Sisäasiainministeriö Pelastusosasto PL VALTIONEUVOSTO. Tulossopimus 2009 SMDno/2008/605 HÄTÄKESKUSLAITOKSEN RAPORTTI

Transkriptio

1 RAPORTTI 1 (14) Hätäkeskusyksikkö / AE Dnro 411/1.2.3/ Sisäasiainministeriö Pelastusosasto PL VALTIONEUVOSTO Tulossopimus SMDno/2008/605 HÄTÄKESKUSLAITOKSEN RAPORTTI VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on omalla toimialallaan edistää turvallisuutta sekä terveyttä ja toimintakykyä sekä ehkäistä vahinkojen vaikutuksia välittämällä kiireellisissä tilanteissa välitöntä apua. Keskeinen tavoite: Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti. Tunnusluku 2008 Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) Hätäpuheluun vastataan alle 30 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 1-6 / tavoite 87 % 91 % 90 % 86 % 95 % 96 % 95 % 95 % Vastausajan jakauma koko laitoksessa 1-6 / 5 sekunnissa vastattujen osuus 75 % > 5 ja 10 sekunnissa vastattujen osuus 16 % > 10 ja 15 sekunnissa vastattujen osuus 2 % > 15 ja 30 sekunnissa vastattujen osuus 3 % > 30 ja 300 sekunnissa vastattujen osuus 3 % > 300 sekunnissa vastattujen osuus 0 % Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu 10 sek. vastatut 95 % 91 % 93 % 93 % 88 % 89 % 89 % 91 % 93 % 90 % 88 % 88 % 90 % 90 % 90 % 30 sek. vastatut 98 % 97 % 98 % 97 % 95 % 96 % 96 % 96 % 97 % 97 % 96 % 94 % 96 % 96 % 95 % Vastausajan aikajakauma hätäkeskuksittain on esitetty liitteessä: Tilastoja tammi-kesäkuu. A 6 Osoite Adress Puhelin / Telefon Faksi / Telefax Internet Hätäkeskusyksikkö Nödcentralsenheten hatakeskuslaitos@112.fi PL 112 PB 112 etunimi.sukunimi@112.fi PORI BJÖRNEBORG

2 ASIAKIRJAN NIMI NRO 2 (14) Hätäkeskuksen vastausnopeus hätäpuheluihin kuvaa resursoinnin onnistumista. Tämän tunnusluvun laskennassa jaettavana on käytetty tavoiteajassa (10 tai 30 sek.) vastattujen hätäpuhelujen määrää. Jakajana on järjestelmään kytkeytyneiden hätäpuhelujen määrä, poisluettuna ne joissa soittaja on luopunut alle 10 sekunnin. Tulossopimuksen tavoite 10 sekunnin osalta on saavutettu tarkastelujaksolla kaikissa 15 keskuksessa, kun vuoden 2008 vastaavalla jaksolla tavoite saavutettiin kuudessa keskuksessa. Tulossopimuksen tavoite 30 sekunnin osalta saavutettiin myös erinomaisesti. Vain yksi keskus jäi prosenttiyksikön päähän tavoitteesta. Keskeinen tavoite: Hätänumeron 112 tunnettavuus on hyvä. Hätänumeron tunnettavuus selvitetään kansalaiskyselyllä viimeisen vuosineljänneksen aikana. Keskeinen tavoite: Hätäkeskus toimii luotettavasti. Hätäkeskuslaitos vastaa tietojärjestelmien toimivuudesta ympäri vuorokauden. Tunnusluku / tavoite Käyttöaste (% ) (käyttöaika/kokonaisaika) 99,99 % 99,999 % 99,999 % 100 % Käyttöasteprosentti on se aika suhteessa kokonaistoiminta-aikaan, minkä hätäkeskus on kyennyt vastaanottamaan ja välittämään hätäilmoituksia. Tarkastelujakson aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskus on raportoinut ½ tunnin käyttöhäiriöstä. Tämä aiheutui operatiivisen käyttöjärjestelmän päivityksen yhteyteen liittyvästä hätäpuheluliikenteen ohjauksen epävarmuudesta. Asia on korjattu. Käyttöasteen osalta voidaan todeta hätäkeskustoiminnan olleen muuten luotettavaa.

3 ASIAKIRJAN NIMI NRO 3 (14) 1.2 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteet Keskeinen tavoite: Hätäkeskustoiminta on järjestetty tehokkaasti. Tunnusluku 2008 Hätäilmoitusten määrä, kpl *) - hätäpuhelujen määrä, kpl - kentälle välitetyt tehtävät kpl / **) tavoite Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut - virhe tai tahaton soitto - asiaton tai ilkivaltainen soitto - mykkä puhelu Muut - hoitolaitossiirrot / kiireetön sairaankuljetus - neuvonta 45 % % % % Hätäilmoitusten määrä/asukas, kpl 0,73 0,78 0,79 0,69 Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) *) Hätäilmoitukset sisältävät kaikki hätäkeskuksen käsittelemät tehtävät jotka tulevat hätäkeskukseen hätäpuheluina, ilmoitinlaiteilmoituksina tai muuta kautta. **) Vuoden alusta vastaanotettuihin ilmoituksiin lasketaan mukaan myös samasta tilanteesta aiheutuvat päällekkäisilmoitukset. Tästä johtuva kasvu n. 9 % Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu kaikki Ilmoitukset hätäpuhelut ilmoitinlaitehälytykset muut ilmoitukset välitetyt tehtävät Ilmoituksia / asukas 0,88 0,97 0,77 0,76 0,73 0,79 0,95 0,66 0,74 0,92 0,64 0,79 0,85 0,72 0,68 0,78 Hätäkeskusten tehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä ilmoituksia. Vastaanotetut ilmoitukset luokitellaan hätäpuheluihin, ilmoitinlaitteista tuleviin ilmoituksiin ja muihin ilmoituksiin. Tammi-kesäkuun aikana vastaanotettiin hätäkeskuksiin yhteensä ilmoitusta, joista hätäpuheluja oli Suuri muutos edelliseen vuoteen verrattuna johtuu vuoden vaihteessa tehdystä tilastoinnin muutoksesta. Aikaisemmin puuttuneet samaan ilmoitukseen liittyvät päällekkäiset ilmoitukset ovat tilastoinnissa nyt mukana ja aiheuttavat noin yhdeksän prosentin kasvun lukumäärissä.

4 ASIAKIRJAN NIMI NRO 4 (14) Vastaanotetuista ilmoituksista n johti tehtävän välittämiseen eteenpäin. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on noin 2 prosenttia. Tämä kasvu on tilastointitavan muutoksesta riippumaton, koska päällekkäisilmoitukset eivät vaikuta välitettyjen ilmoitusten määrään. Hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden määrä on laskussa. Ennuste koko vuoden osalta on noin puhelua pienempi kuin vuoden 2008 tilanne. Suuri muutos ei johdu pelkästään näiden puheluiden tosiasiallisesta vähentymisestä, koska hätäpuheluiden kokonaismäärä ei ole laskussa. Todennäköisesti hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden määrään on vaikuttanut vähentävästi myös puheluiden tarkempi kirjaaminen muille tehtävälajeille kuin tarkastelussa mukana oleville. Hätäpuheluiden määrän vain vähäinen kasvu viime vuosina voikin olla seurausta hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden vähenemisen tasoittavasta vaikutuksesta. Ilman tätä vaikutusta voisi hätäpuheluiden määrä olla nykyistäkin suurempi. Tarkastelujaksolla 42 prosenttia kiireettömistä sairaankuljetustehtävistä (kaikki sairaankuljetuksen D-kiireellisyyden tehtävät; kpl) oli hoitolaitos siirtoja (tehtävälaji 793D; kpl) Palvelukyky ja laatu Palvelukyky ja toimintavarmuus Keskeinen tavoite: Hätäkeskusten toimintavarmuus ja palvelukyky varmistetaan. Hätäkeskus hälyttää tarvittavaa apua viivytyksettä. Tunnusluku / tavoite Kiireellisissä tapauksissa aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon on tehtävän edellyttämässä ajassa, % 55 % 58 % 60 % 90 % Hätäkeskustoiminnan palvelukykyä ja laatua mitattaessa on keskeisenä tavoitteena se, että Hätäkeskus hälyttää tarvittavaa apua viivytyksettä. Tätä tunnuslukua varten seurataan erikseen valikoituja tehtäviä (tulossopimuksen liite). Näissä tehtävälajeissa aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon tulee olla enintään 90 sekuntia 90 prosentissa tehtävistä. Tarkasteltavien tehtävien osalta tavoiteajassa käsiteltyjen tehtävien osuus on tarkastelujaksolla 58 prosenttia. Viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna tulos on parantunut 4 prosenttiyksikköä. Toteuman suunta on siis positiivinen mutta vielä kaukana tavoitteesta. Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu Tavoiteajassa käsitellyt tehtävät 62 % 65 % 62 % 63 % 45 % 61 % 44 % 54 % 66 % 63 % 59 % 46 % 68 % 60 % 51 %

5 ASIAKIRJAN NIMI NRO 5 (14) Ongelmana tämän tunnusluvun kohdalla on se, että seurattavat ilmoitukset valitaan mukaan raportointiin päivystäjän tekemän luokittelun perusteella. Raportoinnista ei poisteta tehtäviä, jotka jälkikäteen osoittautuvat joksikin muuksi kuin tässä tarkoitetuiksi kiireellisiksi tehtäviksi. Näin ollen mittari saattaa ohjata päivystäjää toimimaan nopeasti laadun kustannuksella. Lisäksi tarkasteluun ei myöskään tule niitä tilanteita, joita päivystäjä ei tunnista vaan luokittelee ne muihin tehtävälajeihin. Tavoitteen parempi saavuttaminen edellyttää monipuolisia toimenpiteitä. Lähtökohtana on päivystäjien hyvä ammattitaito, jota tuetaan työpaikkakoulutuksella. Uusi puhelunkäsittelyä tukeva sähköinen työkalu on kokeilukäytössä ja valmistuu levitykseen loppu vuoden aikana. Tämän odotetaan parantavan myös tämän tulostavoitteen saavuttamista. Keskeinen tavoite: Hätäkeskuslaitos huolehtii viestinnän keinoin hätänumeron 112 asianmukaisesta käytöstä. Hätäkeskuksen palvelut tunnetaan hyvin. Hätäkeskuslaitos on suunnannut ulkoisen tiedottamisen hätänumeron 112 tunnettuudesta sen oikean ja asianmukaisen käytön valistamiseen, sillä lähes joka neljäs hätäkeskuksiin tuleva puhelu on vielä sinne kuulumaton. Valistusmateriaalia on tuotettu 112.fi sivustolle alkuvuonna ja syksyllä tuotetaan lisää materiaalia eri kieliversioilla. Hätäkeskuslaitos tarvitsee valitustyöhön mukaan kaikkia turvallisuusviranomaisia, jotta hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden määrää saadaan pienennettyä entisestään. Hätäkeskuspalveluiden (poliisi, pelastus, sairaankuljetus, sosiaalipäivystys) tunnettavuutta selvitetään viimeisen vuosineljänneksen aikana tehtävällä asiakaskyselyllä Asiakastyytyväisyys Keskeinen tavoite: Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin. Väestön asiakastyytyväisyyttä arvioidaan viimeisen vuosineljänneksen aikana toteutettavassa asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Keskeinen tavoite: Yhteistyöviranomaiset ovat tyytyväisiä Hätäkeskuslaitoksen palveluihin Palautteet Viranomaisten asiakastyytyväisyyttä arvioidaan toimintavuoden lopussa tehtävällä tyytyväisyyskyselyllä. Hätäkeskusyksikköön tuli tarkastelujaksolla kanteluita, valituksia ja selvityspyyntöjä yhteensä 21 kappaletta. Valitusten aiheet liittyivät asiakaspalveluun, palvelun viivästymiseen tai siihen, että apua ei lähetetty. Edellä mainitut selvityspyynnöt tulivat eduskunnan oikeusasiamieheltä, lääninhallituksilta, Valviralta sekä suoraan kansalaisilta.

6 ASIAKIRJAN NIMI NRO 6 (14) Hätäkeskuslaitoksen internetsivujen kautta tarkastelujaksolla tuli yhteensä 265 palautetta. Näistä 148 kohdistui hätäilmoituksen käsittelyyn ja 117 muuhun asiaan. Kaikista nettipalautteista 56 prosenttia oli sisällöltään neutraaleja, 34 prosenttia negatiivisia ja 10 prosenttia positiivisia. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna nettipalautteiden määrä on kasvanut 115 kpl. Syy tähän palautteiden määrän nousuun on se, että hätäilmoituksiin kohdistuneet palautteet ohjattiin vuoden alusta hätäkeskusyksikön seurantaan mukaan, jolloin pystytään seuraamaan palautteiden kokonaismäärää virastotasolla. Aiemmin palautteet menivät suoraan hätäkeskuksiin. 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Taloudellisuus Keskeinen tavoite: Hätäkeskusjärjestelmä on taloudellinen. Tunnusluku / tavoite Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset (kustannusperusteinen laskenta), euroa/asukas, 10,40 11,0 11,8 11,9 enintään Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset (kustannusperusteinen laskenta), euroa/hätäilmoitus, enintään 14,30 14,2 15,0 16, Tuottavuus Keskeinen tavoite: Päivystyshenkilöstön määrä on oikein mitoitettu ja kohdennettu työtehtävien mukaan. Käytössä oleva työvuoromalli tukee henkilöstön määrän kohdentamista. Tunnusluku / tavoite Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä/ hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu Hätäilmoitukset / päivystäjä Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä lasketaan vuositason tietona vertailtavuuden säilyttämiseksi. 1-6 / tarkoittaa, että mikäli käsiteltyjen tehtävien määrä pysyy ennallaan loppuvuoden aikana, saa tunnusluku koko vuoden arvoksi 7 700, mikä on 300 tehtävää enemmän kuin vuonna 2008.

7 ASIAKIRJAN NIMI NRO 7 (14) Kustannusvastaavuus Toinen vuosipuolisko on tilastollisesti hieman kiireisempi, joten koko vuoden osalta nousee käsiteltyyn ilmoitukseen. Koko vuoden en tilastollinen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna päivystäjäkohtaisessa ilmoitusmäärässä on noin 5 prosenttia. Tämä selittyy ilmoitusmäärässä tapahtuneella 9 prosentin tilastointitapaan liittyvällä kasvulla. Keskeinen tavoite: Maksullinen palvelutoiminta on kustannustehokasta. Maksullisen toiminnan tulot kertyvät pääosin syys-lokakuussa, joten kustannusvastaavuuslaskelmat on mahdollista tehdä vasta vuoden lopulla. 2. HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN HALLINTA Keskeinen tavoite: Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön työhyvinvointi paranee. Tunnusluku / tavoite Henkilötyövuodet yhteensä Kokonaistyövoimakustannukset, tuhatta euroa Hätäkeskuslaitoksen sairauspoissaolot, työpäivää/htv - koko henkilöstö - jaksotyöaikaa tekevät - virastotyöaikaa tekevät Hätäkeskuslaitoksen työtyytyväisyys, asteikko jokaisen hätäkeskuksen ja hätäkeskusyksikön työtyytyväisyys, vähintään Tietotaito todennettu % päivystyshenkilöstöstä viimeisen kahden vuoden aikana Henkilötyövuodet 16,6 14,0 3,16 2,80 15,1 8,2 3,21 2,79 13,0 11,0 3,21 2,79 3,20 60 % 55 % 60 % 90 % Hätäkeskuslaitoksen vuodelle suunnitellusta henkilötyövuosikiintiöstä (777) on tarkastelujaksolla käytetty 370 (48 %). Suunnitelmasta on siis jäänyt käyttämättä 18,5 henkilötyövuotta. Tämä vajaus koostuu osaa keskuksia vaivaavasta rekrytointiongelmasta. Poliisin saama lisämääräraha on aiheuttanut myös ylimääräistä poistumaa. Ennalta suunnittelemattomiin henkilövaihdoksiin liittyy katkoksia viranhoidossa. Näistä muutaman päivän tai viikkojenkin väliajoista muodostuu laitostasolla huomattava määrä käyttämätöntä henkilöresurssia. Käyttämättömän henkilöstöresurssin määrää pyritään pienentämään loppuvuoden aikana. Tähän päästään aktivoimalla eri rekrytointikanavien käyttöä.

8 ASIAKIRJAN NIMI NRO 8 (14) Työtyytyväisyyskysely VMBaro Hätäkeskuslaitoksen VM-Baro toteutettiin huhti-toukokuussa. Tulosten yhteenveto on julkaistu Hellussa. Hätäkeskuksille ja hätäkeskusyksikölle on annettu ohjeet miten VM-Baron tulokset pitää käsitellä. Tulosyksiköt asettavat itselleen yhteisesti sovittavat parantamistavoitteet VM-Baron tulosten pohjalta. Kyselyyn saatiin vastaajia 496. Vastausprosentiksi muodostui 71. Koko laitoksen työtyytyväisyys vastausten keskiarvo oli 3,21 (asteikolla 1-5) kun se edellisellä kerralla oli 3,16. Suunta tuloksissa on siis positiivinen. Verrattaessa tuloksia sisäasiainhallinnon (3,33) ja valtionhallinnon (3,32) vastauksiin yleensä, voidaan todeta, että hätäkeskuslaitoksen tyytyväisyys jäi hieman näistä jälkeen. Suurin tyytymättömyys verrattuna vertailuryhmiin löytyi työoloja ja työnantajakuvaa koskevissa kysymyksissä häke häke häke SM Valtio Johtaminen 3,14 3,26 3,34 3,37 3,33 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,35 3,42 3,49 3,55 3,67 Palkkaus 2,65 2,86 2,97 2,92 2,77 Kehittymisen tuki 2,77 2,97 3,11 3,08 3,22 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,54 3,63 3,67 3,74 3,65 Työolot 3,11 3,03 2,95 3,48 3,47 Tiedon kulku 2,99 3,12 3,13 3,06 3,06 Työnantajakuva 2,76 2,86 2,96 3,14 3,17 Yhteensä 3,05 3,16 3,21 3,33 3,32 Halukkuus henkilökiertoon 1,67 1,69 1,75 1,68 1,59 Aikomus vaihtaa työpaikkaa 1,68 1,74 1,78 1,83 1,80 Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu yksikkö VMBaro 3,17 3,11 3,47 3,41 3,07 3,29 2,99 2,79 3,15 3,07 3,42 3,38 3,23 3,31 2,98 3,43 Muutokset työtyytyväisyydessä tapahtuvat hitaasti. Nykyisen positiivisen kehityksen odotetaan kuitenkin jatkuvan, kun viime vuonna aloitettujen toimenpiteiden vaikutukset vahvistuvat.

9 ASIAKIRJAN NIMI NRO 9 (14) Sairauspoissaolot Hätäkeskuslaitoksen sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Tarkastelujakson aikana sairauspoissaolojen määrä oli 14,0 työpäivää / henkilötyövuosi. Tämä on kaksi ja puoli työpäivää vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana (16,5). SAIRAUSPOISSAOLOT Työpäivää/HTV esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu yksikkö kaikki Kaikki työntekijät yhteensä 16,0 10,5 14,4 6,6 19,3 16,4 21,8 13,7 12,3 12,8 19,8 17,6 15,9 12,8 12,2 3,5 14,0 Jaksotyöaikaa tekevät 13,3 8,8 16,1 7,2 21,8 18,7 24,5 15,4 13,5 14,1 22,1 19,3 11,2 14,4 12,2 15,1 Jaksotyöaikaa tekevien keskuudessa sairauspoissaolojen määrä oli 15,1 työpäivää / henkilötyövuosi, kun virastotyöaikaa tekevillä 8,2. 3. MUUT TAVOITTEET Viranomaiset arvioivat päivystäjän koulutuksen sisällön ottaen huomioon tehtäväjakauman sekä toteuttavat opetussuunnitelmien tarkistus- ja kehittämistyötä yhdessä Hätäkeskuslaitoksen kanssa. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutus auditoidaan ulkopuolisen tahon toimesta vuonna. o Hätäkeskuskoulutuksen seuranta- ja arviointiryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Kokouksessa käsiteltiin hätäkeskuspäivystäjän ammattikuvaa ja valmisteltiin osaltaan hätäkeskuspäivystäjätutkinnon auditointia. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon auditointia on suunniteltu yhteistyössä SM:n, Pelastusopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa. SM:lle on tehty esitys auditoinnin sisällöstä ja rakenteesta. Auditointi toteutetaan syksyllä SM:n päättämän organisaation toimesta. Hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeessa toteutetaan vuoden aikana vaihtoehtoisten toimintatapamallien vertailu, sekä tuotetaan valmis vaatimusmäärittely. o Tulevaisuuden hätäkeskusten verkottumisen mahdollistava tietojärjestelmän uudistamiseen tähtäävä TOTI-hanke on edennyt alkuvuoden aikana laaditun hankessuunnitelman mukaisesti. Hankkeen toiminnan kehittämisen projektissa on tähän mennessä selvitetty eri tutkimusmenetelmin hätäkeskustoiminnan kehittämisen painopistealueita niin hätäkeskusten sisäisissä prosesseissa kuin yhteistyöraja-

10 ASIAKIRJAN NIMI NRO 10 (14) pinnassa kentän toimijoiden kanssa. VTT:n toimesta on toteutettu hätäkeskuksen salityöskentelyn ja päivystystyön kehittämistä selvittävä tutkimus. Näiden tutkimusten pohjalta on kuvattu tietojärjestelmän määrittelyn edellyttämä, tehokkaampaan turvallisuussektorin toimijoiden yhteistyöhön perustuva, tulevaisuuden 112-toiminnan kuvaus. Tulevaisuuden visiointi on toteutettu hankeorganisaatioon kuuluvien hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaistahojen (poliisi, sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi, Rajavartiolaitos) edustajien kanssa yhteistoiminnassa. Visioinnissa on pyritty löytämään yhteiskunnallisten muutosvaikutusten ja teknologian kehittymisen kautta muuttuvat vaatimukset viranomaistoiminnalle sekä tunnistamaan kunkin toimialan merkittävimmät muutosnäkymät sekä niiden vaikutukset 112-toiminnan kehittämiseen. Tulevaisuuden toimintaympäristön kuvauksen työstämisen yhteydessä on toteutettu tulossopimuksessa tavoitteeksi asetettu vaihtoehtoisten toimintamallien vertailu. Tietotekniikan kehittämisen projektissa on tuotettu alustava uuden tietojärjestelmän vaatimusmäärittelydokumentaatio, joka koostuu tulevaisuuden toimintaympäristön liiketoimintavaatimuksista, tietojärjestelmän järjestelmävaatimuksista sekä ns. ei-toiminnallisista järjestelmävaatimuksista. Loppuvuoden aikana jatkotyöstetään tähän mennessä aikaansaatu vaatimusmäärittely tarkempien prosessikuvausten sekä käyttötapausmallien luomisen kautta lopulliseksi määrittelyksi. Hanke jatkuu hankesuunnitelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti eli vuoden loppuun mennessä valmistuu uuden tietojärjestelmän määrittely kokonaisuudessaan. Helsingin hätäkeskusalueen hätäkeskuspalvelut turvataan vuonna. o Helsingin hätäkeskusalueen hätäkeskuspalvelujen turvaamiseksi sisäministeri teki päätöksen Helsingin hätäkeskuksen siirtämisestä Keravalle viimeistään mennessä. Hätäkeskuslaitoksessa laaditun projektisuunnitelman mukaisesti siirtoa on valmisteltu perehtymällä Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen tiloissa tarvittaviin muutostöihin. Hätäkeskuslaitos tekee analyysin sairauspoissaolojen syistä ja ryhtyy tarvittaviin toimiin. o Hätäkeskuslaitos on tehnyt yhteistyössä Terveystalo Oy:n kanssa selvityksen sairauspoissaoloista. Selvityksen perusteella ei yksittäisiä työstä johtuvia tekijöitä löytynyt, mitkä selittäisivät Hätäkeskuslaitoksen suuret sairauspoissaolomäärät. Terveystalo Oy:n suosittamat toimenpiteet tilanteen parantamiseksi ovat olleet käytössä jo vuoden ajan. Tämä näkyy jo sairauspoissaolojen myönteisenä kehityksenä.

11 ASIAKIRJAN NIMI NRO 11 (14) Hätäkeskuslaitos kehittää ja toteuttaa säännöllisen täydennys- ja perehdyttämiskoulutuksen päivystyshenkilöstölleen. o Perehdytyskoulutuksen koulutussuunnitelma on valmisteltu yhteistyössä hätäkeskusten kanssa. Suunnitelman lausuntoaika päättyi Uusi perehdyttämiskoulutuksen koulutussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä. Vuonna 2008 aloitettu toiminnan varmistus saatetaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä. o Hätäkeskuslaitoksen johtaja on 4.6. tehnyt päätöksen, jonka perusteella hätäkeskusten toiminta varmistetaan. Hätäkeskustoiminnan varmistusprojektin loppuraportin mukaisesti varajärjestelmä rakennetaan toimintavalmiiksi ja koulutetaan vuoden loppuun mennessä koko Hätäkeskuslaitoksessa. Hätäpuheluiden kirjaamiskäytäntöjä selkiinnytetään ja yksinkertaistetaan. o Hätäkeskuslaitos on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa laatia ohje hätäkeskukseen kuulumattomien puhelujen käsittelystä. Työryhmän toimikausi on Työryhmän työn pohjalta hätäpuheluiden kirjaamiskäytännöt ja ohjeet aiheettomaksi osoittautuneiden puheluiden nopeaan päättämiseen päivitetään loppuvuoden aikana. Luodaan edellytykset viranomaisten riskinarviomanuaalien yhdistämiselle. o Hätäkeskuslaitos on osoittanut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskukselle yhden HTV:n riskinaviomanuaalien sähköisen työkalun kehittämiseen. Työkalu yhdistää viranomaisilta saadut puhelunkäsittelyohjeet hätäkeskuspäivystäjän kannalta helppokäyttöisempään muotoon. Työkalua on testattu kehitystyön yhteydessä ja se on tarkoitus ottaa käyttöön koko virastossa vuoden 2010 alusta. Työkalun käyttöönotto edellyttää kuitenkin, että viranomaisilta saadut puhelunkäsittelyohjeet ovat valtakunnalliset. Terveydenhuollon ja poliisin ohjeet ovat jo valtakunnalliset ja parhaillaan myös sosiaalitoimi työstää valtakunnallisia ohjeita hätäkeskuspäivystäjän käyttöön. Pelastusopiston tuottama pelastustoimen ohjeistus odottaa vielä pelastuslaitosten hyväksyntää.

12 ASIAKIRJAN NIMI NRO 12 (14) Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön uuden työjärjestyksen. o Hätäkeskuslaitoksen työjärjestys otettiin käyttöön Tämän pohjalta jokaiselle hätäkeskukselle on laadittu omat työjärjestyksensä, minkä Hätäkeskuslaitos on hyväksynyt. Hätäkeskuslaitos laatii laitoksen valmiussuunnitelman. o Hätäkeskuslaitos on aloittanut valmiussuunnitelman laadinnan. Tämän suunnitelman pohjaksi Hätäkeskuslaitos on pyytänyt sisäasiainministeriön pelastusosastolta 4.3. kannanottoa siitä, miten sisäasiainministeriö on suunnitellut Hätäkeskuslaitoksen toimivan poikkeusoloissa. Kannanottoa ei ole vielä saatu. Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön ASDO- järjestelmän. o Hätäkeskuslaitokselle toimitettavasta ASDO-järjestelmästä on tehty toimitussopimus, jonka aikataulun mukaan järjestelmä luovutetaan Hätäkeskuslaitokselle vielä vuoden aikana. Järjestelmä on tarkoitus ottaa SALKKU - nimisenä käyttöön vuoden 2010 puolella. Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön sähköisen tilaustenhallintajärjestelmä TILHAN. o Tarvittavia tietoja tilaustenhallintajärjestelmän käyttöön ottoa varten ei ole vielä käytettävissä, joten sen käyttöön otto siirtyy vuodelle Hätäkeskuslaitos laatii v. sisäasiainhallinnon yhdenvertaisuuslinjausten pohjalta viraston yhdenvertaisuussuunnitelman ja sen osana esteettömyyskartoituksen. o Hätäkeskuslaitos asetti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman laatimiseksi työryhmän, jonka toimikausi on Työryhmän tavoitteena on laatia ehdotus Hätäkeskuslaitoksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaksi. Ehdotuksen sisällössä tulee ottaa huomioon sisäasiainministeriön tekemät linjaukset.

13 ASIAKIRJAN NIMI NRO 13 (14) 4. MÄÄRÄRAHAT Hätäkeskuslaitokselle on myönnetty nettomäärärahaa vuodelle yhteensä euroa. Määrärahasta euroa on 40 henkilötyövuoden palkkaukseen ja euroa siirtona momentilta tietojärjestelmän kehittämiseen(toti-hanke). Vuodelta 2008 siirtyi euroa toimintamenoihin. Siirtyvästä erästä on johtamisjärjestelmän kehittämisrahaa euroa ja TOTI-hankkeen rahaa euroa. Vuonna Hätäkeskuslaitoksella on käytössään euroa. Perussuunnitelma 2006 tilinpäätös Momentti Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (netto) 2007 tilinpäätös 2008 tilinpäätös TA TOIMINNAN TULOT JA MENOT 2006 tilinpäätös 2007 tilinpäätös 2008 tilinpäätös Tulot maksullinen toiminta Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) - muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms TOIMINNAN RAHOITUS - toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenomomentin rahoitus, netto muu erittelemätön talousarviorahoitus VM:n talousarviosta myönnettävä rahoitus tietojärjestelmähankkeeseen: kustannukset eivät sisälly menoihin yllä olevissa erissä TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ - siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus käytetty siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle mennessä on määrärahaa käytetty kirjanpidon mukaan euroa eli 44,8 %.

14

15 Hätäkeskuslaitoksen tilastoja tammi kesäkuu ESA HESA HÄME IKU KASU KEHÄ LAPPI LUMA PIKA PKA POHA POKA POSA SATA VASU YKSIKKÖ KAIKKI Lyhenteiden selitykset löytyvät YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS KÄYTTÖASTE (% ) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 10 sekunnissa vastattujen hätäpuhelujen osuus (%) 95 % 91 % 93 % 93 % 88 % 89 % 89 % 91 % 93 % 90 % 87 % 88 % 90 % 90 % 90 % 91 % 30 sekunnissa vastattujen hätäpuhelujen osuus (%) 98 % 97 % 98 % 97 % 95 % 96 % 96 % 96 % 97 % 97 % 96 % 94 % 96 % 96 % 95 % 96 % 5 sekunnissa vastattujen osuus (%) 83 % 82 % 70 % 82 % 76 % 74 % 68 % 70 % 84 % 72 % 52 % 68 % 71 % 73 % 78 % 74 % > 5 ja 10 sekunnissa vastattujen osuus (%) 12 % 9 % 23 % 11 % 12 % 15 % 21 % 21 % 9 % 18 % 35 % 19 % 20 % 17 % 12 % 16 % > 10 ja 15 sekunnissa vastattujen osuus (%) 2 % 2 % 2 % 2 % 4 % 3 % 3 % 2 % 2 % 3 % 4 % 3 % 2 % 2 % 2 % 2 % > 15 ja 30 sekunnissa vastattujen osuus (%) 2 % 4 % 2 % 2 % 4 % 4 % 4 % 3 % 3 % 3 % 5 % 3 % 3 % 4 % 3 % 3 % > sekunnissa vastatut (%) 1 % 3 % 2 % 2 % 4 % 3 % 3 % 4 % 3 % 2 % 2 % 5 % 4 % 3 % 4 % 3 % > 300 sekunnissa vastatut (%) 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % luopuneet > 10 sek. (%) 0 % 1 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 5 sekunnissa luopuneiden osuus (%) 10 % 11 % 13 % 12 % 11 % 10 % 13 % 12 % 12 % 10 % 15 % 13 % 14 % 12 % 14 % 12 % > 5 ja 10 sekunnissa luopuneiden osuus (%) 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % > 10 ja 15 sekunnissa luopuneiden osuus (%) 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % > 15 ja 30 sekunnissa luopuneiden osuus (%) 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % > sekunnissa luopuneiden osuus (%) 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % > 300 sekunnissa luopuneiden osuus (%) 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA SUORITTEET Ilmoitusten määrä/asukas, (kpl) 0,88 0,97 0,77 0,76 0,73 0,79 0,95 0,66 0,74 0,92 0,64 0,79 0,85 0,72 0,68 0,78 Vastaanotetut Ilmoitukset yhteensä, (kpl) Hätäpuheluja, (kpl) Ilmoitinlaitehälytyksiä, (kpl) Muita ilmoituksia, (kpl) Välitetyt tehtävät, (kpl) Välitetyt tehtävät toimialoittain poliisitoimelle välitetyt tehtävät pelastustoimelle välitetyt tehtävät terveystoimelle välitetyt tehtävät sosiaalitoimelle välitetyt tehtävät toiseen hätäkeskukseen välitetyt tehtävät muualle välitetyt tehtävät PALVELUKYKY JA LAATU Tavoiteajassa käsitellyt tehtävät (%) 62 % 65 % 62 % 63 % 45 % 61 % 44 % 54 % 66 % 63 % 56 % 46 % 68 % 60 % 51 % 58 % 203A tieliikenneonnettomuus: keskisuuri (%) 38 % 53 % 34 % 46 % 33 % 20 % 67 % 27 % 35 % 0 % 20 % 39 % 47 % 38 % 27 % 37 % 402B rakennuspalo: keskisuuri (%) 46 % 70 % 61 % 58 % 25 % 57 % 36 % 55 % 63 % 40 % 53 % 37 % 60 % 45 % 54 % 54 % 411 liikennevälinepalo: pieni (%) 73 % 61 % 65 % 62 % 40 % 43 % 34 % 45 % 70 % 52 % 49 % 34 % 70 % 60 % 42 % 52 % 700A eloton (%) 70 % 62 % 70 % 76 % 70 % 78 % 65 % 67 % 74 % 80 % 70 % 66 % 77 % 77 % 66 % 70 % TYYTYVÄISYYS Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys (1 5) Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys (1 5) TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS TALOUDELLISUUS Kustannukset Kustannukset, euroa/asukas Kustannukset, euroa/ilmoitus TUOTTAVUUS Vastaanotettujen ilmoitusten määrä/ hätäkeskuspäivystäjä HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyömäärä/HTV SAIRAUSPOISSAOLOT Kaikki työntekijät yhteensä Työpäivää/HTV 16,0 10,5 14,5 6,6 19,3 16,4 21,8 13,7 12,3 12,8 19,8 17,6 15,9 12,8 12,2 3,5 14,0 Jaksotyöaikaa tekevät Työpäivää/HTV 13,3 8,8 16,2 7,2 21,8 18,7 24,5 15,4 13,5 14,1 22,1 19,3 11,2 14,4 12,2 15,1 TIETOTAIDON TODENTAMINEN Tietotaito todennettu (%) 40 % 44 % 94 % 27 % 43 % 31 % 44 % 60 % 91 % 58 % 93 % 63 % 55 %