Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus vuodelta 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus vuodelta 2009"

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus vuodelta

2 Tekijät Julkaisun laji Toimintakertomus HAK/2010/138 Julkaisun nimi HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen tehokkuuden tavoitteet vuodelle on pääosin saavutettu. Hätäpuheluun vastattiin kymmenessä sekunnissa 91 %:sti. Vuonna 2010 painotetaankin tehtävien käsittelyn nopeuttamista käyttäen hyväksi yhdistettyä riskinarviomanuaalia. Vuodesta 2011 lukien toiminnallista tuottavuutta lisätään rakenteita muuttamalla, vähentämällä hätäkeskusten määrää sekä kehittämällä tietojärjestelmää. Hätäkeskuslaitoksen taloudellinen tilanne oli vuonna hyvä. Siirtyvä määräraha vuodelle 2010 oli suuri (noin 10,7 milj. ) johtuen tietohallintoon liittyvien hankkeiden viivästymisestä hätäkeskuslaitoksesta riippumattomista syistä sekä rekrytointiongelmien vuoksi säästyneistä palkkakustannuksista. Vuodelta 2010 määrärahoja ei tule siirtymään tai siirtyy vain vähän vuodelle Väestö on tyytyväinen hätänumerosta saamaansa palveluun. Hätänumeroon soittaneet arvioivat asteikolla 1-5 kaikilla kysytyillä osa-alueilta palvelun laaduksi 4,38. Hätäkeskuslaitoksen vastuulla olevat tietojärjestelmät toimivat 100 %:sti. TOTI - hanke on edennyt aikataulunsa mukaisesti. Vuonna henkilöstön sairastavuus on laskenut noin 18 prosentilla samalla kun työtyytyväisyys on parantunut. Tuottavuusohjelman tavoitteet on saavutettu. Jatkossa haasteena on päivystyshenkilöstön riittävyys: rakenteelliset muutokset edellyttävät osalle henkilöstöä entistä pidempiä työmatkoja tai muuttoa uudelle paikkakunnalle. Julkaisun osat Tiivistelmä Avainsanat Hätäkeskuslaitos, toimintakertomus Muut tiedot Kokonaissivumäärä 25 Jakaja Kieli suomi Luottamuksellisuus julkinen

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdon katsaus 1 2. Vaikuttavuus 2 3. Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 5 4. Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Asiakaspalautteet Muut tavoitteet ja hankkeet Hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke Helsingin hätäkeskusalueen palveluiden turvaaminen Muut toiminnalliset tavoitteet Hallinnolliset tavoitteet Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön määrä Työtyytyväisyyskysely VMBaro Sairauspoissaolot Tietotaidon todentaminen Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Liiteet Allekirjoitukset 25

4 TOIMINTAKERTOMUS 1 (25) 1. Johdon katsaus Toiminnallinen tehokkuus Hätäkeskuslaitoksen taloudellinen tilanne oli vuonna hyvä. Siirtyvä määräraha vuodelle 2010 oli suuri (noin 10,7 milj. ) johtuen tietohallintoon liittyvien hankkeiden viivästymisestä hätäkeskuslaitoksesta riippumattomista syistä sekä rekrytointiongelmien vuoksi säästyneistä palkkakustannuksista. Vuodelta 2010 määrärahoja ei tule siirtymään tai siirtyy vain vähän vuodelle Toiminnan tuottavuuden seurantaan on kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi työvuorosuunnittelua on kehitetty hyväksi havaittujen käytäntöjen valossa vastaamaan paremmin työmäärän vuorokautisia muutoksia sekä erityisten ajankohtien (mm. juhannus, vuodenvaihde jne.) tarpeita. Toiminnallisen tehokkuuden tavoitteet on pääosin saavutettu. Tähän on päästy kehittämällä hätäkeskuspäivystäjien työmenetelmiä mm. vastaamisnopeuden osalta. Tulokset ovat olleet hyviä ja vuonna 2010 painotetaankin tehtävien käsittelyn nopeuttamista käyttäen hyväksi yhdistettyä riskinarviomanuaalia. Vuodesta 2011 lukien toiminnallista tuottavuutta lisätään rakenteita muuttamalla, vähentämällä hätäkeskusten määrää sekä kehittämällä tietojärjestelmää. Laadunhallinta Väestö on tyytyväinen hätänumerosta saamaansa palveluun. Hätänumeroon soittaneet arvioivat asteikolla 1-5 kaikilla kysytyillä osa-alueilta palvelun laaduksi 4,38. Viranomaiset eivät olleet yhtä tyytyväisiä. Arvosana kyselyssä oli 3,43, joka oli kuitenkin kehittynyt myönteiseen suuntaan (v ,23). Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisen yhteistyöryhmän aktiivisella toiminnalla onkin pyritty yhteistyössä kehittämään toimintaa vastaamaan entistä paremmin asiakasvirastojen tarpeita. Vastausaikaa hätäpuheluun pystyttiin lyhentämään niin, että hätäpuheluun vastattiin kymmenessä sekunnissa 91 %:sti (vuonna %). Lisäksi hätäkeskuslaitoksen vastuulla olevat tietojärjestelmät toimivat 100 %:sti. TOTI - hanke on edennyt aikataulunsa mukaisesti. Vuonna toteutettiin toiminnallinen ja tekninen vaatimusmäärittely hätäkeskusten tekniselle toimintaympäristölle ja teknisille järjestelmille. Lisäksi toteutettiin vaihtoehtoisten toimintatapamallien vertailua. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Hätäkeskuslaitoksen tuloksellisuutta on rasittanut henkilöstön suuri sairastavuus. Vuonna sairastavuus on laskenut noin 18 prosentilla. Henkilöstön työtyytyväisyys on parantunut: vuonna 2007 laitoksen työtyytyväisyyskyselyn vastausten keskiarvo oli 3,05, vuonna ,16 ja vuonna 3,21. Muutosta voidaan pitää selkeänä suuntana parempaan. Tulevat uudistukset saattavat kuitenkin vaikuttaa suuntaukseen negatiivisesti. Pätevän henkilöstön rekrytointiongelma koskee tällä hetkellä pääosin eteläisen Suomen hätäkeskuksia. Tämän vuoksi vuonna aloitettiin päivystäjäkurssi myös pääkaupunkiseudulla. Tuottavuusohjelman tavoitteet on saavutettu. Jatkossa haasteena on päivystyshenkilöstön riittävyys: rakenteelliset muutokset edellyttävät osalle henkilöstöä entistä pidempiä työmatkoja tai muuttoa uudelle paikkakunnalle. Tällöin henkilöstöä saattaa hakeutua Hätäkeskuslaitoksen ulkopuolisiin työtehtäviin.

5 TOIMINTAKERTOMUS 2 (25) 2. Vaikuttavuus Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on omalla toimialallaan edistää turvallisuutta sekä terveyttä ja toimintakykyä sekä ehkäistä vahinkojen vaikutuksia välittämällä kiireellisissä tilanteissa välitöntä apua. Keskeinen tavoite: Hätäkeskus vastaa avunpyyntöön nopeasti. Tunnusluku tavoite Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) Hätäpuheluun vastataan alle 30 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 77 % 87 % 86 % 91 % 89 % 95 % 95 % 96 % Vastausajan jakauma koko virastossa 5 sekunnissa vastattujen osuus 75 % > 5 ja 10 sekunnissa vastattujen osuus 16 % > 10 ja 15 sekunnissa vastattujen osuus 2 % > 15 ja 30 sekunnissa vastattujen osuus 3 % > 30 ja 300 sekunnissa vastattujen osuus 3 % > 300 sekunnissa vastattujen osuus 0 % Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu 10 sek. vastatut 95 % 92 % 92 % 93 % 89 % 88 % 89 % 90 % 93 % 91 % 88 % 88 % 91 % 90 % 90 % alle 30 sek vastatut 98 % 97 % 97 % 97 % 95 % 95 % 96 % 96 % 97 % 97 % 96 % 94 % 96 % 96 % 95 % Vastausajan aikajakauma hätäkeskuksittain on esitetty liitteessä: Tilastoja tammi-joulukuu. Hätäkeskuksen vastausnopeus hätäpuheluihin kuvaa resursoinnin onnistumista. Tämän tunnusluvun laskennassa jaettavana on käytetty tavoiteajassa (10 ja 30 sek.) vastattujen hätäpuhelujen määrää. Jakajana on järjestelmään kytkeytyneiden hätäpuhelujen määrä, poisluettuna ne joissa soittaja on luopunut alle 10 sekunnin. Tulossopimuksen 10 sekunnin tavoite on saavutettu kaikissa keskuksissa ja alle 30 sekunnin tavoite yhtä lukuunottamatta kaikissa keskuksissa.

6 TOIMINTAKERTOMUS 3 (25) Keskeinen tavoite: Hätänumeron 112 tunnettavuus on hyvä. Tunnusluku tavoite Väestöstä hätänumeron 112 tuntee (%) 95 % 95 % 96 % 96 % Hätäkeskuslaitos on suunnannut vuoden viestintäänsä hätänumeron tunnettavuuden tekemisestä yhä enemmän palveluiden tunnettavuuden nostamiseen sekä väestön hätänumeron 112 oikean käytön valistamiseen. Hätäkeskuksia kuormittavat edelleen hätänumeroon kuulumattomat puhelut. Hätäkeskuslaitos on tehostanut valistustyötä hätänumeron oikeasta käytöstä ja työtä jatketaan tulevina vuosina yhä enemmän ja tiiviimmin yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Vuonna Hätäkeskuslaitoksen 11 hätäkeskusta osallistui 112-päivän tapahtumiin eri puolilla Suomea. Tapahtumat ovat joka vuosi saaneet runsaasti positiivista näkyvyyttä. Kampanjaa koordinoi Hätäkeskuslaitoksen vetämä valtakunnallinen työryhmä, joka sai vuoden lopulla hyväksynnän siitä, että sisäasiainministeri sekä peruspalveluministeri toimivat kampanjan suojelijoina ja molemmat ministeriöt ovat lupautuneet antamaan kampanjalle vahvan tukensa. Hätäkeskuslaitoksesta julkaistiin vuoden aikana lehdistön, radion ja television juttua, mikä tarkoittaa keskimäärin 112 mediaosumaa kuukaudessa. Mediajulkisuuden määrä on samaa tasoa kuin edellisenäkin vuonna. Yleisesti voidaan todeta, että Hätäkeskuslaitoksen julkisuus vuonna oli hyvin neutraalia. Laskennallisesti jokainen suomalainen havaitsi Hätäkeskuslaitoksesta maininnan mediassa noin kymmenen kertaa. Noin 43 miljoonaa mediankuluttajaa havaitsi Hätäkeskuslaitoksen neutraalissa/myönteisessä sävyssä ja noin 15 miljoonaa havaitsi Hätäkeskuslaitoksen kielteisessä sävyssä. Mediat käyttivät vuonna yhteensä viittä eri Hätäkeskuslaitoksen laatimaa tiedotetta artikkeleidensa lähteenä. Kokonaisjulkisuudesta noin 10 prosenttia perustui Hätäkeskuslaitoksen lähettämiin tiedotteisiin, mitä voidaan pitää erinomaisena saavutuksena.. Tiedotteisiin perustuneista osumista lähes joka kolmas oli laadultaan myönteinen tai lievästi myönteinen. Keskeinen tavoite: Hätäkeskus toimii luotettavasti. Hätäkeskuslaitos vastaa tietojärjestelmien toimivuudesta ympäri vuorokauden. Tunnusluku tavoite Käyttöaste (% ) 99,99 % 100 % 100 % 100 % (käyttöaika/kokonaisaika) Hätäkeskusten yhteenlaskettu käyttöaste eli käytettävyys vuonna oli 100%. Hätäkeskuksissa ei ollut vuoden aikana yhtään sellaista vikaa, joka olisi kokonaan estänyt hätäilmoitusten vastaanottamisen ja edelleen välittämisen. Tilanteita, joissa on käytetty varajärjestelmiä vian tai muun syyn seurauksena, on ollut lukuisia.

7 TOIMINTAKERTOMUS 4 (25) Vuonna oli joitain VIRVE-verkon häiriöitä. Muita merkittäviä hätäkeskusten toimintaan vaikuttaneita teknisiä ongelmia olivat mm. Satakunnan hätäkeskuksen UPS-laitteiston yhtäaikainen vioittuminen sähkökatkoksen aikana sekä Pohjois-Savon hätäkeskuksen UPS-laitteiston vika Käyttöasteen osalta voidaan siis todeta hätäkeskustoiminnan olleen luotettavaa ja asetettujen tavoitteiden mukaista. 3. Toiminnallinen tehokkuus 3.1. Toiminnan tuottavuus Keskeinen tavoite: Päivystyshenkilöstön määrä on oikein mitoitettu ja kohdennettu työtehtävien mukaan sekä käytössä oleva työvuoromalli tukee kohdentamista. Tunnusluku tavoite Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä/ hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu Hätäilmoitukset / päivystäjä Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä per hätäkeskuspäivystäjä lasketaan suoritteissa mainitusta ilmoitusten kokonaismäärästä jaettuna toteutuneilla hätäkeskuspäivystäjien henkilötyövuosilla. Ilmoitusten kokonaismäärän laskentaperusteet muuttuivat vuonna. Aikaisemmin laskennasta puuttuneet samasta tapahtumasta tulleet päällekkäisilmoitukset ovat nyt laskuissa mukana. Tämä laskentatavan muutos aiheuttaa noin 9 prosentin lisäyksen ilmoitusten kokonaismäärään. Suurimman (Helsinki) ja pienimmän (Etelä-Savo) päivystäjää kohti käsiteltyjen ilmoitusten määrän ero on kasvanut. Syynä tähän on osittain ilmoitusmäärän laskentatavan muutos, jossa päällekkäisilmoitusten määrä tuo Helsingille suhteellisesti enemmän ilmoituksia. Toisaalta Helsingin hätäkeskukselta jäi päivystäjien henkilötyövuosia käyttämättä rekrytointiongelmien vuoksi. Näin ollen pienempi määrä päivystäjiä vastaanotti suuremman määrän ilmoituksia Helsingissä Toiminnan taloudellisuus Keskeinen tavoite: Hätäkeskusjärjestelmä on taloudellinen. Tunnusluku toteutuma tavoite Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset, euroa/asukas 11,1 10,8 11,0 11,2 Kustannukset, euroa/hätäilmoitus 15,4 14,9 14,0 14,0 TOTI-erillishankkeen kustannukset aktivoitu taseeseen muut pitkävaikutteiset menot -ryhmään, josta kirjautuvat tunnuslukuun poistolaskennan kautta valmistumisen jälkeen.

8 TOIMINTAKERTOMUS 5 (25) Tunnusluku Itä- ja Hämeen- Keski- Kaakkois- Etelä-Savo Helsinki linna Uusimaa Suomi Keski-Suomi Lappi euroa/asukas** 13,0 6,5 7,7 7,0 8,0 8,5 11,4 euroa/hätäilmoitus** 14,6 6,6 9,8 9,1 10,8 10,5 11,6 Pohjois- Länsi- Pohjois- Pohjanmaa ja Varsinais- Uusimaa Pirkanmaa Karjala Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo Satakunta Suomi euroa/asukas** 7,2 6,7 11,8 7,1 7,5 9,8 8,7 6,9 euroa/hätäilmoitus** 10,7 9,2 12,8 10,9 9,2 11,4 12,1 9,9 ** Yhteiset kulut eivät ole mukana Keskuskohtaisessa tunnusluvussa näkyy selvästi hätäkeskuksen koon vaikutus taloudellisuuteen. Henkilöresurssien perusteella pieneksi luokiteltu keskus saa huonomman tunnusluvun, sillä muiden kuin henkilöstökustannusten määrä ei ole kokoriippuvainen. Lisäksi kolmivuorotyön minimivuorovahvuus ja riittävien päivystäjäresurssien varmistaminen myös kiireaikana aiheuttavat alueen asukasmäärään ja hätäilmoitusmäärään suhteutettuna suuremman henkilötyövuosiresursoinnin kuin suuressa keskuksessa. Tunnusluvun suuruuteen vaikuttaa myös hätäkeskusalueen joko turismin tai työpaikkaliikenteen vuoksi muuttuva väkimäärä. Vuoden- ja vuorokauden aikojen välillä vaihtelut voivat olla hyvinkin suuret, mutta tunnusluku huomioi vain virallisen asukasmäärän. Laitoksen yhteisiä kuluja, kuten esimerkiksi keskus- ja tietohallinnon kuluja, ei ole allokoitu keskuksille Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen palvelutoiminnan prosessin vaatimien kustannusten kohdentamisen tarkentamista varten perustettu työryhmä kartoitti työnkulut ja tarvittavat resurssit. Työajan kohdentamisen dokumentointi ja tarkennettu laskenta pyritään saamaan valmiiksi kevään 2010 aikana. Maksullisen palvelutoiminnan tuotot olivat 5,04 milj. euroa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuden ollessa on 138 % ja liiketaloudellisten suoritteiden 120 %. Keskeinen tavoite: Maksullinen palvelutoiminta on kustannustehokasta. Tunnusluku tavoite Julkisoikeudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus % 128,8 % 130,9 % 138 % 100 % Liiketaloudelliset kustannusvastaavuus % suoritteet, 97,2 % 133,9 % 120 % 120 %

9 TOIMINTAKERTOMUS 6 (25) 4. Tuotokset ja laadunhallinta 4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Keskeinen tavoite: Hätäkeskustoiminta on järjestetty tehokkaasti. Tunnusluku tavoite Ilmoitusten määrä, kpl *) - hätäpuhelujen määrä, kpl kentälle välitetyt tehtävät kpl Hätäilmoitusten määrä/asukas, kpl 0,72 0,73 0,69 0,79 Ilmoitukset sisältävät kaikki hätäkeskuksen käsittelemät tehtävät jotka tulevat hätäkeskukseen hätäpuheluina, ilmoitinlaiteilmoituksina tai muuta kautta. Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu kaikki Ilmoitukset hätäpuhelut ilmoitinlaitehälytykset muut ilmoitukset välitetyt tehtävät Ilmoituksia / asukas 0,89 0,99 0,78 0,76 0,74 0,81 0,99 0,67 0,73 0,92 0,65 0,82 0,86 0,72 0,70 0,79 Hätäkeskusten tehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä ilmoituksia. Vastaanotetut ilmoitukset luokitellaan hätäpuheluihin, ilmoitinlaitteista tuleviin ilmoituksiin ja muihin ilmoituksiin. Ilmoitusmäärien tilastoinnissa on tehty muutos vuoden alusta. Aikaisemmin luvuista puuttuneet samasta tapahtumasta tulevat päällekkäisilmoitukset ovat nyt laskuissa mukana. Tämä laskentatavan muutos aiheuttaa ilmoitusmäärissä noin 9 prosentin kasvun. Aito ilmoitusmäärien kasvu jää siis noin yhden prosentin luokkaan, mikä vastaa edellisten vuosien kasvua.

10 TOIMINTAKERTOMUS 7 (25) Ilmoitusten jakaminen toimialoittain on perinteisesti koskenut vain välitettyjä tehtäviä. Hätäkeskuksissa käsitellyistä ilmoituksista kuitenkin yli puolet (58%) ei johda tehtävän välittämiseen. Kaavio 1 Hätäkeskusten vastaanottamat ilmoitukset toimialoittain ,2 miljoonaa vastaanotettua ilmoitusta v muiden viranomaisten kiireetön neuvonta yhteensä n turhat puhelut yhteensä n Poliisi Terveystoimi Pelastus Muut Sosiaalitoimi Hätäkeskus asiaton tai ilkivaltainen soitto virhe tai tahaton soitto muut ei välitetyt paloilmoitinlaitteen testaus neuvonta/opastus välitetyt tehtävät välitetyt tehtävät neuvonta/opastus paloilmoitinlaitteen testaus muut ei välitetyt virhe tai tahaton soitto asiaton tai ilkivaltainen soitto Yli joka neljäs hätänumeroon soitettu puhelu on sellainen, jonka ei sisältönsä puolesta olisi pitänyt tulla hätäkeskukseen ollenkaan. Vuonna yhteensä noin puhelua voitiin luokitella hätäkeskukseen kuulumattomiksi. Tämä jakautuu kahteen osaan: tahattomasti soitettuihin virhepuheluihin ( ) sekä tahallisiin ilkivaltaisesti soitettuihin ( ) puheluihin. Lukumäärä on vuoden 2008 tasoon nähden korkeampi, mutta samaa tasoa kuin vuonna Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Keskeinen tavoite: Hätäkeskus hälyttää tarvittavaa apua viivytyksettä. Tunnusluku tavoite Kiireellisissä tapauksissa aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon on tehtävän edellyttämässä ajassa, % 24 % 55 % 90 % 58 % Tätä tunnuslukua varten seurataan erikseen valikoituja tehtäviä. Näissä tehtävälajeissa aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon tulee olla enintään 90 sekuntia 90 prosentissa tehtävistä.

11 TOIMINTAKERTOMUS 8 (25) Tulossopimuksessa seurattava tunnusluku mittaa aikaa joka käytetään hätäkeskuksessa puhelun käsittelyyn. Mitattava aika alkaa kun puheluun vastataan ja päättyy kun tehtävästä annettava hälytysviesti lähtee ensimmäiselle yksikölle. Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu Tavoiteajassa käsitellyt tehtävät 61 % 67 % 61 % 60 % 44 % 58 % 46 % 56 % 64 % 59 % 58 % 48 % 68 % 63 % 52 % Tulos tämän tavoitteen osalta on parantunut tasaisesti mutta hitaasti. Tehtävälajeittain keskuskohtainen vaihtelu on pienintä elottomuuden kohdalla (64%-80%). Suurinta keskuskohtainen vaihtelu on tieliikenneonnettomuudessa (8% - 56%). Haaste hälyttämisen nopeuttamisessa liittyy paikantamiseen. Tieliikenteessä tapahtuviin onnettomuuksiin liittyy usein ilmoittajan kyvyttömyys paikantaa itseään maantiellä. Tämä on pääasiallisin syy tehtävänkäsittelyaikojen pituuteen. Keskeinen tavoite: Hätäkeskuksen palveluiden tunnettavuus on suuri. Tunnusluku tavoite Väestöstä keskeiset hätäkeskuspalvelut tuntee, (painotettu keskiarvo. %) 72 % 88 % 90 % 88 % Hätäkeskuspalvelujen tunnettuutta selvitettiin Taloustutkimus Oy:n marraskuussa tekemällä tutkimuksella, jossa vastaajille esitettiin kymmenen erilaista tilannetta, joista heidän pyydettiin arvioimaan sitä, soittaisivatko he hätänumeroon vai eivät, jos tilanne osuisi omalle kohdalle. Osa tilanteista oli sellaisia, joissa hätänumeroon soittaminen on oikea tapa toimia, osa taas sellaisia, joissa hätänumeroon ei tulisi soittaa. Kaikissa kymmenessä tilanteessa valtaosa vastaajista tiesi oikean vastauksen. Eniten vääriä vastauksia tuli sellaisissa asioissa, joissa kaivataan poliisia paikalle. Näyttää siltä, että kaikille suomalaisille ei ole vielä täysin selvää, että hätänumero 112 on se numero, joista saa kiireisessä tilanteessa yhteyden myös poliisin. Tosin osa vääristä vastauksista saattaa johtua myös siitä, etteivät ihmiset ylipäätänsä halua sekaantua poliisiasioihin, ja siksi vastaus on kielteinen, vaikka oikea toimintatapa olisi ilmoittaa asiasta hätänumeroon. Myös yleiseen vaaramerkkiin liittyvään kysymykseen tuli noin viidesosa vääriä vastauksia. Tulokset ovat kaiken kaikkiaan hyvin samansuuntaisia kuin vuoden 2008 tutkimuksessa. Hätäkeskuslaitos on koko toimintavuoden ajan korostanut omassa viestinnässään hätänumeron 112 oikeaa ja asianmukaista käyttöä. Pääkanavana on toiminut 112.fi -sivusto, jossa julkaistiin joulukuussa mm. 7 eri kielellä (ranska, saksa, venäjä, eesti, saame, ruotsi, englanti) opastuspaketti: Näin käytät hätänumeroa 112 Suomessa. Myös puhelinluetteloiden hätänumerosivujen sisältö muutettiin tukemaan tätä teemaa. Keskeinen tavoite: Väestön asiakastyytyväisyys on suuri. Tunnusluku tavoite Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin, 4,22. 4,28 4,25 4,38 (asteikolla 1 5)

12 TOIMINTAKERTOMUS 9 (25) Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu Väestön tyytyväisyys 4,31 4,36 4,41 4,46 4,39 4,24 4,52 4,33 4,44 4,34 4,36 4,42 4,44 4,42 4,28 Hätäkeskuslaitos teetti vuoden lopussa Taloustutkimus Oy:llä erillisen asiakastyytyväisyystutkimuksen, jossa haastateltiin henkilöä hätänumeroon marraskuussa soittanutta. Kaikki hätänumeroon soittaneet olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kaikista vastauksista 87 prosenttia sijoittui vaihtoehtoihin erittäin tai melko tyytyväinen (vuonna 2008: 83%). Vastaajat antoivat hätäkeskuksille kokonaispalvelusta arvosanan 4,38 (4,28) maksimiarvosanan ollessa Asiakaspalautteet Hätäkeskuslaitokselle tulee erilaista asiakaspalautetta säännöllisesti. Tavanomaisimpia palautteita toiminnasta ovat muun muassa: hallintokantelut, selvityspyynnöt, valitukset, asiakkaiden suorat yhteydenotot ja palautteet sekä mediassa esillä olevat tapahtumat. Useimmissa tapauksissa palautteet ja selvityspyynnöt ovat sellaisia, joissa epäillään hätäkeskuksen toiminnassa olleen puutteita tai että asiakas ei ole saanut haluamaansa palvelua. Palautteet voivat koskea Hätäkeskuslaitoksen toimintaa yleisesti tai ne voivat liittyä yksittäiseen hätäilmoitukseen. Hätäkeskuslaitos käsittelee kaikki asiakaspalautteet ja tekee selvityksen toiminnastaan selvityspyynnön esittäneelle taholle. Asiakaspalautteet rekisteröidään hätäkeskusyksikössä ja niistä saatua informaatiota hyödynnetään muun muassa henkilöstön koulutuksessa ja muussa toiminnan kehittämisessä. Asiakaspalautetta tulee myös suoraan alueellisiin hätäkeskuksiin. Kokonaisuutena erilaista asiakaspalautetta Hätäkeskuslaitokselle kirjattiin tarkasteluvuonna 562 kappaletta. Hätäkeskuslaitoksen sisäisellä ohjeella määritellään Hätäkeskuslaitokselle tulevien selvityspyyntöjen, reklamaatioiden, kanteluiden ja muiden Hätäkeskuslaitoksen toimintaa koskevien palautteiden käsittelyn toimintamalli ja siihen liittyvä tiedonvälitys. Keskeinen tavoite: Hätäkeskuslaitos tehostaa toimintaa yhteistyöviranomaisten kanssa. Yhteistyöviranomaisten asiakastyytyväisyys on suuri. Tunnusluku tavoite Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys yhteistoimintaan hätäkeskusten kanssa ja niiden tuottamiin palveluihin (asteikolla 1 5), vähintään 3,30 3,23 3,90 3,43 Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu Viranomaisten tyytyväisyys 3,63 3,03 3,48 3,5 3,42 3,57 3,38 3,13 3,31 3,87 3,7 3,64 3,78 3,55 3,31

13 TOIMINTAKERTOMUS 10 (25) Arviointikohteista kaikkein tyytyväisimpiä viranomaiset ovat hätäkeskuksen ja viranomaisen väliseen yhteistyöhön ja tyytymättömimpiä operatiivisen toiminnan tukipalveluihin. Myös viimeksi mainitun osalta tyytyväisyys on kuitenkin lisääntynyt edellisen vuoden arvosta kahdella kymmenyksellä arvoon 3,30. Hätäkeskuslaitos selvitti internet-kyselynä yhteistyöviranomaisten tyytyväisyyttä yhteistoimintaan hätäkeskusten kanssa asteikolla 1-5. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy loppuvuonna. Kutsu kyselyyn lähetettiin sosiaali- ja terveystoimeen ministeriön toimesta, poliisille sisäasiainministeriön poliisiosaston kautta ja pelastustoimeen kaikille pelastusjohtajille. Tutkimukseen vastasi yhteensä henkilöä (2008 vastaajia oli 790). Eri palvelutoiminnat olivat vastauksissa edustettuina seuraavasti: palo- ja pelastustoimi 173 (221), sairaankuljetus 207 (134), poliisitoimi (393) ja meripelastus 37 (41) vastaajaa. Hätäkeskusten paikallisten yhteistyötä edistävien toimenpiteiden lisäksi hätäkeskuslaitos on pyrkinyt pitämään yhteistyöviranomaisia ajan tasalla valtakunnallisen yhteistyöryhmän välityksellä. Yhteistyöryhmä kokoontui 11 kertaa vuonna. Jokaisesta kokouksesta pidetty muistio on jaettu yhteistyöryhmän jäsenille eteenpäin jaettavaksi omille toimialoilleen Muut tavoitteet ja hankkeet Hätäkeskuslaitoksen toimintaedellytysten parantamiseksi ja siten toimialojen yhteisen hätäkeskustoiminnan tehostamiseksi Hätäkeskuslaitoksen tulossopimukseen on lisätty myös muiden viranomaisten toimintaan liittyviä tavoitteita: Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon auditointi Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon auditoinnin toteuttamisesta tehtiin sopimus Opetushallituksen kanssa. Auditointi toteutetaan kevään 2010 aikana. Auditoinnin jälkeen tehdään suunnitelma hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittämisestä. Hätäkeskuskoulutuksen seuranta- ja arviointiryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna. Kokouksissa valmisteltiin mm. uuden opetussuunnitelman kehittämistä sekä hätäkeskus päivystäjien tulevaisuuden ammattikuvan sisältöjä. Rutiiniluonteisten tehtävien suorittaminen hätäkeskustietojärjestelmään luotavan etäyhteyden avulla Vuoden aikana asennettiin yhteensä 45 poliisin ELS -etäkäyttötyöasemaa. Poliisin etäkäytön käyttöönotto toteutui poliisin laatiman aikataulun mukaan ja HALTIKin toimenpitein. Poliisi on tehnyt valtakunnallisen käyttöönottosuunnitelman ja toteuttaa sitä jatkossa omien resurssiensa sallimissa rajoissa. Hätäkeskuslaitos tukee etäkäyttöä tarvittavin toimenpitein. Hätäkeskuslaitos irtisanoi PÄIKE -järjestelmän ylläpitosopimuksen ja sen käyttö Helsingin hätäkeskuksessa lopetettiin samalla kun poliisi sai ELS -etäkäyttöyhteydet Helsingissä käyttöönsä. Perusselvityksiä etäkäytön laajentamiseksi tehtiin. Viranomaisten etäkäytön käyttöönottotoimenpiteistä teetettiin Digia Oy:lla esiselvitys. Eri viranomaisten etäkäyttö on lisäominaisuus ELS- järjestelmään, jonka käyttöönotto edellyttäisi esiselvityksen jälkeen laajamittaisen järjestelmämäärittelyn ja sen jälkeisen tietojärjestelmän kehitystyön. Huomattakoon, että poliisi edellytti etäkäyttöominaisuuksia jo ELSjärjestelmän hankinnassa ja poliisin etäkäyttöominaisuudet on määritelty ja toteutettu ELS -järjestelmään lisätyönä. Sosiaali- ja terveystoimen osalta ongelmana on nykyinen hätäkeskuslainsäädäntö, joka ei mahdollista teknisen käyttöyhteyden rakentamista sosiaali- ja terveystoimen yksiköiden käyttöön. Valmisteluvaiheessa olevassa uudessa hätäkeskuslaissa etäkäytön toteuttamiselle ollaan antamassa kolmen vuoden siirtymäaika, joten kaikille viranomaisille tarkoitetun etäkäytön toteutusaikataulu on tulevassa lainsäädännössä määritelty.

14 TOIMINTAKERTOMUS 11 (25) Poliisin hätänumeron käytöstä poistaminen Hätäkeskuslaitoksen tulosopimuksessa edellytettiin, että poliisin viestintää pitää tukea poliisin vanhan hätänumeron poistamisesta. Poliisi ei kuitenkaan tehnyt päätöstä numeron poistamisesta vuoden aikana. Neuvottelut jatkuvat viestintäviraston kanssa vielä helmikuussa Hätäkeskuslaitos selvitti vuoden lopussa numeroon soitettujen puheluiden määrää koko valtakunnassa. Tilastojen mukaan Uudellamaalla numeroon soitettujen puheluiden määrä on noin 15 prosenttia kaikista hätäpuheluista. Muilla alueilla määrä on noin 10 prosenttia. Trendi on ollut laskeva vuodesta 2007 lähtien. Yhteistyöviranomaisten statusviestien käyttö VIRVE-viestiliikenteessä Statusviestit ovat olleet käytössä pelastustoimessa sekä sairaankuljetuksessa ja ensihoidossa jo aiemmin. Poliisin osalta statusviestien käyttöönotto on ollut osa ELS ja POKE -järjestelmien välisen tiedonsiirron integraatiota. Poliisi valmisteli vuoden aikana statusviestien käyttöönottoa yksiköiden tilan ilmoittamiseksi. Samassa yhteydessä toteutetaan poliisiyksiköiden sijaintitiedon välittäminen POKE - järjestelmän kautta hätäkeskustietojärjestelmään. Vuoden aikana asian valmistelu eteni testausvaiheeseen ja testauksissa saatiin positiivisia tuloksia. Poliisin statusviestien ja sijaintitietojen välittäminen poliisin ja hätäkeskusten tietojärjestelmien välillä arvioidaan olevan käyttöönotettavissa valtakunnallisesti vuoden 2010 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Poliisin VIRVE -tilatietoryhmä, jonka kautta statusviestit näkyvät hätäkeskuksissa on ollut vuoden 2010 alussa käyttöönottovaiheessa. STM:n selvitys kiireettömien sairaankuljetusten (hoitolaitossiirrot) mahdollisesta siirtymisestä sairaanhoitopiireille valmisteilla olevan terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä. Lausunnolla olleessa luonnoksessa terveydenhuoltolaiksi kiireettömät potilassiirrot oli eriytetty ensihoidosta ja niiden järjestelyvastuu oli alueellisilla ensihoitokeskuksilla. Hätäkeskus käyttäisi potilassiirtoihin osoitettuja resursseja varakapasiteettina suuronnettomuustilanteissa. Varsinainen lakiehdotus tultaneen antamaan eduskunnalle vuonna 2010 mutta sen sisällöstä tältä osin ei ole varmuutta Hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke Hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeessa (TOTI-hanke) toiminnalliseen vaatimusmäärittelyyn käynnistettiin toiminnan kehittäminen -projekti (TOKE) ja tekniseen vaatimusmäärittelyyn käynnistettiin tietotekniikan kehittäminen -projekti (TIKE). Molemmat projektit koostuivat useista osaprojekteista. Hankkeen määrittelyvaiheessa toteutettiin kuvaus tulevaisuuden (vuosi 2015) 112-toiminnasta niin päivystystoiminnan kuin hätäkeskusten ja viranomaisten välisen yhteistoiminnankin osalta. Määrittelyvaiheessa tehty työ sisälsi toiminnallisen ja teknisen vaatimusmäärittelyn hätäkeskusten tekniselle toimintaympäristölle ja teknisille järjestelmille sekä suositukset teknologiavalinnoille sekä arvion nykyisten järjestelmien käytettävyydestä ja kehittämismahdollisuuksista. Määrittelyvaiheen työ tehtiin yhteistyössä hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa, jotka olivat nimenneet hankkeeseen omat asiantuntijansa sekä heidän tuekseen kootut asiantuntijapoolit. Määrittelytyön IT-konsultteina toimivat Tieto Finland Oy sekä HALTIK. Lisäksi työn eri vaiheissa tehtiin yhteistyötä teleoperaattoreiden sekä laite- ja ohjelmistotoimittajien asiantuntijoiden kanssa sekä muiden käynnissä olevien keskeisten hankkeiden kanssa (VITJA, TUVE). Hätäkeskusten operatiivisen salityöskentelyn kehittämiseksi tehtiin tutkimus, jonka toteutti VTT. Hätäkeskustoiminnan kansainvälisiin kehittämisnäkymiin sekä toteutettuihin teknisiin järjestelyihin liittyen tehtiin yhteensä viisi tutustumismatkaa, joissa pyrittiin löytämään kussakin kohdeympäristössä toteutetut

15 TOIMINTAKERTOMUS 12 (25) parhaat käytänteet ja arvioimaan niiden soveltuvuutta suomalaiseen viranomaisympäristöön. Matkat suuntautuivat Viroon, Ruotsiin, Iso-Britanniaan, Tsekkeihin sekä Yhdysvaltoihin. Hankkeen määrittelyvaiheen ohjausryhmänä toimi Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallinen yhteistyöryhmä, jolle hanke raportoi työn etenemisistä ja tuloksista kuukausittaisissa kokouksissa, yhteensä määrittelyvaiheen aikana 13 kertaa. TOKE- ja TIKE -projekteilla oli molemmilla omat ohjausryhmänsä, jotka kokoontuivat projektisuunnitelmissa määritetyllä kokoonpanolla projektien etenemisen eri vaiheissa. Lisäksi TIKE-projektilla oli erillinen tekninen ohjausryhmä. Viestinnällisesti hankkeesta pyrittiin tiedottamaan ajantasaisesti työn edetessä. Viestinnän käytännön keinoina käytettiin toimialojen asiantuntijapoolien kokousten ja yhteyshenkilöiden lisäksi osallistumista kokouksiin ja seminaareihin, tiedottamista Hätäkeskuslaitoksen ja toimialojen kirjallisissa julkaisuissa, internetiä ja Hellu -intranettiä. Hankkeen jokainen osaprojekti laati oman loppuraporttinsa, johon kunkin osaprojektin tuottama tulosdokumentaatio liitteineen, yhteensä 2676 sivua, on koottu. Tuotetun aineiston avulla voidaan siirtyä hankkeen seuraavaan vaiheeseen, tietojärjestelmän hankintaan, kilpailutukseen ja käyttöönoton valmisteluihin. Tulostavoitteiksi TOTI-hankkeelle oli vuoden tulossopimuksessa asetettu: 1. Vuonna toteutetaan vaihtoehtoisten toimintatapamallien vertailu. 2. Vuonna hankkeen vaatimusmäärittely on valmis. Molemmat asetetut tulostavoitteet saavutettiin Helsingin hätäkeskusalueen palveluiden turvaaminen Sisäasiainministeriö antoi päätöksensä Helsingin hätäkeskuksen sijaintipaikkakunnasta, jossa todettiin, että Helsingin hätäkeskus tulee sijaitsemaan Keravalla viimeistään Hätäkeskuslaitos asetti heinäkuussa työryhmän koordinoimaan Helsingin hätäkeskuksen muuttoa Keravalle. Tämän jälkeen käynnistettiin Heikkilänmäen tilojen laajennussuunnittelu ja organisointiin rakenteelliset muutostyöt tekemällä rakennuttajakonsultointisopimus HTJ Oy:n kanssa. HTJ Oy hankki tarvittavat suunnittelukonsultit ja urakoitsijat muutostöiden suorittamiseen. Heikkilänmäessä olevat päivystystilat on saneerattava niin, että Helsingin ja Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskukset pystyvät toimimaan samoissa tiloissa. Rakenteellisten muutostöiden ajaksi Itä- ja Keski- Uudenmaan hätäkeskus on siirrettävä väliaikaisiin tiloihin. Väliaikaisiksi hätäkeskustiloksi Hätäkeskuslaitos vuokrasi Keravan kaupungilta Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen vieressä olevan kalliosalin ja sen oheistilat. Helsingin ja Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskusten henkilöstölle järjestettiin syksyllä kaksi info- ja keskustelutilaisuutta Helsingin muuttoon liittyen. Lisäksi keskeisille yhteistyöviranomaisten edustajille esiteltiin Heikkilänmäen tiloja ja käytiin vuoropuhelua muuton mahdollisista vaikutuksista Helsingin yhteistyöviranomaisten ja hätäkeskuksen väliseen toimintaan. Kokonaisuudessaan Helsingin hätäkeskuksen muutto Keravalla eteni vuoden aikana suunnitellusti ja aikataulussa.

16 TOIMINTAKERTOMUS 13 (25) Muut toiminnalliset tavoitteet Päivystyshenkilöstön säännöllinen täydennys- ja perehdyttämiskoulutus Perehdytyskoulutuksen koulutussuunnitelma on valmisteltu yhteistyössä hätäkeskusten kanssa. Uusi perehdyttämiskoulutuksen koulutussuunnitelma otetaan käyttöön Hätäkeskusten toiminnan varmistamien Hätäkeskusten toiminnan varmistamisprojekti luovutti loppuraporttinsa Hätäkeskuslaitoksen johdolle Raportissa kuvattiin varmistamisen periaatteet sekä hätäkeskuksen korvaamiseen liittyvät hallinnolliset päätöksentekotavat. Varmistustoimenpiteistä tehtiin koulutusmateriaali ja hätäkeskustoiminnan siirto toiseen, varmistavaan hätäkeskukseen, käytiin läpi viestipäällikköpäivillä toukokuussa. Hätäkeskustoiminnan varmistamisen tekniset ratkaisut toteutettiin HALTIKin toimesta kaikkiin hätäkeskuksiin vuoden aikana. Teknisen rakentaminen valmistui kuitenkin vasta loppuvuodesta, joten sen toimivuuden todentaminen ja käytännön toimenpiteiden pilotointi jäi tehtäväksi vuoden 2010 aikana. Hätäkeskuslaitoksen strategisen muutoshankkeen vuoksi hätäkeskusten varmennusratkaisu tulee muuttumaan tulevina vuosina keskusten yhdistymisen aikataulussa. Hätäpuheluiden kirjaamiskäytäntöjen selkiinnyttäminen Hätäkeskuslaitos valmisteli ohjeen ns. H-tehtävien käsittelystä. H-tehtävät eli hätäkeskuksen tehtävät ovat suurin yksittäinen toimiala. H-tehtävien käsittelyssä ja erityisesti niiden kirjaamistavoissa on valtakunnallisesti esiintynyt jonkin verran kirjavuutta eikä tehtävien käsittelystä ole ollut yhtenäistä ohjeistusta ja koulutusmateriaalia. Uuden ohjeen myötä näitä epäkohtia pyritään korjaamaan. Ohje tulee voimaan alkaen. Hätäilmoituksesta tuleva tehtävä kirjataan H-tehtäväksi silloin kun tehtävää ei sisältönsä puolesta voida kohdistaa mihinkään tehtävälajiin tai tehtävä koskee hätäkeskuksen sisäisiä toimenpiteitä tai erikseen määriteltyjä tukitoimia (kuten esimerkiksi tiedonvälitys koskien asemavalmiutta tai savuhavainnon tarkistusta valvontakoneille). Hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset ovat ohjeistaneet Hätäkeskuslaitosta oman toimialansa tehtävien käsittelyssä. Ohjeistuksissa on mm. määritelty tilanteet, jolloin toimialaa koskeva ilmoitus ei edellytä tehtävän välittämistä. Hälyttämättä jättäminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että tehtävä kirjataan H-tehtäväksi. H-tehtävälajit ovat hätäkeskusten sisäiseen käyttöön tarkoitettuja ja niitä on tarkoitettu käytettäväksi niissä tilanteissa, joissa ilmoitusta ei sisältönsä puolesta voida kohdistaa mihinkään tehtävälajiin. H-tehtävälajien määrää on uudessa ohjeessa huomattavasti vähennetty aikaisemmasta. Tehtävälajilistauksesta on poistettu kokemuksen perusteella turhat ja päällekkäiset tehtävälajit. Ohjeen liitteenä on lisäksi tehtävälajikohtaisia ohjeita ja esimerkkejä tilanteista, joissa tiettyä tehtävälajia on tarkoituksenmukaista käyttää. Liitteenä on myös esimerkkejä hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden lopettamiseksi. Hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden lopettamiseksi voidaan käyttää valmiita vuorosanoja, joilla puhelu voidaan päättää asianmukaisesti ja soittajaa provosoimatta. Valmiilla vuorosanoilla pyritään yhdenmukaistamaan viestejä ja auttamaan hätäkeskuspäivystäjää erilaisten tilannekohtaisten haasteiden ratkaisemisessa. Viranomaisten riskinarviomanuaalien yhdistäminen Pelastustoimen riskinarviomanuaalia ei saatu virallisesti otetuksi käyttöön vuonna, koska Keskipohjanmaan pelastuslaitos ei ole vielä hyväksynyt sitä käytettäväksi alueellaan kaikkien muiden sitä käyttäessä. Jatkoa varten on selvitettävä, edellyttääkö tietyn riskinarviomanuaalin valtakunnallinen

17 TOIMINTAKERTOMUS 14 (25) käyttöönotto Hätäkeskuslaitoksessa yksimielistä hyväksyntää kaikkien kuntien viranomaisilta. Viranomaisten riskinarviomanuaalien yhdistämisprojekti tuloksena syntynyt ehdotus viranomaisten yhteiseksi riskinarviomanuaaliksi luovutettiin Hätäkeskuslaitokselle Ehdotuksen tarkistus- ja päivitystyö on meneillään ja yhdistetyn manuaalin valtakunnallisen käyttöönoton suunnitellaan tapahtuvan kevään 2010 aikana Hallinnolliset tavoitteet Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön uuden työjärjestyksen. Hätäkeskuslaitos on ottanut käyttöönsä uuden työjärjestyksen Hätäkeskusten työjärjestykset on muutettu vastaamaan viraston työjärjestystä 1.8. mennessä. Hätäkeskuslaitos on tuottanut valtakunnallista ohjeistusta, jotka hätäkeskukset panevat täytäntöön. Hätäkeskuksilla on ollut edustajat mm. TOTI - hankkeessa se useissa valtakunnallisissa kehittämistyöryhmissä. Hätäkeskuslaitos laatii laitoksen valmiussuunnitelman. Hätäkeskuslaitoksen valmiussuunnitelmaa on työstetty Hätäkeskuslaitoksen omien näkemysten perusteella. Hätäkeskuslaitos on pyytänyt valmiussuunnitelman pohjaksi sisäasianministeriön kannanottoa siitä, miten sisäasiainministeriö on suunnitellut hätäkeskuslaitoksen toimivan poikkeusoloissa. Miten sisäasianministeriön valmissuunnitelmassa on määritelty Hätäkeskuslaitoksen rooli. Onko hätäkeskuksilla esimerkiksi jokin erityinen rooli viranomaisten tilannekuvan muodostamisessa tai viranomaisten viestiliikennekeskuksena? Lisäksi Hätäkeskuslaitos on pyytänyt sisäasianministeriötä ottamaan ohjeistuksessa huomioon myös uuden hätäkeskustoiminnan strategian mahdollisesti tuomat seikat. Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön ASDO- järjestelmän. Hätäkeskuslaitos on nimennyt käyttöönotettavan ASDO - järjestelmän omalta osaltaan SALKKU - järjestelmäksi. Järjestelmä on luovutettu virastolle ja se otetaan vaiheittain käyttöön vuoden 2010 aikana. Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön sähköisen tilaustenhallintajärjestelmä TILHAN. Sisäasiainministeriö asetti Sisäasiainministeriön hallinnonalan tilaustenhallinnan kokonaispalvelun käyttöönotto -hankkeen (TILHA). Hankkeen toimikautta jatkettiin 1.6. tehdyllä päätöksellä saakka. SM:n linjauksen mukaan TILHA on tarkoitus ottaa nopealla aikataululla käyttöön jo 2010 talven-kevään aikana koko hallinnonalalla. Hätäkeskuslaitos ottaa omalta osaltaan TILHA-järjestelmän käyttöön edellä mainitun linjauksen mukaisesti. Käyttöönottoprojekti ja aikataulutus suunnitellaan helmikuun 2010 aikana. Hätäkeskuslaitos laatii v. sisäasiainhallinnon yhdenvertaisuuslinjausten pohjalta viraston yhdenvertaisuussuunnitelman ja sen osana esteettömyyskartoituksen. Hätäkeskuslaitoksen työryhmä on jättänyt esityksen viraston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaksi vuoden lopulla. Esityksen käsittely alkaa tammikuussa 2010.

18 TOIMINTAKERTOMUS 15 (25) 5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Keskeinen tavoite: Hätäkeskuslaitoksen työtyytyväisyys paranee. Tunnuslukutaulukko liitteenä Henkilöstön määrä Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuosiresursseista jäi vuonna käyttämättä lähes 40 henkilötyövuoden verran. Etelä-Suomen hätäkeskuksissa ja erityisesti Helsingissä virkojen täyttäminen on vaikeaa, koska päivystystyön edellyttämän pätevyysvaatimuksen omaavia henkilöitä ei ole työmarkkinoilla. Tilannetta pyritään parantamaan koulutusta lisäämällä, mutta sen vaikutus ilmenee vasta tulevien vuosien aikana. Henkilöstön riittävyys on myös tulevan rakenteellisen muutoksen myötä entistä haasteellisempaa. Hätäkeskusten väheneminen edellyttää osalta henkilöstöä valmiutta pidempiin työmatkoihin tai muuttamista uudelle paikkakunnalle. Tällöin osa henkilöstöstä saattaa hakeutua töihin Hätäkeskuslaitoksen ulkopuolelle tai aloittaa esimerkiksi opiskelun uuteen ammattiin. Muutoksen toteuttamisessa haasteena tulee olemaan hätäkeskusten toiminnan ylläpitäminen muutokseen saakka ja toisaalta riittävän henkilöstömäärän varmistaminen uusissa suuremmissa hätäkeskuksissa Työtyytyväisyyskysely VMBaro Henkilöstön työtyytyväisyys on parantunut edelleen. Vuonna vastausten keskiarvo oli 3,21, kun vielä vuonna 2007 keskiarvo oli 3,05 ja vuonna ,16. Työtyytyväisyyden positiivinen kehitys on jatkunut jo useamman vuoden. Hätäkeskuslaitoksen tuleva rakenneuudistus ja hätäkeskusten väheneminen saattavat vaikuttaa tähän kehitykseen negatiivisesti. Muutos vaikuttaa lähivuosina henkilöstöön siten, että osa henkilöstöstä joutuu vaihtamaan työskentelypaikkakuntaa ja toimenkuviinkin saattaa tulla joitain muutoksia. Muutoksen toteuttamisen aikanakin henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan niin hyvin kuin mahdollista Johtaminen 3,08 3,14 3,26 3,34 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,29 3,35 3,42 3,49 Palkkaus 2,53 2,65 2,86 2,97 Kehittymisen tuki 2,80 2,77 2,97 3,11 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,60 3,54 3,63 3,67 Työolot 3,04 3,11 3,03 2,95 Tiedon kulku 2,96 2,99 2,89 3,13 Työnantajakuva 2,85 2,76 2,86 2,96 Yhteensä 3,02 3,05 3,16 3,21 Halukkuus henkilökiertoon 1,66 1,67 1,69 1,75 Aikomus vaihtaa työpaikkaa 1,66 1,68 1,74 1,78 Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu yksikkö VMBaro 3,17 3,11 3,47 3,41 3,07 3,29 2,99 2,79 3,15 3,07 3,42 3,38 3,23 3,31 2,98 3,43

19 TOIMINTAKERTOMUS 16 (25) 5.3. Sairauspoissaolot Hätäkeskuslaitoksen tuloksellisuutta on rasittanut henkilöstön suuri sairastavuus. Vuonna sairauspoissaolot ovat vähentyneet noin 18 prosenttia. Sairauspoissaolojen osalta mielenkiintoista on, että jaksotyötä tekevä henkilöstö sairastaa huomattavasti enemmän kuin hallintohenkilöstö. Vuodesta lähtien sairauspoissaolojen kehitystä seurataan tarkemmin ja sen avulla pyritään vähentämään nimenomaan salissa työskentelevän henkilöstön sairastavuutta. Runsas sairastavuus on lisännyt työssä olevien työmäärää ja tarvetta teettää ylitöitä poistumien paikkaamiseksi Tietotaidon todentaminen Hätäkeskuspäivystäjien tietotaidon todentaminen toteutetaan vuonna 2004 kehitetyn menetelmän mukaisesti. Tavoitetta ei saavutettu (90 %), vaan toteutuma on 61 %. Taidollinen osio toteutetaan verkkoympäristössä, joten sen vaatimat resurssit ovat pienentyneet. Tiedolliseen osioon tarvittavan ajan resurssointi on ollut haasteellista. 6. Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) 6.1. Rahoituksen rakenne Vuoden talousarviossa Hätäkeskuslaitokselle osoitettiin 54,177 milj. euroa, sisältäen käyttötarkoitukseen sidottua, TOTI-hanke, sidottua 0,6 milj. euroa. Tuotot kertyvät lähes yksinomaan maksullisen toiminnan palo- ja rikosilmoitinlaitteiden kytkentä ja kuukausimaksuista. Muutos edelliseen vuoteen oli 3,2 % Talousarvion toteutuminen Määrärahat 2008 Muutos-% Talousarvio II LTAE 2008 ja III LTAE Käyttöoikeus Pol.amk:lle Määrärahat % Siirtyvä määräraha / % Siirto Määrärahat yhteensä % Tuotot % Toiminnan kulut % Investoinnit % Rahoituksen käyttö % Siirtyvä määräraha %

20 TOIMINTAKERTOMUS 17 (25) Siirtyvä määräraha muodostuu tietohallinnon projekteista, joita ulkopuolisten tahojen resurssipulan vuoksi ei kyetty toteuttamaan 3 milj. euroa, rekrytointiongelman vuoksi käyttämättä jääneiden henkilötyövuosiresurssien henkilöstökustannuksista 2,8 milj. euroa sekä organisaatiouudistuksen aiheuttamiin lisäkustannuksiin varautumisesta vuodelle Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma TA TP Tot.- % TP 2008 Muutos- % Toiminnan tuotot ,25 102, ,40 4,1 Julkisoikeudelliset , ,00 3,4 Liiketaloudelliset , ,90 1,5 Saatavien poistot , ,50-88,7 Muut tuotot , ,00 39,9 Muut sekalaiset tuotot Toiminnan kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,09 72, ,72-39,1 Henkilöstökulut , ,15 1, , ,20 2, , ,11-26,9 Lomapalkkavarauksen muutos , ,50-92,8 Vuokrat ,54 99, ,54 6,5 Palvelujen ostot ,34 67, ,14-1, , ,00 Muut kulut , ,76-24,5 Valmistus omaan käyttöön , ,06 Poistot , ,23-31,6 Kulut yhteensä ,48-3,1 Jäämä I , ,08-3,8 Muut tuotot 1 244, ,05-89,9 Muut kulut 612, ,42-32,4 Jäämä II , ,45-3,7 Investoinnit ,88 8, ,00-59,2

21 TOIMINTAKERTOMUS 18 (25) Hätäkeskuslaitoksen toimintakulurakenteessa ei tapahtunut mitään olennaisia muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Hätäkeskusten toiminta on vakiintunutta ja kustannusten hallinta hyvä. Tuotto-kululaskelmassa näkyvä palvelujen oston ja muut kulut -tiliryhmän kulujen nousu johtuu TOTI-hankkeen kuluista ja ne on suurimmaksi osaksi aktivoitu taseeseen Valmistus omaan käyttöön-tilin kautta Tase Käyttöomaisuuden aineettomissa hyödykkeissä on 2,2 milj. euroa hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikkahankkeen (TOTI) kuluja sekä Keravan hätäkeskuksen perusparannusmenoja 0,5 milj. eur. Siirtoveloissa on edellä mainittuja perusparannusmenoja 0,2 milj. eur, 1.5. alkaen taannehtivasti maksettavia VES-korotuksia 0,7 milj. eur, sekä 0,1 milj.eur Haltik-palvelun ostoa.

22 TOIMINTAKERTOMUS 19 (25) 7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Organisaatio ja sisäinen toimintaympäristö Hätäkeskuslaitoksen työjärjestys on uudistettu. Sitä täydentää tammikuussa hätäkeskusyksikön vahvistettu työjärjestys sekä hätäkeskusten uudet työjärjestykset, jotka on vahvistettu kesän aikana. Hätäkeskusten tulostavoitteet on aiempaa selvemmin johdettu laitoksen tulostavoitteista niin, että niillä on keskusten toimintaa konkreettisesti ohjaavaa merkitystä. Vuoden 2010 tuloskeskusteluissa on pyritty entistä voimakkaammin konkretisoimaan laitoksen ja tulosyksiköiden välisen sopimuksen sisältöä. Sisäisen valvonnan yleiset menettelyt Talouden seurannassa on kyetty tuottamaan pääsääntöisesti riittävää tietoa taloudellisen suunnittelun pohjaksi. Vuonna 2011 KIEKU - järjestelmä edelleen kehittää talous- ja henkilöstöhallinnon seurantaa ja raportointia. Hätäkeskuslaitoksen laatuprojektissa on kuvattu hätäkeskusten keskeisiä toimintaprosesseja. Sisäinen auditointi on aloitettu joulukuussa. Sisäinen tarkastus Hätäkeskuslaitoksella on erillinen tarkastusryhmä talousarvioasetuksen mukaisella tavalla suorittain sekä sisäistä tarkastusta että laillisuusvalvontaa. Ryhmä suorittaa toiminnallisia tarkastuksia hätäkeskuksissa raportoiden laitoksen johtajalle. Vuoden aikana on lisäksi laitostasolla kiinnitetty huomiota yksittäistapauksissa taloudellisuuden sekä hallinnon ja toiminnan tarkoituksenmukaisuuteen. Laillisuusvalvonta Laillisuusvalvonta on määrätty hallintojohtajan alaisuuteen. Kanteluiden käsittelystä on annettu ohjeet ja niiden käsittelyä varten on palkattu lakimies. Hätäkeskuslaitos käsitteli vuonna yhteensä 40 kantelua, valitusta tai selvityspyyntöä. Keskeisimmät kanteluiden syyt olivat avun saannin viivästyminen, asiakkaan kokema huono asiakaspalvelu ja se, että soittaja ei saanut haluamaansa palvelua. Kahdeksassa tapauksessa voidaan todeta hätäkeskuksen toiminnan olleen osittain huonolaatuista. Tyypillisimpiä laatupoikkeamia ovat epäonnistunut vuorovaikutus soittajan kanssa, riskinarvion epäonnistuminen tai soittajan puutteellinen neuvonta ja opastus. Kantelut toimialoittain: Toimiala Määrä Sosiaali- ja terveystoimi 25 Poliisitoimi 15 Pelastustoimi 0 Yhteensä 40 A 12

23 TOIMINTAKERTOMUS 20 (25) Asiakaspalautetta tulee myös suoraan alueellisiin hätäkeskuksiin. Kokonaisuutena erilaista asiakaspalautetta Hätäkeskuslaitokselle kirjattiin tarkasteluvuonna 562 kappaletta. Riskienhallinta Operatiivisen toiminnan osalta riskien tunnistamista on tehty. Hankkeiden riskikartoituksia on tehty. Riskien tunnistaminen ei kuitenkaan kata koko organisaatiota eikä kaikkia tehtäväalueita. Havaitut väärinkäytökset Hätäkeskuslaitoksessa on annettu laillisuusvalvontaa käsittelevä ohjeistus, jossa väärinkäytösten ja rikostapausten käsittely on ohjeistettu. Ohjeiden perusteella viraston tietoon on tullut vajaa 10 rikostapausta, joissa epäiltynä/syytettynä/tuomittuna on ollut viraston palveluksessa oleva virkamies. Jokaisessa tapauksessa kyse on ollut hätäkeskuspäivystäjästä. Virastosta tehty muu selvitystoiminta Valtiontalouden tarkastusvirasto on laatimassa tilintarkastajan vuosiyhteenvedon hätäkeskuslaitoksen tarkastuksesta vuodelta. Muita selvityksiä ovat vuosittain tehtävät henkilöstökysely VMBaro sekä kirjekyselynä toteutettava työssäjaksamiskysely. 8. Liiteet Tilastoja tammi-joulukuu Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Sisäisen valvonnan lausuma Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus

Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus vuodelta 2010 Tekijät Julkaisun laji Toimintakertomus HAK/2011/163 Julkaisun nimi HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus

Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus 2011 Hätäkeskuslaitoksen julkaisu 1 / 2012 Kuvailulehti Dokumentin päivämäärä: Tekijät: Dokumentin laji: Toimintakertomus Toimeksiantaja: Työryhmän asettamispäivä:

Lisätiedot

Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista

Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista 5,0 1 0 3,18 3,30 3,15 3,19 3,23 3,15 3,44 3,33 6 3,76 3 3,89 3,84 3,91 Pelastustoimi 2006 n=300 2007 n=305 2008 n=290 2009 n=299 2011 n=296 Poliisi

Lisätiedot

HÄTÄKESKUSLAITOS PUOLIVUOTISRAPORTTI. Raportti id6172478 1 (15) 00.05.15 HAK/2013/455. Ohjaus- ja ennakointiosasto 15.8.2013

HÄTÄKESKUSLAITOS PUOLIVUOTISRAPORTTI. Raportti id6172478 1 (15) 00.05.15 HAK/2013/455. Ohjaus- ja ennakointiosasto 15.8.2013 Raportti id6172478 1 (15) HÄTÄKESKUSLAITOS PUOLIVUOTISRAPORTTI Raportti id6172478 2 (15) 1 VUODEN TULOSTAVOITTEET 1.1.1 Suoritteet Hätäkeskuslaitoksen toiminnan painopisteet suunnittelukaudella - 2017

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT 12.11.2013 2 Hätäkeskustoiminta Suomessa EU-alueen yhteinen hätänumero auttaa

Lisätiedot

- 1. SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTE RiÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2011. SISÄASIAINMINISTERiÖ TULOSSOPIMUS 2011

- 1. SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTE RiÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2011. SISÄASIAINMINISTERiÖ TULOSSOPIMUS 2011 15.2.2011 SMDno/2010/1603 HAK/2010/1128 SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTE RiÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2011-1 Sisällysluettelo YLEISTÄ............................................................

Lisätiedot

HÄTÄKESKUSLAITOS. PUOLlVUOTISRAPORTTI. ~ NÖOCENTllAlSVERKET ( ~) HÄTÄKESKUSLAITOS. Raportti. id5125935 1 (14) 00.05.

HÄTÄKESKUSLAITOS. PUOLlVUOTISRAPORTTI. ~ NÖOCENTllAlSVERKET ( ~) HÄTÄKESKUSLAITOS. Raportti. id5125935 1 (14) 00.05. ~ NÖOCENTllAlSVERKET Raportti Ohjaus- ja ennakointiosasto 10.8.2012 id5125935 1 (14) HAK/2012/722 HÄTÄKESKUSLAITOS PUOLlVUOTISRAPORTTI 2012 Postlosoite/Postaddress Pl112 28131 Käyntioso ite/address Satakunnankatu

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Yritysturvallisuusseminaari 12.12.2007 Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. www.112.fi

Hätäkeskuslaitos. Yritysturvallisuusseminaari 12.12.2007 Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. www.112.fi Hätäkeskuslaitos Hätäkeskuslaitoksen johtaja www.112.fi Hätäkeskukset 1. Etelä-Savon hätäkeskus Mikkeli 2. Helsingin hätäkeskus Helsinki 3. Hämeen hätäkeskus Hämeenlinna 4. Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2013

SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2013 Sisäasiainministeriö 1 (13) 24.1.201 3 SMDno/2012/1501 SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2013 Postioso~e ' PL 26 00023 Val tioneuvosto Käyntiosoitteet:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009 344/3.1.1/2008 HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009 Liite 1b 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINNALLE... 2 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ SELVITYS SMDno/2010/1812

SISÄASIAINMINISTERIÖ SELVITYS SMDno/2010/1812 SISÄASIAINMINISTERIÖ SELVITYS SMDno/2010/1812 24.9.2010 Eduskunnan hallintovaliokunnalle SELVITYS HÄTÄKESKUSUUDISTUKSEN TOIMEENPANOSTA 1. JOHDANTO Valtioneuvosto asetti vuonna 2007 antamassaan selonteossa

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSOPIMUS 2012

SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSOPIMUS 2012 Sisäasiainministeriö 27.1.2012 id7005076 1 (11) 02.02 SMDno/2011 /1169 SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSOPIMUS 2012 Postiosoite: PL 26 00023 Valtioneuvosto

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2009 13.1.2009

SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2009 13.1.2009 SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2009 SMDno/2008/605 13.1.2009 SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAI- TOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009 1 YLEISTÄ Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset Vuosikatsaus 2013 Muutosten vuosi 2013 Johtajan terveiset HALTIKin kuudes toimintavuosi oli työntäyteinen. Muun muassa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) saatiin onnistuneesti maaliin ja samalla

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen tulostavoiteasiakirja (SMDno/2014/872, 19.12.2014) ICT-järjestelmien ja toimintatapamuutosten käyttöönotto SM:n hallinnonalalla

Hätäkeskuslaitoksen tulostavoiteasiakirja (SMDno/2014/872, 19.12.2014) ICT-järjestelmien ja toimintatapamuutosten käyttöönotto SM:n hallinnonalalla Raportti HAK-155240 1 (14) Sisäministeriö kirjaamo@intermin.fi Hätäkeskuslaitoksen tulostavoiteasiakirja (SMDno/2014/872, 19.12.2014) HAK; Hätäkeskuslaitoksen puolivuosiraportti 2015 Valtiokonsernin yhteiset

Lisätiedot

SUOMEN ENSIHOITOALAN LIITTO RY:n LAUSUNTO HALLINTOVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HÄTÄKESKUSTOIMINNASTA

SUOMEN ENSIHOITOALAN LIITTO RY:n LAUSUNTO HALLINTOVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HÄTÄKESKUSTOIMINNASTA LAUSUNTO (HE 262/2009) 14.5.2010 Hallintovaliokunta Eduskunta SUOMEN ENSIHOITOALAN LIITTO RY:n LAUSUNTO HALLINTOVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HÄTÄKESKUSTOIMINNASTA Turvallisuus ja perustuslailliset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Hätäkeskusjärjestelmän haasteet ja kehittäminen

Hätäkeskusjärjestelmän haasteet ja kehittäminen Hätäkeskusjärjestelmän haasteet ja kehittäminen 15.12.2008 Selonteko 2007 Uudistuksen toteuttamiseen on liittynyt suuria toiminnallisia ja taloudellisia haasteita Havaitut ongelmat liittyvät Henkilöstön

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011 Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010 Evira/1170/0411/2011 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2011 Valvonnan kehittämisyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Maria Teirikko

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos

Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos 2013 IBM Corporation SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Uusi suunnittelu- ja seurantamalli Vaikuttava ja

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

( ) HÄTÄKESKUSLAITOS NÖOCENTRALSVERKET. Hätäkeskuslaitos - kirjanpitoyksikön tilinpäätös 2013

( ) HÄTÄKESKUSLAITOS NÖOCENTRALSVERKET. Hätäkeskuslaitos - kirjanpitoyksikön tilinpäätös 2013 ( ) HÄTÄKESKUSLAITOS NÖOCENTRALSVERKET Hätäkeskuslaitos - kirjanpitoyksikön tilinpäätös 2013 Hätäkeskuslaitoksen julkaisu 1 12014 Kuvaliulehti HÄTÄKESKUSLAITOS NÖOCENTRALSVERKET Julkaisun paivämäärä: 7.3.2014

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2010 SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAI- TOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2010

SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2010 SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAI- TOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2010 SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2010 SMDno/2009/2722 25.1.2010 SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAI- TOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2010 1 YLEISTÄ Hätäkeskuslaitos on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot

PERA. Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio (PERA) hankkeen nykytila. Työturvallisuusseminaari, Espoo 15.4.2015

PERA. Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio (PERA) hankkeen nykytila. Työturvallisuusseminaari, Espoo 15.4.2015 PERA Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio (PERA) hankkeen nykytila Työturvallisuusseminaari, Espoo 15.4.2015 Ohjelmistosuunnittelija Teemu Mykkänen Hankekoordinaattori Maija Puranen 21.4.2015 1 PERA

Lisätiedot

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Valtiokonttorista asiantuntija-apua talouden, hallinnon, IT-palvelujen ja vakuuttamisen asioihin Valtiokonttori tarjoaa

Lisätiedot

Kestävä kehitys sairaalassa. Esa Särkimäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Kestävä kehitys sairaalassa. Esa Särkimäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kestävä kehitys sairaalassa Esa Särkimäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Lait, asetukset ja muut normit Johdon suhtautuminen kestävään kehitykseen (yhteiskuntavastuuseen), strategia, arvot, ohjelmat Sidosryhmien

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE, Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Uudet hätäkeskukset Oulun hätäkeskus v.2011 Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni Vaasan

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus

Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus ( ) HÄTÄKESKUSLAITOS NÖDCENTRALSVERKET Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus 2012 Hätäkeskuslaitoksen julkaisu 1 12013 Kuvaliulehti HÄTÄKESKUSLAITOS NÖDCENTRALSVERKET Dokumentin päivämmrä: 14.3.2013 Tekijät:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) Pelastuslautakunta PEK/6 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) Pelastuslautakunta PEK/6 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) 119 Pelastuslaitos, talousarvion toteutumisennuste III-2013 ja ylitysesitys HEL 2013-012527 T 02 02 01 Päätös Käyttötalousennuste Investoinnit Lautakunta päätti

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6436

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009 Hallinnon tietotekniikkakeskus TULOSSOPIMUS 1 (6) HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009 SISÄLLYS 1 VALTION v. 2009 TALOUSARVIOESITYKSESSÄ MAINITUT TAVOITEET...2

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

Lääninhallitusten toiminnan seurannan kehittämistyöryhmän muistio. Hallinto

Lääninhallitusten toiminnan seurannan kehittämistyöryhmän muistio. Hallinto Lääninhallitusten toiminnan seurannan kehittämistyöryhmän muistio Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 17/2005 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 2.5.2005 Tekijät (toimielimestä,

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen heikkoudet) ja mahdollisuuksia arvioidaan

mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen heikkoudet) ja mahdollisuuksia arvioidaan Hankasalmen kunnan riskien hallinnan arviointiohjelma 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointiohjelmaan kunnan johtoryhmä määrittelee mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen

Lisätiedot

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen LUC Service Desk Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen Taustaa IT-palvelut ovat osa konsernin tukipalvelukeskusta IT-henkilöstöä noin 70 IT-palveluja tarjotaan seuraaville asiakkaille

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke 2008 Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke Hankkeen tehtävänä on 1. hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen uudistuvassa korkeakoululaitoksessa

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot