HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Rakennamme modernia asiantuntijayhteisöä

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 Rakennamme modernia asiantuntijayhteisöä Kuva: Tukeslaisia Tukes-päivien vapaa-ajan ohjelmassa Flowpark-seikkailupuistossa

2 2 (18) Sisällysluettelo 1 Johdanto Yhdessä Henkilöstörakenne Vaihtuvuus Asiantuntevasti Osaaminen Koulutus Kokeillen Uudistaen ja uusiutuen Sairauspoissaolot Työterveyshuolto Virkistystoiminta Henkilöstöpalveluiden kustannukset Kokonaistyövoimakustannukset Palkkaus Työaika Lomarahan vaihto Työhyvinvointi Allekirjoitukset Johdanto Henkilöstötilinpäätös kuvaa Tukesin henkilöstövoimavaroja ja niissä vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Se sisältää henkilöstön määrään ja rakenteeseen liittyviä tunnuslukuja sekä tietoa henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista. Tiedot esitetään pääsääntöisesti kolmelta vuodelta. Henkilöstötilinpäätöksen rakenne mukailee arvojamme: Yhdessä asiantuntevasti - rohkeasti kokeillen ja innovatiivisesti uudistaen. Henkilöstötilinpäätöksen sisällössä on otettu huomioon Valtiokonttorin antaman toimintakertomuksen laatimisohjeen (VK/948/ /2016) suositukset. Tukesin henkilöstöä koskevien tavoitteiden pohjana on vuonna 2012 vahvistettu henkilöstölinjaus. Henkilöstötilinpäätös perustuu pääosin Kieku-henkilöstötietojärjestelmän ja työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtin tietoihin. Lisäksi tietolähteinä on hyödynnetty Tukesin kirjanpitotietoja, koulutustietoja ja työterveyshuollon raportteja.

3 3 (18) 2 Yhdessä 2.1 Henkilöstörakenne Tukesin henkilöstömäärä pysyi entisellä tasolla, mutta henkilötyövuosien määrä kasvoi voimakkaasti, kun kuluttajapalveluiden valvontaa varten vuonna 2016 perustettujen virkojen vaikutus toteutui koko vuodelta. Kuluttajapalveluiden valvontatehtäviin täytettiin vielä viisi uutta virkaa. Henkilötyövuosien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 13 htv (5,2 %). Noin puolet kasvusta aiheutui edellisenä vuonna täytettyjen uusien virkojen vaikutuksesta. Kasvuun vaikutti myös projektityövoiman tarve mm. KemiDigi-, Kansallinen palveluväylä- ja Tukesin verkkosivujen uudistamishankkeisiin sekä kemikaalien arviointitehtävien vastaanottaminen nettobudjetointiperusteisesti. Tulossopimuksen mukaista henkilötyövuosien enimmäismäärää 268 htv ei tavoiteltu, jotta määrärahan riittävyys pystyttiin varmistamaan. Vuoden lopussa Tukesissa oli avoimena 13 virkaa. Neljä näistä oli täytetty määräaikaisesti tehtävien hoidon järjestämiseksi, kuusi on toistaiseksi täyttämättä ja kolmessa viran täyttö oli meneillään. Kaikkiaan Tukesissa oli palvelussuhteessa vuoden lopussa 269 henkilöä, joista 13 oli virkavapaalla ja 256 työssä. Määräaikaisten virkasuhteiden osuus oli hieman yli 11 %, mikä on selvästi alle valtionhallinnon keskitason (15 %). Määräaikaisten osuus on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuosina. Määräaikaisten virkasuhteiden perusteena oli useimmiten virkavapaalla olevan henkilön sijaisuus. Lisäksi useita henkilöitä oli nimitettynä määräaikaisiin projektitehtäviin. Tukes on edelleen naisvaltainen virasto, mutta sukupuolijakauma on hitaasti muuttumassa tasaisempaan suuntaan. Naisia Tukesin henkilöstöstä on 64 % ja miehiä 36 %. Miesten osuus kasvoi sekä vakituisissa että määräaikaisissa virkasuhteissa. HTV Henkilötyövuodet ,0 246,2 238,6 226,5 227, Huom! Tahti-raportin mukainen htv-määrä on 259,4. Erotus johtuu virheestä Kieku- ja Tahti-järjestelmien välisessä tiedonsiirrossa. Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukujen laskennassa on käytetty Kiekun mukaista todellista henkilötyövuosimäärää 259,0.

4 4 (18) Henkilömäärä vuoden lopussa (ilman virkavapaalla olevia) Yksiköt * 2017 Muutos % Kemikaalit ,8 Teollisuus ,1 Tuotteet ,2 Finas ,1 Tieto ja kehitys ,5 Viestintä ,29 Yhteensä ,8 * Yksiköiden henkilömäärät eivät ole vuoteen 2015 vertailukelpoisia, sillä vuonna 2016 toteutetussa organisaatiouudistuksessa useita henkilöitä siirtyi yksiköiden välillä ja samalla yksiköiden nimiä muutettiin. Toimipaikat Muutos % Helsinki ,2 Tampere ,2 Rovaniemi Lahti, Kuopio, Oulu Yhteensä ,8 Sukupuolet Muutos % Naiset ,9 Naiset, % Miehet ,9 Miehet, % Yhteensä ,8 Vakinaisessa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat vuoden lopussa Lkm % Lkm % Lkm % Vakinaiset naiset miehet Määräaikaiset naiset miehet Yhteensä

5 vuotta 5 (18) Koko- ja osa-aikaisessa palvelussuhteessa olevat vuoden lopussa Lkm % Lkm % Lkm % Kokoaikaiset naiset miehet Osa-aikaiset naiset miehet Yhteensä Ikärakenne Tukeslaisten keski-ikä on yli kaksi vuotta valtionhallinnon keski-ikää (46,3 vuotta) korkeampi. Tähän vaikuttaa eniten se, että Tukesin suurin ikäluokka ovat vuotiaat. Heitä on lähes kolmannes tukeslaisista. Keski-ikää nostaa myös työurien piteneminen: eläkkeelle jäädään yhä korkeammassa iässä. Vuoden lopussa Tukesissa työskenteli kahdeksan 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Nopeimmin kasvoi vuotiaiden ikäluokka, mikä johtuu pääasiassa uusista rekrytoinneista. Alle 35-vuotiaiden osuus oli kuitenkin vain 13 % Tukesin henkilöstöstä. Miesten ja naisten keski-iässä on aikaisemmin ollut merkittävästi eroa, mutta sukupuolten väliset erot ovat tasoittuneet vuoden aikana. 54 Keski-ikä kaikki naiset miehet

6 6 (18) Henkilöstö ikäluokittain (lkm) alle yli Keski-ikä ja ikäjakauma (%) Keski-ikä vuotta 49,1 48,6 48,5 Alle 25 v, % v, % v, % v, % v, % v, % Vaihtuvuus Vaihtuvuuden raportoinnissa ei oteta huomioon alle 3 kuukauden pituisia palvelussuhteita, työllisyysvoimavaroin palkattuja henkilöitä eikä harjoittelijoita. Vaihtuvuutta verrataan edellisen vuoden lopun henkilöstön määrään. Kokonaispoistumalla tarkoitetaan toisen palvelukseen tai eläkkeelle siirtyneitä sekä kuolleita. Lähtövaihtuvuudella tarkoitetaan toisen palvelukseen siirtyneitä. Toisen palvelukseen siirtymiseen luetaan myös määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuva palveluksesta eroaminen. Vuonna 2017 kokonaispoistuma ja lähtövaihtuvuus palasivat vuoden 2015 tasolle. Eläkkeelle jäi yhdeksän henkilöä. Toisen palvelukseen lähteneiden määrä kasvoi jonkin verran edellisvuodesta. Uusien virkojen täyttämisen vuoksi tulovaihtuvuus oli edelleen korkealla tasolla. Virkahakujen määrä pysyi ennallaan, mutta samalla ilmoituksella täytettävien paikkojen määrä väheni. Hakijoita oli noin 39 henkilöä rekrytoitua kohti. Hakijamäärän keskiarvoa pienensi edellisiin vuosiin verrattuna se, että muutamaan erityisosaamista vaativaan tehtävään saatiin erittäin vähän hakemuksia ja hakuaikoja jouduttiin jatkamaan. Vuoden aikana nimitettiin pysyvään palvelussuhteeseen 8 henkilöä Tukesin ulkopuolelta. Sisäisen liikkuvuuden edistämiseksi oli useita henkilöitä nimitettynä määräaikaisesti projektitehtäviin toisessa yksikössä tai ryhmässä.

7 7 (18) Vaihtuvuus Kokonaispoistuma, % 14,0 9,3 12,8 Lähtövaihtuvuus, % 9,0 7,7 9,3 Eläkkeelle siirtyneet, % 4,0 1,6 3,5 Tulovaihtuvuus, % 7,2 20,2 12,0 Julkiset virkahaut (haettujen henkilöiden määrä) 16 (17) 24 (35) 23 (25) Hakijoita / rekrytoitu Tiesitkö tämän Enemmän kuin kaksi viidesosaa tukeslaisista on aloittanut palvelussuhteensa ns. uudessa Tukesissa, aloittaneessa Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa. Turvatekniikan keskuksessa tai sen edeltäjissä palvelussuhteensa aloittaneita on reilu neljäsosa henkilöstöstä. Muista virastoista organisaatiomuutosten yhteydessä Tukesiin siirtyneitä on vajaa kolmasosa. Tukeslaisten tulosuunnat 43 % 2 % 29 % Fuusiossa Turvatekniikan keskukseen Fuusiossa Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon Turvatekniikan keskus 26 % Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Luvut on laskettu palveluksessa olleista tukeslaisista (269 henkilöä).

8 8 (18) 3 Asiantuntevasti 3.1 Osaaminen Tukesin rooli asiantuntijavirastona ilmenee hyvin tukeslaisten koulutusjakaumasta. Tutkija- tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on kaksi kolmasosaa henkilöstöstä. Koulutustasoa koskevissa tilastoissa on otettu huomioon vuoden lopussa työssä olleet henkilöt. Koulutustasoindeksi lasketaan korkeimman suoritetun tutkinnon perusteella Tilastokeskuksen koulutusasteluokittelun mukaisesti. Vuoden 2017 lopussa se oli 6,5, eli huomattavasti korkeampi kuin koko valtionhallinnossa (5,3). Miesten ja naisten välillä ollut vähäinen koulutustasoero tasoittui vuoden aikana. Koulutusjakaumasta puuttuvat muutamien henkilöiden koulutustasotiedot, jotka eivät olleet tallentuneet henkilöstötietojärjestelmään. Tämän vuoksi tutkintotiedoissa on seitsemällä henkilöllä koulutusasteena tuntematon, mikä laskee indeksiä jonkin verran. Koulutusaste tuntematon 3 % Tutkintotiedot 2017 Alempi korkeakoulu 17 % Ylempi korkeakoulu 53 % Alin korkeaaste 6 % Keskiaste 6 % Perusaste 1 % Tutkijakoulutus 14 % Lähde: Tahti Koulutustasoindeksi Valtio 2017 Koulutustasoindeksi, kaikki 6,6 6,4 6,5 5,3 Naiset 6,5 6,3 6,5 5,4 Miehet 6,7 6,4 6,5 5,2

9 9 (18) 3.2 Koulutus Tukes kehittää henkilöstönsä osaamista paitsi järjestämällä henkilöstökoulutusta ja ammatillista koulutusta, myös mm. tukemalla omaehtoista opiskelua, myöntämällä opintovapaita ja järjestämällä opintopiirejä. Mittarina seurataan koulutuspäivien lukumäärää (tavoite 8 pv/htv). Tähän tavoitteeseen ei päästy, vaan koulutuspäivien määrä väheni hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennys johtui erityisesti ammatillisen koulutuksen ja kielikoulutuksen määrän vähenemisestä. Kielikoulutuksiin tuli taukoa palveluiden kilpailutuksen vuoksi. IT-taitojen kehittämistä toteutettiin luentomuotoisen opetuksen sijaan Sovellon verkko-oppimisympäristöllä, mikä vähensi raportoitujen koulutuspäivien määrää. Tukes-päivien yhteinen henkilöstökoulutus järjestettiin yksipäiväisenä ja Tukes-päivien toinen päivä käytettiin yksikkökohtaiseen toiminnan suunnitteluun. Tukes laatii vuosittain yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) 14 :n mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Koulutus toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti. Vuosien 2016 ja 2017 koulutustiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2015 raportointiin, koska Tukes otti käyttöön Kieku-järjestelmän alkaen ja koulutustietojen jaottelu muuttui hieman tässä yhteydessä. Koulutukseen osallistumisen kattavuutta seurataan vertaamalla koulutukseen osallistuneiden naisten ja miesten lukumääriä koko henkilöstön lukumääriin vuoden lopussa. Koulutukseen osallistuneiden määrä oli suurempi kuin vuoden lopun henkilömäärä, koska koulutukseen osallistui myös henkilöitä, joiden palvelussuhde päättyi vuoden aikana. Miesten koulutusaktiivisuus on ollut jonkin verran laskussa. Koulutuksen kattavuus oli kuitenkin erittäin hyvä. Kuusi henkilöä oli vuoden aikana palkallisella vapaalla omaehtoisen, työtehtäviin liittyvän opiskelun vuoksi, yhteensä 41 päivää. Lisäksi neljä henkilöä oli palkattomalla opintovapaalla yhteensä 106 päivää. Yksi Tukesin virkamies oli virkamiesvaihdossa NEPT-harjoittelijana Irlannissa kolme kuukautta. Työnantajan antama koulutus koulutuspäivinä Ammattikoulutus * ,5 731 Kielikoulutus IT-osaaminen Viestintäosaaminen 22, Laatuosaaminen ,5 184 Muu koulutus ** 57,5 62,5 355 Tukes-päivät *** 442 Yhteensä Koulutuspäivät / htv **** 5,8 6,9 6,1 * Ammattikoulutus sisältää turvallisuusteknillisen, taloudellisen, normatiivisen ja hallinnollisen koulutuksen sekä johtamiskoulutuksen ** Muu koulutus sisältää projektiosaamisen, hankintaosaamisen, toimintaympäristön tuntemuksen, AY- ja muun koulutuksen (mm. työsuojelu, ensiapu). ***Tukes-päivien raportointia on muutettu vertailujakson aikana: vuonna 2015 koulutukseen on luettu kaksipäiväiset Tukes-päivät, vuodesta 2016 alkaen vain Tukes-päivien yhteinen koulutusosuus. Vuoden 2016 Tukes-päivillä oli painopisteenä teknisen kehityksen tulevaisuudennäkymät (237 pv kohtaan Ammattikoulutus) ja vuonna 2017 yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot (220 pv kohtaan Muu koulutus). **** Vuoden 2017 Tahti-raportoinnissa ja tilinpäätöksessä on käytetty alustavaa lukua 6,0 koulutuspäivää/htv, koska koulutustietojen tarkistus ei valmistunut niiden aikataulussa.

10 10 (18) Koulutukseen osallistuminen sukupuolittain Koulutukseen osallistuneet Koulutukseen osallistumisen kattavuus*/** Koulutuspäivät ** Naiset Lkm, % Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Lkm, % Lkm, % Lkm, % Lkm, % Lkm, % Lkm, % Lkm, % Kaikki Lkm, % % 73 % 76 % 100% 100% 100% 100 % 97% 100 % 602,5 63 % 346,5 37 % % % % % % % % * Koulutukseen osallistuneiden osuus vuoden lopun henkilöstömäärästä. Vuonna 2017 vuoden lopussa oli naisia 163 ja miehiä 93, yhteensä 256. ** Tukes-päivät eivät tässä tilastossa ole mukana vuoden 2015 koulutuspäivissä. 4 Kokeillen Tukes vei loppuun toimitilauudistuksen, joka vaikutti monin tavoin henkilöstön työskentelytapoihin ja -olosuhteisiin. Tampereen toimipaikassa siirryttiin monitilatoimistoon maaliskuussa Helsingin toimipaikassa vastaava muutos oli toteutettu jo Tilasuunnittelun lähtökohtana oli tukea yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääntymistä, uuden teknologian hyödyntämistä sekä saada aikaan kustannussäästöjä. Tilojen käytöstä saatujen kokemusten ja henkilöstön palautteen perusteella käynnistettiin sekä Helsingin että Tampereen toimipaikoissa täydentäviä muutostöitä ja kalustetilauksia. Ajasta ja paikasta riippumatonta työskentelyä edistettiin ns. kesäkonttori-kokeilulla, jonka aikana henkilöstö voi työskennellä haluamassaan toimipaikassa kesäkuukausien ajan. Mahdollisuutta käytti hyväkseen kymmenkunta tukeslaista, ja palaute kokeilusta oli myönteistä sekä työntekijöiden että esimiesten taholta. Etätyön määrä lisääntyi edelleen: vuoden 2017 lopussa etätyösopimus oli 89 tukeslaisella. Työaikapankin käyttöönottoa selvitettiin, mutta Kiekussa käytössä olevia työaikapankkimuotojen todettiin soveltuvan huonosti Tukesin tarpeisiin. Kemikaaliyksikössä jatkui edellisenä vuonna alkanut johtamisen kehittämiseen liittyvä työnkierto, jossa kolme ryhmäpäällikköä ja yksikön yhteisissä tehtävissä toimiva asiantuntija vaihtoivat määräajaksi tehtäviä keskenään. He palasivat entisiin tehtäviinsä elokuussa. Työnkierto todettiin antoisaksi, mutta myös vaativaksi.

11 11 (18) 5 Uudistaen ja uusiutuen 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna ja oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Sairauspoissaolopäivien määrään vaikutti seitsemän pitkäkestoista (yli 60 pv) sairauslomaa, joiden vaikutus keskiarvoon oli 2,1 päivää/htv. Edellisenä vuonna pitkien poissaolojen vaikutus keskiarvoon oli 2,8 pv/htv. Muille kuin näille pitkäaikaisella sairauslomalla olleille kertyi siis sairauspoissaoloja 5,3 pv/htv vuonna 2016 ja 5,6 pv/htv vuonna Lyhytaikaisten sairaustapausten (1-3 päivää) osuus sairauspoissaoloista laski, mutta oli enemmän kuin valtiolla keskimäärin. Tämä kertoo siitä, että Tukesissa on vähemmän pitkiä sairauslomia kuin yleensä valtiolla. Poissaolojen jakautumisesta toimipaikoittain ei ole raportointitietoa. Työpäivinä mitattu sairastavuus (6,0 työpäivää/htv) oli edelleen selvästi alempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin (8,4). Kokonaan ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus (ns. terveysprosentti) oli laskenut edelliseen vuoteen, ja jäi alle valtion keskimääräisen tason. Tämän voi nähdä myös myönteisenä merkkinä siitä, että toimintakulttuuri on sellainen, että sairaana maltetaan jäädä kotiin. Tukes raportoi sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon varhaisen välittämisen mallin mukaisesti. Yli 30 päivää sairauspoissaoloja oli vuoden aikana 17 henkilöllä, joista yli 60 päivää oli seitsemällä henkilöllä. Määrä nousi hieman edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolot Sairauspäivät/htv (Kieku) 7,3 8,1 7,7 Sairauspäivät/htv ilman yli 60 pv poissaoloja 6,0 5,3 5,6 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv (Tahti) 5,7 6,8 6,0 8,4 Lyhytaikaiset sairaustapaukset (1-3 pv) lkm/htv (Kieku) Lyhytaikaisten sairaustapausten osuus kaikista sairaustapauksista, % (Tahti) 1,6 1,9 2,0 Valtio Sairaustapausten lkm/htv (Kieku) 2,0 2,2 2,3 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus (Tahti) Vuoden 2015 luvut ovat Personec-järjestelmästä. Luvut ovat vertailukelpoiset Kieku-järjestelmän kanssa. 5.2 Työterveyshuolto Työterveyshuollon kanssa tehtiin yhteistyötä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Yhtenä teemana oli työterveyshuollon tuki Tukesin toimitilauudistuksen käyttöönotossa ja valmistelussa, mm. työfysioterapeutti kiersi tarkistamassa ergonomiasäädöt uusissa toimitiloissa. Terveystarkastuksissa kartoitettiin etukäteen tarkastusvuorossa olevien terveydentilaa sähköisellä ennakkokyselyllä. Työterveyshuolto kutsui tarkastukseen ne, joilla kyselyn mukaan ilmeni terveysongelmia. Muut kyselyyn vastanneet saivat halutessaan varata tarkastusajan työterveyshuollosta. Menettely vähentää terveystarkastusten lukumäärää, mutta kohdentaa toimintaa eniten tuen tarpeessa oleviin. Terveystarkastusten kokonaismäärä nousi huomattavasti, mihin vaikuttivat myös uusien rekrytointien työhöntulotarkastukset. Sairauksista johtuvien työterveyskäyntien määrä pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla. Ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon käytettyjen kustannusten osuus nousi selvästi ja oli nyt 27 %. Tähän vaikuttivat mm. toteutetut työpaikkaselvitykset, henkilöstölle tehty kysely sekä terveystarkastusten määrän kasvu.

12 12 (18) Työterveyshuolto Sairauksista johtuvat työterveyshuollossa käynnit, lkm/htv 4,1 3,6 3,7 Terveystarkastukset, lkm Terveystarkastuksissa käyneet, % Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus kustannuksista, % 21,2 24,2 27,4 Lähde: Terveystalon raportit Terveystarkastusten syyt 2017, Työterveyshuollon kustannukset ja Vastaanottokäynnin syyt 5.3 Virkistystoiminta Tukesin henkilöstön järjestämä Hyvis-toiminta oli edelleen aktiivista. Vuonna 2017 tapahtumien määrä nousi jonkin verran edellisestä vuodesta ja toiminta tavoitti kattavasti tukeslaiset. Eniten käytetty etu olivat liikunta- ja kulttuurisetelit, joita käyttää noin 80 % tukeslaisista. Hyvis-ryhmä laatii vuosittain toiminnastaan erillisen toimintaraportin. kpl25 Hyvisten järjestämät tapahtumat 100 % Liikuntatapahtumat Kulttuuritapahtumat TYKY ja kampanjat Osallistumis % Hieronta % Liikuntasetelit % 0

13 13 (18) 5.4 Henkilöstöpalveluiden kustannukset Tukesin henkilöstöinvestoinnit olivat selvästi yli valtionhallinnon keskitason. Sekä koulutuksen että työhyvinvoinnin alueella Tukes kuuluu valtionhallinnossa eniten panostaneen neljänneksen joukkoon (yläkvartiiliin). Tosin valtionhallinnon tunnusluvut eivät ole yhtenäisistä Tahti-raportointiohjeista huolimatta täysin vertailukelpoisia virastojen välillä, koska kirjaus- ja raportointikäytännöissä on vaihtelua. Työterveyshuollon kustannuksissa on otettu huomioon Kelan maksama korvaus. Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat selvästi vuoden aikana. Kustannusten kasvu kohdistui useille eri palveluille sekä ennalta ehkäisevän työterveyshuollon että sairaanhoidon alueella. Koulutuksen sekä työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpidon kustannukset sisältävät sekä ulkopuolisille palveluntuottajille maksetut kustannukset että näihin toimintoihin käytetyn työajan palkat. Erityisesti koulutukseen käytetty rahamäärä ylittää selvästi valtionhallinnon keskitason. Valtionhallinnon keskimääräinen koulutuskustannus oli 967 euroa/htv, mihin verrattuna Tukesin koulutuskustannukset olivat noin 2,5-kertaiset. Tukesin tukeman henkilöstöruokailun kustannukset kasvoivat hieman. Tähän vaikutti ateriatuen korottaminen 2,20 euroon. Henkilöstöpalveluiden kustannukset Valtio 2016 Koulutus, /htv Työterveyshuolto, /htv Työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpito ja parantaminen*, /htv Henkilöstöruokailu, /htv N/A * Tahti-järjestelmässä raportoidut kustannukset kohdissa virkistystoiminta, liikunnan aktivointi ja tukeminen sekä muu työkunnon ylläpito ja parantaminen. 5.5 Kokonaistyövoimakustannukset Valtionhallinnon henkilöstötilinpäätöksessä lasketaan kokonaistyövoimakustannukset, joihin kuuluvat sekä tehdyn työajan palkat että välilliset työvoimakustannukset, kuten loma-ajan tai sairausajan palkat, palkallisen virkavapausajan palkat, sosiaaliturvan kustannukset sekä muut välilliset työvoimakustannukset. Tukesilla työvoimakustannukset nousivat 2,5 % vaikka henkilötyövuosimäärä kasvoi 5,2 %. Ero johtuu erityisesti valtion eläkevakuutusmaksun pienenemisestä. Tehdyn työajan palkkojen osuus kasvoi välillisen työajan palkkoja voimakkaammin. Henkilöstöpalveluiden kustannukset kasvoivat 22 % Muutos , % Kokonaistyövoimakustannukset ,5 Palkkasumma ,2 - Tehdyn työajan palkat ,8 - Välillisen työajan palkat ,3 Sosiaaliturva ,5 Muut välilliset työvoimakustannukset ,8 Lähde: Tahti/Työvoimakustannukset kustannuserittäin

14 14 (18) 5.6 Palkkaus Tukesin maksamat palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat 15,6 miljoonaa euroa. Summasta ei ole vähennetty Kelan maksamia päivärahoja. Palkkamenot kasvoivat noin 3 % edellisestä vuodesta. Vuoden aikana ei tullut yleiskorotuksia eikä neuvoteltavia eriä. Palkkausjärjestelmän soveltamisen kautta tarkistettiin vaativuustasoa 12 henkilöllä ja suoriutumisosaa 43 henkilöllä. Yhteensä palkkausmuutoksia toteutettiin 55 henkilöllä (21 % henkilöstöstä). Suoriutumisarviointeihin perustuvat palkantarkistukset tulivat voimaan ja ne saatiin maksuun heti toukokuun palkanmaksussa. Lomarahat maksettiin kesäkuussa. Tukesin keskipalkan suuruudessa näkyi uusien rekrytointien vaikutus henkilöstörakenteeseen. Naisten keskipalkka kasvoi miesten keskipalkkaa voimakkaammin. Sukupuolten välinen palkkaero oli kuitenkin edelleen selkeä: naisten keskipalkka oli 91,5 % miesten keskipalkasta. Tämä johtuu erityisesti siitä, että alimpien vaativuustasojen tehtävissä naisten osuus on suurempi. Henkilöstötilinpäätöksessä raportoitava keskipalkka siirryttiin laskemaan vuodesta 2017 alkaen marraskuun palkanmaksun mukaan, jotta tarkasteluajankohta on yhteismitallinen valtiovarainministeriön palkkaliukumalaskennan kanssa. Keskipalkka lasketaan maksettujen palkkojen perusteella. Aikaisemmista vuosista poiketen palkattomalla virkavapaalla olevat eivät siis ole enää mukana keskipalkan laskennassa. Keskipalkka Muutos , % Tukes, ,58 Naisten keskipalkka, ,97 Miesten keskipalkka, ,50 Aritmeettinen keskiarvo on laskettu marraskuun palkanmaksun mukaan. Vuoden 2017 keskipalkka ei ole täysin vertailukelpoinen vuosien 2015 ja 2016 keskipalkkojen kanssa, koska vuodesta 2017 alkaen keskiarvossa eivät ole mukana virkavapaalla olevat. Osa-aikaisten palkka on laskettu kokoaikaisen työajan mukaan. Keskiarvoon vaikuttaa palkantarkistusten lisäksi myös tulo- ja lähtövaihtuvuus. Henkilöstön jakautuminen vaativuustasoihin Yhteensä, lkm Vaativuusarvioinnin piirissä olevat, % Vaativuusarvioinnin piirissä olevien osuus on laskettu vuoden lopun henkilömäärästä ilman ylintä johtoa ja virkavapaalla olevia.

15 15 (18) 5.7 Työaika Tukesin liukuvan työajan saldokertymät tasoitetaan kerran vuodessa korkeimpaan sallittuun kertymään (40 tuntia). Tukes seuraa leikkaantuvia työaikasaldoja käsittelemällä saldoleikkausraportit työsuojelutoimikunnassa, yhteistoimintaelimessä ja johtoryhmässä. Työaikaohjeen uudistamisella tehtyjä kokeiluja etätyön ja matkalla tehdyn työajan leimaamisesta jatkettiin koko vuoden ajan. Vuoden aikana selvitettiin työaikapankin käyttöön ottoa, mutta sopivaa ratkaisua ei löydetty. Ylityömääräyksiä annettiin 30 henkilölle yhteensä 36 kappaletta ja niiden perusteella tehtiin 291 tuntia työtä. Kaikki ylityömääräykset koskivat viikonloppuna tehtävää työtä, joka korvattiin joko vapaana tai työaikaohjeen mukaisella viikonloppupalkkiolla. Ns. harmaita työtunteja kertyi edellisvuotta vähemmän. Kertymiseen saattoi vaikuttaa se, että vuonna 2016 toteutetun työaikauudistuksen vaikutus tuntui täysimittaisesti koko vuodelta ja työaikojen hallintaa käsiteltiin laajennetun johtoryhmän kokouksessa. Saldoleikkaukset koskivat yhä pienempää osaa tukeslaisista. Saldoylijäämää kertyi kuitenkin edelleen huomattavia määriä joillekin henkilöille. Tämä kuvaa työkuorman epätasaista jakautumista. Kehityksen seurantaa vaikeuttavat leikkausajankohtien muutokset. Vuoteen 2015 asti saldokertymät tasoitettiin kahdesta vuodessa ja vuodesta 2016 alkaen kerran vuodessa tammikuun lopussa. Tämän vuoksi vuoden 2016 luvut kuvaavat puolen vuoden työaikakertymää ja keskenään vertailukelpoisia ovat vuodet 2015, 2017 ja 2018 (koko vuoden työaikakertymä). Vuonna 2015 työaikasaldojen leikkaus tehtiin ja , ja raportoitu saldoylijäämä koskee vuoden aikana kertynyttä työaikaa. Vuosina 2017 ja 2018 työaikasaldojen leikkaus tehtiin ja raportoitu saldoylijäämä koskee edellisen vuoden aikana kertynyttä työaikaa. Vuoden 2017 työaikatilannetta kuvaa leikattu saldoylijäämä, koska työaika on kertynyt pääosin vuoden 2017 aikana. Saldoylijäämät, ns. harmaat työtunnit Saldoylijäämä, leikatut tunnit työpäivinä Saldoylijäämä, leikatut tunnit/htv (hh:mm) 3:54 2:38 5:23 3:54 Niiden henkilöiden lukumäärän osuus, joilta leikattu tunteja, % Alle 7 tunnin suuruisten saldoleikkausten osuus saldoleikkausten lukumäärästä, % Taulukossa on esitetty tiedot saldoleikkauksista työaikasäännösten piirissä olevan henkilöstön osalta (ei sisällä pääjohtajaa ja johtajia). Vuoden 2016 tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2015, 2017 ja 2018 kanssa. 5.8 Lomarahan vaihto Vuoden 2017 lomarahasta vaihdettiin 402 päivää pidettäväksi vapaana, edellisenä vuonna vaihdettuja päiviä oli 532. Vapaaksi vaihdettujen päivien vähenemiseen vaikutti se, että työmarkkinoiden keskusjärjestön tekemän kilpailukykysopimuksen nojalla valtion henkilöstön lomarahoja alennettiin määräaikaisesti 30 prosentilla.

16 16 (18) 5.9 Työhyvinvointi Tukes mittaa henkilöstön työtyytyväisyyttä valtionhallinnossa yleisesti käytetyllä VMBaro-työhyvinvointikyselyllä. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja vuodesta 2014 alkaen vuosittain loppuvuodesta loka-marraskuussa. Vuoden 2016 kyselyn käsittelyssä kiinnitettiin huomiota siihen, että epäasiallista kohtelua kokeneiden tai havainneiden osuus (34 %) oli Tukesissa suurempi kuin keskimäärin hallinnonalalla tai valtionhallinnossa. Tilanteen selvittämiseksi toteutettiin alkusyksystä yhdessä työterveyshuollon kanssa tarkentava henkilöstökysely epäasiallisen kohtelun kokemuksista. Kyselyyn vastasi 65 % tukeslaisista, ja sen palautetta käsiteltiin yhdessä työterveyspsykologin kanssa henkilöstötilaisuudessa ja jatkokeskustelutilaisuudessa. Vastauksissa nousivat esiin erityisesti väheksyvät tai pilkkaavat puheet, maineen tai aseman kyseenalaistaminen sekä työnteon perusteeton arvostelu tai vaikeuttaminen. Vuoden 2017 VMBaro-kyselyssä epäasiallista kohtelua koskevat vastaukset olivat tarkentavan kyselyn tasolla (40 %) ja hieman korkeammat kuin edellisen vuoden VMBarossa. Vuoden 2017 kyselyssä työtyytyväisyyden kokonaistilanne oli kuitenkin indeksien valossa varsin hyvä. Työtyytyväisyysindeksi on 3,6 kuten edellisenä vuonna. Erityisen tyytyväisiä tukeslaiset ovat edelleen työnsä sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Työnantajakuvan ja arvojen saama indeksiarvo jatkoi nousuaan. Muut tulokset olivat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vastausprosentti oli kohtuullinen, sillä kyselyyn vastasi 211 tukeslaista (81 % koko henkilöstöstä). Sanallisia vastauksia annettiin aktiivisesti. Osa-alue Indeksi Tukes 2012 Indeksi Tukes 2014 Indeksi Tukes 2015 Indeksi Tukes 2016 Indeksi Tukes 2017 Indeksi Valtio Johtaminen 3,5 3,4 3,5 3,5 3,4 3,4 2 Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet 3,8 3,8 3,8 4,1 4,1 3,9 3 Palkkaus 2,9 2,9 2,8 2,7 2,6 2,8 4 Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen 3,4 3,1 3,2 3,6 3,6 3,5 5 Työyhteisön toimintakulttuuri 3,7 3,8 3,7 3,8 3,8 3,8 6 Työ- ja toimintaympäristö 3,7 3,5 3,6 3,6 3,6 3,7 7 Vuorovaikutus ja viestintä 3,2 3,2 3,2 3,4 3,4 3,4 8 Työnantajakuva ja arvot 3,6 3,3 3,3 3,7 3,8 3,7 Yhteensä 3,5 3,4 3,4 3,6 3,6 3,5

17 17 (18) VMBaro-kyselyn osa-alueiden indeksiarvot verrattuna TEM:n hallinnonalan ja koko valtionhallinnon keskiarvoihin 1 Johtaminen TUKES HA_TEM Valtio 2 Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet 3 Palkkaus 4 Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen 5 Työyhteisön toimintakulttuuri 6 Työ- ja toimintaympäristö 7 Vuorovaikutus ja viestintä 8 Työnantajakuva ja arvot Y Työtyytyväisyys yhteensä JO Johtajuusindeksi IN Innovointikyvykkyysindeksi TY Työyhteisöindeksi

18