HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Makasiini # 62687

2 RAPORTTI (14) HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLTÖ Johdanto Henkilöstötilinpäätös Ylijohtajan katsaus Henkilöstön kehittämispäällikön katsaus Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet Henkilöstörakenne...4 Kokoaikaisuus...4 Määräaikaisuus...5 Sukupuolirakenne...5 Ikärakenne...5 Koulutusrakenne Työajan käyttö ja työvoimakustannukset Henkilöstöpanokset ja työajan käyttö Palkkausmenot Työvoimakustannukset yhteensä Henkilöstön motivaatio ja työkunto Työtyytyväisyys ja työkunto...9 Työkuntoa ylläpitävä toiminta...9 Työtyytyväisyys...9 Henkilöjohtaminen...9 Sairauspoissaolot Työterveyshuollon käynnit Vaihtuvuus Luonnollinen poistuma Eläköityminen Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät, kehittymisen ajankäyttö ja kustannukset Koulutustasoindeksi Henkilöstövoimavarojen keskeiset tunnusluvut Työterveyshuollon kustannukset Yhteenveto ja suositukset... 14

3 RAPORTTI (14) Johdanto 1.1 Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätöksen sisältö noudattaa Valtiovarainministeriön ja valtion työmarkkinalaitoksen Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, henkilöstötilinpäätös -julkaisun mukaista jaottelua. Tähän henkilöstötilinpäätökseen on kerätty Tiken toiminnan kannalta keskeiset henkilöstötunnusluvut. Tilinpäätöksessä on myös esitetty Tahti -järjestelmästä saatavia tietoja ja tuotu esiin Tahti -järjestelmän antamat vertailutiedot. Henkilöstötilinpäätöksen tulkitseminen ja johtopäätökset tehdään eri foorumeilla, kuten johtoryhmissä, esimiesfoorumissa ja Tyhy-ryhmässä. Näkemyksiä kerätään myös suoraan henkilöstöltä. Henkilöstötilinpäätös on osa Tiken toiminnan seurantaa. 1.2 Ylijohtajan katsaus Tike solmii asiakasvirastojen kanssa palvelusopimukset tuotettavista palveluista. Palvelutuotannon toteutumista seurataan ja raportoidaan kuukausittain. Vuoden osalta palvelut tuotettiin sopimusten mukaisesti ja kehittämistoimenpiteitä kohdistettiin raportoinnin ja laadun parantamiseen. Asiakastyytyväisyyttä mitattiin vuonna nk. päättäjäkyselyllä ja vastaajat arvostivat erityisesti yhteistyöstä saatavia hyötyjä ja pitivät Tiken imagoa hyvänä. Henkilöstön osaava ja motivoitunut panos palvelutuotannossa on ollut merkittävää ja ansaitsee kiitoksen. Toimintojen keskittäminen perustehtäviin, tilastotuotantoon ja IT-palveluihin, ja muiden tehtävien karsiminen vaikuttivat Tikessä sekä palveluihin että niitä tuottavaan henkilöstöön vuoden aikana. Tukipalveluja vähennettiin merkittävästi vuoden lopussa Maaseutuviraston siirtyessä Seinäjoelle. Tukipalvelujen henkilöstön sopeuttamiseksi on Tikessä toteutettu muutosturvatoimenpiteitä. Tästä huolimatta päädyttiin vuonna yhteistoimintamenettelyn kautta viiden virkasuhteen päättämiseen. Fujitsu valittiin Maaseutuviraston työasematuen tuottajaksi ja Tiken tuottama tuki Maville päättyi. Työasematuen muutostuen myötä kaksi henkilöä siirtyi Tikestä uusiin tehtäviin Fujitsulle. Tiken organisaatiokulttuuriin ja toimintaa vaikutti merkittävästi vuoden aikana toteutettu uusien toimitilojen hankinta. Tiken toimitilavaihtoehtoja selvitettiin vuoden alkupuolella ja kesäkuussa solmittiin vuokrasopimus uusista toimitiloista Vallilan Elimäenkadulla. Syksyn aikana suunniteltiin ja valmisteltiin muuttoa ja toimitilojen käyttöä sekä työstettiin pelisääntöjä ja toimintamalleja avokonttorissa työskentelyyn. Henkilöstö osallistui aktiivisesti suunnitteluun ja työskentely uusissa tiloissa käynnistyi sujuvasti kun Tike pääsi muuttamaan remontoituihin tiloihin vuoden vaihteessa. Tike on ollut edistyksellinen ja aktiivinen sekä sähköisten palvelujen hyödyntämisessä että tuottamisessa. Tike on ottanut käyttöön sähköisen rekrytointijärjestelmä(heli) ja vuoden loppupuolella verkkopalkkatoiminnon. Taloushallinnossa on myyntilaskujen sähköistämisprojekti aloitettu vuoden loppupuolella. Ostolaskujen käsittely on jo sähköistetty periaatepäätöksen mukaisesti. Matkustusmenoja ovat pienentäneet videoneuvottelujen ja tietotekniikan hyödyntäminen. Sidosryhmäyhteistyössä hyödynnetään lisäksi monipuolisesti erilaisia extranet- ja wiki ratkaisuja. Maatalouslaskenta sähköinen tiedonkeruu toteutettiin samalla tekniikalla

4 RAPORTTI (14) kuin Mavin viljelijöiden sähköinen tukihakemus. Sähköinen tiedonkeruujärjestelmä on kehitetty Tikessä. Maatalouslaskennan tiedonkeruu käynnistyi 1.9. Laskennan tiedonkeruun kaksikielinen kampanjasivusto avattiin jo toukokuussa osoittteessa ja lisäksi tuotettiin kuvaus Maatalouslaskennasta wikipediaan. Kunnianhimoinen tavoite saavutettiin, sillä yli 50 % viljelijöistä vastasi sähköisesti. Palvelukokonaisuuden muutokset ja resurssien niukkuus ovat tuoneet haasteita ja lisänneet riskejä palvelutuotannossa. Töiden organisoinnilla ja tehtävien priorisoinnilla on pystytty pitämään resurssit ja tehtävät tasapainossa. Henkilöstön motivaatio ja työtyytyväisyys ovat säilyneet hyvänä ja sairauspoissaolot vähentyneet. Tiken htv toteuma oli 205,2 ja Tike saavutti asetetut, htv:llä mitatut tuottavuustavoitteet. 1.3 Henkilöstön kehittämispäällikön katsaus Vuonna strategiatyötä jatkettiin ja Tiken kärkihankkeita - asiakkuusajattelua ja hyvää tietohallintotapaa - pidettiin aktiivisesti esillä Tintrassa, johtoryhmissä ja Tike-infoissa. Syksyn kehittämispäivässä käynnistettiin laaja, koko henkilöstön kattava arvoprosessi, jossa luotiin pelisääntöjä arvojen käytännön toteutumisen tueksi. Arvoja tarkasteltiin sekä asiakkuusajattelun, hyvän tietohallintotavan sekä uusiin toimitiloihin asettumisen näkökulmasta. Tämän jälkeen jokaisella toimialueella sekä johdossa (yhteensä 7) pidettiin 2 tunnin samansisältöinen tilaisuus yhteisten pelisääntöjen luomiseksi. Henkilöstö oli aktiivista, ja prosessi tuotti paljon informaatiota yhteisen sopimisen pohjaksi. Työhyvinvoinnin kehittämistä ja henkilöstökoulutuksia jatkettiin normaalikäytäntöjen mukaisesti. Vuonna neljä tikeläistä sai JET-tutkinnon päätökseen, ja 5 uutta henkilöä aloitti saman, MMM:n hallinnonalan yhteisen koulutusohjelman. Kuukausittaisella esimiesfoorumilla tuettiin hyvää johtamista ja esimiestyötä. Vuotta Lapinlahdenkadun kiinteistöön liittyvät ilmanlaatuongelmat nousivat esille. Yhden kerroksen rakenteista löytyi haitallisia yhdisteitä, ja koko kerros remontoitiin. Ilmanlaatuongelmia ilmeni kuitenkin myös kiinteistön muissa osissa. Tike teki keväällä päätöksen, että koko organisaatio muuttaa uusiin toimitiloihin. Päätös muuttaa Lapinlahdenkadun Kampista Vallilan Elimäenkadulle tehtiin ripeästi. Muuttoa valmisteli erillinen muuttoryhmä, jossa oli toimialueiden edustus sekä henkilöstön edustaja mukana. Kaikessa muuton suunnittelussa oli avoin, osallistava ote. Yksi esille nouseva huoli oli muun muassa avokonttoritiloihin siirtyminen. Muuttoon liittyviä aiheita käsiteltiin aamulypsyillä (koko henkilöstön tiedotustilaisuus 2 krt/kk), Tike-infoissa (2 tunnin tiedotustilaisuus 4 krt./vuodessa), Tintrassa sekä toimialueiden ja yksiköiden omissa kokouksissa. Uusien toimitilojen pelisääntöjä käsiteltiin myös Tiken henkilöstön kehittämispäivässä ja Työhyvinvointiryhmässä. Lokakuun työtyytyväisyyskyselyyn oli erikseen lisätty uusia toimitiloja koskevia kysymyksiä. Varsinainen muutto käynnistyi joulukuussa. Ikävän säväyksen vuodelle antoivat YT-neuvottelut. Prosessi oli raskas, ja muutosturvan piirissä olevia pyrittiin tukemaan niin paljon kuin mahdollista.

5 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Henkilöstömäärä RAPORTTI (14) Lisähuolta aiheuttivat myös meneillään olleet selvitykset. IT-palveluiden organisointia koskeva raportti valmistui joulukuussa. Raportissa esitettyjen ehdotusten selkeyttämistä jatkettiin vuoden 2011 puolella. Toisen, meneillään olevan tilastotoimea koskevan selvityksen määräaika on toukokuussa Huolimatta raskaasta ja työntäyteisestä vuodesta Tiken selviytyi siitä erinomaisesti. Sairauspoissaolot laskivat kokonaisuutena, ja tyytyväisyys johtamiseen ja esimiestyöhön pysyi samalla tasolla tai lisääntyi. Työtyytyväisyystulokset osoittivat laskusuuntaa, vaikkakin kokonaiskeskiarvo pysyi samana. Enemmistö henkilöstöstä koki sekä kyselyiden että käytäväpuheiden mukaan, että Tiken johto on ollut ilmanlaadun selvittämistä ja muuttoa koskevissa toimissaan ripeä ja avoin. Tikessä noudatetaan, edelleen, hyvää henkilöstöpolitiikkaa vaikeissakin olosuhteissa. Taulukko 1. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio Henkilöstön lukumäärä Muutos % -8,3-1,9 2,4-4,2-29,1 2.2 Henkilötyövuodet Tiken henkilöstömäärä väheni edellisvuosien tapaan, poikkeuksena vuosi Tiken henkilöstömäärän valtionhallintoa maltillisemmalta näyttävä lasku johtunee kuitenkin siitä, että yliopistot siirtyivät valtiolta pois. Taulukko 2. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. Henkilötyövuodet (htv) 221,3 203,3 (-8,1%) 208,4 (2,5 %) 205,2 (-1,5 %) 84721,1 (-28,0%) 2.3 Henkilöstörakenne Kokoaikaisuus Tiken henkilötyövuosissa oli laskua 1,5 % edellisvuoteen verrattuna. Valtion htvmäärän lasku johtunee siitä. että yliopistot siirtyivät valtiolta pois. Taulukko 3. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. Kokoaikainen henkilöstö Osa-aikainen henkilöstö 202 (87,4 %) 190 (90,5 %) 199 (92,6 %) 29 (12,6 %) 190 (92,2%) 93,5% 20 (9,5 %) 16 (7,4 %) 16 (7,8%) 6,5%

6 RAPORTTI (14) Määräaikaisuus Tiken osa-aikaisen henkilöstön määrä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Taulukko 4. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Vakinainen henkilöstö, % Määräaikainen henkilöstö, % Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. 84,8 85,2 89,8 89,0 86,3 15,2 14,8 10,2 11,0 13,7 Tiken määräaikaisen henkilöstön osuus oli hienoisessa noussut edellisvuodesta. Määräaikaisia on kuitenkin vähemmän kuin valtiolla keskimäärin. Sukupuolirakenne Taulukko 5. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. Naisten %-osuus henkilöstöstä 54,1 49,5 47,9 49,0 51,2 Miesten %-osuus henkilöstöstä 45,9 50,5 52,1 51,0 48,8 - Vakinainen henk., naiset, lkm(%) - Vakinainen henk., miehet,lkm(%) 102 (44,2) 89 (42,4) 93 (43,3) 89 (48,0) * 94 (40,6) 90 (42,9) 100 (46,5) 95 (52,0) * - Määräaik. henk., naiset, lkm(%) 23 (9,9) 15 (7,1) 10(4,6) 12 (6,0) * - Määräaik. henk., miehet, lkm(%) Ikärakenne 12 (5,1) 16 (7,6) 12 (5,6) 10 (5,0) * * Ei vertailulukua Tahti-järjestelmässä Tikessä on lähes yhtä paljon miehiä ja naisia. Miehillä on hieman useammin vakituinen palvelussuhde kuin naisilla. Taulukko 6. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. Keski-ikä 41,1 41,1 41,6 42,2 45,1 Yli 45-v. osuus % 38,1 37,1 38,6 38,8 54,7 Tiken keski-ikä on matalampi kuin valtiolla keskimäärin. Samoin yli 45-vuotiaiden osuus on matalampi kuin valtiolla keskimäärin.

7 RAPORTTI (14) Koulutusrakenne Koulutusasteet: 1-2. perusaste, 3-5 keskiaste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste, 8 tutkijakoulutusaste (lisensiaatti tai tohtori). Taulukko 7. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %- osuus * Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus ** Tutkijakoulutuksen (lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon) suorittaneiden %-osuus *** 45,8 51,9 53,5 54,4 40,4 34,1 35,7 36,3 39,3 28,6 1,4 1, ,9 4,0 * koulutusasteet 6-8, ** koulutusasteet 7-8, *** koulutusaste 8 Tiken koulutustaso on noussut vuosittain, ja korkeakoulutettuja on enemmän kuin valtiolla keskimäärin. Tutkijakoulutuksen suorittaneita on kuitenkin vähemmän kuin valtiolla keskimäärin. 3 Työajan käyttö ja työvoimakustannukset Taulukko 8. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta, % Sairauspoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 81,0 77,9 79,8 79,6 81,3 8,2 4,7 4,6 3,4 4,0 3.1 Henkilöstöpanokset ja työajan käyttö Sairauspoissaoloajan %-osuus vuosityöajasta on vähentynyt selvästi vuodesta 2007 alkaen, ja on myös matalampi kuin valtiolla keskimäärin. Taulukko 9. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. Henkilöstö lkm Henkilötyövuodet lkm 221,3 203,3 208,4 205, ,1 Henkilötyövuoden hinta /htv , , , ,5 Tiken henkilötyövuoden hinta on hieman korkeampi kuin valtiolla keskimäärin. Mukaan lasketaan sekä tehdyn työajan palkat että välilliset työvoimakustannukset. Välilliset työvoimakustannukset sisältävät välilliset palkat, sosiaaliturvan kustannukset ja muut välilliset työvoimakustannukset. Välilliset palkat koostuvat lomarahasta, vuosiloma-ajan palkoista, äitiys/vanh.vapaan palkoista, sairasajan palkoista, muista palkallisista vapaista, reservin. kert. harjoitusten ajan palkoista, koulutusajan palkoista, arkipyhien, ay-toiminnan, työsuojelun yht. toiminnan ja virkistystoimintaan käytetyn työajan palkoista.

8 RAPORTTI (14) Tikessä henkilötyövuoden hintaa siis nostavat mm. työsuojelu- ja virkistystoiminnan sekä koulutukseen käytetyn ajan palkat sekä pitkät vuosilomat. 3.2 Palkkausmenot Työvoimakustannuserät Taulukko 10. euroa % tehdyn työajan palkoista % palkkasummasta % työvoimakustannuksista I. Palkkasumma ,3 128,9 100,0 81,2 II. Tehdyn työajan palkat ,0 100,0 77,6 63,0 III. Välilliset työvoimakustannukset ,8 58,7 45,5 36,9 IV. Työvoimakustannukset yhteensä ,8 159,7 123,1 100,0 3.3 Työvoimakustannukset yhteensä Tiken työvoimakustannukset ovat korkeammat kuin valtiolla keskimäärin. Myös välilliset työvoimakustannukset ovat korkeammat. Välillisiin työvoimakustannuksiin lasketaan esim. vapaat, matkat, koulutus, työsuojelu, työterveyspalvelut, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä väestönsuojelutoiminta. Muun muassa nämä tekijät (investointi ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja koulutuksiin sekä pitkät lomat) selittävät Tiken valtiota korkeampia työvoimakustannuksia. Taulukko 11. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. Kokonaistyövoimakustannu kset, /vuosi (muutos % vert. edellinen vuosi) (-16%) (-2,0%) (9,5%) ,8 (-0, 1,%) -24,9 Tiken kokonaistyövoimakustannukset ovat pysyneet noin samalla tasolla kuin vuonna Valtion kokonaistyövoimakustannusten lasku johtunee yliopistojen siirtymisestä pois valtiolta.

9 RAPORTTI (14) Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista Taulukko 12. Toteuma A. VÄLILLISET PALKAT %-osuus tehdyn työajan palkoista 28,9 01. lomaraha 4,4 02. vuosiloma-ajan palkat 18,3 03. lapsen syntymä ja hoito 0,6 04. sairausajan palkat 3,5 05. eri virkavapaudet 0,3 06. reservin kertausharjoitukset 0,0 07. koulutusajan palkat 1,2 08. palkalliset arkipyhät 0,0 09. ammattiyhdistystoiminta 0,1 10. yhteistoiminta 0,1 11. työsuojelun yhteistoiminta 0,1 12. virkistystoiminta 0,5 B. SOSIAALITURVA %-osuus tehdyn työajan palkoista 25,8 13. työnantajan sotu-maksut 2,9 14. LEL- ja TAEL-vakuutusmaksut 0,0 15. vapaaehtoiset eläkemaksut 0,0 16. VEL-eläkemaksut 22,5 17. tapaturmavakuutusmaksut 0,4 19. ryhmähenkivakuutusmaksut 0,1 20. sairasvak. palautukset -0,6 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET %-osuus tehdyn työajan palkoista 4,5 21. virka- ja suojapuvut 0,0 22. vapaat matkat 0,0 23. koulutus 1,6 24. työsuojelu 0,0 25. väestönsuojelu 0,0 26. terv.- ja sairaudenhoito 2,1 27. työpaikkaruokailu 0,5 28. virk.- ja sosiaalitoiminta 0,3 29. muut kustannukset 0,1 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET %-osuus tehdyn työajan palkoista 58,7

10 RAPORTTI (14) 4 Henkilöstön motivaatio ja työkunto 4.1 Työtyytyväisyys ja työkunto Työkuntoa ylläpitävä toiminta Työtyytyväisyys Tiken työhyvinvointiryhmä ja Virkistystoimikunta edistävät työkuntoa psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin alueella. Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Työtyytyväisyyskysely (VM Baro) toteutettiin vuoden lokakuussa. Taulukko 13. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio Hallinnonala Johtaminen 3,3 3,3 3,4 3,2 3,4 3,6 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,5 3,5 3,6 3,5 3,7 3,8 Palkkaus 3,1 3,0 3,2 3,1 2,9 2,9 Osaamisen kehittäminen 3,3 3,3 3,4 3,2 3,2 3,7 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,6 3,7 3,8 3,7 3,7 3,9 Työolot 3,2 3,4 3,3 3,3 3,5 3,8 Tiedonkulku 3,0 3,2 3,1 3,0 3,1 3,7 Työnantajakuva, arvojen selkeys ja toteutuminen 3,0 3,0 3,1 3,0 (pelkkä imago 3,2) 3,3 3,5 Kyselyn keskiarvo 3,2 3,3 3,4 3,3 3,4 3,7 Henkilöjohtaminen Tiken tulokset ovat samalla tasolla tai heikommat kuin valtiolla tai hallinnonalalla keskimäärin. Tulokseen vaikuttavia tekijöitä saattavat olla Tiken toimintoihin ja asemaan liittyneet selvitykset. Toisena tekijänä saattavat olla Tiken omat keskiarvoa laskeneet lisäkysymykset, esimerkkinä kysymys strategiaviestinnästä. Tiken asema on nyt vakiintumassa ICT-palvelukeskuksena uuden tietohallintolain myötä. Henkilöstön hyvinvointia, motivaatiota ja jaksamista tuetaan edelleen. Henkilöjohtamisen eli oman lähiesimiehen arviointi toteutettiin vuoden marraskuussa. Arviointi sisältyy Tiken johtamisen ja suunnittelun vuosikelloon (vakiintunut käytäntö ja tunnusluku).

11 RAPORTTI (14) * ypj : yksikön päälliköt + johto, tv: tiiminvetäjät (silloinen organisaatiorakenne) Taulukko 14. Toteuma 2006 Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma 1. Työskentelee Tiken arvojen/toimintatapojen mukaisesti ja innostaa muita omalla esimerkillään. ypj 3,2 tv 3,3 3,4 3,1 3,4 3,3 3,3 2. On luotettava ja toimii oikeudenmukaisesti vaikeissakin tilanteissa. ypj 3,2 tv 3,5 3,4 3,2 3,4 3,4 3,4 4. Kantaa vastuun päätöksistään esimiehenä. ypj 3,4 tv 3,5 5. Kannustaa alaisiaan ja antaa sekä ottaa vastaan rakentavaa palautetta. ypj 3,1 tv 3,4 3,5 3,3 3,2 3,1 3,5 3,5 3,5 3,4 3,4 3,5 6. Pitää alaisensa tilanteen tasalla ja informoi muutoksista riittävän ajoissa. ypj 3,0 tv 3,2 3,2 3,1 3,3 3,2 3,3 7. On alaistensa tavoitettavissa. ypj 3,2 tv 3,5 Keskiarvo ypj* 3,2 tv* 3,4 3,3 3,4 ypj 3,3 tv 3,2 3,6 3,5 3,5 3,4 3,4 3,4 Sairauspoissaolot Tyytyväisyys omaan lähiesimieheen pysyi kokonaisuutena samalla tasolla. Yksikään osa-alue ei laskenut, mutta sen sijaan nousua tapahtui kannustamisessa ja palautteen vastaanottamisessa sekä ajan tasalla pitämisessä ja muutoksista informoimisessa. Henkilöstö arvioi myös oman toimialueensa päällikön. Päälliköiden saama keskiarvo oli 3,3. Koko Tiken henkilöstö arvioi myös ylijohtajan, nyt ensimmäistä kertaa. Ylijohtajan saama keskiarvo oli 2,9. Tulokset esiteltiin koko henkilöstölle, samoin tulosten pohjalta asetetut seuraavan vuoden tavoitetasot ja kehityskohteet. Sekä toimialueiden päällikön että ylijohtajan arviointiperusteet oli muokattu lähiesimiehen arvioinnin pohjalta, ollen hyvin samanlaiset. Taulukko 15. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. Sairauspoissaolot, pv/htv 8,5 10,7 11,3 8,6 9,7 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista, % Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 80,8 76,5 79,3 84,7 76,4 29,0 27,1 25,1 31,1 35,7

12 RAPORTTI (14) Tiken sairauspoissaolot ovat laskeneet, ja ovat kokonaisuutena matalammalla tasolla kuin valtiolla keskimäärin. Sen sijaan lyhyitä 1-3 päivän sairauspoissaoloja on Tikessä enemmän kuin valtiolla keskimäärin. Samoin Tiken terveysprosentti on hieman pienempi kuin valtiolla keskimäärin. Työterveyshuollon käynnit Taulukko 16. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Sairaanhoitokäynnit lääkärillä Erikoislääkärin konsultaatiot Työterveyshoitajalla käynnit Fysioterapeutilla käynnit Laboratoriotutkimuksia Röntgentutkimuksia Käynnit yhteensä Käynnit/henkilö 7,6 8,8 9,4 9,4 Tiken työterveyshuollon käyntimäärät ovat pysyneet kokonaisuutena henkilöä kohden samoina. Fysioterapeutilla käynnit ovat lisääntyneet. Vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus: vuoden aikana toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus edellisen vuoden lopun henkilöstöstä Tulovaihtuvuus: vuoden aikana palvelukseen otettujen uusien henkilöiden lukumäärän %-osuus edellisen vuoden lopun henkilöstöstä. Taulukko 17. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. - Lähtövaihtuvuus-% 24,3 5,2 4,3 1,9 0,3 - Tulovaihtuvuus-% 2,9 9,5 7,1 2,8 1,0 Tiken tulovaihtuvuus on vuonna ollut aavistuksen suurempi kuin lähtövaihtuvuus. Kuitenkin sekä tulo- että lähtövaihtuvuus ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2007 luvuissa näkyy organisaatiomuutos eli Maaseutuviraston (Mavi) perustaminen.

13 RAPORTTI (14) Luonnollinen poistuma Vuoden aikana toisen työnantajan palvelukseen, eläkkeelle siirtyneiden ja kuolleiden henkilöiden lukumäärän % -osuus edellisen vuoden lopun henkilöstöstä (mukana myös palkattomalla virkavapaalla olijat). Taulukko 18. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. Luonnollinen poistuma-% 25,4 7,4 9,0 3,3 2,1 Eläköityminen Tiken luonnollinen poistuma on laskenut edellisvuosista, ollen kuitenkin hieman korkeampi kuin valtiolla keskimäärin. Taulukko 19. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. Eläkkeelle siirtyminen, % henkilöstöstä 1,1 2,2 1,4 0,9 1,8 5 Henkilöstöinvestoinnit Eläkkeelle siirtyminen oli hieman vähäisempää kuin vuonna Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät, kehittymisen ajankäyttö ja kustannukset Taulukko 20. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. Koulutuspäivät/htv 2,8 5,3 3,4 2,5 2,1 Työajan kirjaus henkilöstön kehittäminen toiminnolle (htv) (lähde: TAS) Koulutukseen osallistuneiden %- osuus henkilöstöstä (lähde: Tahti) Ostokoulutusten kustannukset /htv (lähde: kirjanpito) 4,2-7,0 4,8-79,1 77,5 51,6 54,4 29, * Koulutuskustannukset, sis. työajan (lähde: Tahti) 1319, ,6 1068,3 867,8 * ei sisällä muutosturvakoulutukseen varattuja rahoja (VM), muutoin luku olisi hieman suurempi eli 843 /htv Tikessä koulutuspäivien määrä sekä koulutuskustannukset ovat vähentyneet edellisvuodesta. Sen sijaan koulutukseen osallistujien määrä on hienoisesti noussut. Omaehtoisen opiskelun ja kehittymisen osuus on laskenut melko paljon edellisvuodesta, kun mittarina käytetään henkilöstön kehittyminen -toiminnolle kirjattua työaikaa. Silti koulutusta tuetaan Tikessä keskimäärin enemmän kuin valtiolla.

14 RAPORTTI (14) Koulutustasoindeksi Taulukko 21. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht Koulutustasoindeksi 5,2 5,2 5,3 5,3 5,1 - Naiset 5,1 5,3 5,4 5,5 5,1 - Miehet 5,2 5,1 5,2 5,2 5,1 Tiken koulutustasoindeksi on keskimäärin korkeampi kuin valtiolla. Naiset ovat Tikessä koulutetumpia kuin miehet. Henkilöstövoimavarojen keskeiset tunnusluvut Tiken tulossopimuksessa olevat henkilöstövoimavaroja koskevat tunnusluvut on esitetty taulukossa 24. Niihin on otettu kantaa jo aiemmin, kun ko. tunnusluvut on esitelty. Taulukko 22. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. Henkilötyövuodet 221, ,4 205, ,1 Koulutustasoindeksi 5,2 5,2 5,3 5,3 5,1 Koulutuksen laajuus: koulutukseen osallistuneiden %- osuus henkilöstöstä 79,1 77,5 51,6 54,4 29,8 Koulutuspäivät/htv 2,8 5,6 3,4 2,5 2,1 Koulutuskustannuks et, /htv (ostokoulutukset) Sairauspoissaolot, pv/htv ,4-8,3 10,7 11,3 8,6 9,7 5.2 Työterveyshuollon kustannukset Taulukko 23. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma Valtio yht. Työterveyshuolto, /htv Tiken terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet hieman edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtuu yleisestä kustannustason noususta. Vaikka työterveyshuollon käynnit pysyivät kokonaisuutena samalla tasolla, esimerkiksi fysioterapeutin palveluiden määrä lisääntyi vuoden aikana. Lisäksi esimiehille järjestettiin koulutus varhaisen puuttumisen ajattelusta, otsikolla "Esimiestyön haastavat tilanteet".

15 RAPORTTI (14) 6 Yhteenveto ja suositukset Tunnuslukujen valossa Tike on nuorekas organisaatio, jossa on vakituisia palvelussuhteita hieman enemmän kuin valtiolla keskimäärin. Tike jatkaa kehittymistään asiantuntijaorganisaationa, mistä osoituksena on valtionhallintoa keskimäärin korkeampi koulutustasoindeksi. Sairauspäivät kokonaisuutena ovat laskeneet ja tyytyväisyys esimiestyöhön noussut. Tämä on erittäin suotuisaa kehitystä. Pohdintaa ja mahdollisia toimenpiteitä vaatinevat ne alueet, joissa Tike osoittaa epäsuotuisaa kehitystä muuhun valtionhallintoon verrattuna: korkeat kokonaistyövoimakustannukset, suuri 1-3 päivän sairauspoissaolojen määrä sekä työtyytyväisyyskyselyn tulokset kokonaisuutena. Allekirjoitukset Helsingissä 12. päivänä toukokuuta 2011 Ylijohtaja Marjo Bruun Henkilöstön kehittämispäällikkö Eeva Sankari JAKELU Koko Tike