Hätäkeskuslaitos Puolivuosiraportti 2016

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitos Puolivuosiraportti HAK--445

2 Viraston omat tulostavoitteet (Tulostavoiteasiakirja, SMDno , ) Hätäkeskuslaitoksen puolivuosiraportissa (Q2/30.6.) kuvataan toiminnan toteutumaa tulostavoiteasiakirjan tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi raportoidaan tarkastelukauden keskeisiä toiminnallisia tunnuslukuja. Hätäkeskuslaitoksen omat tulostavoitteet vuodelle ja kolmelle seuraavalle vuodelle tärkeysjärjestyksessä: Tavoite: Uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön uuden hätäkeskustietojärjestelmän kaikissa hätäkeskuksissa maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Uusi tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että hätäkeskukset voidaan verkottaa tukemaan toisiaan ruuhkatilanteissa. Hätäkeskuslaitos varmistaa yhteistyössä viranomaisten sekä Haltikin ja muiden IT-toimijoiden kanssa uuden tietojärjestelmän hallitun käyttöönoton panostamalla järjestelmän kokonaistoteutukseen ja siihen liittyvään toiminnan kehittämiseen sekä riskienhallintaan. Hätäkeskuslaitos valmistautuu omalta osaltaan ERICA- järjestelmän palveluintegraattorivastuun siirtämiseen Haltikille. Hätäkeskuslaitoksen ja Haltikin välille luodaan vastuunjakomalli. Poliisihallitus ja Hätäkeskuslaitos huolehtivat yhteistoiminnan varmistamiseksi, että viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän (Kejo) ja hätäkeskustietojärjestelmän (Erica) kehitystyössä varmistetaan järjestelmien yhteensopivuus. Hätäkeskuslaitos toteuttaa vuonna uuden tietojärjestelmän käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet. Suunnittelu ja toimeenpano toteutetaan yhteistyössä eri toimialojen viranomaisten kanssa. Toteuma, Q2: Hätäkeskuslaitoksessa on kehitetty uutta tietojärjestelmää toiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeessa (TOTI) vuodesta 2008 lähtien. Kehitystyöhön ovat Hätäkeskuslaitoksen ohella osallistuneet poliisin, pelastus-, sosiaali- ja terveystoimen sekä Rajavartiolaitoksen edustajat. Vuoden 2014 alusta alkaen TOTI- hanke on ollut organisoitu osaksi Hätäkeskuslaitoksen perusorganisaatiota ja teknisen osaston vastuulle. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK

3 Alkuperäisen ERICAn toimitussopimuksen mukaisesti uusi hätäkeskustietojärjestelmä olisi ollut käytössä vuoden 2015 aikana. Sovelluskehityksen ja tilaajavelvoitteiden jäämisen alkuperäisestä aikataulusta myötä on Hätäkeskuslaitos ja Insta ovat sopineet järjestelmän uudesta aikataulusta sekä järjestelmän versioinnista. Vuosien havaittiin TUVE- tietoliikenneyhteyksien ja infran toimittajan puolelta aikataulun pettäminen. Kesällä 2014 tehty muutossopimus ei auttanut riittävästi tilanteeseen, ja syksyllä 2014 HALTIK jäi yhä pahasti aikataulussa jälkeen. Tämän takia joulukuussa 2015 on sovittu uudesta aikataulusta ja allekirjoitettu muutossopimus nro 5. ERICA v.1.1:n hyväksymistestaus on aloitettu toukokuussa. Tavoitteena on, että virastolla on testattu ja hyväksytty ERICA v.1.1. käytössä elokuun lopulla, jonka pohjalta voidaan aloittaa hätäkeskuspäivystäjien kouluttaminen ja käynnistää operatiivinen käyttöönottovaihe. Tämän hetken suunnitelma on, että ERICA järjestelmän operatiivinen käyttöönotto aloitetaan ensimmäisenä Oulun hätäkeskuksesta marraskuussa. Loput hätäkeskukset ottavat järjestelmän käyttöön kevään 2017 aikana. ERICA järjestelmän rakentamisessa on ollut normaaleja tietojärjestelmähankkeisiin kuuluvia haasteita. ERICA version 1.2 toteutus on aloitettu toukokuussa. Kyseinen versio pitää sisällään osia KEJO- järjestelmään liittyvistä ominaisuuksista. Versio otetaan suunnitelmien mukaan käyttöön huhtikuussa Kevään aikana hankkeessa on tapahtunut myös useita henkilövaihdoksia (hankejohtaja sekä järjestelmäpäällikkö vaihtuneet). Tämän jälkeen TOTI- hankkeen työnjakoa on tarkennettu ja laajennettu koskemaan myös muuta hätäkeskuslaitoksen henkilöstöä. Kokonaisuudesta on laadittu uusi tehtäväjako, jonka tavoitteena on saada lisäresursseja ERICA työhön ja sisään ajaa henkilöitä uuteen järjestelmään. Tehtävänjaossa on pyritty kohdentamaan vastuualueita henkilöille, joille tehtävät normaalien toimenkuvien mukaan kuuluvat. TOTI- hanketta on jatkettu vuodella eteenpäin saakka, jonka jälkeen hanke päättyy ja ERICA toiminnot siirtyvät perusorganisaation vastuulle. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK

4 Tavoite: Verkottuneen toimintamallin kehittäminen Hätäkeskuslaitos tuottaa kiireellisiin hälytystehtäviin liittyvät viranomaisten tukipalvelut, ellei niiden toteuttamisen siirtämisestä sovita erikseen poliisin, pelastustoimen tai sosiaali- ja terveystoimen osalta. Lähivuosien tavoitteena ja toiminnallisena suuntana on uudistaa yhteistyössä viranomaisten kanssa hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät siten, että toimitaan verkottuneessa toimintamallissa. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönoton ohella Hätäkeskuslaitos tekee suunnitelman verkottuneen toimintamalliin käyttöönotosta yhteistoiminnassa viranomaisten kanssa vuoden loppuun mennessä ja aloittaa suunnitelman mukaiset toimenpiteet. Valtakunnallisesti yhdenmukaiset toimintamallit ovat verkottumisen perusedellytys, jotta hätäkeskukset pystyvät tuottamaan eri toimipisteistä hätäkeskuspalveluja mille tahansa yhteistoiminta-alueelle. Lisäksi hätäkeskusten päivystysvahvuus tulee olla sellainen, että yhdenmukaiset toimintaprosessit voidaan toteuttaa. Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisen toimintamallin vakiinnuttamista jatketaan yhdessä hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Hätäkeskuslaitos seuraa osana palvelukyvyn ja laadun hallintaa toimialoittain määriteltyjen tehtävien hälytysaikaa. Hälytysaikojen kehityksestä raportoidaan puolivuosittain laadittavien tulosraporttien yhteydessä. Hätäkeskustoiminnan palvelukykyä ja laatua mittaavat toimialakohtaiset tavoitteet esitetään sekä sisäministeriön hallinnonalan että Hätäkeskuslaitoksen vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja tulossuunnitelmassa. Näiden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan toimintakertomuksessa ja erikseen sovittavassa aikataulussa Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen ohjauksen yhteistyöryhmälle (ylijohtajakokous). Toteuma, Q2 Verkottuneen toimintamallin suunnittelu on aloitettu sekä operatiivisen toiminnan että viraston hallinto- ja tukipalvelujen osalta. Tarkastelujaksolla on mm. järjestetty sisäisiä työpajoja, joissa verkottuneen toimintamallin toteuttamisvaihtoehtoja on yhdessä suunniteltu. Johtokeskuksen perustaminen on aloitettu. Johtokeskus perustetaan Keravan hätäkeskuksen yhteyteen. Johtokeskuksen henkilöstön toimenkuvat, henkilöstön määrä sekä johtokeskuksen tehtävät päätetään loppuvuoden aikana. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK

5 Tavoite: Viraston toiminnan ja prosessien kehittäminen Hätäkeskuslaitoksen toimintaa kehitetään ja uudistetaan toimintaympäristön muutokset huomioiden. Erityisesti toimeenpannaan uudistuksia, jotka tukevat ydintoiminnan - hätäkeskuspalveluiden - laadun ja sisällön kehittämistä. Kiinnitetään huomiota työyhteisön hyvinvointiin, viraston yhdenmukaiseen johtamiseen ja sisäisen yhteistyön sekä vuorovaikutuksen sujuvuuteen. Toteuma, Q2 Viraston kokonaistoimintaa ja prosessien kehittämistä suunnitellaan verkottuneen toimintamallin suunnittelun yhteydessä. Muut tavoitteet Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön Kadonneiden lasten numeron vuonna. Toteuma, Q2 Kadonneiden lasten vihjenumeropalvelun käyttöönoton toteutusta valmisteltiin alkuvuoden aikana. Kadonneiden lasten numero otettiin käyttöön kansainvälisenä kadonneiden lasten päivänä, Keravan hätäkeskuksen henkilöstö on perehdytetty numeroon tulevien puheluiden periaatteista ja toimintaan liittyvistä rajoituksista. Toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut, Ilmoitusten määrä Tunnusluku ennuste Q2 / toteuma 2015 Q2 / toteuma Ilmoitusten määrä, kpl *) hätäpuhelujen määrä, kpl kentälle välitetyt tehtävät kpl Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut virhe tai tahaton soitto - asiaton tai ilkivaltainen soitto Ilmoitusten määrä/asukas, kpl *) Ilmoitukset sisältävät kaikki hätäkeskustietojärjestelmään kirjatut hätäpuheluina, ilmoitinlaiteilmoituksina tai muuta kautta tulleet tehtävät. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK

6 Käsiteltyjen hätäpuheluiden määrässä on lievää laskua (-3%) edelliseen vuoteen nähden hiljaisemmasta alkuvuodesta johtuen. Käsitellyt puhelut: tammi-kesäkuu 2015: tammi-kesäkuu : (-3%) Kuten käsiteltyjen hätäpuheluiden määrä, niin myös puhelukuorma työvuorossa olevaa IVOpäivystäjää kohti laski edelliseen vuoteen verrattuna. Käsiteltyjä puheluita / IVO tunti: tammi-kesäkuu 2015: 7,2 tammi-kesäkuu : 6,9 Puheluiden pituudet ovat lievästi kasvaneet koko laitoksessa. Vaasassa ja Kuopiossa puheluiden pituudet ovat vielä aiempaa selvemmin muita pidempiä. Puhelun pituus KA: tammi-kesäkuu 2015: 01:51 tammi-kesäkuu : 01:55 IVO- tuntien (puhelujonossa olleiden resurssien) määrä on ollut suurin piirtein viime vuoden tasoa (Kuopiossa hieman suurempi, Keravalla hieman pienempi) IVO tunnit: tammi-kesäkuu 2015: tammi-kesäkuu : (+1%) Vastausaikatoteuma Tunnusluku tavoite Q2/toteuma 2015 Q2/toteuma Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) Hätäpuheluun vastataan alle 30 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 90 % 91 % 94 % 95 % 93 % 96 % Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK

7 Vastausaikatoteuma hätäkeskuksittain Q2 / Tunnusluku (Q2/) Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa 10 sekunnissa vastatut 91 % 93 % 91 % 91 % 92 % 88 % alle 30 sekunnissa vastatut 93 % 95 % 94 % 93 % 94 % 91 % Hälytysviive määritellyissä tehtävälajeissa Tunnusluku 2015 Hätäilmoituksen välittäminen viranomaisille viivytyksettä. Hälytysviive määritetyissä tehtävälajeissa tavoite Q2 / toteuma Q2 / toteuma Terveystoimi: 700A (äkkieloton) 90 sekuntia 70 % 68 % 69 % 704A (rintakipu) 120 sekuntia 70 % 76 % 76 % Pelastustoimi: 202A (liikenneonnettomuus) 120 sekuntia 60 % 58 % 58 % 402A+B (rakennuspalo) 90 sekuntia 55 % 60 % 61 % Poliisi: 031A (ampuminen) + 032A (puukotus) 120 sekuntia 60 % 49 % 51 % Välitettyjen tehtävien määrä on edelleen lievässä kasvussa. Oheiset luvut sisältävät myös viranomaisten oma-aloitteiset tehtävät. Välitetyt tehtävät tammi-kesäkuu 2015: tammi-kesäkuu : (+2 %) Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK

8 Toimiala Vuosi Kuukaudet Lukumäärä Muutos % Pelastus 2015 tammi-kesä Pelastus tammi-kesä % Poliisi 2015 tammi-kesä Poliisi tammi-kesä % Sosiaaliviranomainen 2015 tammi-kesä Sosiaaliviranomainen tammi-kesä % Terveysviranomainen 2015 tammi-kesä Terveysviranomainen tammi-kesä % Hätäkeskus toimii luotettavasti toteuma Tunnusluku tavoite Q2 / toteuma Käyttöaste (% ), käyttöaika/kokonaisaika 100 % 100 % Tarkastelujaksolla ei ole esiintynyt teknisiä tai muita häiriötilanteita, jotka olisivat keskeyttäneet hätäkeskuspalveluiden tuottamisen. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK

9 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen, tunnuslukuja (6/) Tunnusluku Yksikkö 2014 Toteuma 2015 Toteuma Tavoite Q2/ Toteuma Henkilöstön lukumäärä yhteensä hlöä vakinaiset hlöä määräaikaiset hlöä Kokoaikaiset hlöä Osa-aikaiset hlöä Henkilötyövuodet yhteensä htv Henkilöstökulut, milj. euroa M 39,6 35,8 18,1 Kokonaistyövoimakustannukset, % palkkasummasta % Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään pvä - Kaikki pvä 17,5 18,6 14,8 - Jaksotyöaikaa tekevät pvä 18,2 20, Virastotyöaikaa tekevät pvä 9,7 9,6 7,5 8,9 Sukupuolijakauma m/n 268/ / /362 Henkilöstön keski-ikä v 42,1 43,3 Koulutustasoindeksi (asteikolla 1-5) 4,3 4,3 Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus, % % 10,6 6,0 3,6 Hätäkeskuslaitoksen työtyytyväisyysindeksi (asteikolla 1-5) 3, Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK

10 Hätäkeskuslaitoksessa suunniteltiin vuonna käytettäväksi yhteensä 613 henkilötyövuotta. Resurssien käyttöaste ensimmäisen puolen vuoden ajalta on 47,3 prosenttia. Hätäkeskuksittain vaihteluväli on 44,9 48,4 prosenttia. Vuoden loppuun mennessä henkilötyövuositoteuma ennustetaan olevan 95 prosenttia eli noin 580 henkilötyövuotta. Hätäkeskuspäivystäjien rekrytointi on loppuvuoden aikana haastavaa, sillä pätevyyden omaavia hakijoita ei juuri työmarkkinoilla ole. Vuonna 2015 vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli noin kuusi prosenttia. Vuoden alkupuoliskolla vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus on ollut 3,6 prosenttia. Vuoden loppuun mennessä vaihtuvuuden ennustetaan olevan samalla noin kuuden prosentin tasolla kuin viime vuonna. Henkilöstön vaihtuvuus on asettunut ns. normaalitasolle, johon ei juuri voida työnantajan toimenpitein vaikuttaa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä oli kesäkuun lopulla 604 henkilöä. Heistä määräaikaisessa virkasuhteessa on 73 henkilöä (12 %). Virkasuhteiden määräaikaisuuden perusteena on pääosin viransijaisuus. Tämän lisäksi virastossa on jonkin verran määräaikaista projektihenkilöstöä ERICA-hankkeessa. Vaihtuvuuden ohella määräaikaisten osuus on vakiintumassa ominaiselle tasolleen, noin prosenttia henkilöstöstä. Sairauspoissaolojen määrää on pyritty vähentämään esimiestoimintaa sekä työterveyshuollon ja työnantajan välistä yhteistyötä kehittämällä. Erityisesti pitkiä ja toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja pyritään vähentämään varhaisen välittämisen mallia toteuttamalla. Keväällä järjestettiin jokaisessa hätäkeskuksessa vuoromestareille ja päälliköille varhaisen välittämisen mallin koulutus, johon osallistui myös työterveyshuollon edustajat. Henkilöstösuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu, että päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot ovat virastossa enintään 15 työpäivää/henkilö. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot ovat 16 työpäivää/henkilö, kun viime vuonna poissaolot olivat 20 työpäivää/henkilö. Hallinto- ja tukihenkilöstön poissaolot ovat pysyneet samalla tasolla eli hieman alle yhdeksän työpäivää/henkilö. Talouskatsaus Q2 / Hätäkeskuslaitokselle myönnettiin vuodelle määrärahaa momentille yhteensä Vuoden toisessa lisätalousarviossa momentilta vähennettiin euroa, joka johtui VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK

11 Määrärahoja siirtyi edelliseltä vuodelta 16,5 M vuodelle, josta suurin osa on TOTIhankkeeseen liittyvää tilausvaltuus- ja toimintamäärärahaa sekä toiminnasta säästettyä toimintamäärärahaa. Vuonna Hätäkeskuslaitoksella on käytettävissä talousarviomenoihin 68,9 M. Lisäksi virasto on saanut kirjaus- ja käyttöoikeutta vuoden 2014 talousarvion momenteille Osaamisen kehittäminen ja työllisyysvaroin palkatun palkkoihin on käytetty momenttia palkkatuettu työ. Toiminnan tuottoihin liittyvän laskutuksen pääpaino on vuoden toisella puoliskolla. Myös palvelujen ostot painottuvat pitkälti syksyyn ja TOTI- hankkeen käyttöönottoon. Kumulatiivisessa laskennassa henkilöstökulujen osalta olisi säästymässä noin 2,1 M, joka korreloi hyvin ennustetun HTV-vajauksen kanssa (33 35 HTV:ta). Kesäajalla tehdyt ylityöt tarkentuvat syksyn myötä. Hätäkeskuslaitos varautui pienenevään määrärahakehykseen säästämällä henkilöstökuluissa ja muussa toiminnassa 2,2 M, joka on budjetoitu muihin kuluihin. Vuoden 2015 II lisätalousarviossa Hätäkeskuslaitos oikeutettiin tekemään hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) käyttöönoton edellyttämä sopimus toimitusprojektin jatkosta ja käyttöönoton siirtämisestä. Sopimuksesta saa aiheutua talousarviomenoja enintään 7 M vuosina Kyseisestä sopimuksesta on suunniteltu vuodelle hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönoton menoihin 5 M. Hankkeella on siirtyneen määrärahan kanssa käytettävissä tietojärjestelmän investointimenoihin yhteensä 13,1 M vuonna. Vuoden ensimmäisen puolen vuoden aikana tilausvaltuudesta on käytetty noin miljoona euroa. Tilausvaltuudesta aiheutuvat talousarviomenot tulevat olemaan noin 6,2 M vuonna. Hankkeen viivästymisestä johtuen määrärahoista siirretään suunnitelman mukaisesti vuodelle 2017 yhteensä 6,9 M. Arvio siirtyvästä määrärahasta on yhteensä 10,8 M sisältäen tilausvaltuutta 6,9 M ja toimintamäärärahaa noin 4 M. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK

12 Oheisessa taulukossa on yhteenvetona Hätäkeskuslaitoksen taloustilanne Toteuma Toteuma Talousarvio Vuoden toteuma % LKP -tili EUR EUR EUR EUR TOIMINNAN TUOTOT , , ,00 4,22 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,00 32,41 Henkilöstökulut , , ,51 49,43 Vuokrat , , ,00 44,42 Palvelujen ostot , , ,02 29,02 Muut kulut , , ,32 8,64 TOIMINNAN KULUT , , ,85 41,98 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -740,01 479,57 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 0,00-971,45 TUOTTO- JA KULULASKELMA , , ,85 43,77 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIK. SIJOITUKSET , , ,00 7,49 VASTAAVAA , , ,00 7,49 KAIKKI YHTEENSÄ , , ,85 36,86 Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK

13 Asiakaspalautteet Tarkastelujaksolla ( ) Hätäkeskuslaitos on kirjannut yhteensä 435 asiakaspalautetta. Lukuun on kirjattu myös erilaiset kansalaiskyselyt ja tiedustelut. Mediajulkisuus ja viestintä Hätäkeskuslaitoksen toimintaan liittyviä mediaosumia julkaistiin vuoden ensimmäisen puolen vuoden aikana yhteensä Osumamäärä nousi noin 15 prosenttiyksikköä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Osumista pääosa, 94 %, oli neutraalia, 3 % myönteistä ja 3 % kielteistä julkisuutta. Edellisvuoteen verrattuna neutraali julkisuus nousi hieman (89 %), myönteinen pysyi samassa (3 %) ja kielteinen laski (8 %). Osumista 356 eli 29 % kokonaisjulkisuudesta koski hätäkeskuksia, joista eniten näkyvyyttä sai Keravan hätäkeskus, 32 %. Edellisenä vuonna vastaavana aikana Kuopion hätäkeskuksen mediajulkisuus oli suurinta, 29 %. Hätäkeskuslaitos esiintyi ensisijaisena toimijana noin 14 prosentissa mediaosumia, mikä on samaa tasoa kuin aikaisempinakin vuosina. Eniten julkisuudessa puhuttiin hätänumeron 112 oikeasta käytöstä (38 %). Toiseksi eniten keskustelunaiheena olivat hätäkeskuspalvelut (32 %). Vähiten esillä oli virastoon liittyvät asiat (30 %), vaikka määrä on noussut aikaisemmasta. Syynä on osittain viraston uuden strategian lanseeraus alkuvuodesta. Puolen vuoden aikana Hätäkeskuslaitoksen oma ulkoinen uutisointiaktiivisuus nousi merkittävästi edelliseen vuoteen nähden. Tämä näkyi selkeästi myös sosiaalisen median kanavien seuraajien/tykkääjien/tilaajien lisääntymisenä. Virasto julkaisi 8 mediatiedotetta, 23 verkkouutista sekä 18 taustoittavaa juttukokonaisuutta Häläri- verkkolehteen. Uutisoinnit jaettiin viiden Hätäkeskuslaitoksen uutiskirjeen sekä sosiaalisen median kautta. Edellisenä vuonna julkaistiin vastaavana aikana 7 mediatiedotta, 7 verkkouutista, 4 verkkolehden juttua sekä lähetettiin yksi uutiskirje. Sosiaalisen median näkyvyys ja käyttö kasvoivat merkittävästi puolen vuoden aikana johtuen aktiivisesta uutisoinnista, sekä onnistuneesta 112-päivän kampanjoinnista sekä 112 Suomi sovelluksen saavuttamasta suosiosta. Facebook- sivun tykkäysten määrä kasvoi lähes 2 000:lla ollen kesäkuun lopussa Twitter- tilille saatiin yli 500 uutta seuraajaa, joten seuraajien määrä puolen vuoden jälkeen oli Ensimmäisen kvartaalin aikana julkaistiin Hätäkeskuslaitoksen Strategia animaatiovideot sekä toisen kvartaalin aikana Hätäkeskuslaitoksen 15-vuotis juhlavideo, jotka tuottivat yhteensä viraston YouTube -tilille yli 400 tilaajaa lisää. Tilaajia oli kesäkuun lopussa Edelleen suosituin video on "Lapsi soittaa 112", joka on saavuttanut näyttökertaa. Suurimman kiinnostuksen sekä mediassa että sosiaalisessa mediassa on herättänyt kuitenkin 112 Suomi - mobiilisovellus, joka oli myös Hätäkeskuslaitoksen pääteemana 112-päivän kampanjoinnissa sekä tulevissa kesän kansalaistapahtumissa. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK

14 Sovellusta on ladattu kesäkuun loppuun mennessä yhteensä kertaa ja sen kautta on soitettu jo hätäpuhelua. Mediajulkisuus 1-6/ mediaosumaa 94 % osumista neutraali/tasapainoinen Sosiaalinen media ja viestintäaktiviteetit 1-6/16 Facebook tykkääjät (+1 891) Twitter seuraajat (+522) 112Suomi -sovellus latausmäärät ja puhelut tilanne 6/16 Windows Phone Google Play % koski hätänumeron 112 oikeaa käyttöä YouTube tilaajat (+300) App Store % koski hätäkeskuksia 8 mediatiedotetta Jolla % osumista Hätäkeskuslaitos ensisijainen toimija 23 verkkouutista ja 18 taustoittavaa juttua verkkolehteen YHTEENSÄ uutiskirjettä Sovelluksen kautta soitettu hätäpuhelua Yhteenveto Viraston keskeisissä tulostavoitteissa (verkottuminen, uuden tietojärjestelmän käyttöönotto, prosessien kehittäminen) on tarkastelujaksolla edistytty suunnitelman mukaisesti. ERICA tietojärjestelmän v.1.1:n hyväksymistestaus on aloitettu toukokuussa ja verkottuneen toimintamallin suunnittelu on aloitettu sekä operatiivisen toiminnan että hallinto- ja tukipalveluiden osalta. Operatiivisessa toiminnassa hätäilmoitusten kokonaismäärä sekä hätäpuhelujen määrä ovat kutakuinkin samalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavalla tarkastelujaksolla. Vastausajat ovat hieman pidentyneet verrattuna vuoden 2015/Q2 tarkastelujaksoon. Toiminnan tuottoihin liittyvän laskutuksen pääpaino on vuoden toisella puoliskolla. Myös palvelujen ostot painottuvat pitkälti syksyyn ja TOTI- hankkeen käyttöönottoon. Kumulatiivisessa laskennassa henkilöstökulujen osalta olisi säästymässä noin 2,1 M, joka korreloi hyvin ennustetun HTV-vajauksen kanssa (33 35 HTV:ta). Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK

15 Kesäajalla tehdyt ylityöt tarkentuvat syksyn myötä. Hätäkeskuslaitos varautui pienenevään määrärahakehykseen säästämällä henkilöstökuluissa ja muussa toiminnassa 2,2 M, joka on budjetoitu muihin kuluihin. Hätäkeskuslaitoksessa suunniteltiin vuonna käytettäväksi yhteensä 613 henkilötyövuotta. Resurssien käyttöaste ensimmäisen puolen vuoden ajalta on 47,3 prosenttia. Hätäkeskuksittain vaihteluväli on 44,9 48,4 prosenttia. Vuoden loppuun mennessä henkilötyövuositoteuma ennustetaan olevan 95 prosenttia eli noin 580 henkilötyövuotta. Hätäkeskuspäivystäjien rekrytointi on loppuvuoden aikana haastavaa, sillä pätevyyden omaavia hakijoita ei juuri työmarkkinoilla ole. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot ovat 16 työpäivää/henkilö, kun viime vuonna poissaolot olivat 20 työpäivää/henkilö. Hallinto- ja tukihenkilöstön poissaolot ovat pysyneet samalla tasolla eli hieman alle yhdeksän työpäivää/henkilö. Kuluvan vuoden loppupuoliskolla keskitytään erityisesti ERICA -tietojärjestelmän käyttöönottoon. Lisäksi jatketaan verkottuneen toimintamallin suunnittelua sekä viraston keskeisten toimintojen ja prosessien yhdenmukaistamista. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK