Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Työhyvinvointisuunnitelma Yhteistyötoimikunta / 11 Henkilöstöjaosto

Transkriptio

1 Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Työhyvinvointisuunnitelma Yhteistyötoimikunta / 11 Henkilöstöjaosto / 19

2 1 Työhyvinvointisuunnitelma vuosille Kunnallinen työmarkkinalaitos on hyväksynyt vuonna 2007 suosituksen työhyvinvoinnin edistämisestä ja antanut kannanoton kuntapalvelujen strategisesta toteuttamisesta henkilöstöjohtamisen avulla. Kannanotossa korostetaan henkilöstöjohtamisen merkitystä muutostilanteissa ja työhyvinvointi on liitetty osaksi henkilöstöjohtamista. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on työelämän laatua ja tuloksellisuutta parantavaa työnantajan ja koko henkilöstön välistä yhteistyötä. Työhyvinvointia kuvaavia määritelmiä ja työhyvinvointi-malleja on useita. Kuntien eläkevakuutuksen mukaan työhyvinvointi voidaan määritellä yksilön kokemuksena työnteon mielekkyydestä, työyhteisön ilmapiiristä, esimiestyöstä ja johtamisesta sekä työyhteisön kokemuksena työn sujuvuudesta ja yhteisestä aikaansaamisen tunteesta. Työnteon mielekkyys tulee työntekijän osaamisen ja työn vaatimusten tasapainosta, työntekijän terveydestä ja voimavaroista sekä asenteista, arvoista ja motivaatiosta. Kunnan palvelu- ja henkilöstöstrategiat ohjaavat työhyvinvoinnin edistämistä antamalla eväitä toimintatavalle, johtamiskulttuurille ja työyhteisön toiminnalle sekä perustehtäville. Työhyvinvointi voidaan nähdä yksilö- ja työyhteisötasolla työhön paneutumisena ja yhteistyön sujuvuutena sekä organisaation tasolla palvelujen laatuna ja toiminnan tuloksellisuutena. Työhyvinvointitoiminta on perusluonteeltaan työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan henkilöstön ja työnantajan yhteistyönä. Toiminnan tulee nivoutua työpaikan arkeen ja tukea kaikkien työntekoa. Vastuu kuuluu siten kaikille, työnantajalle, esimiehille, yhteistoimintaelimille ja henkilöstöryhmille sekä yksittäisille työntekijöille.

3 2 Työn ja työympäristön kehittäminen Kunnan työsuojelun toimintaohjelman mukaan erityistä huomiota kiinnitetään turvallisuusriskien kartoitukseen ja sitä kautta vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Tämän lisäksi työturvallisuustoimenpiteiden painopistealueina ovat ergonomia-asiat, ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja henkinen työsuojelu. Työyhteisön toimivuuden parantaminen Työturvallisuuslain edellyttämät riskikartoitukset on tehty kaikilla toimialoilla. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu seuraavat, että riskikartoitukset toimialoilla ovat ajantasaiset ja että tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Tarkoituksena on työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä ja torjua tapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä johtuvia terveyden haittoja. Työsuojelun toimintaohjelma sisältää ohjeet terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimenpiteistä sekä ohjeita työperäisen stressin tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Työpaikoilla noudatetaan hyvän käytöksen periaatetta. Parikkalan kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden tupakointi työaikana on kielletty alkaen kaikilla työpaikoilla. Ennen tupakointikieltopäätöstä asiaa käsiteltiin kunnan johtoryhmässä ja yhteistyötoimikunnassa ja molemmat kannattivat tupakoinnin kieltämistä työaikana. Työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvien terveydellisten vaarojen ja haittojen arvioimiseksi työterveyshuollon ammattihenkilöt tekevät työpaikkaselvityksiä työmenetelmien ja työtilojen suunnittelun yhteydessä, työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä. Lisäksi työpaikkaselvityksiä tehdään, mikäli työolosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia tai havaitaan erityisiä terveysriskejä joko yksilö- tai työyhteisötasolla. Parikkalan kunnassa toimii moniammatillinen sisäilmatyöryhmä, jonka tehtävänä on vaikeiden ja monitahoisten sisäilmaongelmien ratkaiseminen. Ergonomia-asioihin on kiinnitettävä erityistä huomiota työtiloja, kalusteita ja välineitä uusittaessa. Työtilat pyritään järjestämään ergonomisesti oikein ja myös työpaikan viihtyisyys otetaan suunnittelussa huomioon. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat henkilöstön asemaan oleellisesti vaikuttavat palvelutoiminnan muutokset sekä olennaiset muutokset työtehtävissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä. Vastuu välittömän yhteistoiminnan (mm. työpaikkakokouksen, esimiesalaiskeskustelut, työnohjaus, tiedotustilaisuudet, keskustelut) toteuttamisesta on esimiehillä ja osaltaan myös henkilöstöllä. Työyhteisön toimivuutta voidaan arvioida monin eri tavoin. Se voidaan mitata toiminnan tulosten pohjalta, se voidaan todeta havainnoimalla ihmisten toimintaa paikan päällä ja siitä voi muodostaa käsityksen tiedustelemalla työyhteisön jäseniltä heidän mielipiteitään. Työn organisoinnin tarpeita voidaan tarkastella myös työprosessien sujumisella ja selkeydellä.

4 3 Työhyvinvointikysely Työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi Parikkalan kunnassa toteutetaan koko henkilöstölle suunnattu työhyvinvointikysely kahden kolmen vuoden välein. Kyselyn tulokset käydään henkilöstön kanssa läpi luottamuksellisuus sekä yksityisyyden suoja huomioiden yhteistyötoimikunnassa ja työpaikkakokouksissa. Seuraava työhyvinvointikysely järjestetään vuonna Esimiespalaute Esimiehille suositellaan esimiespalautekyselyiden järjestämistä oman johtamistoimintansa kehittämiseksi. Käytettävissä on valmiiksi laadittu esimiespalautelomake. Esimiespalautelomake Työpaikkakokoukset / keskustelut / ongelmatilanteet Työpaikkakokouksia ja keskusteluja tulee järjestää sekä säännöllisesti ennaltasovitun aikataulun mukaisesti että tarpeen mukaan. Työpaikkakokouksissa ja -keskusteluissa pyritään kehittämään aitoa vuorovaikutusta. Yhteistyö edellyttää luottamusta kaikkien työntekijöiden ja esimiehen kesken. Työhyvinvointia tuetaan antamalla palautetta, hyväksymällä ja arvostamalla erilaisuutta ja kuuntelemalla. Asiallinen palaute ja kiitoksen lausuminen motivoivat ja luovat hyvää yhteishenkeä. Työpaikkakokouksissa sekä keskusteluissa tulisi selvittää myös työpaikan prosessien sujuvuutta, tehokkuutta sekä työntekijöiden välisen työnjaon ja vastuiden selkeyttä, jotka kaikki vaikuttavat työpaikan ja työyhteisön toimivuuteen. Myös työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa esimiehille havaitsemistaan epäkohdista työyhteisössä. Esimiehen tulee puuttua ristiriitoihin ja ongelmiin työpaikoilla välittömästi. Kaikkia selkkauksen osapuolia on kuultava ennen kuin arvioidaan selkkauksen syitä. Ripeää asioihin puuttumista puoltaa myös se, että vähäisestä alusta ei pääse syntymään vakavaa, työpaikan toimivuutta murentavaa riitaa. Tarvittaessa erimielisyyksien selvittelyssä voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, asiasta riippuen joko työterveydenhuollon asiantuntijaa tai ylempää esimiestä. Perehdyttäminen Perehdyttämisen tavoitteena on antaa uudelle työntekijälle kuva kunnan tavoitteista ja toiminnasta sekä työntekijän osuudesta tässä kokonaisuudessa. Lisäksi perehdyttämistä ja työnopastusta tarvitaan palattaessa työhön pitkien poissaolojen jälkeen, työtehtävien vaihtuessa, uusien koneiden ja laitteiden käyttöönottovaiheessa tai kun tilanne poikkeaa muutoin tavanomaisesta. Perehdyttäminen toteutetaan perehdyttämisohjeiden mukaisesti. Toteutuksesta ja sen seurannasta vastaa esimies.

5 4 Työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistäminen Ammatillinen osaaminen ja työnohjaus Henkilöstökoulutuksen suunnittelun tulee olla pitkäjänteistä ja suunnittelun tulee tapahtua kiinteästi toiminnan suunnittelun yhteydessä esimiesalaiskeskusteluun tai osaamiskartoitukseen perustuen. Esimiehet vastaavat oman henkilöstönsä koulutuksen suunnittelusta. Esimiesten tulee myös huolehtia tarvittaessa työnohjauksen järjestämisestä henkilöstölleen. Huomiota tulisi kiinnittää myös esimiesten työnohjaukseen. Esimiesryhmissä tämä voi tarjota paikan, jossa on mahdollista luottamuksellisesti tuoda esille työhön liittyviä ongelmia. Esimiesten jaksamista tukee toiminta, jossa selkiytetään omaa työtä ja tavoitteita. Työterveyshuolto ja sairaanhoito Työterveyshuolto ja sairaanhoito toteutetaan vahvistetun työterveyshuollon suunnitelman mukaan. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Tavoitteena on vähentää työkyvyn menettämisestä johtuvaa ennenaikaista eläköitymistä ja sairauspoissaoloja sekä kehittää työyhteisöjä siten, että ne osaltaan tukevat työja toimintakyvyn säilymistä. Sairauspoissaolot (kts. työterveyshuollon toimintasuunnitelma) Esimiehet seuraavat sairauspoissaoloja ja niiden syitä. Esimiehen on syytä keskustella työntekijän kanssa työn, työpaikan tai henkilön jaksamiseen liittyvien kehittämistarpeiden arvioimiseksi, työntekijän tukemiseksi ja välittämisen osoittamiseksi, jos sairauspoissaoloja on - tiheämmin kuin ennen - lomien, vapaapäivien tms. jatkona - 3 kk:n aikana enemmän kuin kolme - muulla tavoin huomiota herättävästi - yli 30 vrk sairausloma yhtäjaksoinen tai kumulatiivinen. Mikäli pitkässä sairauslomassa lääkärintodistus toimitetaan esimiehelle ilman henkilökohtaista tapaamista, esimiehen on sairausloman aikana tarvittaessa keskusteltava työntekijän kanssa työhön palaamiseen liittyvistä asioista. Työhön palattaessa noudatetaan perehdyttämisohjeita. Työyhteisössä työhön palaajaa kohdellaan mahdollisimman normaalisti ja työpaikan sosiaalisten tapojen mukaisesti. Tarvittaessa esimiehet saavat suunnitteluapua työterveyshuollosta ja omilta esimiehiltään. Keskustelua voidaan jatkaa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, joka voi tarvittaessa auttaa yksilöllisten kuntoutustarpeiden määrittelyssä. Apuna voidaan käyttää myös seuraavia liitteenä olevia lomakkeita: - työntekijän lomake: valmistaudun keskusteluun työhyvinvoinnin edistämiseksi, liite nro 1 - esimiehen lomake: haastattelurunko, liite nro 2 - yhteinen sopimus: keskeiset tulokset ja yhdessä sovitut asiat, liite nro 3.

6 5 Muu työkykyä edistävä toiminta Henkilöstölle jaetaan vuosittain kuntokortit. Vuoden lopussa arvotaan kuntokortin täyttäneiden ja palauttaneiden kesken 10 kpl á 50 :n lahjakortteja käytettäväksi Parikkalan alueen liikkeissä. Henkilöstöllä on oikeus käyttää korvauksetta ulkopuolisilta vuokraajilta muutoin käyttämättä jääneitä Kirjolan, Kiipolan ja Saaren koulujen liikuntasaleja, liikuntahallin salivuoroja, Käskynkän kuntosalia sekä lisäksi Saaren uimahallia samoin kuin sen yhteydessä olevaa kuntosalia. Työpaikkojen henkilöstö voi lisäksi käyttää korvauksetta Helenansaaren saunarakennusta ja Rantamajaa yhteisiin tilaisuuksiin. Lisäksi henkilöstöllä on oikeus käyttää liikuntahallin kuntosalia, jonka käyttömaksuissa omavastuu on 50 %. Henkilöstön virkistystoimintaan käytetään vuosittain n. 50 / osallistuja, joka kattaa vuosittain järjestettävän virkistysiltapäivän, johon työaikaa voidaan käyttää enintään 4 h / osallistuja sekä henkilöstöillan ja/tai -illat joulun alla, jossa myös palveluvuosimuistamiset suoritetaan. Asiasta annetaan erilliset ohjeet. Työhyvinvointitoiminnan seuranta Työhyvinvointitoiminnan toteutumista seurataan henkilöstöraportin avulla. Tulosalueiden päälliköt seuraavat toiminnan toteutumista ja seurantaa suorittaa osaltaan myös yhteistyötoimikunta.

7 Parikkalan kunta Työntekijän lomake, liite 1 Tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Tietoja käsittelee esimies, tulosalueen päällikkönä toimiva ja suostumuksen perusteella työterveyshenkilöstö ja henkilöstöhallinnosta vastaavat viranhaltijat. Valmistaudun keskusteluun työhyvinvoinnin edistämiseksi Parikkalan kunta haluaa huolehtia työntekijöistään ja kehittää työoloja. Yksittäisen työntekijän runsaat poissaolot saattavat olla tärkeä hälytysmerkki kehittämisen tarpeista. Sairauksien ilmeneminen lisääntyy kuormittavissa olosuhteissa. Kuormitusta voi tulla työstä, sen ulkopuolelta tai molemmista. Kokonaistilanteen todenmukainen hahmottaminen on Sinun hyvinvointisi kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kokonaistilanteesta ja omasta voinnista on vastuu viimekädessä Sinulla itselläsi. Esimiehen vastuulla on kuitenkin huolehtia, etteivät työhön liittyvät asiat kuormita tarpeettomasti. Keskustelun tarkoituksena on kartoittaa ensisijaisesti työhön, työpaikkaan ja työoloihin liittyviä kuormitustekijöitä sekä kehittämistarpeita. Ole hyvä ja valmistaudu pidettävään keskusteluun miettimällä etukäteen seuraavia kysymyksiä. Kysymyksiin vastaaminen on vapaaehtoista: ilmoita, mihin kysymykseen et halua vastata. 1. Mikä on keskeisin syy poissaoloihisi? fyysiset syyt, esim. sairaudet, kivut jne. henkiset syyt. esim. väsymys, unettomuus jne. sosiaaliset syyt, esim. perheongelmat, taloudelliset ongelmat, päihteiden käyttö, lastenhoito-ongelmat jne. työhön liittyvät syyt muut syyt 2. Liittyvätkö poissaolosi tiettyyn ajankohtaan, esim. vapaiden jälkeisiin työvuoroihin. Jos liittyvät, miksi? 3. Onko työ ammattitaitoosi ja osaamiseesi nähden liian vaikeaa tai liian helppoa tai yksipuolista? 4. Onko työ ruumiillisesti tai henkisesti liian raskasta? 5. Olisiko työajan tai työmäärän uudelleen järjestelyllä merkitystä työssä jaksamiseesi? 6. Onko työpaikan olosuhteissa tai ergonomiassa korjaamista? työtila, työasennot, valaistus, veto, pöly, melu jne. onko työvälineissä puutteita 7. Onko työyhteisösi työilmapiiri hyvä? onko työyhteisössä ongelmia ilmeneekö työpaikkahäirintää voinko esimiehenä tehdä jotain toisin 8. Onko työssäsi muita tekijöitä, jotka vaikuttavat sairauspoissaolojen syntyyn? 9. Tarvitaanko / suostutko keskustelemaan työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa? 10. Mistä asioista olisi mielestäsi hyvä sopia esimiehen kanssa?

8 Parikkalan kunta Esimiehen lomake, liite 2 Annettuja tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Tietoja käsittelee esimies, tulosalueen päällikkönä toimiva ja suostumuksen perusteella työterveyshenkilöstö ja henkilöstöhallinnosta vastaavat viranhaltijat. Keskustelu työhyvinvoinnin edistämiseksi Hyvän keskustelun edellytyksenä on, että kumpikaan keskusteluosapuoli ei tunne olevansa syytettynä, vaan esimies on huolissaan työntekijän hyvinvoinnista ja asian edistäminen on molempien osapuolten yhteistyötä keskusteluun varataan molemmille sopiva aika ja rauhallinen paikka molemmat valmistautuvat keskusteluun keskustelussa syntyy yhteinen näkemys siitä, tarvitaanko muutoksia vai ei sekä siitä, mitä mahdolliset muutokset olisivat kumpikaan keskustelun osapuolista ei ole liian väsynyt, kiireinen, tunteellisesti tai ajatuksellisesti kuormittunut tai muulla tavoin estynyt keskittymästä keskusteluun työntekijällä on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin: ilmoitus keskustelun alussa, mihin kysymykseen ei halua vastata. Haastattelurunko 11. Mikä on keskeisin syy poissaoloihisi? fyysiset syyt, esim. sairaudet, kivut jne. henkiset syyt. esim. väsymys, unettomuus jne. sosiaaliset syyt, esim. perheongelmat, taloudelliset ongelmat, päihteiden käyttö, lastenhoito-ongelmat jne. työhön liittyvät syyt muut syyt 12. Liittyvätkö poissaolosi tiettyyn ajankohtaan, esim. vapaiden jälkeisiin työvuoroihin. Jos liittyvät, miksi? 13. Onko työ ammattitaitoosi ja osaamiseesi nähden liian vaikeaa tai liian helppoa tai yksipuolista? 14. Onko työ ruumiillisesti tai henkisesti liian raskasta? 15. Olisiko työajan tai työmäärän uudelleen järjestelyllä merkitystä työssä jaksamiseesi? 16. Onko työpaikan olosuhteissa tai ergonomiassa korjaamista? työtila, työasennot, valaistus, veto, pöly, melu jne. onko työvälineissä puutteita 17. Onko työyhteisösi työilmapiiri hyvä? onko työyhteisössä ongelmia ilmeneekö työpaikkahäirintää voinko esimiehenä tehdä jotain toisin 18. Onko työssäsi muita tekijöitä, jotka vaikuttavat sairauspoissaolojen syntyyn? 19. Tarvitaanko / suostutko keskustelemaan työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa? 20. Mistä asioista voisimme sopia nyt? Miten sopimuksen toetutumista on mielekästä seurata?

9 Parikkalan kunta Liite 3 Tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Tietoja käsittelee esimies, tulosalueen päällikkönä toimiva ja suostumuksen perusteella työterveyshenkilöstö ja henkilöstöhallinnosta vastaavat viranhaltijat. Sovitut asiat työhyvinvoinnin edistämiseksi Keskustelussamme huomasimme seuraavien asioiden vaikuttavan poissaoloihin: Löysimme asiaan vaikuttamisen keinoina seuraavaa: Olemme sopineet tänään 1. sovittavat asiat: 2. esimiehen vastuu: 3. työntekijän vastuu: 4. toteutumisen seuranta: 5. aikataulu: Allekirjoitukset: