30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Transkriptio

1 Talous 30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta S e l v i t y s o s a : Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät pelastuslaitokset. Valtion taloussta rahoitetaan Pelastusopiston toiminta sekä sisäasiainministeriön johtama pelastustoimen valtakunnallinen kehittämistoiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Pelastustoiminnan valmiudet erilaisissa onnettomuustilanteissa ja poikkeusolojen toiminnassa ovat hyvällä tasolla. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta. Hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätään Hätäkeskuksen rakenteita kehittämällä. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa. Hallitusohjelman mukaisesti hätäkeskusuudistuksen toimivuutta tarkastellaan turvallisuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden sekä henkilöstön näkökulmasta. Arvioinnissa huolehditaan ensisijaisesti hätäkeskuspalveluiden laadusta, asiantuntemuksesta ja toimintavarmuudesta. 01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin sekä EU-rahastojen tuella toteutettaviin pelastustoimen kansainvälisiin hankkeisiin sisältyvien omarahoitusosuuksien maksamiseen 2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmat ja toimintakyky -yksikölle myönnettävään rahoitukseen yhteistyösopimuksen mukaisesti 3) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pelastustoimen laitelain (10/2007) mukaisten valvontaviranomaistehtävien sekä vuosittain laadittavan tulossopimuksen mukaisien pelastustoimen kehitys-, selvitys- ja valmistelutehtävien toimintamenoihin 4) pelastuslain (379/2011) 107 :n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen 5) pelastuslain 100 :n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen 6) pelastuslain 97 :ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen 7) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet: Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia. Pelastuslain vaikutuksia pelastusviranomaisten toimintaan seurataan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Talous Onnettomuuksien ehkäisy Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään Neuvontaa ja valistusta saaneiden osuus väestöstä (%), vähintään Pelastustoiminta ja varautuminen Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka- pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten. Pelastustoimen osuus yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti onnettomuustilanteissa riskejä vastaavasti, antamaan pelastustoimeen kuuluvaa apua suuronnettomuustilanteissa ulkomailla ja varautumaan avun vastaanottamiseen. Pelastuslaitosten toiminta on järjestetty uusien, yhdenmukaisten pelastustoimen mitoitusten, rakenteiden, suorituskyvyn ja toimintavalmiuden perusteiden mukaisesti. Turvataan väestön suojaamismahdollisuudet ja varaudutaan mahdollisesti tarvittaviin evakuointeihin. Pelastustoimi toteuttaa sille osoitettua varautumisen yhteensovittamistehtävää. Pelastustoiminta ja varautuminen Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl,, josta 1) tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät maastopaloista aiheutuvat tehtävät tarkistus- ja varmistustehtävät ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) muut tehtävät Toiminnan laatu ja palvelukyky Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta ) Pelastuslaitoksen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan. Koulutus- ja tutkimustoiminta Pelastusopistossa annettavan tutkintoon johtavan koulutuksen avulla varmistetaan pelastus- ja hätäkeskushenkilöstön riittävyys ja oikeanlainen osaaminen. Pelastusopiston jatko- ja täydennyskoulutusjärjestelmä tukee monipuolisesti pelastustoimen osaamista. Lisätään pelastustoimen kotimaista tutkimustoimintaa ja kansainvälisen tutkimuksen sekä uusien toimintamenetelmien ja tekniikoiden hyödyntämistä. Selvitys pelastustoimen verkostomaisen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamisesta valmistuu. Pelastustoimen vapaaehtoista ja sivutoimista henkilöstöä sekä pelastustoimen ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta koskevat selvitykset valmistuvat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Talous Pelastustoimi Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään AMK-tutkintojen määrä, kpl Panokset Momentin henkilötyövuodet, josta 121, ,7 Pelastusopiston henkilötyövuodet 104, Sisäasiainministeriön henkilötyövuodet Turvallisuus- ja kemikaaliviraston henkilötyövuodet 5 5 3,7 Kriisinhallintakeskuksen henkilötyövuodet (kv. pelastustoimi) Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) Toiminnan tehokkuus Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään Toiminnan laatu ja palvelukyky Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1 4) 3,01 3,08 3,08 Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 5,5 5,0 5,0 Henkiset voimavarat Pelastusopiston henkilöstön lukumäärä Kriisinhallintakeskuksen henkilöstön lukumäärä (kv. pelastuspalvelu) Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1 5) - 3,4 3,4 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 9,4 6,5 6,5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) talous Bruttomenot Pelastustoimen bruttotulot Nettomenot Pelastusopisto Sisäasiainministeriö Kansainvälinen pelastuspalvelu Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Talous Pelastustoimen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) talous Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kunnallisten toimijoiden lisääminen TUVE-verkkoon (mistä euroa siirtona momentilta ) Lähialueyhteistyö -50 Siirto momentille (-1 htv) -65 Siirto momentille (tekninen korjaus) -10 Säästöjen kohdentuminen (osuus 10 milj. eurosta) -100 Toimintamenojen säästö (osuus 60 milj. eurosta) 45 Uusien tuottavuustoimien vähennys -135 Palkkausten tarkistukset 32 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -23 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -33 Yhteensä talous talous tilinpäätös Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Toteutetaan hätäkeskustoiminnan strategisten linjausten mukaisia toimenpiteitä. Hätäkeskuslaitos jatkaa toiminnan yhdenmukaistamista yhdessä hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten kanssa. Yhdenmukaistaminen tulee saattaa tasolle, joka mahdollistaa verkottuneen toimintamallin käyttöönoton uudella tietojärjestelmällä. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän kehitystyötä ja käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että käyttöönotto voidaan toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuonna yhdistetään Keski-Suomen hätäkeskus (Jyväskylä) Pohjanmaan hätäkeskukseen (Vaasa) ja Länsi- Uudenmaan hätäkeskus (Lohja) Keravan hätäkeskukseen sekä Hämeen hätäkeskus (Hämeenlinna) Varsinais-Suomen hätäkeskukseen (Turku). Hätäkeskuslaitos Ilmoitusten määrä, kpl, josta hätäpuhelujen määrä, kpl välitettyjen tehtävien määrä, kpl Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Talous Hätäkeskuslaitos Panokset Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, euroa Henkilötyövuodet Toiminnan tehokkuus Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään 11,6 11,8 11,2 Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäkeskusilmoitus, enintään 15,1 14,5 13,7 Toiminnan laatu ja palvelukyky Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1 5) 3,22-3,5 Väestöstä keskeiset hätäkeskuspalvelut tuntee, (%) Henkiset voimavarat Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1 5) 3,18 3,21 3,24 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 15,9 15,0 14,0 Henkilöstön määrä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) talous Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) talous Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Talous Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Hätäkeskuslaitoksen rakennemuutokseen liittyvä muutosturva -243 Hätäkeskuslaitoksen rakennemuutokseen liittyvän muutosturvan aikaistaminen Kunnallisten toimijoiden liittäminen TUVE-verkkoon Säästöjen kohdentuminen (osuus 10 milj. eurosta) -300 Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille ) -18 Toimintamenojen säästö (osuus 60 milj. eurosta) 189 Toti-hanke ja rakennemuutos 790 Uusien tuottavuustoimien vähennys -495 Hallinnon tilatehokkuus (HO) -500 Palkkausten tarkistukset 195 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -139 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -135 Yhteensä talous I lisätalous talous tilinpäätös Erityismenot (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) pelastuslain (379/2011) 97 :ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virkaaputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle 2) pelastuspalveluavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun hälytys- ja informaatiokeskusten ja järjestelmien asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 6 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin. 3) pelastuslain 31 :n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö (euroa) 1) Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin ) Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen ) Metsäpalojen tähystystoiminta Yhteensä talous talous tilinpäätös Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Erillisverkot Oy:lle. S e l v i t y s o s a : Momentilta myönnetyn rahoituksen tavoitteena on turvata viranomaisradioverkon toiminta. talous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6