Esityslista 1 (5) VNS 5/2016 vp, Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta; pelastusosaston lausunto

Transkriptio

1 Esityslista 1 (5) Hallintovaliokunnalle VNS 5/2016 vp, Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta; pelastusosaston lausunto Pelastustoimi Kansainvälisessä turvallisuustilanteessa tapahtuneet muutokset vaikuttavat Suomen sisäiseen turvallisuuteen väestön suojaamisen näkökulmasta. Muutoin pelastustoimen uhkakuvissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Taloustilanteesta johtuvat kuntataloudelle sekä tuleville maakunnille esitetyt säästötavoitteet edellyttävät toiminnan tehostamista, jotta nykyinen palvelutaso voidaan säilyttää ennallaan tai parantaa. Jos merkittävää toiminnan tehostamista ei tehdä, tulee palvelutaso laskemaan nykyisestä. Pelastustoimen vuonna 2004 toteutettu alueellinen järjestelmä on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi verrattuna aikaisempaan kuntakohtaiseen järjestelmään. Nykyisen järjestelmän uudistustarpeet on kuitenkin tunnistettu. Olennaista on edelleen yhtenäistää toimintamalleja siten, että pelastustoimi kykenee toimimaan tehokkaasti myös suuronnettomuustilanteissa sekä tilanteissa, joissa muut viranomaiset osallistuvat toimintaan pelastustoiminnan johtajan yleisjohdon alaisuudessa. Toimintamallien yhtenäistäminen koskettaa myös valvontatoiminnan eli palotarkastustoiminnan ja muiden onnettomuuksien ehkäisytoimintojen ja niiden yhteydessä tehtävien turvallisuusmääräysten tulkintojen yhtenäistämistä. Pelastustoimen uudistuksen kannalta siirtyminen 18 maakuntaan olisi muutoksena suhteellisen vaatimaton. Se pääsääntöisesti jättäisi nykyiset rakenteet ennalleen ja tarkoittaisi lähinnä hallinnollista muutosta, jossa pelastustoimen järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta maakunnille. Säästöt olisi pääsääntöisesti tehtävä "leikkaamalla". Pelastustoimen näkökulmasta on myös olennaista, että maakuntauudistus tehdään siten, että pelastustoimi voi osallistua ensihoitotoimintaan nykyisen kaltaisella tavalla myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää sitä, että sosiaali- ja terveystoimeen kuuluva ensihoitopalvelu ja sisäministeriön toimialaan kuuluva pelastustoimi järjestetään samojen maakuntien toimesta samalla aluejaolla. Hallitusohjelmaan kirjatut pelastustoimen tavoitteet ovat seuraavat: 1. Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta. 2. Selkeytetään pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamista sekä koordinointia laajaalaisten uhkien torjunnassa. 3. Pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää sekä kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää. Hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi sisäministeriö on asettanut pelastustoimen uudistushankkeen, joka on organisoinnin osalta kytketty maakunta- ja sote-uudistuksiin. Hankkeen tavoitteena on saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet ja tehdä esitykset lainsäädännön muutoksiksi siten, että uusittu järjestelmä voisi aloittaa Pelastustoimen järjestämislain valmistelussa tulee pelastustoimen rooli perusoikeuksien turvaamisessa tunnistaa nykyistä selkeämmin. Ihmisten hengen ja terveyden, omaisuuden ja ympäristön suojaaminen onnettomuustilanteissa tai niiden uhatessa ei ole pelkästään itsehallintoon kuuluva asia, koska onnettomuudet eivät noudata maakuntarajoja eivätkä pelastusviranomaisten Postiosoite: Käyntiosoitteet: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Erottajankatu 2 Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL 26 Helsinki Valtioneuvosto Faksi:

2 Sisäministeriö Lausunto 2 (5) valmiudet, toimintamallit ja kalusto voi maakunnittain vaihdella merkittävästi. Suuret onnettomuudet edellyttävät yhteisiä toimintamalleja, kalustoa ja yhteensopivia johtamis- ja tilannekuvatoimintoja ollakseen tehokasta. Käytännössä tämä edellyttää hallitusohjelman kirjausten mukaisesti valtion ohjausmahdollisuuden vahvistamista. Johto- ja tilannekuvajärjestelmät tulee rakentaa niin, että ne on suunniteltu suurten onnettomuustilanteiden hallitsemista varten, jolloin usealla viranomaisella täytyy olla mahdollisuus kytkeytyä yhteiseen järjestelmään. Pelastustoimen tila Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys on ollut lievästi laskeva viiden vuoden ajan. Tähän ovat vaikuttaneet panostukset onnettomuuksien ehkäisytyöhön, mutta myös talouden laskusuhdanne. Rakennuspalojen ja palokuolemien määrän vähenemiseen ovat vaikuttaneet erityisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpiteet asumisen paloturvallisuuden edistämisessä (savukkeiden paloturvallisuusvaatimukset, sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet uusissa asunnoissa, hoitolaitosten ja hoiva-asumisen suojaustason parantaminen) sekä pelastuslain uudistaminen pelastuslaitosten tehtävien osalta (riskiperusteinen palotarkastustoiminta, asuinrakennusten omavalvonta, palontutkinta). Väkilukuun suhteutettuna Suomessa kuolee silti yhä tulipaloissa enemmän ihmisiä kuin useimmissa Euroopan maissa, viime vuosina on vasta hieman saavutettu pohjoismaista tasoa. Jotta hyvä onnettomuuskehitys jatkuisi, tarvitaan tulevina vuosina ennakoivan turvallisuustyön parempaa suuntaamista ja priorisoimista sekä lisäpanostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Yhteiskunnan muutostekijät, kuten väestön ikääntyminen, yksinasuvien määrän kasvaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutos sekä kaupungistuminen, vaikuttavat onnettomuusriskien kehitykseen, mutta vaikutuksia ei ole vielä laajasti tunnistettu eikä huomioitu esimerkiksi rakennetussa ympäristössä. Onnettomuuksien määrän kehittyminen:

3 Sisäministeriö Lausunto 3 (5) Tulipaloissa kuolleiden määrän kehitystrendi: Palokuolemien määrän vertailu eräisiin maihin: Pelastustoimen valmius Pelastustoimessa pelastuslaitosten ensimmäisen yksikön vasteaika kuvaa melko hyvin pelastustoimen valmiutta. Vasteajoissa on ollut lievä nousutrendi viimeisien vuosien ajan. Syitä vasteaikojen lievään nousuun on useita. Muutos on kuitenkin ollut niin pieni, että alla olevan taulukosta voidaan päätellä, että pelastustoimen valmiudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.

4 Sisäministeriö Lausunto 4 (5) Pelastustoimen ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajat vuosina : Pelastusopisto Pelastusopiston ammattikoulutuksen vaatimat resurssit ovat tasapainossa. Koulutuksen resurssien varmistamiseksi myös tulevaisuudessa sisäministeriö on päättänyt esittää pelastusopiston ammattikorkeakoulututkinnon osalta yhteistyön käynnistämistä poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Pelastusopiston rooli varautumistoiminnan koulutuksessa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämisessä on jäänyt jälkeen asetetuita tavoitteista. Helsingin pelastuskoulu on tuottanut Helsingin pelastuslaitoksen tarpeisiin tarvittavan määrän pelastajatutkinnon suorittaneita henkilöitä. Tämän ammattikoulutustoiminnan jatko selvitetään pelastustoimen kehittämishankkeen yhteydessä. Sisäministeriön tämän hetkisen arvion perusteella toimintaa tulisi jatkaa maakunnallisena tehtävänä nykyisessä laajuudessa. Hätäkeskuspäivystäjien osalta pelastusopiston koulutustarjontaa tulisi lisätä hätäkeskustoiminnan asettamien lisätarpeiden mukaisesti. Talouden sopeuttamistoimien vuoksi Pelastusopisto on lykännyt investointejaan. Investoinnit ovat jääneet jälkeen toiminnan vaatimista tarpeista. Tähän tulisi kiinnittää huomiota tulevien vuosien talousarvioiden suunnittelun yhteydessä. Hätäkeskustoiminta Hätäkeskustoiminta on yksi tärkeimmistä toiminnoista, jotka vaikuttavat suoraan luottamukseen viranomaisia ja yhteiskuntaa kohtaan. Hätäkeskuslaitoksella on merkittävä rooli mm. poliisin hälytystoiminnan onnistumisessa, kiireellisessä sairaankuljetuksessa samoin kuin pelastustoiminnassa. Tästä syystä häiriöttömän hätäkeskustoiminnan turvaamisesta tulee huolehtia. Hätäkeskustoiminnassa tulisi ottaa huomioon roolin muuttuminen kun maakunta- ja soteuudistukset tulevat vaikuttamaan tilanne- ja johtokeskustoimintaan. Hätäkeskuslaitos tulee nähdä osana verkostoa, johon kuuluvat poliisi, pelastus ja sosiaali- ja terveystoimi. Hätäkeskuslaitoksen pienenevät määrärahat tulevat asettamaan haasteita hätäkeskuspäivystäjien rekrytoinnille ja sitä kautta häiriöttömälle hätäkeskustoiminnalle tulevaisuudessa. Nykytasoinen hätäkeskustoiminta edellyttäisi Hätäkeskuslaitokselle henkilötyövuoden tasoa. Vuonna 2017 Hätäkeskuslaitos pystyy palkkaamaan nykytasoisen hätäkeskustoiminnan edellyttämän henkilötyövuosimäärän siirtyvän määrärahan turvin. Haasteeksi on kuitenkin muodostumassa ja osin jo muodostunut hätäkeskuspäivystäjien saatavuus. Päivystyshenkilöstön säännöllinen vuosittainen poistuma on noin 6 % eli noin 30 henkilöä. Pelastusopiston nykyinen koulutusmäärä

5 Sisäministeriö Lausunto 5 (5) (24 oppilasta / vuosi) ei riitä korvaamaan eläkkeelle siirtyvien ja työpaikkaa vaihtavien määrää. Poliisitaustaisten siirtyminen hätäkeskuksista poliisivirkoihin on lisännyt päivystäjien koulutusmäärätarvetta. Sisäministeriön pelastusosasto tulee esittämään talousarvio- ja kehysmenettelyssä lisärahoitusta hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen siten, että jatkossa Pelastusopiston järjestämä hätäkeskuspäivystäjäkoulutus alkaisi vuoden 2018 alusta kaksi kertaa vuodessa. Tällöin sekä tammi- että elokuun koulutuksessa aloittaisi 16 opiskelijaa eli yhteensä 32 opiskelijaa vuodessa. Kyseinen opiskelijamäärä vastaisi aiempaa joustavammin Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötarpeiseen ja mahdollistaisi Pelastusopistolle kustannustehokkaan tavan järjestää koulutusta nykyistä enemmän. Taulukossa 1 on esitetty Hätäkeskuslaitosta koskevia tunnuslukuja. Hätäkeskustoimintaa ja sen prosesseja on yhdenmukaistettu hätäkeskusuudistukseen liittyen. Tällä on pystytty parantamaan palvelulaatua, vaikka samaan aikaan henkilöstöä on vähennetty noin 150 henkilötyövuodella. Vuonna 2015 palvelujen laatu heikkeni ensimmäisen kerran vuoden 2007 jälkeen. Palvelujen alenema näkyi erityisesti lomakuukausina ja suuremmissa tilanteissa, joissa viranomaisresursseja tarvitaan paljon. Hätäkeskuslaitoksen arvion mukaan rahoitus riittää vuodesta 2018 alkaen noin 540 henkilötyövuoden tasoon, jolla on merkittävä vaikutus palvelujen laatuun. Taulukko 1: Hätäkeskuslaitosta koskevia tunnuslukuja Tunnusluku toteuma toteuma toteuma toteuma 2015 toteuma 2016 ennuste 2017 arvio 2018 arvio Henkilötyövuodet (1 (546) (1 620 (2 535 (1 Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) Hätäpuheluun vastataan alle 30 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) Käsiteltyjen ilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä 91 % 92 % 93 % 95 % 92 % 90 % (1 80 % (1 80 % (1 96 % 97 % 96 % 98 % 94 % 95 % 85 % 85 % ( ( (1 Lähteet Tilinpäätösasiakirjat/toimintakertomukset Tulostavoiteasiakirja ) Nykyisen kehystason mukainen arvio 2) Luvussa huomioitu siirtyvä määräraha, jolloin hätäkeskuslaitos pystyisi palkkaamaan nykytasoisen htv-määrän, haasteena kuitenkin päivystäjien saatavuus Hätäkeskuslaitoksen uusi tietojärjestelmä (ERICA) oli alkuperäisen käyttöönottoaikataulun mukaan suunniteltu otettavaksi käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Kriittisen järjestelmän turvallinen toteutus on kuitenkin vaatinut huomattavasti enemmän suunnittelu-, testaus- ja toteutusaikaa. Nykyisen toteutusaikataulun mukaan ERICAn ensimmäinen versio otetaan käyttöön kaikissa hätäkeskuksissa vuoden 2017 aikana. Hätäkeskustietojärjestelmään tilatut ominaisuudet tulevat käyttöön kokonaisuudessaan arvion mukaan viimeistään vuoden 2019 alusta. Verkottuneen toimintamallin avulla pystytään jatkossa hyödyntämään eri hätäkeskuksissa olevaa päivystäjien osaamista nykyistä tehokkaammin hädässä olevien auttamiseksi. Uudesta järjestelmästä saatua hyötyä kansalaisille ja viranomaisille tullaan arvioimaan sisäministeriön toimesta seuraavien vuosien aikana. Uusien turvallisuusviranomaisten yhteiskäyttöisten tietojärjestelmien käyttöönotot, sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen uudistukset luovat uusia mahdollisuuksia viranomaisten toimintatapojen ja -mallien kehittämiselle seuraavien vuosien aikana. Tästä syystä hätäkeskustoiminta-rajapinnassa toimivat viranomaiset tulevat yhteistoiminnassa laatimaan strategiset linjat 2020-luvun hätäkeskustoiminnalle. Hätäkeskustoiminnan edelleen kehittämistä ei tule pysäyttää.