Henkilöstötilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstötilinpäätös"

Transkriptio

1 Henkilöstötilinpäätös

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilömäärä vuoden lopussa Henkilömäärä kuukausittain HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosien kokonaismäärä Henkilötyövuodet osastoittain Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin HENKILÖSTÖN RAKENNE Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä Sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Koulutustasoindeksi ja koulutusrakenne Henkilöstöryhmät PALKKAUS TYÖVOIMAKUSTANNUKSET TYÖAIKA Työaikapankki Saldovapaat Etätyö OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖHYVINVOINTI Työtyytyväisyys Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen Työterveyshuolto Sairaus- ja tapaturmapoissalot HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Poistuma Eläke-ennuste

3 1. JOHDANTO Museoviraston henkilöstötilinpäätös on henkilöstövoimavaroja kuvaavista tilastotiedoista laadittu yhteenveto, joka sisältää viraston henkilöstöön liittyvät keskeiset tiedot ja tunnusluvut. Tietojen avulla kuvataan henkilöstöön liittyvien asioiden nykytilaa ja kehityssuuntaa käyttäen apuna vertailutietoja muusta valtionhallinnosta. Museovirastossa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1996 alkaen. Tilastoaineiston valinta ja luokitukset pohjautuvat valtiovarainministeriön vuonna 2001 julkaisemaan käsikirjaan Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös. Lukuihin sisältyvät kaikki virastoon palvelussuhteessa olleet henkilöt. Luvuissa ei ole mukana siviilipalvelusmiehiä, palkkionsaajia eikä palkattomia harjoittelijoita. Pyöristyksistä johtuen loppusummat saattavat poiketa sarakkeiden summista. Henkilöstötilinpäätöksen laadinnasta vastaa Laki- ja henkilöstöpalvelut yksikkö. Tietolähteet Palkka- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Personec FV Valtionhallinnon henkilöstötietojärjestelmä Tahti Museoviraston tilinpäätös Raindance-työajanseuranta Museoviraston intranet ONNI-kehittämisryhmän vuosikertomus HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2.1. Henkilömäärä vuoden lopussa Museoviraston henkilöstön ja henkilötyövuosien määrä pysyivät vuonna 2013 edellisvuotisella tasolla. Kertomusvuonna viraston toiminnot vakautettiin vuonna 2012 toteutettujen mittavien henkilöstöleikkausten ja kustannussäästöjen mukaisiksi. Viraston sisäisessä toiminnassa näkyi monin tavoin Hyvä Kansallismuseo -kehittämishanke, jonka yhteydessä valmisteltiin Suomen kansallismuseo osaston rakenteiden päivitystä ja etsittiin uusi toimintatapoja osaston koko henkilökunnan voimin. Museoviraston kiinteistöjen hallinnan siirto Senaatti-kiinteistölle ja Metsähallitukselle eli MUKI hankkeen toteuttaminen sitoi resursseja ja edellytti myös määräaikaisen henkilöstön palkkaamista viraston henkilökunnan tueksi. Vuoden 2013 lopulla Museoviraston palveluksessa oli 264 henkilöä ( ). Henkilömäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 2,3 prosenttia (kuusi henkilöä). Museoviraston henkilöstön lukumäärä (31.12.) Personec FV

4 2.2. Henkilömäärä kuukausittain Museoviraston toiminnan luonteesta johtuen viraston henkilömäärissä on suuria kausivaihteluita. Kesäkaudella viraston palveluksessa on keskimäärin 400 henkilöä eli huomattavasti enemmän kuin talvikaudella. Osa museokohteista on avoinna vain kesäaikaan ja kesäkaudeksi palkataan kausiluonteista henkilöstöä museoiden avoinnapitotehtäviin. Myös suurin osa määräaikaisista tutkimusja inventointihankkeista sekä muinaisjäännösten hoitotöistä tehdään kesäkauden aikana. Koko vuoden aikana palkkoja ja palkkioita maksettiin 636 henkilölle.siviilipalvelusta virastossa suoritti yhdeksän henkilöä. Koko- ja osa-aikaisten määrä kuukausittain 2013 Personec FV Kokoaikaiset Osa-aikaiset 3. HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosien kokonaismäärä Henkilötyövuosia oli kertomusvuonna yhteensä 298,6. Kokonaismäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 5 henkilötyövuotta, 1,7 prosenttia. Vuonna 2013 koko valtion henkilötyövuosimäärä väheni -1,9 prosenttia ja kulttuuripalveluiden 2 vertailuryhmän -0,3 prosenttia. Vuoden 2012 sopeuttamistoimien seurauksena Museoviraston henkilötyövuodet vähenivät -67,2 henkilötyövuotta. Vuonna 2013 toiminta vakiinnutettiin henkilöstöleikkausten jälkeiselle tasolle. Henkilötyövuosien määrä vaihtelee kuitenkin vuosittain kunakin vuonna toteutettavien määräaikaisten hankkeiden mukaisesti. Henkilötyövuosia on seurattu operatiivisen henkilötietojärjestelmän tuottamien raporttien avulla vuodesta 1997 alkaen, nyt siis 17 vuoden ajan. Tämän seurantajakson aikana henkilötyövuosien määrä oli suurimmillaan vuonna 2003 ja pienimmillään vuonna Henkilötyövuositiedot Personec FV 2 Kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä vuonna 2013 Museoviraston lisäksi Kansallisarkisto, 7 maakunta-arkistoa, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, Näkövammaisten kirjasto, Taiteen edistämiskeskus, Valtion taidemuseo ja Varastokirjasto 4

5 500 Henkilötyövuosien lukumäärä Henkilötyövuodet osastoittain Vuoden 2013 aikana Museoviraston organisaatiossa ei tapahtunut muutoksia. Suomen kansallismuseon (SKM) osuus henkilötyövuosista oli 42,2 prosenttia, Kulttuuriympäristön suojelu osaston (KYS) osuus 12,0 prosenttia, Kulttuuriympäristön hoito osaston (KYH) osuus 24,0 prosenttia, Arkisto- ja tietopalvelut osaston (ARTI) osuus 12,7 prosenttia sekä Pääjohtajan ja Tukipalveluiden osuus yhteensä 9,1 prosenttia. Henkilötyövuodet osastoittain vuonna 2013 Suomen kansallismuseo (SKM) 125,9 42,2 % Kulttuuriympäristön suojelu (KYS) 35,9 12,0 % Kulttuuriympäristön hoito (KYH) 71,7 24,0 % Arkisto- ja tietopalvelut (ARTI) 38,0 12,7 % Tukipalvelut (TUKI) ja Pääjohtaja yht. 27,2 9,1 % Yhteensä 298,6 100,0 % 1 % 8 % 13 % 24 % 12 % 42 % Henkilötyövuodet osastoittain SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI 7. PJ 5

6 3.3. Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet Vakinaisten henkilötyövuosien osuus kaikista henkilötyövuosista oli kertomusvuonna 72,7 prosenttia ja määräaikaisten henkilötyövuosien osuus 27,3 prosenttia. Edellisestä vuodesta vakinaisten henkilötyövuosien suhteellinen osuus oli hieman vähentynyt. Vuonna 2012 vakinaisia henkilötyövuosia oli 74,9 prosenttia ja määräaikaisia 25,1 prosenttia.tähän vaikuttaa ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen määräaikaisten hankkeiden määrä. Kertomusvuonna KYH-osaston henkilötyövuosista määräaikaisia oli yli puolet. Tämä johtuu siitä, että KYH-osaston toimintaan kuuluu Muinaismuistolain 15 ja 13 :n mukaisten arkeologisten kenttäpalvelujen tuottaminen sekä muinaisjäännöskohteiden hoitotyöt. Nämä projektiluontoiset tehtävät hoidetaan pääosin kesäkaudella kuhunkin hankkeeseen palkattavalla työvoimalla. Myös Suomen kansallismuseo -osastolla määräaikaisten osuus on huomattava, koska kesämuseoiden avoinnapito tapahtuu pääosin kausiluonteisen työvoiman avulla. Vakinaisten ja määräaikaisten henkilötyövuosien osuudet osastojen henkilötyövuosista Vakinainen 2. Määräaikainen Yhteensä Htv / lkm Htv / lkm %-osuus Htv / lkm %-osuus Yhteensä %- osuus 1. SKM 92,9 73,8 % 33,0 26,2 % 125,9 100,0 % 2. KYS 34,4 95,7 % 1,5 4,3 % 35,9 100,0 % 3. KYH 33,9 47,4 % 37,7 52,6 % 71,7 100,0 % 4. ARTI 32,8 86,4 % 5,2 13,6 % 38,0 100,0 % 6. TUKI 22,2 87,1 % 3,3 12,9 % 25,5 100,0 % 7. PJ 1,0 57,2 % 0,7 42,8 % 1,7 100,0 % Kaikki 217,2 72,7 % 81,4 27,3 % 298,6 100,0 % 140 Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet Määräaikaiset Vakinaiset SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI 7. PJ 6

7 3.4. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin Henkilötyövuosien määrä oli kertomusvuonna 298,6. Henkilötyövuodet lisääntyivät edellisestä vuodesta 1,7 prosenttia.viraston tulossopimuksessa oli tavoitteeksi asetettu 320 henkilötyövuotta, joten tavoite alitettiin selvästi. Viraston omilla toimintamäärärahoilla toteutettujen henkilötyövuosien osuus oli 261,3 henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli -4,4 henkilötyövuotta ( -1,7 %). Muinaismuistolain 15 :n ja 13 :n velvoittamana tuotettujen henkilötyövuosien määrä oli 22,4 (lisäystä 7 henkilötyövuotta eli 45,5 %). Henkilötyövuodet jakautuivat rahoituslähteittäin tarkasteltuna siten, että omin toimintamäärärahoin palkattujen osuus oli 87,5 %, muinaismuistolain 15 ja 13 mukaisen rahoituksen osuus 7,5 %, työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksen osuus 4,0 % ja muun ulkopuolisen rahoituksen osuus 1,0 %. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin (Personec FV) Rahoituslähde %-osuus 2013 muutos lkm muutos-% Toimintamenot ja mom ,1 265,7 261,3 87,5 % -4,4-1,7 % Muinaismuistolain 15 ja 13 mukainen rahoitus 22,4 15,4 22,4 7,5 % 7,0 45,5 % Muu ulkopuolinen rahoitus 7,7 5,8 3,1 1,0 % -2,7-46,9 % TEM rahoitus 19,5 6,6 11,8 4,0 % 5,2 79,2 % Yhteensä 360,6 293,5 298,6 100,0 % 5,1 1,7 % Muu ulkopuolinen rahoitus: kunnat, yritykset, EU-projektit, yhdistykset ja säätiöt, muut virastot,harjoittelijat TEM rahoitus: työllisyystyöohjelma, TM palkkaukset Vuonna 2006 Museoviraston henkilötyövuosien määrä oli 435,4. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet vuodesta 2006 vuoteen 2013 verrattuna yhteensä 31,4 prosenttia eli 136,8 henkilötyövuotta. Näistä suurin osa eli 100,9 henkilötyövuotta on kohdistunut toimintamäärärahoilla palkattuun työvoimaan Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin (Personec FV) TEM rahoitus Muu ulkopuolinen rahoitus Muinaismuistolain 15 ja 13 mukainen rahoitus Toimintamenot ja mom

8 4. HENKILÖSTÖN RAKENNE 4.1. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa Museoviraston palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 264 henkilöä (Tahti). Vakinaisessa 3 palvelussuhteessa oli 220 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 44 henkilöä. Lukuihin ei sisälly niitä 12 vakinaista henkilöä, jotka olivat vuoden lopulla palkattomalla virkavapaalla. Henkilöstö osastoittain (Personec FV) Osasto Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % 1. Suomen kansallismuseo 92 41,8 % 14 31,8 % ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu 36 16,4 % 2 4,5 % 38 14,4 % 3. Kulttuuriympäristön hoito 34 15,5 % 21 47,7 % 55 20,8 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut 35 15,9 % 3 6,8 % 38 14,4 % 6. Tukipalvelut 22 10,0 % 4 9,1 % 26 9,8 % 7. Pääjohtaja 1 0,5 % 0,0 % 1 0,4 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Vuoden lopun henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 83,3 % ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 16,7 %. Määräaikaisten osuus lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Tämä johtui osaltaan edellistä vuotta suuremmasta virkavapaalla olijoiden määrästä ja osaltaan määräaikaisten hankkeiden suuremmasta määrästä. Luku on edelleen lähellä valtionhallinnon keskimääräistä arvoa (13,6 %) ja pienempi kuin kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä (22,7 %). Kaikkien määräaikaisissa viroissa tai tehtävissä toimivien %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 39,1 42,8 41,1 42,0 42,3 30,4 15,9 16,7 Kulttuuripalvelut 25,8 30,9 32,0 34,1 34,0 26,9 22,9 22,7 Valtio 25,3 25,6 25,1 25,4 13,7 13,9 13,7 13,6 Määräaikaiset palvelussuhteet jakautuvat vuoden lopulla määräaikaisuuden perusteen mukaan luokiteltuna seuraavasti: avoimen viran hoito ja viransijaiset 27 %, keskeneräiset virkajärjestelyt 2,5 %, kausiluonteinen työ 2,5 % ja projektitehtävät 68 %. Työllisyysvaroin palkattuja ei vuoden lopulla ollut Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Vuoden lopulla kokoaikaisen henkilöstön osuus oli 93,6 prosenttia ja osa-aikaisten osuus 6,4 prosenttia. Osa-aikaisten osuus vähentyi edelleen edellisestä vuodesta ja nyt viraston osa-aikaisten lukumäärä vastaa vuoden lopulla valtion keskimääräistä tasoa. Kesäkaudella osa-aikaisten on kuitenkin huomattavasti talvikautta suurempi. Suurin osa osa-aikaisista työskentelee museoiden ja linnojen avoinnapitoon liittyvissä opastus- ja valvontatehtävissä. Myös määräaikaisiin hankkeisiin palkataan alan opiskelijoita, jotka työskentelevät opintojensa ohessa osa-aikaisesti. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä oli kaksi henkilöä ja osittaisella hoitovapaalla kolme henkilöä. 3 Vakinaiseksi luetaan henkilö, joka on nimitetty virkaan tai työsuhteeseen toistaiseksi. Määräaikaiseksi luetaan henkilö, joka oli joulukuussa 2012 määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa ja joilla ei ole vakinaista taustavirkaa. Tiedot Personec FV. 8

9 Koko- ja osa-aikaisten määrä (Personec FV) Osasto Koko-aikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % 1. Suomen kansallismuseo 96 38,9 % 10 58,8 % ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu 36 14,6 % 2 11,8 % 38 14,4 % 3. Kulttuuriympäristön hoito 53 21,5 % 2 11,8 % 55 20,8 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut 36 14,6 % 2 11,8 % 38 14,4 % 6. Tukipalvelut 25 10,1 % 1 5,9 % 26 9,8 % 7. Pääjohtaja 1 0,4 % 0,0 % 1 0,4 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Osa-aikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 24,2 25,9 27,3 23,8 21,8 16,0 9,7 6,4 Kulttuuripalvelut 15,4 16,9 15,7 15,2 13,0 10,5 7,5 6,7 Valtio 8,4 8,5 8,6 8,6 6,5 6,6 6,3 6, Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä Valtaosa Museoviraston henkilöstöstä on virkasuhteessa. Virkasuhteisen henkilöstön osuus oli vuoden lopussa 86,7 prosenttia, työsopimussuhteisia oli 13,3 prosenttia. Virkasuhteisten määrä oli hieman laskenut ja on nyt vuoden lopulla samaa tasoa kuin valtiolla keskimäärin (valtio 2013: 87,3 %). Työsopimussuhteisessa palvelussuhteessa on arkeologisten kenttäpalvelujen henkilöstöä, kiinteistö- ja avoinnapitohenkilöstöä, tuntipalkkaisia oppaita ja museoapulaisia sekä määräaikaisiin hankkeisiin palkattuja raivaus- ja rakennustyöntekijöitä. Tästä syystä kesäkaudella työsuhteisten osuus kasvaa ja esimerkiksi heinäkuussa 2013 työsuhteisten osuus oli 42 prosenttia Sukupuolijakauma Museovirasto on naisvaltainen työyhteisö. Naisia oli vuoden lopussa 179 ja miehiä 85. Naisten osuus henkilöstöstä oli edellisestä vuodesta hieman laskenut ja oli kertomusvuoden lopussa 67,8 prosenttia. Miesten osuus oli 32,2 prosenttia. Koko valtiolla naisten osuus henkilöstöstä oli 48,7 prosenttia ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 63,8 prosenttia. Naisten %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 66,7 67,7 68,6 70,8 70,6 71,2 68,2 67,8 Kulttuuripalvelut 63,7 63,8 65,6 64,9 63,9 64,0 63,7 63,8 Valtio 49,1 49,8 49,6 49,6 48,8 48,7 48,4 48, Henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Suurin ikäryhmä oli vuoden lopulla vuotiaat, joita oli Museoviraston henkilöstöstä 33,3 prosenttia. Koko valtion henkilöstöä tarkasteltaessa suurin ikäryhmä on vuotiaat. 45 vuotta täyttäneiden osuus oli 66,4 prosenttia. Luku oli edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2010 yli 45- vuotiaiden osuus oli 54,3 prosenttia, vuonna ,8 prosenttia ja vuonna ,7 prosenttia. Koko valtionhallinnossa vastaava luku oli vuonna ,6 prosenttia ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 60,8 prosenttia. Vanhempien ikärymien osuutta on Museovirastossa viime vuosina lisännyt määräaikaisen ja kausiluonteisen henkilöstön suhteellisen osuuden väheneminen. 9

10 Henkilöiden lukumäärä ikäryhmittäin (Tahti) Ikäryhmä Miehet Naiset MV yhteensä Valtio Lkm % Lkm % Lkm % %-osuus ,4 % 2 0,8 % 2,1 % ,6 % 21 11,7 % 36 13,6 % 17,5 % ,4 % 29 16,2 % 48 18,2 % 23,9 % ,1 % 60 33,5 % 83 31,4 % 31,5 % ,4 % 63 35,2 % 88 33,3 % 24,1 % ,2 % 6 3,4 % 7 2,7 % 1,0 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % 100,0 % Henkilöstön keski-ikä oli lähes edellisen vuoden tasolla ja oli vuoden lopussa 48,8 vuotta. Koko valtionhallinnossa keski-ikä oli 46,1 vuotta ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 47,3 vuotta. Valtionhallinnossa keski-ikä on noussut seitsemässä vuodessa 2,7 vuotta ja Museovirastossa 4,5 vuotta. Keski-ikä vuoden lopussa, vuotta Tahti Museovirasto 44,3 44,1 44,3 44,2 45,3 46,7 48,9 48,8 Kulttuuripalvelut 46,2 45,8 46,0 45,7 46,0 47,2 47,8 47,3 Valtio 43,4 43,7 44,0 44,0 45,6 45,7 45,9 46,1 Museovirastossa keski-ikää nostaa määräaikaisten määrän väheneminen viime vuosien aikana. Määräaikaisiin ja kausiluonteisiin tehtäviin palkataan useimmiten opiskelijoita ja nämä tehtävät ovat Museovirastossa vähentyneet vastaavana ajanjaksona merkittävästi Koulutustasoindeksi ja koulutusrakenne Museoviraston henkilöstön koulutustasoindeksi oli sama kuin edellisenä vuonna eli 5,8 (2011: 5,6). Koko valtionhallinnon henkilöstön koulutustasoindeksi oli alhaisempi, 5,2. Kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä indeksi oli 5,4. Viraston henkilöstöstä 58 prosentilla on humanistisen alan koulutus. Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli virastossa huomattavasti valtion keskimääräistä tasoa enemmän. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon on suorittanut viraston henkilökunnasta 69 prosenttia, kulttuuripalveluiden vertailuryhmästä 57,6 prosenttia ja koko valtion henkilöstöstä 44,4 prosenttia. Tutkijakoulutus on viraston henkilöstöstä 5,7 prosentilla, kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 4,6 prosentilla ja koko valtion henkilöstöstöllä 4,4 prosentilla. Koulutusrakenne sukupuolen mukaan (Tahti) Koulutusaste Miehet Naiset Yhteensä %-osuus %-osuus %-osuus Lkm Lkm Lkm Museovirasto Kultt.palvelut Valtio Perusaste ,4 % 3,5 % 3,0 % Keskiaste ,8 % 20,2 % 27,3 % Alin korkea-aste ,3 % 11,2 % 23,0 % Alempi korkeakouluaste ,7 % 14,4 % 13,3 % Ylempi korkeakouluaste ,6 % 38,6 % 26,6 % Tutkijakoulutusaste ,7 % 4,6 % 4,4 % Koulutusaste tuntematon ,5 % 7,3 % 2,3 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 4 Tilastokeskuksen koulutusastejaottelu Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua, keskikoulua tai kansakoulua. Keskiasteen koulutukseen kuuluu perusasteen lisäksi 1-3 vuoden opinnot. Keskiasteen koulutukseen luetaan esim. ylioppilastutkinto, 1-3 vuoden ammatilliset tutkinnot ja ammattitutkinnot (esim. artesaani). Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen (esim. artenomi). Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät amk-tutkinnot. Tutkijakoulutuksella tarkoitetaan lisensiaatti- ja tohtorintutkintoja. 10

11 50% Henkilöstön koulutusrakenne % 30% 20% 10% 0% Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon Museovirasto Kulttuuripalvelut Valtio Henkilöstön koulutusala ja koulutusaste, lkm (Tahti) Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Yhteensä Yleissivistävä koulutus Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Tekniikan koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Terveys- ja sosiaalialan koulutus 1 1 Palvelualojen koulutus 4 4 Muu tai tuntematon koulutusala Yhteensä Henkilöstöryhmät Henkilöstöryhmät , Museoviraston oma tehtäväluokitus 5 Museoviraston henkilöstö luokitellaan tehtävien perusteella neljään ryhmään: Asiantuntijat, avustava henkilökunta, kiinteistö- ja avoinnapitohenkilökunta sekä hallintohenkilökunta. Asiantuntijoihin lasketaan pääsääntöisesti ne tehtävät, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa tai vastaavia tietoja ja taitoja. Asiantuntijoita virastossa oli vuoden lopulla 102 eli 38,6 prosenttia koko henkilöstöstä. 5 Henkilöstöryhmät, Museoviraston oma tehtävien mukainen luokitus: Asiantuntijat: amanuenssit, arkistonhoitajat, arkkitehdit, intendentit, erikoisasiantuntijat, erikoistutkijat, erikoissuunnittelijat, museolehtorit, paikkatietoasiantuntijat, rakennuttajat, tietoasiantuntijat, tutkijat, suunnittelijat Avustava henkilökunta: apulaistutkijat, assistentit, atk-tuki, konservaattorit, kuvankäsittelijät, museomestarit, piirtäjät, rakennuskonservaattorit, tutkimusavustajat, työmestarit, valokuvaajat Kiinteistö- ja avoinnapito: kiinteistönhoitajat, kiinteistötyöntekijät, museoapulaiset, museonhoitajat, museokaupanhoitajat, näyttelynvalvojat, oppaat, palveluvastaavat, restauroijat, siivoojat, siivooja-vartijat, tapahtumatuottajat, vahtimestarit Hallinto: johto, esimiehet, johdon assistentit, tukipalvelut pääosin 11

12 Substanssitoimintaa avustavaa ja ns. teknistä henkilökuntaa oli vuoden lopussa 75 eli 28,4 prosenttia. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi apulaistutkijat, assistentit, konservaattorit, kuvankäsittelijät, rakennuskonservaattorit ja tutkimusavustajat. Viraston henkilökunnasta noin 16 prosenttia hoiti kiinteistönhoitoon ja avoinnapitoon liittyviä tehtäviä. Tähän ryhmään kuuluvat mm. kiinteistönhoitajat, museonhoitajat, näyttelynvalvojat, oppaat ja siivoojat. Hallintoon lasketaan kuuluvaksi johto, kaikki esimiehet ja tukipalvelut pääosin. Hallintoon kuuluvia oli 42. Museokohteiden sulkemisen seurauksena kiinteistö- ja avoinpitohenkilöstön osuus vähentyi edelleen 19 prosentista 17 prosenttiin. Tehtävien mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain (Museoviraston oma luokitus) Osasto Asiantuntijat Avustava Kiinteistö- ja Hallinto (sis. Yhteensä henkilökunta avoinnapito kaikki esimiehet) 1. Suomen kansallismuseo ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu ,4 % 3. Kulttuuriympäristön hoito ,8 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut ,4 % 6. Tukipalvelut ,8 % 7. Pääjohtaja 1 1 0,4 % Yhteensä ,0 % %-osuus 38,6 % 28,4 % 17,0 % 15,9 % 100,0 % Museoviraston tehtävien mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain (lkm) 1. SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI 7. PJ Asiantuntijat Avustava henkilökunta Kiinteistö- ja avoinnapito Hallinto Henkilöstöryhmät , Valtionhallinnon yleinen henkilöstöryhmäluokitus, VPL/tehtävätaso 6 Valtionhallinnon kaikki tehtävät luokitellaan ns. tehtävätasoluokituksen mukaisesti. Luokituksessa on neljä henkilöstöryhmää: johtotason työt, esimiestyöt, asiantuntijatyöt ja toimeenpanevat työt. Tämän luokituksen mukaan viraston henkilöstöstä kuuluu johtoon 3,4 prosenttia, muihin esimiesasemassa oleviin 7,6 prosenttia, asiantuntijoihin 40,5 prosenttia ja toimeenpanevia tehtäviä hoitaa 48,5 prosenttia 6 Valtion yleinen henkilöstöryhmäluokitus VPL/tehtävätaso: Johtotason työt: viraston työjärjestyksessä mainitut henkilöt, joilla virasto, osasto, yksikkö tai vastaava johdettavanaan. Esimiestyöt: ne asiantuntijat (tehtävätaso 3) tai tehtävätasolle 4 kuuluvat, joiden työajasta yli 50% menee muiden johtamiseen. Asiantuntijatyöt: virat ja tehtävät, joissa käytetään virkamiesvaltaa tai tehdään vaativia asiantuntijatehtäviä, esimiestehtävien osuus alle puolet työajasta (vaativuuspisteet yli 300 Hay-pistettä tai edellytetään ylempää kk-tutkintoa) Toimeenpanevat työt: sellaiset työt, joissa valtaosa töistä tehdään annettujen ohjeiden tai toimeksiantojen perusteella, tehtäviin ei yleensä sisälly esimiestehtäviä tai asiantuntijatehtäviä tai niitä sisältyy vain jonkin verran 12

13 henkilöstöstä. Kertomusvuoden aikana tehtävätasojen osuudet pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionhallinnon yleisen tehtävätaso-luokituksen mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain Osasto Johtotason työt Esimiestyöt Asiantuntijatyöt Toimeenpanevat työt Yhteensä 1. Suomen kansallismuseo ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu ,4 % 3. Kulttuuriympäristön hoito ,8 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut ,4 % 6. Tukipalvelut ,8 % 7. Pääjohtaja 1 1 0,4 % Yhteensä ,0 % %-osuus 3,4 % 7,6 % 40,5 % 48,5 % 100,0 % Tehtävätaso-luokituksen mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain (lkm) SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI Johtotason työt Esimiestyöt Asiantuntijatyöt Toimeenpanevat työt 7. PJ 5. PALKKAUS Museovirastossa on käytössä tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkkausjärjestelmä. Järjestelmästä on sovittu Museoviraston, opetusministeriön ja henkilöstöjärjestöjen välisessä virkaehtosopimuksessa. Uusittu palkkausjärjestelmäsopimus tuli voimaan lukien. Palkkoja korotettiin lukien valtion keskustason sopimukseen sisältyvällä yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 1,4 prosenttia. Yleiskorotus maksettiin huhtikuun palkanmaksun yhteydessä. Yleiskorotuksen lisäksi keskustason sopimukseen sisältyi virastoerä 0,50 %. Museoviraston palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaan virastokohtaiset palkantarkistuserät käytetään siirtymäkauden vähennyksen rahoittamiseen siten, että siirtymäkauden vähennys pienenee. Siirtymäkausi on voimassa siihen saakka, kunnes uusimuotoisen henkilökohtaisen palkanosan kustannukset on vaiheittain katettu. Rahoitukseen käytetään keskustason sopimuksiin sisältyvät virastokohtaiset palkantarkistuserät yhteensä 3,9 prosentin määrään saakka. Vuoden 2013 lopulla jäljellä olevan vekselin määrä oli 1,77 prosenttia. Keväällä käydyistä henkilökohtaisista tuloskeskusteluista ja suoritusarvioinneista johtuvat palkankorotukset tulivat voimaan sopimuksen mukaan 1.6 lukien ja maksettiin kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Euromääräinen palkankorotus tuli 90 henkilölle. Korotusten kustannusvaikutus oli 1,3 prosenttia palkkasummasta. 13

14 Tahti-järjestelmän VPL-tilaston 7 mukaan Museoviraston suhteellinen palkkataso oli lähes samalla tasolla kuin edellisinä vuosina vastaavaan aikaan. Suhteellisen palkkatason indeksi oli joulukuussa ,5 (2012: 85,3, ,7), kun vertailujoukkona on koko valtion palkat. Laskennassa ovat mukana kokoaikaiset, täyttä palkkaa saavat valtion palkkausjärjestelmien (VPJ) piirissä olevat palvelussuhteet. Tahti VPL 2.1 Ansiot vaativuustasoittain Museoviraston vaativuusluokituksella Ansiokäsite: Säännöllisen työajan ansio kuukaudessa 12/2013 Vaativuusryhmä Museovirasto Vertailujoukko valtio (suht.palkkataso=100) Lkm Keskiarvo Mediaani Lkm Keskiarvo Mediaani Suhteellinen palkkataso 2 * * * * , , , , , , , ,1 Yhteensä ,5 7 VPL = Valtion palkkatilastointiluokitus, VM/ Valtiokonttori. 14

15 6. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Tahti-järjestelmän mukaiset Museoviraston kokonaistyövoimakustannukset olivat vuonna 2013 lähes 13,8 milj. euroa. (2012: 13,3 milj.euroa, 2011: 14,8 milj.euroa, 2010: 15,1 milj.euroa). Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta 3,7 prosenttia. Lisäys johtui osaltaan henkilötyövuosien määrän kasvusta ja osaltaan palkkakustannusten noususta. Kokonaistyövoimakustannusten %-muutos edellisestä vuodesta Museovirasto 3,9 0,7-5,1-1,4-10,7 3,7 Kulttuuripalvelut 19,2 2,8 0,1-1,1-2,3 2,5 Valtio 8,1 4,4-24,8 1,0 1,7 1,1 Kokonaistyövoimakustannuksista oli vuonna 2013 tehdyn työajan palkkoja 62,7 %, välillisiä palkkoja 19,2 %, sosiaaliturvamenoja 16,2 % ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 1,8 %. Välillisiä palkkoja ovat mm. loma-ajan, koulutusajan ja sairausajan palkat. 16,2 % 1,8 % Työvoimakustannukset (Tahti) 2013 II Tehdyn työajan palkat A Välilliset palkat 19,2 % 62,7 % B Sosiaaliturva C Muut välilliset työvoimakustannukset Tehdyn työajan palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 63,0 61,9 62,8 62,8 61,8 62,7 Kulttuuripalvelut 60,1 61,2 61,4 61,8 60,1 60,9 Valtio 63,3 63,4 63,2 61,9 61,9 62,2 Välillisten palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 16,3 17,5 18,8 18,6 20,1 19,2 Kulttuuripalvelut 19,4 18,8 19,9 19,6 21,4 21,0 Valtio 16,4 16,4 16,8 18,5 18,5 18,5 Sosiaaliturvakustannusten %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 19,3 18,9 16,8 16,9 16,6 16,2 Kulttuuripalvelut 18,9 18,4 17,0 16,5 16,4 16,4 Valtio 18,5 18,4 18,0 17,5 17,3 17,2 Palkkojen ns. sivukuluprosentti 8 (välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista) oli 59,5 prosenttia. Palkkojen ns. sivukuluista suhteessa tehdyn työajan palkkoihin (100%) oli välillisiä palkkoja oli 30,6 %, sosiaaliturvamenoja 25,9 % ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 2,9 %. 8 Luku on työvoimakustannusten yleisin mittari ja kuvaa työvoimakustannusten suhdetta sen työajan palkkoihin, jona henkilöstö tekee varsinaisia työtehtäviään. 15

16 Palkkojen ns. sivukuluprosentti / Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista Museovirasto 58,8 61,6 59,4 59,2 61,7 59,5 Kulttuuripalvelut 66,5 63,3 62,9 61,8 66,4 64,2 Valtio 58,1 57,7 58,2 61,5 61,4 60,8 Työvoimakustannuserä (Tahti) euroa % tehdyn työajan palkoista % palkkasummasta % työvoimakustannuksista I. PALKKASUMMA ,8 130,65 100,00 81,90 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT ( I - A ) ,4 100,00 76,54 62,69 A. VÄLILLISET PALKAT ,4 30,65 23,46 19, lomaraha ,8 5,48 4,20 3, vuosiloma-ajan palkat ,2 17,74 13,58 11, lapsen syntymä ja hoito ,8 0,61 0,47 0, sairausajan palkat ,5 3,36 2,58 2, eri virkavapaudet ,8 1,40 1,07 0, reservin kertausharjoitukset 0,0 0,00 0,00 0, koulutusajan palkat ,8 1,70 1,30 1, palkalliset arkipyhät 0,0 0,00 0,00 0, ammattiyhdistystoiminta 2 094,7 0,02 0,02 0, yhteistoiminta 4 691,2 0,05 0,04 0, työsuojelun yhteistoiminta 2 760,2 0,03 0,02 0, virkistystoiminta ,6 0,24 0,18 0,15 B. SOSIAALITURVA ,3 25,92 19,84 16, työnantajan sotu-maksut ,2 2,67 2,04 1, LEL- ja TAEL-vakuutusmaksut 0,0 0,00 0,00 0, vapaaehtoiset eläkemaksut 0,0 0,00 0,00 0, VaEL-eläkemaksut ,2 23,90 18,29 14, tapaturmavakuutusmaksut ,7 0,75 0,57 0, ryhmähenkivakuutusmaksut 3 609,4 0,04 0,03 0, sairausvak. palautukset ,1-1,43-1,09-0,90 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET ,8 2,95 2,26 1, virka- ja suojapuvut ,4 0,22 0,17 0, vapaat matkat 0,0 0,00 0,00 0, koulutus ,0 0,79 0,61 0, työsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, väestönsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, terv.- ja sairaudenhoito ,1 1,02 0,78 0, työpaikkaruokailu ,0 0,45 0,34 0, virk.- ja sosiaalitoiminta ,8 0,34 0,26 0, muut kustannukset ,6 0,13 0,10 0,08 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET (A+B+C) ,5 59,52 45,56 37,31 IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (I + III) ,9 159,52 122,10 100,00 Työvoimakustannuslukuihin sisältyy koko palvelussuhteessa oleva henkilöstö, 298,6 henkilötyövuotta. Yhden henkilötyövuoden hinta oli Museovirastossa vuonna 2013 Tahti-raportin mukaan euroa (2012: euroa, 2011: euroa, 2010: euroa). Henkilötyövuoden keskimääräiseen hintaan vaikuttavia tekijöitä Museovirastossa ovat tehtävätaso, palkkataso sekä määräaikaisten ja osaaikaisten suhteelliset osuudet. Valtiolla henkilötyövuoden keskimääräinen hinta vuonna 2013 oli euroa. 16

17 7. TYÖAIKA Vuonna 2013 tehdyn työajan prosenttiosuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 80,5 prosenttia. Koko valtiolla vastaava luku oli 78,3 prosenttia. Tehty työaika lasketaan vähentämällä säännöllisestä työajasta koulutukseen, vuosilomiin, sairauslomiin ja muihin palkallisiin vapaisiin käytetty työaika. Vuonna 2013 säännöllinen työaika sisälsi yhteensä 251 työpäivää. Kun vuoden työpäivistä (251) vähennetään päivät, jotka on käytetty vuosilomiin ja lomarahavapaisiin (33 pv), sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin (8,5 pv), koulutukseen (3,1 pv) ja muihin palkallisiin poissaoloihin (4,0 pv), niin vuonna 2013 kokoaikainen henkilö teki Museovirastossa keskimäärin 202 työpäivää. Näin palvelun tuottamiseen, jonka vaatii yhden henkilötyövuoden työpanoksen, tarvitaan 1,24 henkilöä. Vuosilomiin ja lomarahavapaisiin käytetyn ajan osuus (13,1 %) oli vähentynyt edellisestä vuodesta ja oli nyt pienempi kuin valtiolla keskimäärin (14,7 %). Kertomusvuonna henkilöstö vaihtoi lomarahavapaita vapaaksi säästöjen saavuttamiseksi aiempia vuosia vähemmän. Koulutukseen käytetyn ajan osuus (1,2 %) oli Museovirastolla huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna ja oli nyt suurempi kuin valtion mediaani (0,9 %). Kertomusvuoden aikana panostettiin osaamisen kehittämiseen erityisesti siitä syystä, että vuoden 2012 henkilöstöleikkauksista aiheutuneet tehtävien uudelleen järjestelyt edellyttivät henkilöstön osaamisen päivittämistä uusien tehtävien mukaiseksi. Sairauspoissaoloihin käytetyn ajan osuus oli Museovirastolla (3,2 %) pienempi kuin valtiolla keskimäärin (3,7 %). Sairauspoissaolot 3,2 % Vuosilomat ja lomarahavapaat 13,1 % Koulutus 1,2 % Tapaturmat 0,2 % Muut palkalliset virkavapaudet 1,6 % Tehdyt maksetut ylityöt 0,2 % Työajan käyttö vuonna 2013 Tehty vuosityöaika 80,5 % 7.1. Työaikapankki Työaikapankkijärjestelmä vakiinnutettiin vuoden 2012 alusta lukien. Työaikapankkisopimuksen voi tehdä virkamies tai työntekijä, jonka säännöllinen työaika ei poikkeuksellisesti riitä virka- tai työtehtävien hoitamiseen. Työaikapankkijärjestelmään liittyminen ja eroaminen perustuvat yksittäisen henkilön osalta vapaaehtoisuuteen. Järjestelmää käytetään sekä ennakoitavissa olevien että yllättävien työmäärävaihtelujen tasaamiseen. Työajan kohdentaminen toteutetaan siten, että työaikapankkiin siirretään valtion 17

18 työaikasopimuksen 4 :ssä todettu säännöllinen työaika ylittäen tehtyjä työtunteja kuuden kuukauden tasoitusjakson päättyessä. Vuonna 2013 työaikapankkisopimus oli voimassa 16 henkilöllä. Työaikapankkiin siirrettiin yhteensä 950 tuntia (2012: 625 h), joista 559 tuntia kesäkuun viimeisen päivän saldojen perusteella ja 391 tuntia joulukuun viimeisen päivän saldojen perusteella Saldovapaat Museovirastossa otettiin käyttöön lukien liukuvan työajan järjestelmä, joka sisältää mahdollisuuden saldovapaaseen. Mikäli työtuntien tasoittaminen ei ole mahdollista liukumarajojen puitteissa ja työtuntien kertymä johtuu työantajan hyväksymistä työtehtäviin liittyvistä syistä, kertymä voidaan vähentää kokonaisilla saldovapaapäivillä. Puolen vuoden jakson aikana voi pitää esimiehen suostumuksella korkeintaan kuusi saldovapaapäivää. Vuoden 2013 aikana virastossa pidettiin kaikkiaan 629 saldovapaapäivää (2012; 636 päivää, 2011: 548 päivää). Saldovapaita pidettiin keskimäärin 2,1 työpäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Saldovapaapäivien lukumäärä osastoittain 2013 (tpv) SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI ja PJ Osasto 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Saldovapaapäivien lukumäärä osastoittain henkilötyövuotta kohti 2013 (tpv) 1,5 5,9 1,5 1. SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI ja PJ Kaikki yhteensä Osasto 2,4 1,2 2,1 Tpv/htv 18

19 7.3. Etätyö Etätyö otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta lukien. Museovirastossa on mahdollista tehdä etätyötä tehtävien sen salliessa. Etätyön tavoitteena on lisätä työn tehokkuutta ja joustavuutta, edistää työssä jaksamista sekä helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista ja vähentää työmatkoihin käytettävää aikaa. Säännöllisellä etätyöllä tarkoitetaan yli kaksi kuukautta jatkuvaa säännöllistä etätyötä, jossa etätyöpäiviä on vähintään 1 ja enintään 3 päivää viikossa. Satunnaisella etätyöllä tarkoitetaan määrätyn ja rajatun tehtävän suorittamista varten 1-5 päivänä viikossa tehtävää etätyötä. Erityisestä syystä voidaan sopia pidemmästäkin ajanjaksosta. Satunnaista etätyötä käytetään silloin, kun etätyöpäiviä on enintään kaksikymmentä vuodessa. 8. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2013 aikaa 3,1 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Tavoitteeksi asetettu 2,5 työpäivää ylitettiin selkeästi. Koulutukseen käytetty aika lisääntyi merkittävästi edellisistä vuosista. Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen jouduttiin panostamaan erityisesti siitä syystä, että vuoden 2012 henkilöstöleikkauksista aiheutuneet tehtävien uudelleen järjestelyt edellyttivät henkilöstön osaamisen päivittämistä uusien tehtävien mukaiseksi. Myös vuonna 2012 toimintansa aloittaneen ONNI kehittämisryhmän työ alkoi näkyä koulutustoiminnassa. Ryhmä koordinoi osaamista ja järjesti aktiivisesti koulutustilaisuuksia koulutussuunnitelman ja kehitys- ja arviointikeskusteluissa esitettyjen tarpeiden pohjalta. Osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisryhmä ONNIn toiminnan tavoitteena on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Ryhmä kokoaa osaamisen kehittämisen vuosittaisen toimintaohjelman, jonka painopisteet valitaan strategian pohjalta. Ryhmä myös seuraa ja kehittää osaamisen kehittämiseen liittyvää ohjeistusta sekä edistää siihen liittyvistä asioista tiedottamista. Myös osaamiseen liittyvä seuranta, arviointi ja mittaaminen sekä kehittäminen kuuluvat kehittämisryhmän tehtäviin. Keskeinen toimenpide osaamispääoman kehittämisessä oli kertomusvuonna perehdytysmenetelmän kehittäminen erillisessä projektissa. Menetelmää testattiin syksyn aikana ja palautteiden perusteella tehtyjen tarkistusten jälkeen perehdyttämismenettely otettiin käyttöön koko virastossa vuoden 2014 alusta lukien. ONNI-työryhmä koordinoi viraston sisäistä koulutusta ja järjesti vuoden 2013 aikana 16 koulutustapahtumaa. Tietotekniikkakoulutus perustui yksiköiden esimiehille tehtyyn tarvekartoitukseen. Muu koulutus rakentui aiempien koulutussuunnitelmien pohjalle. Lisäksi ARTI järjesti Salama-koulutusta omalla aikataululla. Kielikoulutuksen osalta henkilökunnalla oli kertomusvuonna mahdollisuus opiskella ranskaa ja venäjää. Virastossa järjestettiin myös vuosittaiset ensiapukurssit. Viraston sisäisen koulutuksen lisäksi henkilöstö päivitti ja täydensi tietojaan ulkopuolisten tahojen järjestämässä ajankohtais- ja täydennyskoulutuksessa ja osallistui oman alan tieteellisiin konferensseihin. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät henkilöstökoulutuksen 9 kustannukset (työajan palkat ja muut kustannukset) olivat kertomusvuonna 823 euroa henkilötyövuotta kohden. Valtion keskiarvo oli euroa/htv vuonna Henkilöstökoulutuksen tunnusluvut (Tahti) Henkilöstökoulutus, tpv/thv 2,5 2,8 2,4 2,1 1,7 3,1 Henkilöstökoulutus, /htv Valtionhallinnon henkilöstötilinpäätöskäsikirjan mukainen koulutuksen määrittely: Koulutuksella tarkoitetaan Museoviraston toimesta tai ulkopuolisina ostopalveluina palkallisena työaikana järjestettyä koulutusta. Koulutukseksi luetaan: a) ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja parantamiseen liittyvä koulutus, b) ammatillisen pätevyyden hankintaan liittyvä koulutus, c) työsuojelu- ja yhteistoimintaan liittyvä koulutus sekä d) em. koulutukseen/koulutusohjelmiin kiinteästi liittyvät tutustumismatkat joko kotimaassa tai ulkomailla. 19

20 9. TYÖHYVINVOINTI VMBaro -työtyytyväisyyskysely toteutettiin virastossa kuudennen kerran syksyllä Työtyytyväisyyden keskiarvo oli 3,46. Työtyytyväisyysindeksi nousi edellisestä vuodesta ja arvo on korkein Museovirastossa mitattu sinä aikana, kun kyselyä on tehty. Tuloksen perusteella voidaan todeta, että vuoden 2012 henkilöstö- ja määrärahaleikkaukset saatiin vaikeasta tilanteessa huolimatta toteutettua mahdollisimman vähin vaurioin. Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitettiin huomiota aikaisempia vuosia enemmän. Henkilöstövähennysten jälkeen yksi työhyvinvoinnin selkeimmistä uhkista on kuitenkin töiden kasaantuminen ja työpaineen lisääntyminen, koska viraston tehtävät eivät ole vähentyneet henkilöstön vähentymisestä huolimatta. Tähän tilanteeseen pyrittiin vastaamaan aloittamalla yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muutaman toimijan kanssa yhteinen priorisointikoulutushanke. Kertomusvuoden alusta lukien virastossa otettiin käyttöön etätyö ja huhtikuun alusta lukien lounaskortti, josta työntekijä maksaa omavastuuosuuden. Työhyvinvointia tukemassa virastossa käytössä ovat myös kulttuuri- ja liikuntasetelit, saldovapaajärjestelmä ja työaikapankki Työtyytyväisyys VMBaron työtyytyväisyyskyselyyn vastasi syksyllä museovirastolaista. Vastausprosentti oli 67 %. Työtyytyväisyyden kokonaisindeksi oli 3,46. Edellisenä vuonna indeksi oli 3,38, joten kokonaistyötyytyväisyys parani edelleen kertomusvuoden aikana. Tyytyväisimpiä oltiin työn sisältöön ja työn haasteellisuuteen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön. Tyytyväisyys oli lisääntynyt lähes kaikilla osaalueilla. Eniten tyytyväisyys oli lisääntynyt työn sisältöön ja haasteellisuuteen sekä työntantajakuvaan. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset puretaan vuosittain yksikkökohtaisesti Uudistuva ja kehittyvä Museovirasto -hankkeen yhdessä luodun purkumallin avulla ja tulosten perusteella suunnitellaan ja vastuutetaan kehittämistoimenpiteet. Museovirastolaisten kokonaistyötyytyväisyys oli nyt täsmälleen samaa tasoa kuin valtiolla keskimäärin. Tyytyväisempiä kuin valtiolla keskimäärin oltiin johtamiseen, työn sisältöön ja haasteellisuuteen, palkkaukseen, kehittymisen tukeen ja työilmapiiriin. Sen sijaan tyytyväisyys työoloihin ja työnantajakuvaan oli pienempi kuin valtiolla keskimäärin. VMBaro:n piirissä on tällä hetkellä noin 65 prosenttia valtion henkilöstöstä. Työtyytyväisyys Tahti, VMBaro MV MV MV MV MV MV Kultt. Valtio palv. Johtaminen 3,1 3,3 3,4 3,4 3,5 3,6 3,6 3,5 Työn sisältö ja työn haasteellisuus 3,6 3,7 3,7 3,8 3,7 3,9 3,8 3,8 Palkkaus 2,3 2,7 2,7 2,9 3,0 3,1 3,2 3,0 Kehittymisen tuki 3,0 3,1 3,1 3,0 3,2 3,3 3,2 3,2 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,5 3,6 3,7 3,7 3,8 3,9 3,8 3,8 Työolot 3,2 3,3 3,3 3,1 3,5 3,5 3,7 3,6 Tiedonkulku 2,9 3,0 3,1 3,0 3,2 3,2 3,3 3,2 Työnantajakuva 2,8 2,8 3,0 2,6 2,7 2,9 3,5 3,4 Kokonaistyötyytyväisyys 3,1 3,2 3,3 3,2 3,4 3,5 3,5 3,5 20

21 MV Työtyytyväisyys, VMBaro 2013, vertailujoukko valtio Tyytyväisyys johtamiseen 4,0 Tyytyväisyys työn sisältöön Kokonaistyötyytyväisyys 3,0 ja työn haasteellisuuteen Tyytyväisyys työnantajakuvaan 2,0 1,0 0,0 Tyytyväisyys palkkaukseen Tyytyväisyys tiedonkulkuun Tyytyväisyys kehittymisen tukeen Tyytyväisyys työoloihin Tyytyväisyys työilmapiiriin ja yhteistyöhön Tarkastelujoukko Vertailujoukko 9.2. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen on yksi viraston sisäisen toiminnan tärkeistä osa-alueista. Työhyvinvoinnista vastaa Kehittämispalvelut -yksikkö. Keskeinen toimija on talon sisäinen Osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisryhmä ONNI, jonka tehtävänä on edistää työhyvinvointia suunnittelemalla, toteuttamalla, seuraamalla ja arvioimalla hyvinvointiin liittyviä asioita sekä valmistautumalla tuleviin haasteisiin seuraamalla toimintaympäristöä ja ennakoimalla tarpeita. Syksyllä 2012 tehdyn työtyytyväisyyskyselyn tulosten purkutilaisuudet järjestettiin yksiköille huhti kesäkuussa. Yhteisten keskusteluiden pohjalta yksiköt laativat tiekartan keskeisistä työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä. Keskeinen toimenpide osaamispääoman kehittämisessä vuonna 2013 oli perehdytysmenetelmän kehittäminen erillisessä projektissa. Projektissa laadittiin perehdytysmenetelmä, joka sisältää kolme osa-aluetta: 1. tervetuloa -lehtinen ja esitepaketti uudelle työntekijälle 2. perehdytyssuunnitelma ja esimiehen ohjeet 3. tulokkaiden tapaamistilaisuudet. Menetelmää testattiin syksyn aikana kymmenessä yksikössä, joihin rekrytoitiin uusia henkilöitä. Esimiehille jaettiin esimiehen ohjeet, joka sisälsi tarkistuslistan perehdytettävistä asioista. Uusille työntekijöille jaettiin Tervetuloa Museovirastoon -lehtinen, johon on koottu käytännön perustietoa työskentelystä Museovirastossa. Lisäksi järjestettiin vuonna 2013 virastossa aloittaneille vakituisille ja vähintään vuoden määräaikaisille työntekijöille pääjohtajan kahvit -tilaisuus. Tilaisuuteen osallistui 18 tulokasta. Vuoden 2013 lopussa menetelmää kehitettiin saadun palautteen pohjalta. Projekti päättyi vuoden 2014 alussa ja menetelmä otettiinn käyttöön Museovirastossa. ONNI kehittämisryhmä koordinoi erilaista virkistystoimintaa Museoviraston henkilöstölle. Vuonna 2013 järjestettiin yhteensä 8 tapahtumaa. Keväällä pidettiin Nerviksen läksiäiset teemalla Reilusti ruskeaa, Kulttuuritalon avajaiset jatkoineen ja pääjohtajan kevätjuhla Cygnaeuksen galleriassa. Kevään virkistyspäivää vietettiin Turussa ja syksyllä tehtiin retki Tampereelle UKK-instituuttiin ja Terrakottanäyttelyyn. Jokavuotiset pikkujoulut pidettiin kolmiosaisena tapahtumana Suomen kansallismuseossa, Musiikkitalossa ja Storyvillessä. ONNI kehittämisryhmä koordinoi myös Museoviraston harrastekerhoja. Vuonna 2013 aloitti kirjallisuuskerho, sekä kesäkuussa järjestettiin digikameran käyttökurssi. Lisäksi toimivat petanque- ja firmaliigan suunnistuskerhot. 21

22 9.3. Työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuollosta on vastannut vuoden 2012 alusta lukien Suomen Terveystalo Oy. Valtakunnallisella sopimuksella ja yhdellä toimintasuunnitelmalla turvataan mahdollisimman tasaarvoiset työterveyspalvelut kaikille viraston toimipisteille. Kertomusvuoden aikana jatkettiin ns mallin mukaista sairauspoissaolojen seurantakäytäntöä. Menettelyn tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä, parantaa työkyvyn arviointiprosessin toimivuutta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä sekä pidentää työuria mallin mukaisesti työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolon, kun se on jatkunut kuukauden tai 2 vuoden aikana yhteensä 30 päivää. Seuraavassa vaiheessa eli 60 päivän kuluessa sairauspoissaolon alusta työnantaja hakee sairauspäivärahaa ja työterveyshuolto selvittää kuntoutustarvetta. Työterveyshuollolla on koordinointivelvoite ja velvollisuus ottaa kantaa kaikkiin yli 90 päivää jatkuviin sairauslomiin. Kolmannessa vaiheessa eli 90 päivän kuluessa työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä selvittäneet, miten ja millä järjestelyillä työntekijän työhön paluu on mahdollinen. Vuonna 2013 kirjattiin viraston henkilökunnan käyntejä työterveyshuollossa kaikkiaan 2337 kpl (2012: 2225). Sairauksista johtuvia käyntejä työterveyshuollossa oli vuoden aikana 1835 kpl eli 6,2 kpl henkilötyövuotta kohti. Sairauksista johtuvien käyntien määrä vastasi edellisen vuoden tasoa (2012: 6,3 kpl/htv). Valtion keskiarvo oli 4,1 sairauksista johtuvaa käyntiä henkilötyövuotta kohden vuonna Työterveyspalvelujen nettokustannukset olivat 267,2 euroa henkilötyövuotta kohti (2012: 218,6). Seurantaluku kasvoi edellisestä vuodesta 22 prosenttia. Tahti-tilaston mukainen valtion keskiarvo oli 438,2 euroa henkilötyövuotta kohti. Vaikka kustannukset olivatkin kertomusvuoden aikana kasvaneet, ovat viraston työterveyspalvelujen kustannukset valtionhallinnon keskimääräistä tasoa alhaisemmat Sairaus- ja tapaturmapoissalot Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta. Personec-järjestelmän 10 mukaan sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 8,2 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2012 luku oli 8,4, vuonna ,1 ja vuonna ,5. Luvussa on otettu huomioon myös viikonlopulle osuvat avoinnapito-henkilöstön sairauspäivät. Kertomusvuonna virastossa oli sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden selvästi vähemmän kuin valtiolla keskimäärin (9,0 tpv/htv). Sairauspoissaolopäivien lukumäärä, työpäivää/henkilötyövuosi Personec FV/Tahti Museovirasto 7,9 9,3 9,8 10,5 9,1 8,4 8,2 Kulttuuripalvelut 11,6 9,6 10,0 9,8 10,3 7,9 8,1 Valtio 9,9 9,8 8,6 9,7 9,7 9,3 9,0 Sairauspäivien (työpäivät) lukumäärä keston mukaan (PersonecFV) Kesto (työpv) pv pv pv pv yli 66 pv Yhteensä Museoviraston luvut Personec FV järjestelmästä. Tahti-järjestelmän ilmoittama poissaolojen lukumäärä on jonkin verran todellisia lukuja pienempi. Jos poissaoloa ei ole tallennettu ESSiin ennen Tahti-siirtoajoa, ei tieto siirry Tahtiin. Myös viikonlopulle osuvat poissaolopäivät eivät rekisteröidy työpäiviksi Tahtiin (avoinnapidossa myös lauantait ja sunnuntait voivat olla työpäiviä). 22

23 Sairauspoissaolopäivien lukumäärä keston mukaan pv 4-10 pv pv pv yli 66 pv Sairauspoissaolojen pituutta kuvaava seurantaluku oli virastossa sama kuin valtiolla keskimäärin. Viraston poissaolojen pituus vastaa siis valtion keskimääräistä tasoa. Sairauspäivien pituus oli kertomusvuonna 4,6 työpäivää tapausta kohden. Lyhyiden 1-3 päivän sairauspoissaolojen osuus kaikista sairaustapauksista oli 76,4 prosenttia (valtio: 76,1 %). Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus Tahti Museovirasto 3,8 3,8 4,3 4,8 4,4 4,3 4,6 Kulttuuripalvelut 4,2 4,1 4,0 4,1 4,5 3,6 3,9 Valtio 5,0 4,9 4,9 4,8 4,9 4,6 4,6 Lyhyiden 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista Tahti Museovirasto 76,9 75,2 73,5 76,3 79,1 77,7 76,4 Kulttuuripalvelut 75,4 76,6 77,6 77,7 75,9 79,0 78,4 Valtio 72,6 73,4 74,4 76,4 75,1 76,2 76,1 Ns. terveysprosentti oli kertomusvuonna 37,9 %. Ilman minkäänlaisia sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden prosenttiosuus oli noussut edellisestä vuodesta. Vastaava luku koko valtiolla oli 36,4 %. Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus Tahti Museovirasto 39,9 37,5 37,3 36,2 38,0 34,5 37,9 Kulttuuripalvelut 38,6 36,7 36,4 37,8 40,9 38,7 39,0 Valtio 43,5 42,4 43,0 35,7 39,5 36,1 39,4 Työtapaturmia sattui vuoden aikana yhdeksälle henkilölle ja niistä aiheutui 185 poissaolopäivää. Lapsen sairauden takia 33 henkilöä oli poissa työstä yhteensä 107 päivää. Tapauksia oli

24 10. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Poistuma Vuonna 2013 vakinaisen henkilöstön kokonaispoistuma oli huomattavasti pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuusprosentti oli 4,1 prosenttia, kun edellisenä vuonna luku oli 14,7 prosenttia. Vanhuuseläkkeelle siirtyi kuusi henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö. Muun työnantajan palvelukseen siirtyi kaksi henkilöä. Vakinaisen henkilöstön poistuma vuosina Syy A. Uusi työnantaja/muu syy B. Eläkkeelle siirtyneet yhteensä Vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke 1 Työkyvyttömyyseläke Muu eläke C. Kuollut Poistuma yhteensä %:a edellisen vuoden lopun vakinaisesta henkilöstöstä 4,2 % 3,6 % 6,1 % 6,4 % 6,0 % 7,7 % 6,4 % 6,8 % 14,7 % 4,1 % 25 Vakinaisen henkilöstön poistuma A. Uusi työnantaja/muu syy B. Eläkkeelle siirtyneet C. Kuollut Eläke-ennuste Kymmenen seuraavan vuoden kuluessa oletetaan viraston vakinaisesta henkilöstöstä siirtyvän vanhuuseläkkeelle 44 prosenttia. Tahti-järjestelmän tietojen mukaan siirtyy vanhuuseläkkeelle vuoden 2013 lopun henkilöstöstä 96 henkilöä. Ennuste vanhuuseläkkeelle siirtyvistä vuoteen 2023 mennessä (Tahti, tilanne ) Vuosi Lkm Arvio vanhuuseläkkeelle siirtyvistä vuoteen mennessä (Tahti) Lkm Yhteensä 96 24

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös 2012 31.3.2003 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 3 2.1. Henkilömäärä vuoden lopussa...3 2.2. Henkilömäärä kuukausittain...4 3. HENKILÖTYÖVUODET... 5 3.1. Henkilötyövuosien

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös 2015 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 3 2.1. Henkilömäärä vuoden lopussa...3 2.2. Henkilömäärä kuukausittain...4 3. HENKILÖTYÖVUODET 4 3.1. Henkilötyövuosien kokonaismäärä...4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN 2005 LIITEOSA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN 2005 LIITEOSA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN 2005 LIITEOSA Liiteosa sisältää seuraavat taulukot: Taulukko 1: Taulukko 2: Taulukko 3: Taulukko 4: Taulukko 5: Taulukko 6: Taulukko 7: Taulukko 8 Taulukko

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Henkilöstö henkilötyövuosina % -osuudet (ei sisällä Normaalikoulua) Normaalikoulun henkilöstö henkilötyövuosina

Henkilöstö henkilötyövuosina % -osuudet (ei sisällä Normaalikoulua) Normaalikoulun henkilöstö henkilötyövuosina JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN 2004 LIITEOSA Liiteosa sisältää seuraavat taulukot: Taulukko 1: Taulukko 2: Taulukko 3: Taulukko 4: Taulukko 5: Taulukko 6: Taulukko 7: Taulukko 8: Koko henkilöstö

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 18.4.2006 Laatijat: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005 1. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2005

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan

Lisätiedot

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Käyttäjäfoorumi klo13.00-13.30 Markku Kivioja, Valtiokonttori Henkilöstöjohtamisen tarpeet ja valmiudet Kiekun erilaiset roolit henkilöstötiedon

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2015

Väestön koulutusrakenne 2015 Koulutus 2016 Väestön koulutusrakenne 2015 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...4 2. Tehokas TUKES...4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES...7 Osaaminen

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2006

Henkilöstökertomus 2006 Konsernipalvelut Sisällysluettelo ALUKSI 3 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4 1.1 Henkilötyövuodet 4 1.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 6 1.3 Virka- ja työsuhteinen henkilöstö 7 1.4 Ikärakenne 8

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi SISÄLTÖ. 1 JOHDANTO. 2 TIIVISTELMÄ.. 3 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 4 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 5 1.2.2

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011 Maaliskuu 212 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö Valtion henkilöstökertomus 211 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Osa-aikaiset

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2011

Väestön koulutusrakenne 2011 Koulutus 2012 Väestön koulutusrakenne 2011 35 44-vuotiaat olivat parhaiten koulutettuja vuonna 2011 Vuoden 2011 loppuun mennessä 3 056 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

MIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN

MIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN HAKU hankkeen satoa Kuopion kaupungin käytäntöjä ja kokemuksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa HAKU hankkeen tuloksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa Hannu Issakainen 14.2.2011 MIKSI KUOPIO HALUSI

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 21 Henkilöstöraportin tarkoitus Ihmiset ovat palvelutuotantomme keskeisin voimavara. Henkilöstöön liittyvien muutostrendien seuraaminen on taas yksi keskeinen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4

Lisätiedot

Valtion henkilöstötilinpäätös 2011

Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Toukokuu 2012 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila /VM-julkaisutiimi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004 Securitas Oy:n henkilöstöraportti 24 Securitas Oy:n henkilöstöraportin lukijalle Sertifioitu laatujärjestelmämme on ollut käytössä reilun vuoden ja se on auttanut meitä parantamaan palveluprosessiemme

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen

Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen Marja Hietamäki 25.9.2014 24.9.2014 1 Henkilöstö Nettotyöpanos tammi elokuu 2013/2014 2013 2014 Muutos Ennuste 2014 Kaikki 3009,8 3003,1-6,7-36,3 Vakinaiset

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Mikkeli 17.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 Kuva: Tukes-päivät 2015 2 (14) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes... 3 2.1 Henkilöstörakenne... 3 2.2 Vaihtuvuus... 6 3 Asiantunteva ja yhteistyökykyinen

Lisätiedot

Tuntipalkkaiset: yleistä

Tuntipalkkaiset: yleistä Tuntipalkkaiset Tuntipalkkaiset: yleistä Kiekuun on toteutettu tuntipalkkaisten käsittely 1.4.2015 lukien. Tuntipalkkaiset voivat olla toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa tai määräaikaisessa

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 1 2 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 2016 3 Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 615 541 Faksi 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi Kuva

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2010

Väestön koulutusrakenne 2010 Koulutus 2011 Väestön koulutusrakenne 2010 Tutkinnon suorittaneen väestön määrä moninkertaistunut 40 vuodessa Vuoden 2010 loppuun mennessä 3 005 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2004

Henkilöstötilinpäätös 2004 Henkilöstötilinpäätös 2004 MAANMITTAUSLAITOS 2005 MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ...2 2 HENKILÖRESURSSIT JA HENKILÖSTÖKULUT...2 2.1 Henkilöstömäärä...2 2.1.1 Koko- ja osa-aikaisen

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2012... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Dnro 57/8.4.2/

Dnro 57/8.4.2/ Henkilöstötilinpäätös 2008 1 1. KATSAUS VUOTEEN 2008...2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ...6 4. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE...8 5. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE...10

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö. Tilastoesite syyskuu 2011 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kuntatyonantajat.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2010 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola. TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset alkaen

Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset alkaen Jäsentiedote 2/12 JKK Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset 1.5.2012 alkaen A. Henkilökohtaiset palkat 1.5.2012 Apteekin työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja tuntipalkkoja korotetaan

Lisätiedot

E/362/111/2009 2.7.2009. Geologian tutkimuskeskuksen henkilöstökertomus 2008

E/362/111/2009 2.7.2009. Geologian tutkimuskeskuksen henkilöstökertomus 2008 E/362/111/2009 2.7.2009 Geologian tutkimuskeskuksen henkilöstökertomus 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Saatteeksi Vuoden 2008 lopussa GTK teki päätöksen organisaatiomuutoksista, jotka koskivat lähinnä esikunnan

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2012

Henkilöstötilinpäätös 2012 Henkilöstötilinpäätös 2012 Dnro 415/01 00 02/13 2 (11) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstörakenne... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet... 3 2.2 Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/01 00 02/12

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/01 00 02/12 Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro Dnro 2 (9) Johdanto Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) toisen toimintavuoden henkilöstötilinpäätös 2011 on edellisvuoden tapaan erillinen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot