Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2015 henkilöstökertomuksen. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Asia käsiteltiin pykälän 99 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Henkilöstötunnusluvut vuodelta 2015 osoittavat pääosin myönteistä kehitystä. Selostusosassa kuvataan vuoden 2015 henkilöstökertomuksen tärkeimpiä tietosisältöjä ja tunnuslukuja. Henkilöstökertomus sisältää henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja ja tilastoja sekä tietoja henkilöstöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta, kaupungin työvoiman saatavuudesta, työhyvinvoinnista, osaamisen kehittämisestä ja henkilöstökustannuksista. Henkilöstöresursointi hyvin hallinnassa Kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärä oli vuoden 2015 lopussa , kun se vuotta aikaisemmin oli Kasvu aiheutui syksyn 2015 aikana voimakkaasti muuttuneesta toimintaympäristöstä sekä jo edellisvuonna päätetyistä lisäyksistä eräissä peruspalveluissa, kuten pelastuslaitoksen ensihoidossa. Myös varhaiskasvatuksen asiakasmäärän jatkuva kasvu on vaatinut henkilöstölisäyksiä. Syksyn muutokset turvapaikanhakijamäärissä edellyttivät nopeaa, pääsääntöisesti määräaikaisen lisähenkilöstön palkkausta kaupungin palvelujen turvaamiseksi perhe- ja sosiaalipalveluissa. Näiden toimintojen (ensihoito, turvapaikanhakijoiden palvelut ja varhaiskasvatus) ulkopuolella henkilöstömäärä kaupungilla on vähentynyt. Henkilötyövuosia kaupungissa tehtiin Henkilötyövuosien määrä laski edellisestä vuodesta 175:llä.

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Vuonna 2015 kaupungissa oli 19,1 asukasta yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden. Asukasmäärä henkilöstöön kuuluvaa kohden on kasvanut edellisvuodesta (18,9 v. 2014). Vakinaisten osuus henkilöstöstä nousi 81,9 prosenttiin. Työntekijöistä kokoaikaisia oli vuoden lopulla 91 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus henkilöstöstä oli 7,5 prosenttia (7,2 prosenttia v. 2014). Työvoiman saatavuus hyvällä tasolla, lähtövaihtuvuus laski Espoon kaupungin työvoiman saatavuus pysyi hyvällä tasolla. Avoinna olevia vakituisia ja pitkiä määräaikaisia työpaikkoja oli noin Kesätyöpaikkoja Espoo tarjosi 750, enemmän kuin edellisvuonna. Kesätyöpaikoista viisi oli suunnattu vammaisille ja kolmetoista työpajanuorille. Tästä panostuksestaan Espoo sai Vastuullinen kesäduuni kilpailussa erikoispalkinnon vammaisten ja osatyökykyisten nuorten esimerkillisestä kesätyöllistämisestä. Lisäksi kaupunki jakoi nuorille 900 kesäseteliä. Espoon kaupungilla oli vuoden kuluessa noin harjoittelijaa. Harjoittelijamäärät olivat pienempiä kuin edellisenä vuonna. Kaupungin henkilöstön keski-ikä pysyi 44,6 vuodessa. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus laski (vuonna 2015 se oli 5,2 prosenttia, edellisvuonna 6,4 prosenttia). Eläkkeelle jääneiden osuus vaihtuvuudesta oli 2,0 prosenttia. Kaupungin henkilöstön koulutustaso nousi jonkin verran. Korkeakoulututkinnon on henkilöstöstä suorittanut 45,8 prosenttia, ja ylemmän korkeakoulututkinnon 26,7 prosenttia. Naisten osuus henkilöstöstä oli vuoden lopulla 79,5 prosenttia. Naisten osuus kaupungin johtotason tehtävien hoitajista pysyi samana kuin vuonna 2014 eli 43,6 prosentissa. Suurin osa iän perusteella eläkkeelle, ei työkyvyn heikkenemisen takia Kaupungin palveluksesta jäi vuoden 2015 aikana eläkkeelle 250 henkilöä. Kaikista eläkkeelle jääneistä erittäin suuri osuus, peräti 92,4 prosenttia jäi eläkkeelle iän perusteella (90,9 prosenttia v. 2014). Työkyvyn heikkenemisen perusteella eläkkeelle joutui jäämään vain harva. Iän perusteella eläkkeelle jäävien osuus on noussut Espoossa jatkuvasti jo useamman vuoden ajan. Henkilöstön keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousi 63,7 vuoteen (63,3, vuotta v. 2014). Iän perusteella eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli lähes sama kuin edellisvuonna (64,1 vuotta). Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus laski Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä oli vuoden lopulla 5,5 prosenttia henkilöstöstä. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen heidän osuutensa henkilöstöstä laski, tosin vain 0,1 prosenttiyksikköä. Maahanmuuttajien työllistymistä kaupungin tehtäviin maahanmuuttajien rekrytointimallilla on

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 edelleen jatkettu. Vuosien aikana mallilla on kaupungin tehtäviin palkattu yhteensä 129 henkilöä.

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Johtamisen kehittämisprojekti laajeni Kaupunginjohtajan asettama johtamisen kehittämisen projekti laajeni vuoden 2015 aikana. Yli 20 tulosyksikön ja liikelaitoksen johtoryhmää arvioi omaa työskentelyään sekä asetti itselleen uusia kehittämistavoitteita. Keväällä järjestettiin neljäs Esimiesareena-tapahtuma, johon osallistui yli 800 esimiestä ja asiantuntijaa. Tapahtumassa keskusteltiin erityisesti johtamisen perustyön sisällöistä ja merkityksistä, miten asetetaan tavoitteet, millaisia hyviä toimeenpanon käytäntöjä löytyy sekä millä tavalla voidaan huolehtia jatkuvasta oppimisesta. Elokuussa otettiin esimiesten käyttöön uusi, tietojärjestelmätuettu kertapalkkiojärjestelmä. Uusi kertapalkitseminen on tarkoitettu edistämään Espoo -tarinan toimeenpanoa, ja se on jokaisen esimiehen työkalupakkiin tarkoitettu palkitsemistapa. Terveysperusteiset poissaolot vähenevät edelleen Terveysperusteisten poissaolojen (14,5 poissaolopäivää/henkilö) hyvä kehitys jatkui edelleen vuonna Terveysperusteisten poissaolojen aiheuttama kuorma on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2011 lähtien. Työhyvinvointia laajasti mittaavan työhyvinvointimatriisin lukuarvo oli 70,3. Lukuarvo kasvoi vuoden 2014 lukuarvosta (68,6). Vakuutusyhtiöön tehtyjen työ- ja työmatkatapaturmailmoitusten määrä (1 190) lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Erityisesti poissaoloja ja korvauksia aiheuttaneiden työmatkatapaturmien määrä kasvoi. Henkilöstömenojen kasvu lähes nollassa Henkilöstökustannukset olivat vuonna 2015 yhteensä 632 miljoonaa euroa, ja ne kasvoivat edellisvuodesta ainoastaan 0,6 prosenttia. Vuoden 2014 aikana kasvua oli 2,4 prosenttia, joten viime vuonna henkilöstökustannusten kasvu lähes pysähtyi. Työvoimakustannukset kasvoivat edellisvuodesta 0,8 prosenttia. Vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat vuonna 2015 yhteensä 27,0 miljoonaa euroa. Edellisvuonna vuokratyövoiman ostoon käytettiin 24,9 miljoonaa euroa eli noin kahdeksan prosenttia vähemmän. Seuren osuus vuokratyövoiman käytöstä oli 86 prosenttia. Henkilöstökustannusten ja vuokratyövoimakustannusten yhteenlaskettu kasvu oli vuonna 2015 vain 0,9 prosenttia. Tiedoksi

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5