Hätäkeskuslaitos lausuu asiassa seuraavaa:

Transkriptio

1 Lausunto HAK (5) Eduskunta Hallintovaliokunta Viite: Asiantuntijalausuntopyyntö HAK; Hätäkeskuslaitoksen lausunto pelastuslain ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annettavan lain hallituksen esityksestä HE 100/2016 vp Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Hätäkeskuslaitokselta asiantuntijalausuntoa pelastuslain ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annettavan lain hallituksen esityksestä. Esityksen mukaan sen tarkoituksena on selkiyttää ja parantaa viranomaisten tiedonsaantioikeuksia erityisesti pelastustoimen osalta. Lisäksi pelastustoimen rekistereissä olevien tietojen luovuttamista ja tallentamista koskevia säännöksiä muutettaisiin. Rajavartiolaitoksen asemaa viranomaisten yhteistyötahona selkeytettäisiin ja sille annettaisiin oikeus käyttää valtakunnallista hätäkeskustietojärjestelmää. Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten operatiivisen toiminnan toteuttamisen kannalta tarpeellisia tiedonsaantioikeuksia lisättäisiin. Lisäksi hätäkeskustietojärjestelmän käyttöön liittyviä käyttäjätietoja ja lokitietoja luovutettaisiin vastuuviranomaisille valvontaa varten. Hätäkeskuslaitoksen lausunto Hätäkeskuslaitos lausuu asiassa seuraavaa: Hätäkeskuslaitos toteaa yleisesti, että Rajavartiolaitoksen oikeuksien laajentaminen Hätäkeskustietojärjestelmän käytön osalta edistää yhteistyötä meripelastustehtävissä ja yhteisen tilannekuvan ylläpitoa. Lisäksi Rajavartiolaitoksen mahdollisuus ja velvollisuus ylläpitää itse omia yksikkö- ja muita perustietojaan hätäkeskustietojärjestelmässä vähentää päällekkäistä työtä. Hätäkeskuspäivystäjien toimivalta merellisten hätätilanteiden käsittelyn (riskinarvioinnin ja tehtävien välittämisen) osalta selkeytyy lakiesityksen myötä. Ehdotetun 14 a :n 2 momentin mukaisen Rajavartiolaitokselle kuuluvan muun kuin meripelastustointa koskevan ilmoituksen siirtäminen käsiteltäväksi Rajavartiolaitokselle tarkoittaa käytännössä riskinarviointiprosessia, koska muulla tavoin ilmoitusta ei voida tunnistaa kuuluvaksi Rajavartiolaitokselle. Tämä käytännössä laajentaa Hätäkeskuslaitoksen roolin Rajavartiolaitoksen osalta lähes sen kaikkien kiireellisten kansalaisilmoitusten vastaanottopisteeksi, jolloin loogisin kehitys olisi kohti yhtä hätänumeroa

2 Lausunto HAK (5) siten, että Hätäkeskuslaitos vastaanottaisi kaikki puhelimitse tehdyt kansalaisilmoitukset ja merivartioston johtokeskukset hoitaisivat ammattimeriliikenteen ilmoitukset ja tehtävien välittämisen. Rajavartiolaitoksen muiden kuin meripelastustointa koskevien ilmoitusten käsittely tarkoittaa myös Hätäkeskuslaitoksen tehtäväkentän laajentamista muidenkin kuin hätäkeskuspalveluihin liittyvien ilmoitusten käsittelyyn ja täten Rajavartiolaitokselle annettaisiin lakiesityksen kautta muita hätäkeskustoimintaan osallistuvia viranomaisia laajemmat oikeudet. Muiden viranomaisten velvollisuutena on järjestää itse esimerkiksi neuvontapalvelunsa tai muiden niiden tehtäväalaan kuuluvien kansalaisilmoitusten vastaanotto. Hätäkeskustoiminnasta annetun lain 20 :ssä todetaan, että hätäkeskustietojärjestelmästä voidaan luovuttaa sisäministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä aluehallintovirastolle valvontatehtäviä varten välttämättömät tiedot viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä. Nyt puheena olevassa hallituksen esityksessä esitetään, että mahdollisuutta tietojen luovuttamiseen laajennettaisiin myös toiminnan suunnittelu- ja kehittämistehtäviin. Sanamuoto "saadaan" tarkoittaa sitä, että välttämättömyys tulee yksittäistapauksittain perustella, jotta Hätäkeskuslaitos voi tehdä päätöksen luovutuksesta. Ministeriöillä ei ole ehdotonta oikeutta saada tietoja hätäkeskustietojärjestelmästä. Tietojen luovuttamista koskevassa harkinnassa Hätäkeskuslaitoksen tulee huomioida myös se, että usein luovutettavat tiedot sisältävät usean eri viranomaisen salassa pidettävää aineistoa (ensihoidon tallennekin saattaa olla esitutkinta-aineistoa), eikä eri viranomaisille voida ilman luovuttaa toisen viranomaisen salassa pidettävää aineistoa ilman riittävää perustetta. Hätäkeskuslaitoksen käsityksen mukaan ministeriöillä ei ole sellaisia suunnittelu- ja kehittämistoimia, joita varten olisi välttämätöntä saada salassa pidettävää tietoa hätäkeskustietojärjestelmästä. Hätäkeskuspalveluiden kehittäminen ja valvonta on voimassa olevan lain mukaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävä. Ministeriön yleistä toiminnan suunnittelua tai kehittämistä taikka ministeriön tulosohjausta ei voida pitää perusteena laajentaa tiedonsaantioikeuksia yksittäisten hätäilmoitusten tietosisältöön. Suomen perustuslain 10 :n 2 momentin mukaan puhelun viestin salaisuus on loukkaamaton ja 3 momentti toteaa tilanteet, jolloin lailla voidaan siitä poikkeavasti säätää. Esityksessä mainittua viranomaisten toiminnan suunnittelua tai kehittämistä ei mainita tällaisena tilanteena. Esityksessä on todettu, että hätäkeskustietojärjestelmään avattavien uusien tietoyhteyksien avaamisesta syntyy kustannuksia noin euroa liittymää kohti ja tämän lisäksi tuosta investointikulusta lasketut noin prosentin ylläpitokulut vuositasolla. Pelastustoimelle on esityksessä esitetty useita uusia tiedonsaantioikeuksia, jotka edellyttävät uusien

3 Lausunto HAK (5) yhteyksien avaamista. Lopullista uusien liittymien määrää ei ole vielä edes tiedossa. Tiedonsaantioikeuksien lisääminen lisää tukipalveluina kentän yksiköille tuotettavien tiedonhakujen määrää ja aiheuttaa Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölle lisätyötä ja Hätäkeskuslaitokselle merkittäviä kustannuksia. Esityksessä ei ole kuitenkaan mainittu sitä, minkä viranomaisen vastuulle syntyvät kustannukset lopulta kohdentuvat. Selvää kuitenkin on, että uusien yhteyksien avaamisesta ja ylläpidosta sekä henkilöstön rekisterikyselyihin käyttämästä työajasta aiheutuvat kustannukset jäävät Hätäkeskuslaitoksen vastattavaksi. Hätäkeskuslaitoksen resursseja on vähennetty jatkuvasti ja uusien tukipalveluiden tuottaminen sekä uusien liittymien ylläpidosta aiheutuvat kustannukset ovat ristiriidassa tosiasiallisten vähennysten kanssa. Esityksen mukaan hätäkeskustoiminnasta annetun lain 17 :n uuteen 6 kohtaan ehdotetaan selvyyden vuoksi lisättäväksi, että hätäkeskustietojärjestelmään voisi tallettaa myös viestiliikenteen Hätäkeskuslaitoksen ja tehtävää suorittavan tahon välillä, mikä kattaisi myös viestiliikenteen Hätäkeskuslaitoksen ja viranomaisen tilanne- tai johtokeskuksen välillä. Hätäkeskustietojärjestelmään ei ehdotuksen mukaan kuitenkaan kerättäisi ja talletettaisi viranomaisten sisäisiä, pelastustoimen, poliisitoimen tai sosiaali- ja terveystoimen tilanne- ja johtokeskusten ja kenttäyksiköiden välistä viestiliikennettä. Hätäkeskuslaitos pitää edellä mainittua lisäystä selventävänä ja tarpeellisena. Hätäkeskustietojärjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että hätäkeskustietojärjestelmään ei tallenneta turhaan sellaista tietoa, joka ei liity hätäkeskustoimintaan. Mikäli kaikki viranomaisliikenne tallennettaisiin hätäkeskustietojärjestelmään, jouduttaisiin järjestelmän kapasiteettia lisäämään, sillä järjestelmää ei ole suunniteltu tällaiselle tietomäärälle ja tästä syystä tietojärjestelmän toimivuus ja käytettävyys voisi vaarantua. Tietojärjestelmän tallennuskapasiteettia ei voida kasvattaa ilman merkittäviä investointeja ja kustannuksia. Kunkin viranomaisen tulee itse järjestää omaan operatiiviseen kenttätoimintaansa tai tutkintaan liittyvien tietojen tallentaminen omiin rekistereihinsä. Hätäkeskuslaitos katsoo, että tietojen luovuttamisen osalta tulisi lain perusteluissa täsmentää tiedon omistajuutta erityisesti hätäilmoitusta koskevien tietojen kuten hätäpuhelutallenteiden osalta. Hätäkeskuslaitos omistaa tiedon, jonka se on hankkinut tai saanut hätäkeskuspalveluiden tuottamista varten. Tämä käsittää mm. hätäpuhelutallenteet ja ilmoittajaan tai liittymään liittyvät tiedot. Vaikka hätäpuhelu johtaisi hätäkeskuspäivystäjän käsittelyn jälkeen tehtävän välittämiseen viranomaiselle, hätäpuhelutallenteen tiedon omistaa Hätäkeskuslaitos. Hätäkeskustietojärjestelmän pääasiallinen rekisterinpitäjä on Hätäkeskuslaitos. Poliisin osalta rekisterinpitäjä on Poliisihallitus. Tällä hetkellä poliisin näkemyksen mukaan se rekisterinpitäjänä omistaa poliisin

4 Lausunto HAK (5) tehtävään liittyvän hätäpuhelutallenteen. Tästä syntyy epäselvyyttä tietojen luovutuksen suhteen. Hätäpuhelutallenne syntyy kuitenkin ennen poliisitehtävän syntymistä ja Hätäkeskuslaitoksen tehtäviä suoritettaessa ja näin ollen sen omistajuus kuuluu Hätäkeskuslaitokselle riippumatta siitä, minkä viranomaisen tehtävä hätäpuhelun perusteella on syntynyt. Kuten lain hätäkeskustoiminnasta annetun lain 17 :ssä on todettu, Hätäkeskuslaitos voi luovuttaa tiedon hätäpuhelun sisällöstä, mikäli se on tarpeen, esimerkiksi rikostutkinnallisista syistä. Hätäkeskustietojärjestelmästä ei voida luovuttaa hätäpuhelutallenteita kuin erikseen rajattuihin käyttötarkoituksiin kuten esimerkiksi tosiasialliseen hätätilanteeseen liittyvän tehtävän hoidon edistämiseen tai rikostutkintaan. Salassapitovelvollisuuden estämättä saadaan luovuttaa tieto, jonka ilmaiseminen on yksittäistapauksessa tarpeen hengen tai terveyden suojaamiseksi tai huomattavan ympäristö- tai omaisuusvahingon välttämiseksi. Hätäpuhelutallenteiden luovuttaminen ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Hätäpuheluissa tulee ilmi henkilöiden yksityisyyteen liittyvää arkaluonteista ja salassa pidettävää tietoa. Hätäpuheluiden luovuttaminen muutoin kuin yksittäistapauksittain tosiasiallisen tarpeen perusteella saattaa lisätä väärinkäyttöä ja voi vaarantaa ihmisten yksityisyyden suojan. Moniviranomaistehtäviin liittyvät puhelut saattavat sisältää esimerkiksi poliisin taktisia ja teknisiä menetelmiä koskevia tietoja ja näiden tietojen luovuttaminen muille viranomaisille saattaisi vaarantaa rikostutkinnan onnistumisen. Yksityisyyden suojan ja viranomaisten toiminnan varmistamiseksi on tiedon omistajuus erityisesti hätäpuhelutallenteiden suhteen oltava selvä ja yksiselitteinen. Vuonna 2015 hätänumeroon soitettiin yhteensä kertaa. Hätäpuheluista seuranneita tehtävän välittämisiä oli noin Kaikista hätäpuheluista noin 48 % johti tehtävän välittämiseen ja noin 52 % hätäpuheluista käsiteltiin loppuun Hätäkeskuslaitoksessa ilman välittämistä eteenpäin hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten riskinarvioohjeiden perusteella. Tällaisia ei-välitettyjä tehtäviä oli vuonna 2015 noin kappaletta. Ei-välitettyjen tehtävien tietojen luovuttaminen eri viranomaisten suunnitteluja kehittämistarkoituksiin olisi Hätäkeskuslaitoksen näkemyksen mukaan perusteltua siten, että kunkin viranomaisen hätäilmoituksen käsittelyä koskevien ohjeiden päätyessä hälyttämättä jättämiseen ja ilmoituksen tekijälle annettavaan neuvontaan (ns. N- ja H-tehtävät), tiedot luovutetaan eri viranomaisille vastaavasti kuin välitetyissä tehtävissä. Sen sijaan Hätäkeskuslaitos ei pidä tarkoituksenmukaisena, että viranomaisille luovutettaisiin hätäkeskuksiin kuulumattomia puheluita eli ilkivaltaisia ja asiattomia puheluita sekä vahinko- ja virhesoittoja. Näitä oli vuonna 2015 noin kappaletta.

5 Lausunto HAK (5) Viranomaisten yhteiskäyttöisen hätäkeskustietojärjestelmän käytönvalvonta on vaikeaa, mikäli toimialojen sisäiset vastuukysymykset eivät ole selkeät. Ehdotuksessa on ehdotettu lisättäväksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain 23 ja 25 :iin maininnat siitä, että ennen tietojen luovuttamista viranomaisille Hätäkeskuslaitos voi tarvittaessa vaatia selvityksen siitä, kuinka luovutettujen tietojen käyttö ja suojaus on tarkoitus järjestää. Hätäkeskuslaitos esittää lakiin tämän lisäksi otettavan maininnan siitä, että Hätäkeskuslaitoksella on oikeus velvoittaa kutakin viranomaista järjestämään oma sisäinen valvontansa hätäkeskustietojärjestelmän käytön osalta. Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori Riskienhallintalakimies Petri Hankaniemi Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Hätäkeskuslaitos klo 13:54. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Eduskunnan hallintovaliokunta