HÄTÄKESKUSLAITOS PUOLIVUOTISRAPORTTI. Raportti id (15) HAK/2013/455. Ohjaus- ja ennakointiosasto

Transkriptio

1 Raportti id (15) HÄTÄKESKUSLAITOS PUOLIVUOTISRAPORTTI

2 Raportti id (15) 1 VUODEN TULOSTAVOITTEET Suoritteet Hätäkeskuslaitoksen toiminnan painopisteet suunnittelukaudella ovat: 1. Hätäkeskuslaitos huolehtii keskeytymättömästä hätäkeskuspalvelujen tuottamisesta kansalaiselle ja hätäkeskuspalveluja käyttäville viranomaisille. 2. Hätäkeskuslaitos toteuttaa hätäkeskustoiminnan kehittämisen strategisten linjausten mukaisia toimenpiteitä. Hätäkeskusten siirrot toteutetaan turvaamalla hätäkeskuspalvelut. Muutokset toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattamalla. Uusi toimintatapa ja sitä tukeva uudistettu hätäkeskustietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. 3. Hätäkeskuslaitos jatkaa toiminnan yhdenmukaistamista yhdessä hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten kanssa. Yhdenmukaistaminen saatetaan tasolle, joka mahdollistaa verkottuneen toimintamallin käyttöönoton uudella tietojärjestelmällä. 4. Hätäkeskuslaitos toteuttaa valtion vaikuttavuus- ja tuottavuusohjelman edellyttämät toimenpiteet. 5. Hätäkeskuslaitos huolehtii osaltaan valtionhallinnon tietoteknisen arkkitehtuurin mukaisten tavoitteiden ja tietohallintolain mukaisten tietojärjestelmien yhteentoimivuusvaatimusten toteuttamisesta. 6. Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön valtionhallinnon ja sisäasiainministeriön hallinnonalan yhteisesti sovittuja menetelmiä ja tietojärjestelmiä (esim. KIEKU). Tunnusluku / ennuste tulossopim us Hätäilmoitusten määrä, kpl* - hätäpuhelujen määrä, kpl - kentälle välitetyt tehtävät kpl Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut** - virhe tai tahaton soitto - asiaton tai ilkivaltainen soitto Muut - kiireetön sairaankuljetus, kpl*** - hoitolaitossiirrot, kpl - neuvonta Hätäilmoitusten määrä/asukas, kpl 0,80 0,77 0,74 0,78 0,81 *) Hätäilmoitukset sisältävät kaikki hätäkeskuksen käsittelemät tehtävät jotka tulevat hätäkeskukseen hätäpuheluina, ilmoitinlaiteilmoituksina tai muuta kautta. **) H-tehtävälajien muutoksen yhteydessä mykkä puhelu kirjautuu luokkaan virhe tai tahaton soitto. ***) Kiireetön sairaankuljetus sisältää myös hoitolaitossiirrot.

3 Raportti id (15) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tammi - kesäkuun aikana vastaanotettiin hätäkeskuksiin yhteensä ilmoitusta, joista hätäpuheluja oli Määrät ovat muodostumassa edellisen vuoden tasolle. Hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden määrä näyttäisi olevan lievässä laskussa. Edellisen vuoden vastaavaan tarkastelujaksoon verrattuna näiden puhelujen määrä oli 3,5 prosenttia pienempi. Asiattomia tai ilkivaltaisia puheluja kirjattiin tammi-kesäkuussa noin vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Vastaanotetuista ilmoituksista n johti tehtävän välittämiseen eteenpäin. Välitettyjen tehtävien määrä on edellisvuoden tasolla. Kaikista vastaanotetuista ilmoituksista välitettiin kentälle tehtäväksi n. 41 %. Kiireettömien sairaankuljetustehtävien määrän väheneminen näyttää edelleen jatkuvan edellisten vuosien tapaan. Verrattuna viimevuoden ensimmäiseen vuosipuoliskoon kiireettömät sairaankuljetustehtävät vähenivät noin 10 prosentilla. Kiireettömien sairaankuljetustehtävien määrä laski kaikissa muissa keskuksissa paitsi Keravan ja Varsinais-Suomen hätäkeskuksissa. Myös hoitolaitossiirtojen määrä näyttäisi olevan laskussa edellisvuoteen. Hoitolaitossiirtojen laskuun on vaikuttanut uuden terveydenhuoltolain vaatimukset kiireettömien hoitolaitossiirtojen siirtämisestä sairaanhoitopiirien vastuulle. Kerava ja Varsinais-Suomi ovat tässäkin tilastossa poikkeuksia. Keravalla kasvu on huomattava, Varsinais-Suomessa marginaalista. Eri viranomaisten neuvonta ja opastus -tehtävälajeille kirjattujen ilmoitusten määrä jatkaa laskuaan. Suunta on Hätäkeskuslaitoksen näkökulmasta positiivinen. Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on omalla toimialallaan edistää turvallisuutta sekä terveyttä ja toimintakykyä sekä ehkäistä vahinkojen vaikutuksia välittämällä kiireellisissä tilanteissa välitöntä apua. Kaikista hätäpuheluista 10 sekunnin vastausaikaan päästiin 93 prosentissa puheluista. 30 sekunnissa vastattiin 97 prosenttiin hätäpuheluista. Kummassakin tunnusluvussa puolivuotistarkastelun tulos ylittää Hätäkeskuslaitoksen vuoden tulossopimuksen tavoitetason. Tunnusluku / tavoite Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 91 % 92 % 93 % 90 % Hätäpuheluun vastataan alle 30 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 96 % 97 % 97 % 95 %

4 Raportti id (15) Hätäkeskuksen vastausnopeus vastattuihin hätäpuheluihin kuvaa resurssien kohdentamisen onnistumista sekä päivystäjien kykyä hallita tehtävien käsittely- ja hälyttämistoimenpiteet. Tämän tunnusluvun laskennassa jaettavana on käytetty tavoiteajassa (10 tai 30 sek.) vastattujen hätäpuhelujen määrää. Jakajana on järjestelmään kytkeytyneiden hätäpuhelujen määrä, poisluettuna ne joissa soittaja on luopunut alle 10 sekunnin. Tulossopimuksen tavoitteet vastausaikojen osalta saavutettiin tarkastelujaksolla kaikissa hätäkeskuksissa. Keskuksittain tulokset vaihtelivat 10 s. vastausaikatavoitteessa välillä % ja 30 sekunnin vastausaikatavoitteessa välillä %. Tunnusluku Häme Kehä Kerava Kuopio Luma Oulu Pika Poha Sata Vasu Kaikki 10 sek. vastatut 93 % 92 % 95 % 91 % 92 % 92 % 93 % 92 % 93 % 91 % 93 % 30 sek. vastatut 98 % 96 % 98 % 95 % 96 % 97 % 97 % 97 % 96 % 95 % 97 % Palvelukyky ja laatu Vaikka vastausajat koko tarkastelujakson osalta olivat hyvällä tasolla, oli päivittäinen vaihtelu joissakin keskuksissa huomattavaa. Vastausajan vaihtelun pienentäminen edellyttää jatkossakin työvuorosuunnittelun kehittämistä. Kesäkuussa vastausajat olivat hieman kasvaneet, koska tehtävämäärien osalta kausivaihtelu talvikuukausien ja kesäkuukausien välillä on suuri. Hätäkeskuslaitoksessa tullaan jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota lomasuunnitteluun. Hätäpuhelun laadunhallintamallin osana seurataan toimialoittain määriteltävien tehtävien hälytysaikaa. Seurattaviksi tehtäviksi on valittu toimialoittain kaksi tehtävälajia, joista toinen edustaa riskinarvion osuvuuden kannalta kriittistä ja toinen muuten merkityksellistä tilannetta. Jokaiselle seurattavalle tehtävälajille on asetettu hälytysviiveen optimiaika, jonka toteutumista seurataan suhdelukuna kaikista ko. tehtävälajin hälytyksistä. Hälytysviiveen toteutunut aika on ensimmäiselle hälytettävälle yksikölle lähtevän hälytysviestin ja hätäpuheluun vastaamisajan erotus. Tieto kerätään hätäkeskustietojärjestelmästä ja raportoidaan osavuosittain.

5 Raportti id (15) Tunnusluku / ennuste Hätäilmoituksen välittäminen viranomaisille viivytyksettä. Hälytysviive määritetyissä tehtävälajeissa (ei mitattu, uusi mittari) Terveystoimi: 700A (äkkieloton) 90 sekuntia 66 % 60 % 80 % 704A (rintakipu) 120 sekuntia 66 % 66 % 75 % Pelastustoimi: 202A (liikenneonnettomuus) 120 sekuntia 51 % 55 % 65 % 402A+B (rakennuspalo) 90 sekuntia 49 % 48 % 60 % Poliisi: 031A (ampuminen) + 032A (puukotus) 120 sekuntia 57 % 51 % 70 % Tulossopimuksessa määriteltyjen seurattavien tehtävälajien hälytysaikaa on nyt seurattu puoli vuotta. Kappalemääräisesti tehtäviä on käsitelty seuraavasti: 700A 1580 kpl, 704A 4200 kpl, 202A 540 kpl, 402A+B 590 kpl, 031A (ampuminen) + 032A 290 kpl. Hälytysviivettä pidentäviä asioita on kartoitettu toimialoittain alkuvuoden aikana. Loppuvuonna analysoidaan tehtävänkäsittelyn pullonkaulojen syitä ja sen jälkeen suunnitellaan korjaavia toimenpiteitä. Hätäkeskuslaitos toteuttaa hätäkeskuspalvelujen tunnettuutta koskevan kyselyn loppuvuoden aikana. Asiakastyytyväisyys sekä yhteistyöviranomaisten tyytyväisyyskysely toteutetaan seuraavan kerran vuonna Tunnusluku / tavoite Väestöstä keskeiset hätäkeskuspalvelut tuntee, (%) Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1-5. vähintään - 90 % 4,22 4,42 ei mitata Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyysindeksi (1-5), vähintään (keskiarvo) 3,32 3,22 ei mitata - Poliisi - Pelastustoimi - Terveystoimi - Rajavartiolaitos 3,33 3,15 3,53 3,91 3,40 3,03 3,36

6 Raportti id (15) Taloudellisuus Taloudellisten tunnuslukujen laskentaperiaatteita on tarkennettu vuonna ja uusi laskentatapa on otettu huomioon vuoden tulossopimuksessa esille tuoduissa tunnusluvuissa. Vuosien luvut on laskettu uusilla periaatteilla, jotta ne ovat vertailukelpoisia vuosien ja kanssa. Tunnusluvut on laskettu arvonlisäverottomista menoista pl. investoinnit ml. poistot. Tunnusluku Toiminnasta aiheutuvat kustannukset /asukas, enintään Toiminnasta aiheutuvat kustannukset /hätäilmoitus, enintään Toiminnasta aiheutuvat kustannukset /asukas, enintään ilman hankkeita Toiminnasta aiheutuvat kustannukset /hätäilmoitus, enintään ilman hankkeita / tavoite 12,2 11,6 5,42 11,8 15,2 15,1 14,43 14, ,4 11, ,37 14, Tuottavuus Tunnusluku / tavoite Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä/ hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) Tunnusluku Hätäilmoitukset / päivystäjä Häme Kehä Kerava Kuopio Luma Oulu Pika Poha Sata Vasu Kaikki Maksullisen toiminnan kannattavuus Hätäkeskuslaitoksen myyntitulot toteutuvat pääasiallisesti jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, joten puolen vuoden ei ole laskettavissa. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa kehitetään vuoden aikana. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönoton myötä on otettu käyttöön myös työaikakirjanpidon kohdennukset seurantakohteineen, jolloin maksulliseen toimintaan kohdentuva työaika saadaan työaikakirjanpidosta. Muiden menojen kuin palkkakustannusten kohdentamiseen työstetään ajuria, jolla kustannukset kohdentuisivat mahdollisimman oikein maksulliseen toimintaan. Näiden kehitystoimien avulla saadaan tietoa maksuasetuksen mahdolliseksi muuttamiseksi, jotta kustannusvastaavuus saavuttaisi tavoitetason / tavoite Tunnusluku Julkisoikeudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus-% 120,00 % 182 % - 100,0 % Liiketaloudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus-% 123,00 % 174 % - 120,0 %

7 Raportti id (15) Muut tavoitteet Näkökulma: Turvallisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Hätäkeskuslaitos tehostaa omalla toiminnallaan auttamisen ketjua. Hätäkeskuslaitoksen tavoitteet 2015 Hätäkeskuslaitoksessa on käytössä yhdenmukaiset, valtakunnalliset toimintamallit Hätäkeskuslaitoksen toimenpiteet vuonna Perustetaan alueelliset viranomaisyhteistyö- ja kehitysryhmät kaikille yhteistoiminta-alueille ja jalkautetaan niiden kautta valtakunnallinen toimintamalli. Viranomaisten yhteistyöryhmät ja toimialakohtaiset kehitysryhmät on perustettu kaikille yhteistoiminta-alueille ja ryhmien toiminta on käynnistetty. Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön Kiekun ja muut yhteiset tietojärjestelmät hankkeiden määrittämien aikataulujen mukaisesti. Hätäkeskuslaitos otti käyttöön Kiekun suunnitellun mukaisesti Hätäkeskuspalvelut toteutetaan luotettavasti. Varmistetaan hätäkeskuspalveluiden häiriötön ja keskeytymätön toiminta mm. jalkauttamalla valmiussuunnitelma sekä tekemällä asianmukaiset ylläpitotoimenpiteet tietojärjestelmiin. Valmiussuunnitelma on päivitetty. Hätäkeskuskohtaisten valmiussuunnitelman liitteiden kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi sekä vuoromestarien toimintaohjeiden kehittämiseksi on perustettu erillinen työryhmä. Hätäkeskuslaitoksen viestintä tukee auttamisen ketjun tehokasta toteutumista. Hätäkeskuslaitos kehittää turvallisuusviestintää. Hätäkeskuslaitos tuotti ja jakoi kolme hätäkeskustoimintaan liittyvää videota syksyllä avatulla YouTube -tilillään: kansalaisille hätänumeroon soittamisen valistus, hätäkeskuspäivystäjän työstä kertova video sekä koko Suomen hätäkeskustoimintaa kuvaava video.

8 Raportti id (15) Virasto avasi oman virallisen Facebook -tilin. Vuosijulkaisu työstettiin kokonaan sähköisenä 112.fi sivustolla ja hätäkeskustoiminnan asiantuntijalehti Häläri siirrettiin kokonaan verkkoon. Osallistutaan 112-päivän valtakunnalliseen kampanjaan ja kehitetään sitä aktiivisesti. Hätäkeskuslaitos osallistui perinteiseen 112-päivän valtakunnalliseen kampanjaan 11. helmikuuta. Valtakunnallinen päätapahtuma pidettiin tänä vuonna Vaasassa ja hätäkeskukset olivat mukana paikallisten tapahtumien järjestämisessä. 112-päivän kampanjan nettisivuille ilmoitettiin noin 100 turvallisuustapahtumaa ympäri Suomea. Aktivoidaan yhteistyöviranomaisia sekä haetaan uusia yhteistyötahoja, jotka voivat viestiä hätänumeron 112 oikean ja asianmukaisen käytön puolesta. Käyttöönotetun uuden facebook-sivuston ja YouTube -tilin kautta on voitu jakaa paljon hätänumeron 112 oikeaan käyttöön liittyvää viestintämateriaalia. Uusina yhteistyötahoina 112-päivän kampanjan kautta on kontaktoitu Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto. Näkökulma: Talous ja resurssit Hätäkeskuslaitoksessa varmistetaan riittävät resurssit Hätäkeskuslaitoksen tavoitteet 2015 Hätäkeskusten yksikkökoko on optimaalinen. Hätäkeskuslaitoksen toimenpiteet vuonna Kuopion hätäkeskuksen toiminta vakiinnutetaan. Kuopion hätäkeskuksen toiminta on kokonaisuutena käynnistynyt tavoitteiden mukaisesti. Hätäpuheluiden vastausaikojen tarkastelussa Kuopion hätäkeskus on saavuttanut tulostavoitteet. Kevään aikana jatkettiin operatiivisen salitoiminnan auditointia, jonka tavoitteena on edelleen varmistaa valtakunnallisten, yhdenmukaisten toimintamallien käyttöönotto.

9 Raportti id (15) Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskukset yhdistetään Porin hätäkeskukseksi. Pirkanmaan hätäkeskuksen YT- menettely päättyi Noin puolet Pirkanmaan hätäkeskuksen operatiivisesta henkilöstöstä on siirtymässä Porin uuteen hätäkeskukseen. Porin hätäkeskuksen henkilöstösuunnitelmaa on valmisteltu ja tarvittavat rekrytoinnit käynnistetään erillisen suunnitelman mukaan. Kokonaisuutena hätäkeskusten yhdistämiseen liittyvät toimenpiteet ovat edenneet aikataulussa ja suunnitelman mukaan. Käynnistetään Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Itä- ja Keski- Uudenmaan hätäkeskusten yhdistämistoimet siten, että Helsingin ja Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskukset yhdistyvät kevään aikana. Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksen osalta yhdistyminen toteutetaan myöhemmin. Helsingin hätäkeskus ja Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus yhdistyivät hallinnollisesti Keravan hätäkeskukseksi. Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksen henkilöstölle on toteutettu muutoskeskustelut ja myös muita yhdistämistoimia on valmisteltu siten, että hätäkeskuksen toimintojen yhdistäminen Keravan hätäkeskukseen voidaan toteuttaa keväällä Käynnistetään Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskusten yhdistämistoimet Turun hätäkeskukseksi. Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskusten yhdistämistoimet Turun hätäkeskukseksi on käynnistetty ja ne ovat edenneet suunnitelman mukaisesti. Muutoskeskustelut Hämeen hätäkeskuksen henkilöstölle on toteutettu ja neuvotteluesitys elokuussa aloitettavista YT-neuvotteluista on lähetetty. Näkökulma: Prosessit ja rakenteet Hätäkeskuslaitoksessa keskitytään ydintehtäviin.

10 Raportti id (15) Hätäkeskuslaitoksen tavoitteet 2015 Hätäkeskuslaitos on hyvin johdettu virasto. Hätäkeskuslaitoksen toimenpiteet vuonna Johtamis- ja hallintomallin kehittämistä jatketaan. Virastossa otetaan käyttöön yhtenäiset toimenkuvat. Yhdistetyissä keskuksissa on otettu käyttöön yhtenäiset toimenkuvat. Keskushallinnon tulevaisuuden rakennetta ja toimintamalleja pohtiva työryhmä sai työnsä päätökseen aikataulussaan kesäkuussa. Työryhmän esityksiä hyödynnetään johtamis- ja hallintomallin edelleen kehittämisessä sekä keskushallinnon henkilöstösuunnittelussa. Toiminnanohjausprosessia kehitetään yhä paremmin toiminnan ennakoivuutta tukevaksi. Toiminnanohjausprosessissa on lisätty osastojen välistä yhteistyötä sekä painotettu tulevaisuuden tarkastelua. Talous- ja henkilöstöhallinto on kytketty tiiviimmin mukaan toiminnanohjaukseen. Loppuvuoden aikana prosessin kehittämisessä huomioidaan sisäasiainministeriön 14.6 antaman uuden suunnittelumääräyksen linjaukset. Jatketaan määritellyn aikataulun mukaisesti Hätäkeskuslaitos 2015 valmennusohjelman toteuttamista. Valmennusohjelma on edennyt suunnitelman mukaisesti. Verkottunut hätäkeskustietojärjestelmä on käytössä. Käynnistetään TOTI hankkeen vaihe 4. Hätäkeskuslaitos asetti TOTI-hankkeen vaiheen 4 toimikaudelle Hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn toimitusprojekti on puolivälissä. Vuoden ensimmäisen puolen vuoden aikana valmistui järjestelmän kolmas inkrementti. Inkrementti 3 toimitettiin ja se hyväksyttiin Huolehditaan TUVEen liittyvien yhteyksien ja palvelujen

11 Raportti id (15) toteuttamisesta hätäkeskustietojärjestelmän tarpeisiin. Hätäkeskuslaitos asetti ERICA-järjestelmän tarvitsemien tietoliikenneyhteyksien suunnittelua ja toteuttamisen käynnistämistä varten työryhmän sekä ERICAn teknisen toteutuksen tueksi johtotason ohjausryhmän. Työryhmä ei saanut laadittua tavoiteltua kokonaisvaltaista suunnitelmaa ERICAjärjestelmää varten, ja työryhmän toimikautta jatkettiin 7.6. saakka. Hätäkeskustietojärjestelmän tarpeita varten saatiin suunniteltua mm. hallinnan ja valvonnan ratkaisu, VIRVE-puheryhmäliikenteen tietoliikenneratkaisu. Palveluiden toteutuksessa ei ole edistytty toivotulla tavalla. Hanke on mahdollista edelleen toteuttaa alkuperäisessä aikataulussa, mutta tämä vaatii muutoshallintamenettelyn, jossa eliminoidaan tilaajavelvoitteiden täyttymättömyyden vaikutukset aikatauluun. Tukitoiminnot on selkeästi määritelty. Hätäkeskuslaitos osallistuu yhteistyöviranomaisten ja Hätäkeskuslaitoksen välisen työnjaon kehittämiseen. Salityöskentelyohjeen päivitys toteutettiin alkuvuonna ja siinä huomioitiin myös viranomaisten kannanotot. Salityöskentelyohje ohjaa osaltaan yhdenmukaisiin käytäntöihin. Yhteistyöviranomaisten johto- ja tilannekeskusten sekä hätäkeskusten työnjaon valmistelua on jatkettu aiemman työryhmän pohjalta. Työn valmistelua on hidastanut se, että eri viranomaisten ratkaisut omien päivystyspisteidensä osalta ovat tekemättä. Näkökulma: Henkilöstövoimavarojen kehittäminen Hätäkeskuslaitoksessa edistetään työhyvinvointia Hätäkeskuslaitoksen tavoitteet 2015 Hätäkeskuslaitoksessa henkilöstön työhyvinvointi ja työtyytyväisyys on korkealla tasolla. Hätäkeskuslaitoksen toimenpiteet vuonna Toteutetaan työhyvinvointisuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet ja seurataan aktiivisesti työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden tasoa.

12 Raportti id (15) Viraston työhyvinvointisuunnitelma vuodelle on laadittu. Hätäkeskukset ja keskushallinto ovat laatineet sen perusteella tarkentavat suunnitelmansa. Henkilöstön ammatillinen osaaminen on korkeatasoista. Henkilöstöä koulutetaan tehtäväroolinsa mukaisesti virasto- ja toimipistekohtaisissa koulutuksissa. Koulutussuunnitelmaan kirjattuja koulutuksia on järjestetty suunnitelman mukaan. Otetaan yhdistetyissä hätäkeskuksissa käyttöön uudistetut hallinto- ja tukihenkilöstön toimenkuvat ja suunnitellaan osaamisen kehittäminen niiden pohjalta. Uudistetut hallinto- ja tukihenkilöstön toimenkuvat on vahvistettu ja otettu käyttöön yhdistetyissä hätäkeskuksissa. Hallinto- ja tukihenkilöstön koulutusohjelmien suunnittelu uudistettujen toimenkuvien pohjalta on käynnistetty. Jatketaan henkilöstön osaamisvaatimusten määrittelyä hätäkeskusten päälliköiden ja apulaispäälliköiden osalta. Hätäkeskusten päälliköiden ja apulaispäälliköiden osaamisvaatimukset on laadittu ja ne on lähetetty lausunnolle hätäkeskuksiin. 2 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstövoimavarojen hallinnan osalta keskeisenä tavoitteena on työhyvinvoinnin parantaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen sekä työkuorman tasaaminen. Henkilöstön lukumäärä oli kesäkuun lopussa 714 henkilöä. Henkilöstön lukumäärä on kääntynyt laskuun hätäkeskuksia yhdistettäessä. Henkilöstön määrän osalta alkuvuoden on alempi kuin on resurssien perusteella tavoiteltu. Osassa hätäkeskuksia on ollut vaihtuvuutta irtisanoutumisten ja virkavapauksien myötä, joita ei ole täysimääräisesti pystytty täyttämään. Erityisesti Kuopion hätäkeskuksessa on ollut vaihtuvuutta toimintojen yhdistämisen jälkeen, mikä aiheuttaa jatkuvaa rekrytointitarvetta. Myös Pirkanmaan hätäkeskuksessa vaihtuvuus on lisääntynyt, mikä johtunee pääosin syksyllä toteutettavasta toimintojen siirtämisestä Poriin. Rekrytointia on helpottanut toukokuussa valmistunut hätäkeskuspäivystäjäkurssi.

13 Raportti id (15) Pirkanmaan ja Satakunnan toimintojen yhdistämistä ja Poriin siirtoa koskevat yt-neuvottelut käytiin maalis-huhtikuun aikana. Neuvottelut saatiin huhtikuun lopulla päätökseen. Neuvottelujen päättyessä Poriin siirtymättä jätti 26 vakituisessa virassa olevaa henkilöä, joiden osalta aloitettiin irtisanomismenettely. Irtisanomisajat päättyvät vuoden lopussa. Porin hätäkeskuksen aloittamiseen liittyvät rekrytoinnit aloitettiin loppukeväällä. Hätäkeskuslaitoksessa on laadittu henkilöstösuunnitelmaa resurssien tarkoituksenmukaiseksi ja yhdenmukaiseksi kohdentamiseksi. Vuonna virastolla on käytössään 740 henkilötyövuotta hankkeet mukaan lukien. Alkuvuoden tilastojen perusteella virasto käyttää vuonna noin 690 henkilötyövuotta eli käyttöaste on hieman yli 93 prosenttia. Tämän ennusteen toteutuessa palkkaukseen käytettävästä määrärahasta jää siirtyvää erää noin henkilötyövuoden palkkauksen verran. Sairauspoissaolot ovat nousseet hieman aiempiin vuosiin verrattuna (19,7 työpäivää/htv). Sairauspoissaolojen nousu koskee jaksotyötä tekevää henkilöstöä. Muutoksen edetessä pyritään saamaan sairauspoissaolot vähenemään toimintojen vakiintuessa yhdistetyissä hätäkeskuksissa. Henkilöstökysely VMBaro toteutetaan syksyllä. Tunnusluku / tavoite Henkilöstön lukumäärä yhteensä - vakinaiset määräaikaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Henkilötyövuodet yhteensä Henkilöstökulut, milj. euroa 43,4 42,9 21,0 41,5 Kokonaistyövoimakustannukset, % palkkasummasta 125,5 % 135,7 % 143 % 125,5 % Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään - Kaikki 16 15,9 17, Jaksotyöaikaa tekevät 17,3 17,6 19,7 14,5 - Virastotyöaikaa tekevät 10,5 8,6 8,7 7,5 Sukupuolijakauma (m/n) 298/ / / /440 Henkilöstön keski-ikä Koulutustasoindeksi 4,1 4,1 4,1 4,1 (asteikolla 1-5) Vakituisen henkilöstön 5,2 % 11,3 % 4,0 % lähtövaihtuvuus, % Sairauspoissaolot (pv/htv) 22,8 22,7 25,3 20 Hätäkeskuslaitoksen työtyytyväisyysindeksi (asteikolla 1-5) jokaisen hätäkeskuksen ja keskushallinnon työtyytyväisyys vähintään 3,15 3,18 3,20 2,36 2,73 2,7

14 Raportti id (15) 3 RESURSSIT Hätäkeskuslaitokselle on myönnetty vuoden määrärahaa yhteensä Vuodelta siirtynyt määräraha on yhteensä Lisäksi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa virasto saa uuden hätäkeskustietojärjestelmän TUVE - palveluihin integroimisesta aiheutuviin kustannuksiin , jolloin käytettävissä on yhteensä Määrärahaennusteen mukaan siirtyvä erä vuodelle 2014 tulee olemaan , josta suunnitelman mukaisia siirtyviä eriä on , joka on varattu kattamaan vuoden 2014 vajetta sekä TOTI -hankkeen määrärahaa. Ennakoitua suurempi siirtyvä erä johtuu henkilöstömenojen säästymisestä. Hätäkeskustietojärjestelmähankkeen (TOTI) tilausvaltuus vuodelle on Hankkeelle on varattu määrärahaa tietojärjestelmän investointimenoihin vuodelle. Tilausvaltuudesta aiheutuvat talousarviomenot ovat arviolta noin Määrärahoista siirretään suunnitelman mukaisesti vuodelle 2014 yhteensä Perussuunnitelma (1000 ) 2011 TAE TAE TAE Momentti Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (netto) sis. TOTI Tilinpäätös Tilinpäätös 6/ Toteuma Tavoite TOIMINNAN TULOT JA MENOT Tulot maksullinen toiminta Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) TOIMINNAN RAHOITUS - toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenomomentin rahoitus, netto muu erittelemätön talousarviorahoitus

15 Raportti id (15) TOIMINTAMENOMOMENTIT KÄYTTÖ - siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus käytetty siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle HANKINNAT Hankinnoissa on noudatettu voimassa olevaa ohjeistusta. 5 ALLEKIRJOITUKSET Porissa Teemu Hassinen Hätäkeskuslaitoksen johtajan sijainen Hätäkeskuslaitos Iiro Clouberg Hallintojohtaja Hätäkeskuslaitos Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asiankäsittelyjärjestelmässä. Hätäkeskuslaitos klo Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Liitteet Jakelu Tiedoksi Sisäasiainministeriö, Pelastusosasto Hätäkeskukset Hellu