SISÄASIAINMINISTERIÖ SELVITYS SMDno/2010/1812

Transkriptio

1 SISÄASIAINMINISTERIÖ SELVITYS SMDno/2010/ Eduskunnan hallintovaliokunnalle SELVITYS HÄTÄKESKUSUUDISTUKSEN TOIMEENPANOSTA 1. JOHDANTO Valtioneuvosto asetti vuonna 2007 antamassaan selonteossa (VNS 3/2007 vp) hätäkeskustoiminnan kehittämistavoitteet. Niiden toimeenpanoa ohjaavat eduskunnan hallintovaliokunnan jäljempänä esittämät kannanotot ja painotukset. Eduskunta hyväksyi selonteon johdosta seuraavan kannanoton: 1. Hätäkeskusuudistuksen toimeenpanoa jatketaan hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 3/2008 vp mukaisesti. 2. Valtioneuvosto antaa hallintovaliokunnalle hätäkeskusuudistuksen toimeenpanosta perustuslain 47 :n 2 momentin tarkoittaman kirjallisen selvityksen vuoden 2010 syyskuun loppuun mennessä. 3. Hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 3/2008 vp perusteluissa lausuttuun viitaten valtioneuvosto antaa hallintovaliokunnalle perustuslain 47 :n 2 momentin tarkoittaman kirjallisen selvityksen, mikäli hätäkeskusten aluejakoa aiotaan muuttaa. Hallintovaliokunta kiinnitti huomiota vastuukysymysten arvioinnin tarpeeseen sekä hätäkeskustoiminnan kannalta että hätäkeskusten palveluiden käyttäjien ja päivystäjien oikeusturvan kannalta. Valiokunta edellytti, että selvitykseen tulee sisällyttää muun muassa tehdyt toimenpiteet hätäkeskuspalvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi maan eri osissa mukaan lukien kielelliset palvelut, tehdyt toimenpiteet tietojärjestelmien uudistamiseksi, tehdyt toimenpiteet tarpeellisten henkilöstö- ja muiden resurssien takaamiseksi, tehdyt toimenpiteet ammatillisen koulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi sekä tehdyt toimenpiteet johtamisen, työhyvinvoinnin, jaksamisen ja muun hyvän henkilöstöpolitiikan hyväksi.

2 2 2. VUODEN 2007 SELONTEON TAVOITTEET Valtioneuvosto asetti vuonna 2007 antamassaan selonteossa seuraavat hätäkeskustoiminnan kehittämistavoitteet: Hätäkeskuspalveluiden saatavuus turvataan paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ja niiden laadusta huolehditaan koko maassa. Palvelut turvataan molemmilla kansalliskielillä. Monikulttuurisen Suomen ja maahanmuuttajien toiminnalle asettamiin vaatimuksiin vastataan. Resurssien käyttämistä tehostetaan toimintamallia muuttamalla ja henkilöstön osaamisen jatkuvalla parantamisella. Hätäkeskuslaitoksen toimintavarmuus ja -nopeus varmistetaan. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan ja keskukset verkotetaan niin, että ne voivat tukea toisiaan ruuhkatilanteissa ja poikkeusoloissa. Hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätään Hätäkeskuslaitoksen rakenteita kehittämällä. Vuoden 2008 aikana selvitetään hätäkeskusaluejakoon liittyvät tarpeet ja mahdollisuudet alueiden suurentamiseen sekä laaditaan toimenpidesuunnitelma uuden aluejaon toteuttamiseksi viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Hätäkeskustoiminta yhdenmukaistetaan valtakunnallisella tasolla. Valtakunnallinen tietojärjestelmä ja yhteinen tietokanta otetaan operatiiviseen käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Varautuminen poikkeusoloihin ja suuronnettomuuksiin paranee hätäkeskusten varmistaessa toinen toisiaan. 3. KESKEISET HÄTÄKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET JA TOIMET Hätäkeskustoimintaa uudistettiin vuosina korvaamalla poliisin erilliset hälytyskeskukset ja kuntien ylläpitämät hätäkeskukset vuonna 1996 käynnistetyssä hätäkeskuskokeilussa toteutetun mallin pohjalta. Lainsäädännöllisen perustan uudistukselle antoi hätäkeskuslaki (157/2000 ). Nykyisin hätäkeskuksissa käytössä olevan hätäkeskustietojärjestelmäratkaisun tarkoituksenmukainen elinkaari ulottuu enintään vuoteen Viime vuosikymmenen alussa toteutetun kilpailutuksen tuloksena Hätäkeskuslaitos hankki keskuskohtaisena toteutetun tietojärjestelmäratkaisun, jota ei voida verkottaa yhtenäiseksi valtakunnalliseksi tietojärjestelmäksi. Verkottuminen edellyttää tietojärjestelmän kehittämisen lisäksi uuden valtakunnallisen toimintamallin luomista. Viranomaisprosessien yhdenmukaistamisella ja niitä tukevilla johtamisjärjestelmillä pystytään parantamaan väestön saamaa palvelua, kun resurssit voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti.

3 3 Hätäkeskuspalvelujen laatu ja saatavuus Hätäkeskusselonteossa esitettiin pitkän tähtäimen kehittämislinjaukset. Niiden toteuttamiseen tähtäävien toimien kanssa samanaikaisesti on ryhdytty parantamaan nykyisten hätäkeskusten palvelukykyä. Nykyjärjestelmän toimivuuden parantamisella ja kehittämisellä luodaan valmiuksia siirtyä selonteon edellyttämään suuntaan. Keskeisiä päätöksiä ovat olleet siirtyminen yhteen tietojärjestelmään, lisävirkojen kohdentaminen ja koulutusjärjestelmää koskevat ratkaisut. Viidessätoista erillisessä hätäkeskuksessa oli vuonna 2007 käytössä neljä eri hätäkeskustietojärjestelmää. Yhden hätäkeskustietojärjestelmän tavoite saavutettiin vuonna 2008 lukuun ottamatta Helsingin hätäkeskusta, jossa tietojärjestelmä uudistettiin keväällä Hätäkeskuslaitokselle on vuodesta 2008 alkaen kohdennettu 40 lisävirkaa. Viroilla on pystytty tukemaan ensisijaisesti pienimpiä hätäkeskuksia. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty, jotta ammattitaitoinen henkilöstö voidaan turvata kaikkiin keskuksiin. Vuosittaiset aloituspaikat on kaksinkertaistettu aikaisempaan verrattuna. Mainituilla toimenpiteillä ja Hätäkeskuslaitoksen sisäisellä koulutuksella palvelukykyä on pystytty nostamaan merkittävästi. Esimerkiksi hätäpuheluihin vastataan vuoteen 2006 verrattuna selvästi nopeammin. Kymmenen sekunnin kuluessa vastattujen puheluiden osuus on kehittynyt vuosittain seuraavasti: 2006 : (1-6) 71% 77% 87% 91% 92% Lisäksi hätäkeskuksiin soittaneiden antama arvio saamastaan palvelusta on Taloustutkimus Oy:n huhti - toukokuun 2010 aikana tekemän kyselyn mukaan erittäin hyvällä tasolla (4,33 / 5). Aluejakopäätös Hätäkeskuslaitos ei nykymuodossaan muodosta yhtenäistä toiminnallista virastokokonaisuutta. Nykyisessä viidentoista hätäkeskuksen organisaatiomallissa keskukset toimivat alueillaan itsenäisinä. Laitoksen toimintavarmuus ei ole optimaalinen hätäkeskusten toimintamallien eriydyttyä toisistaan ja tehtävien ja resurssien jakautuessa epätasaisesti. Hätäkeskuslaitoksen tällä hetkellä voimassa oleva aluejako ei vastaa toiminnallisia tarpeita. Keskukset ovat kooltaan ja toimintatavoiltaan niin erilaisia, ettei toiminnan yhtenäistäminen eikä keskusten toiminnan riittävä varmistaminen ole mahdollista. Henkilöstöä ei voida kohdentaa hätäkeskuksiin palveluiden kysynnän mukaan. Palveluita ja toimintoja on vaikeaa järjestellä tarkoituksenmukaisesti tai kehittää valtakunnallisesti.

4 4 Valtioneuvosto päätti valtakunnan jakamisesta kuuteen hätäkeskusalueeseen. Uudet alueet ovat: Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen, Itä- ja Kaakkois-Suomen sekä Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskusalueet. Ennen aluejaon muuttamista valtioneuvosto antoi hallintovaliokunnalle eduskunnan selontekokäsittelyssä edellyttämän selvityksen. Hallintovaliokunta antoi selvityksestä lausunnon (HaVL 27/2009 vp). Hätäkeskusten sijoituspaikkapäätös ja toteuttamisaikataulu Sisäasiainministeriö antoi määräyksen hätäkeskusten sijaintipaikkakunnista. Sijoituspaikkakunnat ja toteuttamisaikataulu ovat seuraavat: Uudenmaan hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Keravalle. Sisäasiainministeriö on jo aiemmin päättänyt, että Helsingin hätäkeskus siirtyy Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen kanssa samoihin tiloihin Keravalle mennessä säilyen omana hätäkeskuksenaan. Uudenmaan hätäkeskus valmistuu viimeistään vuonna 2015, jolloin Länsi-Uudenmaan hätäkeskus Lohjalla lakkautetaan ja sen toiminnot siirretään Keravalle. Vuonna 2011 lakkautetaan Lapin hätäkeskus Rovaniemellä ja sen toiminnot siirretään Ouluun sijoittuvaan Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskusalueen hätäkeskukseen. Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalueelle jää uudistuksessa kaksi hätäkeskusta, Kuopioon ja Kouvolaan. Kuopiossa toimiva hätäkeskus vastaa alueen hätäkeskustoiminnasta. Viimeistään vuonna 2012 Mikkelissä sijaitseva Etelä-Savon hätäkeskus ja Joensuussa sijaitseva Pohjois-Karjalan hätäkeskus lakkautetaan. Kouvolassa toimivasta keskuksesta kehitetään vuoteen 2015 mennessä valtakunnallisia erityistehtäviä hoitava yksikkö, joka huolehtii muun muassa neuvonta- ja tukipalvelutehtävistä. Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Poriin. Pirkanmaan hätäkeskus Tampereella lakkautetaan viimeistään vuonna Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Vaasaan. Keski-Suomen hätäkeskus Jyväskylässä lakkautetaan viimeistään vuonna Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Turkuun. Hämeen hätäkeskus Hämeenlinnassa lakkautetaan viimeistään vuonna Hätäkeskusuudistuksen yhteydessä ei rakenneta uusia toimitiloja, vaan hätäkeskukset sijoittuvat niihin nykyisin käytössä oleviin hätäkeskustoimitiloihin, jotka parhaiten soveltuvat uuden nykyistä suuremman hätäkeskuksen sijoituspaikaksi muun muassa. kiinteistön tilojen muunneltavuuden ja toiminnan turvaamisen perusteella. Hätäkeskusjärjestelmässä tehtävät toiminnan kehittämiseen tähtäävät uudistukset toteutetaan vuosina

5 5 Keskusten lakkauttamiset ja niiden hoitamien tehtävien ja toimintojen siirrot suunnitellaan ottamalla huomioon Hätäkeskuslaitoksen, yhteistoimintaviranomaisten sekä tietotekniikan toteuttamisessa tarvittavien voimavarojen mahdollisimman tasainen vuosittainen jakautuminen. Keravalla vuonna 2009 alkaneen Pelastusopiston järjestämän ylimääräisen kaksikielisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin turvin ja tehdyillä Hätäkeskuslaitoksen aluejako- ja sijoituspaikkapäätöksillä varmistetaan ruotsinkielisen palvelun taso jatkossa. Kaksikielistä koulutusta on tarkoitus jatkaa tarpeen mukaan uudistuksen etenemisen edellyttämillä tavoilla. Lainsäädäntö Tasavallan Presidentti on vahvistanut hätäkeskustoiminnasta annetun lain (692/2010). Laki tulee voimaan Uuden lain mukaan hätäkeskustoimintaa hoidetaan valtakunnallisen tietokannan ja tietojärjestelmän avulla verkottuneen toimintamallin mukaan. Hätäkeskukset varmistavat toisiaan. Hätäkeskuslaitoksen virka-alue on koko maa Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Hätäkeskuslaitoksen toimintavarmuus ja -nopeus paranee, koska toimivalta hoitaa toimintaa on koko virka-alueella. Toiminta ei ole sidottu tiettyyn paikkaan tai rajattuun alueeseen, vaan se perustuu yhtenäisiin prosesseihin ja toimintaa tukevan informaatioteknologian hyödyntämiseen. Virka-alue on kaksikielinen ja kielelliset vaatimukset otetaan huomioon laitoksen valtakunnallisessa toimintamallissa. Lailla säädetään kattavasti laitoksen johto- ja ohjaussuhteista. Johtamisrakenteita kehittämällä varmistetaan toiminnan yhdensuuntainen kehittäminen ja toteutus. Nykyiset hätäkeskusalueet muuttuvat toimintaa varten yhteistoiminta-alueiksi. Laki korostaa Hätäkeskuslaitoksen johtajan tulosvastuuta ja selkeyttää organisaation sisäisiä johtosuhteita. Sisäasiainministeriö (pelastustoimi ja poliisi) ja sosiaali- ja terveysministeriö vastaavat yhteistyössä tavoitteiden asettamisesta vuositasolla toiminnallisen ohjauksen puitteissa. Laissa säädetään Hätäkeskuslaitoksen tehtävistä kattavasti ja selkeytetään Hätäkeskuslaitoksen ja eri viranomaisten tehtävien rajapintoja ja vastuita. Hätäkeskuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat hätäkeskuspalveluiden tuottaminen, viranomaisten tukeminen (tukipalvelut) sekä toiminnan kehittäminen. Sisäasiainministeriössä on yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskusten palveluita käyttävien viranomaisten kanssa valmisteltu luonnos valtioneuvoston asetukseksi hätäkeskustoiminnasta. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan yhtä aikaa hätäkeskustoiminnasta annetun lain kanssa eli lukien. Asetuksella annetaan tarkempia määräyksiä Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisesta ohjauksesta, Hätäkeskuslaitoksen antamista tukipalveluista, Hätäkeskuslaitoksen johtajan tehtävistä ja Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisen yhteistyöryhmän tehtävistä. Asetuksella säädetään myös päivystyshenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.

6 6 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön riittävyys Sisäasiainministeriö on Hätäkeskuslaitoksen esityksestä päättänyt , että normaalin Kuopiossa tapahtuvan hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen sekä käynnissä olevan ylimääräisen Keravalla toteutettavan kaksikielisen kurssin lisäksi vuonna 2011 järjestetään ylimääräinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi Porissa. Samalla sisäasiainministeriö on määrännyt, että Hätäkeskuslaitoksen ja Pelastusopiston tulee neuvotella ja sopia keskenään vuosien keväällä aloittavien kurssien järjestämistä siten, että järjestelyillä turvataan hätäkeskusuudistuksen toimeenpano ja kaikkien keskusten toiminnan jatkuvuus uusien keskusten käyttöön ottoon saakka. Ajanjaksolla Hätäkeskuslaitoksen palveluksesta on eronnut 39 henkilöä ja uusia työntekijöitä on samana aikana aloittanut yhteensä 74. Vuonna 2009 eronneita oli 58 ja aloittaneita 72. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilanne on vakiintunut viimeisten vuosien aikana. Hätäkeskuslaitokselle on vuoden 2008 alusta myönnetty 40 määräaikaista henkilötyövuotta vuosille Tätä henkilötyövuosikiintiötä on jatkettu myös vuosille Valtionhallinnon tuottavuusohjelman edellyttämät vähennykset toteutetaan rakennemuutoksen mahdollistamalla aikataululla. Henkilöstöbarometri VMBaro Vuonna 2009 vastausten työtyytyväisyyttä kuvaava keskiarvo asteikolla 1-5 oli 3,21, kun vielä vuonna 2007 keskiarvo oli 3,05 ja vuonna ,16. Työtyytyväisyyden myönteinen kehitys on jatkunut jo useamman vuoden ajan. Uusi hätäkeskusaluejako saattaa vaikuttaa lähivuosina henkilöstön työtyytyväisyyteen, koska osa henkilöstöstä joutuu vaihtamaan työskentelypaikkakuntaa ja toimenkuviinkin saattaa tulla muutoksia. Muutoksen toteuttamisen aikanakin henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan niin hyvin kuin mahdollista. Sairauspoissaolot Hätäkeskuslaitoksen tuloksellisuutta on aiempina vuosina rasittanut henkilöstön sairauspoissaolot. Vuonna 2009 sairauspoissaolot ovat vähentyneet noin 18 prosenttia edellisvuodesta. Jaksotyötä tekevien osalta on Hätäkeskuslaitoksessa havaittu vastaava virastotyöaikaa runsaampi sairauspoissaolojen määrä kuin muissa vuoro- ja jaksotyötä tekevien keskuudessa. Vuodesta 2009 lähtien sairauspoissaolojen kehitystä on seurattu tarkemmin ja saatujen tulosten avulla pyritään vähentämään jaksotyötä tekevien sairauspoissaoloja. Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke (HAKMU) Hätäkeskuslaitoksessa on käynnissä sisäasiainministeriön tekemän päätöksen mukainen strateginen muutos- ja kehittämishanke (HAKMU), jonka päätavoitteena on suunnitella Hätäkeskuslaitokselle uusi johtamis- ja hallintomalli niin, että vuoden 2015 loppuun mennessä Hätäkeskuslaitos on siirtynyt uuteen

7 7 hallinto- ja johtamisrakenteeseen sekä Hätäkeskuslaitoksessa määriteltyyn operatiiviseen toimintamalliin. Hankkeessa Hätäkeskuslaitoksen toimintoja yhdistetään ja yhdenmukaistetaan ja yksiköiden (hätäkeskusten) määrä vähenee. Hätäkeskuslaitos toimii yhden johdon alla laadukkaasti valtakunnallisen verkottuneen toimintamallin mukaisesti. Toiminta sopeutetaan vahvistettujen talouden kehysten puitteisiin. HAKMU -hanke on jakautunut kolmeen projektiin. Hankesuunnitelma on vahvistettu myös projektisuunnitelmien osalta ja projektien toimeenpano on käynnissä. Johtamis- ja hallintomalliprojektiin sisältyy organisaation kehittäminen sekä henkilöstöön liittyvät selvitykset ja toimenpiteet hätäkeskusten toimintoja yhdistettäessä. Projektissa selvitetään myös Kouvolassa sijaitsevan hätäkeskuksen valtakunnalliset erityistehtävät. Tekniset palvelut projektiin sisältyvät toimitiloja koskevat kysymykset sekä hätäliikenteen ohjaus keskusten yhdistyessä. Alueiden toimintojen järjestämisen projektiin sisältyvät päivystystoiminnan yhdenmukaistaminen, viranomaistoiminnan yhdenmukaistamiseen liittyvät kysymykset hätäkeskusrajapinnassa sekä viranomaisradioverkon (VIRVE) käyttöön liittyvät asiat. Projektien suunnittelussa vaiheistus on perustunut sisäasiainministeriön antamaan hätäkeskusten sijoittamista koskevaan päätökseen. Muutoshankkeen toimikausi on HAKMU-hanke tekee kiinteää yhteistyötä TOTI- hankkeen, Hätäkeskuslaitoksen muiden toimintalinjojen sekä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Muutoksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Toiminnan ja tietotekniikan kehityshanke (TOTI) Nykyinen ELS-hätäkeskustietojärjestelmä on saavuttamassa tietoteknillisen elinkaarensa lopun viimeistään vuonna Hätäkeskusten tietojärjestelmän verkottaminen sisältyy hallitusohjelmaan osana hätäkeskustoiminnan uudistamista. Tarve valtakunnallisesti yhtenäiselle, verkottumisen mahdollistavalle ja yhteistyöviranomaisten tarpeet huomioon ottavalle hätäkeskustietojärjestelmälle on todettu välttämättömäksi. Keskusten verkottuminen on välttämätöntä, jotta ne voisivat tukea toisiaan ruuhkatilanteissa ja mahdollisissa hätäkeskuskohtaisissa tietojärjestelmien häiriö- tai vikatilanteissa taikka muissa mahdollisissa ongelmatilanteissa, joissa yksittäinen hätäkeskus voi menettää toimintakykynsä. Hätäkeskuslaitoksessa on käynnissä strateginen toiminnan ja tietotekniikan kehityshanke (TOTI), jonka keskeisinä osina ovat hätäkeskustoiminnan kehittäminen sekä toimintaprosesseja tukevan teknisen infrastruktuurin kokonaisvaltainen uudistaminen vuoden 2015 loppuun mennessä.

8 8 TOTI-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kuvaus tulevaisuuden (vuosi 2015) hätäkeskustoiminnasta sekä varsinaisen päivystystoiminnan että hätäkeskusten ja viranomaisten välisen yhteistoiminnan osalta. Työ sisälsi toiminnallisen ja teknisen vaatimusmäärittelyn hätäkeskusten toimintaympäristölle ja järjestelmille sekä suositukset teknologiavalinnoille. TOTI 1 -vaiheen työ ajoittui elokuusta 2008 vuoden 2009 loppuun. Nyt meneillään on hankkeen toinen vaihe, joka päättyy TOTI 2:n tehtävänä on muun muassa toteuttaa hankkeen ensimmäisessä vaiheessa määritellyn tietojärjestelmän hankintamenettely kilpailutuksineen HAKA-projektissa. Tietojärjestelmähankinnan hankintayksikkönä toimii Hätäkeskuslaitos. Hankinta toteutetaan julkisena hankintana ja hankintamenettelyksi on valittu kilpailullinen neuvottelumenettely. Uuden tietojärjestelmän hankintaprosessi etenee suunnitellussa aikataulussa ja on tällä hetkellä ensimmäisen neuvottelukierroksen kynnyksellä. Kilpailutuksen ohessa on aloitettu tietojärjestelmän käyttöönoton valmistelut. TOTI 2:ssa toteutetaan myös Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskusten palveluita käyttävien viranomaisten yhteistyönä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän määrittely (KEJO-projekti), joka tulee olemaan osa yhteistä tapahtumankäsittelyjärjestelmää ja tukee kunkin järjestelmää käyttävän viranomaisen kenttätoimintaa huomioiden viranomaiskohtaiset tiedonsaantitarpeet ja erityispiirteet. Kenttäjärjestelmien määrittelytyö etenee suunnitellussa aikataulussa eri viranomaisten yhteistyönä. Syksyyn 2010 mennessä on tuotettu mm. vaatimusmäärittelydokumentaatio (toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset eri kategorioineen) määrittelytyön jatkotyöskentelyn perustaksi. Toiminnan kehittämisen osalta pyritään mm. kehittämään ja yhdenmukaistamaan tehtävänkäsittely- ja riskinarvio-ohjeistusta, valmistelemaan uuden tietojärjestelmän koulutusta ja tulevan toimintamallin mukaisten päivystyssalin roolien ammattikuvavaatimuksia sekä etsimään ratkaisuja muun muassa kentän yksiköiden tehokkaaseen käyttöön liittyviin haasteisiin yhdessä hätäkeskuspalveluja käyttävien viranomaisten kanssa. Myös toiminnan kehittämisen osalta hanke etenee hankesuunnitelmassa vahvistetussa aikataulussaan. Toiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke (TOTI) tekee kiinteää yhteistyötä Hätäkeskuslaitoksen rakennemuutosta toteuttavan muutoshankkeen (HAKMU), kenttäjohtamisen kehittämishankkeen (KEJO) ja vuonna 2009 käynnistetyn poliisin sekä muiden turvallisuus- ja oikeusviranomaisten toimintaprosesseja tehostavan ja yhtenäistävän tietoturvallisen tietojärjestelmäkokonaisuuden muodostaman Vitja - hankkeen kanssa sekä hallinnonalan yhteisten palveluiden hankkeen (YPOR) kanssa. Hätäkeskustietojärjestelmän uudistustyössä huolehditaan tietojärjestelmän yhteensopivuudesta poliisin ja pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmien ja ensihoidon tietojärjestelmien kanssa. Samalla mahdollistetaan hätäkeskustietojärjestelmän etäkäyttö, millä helpotetaan ja tehostetaan sekä kenttätoimijoiden että hätäkeskusten työtä. Saatujen raporttien perusteella hankkeet etenevät aikataulussa suunnitelmien mukaisesti.

9 9 Yhtenäiset toimintamallit ja muu toiminnan kehittäminen Hätäkeskuspalveluiden saatavuus varmistetaan ja niiden laadusta huolehditaan koko maassa. Palvelut tarjotaan kielilain (423/2003) mukaan ainakin molemmilla kansalliskielillä suomeksi ja ruotsiksi. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan Hätäkeskuslaitos huolehtii koulutusta järjestämällä ja muilla henkilöstöpoliittisilla toimilla siitä, että henkilöstöllä on riittävä kielitaito tehtäviensä hoitamiseksi. Monikulttuurisuuden toiminnalle asettamiin vaatimuksiin vastataan. Yhtenäisten toimintamallien varmistamiseksi ja koordinoimiseksi on sisäasiainministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, Hätäkeskuslaitoksen ja viranomaistahojen kanssa luonut Hätäkeskuslaitoksen valtakunnalliselle yhteistyöryhmälle ja hätäkeskustoiminnan ohjausryhmälle (ylijohtajakokoukselle) selkeät vastuualueet hätäkeskustoiminnan edellytysten ohjaamisessa. Hätäkeskustoiminnan kehittämistä edistääkseen ylijohtajakokous on päättänyt perustaa ylijohtajakokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelua varten sihteeristön. Sisäasiainministeriön pelastusosto on asettanut mainitun sihteeristön. Hätäkeskusten sekä yhteistyöviranomaisten välisten toimintamallien tulee olla toimialoittain yhtenäisiä, jotta väestölle voitaisiin tarjota tasapuolista hätäkeskuspalvelua. Tätä edellyttää myös vaatimus siitä, että hätäkeskukset kykenevät varmistamaan toisiaan. Tämä vaatii ainakin Hätäkeskuslaitoksen ja sen keskeisten yhteistyöviranomaisten toimintojen parempaa yhteensovittamista ja linjaamista. Lisäksi hätäkeskustoimintojen haasteisiin vastataan huolehtimalla henkilöstön osaamisesta sekä hätäkeskusten toimintavarmuuden ja -nopeuden varmistamisesta. Esimerkkeinä tehdystä toiminnan ja ohjeistuksen yhtenäistämisestä ja tehtävänkäsittelyohjeiden käytettävyyteen liittyvästä kehitystyöstä käyvät uusi moniviranomaisriskinarvio-ohje (MORA), joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2010 kuluessa pilotointijakson jälkeen ja viranomaisten radioliikenteen kehittämishanke (VIPU). Päätös viranomaisten yhteiseksi yksikkötunnusjärjestelmäksi on tehty Toimialat ovat sitoutuneet uuden järjestelmän käyttöönottoon. Yhtenäinen yksikkötunnusmalli mahdollistaa verkottuneen valtakunnallisen hätäkeskusjärjestelmän ja yhteiskäyttöisen kenttäjohtojärjestelmän. Yhdenmukainen yksikkötunnusmalli yhdenmukaistaa viranomaisten radioliikennettä (VIRVE). Johto- ja tilannekeskukset Pelastustoimessa ja poliisissa on suunnitelmia perustaa johto- ja tilannekeskuksia tai valvomoita laitosten toiminnan johtamista varten. Julkisuudessa on esitetty niiden perustamistarpeen johtuvan hätäkeskusuudistuksesta. Näin ei asian laita ole. Hätäkeskukset eivät ole tähänkään asti johtaneet pelastuslaitosten tai poliisin kenttätoimintaa. Käytännön kenttätoiminnan johto kuuluu viranomaisille itselleen.

10 10 Hätäkeskusten tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia, välittää niiden perusteella tehtäviä eri viranomaisille ja antaa viranomaisille toiminnassa tarvittavia tukipalveluita. Vuoden 2011 alusta voimaan tulevalla uudella hätäkeskuslailla ei muuteta Hätäkeskuslaitoksen ja viranomaisten välistä työnjakoa. Hätäkeskuslaitoksen tehtävä on edelleenkin hätäilmoitusten vastaanottaminen, arviointi ja ilmoitusten tai tehtävien välittäminen eri viranomaisille viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti sekä tähän liittyvät tukipalvelut. Hätäkeskusuudistuksen vaikutus johto- ja tilannekeskusten tai valvomoiden perustamista koskevaan suunnitteluun rajoittuu siihen, että uudistuksen myötä muutamalla paikkakunnalla vapautuu johtokeskukseksi tai valvomoksi soveltuvia tiloja. Muut kannanotot Koulutuksen arviointi Opetushallitus on tehnyt hätäkeskuspäivystäjätutkinnon ulkoisen auditoinnin kesällä Sisäasiainministeriön pelastusosasto on pyytänyt Pelastusopistoa ja Hätäkeskuslaitosta antamaan selvityksen mennessä siitä, mihin toimenpiteisiin edellä mainitut tahot aikovat ryhtyä hätäkeskuspäivystäjätutkinnon auditointiraportissa esitettyjen kehittämistarpeiden osalta. Auditointiraportissa on myös esitetty huomioita, jotka koskevat Poliisiammattikorkeakoulun tarjoaman koulutuksen mahdollisuuksia. Mediahuomio Hätäkeskuslaitos on ollut kuluvana vuonna suuren mediahuomion kohteena. Osa mediajulkisuudesta on tullut uuden aluejakopäätöksen seurauksena. Hätäkeskuslaitoksesta julkaistiin vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon aikana 1500 mediajulkaisua. Julkaisujen yhteenlasketun levikin on arvioitu olevan noin 77,3 miljoonaa. Vuoden 2009 vastaavan ajanjakson (tammi-kesäkuu 2009) julkisuusmäärät olivat 598 osumaa 25,9 miljoonaa. Julkisuudesta noin 6 prosenttia oli Hätäkeskuslaitoksen kannalta kielteistä (tammi-kesäkuu %), 92 prosenttia neutraalia (tammi-kesäkuu %) ja 2 prosenttia myönteistä (tammikesäkuu %).

11 11 Kantelut Hätäpuhelujen määrä puolivuotiskauden tarkastelujaksolla oli Tähän suhteutettuna hätäkeskusyksikköön samana ajanjaksona saapuneiden kanteluiden, valitusten ja selvityspyyntöjen yhteismäärää (24) voidaan pitää varsin vähäisenä. Kanteluista kuudessa todettiin päivystäjän toimissa huomautettavaa. Kanteluiden aiheena ovat olleet muun muassa vuorovaikutus ja päivystäjän käytös, avun hälyttämättä jättäminen, ruotsin kielen asema ja hätäpuheluun vastaamiseen kulunut aika. Kiireettömät neuvontapalvelut Kiireettömien neuvontapalveluiden järjestäminen selvitetään valtiovarainministeriön asettamassa Kansalaisen yleisneuvontapalvelut - hankkeessa (VM038:05/2009). Hankkeen määräaika on Paikantaminen ja osoitteistot Tehtyjen kuntaliitosten yhteydessä ei turvallisuusviranomaisten tarpeita ole kaikilta osin huomioitu, vaan päällekkäiset osoitteistot ovat aiheuttaneet ongelmia. Sisäasiainministeriö on lähettämällään kirjeellä pyytänyt kuntia tarkistamaan osoitteistonsa ja toimittamaan niistä tiedot asiainmukaisella tavalla ja Suomen Kuntaliiton ohjeen mukaisesti Maanmittauslaitokselle ja muille tarpeellisille tahoille paikantamispalveluiden turvaamiseksi. 4. YHTEENVETO Hätäkeskustoiminnassa on visiona, että Suomessa toimii viimeistään vuonna 2015 yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Vision edellyttämät keskeiset päätökset on tehty ja hankkeet käynnistetty. Uudistus etenee suunnitelmien mukaisesti aikataulussa. Viranomaisten tiivis yhteistyö ja sitoutuminen ovat mahdollistaneet merkittävän tulevaisuutta palvelevan kehittämistyön Hätäkeskuslaitoksen kehittämishankkeissa. Viranomaisten ja Hätäkeskuslaitoksen toiminnan sekä johtamisen prosessit sovitetaan yhteen käynnissä olevassa hätäkeskustoiminnan kehittämistyössä. Tavoitteena on, että toteutettava uusi hätäkeskusjärjestelmä ja viranomaisten johtamista tukeva johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön mahdollisimman samanaikaisesti. Hätäkeskuspalveluita on kyetty merkittävästi parantamaan viimeisten vuosien aikana.

12 12 Hätäkeskustoiminnan kehittäminen luo uusia edellytyksiä poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä rajavartiolaitoksen tiiviimmälle yhteistyölle. Tämä tulee mahdollistamaan viranomaisten resurssien nykyistä joustavamman käytön. Hätäkeskuspalveluiden saanti turvataan ja varmistetaan uudistusprosessin kaikissa vaiheissa. Hätäkeskusuudistus toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja henkilöstön kanssa keskustellen ja noudattaen säädettyjä yhteistoimintamenettelyjä. Sisäasiainministeri Anne Holmlund Pelastusylijohtaja Pentti Partanen