård Dépenses pour le jardin du sém in aire Autres d ép e n se s Muut menot Övriga utgifter Yhteensä Summa T o ta l Sem inaarien menot,. m ilj. mk, olivat edellisen lukuvuoden menoja 765 mk eli 6. % pienemmät. K uten taulukosta käy ilmi, vähenivät kaikki muut menoryhmät, paitsi n. s. muut menot, jotka jonkin verran lisääntyivät. Lukuvuoden 9 menoista tuli suomenkielisten seminaarien osalle : mk ja ruotsinkielisten osalle mk. Edellisestä lukuvuodesta vähennys oli vastaavasti mk eli 7. % ja mk eli.5 %. V altion kustannukset oppilasta kohden olivat lukuvuonna 9 suomenkielisissä seminaareissa 0 90 mk ja ruotsinkielisissä 89 mk. V uotta aikaisemmin vastaavat kustannukset olivat 0 7 mk ja. 5 mk. B. A lak an sako u lu sem in aarit. Alakansakoulusem inaareja on lukuvuodesta 9 lähtien ollut toiminnassa, nim ittäin suomenkielistä ja ruotsinkielinen. Naiden seminaarien opettajien ja oppilaiden lukum äärä on lukuvuodesta 989 lähtien ollut seuraava: U tgifterna fö r seminarierna,.. m ilj. mk, voro 765. mk eller 6. % mindre iin under föregående läsår. Såsom av tabellen fram går, minskades samtliga utgiftsgrupper utom de s. k. övriga utgifterna, som något ökades. A v u tg ifterna fö r läsåret 9 ikoimmo 9'0, i05 mk.på de finsk- och mk på de svenskspråkiga seminariernas andel. Minskningen sedan fö regående läsår var resp mk eller 7. % och mk eller.5 %. Statens kostnader per elev voro under läsåret 9 i de finskspräkiga seminarierna 0 90 mk och i de svenskspråkiga 89 mk. Ä ret föru t voro motsvarande kostnader 0i7O. mk, resp. 55 mk. li. Sm Cislcollärarsem inarier. A llt sedan läsåret 9 ha småskollärarseminarier v a rit i verksamhet, nämligen finskspråkiga ocli svenskspråkigt. A ntalet lärare och elever i dessa seminarier har sedan läsåret 98 9 varit följande : S ém in aires d in stitu trice s des écoles p rim aires élém entaires. M aîtres et élèves. Sem inaarinopettajia Sem inarielärare M a ît r e s d es sé m in a ir e s O ppilaita E lever É lè ie s Menot., m arkkaa i Utgifter, m ark! D é p e n se s, en m a rc s Lukuvuosi Läsår A nnée scolaire Kaikkiaan Inalles T o ta l Suomenk. sem inaareissa I finskspr. sem inarier S é m in a ir e s f in n o is Ituotsink. sem inaareissa svenskspr. sem inarier S é m in a ir e s su é d o is K aikkiaan Inalles T o ta l Suomenk. sem inaareissa I finskspr. sem inarier S é m in a ir e s fin n o is R uotsink. sem inaareissa I svenskspr. sem inarier S é m in a ire s s u é d o is K aikkiaan Inalles. T o ta l Siitä palkkaus! D ärav > avlön in g, D o n t a p p o in te m en ts ' ' : o i 9 0 ' i :

9 O p ettajia oli 5, niistä 0 suomenkielisissä seminaareissa ja 5 ruotsinkielisessä. Edellisestä lukuvuodesta vähennys oli opettajaa, vähennyksen tullessa ruotsinkielisen seminaarin osalle. O pettajis ta oli vakinaisia ja virkaatoim ittavia. Miespuolisia opettajia oli 8 ja naispuolisia 7. O p pilasm äärä on viime lukuvuosina Auuttunut varsin vähän. Lukuvuonna 9 oppilaita oli 0 eli vähemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Suomenkielisissä alakouluseminaareissa oppilaita oli 9 ja ruotsinkielisessä. Ensimnainituissa lisäys oli oppilas ja viimeksimainitussa vähennys oppilasta lukuvuoteen 9 verrattuna. Viime viisivuotiskautena oppilasmäärä on vähentynyt verrattain vähän ja vähennys on tullut melkein kokonaan ruotsinkielisen seminaarin osalle. Oppilaat olivat yksinomaan naisia. U usia o p p ilaita otettiin 6, joista suomenkielisiin seminaareihin ja ruotsinkieliseen. P äästötodistuksen saaneita oli 5, niistä suomenkielisten seminaarien ja ruotsinkielisen sem inaarin oppilaita. Tutkinnon suorittaneita k u u n te lija o p p ila ita ei ollut ensinkään lukuvuonna 9. Alakansakouluseminaarien m enot olivat lukuvuonna mk. Lisäys oli edellisestä lukuvuodesta 8 mk eli Suomenkielisillä seminaareilla oli menoja 8 6 mk ja ruotsinkielisellä mk. Edellisestä lukuvuodesta suomenkielisten seminaarien menot lisään tyivät 977 mk eli. %, kun sen sijaan ruotsinkielisen menot vähenivät 8 9 mk eli. %. V altion kustannukset oppilasta kohden olivat lukuvuonna 9 suomenkielisissä seminaareissa 7 9 mk ja ruotsinkielisessä 7 6 mk. Vuotta aikaisemmin nämä kustannukset olivat vastaavasti 7 6 mk ja 0 05 mk. A ntalet lä ra re var 5, 0 i de finskspråkiga seminarierna och 5 i det svenskspråkiga. Minskningen frå n föregående läsår, lärare, kom på det svenskspråkiga seminariets andel. A v lä rarna voro ordinarie oeh tjänstförrättande. De manliga lärarna voro 8 och de kvinnliga 7 till antalet. E lev an talet liar under de senaste läsåren fö r ändrats mycket litet. Läsåret 9 var antalet elever 6 eller mindre än föregående läsår. A ntalet elever i de finskspråkiga småskollärarsem inarierna var 9 och i det svenskspråkiga. Ökningen i de fö rra var elev och minskningen i det senare elever i jäm förelse med läsåret 9. Under den senaste femårsperioden har elevantalet minskats relativt litet, varvid minskningen så gott som helt och hållet kommit på det svenskspråkiga seminariets andel. Eleverna voro enbart kvinnliga. A ntalet n y a elever var 6, därav i de finskspråkiga seminarierna oeh i det svenskspråkiga. D im issionsbetyg erliöllo 5 elever, därav frå n de finskspråkiga, seminarierna och frå n det svenskspråkiga. Läsåret 9 avlade icke någon h ospitant examen. U tgifterna fö r sm åskollärarsem inarierna voro läsåret mk. ökningen frå n föregående läsår var oli8 mk eller 0. % U t gifterna fö r de finskspråkiga seminarierna voro 8 6 mk och fö r det svenskspråkiga mk. De finskspråkiga seminariernas u tgifter ökades med 977 mk eller. % frå n föregående läsår, medan däremot utgifterna fö r det svenskspråkiga seminariet minskades med 89 mk eller. %. Statens kostnader per elev voro läsåret 9 i de finskspråkiga seminarierna 7 9 mk och i det svenskspråkiga 76 mk. E tt å r tidigare voro dessa kostnader resp. 7 6 mk 'ocli 0 05 mk. C. S em in aarien h arjo itu sko u lu t. 'Seminaarien harjoituskoulujen opettajien ja oppilaiden lukum äärä kuutena viime lukuvuotena käy ilmi seuraavalla sivulla olevasta taulukosta, jossa suomenkieliset ja ruotsinkieliset harjoituskoulut on myös erikseen huomioonotettu. E rityisiä h arjo itu sk o u lu n o p e ttajia oli ainoastaan yläkansakouluseminaarien harjoituskouluissa, kun C. S em in ariern as övningsslcolor. A ntalet lärare och elever i seminariernas övningsskolor under de sex senaste läsåren fram går av tabellen,på följande sida, där de finskspråkiga och 'svenskspråkiga övningsskolorna beaktats särskilt fö r sig. Särskilda ö vningssko llärare funnos endast i övningsskolorna vid seminarierna fö r lärare i högre

10 i 5 Écoles-annexe.i äes sém in aires. M aître s et eleves. Lukuvuosi Läsår A n n é e s c o la ir e O pettajia Lärare M a îtr e s j Koko luku Hela an ta let Nombre to ta l i Suomenk. kouluissa i I finskspr. skolor Dans les écoles fin n o is e s Ruotsink. kouluissa I svenskspr. skolor,dans les écoles su éd o ises Nombre to ta l Koko luku Hela a n ta le t Oppilaita. E lever É lè v e s Suom enkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor D an s le s écoles fin n o ise s T o ta l Y hteensä Sum m a é lé m e n ta ire s Alakouluissa I lägre skolor D ans les écoles Y läkouluissa I högre skolor Dans les écoles s u p é r ie u re s R uotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor D an s les écoles suédoises T o ta l Y hteensä Sum m a Alakouluissa I lägre skolor D ans les écoles élém en taires Y läkonluissa I högre skolor D ans les écoles s u p é r ie u re s u u taas alakansakouluseininaarien harjoituskoulujen opettajina toim ivat itse näiden seminaarien opetta ja t. Lukuvuonna 9.' harjoituskoulun - opettajia oli, joista toimi suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä harjoituskouluissa. Opettajien lukum äärä ei muuttunut edellisestä lukuvuodesta. O pettajista oli miehiä 7 ja naisia 6. O p p ilaita oli ylä- ja alakansakouluseminaarien harjoituskouluissa yhteensä 56, mikä on 6 oppilasta vähemmän kuin lukuvuonna 9. Suomenkielisissä har j eituskouluissa oppilaita oli ja ruotsinkielisissä. Vähennys oli edelliseen lukuvuoteen verrattuna vastaavasti ja oppilasta. O ppilaista tuli suomenkielisten h arjoituskoulujen osalle 85. % ja ruotsinkielisten osalle.0 %, vastaavien lukujen oltua vuotta aikaisem min 8.0 ja 5. r/c. Edellä oleva taulukko osoittaa myös, missä m äärin harjoituskoulujen oppilaat kävivät ala- tai y lä koulua. Paitsi taulukossa m ainittuja oppilaita oli harjoituskoulujen jatkoluokilla lukuvuonna 9 5 oppilasta, niistä suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä luokilla. V uotta aikaisemmin oppilaita oli jatkoluokilla, joista suomenkielisillä 6 ja ruotsinkielisillä 5. Oppilaista tu li lukuvuonna 9) yläkoyluseminaarien harjoituskoulujen osalle. Näistä kävi.suomenkielistä harjoituskoulua ja ruotsinkielistä 90. Alaikouluseminaarien harjoituskouluissa oppilaita oli 5:, niistä 09 suomenkielisissä harjoituskouluissa ja ruotsinkielisessä. Edellä m ainitut jatikoluokat toim ivat yläkouluseminaarien harjoituskoulujen yhteydessä. folkskola, inedan åter såsom lärare i övningsskolorna vid småskollärarseminarierna tjänstgjorde' lärarna i dessa seminarier själva. Läsåret 9 var antalet lärare i övningsskolorna 5, därav i de finsk- och i de svenskspråkiga övningsskolorna. A ntalet lärare förändrades icke sedan föregående läsår. A v lärarna voro 7 manliga och 6 kvinnliga. A ntalet elever i övningsskolorna vid de högre folkskollärar- och sm åskollärarseminarierna var sammanlagt 56, vilket är 6 elever mindre än läsåret 9. A ntalet elever i finskspråkiga övningsskolor var och i svenskspråkiga. Minskningen sedan föregående läsår var resp. oeli elever. A v eleverna kom 85. % på de finsk- och.» % på de svenskspråkiga övningsskolornas andel, medan motsvarande siffro r ett år tidigare voro 8.ii och 5, %. Tabellen ovan utvisar även i vad mån övningsskolornas elever besökte lägre eller högre skola. Förutom de elever, som tabellen om fattar, funnos på övningsskolornas fortsättningsklasser läsåret 9. ) 5 elever, därav på de finskoch pä de svenskspråkiga Iklasserna. Året fö ru t v a r antalet elever på fortsättnimgskla.äserna il, därav på de finskspråkiga 6 och på de svenskspråkiga 5.. Ajv eleverna kommo läsåret 9,:. på övningsskolorna vid seminarierna för lärare i högre folkskola. D ärav besökte finskspråkig övningsskola och 90 svenskspråkig. Antalet elever i övningsskolorna vid småskollärarseminarierna var 5, 09 i de finskspråkiga odli i i den svenskspråkiga. Ovannämnda fortsättningsklaeser arbetade i samband med övningsskolorna vid seminarier för lärare i högre folkskola.

11 6. Kaupunkien kansakoulut.. Städernas folkskolor. A. L uokkien luku. A. K lasser. Seuraava.taulukko osoittaa kaupunkien kansakoulujen luokkien luvun erikseen ala-, ylä- ja jatkökouluiasa sekä niiden luvun erikseen suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä kouluissa kuutena viime lukuvuotena. (Tiedot ainoasta venäjänkielisestä kaupunkikansakoulusta on esitetty sivulla 8.) Följande tabell utvisar antalet klasser i städernas lägre, högre oöh fortsättningsskolor i de finsk- odh de svenskspråkiga skolorna särskilt för sig under de sex senaste läsåren. (U ppgifterna fö r den enda ryiskspråkiga i stad b efintliga skolan återfinnas på sid. 8.) Écoles p rim aires des villes. Classes. Luokkia K lasser C lassée Lukuvuosi Läsår A nnée scolaire Koko luku Hela an talet Nombre total Alakouluissa I lägre skolor D ans les écoles prim, élém entaires K aikkiaan Inalles Total Suomenkielisiä Finskspråkiga F innoises! Ruotsinkielisiä Svenskspråkiga S uédoises Y läkouluissa I högre skolor D ans les écoles prim, su périeures K aikkiaan Inalles T otal Suomenkielisiä Finskspråkiga F innoises Ruotsinkielisiä Svenskspråkiga S uédoises Jatkokouluissa I fortsättningsskolor Aux cours com plém entaires K aikkiaan Inalles Total _ Suom enkielisiä Finskspråkiga F innoises R uotsinkielisiä Svenskspråkiga S uédoises ' L uo kkia oli kaupunkien kansakouluissa lukuvuonna 9> lähemmin sanottuna lokakuun 0 p. 9 yhteensä 778, miikä on 9 luokkaa enemmän kuin vuotta 'aikaisemmin. isuomenkielisiä luokkia oli yhteensä 5 ja ruotsinkielisiä 56. Ensinm ainittuja oli t8 ja viim eksim ainittuja enemmän kuin edellisenä lukuvuotena. K uten taulukosta käy ilmi, lisääntyi luokkien luku suomenkielisissä sekä ala-, ylä- että j atkokouluissa. Ruotsinkielisissä kouluissa luokkien luvun muutokset o livat ai.van vähäiset. Suomenkielisten luokkien melkoinen lisääntym inen johtuu % iltaan vuoden 9 alussa tapahtuneista aluejärjestelyistä, jo illa liitettiin huom attavia esikaupunkialueita Lahden ja Viipurin kaupunkeihin. V uotta aikaisemmin suomenkielisten luokkien lukumäärän lisääntym inen oli johtunut myös pääasiallisesti kaupunkien hyväksi tapahtuneista aluejärjestelyistä. A ntalet klasser i folkskolorna i städerna var läsåret 9' närm are bestämt den 0 oktober 9 sammanlagt 778, vilket är 9 klasser mera än året förut. A ntalet finskspråkiga klasser var sammanlagt 5 oeh svenskspråkiga 56. De fö rra voro till antalet )8 och de senare mera än föregående läsår. Såsom av tabellen fram går, ökades klassantalet i de finskspråkiga såväl lägre,.högre som fortsättningsskolorna. I de svenskspråkiga skolorna voro förändringarna i klassernas antal alldeles obetydliga. Den avsevärda ökningen i antalet finskspråkiga klasser härleder sig till % av de i ibörjan av år 9' genomförda om rådesregleringarna, varigenom med städerna Lähti och Vilbor.g införlivades betydande förstadsområden. ökningen året föru t i antalet finskspråkiga klasser berodde även huvudsakligen på om rådesregleringar till städernas förm ån.

12 7 B. O p ettajisto. B. L ä ra re. Kaupunkien kansakoulujen opettajien lukumäärä lukuvuodesta 98 9 lähtien käy selville seuraa vasta taulukosta, joka osoittaa opettajien luvun toisaalta erikseen ala-, ylä- ja jatkokouluissa, toisaalta sukupuolen mukaan. A ntalet lärare i städernas folkskolor fr. o. m. läsåret 98 9 fram går av följande tabell, i vilken lärarna fördelats å ena sidan efter lägre, högre och fortsättningssfcola, å andra sidan efter kön. Écoles p rim aires des villes. P ersonnel enseignant. O pettajia Lärare M aîtres i Lukuvuosi L äsår A nnée scolaire K aikkiaan Inalles Total Alakouluissa I lägre skolor D ans les écoles prim, élém entaires Miehiä M anliga H ommes Naisia K vinnliga F em m es K aikkiaan Inalles T otal Y läkouluissa I högre skolor D ans les écoles prim, su p érieu res Miehiä Naisia Manliga K vinnliga H ommes [ F em m es K aikkiaan Inalles T otal Jatkokouluissa I fortsättningsskolor Aux cours com plém entaires M iehiä Manliga H om m es Naisia K vin n lig a F em m es i' i ' , O p etta jia oli alakouluissa 56, yläkouluissa 08 j a jut'kokouluissa 88. Lisäys oli lukuvuodesta 9 vastaavasti, 06 ja 0 opettajaa. Enimmän on lisääntynyt viime lukuvuosina jatkokoulujen opettajien lukumäärä. Tämä lisäys on taas tullut etupäässä näiden koulujen tuntiopettajie n osalle, jo ista suurin osa on tila- ja yläkoulujen varsinaisia opettajia. Suomenkielisissä alakouluissa opettajia oli 86, yläkouluissa 89 ja jatkokouluissa i87. Ruotsinkielisissä kouluissa opettajia oli vastaavasti J6, ja 0. Lukuvuoteen 9' verrattuna opettajien lukum äärä lisääntyi kaikissa muissa m ainituista kouluista, paitsi ruotsinkielisissä jatkokouluissa, joissa se hiukan väheni. Seuraava taulukko osoittaa kaupunkien kansakoulujen opettajien lukumäärän jakaantumisen varsinaisiin ja tuntiopettajiin erikseen älä-, ylä- ja jatkokouluissa sekä toisaalta erikseen myös suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä kouluissa lukuvuodesta 98 9 alkaen. Antalet lä ra re var i de lägre skolorna 56, i de högre 08 ooh i fortsättningsskolorna 88. Ökningen frå n läsåret 988 var resp., 06 och 0 lärare. Under de senaste läsåren har antalet lärare i fortsätttningsskolorna ökats meet. Denna ökning åter har i frälmsta rummet kommit på tim lärarnas andel ; av dessa utgöres största delen av egentliga lärare i lägre och högre A olor. I de finskspräkiga lägre skolorna var antalet lärare 86, i de högre skolorna 89 och i fo rtsättningsskolorna 87. I de svenskspråkiga skolorna var antalet lärare resp. 76, och 0. I jäm förelse med läsåret 9 ökades antalet lärare i adla andra av de nämnda skolorna, utom i de svenskspråkiga fortsättningsskolorna, i vilka det något minskades. Eöljande tabell utvisar antalet lärare i fo lk skolorna i städerna fr. o. m. läsåret 98 9 fö r delade på egentliga lärare och tim lärare i de lägre, högre och fortsättningsskolorna särskilt fö r sig samt å andra sidan i de finsk- och de svenskspråkiga skolorna särskilt fö r sig.

13 8 Écoles p rim aires des villes. P ersonnel enseignant. O pettajia Lärare M altres L ukuvuosi L äsår A nnée scolaire Alakouluissa I lägre skolor Dans les écoles prim. élém ent. V arsinaisia opettajia E gentliga lärare M aîtres fixes Vakinaisia ja koetteeksi v a littu ja Ordinarie och på prov an ställda Ordinaires et à l'essai Vuosisijaisia Å rsvik arier P rovisoires V irkakelpoisia Kom petenta C om pétents Virkakelpoisuutta vailla : Icke kom petenta Sans de com pétence Tuntiopettajia Tim lärare A djoin ts Yläkouluissa I högre skolor Dans les écoles prim, super. V arsinaisia o p etta jia i Egentliga lärare M altres fixes tinaisia ja koetteeksi v a littu ja linarie och på prov an ställd a Ordinaires et à l essai Vuosisijaisia Å rsvikarier P rovisoires V irkakelpoisia Kompetenta - C om pétents ' Sans de com pétence Virkakelpoisuutta va illa Icke kom petenta Tuntiopettajia Tim lärare A djoints Jatkokouluissa I fortsättningsskolor Aux cours com plém entaires Varsin, o pettajia E gentliga lärare M aîtres fixes Tietopuolisissa aineissa I kunskapsäm nen M atières théoriques Käytännöllisissä aineissa I praktiska ämnen M atières pratiques T untiopettajia Tim lärare A djoints Kaupungin kansak. palveluksessa olevia Anställda vid stadens folkskolor I Dans les écoles de la lille Kansakoulun ulkopuolelta rt om folkskolan stående Hors de Vécole prim aire Kaikkiaan Inalles - - Toted i 77 i i 76 6 i i _ 80 7 i i _ _ i Suomenkieliset koulut Finskspråkiga skolor É co les fin n o is e s i i i i Ruotsinkieliset koulut Svenskspråkiga skolor É co les su éd o ises _ C. O ppilaat. Kaupunkien kansakoulujen oppilasm äärän kehitys viim e viisivuotiskautena näkyy seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. Taulukossa on erikseen huomioon otettu toisaalta ala-, ylä- ja jatkokoulut, toisaalta suomenkieliset ja ruotsinkieliset koulut. C. E lever. Utvecklingen av elevantalet i städernas folkskolor under den senaste femårsperioden fram går av tabellen på följan d e sida. I tabellen ha särskilt fö r sig beaktats å ena sidan de lägre, de högre och fortsättningsskolorna, å andra sidan de finskspråkiga och de svenskpråkiga skolorna.

14 i 9 Écoles p rim aires des -villes. Élèves. O ppilaita E lever É lèves Lukuvuosi Läsår A n n é e sc o la ire Ivoko luku Hela an ta le t N'ombre to ta l T o ta l Alakouluissa i lägre skolor D a n s le s éco les p r im, é lé m en taire s K aikkiaan Inalles Dans les écoles fin n o is e s Suomenkiel. kouluissa finskspråkiga skolor Dans les écoles su é d o ise s R uotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor T o tal Yläkouluissa högre skolor D a n s le s écoles p r in t, s u p é r ie u re s K aikkiaan Inalles Dans les écoles fin n o is e s Suomenkiel. kouluissa i finskspråkiga skolor D ans les écoles su é d o ises Ruotsinkiel. kouluissa i svenskspråkiga skolor Jatkokouhiissa I lortsättiiiiigsskolor A u x c o u rs c o m p lé m e n taire s T o ta l K aikkiaan Jnalles Dans les écoles fin n o ises Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor D ans les écoles su é d o ise s Ruotsinkiel. kouluissa Ii svenskspråkiga skolor O p p ilaita oli kaupunkien kansakouluissa lukuvuonna 9 i( 0. X. 9) kaikkiaan , mikä on 0 oppilasta eli S.o % enemmän 'kuin edellisenä lukuvuotena., jolloin lisäys oli ollut 6 oppilasta eli 7.6 %. Viidessä vuodessa lisäys on 6 7 oppilasta eli.0 %. Oppilaista 'kävi alakoulua , yläkoulua il 98 ja jaitkokoulua 5 0. Jjukuvuoteen.9 verrattuna lisäys oli alakouluissa 98 oppilasta eli 5.6 %, yläkouluissa oppilasta eli. % ja jatkokouluissa 98 oppilasta eli.:i %. Alamittakoon, että oppilasmäärän lisäys lukuvuodesta 98 oli Lalidessa ja Viipurissa, joihin vuoden 9 alussa liitettiin esikaupunkialueita, yhteensä 0 oppilasta, siitä alakouluissa 009, yläkouluissa 8 ja jatkokouluissa oppilasta. Suomenkielisissä kouluissa.'oppilaita oli yhteensä 9 09 ja ruotsinkielisissä Lisäys oli lukuvuodesta 9 vastaavasti 9 oppilaita eli 9.7 % ja 7 oppilasta eli l. i %. Suomenkielisten koulujen oppilaista kävi alakoulua 6 5, yläkoulua 8 90 ja jatkokoulua. Ruotsinkielisissä alakouluissa oppilaita oli 7, yläkouluissa ja jatkokouluissa 697. K uten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, väheni oppilasmäärä lukuvuoteen 0 8 verrattuna ainoastaan ruotsinkielisissä alakouluissa, jotavastoin se muissa kouluissa lisääntyi. Suomenkielisten ala- ja jatkokoulujen oppilasm äärän lisääntym inen näyttää kuitenkin johnmcen edellä m ainituista aluejärjestelyistä. A ntalet elever var i folkskolorna i städerna under läsåret 9 (0. X. 9) sammanlagt , vilket är 0 elever eller 8.0 % mera än föregående läsår, då ökningen var 6 elever eller 7.0 %. Pä fem år är ökningen 6 7 elever eller.9 %. A v eleverna besölkte lägre skola, 98 högre skola oeh 5 0. fortsättnings- Skola. ökningen från läsåret 9 var i de lägre skolorna 98 elever eller 5.0 %, i de högre skolorna elever eller. % ooh i fortsättningsskolorna 08 elever eller. %. Det fö rtjä nar nämnas, att elevantalet i Lahti och Viborg, med vilka i början av år 9 inkorporerades förstadsområden, sedan läsåret 9 ökades med samm anlagt 0 elever, därav 000 i lägre skolor, 8 i högre skolor och i fortsättningsskolor. I de finskspråkiga skolorna var antalet elever sammanlagt 9 09 ooh i de svenskspråkiga Ökningen frå n läsåret 9 var resp. 9 elever eller 9.7 % odh 7 elever eller l.i %. A v eleverna i de finskspråkiga skolorna besökte 6 5 lägre skola, 8 90 högre skola och fo rtsä ttningsskola. A ntalet elever i de svenskspråkiga lägre skolorna var 7, i de högre skolorna 658 oeh i fortsättningsskolorna 697. Såsom av fö regående tabell fram går, minskades elevantalet i förhållande till läsåret. 9 endast i de svenskspråkiga lägre skolorna, varemot det i andra skolor ökades. Ökningen av elevantalet i de finskspräkiga lägre och fortsättningsskolorna tyckes likväl ha berott på ovannämnda områdesregleringar. K an san o p etu stilasto F o lk sk o lsta tistik 9.

15 I 0 Koska tämän julkaisun taululiitteestä IX,on alkusanoissa m ainitusta syystä jä te tty pois eräitä kaupunkien 'kansakoulujen oppilaita koskevia tietoja, esitetään näistä yhdistelmä seuraajassa taulukossa. Kysym yksessä olevat tiedot koskevat oppilaiden jakaantum ista iän, vanhempien säädyn ja uskonnon mukaan sekä niiden oppilaiden lukua, jotk a eivät ota osaa koulun uskonnon opetukseen. Emedan på grund av i förordet nämnda orsaker ur tabellbilagan IX i denna publikation utelämnats en del uppgifter om eleverna i städernas folkskolor, gives i följande tabell en sammanställning av dem. Ifrågavarande uppgifter beröra elevernas fördelning enligt ålder, föräldrarnas stånd, trosbekännelse samt antalet elever, som icke deltaga i religionsundervisningen i skolan. Écoles p rim aires des villes. Élèves d après l â g e,la profession des p aren ts et la confession, année sco laire 9. K oulu jen la atu Skolornas art Catégories d écoles Oppilaita kaikkiaan Elever inalles Total des élèves 78 vuotta 78 å r 78 ans Oppilaiden: E leverna: Renseignem ents su r les élèves: Ikä Å lder A ge 9 vuotta 9 å r 9 a n s vuotta å r ; li an s i 5 v. täyttäneitä Fyllda 5 år 5 ans révolus Vanhem pien sä ä ty F ö räld rarn as stand Profession des p aren ts Virkam iehiä, vapaiden am m att. ja suurliikkeenharjoitt. T jänstem än, idkare av fria yrken, större närings- idkare Fonction publique, profession libérale, négoce Pienliikkeenharjoitt. ja p alvelu s miehiä Mindre näringsidkare o.! betjänte Pelit commerce, petite in dustrie, com mis I Työväkeä y. m. Arbetare o. a. Ouvriers etc. Uskonto Trosbekännelse Confession E vank.-luterilainen j E vang.-luthersk j L uth ériens Kreikk.-katolinen G rek.-katolsk Orthodoxes Muu uskontokunta Annat re ligionssamfund Autres confessions Ei mikään uskontokunta In te t religionssamfund Hors de l église Oppilaita, jotka eivät ota osaa koulun uskonnon opetukseen Elever, som icke deltaga i religionsundervisningen i skolan Libérés de Venseign. relig. Kaikki koulut Samtliga skolor Toutes les écoles Alakoulut Lägre skolor Yläkoulut Högre skolor Jatkokoulut Fortsättningsskolor _ Suom enkieliset F inskspräkiga F in n o ise s Alakoulut Lägre skolor Yläkoulut llögre skolor Jatkokoulut Fortsättningsskolor... _ liuotsinkieliset Svenskspråkign Suédoises i Alakoulut Lägre skolor i Yläkoulut Högre skolor ; Jatkokoulut Fortsätt! ningsskolor Oppilaiden jakaantumisessa iän, vanhempien säädyn ja uskonnon mukaan esiintynyt kehityssuunta viime viisivuotiskautena prosentteina ilmaistuna sekä niiden oppilaiden prosenttiluku, jotka eivät ottaneet osaa koulun uskonnon opetukseen, käy ilmi seuraavasta taulukosta, jossa ala-, ylä- ja jatkokoulut on erikseen huomioon otettu. Procenttalen fö r elevernas fördelning enligt ålder, föräldrarnas stånd och trosbekännelse under senaste femårsperiod, samt fö r de elever, som icke deltaga i religionsundervisningen i skolan, fram går av följande tabell, i vilken särskilt fö r sig beaktats lägre, liögre och fortsättnlngsskölor.

16 Écoles p rim aires des villes. Élèves d après l âg e, la profession des p aren ts et la confession, en %, années sco laires 98. Oppilaiden: Eleverna: Renseignem ents su r les élèves: Lukuvuosi Läsår A nnée scolaire 78 vuotta 78 år ' 7 S a n s Ikä ') Ålder >) A ge 9 vuotta 9 år 9 an s - vuotta år an s 5 v. täyttäneitä Fyllda 5 år, 5 ans révolus Vanhempien sääty Föräldrarnas stånd Professio n des paren ts Virkamiehiä, vapaiden ammatt. ja suurliikkeenharjoitt. Tjänstemän, idkare av fria yrken, större näringsidkare Fonction publique, profession libérale, négoce Pienliikkeenharjoitt. ja palvelusmiehiä Mindre näringsidkare o. betjänte Petit commerce, petite industrie, com mis Työväkeä y. m. Arbetare o. a. Ouvriers etc. \ Evank.-luterilainen Evang.-luthersk L uth ériens Uskonto Trosbekännelse C onfection Kreikk.-katolinen Grek.-katolsk Orthodoxes Muu uskontokunta Annat religionssamfund Autres confessions Ei mikään uskontokunta Intet religionssamfund Hors de l'église. Oppilaita, jotka eivät ota osaa koulun uskonnon opetukseen Elever, som ieke deltaga i religionsundervisningen i skolan Libérés de enseign. relig. Alakoulut Lägre skolor Écoles élémentaires ; i j ; O.o O.o 0.0 O.o lo.o i 0.8 i 0.7 i i Yläkoulut Högre skolor ÉJcoles supérieures c Jatkokoulut Fortsättningsskolor Cours complémentaires : io I). A pukoulut. I). lljä lp s k o lo r. Kaupunkikansakoulujen apuko ulujen luokkien, opettajien ja oppilaiden lukum äärä kuutena viime lukuvuotena käy ilm i seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. A ntalet klasser, lärare ooh elever i h jülpskolorna vid städernas folkskolor fram går fö r de sex senaste läsåren av tabellen på följande sida. ) Ennen lukuvuotta 9 oppilaiden ikä on ilmoitettu helmikuun p:ltä. Mainitusta lukuvuodesta alkaen tiedot tarkoittavat sitä ikävuotta, jonka oppilas täyttää sen kalenterivuoden aikana, joka lukuvuotta ilmaisevassa sarakkeessa on ensimmäisenä mainittu. Före läsåret 9 har elevernas ålder uppgivits den februari. Fr. o. m. nämnda läsår avse uppgifterna det åldersår. som eleven fyller under det kalenderår, vilket nämnes till först i den kolumn, som angiver läsåret.

17 Écoles a u x ilia ire s et écoles d en fan ts m oralem ent abandonnés. Luokkia Klasser C lasses Opettajia - - Lärare M aîtres Oppilaita Elever É lères Lukuvuosi Läsår A nnée scolaire Kaikkiaan : Inalles ; T otal Suomenkielisiä Finskspråkiga F in n o ises Ruotsinkielisiä Svenskspråkiga Suédoises Kaikkiaan Inalles T otal Suomenkiel. kouluissa finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor i Dans les écoles suédoises Miehiä Manliga H om m es Xaisia Kvinnliga Fem m es Kaikkiaan! Inalles i T otal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor i Dans les écoles suédoises Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor F ille s ! Luokkien lukum äärän lisäys tuli lukuvuonna 9 kokonaan ruotsinkielisten apukoulujen osalle, kun taas opettajien lukumäärä lisääntyi sekä suomenkielisissä että ruotsinkielisissä apukouluissa. Oppilasmäärä on lisääntynyt huom attavasti viime vuosina. Lukuvuonna 9 oppilaita oli yhteensä ti9, m ikä on 56 oppilasta eli 8.8 % enemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Oppilaista kävi suomenkielistä apukoulua 50 ja ruotsinkielistä. Lisäys oli lukuvuodesta 08 vastaavasti 6 ja 0 oppilasta. Oppilaiden huomattava enemmistö on säännöllisesti ollut poikia. Lukuvuonna 9 oppilaista oli poikia 6.8 % ja tyttö jä 5. %. V uotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 66.0 ja.0 %. Oppilaista oli virkamiesten, vapaiden ammattien ja suunliikkeenlharjoittajien lapsia 7 ('.5 % ), pienliikkeenhar jo h ta jien ja palvelusmiesten lapsia. 9i8 (. % ) sekä työväen lapsia 579 (8. % ). Ökningen av antalet klasser kom läsåret 9 enbart på de svenskspråkiga skolornas andel, medan åter antalet lärare ökades såväl i de finskspråkiga sont i de svenskspråkiga hjälpskolorna. Elevantalet liar stigit m ärkbart under de senaste åren. Läsåret 9 var antalet elever sammanlagt 69, vilket är 5:6 elever eller 8.8 % mera än föregående läsår. A v eleverna besökte 56 finskspråkig hjälpskola oeli svenskspråkig. Ökningen frå n läsåret 9 ' var resp. 6 ooh 0 elever. Gossarna ha regelbundet varit i stor m ajoritet. Läsåret 9 voro 6.8 % av eleverna gossar och 5. % flickor. A ret föru t voro motsvarande siffro r 66.0 oe.li.0 %. A v eleverna voro 7 (.5 % ) barn till tjänstemän, idkar e a.v fria yrken ooh större näringsidkare, 98 (. % ) barn till mindre näringsidkare oelh betjänte sam t 579 (8. % ) arbetarbarn. E. K asvatu slaito sten yh teyd essä toim ivat koulut. Kansakouluista siirrettyjen oppilaiden kasvatu s laito ksia sekä näiden laitosten opettajia ja oppilaita on lukuvuodesta 98.9 lähtien ollut seuraava m äärä : E. Skolor vid up p fo strin gsan stalter. A ntalet u p p fo strin g sa n sta lter fö r elever, som överflyttats frå n folkskolor, samt antalet lärare och elever vid dem har fr. o. in. läsåret 98 9 varit följan d e:

18 Écoles des m aisons de correction. L aitoksia A n stalter M aisons de correction O pettajia Lärare M altres Oppilaita Elever Élèves Lukuvuosi Läsår A nnée scolaire \ K aikkiaan Inalles T otal Suom enkielisiä Finskspråkiga F in n oises R uotsinkielisiä Svenskspråkiga S uédoises Kaikkiaan i Inalles Total Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises i R uotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Miehiä Manliga H ommes Naisia K vinnliga i F em m es K aikkiaan Inalles Total Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finno ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor F illes U U ? Laitoksia oli sama m äärä kuin lukuvuonna 9. O pettajien luku jä i niinikään entiselleen. Oppilaita oli lukuvuonna yhteensä 95 eli ainoastaan enemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Kahtena viime lukuvuotena oppilasmäärä on ollut huomattavasti pienempi kuin lähinnä edellisinä lukuvuosina. Suomenkielisten kasvatuslaitosten yhteydessä toim ivissa kouluissa oppilaita oli 68 ja ainoan ruotsinkielisen laitoksen yhteydessä toimivassa 7. Oppilasmäärän lisäys tuli suomenkielisten koulujen osalle. Oppilaista oli poikia kokonaista SO.o % ja ty ttö jä 0.0 %, vastaavien lukujen oltua lukuvuonna ja 9. %. Vanhempiensa säädyn mukaan oppilasmäärä ja kaantui siten, että virkamiesten, vapaiden amm attien ja suurliikkeenharjoittajien lapsia oli (0. % ), pienliifckeenharjoittajien ja palvelusmiestien 9 (6.5 % ) sekä työväen lapsia 75 ( 9. % ). A ntalet anstalter var lika. stort soin läsåret 9. A ntalet lärare förblev likaså oförändrat. A ntalet elever var läsåret 9' sammanlagt 95 eller endast större än föregående läsår. De två senaste läsåren har elevantalet varit betydligt mindre än under de närm ast föregående läsåren. Antalet; elever i skolorna vid finskspråkiga uppfostringsanstalter var 6'8 och i den enda skolan vid svenskspråkig uppfostringsanstalt 7. Ökningen i elevernas antal kom på de fin sk språkiga skolornas andel. Eleverna utgjordes till 80.0 % av gossar ooh 0.o % av flickor, medan motsvarande siffro r läsåret 9 var 80.9 och 9. %. E fter föräldrarnas stånd fördelade sig elevantalet sålunda, att (0.:; % ) var barn till tjänstem än, idkare av fria yrken och större näringsidkare, 9 (6.5 % ) barn till mindre näringsidkare oelli betgänte samt 75 (9. 9) imbet arbitra. F. K an sako ulujen talous. F. F olkskolornas ekonomi. Kaupunkien kansakoululaitoksen menot kaupungeittain vuonna 9 sekä yhteissummina viitenä edellisenä vuotena käyvät ilmi seuraavaista taulukosta. Nämä tiedot on otettu tähän julkaisuun Tilastollisen päätoimiston julkaisem asta kaupunkikuntien finanssitilastoista. De skilda städernas u tgifter för folkskolväsendet år 9 i' samt totalsummorna fö r de fem föregående åren fram gå av följande tabell. Xlpipgiiifterna äro tagna ur den av.statistiska centralbyrån o ffen t liggjorda statistiken över städernas finanser.

19 5 Économie des écoles p rim a ire s d es v illes. D épenses. M enot, m a rk k a a U tg ifter, m a rk D ép en ses en m ares! K au p u n k i.stad V illes P a lk k a u k set A vlö n in g ar A ppo in tem en ts K uhassa L uonnossa K o n ta n t In n a tu ra E n a rg en t E n n a tu re - Rakennusten v u o k ra -a rv o H yresvärdet av b yg g n ad ern a Loger ca lcu lé Maksetut v u o k ra t Krlagda h y ro r Logers p a y é s Läm pö, valo ja siivous Vä-rme, lyse och städning C hauffage, éclairage etc. K alu sto, opetusvälineet ja k o u lu ta rv ik k e et Inventarier, undervisningsocli sk o lm aterial In v en taire, m atériel d'enseignem ent etc. R u o k in ta B espisning R a v itaille m e n t O ppilaiden : U nderstöd å t ele v ern a : Subventions aux élèves : V a a te tu s B ekläd n ad H ab illem en t Muu avu stu s Övriga und erstöd A u tre s subventions K o u lu p u u tarh at Sk o lträ d g ård ar Jard in s sc o laires K o u lu siirto la t Skolkolonier Colonies scolaires K orvau kset, muille kunnille Ersättningar å t. an d ra kom m un er Indem nisation à d au tres com m unes Muut m enot Övriga u tg ifte r Autres dép en ses Yhteensä ' Sum ma T otal ) : )! )! :.! : j ' ' :!. ' ; Vuonna Ar Loviisa Lovisa... Helsinki Helsingfors x Hanko Hangö _ Turku Åbo Pori Björneborg Rauma Raum o _ ! Naantali Nådenclal... Uusikaupunki Nystad = = = i Maarianhamina Mariehamn ; Hämeenlinna Tavastehus Lahti Tampere Tammerfors = i Viipuri Viborg ! i Sortavala Sord av ala z i it\ n o, » Käkisalmi Kexholm Lappeenranta Villmanstrand Hamina Fredrikshamn K otka Heinola Mikkeli S:t Michel ' Kuopio... SavonlinaNyslot Joensuu KaskinenKaskö Iisalmi... VasaVasa ' i Kristiinankaupunki Kristinestad Uusikaarlepyy Nvkarlebv Pietarsaari Jakobstad Kokkola Gamiakarlebv ' ! Jyväskylä...!... i ! Oulu Uleaborg... i ) Raahe Brahestad ' ; Kemi Tornio Torneä Qflfî K 9 7 ö K ajaani Kajana ^ u i auo -LO00: U i o ) _ Yhteensä Summa T o t a l \ Vuonna År 9»» 9».> 9 0»» 9 9»» ! ' ! i 6 9 j , , *) Tähän sisältyy myös vaatetusavustus. Häri ingår även beklädnadshjälp. ) 'tähän sisältyvät myös konhipuutarhamenot. Häri ingå även utgifterna för skolträdgårdar. ) Luettu kaupungin köyhäinhoitomenoihin. Ingår i stadens utgifter för fattigvården. *) Tähän sisältyvät myös vaatetus- y. m. avustukset. Häri ingår även beklädnadshjälp m. m.

20 6 Kaupunkien kansakoulum enot olivat vuonna 9 yhteensä 05..'! m ilj. mk. Ne lisääntyivät vuodesta 9 6 mik eli. %, Ikiun ne sitä vastoin olivat vähentyneet viimeksi m ainittuna vuotena mk eli.8 % sitä edellisestä vuodesta. Lahdessa ja Viipurissa, joihin liitettiin esikaupunkialueita vuoden 9 alussa, kansakoulumenot lisääntyivät yhteensä. m ilj. mk. Näissä kahdessa kaupungissa kansafeoulumenojen lisäys oli siis absoluuttisesti yhtä suuri kuin kaikissa kaupungeissa yhteensä. Lisäystä tapahtui myös 5 muussa kaupungissa, siis yhteensä 7 kaupungissa, kun taas kaupungissa kansakoulumenot vähenivät. Viidessä vuodessa kaupunkien kanisakoulumenot ovat lisääntyneet 7.7 m ilj. mk eli 0. rf. Tämä lisääntym inen on huomattavalta osaltaan johtunut kaupunkien hyväksi tapahtuneista aluejärjestelyistä, toisaalta taas taloudellinen pula-aika on estänyt menojen m ainittua suuremman lisääntymisen. M itä taulukossa esitettyihin eri menoryhmiin tulee, tapahtui niissä vuonna 9 osaksi lisäystä, osaksi vähennystä edellisestä vuodesta. Lisäys oli palkkausmenoissa (rahassa ja luontoisetujen rahaarvossa yhteensä) mk eli 5.0 %, koulurakennusten vuokra-arvossa 6 '6I8 mk eli.5.%, lämipö-, valo- ja siivousmenoissa 7 78 mk eli.7 %, oppilaiden avustusmenoissa (ruokinta, vaatetus y. m.) 5 50 mk eli. %, koulusiirtolamenoissa 79 6 mk eli 5..'!% sekä n. s. muissa menoissa 5 50 mk eli.0 %. Vähennys oli taas maksetuissa vuokrissa 7 9 mk eli 0.o %, kalusto-, opetusväline- ja koulutarvikemenoissa 5: mk eli.5 %, koulupuutarhaimenoissa mk eli 5.9 % sekä korvauksissa muille kunnille 7 79 mk eli 5. %. Menoissa vuonna 9 tapahtuneista muutoksista kuvastuu selvästi pula-ajan vaikutus, joskin saman vuoden alussa kaupunkien hyväksi tapahtuneet aluejärjestelyt ovat aiheuttaneet osittaisen vastavaikutuksen. Mainittakoon, että rahapalkkoja on vähennetty säästäväisyyssyistä kuten edellisenäkin vuotena. O ppikirjoja ja muita, koulutarvikkeita ei myöskään enää annettu ilmaiseksi kaikille oppilaille, vaan ainoastaan varattom ille. isivuilla 7 8 olevasta taulukosta käy ilmi kaupunkien menot kansaikoulurakennustensa korjauksiin ja kunnossapitoon sekä uusien koulurakennusten hankintaan, valtioapu, muilta kunnilta saadut korvaukset, koulukiinteiinistöjen arvo sekä niteiden luku opettaja- ja oppilaskirjastoissa. Kaupunkien menot kansakoulurakennustenisa korjauksiin ja kunnossapitoon, jotka menot kaupunki- Städernas u tg ifte r fö r fo lkskolorn a voro år 9 sammanlagt 05.:! m ilj. mk. Ile ökades frå n år 9»ned 6 mk aller. %, varemot de sistnämnda är minskades med mk eller.8 % sedan året förut. I Lähti ooh Viiborg, med vilka förstadsområden i början av år 9 inkorporerades, ökades utgifterna fö r folkskolorna med sammanlagt. m ilj. mk. I dessa två städer var således den absoluta ökningen av folkskolutgifterna lika stor som i alla städer tillsammans. Ökning förekom även i 5 andra städer, således inalles i 7 städer, medan i städer de ifrågavarande u t gifterna minskades. På fem år lia städernas utg ifter fö r folkskolorna ökats med 7.7 m ilj. mk eller 0. %. Denna ökning liar till avsevärd del förorsakats av områdesregleringar till städernas förmån, varemot å andra sidan kristiden fö r hindrat en ytterligare ökning av utgifterna. Vad de i tabellen angivna särskilda utgiftsgrupperna b eträffa r, uppvisade en del av deon år 9' en ökning, andra en minskning sedan föregående år. Löneutgifterna (kontant lön ocli naturaförm åner) ökades med mk eller 5.0 %, skolbyggnadernas liyresvärde med 6 68 mlk eller.5 %, utgifterna, fii.r värme, lyse och städning med 7 78 mlk eller.7 %, understöden åt. eleverna (bespisning, beklädnad m. m.) med 5 0 mk eller. %, utgifterna fö r skolkolonier med 79 6 mk eller. % samt de s. k. övriga utgifterna med 5 50 mk eller.9 %. De erlagda hyrorna åter minskades med 7 9 mk eller 0.0 %, u tg ifterna fö r inventarier, undervisnings- och Skolm aterial med.5 mk eller..'! %, utgifterna fö r skolträdgårdar meld mk «lier 5.9 % samt ersättningarna åt andra kommuner med 7 79 mk eller 5. %. A v förändringarna i utgifterna år 9 fram träder.kristidens inverkan tydligt, oim än områdesregleringarna till städernas förm ån i början av samma år delvis h aft m otsatt verkan. Här må nämnas, att penningavlöningarna såsom föregående.år minskats av sparsamhetsskäl. Läroböcker och andra skoltillbehör gavs icke heller mera gratis åt a lla elever, utan endast åt de medellösa. A v tabellen på sid. 7 8 fram går städernas u tgifter fö r reparation oeh underhåll av sina fo lk skolbyggnader samt fö r anskaffning av nya skolbyggnader, statsbidragen, ersättningarna av andra kommuner, värdet av skolfastigheterna samt antalet volymer i läxar- odh elevbiblioteken. Städernas utgifter fö r folkskolbyggnadernas reparationer oeh underhåll, vilka u tgifter i stads-

21 7 kuntäen finanssitilastoasa on luettu kaupunkien kiinteim istöj en korjaus- ja kunnossapitomenoihin, olivat vuonna 9. m ilj. mk. Vähennys oli edellisestä vuodesta 77 0 mk eli 7.7 %. Menot kansakoulujen uudisrakennuksiin olivat (i.8 milij. mk, mitkä on mk eli.0 % enemmän kuin vuonna 9, V altio ap u a saivat kaupungit kansakoulu jaan varten vuonna 9 yhteensä.8 m ilj. mk. Tämä m äärä oli 87 mk eli 0.5 % edellisen vuoden valtioapua suurempi. On kuitenkin huomattava, että taulukossa m ainittu valtioavun määrä ta r koittaa sitä määrää, jonka kaupungit kunakin eri vuotena ovat todella nostaneet. Mainittakoon, että kommunernas finansstatistik räknats som u tgifter fö r reparation oeh underhåll av städernas fastig heter, voro år 9. m ilj. mk. De minskades frå n föregående år med 77 0 mk eller 7.7 %. U tgifterna fö r folkskolornas nybyggnader utgjorde 6.8 m ilj. mk, vilket är mk eller.0 % mera än år 9. sta tsb id ra g enhöllo städerna år 9 fö r sina folkskolor sammanlagt.8 m ilj. mik. D etta belopp är 87 mk eller 0.5 % större än motsvarande belopp fö r föregående år. Ijikväl bör observeras, att det i tabellen nämnda statsbidraget avser det belopp, som städerna varje år faktiskt ly fta t. Det må nämnas, att i början av år 9 Économie des écoles p rim aires des villes. k au p u n k i Stad Villes Koulurakennusten korjaus j ja kunnossapito j Reparation och underhåll av skolbyggnaderna i Réparations et entretien des maisons d'écoles Menot uudisrakennuksiin Utgifter för nybyggnader Frais de construction des maisons d écoles \ i Valtioapu Statsbidrag, Subvention de l État Korvaukset muilta kunnilta, Krsättningar av andra kommuner Subventions d'autres com m unes M arkkaa M ark - - M arcs Koulukiinteimistöjen arvo. X II Skolfastighetemas värde den. X II Valeur des im m eubles scolaires au. X II O pettajakirjastojen niteiden luku. X Antal volymer i lärarb ib liotek en den. X Nombre de vohjmes dans la bibliothèque des maîtres au. X Oppilaskirjastojen niteiden luku. X Antal volymer i elevbiblioteken den. X Nombre de volymes dans la bibliothèque des élèves au I. X Vuonna Âr 9 Helsinki Helsingfors Loviisa L ovisa Porvoo B o rg å Tammisaari Ekenäs Hanko H angö Turku Åbo Pori Björneborg Rauma Raumo Uusikaupunki N ystad H 00 Naantali N ådendal Maarianhamina Mariehamn Hämeenlinna Tavastehus Tampere Tammerfors L a h ti Viipuri Viborg Sortavala Sordavala Käkisalmi Kexholm Lappeenranta Villmanstrand Hamina Fredrikshamn Kotka Mikkeli S:t M ichel H einola Savonlinna N vslott K u o p io Joensuu Iisalmi _ Vaasa V a s a *) Sitäpaitsi Uudenkaupungin yksityisessä ruotsinkielisessä koulussa 05 nidettä. Dessutom i Nystads privata svenskspråkiga skola 05 volymer. K ansan op etustilasto F o lk sk o lstatistik 9.

22 8 Jatk. Forts. K aupunki Stad V illes Koulurakennusten korjaus ja kunnossapito Reparation och underhåll a v skolbyggnaderna Réparations et entretien des maisons d'èeoles Menot uudisrakennuksiin Utgifter för nybyggnader Frais de construction des maisons d écoles! Valtioapu Statsbidrag, Subvention de l État Korvaukset muilta ku n n ilta Ersättningar av an dra kom muner Subventio?is d autres communes M arkkaa M ark - - M ares Koulukiinteimistöjcn arvo. X II Skolfastigheternas värde den. X II Valeur des im m eubles scolaires au. X II O pettajakirjastojen niteiden luku. X Antal volymer i lärarbiblioteken den. X Nombre de volymes dans la bibliothèque des maitres au. X Oppilaskirjastojen niteiden luku. X Antal volymer i elevbiblioteken den. X Nombre de volymes dans la bibliothèque des élèves au. X Kaskinen K a sk ö Kristiinankaupunki Kristinestad Uusikaarlepyy N yk arleb y... 6 x) - Pietarsaari Jakobstad Kokkola G am lakarleby Jy v ä sk y lä Oulu Uleåborg Raahe Brahestad K e m i Tornio Torneä...t Kajaani Kajana Yhteensä Summa Totut Vuonna År »» »» »»> »» vuoden 9 alussa tu li voimaan laki, jonka mukaan kaupunkikunta saa kansakoululaitoksensa ylläpitämiseksi valtiolta vuosittain avustuksena kutakin oppilasta kohden määrän, jonka suuruuden valtioneuvosto kolmivuotiskaudeksi vahvistaa vähintään 00 ja enintään 500 maikaksi. Vuosilta 9 tämä avustus on m äärätty 0 markaksi oppilasta kahden. Ennen vuotta 9, oppivelvollisuuslain voim aantulosta lähtien, kaupungit saivat valtioapua neljännen osan siitä m äärästä, johon niiden todelliset, laissa lähemmin m ainitut menot kansakoululaitoksesta nousivat. M u ilta k u n n ilta kaupungit saivat korvausta näistä kunnista kotoisin olevien oppilaiden koulunkäynnistä yhteensä 0'8 mik. Nämä korvaukset ovat vuoden 99 jälkeen melkoisesti vähentyneet. Kaupunkien kan sak o u lu kiin teim istö jen arvo oli vuoden 9 päättyessä,.9 m ilj. mk. Lisäys oli edellisestä vuodesta 0.8 m ilj. mk eli. %. K oulujen opettajäkirjastojen niteiden lukumäärästä, joka vuonna 9 oli 6 9, tuli suomenkielisten koulujen osalle 0 5 ja ruotsinkielisten osalle 6 59 nidettä. O ppilaskirjastojen 5 85i nien lag trädde i k ra ft, enligt vilken en stadskommun fö r upprätthållandet av sitt folkskolväsende av staten årligen per elev erhåller ett understöd, vars storlek statsrådet per treårsperiod fastställer till minst 00 och högst 500; mk. För åren 9 fastställdes detta belopp till 0 mik per elev. Före är 9 erhöllo städerna sedan lagen om läroplikt trädde i k raft, i statsbidrag en f jä r dedel av det belopp, vartill deras faktiska, i lagen närm are nämnda u tg ifter fö r folkskolväsendet stego. A v a n d ra kom m uner erhöllo städerna såsom ersättning fö r i dessa kommuner hemmahörande elevers skolgång sammanlagt 08 mk. Dessa ersättningar ha sedan år 99 avsevärt minskats. Värdet av städernas fo lk sk o lfa stig h e ter var vid utgången av år 9.9 m ilj. mk. Ökningen frå n föregående år var 0.8 m ilj. mk eller. %. A ntalet volymer i skolornas lärarbibliotek var år 9 6 9; därav kom på de finskspråkiga skolornas del 0 5 oeh på de svenskspråkiga/s 6 59 volymer. A ntalet volymer i elevbibliloteken x) Uudenkaarlepyyn yksityisessä suomenkielisessä koulussa 5 n idettä. I Nykarleby privata finskspråkiga skola 5 volymer.

23 9 teestä oli suomenkielisissä kouluissa )89 ja ruotsinkielisissä 8 8:6 nidettä. U udenkaupungin y k s ity is e stä ruotsinkielisestä ja U uden kaarlepyyn y k sity ise stä suomenkielisestä kansakoulusta, jo ita edellä esitetyssä ei ole otettu huomioon, mainittakoon seuraavaa. Ensinmainitun koulun menot olivat vuonna mk, edellisenä vuotena 9 mk. V altioapua tämä koulu ei saanut eikä myöskään avustusta kaupungilta. Uudenikaailepyyn suomenkielisellä koululla oli vuonna 9: menoja mk, vuotta aikaisemmin 9 80 mk. Tämä koulu sai valtioapua 000 mk, m utta ei mitään avustusta kaupungilta. Kum pikin koulu on otettu huomioon kaupunkikansakoulujen luokkien, opettajien ja oppilaiden lukum äärää aikaisemmin käsiteltäessä. Uudessakaupungissa toimivassa koulussa oppilaita oli lukuvuonna 9 ja Uudessakaarlepyyssä toimivassa 9. var 5 85, därav 989 i de finskspråkiga skolorna oeh 8 86 i de svenskspråkiga. Den p riv a ta svenskspråkiga folkskolan i N ystad oeh den p riv a ta finskspråkiga folkskolan i N y- k arlelty ha i fram ställningen ovan icke beaktiats. Om dem må här nämnas följande. U tgifterna fö r den fö rra skolan voro år mk och året därförinnan 9 mk. Denna skola erhöll varken statsbidrag eller understöd av staden. U t g iftern a fö r den finskspråkiga skolan i N ykarleby voro år mk, ett år tidigare 9 80 mk. Denna skola erhöll i statsbidrag 000 mk, men intet understöd av staden. Vardera skolan hatr tagits i beaktande vid den tidigare redogörelsen fö r antalet klasser, lärare och elever i städernas folkskolor. Antalet elever i skolan i N ystad var läsåret 9 och i skolan i N ykarleby 9.. Maalaiskuntien kansakoulut. Y leisk atsaus. Maaseudun kansakoululaitoksen kehitystä va la i see seuraava taulukko, joka osoittaa koulupiirien, koulujen, opettajien ja oppilaiden lukumäärän lu kuvuonna 90:d, siis viimeisenä lukuvuotena ennen oppivelvollisuuslain voimaantuloa, sekä lukuvuosina 98. Vieraskielisiä kouluja ei taulukossa ole lukuun otettu.. Folkskolorna i landskommunerna. ö v e rsik t. Utvecklingen av folkskolväsendet på landsbygden belyses av följan d e taibell, som utvisar antalet skoldistrikt, skolor, lärare och elever under läsåret 9'0, d. v. s. det sista läsåret före läropliktslagems ikraftträdande, samt under läsåren 98. Skolor med främ m ande undervisninigswprâk.lia ieke beaiktats i tabellen. Écoles p rim aires des communes ru rales. A perçu général. Lukuvuosi Läsår A nnée scolaire Koulupiirejä Skoldistrikt Districts scolaires Alakansakouluj a Lägre folkskolor Ecoles primaires élém entaires Yläkansakouluj a Högre folkskolor Écoles prim aires su périeures Kouluja, joissa annettiin jatko-opetusta Skolor med fortsättningsundervisning Écoles avec cours complém. Opettajia alakansakouluissa Lärare vid lägre folkskolor M aîtres clans les écoles p rim, élém entaires Varsinaisia opettajia yläkansakouluissa Egentliga lärare vid högre folkskolor M aîtres fixes dans les écoles prim, su périeu res Oppilaita alakansakouluissa Elever i lägre iolkskolor Elèves dans les écoles p rim, élém entaires Oppilaita yläkansakouluissa Elever i högre folkskolor Elèves dans les écoles p rim, su p érieu res Oppilaita jatko-opetuksessa Elever vid fortsättningsundervisningen Elèves aux cours complém i ) ^ ^ ) Oikaistu luku. Rättade tal.

24 0 K o u lu p iire jä (yläkoulupiirejä) oli maalaiskunnissa lukuvuonna 9 (:0. X. 9>) ylitsensä eli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Oppivelvollisuuslain voimaantulon jälkeen koulupiirien luku lisääntyi vuosittain huomattavasti uusien piirien perustamisen johdosta. Viim e vuosina lisäys on käynyt yhä vähäisemmäksi, osaksi kaupunkien hyväksi tapahtuneiden aluejärjestelyjen johdosta, kunnes lukuvuonna 9CÎ tapahtui piirin vähennys. Koulupiirien jakaantuminen suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin kuutena viime lukuvuotena käy ilmi seuraavasta asetelmasta. A ntalet sko ld istrikt (distrikt fö r högre fo lk skolor) var i landskommunerna 'läsåret 9 (0. X. 9) sammanlagt eller fä rre än föregående läsår. isedan lagen om läro-,plikt, trädde i k ra ft har antalet skoldistrikt årligen avsevärt ökats genom grundandet av nya distrikt, ökningen liar dock de senaste åren blivit allt mindre, 'delvis på grund av om rådesregleringar till städernas förm ån, till dess läsåret 9 en minskning med distrikt in träffad e. [Skoldistriktens fördelning på finsk- och svenskspråkiga under de sex senaste läsåren fram g år av följan d e sammanställning. D istricts scolaires fin n o is et suédois. Lukuvuosi Suomenkiel. koulupiirejä Läsår ; Finskspråkiga skoldistrikt. Année scolaire D istricts scolaires finnois Iluotsinkiel. koulupiirejä Svenskspråkiga skoldistrikt D istricts scolaires suédois 9S ! ' , ( 9...'... i) e ) !) Koulujen, oppilaiden ja opettajien luvun kehityksestä tehdään edempänä selkoa. Alakansakouluihin nähden on sivulla 9 olevassa taulukossa huomattava, että näiden koulujen lukua 'lukuvuonna 98 9 ja seuraavina lukuvuosina ei voida suoraan verrata niiden lukuun lukuvuonna 90. Tämä johtuu siitä, että lukuvuodesta J85 6 lähtien kiinteät 6-vii'kkoiset ja IS-viikkoiset alakansakoulu t on tilastossa otettu erikseen huomioon, kun taas aikaisemmin kaksi kiinteätä S-viikkoista alakoulua on luettu yhdeksi kouluksi. Sitäp aitsi supistettujen kansakoulujen alakoulut on otettu lu kuun vasta samasta lukuvuodesta alkaen. Lisäksi on huomattava, että 'kysymyksessä, olevassa taulukossa ei ole alakansakoulujen opettajiin luettu supistettujen kansakoulujen alakoulujen opettajia, joina toimivat vastaavien yläkoulujen, opettajat. För förändringarna i antalet skolor, elever och lärare redogöres i det följande. V ad uppgifterna över de lågre skolorna i tabellen på sida 9 beträ ffa r, bör observeras, a tt antalet dylika skolor läsåret 98 9 och därpå följande läsår icike d i rekte kan jäm föras med antalet under läsåret I'9i0. D etta beror ipå a tt de fa sta lägre skolorna med 6 och,8 veckors 'lärokurs frå n ocli med läsåret 95' 0 upptagits v a r fö r sig, medan åter tidigare hvenne fasta 8 veckors skolor räk nats såsom en skola. Dessutom lia de 'lägre skolorna vid reducerade folkskolor beaktats först frå n oeli med sagda läsår. Y tterligare bör observeras, att lärarna fö r de lägre skolorna av de reducerade folkskolorna idke medräknats i de lägre folkskolornas lärarpersonal, emedan lärarna i resp. högre skolor fungera som lärare i ifrå g a varande skolor.. Maalaiskuntien alakansakoulut. A. K oulujen luku. iseuraava taulukko osoittaa maaseudun alakansakoulujen luvun opetuskielen ja koulun laadun nuukaan kuutena viime lukuvuotena.. Lägre folkskolor i landskommunerna. A. Skolor. Följande tabell utvisar antalet lägre folkskolor på landsbygden fördelade på undervisningsspråk och skolans a rt under de sex senaste läsåren. ') Oikaistu luku. Rättade tal.

25 Écoles p rim aires élém entaires des communes rurales. A lakansakouluja Lägre folkskolor É coles p rim. élém entaires Lukuvuosi L äsår A nnée scolaire Koko luku Hela an talet i Nombre to tal j Suomenkielisiä Finskspråkiga F in n o is e s Ruotsinkielisiä Svenskspråkiga Suédo ises Suom en-m otsinkielisiä F insk-svenskspråkiga F innoises -suêdoises 6-viikkoisia Med 6 veckors lärokurs A v ec co u rs de 6 se m ain e s K iin teitä k ou luja F asta skolor Écoles fire s 8-viikkoisia Med 8 veckors lärokurs A v ec co u rs de 8 se m a in e s Kiertäviä kouluja Ambulatoriska skolor Écoles a m b u la to ire s Supist. k an sakoulujen a la k ou luja Lägre skolor vid reducerade folkskolor É co les p r im. élé m en t, avec co u rs r é d u its ( s e m a in e s ) ) o i l ) ) 7 Alakansakouluja oli lukuvuonna '9 kaikkiaan o 90 eli 7 enemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Viidessä vuodessa lisäys on koulua. Suomenkielisiä alakouluja oli 59' ja ruotsinkielisiä. 58. Lisäys oli edellisestä lukuvuodesta vastaavasti ja koulua selkä viidessä vuodessa 079 ja 0 koulua. Edellisinä lukuvuosina kaksikielisenä toiminut koulu m uuttui nyt suomenkieliseksi. Alakansakouluista oli lukuvuonna 9 kiinteitä 6-viikkoisia' 58, k iin teitä 8-viikkoisia tl00, kiertäviä 5 ja supistettu)en kansakoulujen alakouluja 7. K iin teitä 6-viikkoisia a la kouluja oli 7, kiinteitä ISuviikkoisia 7 ja supistettujen.kansakoulujen alakouluja 55 enemmän, m utta kiertäviä alakouluja vähemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Viim e viisivuotiskautena ovat alakouluista lisääntyneet seikä absoluuttisesti että suhteellisesti enimmän suipistettujen kansakoulujen allaikoulut, K iertävät alakoulut ovat samana aikana jatkuvasti vähentyneet. Jos otetaan huomioon ainoastaan varsinaiset alakoulut, ei siis supistettujen kansakoulujen alakouluja, oli niitä lukuvuonna.9' yhteensä 76, mikä on 6 koulua enemmän Ikuin vuotta aikaisemmin ja 7 koulua enemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Varsinaisista alakouluista oli suomenkielisiä 9 ja ruotsinkielisiä 70. E.del- A n talet lägre folkskolor var läsåret 9 sammanlagt 5 JOO eller 7 flere ä.n föregående läsår. P å fem år liar antalet Skolor ökats med '098. De finskspråkiga lägre skolorna voro 59 oeh de svenskspråkiga 58 till antalet, ökningen frå n föregående läsår var resp. oeh skolor samt på fem år resp. 079 ocli 0 skolor. En skola, som under tidigare år varit tvåapråkig, Ivar nu förändrats till finskspråkig. A v de lägre folkskolorna voro läsåret 9 58 fasta med 6 veckors lärokurs, 90' fasta mod 8 veckors lärokurs, 5 amlbulatoriska odh 7 lägre skolor vid reducerade folkslkoilor. De fasta skolorna med 6 veckors kurs voro 7 flere, de med 8 veckors kurs 7 och de lägre skolorna vid reducerad^ folkskolor 55 flere, men de ambulatoriska skolorna fä rre än föregående läsår. A v de lägre skolorna ha under senaste fem årsperiod de lägre skolorna vid reducerade folkskolor ökats såväl absolut som relativt mest. De amlbulatoriska skolorna ha sam tidigt kontinuerligt blivit färre. Om endast de egentliga läg re skolorna beaktas, således icke det lägre stadiet av de reducerade ifolkskolorna, vair deras antal läsåret 9 sammanlagt 76 eller 6 skolor mera än ett år tidigare oeh 7 skolor mera än fem år tidigare. A v de egentliga lägre skolorna voro 9 finsk- och 70 svenskspråkiga. De först- ) Sitäpaitsi ruotsinkielinen koulu, joka ei ollut toiminnassa. Dessutom svenskspråkig skola, som ieke var i verksamhet. ) Sitäpaitsi ruotsinkielistä koulua, jotka eivät olleet toiminnassa. Dessutom svenskspråkiga skolor, som icke voro i verksamhet. ) Sitäpaitsi suomenkielistä koulua, jotka eivät olleet toiminnassa, Dessutom finskspråkiga skolor, som icke voro i verksamhet. «) Sitäpaitsi suomenkielinen koulu, joka ei ollut toiminnassa. Dessutom finskspråkig skola, som ieke var i verksamhet.

26 lisiä o li (5 enemmän, mutta jä>lkimmäisiä sama m äärä 'kuin vuotta aikaisemmin. Viidessä vuodessa suomenkieliset varsinaiset alakoulut ovat lisääntyneet 76 koulua, ruotsinkieliset sen sijaan vähentyneet koulua. E rilaatuisten alakansakoulujen jakaantuminen opetuskielen mukaan käy ilmi seuraavasta taulukosta. nämnda voro 6 flere till antalet, men de sistnämnda lika många soin året förut. På fem år ha de egentliga finskspråkiga lägre skolorna ökats med 76, de svenskspråkiga däremot minskats med. De olika typerna av lägre folkskolor fördelade sig enligt undervisningsspråk såsom av följande tabell fram går. Écoles p rim aires élém entaires des communes rurales. Lukuvuosi L äsår A nnée scolaire K iin te itä alakouluja, F asta lägre skolor Ecoles p rim. élém ent, fixes 6-viikkoisia Med 6 veckors lärokurs Avec cours de 6 sem aines Suomenkielisiä finskspräkiga F inno ises Ituotsinkielisiä Svenskspråkiga Suédoises 8-viikkoisia Med 8 veckors lärokurs A vec cours de 8 sem aines Suomenkielisiä ; Finskspråkiga F in n o ises Ituotsinkielisiä Svenskspråkiga Suédoises K iertäviä alakou luja A m lm latoriska lägre skolor É coles p rim, élém entaires am bidatoires Suomenkielisiä finskspråkiga F innoises ^Ruotsinkielisiä Svenskspråkiga Suédoises Supist. kansakoulujen alakou luja Lägre skolor vid reducerade, folkskolor E coles p rim. élém ent, avec cours réduits ( sem aines), Suomenkielisiä Finskspråkiga F in n o ises Ituotsinkielisiä Svenskspråkiga Suédoises : Suomen-ruotsink. Finsk-svenskspr. F innoises-suèdoises i i i i Laatunsa mukaan suomenkieliset ja.ruotsinkieliset alakoulut jakaantuvat huom attavasti eri tavalla. Lukuvuonna 9 suomenkielisistä alakouluista oli kiinteitä 6-viikk-oisia 6.5 %, kiinteitä 8-viikkoisia.0 %. kiertäviä. % j a supistettujen kansakoulujen alakouluja 7. %. Ruotsinkielisten alakoulujen vastaavat suhdeluvut olivat 76.9,.,.6 ja 9. %. Kun suomenkielisistä alakouluista a i noastaan vaja a puolet oli kiin teitä 6-vi:ikkoisia, oli tällaisia ruotsinkielisistä alakouluista lähes S/M. Maaseudulla on siis, kuten esitetyistä luvuista käy selville, kansakoululaitoksemnue.ruotsinkielinen osa alaikouluihln nähden melkoista täydellisem pää kuin sen suomenkielinen osa. Efte.r skoltyp fördela sig.de.finsk- och de svenskspråkiga skalorna -mycket olika. 'Under läsåret 9 utgjorde de finskspräkiga lägre skolorna till 6.5 % av fa sta 6 vecikors skolor,.0 % -av fasta 8 vedkors skolor,. % av amibulatoriska skolor oeh 7. %»v ilägre skolor vid reducerade folkskolor. För de svenskspråkiga skolorna -voro motsvarande relationstal 76.9, -.,.6 och 9. %. Medan av de finskspråkiga lägre skolorna icike -ful-lt hälften voro fa sta 6 veckors skolor, utgjorde motsvarande andel fö r de svenskspråkiga Skolorna nästan */vs. P å ilamdisbygden är sålunda,.såsom av de anförda siffro rna fram går, f.oilikskolväsemlet, vad de lägre skolorna b e trä ffa r, på -svenskt håll betydligt m era utvecklat än på fin-skt. B. O pettajisto. Alakansakoulujen opettajien lukum äärä opetuskielen,.sukupuolen ja koulun laadun -mukaan.sekä virkakelpoisuutta vailla olevien opettajien luiku kuutena viim e lukuvuotena 'käy selville seuraavasta taulukosta. IS. L iirare. Talbellen nedan utvisar fö r de -sex senaste lä s åren antalet lärare i de lägre folkskolorna, grupperade efter undervisningsspråk, kön och skolans art, samt antalet lärare, som safkna kompetensintyg.

27 Écoles p rim aires élém entaires des communes ru rales. M aîtres. L ukuvuosi L äsår A nnée scolaire Kaikkiaan Inalles Total Suomenkiel. kouluissa Vid finskspråkiga skolor Dans Us écoles finnoises luiotsinkiel. kouluissa Vid svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises O pettajia Läran Miehiä Manliga Hommes Naisia K vinnliga Femmes M aître* K iinteissä alakansakouluissa V id fasta lägre folkskolor D an s les écoles p rim, élém ent, fixes 6 sem aines 6-viikkoisissa, Med 6 veci kors kurs Avec cours de 8-viikkoisissa Med 8 v e c kors kurs Avec cours de 8 sem aines Kiertävissä alakan sakouluissa : Vid ambulatoriska lägre folkskolor Dans les écoles prim, élément. am bulatoires V irk ak elp.-todistusta vailla Utan kom petensintyg Sans certificat de compétence Alakoulujen opettajista, jo ita lukuvuonna i 9 ali 569, toim i suomenkielisissä kouluissa '68 ja ruotsinkielisissä 87. O pettajien kokonaisluku lisääntyi edellisestä lukuvuodesta opettajaa. Suomenkielisissä alakouluissa lisäys oli tä l löin opettajaa ja ruotsinkielisissä opettaja. O pettajat ovat olleet, etupäässä naisia. lvuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, lisään tyi opettajien lulku hanteissa 6-viikkoisissä ja kiinteissä ISl-viilkfcoisissa kouluissa, m utta v a lioni kiertävissä kouluissa. Virkakelpoisuutta vailla olevia op ettajia ei olint lukuvuonna 9. V uotta aikaisemmin niitä oli ollut ainoastaan. Sivuilla 6 9 olevassa taulukossa esitetään yhdistelm ä niistä alakansakoulujen op ettajia koskevista tiedoista, jotka on jä te tty pois tämän ju l kaisun taululiitteistä X II ja X III. A v lärarn a i de läigre skolorna, som läsåret 9 voro 569 till antalet, veikade 08i i finsk- oeh 87 i svenskspråkiga skolor. Totalantalet lärare ökades frå n föregående läsår med. lärare., de finskspråkiga lägre skolorna var härvid ökningen lärare, i de svenskspråkiga lärare. Lärarna ha i främ sta rummet v a rit kvinnliga. Såsom av tabellen ovan fram går, ökades antalet ilärare i de fa s ta skolorna med 6 veckors oeth 8 veckors lärokurs, men minskades i de ambulatoriska skolorna, lingen av lärarn a saknade läsåret,9 komipetensintyg. E tt å r tidigare saknade endast sådant intyg. I tabellen på sid. 69 gives ett sammandrag av de uppgifter om lärarn a i de lägre skolorna, vilka bortläm nats ur tabellbilagorna X I I ooh X H I i denna publikation. C. O ppilaat. Vuoden 9il oppivelvollisuuslain voimaantulon jälkeen maaseudun alakansakoulujen oppilasmäärä lisääntyi jatku vasti uusien alakansakoulujen perustam isen, tähden aina lukuvuoteen 9 asti, jonka jälkeen se jonkin verran väheni. Lukuvuonna 9 oppilasmäärä kohosi 7i56:een saavuttaen suurimman tähänastisen määränsä. L i säys oli edellisestä lukuvuodesta 7 oppilasta eli. %. Viidessä vuodessa lisäys oli 7 0 oppilasta eli 8.0 %. Oppilaista kävi suomenkielistä alakoulua 0 5 ja ruotsinkielistä Suomenkielisissä alakouluissa oppilaita oli 86 eli.9 % enemmän, m utta ruotsinkielisissä eli. % vähemmän C. E lever. E fter det läropliktslagen trä tt i k ra ft ökades, på gr.und av de nyinrättade lägre föllkskolorna på landsbygden, antalet elever kontinuerligt å dessa skolor t. o. m. läsåret 9<, vare fter det något minskades. Läsåret 9 steg elevantalet till, 756, det största antalet hittills. Ökningen var 7 elever eller. % sedan föregående läsår. På fem år v a r ökningen 7 0 elever eller,8.0 %. A v eleverna besökte 0 5 finskspråkig och 9 50 svenskspråkig lägre dkola. A n talet elever i de finskspråkiga skolorna v a r 8 6 eller.9 % större, men i de svenskspråkiga eller. %

28 kuin vuotta aikaisemmin. Viidessä vuodessa taas edellisten oppilasmäärä on lisääntynyt 7 6- oppilasta eli 0.8 %, emutta jälkimmäisten vähentynyt 59i oppilasta eli 5.9 %. Oppilaista tuli 'lukuvuonna 9 suomenkielisten alakoulujen osalle 9.5 % ja ruotsinkielisten osalle 8.5 %. Vuotta aikaisemmin vastaavat iuivut olivat 9.o ja 9.o % sekä viisi vuotta aikaisemmin 89.a ja 0.7 %. iseuraava taulukko osoittaa alakoulujen oppilasmäärän jakaantumisen sekä koulun laadun että opetuskielen mukaan kuutena viime lukuvuotena. mindre an för ett år sedan. På fem år åter liar elevantalet i de förra ökats med 7 6 elever eliler 0.8 %, imen i de senare minskats med 59 elever eller 5.9 % Av eleverna ko*m läsåret % på <de finskspräkiga odh 8.5 % ipå de svenskspråkiga skoilornas del. Året förut voro motsvarande siffro r 9.0 oeh 9.0 c/c samt fö r fem år sedan 89. ooh- IO.7 % Följande taibell utvisar elevantalet i de lägre skolorna fördelade såväl på sikoltyp som enligt undervisningsspråk under de sex senaste läsåren. Écoles p rim aires élém en taires des communes ru rales. N om bre d clèves d ap rès la lan gue d enseignem ent et d ap rès la catégo rie des écoles. Oppilaita Elever É lèves Lukuvuosi Läsår A nnée scolaire Kiinteissä 6-viikkoisissa alakouluissa I fasta lägre skolor med 6 veckors lärokurs D an s les écoles p rim, élértn. fix es avec cours de 6 sem aines Kiinteissä 8-viikkoisissa alakouluissa I fasta lägre skolor med 8 veckors lärokurs D an s les écoles p rim, élém. fixes avec cours de 8 sem aines Kiertävissä alakouluissa I ambulatoriska lägre skolor D an s les écoles p rim, élém. am bulatoires Supist. kansakoulujen alakouluissa lägre skolor vid reducerade folkskolor D an s les écoles p r im, élém. avec cours réduits Oppilaita yhteensä Summa elever T otal des élèves Kaikki alakoulut Samtliga lägre skolor Toutes les écoles primaires élém entaires Suomenkieliset Finskspråkiga F in n o ises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises s Lukuvuodesta 9 oppilasmäärä lisääntyi kiinteissä ls-viikkoisissa alakouluissa 9 oppilasta (.6 % ), kiertävissä 7 oppilasta (.0 %) ja suipistettujen kansakoulujen alakouluissa 59 oppilasta (.8 % ), mutta väheni sen sijaan kiinteissä -6-viikkoisissa alakouluissa 6 oppilasta (0. % ). Kuten taulukosta käy ilmi, lisääntyi suomenkielisten alakoulujen oppilasmäärä lukuvuonna 9 kaikissa neljässä alakouluryhmässä. Ruotsinkielisten alakoulujen oppilasmäärä lisääntyi ainoastaan kiertävissä alakouluissa, jota vastoin se muissa väheni. Ruotsinkielisten alakoulujen op- Jäm fört med läsåret 9>: ökades elevantalet i de fasta skolorna med 8 veckors lärokurs med 9 elever (.6 9r). i de ambulatoriäka med 7 elever (l.o % ) och i de lägre skolorna vid reducerade folkskolor med 59 elever (.8 % ) r men minskades däremot i /de fasta lägre skolorna med 6 veckors lärokurs med.6 elever ( Såsom av tabellen framgår, ökades under läsåret 9 antalet elever i de finskspråkiga lägre skoilornti av alla fyra typer. Antalet elever i de svenskspråkiga skolorna ökades endast i de ambulatoriska skolorna, men minskades i de övriga.

29 pilaista kävi suhteellisesti suurempi osa kiinteätä 6-viikkoista alakoulua kuin suomenkielisten. Muunlaatmiisiin alakouluihin nähden asian laita oli päinvastoin. Keskim ääräinen loppilasluku oli lukuvuonna 9 suomenkielisissä alakouluissa seuraa v a : k iin teissä 6-viikikoisissa 9.9, kiinteissä :8-viiklkoisissa 9., kiertävissä (.toimipaikkaa kohden) 6.7 ja supistettujen kansakoulujen alakouluissa.. Edellisenä lukuvuotena vastaavat luvut olivat.0,, 9.0, 6. ja.. Ruotsinkielisissä kiinteissä 6-viikhoisissa alakouluissa oli keskim ääräinen oppilasluku 8., kiinteissä 8-viikkoisissa.., kiertävissä (toimipaikkaa kohden). ja supistettujen kansakoulujen alakouluissa 8.5. Lukuvuonna 9 nämä luvut olivat vastaavasti 9.,..8, l i l.8 ja :8.9. Suomenkielisissä alakouluissa keskimääräinen oppilasluku on siis ollut huomattavasti suurempi.kuin ruotsinkielisissä. O pettajaa kohden keskimääräinen oppilasluiku oli nyt suomenkielisissä kiinteissä 6-iviiikkoi.sissa alakouluissa 5.9, vuotta aikaisemmin 6.0. Ruotsinkielisissä sam anlaatuisissa kouluissa täm ä luku oli 7., edellisenä lukuvuotena 8.. Muuulaatuisissa alakouluissa oppilasluku opettajaa kohden oli sama kuin kouluakin -kohden. Sivuilla 6 9 olevassa taulukossa on yhdistelmä niistä kiinteiden ja kiertävien alakoulujen oppilaita koskevista tiedoista, jotka on jä te tty pois tämän julkaisun taululiitteistä X II ja X I I I sekä sivuilla 0 olevassa taulukossa yhdistelmä vastaavista supistettujen kansakoulujen alakoulujen oppilaita koskevista tiedoista, jo ita ei ole taululiitteessä X IV. Kysym yksessä olevat tiedot koskevat oppilaiden ikää, koulumatkaa, vanhempien säätyä ja uskontoa sekä niiden oppilaiden lukua, jotka eivät.ottaneet osaa koulun uskonnon opetukseen. Iältään kaikista alakoulujen, 756 oppilaasta oli 7 8-vuotiaita , 9, -vuotiaita 5 0'6, -vuotiaita 88 ja 5 vuotta täyttäneitä. Koulum atkan ipituus oli enintään km oppilaalla, 5 km 7 55 oppilaalla ja yli 5 km.6 oppilaalla. Vanhempien säädyn mukaan oppilasm äärä jakaantui siten, että virkamiesten, suurliikkeenlharjoitta j ien ja suurtilallisten lapsia oli 789, pientilallisten ja pienliikkeenharjioittajien hupsia 5 09 sekä työväen lapsia Uskonnoltaan oppilaista oli evank.-luterilaisia 08 0, kreikk.-katolisia, 8, muihin uskontokuntiin kuuluvia 8 ja mihinkään uskontokuntaan kuulumattomia 6. Oppilaita, jotka koulussa eivät ottaneet osaa uskonnon.opetukseen, oli yhteensä a i noastaan. 0. En proportionsvis större del av eleverna i de svenskspråkiga Skolorna besökte fast äkola med 6 veckors lärdkurs än i de finskspråkiga. För de övriga typerna av lägre skola var förhållandet det.motsatta. M edelantalet elever var läsåret 9 i de finskspråkiga lägre Skolorna fö ljan d e: i fa sta 6 veckors.skolor 9.0, i fasta 8 vecikors skolor 9., i ambulatoriska skolor (per verksamhetsställe) 6.7 oeh i lägre skolor vid reducerade folkskolor.. Föregående läsår voro motsvarande s iffror 0.!, 9.0, I 6. och.. I de svenskspråkiga fasta.6 vecikors skolorna var medelantalet elever 8., i de fasta 8 veckors skoloirna.-, i ide ambulatoriska (per verksamhetsställe). oeh i >de lägre skolorna vid reducerade folkskolor 8.5. Läsåret 9 voro motsvarande s iffror 9.,.8,.8 och 8.9. M edelantalet elever har sålunda i de finskspräkiga skolorna v a rit m ärkbart högre än i de svenskspråkiga. M edelantalet elever per lärare v a r nu i de finskspräkiga fa sta 6 veckors skolorna 5.9 mot 6.0 året förut. I de svenskspråkiga skolorna av samma typ var detta antal -7. mot.8. fö regående läsår. I de lägre skolorna av annan tvp var antalet elever iper lärare detsamma som per skola. I tabellen på sid. ;ö 9 ingår en sammanställning av de uppgifter 0. elleverna i.de fasta och am bulatoriska lägre skolorna, som.bortlämnats ur tabellbilagorna XII. och X III i denna publikation, samt i tabellen på sid. 0 en sammanställning av de motsvarande uppgifterna om eleverna I lägre sk ni or vid reducerade folkskolor, vilka icke äro upptagna i tabellbilaga X IV. De ifrågavarande uppgifterna.gälla elevernas ålder, skolvägens längd, föräldrarnas stånd och tro s bekännelse samt antalet elever, som icke deltagit i religionsundervisningen i skolan. Till sin ålder vor.o av7 sam tliga 756.elever -de lägre skolorna år, 5 '0-6 9 år, 8.8 år ooh elev 5 år., Skolvägens längd var fö r 9:0 0.5 elever.högst :km, fö r 7 55 elever 5 lkm och fö r 6 elever över 5 -km. Enliigt föräldrarnas stånd fördelade sig elevantalet sålumda, att 789 vo.ro barn till tjänstem än, större näringsidkare oeh jordbrukare, barn till småbrukare oali mindre näringsidkare samt 5 98 arbetarbarn. Till,sin trosbekännelse voro 08 0 elever evanig.-iutherska,,8 grekisk-katolska, 8 tillhörde något annat religionssamfund och 6 voro konfessionslösa. A ntalet elever, som icke deltogo i religionsundervisningen i skoilan, var sammanlagt endast 0. Kansanopetustilasto F o lk sk o lstatistik 9.

30 6 7 É coles p rim a ire s é lém e n ta ire s f ix e s e t a m b u lato ire s des com m unes ru rale s. R enseignem ents sur les m aîtres et les élèves. K o u lu jen laatu, lä ä n e ittä in K a te g o rie r a v skolor, län svis C atégo ries d écoles, p a r d ép artem en ts Kiinteät 6-viikkoiset alakansakoulut Fasta lägre folkskolor med 6 veckors lärokurs É c o le s p r i m a i r e s é lé m e n t a ir e s f ix e s a v e c O p etta jia L ä ra re M aîtres O p pilaita E lev er É lèves Koko luku Hela a n ta le t! T o ta l Valtakirjan sa an e ita. Stadfästacle i tjänsten O rd in a ires Koevuosilla På prov an tagn a A l e s sai V äliaikaisia V ik a rier P ro viso ires Virkakelpoisia K o m p ete n ta C om pétents ; Virkakelpoisuustodistusta vailla! Utan k om p eten sin tyg i Sans certif. de com pét. voko luku Hela a n ta le t T o ta l 7-8 vuotta 7-8 å r j 7 8 a n s Ik ä Å ld er A g e 9 vuotta 9 å r V a n s - vuotta - år - ans 5 v. täy ttän e itä Fyllda 5 år 5 ans rév o lu s Enintään km Högst km km au p lu s K o u lu m a tk a t S k o lv ägarn a L o n g u e u r d u tra je t 5 km Yli 5 km Över 5 km Plus de 5 km Virkam., su urliik keenharj., suurtilan. T jänstem än, större näringsidkare ocli jo rd b ru k are F o n d., gros paysans et in d u striels V anhem pien s ä ä ty F ö rä ld ra rn a s stån d C o nditio n des p are n ts P ientilallisia, pienliikkeenharjo itt. -- Sm åbrukare, m indre näringsidk. Petits p a y sa n s et in d u s trie ls jïyuvükeâ y. m. Arbetare o. a. Ouvriers etc. ] E v a n k.-luterilainen E va n g.-lu th ersk L u th érie n s U skonto Trosbekännelse C onfession c o u r s d e 6 s e m a i n e s... ) Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises ) Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises ) ; Uudenmaan. Nvlands Suom enk. F in sk sp r _ R u o tsin k. S v e n s k sp r a C ii Turun-Porin. Åbo-Björneborgs I... )8Ü 7 6J Suomenk. Finskspr R u o tsin k. S v en s k sp r... ) Ahvenanmaa Åland, ruotsink. svensk- språkiga 0 0 _ språkiga.hämeen. Tavastehus., suomenk. finsk Viipuriu. Viborgs... ) S uom enk. F in sk sp r... ) R u o tsin k. S v en sk sp r språkigamikkelin. S:t Michels., suomenk. finsk ) Kuopion. Kuopio., suomenk. finskspr ) Vaasan. Vasa... 6) _ _ Suom enk. F in sk sp r... s )75 6 i R u o tsin k. S v e n s k sp r Oulun. Uleåborgs., suomenk. finskspr ] Kiinteät 8-viikkoiset alakansakoulut Fasta lägre folkskolor med 8 veckors lärokurs Écoles primaires élémentaires fixes avec cours de 8 sem ain es Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises _ Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Uudenmaan. Nvlands : j S uom enk. F in sk sp r m 9 6 R u o tsin k. S v e n s k sp r... : ; Turun-Porin. Åbo-Björneborgs S uom enk. F in sk sp r i i R u o tsin k. S v en s k sp r ! i Ahvenanmaa Åland, ruotsink. svensk språkiga... _ Hämeen. - Tavastehus., suomenk. - finskspr ! i) Näistä 9 miestä. Av dessa 9 manliga. D ont 9 hom m es. - ) Näistä 8 miestä. Av dessa 8 manliga. D ont 8 hom m es. s) Näistä mies. Av dessa manlig. D ont homme. «) Näistä miestä. Av dessa manliga. Dont É hommes. "') Näistä miestä. Av dessa manliga. D ont hom m es. K reik k.-k ato lin e n G rek.-katolsk O rthodoxes Muu uskonto ku n ta Annat religionssam fund Autres confessions, Ei mikään uskonto kunta Intet religionssam fund Hors île l ég lise O ppilaita, jotka eivät ota osaa koulun [ i uskonnon opetukseen Elever, sora, icke deltaga i religionsundervisningen j i skoian Libérés de Venseign. relig. \

31 8 9 Ja tk. Forts. K o u lu jen la a tu, lä ä n e ittä in K a teg o rie r a v sk o lo r, län svis C atégo ries d 'éco les, p a r d ép artem en ts O p ettajia L ä ra re M aîtres Koko luku Hela a n ta le t T o tal Valtakirjan sa a n e ita Stadfästade i tjänsten O rd in aires Koevuosilla På prov an tagn a A l'e s s a i V ä liaik a isia V ik a rie r P ro v iso ire s Virkakelpoisia K o m p eten ta C om p éten ts Virkakelpoisuustodistusta vailla Utan k om p eten sin tyg Sans certif. de com pêt. - E le v e r E lèv es M voko luku Hela a n ta le t T o tal 7BJvuotta 7 8, år I k ä - Å ld er A ge 0 - vuotta 9 år 9 a n s - vuotta år l å j m s 5 v. täyttäneitä Fyllda 5 år 5 ans ré v o lu s Enintään km Högst km km au p lu s K o u lu m a tk a t S k o lv ägarn a L o n g u e u r d u tr a je t 5 km Yli 5 km Över 5 km j Plus de 5 km V irkam., su urliik keenharj., suurtilall. T jänstem än, stö rre näringsidkare och jo rd b ru k are \Fonet., gros p aysan s et in d u striels Vanhem pien s ä ä ty F ö rä ld ra rn a s stå n d C o n d itio n des p are n ts! P ientilallisia, pienliikkeenharjoitt. Sm åbru kare, m indre näringsidk. Petits p a y san s et in d u s tr ie ls ityöväkeä y. m. Arbetare o. a. O uvriers etc. : E v a n k.-luterilainen! E va n g.-lu th ersk ; L u th é rie n s U skon to Trosbekännelse C onfession K reik k.-k a to lin e n I G rek.-k ato lsk j O rthodoxes Muu u sko n to k u n ta Annat relig ionssam fund Autres confessions Ei mikään uskonto kunta Intet relig ionssam fund Hors de l église O ppilaita, jotka eivät ota osaa k oulun uskonnon opetukseen Elcver, sora j icke deltaga i religionsu ndervisn ingen i skolan Libérés de Venseign. re lig. Viipurin. Viborgs., suomenk. finskspr. Mikkelin. - S:t Michels., suomenk. - finskspr. Kuopion. Kuopio., suomenk. finskspr. Vaasan. Vasa., suomenk. finskspr. Oulun. Uleåborgsl., suomenk. finskspr Kiertävät alakansakoulut Ambulatoriska lägre folkskolor Écoles primaires élémentaires ambulatoires... i j l l Ö ^ î o e , Z Turun-Porin. Åbo-Björneborgs i ! i i l S u o m en k. F in sk sp r _ i B u o tsin k. S v e n s k sp r xihvenanmaa Åland, ruotsink. - svenskspr Hämeen. - Tavastehus., suomenk. - finskspr : i Viipurin. Viborgs., suomenk. finskspr Mikkelin. - S:t Michels., suomenk. - finskspr Kuopion. Kuopio., suomenk. finskspr Vaasan. Vasa i i i i i S uom enk. F in sk sp r j _ i ' Oulun. Uleåborgs., suomenk. finskspr.!) Kaikkiaan Inalles Total ) i Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises ) i Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises ) Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Uudenmaan. Nylands., ruotsink. svenskspr... *) Näistä mies. A v dessa manlig. Dont homme. -) Näistä 0 miiestä. A v dessa 0 manliga. Dont 0 hommes. ) Näistä 9 miestä. A v dessa 9 manliga. Dont 9 hommes.

32 0 Kcolcs élém entaires des écoles prim aires à cours réduits. Renseignem ents sur les élèves. O p p ilaita E lever É lèv es Lääni Län D ep artem ents Koko luku Hela a n ta le t T o tal i 78 v u o tta j 7-8 år j 7-8 a n s I k ä A ld er 9 - v u o tta 9 - âr j 9 a n s A ge - v u o tta ; - å r j - a n s 5 v. tä y ttä n e itä Fyllda 5 år j 5 ans rév o lu s i Enintään km Högst km km au p lu s K o u lu m a tk a t S k o lv ägarn a L o n g u e u r d u tr a je t 5 km Yli 5 km Över 5 km P lus de 5 km paysan s et in d u striels V irk am., su urliikkeen- [ harj., su urtilan. T jänstem än, större n ä ringsidkare och jordbrukare F o n c t, gros V anhem pien s ä ä ty F ö rä ld ra rn a s stån d C o nditio n des p are n ts i P ien tilallisia, pienliikk e e n h a rjo itt. Smâb rukare, mindre n ä ] ringsidkare P etits paysan s et in d u striels Työväkeä y. m. A rbetare o. a.! O uvriers etc. E v a n k.-luterilainen E v a n g.-luthersk L u th é r ie n s U skonto Trosbekännelse K r e ik k.-katolinen G rek.-k ato lsk O rthodoxes C onfession Muu u skonto ku n ta Annat religionssam fund Autres co nfessions Ei mikään uskontokunta Intet religionssamfund H ors de l ég lise Oppilaita, jotka eivät ota osaa koulun uskonnon opetukseen Elever, som icke deltaga i religionsundervisningen i skolan Libérés de V e n seig n. relig. Supistettujen kansakoulujen, alakoulut Lägre skolor vid reducerade folkskolor Écoles élémentaires des écoles primaires à cours ré d u its :S7 7 Suomenkieliset Finskspräkiga Finnoises... 5 « Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises _ Uudenmaan. Nvlands _ i i i Itu o tsin k. S v en sk sp r _ i Turun-Porin. Åbo-Björneborgs i R u o tsin k. S v en sk sp r Ahvenanmaa Åland, ruotsink. svenskspr Hämeen. Tavastehus., suomenk. finskspr Viipurin. Viborgs Suom enk. F in sk sp r R u o tsin k. S v e n s k sp r _ Mikkelin. S:t Michels., suomenk. finskspr...i Kuopion. Kuopio., suomenk. finskspr...! _ Vaasan. Vasa ; » R u o tsin k. S v e n s k sp r... i I a Oulun. Uleåborgs., suomenk. finskspr...! Écoles primaires élémentaires des communes rurales. S e u r a a v a lla s iv u lla o le v a s ta tau lu k oista, jo s s a k a ik k i a la k o u lu je n o p p ila a t on h u om ioon o te ttu, k ä y s e lv ille, p ro s e n tte in a ilm a is tu n a, o p p ila id e n ryhm ityksessä iän, koulum atkan, vanhem pien sääd yn ja u sk o n no n m u k a a n ta p a h tu n u t k e h ity s s u u n ta lu k u v u o d e s ta 9,8 9 lä h tie n. T a u lu k o ssa e s ite ty t lu v u t eroatvat jo n k in v e rra n, o s itta in h u o m a tta v a s tik in to is is ta a n, j.os v e r r a t a a n keskenään erilaatuisia alakouluja. Ikätaso on k iin te id e n 6-v iiikk o isten a la k o u lu je n o p p ila id e n k e s k u u d essa alem ipi k u in m u u n la a tu is te n a la k o u lu je n o p p ila id e n k esk u u d e ssa. N iid e n o p p ila is ta o li lu k u v u o n n a 9 ' 7 8 -v u o tia ita %, k u n ta a s s u p is te ttu je n k a n s a k o u lu je n a la k o u lu is s a v a s ta a v a lu k u o li 7 5. %. K o u lu m a tk a o li ly h y in k ie rtä v ie n a la k o u lu je n o p p ila illa, jo i s t a 8 5. % : n k o u lu m a tk a o li e n in tä ä n km. V a s ta a v a a n ry h m ä ä n k u u lu i k iin te id e n 8-viikO soisten a la k o u lu je n o p p ila is ta vain 7.8 %. Työväen lapset ovat enem m istönä Tabellen på fö ljan d e sida, vilken o m fattar sam t lig a e le v e r i de lä g re s k o lo rn a, u tv is a r i p ro o e n t d en u tv e c k lin g, som e le v e rn a s g ru p p e rin g e n lig t å ld e r, sk o lv ä g e n s lä n g d, fö r ä ld r a r n a s s t å n d oeh tro sb e k ä n n e ls e u n d e rg å tt a llts e d a n lä s å r e t, S i f f r o r n a i ta b e lle n s k ilja s ig i n å g o n m å n, delvis t. o. m. avsevärt, frå n varandra, om m an inb ö rd e s jä m f ö r de o lik a ty p e rn a a v lä g r e s k o la. Å ld e rs n iv å n ä r läigre b la n d e le v e rn a i de f a s t a lä g r e sk o lo rn a.med (5 v e c k o rs lä ro k u rs ä n b la n d e le v e rn a i a n d ra lä g r e sk o lo r. A v d e f ö r r a v o ro lä s å r e t % i å ld e rn 7 8 å r, m ed a n f ö r de lä g r e s k o lo rn a v id de re d u c e ra d e fo lk s k o lo rn a m o ts v a ra n d e t a l v a r 7 5. %. D e n k o rta s te S k o lv ä g e n h a d e e le v e rn a i de a m b jila to - ris k a sk o lo rn a, i d e t d e n f ö r 85. % va,r h ö g s t k in. T ill m o ts v a ra n d e g ru p p h ö rd e e n d a st 7.8 r/c a v e le v e rn a i de f a s t a läigre sk o lo rn a m ed L u k u v u o s i L ä s å r A n n ée scolaire 7 8 v u o t t a 7 8 å r 7 8 a n s I k ä ' ) Å l d e r > ) A ge 9 v u o t t a 9 å r i 9 - a n s \ v. t ä y t t ä n e i t ä F y l l d a å r ans rév o lu s O p p i l a i d e n : E l e v e r n a : R en seign em en ts s u r le s élèves: K o u l u m a t k a t! ) S k o l v ä g a r n a ) L o n g u e u r d u tr a je t E n i n t ä ä n k m H ö g s t k m km au p lu s 5 k m Y l i 5 k m ö v e r 5 k m Plus de 5 k m V a n h e m p i e n s ä i i t y F ö r ä l d r a r n a s s t å n d C o nditio n des p a re n ts V i r k a m., s u u r l i i k k e e n h a r j., s u u r t i l a n. T j ä n s t e m ä n, s t ö r r e n ä r i n g s i d k a r e o c h j o r d b r u k a r e F o n ct., gros paysans et in d u s tr ie ls P i e n t i l a l l i s i a, p i e n l i i k k e e n h a r - j o i t t a j i a S m å b r u k a r e, m i n d r e n ä r i n g s i d k a r e Petits paysans et in d u s tr ie ls T y ö v ä k e ä y. m. A r b e t a r e o. a. Ouvriers etc. E v a n k. - l u t e r i l a i n e n E v a n g. - l u t h c r s k L u th érie n s U s k o n t o T r o s b e k ä n n e l s e C onfession K r e i k k. - k a t o l i n e n C î r e k. - k a t o l s k Orthodoxes M u u u s k o n t o k u n t a A n n a t r e l i g i o n s s a m f u n d - - A u tre s confessions E i m i k ä ä n u s k o n t o k u n t a I n t e t r e l i g i o n s s a m f u n d Hors de l ég lise O p p i l a i t a, j o t k a e i v ä t o t a o s a a k o u l u n u s k o n n o n o p e t u k s e e n E l e v e r, s o m i c k e d e l t a g a i r e l i g i o n s u n d e r v i s n i n g e n i s k o l a n Libérés de V enseign. r e lig ^ I i '.' O i O.0 ) Kts. alaviittaa siv.. Se not sid.. o s) Ennen, lukuvuotta 9 lyhimmän matkan ryhmä on allo km. Eöre läsåret 9 är gruppen med den kortaste vägsträckan under km.

33 ainoastaan kiinteiden 6-viikikoisten alakoulujen oppilaiden keskuudessa, jo ista niitä dii myt 5.5 %, kun taas pientilallisten ja pieniliiikkeemharjuittajien laipsia oli. %. Supistettujen kansakoulujen alakoulujen oppilaista työväen lapsia oli ainoastaan. %, m utta pientilallisten ja pienliikikeenliarijeittagien lapsia 6.T %. Evanlk.-luterilaisia oli suhteellisesti vähimmän kiinteiden 6-viilkkoisten alakoulujen (Oppilaista, nim ittäin 95.9 %, suhteellisesti enimmän taas kiinteiden 8-viikkoisten alakoulujen oppilaista eli 98.9 %. 8 veekors lärokurs. Barnen till arbetare äro i m ajoriteten endast i de fasta 6 veckors skolorna, där ide nu utgjorde 5.5 %, medan barnen till småbrulkare och m indre näringsidkare utgjorde. %. A v eleverna på det lägre stadiet av de reducerade folkskolorna voro. % barn till arbetare, men 6.7 % barn till småbrukare och mindre näringsidkare. Det (proportionsvis minsta antalet evang.-,lutherska funno,s ibland eleverna vid åe fa sta 6 veckors skolorna, nämligen 95.9 %, det proportionsvis största antalet eller 08.9 % åter bland eleverna vid de fasta,8 veckors Skolorna. 5. Maalaiskuntien yläkansakoulut. X K o ulu jen luku. Maalaiskuntien yläkansakoulujen lukum äärä opetuskielen ja koulun laadun mukaan kuutena viime lukuvuotena käv ilmi seuraavaista taulukosta. 5. Högre folkskolor i landskommunerna. A. Skolor. A ntalet högre folkskolor i landskommunerna fram g år.med fördelning pä undervisniirtgsspråik och skolans art fö r de sex senaste läsåren av följan d e tabell. Écoles p rim aires sup érieures des communes ru rales. N om bre d écoles. Y läk ansak o uluja Högre folkskolor Écoles p rim aires supérieures Lukuvuosi Läsår A nnée scolaire Koko luku Hela antalet Nombre total Suomenkielisiä Finskspråkiga F in n o ises R uotsinkielisiä Svenskspråkiga Suédoises Suom en-ruotsinkielisiä Finsk-.svenskspråkiga F innoises-sitédoises V arsinaisia ( (>-viikkoisia) E gentliga (med 6 veckors lärok.) Avec cours de 6 sem aines Kaikkiaan Inalles Total Suomenkielisiä Finskspråkiga F innoises Ruotsinkielisiä Svenskspråkiga Suédoises Suom en-ruotsinkielisiä Finsk-svenskspråkiga, F inno ises-suéäo ises S u p istettu ja (8-viikkoisia) Med reducerad lärok. (8 veckor) Avec cours réduits (8 sem aines) Kaikkiaan i Inalles Total Suomenkielisiä Finskspråkiga ' Finnoises Ruotsinkielisiä Svenskspråkiga Suédoises S uom en-ruotsinkielisiä Finsk-svenskspråkiga F innoises-suédoises i i _ i i _ i i i i i _ 8 7 Yläkansakouluja oli maaseudulla lukuvuonna 9 (syyslukukaudella 9) kaikkiaan 5 6. Lisäys oli edellisestä lukuvuodesta, koulua. Viim e viisivuotiskautena lisäys oli taas yhteensä 06 koulua. 'Suomenkielisiä yläkouluja oli nyt 8.6 ja ruotsinkielisiä 57. Edellisestä lukuvuodesta lisäys oli, erään kaksikielisen koulun m uuttuessa suomenkieliseksi, vastaavasti 8 ja 5 koulua. Suomenkielisiä yläkouluja oli 88 ja ruotsinkielisiä 0 enemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Yläkouluista oli lukuvuonna 9 v a rsin a i sia, 6-viikkoisia, 05 ja su p iste ttu ja, 8-viikkoi- Eäsftret 9 (höstterminen 9) ivar antalet högre folkskolor på landsbygden sammanlagt 5-6. Sedan föregående läsår ökades deras an tal med, ooh under de senaste fem åren åter med 06. De finskspråkiga liögre folkskolorna voro niu 8 (i ocli de svenskspråkiga 57 till antalet. Sedan föregående läsår ökades de med resp. 8 och 5, varvid en tvåspråkig skola fö r ändrades till finskspråkig. De finskspråkiga skolorna voro 88 och de svenskspråkiga 0 fle re till antalet än fem år tidigare. A v de högre folkskolorna voro läsåret 9 05 eg en tlig a skolor med 6 veckors lärokurs

34 :sia, 8. Edellisiä oli 0 vähemmän, jälkim m äisiä taas 5 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viim e viisivuotiskautena varsinaiset yläkoulut ovat vähentyneet :0 koulua, m utta supistetut lisääntyneet sen sijaan 6i6 koulua. Lukuvuonna 9 yläkouluista oli supistettuja.0 %, kun taas vuotta aikaisemmin vastaava luku oli. % sekä viisi vuotta aikaisemmin. %. Suomenkielisistä yläkouluista oli varsinaisia 589 ja supistettuja 7. Lukuvuodesta 9 edelliset vähenivät koulua, jälkimm äisten lisääntyessä 9 koulua. Viim eksim ainituista koulu oli sanottuna lukuvuotena toiminut kaksikielisenä. Suomenkielisiä varsinaisia yläkouluja oli nyt 6 vähemmän, supistettuja sen sijaan 60 enemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Ruotsinkielisiä v a r sinaisia yläkouluja oli 6 ja supistettuja. Lisäys oli edellisestä lukuvuodesta vastaavasti koulu ja koulua. Ruotsinkielisiä varsinaisia ylä kouluja oli vähemmän, supistettuja taas enemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Suomenkielisistä yläkouluista toimi lukuvuonna 9. supistettuina 5.5 % ja ruotsinkielisistä 0. %. Edellisenä lukuvuotena vastaavat suhdeluvut olivat.0 ja 9.7 % sekä lukuvuonna 98'9.i ja 6.7 %. Viim e viisivuotiskautena supistetut koulu t ovat siis suomenkielisten koulujen keskuudessa lisääntyneet suhteellisesti enemmän kuin ruotsinkielisten keskuudessa. Lukuvuonna. 9 toimintansa aloittaneet uudet yläk an sak o u lu t on m ainittu sivulla olevassa taulukoissa. N äitä kouluja oli yhteensä 8, niistä suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä. Suomenkielisistä kouluista oli varsinaisia yläkouluja 0 ja supistettuja kouluja. Ruotsinkieliset koulut olivat kaikki supistettuja. Lisäksi on kouluista m ainittava seuraavaa. T oim in tan sa or.ut lo pettan eet edellisen lukuvuoden p äätyttyä seuraavat 6 ylä- ja supistettua koulua: Turun-Porin läänissä Eurajoen kunnan. Saariston koulu, Viipurin läänissä K urkijoen kunnan Soskuan koulu ja K orpiselän kunnan Y läjärven koulu, Kuopion läänissä Pyhäselän kunnan Kuusvaaran koulu ja Kuopion m lk:n Päivärannan koulu sekä Oulun läänissä Alatornion kunnan N äätsaaren koulu. A lu ejärjestelyjen kautta ovat seuraavat koulua joutuneet kaupunkien haltuun: Hämeen läänissä Hollolan kunnasta Lalidenkylän, Asemantaustan, Möysän, Niemen ja Jalkarannan koulut Lahden kaupungin haltuun sekä Viipurin läänissä V iipurin m lk:sta Sorvalin, Hiekan, Monrepoon, Tienhaaran, Saarelan ja Tammisuon koulut Viipuoch 8 red ucerad e skolor med förkortad, 8 veckors lärokurs. A v de förstnäm nda skolorna fanns det 0 mindre och av de sistnämnda 5 mera än ett år tidigare. Under senaste fem årsperiod ha de egentliga högre skolorna minskats med 0, men de reducerade skolorna däremot ökats med 66. Läsåret 9 voro.9 % av de högre skolorna reducerade skolor, medan motsvarande tal ett år tidigare var. % sajnt fem är tidigare. %. A v de finskspråkiga högre skolorna voro 589 egentliga och 7 reducerade skolor. Sedan läsåret 9 minskades de fö rra med, medan de senare ökades med 9. A v de senare skolorna var tvåspråkig under sistnämnda läsår. De finskspråkiga egentliga högre skolorna voro nu 6 fä rre till antalet, men de reducerade skolorna däremot 60 flere än fem år tidigare. De svenskspråkiga egentliga högre skolorna voro 6 och de reducerade till antalet. Detta innebär en ökning med resp. skola och skolor sedan fö regående läsår. De svenskspråkiga egentliga högre skolorna voro färre, de reducerade åter flere till antalet än fem år tidigare. A v de finskspråkiga högre skolorna voro läsåret % reducerade och av de svenskspråkiga 0.:: %. Föregående läsår voro m otsvarande relationstal.0 oeh 9.7 % samt läsåret oeh 6.7 r/r. Under senaste fem årsperiod ha således bland de finskspråkiga skolorna de reducerade skolorna ökats relativt mera än bland de svenskspråkiga. J)e n y a högre fo lkskolor, som läsåret 9 begvnte sin verksamhet, uppräknas i tabellen på sida. A ntalet sådana skolor var sammanlagt 8, finskspråkiga och svenskspråkiga. A v de finskspråkiga skolorna voro 0 egentliga högre skolor och reducerade. De svenskspråkiga skolorna voro alla reducerade. Y tterlig are må om skolorna följan d e nämnas. E fter utgången av föregående läsår ha följande 6 högre siolor och reducerade skolor upphört med sin verksam h et: i Äbo-Björneborgs län Saaristo skola i E urajoki kommun, i Viborgs län Soskua skola i K urkijoki kommun och Y lä jä rv i skola i K orpiselkä kommun, i Kuopio län Kuusvaara skola i Pyhäselkä kommun och Päiväranta skola i K uopio lk. samt i Uleåborgs län N äätsaari skola i Alatornio kommun. På grund av områdesregleringar ha följande skolor överförts till städer: i Tavastehus län Lalidenkylä, Asemantausta, ilö y sä, Niemi oeli Jalk aran ta skolor frå n Hollola kommun till Lahti stad samt i Viborgs län Sorvali, Hiekka, Monrepos, Tienhaara, Saarela och Tammisuo skolor frå n Viborgs lk. till Viborgs K an san o p etu stilasto F o lk sk o lsta tistik 9 S-l.

35 Écoles nouvelles pendant l année sco laire 9. Lääni, kunta ja koulu Län, kommun och skola D épartem ent, com mune et école Suomenkielisiä Finskspräkiga F in n o ises Ruotsinkielisiä ; Svenskspråkiga. Suédoises Lääni, ku n ta ja koulu Län, kom m un och skola D épartem ent, com m une et école Suom enkielisiä Finskspråkiga F in n o ises R uotsinkielisiä Svenskspråkiga Suédoises Uudenmaan lääni Nylands län Siuntio Sjundeå, Malm... n Grankullan k:la Grankulla kp., Suom. yksit, k o u lu... * i Porvoon mlk. Borgå lk., Pappilanmäki (yksit.)... * i Yhteensä Summa Total i Turun-Porin lääni Äbo-Björneborgs Iän Houtskari Houtskär, Jungfruskär priv. * i Kemiö Kimito, Västankärr... * Raisio (Reso), Kaanaa... * Kiukainen, Myllymaa... * Nakkila, K ukonharja... Noormarkku, Harjakangas... Parkano, K irk o n k ylä... * Yhteensä Summa Total 6 i Hämeen lääni Tavastehus Iän Längelmäki, R istijä rvi... * Viipurin lääni Viborgs Iän Lappee, K eskisaari... * i Käkisalmen mlk. Kexholms lk., Porkanniem i... i _ Kurkijoki, Rummunsuo... * i Yhteensä Summa Total Mikkelin lääni S:t Michels län Mäntyharju, K äävänkylä... * Kangasniemi, Istru a la... * Joroinen, Savuniemi... * Heinävesi, Timonmäki... * Rantasalmi, Pirilä... Yhteensä Summa Total 5 Kuopion lääni Kuopio län Konnevesi, Pukara... *i... - Kuopion mlk. Kuopio lk., Pitkälahti Tuusniemi, Laukansalo... Vieremä, Lehtoranta... Lapinlahti, Keskim äinen... *i Kiihtelvsvaara, M u rto järvi Juuka, Kuhnustan etel... i» H a livaara... n Yhteensä Summa Total 8 Vaasan lääni Vasa Iän Kauhajoki, Jo k im ä k i...» Pentilä... *. Jalasjärvi, Mustalampi... * VöyriVörå, Kalapa... * Kaarlela Karleby, Stor-Kotka... * Kaustinen, Puumala... Kortesjärvi, Präntilä... * Alavus, Lahdenkvlä... * Multia, Linna... * K ivijärvi, Talviaislahti... Yhteensä Summa Total 8 Oulun lääni Uleäborgs Iän Ylivieska, Löytv... * Nivala, Pahkala... Hyrynsalmi, Tapanivaara... * Suomussalmi, Parkkila... * Oulunsalo, Ervasti... Kuusamo, Kärppä... * Rovaniemi, Ylinampa... * Ylitornio, Kantomaa... * Turtola, Jarhoinen... * Kolan, P asm ajärvi... * Sodankylä, Uimaniemi... * Yhteensä Summa Total Kaikkiaan Inalles Ensemble 8 rin kaupungin haltuun. Heimolan koulu on J o roisten kunnasta Mikkelin lääniä siirretty Suonenjoen kuntaan Kuopion lääniä. Uudenmaan läänissä Pohjan kunnan Skogbölen kaksikielinen koulu on jaettu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen kouluun. Seuraavansa taulukossa maalaiskunnat (ja kauppalat) on ryhm itetty sen mukaan, kuinka monta ylä- tai supistettua kansakoulua niissä oli lukuvuonna 9. stad. Heimola skola har frå n Joroinen kommun i S :t Michels län överförts till Suonenjoki kommun i Kuopio län. I N ylands län har Skogböle tvåspråkiga skola i Pojo kommun uppdelats på en finskspråkig och en svenskspråkig skola. I följande tabell ha landskommunerna (och köpingarna) grupperats efter det antal högre skolor och reducerade skolor, som fanns i dem under läsåret 9. *) Supistettu koulu. Skola med reducerad lärokurs.

36 5 É coles p r im a ir e s su p é rie u re s en fo n c tio n d a n s les co m m un es ru r a le s p e n d a n t l an n é e sc o la ire 9. Lääni Län D épartem ents Kuntien luku Antal landsk.) K u n tia, joissa oli seu raa va m ä ärä k o u lu ja : K om m u ner m ed nedanstående an ta l skolor : Com m unes amie le nombre su ivan t d'éco les: !) io i l 5 5 J8!) * 5) Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo- Björneborgs AhvenanmaaÅland _ HämeenTavastehus MikkelinS:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Viipurin Viborgs Oulun Uleäborgs _ Yhteensä Summa Total Vieraskielisiä kouluja ei taulukossa ole otettu huomioon. Yläkansakoulua ei ollut Kulosaaren liuvilakaupungissa Uudenmaan läänissä. iskolor med främmande undervisningsspråk ha ieke beaktats i tabellen. Någon liögre folkskola fanns icke i Brändö villastad i Nylands län. B. O p ettajisto. V arsin aisia o p e tta jia ylä- ja supistetuissa kouluissa oli lukuvuonna 9 yhteensä Bisäys oli edellisestä lukuvuodesta ainoastaan opettajaa. Viidessä vuodessa taas lisäys on opettajaa eli. %. Seuraava taulukko osoittaa varsinaisten opettajien lukum äärän toisaalta suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä, toisaalta varsinaisissa ja supistetuissa yläkouluissa kuutena viime lukuvuotena. B. L ä ra re. A ntalet eg en tlig a lä ra re i de högre och reducerade skolorna var under läsåret.9( samm anlagt ökningen frå n föregående läsår var endast lärare samt sedan fem år tillbaka lärare eller. %. Följande tabell utvisar antalet egentliga lärare under de sex senaste läsåren å ena sidan i de finsk- oeh de svenskspråkiga skolorna, å andra sidan i de egentliga och reducerade skolorna. Écoles p rim aires supérieures des communes ru rales. M aître s fix es. Varsinaisia opettajia Egentliga lärare M aître s fixes Lukuvuosi L äsär A nnée scolaire Koko luku Hela a n ta le t Nombre total Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises \ ' Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Varsinaisissa yläkouluissa V id egentliga högre skolor D ans les écoles prim. supér. K aikk iaan Inalles T otal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Kuotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Supistetuissa yläkouluissa V id reducerade högre skolor D ans les écoles à cours réduits K aikk iaan Inalles T otal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises J) Nombre total des communes.

37 6 iivn.svignem ents d étailles su r le personnel en seign an t des écoles p rim aires supérieures des communes ru rales, année sco laire 9SS. Lääni ja kunta Län och kommun D épartem ents et communes i Koko luku Hela antalet T o tal Varsinaisia opettajia Antal egentliga lärare Nombre des m aîtres fixes Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Miehiä Manliga Hommes Xaisia Kvinnliga F em m es Valtakirjan saaneita Stadfästade i tjänsten O rd in aires Koetteeksi määrättyjä På prov antagna A l e ssai Väliaikaisia Vikarier P ro v i soires Virkakclpoisia Kompetenta Compétents Virkakelpoisuustodistusta vailla Utan kompetensintyg Sans certif. de compétence Koko luku Hela antalet T o tal Dans les écoles finnoises Käsitöiden opettajia Antal lärare i handarbete M aîtres de travaux m anuels Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises V eistonohjaajia Lärare i goss-slöjd T rav. m an. pour hommes Virkakelpoisia Kompetenta Compétents Virkakelpoisuustodistusta vailla Utan kompetensintyg Sans certif. de compétence Naiskäsitöiden opettajia Lärare i handarb. T rav. m an. pour femmes I Virkakelpoisia Kompetenta i Compétents Virkakelpoisuustodistusta vailla Utan kompetensintyg Sans certif. de compétence Erityisiä uskonnon opettajia Speciella religionslärare M aîtres spéciaux de religio n A. Varsinaiset yläkansakoulut Egentliga högre folkskolor Écoles p rim aires supérieures * ) 0 Suomenkieliset Finsksprä-. kiga Finnoise s Ruotsinkieliset Svenskspråkiga ') 0 Suédoises Uudenmaan. Nvlands Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr... 6, Turun-Porin. Åbo- Björneborgs Suomenk. Finskspr _ Ruotsink. Svenskspr Ahvenanmaa Åland, ruotsink. svenskspr Hämeen. Tavastehus., suomenk. finskspr ) Viipurin. Viborgs Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr... 5, 5 5._ Mikkelin. S:t Michels., suomenk. finskspr Kuopion. Kuopio., suomenk. finskspr Vaasan. Vasa Suomenk. Finskspr i Ruotsink. Svenskspr Oulun. Uleäborgs., suomenk. fihskspr ) Sitäpaitsi tuntiopettaja muissa aineissa. Dessutom tim lärare i andra ämnen. -) Sitäpaitsi tuntiopettajaa muissa aineissa. Dessutom tim lärare i andra ämnen.

38 7 Lääni ja kunta Län och kommun D épartem ents et com munes Koko luku Hela antalet T o tal Varsinaisia opettajia Antal egentliga lärare Nombre des m aîtres fixes Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finn oises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises i Miehiä Manliga! Hommes Naisia Kvinnliga Fem m es Valtakirjan saaneita Stadfästade i tjänsten O rdinaires Koetteeksi määrättyjä På prov antagna A l essai Väliaikaisia Vikarier P ro v i soires Virkakelpoisia Kompetenta Compétents Virkakelpoisuustodistusta vailla Utan kompetensintyg Sans certif. de compétence Koko luku Hela antalet T otal Käsitöiden opettajia Antal lärare i handarbete M a itre s de tra v a u x m an uels Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Veistonohjaajia Lärare i goss-slöjd T rav. m an. pour hommes Virkakelpoisia Kompetenta Compétents Virkakelpoisuustodistusta vailla Utan kompetensintyg I Sans certif. de compétence Naiskäsitöiden opettajia Lärare i handarb. T rav. m an. pour femmes B. Supistetut yläkansakoulut Högre folkskolor med reducerad lärokurs É c o le s p r i m a ir e s s u p é r ie u r e s à c o u rs r é d u its n i S u o m e n k ie lis e t F i n s k s p r ä k i g a F in n o is e s «R u o t s in k ie lis e t S v e n s k s - s p r å k i g a S u é d o is e s... m Uudenmaan. Nylands. 0» Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr Turun-Porin. Abo- Bjorneborgs Suomenk. Finskspr , Ruotsink. Svenskspr ] Ahvenanmaa Åland, ruotsink. svenskspr _ suomenk. finskspr Hämeen. Tavastehus., _ 7 _ Viipurin. Viborgs Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr... i i. Mikkelin. S:t Michels ]., suomenk. finskspr Kuopion. Kuopio., suomenk. finskspr _ _ Vaasan. Vasa i Suomenk. Finskspr i i i Ruotsink. Svenskspr IS Oulun. Uleäborgs., suomenk. finskspr Kaikki yläkansakoulut Samtliga högre folkskolor Toutes les écoles p rim aires supérieures ) 8 Suom enkieliset F insksp råk iga Finnoises ' ) 8 j Ruotsinkieliset Svensk I sprâkiga Suédoises Virkakelpoisia Kompetenta Compétents Virkakelpoisuustodistusta vailla Utan kompetensintyg Sans certif. de compétence Erityisiä uskonnon opettajia Speciella religionslärare M aîtres spèciaux de relig io n

39 8 O pettajista toimi suomenkielisissä kouluissa 6 6 ja ruotsinkielisissä 676. Ensinmainituissa kouluissa opettajia oli vähemmän, m utta viimeksimainituissa 6 enemmän kuin lukuvuonna 9. V iidessä vuodessa lisäys on suomenkielisissä kouluissa 08 opettajaa ja ruotsinkielisissä 6 opettajaa. Varsinaisissa yläkouluissa opettajia oli lukuvuonna eli 9 vähemmän, mutta supistetuissa 8 eli 5 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. K uten taulukosta käy ilmi, on v a r sinaisten yläkoulujen opettajien lukum äärä viime lukuvuosina jatkuvasti vähentynyt, supistettujen sen sijaan lisääntynyt samassa m äärin kuin itse näiden koulujenkin luku. Näin on asian laita erikseen myös sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten koulujen opettajiin nähden, joskin ruotsinkielisissä varsinaisissa yläkouluissa tämä kehityssuunta n yt pysähtyi. Yksityiskohtaisem mat tiedot yläkoulujen varsinaisista opettajista sekä tiedot käsitöidenopettajista on julkaistu vain joka toiselta lukuvuodelta, viimeksi lukuvuodelta 9. Sivuilla 67 oleva taulukko esittää vastaavat tiedot lukuvuodelta 9.. V a r s in a is is ta o p e t t a jis t a oli lukuvuonna 9 miehiä 9 eli.6 % ja naisia 0 8 eli 58. %. Lukuvuonna 9, jo lta lähinnä edelliset tiedot ovat, miespuolisia opettajia oli 870 eli.0 % ja naispuolisia.8 eli 59.0 %. Miespuolisten opettajien luku siis lisääntyi, naispuolisten sen sijaan väheni lukuvuodesta 9. Näin oli laita myös viim eksim ainittuna lukuvuotena lukuvuoteen 99 0 verrattuna, jolloin miespuolisia opettajia oli 80 eli 0. % ja naispuolisia eli 59.0 %. O pettajista oli valtakirjan saaneita 6 eli 88.5 %, kootteeksi m äärättyjä 585 eli 8. %_ ja väliaikaisia eli. %. Lukuvuonna 9 vastaavat luvut olivat 5 79 eli 8.8 %, 9 eli.5 % ja 6 eli.7 % sekä lukuvuonna eli 76. %, 8 eli 7.0 % ja 57 eli 6.0 %. V altakirjan saaneiden opettajien luku on siis sekä absoluuttisesti että suhteellisesti lisääntynyt viime vuosina, koetteeksi m äärättyjen ja väliaikaisten luvun vähentyessä. Virkakelpoisuustodistusta vailla oli väliaikaisista opetta jista lukuvuonna 9 ainoastaan, kaksi vuotta aikaisemmin 8 ja lukuvuonna 99 0 K ä s itö id e n o p e tta jia oli n yt kaikkiaan 087 niistä suomenkielisissä kouluissa 67 ja ruotsinkielisissä 0. K aksi vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 05, 608 ja 7 sekä lukuvuonna , 9 ja 55. Käsitöidenopettajista oli lukuvuonna 9 veistonolijaajia o5 eli 6.5 % ja naiskäsitöidenopettajia 5 eli 7.5 %, vastaavien lukujen oltua kaksi A v lärarna verkade 6 6 i de finskspråkiga skolorna oeh 676 i de svenskspråkiga. A ntalet lä rare var i de fö rra mindre, men i de senare 6 större än läsåret 9 -. P å fem år ökades antalet lärare i de finskspråkiga skolorna med 08 och i de svenskspråkiga med 6. A ntalet lärare var läsåret 9. i de egentliga liögre skolorna 5 70 eller 9 mindre, men i de reducerade skolorna 8 eller 5 större iin året förut. Såsom av tabellen fram går, har antalet lärare under de senaste läsaren fortgående nedg ått i de egentliga högre skolorna, men i de roducera.de skolorna äter ökats i samma män som själva antalet skolor. Så är förhållandet även beträ ffa n d e lärarna både i de finskr och i de svenskspråkiga skolorna särskilt fö r sig, om än utvecklingen nu avbröts i de svenskspråkiga egentliga skolorna. Mera detaljerade uppgifter om de egentliga lärarn a i de högre skolorna samt uppgifter om handarbetslärarna lia publicerats endast fö r v a rtannat läsår, senast fö r läsåret 9. Tabellen på sid. 67 meddelar m otsvarande s iffro r fö r läsåret 9. A v de e g e n tlig a lä r a r n a voro läsåret 9 9 eller.0 % manliga och 08 eller 58. % kvinnliga. Läsåret 9, fö r vilket uppgifter senast finnas, fanns det 870 eller.0 % manliga oeh 8 eller 59.0 % kvinnliga lärare. De manliga lärarna ökades således till antalet, medan de kvinnliga minskades sedan läsåret 9-. Det samma var även sistnämnda läsår förh ållan det i jäm förelse med läsåret 99 0, då de manliga lärarna voro till antalet 80- eller 0. % och de kvinnliga eller 59.0 %. A v lärarn a voro 6 eller 88.5 % stadfästade i tjänsten, 585 eller 8. % antagna på prov och eller. % vikarier. Läsåret 9 voro motsvarande tal 5 79 eller 8.8 %, 9 eller.5 % och 6 eller.7 % samt läsåret eller 76. %, 8 eller 7.0 % och 57 eller 6.0 %. A ntalet i tjänsten stadfästade lärare har sålunda såväl absolut som relativt ökats under de senaste åren, medan antalet på prov antagna lärare och vikarier minskats. A v vikarierna saknade läsåret 9- endast kompetensintyg, två år tidigare 8 och läsåret A n talet V irare i h a n d a rb e te var nu sammanlagt 087, i de finskspråkiga skolorna 67 och i de svenskspråkiga 0. Två år tidigare voro motsvarande tal 05, 608 och 7 sam t läsåret , 9 och 55. A v lärarna i handarbete voro läsåret 9-55 eller 6.5 % lärare i slöjd fö r gossar och 5 eller 7.5 % i kvinnligt handarbete, medan fö r två år sedan mot-

40 9 T u o t t a a i k a i s e m m i n 59 e l i 6.0 % ja 9 6 e l i 7.0 % sekä lukuvuonna eli 6.;: % j a 89 eli 5.7 %. Virkakelpoisuustodistusta vailla oli veistonohjaajista lukuvuonna 9i. 5 eli. % ja naiskäsitöidenopettajista 6 eli 7. %. K aksi vuotta aikaisemmin nämä luvut olivat vastaavasti 08 eli 0.8 % ja 7 eli 8. % sekä lukuvuonna eli 50.7 % j a 68 eli 9. %. Virkakelpoisuustodistusta vailla olevien veistonohjaajien luku on siis melkoisesti vähentynyt viime vuosina. Yläkansakoulujen ryhm itys sen mukaan, kuinka monta varsinaista opettajaa kussakin oli lukuvuonna 9, selviää seuraavasta taulukosta. svarande siffro r voro 59 eller 6.0 % och 96 eller 7.0 % samt läsåret eller 6. % och 89 eller 5.7 %. A v lärarna i slöjd fö r gossar saknade läsåret 9 5 eller. % kompetensintyg och av lärarn a i kvinnligt handarbete 6 eller 7. %. Två år tidigare voro dessa siffro r resp. 08 eller 0. % oeh 7 eller 8. % samt läsåret eller 50.7 % ocli 68 eller 9. %. A ntalet slöjdlärare, som. sakna kompetensintyg, har således avsevärt minskats under de senaste åren. Följande tabell belyser fördelningen av de högre folkskolorna enligt antalet egentliga lärare per skola under läsåret 9. L es écoles p rim aires sup érieures selon la gran d eu r du corps en seignan t p endant l année sco laire 9. K o u lu ja, joissa opetti : Skolor m ed : É coles avec le nom bre suivant de m aîtres : Lääni Län D épartements o p e tta ja lärare m aître o p etta jaa lä rare m aîtres m aîtres o p etta jaa lä rare o p etta ja a lärare i m aîtres,5 m aîtres 5 o p etta jaa 5 lä rare 6 m aîtres 6 o p etta jaa 6 lä rare 7 o p etta ja a 7 lärare 7 m aîtres 8 m aîtres 8 o p etta ja a 8 lä rare 9 o p e tta ja a 9 lärare 9 m aîtres! 0 o p etta jaa 0 lä ra re 0 m aîtres o p etta jaa lärare m aîtres Y hteensä Sum m a T otal Uudenmaan N ylan ds i 5 Turun-Porin Åbo-Björneborgs i 7 Ahvenanmaa Å la n d Hämeen Tavastehus i i i 558 Viipurin Viborgs i 85 Mikkelin S:t Michels i «58 Kuopion K u o p io Vaasan Vasa i 95 Oulun U leäborgs Yhteensä kouluja Summa skolor Total des écoles Yhteensä opettajia näissä kouluissa \ Summa lärare vid dessa skolor j Total des maîtres dans les écoles ) Yläkouluista oli -opettajäisiä 00 eli 75.0 %, kun taas lukuvuonna 9 n iitä oli 98 eli 7. % ja lukuvuonna eli 7.7 %. Lukuvuonna 9 -opettajaisista kouluista oli varsinaisia yläkouluja 68, kaksi vuotta aikaisemmin 757 ja lukuvuonna N äiden koulujen luku on siis vähentynyt viime vuosina, supistettujen koulujen luvun lisääntyessä. A v de högre skolorna hade 00 eller 75.0 % lärare, medan deras antal läsåret 9 ( var 98 eller 7. % oeh läsåret 99 0' 66 eller 7.7 %. Läsåret 9' voro 68 av skolorna med lärate egentliga högre skolor, två år tid i gare 757 och läsåret Dessa skolor ha således under de senaste åren minskats till antalet, medan de reducerade skolorna ökats. G. O ppilaat. Maaseudun yläkansakouluissa oppilaita oli lukuvuonna 9 syyslukukaudella 9 kaikkiaan 7 79, mikä on 8 oppilasta eli 0. % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Oppilasmää- C. E lever. A ntalet elever i de högre folkskolorna på landsbygden var läsåret 9 höstterminen 9 sammanlagt 7 79, vilket är.8 elever eller 0. % mindre än ett år tidigare. Minskningen av

41 0 ran vähentyminen johtuu Lahden ja V iipurin kaupunkien hyväksi vuoden 98 alussa toimeenpannuista aluejärjestelyista. Oppilasmäärä oli nyt oppilasta eli 7.5 % suurempi kuin viisi vuotta aikaisemmin, jolloin se oli poikkeuksellisen pieni. Seuraava taulukko osoittaa oppilasmäärän kehityksen viime viisivuotiskautena erikseen suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä yläkouluissa sekä erikseen myös kummankin kielisissä varsinaisissa ja supistetuissa kouluissa. elevantalet beror på om rådesregleringar i b örjan av år 9 till förm ån för städerna Lahti och V i borg. Elevantalet var hu eller 7.5 % större än fem år tidigare, då det var ovanligt lågt. Följande tabell utvisar utvecklingen av elevantalet under senaste femårsperiod, i de finskoch de svenskspråkiga skolorna särskilt fö r sig' samt dessutom i de egentliga och de reducerade skolorna av vartdera språket särskilt fö r sig. Écoles p rim aires supérieures des communes ru rales. Élèves. Lukuvuosi Läsår A nnée scolaire Kaikkiaan Inalles T otal Oppilaita Elever Élèves Varsinaisissa yläkouluissa I egentliga högre skolor D ans les écoles p rim, su p érieu res (6 sem aines) 0 / Supistetuissa yläkouluissa I högre skolor med. reducerad lärokurs D an s les écoles à cours réd u its (8 sem aines), 0 % Kaikki yläkoulut Samtliga högre skolor Toutes les écoles vrim aires supérieures » S6.r Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises l Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Yläkoulujen oppilaista kävi lukuvuonna 9 suomenkielistä koulua ja rnotsinkielistä 8 6. Suomenkielisissä kouluissa oppilaita oli 0 eli 0. % vähemmän, ruotsinkielisissä sen sija a n 8 eli.0 % enemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Viidessä vuodessa taas ensinmainittujen koulujen oppilasmäärä on lisääntynyt 5 59 oppilasta eli 8.0 % ja viim eksim ainittujen 9 oppilasta eli.7 %. Yläkoulujen oppilasm äärästä tuli A v eleverna i de högre skolorna besökte under läsåret finskspråkig skola och 8 6 svenskspråkig. I de finskspråkiga skolorna fanns det 0 eller 0. % fä rre elever, i de svenskspråkiga däremot 8 eller l.o% flere än fö regående läsår. P å fem år åter har de förstäm nda skolornas elevantal ökats med 5 59 elever eller 8.0 % och de sistnämndas med 9 elever eller.7 %. A v eleverna i de högre skolorna kom

42 lukuvuonna 9 suomenkielisten koulujen osalle 9.8 % ja ruotsinkielisten koulujen osalle 8. %. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 9.9 ja 8. sekä viisi vuotta aikaisemmin 9. ja 8.0 %. V arsinaisissa yläkouluissa oppilaita oli lukuvuonna ja supistetuissa Edellisissä oppilaita oli 88 eli -O.o % vähemmän ja jälkim m äisissä 970 eli. % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. K uten taulukosta käy ilmi, on varsinaisten yläkoulujen oppilasmäärä m uuttunut verrattain vähän viime viisivuotiskautena. L i säys on m ainittuna aikana ainoastaan 57 oppilasta eli 0. %. Supistettujen koulujen oppilasm äärä on taas viidessä vuodessa lisääntynyt 5 oppilasta eli 98.0 c/c. Suomenkielisten yläkoulujen oppilaista k ävi varsinaista yläkoulua ja supistettua 9 5. Lukuvuodesta 9 vähennys oli varsinaisissa yläkouluissa 5 oppilasta eli 0.7 %, lisäys sen sijaan supistetuissa yläkouluissa 9 oppilasta eli. %. Ruotsinkielisissä varsinaisissa yläkouluissa oppilaita oli ja supistetuissa 8. Oppilasmäärän lisäys oli edellisestä lukuvuodesta vastaavasti 7 oppilasta eli 0.8 % ja 56 oppilasta eli. %. Suomenkielisten v a r sinaisten yläkoulujen oppilasmäärä oli jonkin verran suurempi, ruotsinkielisten taas pienempi kuin viisi, vuotta aikaisemmin. Suomenkielisten supistettujen koulujen oppilasmäärä on m ainittuna aikana tullut runsaasti kaksinkertaiseksi, kun sen sijaan sam anlaatuisten ruotsinkielisten koulujen oppilasmäärä on tällöin lisääntynyt vain vähän enemmän k u in /.,. Suomenkielisten koulujen oppilaista on neljänä viime lukuvuotena suhteellisesti suurempi osa k äynyt supistettua koulua kuin ruotsinkielisten oppilaista, kun sitä vastoin aikaisemmin asian laita oli päinvastoin. Tämä johtunee etupäässä siitä, että pula-ajan tähden suomenkielisiä kouluja on m uutettu supistetuiksi, vaikka niiden oppilasmäärä ei olisi sitä edellyttänyt. Samoin uudet koulut ovat enimmäkseen olleet supistettuja. K eskim ääräinen oppilasluku koulua kohden oli lukuvuonna 9 suomenkielisissä varsinaisissa yläkouluissa 50. ja supistetuissa.8. Edellisenä lukuvuotena vastaavat luvut olivat 50. ja.9. Ruotsinkielistä varsinaista yläkoulua kohden tuli nyt keskimäärin 8.5 oppilasta ja supistettua kohden 6.6. Lukuvuonna 9 vastaavat keskiluvut olivat 8.:; ja 6.7. O pettajaa kohden oppilaiden keskiluku oli nyt suomenkielisissä varsinaisissa yläkouluissa 5.0 ja samanlaatuisissa ruotsinkielisissä kouluissa 9.7. V uotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 5.0 ja 9.0. Supistetuissa kouluissa oppilasluku oli opettajaa kohden sama kuin kouluakin kahden. läsaret % på de finsk- och 8. % på de svenskspråkiga skolorna. Å ret.förut voro motsvarande tal 9.9 och 8. samt fö r fem år sedan 9. och 8.(i %. A ntalet elever i de egentliga högre skolorna var under läsåret och i de reducerade skolorna A ntalet elever var i de förra 8 8 eller fl.o 7r och i de senare 970 eller. % större än året förut. Såsom av tabellen fram går, liar antalet elever i de egentliga skolorna förändrats rä tt litet,under senaste femårsperiod. Under nämnda tid ökades det endast med 57 elever eller 0.:; %. A ntalet elever i de reducerade skolorna har åter på fem år ökats med 5. eller 98.0 % A v eleverna i de högre skolorna besökte egentlig och 9 5 reducerad skola. Sedan läsåret 9 minskades elevantalet i de egentliga skolorna med 5 eller 0.7 %, medan det i de reducerade ökades med 9 eller. %. I de svenskspråkiga egentliga skolorna var antalet elever och i de reducerade 8. Sedan föregående läsår ökades elevantalet med resp. 7 eller 0.8 % och 56 eller. %. A ntalet elever i de finskspråkiga egentliga skolorna var något större, i de svenskspråkiga åter mindre än fö r fem år sedan. A ntalet elever i de finskspråkiga reducerade skolorna liar under nämnda tidsperiod drygt fördubblats, medan det under denna tid i de svenskspråkiga skolorna av samma slag ökats med endast något över Av eleverna i de finskspråkiga skolorna liar under de fy ra senaste läsåren en proportionsvis större del besökt reducerad skola än av eleverna i de svenskspråkiga skolorna, medan däremot förh ållan det tidigare varit det m otsatta. D etta torde i främ sta rummet bero på att finskspråkiga skolor till fö ljd av kristiden ombildats till reducerade, ehuru deras elevantal icke föru tsatt detta. Likaså lia de nya skolorna till största delen reducerad lärokurs. A ntalet elever i m edeltal per skola var under läsåret 9 i de finskspråkiga egentliga högre skolorna 50. och i de reducerade.8 mot 50. och.9 föregående läsår. I de svenskspråkiga egentliga högre skolorna var motsvarande medeltal nu 88.5 och i de reducerade 6.fi mot resp. 8. och 6.7 under läsåret 9... A ntalet elever i medeltal per lärare var nu i de finskspråkiga egentliga högre skolorna 5.0 ocli i motsvarande svenskspråkiga skolor 9.7 mot resp. 5.0 och -9.fi föregående läsår. de reducerade skolorna var antalet elever per lärare detsamma som per skola. K a n s a n o p e tu s tila s to F o lk sjc o lsta tistik 9. 6

43 Écoles prim aires supérieures Renseignements O p pilaita des communes rurales. sur les élèves. E lev er É lèves K o u lu jen laatu, lä ä n eittä in K a te g o rie r a v skolor, län svis C atégo ries d'éco les, p a r dép artem en ts Koko luku Hela an talet T o ta l i 7 8 v u o tta 7 8 å r 7 8 a n s Ikä A id e r A ge 0 v u o tta ü å r ; t) : a n s ] _ v u o tta, â r a n s Vähintään 5 v. Högst 5 â r 5 ans rév o lu 8 Enintään km Högst km km au p lu s K o u lu m a tk a t S k o lv ägarn a L an g u eu r du. tr a je t : 5 km Yli 5 km Över 5 km Plus de 5 km Virkam., su urliik keenharj., su u rtila ll. T jänstem än, större n ä rin g s-. idkarc och jo rd b ru k are F o n d., gros p a y san s et in d u s trie ls V anhem pien sä ä ty F ö rä ld ra rn a s stä n d C o nditio n des p are n ts i Pientilallisia, pienliik- : k eenharjoittajia ' Sm åbru kare, m indre n ärin g sid k are Petits paysan s et in d u s tr ie ls \ Työväkeä y. m.! A rbetare o. a. Ouvriers etc.! E v a n k.-luterilainen ; E va n g.-luthersk L u th érie n s U skonto Trosbekännelse C onfession : K reik k.-k ato lin e n (Irek.-katolsk j Orthodoxes Huu u skonto k u n ta Annat religionssam fund Autres confessions Ei mikään u skonto k u n ta Intet. religionssam fund Hors de l'é g lise O ppilaita, jotka eivät ota osaa koulun uskonnon opetukseen Elever, som icke deltaga i religionsundervisningen i skolan Libérés de V enseign. r e lig. A. Varsinaiset yläkansakoulutegentliga högre folkskolor Écoles prim aires supérieures Suomenkieliset Finskspråkiga F innoises.. 8# l o i Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Uudenmaan. Nylands S uom enk. F in sk sp r R u o tsin k. S ven sksp r Turun-Porin. Åbo-Björneborgs G G Suomenk. Finskspr R u o tsin k. S ven sksp r AhvenanmaaÅland,ruotsink. svenskspr Hämeen. Tavastehus., suomenk. Viipurin l. Viborgs l Suom enk. F in sk sp r... R u o tsin k. S v en sksp r _ _ Mikkelin. S : t Michels., suomenk. Kuopion. Kuopio., suomenk. finskspr Vaasan ]. Vasa Suomenk. Finskspr R u o tsin k. S v en sk sp r Oulun. Uleäborgs., suomenk.finskspr B. Supistetut yläkansakoulut Högre folkskolor med reducerad lärokurs Écoles p rimaires supérieures à cours ré d u its Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises.. Uudenmaan. Nvlands Suom enk. F in sk sp r i R u o tsin k. S v en sksp r Turun-Porin. Åbo-Björneborgs Suomenk. Finskspr R u o tsin k. S v en sk sp r Ahvenanmaa Åland, ruotsink. svenskspr Hämeen. Tavastehus., suomenk i finskspr... Viipurin. Viborgs Suom enk. F in sk sp r i 8 5 R u o tsin k. S v en sk sp r... Mikkelin. S:t Michels., suomenk. finskspr Kuopion. Kuopio., suomenk. finskspr Vaasan. Vasa Suomenk. Finskspr R u o tsin k. ' S v en sk sp r S Oulun ]. Uleäborgs., suomenk. finskspr Kaikki yläkansakoulut Samtliga högre folkskolor Toutes les écoles prim aires supérieures <>5 Suomenkieliset Finskspråkiga F innoises «56* Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises

44 Sivuilla olevassa taulukossa on yhdistelmä yläkansakoulujen oppilaiden ikää, koulumatkaa, vanhempien säätyä ja uskontoa sekä koulun uskonnon opetukseen osaa ottamattom ia oppilaita koskevista tiedoista, joita ei ole taululiitteessä X V. Prosentteina ilm aistuna yläkoulujen oppilaiden ryhm itys iän, koulumatkan, vanhempien säädyn ja uskonnon mukaan sekä niiden oppilaiden prosenttiluku, jotka eivät ottaneet osaa uskonnon opetukseen koulussa, käy lukuvuodesta l l9''8 9 lähtien selville seuraavasta taulukosta. I tabellen på sid. finnes en sammanställning av sådana uppgifter om eleverna i de högre folkskolorna, som ieke ingå i tabellbilaga X V, nämligen om ålder, skolvägens längd, fö r äldrarnas stånd och trosbekännelse samt om de elever, vilka icke deltaga i religionsundervisningen i skolan. U ttryckt i procent fram går grupperingen av eleverna i de högre skolorna enligt ålder, skolvägens längd, föräldrarnas stånd och trosbekännelse samt antalet elever, som icke deltagit i religionsundervisningen i skolan, fr. o. m. läsåret 98 9 av följande tabell. Lukuvuosi ' Läsar A nnée scolaire j 7-8 vuotta 7 8 âr 7 8 an s Ikä ) Ålder) Age 9- vuotta 9 âr 9 a n s Écoles p rim aires supérieures des communes ru rales. v. täyttäneitä Fyllda år ans révolus Oppilaiden: Eleverna: Renseignements su r les élèves: - Koulumatkat) Skolvägarna) L ongueur du trajet Aile km Under km Moins de km -5 km, Yli 5 km Över 5 km Plus de 5 km Vanhempien sääty Föräldrarnas ständ Condition des paren ts Virkam., suurliikkeenharj., suurtilan. Tjänstemän, större näringsidkare och jordbrukare Fonct., gros paysans et in d u striels Pientilallisia, pieiiliikkeenharjoitt. Småbrukare, mindre näringsidkare petits paysans et in d u striels Työväkeä y. m. Arbetare o. a. : Ouvriers etc. Kvank.-luterilainen Evang.-luthersk L uth ériens Uskonto Trosbekännelse Confession Kreikk.-katolinen Grek.-katolsk Orthodoxes Muu uskontokunta Annat religionssamfund Autres confessions Ei mikään uskontokunta Intet religionssamfund Hors de l église Oppilaita, jotka eivät ota osaa koulun uskonnon opetukseen Elever, som icke deltaga i religionsundervisningen i skolan Libérés de Venseign. relig G â Taulukossa esitetyistä suhdeluvuista poikkeavat jonkin verran varsinaisten ja supistettujen ylä koulujen oppilaiden suhdeluvut. Lukuvuonna 9 ensinm ainittujen koulujen oppilaista oli 7 8-vuotiaita 0.7 %, 9: -vuotiaita 8. % ja vuotta täyttäneitä 5. %, kun taas viim eksim ainittujen koulujen oppilaista kuului nuorimpaan ikäryhm ään l. i %, keskimäiseen 8.7 % ja vanhimpaan ikäryhm ään 6. %'. Koulum atka oli 76. % :a varsinaisten yläkoulujen oppilaista enintään km, 8. % :a 5 km ja 5. % :a yli 5 km sekä supistettujen koulujen oppilaista 7.8 % :a enintään km, 0. % :a 5 km ja 8. % :a y li 5 km. Varsinaisten yläkoulujen oppilaista oli virkamiesten, suurliikkeenharjoitta- Procenttalen fö r eleverna i de egentliga högre skolorna och i de reducerade skolorna särskilt fö r sig avvika något frå n motsvarande ta l i tabellen här ovan. Läsåret 9 voro av eleverna i de fö rra 0.7 % 7 8 år, 8. % 9 år och 5. % fy lld a år, medan åter av eleverna i de senare l. i % hörde till den yngsta åldersgruppen, 8.7 % till den mellersta och 6. % till den. äldsta åldersgruppen. Skolvägen var fö r 76. % av eleverna i de egentliga högre skolorna högst km, fö r 8. % 5 km och fö r 5. % över 5 km samt fö r 7.8 % av eleverna i de reducerade skolorna högst km, fö r 0. % 5 km och fö r 8. % över 5 km. A v eleverna i de egentliga liögre skolorna voro.0 % barn till tjänstem än, *) K ts. alaviittaa siv.. Se not å sid.. -) K ts. alaviittaa siv.. Se not å sid...

45 5 jien ja suurtilallisten lapsia.0 r/r, pientilallisten ja pienliikkeenharjoittajien 50..'! % sekä työväen lapsia 5.7 %. Supistettujen koulujen oppilaista kuului näihin ryhmiin vastaavasti., 0.7 ja. %. Mitä taas tulee oppilaiden jakaantum i seen uskonnon mukaan, ei se m ainittavassa m äärin poikennut taulukossa esitetyistä luvuista v a r sinaisissa yläkouluissa enempää kuin supistetuissakaan kouluissa. större näringsidkare och jordbrukare, 50..'! % barn till småbrukare oeli mindre näringsidkare samt 5.7 % arbetarbarn. A v eleverna i de reducerade skolorna hörde till dessa grupper resp.., 6.7 och. %. Yad åter elevernas fördelning efter trosbekännelse b eträffa r, avvek den, fö r de egentliga skolorna lika litet som fö r de reducerade, icke i någon nämnvärd grad frå n de i tabellen upptagna siffro rn a. 6. Maalaiskansakoulujen jatkoopetus. Jatko-opetusta annettiin lukuvuonna 9 lähemmin sanottuna syyslukukaudella 9 ainoastaan 68:ssa maaseudun yläkansakoulussa, vuotta aikaisemmin 7:ssä ja kaksi vuotta aikaisemmin 7 koulussa. Tämä jatko-opetuksen supistuminen murto-osaksi entisestään kahtena viime lukuvuotena johtuu siitä, että pula-ajan tähden annettiin joulukuun p :n ä.9 laki jatko-opetuksen keskeyttämisestä maalaiskansakouluissa. Mainitussa laissa säädettiin, ettei valtio ota osaa jatko-opetuksesta vuosilta 9 ja 9 aiheutuvien menojen korvaamiseen ja että m aalaiskunnat vapautetaan velvollisuudestaan jä rje s tää jatko-opetusta sanottuina vuosina. Koulut, joissa lukuvuonna 9 ja sitä edellisenä lukuvuotena annettiin jatko-opetusta, olivat enimmäkseen kauppalain ja taajaväkiston yhdyskuntain kouluja. Heuraava taulukko osoittaa jatko-opetuksen kehityksen viime viisivuotiskautena. 6. Fortsättningsundervisningen vid folkskolorna i landskommunerna. Fortsättningsundervisning meddelades läsåret 9 närm are bestämt hostterminen 9 i endast 68 högre folkskolor på landsbygden mot 7 skolor året fö ru t och 7 skolor två år tidigare. Denna nedgång under de två senaste åren av fortsättningsundervisningen till en bråkdel av den gamla beror på att den december 9 på grund av kristiden utfärdades en lag om avbrytande av fortsättningsundervisningen i folk-, skolorna på landsbygden. Lagen i frå g a stadgar, att staten icke åren 9: och 9 deltar i ersättandet av kostnaderna fö r fortsättningsundervisningen och* att landskommunerna befrias från skyldigheten att anordna fortsättningsundervisning under nämnda år. De skolor, i vilka fortsättningsundervisning under läsåret 9 och fö regående läsår meddelades, utgjordes till största delen av skolor i köpingar och samhällen med sammanträngd befolkning. Följande tabell belyser utvecklingen av fo rtsä ttningsundervisningen under senaste femårsperiod. Cours com plém entaires des écoles p rim aires des communes rurales. Lukuvuosi L äsår A nnée scolaire K o u lu ja, joissa an nettiin jatkoopetusta Skolor med fortsättningsunder-, visning É coles avec cours complément. K aikkiaan Inalles _ T otal, Suom enkielisiä Finskspråkiga F in n o ises I R uotsinkielisiä ' Svenskspråkiga, Suédoises K aikkiaan Inalles T otal Oppilaita Elever Élèves Suomenkiel. jatkoopetuksessa V id finskspråkig forts.-undervisning A ux cours finnois Ruotsinkiel. jatkoopetuksessa Vid svenskspråkig f orts.-undervisning A ux cours suédois ü i Kouluista, joissa lukuvuonna 9 annettiin A v de skolor, som läsåret 9 meddelade jatko-opetusta, oli suomenkielisiä 6 ja ruotsin- fortsättningsundervisning, voro 6 finsk- och 5

46 6 7 kielisiä 5. Edellisiä oli sama määrä, jälkimmäisiä sen sijaan vähemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Niistä suomenkielisistä kouluista, joissa annettiin jatko-opetusta, oli varsinaisia yläkouluja 58 ja supistettuja 5. Tällaiset ruotsinkieliset koulut olivat kaikki varsinaisia yläkouluja. Oppilaita oli jatko-opetuksessa ainoastaan 9, mikä on 7 oppilasta vähemmän kuin lukuvuonna 9. Oppilasmäärä oli nyt ainoastaan. % lukuvuoden 9 (syyslukukauden 9) oppilasmäärästä. Suomenkielisessä jatko-opetuksessa oppilaita oli lukuvuonna 9 8 eli enemmän, ruotsinkielisessä jatko-opetuksessa taas 65 eli 59 vähemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Suomenkielisessä jatko-opetuksessa oppilaita oli.5 % lukuvuoden 9 oppilasmäärästä, vastaavan suhdeluvun ollessa ruotsinkielisen jatkoopetuksen oppilaisiin nähden.7 %. Oppilaita oli suomenkielisten varsinaisten yläkoulujen yhteydessä annetussa jatko-opetuksessa 8 ja supistettujen koulujen yhteydessä annetussa 5. Ruotsinkielistä svenskspråkiga. De förstnämnda voro lika många, de sistnämnda åter färre än föregående läsår. A v de finskspråkiga skolor, som meddelade fo rtsättningsundervisning, voro 58 egentliga ocli 5 reducerade skolor. De svenskspråkiga skolorna voro samtliga egentliga liögre skolor. Antalet elever, som deltogo i fortsättningsundervisningen, var endast 9 eller 7 färre än läsåret 9. Det var nu endast. % av elevantalet läsåret 9 (höstterminen 9). I finskspråkig fortsättningsundervisning deltogo läsåret 9 8 elever eller flere, i svenskspråkig åter 65 elever eller 59 färre än föregående låsår. Deltagarna i den finskspråkiga fortsättningsundervisningen var.5 % av antalet läsåret 9, medan fö r den svenskspråkiga undervisningen motsvarande siffra var.7 %. I fortsättningsundervisningen i samband med de finskspråkiga egentliga skolorna deltogo 8 elever och i samband med de reducerade skolorna 5. Svenskspråkig fortsättningsundervisning med- Cours com plém entaires des écoles prim aires des L u k u vu o si L äså r Année sc o laire Cours complémentaires des écoles prim aires des communes rurales. I k ä ) - Å l d e r ) A ge Alle vuotta - Under år Au-dessous de a n s v. täyttän eitä Fyllda å r ans révolus O ppilaiden: E levern a: R en seign em en ts s u r les élèves: K o u lu m a tk a t) S k o lv ä g a rn a ) L o n g u e u r d u tr a je t Aile km Under km M oins de cm 5 km Yli 5 km över 5 km i Plus de 5 km V anhem pien s ä ä ty F ö rä ld ra rn a s stå n d C o n d itio n des p a re n ts I Virkam., su urliik keenharj., suur- tilall. T jänstem än, större nä- ringsidkarc och jo rdbrukare [ Foncl., (jros p aysan s et in d u s trie ls Pientilallisia, pien liik keen h arjo itt, Sm åbrukare, mindre näringsidkare Petits p aysan s et in d u striels Työväkeä y.m. Arbetare o.a., O uvriers etc. E v a n k.-luterilainen E v a n g.-luthersk L u th é rie n s U skonto T rosbekännelse C onfession K reikk.-katolinen G rek.-katolsk O rthodoxes Muu uskontokunta Annat re ligionssamfund Autres confessions... Ei mikään uskontokunta In te t religionssamfund Hors de l ég lise O ppilaita, jotka eivät ota osaa koulun uskonnon opetukseen Elever, som icke deltaga i religionsundervisningen i skolan Libérés de V enseign. relig. : ' O.oo O.oi _ ! o.a 0. communes rurales. R enseignem ents sur les élèves. L ii ii i L ii n D ép artem ents K o u lu ja, jo issa a n n ettiin ja tk o - o p etu sta A n ta l sk o lo r m ed fo rts.-u n d ervisn in g N om bre d es écoles a vec co urs com plém. Varsinaisia y lä k an sak o u lu ja j Egentliga liögre fo lkskolor j Écoles p rim. su p é r. Supistettuja y lä k a n sa k o u lu ja,reducerade högre folkskolor Écoles prim. supér. à cours réduits Kaikkiaan In alles j T utui Varsinaisten yläkansakoulujen ja tk o - opetuksessa Vid fo rts.-u n d ervisn in g en vid egentliga högre fo lkskolor A tix cours complément, des écoles p rim, su p ér. Supistettujen yläkansakoulujen ja tk o - opetuksessa Vid fo rts.-u n d ervisn in g en vid reducerade högre fo lkskolor Aux cours conplém ent. des écoles p rim. supér. à cours ré d u its Alle v u o tta Under å r Au-dessous de a n s O p p ilaita Ik ä Å ld e r v u o tta [ å r - a n s E le v e r É lèves A ge 5 v. tä y ttä n e itä Fyllda 5 år 5 ans rév olus Enintään km Hogst km im au p lu s K o u lu m a tk a t S k o lv ägarn a L o n g u e u r d u tr a je t 5 km Yli 5 km Över 5 km Plus de 5 km V irk am., su urliikkeenharj., su u r tilan. T jänstem än, större n ä ringsidkare och jo rd b ru k a re F o n d., gros p aysan s et industriels^ V anhem pien sä ä ty F ö rä ld ra rn a s stånd C o n d itio n des p aren ts P ientilallisia, pien liik k c cn h arjo itt. Sm åbru kare, mindre n ä ringsidkare Petits p aysan s et in d u s trie ls Työväkeä y. m. Arbetare o.a. Ouvriers etc. E v a n k.-lu terilain en E va n g.-lu th ersk L u th érie n s U skonto T rosbekännelse C o nfessio n K re ik k.-katolinen G rek.-k ato lsk O rthodoxes Muu u sk o n to k u n ta Annat relig io nssam fund Autres con fessio ns Ei mikään u sko n to k u n ta : Intet religionssam fund Hors de l ég lise Oppilaita, jotka eivät ota osaa kou lu n uskonnon opetukseen Elever, som icke deltaga i religionsundervisningen i sk o lan Libérés de V enseign. r e lig. _ Koko maaseutu Hela landsbygden Total des communes rurales... Suomenk. jatko-opetus Finskspiråkig forts undervisning Cours finnois... Ruotsink. jatko-opetus Svenskspråkig forts undervisning Cours su éd o is Uudenmaan. Nylands Suom enk. F in sk sp r... n _ i li 85 9 _ R u o tsin k. S ven sksp r _ il 8 65 Turun-Porin. Åbo-Björneborgs., suomenk. finskspr Ahvenanmaa Åland, ruotsink. svenskspr. _ Hämeen. Tavastehus., suomenk. finskspråkig Viipurin. Viborgs., suomenk. finskspr _ _ Mikkelin. S:t Michels., suomenk. finskspr... Kuopion. Kuopio., suomenk. finskspr _ Vaasan. Vasa., suomenk. finskspr Oulun. Uleåborgs., suomenk. finskspr ') \Kts. alaviittaa siv.. Se not å sid.. ) K ts. alaviittaa siv.. Se not å sid..

47 8 jatko-opetusta annettiin, kuten jo m ainittiin, ainoastaan varsinaisten yläkoulujen yhteydessä. Keskim ääräinen oppilasluku oli suomenkielistä jatkokoulua kohden.7 ja ruotsinkielistä kohden.0, vastaavien lukujen oltua vuotta aikaisemmin.5 ja 5.5. Sivuilla 6. 7 olevassa taulukossa esitetään yhdistelmä sellaisista jatko-opetusta saaneita oppilaita koskevista tiedoista, jotka eivät sisälly taululiitteeseen X V I. Oppilaiden ryhmityksessä iän, koulumatkan, vanhempien säädyn ja uskonnon mukaan lukuvuodesta 98.9 lähtien tapahtunut kehitys käy selville, prosentteina ilmaistuna, edellisellä sivulla olevasta taulukosta. Kun jatko-opetusta annettiin lukuvuonna 9, samoinkuin edellisenäkin lukuvuotena, etupäässä kauppaloissa ja taajaväkisillä paikkakunnilla, aiheutui tästä huomattavia muutoksia oppilaiden ryhmityksessä koulumatkan ja vanhempien säädyn mukaan. Koulum atkat ovat kahtena viime lukuvuotena olleet melkoista lyhyemmät kuin edellisinä lukuvuosina. Oppilaiden suuren enemmistön ovat muodostaneet työväen lapset, kun taas aikaisemmin oppilaista oli runsaasti puolet ollut pientilallisten ja pienliikkeenharjoittajien lapsia. delades, som nämnts, endast i samband med egentliga skolor. Medelantalet elever per finskspråkig fortsättningsskola v a r,.7 och per svenskspråkig.0, medan motsvarande siffro r ett år tidigare voro.5 och 5.5. I tabellen å sid. 6 7 gives ett sammandrag av sådana uppgifter om eleverna vid fortsättningsundervisningen, som icke ingå i tabellbilaga X V I. Tabellen på föregående sida fram ställer, uttryckt i procenttal, utvecklingen av elevernas gruppering enligt ålder, skolvägens längd, föräldrarnas stånd och trosbekännelse fr. o. m. läsåret Då fortsättningsundervisning läsåret 9 liksom också föregående läsår, meddelades främ st i köpingar och samhällen med sammanträngd befolkning, förorsakade detta betydande förändringar i elevernas gruppering enligt skolvägens längd, och föräldrarnas stånd. Skolvägarna ha under de två senaste läsåren varit avsevärt kortare än tidigare. Det stora flertalet elever liar u tgjorts av barn till arbetare, medan tidigare drygt hälften av eleverna utgjorts av barn till småbrukare och mindre näringsidkare. 7. Vieraskieliset kansakoulut. Helsingissä toimivassa yksityisessä venäjänkielisessä kansakoulussa oli lukuvuonna 9 oppilaita yhteensä 6, joista alaluokilla 7 ja yläluokilla 6. Edellisenä lukuvuotena oppilaita oli ollut 68, niistä alaluokilla ja yläluokilla 6. V arsinaisia opettajia oli 8 eli enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tämän koulun menot olivat vuonna mk ja edellisenä vuotena 6 0 mk. Koulu, jo ta venäläinen seurakunta ylläpitää, ei saanut avustusta valtiolta eikä kaupungilta. N i teitä oli koulun opettajakirjastossa 5 ja oppilaskirjastossa. Maaseudun venäjänkieliset kansakoulut olivat kaikki V iipurin läänissä. N iistä oli kiinteitä 6- viikkoisia alakouluja, varsinaisia yläkouluja ja supistettuja kouluja. Näin oli laita myös lukuvuonna 9. Oppilaita oli kiinteissä alakouluissa ja supistetun kansakoulun alakoulussa yhteensä 65 ja yläkouluissa. Edellisenä lukuvuotena vastaavat luvut olivat 8 ja 09. V a r sinaisia opettajia oli alakouluissa S ja yläkouluissa. O pettajien lukum äärä ei muuttunut edellisestä lukuvuodesta. Kouluista oli yksityisiä ainoastaan alakoulu, muut kunnallisia. 7. Folkskolor med främmande undervisningsspråk. A ntalet elever i den privata ryskspråkiga folkskolan i H elsingfors var under läsåret.9 sammanlagt 6, därav på de lägre klasserna 7 och på de högre 6. f öregående läsår voro eleverna 68 till antalet, på de lägre oeh 6 på de högre klasserna. A ntalet egentliga lärare v a r 8 eller mera än föregående läsår. 'Utgifterna fö r denna skola voro år mk ocli föregående år 6 0, mk. Skolan, som underhålles av ryska försam lingen, erhöll varken statsunderstöd eller bidrag av staden. A ntalet band i skolans lärarbibliotek var 5 och i elevbiblioteket. A lla ryskspråkiga folkskolor på landsbygden funnos i Viborgs län. A v dem voro fa sta lägre skolor med 6 veckors lärokurs, egentliga högre skolor och reducerad skola. Så var förhållandet även läsåret 9. A ntalet elever var i de fa sta lägre skolorna och i lägre skolan vid den reducerade folkskolan sammanlagt 65 och,i de högre skolorna mot resp. 8 och 09 fö re gående läsår. A ntalet egentliga lärare var i de lägre skolorna och i de högre. A ntalet lärare förändrades icke sedan föregående läsår. A v skolorna var endast lägre skola privat, de övriga voro kommunala.

48 9 U tsjo ella toim i lukuvuonna 9)], kuten edellisenäkin lukuvuotena su pistettua k an sakoulua, jo issa opetus tapah tu i p ääasiallisesti lapinkielellä. A lak oulu a k ä y viä o p p ilaita oli ja yläkou lu a k ä y viä. E dellisenä lukuvuotena alakoulu laisia oli ja yläkoululaiisia Maalaiskansakoulujen jakaantuminen kunnallisiin ja yksityisiin sekä kauppalain ja varsinaisten maalaiskuntien kouluihin. Seuraava taulukko osoittaa maaseudun kansakoulujen, vieraskieliset koulut mukaan luettuna, ja kaantumisen kunnallisiin ja yksityisiin kouluihin sekä näiden koulujen opettajien ja oppilaiden lukumäärän kuutena viime lukuvuotena. Alakansakoulujen lukumäärään ei taulukossa sisälly supistettujen kansakoulujen alakouluja. Under läsåret 9 verkade i U tsjoki, såsom under föregående läsår, reducerade fo lk skolor, i vilka undervisningen till stö rsta delen m eddelades på lapska. elever besökte lä g re skola och högre.skola. F öregående läsår besökte elever läg re oeh 5 liögre skola. 8. Folkskolorna i landskommunerna fördelade på kommunala och privata samt på köpingar och egentliga landskommuner. Följande tabell utvisar, huru folkskolorna på landsbygden, skolorna med främmande undervisningsspråk medräknade, fördelade sig pä kommunala och privata skolor samt antalet lärare och elever i dem under de sex senaste läsåren. A ntalet lägre folkskolor i tabellen om fattar icke de lägre skolorna vid reducerade folkskolor. Lukuvuosi Läsår A nnée scolaire Écoles p rim aires des communes ru rales. Alakouluja, Lägre skolor Ecoles p rim a ire s é lé m e n ta ire s Yläkouluja Högre skolor É c o le s p r im a i res su p é rie u re s j j Kaikkiaan Inalles T o ta l Kiistä supistettuja Därav skolor med förkortad lärokurs Dont écoles à cours réd uits Kouluja, joissa annettiin jatkoopetusta Skolor med fortsättningsundervisning Écoles avec cours com plém ent. Opettajia alakouluissa Lärare i lägre skolor M aîtres dans écoles prim. élém ent. Écoles com m unales et écoles privées. Opettajia yläkouluissa Lärare i högre skolor >M a ît r e s c la n s les écoles p r im, su p é r. \ Varsinaisia opettajia j Egentliga lärare In stitu teu rs p ro p re m e n t d d s Käsitöidenopettajia, Lärare i handarbeten Î M aîtres de tr a v a u x m a n u e ls Alakouluissa lägre skolor Dans les écoles p r im a ir e s é lé m e n taire s Oppilaita Elever É lèv es Yläkouluissa högre skolor Dans les écoles p r im a ir e s s u p é r ie u re s Jatko-opetuksessa Vid fortsättningsundervismngeii Aux cours com plém ent. Yhteensä! Summa T o ta l Kunnalliset koulut - Kommunala skolor É c o le s c o iitiiiin io li's 98 ' ( Yksityiset koulut Privata skolor É c o le s p r iv é e s Varsinaisia alakouluja oli maaseudulla lukuvuonna 9' yhteensä 756, joista kunnallisia kouluja oli 7 eli ja yksityisiä eli ().«%. Yläkouluja oli kaikkiaan Niistä oli taas kunnallisia 5 6 eli 99. r/ r ja yksityisiä eli 0.8 %. Kunnallisista yläkouluista toimi supistettuina 7 eli.7 c/ r ja yksityisistä eli Antalet egentliga lägre skolor var på landsbygden under läsåret 9 sammanlagt 766, av vilka 7 eller voro kommunala skolor och. eller O.o 97 privata. Antalet högre skolor var sammanlagt o 68. Av dessa åter voro 7>.6 eller 99. % kommunala oeli eller 0.8 % privata. Av de kommunala högre skolorna voro K ansan op etustilasto F o lk sk o lstatistik 0"?,. 7

49 %. Paikkakunnilla, joille on perustettu yksityisiä kansakouluja kielellistä vähemmistöä varten, nämä koulut ovat enimmäkseen supistettuja. Jo s kin uusia yksityisiä kansakouluja on edelleen perustettu, oli näiden koulujen lukum äärä kuitenkin sama kuin viisi vuotta aikaisemmin. E räät yksityiset koulut ovat nim ittäin lopettaneet toimintansa oppilasmäärän vähyyden tähden, jotkut koulut ovat taas joutuneet kuntien haltuun. Maaseudun kansakoulujen oppilasmäärästä, joka jatko-opetus mukaan luettuna oli lukuvuonna 9 yhteensä 8 oppilasta, tuli kunnallisten koulujen osalle 7 5 oppilasta eli 98.9 % ja yksityisten koulujen osalle 750 oppilasta eli. %. K uten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, on yksityisten koulujen oppilasm äärä huomattavasti vähentynyt viime lukuvuosina. K u n n allisten ko ulujen ja niiden oppilasmäärän jakaantuminen kauppalain ja varsinaisten m aalaiskuntien kesken kolmena viim e lukuvuotena käy ilmi seuraavasta asetelmasta. 7 eller.7 % reducerade skolor och av de p rivata eller 57. %. P å orter, där man in rätta t p rivata folkskolor fö r den språkliga m inoriteten, äro dessa skolor fö r det mesta reducerade. Om än nya p rivata folkskolor fortsättningsvis grundats, var likväl deras antal detsamma som fö r fem å r sedan. En del privata skolor ha nämligen upphört med sin verksamhet, emedan elevantalet varit fö r litet, en del skolor åter ha övertagits av kommunerna. A ntalet elever i folkskolorna på landsbygden, utgjorde läsåret 98, inklusive fortsättningsundervisningen, sammanlagt 8. H ärav kom på de kommunala skolornas del 7 5 elever eller 98.9 % och på de p rivata skolornas del 750 elever eller l. i c/r. Såsom av tabellen ovan fra m går, har antalet elever i de privata skolorna m ärkbart nedgått under de senaste läsåren. H uru de kom m unala skolorna och deras elevantal fördelade sig på köpingar och egentliga landskommuner under de tre senaste läkaren fram går av följande isammanställning. Lukuvuosi Liisär A nnée scolaire. Alakouluja Lägre skolor Écoles p rim, élém ent. Écoles p rim aires com munales. Yläkouluja Högre skolor É coles p rim, su per. Alakouluissa I lägre skolor Écoles p rim, élém ent. K auppalat K öpingar B ourgs Oppilaita K e v e r Élèves Yläkouluissa I högre skolor Jatkokouluissa J forts.-skolor É coles p rim, Cours com plém su pér. ent. Yhteensä Summa T otal ' M aalaiskunnat Landskom m uner Communes ru rales ' Kunnallisten kansakoulujen lukum äärän lisääntyminen lukuvuonna 9 lähemmin sanottuna syyslukukaudella 9 tuli melkein kokonaan varsinaisten maalaiskuntien osalle. K auppalain koulujen lukumäärän huomattava lisääntym i nen vuotta aikaisemmin oli taas johtunut siitä, että vuoden 9 alussa perustettiin uutta kauppalaa (K arkkilan, Lauritsalan, Äänekosken ja Suolahden kauppalat), minkä lisäksi Salon kauppalan hyväksi tapahtui huomattavia aluejärjiestelyjä. Vuonna 98; {kauppalain lulku ei sen sijaan lisääntynyt. Kauppaloissa kaikki kunnalliset varsinaiset alakoulut olivat kiinteitä 6-viikkoisia kuten edellisenäkin lukuvuotena. Maalaiskuntien varsinaisista alakouluista oli kiinteitä 6-viikkoisia 7, kiinteitä 8-viikkoisia 099 ja kiertäviä 5. K iin teitä 6-viikkoisia kouluja oli ja kiinteitä 8- Ökningen i antalet kommunala folkskolor under läsåret 9 närm are sagt på höstterminen 9 kom nästan lielt på de egentliga landskommunerna. Den betydande ökningen ett å r tidigare av antalet skolor i köpingarna berodde åter på, att i början av år 9 nya köpingar grundats (K arkkila, Lauritsala, Äänekoski och Suolahti), varförutom större områden införlivades mied Salo köpinig. Å r 9 ökades däremot icke antalet -köpingar. I köpingarna voro alla kommunala egentliga lägre skolor fasta 6 veckors skolor, såsom också föregående läsår. A v de egentliga lägre skolorna i landskommunerna voro 78 fasta 6 veckors skolor, 099 fa sta 8 veckors skolor och 5 ambulatoriska. De fasta skolorna med 6 veckors

50 5 viikkoisia 7 enemmän, kiertäviä sen sijaan vähemmän kuin lukuvuonna 9. K auppaloissa kunnallisista yläkouluista oli varsinaisia 57 ja supistettuja ti. Edellisiä ol)i sa.ma 'määrä., jä l kimmäisiä taas enemmän kuin vuotta aikaisem min. Maalaiskuntien kunnallisista yläkouluista oli varsinaisia 95 ja supistettuja. Ensinmain ittu ja oli ' vähemmän, m utta viim eksim ainittuja 5 enemmän kuin lukuvuonna 9. Supistettuina toimi kunnallisista yläkouluista lukuvuonna 9: ) kauppaloissa 9.5 # ja maalaiskunnissa.0 %. Kuten edellä olevasta asetelmasta käy ilmi, lisääntyi oppilasmäärä lukuvuonna 9 edellisestä lukuvuodesta kauppalain kunnallisissa sekä ala-, ylä- että jatkokouluissa. Maalaiskunnissa ainoastaan alakoulujen oppilasm äärä lisääntyi edellisestä lukuvuodesta, kun sen sijaan yläkoulujen ja jatkokoulujen oppilasmäärä jonkin verran, väheni. Joskin vuoden 9 alassa tapahtui huom attavia aluesiirtoja kaupunkien hyväksi, lisäänty i m aalaiskuntien alakoulujen oppilasmäärä lukuvuonna 9 uusien alakoulujen perustamisen ja supistettujen koulujen lisääntym isen johdosta. Yläkoulujen oppilasm äärää m ainitut alu ejärjestelyt sen sijaan ovat vähentäneet. Tätä vähentymistä ei nusien yläkonlujen vähäinen lukum äärä ole pystynyt ehkäisemään. Y k sity isiä alakouluja oli kauppaloissa ja y lä kouluja 6, niistä supistettu. K oulujen luku ei muuttunut edellisestä lukuvuodesta. Oppilaita oli näissä kouluissa, jatko-opetus mukaan luettuna, yhteensä 768, vuotta aikaisemmin 77. V arsinaisissa maalaiskunnissa yksityisiä alakouluja oli 9 ja yläkouluja 6, viim eksim ainituista supistettua koulua. Alakouluja oli ja yläkouluja enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Oppilaita oli kaikkiaan 98, edellisenä lukuvuotena Maalaiskuntien kansakoululaitoksen talous. Seuraavassa esitetyt tiedot m aalaiskuntien kansakoululaitoksen taloudesta perustuvat T ilastollisen päätoimiston julkaisem aan m aalaiskuntien finanssitilastoon. V uotta 9 koskevat tiedot, jotka ovat ennakkotietoja, on otettu tähän ju l kaisuun ainoastaan lääneittäin, kauppalat ja v a r sinaiset m aalaiskunnat erikseen mainittuina. Toisaalta tässä esitetyt tiedot ovat yksityiskohtaisemmat kuin finanssitilastossa julkaistavat. Maaseudun ku n n allisten kansakoulujen varsin aiset menot sekä menot näiden koulujen uudisrakennuksiin vuonna.9 sekä kolmena edellisenä vuotena käyvät ilm i sivuilla 5 5 olevasta taulukosta. lärokurs voro ocli de med 8 veckors lärokurs 7 flere, de ambulatoriska däremot fä rre än läsåret 9. I köpingarna voro 57 av de kommunala luigre skolorna egentliga skolor och 6 reducerade. De fö rra voro lika många, de senare mera till antalet än ett år tidigare. A v de kommunala högre skolorna i landskommunerna vioro > 95 egentliga och reducerade. De fö rra voro mindre, men de senare 5 fle re till antalet än läsåret 9. Reducerade voro läsåret 9 > 9.r> % av 'de kommunala högre skolorna i köpingarna och i landskommunerna.0 %. Såsom av ovanstående sammanställning fram går, ökades läsåret 9 i köpingarna elevantalet sedan föregående läsår i de kommunala såväl lägre och högre som fortsättningsskolorna. I landskommunerna ökades endast elevantalet i de lägre skolorna sedan föregående läsår, medan däremot elevantalet i de högre skolorna och i fortsättningsskolorna något minskades. Om också i b örjan av år 9 betydande om rådesregleringar företogos till städernas förm ån, ökades likväl läsåret 9 antalet elever i de lägre skolorna i landskommunerna på grund av att nya lägre skolor grundades och a tt antalet reducerade skolor ökades. A ntalet elever i de högre skolorna minskades däremot genom ovannämnda områdesregleringar. Denna minskning kunde icke motverkas av de få nya högre skolorna. köpingarna funnos p riv a ta lägre skolor och 6 högre, av vilka var reducerad. A ntalet skolor förändrades icke sedan föregående läsår. E levantalet var i dessa skolor, om fortsättningsundervisningen medräknas, sammanlagt 768 mot 77 året förut. I de egentliga landskommunerna fu n nos 9 iprivata lägre skolor och 6 högre skolor, av vilka sistnämnda voro reducerade. De lägre skolorna voro och de högre flere äti året förut. A ntalet elever var inalles 98 mot 08 föregående läsår. 9. Folkskolväsendets i landskommunerna ekonomi. De i det följan d e meddelade uppgifterna om folkskolväsendets i landskommunerna ekonomi grunda sig på den av Statistiska centralbyrån offen tliggjord a statistiken över landskommunernas finanser. Uppgifterna fö r år 9, villka äro förhandsuppgifter, ha i denna statistik intagits endast länsvis, köpingar oeh egentliga landskommuner fö r sig. Å andra sidan äro de här meddelade uppgifterna noggrannare än de som offentliggöras i finansstatistiken. De egentliga utgifterna fö r de kom m unala fo lk skolorna på landsbygden samt utgifterna för n y byggnader av sådana skolor under år 9 samt de tre föregående åren fram gå av tabellen å sid. 5 5.

51 i 5 ö Économie des écoles prim aires des communes rurales. L ä ä n i -. ä n D épartement* K u n t i e n l u k u A n t a l k o m m u n e r I Nombres des com m unes O p e t t a j i e n v a l t i o n p a l k a t j a r a j a s e u t u - p a l k k i o t L ä r a r n a s s t a t s l ö n e r o c h t i l i ä g g s a r v o d e n i g r ä n s t r a k t e r n a Appointements des maures payés par l État etc.. R a k e n n u s t e n h o i t o B y g g n a d e r n a s u n d e r h å l l Entretien des bâtiments K o u l u k a l u s t o S k o l i n v e n t a r i e r M obilier M e n o t, j o i s t a v a l t i o k o r v a a -. ') U t g i f t e r, v a r a v / e r l ä g g a s a v s t a t e n ) Dépenses, dont l'p.tat e.ouvre / O p e t u s v ä l i n e e t U n d e r v i s n i n g s m a t e r i e l Matcriel d en seign eme)i! ( ) p p i la i d e n o p p i k i r j a t E l e v e r n a s l ä r o b ö c k e r Livres d étude des élèves O p p i l a i d e n m u u t k o u l u t a r v i k k e e t E l e v e r n a s ö v r i g a s k o l t i l l b e h ö r Autres fournitures des élèves O p p i l a i d e n h u o l t o E l e v e r n a s o m v å r d n a d Soins des élèves T e r v e y d e n h o i t o H ä i s o v å r d H ygiène S a a t t o j a m a j o i t u s E r a m b e f o r d r i n g o c h i n k v a r t e r i n g Transport et logement B a v i n t o j a v a a t e t u s b e s p i s n i n g o c h b e k l ä d n a d Nourriture et habillem ent Y h t e e n s ä S u m m a Total! M e n o t, j o t k a k u n t a y k s i n s u o r i t t a a U t g i f t e r, s o m b e s t r i d a s e n b a r t a v k o m m u n e n Dépenses supportées uniquement par les communes O p e t t a j i e n k u n n a n p a l k a t L ä r a r n a s l ö n e r a v k o m m u n e n A ppointem ents des m aîtres Danes var la commune [ K a h a p a l k a t j a I u o n t o i s -. j e d u t P e n n i n g l ö n e r o c h ; n a t u r a f ö r m å n e r Cages en argent et en nature L u o n t o i s e t u j e n k o r - v a r i k s e t i V e d e r l a g f ö r n a t u r a - j f ö r m å n e r ; Compensation pour \ gages en nature K o u l u h u o n e i s t o j e n S k o l l o k a l e r n a s Locaux d'écoles L ä m p ö j a v a l o V ä r m e o c h l y s o Chauffage et éclairage [ S i i v o u s j S t ä d n i n g N ettoyage V u o k r a t t u j e n k o u l u h u o n e i s t o j e n v u o k r a t, k u n n o s s a p i t o y. m, h ö r u p p h y r d a s k o l l o k a l e r e r l a. g d a j h y r o r. k o s t n a d e r f ö r u n d e r h å l l m. i n. I L oyers, entretien ct<\ s e k a l a i s i a k o u i u m e n o j a D i v e r s e s k o t u t g i f t e r K o r v a u k s e t m u i l l e k u n n i l l e j a o s a m a k s u t y h t e i s i i n k a n s a k o u l u i h i n E r s ä t t n i n g a r a t a n d r a k o m m u n e r s a m t a n d e l i g e m e n s a m m a f o l k s k o l o r /ndem nisations à d'autres i ommunes etc. Y h t e e n s ä S u m m a Total M e n o t, k a i k k i a a n U t g i f t e r i n a l l e s Total des d épen ses S i i t ä k u n t i e n s u o r i t t a m i e n l u o n t o i s e t u j e n r a h a - a r v o D ä r a v p e n n i n g v ä r d e t a v n a t u r a f ö r m å n e r, e r t a g d a a v k o m m u n e r n a Valeur des redevances en nature M e n o t k o u l u j e n u u d i s r a k e n n u k s i i n U t g i f t e r f ö r u p p f ö r a n d e t a v s k o l b y g g n a d e r Frais de construction des maisons d 'cioles m a r k k a a m a r k 000 m arcs 000 m a r k k a a m a r k marcx Vuonna Å r 9 U u d en m a a n h N y la n d s I s fi a 699.s A Kauppalat Köpingar ; Maalaiskunnat Landskomm o ! ) ! ! ,.... Tnrun-Porin. Abo-Bjöméborgs I. 96 J) Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskomm A h ven a n m a a A land Maalaiskunnat Landskomm H ä m een.... T m vastehnu a Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskomm.. ( i s 550., « ; s! o » , » \ ii p u r in l. - Yiborgs A a s Kauppalat Köpingar d » J Maalaiskunnat Landskomm.. ( o M M e l i n. S:t M ich e ls s a i a Kauppala - Köping Maalaiskunnat Landskomm o ; ;! ) ' ; Kuopion. Kuopio /IS a a Kauppalat Köpingar d s Maalaiskunnat Landskomm r.....! ( Vaasan l. Lu,s / / o a 97. s Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskomm Oulun J. Uledborys l « i a Kauppala Köping ! Maalaiskunnat Landskomm Kaikkiaan Inalles Total ; 5.» 69.! « B « ) i '! ) j Kauppalat Köpingar Bourgs L 0 o Maalaiskunnat Landskommuner Communes rurales o Vuonna Ar ,570.o 57.À i a Kauppalat Köpingar » » Maalaiskunnat Landskomm » Vuonna Ar a Kauppalat - Köpingar... ) ' » Maalaiskunnat Landskomm » o 66 K ü. i i * o Vuonna Ar 90 Kauppalat Köpingar... Maalaiskunnat Landskomm ) *) Kts. tekstiesitystii sivulla 5. Se textredogörelsen på sida 5 *) Ikaalisten kauppalaa lukuunottamatta, jolla on yhteinen talous saman nimisen maalaiskunnan kanssa. Exklusive ikalis köping, som har gemensam ekonomi med landskommunen med samma namn j

52 5 V a rsin a ise t m enot olivat vuonna 9 k aik k iaan.6 m ilj. mk, siitä kauppaloissa 0.7 rnilij. mk ja varsinaisissa m aalaiskunnissa 0.) m ilj. mk. L isä ys oli edellisestä vuodesta koko m aaseutuun nähden.9 iniilj. mk eli 0.9 f/r. K a u p paloissa lisä y s oli tällö in imk eli. % ja varsin aisissa m aalaiskunnissa.8.nuilj.ank e li 0.9 %, K u te n sivu illa 5 5 olevasta taulukosta k ä y ilm i, o vat kansakoulum enot, koko m aaseutu huomioon otettuna, ja tk u v a s ti väh en tyn eet vuodesta 90 vuoteen 9. V ähennys oli m ainittuna aik an a, siis kahdessa vuodessa, 66.0 m ilj. m k e li 7.5 %. Täm ä huom attava vähentym inen oli lähinnä ta loudellisen p u la -a ja n aih eu ttam a. Y uoden 9 kansakoulum enoista ku vastuu edelleen p u la-ajan vaikutus. K aup paloissa kansakoulujen va rsin a i set m enot o vat viim e vu osina tosin ja tk u v a s ti lisään tyn eet, m utta täm ä lisään tym in en on uusien k au p p alain aih eu ttam a, m ikä seikka ta a s puolestaan on vaiku ttan u t väh en tävästi varsin aisten m aalaisk untien kansakoulum enoihin sam oinkuin kaupunkien hyväksi tapahtuneet alu ejärjestelytk in. V a rsin a isista kansakoulum enoista oli vuonna 9 o p e tta jie n va ltio n p a lk k o ja (ja rajaseutu - p alk k io ita) 76.7 m ilj. mk, m enoja, jo is ta valtio konvaa /:l, 56.9 m ilj. m k sekä kuntien yksin suorite tta v ia m en oja 8 0.o m ilj. mk. K auppalo issa näm ä m enoryhm ät o livat vastaavasti.9 m ilj. mk,.0 m ilj. m k ja.8 m ilj. m k sekä varsin aisissa m aalaiskunnissa 7.8 m ilj. mk, 5.9 m ilj. m k ja 76. m ilj. mk. O pettajien valtio n p alkat su o ritettiin vuonna 9, kuten edellisenäkin vuotena, p u la -ajan vähennyksin, jo ten ne olivat koko m aaseutuun nähden 5.8 m ilj. m k éli 8. % pienem m ät kuin vuonna 9. Palkkausm enojen vähentym iseen v a ik u tta a o salta an m yös jatko-op etuksen k eskeytys vu osina 9 ja 9. M enoryhm ään,,menot, jo ista valtio ko rvaa nähden m ainittakoon, e ttä joulukuun p :n ä 9. ann etulla la illa, jo k a tu li voim aan tam m ikuun p :n ä 9, teh tiin e rä itä m uutoksia v a ltio a v u n perusteisiin. K u n tien saam a valtio ap u omien kansakouluraken- nustensa kunnossapitoon m äärättiin jo n kin v e r ra n erilaiseksi to isaalta varsin aisten kouluhuoneistojen kohdalta ja to isaalta op ettajien k ä y tössä olevien raken nusten osan kohdalta. M uihin edelläm ainittu un p ääryh m ään k u u lu viin m enoihin kauppalat tu liva t saam aan kertakaikkisen vu otu i sen avustuksen oppilasta kohden, jon ka avustuksen suuruuden valtioneuvosto vah vistaa kolm ivuotiskaudeksi väh in tään 50 ja enintään 70 m arkaksi. K olm ivuotiskaudeksi 9 täm ä avu s tus m äärättiin 60 m arkaksi oppilasta kohden vuodessa. V arsin a isiin m aalaiskuntiin# nähden v a l tion Va-korvaus jä i edelleen voim aan kysym yksessä olevassa m enojen pääryh m ässä, rakennusten huoltom enoja lukuunottam atta. De e g e n tlig a u tg if t e r n a voro å r 9 sam m anla g t.6 m ilj. m k, i Iköpinigarna -0.7 m ilj. och i de egentliga landskom m unerna 0.9 m ilj. mk. P å hela lan dsb ygden ökades de med.9 m ilj. mk (dler 0.9 % sedan fö reg ående å r. I köpin garn a v a r denna ökning -500 m k eller. 9c och i de egentliga landskom m unerna.8 m ilj. m k eller 0.9 9c. Såsom av tab ellen å sid. 5 5 fra m g å r, ha fo lk sk o lu tg iftern a, om m an beaktar hela landsbygden, fo rtg åen d e m inskats fr å n å r 9 0 till å r 9. M inskningen under näm nda tid, således p å tv å år, v a r 66.0 m ilj. m k eller 7.5 9c. Denna kän n b ara m inskning fö ro rsak ad es n ärm ast av den ekonom iska krisen. F o lk sk o lu tg ifte rn a fö r å r 9 återsp eg la ännu krisens verk n in g ar. De egentliga u tg ifte rn a fö r folkskolorna i köpingarna ha visserlig en under de senaste åren fo rtg åen d e ökats, men denna ökning har fö ro rsak ats av de nya köpingarna, vilket i sin tu r åter åstadkom m it en m inskn ing av u tg ifte rn a fö r folk sk olorn a i de egentliga landskom m unerna, liksom även om rådesreglerin- g arna till städernas förm ån. A v de egentliga fo lk sk o lu tg ifte rn a u tg jo rd es å r m ilj. ink av lå ra rn a s statslö n er (och g rän stra ktsarvo d en ), 56.9 m ilj. mk av sådana u t g ifte r, a v v ilk a staten ersä tter /, sam t 8 0.o m ilj. mk av u tg ifte r, som komm unerna ensamma bestrid a. I köp ingarn a stego dessa u tg iftsg ru p p er till resp..9 m ilj.,.0 m ilj. och.8 m ilj. m k sam t i de egentliga landskom m unerna till 7.8 m ilj., 5.9 m ilj. och 76. m ilj. m k. L ä ra rn a s.statslöner voro år.9, liksom också föregående år, m inskade på grund av k ristid en, v a r fö r de p å hela lan dsb ygden voro 5.8 m ilj. m k eller 8. % m indre än å r 9. M inskningen av lö n eu tg iftern a å sta d koms d*els även av a tt fortsättningsunideirvisnm gen å ren 9 och 9 avb röts. B e trä ffa n d e u tg iftsgruppen,,u tg ifte r, av vilka ~/s erläggas av stat e n m å näm nas, a tt p rin cip ern a fö r erhällande a v statsb id rag i någon m ån ändrades m edelst en la g av den december 9, vilken träd d e i k ra ft den ja n u a ri 9. Det statsbidrag komm unerna få fö r underhåll av sina folkskolbyg g nad er fa s ts tä lld es något olika å ena sidan fö r egentliga lokaler och å and ra sidan f ö r den del av b yggnader, som användas av lä ra rn a. F ö r övriga u tg ifte r inom näm nda huvudgrupp skola köping a rn a f å ett å rlig t understöd i e tt fö r a llt per elev. U nderstödets storlek fa s ts tä lle s a v sta tsrå d et f ö r tre å r i gånigen till m inst 50 och högst 70 m ark. F ö r treårsp erioden 9 9 bestäm des d etta b id rag till 60 m ark i å re t p er elev. F ö r de egentliga landskom m unerna g äller ännu bestäm m elsen om ersättn in g a v / a v u tg ifte rn a inom ifråg avaran d e huvudgrupp, med undantag av u t g iftern a fö r underhåll av byggnader.

53 5 5 (lvoikonaismenoissa ja kolmessa pääryhmässä vuosina J9 ja! 9 tapahtuneet muutokset k äyvät ilm i seuraavasta asetelmasta. De förändringar, som under åren 9 och 9 ägt rum i totalutgifterna och i de tre huvudgrupperna, fram gå av följande sammanställning. M uutos v. 9 edell. vuodesta Förändring å r 9 från M uutos v. 9 edell. vuodesta Förändring å r 9 från föregående å r föregående år m k?< > OOO m k. o Menot kaikkiaan Utgifter inalles ( K aup palat K öpinqar M aalaisk un n at Landskonuinuier o Opettajien valtionpalkat Lärarnas statslöner ( K a u p p alat - K öpingar ! M aalaiskunnat Landskom m uner... Iti Menot, joista valtio korvaa / Utgifter, varav /s erläggas av staton K a u p p ala t K öpingar M aalaiskunnat Landskom m uner , +8.5 Menot, jotka kunta yksin suorittaa Utgifter, som bestridas enbart av kommunen K auppalat K öpingar M aalaiskunnat Landskom m uner Kauppaloissa kansakoulumenot lisääntyivät vuonna 9. kaikissa kolmessa pääry,irmassa, lisäyksen tullessa etupäässä ryhmän menot, joista valtio korvaa "/ osalle. Viim eksim ainittu ryhm ä lisään tyi myös varsinaisissa maalaiskunnissa, lisäyksen ollessa suhteellisesti suuremman kuin kauppaloissa, kun sen sijaan opettajien valtionpal.kat ja kuntien yksin suoritettavat menot jonkin verran vähenivät. M enoista, jo is ta raitio korvaa ~/, oli vuonna 9, koko maaseutu huomioon otettuna, koulurakennusten huoltomenoja.r> m ilj. mk, koulukalustomenoja.(i m ilj. mk, opetusvälinemenoja.8 m ilj. mk, oppilaiden oppikirjam enoja 5.7 m ilj. mk, oppilaiden m uita koulutarvikemenoja 5. m ilj. mk sekä oppilaiden huoltomenoja (terveydenhoito, saatto ja m ajoitus sekä ravinto ja vaatetus) 6. 'inilj. mk. Käissä menoissa vuosina 9 ja 9 tapahtuneet muutokset, kauppalat ja varsinaiset maalaiskunnat myös erikseen m ainittuina, käyvät selville seuraavasta asetelmasta. I köpingarna ökades år 9 alla tre huvudgrupper av folkskolutgifter, varvid likväl den största ökningen skedde inom gruppen utgifter, av vilka / erläggas av staten. (Sistnämnda grupp ökades även i de egentliga landskommunerna, där ökningen var proportionsvis större ån i köpingarna, medan däremot lärarnas statslöner oeh de enbart av kommunen erlagda utgifterna något minskades. Ä v de u tg ifte r, av v ilk a s/a e rlä g g a s av s ta te n, utgjordes år 9 på hela landsbygden.5 m ilj. mk av underhållskostnader fö r skolbyggnader,.«m ilj. mk användes fö r skolinventarier,,.8 m ilj. fö r undervisningsmateriel, 5.7 m ilj. fö r elevernas läroböcker, 5. m ilj. fö r elevernas övriga skoltillbehör samt 6. m ilj. fö r elevernas omvårdnad (hälsovård, fram befordring och inkvartering samt bespisning och beklädnad). De förändringar som ären 9 och 9 in trä f fade i dessa u tgifter fram gå ur följande sammanställning, vari köpingarna och landskommunerna beaktats särskilt fö r sig. M uutos v. 9 edell. vuodesta M uutos v. 9 edell. vuodesta F örändring å r 9 från Förändring å r 9 från föregående år föregående å r 000 m k % 000 m k % Rakennusten hoito Byggnadernas underhåll K au p p ala t K öpingar , ^.7 M aalaiskunnat Landskom m uner Koulukalusto Skolinventarier K a u p p ala t K öpingar M aalaiskunnat Landskom m uner Opetusvälineet Undervisningsmateriel K a u p p ala t K öpingar M aalaiskunnat Landskom m uner Oppilaiden oppikirjat Elevernas läroböcker K au p p ala t K öpingar M aalaiskunnat Landskom m uner Oppilaiden muut koulutarvikkeet Elevernas övriga skoltillbehör K a u p p ala t K öpingar M aalaiskunnat Landskom m uner i [.6 Oppilaiden huolto Elevernas omvårdnad K a u p p alat K öpingar... -I-J79.5 -i !. M aalaiskunnat Landskom m uner... ~.7 0, !.8

54 56 Vuonna 9 valtion A ilia k o rvattavista menoista, jo tk a kah tena edellisenä vuotena olivat koko m aaseutuun nähden kau ttaaltaan väh en tyneet, ainoastaan opetusvälinem enot edelleen vähen ivät, vähennyksen ollessa kuitenkin ve rra tta in väh äistä. M uut kysym yksessä olevaan pääryhm ään ku ulu vat menot sen sija a n lisä ä n ty iv ä t vuodesta 9. Sekä absoluuttisesti e ttä suhteellisesti (mi minän lisä ä n ty iv ä t koulurakennusten huolto- menot, nim ittäin.a m ilj. mk eli 0. %. K a lustom enoissa lisäys oli.9 % ja oppilaiden kou- lutarvikem enoissa.o c/c, 'kun taas oppilaiden oppikirjam enot lisä än ty ivä t ainoastaan.9 %. O ppik ir jo ja ja m uita k ou lu tarvik k eita ei 'vuonna J9, kuten edellisenäkään, an n ettu ilm aiseksi kaik ille kansakoulujen oppilaille, vaan ainoastaan väh ä varaisille koulujen johtokuntien harkinnan m u kaan. Jatko-opetuksessa ta rv itta v a t oppi- ja lukuk irja t ann ettiin kuitenkin ainoastaan k ä y te ttä väksi. O ppilaiden lm oltom enot o vat m uuttuneet v e rra tta in väh än viim e vuosina. Vuodesta 9 näm ä menot lisään tyivä t koko maaseutuun nähden 0.9 m ilj. mk eli.7 %. K e olivat vuonna.9 ainoastaan O.s m ilj. mk eli.o % pienem m ät kuin vuonna 9 0, kun sen sija a n koko valtio n A : a korvattavien m enojen ryhm ä on viim eksim ainitusta vuodesta väh en tynyt 0.8 m ilj. mik eli 5. %. K u ten edellä olevasta asetelm asta käy ilm i, vähen ivät kysym yksessä olevaan p ääryh m ään kuuluvista nauloista kauppaloissa koulukalustom e- not suhteellisen p aljon ja jo ssakin m äärin m yös opetusvälinem enot, kun taas m uut menot lisään ty iv ä t -vuoteen 9 -verrattuna. V arsinaisissa m aalaiskunnissa valtion " A ilia k o rvattavista m e noista lisään tyivä t vuonna 9 edellisestä vuodesta kaikk i m uut paitsi opetusvälinemeilot-, jo tk a käytännöllisesti katsoen jä iv ä t entiselleen. O ppilaiden huoltom enoista m ainittakoon, e ttä ne olivat vuonna 9 kauppaloissa lähes l.o m ilj. mk ja varsin aisissa m aalaiskunnissa.5. m ilj. mk. E dellisissä näm ä m enot o livat kansakoulujen kokonaism enoista 9. % ja jälkim m äisissä 8. %, v astaavien suhdelukujen oltua vuonna ja 8. 9c. Oulun läänin varsinaisissa m aalaiskunnissa täm ä suhdeluku oli vuonna %, vuotta aikaisem m in 5.9 %. E sitetyt p rosen ttiluvut ovat todellisuudessa jon kin verran liian pienet, sillä erä ä t oppilasasuntoloiden m enot, 'kuten esim. lämpö- ja valom enot, sisältyvät kuntien y k sin su o ritettaviin menoihin. K ouluhallituksen t ilitoim istosta saatu jen tieto jen m ukaan k u nnallisia oppilasasuntoloita oli vuonna 9 kaikkiaan 6, niistä 6 Oulun läänissä. E d ellisen ä vuotena n ä itä asu n toloita oli 6 ja n iistä 6 ] äskenm ainitussa läänissä. X e oppilasasuntoloiden menot, joihin A v de u tg ifte r, som till "A ersä tta s av staten, vilk a under de tv å föreg åen d e åren i avseende å hela landsbygden genomgående m inskats, m inskades endast u tg ifte rn a fö r undervisnin gsm ateriel ytterligare, lik väl re la tiv t obetyd lig t De övriga till ifrå g a v a ra n d e huvudgrupp hörande u tg ifte rn a ökades därem ot sedan a r 9. S å v ä l absolut som re la tiv t mest ökades u tg ifte rn a fö r u n derhållet av skolbyggnaderna, näm ligen med.:; m ilj. mk (dier 0. %. U tg iftern a fö r in ventarier ökades med.9 9c oeli fö r elevernas skoltillbehör med.9 %? m edan å te r u tg ifte rn a fö r elevernas läroböcker ökades med endast.9 %. Läroböcker och andra skoltillbehör gåvos icke år 9, såsom icke h eller året fö ru t, g ra tis åt alla fo lksk olelever, u tan endast åt de m indre bem edlade enligt.skoldirektionernas p rövn in g. De vid fortsä ttn in g su n d ervisn in g en behövliga läro- och läseböckerna gå,vos lik v ä l endast til- låns. U tg ifte rn a fö r elevernas om vård nad ha fö rä n d ra ts relativt litet linder de senaste åren. Sedan år 9 ökades de på hela lan dsb ygd en med 0.9 milj. mk eller.7 %. De voro år 9 endast 6.8 m ilj. mk eller.o % -mindre än å r 90,.medan åter hela den utg iftsgru p p, som till 'A ersättes av sta ten, sedan sistnäm nda å r m inskats med 0.8 m ilj. mk eller 5. % Såsom av ovanstående sam m an ställn ing fra m g å r, m inskades i köpingarn a av de till ifråg avaran d e huvudgrupp hörande u tg iftern a kostnaderna fö r skol invent arior re la tiv t mycket och i någon mån även de fö r undervisningsm ateriel, medan de övriga u tg ifte rn a ökades i förh ållande till är 9. de egentliga landskom m unerna ökades år 9. av u tg ifte rn a inom denna huvudgrupp alla andra utom de fö r undervisningsm ateriel, vilka förb levo p raktisk t taget oförändra de. B e trä ffa n d e u tg ifte rn a fö r elevernas om vårdnad m å näm nas, a tt de år 9 i köp ingarn a belöpte sig till n ärm are l.o m ilj. m k och i de egentliga landskom m unerna till 5. m ilj. mk. I de fö rr a u tg jo rd e dessa u tg ifte r 9. % av to ta l u tg ifte rn a fö r folksk olorn a och i de senare 8. %, medan m otsvarande relation stal år 9 voro 9.0 och 8. %. I de egentliga landskom m unerna i U leåborgs län va r detta relatio n stal år %, ett år tid ig are 5.9 %. N ämnda procentta l äro i sjä lv a v erk et något fö r små, ty en del utig ifter f ö r elevhem, s. s. t. ex. u tg ifte rn a fö r värm e och lyse, in gå i de u tg ifte r, som kommunen ensam erläg g er. E n lig t u p p g ifte r, som e rh ållits av sk olstyrelsens räkenskap sbyrå., fan n s det å r 9 inalles 6 kom m unala elevhem, av dem 6 i Uleåborgs län. Föregående å r va r an talet sådana hem 6, av dem 6 i nyssnäm nda län. De

55 57 valtio ottaa osaa, olivat vuonna 9. m ilj. mk ja edellisenä vuotena. m ilj. mk. Menoista, jotka kunta yksin suorittaa, oli vuonna 9 koko maaseutuun nähden opettajien kunnanpalkkoja (rahapalkkaa, luontoisetuja ja puuttuvien luontoisetujen korvauksia) 7. o n iilj. mk, lämpö-, valo- ja siivousmenoja 7.i niilj. mk, menoja vuokratuista kouluhuoneistoista. milj. mk, sekalaisia koulunienoja 9. m ilj. mk sekä korvauksia muille kunnille ja osamaksuja kuntien yhteisiin kansakouluhan.8 m ilj. mk. Tässä menojen pääryhmässä vuosina 9 ja 9 tapahtuneet muutokset käyvät ilm i seuradvasta asetelmasta, jossa kauppalat ja varsinaiset maalaiskunnat on erikseen huomioon otettu. u tg ifte r fö r elevhem, vilk a dels ersä tta s av staten, voro är 9. m ilj. mk oeh föregående år. m ilj. mk. J r de utgifter,.sow kommunen ensam bestrider, u tg jo rd e fö r hela landsbygdens vidkom m ande lärarn as kommunala löner (penninglön, n a tu ra fö r måner oeh vederlag fö r uteblivna n a tu rafö rm å ner) å r m ilj. mk, u tg ifte rn a fö r värm e, ly.se oeh städning 7. m ilj., fö r upphyrda skollokaler. m ilj. och fö r diverse 9. m ilj. mk sam t ersättnin garna åt andra kommuner och andelarna i gemensamma, folksk olor.8 m ilj. mk. F ö rän d rin garn a åren 9 oeh 9 inom denna huvudgrupp av u tg ifte r fra m g å av nedanstående sam m anställning, där köpin g arn a oeh de egentliga landskom m unerna beaktats särskilt fö r sig. M uutos v. 9 edell. vuodesta Förändring år 9 från föregående år 000 rak o M uutos v. 9 edell. vuodesta Förändring å r 9 från föregående å r 000 m k 0 O pettajien kunnanpalkat L ärarnas löner av kom m unerna K au ppalat K öpingar M aalaiskun nat Landskom m uner Kouluhuoneistojen lämpö, valo ja siivous Värme, lvse och städning av skollokaler K au p p alat K öpingar... -' M aalaiskun n at Landskom m uner (i -. Menot vuokratuista kouluhuoneistoista Utgifter för upphvrda skollokaler K au p p alat - K öpingar... : 6., :: 0. L M aalaiskunnat Landskom m uner »0. -. Sekalaiset koulumenot Diverse skolu tg ifter K auppalat K öpingar o.5 M aalaiskun nat Landskom m uner... I (5 0.7 o Korvaukset muille kunnille ja osamaksut yhteisiin kansakouluhan...ersättningar åt andra kommuner sam t andel i gemensamma folkskolor K auppalat K öpingar... : o M aalaiskun nat Landskom m uner... i 6, K oko m aaseutuun nähden asetelm assa m ain itu t m enot väh en ivät siis k a u tta a lta a n vuonna 9 edellisestä vuodesta. Suhteellisesti enimmän v ä h enivät korvaukset m uille kunnille ja osam aksut yhteisiin kansakouluihin. Läm pö-, valo- ja sii - vousm enoissa sekä v u o k ra ttu je n kouluhuoneistojen aih eu ttam issa m enoissa, jo tk a edellisenä vuotena o livat m elkoisesti väh en tyneet, tap ah tu i vuonna 9 ain oastaan v e rra tta in p ien tä väh en nystä. K au p p alo issa o p etta jien ku nnan palkat, m enot vu ok ratu ista kouluhuoneistoista ja sekalaiset koulum enot lisä än ty ivä t vuodesta.9, kun sen sija a n m uut kuntien yksin su o ritettavat menot v ä henivät, kuten tapahtui varsinaisissa m aalaiskunnissa koko kuntien yksin su o ritettavaan menoryhm ään nähden. O p ettajien k u nnan palkasta, jo k a vuonna 9 koko m aaseutuun nähden oli 7.t; m ilj. mk, kuten jo m ainittiin, oli luontoisetuja, rah a-arvoltaan I frå g a öin hela landsbygden m inskades således de i tab ellen upptagna u tg ifte rn a genom gående år 9 i fö rh å lla n d e till å ret fö ru t. R ela tivt mest m inskades ersättnin garna åt andra kommuner oeh an d elarn a i gem ensam m a folk sk olor. U t g ifte rn a fö r värm e, lyse oeh städ n in g sam t f ö r upphyrda skollokaler, vilka föregående å r avsev ä rt m inskats, m inskades a r 9. endast re la tiv t obetydligt. I köpingarna ökades lärarn as kommunala löner, u tg ifte rn a fö r upphyrda skollokaler och de diverse sk olutg ifterna sedan år 9, medan därem ot de övriga enbart av kommunen bestrid d a u tg ifte rn a m inskades, liksom fa lle t va r även i de egentliga landskom m unerna b e trä ffa n d e sam tliga av kommunen ensam bestridda kostnader. A.v lä ra rn a s kom m unala löner, vilka ä r 9 i frå g a om hela landsbygden såsom redan näm nts utgjorde 7. <» m ilj. mk. steg penningvärdet av K an san o p etu stilasto F o Iksko st a tint ik 9. 8

56 m ilj. mk, puuttuvien, luontoisetujen korvauksia 6. m ilj. m k ja rah a p a lk k a a. m ilj. mk. K au p p alo issa o p e tta jie n ku nnan palkka oli. m ilj. mik, siitä luontoisedut.0 m ilj. mk, p u u ttu vien lu ontoisetu jen korvau kset O.o m ilj. m k ja rahapalkka 0.5 m ilj. mk. V arsinaisissa m aalaiskunnissa vasta a v a t lu vu t o livat 5.5 m ilj. mk, 7. m ilj. m k, 5.5 m ilj. m k j a.8 m ilj. mk. K u n lu ontoisetu jen rah a-arvon ja p u u ttu vien lu ontoisetu jen korvausten yhteisestä m äärästä tu li jä l kim m äisten osalle 7.8 %, oli täm ä suhdeluku erikseen kauppaloissa 7.5 % ja varsinaisissa m aalaiskunnissa 6.8 %. K auppaloissa o p e ttaja t oliv a t siis v e rra tta in suuressa m äärin lu o n to isetu ja v a illa, jo tk a sentähden oli rah assa k o rv a tta va. T oisaalta kuntien, valtionpalkan lisäksi, su o rittam a rah apalkka oli kauppaloissa m elkoista y le i sem pi kuin varsinaisissa m aalaiskunnissa. «M aaseudun k u n n allisten k an sakoulu jen tulot, valtio ap u ja lainanotto kansakoulujen uudisrakennu ksiin sekä kan sakoulu kiin teim istöjen arvo vuonna 9 ja kolm ena edellisenä vuotena k ä y v ä t ilm i seu raavasta taulukosta. n atu ra fö rm å n ern a till 8. m ilj., ved erlag et fö r uteblivna n atu rafö rm ån er till 6. m ilj. och penninglönen till. m ilj. mk. I köp ingarn a v a r lä ra rn a s kom m unala lön. m ilj. mk, v a ra v.0 m ilj. m k u tg jo rd es av n a tu ra fö rm å n er, O.fl m ilj. av ved erlag fö r u teb livn a n a tu ra fö rm å n er och 0.5 m ilj. m k a v penninglön. I de egentliga lan d s kom m unerna voro m otsvarande s iffro r 5.5 m ilj., 7. m ilj., 5.5 m ilj. och.8 m ilj. mk. A v det sam m anlagda beloppet av n aturaförm ån ern as penningvärde och vederlaget fö r uteblivna n a tu ra fö r m åner kom 7.8 % på det senares andel, i köp in g a rn a sä rsk ilt fö r sig 7.5 % och i de egentlig a landskom m unerna 6.8 %. I köpin garn a saknade lä rarn a således i rä tt stor utsträckning natu rafö rm ån er, vilka d ä rfö r m åste ersättas i penn in g ar.  an d ra sidan v a r en u töver statslönen erlag d kom m unal penninglön b etyd lig t van lig a re i köpingarna än i de egentliga landskom m unerna. lie kom m unala folksk olorn as p å lan dsb ygden inkom ster, statsun derstöd och u p p lån in g fö r ny- brggnader fö r fo lk sk o lo rn a sam t värd et av skol- fa s tig h e te rn a å r 9 och de tre föreg åen d e åren fra m g å av fö lja n d e tabell. Lääni Lä n D épartem ents Kconomie des écoles p rim aires des communes rurales. Opettajien valtio npalkat ' Lärarnas statslöner! Appointements des maîtres p ayés i par l É tat Tulot Inkomster Recettes Valtion 8/-korvaukset 9 /-ersättningar av staten *) / de certaines dépenses rem boursées par l'é ta t Muut tulot Övriga inkomster Autres recettes Yhteensä Summa-! T otal Valtioapu koulujen uudisrakennuksiin Statsbidrag för skolornas, nybyggnader Subventions de l État pour la construction des m aisons d écoles Lainanotto koulujen uudisrakennuksia varten Upptagna lån för skolornas nybyggnader Emprunts contractés pour la construction des maisons d'écoles 000 markkaa 000 mark 000 m arcs Koulukiinteimistöjeii arvo. XII Värdet avskolfastigheterna den. X ll Valeur des immeubles au. X l l Vuonna Å r 9. Uudenmaan I. N ylands I a K au p p alat K öpingar Maalaiskunnat Landskomm Turun-Porin l. Äbo-Björneborgs l Kauppalat) Köpingar) Maalaiskunnat Landskomm Ahvenanmaa  land... Maalaiskunnat Landskomm Hämeen l. Tavastehus l s H Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskomm *) Kts. alaviittaa siv. 5. Se not på sid. 5. *) Kts. alaviittaa siv. 5. Se not på sid. 5. ce GO + in

57 5 9 Lääni L ä n D épartements Opettajien valtionpalkat Lärarnas statslöner Appointements des_ maîtres p a yés par l État i j Tulot Inkomster R ecettes Valtion /-korvaukset) /-ersättningar av staten *) / de certaines dépenses rem boursées par l État Muut tulot övriga inkomster Autres recettes Yhteensä Summa Total Valtioapu koulujen uudisrakennuksiin Statsbidrag för skolornas :, nybyggnader Subventions de l Etat pour la construction des m aisons d écoles Lainanotto koulujen uudisrakennuksia varten Upptagna lån för skolornas nybyggnader, Emprunts contractés pour la construction des m atons d écoles 000 markkaa 000 mark 000 m arcs Koulukiinteimistôjen arvo. XU Värdet av skolfastigheterna den. X li Valeur des immeubles au. X II... V iip urin l. Viborgs Kauppalat Köpingar fi Maalaiskunnat Landskomm M ikkelin l. S :t M ichels l » Kauppala K ö p in g Maalaiskunnat Landskomm Kuopion. Kuopio l Kauppalat Köpingar fi Maalaiskunnat Landskomm V aasan l. V asa I Kauppalat Köpingar fi Maalaiskunnat Landskomm fi ) Oulun. Uleäborgs l » K auppala K ö p in g Maalaiskunnat Landskomm Kaikkiaan Inalles Total » fi Kauppalat Köpingar Bourqs fi fi ij i o cl Maalaiskunnat Landskommuner Commîmes r u r a le s fi Vuonna  r s Kauppalat Köpingar fi fi Maalaiskunnat Landskomm fi Vuonna Å r » Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskomm fi Vuonna Å r Kauppalat Köpingar fi Maalaiskunnat Landskomm T u lo ja kansakouluilla oli vuonna 9 kaikkiaan 7.9 m ilj. mk. Siitä oli opettajien valtionpalkkoja (ja ' i-ajaseutupalkkioita) 76.7 m ilj. mk sekä n. s. valtion -/^-korvauksia lisäavustuksilleen 9. m ilj. mk, siis valtioapua yhteensä :6.0 m ilj. mk. Muita tuloja oli yhteensä.o m ilj. mk, siitä opettajien luontoisetuja 8. m ilj. mk, korvauksia muilta kunnilta.9 m ilj. mk, yksityisten lahjoituksia ja lahjoitusten korkoja 0. m ilj. mk sekä sekalaisia tuloja l.r> m ilj. mk. Kauppaloissa kansakoulujen tulot olivat 7. i m ilj. Folkskolorna hade år 9 inkom ster till ett belopp av inalles 7.9 m ilj. mk. D ärav utgjorde lärarnas statslöner (oeh gränstraktsarvoden) 76.7 m ilj. saint av staten erlagda s. k. -/^-ersättningar jam te tillaggsunderstöd 9. m ilj. mk, alltså i statsunderstöd inalles 6.o m ilj. mk. övriga inkomster utgjorde inalles.9 m ilj. mk, därav lärarnas naturaförm åner 8. m ilj., av andra kommuner erhållna ersättningar.9 m ilj., enskilda donationer och räntor å sådana 0. m ilj. samt diverse inkomster l.r> m ilj. mk. Köpingarna

58 60 mk ja varsinaisissa maalaiskunnissa lähes 0.8 milj. mk. Yaltioapu oli ensinmainituissa. lähes 6.0 milj. mk ja viimeksimainituissa 0.o milj. mk. Muita kansakoulutuloja kauppaloilla oli.u milj. mk ja varsinaisilla maalaiskunnilla. *0.7 milj. mk. Kansakoulujen tuloissa vuosina.9,0 ja 90 tapahtuneet muutokset käyvät ilmi. seuraa, vasta asetelmasta. luule under nämnda är i inkomster för folkskolorna 7. milj. mk och de egentliga landskommunerna närmare 0.8 milj. mk. statsunderstöd erhöllo de förstnämnda närmare (*.n milj. mk och di» sistnämnda 0.o milj. mk. De övriga inkomsterna utgjorde i köpingarna. milj. mk och i de egentliga landskommunerna 0.7 milj. mk. De förändringar, som aren 9 och 9 ägt rum i inkomsterna för folkskolorna, framgå av följande sammanställning..muutos v. 98 edell. vuodesta Förändring ä r 9 från föregående àt' M uutos v. 98 edell. vuodesta Förändring å r 9 från föregående år J 000 m k "o 000 m k o Tulot kaikkiaan Inkomster in a lle s K auppalat K öpingar \-7.o + 7. ~T.5 M aalaiskun nat Landskommuner o Valtioapu Statsbidrag o +.0 K auppalat K öpingar M aalaiskun n at Landskom m uner Siitä: D ärav: Opettajien palkat Lärarnas lö n e r o K auppalat K öpingar M aalaiskun nat Landskom m uner /-korvaukset /-ersättningar K auppalat - K öpingar M aalaiskun n at Landskom m uner ; Muut tulot Övriga inkomster K au p p alat - K öpingar ; 5.. M aalaiskun nat Landskom m uner... i K an sakoulu jen tu lot lisä ä n ty iv ä t siis vuonna 9 edellisestä vuodesta koko m aaseutuun nähden. m ilj. mk eli 9.9 %, kun ne taas vu otta a ikaisem m in o livat huom attavasti vähentyneet. K auppaloissa kansakoulujen tulot lisään ty ivä t suhteellisesti enemmän kuin varsinaisissa m aalaiskunnissa, lisäyksen ollessa v a sta a v a sti.r> ja. 0.9 %. V altioavussa tapahtunut lisäys oli koko m aaseutuun nähden. m ilj. mk eli l.o %. K au p p aloissa tap ah tu i lisä y stä sekä o p etta jien palk k ojen e ttä muun valtioavun osalta. V arsinaisissa m aalaiskunnissa n. s. valtio n -/Vkorvaukset lisä ä n ty iv ä t huom attavasti (6. c/ c), o pettajien palkkojen hiukan väh en tyessä. M ainittakoon, e ttä valtio ap u oli vuonna 9 koko m aaseutuun nähden. m ilj. mk eli.8 9c pienempi kuin vuonna 90. K a u p paloissa valtioapu 0 m ainittuna aikana lisään ty n y t, läh in n ä uusien k au p p alain tähden, l.o m ilj. mk eli 0.o %, kun se taas varsinaisissa m aalaiskunnissa on v äh en tyn yt. m ilj. m k eli.0 %. K ansakoulujen n. s. m uut tulot lisään tyivä t vuodosta 9 sekä kau ppaloissa että varsinaisissa m aalaiskunnissa. M enot kunnallisten kansakoulujen u u d isra k e n n u k siin o livat vuonna 9 koko m aaseutuun nähden ain oastaan.o m ilj. mk. K u ten sivu illa 5 5 olevasta taulukosta, käy ilmi, ovat näm ä menot viim e vuosina melkoisesti vähentyneet. Tä- K olkskolornas inkom ster ökades säledes är 9 pä hela landsbygden med. m ilj. mk eller 0.9 %, jncdan de ett år tid ig are avsevärt minskats. I köpingarna ökades folkskolinkom sterna proportionsvis mera än i de egentliga landskom m unerna, ö k ningen va r resp..5 och 0.9 %. S tatsu n d erstödet ökades i hela lan det med. m ilj. mk eller.0 %. I köp ingarn a ökades såväl lä ra rn a s löner som det övriga statsunderstödet. de egentliga landskom munerna ökades statens s. k. V s-ersättningar avsev ä rt ( 6. % ), m edan lä ra rn a s löner något m inskades. D et fö r tjä n a r näm nas, a tt sta tsb id rag et å r.9 fö r hela landsbygden va r. m ilj. mk eller.8 % m indre än å r 90. I köp in garn a har sta tsb id ra g et under näm nda tid, n ärm ast p å grun d av de n ya köpingarn a, ökats med l.o m ilj. m k eller 0.0 %, m edan det i de egentliga landskom m unerna m inskats med. m ilj. m k eller.0 %. F olkskolornas s. k. övriga inkom ster ökades sedan å r 9 så v ä l i köp ingarn a som i de egentliga landskom m unerna. g if te r n o f ö r n y b y g g n a d e r av kom m unala folk sk olor voro å r.9 fö r hela landsbygden endast a; m ilj. mk. Såsom av tabellen ä sid. 5 5 fra m g å r, ha dessa u tg ifte r, såsom en.följd av den ekonomiska krisen, avsevärt m inskats un-

59 6 hän vähentymiseen 0 ollut syvnil taloudellinen pula-aika. Joulukuun. p:nä 9 annetussa laissa kansakoululaitoksen kustannuksista säädettiin, että maalaiskunnat olivat vuosina 9 oikeutetut saamaan vaitioapua ja kuoletuslainaa kansakoulurakennuksiin ainoastaan, mikäli rakennustoimi harkittiin välttämättömäksi ja oppivelvollisuuden toteuttamiseen tarpeelliseksi. Ellei kunnalle tämän lain perusteella voitu edellämainittua avustusta ja lainaa myöntää, ei kuntaa voitu velvoittaa rakennustoimintaan. Kauppaloissa kansakoulujen rakennusmenot olivat vuonna 9 6(5 700 mk ja varsinaisissa maalaiskunnissa. milj. mk. Valtioapu kansakoulujen uudisrakennuksiin oli vuonna 9. milj. mk, siitä kauppaloissa 0.:; milj. mk ja varsinaisissa maalaiskunnissa.8 milj. mk. Lainanotto mainittuun tarkoitukseen oli 7. milj. mk, nimittäin kauppaloissa 0. milj. mk ja varsinaisissa maalaiskunnissa lähes 7.0 milj. mk. Kansakoulujen rakennusmenoissa sekä valtiolta saadussa rakennusavustuksessa ja lainanotossa rakennustoimintaan vuosina 9 ja 9 tapahtuneet muutokset esitetään seuraavassa asetelmassa, jossa koko maaseudun ohella myös kauppalat ja varsinaiset maalaiskunnat on erikseen huomioon otettu. der de senaste ären. I lagon av den. december 9 angående kostnaderna för folkskolväsendet stadgas, att landskommunerna åren 9 voro berättigade att få statsunderstöd och amorteringslån för folkskolbyggnader endast för sä vitt byggnadsverksamheten befanns oundviklig och för läropliktslagens förverkligande nödvändig. Om kommunen icke enligt denna lag kunde beviljas fömiämnda understöd och lån, kunde kommunen icke heller åläggas att bygga. L köpingarna voro utgifterna för folkskolbyggnader år ink och. i de egentliga landskommunerna. milj. mk. Statsunderstödet för folkskolornas nybyggnader var år 9. milj. mk, därav i köpingarna 0.:* milj. mk och i de egentliga landskommunerna.8 milj. mk. Låntagningen för nämnda ändamål var 7. milj. mk, nämligen 0. milj. mk i köpingarna och närmare 7.o milj. mk i de egentliga landskommunerna. Förändringarna i folkskolornas byggnadsutgifter, i av staten erhållna byggnadsunderstöd och i upplåningen för byggnadsverksamheten åren 9 och 9 belysas i följande sammanställning, i vilken utom hela landsbygden beaktats även köpingarna och de egentliga landskommunerna, särskilt för sig. Muutos v. 0 edell. vuodesta Förändriny ar 9 'ran toreyaende ar 0(0 mk. 000 mk Muutos v. l'.) edell. vuodesta Förändriny är 0 ïràn löreynende ar.menot uudisrakennuksiin - l'tgift"r för nybyggnader ö.f; K auppalat K öpiuyar... i » M aalaiskunnat Landskom m uner » (i(>. 5. O.i; Valtioapu uudisrakennuksiin Statsbidrag för nvbvggnader s K auppalat K öpiniiar fi 80.e 05.» --7. M aalaiskun nat Landskom m uner Lainanotto uudisrakennuksiin Lpptagna lan fö r nvbvggnader K au ppalat K öpiuyar L i M aalaiskunnat Landskom m uner :! - 50.» - 90)0.» -.7 Mainittakoon, että vuodesta 90 vuoteen 9 menot kansakoulujen uudisrakennuksiin vähenivät, koko maaseutu huomioon otettuna, 85. milj. mk eli 85. 9c- Valtioapu mainittuun tarkoitukseen väheni samana aikana 7.0 milj. mk eli 87. % ja lainanotto 5.5 milj. mk eli 86..a %. Kansakoululaitoksen kustannushan mukaan jo kaista maalaiskunnan ylä- ja supistettua kansakoulua varten on hankittava oma huoneisto. Alakansakoulua varten on, milloin sitä ei voida sijoittaa yläkansakoulun huoneistoon, oma huoneisto hankittava tai sopiva huoneisto vuokrattava. Kouluhallituksen. suostumuksella kunta saa väliaikai- Det ma nämnas, att från år 90 till år.9 utgifterna för folkskolornas nybyggnader på hela landsbygden minskades med 85. milj. mk eller 85. %. Statsbidraget för nämnda ändamål minskades under samma tid med 7.a milj. mk eller 87. och låntagningen med 5.5 milj. mk eller 86.;; Enligt lagen om kostnaderna för folkskolväsendet bör för varje högre och reducerad folkskola anskaffas en egen lokal. För lägre folkskola bör, dä den icke kan förläggas till högre folkskolas lokal, anskaffas egen lokal eller uppliyras lämplig sådan. Med bifall av skolstyrelsen får en kommun temporärt- förlägga högre eller reducerad folk-

60 6 sesti sijoittaa ylä- ja supistetun kansakoulun ta r koituksenmukaiseen 'vuokrahuoneistoon. K uten jo edellä m ainittiin, vapautuivat kunnat pula-ajan johdosta melkein kokonaan uusien koulutalojen rakentamisen velvollisuudesta. Seuraavassa tehdään selkoa kan sakou lu jen huon eisto ista kansanopetustilastoa varten k erättyjen tietojen perusteella. Huomautettakoon, että taululiitteessa X I supistettujen kansakoulujen alakoulut kuuluvat kaikki yläkansakoulujen huoneistoissa toim iviin (sar. 5). M illoin (alakoulun luokkahuone ja yläkoulun käsityöhuone on sama, on alakoulu niinikään luettu yläkoulun huoneistossa toimivaksi. Missä m äärin k u n n a llisilla ylä- ja supistetuilla kansakouluilla on ollut käytettävissä oma tai vuokrahuoneisto lukuvuosina 98, käy koko maaseutuun nähden ilm i seuraavasta asetelmasta. Lukuvuodesta 9 alkaen nämä tiedot ovat syyslukukaudelta, lokakuun 0 p :ltä, aikaisemmin kevätlukukaudelta, helmikuun p :ltä. skola tili fö r ändamålet lämplig hyreslokal. S å som ovan redan nämnts, befriades kommunerna på grund av kristiden så gott som helt oeh hållet frå n skyldigheten att bygga nya skolhus. I det följande redogöres fö r fo lkskolorn as loka- er på grundvalen av fö r folkundervisningsstatistiken insamlade uppgifter. Det må nämnas, a tt i tabellbilagan X I de lägre skolorna vid reducerade folkskolor sam tliga arbeta i de högre folkskolornas lokaler (kolumn 5). I de fa ll då den lägre skolans klassrum är gemensamt med den högre skolans slöjdrum har den lägre skolan likaså ansetts arbeta i den högre skolans lokal. I vilken utsträckning de kom m unala högre och reducerade folkskolorna under läsåren 98 hade till sitt förfogande egna eller hyreslokaler fram går fö r hela landsbygden av följande sammanställning. Fr. o. m. läsåret 9 gälla dessa uppgifter höstterminen, den 0 oktober, t i digare vårterm inen, den februari. Lukuvuosi Läsår Innée scolaire Écoles p rim aires supérieures com munales. Kouluja Skolor Écoles Omassa talossa ojjet hus J)a n s leur propre maison Osittain omassa, osittain vuokrahuoneistossa Delvis i egen, delvis i liyrd lokal Dans des locaux e n partiepropres, en partie loués Vuokrahuoneistossa I hyrd lokal Dane dee locaux louée :! '.!) 9... o Kokonaan omassa koulutalossa toimivien ylä koulujen luku lisääntyi siis edelleen syyslukukaudella 9 sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Kokonaan vuokrahuoneistossa toim ivia ylä kouluja oli samoin sekä absoluuttisesti että suhteellisesti enemmän kuin vuotta aikaisemmin, kun taas lähinnä edellisinä vuosina tällaisten koulujen luku oli sekä absoluuttisesti että suhteellisesti ja t kuvasti vähentynyt. Sellaiset yläkoulut, jotka toim ivat osittain omassa, osittain vuokrahuoneistossa, ovat viime vuosina jatkuvasti vähentyneet. Varsinaisten yläkoulujen ja supistettujen koulujen kesken on huomattava ero huoneistoihin nähden. Lukuvuonna 9 varsinaisista yläkouluista, jo ita oli 009, toimi omassa talossa 7 (9.0 % ), osittain omassa, osittain vuokrahuoneis- A ntalet högre skolor, som helt och hållet arbetade i eget skolhus, ökades således fo rtfarande under höstterminen 9 såväl absolut som relativt taget. A ntalet högre skolor, som helt och hållet arbetade i hyrd lokal, var likaså såväl absolut som relativt större än ett år tidigare, medan däremot under de närm ast föregående åren antalet dylika skolor såväl absolut som relativt taget fortgående minskats. De högre skolor, som arbeta dels i egen, dels i hyrd lokal ha under de senaste åren fortgående minskats till antalet. M ellan de egentliga högre skolorna och. de reducerade skolorna observeras en avsevärd skillnad beträffan d e lokalerna. Läsåret 9 arbetade av de 009 egentliga högre skolorna 7 (9.0 r/c) i eget hus, 8 (. % ) dels i egen, dels

61 6 tossa 8 (. % ) j a vuokrahuoneistossa (5.:: % ), kuu ta a s 7 su p istetu sta koulusta ain oastaan :llä (67.6 % ) oli kokonaan oma koulutalo, :n (.0 % ) toim iessa osittain omassa, osittain vu okrahuoneistossa ja :n (. % ) kokonaan vu okrahuoneistossa. K a u p p a la in 6 yläkoulu sta lukuvuonna 9 toim i om assa talossa 5 8 (9. % ), o sittain omassa, osittain vuokrahuoneistossa (.6 % ) ja vu okrahuoneistossa ( 6. % ). V u o tta aikaisem m in, jo llo in k o u lu ja oli 6, v a s ta a v a t lu vu t o livat 58 ( 9.0 % ), (.0 % ) ja (.8 % ). V a rsin a isten m aalaisk u n tien 5 6 yläk o u lu sta to im i ta a s omassa talossa 55 '( 8 6. % ), o sittain omassa, o sittain vuokrahuoneistossa 9 (.8 % ) ja vu okrahuoneistossa 6 (.8 % ). Lukuvuonna 9 5 yläk o u lu sta 5 ö :llä ( 8 6. % ) oli oma koulutalo, 0 5 : n (.0 % ) toim iessa o sittain om assa, osittain vuokrahuoneistossa ja 6 :n (.7 % ) kokonaan vuokrahuoneistossa. M ainittakoon tässä y h tey dessä, e ttä kauppaloissa lukuvuonna 9 to i m ineella 6 y k s ity is e llä yläkoulu lla oli k a ik illa oma koulutalo, kun taas varsin aisissa m aalaiskunn issa toim ineesta 6 y k sityisestä yläk o u lu sta :llä (58. % ) oli oma koulutalo, l : l l ä (.8 % ) o sittain oma, o sittain vuokrahuoneisto ja :llä ( 8.9 % ) vuokrahuoneisto. K u n n allisten alakan sakoulu jen (su p istettu jen kan sakou lu jen a la k o u lu ja lu kuunottam atta) huoneistokysym ystä valaisee seuraava asetelm a. i h y rd lokal och (5. % ) i h y rd lokal, m edan åte r av de 7 reducerade skolorna endast 8 90 (67.6 % ) hade h. o. h. eget skolhus, (l.o % ) arb etad e dels i eget hus, dels i h y rd lo k al oeh (. % ) enbart i hyreslokal. A v kö pingarn as 6 högre skolor arbetade lä s å re t 9 58 (9. % ) i eget hus, (.6 % ) dels i egen, dels i hyreslokal och (6. % ) i h y reslokal. Å re t d ä rfö rin n a n, då an ta let skolor v a r 6, voro m otsvarande ta l 58 (9.6 % ), (.6 % ) oeh (.8 % ). A v de 5 6 högre skolorna i de egen tliga landskom m unerna arb etad e å te r i eget hus 55!(86. % ), dels i egen, dels i h yreslokal 9 (.8 % ) och i hyreslokal 6 (.8 % ). L äså re t 9 hade av 5 högre skolor 5 5 (86. % ) eget skolhus, 05 (.0 % ) voro ve rk samma dels i egen, dels i h yreslokal oeh 6 (.7 % ) helt i hyreslokal. I detta sam m anhang m å näm nas, a tt av de i köpin g arn a läsåre t 9 verksam m a 6 p riv a ta högre sk olorna sam tliga hade eget skolhus, m edan åter i de egentlig a landskom m unerna a v de därstäd es verksam m a 6 p riv a ta högre skolorna (58. % ) hade eget skolhus, (.8 % ) hade delvis egen, delvis h yrd lokal och (8.9 % ) hyreslokaler. De kom m unala lä g re fo lk sk o lo rn as (exklusive de läg re skolornas vid reducerade folkskolor) lo k alfrå g a belyses i fö lja n d e sam m anställning. Lukuvuosi Läsår A nnée scolaire Écoles p rim aires élém en taires com munales. Ivoulu j a Skolor Écoles Omassa talossa eget hus D an s leu r propre m aison Yläkansakoulun huoneistossa högre folkskolans lokal D an s des locaux d 'u n e école p rim. su p êr. Yuokrahu o- neistossa I hyrd lokal D an s des locaux loués 0'. O % "o 'i Omassa koulutalossa ja yläkansak oulu n huoneistossa toim ivien alakoulu jen luku on viim e vuosina sekä absoluuttisesti e ttä suhteellisesti ja t kuvasti lisään tyn yt, kun taas kokonaan vuokrahuoneistossa to im iviin alakoulu ih in nähden asia n la ita on päinvastoin. L ukuvuonna 9 omassa talossa toim ivien alakoulujen lukum äärään 88 on lu ettu 5 sel- A n ta le t lä g re skolor, som arb eta i eget hus och i en högre fo lk sk o las lo k al h ar under do senaste åren så v ä l absolut som re la tiv t ta g et fo rtg å e n d e ökats, m edan fö rh å lla n d e t ä r det m o tsatta i frå g a om a n ta let lä g re skolor, som h. o. h. arb eta i hyrd lokal. T ill an ta let lä g re skolor, som lä så re t 9 arbetade i eget hus, 88, har räknats 5 sådana

62 6 Inistä koulua, jo tk a toim ivat osittain omassa, osittain yläkoulu n huoneistossa, sekä 9 sellaista koulua, jo tk a toim ivat osittain omassa, o sittain vuokrahuoneistossa, ollen edellisiä. % ja jälkim m äisiä 0.8 % a la k o u lu jen koko lu vusta. Y läkoulu n huoneistossa toim ivien alakoulu jen lukuun 77 sisä lty y 8 sellaista koulua, jo tk a to im ivat osittain yläkoulu n, o sittain vuokrahuoneistossa, ja n äitä kou lu ja oli. % kaik ista alakouluista. S eu raavassa asetelmassa, esitetään yksityisk o h taiset tiedot ku n n allisten alakan sakoulu jen huoneistoista lukuvuodelta 9 ', erikseen kau p paloista ja varsinaisista, m aalaiskunnista. skolor, vilk a arb etad e dels i egen, dels i en högre skolas lokal, sam t 9 sådana skolor, vilka arb e tade dels i egen, dels i hyreslo k al; de fö rra u t g jord e. %, de senare 0.8 % av de läg re skolornas hela an tal. B lan d de läg re skolor, som arb eta i högre skolors lokaler, till an ta let 77, ingå 8 sådana skolor, vilk a arb etad e dels i en högre skolas, dels i hyreslokal och utg jo rd e dessa skolor.. c/c av sam tliga lä g re skolor. T fö ljan d e sam m anställning meddelas m era d etaljerad e u p p g ifter om de kom m unala läg re folkskolorn as lokaler lä så re t 9, fö r köp ingarn a och de egentliga landskom m unerna särskilt fö r sig. Koulujen laatu K ategorier uv skolor d u 'é y o rie s d 'école - k au p p alat K öpingar Bourgs K iin t e ä t 6 - v iik k o is e t F a s t a m ecl 6 v e c k o r s k u r s Écoles fixes Écoles prim aires élémentaires communales, année scolaire 9e,> e i..kouluja skolor É c o le, Omassa talo ssa J eget hus D a n s le u r p ro p re m aiso n O sittain om assa, o sittain y lä koulun huoneistossa Delvis i egen, delvis i högre skolans lokal D a n s d es lo c a u x en p a r lie p ro p re.,, en p a r tie a p p a rte n a n t à d es écoles p r im. s a p e r. O sittain om assa, o sittain vuokrahuoneistossa D elvis j egen, delvis i hyrd lokal D an s d 's lo c a u x en p a r t ie p ro p re s, en p a r tie lo u é s Yläkoulun huoneistossa högre skolans lokal D a n s le s lo c a u x d 'u n e école p r im, s a p ér. O sittain y lä koulun. osittain vuokrahuoneistossa.delvis i högre skolans, delvis i hyrd lokal Vuokrahuoneistossa I hyrd lokal E n p a r ti" d a n s D a n s d es lo le s lo c a u x des cau x loués éco les p r im, s u p e r., eu p a r tie d u e s d es lo c a u x lo u é. % <>0 <> "0 % à cours de 6 semaines M aalaiskunnat L andskommuner Communes rurales ».0 8 O.s K iin t e ä t 6 - v iik k o is e t F a s t a m o d 6 v e c k o r s k u r s Écoles fixes à coins de 6 semaines :» K iin t e ä t ls - v iik k o is e t F a s t a m ed IS v e c k o r s k u r s Écoles fixrs à cours de 8 semaines I K ie r t ä v ä t A m b u la to - r is k a Écoles am bulatoires K a ik k ia a n In a lle s Total i n K auppalain varsin aisista alakoulu ista, jo tk a kaikki olivat kiin teitä 6-viikkoisia, toimi siis ehdottom asti suurin osa, 9 ' koulua eli 69.7%, omassa koulutalossa. N äistä oli sellaista koulua, jo tk a oli tä y ty n y t osaksi sijo itta a m yös y lä koulun tai vuokrahuoneistoon. V e rra tta in monta alakoulua toim i yläkoulun huoneistossa, nimit- A v köpingarn as egentliga lä g re skoloi-, vilka sam tliga voro fa s ta 6-veekors skolor, arb etad e således den a v g jo rt stö rsta delen, 9 skolor eller 69.7 %, i egen lokal. A v dessa voro sådana, som dels voro fö rla g d a även i en högre skolas lo k al eller i hyreslokal. R e la tiv t m ånga lä g re skolor arbetade i en högre skolas lokal, näm ligen

63 65 täin va ja a /, kun kokonaan vuokrahuoneistossa toimivia alakouluja oli ainoastaan 7. %. V a r sinaisten maalaiskuntien alakouluista 9 eli ii9.8 r/r toimi omassa koulutalossa, niistä 0 koulua sitäpaitsi osittain myös yläkoulun tai vuokrahuoneistossa. V ielä suurempi oli yläkoulun huoneistossa ja sen ohella myös osittain vuokrahuoneistossa toimivien alakoulujen luku, nim ittäin 70 eli 6. % alakouluista. Kokonaan vuokrahuoneistossa toim ivia alakouluja oli 5 eli.5 %. E rilaatuisten alakoulujen kesken on huom attavaa eroa huoneistoihin nähden. K iinteistä öö-viikkoisista alakouluista toimi omassa koulutalossa tai sen ohella myös osittain yläkoulun tai vuokrahuoneistossa 5.5 %. K iin teillä 8-viikkoisilla ja kiertävillä alakouluilla oma koulutalo oli sen sijaan melkoista harvinaisempi. Nämä koulut toim ivat enimmäkseen yläkoulun tai vuokrahuoneistossa. Lukuvuoteen 9 verrattuna kauppalain alakoulujen huoneistoihin nähden ei tapahtunut m itään suurenpuoleisia muutoksia, kun näiden koulujen lukum ääräkään ei muuttunut. Varsinaisten maalaiskuntien alakouluista m ainittakoon, että omassa koulutalossa tai sen ohella myös osittain yläkoulun tai vuokrahuoneistossa toim ivia kouluja oli 8 enemmän ja yläkoulun tai osittain myös vuokrahuoneistossa toim ivia 7 enemmän, mutta kokonaan vuokrahuoneistossa toimivia 6 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Y k sity isistä alakouluista mainittakoon vertailun vuoksi seuraavaa. N äitä kouluja oli kauppaloissa lukuvuonna 9 6-viikkoista, jotka kaikki toim ivat omassa koulutalossa. V arsinaisissa maalaiskunnissa yksityisiä alakouluja oli 8 6-viikkoista ja 8-viikkoinen. N äistä toimi omassa koulutalossa, niistä myös osittain yläkoulun huoneistossa, kun taas koulu toimi kokonaan yläkoulun huoneistossa ja 5 vuokrahuoneistossa. Maaseudun kunnallisten kansakoulujen kiin teim istö jcn (rakennusten ja tonttien) arvo on esitetty siv. 58' 59 olevassa taulukossa, lääneittäin vuodelta 9 sekä yhteissummina kolmelta edelliseltä vuodelta, minkä lisäksi kultakin vuodelta kauppalat ja varsinaiset maalaiskunnat on erikseen huomioon otettu. Vuoden 9 päättyessä kiinteim istöjen arvo oli 97..'! m ilj. mk, josta kauppalain kansakoulujen osalle tuli 5. m ilj. mk ja varsinaisten maalaiskuntien 6.l m ilj. mk. Vähennys oli edellisestä vuodesta koko maaseutuun nähden 9.9 m ilj. mk eli.5 %. Kauppaloissa vähennys oli tällöin l.o m ilj. mk eli.9 % ja varsinaisissa maalaiskunnissa 8.9 m ilj. mk eli.5 %. Koulukiinteim istöjen arvon vähentyminen varsinaisissa i det närmaste V«, medan endast 7. % li. o. h. arbetade i hyreslokal. A v de lägre skolorna i de egentliga landskommunerna arbetade 9 eller.9. % i eget hus, av dem 0 skolor dessutom delvis även i en högre skolas lokal eller i hyreslokal. Ännu större var antalet lägre skolor, som arbetade delvis i en högre skolas lokal och därjäm te delvis även i hyreslokal, nämligen 70 eller 6. % av de lägre skolorna. H. o. h. i hyreslokal arbetade 5 lägre skolor eller.5 %. M ellan de olika slagen av lägre skolor råder en betydlig skillnad i avseende å lokaler. A v de lägre skolorna med 6 veckors kurs arbetade 5.5 % i eget hus eller därjäm te även delvis i en högre skolas lokal eller hyreslokal. För de fasta skolorna med 8 veckors kurs oeh de ambulatoriska skolorna var ett eget hus däremot betydligt mera sällsynt. Dessa skolor arbetade fö r det mesta i en högre skolas lokal eller i hyreslokal. I jäm förelse med läsåret 9-^ inträ ffa d e icke några större förändringar i de lägre skolornas lokaler i köpingarna, då dessa skolor icke heller förändrades till antalet. B eträffan de de lägre skolorna i de egentliga landskommunerna må nämnas, att antalet skolor, som arbetade i eget hus eller därjäm te även delvis i en högre skolas eller i hyrd lokal, var 8 större än ett år tidigare och antalet skolor i en högre skolas eller delvis även i.h yrd lokal var 7 större, medan antalet skolor i enbart hyreslokal var 6 mindre. B eträffan de de p riv a ta lägre skolorna må fö r jäm förelsens skull nämnas följande. Deras antal var läsåret 9 i köpingarna med 6 veckors Ikurs, vilka alla hade eget hus. I de egentliga landskommunerna fanns det 8 privata lägre skolor med 6 veckors och med 8 veckors kurs. A v dem arbetade i eget hus, därav därjäm te även delvis i en högre skolas lokal, medan h. o. h. arbetade i en högre skolas lokal oeh 5 i hyreslokal. V ärdet av de kommunala folkskolornas på landsbygden fa s tig h e te r (byggnader och tomter) har meddelats i tabellen på sid , länsvis fö r år 9 samt i totalsummor fö r de tre föregående åren, varförutom fö r varje år köpingarna och de egentliga landskommunerna angivits särskilt fö r sig. Yid utgången av år 9 var fastigheternas värde 97. m ilj. mlk, varav på köpingarnas folkskolor kom 5. m ilj. mk och på de egentliga landskommunerna 6. m ilj. mk. Minskningen sedan föregående år var fö r hela landsbygden 9.9 m ilj. mk eller.5 %. I köpingarna var minskningen härvid l.o m ilj. mk eller.9 % och i de egentliga landskommunerna 8.9 m ilj. mk eller.5 %. Nedgången i skolfastigheternas värde i de K ansan op etustilasto F o lk sk o lstatistik 9. 9

64 66 maalaiskunnissa vuonna 9 uusista koulurakennuksista huolim atta johtuu, paitsi kaupunkien hyväksi tapahtuneista aluesiirroista, myös kiinteimistöjen arvon alentumisesta. imiaalaiskansakoulujen (kunnallisten ja yksityisten) k irja s to is ta mainittakoon tässä seuraavaa. O pettajakirjastoissa oli lukuvuonna 9 ( l.x. 9.) niteitä kaikkiaan. 55;, niistä suomenkielisissä, 9 99 ruotsinkielisissä, 557 venäjänkielisissä ja 7 lapinkielisissä kouluissa, niteiden luvun oltua edellisenä lukuvuotena vastaavasti 90, 0, 9 00, 557 ja 7. Oppilaskirjastoissa niteitä oli kaikkiaan 577, joista suomenkielisissä kouluissa 57 00, ruotsinkielisissä 58 96, venäjänkielisissä I 5 ja lapinkielisissä. Edellisenä lukuvuotena näissä k irja s toissa oli niteitä vastaavasti 578 0, , , 5 ja. egentliga landskommunerna år 9 oavsett de nya skolbyggnaderna beror, utom på områdesregleringar till städernas förm ån, även på nedgången i fastigheternas värde. Om landsfolkskolornas (de kommunala och p rivata skolornas) b ibliotek kan här nämnas fö l jande. I lärarbiblioteken fanns läsåret 9 (. X. 9) inalles 55 volymer, av dem i finskspråkiga, 9 99 i svenskspråkiga, 557 i ryska och 7 i lapska skolor, medan detta antal under föregående läsår (. X II. 9) var resp. 96, 0, 9 00, 557 och 7. elevbiblioteken åter fanns det inalles 577 volymer, av dem i finskspråkiga skolor 57 00', i svenskspråkiga skolor 58 96, i ryska 5 och i lapska skolor volymer. Under föregående läsår funnos i dessa bibliotek resp :, , , 5 och volymer. 0. Valmistavat koulut. Tiedot valm istavista kouluista ovat lukuvuodesta 9 kuuluneet tähän julkaisuun, jo ta vastoin ne aikaisemmin on julkaistu oppikoulutilastossa, viimeksi lukuvuodelta 90. Seuraava taulukko osoittaa valm istavien koulujen sekä niiden opettajien ja oppilaiden lukum äärän lukuvuosina Förberedande skolor. U ppgifterna om de förberedande skolorna ha sedan läsåret 9 intagits i denna publikation, varemot de tidigare, senast fö r läsåret 90, publicerats i statistiken över lärdomsskolorna. Följande tabell utvisar antalet förb e redande skolor samt antalet lärare och elever i dem under läsåren 98. Écoles p rép arato ires. Valmistavia kouluja.förberedande skolor Écoles p rép arato ires Opettajia Lärare M aîtres Oppilaita Klevor É lères i Lukuv uosi Läsår i A nnée scolaire. Koko luku * I Hela antalet j Total Suomenkielisiä Finskspråkiga F in n o ises Ruotsinkielisiä ; Svenskspråkiga ; Su édoises Koko luku, Hela antalet T otal i Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor ; Dans les écoles finn oises Kuotsinkiel. kouluissa J svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Koko luku Hela antalet T otal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Kuotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises V alm istav ia k o u lu ja oli lukuvuonna 9 yhteensä. 50, niistä suomenkielisiä 0 ja ruotsinkielisiä 0. Koulujen lukumäärän vähennys edellisestä lukuvuodesta, 6 koulua, jakaantui tasan Under läsåret 9 funnos sammanlagt 50 förberedande skolor, 0 finsk- och 0 svenskspråkiga. Nedgången i antalet skolor sedan fö regående läsår, 6 skolor, fördelades jäm t mellan de

65 67 suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen kesken. Viime viisivuotiskautena valmistavien koulujen lukumäärä on huomattavasti vähentynyt. Tämä johtunee pääasiallisesti näiden koulujen verrattain suurista lukukausimaksuista. O p ettajia oli valm istavissa kouluissa lukuvuonna ) 7, joista 7 toimi suomenkielisissä ja 00 ruotsinkielisissä kouluissa. Vähennys on edellisestä lukuvuodesta opettajaa, nim ittäin suomenkielisissä kouluissa ja ruotsinkielisissä opettajaa. Opettajien lukum äärä on lukuvuoden 0!) 0 jälkeen melkoisesti vähentynyt. O p pilaita oli valm istavissa kouluissa lukuvuonna 9 (helm ikuun p. 9) kaikkiaan 050, jn ik ä on 00 opp ilasta eli 0.5 % vähem m än kuin vuotta aikaisem m in. Lukuvuodesta 98 '9, jo l loin oppilasm äärä oli suurim m illaan, vähennys on 90 oppilasta eli 8.» %. O ppilaista kävi suom enkielistä koulua 7 eli 57. % ja ruotsinkielistä 88 eli.» %. E nsinm ainituissa kouluissa oppilaita oli 0 eli 7.:!% vähem m än ja viim eksim ainituissa 00 eli 5. % vähemmän kuin lukuvuonna 9. R uotsinkielisten valm istavien koulujen oppilasm äärä on viim e viisivuotiskautena väh en tynyt suhteellisesti enemmän kuin suomenkielisten. O ppilaista oli lukuvuonna 9 virkam iesten ja sjuurliikkeonharjoittajien lap sia 0 eli 0.O %, p ien liik k een h a rjo ittajien 78 eli.» % sekä palveluskunnan ja työväen lap sia 6 eli.7 %. K a ik k i näm ä kolm e ryhm ää väh en ivät edellisestä lukuvuodesta, sekä absoluuttisesti että suhteellisesti enim m än ensinm ainittu ryhm ä ja vähim m än palveluskunnan ja työväen lasten ryhm ä. Suom enkielisten valm istavien kou lujen opp ilaista oli lukuvuonna 9 suom enkielisiä 90.8 %, ru otsin k ielisiä 7.7 '/ ja muun k ielisiä.5 %, kun taas ruotsinkielisissä valm istavissa kouluissa vasta a v a t lu vut olivat., 9.«ja. %. Tiedot niiden valmistavien koulujen taloudesta, joilla on oma talous, on julkaistu joka kolmannelta kalenterivuodelta, tätä ennen viimeksi vuodelta 90 lukuvuoden 90 kansanopetustilaston yhteydessä. Lukuvuonna 9 toimineista valm istavista kouluista 0 :llä oli oma talous, kun taas 0 : llä oli yhteinen talous jonkin oppikoulun kanssa. Niiden koulujen menot, joilla oli oma talous, olivat kalenterivuonna 9 yhteensä mk, josta palkkausten osalle tuli I 967 mk eli 7. %. Menoista peitettiin 7.» % oppilaiden lukukausimaksuilla,.» % kuntien avustuksella,.8 % kannatusyhdistysten avustuksella ja loput 7.» % muilla tuloilla. Valm istavista kouluista, joilla oli oma talous, oli suomenkielisiä 7 ja ruotsinkielisiä. Ensinm ainittujen menot olivat vuonna finsk- och svenskspråkiga skolorna. Under senaste femårsperiod har antalet förberedande skolor m ärkbart nedgått. Minskningen torde främ st bero på de relativt höga term insavgifterna i dessa skolor. Antalet lä ra re i de förberedande skolorna var under läsåret 9 7, av vilka 7 verkade i finsk- oeh 00 i svenskspråkiga skolor. Nedgången utgjorde i jäm förelse med föregående läsår lärare, i finskspråkiga och i svenskspråkiga skolor. L ärarantalet har sedan läsåret 99 0 minskats betydligt. A ntalet elever i de förberedande skolorna var under läsåret 9 (den februari 9) inalles 056, vilket är 06 elever eller 6.5 % fä rre än året förut. Sedan läsåret 989, då elevantalet var som störst, är nedgången 9 6 elever eller 8.» %. A v eleverna besökte 7 eller 57. % finsk- och 88 eller.9 % svenskspråkig skola. de förstnäm nda skolorna var antalet elever 6 eller 7.» % och i de senare 60 eller 5. % mindre än läsåret 9. Antalet elever i de svenskspråkiga förberedande skolorna har under senaste femårsperiod minskats proportionsvis mera än i de finskspråkiga skolorna. A v eleverna voro läsåret 9 6 eller 6.(i % barn till tjänstem än eller större näringsidkare, 78 eller.» % barn till mindre näringsidkare samt 6 eller.7 % barn till betjänte oeh arbetare. jäm förelse med föregående läsår minskades samtliga dessa tre grupper, den fö rstnämnda gruppen såväl absolut som relativt mest och gruppen,,barn till betjänte oeh arb etare minst. Av eleverna i de finskspråkiga förberedande skolorna voro läsåret % finskspråkiga, 7.7 % svenskspråkiga och.5 % hade ett annat modersmål, medan motsvarande siffro r fö r de svenskspråkiga förberedande skolorna voro., 9.0 och. %. U ppgifter över de förberedande skolors ekonomi, som ha egen sådan, ha publicerats fö r vart tredje kalenderår, senast fö r år 90 i samband med statistiken över folkundervisningen läsåret 90. A v de förberedande skolorna under läsåret 9 hade 0 egen ekonomi, medan åter 0 hade gemensam ekonomi med någon lärdomsskola. U tgiftern a fö r de skolor, som hade egen ekonomi, voro under kalenderåret 9 sammanlagt mk, varav på lönernas andel kom 967 mk eller 7. %. A v utgifterna täcktes 7.» % med elevernas term insavgifter,..» % med bidrag frå n kommunerna,.8 % genom garantiföreningar och resten, 7.0 %, med andra inkomster. A v de förberedande skolor, som hade egen ekonomi, voro 7 finsk- och svensk-

66 j mk ja viim eksim ainittujen mk. Kolme vuotta aikaisemmin, vuonna 90, 5 0 :llä valm istavalla koululla oli oma talous. K äistä kouluista oli suomenkielisiä 0 ja ruotsinkielisiä 0. Menoista, jotka olivat yliteensä mk, tuli suomenkielisten koulujen osalle mk ja ruotsinkielisten osalle 0 mk. V iera sk ielisiä valm istavia kouluja oli lukuvuonna 9, kuten edellisenäkin, ainoastaan, nim ittäin saksankielinen Helsingissä. Oppilaita tässä koulussa oli 0 eli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Oppilaista oli suomenkielisiä 7, ruotsinkielisiä 0 ja muun kielisiä (etupäässä saksankielisiä) 08. M ainitulla koululla on yhteinen ta lous saksankielisen oppikoulun kanssa. spräkiga. U tgifterna fö r de förstnäm nda voro. är mk ocli fö r de sistnämnda mk. Tre år tidigare, âr 90, hade 50 förberedande skolor egen ekonomi. A v dessa skolor voro 0 finsk- och 0 svenskspråkiga. A v utgifterna, som voro mk, kom mk på de finskspråkiga skolornas andel och 0 mk på de svenskspråkigas. A ntalet förberedande skolor med främ m ande un d ervisn in gssp råk var under läsåret 9, såsom under det föregående, endast, nämligen en tyskspråkig i Helsingfors. A ntalet elever i denna skola var 0 eller mindre än året förut. A v eleverna voro 7 finskspråkiga och 0 svenskspråkiga, medan 08 hade något annat språk (främ st tyska) till modersmål. Nämnda skola har gemensam ekonomi med en tyskspråkig lärdomsskola.. Kansanopistot. Kansanopistoja (Elias Lönnrotin emännyyskoulu mukaan luettuna) oli toiminnassa lukuvuonna 9 kaikkiaan 57, nim ittäin suomenkielistä ja 5 ruotsinkielistä. Tämä opistojen lukum äärä ei ole muuttunut neljään lukuvuoteen. V iisi vuotta aikaisemmin, lukuvuonna 989, opistoja oli 56, niistä suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä 5. Kansanopistojen opettajien ja oppilaiden lukumäärän kehitys viime viisivuotiskautena käy ilmi seuraavasta taulukosta.. Folkhögskolor. A ntalet folkhögskolor (Elias Lönnrotin emännyyskoulu medräknad), som läsåret 9 voro i verksamhet, var inalles 57, nämligen finskoeh 5 svenskspråkiga. D etta antal liar icke förändrats på. fy ra läsår. Fem år tidigare, läsåret 989, var antalet folkhögskolor 56, av vilka voro finsk- oeh 5 svenskspråkiga. Utvecklingen av antalet lärare och elever i folkhögskolorna under senaste femårsperiod fram går av följande tabell. Écoles sup érieures p op ulaires. O pettajia Lärare M aître s Oppilaita Llever É lèves Lukuvuosi Läsår A n n é e sc o la ire K aikkiaan Inalles T o tal ; Suomenk. opistoissa I finskspr. skolor D ans les écoles fin n o is e s Ruotsink. opistoissa I svenskspr. skolor D ans les écoles su é d o ise s i Miehiä [ M anliga H o m m es, Naisia K vinnliga ' F e m m e s K aikkiaan Inalles T o tal Suomenk. opistoissa ; I finskspr. skolor D ans les écoles f in n o is e s Ruotsink. opistoissa I svenskspr. skolor D ans les écoles su é d o ise s Miehiä : Manliga H om m es. Naisia Kvinnliga, F e m m e s O p ettajia kansanopistoissa oli lukuvuonna 9 A ntalet lä ra re vid folkhögskolorna var under kaikkiaan eli 7 enemmän kuin edelli- läsåret 9 sammanlagt ellei' 7 mera än senä lukuvuotena. O pettajista toimi suomenkieli- föregående läsår. A v lärarna verkade 7 i finsk-

67 69 sissä opistoissa 7 ja ruotsinkielisissä 06. L i säys oli lukuvuodesta 9 vastaavasti ja opettajaa. O pettajista on kahtena viime lukuvuotena ollut miehiä jonkin verran enemmän kuin naisia, kun sen sijaan edellisinä lukuvuosina asianlaita oli ollut päinvastoin, kuten taulukosta käy ilmi. Suomenkielisissä opistoissa enemmistönä oli vat kuitenkin edelleen naiset. Näiden opistojen opettajista oli lukuvuotena 9 miehiä 56 ja naisia lö i, kun taas ruotsinkielisissä opistoissa miespuolisia opettajia oli (il ja naispuolisia 5. O p pilaita oli lukuvuonna 9 kaikkiaan 86. Lisäys oli edellisestä lukuvuodesta oppilasta eli. %. Oppilasmäärän vähentyminen lukuvuodesta 98 9 lukuvuoteen 9 lienee johtunut lähinnä pula-ajasta. Viimeksimainitun lukuvuoden jälkeen oppilasm äärä alkoi jälleen lisääntyä, mutta se oli nyt edelleen vielä 55 oppilasta eli. % pienempi kuin viisi vuotta aikaisemmin, jolloin oppilasmäärä oli ollut suurimmillaan. Suomenkielisissä opistoissa oppilaita oli 89 ja ruotsinkielisissä 57. Edellisissä oppilaita oli 79 eli.0 % ja jälkim m äisissä eli 6.8 % enemmän kuin lukuvuonna 9. Suomenkielisten opistojen oppilasmäärä oli nyt 75 oppilasta eli. % pienempi, ruotsinkielisten sen sijaan 0 oppilasta eli.u % suurempi kuin viisi vuotta aikaisemmin. Viim eksimainittujen opistojen oppilasmäärä oli kuitenkin edelleen pienempi kuin lukuvuonna 99 0, jolloin se oli ollut suurimmillaan. Oppilaiden suuri enemmistö on ollut naisia. Näiden lukumäärä onkin lukuvuoden 9 jälkeen huomattavasti lisääntynyt. Naiset ovat edelleen olleet enemmistönä sekä suomenkielisissä että ruotsinkielisissä opistoissa. Vanhempiensa säädyn mukaan kansanopistojen oppilasmäärä jakaantui lukuvuonna 9 siten, että tilallisten lapsia oli 7 eli 0. %, p ienviljelijäin 86 eli 8.8 %, sekatyöläisten 88 eli.7 %, am m attilaisten 6 eli 9. % ja muiden lapsia eli 7.0 %. Ensinmainittuun ryhmään kuuluvia oppilaita oli nyt enemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Kylmiä muiden lap sia lisääntyi myös jonkin verran, kun taas p ien viljelijäin lasten ryhmässä lisäys oli aivan mitätön. Sekatyöläisten ja ammattilaisten lasten ryhmät vähenivät lukuvuodesta 9. V iisi vuotta aikaisemmin, lukuvuonna 98 9, oppilaista oli tilallisten lapsia 6 eli 5. %, pienviljelijäin 8 eli 6. %, sekatyöläisten 5 eli 0.r>%, amm attilaisten 9 eli 6. % ja muiden lapsia 80 eli 5.7 %. Pula ajan vaikutus näkyy siis selvästi spräkiga folkhögskolor och 06 i svenskspråkiga, ökningen sedan läsåret 9 utgjorde respektive oeh lärare. A ntalet manliga lärare liar under de tvä senaste åren varit något större än antalet kvinnliga, medan, såsom av tabellen fram går, förhållandet under de föregående läsåren var det motsatta. de finskspräkiga folkhögskolorna voro kvinnorna dock fortfarand e i m ajoritet. A v lärarna i dessa skolor voro under läsåret 9 56 manliga och 6 kvinnliga, medan åter i de svenskspråkiga folkhögskolorna de manliga lärarna voro 6 till antalet och de kvinnliga 5. A n talet elever under läsåret 9 var inalles 86. ökningen utgjorde i förhållande till föregående läsår elever eller. %. Nedgången i elevantalet frå n läsåret 98 9 till 9 torde närm ast ha varit en fö ljd av kristiden. E fter sistnämnda läsår började elevantalet åter stiga, men det var fo rtfarande 55 elever eller. % mindre än fem år tidigare, då elevantalet var som störst. A ntalet elever i de finskspråkiga folkhögskolorna var 89 och i de svenskspråkiga 57. de fö rra var antalet elever 79 eller.(; % och i de senare eller 6.8 % större än läsåret 9. Antalet elever i de finskspråkiga fo lk högskolorna var nu 75 eller. % mindre, dä däremot elevantalet i de svenskspråkiga skolorna var 0 eller.9 % större än fem år tidigare. Elevantalet i de sistnämnda var dock mindre än under läsåret 99 0, då det var som störst. De kvinnliga eleverna ha varit i stark m ajoritet. Deras antal har också sedan läsåret 9 m ärkbart ökats, och de ha fo rtfarande utgjort m ajoritet såväl i de finskspråkiga som i de svenskspråkiga folkhögskolorna. E fter föräldrarnas stånd fördelade sig eleverna i folkhögskolorna läsåret 9 sålunda, att 7 eller 0. % voro barn till större jordbrukare, 86 eller 8.9 % barn till småbrukare, 88 eller.7 % barn till arbetare, 6 eller 9. % barn till hantverkare och eller 7.9 % barn till föräld rar med annat yrke. A ntalet elever hörande till förstnäm nda grupp var nu större än fö re gående läsår. Gruppen,,barn till föräld rar med annat y rk e ökades också i någon mån, då däremot ökningen i gruppen barn till småbrukare var minimal. Sedan läsåret 9 minskades grupperna barn till arbetare och barn till hantverkare. För fem år sedan, läsåret 98 9, voro av eleverna 6 eller 5.:; % barn till större jordbrukare, 8 eller 6. % barn till småbrukare, 5 eller JO.n % arbetarbarn, 9 eller

68 70 kahteen ensimmäiseen ryhmään kuuluvien oppilaiden lukumäärän muutoksissa. Keskim ääräinen oppilasluku oli lukuvuonna 9 suomenkielisissä kansanopistoissa 5.fi ja ruotsinkielisissä 5.8. Vuotta aikaisemmin nämä keskiluvut olivat 5.n ja.5 sekä viisi vuotta aikaisemmin 65.o ja.5. Kansanopistojen menot ja niiden saama valtioapu vuosina 98 käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. 6. /c barn till hantverkare och 80 eller 5.7 % barn till fö räld rar med annat yrke. Kristidens inverkan fram träder sålunda tydligt i förändringarna i elevantalet inom de två första grupperna. A ntalet elever i medeltal var under läsåret 9 i de finskspräkiga folkhögskolorna 5.5 oeh i de svenskspråkiga 5.8. Aret fö ru t voro dessa medeltal resp. 5.u och.5 samt fö r fem är sedan 65.0 och.5. U tgifterna fö r folkhögskolorna och deras statsunderstöd åren 98 fram gå av följande ta bell. Écoles sup érieu res p opulaires. Menot, m arkkaa Utgifter, m ark Dépenses, en m arcs Valtioapu, m arkkaa Statsunderstöd, m ark Subvention de l État, en m arcs, Vuonna Ar A nnée K aikkiaan Inalles T otal Suom enkieliset o pistot Finskspråkiga, skolor Écoles finnoises R uotsinkieliset opisto t Svenskspråkiga, skolor Ecoles suédoises K a ik k iaan Inalles T otal Suom enkieliset opisto t Finskspråkiga Kiiotsinkieliset opistot Svenskspråkiga, skolor, skolor Ecoles finnoises É coles suédoises M enoja kansanopistoilla oli vuonna 9 yhteensä noin 7.0 m ilj. mk. Ne vähenivät edellisestä vuodesta mk eli.5 %. Kuten taulukosta käy ilmi, ovat menot vuoden 99 jälkeen melkoisesti vähentyneet. Suomenkielisten opistojen menot olivat.«m ilj. mk ja ruotsinkielisten.5 m ilj. mk. Vähennys oli vuodesta 9 vastaavasti mk eli.9 % ja 875 mk eli 6.8 %. Suomenkielisten opistojen menot olivat nyt pienemmät kuin kuutena edellisenä ja ruotsinkielisten pienemmät kuin kahtena edellisenä vuotena. Vuoden 9 menot jakaantuivat seuraavalla tavalla: palkat mk, oppilaiden apurahat mk, opetusvälineet mk, opistokalusto mk, ruokatalous mk, ra kennukset, lämpö ja valo mk, maaomaisuus mk, vuokrat 8 88 mk ja muut menot mk. Edellisestä vuodesta lisääntyivät menot opetusvälineisiin, ruokatalouteen sekä rakennuksiin, lämpöön ja valoon, muiden menorvhmien vähentyessä. Menojen melkoinen vähentyminen pulavuosien aikana kohdistuu etupäässä Folkhögskolornas u tg ifte r voro fir 9 sammanlagt omkring 7.9 m ilj. mk. I jäm förelse med föregående år minskades utgifterna med mk eller.5 r/r. Såsom av tabellen fram går, ha utgifterna minskats betydligt sedan 9:9. U tgifterna voro fö r de finskspråkiga folkhögskolorna.fi m ilj. mk och fö r de svenskspråkiga.:: m ilj. mk. I jäm förelse med år 9 förelåg en minskning med resp mk eller.9 % och 875 mk eller 6.8 %. U tgifterna fö r de finskspråkiga folkhögskolorna voro nu mindre än under de sex närm ast föregående åren och fö r de svenskspråkiga mindre än under de två fö regående åren. A r 9 fördelade sig u tgifterna på följande sätt: avlöningar mk, understöd åt elever 99 58!) mk, undervisningsmateriel mk, skolinventarier mk, kosthållning ink, byggnader, värme oeh lyse ink, jord egendomen mk. hyror 8 88 mk ocli övriga u tgifter mk. Sedan föregående år ökades utgifterna fö r undervisningsmateriel, kosthållning samt fö r byggnader, värme och lyse, varemot de övriga utgifterna minskades. Den betydande nedgången i utgifterna under krisåren

69 7 menorvhmään ^rakennukset, lämpö ja valo, jo hon rakennusten kunnossapitomenojen lisäksi sisältyvät myös menot uudisrakennuksiin. Kansanopistojen tu lo ista oli vuonna 9 valtioapua mk, opintomaksuja - 5 mk, tuloja ruokataloudesta mk, rakennuksista 97 0 mk, maaomaisuudesta mk, kannatusyhdistyksiltä ja kunnilta 8 68 mk sekä muita tuloja 85 9 mk, siis yhteensä mk. N äistä tuloryhm istä väheni vuodesta 9. a i noastaan valtioapu, kun sen sijaan muut. tuloryhmät lisääntyivät. Kiinteim istöjen arvo oli vuoden.9 lopussa 05.5 m ilj. mk, siitä suomenkielisten opistojen 86. m ilj. ja ruotsinkielisten!9.i m ilj. mk. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 07.9 m ilj., 87.5 m ilj. ja 0. m ilj. mk. K iinteim istöjen arvo väheni niin ollen jonkin verran vuonna 9. ;Kiinteim istöjen arvosta tuli m ainittuna vuotena rakennusten osalle 98. m ilj. mk sekä tonttien ja maaomaisuuden osalle 7. m ilj. mk. Suomenkielisten opistojen kiinteim istöjen arvot olivat vastaavasti 79.9 milj. ja (5.5 m ilj. mk sekä ruotsinkielisten 8.5 m ilj. ja O.r. m ilj. mk. hänför sig i främ sta rummet till utgiftsgruppen..byggnader, värme ooh ly s e, som förutom u t gifterna fö r byggnadernas underhåll om fattar även utgifterna fö r nybyggnader. Folkhögskolornas inkom ster utgjordes år 9 av: statsunderstöd mk, elevavgifter -Hl 5 mk, inkomster av kosthållningen mk, av byggnaderna 97 6 mk, av jordegendomen mk, av understödsföreningarna och kommunerna 8 68 mk samt andra inkomster 85 9 mk, således sammanlagt mk. jäm förelse med år 9 minskades endast statsbidraget, medan de övriga inkomstgrupperna ökades. Fastigheternas värde var i slutet av år m ilj. mk, de finskspråkiga folkhögskolornas 86. m ilj. mk och de svenskspråkigas 9. m ilj. mk. Året fö ru t voro motsvarande tal resp m ilj., 87.5 m ilj. och 0. m ilj. mk. Fastigheternas värde minskades sålunda något år 9. A v fastigheternas värde kom under nämnda år 98. m ilj. mk på byggnadernas andel samt 7. m ilj. mk på tomterna och jordegendomen. Värdet av de finskspråkiga folkhögskolornas fastigheter var resp milj. mk och 6.5 m ilj. mk samt av de svenskspråkigas 8.5 och 0.0 m ilj. mk.. Työväenopistot.. Arbetarinstitut. Työväenopistoista (sekä kansalais- ja vapaaopistoista) on kansanopetustilaston yhteydessä julkaistu tietoja työkaudesta.98 9 alkaen. Työkautena 9 työväenopistoja oli toiminnassa., joista suomenkielisiä 7 ja ruotsinkielisiä. N äitä opistoja oli nyt enemmän kuin edellisenä työkautena. Uusia ovat suomenkielisten opistojen joukossa K o r keakosken kansalaisopisto, Heinolan työväenopisto ja Jyväskylän kansalaisopisto. Raudun kansalaisopisto, joka työkautena 9 ei ollut toim innassa, aloitti nyt jälleen toimintansa. Mainitun työkauden päätyttyä lopetti toimintansa Iisalmen kansalaisopisto. Tämän lisäksi oli toimintansa lopettanut jo vuoden 9 päättyessä K ajaan in kansalaisopisto. Ruotsinkielisten opistojen luku ei ole muuttunut neljään vuoteen. Työkautena.989 työväenopistoja oli ollut 5, nim ittäin suomen- ja ruotsinkielistä. Työväenopistojen vakinaisten opettajien ja oppilaiden lukumäärä on työkaudesta 989 lähtien ollut seuraava : Om arbetarinstituten (samt medborgar- och de fria instituten) har i samband med statistiken över folkundervisningen publicerats uppgifter fr. o. ni. arbetsperioden Under arbetsperioden 9 voro arbetarinstitut i verksamhet, 7 finsk- och svenskspråkiga. A ntalet institut hade sedan föregående arbetsperiod ökats med. K ya äro bland de finskspråkiga instituten Korkeakoski inedborgarinstitut, Heinola arb etarinstitut och Jyväskylä inedborgarinstitut. Bautu inedborgarinstitut, som icke var i verksamhet under arbetsperioden -9, återupptog sitt arbete, Vid utgången av nämnda arbetsperiod nedlade Iisalm i inedborgarinstitut sin verksamhet. Dessutom hade K ajan a inedborgarinstitut nedlagt sin verksamhet redan vid utgången av år 9. A n talet svenskspråkiga institut liar icke förändrats på fy ra år. Under arbetsperioden 98 9 var antalet arbetarinstitut 5, nämligen finskoch svenskspråkiga. Antalet ordinarie lärare och elever i arbetarinstituten har sedan arbetsperioden 989 varit följan d e:

70 i! 7 I n s t it u t s o u v rie rs. Opettajia Lärare M aître s Oppilaita Elever Élèves ' Työkausi Arbetsperiod A nnée scolaire Kaikkiaan Inalles j T o tal! Dans les instituts fin n o is.. I Suomenk. opistoissa j I finskspr. institut i Ruotsink. opistoissa I svenskspr. institut D ans les in stitu ts s u é d o is Miehiä Manliga H o m m es Naisia Kvinnliga ; F e m m e s Kaikkiaan Inalles T o tal : Suomenk. opistoissa J finskspr. institut J)ans les instituts fin n o is i ltuotsink. opistoissa I svenskspr. institut! Dans les instituts s u é d o is Miehiä Manliga H om m es Naisia Kvinnliga F em m es i ! i V ak in aisia o p e tta jia oli työväenopistoissa työkautena J 9M (helmikuun p :n ä 9) yhteensä 5, joista 0 toimi suomenkielisissä ja 5 ruotsinkielisissä opistoissa. Opettajien lukumäärän lisäys edellisestä työkaudesta, nim ittäin opettajaa, tuli suomenkielisten opistojen osalle. Opetta ja t ovat olleet enimmäkseen miehiä. Paitsi vakinaisia opettajia on työväenopistoissa ollut myös suuri joukko tuntiopettajia ja luennoitsijoita. O p pilaita oli (helmikuun p :n ä 9) kaikkiaan Lisäys oli edellisestä työkaudesta 8 oppilasta eli 5.0 %. Kuten taulukosta käy ilmi, on oppilasmäärä viime viisivuotiskautena jatkuvasti lisääntynyt, lisäyksen ollessa oppilasta eli 9.7 %. Suomenkielisissä opistoissa oppilaita oli yhteensä 5 98 ja ruotsinkielisissä 8. Edellisestä työkaudesta lisäys oli vastaavasti 665 oppilasta eli. % ja 77 oppilasta eli 0.6 %. Viidessä vuodessa lisäys on taas suomenkielisissä opistoissa 55 oppilasta eli 9.5 % ja ruotsinkielisissä 5 oppilasta eli.6 %. Oppilaiden suuri enemmistö on ollut naisia. Työkautena 9 naisia oli 6.8 % ja miehiä 6. % oppilaista. Iän mukaan oppilasmäärä taas jakaantui m ainittuna työkautena siten, että 6 7- vuotiaita oli 66 eli 5.o %, 8 0-vuotiaita 760 eli. % ja vuotta täyttäneitä 6 8 eli 6.9 %. Am m atiltaan oppilaista oli ruumiillisen työn tekijöitä 8 90 eli 7. %, liikealalla ja työnjohdossa olevia 779 eli. %, virka- ja palvelusmiehiä 9 eli 5. %, kotitehtävissä olevia 00 eli 6.9 % sekä muita ja amm atilta tuntemattomia 699 eli 9.0 %. K aikki nämä ryhmät olivat nyt Under arbetsperioden 9 (den febru ari 9) var antalet o rd in arie lä ra re vid arb etarinstituten sammanlagt 5, av vilka 0 verkade i de finskspråkiga och 5 i de svenskspråkiga instituten. ökningen av antalet lärare sedan fö regående arbetsperiod, nämligen med lärare, kom pä de finskspråkiga institutens andel. L ärarna lia till största delen varit manliga. Förutom de ordinarie lärarna har även ett stort antal tim lärare oeh föreläsare varit verksamma vid arb etarinstituten. A ntalet elever var (den febru ari 9) sammanlagt Sedan föregående arbetsperiod utgjorde ökningen 8 elever eller 5.o %. Såsom av tabellen fram går, har elevantalet under senaste femårsperiod fortgående ökats, varvid ökningen var elever eller 9.7 %. I de finskspråkiga instituten var elevantalet sammanlagt 5 98 och i de svenskspråkiga 8. I jäm förelse med föregående arbetsperiod utgjorde ökningen resp. 665 elever eller. % och 77 elever eller 0.6 %. Under fem år åter var ökningen i -de finskspråkiga instituten 55 elever eller 9.5 % och i de svenskspråkiga 5 elever eller.0 %. Det stora flerta let elever har v a rit kvinnor. Under arbetsperioden 9 utgjorde kvinnorna 6.9 % och männen 6. % av elevantalet. I avseende å ålder fördelade sig åter elevantalet under nämnda arbetsperiod sålunda, att 66 eller 5.» % voro 6 7 år, 760 eller. % 8 0 år och 68 eller 6.9 % hade fy llt år. Till yrket voro 8 90 eller 7. % kroppsarbetare, 779 eller. % affärsan ställd a och arbetsledare, 9 eller 5. % tjänstem än och betjän te och 00 eller 6.9 % hembiträden, medan 699 eller 9.6% hade annat eller okänt yrke.

71 7 suuremmat kuin työkautena 9, kotitehtävissä olevien ryhmää lukuunottam atta, joka huom attavasti väheni. Suhteellisesti enimmän lisäänty i virka- ja palvelusmiesten ryhm ä ja sitä lä hinnä ruumiillisen työn tekijäin ryhmä, jossa lisäys oli absoluuttisesti suurin. Työväenopistojen menot ja niiden valtioapu vuosina 98 ovat olleet seuraavat : Frånräknat gruppen hembiträden, viikon avsev ä rt minskats, voro samtliga grupper nu större än under arbetsperioden 9. Tjänstemannaoch betjäntegruppen ökades proportionsvis mest och därnäst gruppen kroppsarbetare, i vilken den absoluta ökningen var störst. U tgifterna fö r arbetarinstituten och det statsunderstöd de erhållit under åren 98 lia varit följan d e: In stitu ts ouvriers. Menot, markkaa Utgifter, mark D ép en ses, en m a r c s Valtioapu, markkaa Statsunderstöd, mark S u b v e n tio n tie l'é ta t, en m arc s Vuonna Ar A nnée Kaikkiaan Inalles T o ta l Suomenkieliset opistot Finskspråkiga institut I n s t it u t s fin n o is Ruotsinkieliset opistot Svenskspråkiga institut In stitu ts suédois Kaikkiaan Inalles T o tal Suomenkieliset Ruotsinkieliset opistot opistot Finskspråkiga.Svenskspråkiga institut institut I n s tit u ts fin n o is In stitu ts suédois ül Työväenopistojen vuoden 9 m enoista, jotika olivat yhteensä mk, oli suomenkielisten opistojen menoja 8 5 mk ja ruotsinkielisten 9 96 mk. Menot lisääntyivät edellisestä vuodesta : 075 mk eli 0.7 %. Suomenkielisten opistojen menot lisääntyivät tällöin 00 mk eli 0.9 %, ruotsinkielisten opistojen menojen vähentyessä 9 96 mk eli. %. Menot jakaantuivat vuonna 9 seuraavalla tavalla : palkat mk, huoneistojen vuokra-arvo mk, vuokrat, lämmitys ja valaistus 66 7 mk, opistokalusto, opetusvälineet ja käsikirjasto 0 57 mk sekä muut menot 9 08 mk. Edellisestä vuodesta lisääntyivät palkkausmenot, joskin varsin vähän, vuokra-, lämmitys- ja valaistusmenöt sekä menot opistokalustoon, opetusvälineisiin ja käsikirjastoon, viim eksim ainittu ryhmä sekä absoluuttisesti että suhteellisesti enimmän. Huoneistojen vuokraarvo ja n. s. muut menot vähenivät. T u lo ista oli vuonna 9 valtioapua 06 8 mk, opintomaksuja 867 mk, kuntien avustusta 9 75 mk, kannatusyhdistysten avustusta 8 7 mk ja m uita tuloja 88 7 mk, mikä on yhteensä mk. Kuntien ja kannatusyh- A v u tgiftern a å r 900 "för a rb etarin stitu ten, sam m anlagt mk, u tg jo rd e u tg ifte rn a fö r de fin sk sp rä k ig a in stitu ten 8 5 m k oeh fö r de svensksp råkiga 9 96 mk. Sed an föreg åen d e å r ökades u tg ifte rn a med 075 m k eller 0.7 %. U tg ifte rn a fö r de fin sk sp rå k ig a in stitu ten ökades h ärvid m ed 06 m k eller 0.9 %, varem ot de fö r de svensksp råkiga in stitu ten m inskades med m k eller.5 % U tg ifte rn a fö rd elad e sig å r 9 på fö lja n d e sä tt: avlö n in g a r mk, h yresvärd et fö r lo k alern a mk, h yro r, värm e oeh lvse 66 7 mk, in ven tarier, undervisn in g sm ateriel oeh han dbibliotek 0 57 m k sam t övriga u tg ifte r 9 08 mk. I jä m fö re lse med föregående år ökades u tg ifte rn a fö r avlö n in g ar, ehuru o b etyd lig t, fö r h yro r, värm e och lyse sam t f ö r in ven ta rier, u n dervisnin gsm ateriel oeh handbibliotek, sistnäm nda grupp såväl absolu t som re la tiv t m est. L okalern as h yresvärd e oeh de s. k. övriga u tg ifte rn a minskades. Inkom sterna u tg jo rd es å r 9 a v statsu n d erstöd 06 8 mk, stu d ie a v g ifte r 867 mk, understöd av kom m uner 9 75 mk, b id rag av understödsföreningar 8 7 mk oeh övriga in kom ster 88 7 mk eller sam m anlagt ) Vuoden 9 8 m enoihin ei ole lu ettu hu oneistojen vu okra-arvoa. I u tg ifte rn a fö r år 9 8 in g år ie ke hyresvärd et fö r lokalerna. Ka nsanopetustilasto Folkskolstati-stik!). 0

72 7 distysten avustus sekä n. s. muut tulot lisään tyivät vuodesta 9, kun sen sijaan valtioapu ja opintomaksut vähenivät. Opistotalojen palovakuutusarvo oli vuoden 9 päättyessä mk, oltuaan vuotta aikaisemmin mk. Koska palovakuutusarvoja ei ole otettu taululiitteeseen X X I, m ainitaan ne tässä. Helsingin suomenkielisen työväenopiston opistotalon palovakuutusarvo oli mk, K a l liolan vapaaopiston mk, Turun suomenkielisen työväenopiston mk, Porin työväenopiston mk, Rauman kansalaisopiston 800 mk, Lahden työväenopiston mk, Forssan työväenopiston (kesäsiirtolan) mk, Riihimäen kansalaisopiston mk, Hämeenlinnan kansalaisopiston 9 00 mk, K otkan työväenopiston mk, Toukolan vapaa-opiston mk, Rovaniemen vapaaopiston mk ja Kemin työväenopiston mk. K aikki nämä opistot olivat suomenkielisiä. mk. Kommunernas ocli understödsföreningarnas bidrag samt de s. k. övriga inkomsterna ökades sedan är 9, då däremot statsunderstödet och studieavgifterna minskades. B randförsäkringsvärdet fö r instituten tillhörande byggnader var vid utgången av år mk mot mk året förut. Dä brandförsäkringsvärdena icke upptagits i tabellbilaga X X I, anföras de i detta sammanhang. Brandförsäkringsvärdet fö r H elsingfors finskspråkiga arbetarinstituts skolbyggnad var mk, fö r K alliola fria institut mk, Åbo finskspråkiga arbetarinstitut mk, B jörn e borgs arbetarinstitut mk, medborgarinstitutet i Raunio 800 mk, arbetarinstitutet i Lahti nrk, Forssa arbetarinstitut (sommarkoloni) mk, m edborgarinstitutet i R iihimäki mk, m edborgarinstitutet i Tavastehus 9 00 mk, K otka arbetarinstitut m/k, Toukola fria institut mk, Rovaniemi fria institut ' mk och Kemi arbetarinstitut mk. A lla dessa institut voro finskspråkiga.

73 T A U L U J A. T A B E L L E R. T A B L E A U X. K an san o p etu stilasto F o lk sk o lsta tistik 9.

74 99. I. Kansakoulunopettajaseminaarit helmikuun i p;nä 9. Opettajien ja oppilaiden luku. I. Folkskollärar- och -lärarinneseminarier den februari 9. Antal lärare och elever. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires au i er février 9. Nombre de maîtres et d élèves ' t 5 6 H a rjo itu sk o u T y ö n jo h tajia O p pilaista oli: Sem in aarin o p e ttaj ia lun o p e tta jia O p pilaita eri lu o killa ö vn in g ssk o lo r A rb etsled are S em in arielärare A v e le v ern a A n ta l e le v er pä de sä rsk ild a k la ssern a nas lä ra re voro : Sem in aarip a ik k ak u n ta Sem in arii-o rt L o c alité s V akinaisia O rdinarie O rd in a ire s ; M iehiä! M anliga j H om m es N aisia K v in n lig a F em m es M a îtr e s des sé m in a ire s V irk a a to im itta v ia T jän stfö rrä tta n d e E x tra o rd in a ir e s M iehiä i M anliga j H om m es N aisia K v in n lig a F em m es M iehiä M anliga H om m es Y hteensä Sum m a T o ta l N aisia K v in n lig a Fem m es M a îtr e s des écoles-an n exes M iehiä M anliga H om m es N aisia K v in n lig a F em m es M a îtr e s de tr a - \ ' v a u x m an u e ls M iehiä M anliga H om m es N aisia K v in n lig a F em m es M iehiä M anliga H o m m es N om bre d élèves d a n s ch aque classe I IV V N aisia K v in n lig a F em m es M iehiä M anliga I Hommes \. N aisia K v in n lig a F em m es M iehiä M anliga H o m m es N aisia j K v in n lig a F em m es M ieh iä M anliga H o m m es : N aisia i K v in n lig a t F em m es M iehiä M anliga H o m m es N aisia K v in n lig a \ F em m es M iehiä M anliga H o m m es Y h tee n sä Sum m a T o ta l N aisia i K v in n lig a F em m es K a ik k ia a n S am tlig a ; T o ta l Nombre d élèves.. Ylemmät Högre S u p érieu rs M l a ) Suomenkieliset Finskspråkiga Finnois i n o Jy v ä s k y lä... 5 _ Sortavala Sordavala i Rauma R aunio _i _ 9 6 Raahe Brahestad i._ ! 7 Heinola Kajaani Kajana j ' Sisä-op pilaita In tern e r in te rn e s U lko-opp ilaita E x tern er extern es 9 b) Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédois S Tammisaari Ekenäs _ 5 6 _ 5 _ Uusikaarlepyy Nykarleby , Alemmat Lägre - Elémentaires a ) Suomenkieliset Finskspråkiga Finnois S9 Suistam o... _ _ 60 5 Hämeenlinna Tavastehus Tornio Torneä... 9 ~ b) RuotsinkielinenSvenskspràkigt Suédois 7 Vaasa Vasa u :

75 II. Kansakoulunopettajaseminaarit helmik. p:nä 9. II. Folkskollärar- och -lärarinneseminarier den febr. 9. S ém in a ires d institu teu rs et d 'in stitu trices p rim a ires au er fév rier 9. Oppilaiden äidinkieli, kotipaikka ja sosialinen luokitus. Elevernas modersmål, hemort samt föräldrarnas stånd. L angue m aternelle et d om icile des élèves; position socia le de leu rs parents l i, S em in aarip a ik k ak u n ta S em in arii-o rt L o calité s O ppilaita, jo id e n äidinkieli oli: A n ta l elever, v ilk a s m odersm ål v a r: L a n g u e m atern e lle des élèves: Muu k ieli Suom i Ituotsi A n n a t F insk a Sven sk a sp råk F in n o is S u éd o is A u tre la n g u e O p pilaita, jo id e n k o tip a ik k a oli: A n ta l e le v er, v ik h em o rt N om bre d 'élèx^s d o m ic ilié s : E n in tään 00 k i. sem inaarista H ögst 0 0 km frå n sem i n a riet à 00 k m a u p lu s d u sém in a ire Y li 0 0 km sem inaarista M er än 0 0 km frå n sem i n a riet (i p lu s de 00 k m d u sém in a ire V irk am ieh iä ja vap a id e n am - m a tt, h a rjo itt.! T jänstem än och id ka re a v fria y rk en Fonction publique, p ro fessio n lib é ra le S uurliikk eenh a rjo itta jia S tö rre affä rsid ka re N égoce I Oppilaita, joiden vanhemmat olivat: Antal elever, vilkas föräldrar voro: Pienliikkeeniia rjo itta jia sekä p a lv e lu s m iehiä M indre affärsid ka re sa m t b e tjän te P e t it com m erce, co m m is j P o sitio t} so c iale des p a r e n ts : T yöväk eä (p aitsi sar.) A rb e ta re (fö r utom koi. ) O uvriers (exe. co l. ) S u u rtilallisia S tö rre jo rd ägare G ran d s p r o p r i é ta ir e s r u r a u x P ien tilallisia M indre j ord- ägare P e tits p r o p r i é ta ir e s r u r a u x j M a an v iljely s ty ö v ä k e ä Jo rd b ru k s a rb e tare O u vriers r u r a u x O p pilaita y h tee n sä Sum m a ele v er T o ta l des élèves j ;. Ylemmät Högre S u p érieu rs j 7 59 l a ) Suomenkieliset Finsk. sprâkiga F innois ! 9 75 \ 9 5 \ 5 98 \! j Jy v ä s k y lä U j : ' i Sortavala Sordavala i 9 j i 5 Rauma R aum o... 9 ' i o! Raahe - - Brahestad i fi Kajaani K a ja n a _ ; i 9 b) Ruotsinkieliset Svenskspmkiga - Suédois ! 8 69 j 75!)j 0 I Tammisaari Ekenäs _ Uusikaarlepyy Nykarleby : j. Alemmat Lägre É lém entaires t a ) Suomenkieliset Finsk-! sprâkiga Finnois ; 68 9 ; Suistam o... j Hämeenlinna Tavastehus 9! ; 5 ; 9 5! 6 ; Tornio T orneå j i - ; b) RuotsinkielinenSvenskj ; sprâkigt S uédois 7 Vaasa Vasa

76 III. Kansakoulunopettajaseminaarit lukuvuonna 99. Oppilasluvun muutokset ja oppilaiden siirto. III. Folkskollärar- och -lärarinneseminarier under läsåret 99. Förändringar i elevantalet och elevernas förflyttning. S ém in a ires d institu teu rs et d in stitu trices p rim a ires (a n n ée scola ire 99). V ariations du nom bre d es élèves et prom otions. 5 G ] 7! 8 J I? 8 S em in aarip aik kak u n ta Sem in arii-o rt L o c alité s P ä äsy tu tk in to o n k u tsu tu ista : A n ta le t till in träd esfö rh ör k allade, som: C a n d id a ts a d m is a u x ép reuves de V exam en d entrée q u i o n t été: h y v ä k s y tty godkänts, reçu s h y lä tty underkänts refusés K a n sak o u lu ista Frän fo lkskolor venant d'éco les \ prim. su p é r. Oppilaita otettu: Antal intagna elever: Nombre d'élèves nouveaux inscrits. luo kalle Å k lass I en l : e a n n é e : V alm istu sku rsseilta ja -kouluista Från fö rb eredande kurser och sk o lo r venant des cours o u des écoles p r é p a r a to ires O ppikouluista Från lärd o m s, skolor venant d 'ê ta b lisse - i ments d in stru c tio n seco ndaire M uualta ö v rig a A u tres II V luokille  klasserna II V dans les années :e 5/e Yhteensä Sum m a T o ta l K o eo p p ilaita Elever på prov Adm is co n d itio n n ellem ent Oppilaita eronnut: A n tai avgångna elever: N om bre d élèves so r tis : O p p im äärää p ä ä ttä m ä ttä F ö re a v slu ta d k urs A v a n t la f in des co u rs K u o llee t O öda Décès M uut Ö vriga A u tre s Täydellisen oppim äärän su o rite ttu aa n Efter avslutad fu llstä n dig kurs A la fin des co urs Yhteensä Sum m a Total! Oppilasluvun lisäys (- ) tai vähennys ( ) E levantalets ökning ( + ) eller minskning ( ) Augmentation ( + ) ou d im in u tion ( ) du nombre d élèves Ilman ehtoja se u raavalle luokalle siir re tty jä Etan villkor u p p flyttad e Sans exam en Oppilaiden siirto E levern as fö rfly ttn in g P ro m o tio n des élèves Ehdot suoritettuaan seuraavalle luokalle s iirre tty jä Efter fullgjorda v illk o r u p p flyttad e Après ex am en Luokalle jä ä n e itä Å klassen k v a rb liv n a Ont échoué. Ylemmät Högre S u p érieu rs a ) Suomenkieliset Finskspråkiga Finnois : 9 \ l I 5 \ Jyväskylä v) ) \ 6 ' Sortavala Sordavala ) i 8 5 R a u m a R a u n i o ; ) 9 + 7! : l 5 6; Raahe Brahestad l 6 7 H e in o la... 7 ) Kajaani K a ja n a ! 8-9! b) Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédois ' + 0 «8 9 0 Tammisaari Ekenäs ' Uusikaarlepyy Kykarleby 8 j 0 6. Alemmat Lägre Élémentaires a ) Suomenkieliset Finskspråkiga I Finnois â 70! : H l Suistam o... ' Hämeenlinna Tavastehus i Tornio Torneä j b) RuotsinkielinenSvenskspräkigt Suédois j! i ) i ) 0 + i Vaasa Vasa _ + i 0 7 *) Näistä erotettuja. Därav förvisade. ) Näistä naisosaston U lilta luokalta. Därav fr. kvinnl. avd. III kl. ) Näistä erotettuja. Därav förvisade. ) Sitäpaitsi oppilas saanut päästötodistuksen maalisk. 5 p. Dessutom erhöll elev dimissionsbetyg den 5 mars.

77 IY. Kansakoiilimopettajaseminaarien talous lukuvuonna 99. IV. Folkskollärar- och -lärarinneseminariernas ekonomi under läsåret 99. S ém in a ires d in stitu teu rs et d in stitu trices p rim a ires (a n n ée scola ire 9-9). É con om ie d es sém in a ires. Sem in aarip a ik k ak u n ta. S em in arii-o rt «L o c a lité s S em in aarin o p ettajien Åt se m in arie lära re des m aîtres des s é m in a ire s P alk kau s A vlö n in g A p p o in tem en ts H arjoituskoulun o p e tta jien ja ty ö n jo h ta jie n! Åt lärare i ö vn ingssk olor samt åt arb e tsled a re des m aîtres des écolesannexes et des m a ître s de travaux m an u e ls Valtion avustus varatto m ille oppilaille S tatsu n d e rstö d â t m e dellö sa e le v er S u b v en tio n de l'é t a t a u x élèves p a u v re s A p u ra h o ja S tip en d ier B o u rses Jtu u a n p ito K o sth å lln in g N o u rritu re Menot Utgifter Sem inaaritalon hoito- ja k o rja u s kustan nukset Skötsel och reparation av sem inariets byggnader Entretien et réparations des im meubles du sé m in a ire j Sem inaaripuutarhan m en o t ; Utgifter för seminariets trä d g å rd Dépenses pour le jardin du sé m in a ire D ép en ses j Autres dép en ses Muut m e n o t Övriga u tgifter Y h tee n sä Sum m a T o ta l S Arvioitu vuokra (5 % sem inaaritalon arv o s ta ) Beräknad hyra (5 % av sem inariebyggnadernas v ärd e) Loyer calculé (S % de la v a le u r des éd ifices) i l u Sisäoppilaiden m aksu t Internernas avg ifte r F in ances des in te rn e s Tulot Inkomster R ecettes Sem inaaripuutarhan tu lo t Inkom ster från seminariets träd g å rd Revenus tirés du jardin du sé m in a ire Muut tulot Övriga inkom ster Autres rev en us Y h tee n sä Sum m a T o ta l S K eskim ääräinen vuosik ustannus (sar. 9 -f- 0 6) oppilasta kohden Årlig kostnad (kol ) i m edeltal per e le v Dépense moyenne annuelle par élève (col ) S Siitä valtio maksanut oppilasta kohden Därav staten erlagt per elev Q uote-part de l'é ta t par élève Markkaa Mark Marcs, Markkaa - Mark - Marcs. Ylemmät Högre - - S u p érieu rs... a ) Suomenkieliset Finskspräkiga Finnois Jyväskylä IL Sortavala Sordavala Rauma Raunio Raahe Brahcstad _ Heinola Kajaani K u ja n a b) Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédois Tammisaari Ekenäs Uusikaarlepyy Xykarleby Alemmat Lägre É lém entaires _ a ) Suomenkieliset Finskspråkiga Finnois _ Suistam o _ Hämeenlinna Tavastehus _ Tornio Torneä... ' 0 6 _ 000 _ b) RuotsinkielinenSvensksprâkigt Suédois 7 Vaasa Vasa K ansanopetustilasto F olkskolstatistik 9.

78 0 99. V. Seminaari taloihin sijoitetut pääomat, seminaarien rahastot ja kirjastot. V. I seminariebyggnaderna placerat kapital, seminariernas fonder och bibliotek. Capitaux investis dans les immeubles des séminaires; fonds et bibliothèques il S em in aarip a ik k ak u n ta S em in arii-o rt L o c a lité s S em in aaritalo jen a rv o jo u lu k u u n p. Sem in arieb ygg nadern as k a p ita lv ä rd e den decem ber V a le u r des éd ifices des s é m in a ir e s, a u dêc. K o rk o ja p ä ä o m asta H ä n tä à k ap italet In té rê t d u c a p ita l T u lo t - I n k o m s te r Recettes L a h jo itu k sia y. m. D on atio n er m. m. D o n a tio n s etc. Stip endi-, p alk in to- y. m. S tip endie-, prem ie- m. fl. F o n d s d estin és a u x Y h teen sä Sum m a T o ta l sen laatu ise t ra h a s to t j a v a r a t d y lik a fo nder och m edel b o urses et a u x p rim e s etc. Ja e ttu je n stipendien ja p a l k in to jen : D e utdelade stipendiern as: luku a n ta l N om bre de b ourses B o u rses acco rdées k ok on aism äärä to talb e lo p p M o n tan t to tal S em in aarien hoidossa olevie n rah asto je n tila joulukuun p. De a v se m in arie t fö rv a lta d e fondernas, ställn in g den decem ber É ta t des fo n d s a d m in istr é s p a r le s é m in a ire ( déc.) L uku A n ta l N om bre fo nds de P ääo m a K a p ita l M k M a r k k a a M a rk M arcs Mk Mk C a p it a l S em in aarin m uiden ra h a sto je n pääo m a jo u lu k. p. K a p ita lb elo p p et a v sem inariets ö vrig a fo n d er den decem ber M o n tan t des c a p i ta u x des a u tre s to n d s d u sé m in a ir e ( d éc.) Mk K irja s to n n iteid en luku jo u lu k u u n p. A n ta l v o ly m e r i b ib lio tek et den decem ber N om bre des volu m e s de la b ib lioth èque ( d éc.). Ylemmät Högre S u p érieu rs a ) Suomenkieliset Finskspråkiga F innois Jy v ä s k y lä Sortavala Sordavala Rauma R aunio _ Raahe Brahestad Heinola Kajaani K a ja n a b) Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédo is Tammisaari Ekenäs Uusikaarlepyy Nvkarleby Alemmat Lägre Élémentaires a ) Suomenkieliset Finskspräkiga F innois Suistam o _ Hämeenlinna Tavastehus Tornio T orneå b) RuotsinkielinenSvenskspråkigt Suédois 7 Vaasa Vasa... _

79 j 9 9. VI. Seminaarien harjoitus- koulut lukuvuonna 99. VI. Seminariernas övnings- skolor läsåret 99. É coles-annexes des sém in aires (année scolaire 9 9 ). 5 j 6 7 8! 9 i o! Sem in aarip a ik k ak u n ta S em in arii-o rt L o c alité s Koko luku (I V I)! Hela antalet (I V I) Nombre total ( I V I ) P o ik ia G ossar G arço n s i " '... ] j I II Sukupuolen m u kaan I II V I E fte r kön Sexe i n ; T v ttö jä F lick o r F ille s O ppilaiden lu k u helm ikuun l p. A n ta l e lever,ie n fe b ru ari Nombre <V élèves au er lévrier I II V I 7 8 -v u o tia ita 7 8 àr 7 8 a n s Iä n m u k a an E fte r åld er 9 -v u o tia ita 9 àr ÿ a n s A ge -v u o tia ita àr a n s 5 v. tä y ttä n e itä! Fyllda 5 år 5 ans rév olus O p etuskielen m u kaan E fter undervisningssp råk L a n g u e Suomi F in sk a F in n o is ltuotsi S v en ska S u é d o is V anhem pien sä äd y n m ukaan * E fte r fö rä ld ra rn a s stå n d Position sociale des parents Virkamiesten ja su urj liikk cenharj. lapsia! Barn tili tjä n s te m ä n o. större näringsidk. I Service public, négoce, grande in dustrie \ P ienliikkeenharj o itta j. ja palvelu sm. lapsia Barn till mindre n ä ringsidkare o. b e tjän tc P etit com m erce, p etite in d u strie, co m m is Työväen lapsia : Barn till a rb e tare i O u vriers V u osiluokk ien m ukaan E fte r årsk lasser A n n ées sc o laires I II i l l IV V V I O p pilaita o llu t k ou lu sta poissa lu k u 0 p ä iv ä ä 0 dagar : de à 0 jo u r s v u o d en kuluessa E lever, soin under lä så re t u te b liv it från sk o lan A b sences: 0 p ä iv ä ä 0 d a g ar de à 0 jo u rs 60 p ä iv ä ä 60 d agar de à 60 jo u r s I Encmm. kuin 60 p ä iv. Mera än 60 dagar plus de 60 jo u r s U usia o p p ila ita X y a e le v er N o u v e au x élèves I I I I V I Päästötodistuksen sa an e ita D im itterade Elèves a y a n t obtenu le certificat d 'é tu d es l. Ylemmät Högre S u p é r i e u r s ) » a ) S u o m e n k ie l is e t F i n s k s p r ä k i g a F i n n o i s.... ) : Jyväskylä... ) Sortavala Sordavala ) Rauma R aunio i Raahe Brahestad... 5) G 7 Heinola... < Kajaani Kaj an a ' ) R u o t s in k ie lis e t S v e n s k s p r å k i g a S u é d o is ) Tammisaari Ekenäs.... 7) _ Uusikaarlepyy Nykarleby l i j l. Alemmat Lägre J 5 7 : 5 0 a ) S u o m e n k ie l is e t F i n s k s p r ä k ig a F in n o is ! Suistam o _ Hämeenlinna Tavastehus 9 55 _ Tornio Torneä k) R u o t s in k ie lin e n S v e n s k - s p r â k ig t S u é d o is : 7 Vaasa Vasa... J - - ; *) Sitäpaitsi 5 oppilasta jatkoluokilla. Dessutom 5 elever på fortsättningsklasser. )»»»»»»> '> ) )> 0» I» 0»»» *)»»»»»»» û)» 9»»» 9»»» 6)» 0»»» 0»»» 7Ï»»»» i)»»

80 9 - YIL Kaupunkien kaqsakoulut lukuvuonna 99. Yleisiä tietoja kouluista. VII. Städernas folkskolor under läsåret 9 9. Allmänna uppgifter om skolorna. Écoles p rim aire s des villes fan n ée scolaire 9 9 ). D onnées générales des écoles H 5 6 V arsinaisia o p ettajia L uokkia L u okkahuoneita 0. X. 9 O ppilaita 0. X. 9 K lasser Egentliga lärare E lever 0. X. 9 K lassrum 0. X. 9 C lasses C lasses situ ées M a îtres fix es au É lèves au 0. X X. 9 Kaupunki Stad Villes K o u lu ja Skolor É coles Alakouluissa I lägre skolor Dans les écoles prim, élém ent. Dans les écoles prim, supér. Y läkouluissa I högre skolor : Jatkokouluissa I fortsättningsskolor Aux cours com plém entaires Koko luku Hela an talet Nombre total Kaikkiaan M Inalles ) Total Suomenkieliset koidut Finskspråkiga skolor Écoles fin n o ises... m Ruotsinkieliset koulut Svenskspråkiga i m skolor Ecoles suédoises Helsinki Helsingfors ' Suomenkieliset Finskspråkiga Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Loviisa L o v isa Suomenkielinen Finskspråkig... i i 50 8 R uotsinkielinen Svenskspråkig...»7 (r Porvoo B o rg å Suomenkielinen Finskspråkig Ruotsinkielinen Svenskspråkig i l l 78 5 Tammisaari Ekenäs O Suomenkielinen Finskspråkig... i 65 Ruotsinkielinen Svenskspråkig lianko H angö... i l Suom enkieliset Finskspråkiga R uotsinkieliset Svenskspråkiga... y Turku Åbo Suomenkieliset Finskspråkiga R uotsinkieliset Svenskspråkiga Pori Björneborg, suomenk. finskspråkiga Rauma Raumo, suomenk.finskspr Uusikaupunki Nvstad Suomenkielinen Finskspråkig... i ii 8 6 Ruotsinkielinen Svensksp råkig... i i Ï i 8 Naantali Nådendal, suomenk. finskspr Maarianhamina Mariehamn, ruotsink. svenskspr Hämeenlinna Tavastehus, suomenk. finskspr _ 577 Tampere Tam m erfors Suomenkieliset Finskspråkiga Ruotsinkielinen Svenskspråkig Lahti, suomenk. finskspr ) Kts. vieraskielisiä kouluja taululiite X IX siv.. Skolor med främmande undervisningsspråk, se tabellbilaga X IX sid.. ) Yksityinen. Privat. ) Yhteinen opettaja yläkoulun kanssa. Gemensam lärare med högre skolan. Omassa talossa I eget hus Dans leur propre m aison V u okrattu ja I hyrd lokal Dans un local lou é A lakouluissa I lägre skolor Dans les écoles prim. élém ent. Y läkouluissa ' I högre skolor Dans les écoles prim. supér. Jatkokouluissa I fortsättningsskolor Aux cours com plém entaires Yhteensä Sum m a T otal \ Alakouluissa ; I lägre skolor j Dans les écoles prim, élém ent.! Yläkouluissa i I högre skolor Dans les écoles prim, supér. Jatkokouluissa ' I fortsättningsskolor Aux cours com plém entaires Yhteensä Summa : T otal

81 i l 5 6 V arsinaisia o pettajia L uokkia L uokkahuoneita 0. X. 9 O ppilaita 0. X. 9 K lasser Egentliga lårare E lever 0. X. 9 K lassrum 0. X. 9 C lasses C lasses situées M a îtr e s fix es a u Élèves au 0. X X. 9 K aupunki Stad V illes Kouluja Skolor É coles Alakouluissa I lägre skolor Dans les écoles prim, élément, j! Y läkouluissa I högre skolor. Dans les écoles prim, supér. ; Aux cours com plém entaires Jatkokouluissa I fortsättningsskolor Koko luku Hela an talet : Nombre total Viipuri V ib o rg Suomenkieliset Finskspråkiga R uotsinkielinen S v e n sk sp rå k ig Sortavala Sordavala, suomenk. finskspr i l Käkisalmi Kexholm, suomenk. finskspr * 5 8 Lappeenranta Villmanstrand, suomenk. finskspr Hamina Fredrikshamn, suomenk. finskspr Kotka Suomenkieliset Finskspråkiga R uotsinkielinen Svenskspråkig... O Mikkeli S:t Michel, suomenk. finskspr Heinola, suomenk. finskspr Savonlinna Nyslott, suomenk. finskspr Kuopio, suomenk. finskspr Joensuu, suomenk. finskspr Iisalmi, suomenk. finskspr Vaasa V a s a Suomenkieliset Finskspråkiga R uotsinkieliset Svenskspråkiga Kaskinen * K a s k o _ Suomenkielinen Finskspråkig R uotsinkielinen S v e n sk sp rå k ig Kristiinankaupunki - Kristinestad Suomenkielinen Finskspråkig... i Ruotsinkielinen Svenskspråkig Uusikaarlepyy N vk arleb y Suomenkielinen Finskspråkig... i i 8 9 Ruotsinkielinen Svenskspråkig... l i i Pietarsaari Ja k o b sta d Suomenkielinen Finskspråkig... l Ruotsinkielinen Svenskspråkig... l ISO 5 Kokkola G am lakarleby Suom enkieliset F inskspråkiga Ruotsinkieliset S vensk sp råk ig a Jyväskylä, suomenk. finskspr Oulu U leåborg V 0 Suomenkieliset Finskspråkiga Ruotsinkielinen Svenskspråkig... 9! Raahe Brahestad, suomenk. finskspr Kemi, suomenk. finskspr Tornio Torneå, suomenk. finskspr Kajaani Kajana, suomenk. finskspr i Omassa talossa I eget hus Dans leur propre m aison : Vuokrattuja., I hyrd lokal Dans un local loué A lakouluissa I lägre skolor Dans les écoles prim. élém ent. Dans les écoles prim, su p ér. Y läkouluissa I högre skolor Jatkokouluissa! I fortsättningsskolor Aux cours com plém entaires Yhteensä Summa T o tal I A lakouluissa j I lägre skolor Dans les écoles prim, élém ent. Y läkouluissa I högre skolor Dans les écoles prim, supér.! Jatkokouluissa j I fortsättningsskolor Aux cours com plém entaires Yhteensä Summa T o tal

82 ! VIII. Kaupunkien kansakoulut lukuvuonna 99. Tietoja opettajista. VIII. Städernas folkskolor under läsåret 9 9. Uppgifter om lärarpersonalen. É c o le s p r im a ir e s d e s v ille s ( a n n é e s c o la ir e 9 9 ). R e n s e ig n e m e n ts s u r le p e r s o n n e l e n s e ig n a n t o! n I» 6 I O ettajia ak p. L ärare den 0 e r M aîtres a 0 octobre 9, p lo k. 0 9 o k to b 9 u K a u p u n k i S tad V ille s Vakinaisia ja koctteeksi v a littu ja Ordinarie ocli på prov an ställd a O rdinaires et à l e s s a i A la k o u lu issa *) lågre sk o lo r J) D a n s le s écoles p r im, élém en t. V u osisijaisia Å rsv ik a rie r P ro v is o ire s V irk ak elpoisia K o m p ete n ta C om pétents Virkakelpoisuutta v a illa leke kom petenta Sans de com pétence Vakinaisten, koctteeksi v a littu je n ja vuosisijaisten koko luku Hela antalet ordinarie, på p ro v anställda och årsv ik arie r T o tal col. T untiopettajia T im lärare A d jo in ts Vakinaisia ja koctteeksi! valittuja Ordinarie och på Iprov anställda O rdinaires et à l e s s a i M. H. X. K v. F. Y lä k o u lu is s a D an s les écoles V u osi- A rs- F r o v i- V irk ak elpoisia Kompetenta Com pétents M. H. N. Kf. ' M g rc skolor V rim. su p é rieu res sija is ia v ik a rie i so ires V irk ak elp o isu u tta v a illa Icke kompetenta j Sans de compétence M. H. X. K v. F. V akinaistin, k o ittiik s i -valittujen ja vuosisipusten koko luku Hela antalet ordinarie, på p ro v anstallda och årsv ik arie r T o tal col. 7 \ M. n. T u n tio p etta jia T im lärare A d jo in ts X. K v. F. Ja tk o k o u lu issa I fo rtsättn in g ssk o lo r V akinaisia, k octteeksi v a littu ja j a v u o sis ija isia O rdinarie, på p ro v an stä lld a och å rsv ik a rie r O rd in a ir e s, d l e s s a i et p ro v iso ires Tietopuolisissa aineissa i kunskaps- i! ämnen i M atières théoriques M. II. X. K v. F. A u x co urs co m p lém en taires K ä ytän n ö lli- J sissä aineissa ; I p rak tisk a i äm nen M atières prati-. ques. H. X. K v. F. T u n tio p e tta jia T im lärare Kaupungin kansak. palveluksessa olevia Anställda vid s ta dens folkskolor D ans les écoles de la v ille A d jo in ts X. K v. F. I Kansakoulun ulkopuolelta Utom folkskolan stående Hors de l école p r i m aire i l. n. ky F. Kaikissa näissä kouluissa olevien vak inaisten, koctteeksi v a littu je n ja vuosisijaisten luku yhteensä : Vid samtliga dessa skolor ordinariter och pä prov anställda lärare : samt å rsv ik a rie r i T otal col. 5-\ - -\ -(6 W ) M. n. X. K v. F. Kaikkiaan Inalles T o ta l... *) Suom enkieliset koulut F in sk sp råk ig a skolor _ Écoles f in n o is e s... ') R uotsinkieliset koulut Svenskspråkiga skolor J Écoles suédoises \ Helsinki Helsingfors _ _ fi Suom enkieliset F insk språk iga & ! fi Ruotsinkieliset Svenskspråkiga 6-5 i ' Suom enkielinen F insk språk ig... i i i l - - i i i 8 9 R u o tsin kielin en S ven sksp råk ig i 9 0 Porvoo Borgå S uom enkielinen F in sk sp råk ig... i ---- i 5 i 6 R uotsin kielin en S ven sksp råk ig i 7 Tammisaari E kenäs _ - - Suom enkielinen F insk språk ig... i i ---- l! lfi R uotsin kielin en S ven sksp råk ig... I Hanko Hangö S uom enkieliset ' i 7 F insk språk iga R u o tsin k ieliset S ven sksp råk ig a i 9 Turku Å b o ! 76 5 _ Suom enkieliset F insk språk iga... i R uotsin kieliset Svensksp råk ig a... 6 i Pori Björneborg, suomenk. finskspr Rauma Raunio, suomenk. finskspr... b Uusikaupunki Nvstad S uom enkielinen F insk språk ig R uotsinkielinen S ven sksp råk ig l l Naantali Nådendal, suomenk. finskspr... _ 7 8 Maarianhamina Mariehamn, ruotsink. svenskspr HämeenlinnaTavastehus, suomenk.finskspr Tampere Tammerfors D 8 _ S uom enkieliset F in s k s p r å k ig a R uotsinkielinen Svensksp råk ig... Lahti, suomenk. finskspr Viipuri Viborg Suom enkieliset F in sk sp rå k ig a Cl 5 6 R u o tsinkielinen S ven sksp råk ig... 6!) O p e tta ja t n aisia, lu k u u n o tta m a tta. S am tlig a lä ra re k vin n lig a, fö ru to m m an lig. ) Y h te in e n o p e tta ja ylä k o u lu n k an ssa. G em en sam lä ra rin n a m ed h ögre skolan. K ansanopetustilasto F o lksko lstatistik 9.

83 j , 0 i n Opettajia lokak. 0 p. 9 Lärare den 0 oktober 9 M aîtres a u 0 octobre 9. K a u p u n k i S tad V ille s Vakinaisia ja koetteeksi v a littu ja Ordinarie och på prov an ställd a O rdinaires et à l essai \ A lakouluissa I lägre skolor D an s les écoles p rim, élém ent. V u osisijaisia Å rsv ik arie r P ro v is o ire s V irk ak elpoisia K o m p ete n ta C o m pétents Virkakelpoisuutta v a illa Icke k o m p ete n ta Sans de com pétence Vakinaisten, koetteeksi v a littu je n ; ja vuosisijaist.cn koko luku Hela antalet ordinarie, på p ro v I anställda och å rsv ik arie r! Total col. i I Tuntiopettajia T im lärare A d jo in ts Vakinaisia ja koetteeksi i valittuja -O rdinarie och på prov anställda O rdinaires et à l essai M. H. S. K/ ' Y läkoulu issa D an s les écoles' Vuosi- A rs- P r o v i- Virkakelpoisia S Kompetenta C om pétents M. H. N. ' K v. F. ; högre sk olor p rim, su p é rieu res sijaisia v ik a rie r so ires V irk ak elp o isu u tta v ailla i Icke k om p eten ta Sans de com pétence M. E. 7. K v. F. vakinaisten, koetteeksi v a littu je n ja vuosisijaisten koko luku : Hela antalet ordinarie, på p rov anställda och å rsv ik a rie r Total col. 7 T u n tio p etta jia T im lärare : A d jo in ts i f : N. K v. F. Jatk o k o u lu issa L ïortsattn m g ssk o lo r V akinaisia, k oetteeksi v a littv n a ja v uosisijaisia O rdinarie, pa p ro v a n ställd a och å rsv ik a rie r O rd in a ire s, à l e s s a i et p ro v iso ires Tietopuolisissa aineissa k u n sk ap s äm nen M atières th éo riqu es M. H. N. K v. F. A u x co urs co m p lém en taires j K ä y tä n n ö llisissä aineissa I p ra k tisk a äm nen M atières p r a t i ques M. H. N. K v. F. 'T untiopettajia T im lärare Kaupungin k ansak. palveluksessa o lev ia j Anställda vid stadeus folkskolor ; Dans les écoles de : la v ille - M. H. A d jo in ts x. K v. F. Kansakoulun u lk o puolelta Utom folkskolan stående Tiors de Vécole p r i- j m aire AL H. N. K v. F. Kaikissa näissä kouluissa o levien vakinaisten, koetteeksi v a littu je n ja vuosisijaisten luku y h teen sä Vid samtliga dessa skolor ordinaritcr ocli på prov anställda lä ra re samt å rsv ik a rie r Total col. ô -\--\ ( 0 9) At. H. N. K v. F. 5 «7 8 Sortavala Sordavala, suomenk. finskspr... Käkisalmi Kexholm, suomenk. finskspr... Lappeenranta Villmanstrand, suomenk. finskspr... Hamina Fredrikshamn, suomenk. finskspr. Kotka...»Suomenkieliset F inskspråkiga... R u o tsin k ielin en S v e n s k s p rå k ig... Mikkeli S:t Michel, suomenk. finskspr Savonlinna Nyslott, suomenk. finskspr... Kuopio, suomenk. finskspr... Joensuu, suomenk. finskspr... Iisalmi, suomenk. finskspr... 5 Suom enkieliset F insk spräk iga... 6 R uo tsinkieliset Svensksp råk ig a... 7 IS S uom enkielinen F insk språk ig... 9 R u o tsin k ielin en S v e n s k s p rå k ig... 0 Kristiinankaupunki Kristinestad... Suom enkielinen F in sk sp råk ig R uotsinkielinen S ven sksp råk ig... Uusikaarlepyy Nvkarleby... Suom enkielinen F in sk sp råk ig... R uotsinkielinen S vensksp råk ig... Suom enkielinen F insk språk ig... R uotsinkielinen Svensksp råk ig... Kokkola Gam lakarlebv... Suom enkieliset F inskspråkiga.... R uotsinkieliset S vensksp råk ig a... Jyväskylä, suomenk. finskspr... Oulu Uleäborg... Suom enkieliset F inskspråkiga... :... R uotsinkielinen Svensksp råk ig... Raahe Brahestad, suomenk. finskspr... Kemi, suomenk. finskspr... Kajaani Kajana, suomenk. finskspr... L U? 7 i l i )= i Z i _ E i i i i z z ( 5 7 6? 6 5 i i i l j i i -! j 5 \ l!! Z l - z z Z Z z z i Z Z! - z z z i - _ 9 z 9 - Z Z Z i - l 5 i z Z z _ Z Z :. ] z D ^ O pettajat naisia, lukuunottam atta. Sam tliga lärare kvinnliga, förutom manlig. ) Y h te in e n o p e tta ja ylä k o u lu n kan ssa. G em en sam lä ra re m ed h ögre skolan.

84 0 9- IX. Kaupunkien kansakoulut lukuvuonna 9 9. Tietoja oppilaista. IX. Städernas folkskolor under läsåret 9 9. Uppgifter om eleverna. Ecoles p rim a ire s des villes (an n ée scolaire 9 9 ). É lèves. K aupunki Stad ; V ille s! ' 5 G 7! Koko luku Hela an ta let Nombre to tal Sukupuoli K ön S exe Poikia! (lossar i G arçons. T.vttöj a ; F lickor F ille s O ppilaita lokakuun 0 p. 9 K lever den 0 oktober 9 É lèves a u 0 octobre JOoO i Vuosiluokka Å rsavdelning A n n é e s s c o la ire s II i m i i! IV Äidinkieli M odersmål L a n g u e m a te rn e lle Suomi ; Finska i F in n o i s R uotsi Svenska ' S u é d o is Muu kieli : Annat språk : A utres la n g u e s Kaikkiaan Inalles Total... > A lakoulut Lägre skolor Écoles " élémentaires Yläkoulut Högre skolor Écoles supérieures Jatkokoulut Fortsättningsskolor Cours com plém entaires Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises Alako idut Lägre skolor Ecoles élémentaires Yläkoulut Högre skolor Écoles su p érieu res Jatkokouhd Fortsättningsskolor Cours com plém entaires Helsinki Helsingfors A lakoulut Lägre skolorna Y läkoulu t Högre skolorna Jatk ok o u lu t Fortsättningsskolorna _ Loviisa L o v isa A lakoulu Lägre skolan V lä k ml ii Högre skolan : Jatk okoulu F ortsättningsskolan G Porvoo Borgå A lakoulu Lägre skolan Y läkoulu Högre skolan Jatk okoulu F ortsättningsskolan f> ---- Tammisaari Ekenäs A lakoulu Lägre skolan Y läkoulu Högre skolan a Hanko H angö A lakoulu Lägre skolan Y läkoulu Högre skolan Jatk ok o ulu F ortsättningsskolan Turku Åbo y A lakoulut Lägre skolorna Y läk oulu t Högre s k o lo r n a Jatk o k o u lu t F ortsättningsskolorna Pori B jörneborg A lakoulu t Lägre skolorna Y läk oulu t Högre skolorna Jatk okoulu t Fortsättningsskolorna Rauma Raumo A lakoulu t Lägre skolorna Y läkoulut Högre skolorna j : Jatk ok oulu F ortsättningsskolan ! Uusikaupunki Nvstad A lakoulu Lägre skolan i! Y läkoulu Högre skolan aa 5 8 i ; Jatk ok oulu Fortsättningsskolan I Naantali Nådendal f A lakoulu Lägre skolan Y läkoulu Högre skolan

85 o 0 O ppilaita lokakuun 0 p. 9 E lever den 0 oktober 9 Élèves a u 0 octobre 9 Kaupunki Stad V illes Koko luku Hela an talet Nombre to ta l Sukupuoli K ön Sexe P oikia Gossar G arçons T y ttö jä Flickor, Filles Vuosiluokka Å rsavdclning A n nées sco laires I n III IV Äidinkieli M odersm ål L angue m aternelle Suom i F inska i F in n o is l Jtuotsi Svensk a ; S u éd o is I Muu kieli Annat sp råk i Autres la n g u e s H ä m e e n lin n a T a v a s te h u s i A lak oulu t Lägre skolorna i Y läkoulu t Högre skolorna T a m p e re T a m m e rfo rs A lak oulu t Lägre skolorna Y läk oulu t Högre skolorna Jatk o k o u lu t F ortsättningsskolorna L a h t i A lakoulut Lägre skolorna i Y läkoulut Högre skolorna o Jatk okoulu t Fortsättningsskolorna V iip u ri V i b o r g A lakoulut Lägre skolorna Y läkoulu t Högre s k o lo r n a Jatk o k o u lu t Fortsättningsskolorna _ S o r t a v a la S o r d a v a la A lakoulu Lägre skolan Y läkoulu Högre skolan Jatk ok oulu F ortsättningsskolan K ä k is a lm i K c x h o lm _ A lakoulu Lägre skolan i Yläkoulu Högre skolan Jatk ok oulu Fortsättningsskolan L a p p e e n ra n ta V illm a n s tra n d _ A lakoulu t J,ägre skolorna _.. 8 G Y läk oulu t Högre skolorna Jatk o k o u lu t Fortsättningsskolorna _ H a m in a F re d rik s h a m n! A lakoulu t Lägre skolorna Y läkoulut Högre skolorna Ja tk o k o u lu F ortsättningsskolan K o t k a A lak oulu t Lägre skolorna i Y läkoulu t Högre s k o lo r n a Jatk okoulu F ortsättningsskolan M ik k e li S :t M i c h e l _ 9 7 A lakoulu t Lägre skolorna Y läk oulu t Högre skolorna Jatk okoulu F ortsättningsskolan H e in o la _ 7 8 Alakoulu Lägre skolan Y lä k o u lu Högre s k o la n Jatk ok oulu F ortsättningsskolan.... _ 0 _ S a v o n lin n a X v s lo t t _ 9 7 '6 A lakoulut Lägre skolorna Y läkoulu t Högre s k o lo rn a Jatk okoulu F ortsättningsskolan K u o p io _ A lakoulut Lägre skolorna _ 89 6 j Y läkoulut Högre skolorna i Jatk ok oulut Fortsättningsskolorna _ i J o e n s u u... J 6 5 _ 7 A lakoulu Lägre skolan Y läkoulu Högre skolan Jatk ok oulu F ortsättningsskolan A lakoulu Lägre skolan _ Y läkoulu Högre skolan Jatk ok oulu Fortsättningsskolan Iis a lm i

86 : O ppilaita lokakuun 0 p. 9 î E lever den 0 oktober 9 Élèves a u 0 octobre 9 K aupunki Stad V illes Koko luku Hela an talet Nombre total Sukupuoli K ö n Sexe P oikia Gossar G arçons T yttö jä F iickor F ille s V uosiluokka Å rsavdelning A n nées sco laires I III IV Äidinkieli M odersmål L angue m aternelle i - J Suom i [ F inska I F in n o is R uotsi Svenska Su éd o is Muu kieli Annat språk Autres lan g u es V a a s a V a s a Alakoulut Lägre skolorna Y läkoulut Högre s k o lo r n a Jatk ok o ulu F ortsättningsskolan K a s k in e n K a s k ö Alakoulu Lägre skolan Y läkoulu Högre skolan Jatk ok o ulu F ortsättningsskolan K r is t iin a n k a u p u n k i K r is t i n e s t a d Alakoulu Lägre skolan... Y läkoulu - - Högre skolan Jatkokoulu F ortsättningsskolan J7 U u s ik a a r le p y y N v k a r l e b v A lakoulu Lägre skolan _ 8 _ Y läkoulu Högre skolan... U 7 7 O P ie ta rs a a ri J a k o b s t a d _ Alakoulu Lägre skolan Y läkoulu Högre skolan K o k k o la G a m l a k a r l e b y _ 5 A lakoulu t - Lägre skolorna JOI Y läkoulut - Högre skolorna Jatkokoulu - F ortsättningsskolan _ J v v ä s k v l ä A lakoulut - Lägre skolorna Y läkoulut Högre skolorna _ Jatkokoulu Fortsättningsskolan _ O u lu U l e å b o r g A lakoulu t Lägre skolorna Y läkoulu t - - Högre skolorna Jatkokoulu - Fortsättningsskolan R a a h e B r a h e s ta d A lakoulut - - Lägre skolorna _ 0 Y läk oulu t Högre skolorna Jatkokoulu F ortsättningsskolan.... _. 9 K e m i A lakoulu t Lägre skolorna Y läkoulut Högre skolorna Jatk ok o u lu t Fortsättningsskolorna T o rn io T o r n e å A lakoulu Lägre skolan Y läkoulu Högre skolan Jatkokoulu - F ortsättningsskolan _ 7 K a ja a n i K a j a n a A lakoulu t Lägre skolorna Y läkoulut Högre skolorna Jatk okoulu F ortsättningsskolan R u o ts in k ie lis e t S v e n s k sp rå k ig a Suédoises A lakoulut Lägre skolor Ecoles élémentaires i 5 5 Yläkoulut Högre skolor Écoles supérieures Jatkokoulut Fortsättningsskolor Cours com plém entaires H e ls in k i H e ls in g f o r s A lakoulut Lägre skolorna i Y läkoulu t Högre skolorna Jatk ok o u lu t Fortsättningsskolorna

87 j 9. i 5 g! 7 s 9 J 0 H O ppilaita lokakuun 0 p. 9 l E lever den 0 oktober 9 É lèves a u 0 octobre 9 K aupunki Stad V illes Koko luku Hela an talet Nombre to tal Sukupuoli K ö n Sexe Poikia Gossar G arçons T yttö jä Flickor F ille s Vuosiluokka Å rsavdelning A n nées sco laires I n III IV Ä idinkieli M odersmål L an gue m aternelle Suomi Finska F in n o is K uotsi Svensk a Su éd o is Muu kieli Annat sp råk i Autres la n g u es i L o v iis a L o v is a A lakoulu Lägre skolan , Y läkoulu Högre skolan ; Jatkokoulu F ortsättningsskolan ! P o r v o o B o r g å ; A lakoulu Lägre skolan... m ; Y läkoulu Högre skolan Jatkokoulu Fortsättningsskolan _ 5! _ T a m m is a a ri E k e n ä s : A lakoulu Lägre skolan e 5 j Y läkoulu Högre skolan ! _ Jatkokoulu F ortsättningsskolan H arik o H a n g ö A lakoulut Lägre skolorna Y läkoulut Högre skolorna Jatk ok oulu Fortsättningsskolan i T u rk u Å b o : A lakoulut Lägre skolorna Y läkoulut - - Högre skolorna i n ! _ Jatkokoulu Fortsättningsskolan _ I U u s ik a u p u n k i N v s ta d ; Alakoulu Lägre skolan... i Y läkoulu Högre skolan _ 8 _ M a a ria n h a m in a M a r ie h a m n A lakoulu ~~ Lägre skolan... 5) Yläkoulu Högre skolan Jatk ok oulu F ortsättningsskolan T a m p e re T a m m e rfo rs l A lakoulu Lägre skolan i Yläkoulu Högre skolan i - V iip u r i Y ib o r g ! Alakoulu Lägre skolan Y läkoulu Högre skolan j K o t k a ! _ A lakoulu Lägre skolan Y läkoulu Högre skolan _ V a a s a V a s a ; A lakoulu t Lagre skolorna : Y läkoulut Högre skolorna Jatk ok oulu F ortsättningsskolan K a s k in e n K a s k ö _ Alakoulu Lägre skolan Y läkoulu Högre skolan , Jatkokoulu Fortsättningsskolan f. _ K r is t iin a n k a u p u n k i K r i s t i n e s t a d Alakoulu Lägre skolan Yläkoulu Högre skolan Jatkokoulu F ortsättningsskolan _ U u s ik a a r le p y y N y k a rle b y, ja tk o - k o u lu fo r t s ä t tn in g s s k o la n... _ P ie ta r s a a r i J a k o b s t a d A lakoulu Lägre skolan Yläkoulu Högre skolan _ K o k k o la G a m l a k a r l c b y ! A lakoulut Lägre skolorna Y läkoulut Högre skolorna ! Jatkokoulu F ortsättningsskolan O u lu U le å b o rg... 9 Alakoulu Lägre skolan Yläkoulu Högre skolan

88 9 9-5 X. Kaupunkien kansakoulut lukuvuonna 99. Tietoja apukouluista ja kasvatuslaitosten yhteydessä toimivista kouluista. X. Städernas folkskolor under läsåret 99, Uppgifter om hjälpskolor och skolor vid uppfostringsanstalter. Écoles 'Primaires des villes (année scolaire 9 9). Écoles auxiliaires et écoles des maisons de correction. k 6 7 «a 0 i i!! o p e tta jia 9. a. 9 L ärare 0. X. 9 O p pilaita lo kak uun 0 p. 9 E lev er den 0 o k to b e r 9 É lèv es a u 0 octobre 9 K a u p u n k i S tad V illes Luokkia K lasser C lasses In stitu te u rs a u 0. X. 9 V arsinaisia o p e tta jia E gentliga lärare I n stitu te u rs p rop rem en ts dits Miehiä M anliga H o m m es Naisia K v in n lig a F em m es T u n tio p etta jia T im lärare A d jo in ts ; Miehiä M anliga j H o m m es -L.. _ Naisia K v in n lig a j F em m es Kaikkiaan Inalles T o tal Sukupuoli K ö n Se x e Poikia G ossar G arçons Tyttöjä F lick or F ille s A lakoulussa. I lägre skola Ecole p rim. élém ent. K o u lu n la a tu Skolans a r t E spèce d école : Yläkoulussa I, I högre sk ola Ecole p rim, su p e r. Jatk o koulu ssa I fo rtsättningsskola Cours com plém ent. Suomi F insk a F in n o is Ä idinkieli M odersm ål L a n g u e m atern elle liuotsi S ven ska S u é d o is Muu kieli Annat sp råk Autres la n g u e s 7 8 vuotta 7 8 år 7 8 a n s Ikä Å ld er A ye 9 vuotta 9 år 9 a n s vuotta år a n s 5 v. tä y ttä n e itä Fyllda 5 år ans rév o lu s Vanhem pien sä ä ty F ö rä ld ra rn a s stånd P ro fe ssio n des p are n ts Virkam., vapaiden ammattien ja suuriikkeenharj. T jänstem än, idkare avi Tia yrken, större närin g sid k are F o n ction l p ubliq ue, profession libérale, négoce P ienliikkeenharj. ja palvelu sm ieh iä Mindre näringsidkare, betjänte - Petit commerce, petite in d u strie, com m is Työväkeä A rb e tare O u v rie rs E va iik.-lu terilain e n E va n g.-lu th ersk L u th é rie n s U skon to Trosbekännelse C onfession K reikk. -katolin en G rek.-k ato lsk O rthodoxes Muu u s k o n to k u n ta Annat religionssam fund Autres co n fessio ns Ei mikään u skonto ku n ta Intet relig ionssam fund Hors de l église Apukoulut Hjälpskolor Écoles auxiliaires Kaikkiaan Inalles Total I i Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises ! \ Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises : _! j Helsinki Helsingfors Suom enk. F inskspr o u i *r> 6 llu o tsin k. Svensksp r '! (j 7 Turku Å b o I S Suom enk. F in sk sp r ] i 8 9 llu o tsin k. Svensksp r.... _ j j 9 0 Pori Björneborg, suomenk. finskspr _ 0 Tampere Tammerfors, suomenk. finskspr ! Lahti, suomenk. finskspr. 5 7! - -! 6 Viipuri Viborg, suomenk. finskspr _ _ Hamina Fredrikshamn, suomenk. finskspr Kotka, suomenk. finskspr _ 6! Kuopio, suomenk, finskspråkiga Vaasa Vasa Suom enk. F in sk sp r ' i B u o tsin k. Svensksp r i i ; Oulu Uleåborg, suomenk. finskspr ? Kasvatuslaitosten yhteydessä toimivat koulut Skolor vid uppfostringsanstalter Écoles des maisons de correction Kaikkiaan Inalles Total i)8 )9 ) ) ) ! : 8 Suomenkieliset Finsksprâkiga Finnoises Ruotsinkielinen Svenskspråkig Suédoise \ Helsinki Helsingfors \ ) Suom enk. F in sk sp r... <> 0 7 ] llu o tsin k. S vensksp r _ 8 G Pori Hjörneborg, suomonk. finskspr...! Tampere Tammerfors, suomenk. finskspr... I» 5! Laitoksia. Anstalter. ) Varsinaisia luokkaopettajia. Egentliga klasslärare. ) Ammattiopettajia. Lärare i fackämnen. ) Niistä 5 apukoulussa. Därav 5 i hjälpskola. K a n s a n o p e t u s t ila s t o F o lk s k o U t a t is t ik 9.

89 XI. Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna ^ 9. Yleisiä tietoja kunnittain. XI. Landskommunernas folkskolor under läsåret 99. Allmänna uppgifter kommunvis. Écoles frim aires des communes rurales (année scolaire 9 9). Données générales. L ään i ja k unta L än och kom m un D ép artem ents et com m unes a û i o i n 5 K o u lu p iirej ä S k o ld istrik t Koko luku Hela a n talet T o ta l D istricts sc o laires Suomenkielisiä F inskspråkiga F in n o is Ruotsinkielisiä Svensksp råk ig a S u é d o is j Koko luku Hela a n ta le t T o tal Alakansakouluja Lägre folkskolor Écoles p rim aire s élém en taires Suom enkielisiä F insk språk iga ; F in n o ise s R uotsinkielisiä Svensksp råk ig a! S u éd o ises. Kiinteitä 6-viik k o isia /Fasta med 6 veckors läro k u rs Ecoles fixes à cours de 6 se m ain es : Kiinteitä 8-v iik k o isia,fasta med 8 veckors läro k u rs Écoles fixes à cours de 8 sem ain es!... Kiertäviä À m bulatoiïskâ... ; A m b ulato ires ; Écoles à cours ré d u its Supistettujen kan sakoulu jen i Vid folkskolor med förkortad läro k u rs ; Omassa talossa T eget hus Dans leur propre m aiso n Osittain omassa, osittain v u o krah u o n eisto ssa Delvis i egen, delvis i hyrd lo k al i Dans des locaux en partie p ro p res, en partie lo ués Osittain omassa, osittain yläkansakoulun huoneistossa Delvis i egen, delvis i högre fo lk skolans lokal Dans des locaux en partie p ro p res, en partie appartenant à des écoles p rim, su p e r. i Dans les locaux d une école p rim. su p é r. i Yläkansakoulun huoneistossa j I högre folkskolans lo kal I» j j. Osittain yläkansakoulun, osittain vu o k ra h u o neistossa Delvis i högre folkskolans, delvis i ihyrd lokal En partie dans les locaux des écoles p rim, supêr., en partie dans des locaux lo ués Vuokrahuoneistossa I hyrd. lo k al I Dans des locaux lo ués Koko luku Hela a n ta le t T o ta l S uom enkielisiä F in sk sp råk iga F in n o ise s Y lä k an sak ou lu ja Högre fo lkskolor Ecoles p rim a ire s sup érieures R uotsin kielisiä S vensksp råk ig a S u éd o ises Varsinaisia (6-viikk oisia) Egentliga (med 6 veckors läro k u rs) Écoles à cours de 6 sem ain es Supistettuja (8-viikk oisia) Med förkortad lärokurs (8 v eckors) Écoles à cours réduits (8 se m a in es) Omassa talossa I eget hus Dans leur propre m aiso n Osittain omassa, osittain v u o k rah u o n e isto ssa Delvis i egen, delvis i hyrd lo k al Dans des locaux en partie propres, en partie loués Vuokrahuoneistossa I hyrd lo k a l Dans des locaux loués A lakan sak ou lu issa I lägre fo lkskolor Dans les écoles p rim aires élém en taires O p ettajia L ä ra re M a îtr e s Y läkan sak ou lu issa I högre folkskolor. Dans les écoles p rim aires su p é rieu res A lakan sak ou lu issa I lägre fo lk skolo r j Dans les écoles p rim aires élém en ta ires Oppilaita E lever É lèves Y lä kan sak ou lu issa I högre, fo lk skolo r Fans les écoles prim aires su p é rie u re s Jatk o k o u lu issa I fo rtsättn in g ssk o lo r Aux cours co m p lém en taires Y h tee n sä Sum m a T o ta l!! Kaikkiaan) Inalles) T o ta l !) *) l i 9 Suomenkieliset ' koulut Finskspråkiga skolor Écoles finnoises ) :*) Ruotsinkieliset koulut Svenskspråkiga skolor I Écoles suédoises Uudenmaan. Nylands. Suomenkieliset koidut ! i îoo \ Finskspräkiga skolor Écoles finnoises ! Ruotsinkieliset koidut Svenskspråkiga skolor i Écoles suédoises j Bromarv , I : s: Tenhola T enala... 7 \ 5 6 ;l ' Suom enk. F in sk sp r... i i, ' i i : llu o tsin k. Sven sksp r.... i i i i _ i l 7 _ i 6 _ : i _ i i 8 0 _ ; i _ 5 0 Tammisaaren mlk. Ekenäs lk... _! I Pohja Po j o !! : 8 ; Suom enk. F in sk sp r ! 9 ; 5 5 i ; llu o tsin k. S v en sksp r... l i i i i «5 :! i l Karjaa K a ris j 7 7 _ l 5 : ; - _ j ! 8 _ 5 6 Suom enk. F in sk sp r... i : : 6 7 j llu o tsin k. S ven sksp r ! - I 5 :! ' 8 y i * 5 8! 7 IS,parjaan k:la Karis kp... ' '!! _ llu o tsin k. S v en sksp r... i!. ]! ----!! i 6 7 Sammatti... _ i -!! i -! i! Kts. vieraskielisiä kouluja taululiite X IX siv.. Skolor med främmande undervisningssprâk, se tabellbilaga ) Sitäpaitsi koulu, joka ei ollut toiminnassa. Dessutom skola, vars verksamhet var inställd. XIX sid..

90 i i L ään i ja k unta L än ocli k om m un D ép artem ents et com m îm es K o u lu p iirejä S k o ld istrik t Koko luku Hela a n ta le t T o tal D istric ts sc o laires j Suom enkielisiä F inskspråkiga F in n o is i R uotsinkielisiä S vensksp råk ig a S u é d o is Koko luku Hela an talet T o ta l Alakansakouluja Lägre folkskolor Écoles p rim aire s élém entaires S u o m e n k ielisiä F in sk sp råk ig a F in n o is e s R u o tsin k ielisiä S v en sk sp råk ig a S u é d o ise s Kiinteitä 6-viik koisia, Fasta med 6 veckors lärok u rs Ecoles fixes à cours de 6 se m a in es Kiinteitä 8-viikk oisia r Fasta med 8 veckors lärok u rs Ecoles fixes à cours de 8 sem ain es Kiertäviä A m b n latoriska A m b u la to ire s Supistettuj en kansakouluj en Vid folkskolor med förkortad läro k u rs Écoles à cours réd u its Omassa talossa eget hus Dans leur propre m aiso n Osittain omassa, osittain yläkansakoulun h u o neistossa Delvis i egen, delvis i högre fo lk skolans lokal Dans des locaux en partie p rop res, en partie apparten an t à des écoles prim, su p è r. Osittain omassa, osittain v u o krah u o n eisto ssa Delvis i egen, delvis i hyrd lo k al Dans des locaux en partie propres, en partie lo ués Y läkansakoulun huoneistossa I högre folkskolans lokal Dans les locaux d une école prim. su p è r. Osittain yläkan sak ou lu n, osittain v u o k ra h u o neistossa Delvis i högre folkskolans, delvis i hyrd lokal En partie dans les locaux des écoles p rim, supér., en partie dans des locaux lo ués Vuokrahuoneistossa I hyrd lo k al Dans des locaux loués! Koko luku Hela a n ta le t Total Suom enkielisiä Finskspräkiga F in n o ises Y läkan sak ou lu ja Högre folkskolor É coles p rim aire s sup érieu res R uotsinkielisiä Svensksp råk ig a Su édoises Varsinaisia (6-viikkoisia) Egentliga, (med 6 veckors lärok u rs) j Ecoles à cours de 6 se m a in es Supistettuja ( 8-viikk oisia) Med förkortad lärokurs (8 v eckors) Écoles à cours réduits <8 se m a in e s) Omassa talossa egot hus Dans leur propre m aiso n Osittain omassa, osittain vuokrahuoneisto ssa Delvis i egen, delvis i hyrd lo k al Dans des locaux en partie prop res, en partie loués j Vuokrahuoneistossa I hyrd lo k al Dans des locaux lo ués A lakan sak ou lu issa ; I lägre fo lkskolor i Dans les écoles prim aires élém en taires O p ettajia L ä ra re A lau res Y läkan sak ou lu issa I högre fo lk skolor ; Dans les écoles p rim aires su p é rieu res \ ; A lakan sak ou lu issa T fägrc fo lkskolor Dans les écoles prim aires élém en ta ires Oppilaita Elever É lèves Y läkan sakou lu issa. högre fo lkskolor Dans les écoles prim aires su p é rie u re s Tatkokouiiiissa I fo rtsättn in g ssk o lo r. ux cours co m p lém en taires Y hteensä! Sum m a j Total N u m m i P u s u l a... v _ P y h ä j ä r v i K a r k k i la n k :l a K a r k k i la k p V i h t i Suom enk. F in sk sp r... 8 llu o tsin k. S ven sksp r.... ' i i L o h ja n k :la L o jo k p... _ Suom enk. F in sk sp r... i i i llu o tsin k. Svensksp r.... i i i ( - i 5 7 -, 57 S iu n t io S j u n d e å _ _ Suom enk. F in sk sp r... i i i. 0 5 llu o tsin k. S v en sk sp r... 0 {) i 7 IL K ir k k o n u m m i K y r k s l ä t t _ Suom enk. F in sk sp r... i i 8 5 i llu o tsin k. S ven sksp r i _ E s p o o E s b o Suom enk. F in sk sp r i L _ 0 llu o tsin k. Svensksp r G r a n k u lla n k :la G r a n k u l la k p... j _ Suom enk. F in sk sp r... i. i ; B u o tsin k. S v en sk sp r... i i H e ls in g in m lk. H e ls in g e Suom enk. F in sk sp r i llu o tsin k. S v en sksp r i H u o p a la h ti H o p la k s ' Suom enk. F in sk sp r... 9 llu o tsin k. S ven sksp r.... o a a g a n k :la I la g a k p. _ H Suom enk. F in sk sp r... i i B u o tsin k. S ven sksp r.... i i O u lu n k y lä Å g g e lb y.... _ _ Suom enk. F in sk sp r... i i i i B u o tsin k. S ven sksp r.... i i i _ i I K u lo s a a r i B r ä n d ö... j 6 7 Suom enk. F in sk sp r... i B u o tsin k. S ven sksp r.... i J. 8 9 N u r m ijä r v i _ 6 7 _ H y v i n k ä ä ' H y v i n k ä ä n k :l a H y v i n k ä ä k p ' S uom enk. F in sk sp r... i B u o tsin k. S v en sksp r... ~ I i Z i _ i 7 5

91 e i i l u I L ään i ja k u n ta Liin och kom m un D ép artem ents et com m unes K o u lu p iirejä S k o ld istrik t Koko luku Hela a n ta le t T o tal D istricts seota ires Suomenkielisiä F insk språk iga F in n o is R uotsinkielisiä Svensksp råk ig a Su éd o is i Koko luku Hela a n ta le t j Total i S uom enkielisiä Finsk språk iga i F in n o ise s A lakan sakou lu ja Lägre folkskolor É coles p rim aires élém entaires ; R uotsinkielisiä i S ven sksp råk ig a ; S u éd o ises Kiinteitä 6-viik koisia, Fasta med 6 veckors lärok u rs, Ecoles fixes à cours de 6 sem ain es Kiinteitä 8-viikk oisia i,fasta med 8 veckors läro k u rs Écoles fixes à cours de 8 sem ain es K iertäviä A m b u latoriska A m b u la to ires Supistettujen kansakoulujen Vid folkskolor med förkortad läro k u rs Ecoles à cours réd u its Omassa t a lo s s a I egot hus Dans leur propre m aiso n iosittain omassa, osittain vlakansakoulun huon e is to s sa Delvis i egen, delvis i högre fo lk skolans lokal Dans des locaux en partie p ro p res} en partie app arten an t à des écoles prim, su p e r.! Osittain omassa, osittain vuokrahuoneisto ssa Delvis i egen, delvis i hvrd lo kal Dans des locaux en p artit p rop res, en partie lo ués ; Yläkansakoulun huoneistossa j I högre folkskolans lo k al Dans les locaux d une eeuu prim. su p é r. : prim, supér., en parti# dans des locaux lo ués ; Vuokrahuoneistossa hyrd lo kal Dans des locaux loués IOsittain yläkansakoulun, osittain v u o k rah u o n e is to s sa Delvis i högre folkskolans, delvis i :hyrd lokal En partie dans les locaux des écoles 8 t 9 i 0 t j 0 Koko luku Hela a n ta le t Total ' Suom enkielisiä F insk språk iga F in n o ise s Y lä k an sak o u lu ja H ögre fo lk sk o lo r É coles p rim aire s sup érieures R uotsinkielisiä Svensksp råk ig a Suédo ises Varsinaisia (6-viikkoisia) Egentliga (mod 6 veckors läro k u rs) Écoles à cours de 6 se m a in es Supistettuja (8-viikkoisia) Med förkortad lärokurs (8 v eckors) Écoles rl cours réduits (8 se m a in e s) i Omassa talossa I eget hus Dans leur propre m aiso n Osittain omassa, osittain vuokrahuoneisto ssa Delvis i egen, delvis i hyrd lo k a l Dans des locaux en partie propres, en partie loués j V u o k ra h u o n eisto ssa I hyrd lo k al ; Dans des locaux lo ués Alakan sakou lu issa I lägre fo lkskolor Dans les écoles prim aires élém en taires O p ettajia L ä ra re M a îtr e s Y läkan sak ou lu issa I högre fo lk skolor Dans les écoles prim aires su p é rieu res A lakan sak ou lu issa T lägre folkskolor j Dans les écoles prim aires élém en ta ires Oppilaita Elever É lèves Suom enk. F in sk sp r i l i: R u o tsin k. S v en sksp r... i : Keravan k:la Kerava kp Suom enk. F in sk sp r R u o tsin k. S v en sksp r...! Sipoo Sibbo _ Suom enk. F in sk sp r S : 9 B u o tsin k. Svensksp r Pornainen (Borgnäs) io ; Mäntsälä _ n i Pukkila... _ _.. 8 Askola _ _ Porvoon mlk. Borgå Ik Suom enk. F in sk sp r...!) n n n i i i l _. 6 5i 6 Buotsink. Svenskspr Pernaja P ern a Suom enk. F in sk sp r... i t B uotsink. S ven sksp r _ Liljendal , Mvrskvlä llö rsk om Suom enk. F in sk sp r i B u o tsin k. S v en sk sp r O rim attila Iitti _ Kuusankoski Jaala A rtjä rv i _ Lappträsk Suom enk. F in sk sp r i R u o tsin k. Svensksp r _ Anjala Ruotsinpyhtää Strömlors Suom enk. F in sk sp r a e _. _ R u o tsin k. S ven sksp r Turun-Porin. Äbo-Björneborgs Suomenkieliset koulut Finskspråkiga skolor Écoles finnoises * Ruotsinkieliset koulut Svenskspråkiga skolor Y läkan sak ou lu issa j högre folkskolor j Dans les écoles prim aires su p é rie u re s Jatkoko uluissa I fo rtsättn in g ssk o lo r Aux cours -com plém entaires Y hteensä Sum m a T otal Écoles suédoises ô\ Velkua...,_, _ 6 5 _ 0 T aivassalo

92 99. j n Lääni ja kunta Län och kommun D épartem ents et com m unes 5 ^ Koko luku Hela a n ta le t ' T o tal lu p iire jä ld is trik t is tric ts o la ire s Suomenkielisiä F in sk sp räk ig a F in n o is R uotsinkielisiä S ven sksp råk ig a S u éd o is Koko luku Hela a n ta le t T otal Suom enkielisiä F in sk sp råk ig a F in n o ise s A lakansakouluja Lägre folkskolor É coles p rim aire s élém en taires R uotsinkielisiä S v en sksp råk ig a S u éd o ises K iinteitä 6-viik koisia, Fasta med 6 veckors lä ro k u rs Écoles fixes à cours de 6 se m a in e s K iinteitä 8-v n k k o isia, Fasta med 8 veckors läro k u rs Ecoles fixes à com s d< lù s» maim s K iertäviä A m b u la toriska A m b u lato ires Supistettujen k an sa koulu jen Vid folkskolor med förkortad läro k u rs Écoles à cours ré d u its Omassa talossa eget hus Dane leur propre m aiso n Osittain om assa, osittain vlakansakoulun huoneistossa Delvis i egen. delvis i hogre fo lk skolans lokal D ans dt s locani tn partit p rop res, en partie a p p a ite n a n t à dis tcohs pnm su p er. Osittain om assa, osittain vuo k rah u o n e isto ssa Delvis i egen, delvis i hyrd lo k al Dans des lo cau i en puitu p io p ris, in purtu loués Y läkansakoulun huoneistossa I högre folkskolans lo k a l Dans les locaux d'une école p rim. su p é r. Osittain yläkan sak ou lu n, osittain vuokrahuo- Ineistossa Delvis i högre folkskolans, delvis i hyrd lokal En partie dans les locaux des écoles prim, su p ér., en partie dans des locaux loués j Vuokrahuoneistossa I hyrd lo k al j Dans des locaux lo ués Koko luku Hela a n ta le t T o tal Suom enkielisiä F inskspråkiga F in n o ise s Y lä k an sak o u lu ja B ögre fo lkskolor E coles p rim a ire s sup érieures R uotsinkielisiä Svensksp råk ig a S u édoises Varsinaisia (6-viikkoisia) Egentliga (med 6 veckors lärok u rs) Écoles à cours de 6 se m ain es Supistettuja (8-viikkoisia) Med förkortad lärokurs (8 v eckors) Écoles à cours réduits (zh se m a in es) Omassa talossa - eget hus Dans leur propre m aiso n Osittain omassa, osittain vuo krahuoneisto ssa Delvis i egen, delvis i hyrd lo kal Dans des locaux en partie propres, en partie loués Vuokrahuoneistossa I hyrd lo kal Dans des locaux loués! A lakan sak ou lu issa I lägre fo lkskolor Dans les écoles prim aires élém en taires O p ettajia L ärare M a îtr e s Y läkan sak ou lu issa I högre fo lkskolor Dans les écoles prim aires su p é rieu res A lakan sak ou lu issa lägre fo lkskolor Dans les écoles prim aires élém en taires Oppilaita E lever É lèves Y läkan sak ou lu issa högre folkskolor Dans les écoles prim aires su p é rieu res Jatk o koulu issa fo rtsättn in g ssk o lo r Aux cours com plém entaires Y hteensä Sum m a T o tal j K u s t a v i... i L o k a la h t i... I V e h m a a... I i U u s ik irk k o... 5 U udenkaupungin m lk. N ystad s lk... 6 P y h ä r a n t a... 7 P y h ä m a a L a itila... 9 K o d is jo k i... 0 Iniö... K a rja la... M y n ä m ä k i... M ietoin en... I I L e m u... A s k a i n e n... HM erim ask u... 7 R y m ä tty lä... s H o u tsk a ri H o u tsk är... 9 K o rp o... 0 N au vo N agu... Suomenk. Finskspr... 'Ruotsink. Svenskspr.... P a ra in en P arg as... Suomenk. Finskspr... 5 Ruotsink. Svenskspr K a k s k e r t a... 7 K a a r i n a... 8 Suom enk. Finskspr... 9 Ruotsink. Svenskspr... 0 P i ik k iö... K u u s is to ( K u s t ö )... P a i m i o... S a u v o (Sagu)... K a ru n a... 5 K em iö K i m i t o... 6 Suomenk. Finskspr... 7 Ruotsink. Svenskspr... 8 D r a g s fjä r d... 9 Suomenk. Finskspr... 0 lluotsink. Svenskspr... V e s t a n f jä r d... H iittin e n H i t i s... S ä rk isa lo F i n b y... Suomenk. Finskspr... 5 Ruotsink. Svenskspr ' _ i _ _ T i i i i i ---- i i i i i i i i _ i i i i i i i _ i ---- i i ---- i i i ---- i i. i i. i _ Kansanopetustüasto Folkskolstatistik 9. 5

93 i i L ä ä n i j a k u n t a L ä n o c h k o m m u n D épartem ents et com m unes K o u l u p i i r e j ä S k o l d i s t r i k t D istric ts scolaires! A l a k a n s a k o u l u j a L ä g r e f o l k s k o l o r É coles p rim a ire s élém en taires. i Y l ä k a n s a k o u l u j a H ö g r e f o l k s k o l o r É coles p rim aire s sup érieures f i l O p p i l a i t a E l e v e r É lèves j K o k o l u k u H e l a a n t a l e t I T o tal S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a ; F in n o ise s R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a S u éd o ises i K i i n t e i t ä 6 - v i i k k o i s i a, F a s t a m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s Écoles fixes à cours de 6 se m ain es K i i n t e i t ä 8 - v i i k k o i s i a. F a s t a m e d 8 v e c k o r s l ä r o k u r s Ecoles fixes à cours de 8 se m ain es I K i e r t ä v i ä A m b u l a t o r i s k a A m b u lato ires j S u p i s t e t t u j e n k a n s a k o u l u j e n V i d f o l k s k o l o r m e d f ö r k o r t a d l ä r o k u r s Écoles à cours r é d u its O m a s s a t a l o s s a I e g e t h u s Dans leur propre m a iso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n h u o - i n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans des locaux en partie propres, \ en partie app arten an t d des écoles p rim, supêr. O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l Dans des locaux en partie propres, en partie loués Y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a I h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans les locaux d'une école p rim, su p e r. O s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s, d e l v i s i h y r d l o k a l En partie dans les locaux des écoles prim, supér., en partie dans des locaux loués j V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l : D ans des locaux lo ués! K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o tal S u o m e n k i e l i s i ä! F i n s k s p r å k i g a ; F in n o ise s ; R u o t s i n k i e l i s i ä ' S v e n s k s p r å k i g a S u éd o ises V a r s i n a i s i a ( 6 - v i i k k o i s i a ) E g e n t l i g a ( m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s ) Écoles à cours de 6 sem ain es S u p i s t e t t u j a ( 8 - v i i k k o i s i a ) M e d? '» r k ' T t a d l ä r o k u r - ( 8 v e c k o r s ) Écoles à cours réduits (8 se m a in es) O m a s s a t a l o s s a I e g e t h u s Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a i Dans des locaux en partie propres, en partie loués V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l Dans des locaux lo ués A l a k a n s a k o u l u i s s a I l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires élém en taires Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I l i ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires su p é rieu res J a t k o k o u l u i s s a J f o r t s ä t t n i n g s s k o l o r Aux cours com p lém en taires Y h t e e n s ä S u m m a T o tal i K o k o l u k u H e l a a n t a l e t! T o ta l S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o is I R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a S u éd o is A l a k a n s a k o u l u i s s a I l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles prim aires élém en taires Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles prim aires su p é rieu res P e r n i ö ( B j e r n â ) i u : 6 6 _ 5 i S u o m e n k. F i n s k s p r i i i. j i R u o t s i n k. S v e n s k s p r à K i s k o _ 9 9 _ 6 _ S u o m u s j ä r v i K i i k a l a P e r t t e l i K u u s j o k i S 9 M u u r l a _ ' U s k e l a _ B S a l o n k : l a S a l o k p _ 7 U A n g e l n i e m i H a l i k k o M a r t t i l a _ 6 6 _ K a r i n a i n e n l j K o s k i T a r v a s j o k i A u r a L i e t o _ M a a r i a _ P a a t t i n e n R a i s i o ( R e s o ) N a a n t a l i n, m l k. - N å d e n d a l s l k _ 0 7 R u s k o M a s k u V a h t o N o u s i a i n e n _ S P ö y t y ä U rs - V - U n p a a Y l ä n e H o n k i l a h t i H i n n e r j o k i E u r a _ 7 7 _ K i u k a i n e n _ 7 7 _ L a p p i _ R a u m a n m l k. R a u n i o l k _ E u r a j o k i _ L u v i a _ 5 5 _ P o r i n m l k. B j ö r n e b o r g s l k. 0 0 _ 9 9 _ 6 _ U l v i l a ( U l f s b v ) _ N a k k i l a... / _ 7 7 _ K u l l a a _ 7 7 _ N o o r m a r k k u _ 8 8 _ 6 _ P o m a r k k u A h l a i n e n _ M e r i k a r v i a ( S a s t m o l a ) 8 _ S u o m e n k. F i n s k s p r R u o t s i n k. S v e n s k s p r.... i I i _

94 H L ä ä n i j a k u n t a L ä n o c h k o m m u n D ép artem ents et com m unes K o u l u p i i r e j ä S k o l d i s t r i k t D istric ts sc o laires A l a k a n s a k o u l u j a L ä g r e f o l k s k o l o r E coles p rim aire s élém en taires Y l ä k a n s a k o u l u j a H ö g r e f o l k s k o l o É coles p rim aire s sup érieures O p e t t a j i a L ä r a r e M a îtr e s O p p i l a i t a E l e v e r É lèves K o k o l u k u H e l a a n t a l e t, T o tal S u o m e n k i e l i s i ä j F i n s k s p r å k i g a j Finnoises : R u o t s i n k i e l i s i ä i S v e n s k s p r å k i g a S u éd o ises K i i n t e i t ä 6 - v i i k k o i s i a, F a s t a m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s Écoles fixes à cours de 6 se m a in e s K i i n t e i t ä 8 - v i i k k o i s i a, F a s t a m e d 8 v e c k o r s l ä r o k u r s Écoles f ixes à cours de 8 se m a in es K i e r t ä v i ä A m b u l a t o r i s k a A m b u lato ires S u p i s t e t t u j e n k a n s a k o u l u j e n V i d f o l k s k o l o r m e d f ö r k o r t a d l ä r o k u r s Écoles â cours réd u its O m a s s a t a l o s s a I e g e t h u s Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans des locaux en partie p ro p res, en partie ap p a rten an t à des écoles prim, su p é r. O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l Dans des locaux en partie p rop res, en partie lo ués j Y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a j I h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l! Dans les locaux d une école pm,m. su p é r. O s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s, d e l v i s i h y r d l o k a l En partie dans les locaux des écoles prim, sup ér., en partie dans des locaux lo ués I V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l D ans des locaux loués K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o tal S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a, F in n o ises ' R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a Suédoises. V a r s i n a i s i a ( 6 - v i i k k o i s i a ) E g e n t l i g a ( m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s ) Picoles à cours de 0 sem ain es S u p i s t e t t u j a ( 8 - v i i k k o i s i a ) M e d f ö r k o r t a d ( 8 v c c k o r «) ÉJcoles à cours réduits (8 se m a in es) O m a s s a t a l o s s a e g e t h u s Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l Dans des locaux en partie propres, en partie lo ués V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l j Dans des locaux loués A l a k a n s a k o u l u i s s a I l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires élém en taires Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires su p é rieu res J a t k o k o u l u i s s a I f o r t s ä t t n i n g s s k o l o r, Aux cours co m p lém en taires Y h t e e n s ä S u m m a. T o tal K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o tal S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o is R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a Su édo is A l a k a n s a k o u l u i s s a I I l ä g r e f o l k s k o l o r I Dans les écoles prim aires élém en taires Y l ä k a n s a k o u l u i s s a ; I h ö g r e f o l k s k o l o r ; Dans les écoles prim aires su p é rieu res S i i k a i n e n i K a n k a a n p ä ä H o n g o n j o k i i i K a r v i a P a r k a n o K i h n i ö ! J ä m i j ä r v i : i 5 g I k a a l i n e n _ V i l j a k k a l a _ _ H ä m e e n k y r ö L a v i a S u o d e n n i e m i M o u h i j ä r v i S u o n i e m i K a r k k u T v r v ä ä V a m m a l a n k : l a - V a m m a l a k p. _ - _ - _ K i i k k a K i i k o i n e n ' 6 6 _ K a u v a t s a _ H a r j a v a l t a K o k e m ä k i ( K u m o ) _ 9 _ 0! H u i t t i n e n _ _ 5 K ö y l i ö S ä k y l ä _ V a m p u l a , P u n k a l a i d u n U A l a s t a r o M e t s ä m a a L o i m a a _ L o i m a a n k : l a L o i m a a k p. _ M e l l i l ä _ A h v e n a n m a a Å l a n d H) 5 5 _ _ E c k e r ö H a m m a r l a n d J o m a l a _ F i n s t r ö m G e t a _ S a l t v i k _ S u n d _ 9 V å r d ö L u m p a r l a n d _ 5 6 L e m l a n d F ö g l ö _ K ö k a r

95 j - i i i i I! J i! I * ä G V i i i u! j 9! 0 j j j J ; 9 0 I L ä ä n i j a k u n t a L ä n o c h k o m m u n D ép artem ents et com m unes K o u l u p i i r e j ä S k o l d i s t r i k t K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T otal D istric ts sc o laires S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o is R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a Su édo is j K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o tal : S u o m e n k i e l i s i ä ; F i n s k s p r å k i g a j F in n o ise s A l a k a n s a k o u l u j a L ä g r e f o l k s k o l o r É coles p rim aires élém entaires I R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a { S u éd o ises K i i n t e i t ä 6 - v i i k k o i s i a. F a s t a m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s i Écoles fixes à cours de 6 sem aines j K i i n t e i t ä 8 - v i i k k o i s i a. F a s t a m e d 8 v e c k o r s l ä r o k u r s Écoles fixes à cours de 8 se m a in e s : K i e r t ä v i ä A m b u i a t o r i s k a A m bulatoires! S u p i s t e t t u j e n k a n s a k o u l u j e n V i d f o l k s k o l o r m e d f ö r k o r t a d l ä r o k u r s i Écoles à cours réd u its O m a s s a t a l o s s a I e g o t h u s { Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans des locaux en partie p rop res, en partie app a rten an t à des écoles p rim. sup èr. O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l Dans des locaux en partie p rop res, en partie loués Y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a I h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans les locaux d'une école p rim, su p e r. O s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s, d e l v i s i h y r d l o k a l En p artie dans les locaux des écoles prim, supèr., en partie dans des locaux loués V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l Dans des locaux loués I K o k o l u k u H e l a a n t a l e t! T o tal i S u o m e n k i e l i s i ä ] F i n s k s p r å k i g a I F in n o ise s Y U ä k a n s a k o u l u j a H ö g r e f o l k s k o l o r Écoles p rim aires supérd ures O p e t t a j i a R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a S u éd o ises V a r s i n a i s i a ( 6 - v i i k k o i s i a ) E g e n t l i g a ( m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s ) Écoles à cours de 6 sem ain es S u p i s t e t t u j a ( 8 - v i i k k o i s i a ) M e d f ö r k o r t a d l ä r o k u r s ( 8 v e c k o r s ) i Écoles à cours /édùits (8 sem ain es) O m a s s a t a l o s s a I e g e t h u s Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l Dans des locaux en partie p rop res, en partie loués V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l Dans des locaux lo ués \ A l a k a n s a k o u l u i s s a I l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires élém en taires L ä r a r e M a îtr e s Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires su p érieu res A l a k a n s a k o u l u i s s a j t l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires élém en taires O p p i l a i t a E l e v e r É lèves Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires supérd ures J a t k o k o u l u i s s a f o r t s ä t t n i n g s s k o U r r Aux cours com plém entaires Y h t e e n s ä S u m m a T o tal h S o t t u n g a K u m l i n g e i - - i i i B r ä n d ö ! i, Hämeen. Tavastehus S o m e r o «S o m e r n i e m i o g j 7 T a m m e l a _ 5 _ il F o r s s a n k : l a F o r s s a k p i 9 J o k i o i n e n Z z Y p ä j ä i ÖOO BUS H u m p p i l a ' 7 ; OJO o o o _ 5 7 Z z 8 U r j a l a K o i j ä r v i ! K y l m ä k o s k i z l a A k a a Kalvola ! U { 7 j [ !, i 8 Valkeakosken k:la Valkeakoski kp Pälkäne U '[0 Lempäälä ~ i j i î - V iia la z Z Z i _ Z ' 9 ; Etelä-Pirkkala... : i } 6 Y lö jä rv i... i i M essukylä...! Aitolahti... j _ Kangasala Sahalahti... ; = Z O rivesi... z [Juupajoki ! i [Teisko...! [ Kuru...! 0 ; R uovesi S B Vilppula... ; M änttä... 5 S Kuorevesi ! ! A 0 Muurame Säynätsalo Jä m s ä z 8 8 :: 8 8 -! j Jämsänkoski... : Koskenpää J ! = Längelmäki C ! i ] z. l

96 j l J i i i i t - i H L ä ä n i j a k u n t a L i i n o c h k o m m u n D épartem ents et com m unes K o u l u p i i r e j ä S k o l d i s t r i k t I K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o tal D istricts sc o laires S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o is R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a Su éd o is K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o tal S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a j F in n o ise s A l a k a n s a k o u l u j a L ä g r e f o l k s k o l o r É coles p rim aire s élém entaires R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a S u éd o ises! K i i n t e i t ä 6 - v i i k k o i s i a, F a s t a m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s Écoles fixes d cours de 6 se m ain es Écoles fixes à cours de 8 se m a in es I K i i n t e i t ä 8 - v i i k k o i s i a j, F a s t a m e d 8 v e c k o r s l ä r o k u r s K i e r t ä v i ä A m b u l a t o r i s k a A m b u lato ires S u p i s t e t t u j e n k a n s a k o u l u j e n V i d f o l k s k o l o r m e d f ö r k o r t a d l ä r o k u r s Écoles à cours réd u its O m a s s a t a l o s s a e g e t h u s Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans des locaux en partie p rop res. en partie apparten an t à des écoles p rim. supér. ' O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l j Dans des locaux en partie propres, en partie loués Y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a I h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans les locaux d une école p rim. su p é r. [ O s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n, o s i t t a i n v u o k r a h u o - i n e i s t o s s a D e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s, d e l v i s i h y r d l o k a l En partie dans les locaux des écoles prim,, supér., en partie dans des locaux lo ués ; V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l J l Dans des locaux loués K o k o l u k u H e l a a n t a l e t! T o tal S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o ise s Y l ä k a n s a k o u l u j a H ö g r e f o l k s k o l o r É coles p rim aire s sup érieu res O p e t t a j i a R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a S u éd o ises V a r s i n a i s i a ( 6 - v i i k k o i s i a ) E g e n t l i g a ( m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s ) Écoles à cours de 6 sem ain es S u p i s t e t t u j a ( 8 - v i i k k o i s i a ) M e d f r i r k o i t m H b i i n k o r s ( 8 V C C k o r s ) Écoles à cours réduits (8 se m a in es) O m a s s a t a l o s s a I e g e t h u s ; Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a i D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l j Dans des locaux en partie p ro p res, en partie loués V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l j Dans des locaux lo ués A l a k a n s a k o u l u i s s a I l ä g r e f o l k s k o l o r i Dans les écoles p rim aires élém en taires L ä r a r e M a îtr e s Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r _ Dans les écoles p rim aires su p é rieu res A l a k a n s a k o u l u i s s a l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires élém en taires O p p i l a i t a E l e v e r É lèves Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires su p é rieu res J a t k o k o u l u i s s a I f o r t s ä t t n i n g s s k o l o r Aux cours co m p lém en taires Y h t e e n s ä S u m m a T o tal Kuhmoinen... _ 9 _ 0 _ l Kuhmalahti Luopioinen _ _ Tuulos _ 5 Hauho _ _ _ T yrväntö... _ Hattula ! _ S Hämeenlinnan mlk. Tavastehus lk Vanaja _ 5 Renko _ g 5 _ 6 0 _ Janakkala... _ Loppi _ _ Hausjärvi Riihimäen k:la Riihimäki kp g g g K ärkölä Z 7 9 Z _ _ Nastola Hollola K o sk i Lammi Asikkala Padasjoki Viipurin Viborgs S u o m e n k ie lis e t k o u lu t F i n s k s p r å k i g a s k o lo r É c o le s f in n o is e s » 0 Gfl a i OQfl Q a i A 9A E EÅ / 9 y u b i o 6 o y i y b i o ouo 6 O l 0 ± R u o t s in k ie lis e t k o id u t S v e n s k s p r å k i g a s k o lo r K a n sa n o p e tu stila sto F o lk sk o lsta tistilc 9. 6

97 9 9. * * «v» 9 6 n 5 6! [ 5 6 ; K o u l u p i i r e j ä S k o l d i s t r i k t D istric ts scolaires i A l a k a n s a k o u l u j a L ä g r e t o l k s k o l o r É coles p rim aire s élém en taires j Y l ä k a n s a k o u l u j a H ö g r e f o l k s k o l o r É coles p rim aire s sup érieures O p e t t a j i a L ä r a r e M a ltr e s O p p i l a i t a E l e v e r É lèves L ä ä n i j a k u n t a L ä n o c h k o m m u n D ép artem ents et com m unes! K o k o l u k u H e l a a n t a l e t : T o ta l S u o m e n k i e l i s i ä j F i n s k s p r å k i g a j F in n o ise s R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a I i Suédoises j K i i n t e i t ä 6 - v i i k k o i s i a, F a s t a m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s Écoles fixes à cours de 6 sem aines \ K i i n t e i t ä 8 - v i i k k o i s i a j F a s t a m e d 8 v e c k o r s l ä r o k u r s i Écoles fixes à cours de 8 se m a in es K i e r t ä v i ä A m b u l a t o r i s k a A m b u la to ires S u p i s t e t t u j e n k a n s a k o u l u j e n! V i d f o l k s k o l o r m e d f ö r k o r t a d l ä r o k u r s Écoles à cours réd u its O m a s s a t a l o s s a T e g e t h u s! Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans des locaux en partie p ro p res, j en partie apparten an t à des écoles p rim, su p è r. O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l I Dans des locaux en partie propres, en partie lo ués i Y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a j I h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans les locaux d'une école prim, s u p é r. [ O s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s, d e l v i s i i h y r d l o k a l En partie dans les locaux des écoles i p rim, supèr., en partie dans des locaux lo u é s! V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l Dans des locaux loués K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o tal S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o ise s R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a S u éd o ises V a r s i n a i s i a ( a b - v n k k o i s i a ) E g e n t l i g a ( m e d t > v e c k o r s l ä r o k u r s ) Ecoles à cours de 6 sem âm es j S u p i s t e t t u j a ( 8 - v i i k k o i s i a ) j M e d f o r k o r t a d l a r o k u r s ( 8 v e c k o r s )! O m a s s a t a l o s s a I e g e t h u s J Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l Dans des locaux en partie propres, en partie lo ués V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l Dans des locaux lo ués A l a k a n s a k o u l u i s s a I l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires élém en taires Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires su p é rieu res J a t k o k o u l u i s s a X f o r t s ä t t n i n g s s k o l o r Aux cours co m p lém en taires Y h t e e n s ä S u m m a T o tal K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o tal S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o is I R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a I S u éd o is A l a k a n s a k o u l u i s s a I l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires élém en taires Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires su p é rieu res L u u m ä k i _ i l V a l k e a l a y V K o u v o l a n k : l a K o u v o l a k p _ S u o m e n n i e m i S a v i t a i p a l e i T a i p a l s a a r i J o u t s e n o S R u o k o l a h t i _ ' R a u t j ä r v i K i r v u J ä ä s k i A n t r e a j V u o k s e n r a n t a ! N u i j a m a a i V i i p u r i n m l k. V i b o r g s l k V a h v i a l a _ ! J o h a n n e s _ K o i v i s t o ( B j ö r k ö ) ! i 7 d 9 K o i v i s t o n k : l a K o i v i s t o k p. _ 8 ± * 5 0 S e i s k a r i L a v a n s a a r i _ K u o l e m a j ä r v i [ U u s i k i r k k o _ 7 i K a n n e l j ä r v i _ ! ,! K i v e n n a p a T e r i j o k i U 7 7 9! ! M u o l a a _ Ä y r ä p ä ä _ K y y r ö l ä i 9 0 H e i n j o k i _ ' _ \ d m [ V a l k j ä r v i _ j R a u t u ! _ S a k k o l a l i i _ ' M e t s ä p i r t t i _ _ V u o k s e l a g P y h ä j ä r v i ! _ ; i 0 ±0 6 6 ( 6 9 ï U O [ R ä i s ä l ä i _ 6 j [ K ä k i s a l m e n m l k. K e x - j h o l m s l k I! i ' K a u k o l a [ H i i t o l a ! i 7 _ ' ' _ ( K u r k i j o k i i 8 7 ; S u o m e n k. F i n s k s p r i ' i 7 7 : 5 i l R u o t s i n k. S v e n s k s p r X I ' i -. _ 9 5 ' P a r i k k a l a ! _ 6 6 _ 5 6 i S a a r i : 6 5 i

98 i i 5 6 j 7 8 «! 0 j 8 J L ä ä n i j a k u n t a L ä n o c h k o m m u n D ép artem ents el com m unes K o u l u p i i r e j ä S k o l d i s t r i k t D istricts sc o laires A l a k a n s a k o u l u j a L ä g r e f o l k s k o l o r É coles p rim aire s élém en taires Y l ä k a n s a k o u l u j a H ö g r e f o l k s k o l o r É coles p rim aire s sup érieu res O p e t t a j i a L ä r a r e M a îtr e s O p p i l a i t a E l e v e r É lèv es K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o tal S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o ise s R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a S u éd o ises K i i n t e i t ä 6 - v i i k k o i s i a, F a s t a m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s Ecoles fixes à cours de 6 se m a in es K i i n t e i t ä 8 - v i i k k o i s i a F a s t a m e d 8 v e c k o r s l ä r o k u r s Écoles f ixes â cours de S se m a in es K i e r t ä v i ä A m b u l a t o r i s k a Am bulatoires \ S u p i s t e t t u j e n k a n s a k o u l u j e n V i d f o l k s k o l o r m e d f ö r k o r t a d l ä r o k u r s Écoles à cours réd u its O m a s s a t a l o s s a e g e t h u s Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans des locaux en partie p rop res, en partie apparten an t à des écoles p rim, su p e r. O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l Dans des locaux en partie p rop res, en partie lo u é s Y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a I h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans les locaux d une école p rim, su p e r. O s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s, d e l v i s i h y r d l o k a l En partie dans les locaux des écoles prim, supér., en partie dans des locaux lo u é s V u o k r a h u o n e i s t o s s a I l i y r d l o k a l Dans des locaux loués K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T otal S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o ise s R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a Su édo ises V a r s i n a i s i a ( 6 - v i i k k o i s i a ) E g e n t l i g a ( m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s ) Écoles à cours de 6 sem aines S u p i s t e t t u j a ( 8 - v i i k k o i s i a ) M e d ^ f ö r k o r t a d l ä r o k u r s ( 8 v e c k o r s ) O m a s s a t a l o s s a e g o t h u s, j Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o n n s s i o s i t t u n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n. d e l v i s i h y r d l o k a l Dans des lo f a u v o i pattu propres, en partie loués V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l Dans des locaux lo ués i A l a k a n s a k o u l u i s s a ; I l ä g r e f o l k s k o l o r j Dans les écoles prim aires élém en taires Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles prim aires su p é rieu res J a t k o k o u l u i s s a I f o r t s ä t t n i n g s s k o l o r j Aux cours co m p lém en taires Y h t e e n s ä. S u m m a : T o tal K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o tal S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o is R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a Suédois \ J A l a k a n s a k o u l u i s s a I l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles prim aires élém en taires Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires su p érieu res S i m p e l e i J a a k k i m a ! 5 5 ' L a h d e n p o h j a n k : l a L a h - d e n p o h j a k p _ j L u m i v a a r a : ; _ S o r t a v a l a n m l k. S o r d a - v a l a l k H a r l u ' U u k u n i e m i : i R u s k e a l a , ' 6 i S o a n l a h t i S u i s t a m o «i I ' K o r p i s e l k ä _ : ' 8 S u o j ä r v i ; _ S a l m i ! I m p i l a h t i M i k k e l i n I. S : t M i c h e l s. 9 9 j _ i 6 H e i n o l a n m l k. H e i n o l a l k S y s m ä _ 7 0 i H a r t o l a L u h a n k a _ '! i _ L e i v o n m ä k i _ : J o u t s a : ; 6 8 i M ä n t v h a r j u _ P e r t u n m a a : 7 7 ' R i s t i i n a A n t t o l a ; 5 _ M i k k e l i n m l k. S : t M i c h e l s l k _ 8 8 ' ; H i r v e n s a l m i j i : K a n g a s n i e m i j _ H a u k i v u o r i _ 5 « î P i e k s ä m ä k i P i e k s ä m ä n k : l a P i e k s ä m ä k p j 6 8 V i r t a s a l m i i J ä p p i l ä ! J o r o i n e n _ : J u v a i P u u m a l a i 9 i S u l k a v a _ 6 5 5! S ä ä m i n k i ' ; K e r i m ä k i _ 5 5 i P u n k a h a r j u E n o n k o s k i , S a v o n r a n t a i

99 y i! i i i j K o u l u p i i r e j ä S k o l d i s t r i k t D istricts sc o laires A l a k a n s a k o u l u j a L ä g r e f o l k s k o l o r Écoles p rim aire s élém entaires Y l ä k a n s a k o u l u j a H ö g r e f o l k s k o l o r É coles p rim aire s sup érieu res O p e t t a j i a L ä r a r e M a îtr e s O p p i l a i t a E l e v e r E lèves L ä ä n i j a k u n t a L ä n o c h k o m m u n D ép artem ents et com m unes j K o k o l u k u - H e l a a n t a l e t T o tal S u o m e n k i e l i s i ä j F i n s k s p r å k i g a F in n o ise s R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a Su éd o ises K i i n t e i t ä 6 - v i i k k o i s i a F a s t a m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s i Écoles fixes à cours de 6 sem ain es K i i n t e i t ä 8 - v i i k k o i s i a F a s t a m e d 8 v e c k o r s l ä r o k u r s Écoles fixes à cours de 8 sem ain es J K i e r t ä v i ä A m b u l a t o r i s k a j A m b u lato ires S u p i s t e t t u j e n k a n s a k o u l u j e n V i d f o l k s k o l o r m e d f ö r k o r t a d l ä r o k u r s Écoles à cours réd u its O m a s s a t a l o s s a I e g e t i n i s Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a ^ D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans des locaux en partie p ro p res, en partie app arten an t à des écoles prim. su p é r. O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l Dans des locaux en partie propres, en partie lo ués Y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a I h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans les locaux d'une école prim, su p è r. O s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s, d e l v i s i h y r d l o k a l En partie dans les locaux des écoles p rim, supèr., en partie dans des locaux lo u é s I V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l j Dans des locaux loués K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o tal S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o ise s R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a S u éd o ises V a r s i n a i s i a ( 0 - v i i k k o i s i a ) E g e n t l i g a ( m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s ) Écoles à cours de 6 se m a in es S u p i s t e t t u j a ( 8 - v i i k k o i s i a ) M e d f ö r k o r t a d l ä r o k u r s ( 8 v e c k o r s ) Ecoles à cours réduits (8 se m a in e s) O m a s s a t a l o s s a I e g e t h u s Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l Dans des locaux en partie propres, en partie loués V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l Dans des locaux lo ués A l a k a n s a k o u l u i s s a. I l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles prim aires élém en ta ires Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires su p é rie u re s J a t k o k o u l u i s s a I f o r t s ä t t n i n g s s k o l o r Aux cours co m p lém en taires Y h t e e n s ä S u m m a T o tal I K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o tal S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o is R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a, S u é d o is i A l a k a n s a k o u l u i s s a I l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires élém en taires Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles prim aires su p é rieu res l H e i n ä v e s i _ _ 0 6 i K a n g a s l a m p i ' _ i R a n t a s a l m i i K u o p i o n. K u o p i o » B ) I B a 5 L e p p ä v i r t a V a r k a u d e n k d a V a r k a u s k p S u o n e n j o k i _ l H a n k a s a l m i ! R a u t a l a m p i _ K o n n e v e s i V e s a n t o _ K a r t t u l a _ l T e r v o ! K u o p i o n m l k. K u o p i o l k S i i l i n j ä r v i ! R i i s t a v e s i V e h m e r s a l m i _ T u u s n i e m i M a a n i n k a P i e l a v e s i K e i t e l e _ K i u r u v e s i I i s a l m e n m l k. I i s a l m i l k _ V i e r e m ä S o n k a j ä r v i L a p i n l a h t i N i l s i ä Z _ V a r p a i s j ä r v i ' M u u r u v e s i J u a n k o s k i ( S t r ö m s c l a l ) K a a v i U P o l v i j ä r v i i K u u s j ä r v i i L i p e r i _ K o n t i o l a h t i P i e l i s e n s u u R ä ä k k y l ä K i t e e K e s ä l a h t i P ä l k j ä r v i ] T o h m a j ä r v i V ä r t s i l ä [ t ) K i i h t e l y s v a a r a ' )! _ U P y h ä s e l k ä I l o m a n t s i x) Sitäpaitsi koulu, joka ei ollut toiminnassa. Dessutom skola, vars verksamhet var inställd

100 : ' L ään i ja k u n ta L än och kom m un D ép artem ents et com m unes K o u lu p iirejä S k o ld istrik t Koko luku Hela an ta le t T o tal D istricts sc o laires Suomenkielisiä Finsk språk iga F in n o is I Ruotsinkielisiä Svensksp råk ig a S u éd o is Koko luku Hela a n ta le t T o tal Suom enkielisiä Finsk språk iga ; F in n o ise s Alakansakouluja Lägre folkskolor É coles p rim aires élém entaires! R uo tsinkielisiä ' Svensksp råk ig a Su éd o ises Kiinteitä 6-viik koisia, Fasta med 6 veckors lärok u rs Ecoles fixes à cours de 6 sem ain es Kiinteitä 8-v iik k o isia,fasta med 8 veckors lärok u rs Écoles fixes à cours de 8 sem ain es [ Écoles â cours ré d u its K iertäviä A m b u la torisk a t A m b ulato ires Supistettujen k ansakoulujen I Vid folkskolor ined förkortad lärok u rs I Omassa talossa eget hus! Dans leur propre m aiso n! Osittain omassa, osittain yläkansakoulun huojiieistossa Delvis i egen, delvis i högre folkj skolans lokal Dans des locaux en partie p rop res, en partie app arten an t à des écoles prim, su p é r. Osittain omassa, osittain vu o krah u o n eisto ssa Delvis i egen, delvis i hyrd lokal Dans des locaux en partie p ro p res, en partie lo ués Yläkansakoulun huoneistossa I högre folkskolans lo k al Dans les locaux d une école, p rim, su p é r. Osittain yläkansakoulun, osittain v u o k rah u o n e is to s sa Delvis i högre folkskolans, delvis i hyrd lokal En partie dans les locaux des écoles p rim, sup ér., en partie dans des locaux lo ués Vuokrahuoneistossa I hyrd loka) Dans des locaux lo ués Koko luku Hela an talet T o tal S u om enkielisiä F in sk sp råk iga F in n o ise s Y lä k an sak o u lu ja H ögre fo lkskolor Ecoles p rim aire s sup érieures R uotsinkielisiä Sven sk sp råk ig a S u éd o ises Varsinaisia (6-viikkoisia) Egentliga (med 6 veckors lä ro k u rs) Écoles â cours de 6 sem ain es Supistettuja (8-viikkoisia) Hed förkortad lärokurs (8 vec k o rs ) Écoles â cours réduits (8 se m a in e s) Omassa talossa I eget h u s Dans leur propre m aiso n Osittain omassa, osittain vuo krahuoneisto ssa! Delvis i egen, delvis i hyrd lo k a l Dans des locaux en partie propres, en partie loués! Vuokrahuoneistossa I hyrd lo k a l J Dans des locaux loués A la k an sak o u lu issa I lägre fo lk skolo r Dans les écoles prim aires élém en taires O p ettajia L ä ra re M a îtr e s! Y lä k an sak o u lu issa I högre fo lk sk o lo r Dans les écoles prim aires su p é rie u re s ; A lakan sak ou lu issa! I lägre fo lkskolor ; Dans les écoles p rim aires é lém en ta ires Oppilaita E lever É lèves Y lä k an sak ou lu issa I högre fo lkskolor Dans les écoles p rim aires su p é rie u re s Jatk o k o u lu issa I fo rtsättn in g ssk o lo r Aux cours com p lém en taires : Y h tee n sä Sum m a T o tal T u u p o v a a r a A i E n o i P i e l i s j ä r v i J u u k a i R a u t a v a a r a * H N u rm e k s e n k :la N u rm e s _ k p QH c>u 7 8 V a ltim o V a a s a n. V a s a S u o m e n k ie l is e t k o u lu t F i n s k s p r ä k i g a s k o lo r E c o le s f in n o is e s i±u± A M R u o t s in k ie lis e t k o u lu t S v e n s k s p r å k i g a s k o lo r E c o le s s u é d o i s e s S i i p y y - - S i d e b y z Suom enk. F in sk sp r... i i i i i llu o tsin k. Sven sksp r.... i i I s o jo k i L a p v ä ä r t t i L a p p f j ä r d Suom enk. F in sk sp r... E 6 0 " z z i i i i llu o tsin k. Svensksp r T j ö c k i Suom enk. F in sk sp r... i i i i i R uotsink. Sven sksp r i K a r i jo k i ( B ö to m ) i A-i S uom enk. F in sk sp r Z z i LE 6 6 i _ R u o tsin k. S v en sksp r, N ä rp iö N ä r p e s S uom enk. F in sk sp r R u o tsin k. S v en sksp r Y li m a r k k u Ö v e r m a r k Suom enk. F in sk sp r... = = E = E i = i 5 0 E R u o tsin k. Svensksp r F o r s n ä s Teuva Kauhajoki g Kurikka = Jalasjärvi... 8 U Peräseinäjoki... 9 A i Ilmajoki b 8 Seinäjoki Seinäjoen k:laseinäjoki kp S uom enk. F in sk sp r R u o tsin k. Svensksp r.... i i i i 8 5 Kansanopetustilasto Folkskolstatistik 9. 7

101 - l i i S 9 0 L ä ä n i j a k u n t a L ä n o c h k o m m u n D ep artem ents et com m unes K o u l u p i i r e j ä S k o l d i s t r i k t I K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o tal D istric ts sc o laires S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o is R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a ; S u éd o is K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o tal A l a k a n s a k o u l u j a L ä g r e f o l k s k o l o r Écoles p rim a ire s élém en taires S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r ä k i g a F in n o ise s R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a S u éd o ises K i i n t e i t ä 6 - v i i k k o i s i a, F a s t a m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s Ecoles fixes à cours de 6 se m a in es K i i n t e i t ä 8 - v i i k k o i s i a, F a s t a m e d 8 v e c k o r s l ä r o k u r s Ecoles fixes à cours de 8 se m a in es K i e r t ä v i ä A m b u l a t o r i s k a A m b u lato ires S u p i s t e t t u j e n k a n s a k o u l u j e n V i d f o l k s k o l o r m e d f ö r k o r t a d l ä r o k u r s Écoles à cours réd u its O m a s s a t a l o s s a I e g e t h u s Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans des locaux en partie p ro p res, en partie app arten an t à des écoles p rim. su p é r. O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l Dans des locaux en partie p rop res, en partie loués Y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a I h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans les locaux d une école p rim, su p é r. O s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s, d e l v i s i h y r d l o k a l En partie dans les locaux des écoles prim, supér., en partie dans des locaux lo ués V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l Dans des locaux lo ués K o k o l u k u H e l a a n t a l e t T o ta l i S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o ise s Y l ä k a n s a k o u l u j a H ö g r e f o l k s k o l o r E coles p rim a ire s sup érieures O p e t t a j i a R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a S u éd o ises i V a r s i n a i s i a ( 6 - v i i k k o i s i a )! K g e n t l i g a ( m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s )! Écoles à cours de 6 sem ain es S u p i s t e t t u j a ( 8 - v i i k k o i s i a ) R e d f ö r k o r t a d l ä r o k u r s ( 8 v e c k o r s ). Ecoles â cours réduits (8 se m a in e s) ^ O m a s s a t a l o s s a I e g e t h u s Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a, D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l ; Dans des locaux en partie propres, en partie lo ués V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l ; Dans des locaux loués A l a k a n s a k o u l u i s s a! I l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires élém en taires L ä r a r e M a îtr e s Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires su p é rie u re s A l a k a n s a k o u l u i s s a. l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires élém en ta ires O p p i l a i t a E l e v e r É lèves Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles p rim aires su p é rie u re s J a t k o k o u l u i s s a I f o r t s ä t t n i n g s s k o l o r Aux cours co m p lém en taires Y h t e e n s ä j S u m m a j T o ta l Y l i s t a r o j l j _ V ä h ä k v r Ö ; ' S u o m e n k. F i n s k s p r i i 8 i R u o s n k S v e n s k s p L a h a u v a _ P k y ä P ö o m S u o m e n k F n s k s p R u o s n k S v e n s k s p G G u P e o a h P e a a k s _ e g ö B 7 7 M a a a h M a a k s S u o m e n k. F i n s k s p r.... i i i i i i i i _. i R u o t s i n k. S v e n s k s p r i 8 i i 7 8 n S u l v a S o l v _ M u s t a s a a r i K o r s h o l m _ S u o m e n k. F i n s k s p r.... ( ) R u o t s i n k. S v e n s k s p r i l i R a i p p a l u o t o R e p l o t _ B j ö r k ö b y K o i v u l a h t i K v e v l a k s M a k s a m a a M a k s m o _ 0 7 V ö y r i Y ö r å _ S u o m e n k. F i n s k s p r.... i i i i i i R u o t s i n k. S v e n s k s p r.... _ 0 _ 8 0 i N u r m o g g f t P > f t Q A O u U U o - ± o l y o 8 L a p u a _ 0 8 i 8 8 _ z 8 9 K a u h a v a I B Y l i h ä r m ä _ _ A l a h ä r m ä O r a v a i n e n O r a v a i s S u o m e n k. F i n s k s p r.... i i i > i i i R u o t s i n k. S v e n s k s p r i ] i f i i M u n s a l a U u d e n k a a r l e p y y n m l k. N y k a r l e b v l k J e p u a J e p p o _ S u o m e n k. F i n s k s p r R u o t s i n k. S v e n s k s p r P i e t a r s a a r e n m l k. P e d e r s Ö r e _ 8 _ 0 _ S u o m e n k. F i n s k s p r.... i _ R u o t s i n k. S v e n s k s p r.... i i i l i l i P u r m o _ 6

102 i 5 9B n ! L ään i j a k u n ta L än ocli kom m un D ép artem ents et com m unes K o u lu p iire jä S k o ld istrik t Koko luku Hela a n ta le t T otal D istric ts sc o laires Suomenkielisiä F in sk sp råk iga Finnois \ Ruotsinkielisiä Svenskspråkiga : Suédois \ Koko luku Hela a n ta le t T o tal Alakansakouluja Lägre folkskolor Écoles p rim aires élém entaires Suom enkielisiä F insk spräk iga F in n o ise s R uotsinkielisiä i Svensksp råk ig a! Suéd o ises Kiinteitä 6-viik koisia, Fasta med 6 veckors lä ro k u rs Ecoles fixes à cours dx 0 se m a in es j Écoles fixes à cours de 8 se m a in es i Kiinteitä 8-viikk oisia i,fasta med 8 veckors lä ro k u rs i K iertäviä A m b u la toriska A m b ulato ires Supistettujen kansakoulujen Vid folkskolor med förkortad lä ro k u rs Écoles à cours réd u its Omassa talossa I egct hus Dans leur propre maison Osittain omassa, osittain yläkansakoulun h uon e isto ssa Delvis i egen, delvis i högre fo lk skolans lokal Dans des locaux en partie p rop res, en partie appartenant à des écoles p rim. supér. j Osittain omassa, osittain vuokrah u o n e isto ssa Delvis i egen, delvis i hyrd lo k a l j Dans des locaux en partie propres, en partie loués Y läkansakoulun huoneistossa I högre folkskolans lo k a l Dans les locaux d une école p rim, su p é r. Osittain yläkansakoulun, osittain v u o k ra h u o neistossa Delvis i högre folkskolans, delvis i hyrd lokal En partie dans les locaux des écoles prim, sup ér., en partie dans des locaux lo ués i Vuokrahuoneistossa I hyrd lokal! Dans des locaux loués Koko luku Hela a n ta le t T o tal Suom enkielisiä F insk språk iga F in n o ise s Y lä k a n sa k o u lu ja H ögre fo lk sk o lo r É coles p rim aire s sup érieures R uotsin kielisiä Svensksp råk ig a Su éd o ises Varsinaisia (6-viikk oisia) Egentliga (med 6 veckors lärok u rs) Écoles à cours de 6 se m ain es ' Supistettuja (8-viikk oisia) Med förkortad lärokurs (8 veckors) Écoles à cours réduits (8 se m a in e s) Omassa talossa I eget hus Dans leur propre m aiso n Osittain omassa, osittain v u o krah u o n eisto ssa Delvis i egen, delvis i hyrd lo k al Dans des locaux en partie propres, en partie lo ués! Vuokrahuoneistossa I hyrd lo kal! Dans des locaux lo ués A la k an sak ou lu issa : I lägre fo lk sk o lo r Dans les écoles p rim aires élém en taires O p ettajia L ä ra re M a îtr e s Y läkan sak o u lu issa I högre fo lk sk o lo r Dans les écoles p rim aires su p é rieu res A lakan sak ou lu issa I lägre fo lkskolor j Dans les écoles p rim aires élém en taires Oppilaita E lever É lèves Y läkan sak ou lu issa I högre fo lkskolor Dans les écoles p rim aires su p é rieu res Jatk o koulu issa I fo rtsättn in g ssk o lo r Aux cours com plém entaires \ Y'hteensâ Sum m a T o tal l Ahtävä Esse i Teerijärvi T erijärvi Kruunupvy Kronobv ; Öja...."... _ Luoto Larsmo... 7 _ 7 _ 7 7 _ 5 _ _ _ Kaarlela Karlcby... 9 i i _ 8 6 _ Suom enk. F in sk sp r... i i i i i i _ i _ i i i 0 9 _ 9 7 b llu o tsin k. Svensksp r _. i _ e ij i l 8 _ Alaveteli N edervetil 7 i _ 7 i _ _ Suom enk. F in sk sp r... i i i ---- _ i _ i i _ i _ i llu o tsin k. Sven sksp r (j c i (i _ 5 <> Kälviä _ 8 8 _ _ 8 Lohtaja _ H imanka _ 7 7 _ _ 6 5 Kannus _ _ Toholampi _ 6 l(i 7 Ullava _ Kaustinen _ Veteli _ _ 6 7 _ Lestijärvi... - _ _ _ 79 0 H aisua Perho _ 5 _ 7 0 _ 8 Soini _ 7 _ 0 78 _ 9 Lehtim äki _ _ _ 0 5 Alajärvi _ 8 9 _ _ Vimpeli _ 5 _ _ E vi jä r v i _ 7 _ 6 _ _ K ortesjärvi _ _ Lappajärvi _ Kuortane _ T öysä _ _ 5 _ A la vu s _ 8 5 _ Virrat _ _ 509 Ähtäri _ 9 6 _ Pihlajavesi _ M ultia A 7 i Cil Petäjävesi... 5 _ z r S 9 Jyväskylän mlk. Jyväskylä lk Toivakka _ 5 6 _ i _ 0 U urainen _ 6 7 _ _ Laukaa ,_ Äänekoski _ 7 9 _ 5 Äänekosken k:la Äänekoski kp...! _

103 [ : K o u l u p i i r e j ä S k o l d i s t r i k t D istricts sc o laires A l a k a n s a k o u l u j a L ä g r e f o l k s k o l o r Écoles p rim aires élém entaires Y l ä k a n s a k o u l u j a H l g r e f o l k s k o l o r É coles p rim aire s su p érieu res O p e t t a j i a L ä r a r e M a ltr e s O p p i l a i t a E l e v e r É lèves i L ä ä n i j a k u n t a L ä n o c h k o m m u n D ép artem ents et com m îm es i K o k o l u k u H e l a a n t a l e t j T o tal S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a ; Finnoises \ R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a Su éd o ises! K i i n t e i t ä 6 - v i i k k o i s i a, F a s t a m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s i Écoles fixes d cours de 6 se m a in e s K i i n t e i t ä 8 - v i i k k o i s i a, F a s t a m e d 8 v e c k o r s l ä r o k u r s Écoles fixes à cours de 8 se m a in es j K i e r t ä v i ä A m b u l a t o r i s k a A m b ulato ires S u p i s t e t t u j e n k a n s a k o u l u j e n V i d f o l k s k o l o r m e d f ö r k o r t a d l ä r o k u r s Écoles d cours réd u its O m a s s a t a l o s s a I e g e t h u s Dans leur propre maison ; O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n h u o - j n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans des locaux en partie propres,\ j en partie a p p arten an t à des écoles p rim, su p é r. O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a ;! D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l i Dans des locaux en partie propres, en partie lo u é s] Y l ä k a n s a k o u l u n h u o n e i s t o s s a I h ö g r e f o l k s k o l a n s l o k a l Dans les locaux d'une école p rim, su p er. O s i t t a i n y l ä k a n s a k o u l u n, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i h ö g r e f o l k s k o l a n s, d e l v i s i h y r d l o k a l En partie dans les locaux des écoles prim, supér., en partie dans des locaux loués I V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l Dans des locaux loués \ j K o k o l u k u H e l a a n t a l e t J Total S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a i F in n o ise s R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a Su édoises V a r s i n a i s i a ( 6 - v i i k k o i s i a ) E g e n t l i g a ( m e d 6 v e c k o r s l ä r o k u r s ) Écoles à cours de 6 se m a in es S u p i s t e t t u j a ( 8 - v i l k k o i s i a ) R e d f ö r k o r t a d l ä r o k u r s ( 8 v e e k o r s ) [ Écoles à cours réduits (8 se m a in e s) O m a s s a t a l o s s a I e g e t h u s Dans leur propre m aiso n O s i t t a i n o m a s s a, o s i t t a i n v u o k r a h u o n e i s t o s s a D e l v i s i e g e n, d e l v i s i h y r d l o k a l Dans des locaux en partie propres, en partie loués j V u o k r a h u o n e i s t o s s a I h y r d l o k a l Dans des locaux loués i A l a k a n s a k o u l u i s s a I l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles prim aires élém en ta ires j Y l ä k a n s a k o u l u i s s a j I h ö g r e f o l k s k o l o r, Dans les écoles prim aires su p é rie u re s J a t k o k o u l u i s s a I f o r t s ä t t n i n g s s k o l o r Aux cours co m plém entaires Y h t e e n s ä S u m m a T otal K o k o l u k u H e l a a n t a l e t j T o t a l S u o m e n k i e l i s i ä F i n s k s p r å k i g a F in n o is i R u o t s i n k i e l i s i ä S v e n s k s p r å k i g a S u éd o is i A l a k a n s a k o u l u i s s a I l ä g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles prim aires élém en taires Y l ä k a n s a k o u l u i s s a I h ö g r e f o l k s k o l o r Dans les écoles prim aires su p é rie u re s i S u o l a h d e n k : l a S u o l a h t i k p i! S a a r i j ä r v i i ; P y l k ö n m ä k i d K a r s t u l a i K y y j ä r v i i K i v i j ä r v i K i n n u l a P i h t i p u d a s V i i t a s a a r i K o n g i n k a n g a s S u m i a i n e n O u l u n. U l e à b o r g s S i e v i R a u t i o _ Y l i v i e s k a A l a v i e s k a K a l a j o k i ' 7 8 M e r i j ä r v i O u l a i n e n P y h ä j o k i S u l o i n e n P a t t i j o k i _ V i h a n t i R a n t s i l a P a a v o l a _ 7 7 n R e v o n l a h t i _ S i i k a j o k i P y h ä j ä r v i _ R e i s j ä r v i H a a p a j ä r v i N i v a l a K ä r s ä m ä k i H a a p a v e s i P u l k k i l a ï P i i p p o l a _ o P y h ä n t ä _ K e s t i l ä S ä r ä i s n i c m i _ V u o l i j o k i P a l t a m o K a j a a n i n m l k. K a j a n a l k _ n S o t k a m o H K u h m o n i e m i R i s t i j ä r v i H y r y n s a l m i _

104 I i 5 8 i 7 8 I» 0 j : 9 0! L ään i ja k u n ta L än och k om m un D ép artem ents et com m unes K o u lu p iire jä S k o ld istrik t Koko luku Hela a n ta le t! Total ' D istricts sc o laires Suomenkielisiä F in sk sp råk ig a F in n o is Ruotsinkielisiä S vensksp råk ig a Su éd o is! Koko luku Hela a n ta le t T o tal Alakansakouluja Lägre folkskolor É coles p rim aire s élém entaires [ S uom enkielisiä j F in sk sp råk ig a F in n o ise s R u o tsin kielisiä S ven sksp råk ig a S u éd o ises K iinteitä 8-v iik k o isia Fasta med 8 veckors lä ro k u rs Écoles fixes à cours de S se m a in es Kiinteitä 6-viik koisia.fasta med 6 veckors lä ro k u rs Ecoles fixes à cours de S se m a in es I Kiertäviä A m b u la to risk a ] A m b u lato ires Supistettujen k ansakoulujen Vid folkskolor med förkortad läro k u rs Écoles à cours ré d u its Omassa talossa I eget hus Dans leur propre m aiso n Osittain omassa, osittain yläkansakoulun huoj neistossa Delvis i egen, delvis i högre folk- : skolans lo kaldans des locaux en partie propres, en partie a p p a rte n an t à des écoles p rim, sup ér. Osittain omassa, osittain vu o krah u o n eisto ssa Delvis i egen, delvis i hyrd lo k al Dans des locaux en partie propres, en partie loués Yläkansakoulun huoneistossa I högre folkskolans lo k al Dans les locaux d une école p rim, su p é r. : Osittain yläkan sak ou lu n, osittain v u o k rah u o neistossa Delvis i högre folkskolans, delvis i hyrd lo kal En partie dans les locaux des écoles prim, supér., en partie dans des locaux loués Vuokrahuoneistossa I hyrd lo k a l Dans des locaux lo ués Koko luku Hela a n ta le t T o ta l Su om enkielisiä F in sk sp råk ig a F in n o ise s Y lä k a n sak o u lu ja H ögre fo lk skolo r É coles p rim aires su p érieu res R u o tsin k ielisiä S ven sksp råk ig a S u éd o ises Varsinaisia (6-viikk oisia) Egentliga (med 6 veckors läro k u rs) Écoles à cours de 6 se m a in es Supistettuja (8-viikkoisia) Med förkortad lärokurs (8 v eckors) Écoles à cours réduits (8 se m a in e s) Omassa talo ssa - I eget hus Dans leur propre m aiso n Osittain omassa, osittain v uokrahuoneisto ssa Delvis i egen, delvis i hyrd lo k al Dans des locaux en partie p ro p res, en partie lo ués Vuokrahuoneistossa I hyrd lo k al : Dans des locaux loués I A lakan sak ou lu issa I lägre fo lkskolor Dans les écoles prim aires élém en ta ires O p ettajia L ä ra re M a îtr e s Y lä kan sak ou lu issa I högre fo lkskolor Dans les écoles prim aires su p é rie u re s, A la kan sak ou lu issa I lägre fo lkskolor j Dans les écoles p rim aires élém en taires 0 : Y lä k an sak ou lu issa I högre fo lkskolor Dans les écoles p rim aires su p é rieu res i i Elever É lèves Ja tk o k o u lu issa I fo rts ä ttn in g s sk o lo r Aux cours co m p lém en taires Y hteensä Sum m a T o ta l i S u o m u s s a lm i P u o l a n k a ; H a ilu o to U t a j ä r v i ! j _ i M u h o s ! 6 j _. i _ 8 9 5! 5 6 T y r n ä v ä i 8 8 _ 7 _ 5 j _ i 7 i ----! " L u m i j o k i _ L im in k a i : _! K e m p e le... _ j j - j! : O u lu n s a lo j ---- : ; c O u lu jo k i :!! Y li k i im in k i ! ! ;! : : j! j j ' ;! '. i i!! ;!! I : i l! K i im in k i H a u k i p u d a s _ 7 j 6 8 i _ _ 6 0 : 5 6 l i * ---- j 6 6 _ ; ; I 8 K u i v a n i e m i...! i j 7 9 P u d a s jä r v i T a i v a l k o s k i... i ; ---- K u u s a m o _ P o s io... H R a n u a ; K u o la j ä r v i _ 0 5 K e m i j ä r v i R o v a n ie m i ! 5 7 i _ _ R o v a n ie m e n k :l a R o v a j j : 0 n ie m i k p _ i ; T e r v o l a i ! [ 9 S i m o...! K e m in m lk. K e m i lk : 7 7 g A la t o r n i o i! K a r u n k i j I ~ _ 7 Y li t o r n i o : i O 0 ; - - H T u r t o l a ; ! 5 K o l a r i ! M u o n i o : E n o n te k iö K i t t i l ä : j Sodankylä ' j 0 0 P e l k o s e n n i e m i , I! I n a r i l! I 5 6 g g g g ! P e ts a m o ! 8 8 _ - 6! K ansanopetustilasto Folkskolstatistik 9.

105 58 9 XII. Maalaiskuntien kiinteät alakansakoulut lukuvuonna 9 9. Tietoja opettajista ja oppilaista. XII. Landskommunernas fasta lägre folkskolor under läsåret 9 9. Uppgifter om lärarna och eleverna. Ecoles p rim a ire s élém entaires des com m unes ru ra le s (lo c a l f ix e ) : année scolaire 9 9. R enseignem ents su r le personnel en seign an t et les élèves H O pettajia *) L ärare ]) Oppilaita ') Elever ') É lites M aîtres L ääni ja kunta L än och kom m un D épartem ents et com m unes Koko luku Hela an talet T otal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n oises Ruotsink. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles su édoises Koko luku Hela an talet T otal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n oises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles su éd oises Sukupuoli K ö n Sexe Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor F illes Vuosiluokka A rsavd eln in g A nnées scola ires I II Äidinkieli Modersmål L angue m atern elle Suomi Finska F in n ois Ruotsi Svenska S uédois Muu kieli Annat språk Autres la ngues Kaikki kiinteät alakansakoulut Samtliga fasta lägre folkskolor Toutes les écoles prim aires élémentaires fixes s) Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga S u éd o ises A. 6-viikkoiset alakansakoulut Lägre folkskolor med 6 veckors lärokurs Écoles prim aires élémentaires avec cours de 6 semaines... *) Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråk ig a Suédoises Uudenmaan. Nylands... Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Bromarv Tenhola Tenala Tammisaaren mlk. Ekenäs lk Pohja Po j o Suom enk. F inskspr R uotsink. Svenskspr ) Karjaa K aris i Karjaan k:la Karis kp Suomenk. F inskspr... l!)!> R uotsink. Svenskspr !) 5 ) Tiedot kiinteistä 6-viikkoisista ja syyslukukaudella toimivista kiinteistä 8-viikkoisista alakouluista ovat lokakuun 0 p:ltä, mutta tiedot kevätlukukaudella toimivista kiinteistä 8-viikkoisista alakouluista maaliskuun p:ltä. Uppgifterna om de fasta lägre skolorna med G veckors kurs och de under höstterminen verksamma fasta lägre skolorna med 8 veckors kurs avse förhållandet den 0 oktober, men uppgifterna om de under vårterminen verksamma lägre skolorna med 8 veckors kurs den mars. ) N äistä 9 m iestä. A v dessa 9 m anliga. Dont 9 hommes.

106 s H O pettajia L ärare O ppilaita E lever É lè v e s M a ît r e s L iiani ja ku n ta Län ocli kom m un D épartem ents et com m unes Koko luku Hela antalet T o t a l Suomenkiel. kouluissa I finskspräkiga skolor Dans les écoles fin n o is e s Ruotsink. kouluissa I svensksprâk. skolor D ans les écoles su éd o ises ICoko luku Hela antalet T o tal i Suomenkiel. kouluissa i I finskspråkiga skolor! Dans les écoles fin n o is e s Ruotsinkieli kouluissa I svenskspråkiga skolor D ans les écoles suédoises ' Sukupuoli Kön S exe Poikia Gossar G arço n s Tyttöjä Flickor F ille s V uosiluokka A rsavdelnm g A n n é e s sco laires I II Ä idinkieli Modersmål L a n g u e m a te r n e lle Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska S u é d o is Muu kieli Annat sp råk A utres la n g u e s S n a p p e r t u n a In k o o I n g â D e g e r b v K a r ja lo h ja (K a ris lo jo ) Suom enk. Finskspr R uotsink. Svenskspr... X i S a m m a t t i N u m m i P u s u la P y h ä jä r v i K a r k k ila n k :la K a r k k ila k p Y ih ti L o h ja L o j o Suom enk. F inskspr... « R uotsink. Svenskspr / L o h ja n k :la L o jo k p Suom enk. Finskspr R uotsink. Svenskspr S iu n t io - S j im d e ä Suom enk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr Kirkkonummi K yrkslätt Suom enk. F inskspr... i R uotsink. Svenskspr Espoo Esbo Suom enk. F inskspr R uotsink. Svenskspr Grankullan k:la Grankulla kp Helsingin mlk. Helsinge Suom enk. Finskspr R uotsink. Svenskspr Huopal ahti Hoplaks Suom enk. Finskspr Ruotsink. Sven sksp r Haagan k:la Haga kp Suom enk. F inskspr R uotsink. Sven sksp r Oulunkylä Å g g elb v Suom enk. Finskspr R uotsink. Svenskspr Nurmijärvi Hyvinkää Hyvinkään k:la Hyvinkää kp Tuusula Tusbv Suom enk. Finskspr R uotsink. Svenskspr H

107 T H L ääni ja kunta Län och kom m un D épartem ents et communes Koko luku Hela an talet j T o tal O pettajia L ärare M a ître s Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor j j Dans les écoles finnoises \! Ruotsink. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles suédoises j Koko luku Hela an ta let T o ta l Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor, : Dans les écoles fin n o ises! Ruotsinkieli kouluissa i I svenskspråkiga skolor I Dans les écoles suédoises Oppilaita Elever É lèves Sukupuoli K ö n Sexe Poikia Gossar G arçons Tyttöjä F lickor F ille s Vuosiluokka  rsavdelning A n nées sco laires H Äidinkieli Modersmål L an gu e m aternelle Keravan k:la Kerava kp Suomenk. F inskspr i R uotsink. Svensksp r Sipoo Sibbo Pornainen (Borgnäs) Mäntsälä Pukkila Askola Porvoon mlk. Borgå lk Suom enk. Finskspr... e R uotsink. Svenskspr Pernaja P e rn ä Liljendal O 7 Myrskylä M örskom Suom enk. F inskspr R uotsink. Svenskspr O rim attila Iitti _ K uusankoski Jaala A r t jä r v i L a p p trä sk Suomenk. Finskspr i R uotsink. Svenskspr Elimäki Anjala Ruotsinpyhtää Strömfors Suomenk. Finskspr o R uotsink. Svenskspr SO. Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska Su éd o is Muu k ie li Annat språk Autres la n g u es Turun-Porin. Äbo-Björneborgs... ^ s o Suomenkieliset F inskspråkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises... ') K u s ta v i Lokalahti V eh m aa Uusikirkko _ Uudenkaup. mlk. Nystads lk P yhära n ta P yhäm aa Laitila Kodisjoki K arjala M ynäm äki Mietoinen L e m u ) N äistä mies. A v dessa m anlig. Dont homme.

108 H Opettajia Lärare Oppilaita Elever É lèves M aîtres Lääni ja kunta Län och kommun D épartem ents et communes Ivoko luku Hela antalet T o ta l Suomenkiel. kouluissa I finskspräkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsink. kouluissa I svenskspråk., skolor Dans les écoles suédoises ; Koko luku Hela antalet T o ta l Suomenkiel. kouluissa j I finskspråkiga skolor Dans les écoles finn oises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli Kön Sexe Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Ärsavdelning A nnées sco laires il Äidinkieli Modersmål L an g u e m aternelle Merimasku Korpo... U Nauvo Nagu Parainen Pargas Suomenk. Finskspr... s Ruotsink. Svenskspr K a a rin a Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr...» 9 5 o _ 9 P iikkiö Kuusisto (Kustö) P a im io Sauvo ISagu) Karuna Kemiö K im ito Suomenk. Finskspr... i l i Ruotsink. Svenskspr... 7 _ D ragsfjärd Suomenk. Finskspr... i l Ruotsink. Svenskspr V estanfjärd lliittinen H itis Särkisalo F in b v _ Perniö (Bjernä) Kisko Suomusjärvi K iik a la Pertteli Kuusj o k i M u u rla Uskela Salon k:la Salo kp Angelniemi Halikko M arttila Karinainen Koski Tarvasjoki A u r a Lieto Maaria P a a ttin en Raisio (Reso) Naantalin mlk. Nädendalslk Rusko Masku Vahto Nousiainen P ö y ty ä Oripää _ *) Näistä mies. Av dessa manlig. Dont homme. Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska Suédois Muu kieli Annat språk ; Autres langues

109 j L ääni ja kunta L än och kom m un D epartem ents et com m unes! i 8 0 u Koko luku Hela an ta let T o ta l O pettajia Lärare M a îtr e s Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor, Dans les écoles fin n o ises Ruotsink. kouluissa I svenskspråk, skolor D ans les écoles su é d o is e s Koko luku Hela antalet T o ta l Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor D ans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor D ans les écoles su é d o ise s Oppilaita Elever É lèves Sukupuoli K ön S e x e P o ik ia Gossar G arç o n s Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Å rsavd eln in g A n n é e s sco laires I l i Äidinkieli Modersmål L a n g u e m a te r n e lle i Yläne H onkilahti Hinnerjoki Eura K iukainen L a p p i Rauman mlk. Raumo lk Eurajoki L u v ia... D Porin mlk. Björneborgs lk Ulvila (U lfsb v) Nakkila ! Kullaa N oorm arkku Pom arkku Ahlainen _ Merikarvia (Sastmola) Suom enk. F inskspr R uotsink. Svensksp r... r» i JK _.- Siik ainen Kankaanpää H ongonjoki K a r v ia Parkano Kihniö Jäm ijärvi Ikaalinen V ilja k k a la H äm eenkyrö L a v ia Suodenniemi Mouhijärvi Suoniemi Karkku T y rv ä ä Vammalan k:la Vammala kp K iik k a K au vatsa H arjavalta Kokemäki (Kumo) Huittinen Keikyä Köyliö Säkvlä Vampula P unkalaidun Alastaro Loimaa Loimaan k:la Loimaa kp Mellilä Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska S u é d o is! Muu kieli Annat språk ; Autres lan gu es

110 9. 6 Lääni ja kunta Län och koinm un Départem ents et communes i s 9 0 H O pettajia Lärare Oppilaita Elever Élèves M a ître s \ Koko luku Hela an talet! T o ta l Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsink. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles suédoises i Koko luku Hela an talet j T o ta l Suomenjsiel. kouluissa : I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises ; Ruotsinkiel. kouluissa svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli K ö n Sexe \ i Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Eliekor F ille s Vuosiluokka A rsavdelning A n nées scolaires II Äidinkieli Modersmål L an g u e m aternelle Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska Su éd o is Muu kieli Annat språk i Autres lan gues Ahvenanmaa Åland) E ckerö... H ammarland Finström G e ta S a ltv ik Sund Kumlinge Hämeen. Tavastehus l.) Somero Som erniem i Tammela Forssan k:la Forssa kp... (i fi Jokioinen _ Y p ä jä Humppila U rjala... 0 fi K o ijä rv i Kvlmäkoski Akaa Kalvola... 6 f i Sääksm äki _ Valkeakosken k:la Valkeak.kp P ä lk ä n e Lempäälä Vesilahti V iia la Tottijärvi Pohjois-Pirkkala Etelä-Pirkkala _ Y lö jä rv i M essukvlä... 6 f i Aitolahti K an g asala S ah alah ti O rivesi... : Juupajoki Teisko Kuru R u o vesi V ilppula M ä n ttä K uorevesi K orpilahti Muurame Säynätsalo Kaikki koulut ruotsinkielisiä. Sam tliga skolor svenskspråkiga. ) Kaikki koulut suomenkielisiä. Sam tliga skolor finskspråkiga.

111 il O pettajia L ärare Oppilaita Elever Élèves M a îtres Lääni ja ku n ta L än och kom m un D épartem ents et communes Koko luku Hela antalet T o tal Suoraenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsink. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles suédoises Koko luku Hela an talet ' T o ta l Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor ; Dans les écoles finn oises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans hs écoles suédoises Sukupuoli K ön Sexe Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka A rsavdelning A nnées sco laires I i l Äidinkieli Modersmål L an g u e m aternelle Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska j Suédois Muu kieli Annat språk Autres langues Jäm sä Jäm sänkoski Koskenpää... Längelmäki E rä jä rv i K uhm oinen Luopioinen Tuulos Hauho T yrv ä n tö Hattula Hämeenlinnan mlk. Tavastehus lk V a n a ja Renko Janakkala L o p p i Hausjärvi Riihimäen k:la Riihimäki kp K ä rk ö lä H ollola K o s k i L am m i A sik k a la Padasjoki Viipurin. Viborgs... ) n Suomenkieliset F inskspråkiga Finnoises... e n 0 Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Pvhtää Pvttis Suomenk. F inskspr R uotsink. Svenskspr Kym i (K ym m ene) Sippola Vehkalahti Miehikkälä Virolahti S ä k k ijä rv i Ylämaa Suursaari (Hogland) T ytä rsa a ri... _ 8 0 _ L appee L a u ritsa la Lemi Luumäki Valkeala Kouvolan k:la Kouvola kp. 7 7 _ Suomenniemi ) Näistä miestä. Av dessa manliga. Dont hommes.

112 H O pettajia L ärare Oppilaita Elever Élèves M a îlre s L ääni ja kunta L än och kom m un Dé parlem ents et communes Koko luku Hela antalet T o tal Suomcnkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises liuotsink. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles suédoises Koko luku Hela antalet Total, Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises R uotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli Kön Sexe Poikia Gossar G arçons i Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Arsavdelning A n nées scolaires I il Äidinkieli Modersmål L an g u e m aternelle Suomi Finska! F inno is! Ruotsi Svenska j Suédois '! Muu kieli Annat språk! Autres langues. S a v it a ip a le Joutseno Ruokolahti Rautjärvi oo 88 K ir v u J ä ä s k i Antrea oo 08 V u o k s e n ra n ta Xuijamaa Viipurin m lk. Viborgs lk... il a h v ia la Jo h an n es..... _ Koivisto (Björkö) Koiviston k:la Koivisto kp oi Seiskari Lavansaari K u o lem ajärvi Luisikirkko Kanneljärvi Terijoki Muolaa A v rä p ä ii Heinjoki oo Rautu Sakkola Metsäpirtti Vuoksela _ R äisälä Käkisalmen mlk. Kexholms lk _ K au k o la Hiitola Kurkijoki P arik kala S a a r i Jakima Simpele Lahdenpohjan k:la Lahdenpohja kp _ Lum ivaara Sortavalan mlk. Sonlavala lk H a r i n LTukuniemi Ruskeala S o an lah ti Snistamo... _ 7 7 _ K orpiselkä Suo jä r v i Salmi : Im pilahti... x) *) Näistä miestä. A v dessa manliga. Dont hommes. K w im anopetustilasto FollcsTcolstatistilc 9 S i. 9

113 66 9- i n Opettajia Lärare Oppilaita Elever Élèves M a ître s Lääni ja kunta Län och kommun D épartem ents et communes Koko luku Hela antalet T o tal Suomonkicl. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsink. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles suédoises Koko luku Hela antalet T o tal Suoinenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor! Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli Kön Sexe Poikia Gossar G arçons! Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Arsavdelning A nnées sco laires I i l Äidinkieli Modersmål L an g u e m aternelle Mikkelin. S:t Michels l.).. ) fl Heinolan mlk. Heinola lk Svsm ä > Martola _ Luhanka _ _ L eivo n m äk i Jou tsa M ä n ty h a rju Pertunm aa Ristiina A n ttola Mikkelin mlk. S:t Michels lk H irvensalm i K an g asn iem i H a u k iv u o ri P ie k s ä m ä k i Pieksämän k:la Pieksämä kp J ä p p ilä Joroinen J u v a Puum ala S u lk a v a... ) S ä ä m in k i... ' 0 n o K e rim ä k i P u n k a h a rju E n on k o sk i Savonranta R a n ta s a lm i Kuopion. Kuopio l.)... ) _ Leppävirta \ arkuuden k:la Varkaus kp Suonenjoki _- Hankasalmi R a u ta la m p i K o n n e v e s i _ V e s a n to K a rttu la Tervo Kuopion mlk. Kuopio lk Siilin järvi R iistavesi... 0 Tuusniemi Pielavesi K iuruvesi Iisalmen mlk. Iisalmi lk V ie re m ä ) Kaikki koulut suomenkielisiä. Samtliga skolor finskspråkiga. ) K äistä m ies. A v dessa m anlig. Dont homme. Suomi Finska F in n o is. Ruotsi Svenska S u éd o is Muu kieli Annat språk Antres lan g u es

114 9. 67 ö i l Opettajia Lärare Oppilaita Elever É lè v e s M a îtr e s l.ääui ja kunta Län och kommun D é p arte m e n ts et c o m m u n es Koko luku Hela antalet T o ta l Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor D ans les écoles fin n o ise s Ruotsink. kouluissa I svenskspråk, skolor D ans les écoles suédoises Koko luku Hela antalet T o ta l D ans les écoles su éd o ises. Suomenkiel. kouluissa i I finskspråkiga skolor D ans les écoles fin n o is e s i Ruotsinkiel. kouluissa : I svenskspråkiga skolor Sukupuoli Kön S e x e Poikia Gossar G arço n s Tyttöjä Flickor! F ille s Vuosiluokka Arsavdelning A n n é e s s c o la ire s I li Äidinkieli Modersmål L a n g u e m a te r n e lle ' Suomi Finska : F in n o is tuot si Svenska S u é d o is i M.tm kieli Annat språk A utres la n g u e s Son kajärvi... i i L a p in la h ti... L N ils iä V arp aisjärvi M u u ru v esi Juankoski (S trö m sd al) K a a v i U I P o lv ijä rvi K u u sjärvi L ip e r i K o n tio la h ti... t» Pielisensuu _.. R ääkk ylä K itee... > _ P ä lk jä r v i... 6 Ci T o h m a jä rv i ~~ V ärtsilä K iihtelysvaara i Ilo m a n tsi... l ï T u u p o vaara Eno... 6 (i P ielisjärvi Ju u k a U I R a u ta v a a ra Nurmes Nurmeksen k:la Nurmes kp _ Valtim o... 0 a Vaasan. Vasa... ) _ Suomenkieliset F inskspråkiga F in n o is e s... ) Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises S iip yv Sidebv Suomenk. Finskspr... i i ie Ruotsink. Svenskspr I s o jo k i L apväärtti Lappfjärd Suomenk. Finskspr ii Ruotsink. Svenskspr... il T jö c k K arijoki (Bötom)... MB _ Närpiö N ärp es Ylimarkku Ö verm ark K o rsn äs Teuva K au h a jo k i K u rik k a Jalasjärvi _ x) Näistä mies. Av dessa manlig. Dont homme. ) Näistä miestä. Av dessa manliga. Dont hommes.

115 68 9 O pettajia L ärare M a ître s «6 7 s 9 0 i l Oppilaita Elever Elèves Lääni ja kunta Län och kom m un D epartem ents et communes Koko luku Hela an ta let T o tal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsink. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles suédoises Ivoko luku Hela an ta let T o tal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkicl. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli K ön Sexe Poikia Gossar Garçons, Tyttöjä F lickor F ille s Vuosiluokka Arsavdelning A nnées sco laires n Äidinkieli M odersmål L an g u e m aternelle Suomi Finska, F in n o is Ruotsi Svenska S u éd o is Muu kieli Annat språk Autres la n g u es Peräseinäjoki I l m a j o k i Seinäjoki Seinäjoen k :la Seinäjoki kp. 7 6 i Suomenk. F inskspr Ruotsink. Svenskspr... ]. i 8 _ Ylistaro...!) _ Isokvrö Yähäkvrö L aih ia Jurva Pirttikvlä P ö rto m Petolahti P etalaks Bergö... Maalahti Malaks Sulva Solv Mustasaari K orsholm Suomenk. F inskspr i R uotsink. Svenskspr Raippaluoto Replot B jö rk ö b v Koivulahti Kvevlaks Maksamaa M aksm o Yövri Y i j r ä... N urm o Lapua Kauhava Alahärmä Y lih ärm ä Oravainen Oravais Suomenk. F inskspr... i i H 0. R uotsink. Svenskspr Munsala LTidenkaarlepyvn mlk. Nykarlebv lk Jepua Jeppo Pietarsaaren mlk. Pedersöre Purmo Ahtävä Esse Teerijärvi T e rijä rvi Kruunupvv K ro n o b v Öja Luoto Larsmo Kaarlcla Karlebv Suomenk. Finskspr... i n 0 Ruotsink. Svenskspr Alavctcli N ed ervctil Kälviä H im anka UI Kannus l ) N äistä mies. Av dessa m anlig. Dont homme.

116 i l O pettajia L ärare Oppilaita Elever É lèves M a itr e s Laatii ja kunta L än och kom m un D é p a rte m e n ts et co m m u n es Koko luku Hela antalet T o t a l Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o is e s ; Ruotsink. kouluissa I svenskspråk., i skolor D ans les écoles suéd o ises Koko luku Hela antalet I T o tal Suomenkiel. kouluissa i I finskspråkiga skolor ' Dans les écoles fin n o is e s Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles su éd o ises Sukupuoli K ö n S e x e Poikia Gossar : G arç o n s Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka A rsavdelning A n n é e s sco laires i l Äidinkieli Modersmål L a n g u e m a te r n e lle Toholam pi Ullava K au stin en V e te li Perho S o in i L ehtim äk i Alajärvi \impeli... C G P E v ijä rv i Kortesjärvi > 5 7 _ Lappajärvi K u o rtan e T ö v s ä Alavus... L V irra t Ä h tä ri P ih lajavesi Multia K e u ru... G G P e tä jä v esi Jyväskylän mlk. Jvväskvlä lk T oivak ka U u rain en Laukaa... G Äänekoski Äänekosken k:la Äänekoski kp Suolahden k:la Suolahti kp Saarijärvi Pylkönmäki Karstula K iv ijä r v i Pihtipudas Viitasaari Konginkangas Oulun. Uleåborgs l.) Sievi Rautio Y livie sk a Kalajoki Merijärvi Oulainen _ Pyhäjoki Saloin en J) N äistä mies. Av dessa m a n lig. Dont homme. *) K aikki koulut suomenkielisiä. - Sam tliga skolor finskspråkiga. Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska ; S u é d o is Muu kieli Annat språk : A utres la n g u e s

117 i S 9 0 u H Opettajia Lärare Oppilaitta Elever Élèves M aîtres.lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Koko luku Hela antalet Total Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsink. kouluissa I svenskspråk, skolor-dans les écoles suédoises Ivoko luku Hela antalet Total Dans les écoles finnoises Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Ruotsinkiei. kouluissa svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli Kön Sexe Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Arsavdelning Années scolaires I II Äidinkieli Modersmål Langue maternelle Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska Suédois Muu kieli Annat språk Autres langues P attijo k i... i i R a n ts ila P aavola P vh äjärvi U 7 R eisjärvi H aapajärvi Nivala ? 0 5 K ärsäm äki Haapavesi P u lk k ila P iip p o la K e s t ilä Säräisniem i V u o lijo k i P a lta m o K ajaan in mlk. K ajan a lk Sotkam o.... K u h m o n icm i _ R is tijiirv i H v rv n sa lm i _ Su o m u ssalm i _ Hailuoto U t a jä r v i Muhos T y r n ä v ä Lum ijoki ? 66 _ _ L im in k a Kem pele ? 7 59 Oulunsalo O ulujoki Y likiim inki H aukipudas »K K u iv a n ie m i P u d a s jä rv i T a iv a lk o s k i K u u s a m o... U I K u o la jä r v i K em ijärvi Rovaniem i Rovaniem en k:la Rovaniem i kp : 0 7 Tervola... oo S im o Kem in mlk. Kem i lk... _ f 6 76 A latornio _ K a r u n k i Y litornio T urtola K olari

118 9. 7 i Opettajia 0 LärareJ) Oppilaita ) Elever) É lèv es M aît.res H Lääni ja kunta Län ocli kommun Dé portem ents et com m unes Koko luku Hela antalet T o ta l Suomenkiel. kouluissa finskspråkiga skolor Hans les écoles fin n o ises Ruotsink. kouluissa I svenskspråk, skolor D ans les écoles su é d o ises Koko luku Hela antalet T o ta l Suomenkiel. kouluissa finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor D ans les écoles su é d o ise s Suku puoli Kön S exe Poikia Gossar G arço n s Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Arsavdelning A n n é e s sco laires I TI Äidinkieli Modersmdl L a n g u e m a te r n e lle j Suomi Finska j F in n o i s Ruotsi Svenska S u é d o is Muu kieli Annat språk, Autres lan gu es M uonio... i i K ittilä S o d an k vlä Pelkosenniemi I n a ri Petsam o B. 8-viikkoiset alakansakoulut Lägre tolkskolor med 8 veckors lärokurs Écoles prim aires élémentaires avec cours de 8 semaines U « Suomenkieliset F inskspräkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Uudenmaan. Nylands S uomenkieliset F inskspråkiga Finnoises Ruotsinkielinen Svenskspråk ig Suédoise _ 6 Karjalohja (Karislojo)... j Hyvinkää j 6 Askola Pernaja P e rn a O rim attila _ Iitti Jaala A r t jä r v i... U U Turun-Porin. Åbo-Björneborgs Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråk ig a Suédoises... _ T aivassalo < Pyhäranta Karjala U 5 Mietoinen Askainen Rym ättylä K o rp o... 9 ) Kts. alaviittaa siv. 58. Se not sid U z

119 ! i l O pettajia Lärare Oppilaita Elever É lèves M a ître s Lääni ja kunta Län och koinm im D épartem ents el communes Koko luku Hela an talet T o tal i Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsink. kouluissa I svenskspråk, i skolor Dans les écoles suédoises Koko luku Hela a n ta ]et T o tal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor j Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli K ön Sexe! Poikia Gossar Garçons, [ Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Å rsavdelning A n nées scolaires I Äidinkieli Modersmål L an g u e m aternelle Parainen Pargas... i 9 U 8 K iik a la... i i K o s k i... i i Masku... i i E u ra... i i Eurajoki ao P om arkku... 9 Ahlainen Merikarvia (Sastm ola) Siikainen H ongonjoki P ark an o Jäm ijärvi Ikaalinen Viljakkala H äm eenkyrö L a v ia M ouhijärvi T v rv ä ä Kiikka Kiikoinen Kauvatsa Huittinen Köyliö. f Säkylä Vampula _ Alastaro Metsämaa Loimaa... _ Ahvenanmaa Åland) G e ta < 8 0 Kökar : Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska S u éd o is Muu kieli Annat spräk Autres lan g u es Hämeen. Tavastehus l.) Som ero _... Somerniemi Tammela _ - Urjala Pälkäne oo 0 Lempäälä Vesilahti K an g asala Sahalahti _ O rivesi Juupajoki ) Kaikki koulut ruotsinkielisiä. Sam tliga skolor svenskspråkiga. ) Kaikki koulut suomenkielisiä. Sam tliga skolor finskspråkiga.

120 » 0 u O pettajia L ärare Oppilaita Elever É lèves M a ître s Taiani ja kunta L än och kom mun D épartem ents et communes Koko luku Hela an talet T o tal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsink. kouluissa I svenskspråk, sko lo r Dans les écoles suédoises Koko luku Hela an talet. T o tal i Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor : Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor i Dans les écoles suédoises Sukupuoli Kön S ere Poikia Gossar, G arçons Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka A rsavdelning A nnées scolaires I ii Ä idinkieli M odersmål L an g u e m aternelle Teisko Kuru R u o ve si V ilp p u la Kuorevesi K o rp ila h ti M uuram e Jä m sä Koskenpää Längelm äki K uhm oinen Kuhmalahti _ Luopioinen Hauho Renko L o p p i K ä rk ö lä Nastola H ollola... o L am m i... 9 _ Asikkala Padasjoki Suomi F inska F in n o is Ruotsi Svenska S u édois Muu kieli Annat språk Autres lan g u es Viipurin. Viborgs. * ) Kym i Sippola Vehkalahti M iehikkälä Virolahti S ä k k ijä rv i _ - Ylämaa L appee Lemi Luumäki Valkeala Suomenniemi... Savitaipale Taipalsaari... ï Joutseno Ruokolahti Antrca Vuoksenranta Viipurin mlk. V iborgs lk Vahviala Kuolemajärvi Uusikirkko... t Kanneljärvi Kivennapa H T erijoki... _ x) K aikki koulut suomenkielisiä. Samtliga skolor finskspråkiga. K an san o p etu stilasto F o lk slco lstatistik 9. 0

121 7 9- O pettajia L ärare M a ît r e s L ään i ja kunta U in och kommun D epartem ents et com m unes Koko luku Hela an talet T o t a l Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsink. kouluissa I svenskspråk, skolor D aiis les écoles su éd o ises 5 «7 S 9 0 Koko luku Hela antalet T o tal I Suomenkiel. kouluissa finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa ; svenskspråkiga skolor D ans les écoles su é d o ise s Oppilaita Elever É lèves Sukupuoli Kön S e x e Poikia Gossar G a rç o n s Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Arsavdelning A n n é e s sco laires I II Ä idinkieli M odersmål L a n g u e m a te r n e lle M uolaa Pin Ou DO H einjoki... \ 9 9 V a lk jä rv i D/ 00 Sakkola lö o b Metsäpirtti... 5 Vuoksela Qp» Pyhäjärvi R äisälä ^-J od K au k o la H iitola... Kurkijoki Q P arikkala OU Saari Jaakkima... Lumivaara ô ( 0 Uukuniemi Ruskeala Q 9 Suistamo K orpiselkä... 6 Mikkelin. S:t Michels l. ).. Heinolan mlk. Heinola lk. Hartola _ Leivonmäki Joutsa Mäntvharju Ristiina Anttola Mikkelin mlk. S:t Michels lk. K angasniem i... P ieksäm äki... V irtasalm i... Joroinen... Juva... Puumala... Sulkava... S ääm in k i... K erim äk i... P u n k ah arju... Savonranta... Heinävesi... K angaslam pi... Rantasalmi I 5 i 7 6 i ; : : Suomi Finska j F in n o i s 056 OD! Ruotsi Svenska S u é d o is Muu kieli Annat språk Autres lan gu es j _ Kuopion I. Kuopio l.) Leppävirta , Rautalampi L) Kaikki koulut suomenkielisiä. Samtliga skolor finskspråkiga.

122 S Opettajin Lärare M a ître s Lääni ja kanta Uin ooh kcfinmuu D épartem ents et communes Koko luku Hela antalct T o ta l Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsink. kouluissa I svenskspråk., skolor Dans les écoles suédoises i i Ivoko luku Hela antalet T o ta l Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises» 0 i l Oppilaita Elever Élèves Sukupuoli Kön Sexe Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Arsavdelning A nnées sco laires I i l Äidinkieli Modersmål L an g u e m aternelle K o n n e v e s i... i i Vesanto _ K a rttu la T e r v o... L Kuopion mlk. Kuopio lk Siilin järvi R iis ta v e s i _ V ehm ersalm i T u u sn iem i M aaninka _ Pielavesi K e ite le K iuruvesi _ Iisalmen mlk. Iisalmi lk Vieremä Sonkajärvi L a p in la h ti N ils iä V arpaisjärvi M u u ru v esi K a a v i Säyneinen K o n tio la h ti _ R ääkkvlä K itee K esälahti K iihtelysvaara Pyhäselkä ' Pielisjärvi , 88 Ju u k a R a u ta v a a ra _ Vaasan. Vasa l.) Isojoki Teuva Isokvrö Nurmo V lih ä rm ä L ohtaja Kannus Kaustinen V e te li L e s tijä rv i... 9 H a isu a A la jä rv i K ortesjärvi V irrat K eu rn P e tä jä v e s i J yväskylän m lk. Jyväsk ylä lk Näistä yhteinen Vesannon kanssa. A v dessa gemensam med Vesanto. ) K aikki koulut suom enkielisiä. Sam tliga skolor finskspråkiga. Suomi Finska F in n o is i Ruotsi Svenska. Suédois Muu kieli Annat språk! Autres langues

123 j 76 9 L ääni ja kunta L än och kom m un D e p a rte m e n ts et c o m m u n es i n Koko luku Hela an talet T o ta l O pettajia L ärare M a ît r e s Suomenkiel. kouluissa finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsink. kouluissa I sven sksp råk, skolor D ans les écoles su é d o is e s Koko luku Ilcla an talet T o ta l Dans les écoles fin n o ises Suomenkiel. kouluissa I I finskspråkiga skolor! Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor i D ans les écoles su é d o ise s Oppilaita Elever É lèv es Sukunuoli Kön S e x e i Poikia Gossar G arç o n s I i Tyttö j ä F lickor ; F ille s i Vuosiluokka A rsavdelning A n n é e s sco laires I il Äidinkieli Modersmål L a n g u e m a te r n e lle T oivak ka... i i U u rain en _ Laukaa Saarijärvi Pylkönmäki Karstula K ivijärvi K in n u la Pihtipudas A iitasaari Konginkangas Sum iainen Oulun. Uleàborgs l.) Alavieska Pvhäjoki Vihanti R a n tsila Siikajoki Pyhäjärvi Haapajärvi P u lk k ila P y h ä n tä K e stilä Säräisniemi V u o lijo k i Paltamo Kajaanin mlk. Kajana lk Sotkamo R istijä rv i P u olan k a Hailuoto Muhos Temmes L im in ka Oulunsalo Oulujoki Ylikiiminki Haukipudas Kuivaniemi P u d asjärvi Taivalkoski K uusam o Posio _ Tervola _ S im o Alatornio K a ru n k i _ Ylitornio Muonio ) Kaikki koulut suomenkielisiä. Sam tliga skolor finskspråkiga. Suomi Finska F in n o i s Ruotsi Svenska S u é d o is Muu kieli Annat språk j Autres lan gu es

124 9. 77 XIII. Maalaiskuntien kiertävät alakansakoulut lukuvuonna 99. Tietoja opettajista ja oppilaista. XIII. Landskommunernas ambulatoriska lägre folkskolor under läsåret 99. Uppgifter om lärarna och eleverna. Écoles p rim a ire s élém entaires am bulatoires des com m unes ru rale s : année scolaire 9-9. R enseignem ents su r le personnel enseignant et les élèves.!! is ; O pettajia *) L ärare 6 O ppilaita) Elever) Élèves M aîtres L ään i ja kunta L än och kom m un ; D épartem ents et commîmes ; T oim intapaikkoja Verksamhefcsställcn Lieux d'activ ité Koko luku Hela a n ta le t T otal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises ' : Ruotsink. kouluissa : I svenskspråkiga skolor : Dans les écoles suédoises Koko luku Hela a n ta le t T otal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa ; I svenskspråkiga skolor. Dans les écoles suédoises Sukupuoli Kön Sexe Poikia Gossar. Garçons Tyttöjä F lickor Filles. Vuosiluokka Ä idinkieli A rsavdelning M odersmål Années scolaires L angue m aternelle Kaikki kiertävät alakansakoulut Samtliga ambulatoriska lägre folkskolor Toutes les écoles p rim aires élémentaires am bulatoires... 0 ) Suomenkieliset F inskspråkiga F in n o ise s... *\ ! Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises _ Uudenmaan. Nylands. Tenhola T en ala... ] Turun-Porin. Åbo-Björneborgs Suomenkieliset F inskspråkiga Finnoises s\ Ruotsinkielinen Svenskspråkig S u é d o ise V elk u a _ Taivassalo Laitila Iniö... ->, Askainen s R v m ä t t y lii Sauvo (Sagu) _ Karuna K e m iö K im ito U M aaria V lä n e... _. 0 0 : L a p p i... (i E u ra jo k i Noormarkku Hongon joki K arvia... b Jäm ijärvi Ikaalinen I II Suomi F in ska F in n o is Ruotsi Sven ska Suédois Muu kieli Annat språk Autres la n g u e s ) Tiedot syyslukukauden toimipaikoista ovat lokakuun 0 p:ltä ja kevätlukukauden toimipaikoista maaliskuun p:ltä. Uppgifterna om verksamhetsställena under höstterminen avse förhållandet den 0 oktober och uppgifterna om verksamhetsställena under vårterminen den mars. ) N äistä m ies. A v dessa m anlig. Dont homme.

125 ' » 0 u 5 Opettajia Lärare Oppilaita Elever Élèves Maîtres Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Toimintapaikkoja Verksamhetsstälien Lieux d activité Koko luku Hela antalet Total Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsink. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Koko luku Hela antalet, Total Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises! Ruotsinkiel. kouluissa ; i svenskspråkiga skolor ; Dans les écoles suédoises Sukupuoli Kön Sexe Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Filles Vuosiluokka Arsavdelning Années scolaires I IL Äidinkieli Modersmål Langue maternelle Suomi Finska Finnois Ruotsi - Svenska Suédois Muu kieli Annat spräk Autres langues Hämeenkyrö... i L avia _ Suodenniemi Suoniemi T v r v ä ä K auvatsa _ H arjavalta Kokemäki (K u m o ) fi uittinen _ Ahvenanm aa A lan d).. 0 _ 5 ( Hammarland _ *7 J omala... G _ 98 Lumparland Hämeen. Tavastehus l.) 7 _ Vesilahti... _ U 9 0 _ K an g asala R u o vesi K o rp ila h ti _... _ Kuhmoinen Hattula ~ Viipurin. Viborgs l.) _ Vehkalahti Miehikkälä Luumäki _ Valkeala _.. Taipalsaari R a u tjä rv i A n trc a Uusikirkko Kanneljärvi K ivennapa Käkisalmen mlk. Kexholms lk Kurkijoki Parikkala Saari Jaakkim a Suo järvi Impilahti Mikkelin. S :t Michels l. ) Ristiina Jäp p ilä Enonkoski ) Kaikki koulut ruotsinkielisiä. Samtliga skolor svenskspråkiga. ) Kaikki koulut suomenkielisiä. Sam tliga skolor finskspråkiga.

126 il 5 Lääni ja kunta Län och kom mun Départem ents et communes T oim intapaikkoja Verksam hetsställen Lieux d activité j Ivoko luku --- Hela antalet T o tal O pettajia J.ärare M a ître s Suomenkiel. kouluissa j I finskspråkiga skolor \ Dans les écoles finnoises Ruotsink. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Koko luku Hela antalet T o tal Dans les écoles finnoises Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Ruotsinkiel. kouluissa svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises O ppilaita E lever Élèves Sukupuoli K ön Sexe Poikia Gossar i G arçons Tyttöjä Flickor! F ille s Vuosiluokka Arsavdelning Années scolaires I II Äidinkieli Modersmål L an gue m aternelle Kuopion. Kuopio l.).. 6 B Hankasalmi... i i o o 8 Kuusjärvi... i i K o n tio la h ti... i i Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska! Suéd o is! Muu kieli Annat språk Autres langues Vaasan. Vasa Suomenkieliset F inskspråkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Siipyy S id e b v Kurikka Isokyrö Vövri Yöni Kauhava _ Alaveteli Nedervetil K an n u s Soini... _ Alajärvi... _ Evijärvi Kortesjärvi Kuortane Alavus Virrat Multia Karstula K yyjärvi Kinnula Oulun. Uleåborgs l.) _ Haapavesi _ Vuolijoki Paltamo Y li-li... fi ' Kuusamo Kuola järvi Alatornio oo Karunki _ Turtola Kolari x) Kaikki koulut suomenkielisiä. Samtliga skolor finskspråkiga. ) Näistä mies. Av dessa manlig. Dont homme.»

127 XIV. Maalaiskuntien supistettujen kansakoulujen alakoulut lukuvuonna 9 9. Tietoja oppilaista. XIV. Landskommunernas lägre skolor vid folkskolor med förkortad lärokurs under läsåret 99. Uppgifter om eleverna. Ecoles élém entaires des écoles p rim a ire s à cours réd u its des com m unes ru ra le s en 9 9. R enseignem ents su r les élèves. 0 ' i 0 Lääni ja kunta Län och kommun D épartem ents et communes Koko luku Hela antalet T o tal Oppilaita syyskuun p. Elever den september É lèves a u septembre Suomenkiel. kouluissa I finskspråk, skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli Kön Sexe Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Arsavdelning Années scolaires I II Äidinkieli Modersmål L angue m aternelle Suomi Finska : F in n o is Ruotsi Svenska j Suédois Muu kieli Annat språk Autres lan gu es Kaikki supistettujen kansakoulujen alakoulut Samtliga lägre skolor vid iolkskolor med iörkortad lärokurs Toutes les écoles élémentaires des écoles prim aires à cours réduits o u 9 55 Suomenkieliset Finskspräkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Uudenmaan. Nylands U A S Homenkieliset Finskspräkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises B rom arv Tenhola Tenala Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr Pohja P o jo i. Ruotsink. Svenskspr Inkoo I n g ä... 6 G 6 Karjalohja (Karislojo) o 6 Sammatti Pusula Pvhäjärvi Vihti Lohja Lojo suomenk, finskspr. 7 7 Ruotsink. Svenskspr (i Siuntio Sjundeå S u o m en k. F d n sksp r a 8 R u o tsin k. S v e n sk sp r... 7 f, 0 0 Kirkkonummi K v rk sliitt Su om enk. F in s k s p r... 7 j i Ruotsink. Svenskspr Espoo E s b o Suomenk. Finskspr... 0 e o 7 Ruotsink. Svenskspr Grankullan k:la Grankulla kp. ) 6 0 u

128 Oppilaita syyskuun lp. Elever den september Élèves au septembre Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Koko luku Hela antalet Total Suomenkiel. kouluissa I finskspråk, skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli Kön Sexe Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Filles Vuosiluokka Arsavdelning Années scolaires I II Äidinkieli Modersmål Langue maternelle Suomi Finska Finnois Ruotsi Svenska Suédois Muu kieli Annat språk Autres langues Helsingin mlk. Helsinge Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr Nurmijärvi Hyvinkään k:la I lyvinkää kp Suomenk. Finskspr c Ruotsink. Svenskspr Tuusula T u s b v , 5 Keravan k:la Kerava kp... _ Sipoo S ib b o U Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr... Mäntsälä Askola Porvoon mlk. Borgå lk Suomenk. Finskspr... Bl Ruotsink. Svenskspr m Pernaja Pernä Suomenk. Finskspr il Ruotsink. Svenskspr... 0 _ Myrskylä Mörskom Suomenk. Finskspr _ 8 9 il 0 Ruotsink. Svenskspr... 9 _ Orimattila Iitti Jaala _ A rtjärvi Lappträsk Elimäki Anjala Turun-Porin.Åbo-Björneborgs » Suomenkieliset Finskspräkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Taivassalo _. Kustavi L okalahti Lusikirkko L udenkaup. mlk. Nystads lk Laitila Iniö K arjala Mynämäki R ym ättylä... 6 ii Houtskari H outskär _ Korpo... 0 Nauvo N a g u Suomenk. Finskspr e i Ruotsink. Svenskspr _ Parainen Pargas _ Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr K ansan op etustilasto F o lk sk o lstatistik 9.

129 8 9- Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes 5 6?» 9 0 ii Koko luku Hela antalet Total Oppilaita syyskuun p. Elever den september Élèves au J septembre Suomenkiel. kouluissa I finskspråk, skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svensksprâk. skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli Kön Sexe. Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor. Filles Vuosiluokka Arsavdelning Années scolaires I II Äidinkieli Modersmål Langue maternelle Suomi Finska Finnois Ruotsi Svenska Suédois! Autres langues Muu kieli Annat språk Kakskerta n Piikkiö... _ Paimio Sauvo (Sagu)... Karuna Kemiö K im ito _ Särkisalo Finbv Perniö (Bjernä) Kisko Suomusjärvi Kiikala... 9 Pertteli Kuusjoki M u u rla Uskela Angelniemi Halikko Marttila Karinainen Koski A u r a «_ Lieto o M aaria _ Raisio (Reso) Nousiainen Pövtvä Oripää Honkilahti... _ Hinner joki E t u a _ - Kiukainen L a p p i Porin mlk. Björneborgs lk Ulvila (U lfsb y) o 6 Nakkila Kullaa... _ 0 0 Noormarkku Alilaincn Merikarvia (Sastmola)... Siikainen ilongonjoki Parkano Kihniö... Jäm ijärvi Ikaalinen Viljakkala t - - Hämeenkyrö Lavia Suodenniemi Mouhijärvi Suoniemi Karkku _ 8 T v rv ä ä _ ' 5 8 Kiikka

130 9. 8 i i 0 I l Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Koko luku Hela antalet Total Oppilaita syyskuun p. Suomenkiel. kouluissa I finskspråk, skolor Dans les écoles finnoises Buotsinkiel. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles suédoises Elever dell september Élèves au septembre Sukupuol i Kön Sexe Poikia Gossar Garçons lyttoja iliekor fille s V uosiluokka Årsavdelning Années scolaires I II Äidinkieli Modersmål L angue maternelle i Suomi - Finska F innois J ltuotsi Svenska Suédois }Iuu kieli Aunat språk Autres langues H arjavalta K okem äki (Kum o) H u ittin e n K öyliö... _ Säk ylä Punkalaidun Loim aa M ellilä : ~ Ahvenanmaa Åland *)... 5 _ 5 9 5» Eckerö ' 9 H am m arland... 5 _ 5 J o m a la Finström S a l t v i k... S u n d Värdö Lem land Föglö... (i Sottunga K u m lin g e Brändö Hämeen. Tavastehus l.) S o m e ro _ Som ernieini T a m m e la _ Forssan k:la Forssa k p _ Jokioinen... _ 0 8 Humppila U rjala K o ijärvi A kaa... i K alvola Sääksm äki Lem päälä Vesilahti : T ottijärvi _ P ohjo is-p irk k ala ' _ E telä-pirkkala _ Y lö jä rv i _ Kangasala Juupajoki Teisko K u ru Ruovesi K uorevesi K orpilahti Jäm sä _ Koskenpää Längelm äki Kuhmoinen *) Kaikki koulut ruotsinkielisiä..samtliga skolor svenskspråkiga. ) Kaikki koulut suomenkielisiä. Samtliga skolor finskspråkiga.

131 8 9 - i i l Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Koko luku Hela antalet Total Oppilaita syyskuun lp. Elever den september Élèves au septembre Suomenkiel. kouluissa I finskspråk, skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli Kön Sexe Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Filles Vuosiluokka Årsavdelning Années scolaires il Äidinkieli Modersmål Langue maternelle...' ' Suomi Finska Finnois Kuotsi Svenska Suédois Muu kieli Annat språk Autres langues Kuhmalahti T y rv ä n tö _ Hattula Hämeenlinnan mlk. Tavastehus lk Janakkala L o p p i Hausjärvi Kärkölä N astola _ H ollola K o s k i L a m m i A sikkala Padasjoki _ Viipurin. Viborgs Suomenkieliset Finskspräkiga Finnoises Ruotsinkielinen Svenskspråkig Suédoise Pyhtää P y ttis Kvm i (Kymmene) Haapasaari... Sippola V ehkalahti Miehikkälä _ Virolahti Säkkijärvi Y lä m a a L ap p ee Luumäki Valkeala Suomenniemi Taipalsaari Ruokolahti R autjärvi K irvu Jääski... _ 9 5 Antrea Nuijamaa _ 6 Viipurin mlk. - Viborgs lk _ \ ahviala Johannes Koivisto (Björkö) _ 5 8 Kuolema järvi Uusikirkko Kanneljärvi Kivennapa Terijoki M uolaa _ Äyräpää _ 6 8 K vyrölä... _ Heinjoki

132 9. 85 Läåni ja kunta Län och kom mun D épartem ents et com m unes i Koko luku Hela an ta let T otal Oppilaita syyskuun l p. Elever den september É lèves au septem bre Suomenkiel. kouluissa i I finskspråk, skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles su éd oises Sukupuoli K ön Sexe Poikia ' Gossar G arçons Tyttöjä Flickor F illes Vuosiluokka Årsavdelning A nnées scolaires II Äidinkieli Modersmål L angue m aternelle! Suomi F inska! F in n ois Ruotsi Svenska S u éd ois Muu kieli Annat språk Autres la n gu es V a lk jä rv i Vuoksela Pyhäjärvi Käkisalmen mlk. Kexholms lk Kaukola H iito la Kurkijoki Suom enk. F inskspr R uotsink. Svenskspr Parikkala Saari Jaakkima Lumivaara _. 6 7 Sortavalan mlk. Sordavala lk H a rin S o a n la h ti Suistamo Korpiselkä Suojärvi Salmi Mikkelin. S:t Michels l.) Heinolan mlk. Heinola lk Sysmä Hartola Luhanka Leivonm äki Joutsa Mäntyharju Pertunmaa Ristiina... 0 Anttola Mikkelin mlk. S:t Michels lk Hirvensalmi _ Kangasniemi _ Haukivuori Pieksämäki Virtasalmi Jäppilä Joroinen J u v a Puumala... _ Sulkava Sääm in k i _ Kerimäki P u n k a h a r j u Enonkoski... 0 Heinävesi Rantasalmi Kuopion. Kuopio l.) Leppävirta Suonenjoki _ Hankasalmi x) K aikki koulut suomenkielisiä. Sam tliga skolor finskspråkiga.

133 86 9 i Lääni ja kunta Län och kommun D epartements et communes Koko luku Hela antalet T otal Oppilaita syyskuun lp. Elever den september Élèves a u septembre Suomenkiel. kouluissa I finskspråk. skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli Kön Sexe Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Årsavdeining Années scolaires II Äidinkieli Modersmål L angue m aternelle i Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska Suédois Muu kieli Annat språk Autres lan gues R a u ta la m p i Konnevesi Vesanto _ K a rttu la Tervo Kuopion mlk. Kuopio lk Siilin järvi Riistavesi _ Tuusniemi... M aaninka Pielavesi K e ite le _ K iuruvesi Iisalmen mlk. Iisalmi lk V ie re m ä Son kajärvi Lapinlahti Nilsiä M uum vesi Sävneinen _ _ P olvijärvi K u u sjärvi Liperi _ K ontiolahti R iiiikkvlä K itee _ K e s ä la h ti P ä lk jä r v i _ - _ T o h m a jä rv i \ ärtsilä K iih telysvaara Ilom antsi Tuupovaara Eno _ P ie lisjä rvi Juuka R a u ta v a a r a Nurmes _ V altim o... _ V a a s a n I. V a s a S u o m e n k ie lis e t F in s k s p r ä k i g a F in n o is e s R u o t s in k ie lis e t S v e n s k s p r å k ig a S u é d o is e s S iip w S id e b v Isojoki... 9 L ap väärtti L a p p fjä r d Tjöck suomenk. Finskspr... G G. 6 Ituotsink. Svenskspr _ 7 _ K arijo k i ( Hötom) Suomenk. Finskspr... 8 G 6. Kuotsink. Svenskspr... 7 G G 7

134 Oppilaita syyskuun l p. Elever den september Élèves a u septembre Lääni ja kunta Län och kom mun D epartements et communes Koko luku Hela an talet T otal Suomenkiel. kouluissa I finskspräk. skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli K ö n Sexe Poikia Gossar G arçons Tyttoj a Flickor F ille s Vuosiluokka Årsavdelning Années scolaires I II Ä idinkieli M odersmål L angue m aternelle Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska S u éd o is Muu kieli Annat språk Autres la n g u es Närpiö Närpos... 5 i i 7 8 Suomenk. F inskspr liuotsink. Svenskspr...._ 9 9 Ylimarkku O verm ark Suom enk. F inskspr i 5 R uotsink. Svenskspr Korsnäs Teuva Kauhajoki oo Jalasjärvi Peräseinäjoki Ilmajoki _ se in ä jo k i Ylistaro Isokyrö Yähäkvrö Suomenk. F inskspr.... R uotsink. Svenskspr... Laihia O i 9 06 Pirttikylä Pörtom Suomenk. irinskspr... v 7 5 j R uotsink. Svenskspr il 8. Petolahti Petalaks.... ') o... Maalahti Malaks Suomenk. F inskspr R uotsink. Svenskspr S 0 Sulva Solv G Raippaluoto Kopiot-... _ Koivulahti Kvevlaks Maksamaa Maksmo Vövri \ ora suomenk. finskspr 9 \) R uotsink. Svenskspr Lapua Kauhava Alahärmä Oravainen Oravais Suomenk. F inskspr R uotsink. Svenskspr y 7 Munsala Puxmo Ahtävä Esse Kaarlela K a rie b v Alaveteli Nedervetil Suomenk. F inskspr i c 7 R uotsink. Svenskspr i Kälviä Lohtaja H im anka Kannus Toholampi _... 5 Ulla va Kaustinen Veteli

135 i Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Oppilaita syyskuun l p. Elever den september Élèves au septembre Koko luku Hela antalet Total Suomenkiel. kouluissa I finskspråk. skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli Kön Sexe Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Filles Vuosiluokka Årsavdelning Années scolaires I It Äidinkieli Modersmål Langue maternelle Suomi Finska Finnois Ruotsi Svenska Suédois Muu kieli Annat språk Autres langues i Lestijärvi Haisua Perho Soini Lehtimäki Alajärvi Kortes järvi K u o rta n e T ö v s ä Alavus Virrat Ähtäri Pihlajavesi Multia Keuru Petäjävesi Jyväskylän mlk. Jyväskylä lk Toivakka U u rain en _ Laukaa Äänekoski Saarijärvi _ Pylkönmäki K a rstu la K ivijärvi... 9 Kinnula o 7 _ Pihtipudas Viitasaari Oulun. Uleàborgs l.) S ie v i _ _ Rautio _ Ylivieska _ Kalajoki Merijärvi Oulainen _ Pyhäjoki _ Saloinen... _ Pattijoki _ Vihanti _ Rantsila... _ 8 9 _ Paavola... _ R evonlahti _ 5 _ Siikajoki : Pvhäjärvi Haapajärvi Nivala Kärsämäki _ _ Haapavesi ; Pulkkila Piippola... 0 _ Pyhäntii o ; K e s tilä x) K aikki koulut suom enkielisiä. Sam tliga skolor finskspråkiga.

136 9. 89 Lääni ja kunta Län och kommun D épartem ents et communes 5 «t Koko luku Hela antalet T otal Oppilaita syyskuun p. Elever den september É lèves a u septembre Suomenkiel. kouluissa Xfinskspråk, skolor Dans les écoles finn oises Iiuotsinkiel. kouluissa I svenskspråk, skolor Dans les écoles suédoises Sukupuoli Kön Sexe Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Ärsavdelning A nnées scolaires I II Äidinkieli Modersmål L angue m aternelle Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska, Suédois Muu kieli, Annat språk ; Autres la n g u es Säräisniemi Vuolijoki Paltamo Sotkamo Kuhmoniemi R istijärvi H yryn salm i Suomussalmi P u o lan k a U tajärvi Muhos Tyrnävä... Temmes Liminka Lumijoki Oulujoki Ylikiiminki Kiiminki o Haukipudas li Kuivaniemi Pudasjärvi T aivalkoski K uu sam o Posio Ranua Kuola järvi oo 55 Kem ijärvi ou Rovaniemi Simo Kemin mlk. Kemi lk Alatornio Ylitornio Turtola Kolari Muonio Enontekiö K ittilä S o d an k ylä Pelkosennienii Savukoski , I n a r i Petsamo K an san o p etustilasto F olkskolsto.tistik.

137 90 9 XV. Maalaiskuntien yläkansakoulut lukuvuonna 99. Tietoja oppilaista kunnittain. XV. Landskommunernas högre folkskolor under läsåret 9 9. Uppgifter om eleverna kommunvis. Écoles p rim a ire s su p érieu res des com m unes ru ra le s (a n n é e scolaire 9 9 ). R enseignem ents d étaillés su r les élèves. 5! 6 t 8 9 i o H Oppilaita lokakuun 0 p. 9 E lever den 0 oktober 9 É lèves a u 0 octobre 9 Lääni ja kunta Län och kom mun D épartem ents et communes Ivoko luku Hela an talet T o tal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises ltuotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor FiU es Vuosiluokka Ärsavdelning A n nées sco laires I II III IV Äidinkieli Modersmål L angue m aternelle Suomi Finska F in n o is ' Ptuotsi Svenska i S u édois ' Muu kieli Annat språk Autres la n g u es Kaikki yläkansakoulut Samtliga högre folkskolor Tontes les écoles p rim aires supérieures Suomenkieliset F inskspräkiga F in n o ise s Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises A. Varsinaiset yläkansakoulut Egentliga högre folkskolor Écoles p rim aires su p érieu res Suomenkieliset F inskspråkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Uudenmaan I. Nylands. Suomenkieliset F inskspråkiga Finnoises... Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Bromarv Tenhola Tenala Tammisaaren mlk. Ekenäs lk Pohja P o jo Suomenk. Finskspr R uotsink. Svenskspr Karjaa K a r is _ Karjaan k:la Karis k p Suomenk. F inskspr... 6 it Jluot-sink. Svensksp r Snappertuna Inkoo I n g a Degerby Karjalohja (Karislojo) Sammatti Nummi Pusula Pvhäjärvi Karkkilan k:lakarkkila kp Vihti _ Lohja L o jo Suomenk. Finskspr m R uotsink. Svenskspr !

138 S 9 0 i Oppilaita lokakuun 0 p. 9 Flever don 0 oktober 98 Élèrcs au 0 octobre 9 Liiani ja kunta Län och kommun Déjxtrleme t$ H connnune.s Koko luku Hela antalet Total Suomenkiel. kouluissa finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoise,s Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor F illes ' I Vuosiluokka Arsavdelüing Année s scolaires n «IV Äidinkieli Modersmål Langue maternelle, Suomi Finska! F in n o is i j Ruotsi Svenska Suédois i Autres langues j Muu kieli i Annat språk Lulijan k:la Lojo kp Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr Siuntio S ju n d e a Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr Kirkkonummi K yrkslätt Suomenk. Finskspr i l Ruotsink. Svenskspr Espoo Esbo Suomenk. Finskspr oo ltuotsink. Svenskspr G rankullan k:la G rankulla k p Helsingin mlk. ilelsinge Suomenk. F inskspr Jtuotsink. Svenskspr... 5 r.u 80 S '! Uuopalahti Jloplaks Suomenk. Finskspr i R uotsink. Svenskspr... 0 :si> 0..9 ü Haagan k:la laga kp ^uomenk. F inskspr... so Ruotsink. Svenskspr U ulunkylä Aggolby Miomonk. F inskspr... 5 n r R uotsink. Svenskspr a 0 9 N urm ijärvi H yvinkää ll( i H yvinkään k:la H yvinkää k p Tuusula Tusbv Suomenk. Finekspr Kuotsink. Svenskspr K eravan k:la K erava kp Suomenk. Finskspr lu iotsink. Svenskspr Sipoo Sibbo Pornainen (B o rg n äs) M äntsälä Pukkila Askola Porvoon mlk. Borgå lk Suomenk. F inskspr m R uotsink. Svenskspr... S ft Pernaja P e r n a L ilje n d a l M vrskvlä M ö rsk o m Suomenk. Finskspr itu otsin k. Svenskspr i O rim attila (>8c Iitti K u u san k o sk i ï _... Jaala

139 9 9 - i H Oppilaita lokakuun 0 p. 9 Elever den 0 oktober 9 Élèves a u 0 octobre 9 Lääni ja kunta Län och kommun D epartements et communes Koko luku Hein antalet T o tal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises \ Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Ärsavdelning A n nées scolaires T II III IV Äidinkieli Modersmål L angue maternelle Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska Su éd o is Muu kieli. Annat språk Autres lan gu es A r t j ä r v i L a p p t r ä s k Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr E lim äk i R u o tsin p y h tä ä S trö m lo rs Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr oo OS Turun-Porin. Abo-Björneborgs S u o m e n k ie lis e t F in s k s p r â - k i g a F in n o is e s S R u o t s in k ie lis e t S v e n s k s p r å k ig a S u é d o is e s \ e l k u a T a iv a s s a lo K u s ta v i L o k a la h ti V e h m a a U u sik irk k o _ U uden kau p u n gin m lk. N ystads lk P y h ä r a n t a P y h ä m a a L a itila K o d is jo k i Iniö K a rja la M y n ä m ä k i M ietoinen L e m u A s k a in e n M erim asku R y m ä tty lä K o rp o m N au vo N agu P a rain en P arg as Suom enk. F in sksp r R uotsink. Svenskspr K a a r i n a Suom enk. Finskspr l R uotsink. Svenskspr P iik k i ö K u u sisto (Kustö) P a i m i o S a u v o (Sagu) K a r u n a K em iö K i m i t o Suomenk. F inskspr l R uotsink. Svenskspr U

140 H Oppilaita lokakuun 0 p. 9 Elever den 0 oktober 9 Élèves au 0 octobre 0 Lääni ja kunta Län ocli kommun Départements et communes Koko luku Hela antalet Total Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Filles Vuosiluokka Arsavdelning Années scolaires I II III IV Äidinkieli Modersmål L angue maternelle Suomi Finska Finnois Ruotsi Svenska Suédois Muu kieli Annat språk Autres langues Dragsfjärd Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr V e s ta n fjä rd H iittinen Hitis Särkisalo F in b y Perniö (Bjernå) K is k o S u o m u s jä rv i K iik a la P ertteli K u u s jo k i M u u rla Uskela Salon k:la Salo k p Angelniem i Halikko M a r t t ila K arinainen K o s k i T arvasjoki A u r a Lieto M a a ria P a a ttin e n Raisio ( R e s o ) N aantalin mlk. Nädendals lk Rusko Masku V a h to Nousiainen Pövtyä Oripää Y lä n e Honkilahti Hinner joki E u ra K iu kain en Lappi Rauman mlk. Raunio lk Eurajoki L u v ia Porin mlk. Björneborgs lk Ulvila (Ulfsbv) Nakkila Rullaa N oorm arkku P om arkku Ahlainen Merikarvia (Sastmola) Suom enk. F inskspr L Ruotsink. Svenskspr

141 9 9- i 5 G i l Oppilaita lokakuun 0 p. 9 E lever den 0 oktob er 9 Élèves a u 0 octobre 9 Lääni ja kunta Län och kummun Départem ents et communes Koko luku Hela an ta let T otal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finn oises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles su édoises Poikia Gossar G arçons Tyttöjä F liek or F ille s Vuosiluokka A rsavdelning A n nées sco laires I II IV Ä idinkieli Modersmål L angue maternelle Suomi F inska F in n o is Ruotsi Svenska S u éd o is Muu kieli Annat sprâk Autres la n g u e s Siikainen Kankaanpää H ongonjoki K a r v ia Parkano K ih n iö Jä m ijä rv i _ Ikaalin en _ Viljakkala _ H äm eenkvrö Lavia _ Suodenniemi _ Mouhijärvi Suoniemi _ Karkku T v rv ä ä Vammalan k:la Vammala kp Kiikka _ Kiikoinen K a u v a tsa H arjavalta Kokemäki (Kumo) Huittinen K c ik v ä Köyliö Säkylä oo 56 7 Vampula Punkalaidun Alastaro Metsämaa Loimaa Loimaan k:la Loimaa kp Mellilä Ahvenanmaa Åland ) E ckerö Hammarland Jo m a la Finström G e ta S a ltv ik S u n d Lumparland Kökar Kumlinge Hämeen. Tavastehus l.) :s Som ero Som erniem i o Tammela Forssan k:la Forssa kp x) Kaikki koulut ruotsinkielisiä. Sam tliga skolor svenskspråkiga. ) Kaikki koulut suomenkielisiä. Samtliga skolor iinsksprâkiga.

142 G? s 0 0 n Lääni ja kunta Län och kommun Departements et com m unes Koko luku i Hela antalet : : Total Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa ; I svenskspråkiga skolor! Dans les écoles suédoises! Poikia Gossar I Garçons Oppilaita lokakuun 0 p. 9 Élever den 0 oktober 9 Élèves au 0 octobre J9 Tyttöjä Flickor Filles Vuosiluokka Àrsavdeliimg Années scolaires I n m IV Äidinkieli Modersmål Langue maternelle Suomi Liuska Finnois ; Ruotsi Svenska i Suédois Muu kieli Annat språk Autres langues Jo k io in e n Y p ä jä U rjala Humppila K oi jä rv i K ylm äkoski A k a a K alvola Sääksm äki Valkeakosken lc:la V alkeakoski k p Pälkäne Lem päälä Vesilahti VialaT ottijärvi Z Pohjois-Pirkkala i E telä-pirkkala Y lö jä r v i M e ssu k y lä... : A itolahti Kangasala S a h a la h ti O riv e s i Juupajoki i r> Teisko K u ru Ruovesi Vilppula M ä n ttä K uorevesi K orpilahti M u u ra m e Säynätsalo Jäm sä Jä m sä n k o sk i Koskenpää L ängelm äk i E r ä jä r v i K u h m o in e n / 99 0 K u h m a la h ti Luopioinen ^ Tuulos Hauho T v r v ä n tö H attula _ - Hämeenlinnan mlk. Ta- vastehus lk Vanaja Renko Janakkala fi L o p p i H ausjärvi

143 Lääni ja kunta Län och kom mun D épartem ents et com m unes Koko lu ku Hela a n ta let T otal Suomenkiel. kouluissa I finskspräkiga skolor Dans les écoles finnoises I Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles su édoises Poikia Gossar G arçons O ppilaita lokakuun 0 p. 9 E lever den 0 oktob er 9 É lèves a u 0 octobre 9 Tyttöjä F lickor F illes Vuosiluokka Årsavdelning A nnées scolaires I II III IV Äidinkieli Modersmål L angue m aternelle Suomi ' Finska F in n ois Ruotsi Svenska S u éd ois Muu kieli Annat språk Autres la n gu es Riihimäen k:la Riihimäki kp K ä rk ö lä Nastola H ollola K o s k i L am m i _ Asikkala Padasjoki Viipurin. Viborgs.... Suomenkieliset Finskspråkiga ( ft Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Pvhtää Pvttis _ Suomenk. F inskspr liuotsink. Svenskspr Kvrni (Kymmene) Sippola Vehkalahti Miehikkälä V irolahti S ä k k ijä rv i Ylämaa Suursaari (H ogland) T ytä rsa a ri _ Lappee _ Lauritsalan k:la Lauritsala kp L e m i Luumäki Valkeala Ö Kouvolan k:lakouvola kp Suomenniemi Savitaipale Taipalsaari Joutseno Ruokolahti R autjärvi K ir v u Jääski U I A n tre a Vuoksenranta Nuijamaa , Viipurin mlk. Viborgs lk Vahviala Johan n es Koivisto (Björkö) Koiviston k:lakoivisto kp Seiskari _ Lavansaari

144 9. 97 * 5 «s 9 0 n Oppilaita lokakuun 0 p. 9 Elever den 0 oktober 9 B ières a u 0 octobre 0 Lääni ja kunta Läu och kommun D épartements et communes Koko luku Hela antalet T otal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ituotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Ärsavdelning A nnées scolaires I u III IV Äidinkieli Modersmål L angue maternelle j Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska Suédois i Muu kieli ; Annat språk ; Autres la n g u es K u o le m a jä rv i Uusikirkko _ 7 K a n n e ljä rv i Kivennapa _ Terijoki M u o la a _ 9 A yräp ää Heinjoki V a lk jä r v i R autu _ Sakkola M etsäpirtti Vuoksela _ P yh ä jä rvi R ä is ä lä Käkisalm en mlk. K exholms lk K aukola I liito la _ K urk ijok i P a rik k a la S a a r i Simpele Jaakkima Lahdenpohjan k:la Lahdenpohja k]) Lumivaara , _ Sortavalan mlk. Sordavala lk I la r lu Uukuniemi R u sk eala S oan lah ti Suistamo Korpiselkä Suojärvi ' Salmi Im pilahti Mikkelin. S :t Michels I.) U Heinolan mlk. Heinola lk Sysmä Hartola Luhanka Leivonm äki Joutsa M äntyharju Pertunmaa Ristiina Anttola _ Mikkelin mlk. S:t Michels ik *) Kaikki koulut suomenkielisiä. Samtliga skolor finskspråkiga. K anna nopetustilasto F o llcsko lstatistik 9.

145 * i l Oppilaita lokakuun 0 p. 9 Elever den 0 oktober 9 Élèves au 0 octobre 9 Lääni ja kunta Län ocli kommun Départements et communes Koko luku Hela antalet Total Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga akolor Dans les écoles suédoises i Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Filles Vuosiluokka Årsavdelning Années scolaires II III IV Äidinkieli Modersmål Langue maternelle Suomi Finska Finnois Ruotsi Svenska Suédois Muu kieli ; Annat språk i Autres langues Hirvensalmi K angasniem i H aukivuori Pieksäm äki Pieksämän k:la Pieksämä kp virtasalm i Jäppilä Joroinen J u v a Puumala Sulkava Sääm inki K erim äki P unkaharju Enonkoski Savonranta H einävesi Kangaslampi R antasalm i Kuopion. Kuopio l.) U Leppävirta Varkauden k:la Varkaus kp H Suonenjoki H ankasalm i R autalam pi K onnevesi Vesanto Karttula Tervo Kuopion mlk. Kuopio lk S iilin jä rvi Riistavesi Vehmersalmi _ Tuusniem i M aaninka Pielavesi K e ite le Kiuruvesi Iisalmen mlk. Iisalmi lk V ierem ä Sonkajärvi L ap in lah ti N ilsiä Varpaisjärvi M uuruvesi _ Juankoski (Strömsdal) K a a v i Sävneinen _ Polvijärvi Kuusjärvi J) Kaikki koulut suomenkielisiä. Sam tliga skolor finskspråkiga.

146 j « i l O ppilaita lokakuun 0 p. 9 E lever den 0 oktober U Élèves au 0 octobre 0 Lääni ja kunta Län och kommun Déparlements et communes Koko luku Hela an ta let Total SuomenkieL kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar Garçons Tyttöjä F lickor Filles [ Vuosiluokka Ars-.wdelnms.Innées scolaires II III IV Äidinkieli M odersmål L angue maternelle : Suomi - Finska F innois : Ruotsi Svenska Suédois Muu kieli Annat språk Autres langues L ip e ri K o n tio lah ti Pielisensuu R ääk k vlä Kitee _ K esälah ti P ä lk jä rv i T ohm ajärvi Värtsilä Kiihtelysvaara Pyhäselkä Ilom antsi Tuupovaara Eno Pielisjärvi Juuka Rautavaara Nurmes Nurmeksen k:lanurmes kp Valtimo Vaasan. Vasa... Suomenkieliset Finsksprä kiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Siipyy S id eb y j R uotsink. Svenskspr IX Iso jo k i Lapväärtti Lappfjärd Suom enk. F inskspr... 6» R uotsink. Svenskspr Tjöck Karijoki (Bötom) Närpiö N ärpes Ylimarkku Ovennark K o rsn ä s Teuva K au h ajo k i K u rik k a Jalasjärvi Peräseinäjoki Ilmajoki Sein äjo k i Seinäjoen k:laseinäjoki kp Suomenk. F inskspr J R uotsink. Svenskspr... iô 5 S 5 Ylistaro Isokyrö Vähäkyrö Laihia J u r v a

147 G i l O ppilaita lokakuun 0 p. 9 E lever dcn 0 oktob er 9 É lèves a u 0 octobre 9 Lääni ja kunta Län och kom mun D épartem ents et communes Koko luku Hela an ta let T o tal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar G arçons Tyttöjä F lickor F ille s Vuosiluokka Ârsavdelning A n nées scolaires II III IV Äidinkieli M odersmål L angue maternelle Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska S u éd o is Muu kieli Annat språk Autres la n g u es Pirttikvlä P o rto in i 88 Pctolahti P etalaks B e rg ö Maalahti Malaks i Sulva Solv Mustasaari Korsholm Suomenk. F inskspr i R uotsink. Svensk sp r Raippaluoto Replot B jö rk ö b v Koivulahti Kvevlaks Maksamaa Maksmo Vö vri V ö r a Suomenk. F inskspr K uotsink. Svensk sp r... 5 _ ] OO 89 5 N urm o Lapua Kauhava Ylihärmä Alahärmä Oravainen Oravais Suomenk. Finskspr n R uotsink. Svensksp r M unsala... 5 _ Uudenkaarlepyvn mlk. Nykarlebv lk Jepua Jeppo Pietarsaaren mlk. Pcdersöre _ Purmo Ahtava Esse Teerijärvi Terijärvi Kruunupvv Kronobv Ö ja Luoto Larsmo oo 6 5 Kaarlela K a rlc b v Suomenk. F inskspr R uotsink. Svensk sp r Alavetcli Nedervotil K älviä Lohtaja H im anka Kannus Toholam pi Ullava Kaustinen V e te li Lestijärvi H aisu a P e rh o S o in i L ehtim äk i Alajärvi

148 i l Oppilaita lokakuun 0 p. 9 Elever den 0 oktober 9 Élèves au 0 octobre 9 Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Koko luku Hela antalet Total Suomenkiel. kouluissa, T finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises, Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Filles Vuosiluokka Ârsavdelning Années scolaires I II n i IV Äidinkieli Modersmål Langue maternelle I Suomi Finska Finnois Ruotsi Svenska Suédois Muu kieli Annat språk Autres langues Vimpeli E vi j ä r v i Kortes j ä r v i Lappajärvi K u o rta n e T ö y sä _ A la v u s V irra t Ähtäri Pihlajavesi Multia Keuru P e tä jä v esi Jyväskylän mlk. Jyväskylä lk T oivak ka U urainen Laukaa Ä än ekoski Äänekosken k:la Äänekoski kp Suolahden k:lasuolahti kp Saarijärvi P ylkönm äki Karstula K y v jä r v i K iv ijä rv i K in n u la Pihtipudas V iita saa ri Konginkangas Sum iainen o 8 0 Oulun. Uleåborgs l » » 9 6 S ie v i R a u tio Y liviesk a A lavieska Kalajoki M e rijä rv i Oulainen _ Pyhäjoki Saloinen Pattijoki Vihanti Rantsila Paavola Revonlahti _ Siikajoki Pyhäjärvi R e is jä rv i Haapajärvi Nivala ) Kaikki koulut suomenkielisiä. Sam tliga skolor finskspråkiga.

149 0 9 5 : l i Oppilaita lokakuun 0 p. 9 Elever den 0 oktober 9 Élèves a u 0 octobre 9 Lääni ja kunta Län och kommun D épartements et communes Koko luku Hela antalet T otal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor, F ille s Vuosiluokka Ärsavdelninff A nnées sco laires I II III IV Äidinkieli Modersmål L angue maternelle Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska S u édois i Muu kieli Annat språk Autres lan g u es lvärsämäki H aapavesi P u lk kila Piippola Pvhäntä K e s tilä Säräisnieini A u o lijo k i P altam o Kajaanin mlk. Kajana lk Sotkamo K uhm oniem i R istijä rvi H vrvnsalm i Suomussalmi P uolanka Hailuoto Utajärvi Muhos Tvrnävä Tem m es Lumijoki Lim inka Kempele Oulunsalo Oulujoki Y likiim inki Kiiminki H aukipudas li Yli-li K uivaniem i Pudasjärvi T aivalkoski K uusam o P osio Ranua Kuola järvi Kemijärvi Rovaniemi Rovaniemen k:la Rovaniemi kp Tervola S im o Kemin mlk. Kemi lk Alatornio K aru n k i Ylitornio T u rto la Kolari M uonio Enontekiö Kittilä

150 9. 0 Ô Oppilaita lokakuun 0 p. 0 Elever tien 0 oktober 9 É lèves a u 0 octobre 0 Lääni ja kunta Län och koliimiiii D épartem ents et com m unes Koko luku lieki antalet T o ta l Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa i svenskspråkiga skolor Dans les écoles su é d o is e s Poikia Gossar G arç o n s Tvttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Ärsavdelnin" A im é e s s c o la ire s [ n: III IV Äidinkieli Modersmål L a n g u e m ate rn e lle Suomi Finska F in n o is Ituotsi Svenska S u é d o is i Muu kieli Annat språk Autres lan gu es S o d an k vlä Pelkosenniemi In a ri Petsam o B. Supistetut yläkansakoulut Högre folkskolor med förkortad lärokurs Écoles prim aires supérieures à cours réduits Suomenkieliset F insksp råk ig a Finnoises... 9 H l 9 l o i Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Uudenmaan. Nylands «S' m uunkieliset Fiusksprnkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Bromarv Tenhola T en a la Kuomenk. Finskspr... 0 ii 0 ii 5 f Ruotsink. Svenskspr Pohja Po j o Suoinenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspv Inkoo In g a... 7 i Karjalohja (Karislojo) Sam m atti _ Pusula Pyhäjärvi Vihti Lohja L o jo Suomenk. liivkspr...»i Ruotsink. Svenskspr B Siuntio Sjun d eå Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr Kirkkonummi Kyrkslätt Suomenk. Finskspr _ Ruotsink. Svenskspr * Kspoo Esbo H 6 9 Suoinenk. - - Finskspr ' --- Ruotsink. Svenskspr Grankullan k:lagrankulla kp Helsingin mlk. Helsinge Suoinenk. Finskspr...!) i --- Ruotsink. Svenskspr Nurmijärvi _

151 H! Oppilaita lokakuun 0 p. 9 Elever den 0 oktober 9 Élèves a u 0 octobre 9 Lääni ja kunta Län ocli kommun D épartements et communes Koko luku Hela antalet T o tal Suomenkiel. kouluissa X finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor ; Dans les écoles suédoises Poikia Gossar ; G arçons Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Arsavdelning A n nées scolaires I II III IV Äidinkieli Modersmål L angue maternelle Suomi Finska - F in n o is i ; Ruotsi Svenska Su éd o is Muu kieli ' ; Annat språk Autres lan g u es H yvinkään k :la H yvinkää k P Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr T u u s u la T u sb y K e ra v a n k :la K e ra v a kp Sipoo Sibbo Suomenk. Finskspr i l i l Ruotsink. Svenskspr i 6 5 M ä n t s ä lä A sk o la P orvoon m lk. B orgå lk Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr P e rn a ja P e r n a Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr M y rsk y lä M ö r s k o m Suomenk. Finskspr ltuotsink. Svenskspr O rim attila Iitti Jaala A r tjä r v i L a p p trä sk _ E lim äk i A n ja la Turun-Porin. Abo-Björneborgs Suomenkieliset F inskspräkiga Finnoises _. Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises T a iv a s s a lo K u s t a v i 'd L o k a la h ti U u sik irk k o U u denkaupungin m lk. N ystads lk L a itila Iniö K a rja la M y n ä m ä k i R y m ä tty lä H outskari llo u tsk ä r K o rp o _ N auvo N agu Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr «8

152 » 9 0 H Oppilaita lokakuun 0 p. 0 E lever den 0 oktober 9 Elèves a u 0 octobre 9 Lääni ja kunta Län och kom mun D épartements et communes Koko luku Hela a n ta le t T o ta l Suomenkiel. kouluissa finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises j Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar G arçons Tvttöjä Elickor F ille s Vuosiluokka Årsavdelning A nnées scolaires I II III IV Äidinkieli M odersmål L an g u e m aternelle ' Suomi Einska F in n o is Ruotsi Svenska S u éd o is Muu kieli Annat språk Autres lan gues Parainen P argas Suomenk. F insk spr e i 8 R uotsink. Svensksp r K a k sk e rta H Piikkiö P aim io Sauvo (Sagu) Karuna Kemiö K im ito Särkisalo F in b y Perniö (Bjernä) K is k o Suomusjärvi K iik a la Pertteli K u u sjo k i M u u rla Uskela Angelniemi Halikko M a rttila Karinainen K o s k i A u r a L ie to _ M aaria Raisio (R eso ) Nousiainen _ Pöytyä Oripää Honkilahti Hinner joki E u ra Kiukainen L a p p i o _ Porin mlk. Björneborgs lk Ulvila (U lfsb v) Nakkila Kullaa N oorm arkku Ahlainen Merikarvia (Sastmola) Siikainen H ongonjoki Parkano Kihniö Jä m ijä rv i Ikaalinen Viljakkala H äm eenkyrö L a v ia Suodenniem i Mouhijärvi K an san o p etiistilasto F o lk sk o lstatix tik 9.

153 I i l Oppilaita lokakuun 0 p. 9 Elever den 0 oktober 9 É lèves a u 0 octobre 9 Liiani ja kunta Liin ocli kominun D épartem ents et communes Koko luku Hela antalet T otal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Årsavdelning A nnées scolaires I II III IV Äidinkieli Modersmål L angue m aternelle Suomi Finska F in n o is : Ruotsi Svenska S u éd o is SIuu kieli Annat språk Autres la n g u es Suoniem i i Karkku Tvrvää R iik k a H arjavalta Kokemäki (Kumo) H uittinen lvövliö O Säkylä Punkalaidun Loim aa Mellilä Ahvenanmaa Åland x) E ckerö Hammarland Jo m a la _ E inström S a ltv ik S u n d Värdö Lemland Föglö Sottunga K um linge Brändö Hämeen. Tavastehus I.) _ Som ero Som erniem i...._ 8 8 Tammela Forssan k:la Forssa kp Jokioinen Humppila LTrjala K o ijä rv i A k a a Kalvola Sääksm äki... 5 Lem päälä \esilahti T o ttijä rv i o Pohjois-Pirkkala Etelä-Pirkkala o 7 Y lö jä rv i Kangasala O rivesi Juupajoki Teisko Kuru R u ovesi _ Kuorevesi K o rp ila h ti ) Kaikki koulut ruotsinkielisiä. Samtliga skolor svenskspråkiga. ) Kaikki koulut suomenkielisiä. Samtliga skolor finskspråkiga. _

154 j i T s 9 0 Oppilaita lokakuun 0 p. 0 Elever den 0 oktober 0 Élèves au 0 octobre 0ou Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Koko luku Hela antalet Total Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dams les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises j Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor F illes Vuosiluokka Ârsavdelning Années scolaires I ri III IV Äidinkieli Modersmål Langue maternelle I Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska Suédois Muu kieli Annat språk Autres langues Jäm sä K oskenpää ~ L ängelm äki _ K u h m o in e n K u h m a la h ti T y r v ä n tö H attula Hämeenlinnan mlk. Tavastehus lk Janakkala L o p p i H ausjärvi K ä r k ö lä Nastola H o llo la K o s k i ^ L a m m i A sikkala P a d a sjo k i Viipurin. - Viborgs is uomenkieliset F inskspräk ig a Finnoises Ruotsinkielinen Svenskspråkig Suédoise ' P yh tää Pvttis... U K vm i (K v m m en e) H a a p a s a a ii S ip p o la Vehkalahti M iehikkälä Virolahti Säkkiiärvi Y läm aa L a p p e e Luum äki Valkeala Suomenniemi Taipalsaari Ruokolahti R aut j ä r v i K i r v u Jääsk i A n tre a N u ija m a a Viipurin mlk. Viborgs lk V ahviala Jo h a n n e s Koiras to (Björkö) K u o lem a jä rvi Uusikirkko K a n n e ljä rv i Kivennapa

155 ! 9 0 H î Oppilaita lokakuun 0 p. 9 Elever den 0 oktober 9 É lèves a u 0 octobre 9 Lääni ja kunta Län och kommun D épartem ents et communes Koko luku Hela antalet T o tal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Årsavdelning A n nées sco laires I II III IV Äidinkieli Modersmål L angue maternelle Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska Su édois Muu kieli Annat språk Autres lan g u es T erijo k i... 0 n 9 6 M u o la a Ä y rä p ä ä K y y r ö l ä... u 8 6 O H ein joki V a l k j ä r v i V uoksela i* P y h ä jä r v i K ä k isalm en m lk. K e x - holm s lk K a u k o la _ H i i t o la K u rk ijo k i _ u Suomenk. Finskspr Ituotsink. Svenskspr i U P a r ik k a la S a a r i J a a k k i m a U 0 56 L u m iv a a ra S o rta v a la n m lk. S ord a- v a la lk I l a r i n S o a n la h t i S u ista m o K o rp is c lk ä S u o j ä r v i S a lm i Mikkelin. S:t Michels l.) 6 6 _ H einolan m lk. H einola lk S y sm ä H a rto la L u h an k a L e iv o n m ä k i Jo u ts a M ä n t y h a r ju P ertu n m a a R istiin a A n tto la M ikkelin m lk.s :tm ich elslk H irven salm i K a n g a s n ie m i H a u k iv u ori Pieksäm äki V irtasalm i Jä p p ilä Joroinen J u v a Puumala Sulkava S ääm in k i K erim äk i Punkaharju U 59 J) Kaikki koulut suomenkielisiä. Sam tliga skolor finskspråkiga.

156 9. 09 t 5 G i l O ppilaita lokakuun 0 p. 9 E lever den 0 oktober 9 E lèves a u 0 octobre 0 L ääni ja kunta L än och kom m un D epartem ents et com munes Koko luku Hela antalet j T o ta l! Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor : Dans Ies écoles fin n o ises. Ruotsinkicl. kouluissa ' I svenskspråkiga skolor j Dans les écoles suédoises \ j P o ik ia'g ossar i G arçons Tyttöjä Flickor Filles Vuosiluokka  rsavdelning A nnées scolaires I II III IV Äidinkieli Modersm ål L a n g u e m aternelle Suomi Finska F in n o is i Ruotsi Svenska S u éd o is Muu kieli Annat språk Autres lan g u es Enonkoski Heinävesi R antasalm i Kuopion. Kuopio l.) Leppävirta Suonenjoki H ankasalm i R autalam pi oo K onnevesi Vesanto K arttula T e rv o Kuopion mlk. Kuopio lk Siilin iärvi R iistavesi U 8 Tuusniem i M aaninka Pielavesi K eitele Kiuruvesi Iisalmen mlk. Iisalmi lk Vierem ä Sonkajärvi L ap in lah ti IN ilsiä ! M uuruvesi j Sävncinen : Polvijärvi i Kuusjärvi i L ip e ri i K o n tio lah ti Rääkkylä ! Kitee K esälah ti Pälk jä rv i T ohm ajärvi Värtsilä Kiihtelysvaara Ilom antsi Tuupovaara _ Eno o 9 8 Pielisjärvi Juuka R au tavaara Nurmes Valtimo Vaasan. Vasa m Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises x) Kaikki koulut suomenkielisiä. Samtliga skolor finskspråkiga.

157 0 9 5 G n [ Oppilaita lokakuun 0 p. 9 Elever den 0 oktober 9 Élèves a u 0 octobre 9 Lääni ja kunta Län ocli kommun D epartements et communes Koko luku Hela antalet T o tal Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises J Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor F ille s Vuosiluokka Årsavdelning A n nées scolaires I III IV Äidinkieli Modersmål L angue maternelle Suomi Finska F in n o is j Ruotsi Svenska j Suéd o is ; Muu kieli ; Annat språk Autres lan gu es S iip y v S i d e b y I I s o j o k i L a p v ä ä rtti L a p p fjä rd T jö ck Suomenk. Finskspr i l Ruotsink. Svenskspr... is 6 7 i 6 5 K a rijo k i (B ötom ) Suomenk. Finskspr i i Ruotsink. Svenskspr N ärpiö N ä r p e s Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr y 8 7 Y lim ark ku Ö verm ark Suomenk. Finskspr i 0 Ruotsink. Svenskspr K o r s n ä s _ T eu va K a u h a jo k i J a la s jä r v i P eräsein ä jo k i Ilm ajo k i S e i n ä jo k i _ Y lis ta ro Isok yrö _ V ä h ä k v rö Suomenk. Finskspr i 7 Ruotsink. Svenskspr L aih ia _ P ir ttik y lä P ö r t o m Suomenk. Finskspr z Ruotsink. Svenskspr _ 5 P eto lah ti P etalaks M aa lah ti M alaks Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr _ S u lv a S o lv R aippaluoto R eplot K o ivu lah ti K ve vlak s _ M aksam aa M a k s m o V ö v ri Y ö n! Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr L a p u a K a u h a v a A la h ä r m ä O rava in en O rava is Suomenk. Finskspr Ruotsink. - Svenskspr M u n s a la P u rm o Ä h tä v ä Esse K a a rle la K a r l c b v

158 9. Ill i l O ppilaita lokakuun 0 p. 9 E lever den 0 oktober 9 Élèves au^o octobre 9 Lääni ja kunta Län och kominun Départements et communes Koko luku Hela antalet Total : Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles j innoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar Garçons ' : Tyttöjä liekor ; Filles Vuosiluokka A rsa vdelning Années scolaires I II LU IV Ä idinkieli Modersmål Langue maternelle Suomi Finska Finnois Ruotsi Svenska Suédois Muu kieli ; Annat språk Autres langues! Alaveteli Nedervetil ' Suom enk. F inskspr _ 5 i 0 a V) 8 R uotsink. Svenskspr... 0 i; a K älviä Lohtaja H im anka T Kannus Toholam pi Ullava Kaustinen _ V e te li oo oo Lesti jä r v i H aisua Perho S o in i L ehtim äk i Alajärvi oo 5 K o rte sjä rv i K u o rta n e _ Töysä Alavus V irra t Ähtäri Pihlajavesi ' Multia , Keuru P e tä jä v esi Jyväskylän mlk. Jyväskylä lk T oivakka U u rain en Laukaa Ä änekoski Saarijärvi Pylkönm äki K a rstu la K iv ijä rv i K in n u la Pihtipudas V iitasaari Oulun. Uleåborgs l.) Sievi R a u tio _ Y liviesk a... Kalajoki M e rijä rv i Oulainen Saloinen Pyhäjoki Pattijoki Vihanti _ R antsila _ Paavola *) Kaikki koulut suomenkielisiä. Samtliga skolor finskspråkiga.

159 i l Oppilaita lokakuun 0 p. 0 Elever den 0 oktober 9 Élèves au 0 octobre 9 Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Koko luku Hela antalet Total Suomenkiel. kouluissa I finskspråkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa svenskspråkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Filles Vuosiluokka Årsavdelning Années scolaires I II III IV Äidinkieli Modersmål Langue maternelle Suomi Finska Finnois Ruotsi Svenska Suédois Muu kieli Annat språk Autres langues R evonlahti Siikajoki Pvhäjärvi H a ap a jä rvi Nivala Kårsämäki H aapavesi , P u lk kila P iippola Pyhäntä , K e s tilä Säräisniem i \ u o lijo k i P altam o Sotkamo Kuhm oniem i R istijä rv i Ivrvnsalm i Suom ussalm i P u olan ka tajärvi Muhos Tyrnävä ' em m es L u m ijo k i Lim inka Oulujoki Y likiim in k i Kiiminki H aukipudas li U 0 6 K uivan iem i Pudasjärvi T aivalkoski K uusam o P o sio Ranua Kuolajärvi Kem ijärvi Rovaniemi S im o _ Kemin mlk..kemi lk Alatornio Ylitornio T u rto la Kolari M uonio E nontekiö K ittilä S o d an k ylä Pelkosenniemi Savukoski In a ri Petsamo

160 9. XVI. Maalaiskansakoulujen jatko-opetus kunnittain lukuvuonna 99. XVI. Fortsättningsundervisningen vid landskommunernas folkskolor kommunvis läsåret 9 9. L es cours co m plém en taires des écoles p rim a ire s des com m unes ru ra le s en 9 9. \ I 5 6! 7 8 : 9 0 i l Lääni ja kunta Län och kom m un D épartem ents et com m unes K oulu ja, joissa annettiin ja tk o - opetusta A n tal skolor med. forts.-undervisning N ombre des écoles avec cours com plém. Koko luku Hela an talet T otal Suomenkielisiä Finskspråkiga Finnoises Ruotsinkielisiä Svenskspråkiga S uédoises Oppilaita lokak. 0 p. Elever den 0 oktober É lèves au 0 octobre Koko luku Hela an ta let j T otal Opetuskieli U ndervisningsspråk L angue d en seig n. Suomi Finska F in n ois Ruotsi Svenska S uédois Sukupuoli K ö n Sexe Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor! F illes Vuosiluokka Arsavdelning A nnées scola ires I i l Äidinkieli M odersm ål L angue m aternelle Suomi F inska F in n ois i Ruotsi Svenska! S u éd ois Muu kieli Annat språk Autres la n gu es i Koko maaseutu Hela lands- bygden Total des communes rurales Suomenk. jatko-opetus Finsk- \ språkig forts.-undervisning j Cours finnois Ruotsink. jatko-opetus Svensk- språkig forts.-undervisning j Cours su é d o is Uudenmaan. Nylands : Suomenk. jatko-opetus Finskspråkig forts.-undervisning Cours fin n o is Ruotsink. jatko-opetus Svenskspråkig forts.-undervisning Cours su é d o is Tammisaaren mlk. Ekenäslk. K arjaan k:la Karis kp ) Suomenk. Finskspr... i i : R uotsink. Svenskspr... i i 5 5 I f Karjalohja (K arislojo) : Karkkilan k:la Karkkila kp Lohja L o jo... 7 : 0 Lohjan k:la Lojo kp O , Suomenk. Finskspr... i i S R uotsink. Svenskspr... i : 5 i 5 : Espoo Esbo ; ; Suom enk. F in sk sp r... i : s n R uotsink. Svensk sp r... : in Haagan k:la Haga kp.... ' Oulunkvlä Ä ggelbv : Keravan k:la Kerava kp ; 7 8 Turun-Porin. Åbo-Björne borgs Salon k:la Salo kp... r 08 r 08? o 59 i a i K n n s a n o p e tu s tila s to F o lk s k o ls ta tis tik 9. 5

161 i s Kouluja, joissa Oppilaita lokak. 0 p. Elever den 0 oktober Élèves a u 0 octobre annettiin jatkoopetusta Opetuskieli Vuosiluokka Äidinkieli Antal skolor med Undervisningsspräk Kön Arsavdelning Modersmål Sukupuoli forts.-undervisning N ombre des écoles L an g u e S exe A nnées L an g u e avec cours complém. d en seig n. scolaires m aternelle Läåni ja kunta Län och kommun D épartem ents et communes Koko luku Hela antalet T o ta l Suomenkielisiä Finskspråkiga F innoises i Ruotsinkielisiä Svenskspråkiga Suédoises Koko luku Hela antalet T o ta l Suomi Finska, F in n o is i Ruotsi Svenska S u éd o is Poikia Gossar G arçons Tyttöjä Flickor F ille s I II Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska Suéd ois Muu kieli Annat språk Autres lan g u es U lvila (U lfsb v) Kokemäki (Kumo) o Loimaan k:la Loimaa kp ~ - Hämeen. Tavastehus Som em iem i Valkeakosken k:la Valkeakoski kp... _ Y lö jä rv i O rivesi M ä n ttä Riihimäen k:la Riihimäki kp Viipurin. Viborgs Lauritsalan k:la Lauritsala kp Kouvolan k:la Kouvola kp Koiviston k:la Koivisto kp Ä v rä p ä ä _ Lahdenpohjan k:la I.ahdenpohja kp _ Suojärvi Mikkelin. S:t Michels I. Pieksämän k:la Pieksämä kp Kuopion. Kuopio _ Varkauden k:la Varkaus kp Suonenjoki Pielavesi K iu ru vesi... V ä rts ilä Nurmeksen k:la Nurmes kp

162 ! «9 0 H *. K oulu ja, joissa O ppilaita iokak. 0 p. ~ E lever den 0 oktober É lèves a u 0 octobre annettiin jatk o- opetusta O petuskieli Vuosiluokka Äidinkieli A n ta l skolor med Û ndcrvisningsspràk K ö n Årsavdelning Modersmål Sukupuoli forts.-undervisning N ombre d es écoles L a n gu e Sexe A nnées L angue avec cours com plém. d en seig n. scola ires m aternelle Lääni ja kunta Län och kom mun D épartem ents et com m unes Koko luku Hela an ta let : T otal ; Suomenkielisiä Finskspråkiga F in n oises ' S uédoises ; Ruotsinkielisiä Svenskspråkiga Koko luku Hela an talet T otal : Suomi Finska ; F in n ois Ruotsi Svenska S uédois Poikia Gos*ar G arçons Tyttöjä Flickor F illes I il Suomi -F inska F in n ois j Ruotsi Svenska i S u éd ois Muu kieli Annat språk i Autres langues V a a s a n. V a s a _ _ Seinäjoen k:la Seinäjoki kp. 8 : Kauhava... U 0 6 Alahärmä o 5 9 Äänekosken k:la Äänekoski kp Suolahden k:la Suolahti kp P ylkönm äki V iita s a a ri Sum iainen O n ln n. Uleåborgs K alajoki Rovaniemen k:la Rovaniemi kp I n a r i

163 XVII. Valmistavat koulut helmikuun p:nä 9. XVII. Förberedande skolorna den februari 9. Écoles préparatoires a u er février 9. i I 9 j 0 : 5 j 0 7 8! 9 0 :! Koulun nimi Skolans namn N om de l'éco le Kaikki valmistavat koulut Samtliga förberedande skolor T o u te s les Paikkakunta Ort L o calité s Perustettu vuonna Grundad år Année de fo n d atio n Luokkien luku-antal klasser Nombre de classes Opettajien luku Antal lärare N om bre de m a ître s Miehiä Manliga H om m es Naisia Kvinnliga Fem m es Oppilaiden luku Antal elever N om bre d élèves Poikia Gossar G arço n s Tyttöjä Flickor j F ille s Yhteensä Summa T o ta l Alle 7 vuotta Under 7 är A u-dessous de 7 a n s Oppilaat iän mukaan Eleverna efter ålder A ge 78 vuotta 78 år 7 8 a n s 90 vuotta 90 år 9 0 a n s! vuotta år a n s vuotta täyttäneitä Fyllda år ans révolus Oppilaat äidinkielen mukaan Eleverna efter modersmål L a n g u e m atern elle Suomi Finska F in n o is Ruotsi Svenska S u éd o is Muu kieli Annat språk Autres la n g u es Oppilaat vanhempien säädyn mukaan Eleverna efter föräldrarnas samhällsställning P o sitio n s o c ia le des p a r e n ts Virkamiesten, suurtilall. ja suurliikkeenharj. lapsia Barn tili tjänstemän, större jordägare o. näringsidkare i Fonction publique, p ro p rié ta ire s \ ru rau x, négoce ipienliikkeenharjoitt. ja pientilallisten lapsia - Barn till m indre inäringsidkare o. småbrukare i Petits com m erçants, p etits a g ric u lte u rs jpalvcluskunnan ja työväen lapi sia Barn till betjänte ocli! arbetare i C om m is, o uvriers Oppilaiden luku luokittain Antal elever per klass A n n ées sc o laires I j II III IV éc o le s p r é p a r a t o i r e s ; i - S u o m e n k ie l is e t F i n s k s p r å k i g a! F i n n o i s e s j Valmistava koulu (A. Nissinen)... Helsinki Helsingfors \ Suomalainen alkeiskoulu ( A. Lampén) > Kallion vhteisk. valmistava koulu...» ! 6 Töölön valmistava koulu...» i (i 7 Töölön uusi valmistava koulu...» Kruunuhaan valmistava koulu...» Helsingin Y:nncn yhteiskoulun valmistava koulu î0 Helsingin suoni, yksityislyseon valmistava koulu i H O 0A 0 lu r, A Q O 0^ 0 Etu-Töölön valmistava koulu... l Kulmakoulun valmistava koulu...» 98 : Kulosaaren suoni, valmistava koulu.. Kulosaari Brändö Porvoon suoni, valmistava koulu Porvoo Borgå _ Turun suom. valmistava koulu... Turku Åbo 885 b l 0 50 l Turun suom. yhteiskoulun valmistava 7 luokka...» 9 ; l<i 7 Suomal. yhteiskoulun valmistava koulu ; Tampere Tammerfors \ Yhteiskoulun valmistava koulu... j Lahti Neiti Herckmanin valmistava koulu! ^ Viipurin yhteiskoulun valmist. koulu Viipuri Viborg Uusi valmistava koulu... '» g Suomalainen valmistava koulu... Kotka R u o t s in k ie lis e t S v e n s k s p r å k i g a S u é d o is e s Vtii ZSO OKA 7/? 7 Q Qry PQ n i y/ip 'yo O/)/? o r o o(j lu 060 Oi O Jo 6(Jù O ïl 0 / y o(jo OÙO 6 6 Francks förberedande skola... Helsinki Helsingfors 88! ! Primärskolan vid läroverket för gossar! ~! och flickor... i» i j Svenska småskolan (Eichingerska skol.)» 886 _ ! Edelfelts förberedande skola...» Småskolan (T. Brandt)...» Nya svenska småskolan...» 889 ; 9 9 i: Förberedande skolan vid svenska pri ;! vata läroverket för flickor...» Plemskolan (II. Runeberg)...!» i -> û g ui Skatuddens svenska småskola (Houg-! berg)... '» 95 5 \ j Svenska samskolans förskola...» Småskolan (E. Poppius)... ;» l5 Småskolan i Tölö (Stenbäck)... :» j ! j :

164 l i O p ettajien luku O p pilaat äidinkielen O p pilaat vanhem p ien sääd yn O ppilaiden lu k u lu o O ppilaiden lu k u A n ta l O p pilaat iän m ukaan m ukaan m ukaan k itta in A n ta l e lever lärare E levern a e fte r Alder E lev ern a e fte r m o E lev ern a e fter fö rä ld ra rn a s sam A n ta] e le v er p er N om bre d élèves N om bre A ge dersm ål hällsställnin g klass L a n g u e m atern elle d e m a ître s P o sitio n so ciale des p a re n ts A n n ées sc o laire s K o u lu n nim i Skolans nam n N o m de l école P a ik k a k u n ta O rt L o c alité s Perustettu v u o n n a Grundad å r Année de fo n d a tio n Luokkien luku A ntal klasser Nombre de c la sses Miehiä M anliga H o m m es Naisia K v in n lig a F em m es Poikia Gossar G arço n s Tyttöjä F lick or F ille s Yhteensä Sum m a T o ta l 78 v u o tta 7-8 år 9 0 v u o tta 9 0 år y 0 a n s v u o tta år 7 7 a n s! vuotta täy ttä n e itä j Fyllda år ans révolus ; Suomi Finska ' F in n o is Ruotsi Svenska S u é d o is! Muu kieli Annat sp råk i Autres la n gu es {Virkamiesten, suurtilan, ja suurliikkeenhaij. lapsia Barn till tjänstem än, större jordägare o. n äringsidkare Fonction p ublique, p ro p riétaire s r u ra u x, négoce Pienliikkeenharjoitt. ja p ien tilallisten lapsia ---- Barn till m indre näringsidkare o. sm åbrukare Petits com m erçants, p etits a g ric u lte u rs Palveluskunnan ja työväen lap - sia Barn till betjänte och ] arb e ta re j C om m is, o uvriers I II I II IV Tölö samskolas förberedande klasser (L. Zilliacus)... Helsinki Helsingfors Judiska samskolans förberedande klasser Brandö svenska sm åskola... Kulosaari Brändö _ \ Grankulla kp. / Privata småskolan... ( Grankullan k:la * 5 Svenska sm åskolan... Porvoo Borgå Privata förberedande skolan... Loviisa Lovisa 889 _ 5 _ 7 6 i Ekenäs samskolas förberedande klasser Tammisaari Ekenäs i Hangö samlyceums förbered, klass.. Hanko Hangö Hangö prim ärskola x 6 g 0 Carpelanska förberedande skolan... Turku Åbo Wianderska förberedande skolan Z = 0 Förberedande skolan (Hagerlund)» Björneborgs svenska samsk. förberedande skola... Pori Björneborg Svenska primärskolan... Tampere Tammerfors Kotka sv. samsk. förberedande skola. Kotka ( Svenska, förberedande skolan... Varkauden k:la \ \ Varkaus kp. f 99 I I I E. Kocks förberedande skola... Vaasa Vasa _ 8 7 _ Svenska småbarnsskolan... Raahe Braliestad 90 8

165 0 99. XVIII. Valmistavat koulut vuonna 9. XVIII. Förberedande skolorna år 9. É c o le s p r é p a r a t o ir e s a n n é e c iv ile 9. Tietoja koulujen taloudesta. Uppgifter om skolornas ekonomi. É c o n o m ie d e s éco les. 6 7» 0 n!.menot, m a ik k a a D ép en ses, _ U tgifter, m ark en m arcs T ulot, m ark k a a Inkom ster, m ark Itecettes, en m arcs P a ik k ak u n ta O rt L o calité s Koulujen luku Antal skolor Nombre d écoles Palkat A vlö n in g ar A p p o in tem en ts Kouluhuoneistojen vuokra Hyra för skollo kaler L o yer Lämmitys ja v alaistu s, Värme oeh lyse 'Eclairage et ch a u ffa g e Kalusto ja o petu svälineet Inventarier och undervis* ningsm ateriel Articles d in v en ta ire, m atériel d en seign em en t A vustusta oppilaille I Understöd <\t eleverna Secours aux élèves! Muita m enoja, Övriga utg ifter Autres dépenses Y h tee n sä Sum m a T o ta l K u n n a lta Av kom m unen Accordé par la com m une K a n n atu syh d isty k seltä Av garan tiföreningen Subventions des sociétés de g a r a n tie Oppilaiden lukukausimaksut - - E levernas ; term in savgifter Tuxes scolaires des élèves # Muita tu lo ja Övriga inkom ster Autres recettes Y h tee n sä Sum m a T o tal Kaikkiaan Inalles Total... ) Suomenkieliset koulut Finskspråkiga skolor Écoles finnoises ) \ Helsinki Helsingfors... ) Kulosaari Brändö : 0 0 i I i 5 Porvoo Borgå I i Turku Åbo : 6 Tampere Tammerfors ! 7 8 Lahti i 9 Viipuri Viborg j 7 5 0! K o tk a Ruotsinkieliset koulut Svenskspråkiga skolor Écoles suédoises 5 I i n i Helsinki Helsingfors ! i Kulosaari Brändö.... '. ) Grankullan k:la Grankulla kp ; 5 Porvoo Borgå Loviisa Lovisa Tammisaari Ekenäs t Hanko Hangö ! T u rku Åbo i Pori Björneborg Tampere Tammerfors... ). i. K o tk a ! Varkauden k:la Varkaus kp : j : ': Vaasa Vasa _ i i 5 Raahe Brahestad ! ) N äistä 0 va lm is ta v a n k o u lu n ta lo u s yh tein en oppikou lu n kanssa. D ä ra v h ad e 0 fö rb ered an d e skolor gem ensam ekon om i m ed lärdom sskola. )»»»»»»»»»» >»» '>» )»»»»»» >»»»»» ;>»» i )»»»» )>»»» >»» )) )) >)» 5)» 7»»»»»»»» 7»»»»»» 6)»»»»»»»»» >»»»»» K a n sa n o p etu stila sto F o lk s k o tsla tistik 9. 6

166 i K u n ta K o m m u n 9-9. XIX. Vieraskieliset kansakoulut ja vai- mistavat koulut lukuvuonna 99. XIX. Folkskolor och förberedande skolor med främ- mande undervisningsspråk under läsåret 99. Écoles primaires et écoles préparatoires avec une langue d enseignement étrangère (année scolaire 99) H l i a C om m unes K o u lu n la a tu S kolans a r t E sp èce d école KÄ l kru Nombre d écoles V a rsin aisia o p e tta jia E gentliga lä ra re Miehiä M anliga H o m m es M a îtr e s fix e s Naisia K v in n lig a F em m es T u n tio p etta jia T im lärare A u x ilia ir e s Miehiä M anliga H o m m es Naisia K v in n lig a F em m es Koko luku Hela^ a n ta le t Poikia Gossar G arço n s Tyttöjä Fiickor F ille s i l 5 0! ! 6 7 V u osiluokka Å rsk lass A n n ées sc o laires I H J Oppilaita lokak. 0 p. Elever den 0 oktober É lèves a u 0 octobre III i I V Ä idinkieli M odersm ål L a n g u e m atern elle Suomi F insk a F in n o is Ruotsi S ven ska S u é d o is Muu kieli Annat sp råk Autres la n g u e s 7 8 v u o tta 7 8 å r 7-8 a n s I k ä A ld er A ge 9 v u o tta 9 å r 9 a n s vuotta tä y ttä n e itä Fyllda år ans rév olus K o u lu m a tk a t S k o lväg arn a Longueur du trajet Enintään km Högst km km au p lu s 5 km Yli 5 km över 5 km Plus de 5 km Vanhem pien sä äty F ö rä ld ra rn a s stånd C o n d itio n des p are n ts Virkam iehiä, su urliikkeenharj. ja su u rtilallisia Tjänstem än, större jo rd brukare o. näringsidkare F o n d., de gros p a y s a n s et in d u s tr ie ls Pientilallisia ja pienliikk ee n h a rjo itta jia Småbrukare och m indre n äringsidkare Petits p aysan s et in d u s trie ls Työväkeä y. m. Arbetare o. a. Ouvriers etc. Helsinki Helsingfors...^ I A lakan sak ou lu ^, L ägre fo lkskola \ É co le p r im a ir e élém en t. J Y lä kan sak ou lu H ögre folkskola \ É cole p rim aire su p e r. J i V e n äjä R y s k a R u sse i Kvvrölä) Terijoki...f K iinteä 6-viikkoinen alakansak.» F a s t lägre fo lkskola m ed, 6 veckors läro k u rs } E co le p r im. élém en t, à coursx de 6 se m a in es J Supist. kansakoulun ala k o u lu t L ägre sk o la v id fo lk skola m ed ( fö rk o rta d läro k u rs i j É cole p r im. élém. à co urs r é d u its) V arsinainen y lä k an sak o u lu " E gentlig högre fo lk skola > É co le p r im. s u p é rie u re ) S upist. k an sa koulu n ylä k o u lu \ H ögre fo lk sk o la m ed fö rk o r- l, ta d lärok u rs ) É co le p r im. su p é r. à co u rs j r é d u its * j K iinteä 6-viikkoinen alakansak. F a st lägre fo lkskola m ed 6 vec k o rs läro k u rs } É co le p r im. élém en t, à co urs de 6 se m a in es j J : >} ! i _, - j _ G 9 ; 5 i f i - - j Utsjoki).... S u p ist. k an sa koulu n a lak o u lu \ L ägre sk o la v id fo lk skola med, fö rk o rta d läro k u rs ; É co le p r im. élém en t, à co urs j ré d u its ) Supist. k ansakoulun ylä k o u lu \ H ögre fo lk sk o la m ed fö rk o r-, ta d läro k u rs < É co le p r im. su p é r. d co urs ré d u its) L appi L apska L ap o n > Helsinki Helsingfors... V a lm istava k oulu Förb eredande sk o la \ É co le p ré p a ra to ire ) Sak sa T yska i A llem an d i ^ ; i : ) Venäjänkiel. koulupiirejä. Antal ryskspråkiga skoldistrikt. ) Koulupiirejä. Antal skoldistrikt.

167 XX. a. Kansanopistot lukuvuonna 99. XX. a. Folkhögskolorna under läsåret 99. É coles s u p érieu res p o p u la ire s, an n ée sco laire 9-^ li Opettajia. II. 9 Lärare. II. 9 Oppilaita. II. 9 Oppilaista oli opistossa: Oppilaista oli työkauden alkaessa täyttäneitä: Elever. II. 9 Av, eleverna besökte folkhögskolan under: Maîtres au. II. 9 Avelevcrna hade före arbetsterminens begynnelse fyllt: Élites au. II. 9 Elèves ayant fréquenté l école pendant: Élèves âgés avant le commencement du semestre de: Oppilaitoksen nimi ja osoite Läroanstaltens benämning och adress Nom et adresse de Vécole Perustettu vuonna Grundlagd år Année de fondation Koko luku Hela antalet Nombre total Miehiä Manliga Hommes Kaisia Kvinnliga Femmes Virkavalivistuskirjan saaneita Stadfästade i tjänsten Ordinaires M. H. N. Kv. F. Koevuosilla Pâ prov A l essai. H. N. Kv. F. N. M. H. KZ Väliaikaisia Vikarier Provisoires Tuntiopettajia Timlärare Adjoints M. H. N. Kv. F. Koko luku Hela antalet Nombre total Miehiä Manliga I Hommes Kaisia Kvinnliga Femmes koko työkauden hela arbetsäret toute l ann. scolaire M. H..N. Kv. F. vähintäin G viikkoa minst K» veckor 6 semann au moins M. II. N. Kv. F. vähintäin 8 viikkoa minst 8 veckor 8 semaines au moins M. U. N. Kv. F. lyhyemmän ijan kuin 8 viikkoa kortare tid än 8 veckor moins de 8 semaines Kaikki kansanopistot Samtliga folkhögskolor Toutes les écoles supérieures populaires i a ) Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises Tuusulan kansanopisto (Järvenpää) Sörnäisten kristillinen kansanopisto (Helsinki) _ Työväen akatemia (Grankulla) Länsi-Suomen kansanopisto (Lauttakylä) Paimion» (Paimio) Pohjois-Satakunnan» (Kankaanpää) _ Karkun evankelinen» (K arkku) o OQ 7 OQ 0 Turun kristillinen» (Turku) g.0 8 g n 0 Eurajoen»» (E urajoki) Z Lahden» (L ahti) Lahden kansankorkeakoulu (Lahti) Päivölän kansanopisto (Kuurila) Jämsän» (Jämsä) Oriveden» (Orivesi) o Oriveden kansankorkeakoulu» Kannelj arven kansanopisto (Kanneljärvi) Lounais-Karjalan» (Virolahti) , 9 0 Kyminlaakson» (Inkeroinen) *. z Itä-Karjalan» (Impilahti) Räisälän» (Räisälä) _ i 8 8 Jamilahden» (Sortavala, Jamil.) _ Sairalan evankelinen» (Sairala) t Jaakkiman kristillinen» (Jaakkima) _ Otavan» (Otava) i Itä-IIämeen» (Hartola) _ Suomen Nuoriso-opisto (Mikkeli, Paukkula Pohjois-Karjalan kansanopisto (Niittylahti) Pohjois-Savon» (Pitkälahden as.) \ Portaanpään kristillinen» (Lapinlahti) Etelä-Pohjanmaan» (Ilmajoki) M. H. N. Kv. F. 6 vuotta 6 år M. II. K. Kv. F.! 7 vuotta 7 är 7 années M, II. N. Kv. F. IS vuotta 8 är IS années M. H. N. Kv. F. vuotta är années M. H. N. Kv. F. ; 0 9 Keski-Suomen» (Suolahti) Karhumäen kristillinen» (Lapua) Kauhajoen evankelinen» (Kauhajoki) Limingan» (Liminka) Haapaveden» - (Haapavesi) Perä-Pohjolan > (Tornion as.) Kuusamon» (Kuusamo) ' Kainuun» (Kajaani, Mieslahti Kalajokilaakson kristill.» (Raudaskylä) ï 8 0 Ylitornion kristillinen» (Ylitornio) Lapin» (Sodankylä) _ i Elias Lönnrotin emännyyskoulu (Sammatti) b) Ruotsinkieliset S venskspràkiga S uédoises G ö Folkhögskolan i Borgå (Borgå) ' Svenska folkakademin (Borgå) * A 0Pi o6 7 8 Mellersta Nylands folkhögskola (Köklaks, Finns) Z Z Östra Nylands» (Kuggom) Västra Nylands» (Pojo, Skuru st.) Pargas» (Pargas) Ålands» (Mariehamn, Pålsböle Kronoby > (Kronoby) _ Lappfjärd» (Lappfjärd) z 5 55 Vörå» (V ö rå) _ Närpes» (Y tterm ark) Breidablick» (Vasa, Sundom) _ Kristliga folkhögskolan (Nykarleby) _._ Mellersta Österbottens vandr. folkhögskola (Bennäs st Evangeliska folkhögskolan (Jeppo)

168 J j XX. b. Kansanopistot lukuvuonna 99. XX. b. Folkhögskolorna under läsåret 99. É coles supérieures populaires, année scolaire 99. Oppilaitoksen nimi Läroanstaltens benämning N om de l'éco le i i l ki tansako alun lisäksi käyn eitä: u tö v e r fo lkskola besökt: a y a n t fréquenté outre l école p r im a ir e : ylem m äs sä oppi- J ^ laito tsessa hilögre lä ro a n sta lt iu n e éco le sécond a ire M. H. N.- K v. F. kansanopistossa fo lkhögskola u n e école su p é r ie u re p o p u la ire M. H. N.- K v. F. O p pilaista oli: A v e le v ern a hade: É lèv es: O p pilaista oli van h em p ien sä äd y n m ukaan: am m a tti- ta i m uussa koulussa yrk es- eller an n an skola u n e école p ro fessio n n elle o u u n e a u tre école M. H. N.- K v. F. v a in k an sa koulun oppim äärän su o ritta n eita e n d ast genom g å tt folkskola n 'a y a n t fréquenté que l école p r i m aire M. H. N. K v. F. kan sakoulu n o ppim äärän su o ritta m a tto m ia icke genom g å tt fo lkskola s a n s in s tru c tio n p rim aire M. U. N.-K v. F. tila llisia stö rre jo rd ä g are g ra n d s p ro p r ié t a ir e s M. H. N.-K v. F. A v e le v e rn a v o ro e n ligt fö rä ld ra rn a s stånd: É lèv es selo n la co n d itio n de le u rs p a r e n ts : p ie n v ilje lijö itä sm åb ru k are p e tits p ro p r ié t a ir e s M. n. N.-K v. F. se k a työ läisiä M. H. a rb e tare o u v riers N.-K v. F. a m m a ttilaisia h a n tve rk a re M. H. a r t is a n s N.-K v. F. M. II. m uita a n d ra a u tres N - K v. F. M. B. Opistossa asui I skolan bodde In te rn e s N.-K v. F. Valtionvaroista sai a v u s tu sta Av statsmedel erhöllo understöd Élèves a yan t r e ç u, su b vention de l E ta t M. H. N.-K v. F. i! K a ik k i k an san o p isto t Sam tliga to lk h ö g sk o lo r T o u tes les é co le s s u p é r ie u r e s p o p u la ir e s... a ) S u o m en k ielis et F in sk sp rå k iga F in n o is e s T u usulan k an san o p isto... Sö rn ä iste n k ris tillin e n k a n s a n o p is to... 5 T y ö v ä e n a k a te m ia... 6 L än si-s u o m en k a n s a n o p is to... 7 P aim io n» j 8 P o h jo is-s a ta k u n n a n»... 9 K a rk u n e v a n k e lin e n»... 0 T u run k ris tillin e n»... E u ra jo e n»»... L ah d en»... L ah d en k an sa n k o rk e a k o u lu... P ä iv ö lä n k a n s a n o p is t o J ä m s ä n»... 6 O rived en»... 7 O riveden k a n s a n k o rk e a k o u lu... 8 K a n n e ljä rv e n kan san o p isto... i 9 L o u n a is-k a rja la n»... 0 K y m in la a k s o n»... I tä - K a r ja la n»... R ä is ä lä n»... Ja m ila h d e n»... S a ira la n e v a n k e lin e n»... : 5 Ja a k k im a n k ris tillin e n»... 6 O ta v a n»... 7 I tä -H ä m e e n»... 8 S u om e n N u o ris o -o p is to... 9 P o h jo is -K a rja la n k an san o p isto... 0 P o h jo is-s a vo n»... P o rta a n p ä ä n k ris tillin e n»... E te lä -P o h ja n m a a n»... K esk i-s u o m en»... K a rh u m ä e n k ris tillin e n»... 5 K a u h a jo e n e v a n k e lin e n»... 6 L im in g an»... 7 H a a p a v e d e n»... 8 P e rä -P o h jo la n»... 9 K u u sa m o n»... 0 K a in u u n»... K a la jo k ila a k s o n k ris till.»... Y lito rn io n k ris tillin e n»... L a p in»... E lias L ö n n ro tin e m ä n n y y s k o u lu... 5 b ) R uotsink ieliset Svensk språkiga S uédoises 6 F olkhögsk o la n i B o rg å... 7 S ven sk a fo lk a k a d e m in... 8 M e llersta N y la n d s fo lk h ö g s k o la... 9 Ö stra N y la n d s» V ä s tra N y la n d s»... 5 P arg as >... 5 Å la n d s»... 5 K ro n o b y»... 5 L a p p fjä rd» V ö rå» N ärp es» B re id a b lic k» K ris tlig a fo lk h ö g s k o la n M e llersta Ö sterb o tten s v a n d r. folkh ögskola E van g elisk a folkh ögskolan « _ fi _ l fi ' 9 _ U ~ i G , /

169 ( i 8 9B 9. 9 XX. c. Kansanopistot lukuvuonna 99. XX. c. Folkhögskolorna under läsåret 99. Écoles supérieures p o p ulaires année scolaire 9 9. O ppilaitoksen nim i L äro a n stalte n s benäm ning N om de Vécole Opettajain p a lk a t Lärarnas a v lö n in g Appointem ents des m altres i i l V ähävar. oppii, ap u ra h. Underst, åt obem. elev. Subv. aux élèves p a u v r e s M enot v u o n n a 9, m ark k a a U tg ifter Ar 9, m a rk D épenses en 9, en m arcs T ulot v u o n n a 9, m ark k a a In k o m ster Ar 9, m ark Recettes en 9, en m arcs O p etusvälineet U ndervisnin gsm ateriel M ateriel d 'e n seig n em en t O pistokalusto Sko lin ve n tarie r M obilier s c o la ire Ruokatalous j a k eittiö kalu sto Kosthållning och k ök sattira lj N ourr. et batterie de c u is. Rakennukset y n n ä lämpö ja v a lo Byggn., värme o. lyse B â tim en ts, c h a u ffa g e, éc la ira g e M aaom aisuus Jordegendom Propriété fo n cière ; i Kaikki kansanopistot Samtliga folkhögskolor Toutes les écoles supérieures populaires « i i a ) Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises ! Tuusulan kansanopisto Sörnäisten kristillinen kansanopisto ^ Työväen akatem ia , Länsi-Suomen kansanopisto Paimion» i 7 i 8 Pohjois-Satakunnan» Karkun evankelinen» *- Turun kristillinen» Eurajoen»» ' Lahden»... OA/I QAQ AO ; Ann n o u o o opn Q o r o.. O ÙAA O OU n QAA AQÜ Lahden kansankorkeakoulu... } z(j olio UöD ÖZO i l (6b 6 6 obb o: b (6 9 ö8 < o!'u 98 l Uob q66 ( 6\J\J Uoo Päivölän kansanopisto î î Jämsän» ; l( j Oriveden»... L6 7 Oriveden kansankorkeakoulu... j Kanneljärven kansanopisto Lounais-Karjalan» = : !) 0 Kyminlaakson» Itä-Karjalan O C l i 7QO IÖ n D Om lo CK ioo l 70 i ù 8P» OOi II Räisälän» ~ Jamilahden» Sairalan evankelinen» Jaakkiman kristillinen» ! Otavan» ! ( Itä-Hämeen» ! Suomen Nuoriso-opisto ! Pohjois-Karjalan kansanopisto Pohjois-Savon» Portaanpään kristillinen» Etelä-Pohjanmaan» Keski-Suomen» Karhumäen kristillinen» Kauhajoen evankelinen» Hapaveden Limingan» ! H Perii-Pohjolan» Kuusamon» : 5 Kainuun.»... Kalajokilaakson kristill.»... Ylitornion kristillinen»... Lapin»... Elias Lönnrotin emännvvskoulu... b) Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Folkhögskolan i B orgå Svenska folkakademin... ' 8 Mellersta Nylands folkhögskola... 9 Östra Nylands!o 0 Västra Nylands '.5 Pargas Ålands»»»» j 5 Kronoby»...! 5 Lappfjärd»... i 5 5 Vörå» Närpes» Kristliga folkhögskolan... Breidablick 5 9 Mellersta Österbottens vandr. folkhögskola Evangeliska folkhögskolan...! ! ! 9 00 : ! i ; V u okra H yra L o yer Muita m enoja Övriga u tg ifte r Autres dépenses Y hteensä Sum m a T o ta l V altioapu ; Statsu nderstö d ; Subvention de T R ta t j O pintom aksut S kolavgifter R étributions sc o la ire s R uokatalous K osthållning N o u rritu re A 5 5 8« : R akenn ukset ' B yggnader B âtim en ts M aaomaisuus Jordegendom Propriété fo ncière j : m unes Omistaja ja k u im al Skolans ägare och kom m uner Muita tu lo ja Övriga inkom ster Autres recettes Y hteensä Sum m a T o tal Oppilaitoksen k iinteim istön arvo. X II. 0 K apitalvärdet av lä ro a n sta l tens fastighet. X II. 0 Valeur en cap ital de Vim m eub le de Vécole au. X II Kansanopetustilasto Folkskolstatistik 9SS$. 7

170 ««0 99. XXI. Työväenopistot työ- kautena 99. XXI. Arbetarinstituten underarbetsperioden 99. Instituts ouvriers, année scolaire i l i l 5 6 j : 6 O piston nim i j a osoite In stitu te ts benäm nin g ocli adress S o m et ad re sse de l in stitu t Perustettu vuonna Grundlagd år Année de fo n d atio n Vakinaisia opettajia Ordinarie lärare : M aîtres 'proprement dits i JCoko luku Hela a n ta le t Nombre to ta l O p p ilaita helm iku u n p. 9 E le v e r den fe b ru a ri 9 Miehiä M anliga H om m es Naisia K v in n lig a Fem m es É lèv es a u er fév rier 9 Iän m ukaan E fte r åld er D a p rè s l â g e là ans au m o in s Vähintäin.0 v u o tta Minst 0 år Iti ans au m o in s Vähintäin 8 v u o tta Minst J8 å r Vähintäin v u o tta Minst år ans au m o in s! Ruumiillisen ty ö n te k ijö itä K ro p p sarb e tare O uvriers A m m atin m u kaan E fter y rk e D a p rè s la p ro fessio n i Liikealalla ja työn jo h d o ssa cilevia A ffärsan ställda, ar- betsledare E m ployés de com m erce, chefs d éq u ip e ; Fonction p u b liq u e, com m is j Virka- ja p a lve lu sm ieh iä Tjänstemän och b e tjä n tc i Kotitehtävissä o le v ia! H em biträden D om estiques Muita ja am m atti tu n.. tem ato n Övriga, okänt y rk e Autres, profession in co n n u e Palkat A vlö n in gar Appointements M enot vu o n n a 9, m ark k a a U tg ifter år 9, m ark Opiston omien huoneistojen v u o k ra -a rv o H yresvärdet av institutets egna lo k ale r j Loyer c a lcu lé D ép en ses en 9, en m arcs ; Vuokrat, läm mitys ja valaistu s J H yror, värine och lyse L oyer, chauffage et é c la ira g e Opistokalusto, opetusvälineet ja k äsikirjasto In stitu tin ve n taric r, undervisningsm ateriel och handbiblio tek M obilier scolaire, m atériel d en se ig n em ent et bibliothèque des m altres i Muut m enot ; Övriga u tg ifter Autres dép en ses! Yhteensä Sum m a T o ta l Valtioapu Statsu n d erstö d Subvention de l É ta t Tulot vuonna 9:, m arkkaa Inkom ster år 9, m ark j" i Opintomaksut S tu d iea vg ifte r Taxes sc o laires Recettes en 9, en m arcs... i Kaikki työväenopistot Samtliga arbetarinstitut i T o u t s le s in s t it u t s o u v r ie r s U ( 77» » 66 7 ( L is v ju u e a k ie lis d I 'iu s k s p r u k ig u F in n o is ,, T IT elsingiii su o m e n k.ty iiv ä n io p is to.h e lsin k i ! Kalliolan vapaaopisto, Helsinki ( " Karkkilan työväenopisto. K arkkila > ä (i Hyvinkään kansalaisopisto. Hyvinkää im! ' 7 T iin m s u o m e n k. työväenopisto. T u r k u S P o r in työväenopisto, P o r i Haumau kansalaisopisto, R aum a ï HL ] !) 9 0 iiilenkaupungin kansalaisopisto, liusikaupunki L IH ] » Tampereen tvöväenopisto. Tampere ' S ( il Lahden '» Lahti ; o ( 55 : Forssan» Forssa i u ( Mäntän» M änttä ! ; 5 Valkeakosken» Valkeakoski ; j 6 5 ; 750 i i» 09 0ii(l ; Riihimäen kansalaisopisto. Riihimäki ! i il f Pirkkalan työväenopisto, N okia i. iil : Hämeenlinnan kansalaisopisto, Hämeenlinna Korkeakosken kansalaisopisto. K o rk ea k o sk i i !) Viipurin työväenopisto, V iip u ri ? 8 i ln K otkan > K o tk a...! ! (i K vm intehtaitten-k oiivolan työväenopisto, Kuusankoski ! i Terijoen kansalaisopisto, Terijoki... j f SI , : Raudun» Rautu, as o ; , Kvm in työväenopisto, Karhula...! , ! ' ' Toukolan vapaaopisto. Viipuri, Sorvali ?! i ; Im atran seudun työväenopisto, Im atra ! i Pitkärannan ' *> Pitkäranta ! : ! ; nikkelin kansalaisopisto, M ikkeli S 50 5 : i i leinolan työväenopisto. Heinola ; ; Kuopion kansalaisopisto K uopio ! Joensuun vapaaopisto, Joensuu s o Iisalmen kansalaisopisto, Iisalm i;... 90, Pielisjärven työväenopisto, L ieksa Varkauden» Varkaus j j s Vaasan suomenk. työväenopisto, Vaasa ! 5; ! !) ' Jyväskylän kansalaisopisto. Jyväskylä ! ( Oulun tvöväenopisto, Oulu ! 55! Rovaniemen vapaaopisto. Rovaniemi ; ; Kemin työväenopisto. K e m i ; ioo Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Sué \ Helsingfors svenskspråkiga arbetarinstitut, Helsingfors ! ; Hangö arbetarinstitut, H angö ; Åbo svenskspråkiga arbetarinstitut, Åbo Vasa»» Vasa ! 75 i ; !) 8, 7 05! l5 i) Lopettanut toimintansa työkauden 9 päätyttyä. Menoja ja tuloja koskevat tiedot ovat kevätlukukaudelta 9. Upphört med sin verksamhet vid utgången av arbotspeiioden 9. I ppgifi erna om utgifter och inkomster gälla vårterminen 9. Kuntien avu stu s! Understöd av kom m uner i Subvention co m m un ale Kannatusyhdistysten avu stu s Understöd av garan tifö ren in gar Subvention des sociétés de g a r a n t ie Muut t u lo t övriga inkom ster Autres recettes Yhteensä Sum m a T o ta l