SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA HELSINGISSÄ 1911.

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS.. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 909. HELSINGISSÄ 9. KEISA R ILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA.

2 . Maanvljelys. K ylvö. S euraavassa estyksessä 909 vuoden kylv östä ja sadosta on v e r tauksen vuoks otettu huom oon m yöskn vuodet 908 ja 907 sekä kym m envuotsjakso K ylvöm äärät olvat koko m aassa v. 909: V ehnän 6,5 h eh to ltraa R ukn 97,88» O hran K a u r a n 5,7,5,»» Sekavljan 7,07» Y hteensä korsvljaa,,609 h eh to ltraa Perunoden,05,597» Vuosna 907 ja 908 sekä keskm äärn vuosttan kym m envuotskautena olvat kylvöm äärät, hl: Keskmäärn ) V ehnän 6,65 6,807 7,09 R ukn... 5,597 58, 60,06 O h r a n... 8,6 6,05 58,9 K au ran...,97,60,57,805,65,70 S ekavljan, 6,675, Y hteensä korsvljaa,00,579,65,6,6,06 P erunoden...,98,98,65,,065,7 K orsvljan vljelys on ss kym m envuotsjakson jälkeen edelleenkn lsään ty n y t, joskn htaast. V uoden 909 kylvö ol van. % su u rem p kun keskm ääränen kylvö k y m m en v u o tsk au d elta E r vljalajehn näh den on rukn vljelys koko p u h een alasen a ak ana ta u k o a m a tta vähentynyt, sam on yleensä vehnänvljelyskn. O hran vljelys on ylm alkaan

3 p y sy n y t sam assa laajuudessaan koko puheena olevalla ajan jak solla. S tä vaston kau ran vljelys on laajenem staan laajennut ja ol vuonna % suurem p kun keskm äärn vuosna S ekavljan k y lv ö m ä ä rä t o so ttav at tu n tu v a a lsäännystä p arlta vm eseltä vuodelta. P eru n an vljelys on n n kään la k k a a m a tta laajenem assa, ja ol perunan kylvö m äärä v % suurem p kun keskkylvöm äärä vuoslta E r läänen m ukaan jakaantu 909 vuoden kylvö seuraavalla tavalla: Vehnä, R us, Ohra, K aura, Sekavlja, P eru n at, hl. hl. hl. hl. hl. hl. U udenm aan lä ä n....,0 5 9, 6 8, , 0 0 9, 6 7 5,5 9 T u ru n ja P orn lään.., ,5 7,9 9 9,9 6 9, , 8 7 H äm een» 6 5 6,5 9,8 5 8, 9 5 6,8 7 5, V purn» 0 8 8, 7 9,8 9 0, 6, ,6 7 M kkeln» 6 5 5,8 5, 5 5 6, , 6 0 8,6 9 K uopon» 6 5, , 8 9 5, , ,0 6 9 V aasan» 8 8 6, ,6 9,8 6, ,0 Oulun», ,9 9, 8 9, ,0 9 9 K oko m aa 6,5 9 7, 8 8 5, 7, 5, 7,0 7, 0 5,5 9 7 P ro senttn a koko m aan k y lv ö m äärstä olvat edellä lu etellut m ä ä rä t er läänessä seuraavat: Vehnä. Rus. O hra. K aura. Sekav. P eru n at Uudenmaan lä ä n Turun ja Porn lään o Hämeen» 0.o Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun» (0. 0 ) M tä ensks tulee vehnänvljelykseen, on täm ä rajo tettu m lte yksnom aan U udenm aan, T u ru n ja P orn sekä H äm een läänn, jo sta T u ru n ja P orn lään vuonna 909 ol ens sjalla, snä k u n veh nän ky lvön m äärä ol 7/o koko m aan kylvöstä. - Sam on ol m an ttu lään ruknkylvöön n äh d en ens sjalla, 9.o % :lla. L ähnnä tä tä ol rukn vljelyksen laaju u teen näh den V aasan ja V purn lään t, jo ta m olem pa ed u stav at m lte y h tä suuret suhdeluvut, 6. ja 7.6 %. Penn ol rukn samon kun vehnän vljelyskn tetenkn Oulun lää-

4 nssä, jo n k a osalle tu l avan v äh äpätö set osat m aan koko kylvöstä. Sen sjaan on ohran vljelys vm eks m an tu ssa läänssä ens sjalla, ja non % koko m aan oh ran kylvöstä tu lee täm ä n lään n osalle. H y v n lähellä stä on V aasan lään,. % :lla, ja stä seuraa K uopon lään, 6. s % :lla. M antun kolm en pohjosm m an lään n osalle tulee yhteensä lähes % koko m aan ohranvljelyksestä. K auranvljelyksen laajuuteen nähden ovat ens sjalla T urun ja Porn sekä Vpurn lään t, jolle suhdeluvut te k e v ä t. ja 8. %. N ätä seu raav at V aasan ja H äm een lään t suhdeluvulla.7 ja.8 %. T äm änkn vljalajn vljelykseen näh den on O ulun lään vm esellä sjalla (. % ). S ekavljaa vljellään enm m n T u ru n ja P orn sekä U u den m aan läänssä (. a 0. % ) ja H äm een, Mkkeln ja K uopon läänessä okseenkn sam an verran kussakn (. e,. ja.0 % ). P eru n an vljelyksestä tu lee lähes Vs V aasan lään n osalle (8. % ), V purn läänlle 6.6 %, T u ru n ja P o rn läänlle 5. % ja K uopon läänlle.0 %. Vähn osa perunanvljelyksestä tulee Oulun läänn osalle, van 7.9 %. llmastosuhteet. E nnenkun selvtys 909 vuoden sadon tu lo kssta estetään, m an ttakoon m u u tam a sana kasvullsuuden edstym seen kasvkauden ak ana ja satoon vakuttaneesta tärkem m ästä tekjästä, lm astosuhtesta. Sää ol m aassa tam m k uulla yleensä lau hkea ja plvnen ja lum en syvyys suurm m assa osassa m aata kovn vähänen, enm m äkseen van 0 0 cm, ro u taa ol m aassa 0 60 cm. H elm kuun alkupuolella sää ol kylm ää, m u tta m u u ttu kuukauden loppupuolella lauhkeam m aks. M aalskuu ol läm p ötlaan näh den yleensä norm aalnen ta norm aala v äh än läm pm äm p, plvsyys ol suur ja sadem äärä enm m äkseen yl keskarvon. H uhtkuu ol keskarvoa hu o m attav ast k y m em p koko m aassa, sadem äärä lännessä ja etelässä keskm ääränen ta stä yl, m u tta pohjosessa h u o m a tta v a st penem p. H u h tk u u n läm pötla on, kuten tedetty, keskarvosest koko m aassa (pohjososa kutenkn lukuuno tta m a tta ) yl 0, m u tta v. 909 sen läm pötla ol kakkalla m lte negatvnen- E telässä ol pokkeus kesk arvosta.8 ä., m uualla m aassa.8 ä.5. V aasassa e vm eseen 0 vuoteen ole ollut nn ky lm ää h u h tk u u ta kun puheenaoleva ja O ulussa ja M aaranham nassa ol m nm m elken sam a kun h u o m a ttu aln edellä m an ttu n a ak ana. M nm läm pötla sa ttu enm m äkseen p:nä. P ohjan ja dän puoleset kylm ät tu u let olvat ylesm m ät. Toukok u u ol ta v a tto m a n kylm ä ja kevään k u u k au ssta se ol suhteellsest kylm n. L äm pötlan pokkeus keskarvostaan ol yleensä penm m ällään rannkolla; lounaassa ol pokkeus.8 ja P ohjan lah d en rannkolla sekä K ajaanssa.o ä. ; eteläran nkolla ol pokkeus.6. S uurn pokkeus, s. o. suurn kylm yys, h u o m attn ssäm aassa ja d ä ssä. o ä.. T oukokuu ol v. 909 m elken y h tä k y lm ä kun vuoden 90 to u k o k u u. Y leensä vahtel m nm 5 ä 8 välllä, L apssa ä 5 ; m nm läm pötla sa ttu 6 9 p:nä. S adem äärä ol suurm m assa osassa m aata non 0 0 mm; etelä-pohjanm aalla m uodostu kutenkn

5 alue, jossa sadem äärä ol alle 0 m m. Itä o sa pohjos-suom ea ol saderkkaam p. Vmenen lum sul m aam m e etelä-ossta, m eren rantam lta, jo huhtkuun vm esnä pävnä a toukokuun alussa. Suurm m asta osasta m aata se sul vm eks m an tu n k u u n loppupuolella, m u tta O ulun läänn kesk- ja pohjosossta se e sulanut velä tässä kuussa. Läm pösuhtesn nähden ol kesäkuu harvnasen norm aal. K ylm m m ks pakoks m uodostu v at lounas-suom ja osa etelärannkkoa. K orken läm pötla saav u tt kutenkn m onn pahkon suurm m an arvon sa vm esten 0 k esäk u u n joukossa, ja sam on osott m nm kn h arvnasa arv o ja, se kun ol m o n n pakon alhasem p kun vm esten 0 kesäk u u n kuluessa. M aksm läm pötla ol yleensä 5 7 pohjosessa ja lounaassa, m uualla 8 ; tä m ä läm p ö tla h u o m attn yleensä 5 7 p:n seudulla. M nm läm pötla ol m u u ten pohjosessa, tä-suom essa (e kaakossa) non, lounaassa 0, m u tta m uualla -f ä + ; alhasn läm pötla sattu alkupuolella k u u k a u tta. H alla k äv kesäk uussa er osssa m a a ta, eten kn 6, 5 6 ja 9 0 pävän seudulla. K u u ra a lm o tettn 6 pävän tenossa ta v a tu n, p atse pohjosm m ssa seudussa, m yöskn K au h av alla, A lahärm ässä, P rttkylässä, V rrolla, E räjärv ellä, V ärtslässä, Y läneellä, V esannossa, Lovsassa ja L uum äellä. 5 6 p:nä lm o tettn hallaa R u u k sta, M erjärveltä, K a ja a n sta, Isalm elta, V esannolta, A lahärm ästä, L ap p ajärv eltä, K a rstu la sta, P rttk y lä stä, R u ovedeltä, S uom ennem eltä, L uum äeltä ja L ovsasta. 9 0 sekä osaks yöllä v asten henäk uun päv ää lm o tettn hallaa m u u ta m lta pakon cteläja kesk-pohjanm aata. V errattaessa sadem äärä kesäkuun keskarvohn, huom aa, e ttä etelä-p o hjan m aa ol sateesta köyhem p, sam on eteläran nkko ja kaakko, m u tta ssäm aa ja osaks tä-suom norm aalnen ta sateesta runsaam p. Suurn sadem äärä, 8 m m, m tattn R autavaaralla, sekä Pankakoskella ja Vtasaarella 79 mm; penn, 0 mm, Vaasassa. T uulsta olvat pohjanpuoleset ylesm m ät, pakon v äh än k ään ty en joko lännen- ta dänpuolelle. U kkosen ohella k o v a t tu u le t ja raesateet la k o u ttv a t ta v ah n g o ttv at vljaa, v arsn k n rusta, usessa seudussa, esm. N urm järvellä, A lastarossa, Parkanossa, Jorosssa, Suonenjoella ja S aarjärvellä. H enäk uulla läm p ö tla ol jokseenkn norm aal, keskarvoon verrattu na kutenkn lan alhanen se ol etupäässä lounaassa, etelärannkolla ja dässä, nm. 0.7 ä 0.s. K esk- ja pohjososssa m a a ta ol ta a s postvnen pokkeus h u o m attav an a, m kä ol suurm m llaan O ulussa, A lhasn läm p ötla h u o m attn yleensä alkupuolella k u u k a u tta, p:n tenossa, an o astaan kaakossa ja etelä-p o hjan m aalla m yöhem m n, non 0 p:n vahella. Täm ä alhasn läm pötla sattu m uuten sellasen lm apaneen jak au tum sen valltessa, oka on luonteenom anen hallan syntym selle. H allaa lm otettn henäkuun ja p:n seudulla käyneen m. m. P rttkylässä, Vesannolla, K auhavalla, T euvalla ja L uum äellä. S uurn p rte n näh den m uodostuv at sadesuhteet henäkuulla verrattan norm aalsks. P enm m ät sadem äärät, 0-0 mm,

6 6 m ta ttn penem m llä aluella etu päässä pohjos-suom essa sekä kesk-suom essa Jyväskylän seudulla; 0 60 m m m tattn Oulun läänn etelä- ja länsosssa sekä osttan V aasan läänssä; m m saatn O ulun läänn täosssa ja suurm m assa osassa Vpurn läänä m m m sadealuetta ym päröv ä t edellä lu e tellu t sadealueet ja sulk se prnsä saderkkam m an osan m aata K uopon lään n pohjososssa, S atakunnassa, V arsnas-suom essa ja U u den m aan lään n länsosssa. S uurn sadem äärä, 6 m m, m ta ttn M äntsälässä. A n k arat ukkoslm at kovne sateneen lö rukn m onssa pakon lakoon. E lokuussa ol läm p ötla keskarvoa penem p eteläpuolskossa m aata, m uualla stä vaston tä tä arvoa suu rem p ta k k a anakn y h täsu u r. M nm läm pötla ol m lte kakkalla ed ellsten vuosen arvoja korkeam p. M elken koko m aassa ol aka 9 p:n vahella kuukauden kylm n. H allaa sa ttu etu päässä p:nä; sllon saapu lm otuksa van V aasan ja Oulun läänestä, nm. Paavolasta, A lahärm ästä, K au h av alta, V m pelstä, P rttk y lä stä ja T euvalta. S tä p atse käv halla pakon 8 p:n seudulla, vah n g o ttaen perunanvarsa ja v ljaak n väh än. S adem äärä ol yleensä norm aalnen, patse penem m llä aluella S atak unnassa, U udenm aan lään n täosssa ja K uopon lään n kollsosssa, jossa se, ollen 00 0 m m, ol keskarvoa h u o m a tta v a st suurem p. S yyskuun läm p ötla ol keskarvoa korkeam p kakkalla m aassa. M aksm läm pö ol suurm m assa osassa m a a ta 8 0, p ats kaak ossa, ja s a ttu se 0 p:n seudussa. M nm ol v errattaessa edellsn syyskuun m nm ehn alhasem p O ulussa, K ajaanssa ja V purssa, ja h u o m attn se yleensä 7 8 p:n tenossa. V arsnasa hallapävä olvat,, 5, 6, 7, 7 ja 8 p. H allalm otukset p :ltä ulottuvat etelärannk o lta an a Vrrolle ja H enävedelle pohjosessa. p :n vahella kulk halla In a rsta ana Loppeen ast etelässä. H alla-alue k ä s tt 7 p :nä koko m aan, vähm m ässä m äärässä k u ten k n T u ru n, H äm een ja U u d en m aan läänejä; seuraavan a pävän ä sattu hallaa koko eteläpuolskossa m aata. Sadem äärä ol syyskuussa h u o m attav ast alle norm aalm ääränsä; suurn ol väh ennys m aan kesk- ja täosssa, m ssä sadem äärä ol pakon anoastaan non pros. keskarvostaan. Pohjos-Suom essa, luotes-lapssa, ol sadem äärä keskm äärää suurem p. K akkalla m aassa ol kuukauden alkupuol saderkkan, keskosa köyhn. S tä vaston ol lo k a kuussa sadem äärä huom attavast yl keskm äärän, pakon ana pros.; anoasta a n lounaassa ja etelärannkolla osaks se ol keskarvoa penem p. S uurn sadem äärä, m m, ol Suom ussalm ella; penn taas, 7 m m, H o utskarssa. S ateet yleensä tu lv a t veden m uodossa, m u tta pohjosessa lum ena, jo ta tu l ens kerran k u u k au d en p:n vahella. L äm pötla ol lokakuussa harvnasen korkea, keskläm pö etelärannkolla 9 0, ssäm aassa 8 ja Oulun läänn eteläosassa 6 7. S uurem m assa osassa m a a ta ol aln läm pö 7 8 korkeam p k u n tä m ä n k u u n keskarvo. M arraskuussa m uodostu läm p ötla h u o m a tta v a st keskarvosta alhasem m aks. Vähn läm pö ol etelärannkolla 7 ä 8, m uualla

7 e ; ä 5, m u tta Lapssa 0 a 5. L oppupuol ol kylm n ja k u ukauden vm eset pävät vastasvat vuoden kylm ntä akaa helm kuuta. Maa petty lum een Oulun läänn eteläosssa kuun alkupävnä (Lapssa jo edellsen kuun lopussa), m u tta m uualla Suom essa 5 p:nä. Suom enlahden ja Itäm eren ra n n kolla sekä P o h jan m aalla ja kesk-l apssa vahtel lum en syvyys k u u n lopulla 5 5 cm, m uualla ol lum pete paljon ohuem p, 5 cm. Joulu kuussa ol läm pötla koko m aassa norm aala korkeam p, sadem äärä ol pohjos-suom essa y eensä keskarvonen, etelässä taas keskarvoa runsaam p, ana pros. Lum petteen paksuus ol k u u n alussa etelärannkolla ja V aasan tenolla suurn, 0 0 cm, m uussa Suom essa 0 0 cm; 0 p:n jälkeen ol m aa lounas-suom essa ja P ohjanlahden ran n alla m onn pakon vallan paljas ta ol snä hyvn väh än lu n ta. L oppukuulla ol Itäm eren ja P ohjanlahden ran n alla lu n ta 5 0 cm sekä m uualla Suomessa 0 5 cm, patse Suomussalmella, M kkeln läänn tä osssa ja V purn läänn keskosssa, jossa ol lu nta 5 cm ast. Ilman lämpö Celsus en astessa huhtsyyskuulla 909 ja ). Huhtkuu. Toukokuu. Kesäkuu. Henäkuu. Elokuu. Syyskuu. Pakkakunta. Keskarvo 909. Normaalkeskarvo Keskarvo 909. Noro aalkeskarvo Keskarvo 909. j Normaalkesk- arvo Keskarvo 909 Normaalkeskarvo Keskarvo 909. Norm aalk esk - arvo 8S6905. Normaalkeskarvo ' Keskarvo 909. M aaranhamna... O.o H elsnk V pur V a a sa J y v ä s k y lä Värtslä O u lu o Kajaan *) K eskarvot kolm esta havannosta pävässä, kl. 7 e. pp., kl. j. pp. ja kl. 9 j. pp. Tedot, samon kun kolmessa lähnnä seuraavassa taulukossa olevat, M eteorologsen K eskuslatoksen havuntojen mukaan,

8 A ln lämpötla huh t syyskuulla 909). Pakkakunta. Huhtkuu. Toukokuu. Kesäkuu. Henäkuu. Elokuu. Syyskuu. Pävä. C Pävä. c Pävä. C Pävä. C Pävä. C Pävä. c Maaranhamna H elsnk V pur V a a sa J y v ä sk y lä Värtslä... 5, O u lu Kajaan Sademäärä, mm:ssä, huhtsyyskuulla 909 ja Pakkakunta. Huhtk. Toukok. Kesäk. Henäk. Elokuu. Syysk. Yhteensä. UKoko m äärä ' v Normaalarvo Koko määrä v Normaalarvo Koko m äärä v [ Normaalarvo 8S Koko määrä v Normaalarvo Koko määrä v Norn aalarvo Koko määrä v Normaalarvo j Koko määrä huhtk.syysk Normaalarvo Pokkeus 909 normaalmäärästä prosentessa. M aaranhamna H e lsn k Vpur V aasa Jyväskylä Värtslä Oulu Kajaan ) Mnmlämpömttarn osotusten mukaan, patse Maaranhamnassa ja Vaasassa, jossa lämpötla on laskettu kolm esta edellä mantusta havannosta pävässä.

9 8 Lum - ja rae- sekä ukkospäven luku hht syyskuulla 909. Huhtkuu. Toukokuu. Kesäkuu. Henäkuu. Elokuu. Syyskuu. Pakkakunta. j Lum- ja raepäven luku. Ukkospäven luku. Lum- ja raepäven luku. Ukkospäven! luku. I SLum- ja raepä- ven luku. Ukkospäven luku. Lum- ja raepäven luku. Ukkospäven luku. Lum- ja raepaven luku. Ukkospäven luku. Lum- ja raepäven luku. Ukkospäven. luku. M aaranhamna... 6 H elsnk... 0 V pur... _ V a a sa... 8 J y v ä sk y lä V ä r tslä O u lu _ Kajaan... 5 Uudenmaan lään. K asvllsuuden edstymsestä, kasvkauden akana m anttakoon nden kuukaus-lm otusten nojalla, jo tk a ovat kesän akana M aanvljelyshalltukselle saapuneet, seuraavaa: P tk ällsten kev ätk ylm en ta k a m yöhästy rus, sam on kun m uutkn kasv t, ja rupes täh k m ään v asta 6 0 p:nä kesäk.; koko kukkm sajan olvat lm at erttän suotu sat, m u tta henäkuun tosella vkolla k o v at sateet lö v ät rukt m onn pakon lakoon; sadon korjuu alotettn elok. 0 p:nä, m uu tam n pakon joku vkko akasem m n tak k a m yöhem m n. S ato ol ylpäänsä hyvä, an oastaan m uutam ssa kunnssa k esk n k ertasta parem p. Syyskylvö alo tettn elok. 0 p:nä, m u tta se keskeyty satesten säden tak a, m nkä vuoks suur osa kylvötöstä lykättn kuukauden jälkm äselle puolskolle. K ylvö to m tettn p a rh aasta p ä ä stä v an halla sem enellä, an oastaan m yöhäsem p kylvö uudella. O hran kylvö alo tettn non 5 p:nä toukok., läntsssä rannkkoptäjssä v äh ästä akasem m n, ja lo petettn yleensä kesäk uun ensm äsen vkon lopulla; sateden täh d en se ylpäänsä kasvo theäks, m u tta sam asta syystä m onn pakon m yöskn m en lakoon; säly hallalta ja ylp äänsä m yöskn tau d elta. T ähkm nen ta p a h tu yleseen v asta henäkuun jälkm äsellä puolskolla. Sato tul laadultaan enm m äkseen kesknkertasta, läntsssä rannkkoptäjssä hyvää. K au ran kylvö alko ylesm m n toukok. 0 p:nä ja se lo petettn sam an k u u n lopussa, läntsssä rannkkoptäjssä v äh än akasem m n; o raat olv at ylpäänsä th e tä ja tasasa, m u tta nden kasv ua h d astv at k y lm ät ja kuvat säät; pakon kasva vavas myös nok ja juurm adot. Alko yleensä

10 9 tä h k ä henäk. 5 p:nä ja to n tu h u o m a tta v a st henäkuun edellsellä puolskolla sattu n ed en runsaden sateden tak a. S ato ol kesknkertanen, läntsssä ran n k k o p täjssä hyväkn. P eru n an pano nu rm v lto m aah an a lo tettn toukokuun jälkm äsellä puolskolla, peltom aahan kesäkuun edellsellä puolskolla; kukkm nen sattu henäkuun vm esnä takka elokuun ensm äsnä pävnä; kasv säly hallalta ja tau d e lta ja a n to m yöhäsen, m u tta kesknkertasen, pakotellen varsn ru n saan k n sadon. N aurden kylvöaka vahtel hu o m attavast; varhasn kylvö ta p a h tu non to ukok. 0 p:nä, m yöhäsn non kesäk. 5 p:nä; tam et nousvat y lp ään sä hyvn, m u tta alkukesästä ntä h attasvat poudat ja m aakrput, jotka vm e m antut tavallsta enem m än kasva ahdstvat; sato ol huono takka jokseenkn huono, m uutam ssa kunnssa kutenkn kesknkertanen takk a hyväkn. H enän kasvu. A pla e m onessa pakassa ollut k e stä n y t talven pakkasa; ylpäänsä henän kehtys h dastu kev ätk ylm en ta k a ja m onn pakon n ty t olvat saaneet akasem m n keväällä kärsä jääpoltteesta. H enänteko alotettn v asta henäk. 5 p:nä, o sttan akasem m nkn, o sttan non vkkoa m yöhem m n; stä m y ö h ästv ät h u o m attav ast ptk ällset sateet, nn e ttä stä kest velä elokuun jälkm äsellä puolskollakn. Sato tu l huononpuolenen nnkään ol henän laatu huonoa takk a kesknkertasta huonom p. R us, jo ka ylpäänsä ol th e ä tä ja rehevää, m u tta pakon sateden lakoonlyöm ää, k äv täh k m ään kesäk. 0 0 p :n ä ja ku kk kesäkuun lopusta henäk. p:ään, säly tau d elta ja hallalta; stä ale ttn lekata elok. p :n ä, m uutam lla pakkakunnlla v äh ästä akasem m n, A hvenanm aalla vasta non 0 p:nä. Sato ol ylpäänsä hyvä, m uutam ssa kunnssa kesknkertanen. K ylvö alotettn pakotellen elokuun ensmäsellä vkolla, enm m äkseen kutenkn kuun keskpalkolla. Ohra kylvettn jokseenkn ylesest toukok. 5 p:n ja kesäk. 6 p:n v ä lllä, m uutam ssa kunnssa kylvöä ehkäs pakkanen; kasv u k ärs poudsta ja ol enm m äkseen harvaa, vottu m uutam ssa ptäjssä juurm atojen vakutuksesta, alko tähkä henäkuun keskvahella ja kypsy tavallsta m yöhem m n; sato ol ylpäänsä kesknkertanen. K aurankylvö alotettn toukok. 5 6 p:nä, pakon myöhem m n; kau rakn k ärs poudsta ja ol p arh aasta p ä ä stä h arv aa sekä o sttan ju u rm ato jen vah n gottam aa; käv täh k m ään henäkuun puolvälssä; säästy tau d elta ja hallolta; sato ol m yöhänen ja kesknkertanen takka stä huonom p. P eru nat pantn ylesmmn kesäkuun ensmäsellä vkolla, pakon akasem m n; alko ylesest tä h k ä elokuun ensm äsnä pävnä, säly h allalta ja ta u d e lta sekä anto m yöhäsen sadon, joka enm m ältä osaltaan ol hyvää, m uutam ssa ptäjssä osaks kesknkertasta, osaks huonoa. N aurntam et Maatalous 909. Turun ja Porn lään.

11 0 H äm ee n lään. n ousvat hyvn, m u tta pakon m aak rp u t tu h o sv at ne p erät ja yleensä n tä po u d at h attasv at; sato tu l enm m äkseen huono ta k k a kesknkertanen, van m uutam lla pakkakunnlla hyvä. H enänkasvu aplasm alla osttan tu k a h tu talv en kuluessa ja m ssä se talv en koursta selvyty, se kärs kylm stä tu u lsta; m u u t n u rm et olvat ylpäänsä kesknkertasa; n ty t k ärsv ät jääp o ltteesta akasem m n keväällä ja m yöhem m n k u v u u tta, m uutam n p täjn lm aan tu sen lsäks n tty - m ato ja. R uoho ylpäänsä ly h y ttä ja h arv aa. H enän teko alko henäkuun puolvälssä; henänsato tu l huono tak k a jokseenkn huono, A hvenanm aalla hyvä. Rus, joka yleensä ol theätä ja tasajyvästä sekä m yöhem m n enm m äkseen laossa, alko täh k ä kesäk. 6 0 p:nä ja k u k k a vm em antun k u u n lopulla; kukkm sta kest henäk. 0 5 p:ään; ruoste ja hallat evät h atanneet ja kypsym nen ta p a h tu m yöhään; k o rju u a lo tettn pakotellen elokuun keskvahella, m nkä vuoks ensm äseen kylvöön, joka to m tettn sam an k u u n tosella vkolla, k ä y te ttn v an h aa sem entä; epäsu otusten lm ojen täh d en kylvöaka p tk tty huom attavast. Sato ol ty yd yttävä. O hran kylvö to m tettn toukok. 5 p:n ja kesäk. 0 p:n välllä; kasv u ol pouten täh d en enm m äkseen ly h y ttä, hen to a ja harvaa; e k ärsn y t hallan ekä ta u te n tuhosta; alko pakotellen k äy d ä täh k m ään henäk. 0 p:nä, ylesest vasta kuukauden kolm annella vkolla; anto m yöhäsen ja kesknkertasen sadon. K au ran kylvö alko m u u tam n pakon to ukokuun alussa, ylesest sam an kuukauden jälkm äsellä puolskolla; k asv kärs poudsta ja tu l ly h y ttä ja h arv aa, m u tta säly ta u d elta ja h allalta; alko täh k ä henäkuun puolvälssä ja kypsy m yöhään sekä anto ylpäänsä kesknkertasen sadon. P eru nan -p ano ta p a h tu ylesest kesäkuun ensm äsellä vkolla, keskeyty pakon sadelm ojen tähden; kukkm nen sattu h en äk u u n lopulla ja elokuun alulla; säly yleensä h allalta ja tau d elta, ja an to tav a llsta m yöhem m än sekä hyvän, savm aassa kesknkertasen takk a jokseenkn huonon sadon. N au rt k ärsv ät suuressa m äärn po u d sta ja m aak rp u sta ja m onn pakon ky lvettn uus semen; sato tul enm m äkseen huono takka jokseenkn huono, m uutam ssa harvossa kunnssa hyvä takka ty yd yttävä. H enänkasvu. A pla säly huonost talven yl, tu k a h tu pakon; jääpolte vah n g o tt n tty jä m u u tam n pakon; henän kasvu suurest m yöhästy ja ol hekkoa; henänteko alko henäkuun keskvahella, usessa kunnssa v a sta non sam an k u u n 0 p:nä, sadelm ojen ta k a h u o m attav ast m yöhästy ja useassa ku nnassa ol lo p e tta m a tta velä elokuun puolvälssä. Sato ol m äärältään huono, m onessa p täjässä non % tavallsesta; henät, jo tk a suureks osaks sade turm el, olvat laadultaan ylpäänsä huonoja takka hyvn huonoja.

12 R us, jo ka ol th e ä tä, tasajy v ä stä ja suureks osaks lak oonm ennyttä ja säly h allalta ja tau d elta, alko täh k ä 0 p:n tenolla ja k äv kukkm aan henäkuun alussa ja tk a e n kukkm sta suotusan lm ojen kestäessä ku ukauden keskpalkolle; stä alettn lekata elokuun keskvahella ja saatn hyvä tak k a anakn kesknkertanen sato. Syyskylvö alotettn m uutam ssa ptäjssä elok u u n 8 0 p:nä, yleensä k u ukauden keskvahella, ja shen k äy tettn ylpäänsä vanhaa sem entä. O hra ol keskulasen th eätä, m yöhästy h u o m a tta v a st pouten ta k a ja kärs m uutam ssa ptäjssä noesta, käv tähkm ään henäkuun keskpalkolla ja kypsy non k a h ta vkkoa ta v allsta m yöhäsem m a. A nto ylpäänsä kesknkertasen sadon. K au ra, joka k ärs poudsta, ol suureks osaks jokseenkn h arv aa, käv tähkm ään henäkuun puolvälssä ja anto m yöhäsen ja kesknkertasen sadon. P eru n a t, jo tk a p an tn m aahan pääasallsest kesäkuun tosella vkolla ja k äv v ä t yleensä kukkm aan henäk uun loppupuolella, sälyv ät sekä hallan e ttä tauten tuholta, m u tta m yöhästyvät pouten tak a ja antovat enm m äkseen kesknkertasen, m uutam ssa ptäjssä hyvän sadon. N au rta v o ttv a t alk uk esästä suuressa m äärn p o u d at ja m aak rp u t, ja n stä saatn ylpäänsä kesknkertanen, kaakkosssa ptäjssä huono tak k a jokseenkn huono sato. H enänkasvu. Usemmssa ptäjssä apla m enehty talven akana suurm m aks osaks ja kesällä m yöhästy henänkasvu kakkalla poutalm ojen tak a, jo ta p ats lu onnonnty t olvat akasem m n kärsneet jääp oltteesta; henänteko a lo tettn v a sta jälkeen henäkuun puolväln ja sato tu l huono, pakotellen kesknkertanen. R us, joka ol tavallsen th eätä, m uutam ssa ptäjssä pakon h arv aa, alko tä h k ä kesäkuun 8 p:nä ja k u k k henäkuun kah den ensm äsen vkon kuluessa suotusten lm ojen valltessa; täh k ät olvat epätasaset, sälyv ä t ru o steelta ja h allalta ja k y p sy v ät nn m yöhään, e ttä u u tta sem entä e e h d tty saada ensm äseen syyskylvöön, joka alo tettn elokuun 8 0 p:nä jokseenkn suotusan lm ojen valltessa. Sato tul ylpäänsä kesknkertanen. O hra k y lv ettn kesäkuun edellsellä puolskolla; o ra a t ens alussa y lp ään sä ty y d y ttä v ä, m u tta m yöhem m n harven v at; täh km nen ta p a h tu henäkuun keskvahella; kasv säly hallalta ja tau d elta; an to m yöhäsen ja kesknkertasen sadon. K aura kylvettn toukokuun jälkm äsellä puolskolla, pakotellen kesäk u u n ensm äsellä vkolla; ensm äset o ra a t olv at tasaset ja th e ä t, m u tta h arv en v at m yöhem m n; k äv täh k m ään henäk uun keskvahella ja säly hallalta ja taudelta. Sato, joka ko rjattn tavallsta m yöhem m n, tul kesknkertanen. Vpurn lään. Mkkeln lä än.

13 Kuopon lään. P erunan pano tom tettn kesäkuun kahdella ens vkolla suotusan lm o jen valltessa; kukkm nen alko henäkuun lopulla ta elokuun alulla; kasvun akan a ev ät ta u d t ev ätk ä h a lla t h a ta n n e e t ja sato tu l tav allsta m yöhäsem p, m u tta jokseenkn hyvä, m uutam ssa harvossa ptäjssä van kesknkertanen. N aurn tam et, jo tk a nousvat epätasasest, ev ät kärsn eet h a tta a m aakrpusta, m u tta kyllä kuvuudesta, ja antovat enm m äkseen kesknkertasen sadon. N urm lla ja luonnonntyllä ol ruoho velä kesäkuun keskpalkolla v a sta alullaan; apla, joka m onn pakon ol k ä rsn y t jääp o ltteesta, ol k ev ättalv ella suureks osaks su rk astu n u t. H enänteko alo tettn, ylesest henäk uun 0 p:n tenolla, vetsllä ntyllä jonkun verran akasem m n; stä tehdessä valltsv at yleensä sateset lm at ja henäntekoa kest m u u ta m n pakon velä elokuun keskpalkolla. H enän tulo ol nukka, m uutam ssa ptäjssä van non puolet tavallsesta m äärästä; laadultaan henät olvat yleensä kesknkertasta huonom m at takka huonot. R us, joka ylpäänsä ol ty y d y ttä v ä ä ja pystyssä k asv avaa, alko täh k ä kesäkuun 0 p :n ä ja k u k k henäkuun kah den ensm äsen vkon ak ana e rttän suotusan lm ojen valltessa, ol tasajyvästä ekä kärsnyt hallan ja ta u dn tu h o sta. R uknlekkuu alo tettn pakotellen v a sta elokuun puolvälssä ja sato ol suureks osaks kesknkertanen, m uutam ssa ptäjssä k esk n k ertasta parem p ta hyvä. Syyskylvö alo tettn elokuun 8 0 p:nä suotusan lm ojen kestäessä ja shen käy tettn vanhaa sem entä. Ohra kylvettn m elken kakkalla kesäkuun kahdella ensmäsellä vkolla ylpäänsä kylm en ja satesten lm ojen valltessa, h äry ty kasvussaan ptk ällsten pouten ta k a ja ol suureks osaks h arv aa, p aran m yöhem m n sateden vakutuksesta; k äv täh k m ään henäk uun tosella vkolla, o sttan v a sta kolm annella; säly hallalta ja tau d elta; sato m yöhänen ja enm m äkseen kesknkertasta huonom p, usessa taas huono takka jokseenkn huono. K au ran kylvö to m tettn to ukokuun jälkm äsellä puolskolla ja alussa olvat oraat kaunt, harvenvat sttem m n ja jävät m uutam lla pakkakunnlla ktukasvusks, m u tta to n tu v a t taas satetten jälkeen henäkuussa; käv täh k m ään henäkuun 0 p:n tenolla ja anto m yöhäsen sadon, jo ka ylp äänsä ol kesknkertasta huonom p. P e ru n a t p an tn yleensä kesäkuun tosella vkolla, m u tta kylm en ja lan satesten lm ojen taka kylvö keskeyty; m uutam ssa harvossa ptäjssä perunanvarret halla vähän vott kesäkuun 7 8 p:nä; kukkm nen alko henäkuun lopussa ta k k a ensm äsnä pävnä elokuuta; sato h y v ä tak k a jokseenkn hyvä, m uutam ssa ptäjssä kesknkertasta parem p takk a kesknkertanen. N au rt k y lv ettn nnkään kesäkuun tosella vkolla, m u tta sadelm ojen taka olvat vanot m uutam n pakon ky lv äm ättä velä sam an kuun puol-

14 I välssä, ta m e t nousvat epätasasest ja suuren osan nstä h ä v ttv ä t m aakrp ut, jo ta p ats kasv u kärs poudsta; sato m yö hästy ja tu l huono tak k a jokseenkn huono, m uutam n pakon kesknkertanen. K y lv e ty t n u rm et olv at ylpäänsä tav allsta huonom m at, apla usem m ssa ptäjssä suurm m aks osaks m enehtynyt; luonnonntyllä ruoho hentoa; hen än tek o a lo tettn henäkuun 0 p:nä ja stä kest velä elokuun puolvälssä sy y stä, e ttä tö tä h d a stu tt sade. H enän tulo ol huono tak k a kesk n kertasta huonom p, henänlaatu samon. R us, joka ylpäänsä ol keskulasen th e ä tä ja pysty ssä k asv avaa, käv tähkm ään kesäkuun 0 5 p:nä ja alko kukka henäkuun ensmäsellä vkolla, jo ta kukkm sta kest k u u n keskvahelle ta v äh ästä m yöhem pään; lm at olvat läm pöset ja ku v at. S äästy yleensä h allalta ja tau d elta. Sato m yöhästy ja alotettn vasta elokuun jälkm äsellä puolskolla sekä tu l kesk n k erta sta huonom p, parssa p täjässä huono, m uutam ssa kesk n kertasta parem p. K ylvö alotettn monessa kunnassa elokuun 0 p:n tenolla ja tom tettn ylpäänsä sanotun kuun jälkm äsellä puolskolla. O hra k y lv ettn yleensä kesäk uun ens puolskolla satesten, kylm en ja o sttan tu u lsten säd m valltessa; o ra a t olv at tasaset ja kau nt, v o ttu v a t lään n etelässsä osssa pakon ju u rm ato jen sekä m uutam ssa ptäjssä hallan vakutuksesta kesäkuun loppu- takk a henäkuun alkupuolella. K äv täh k m ään henäk uun 0 p:n tenolla, ylesest k u tenkn v äh ästä m yöhem m n. S ato jo nkunverran m yöhästy ja tu l enm m äkseen kesknkertanen, parssa ptäjässä varsn hyvä ja m uutam ssa m ussa huono. K au ran kylvö a lo tettn to ukokuun 7 0, osttan jo 0 p:nä, o raat tu lv a t epätasasa ja k ärsv ät poudsta sekä nn kään h allasta m uutam ssa p täjssä kesäkuun lopulla; täh km nen ta p a h tu henäkuun keskpalkolla; sato m yöhästy ja tul kesknkertanen. P e ru n a t p an tn kesäkuun kah den ensm äsen vkon kuluessa, osttan akasem m n, kylm en ja satesten säden valltessa; perunan v arret pan levä halla useassa ptäjässä sam aan akaan kun ohran, sekä nnkään elokuun p:nä; k u k n ta alko henäkuun vm esnä pävnä, osttan elokuun alussa; sato tu l m yöhänen ja kesknkertanen ta jokseenkn hyvä. N au rt k y lv ettn yleensä kesäk uun tosella vkolla, tam et ev ät nousseet hyvn ja kärsvät poudsta ja m aakrpusta sekä antovat osaks kesknkertasen, osaks huonon, m uutam ssa harvossa ptäjssä jokseenkn hyvän sadon. H enänkasvu. K y lv e ty t henän urm et v o ttu v a t akasem m n jääpoltteen k a u tta, jollon apla suureks osaks tu k a h tu, ja m yöhem m n k ärsv ät poudsta; nttym adot n ä y ttä y ty v ät stäpats henäm alla jo alkukesällä, erttän k n lään n etelä-osassa, m yöhem m n laajolla alolla läänssä. H enänteko alotettn ylesest henäkuun loppupuolella ja stä kest seuraa van kuun loppuun; V aasan lään.

15 lm at olv at kakkalla sateset, nn että h en ät tu lv a t sekä m äärältään e ttä laadultaan huonoja, non 0 % huonom pa kun v Oulun lään. Rus, joka ylpäänsä ol theätä, pohjosem m ssa osssa harvem paa, sekä pysty ssä k asv avaa, etelässsä ptäjssä lak oonm ennyttä, alko täh k ä kesäkuun vmesellä vkolla, m uutam n pakon jonkun verran akasem m n ja käv kukkm aan henäkuun 5 p:n tenossa; rus ol jokseenkn tasajy v ä stä sekä säly nn hyvn hallalta kun taudelta. Sato m yöhästy ekä uutsrusta saatu kylvösem eneks; kylvö alo tettn yleensä henäkuun loppupuolella suotusan säden kestäessä, jo sta sy y stä o raat nousvat hyvn. S ato ol kesk n kertan en ta stä huonom p, m uutam ssa etelässsä ptäjssä kesknkertasta parem p. O hran kylvö a lo tettn to u k o k u u n vm esellä vkolla ta kesäkuun ensm äsellä ja lo p etettn kesäkuun 0 p:nä; o ra a t n o u sv at h y vn ja olvat yleensä keskulasen th eät, m u tta ly h y et ja k ärsv ät kuvuudesta; tähkm nen tap ah tu henäkuun puolvälssä ja kasv säly hallalta ja ylpäänsä tau deltakn. A nto m yöhäsen sadon, jo ka ol kesknkertanen, lään n eteläosassa pakotellen kesknkertasta parem p. K a u ra k y lv ettn jokseenkn sam ohn akohn kun ohra ta k k a m uutam a pävä akasem m n ja kylvö ol lo p p u u n su o rtettu to u k o k u u n lopussa tak k a kesäkuun ensm äsellä vkolla, m u u tam n pakon m yöhem m n. O raat olv at jokseenkn th eät, m u tta ly h y et. K a u ra säly sekä h allalta että tau d elta, käv täh k m ään henäkuun 0 5 p:nä ja anto m yöhästyneen sekä ylpäänsä kesknkertasen sadon. P eru n an pano to m tettn kesäk uun ensm äsellä puolskolla suotusan lm ojen kestäessä; p erunanvarsa v k u u tt jo nkun v erran halla m uutam ssa ptäjssä kesäkuun lopussa ja henäkuun ensm äsnä pävnä, sekä nn kään elok. p:n tenolla. K ukkm n en alko henäk uun lopulla. S ato ol ylpäänsä kesknkertanen ta k k a k esk n k ertasta parem p, m uutam ssa ptäjssä kuten k n hy vä ta jokseenkn hyvä. N aurt kylvettn non vkkoa m yöhem m n kun perunat; tam et nousv a t epätasasest ja nden k asv u a ehkäsv ät p o u d at ja m aakrp ut; sato ol kesknkertanen takk a huonokn. L ad u n m aat olvat ylpäänsä huonot, ta k k a kesknkertaset; K em järvellä ol velä kesäkuun p:nä lunta m etsssä. H enänkasvu. K y lv e ty t rturm et p o ltt m onn pakon k ev ät jä ä sekä nn kään lu onnonnty t; m yöhem m n henän kasvua h u o m a tta v a st h a tta sv a t ptkällset p o u d at. H enän teko alo tettn henäk uun puolvälssä tak k a m yös vähästä m yöhem m n ja stä kest velä elokuun jälkm äsellä puolskolla erttä n satesten lm ojen valltessa; sato tu l huono ta hyvn huono, m uutam ssa ptäjssä kesknkertanen ta stä huonom p, henän laatu ol enm m äkseen kesknkertanen takka stä huonom p.

16 5 Sato. E r vljalajen satom äärät olvat vuonna 909 koko m aassa seuraavat: V ehnän 7,067 h eh to ltraa R ukn...,58,65» O h ra n,7,57» K au ran... 6,96, S ekavljan... 88,90 >» Y hteensä korsvljaa,79,96 hehtoltraa H erneden ja p ap ujen... 75,698» T a t t a r n...,877» P eru nan... 6,775,96» N aurden ja m uden juurkasven,76,756» V uosna 908 ja 907 sekä kym m envuotsjaksona keskm äärn vuosttan olvat satoluvut: Keskmäärn vuodessa V ehnän... 9,59 hl 9,87 hl 8,6 hl R u k n...,95,66»,887,70»,075,5» O h ra n...,808,»,805,70»,76,880» K au ran... 6,56,5» 7,7,58» 6,09,080» S e k a v lja n... 89,98» 6,96» 6,08» Y hteensä korsvljaa,8,88 hl,6,7 hl,08,980 hl H erneden ja papujen 99,55» 96,06»,77» T a tta rn...,898»,6» 8,8» P eru nan... 5,706,877 6,6,665» 5,968,85» N aurden ja m uden ju u rk a s v e n...,8,00»,08,0» 96,6» Vehnän sato vuonna 909 ol ss alem p kun vuonna 907 sekä kym m envuotsjaksolla , m u tta jo nkun verran suurem p k u n läh n nä edellsenä vuonna. R ukn sato ol vuonna 909 runsaam p k u n sato vuosna 908 ja 907 sekä keskm äärä kym m en vuotsjakso lta L aad u ltaan ol sato v u onna 909 nn kään hyvä. O hran sato on v :lta 909 stä vaston penem p kun m ltään edellseltä puheena olevalta ajan jak solta. K a u ra n sato ta a s ol vuonna 909 suurem p k u n vuonna 908 sekä suurem p kesksatoa vuoslta , m u tta penem p 907 vuoden ru n sasta satoa. S ekavljan sato taas on suurem p v :lta 909 k u n edellsltä n y t m an tu lta vuoslta lu k u u n o tta m a tta vu otta 908. K oko korsvljan sato ol v :lta 909 suurem p kun vuoslta 908

17 6 ja 907 sekä kesksato vuoslta H erneden ja pap u jen sato ol vuonna 909 penem p kun edellsltä vuoslta ja vuoslta keskm äärn. T a tta rn sato on m lte la k k a a m a tta v äh en ty n y t, m u tta ol v. 909 m elkosta suu em p kun kolm elta läh n nä edellseltä vuodelta. Vuos 909 ol perun asato on näh den sangen runsas, runsaam p kun v uodet 908 ja 907 sekä kesksato vuoslta Edellsessä h u o m au tettu a kors vljan h d asta laajenem sta selttää osaks rpeäst lsään ty n y t rehunaurn vljelys, jolla korsvljan olkea m aataloudessa y h ä enem m än k o rv ataan. N aurden ja m uden juurkasven sato m äärä on vuos vuodelta yhä lsään ty n y t ja ol vuonna 909 suurem p kun m n ään edellsenä vuonna. V errattu n a vuosen kesksatoon ol 909 vuoden sato lähes kolm e kertaa nn suur. Jo s v errataan edellä este ty t sato m äärät m aan v äk lu k u u n sam olta ajolta, saadaan seuraavat er vljalajen keskm ääräluvut yh tä henklöä koht. Y htä henkeä koht keskväkluvusta tul, hehtoltraa: Keskm. vuodessa Vehnää R u s t a O hraa K auraa S e k av ljaa H ern etä ja p a p u j a T a t t a r a... O.oo Perunota N au rta ja m u ta ju urkasv eja V uoden 909 sato ja k a a n tu er läänelle seuraavalla tavalla: Läänt. Vehnää, hl Rusta, hl Ohraa, hl Kauraa, hl Sekavljaa, hl Hernetä ja papuja, hl Tattara, hl Perunota, hl Naurta ja muta juurkasveja, hl U u d en m aan Turun ja Porn H äm een Vpurn M k k eln K u o p o n V aasan O ulun K oko maa

18 7 P rosenttna koko m aan sadosta olvat er vljalajen satom äärät er läänessä: Läänt. Vehnää. Rusta. Ohraa. Kauraa. Hernetä ja ^ papuja. ' Sekavljaa. Tattara. Perunota. Naurta ja muta juurkasveja. Uudenm aan Turun ja P o r n H ä m e e n Vpurn M kkeln K u o p o n Vaasan O ulun... (0.0) (0.00) J o tta saatasn helpom p yleskatsaus vuodentuloon vuodelta 909 ja stä lähnnä edellseltä ajalta, ovat er vljalajen sato m äärät alem pana kakk m uunn e ttu rukks. M uuntam sessa on k u tenkn ta tta r vähem parvosena jä te tty kokonaan huom oon o tta m a tta. M uuntam sen p o hjana on k ä y te tty läänelle vrallsest v ah v ste tu t v ero h n tam äärät er vuoslta. Mssä jollekulle vljalajlle e ole verohntaa vahvstettu, snä hnta on asetettu arvon m ukaan v ertaam alla er läänen v erohn toja tosnsa ta o te ttu m u u ten rukn h n ta a v astaava a rv o tu luku. N npä on U udenm aan, M kkeln, K uopon, V aasan ja O ulun läänelle veh nän hnta, jo k a k a u tta a lta a n p u u ttu u näden verohn talu ettelosta, a rv o tu sten, e ttä ensks m antulle läänlle on arvo tu 0 h eh to ltraa ru sta v astaav an 8,5 hl vehnää, ja m ulle tässä m antulle läänelle arv o tu sam a m äärä rukta vastaavan 7 hl vehnää, näm ät arvoluvut rppuen vehnän ja rukn hnnosta m ussa läänessä. Hernelle ja pavulle sekä perunolle ja mulle juurkasvelle on k ä y te tty ylesä hntalukuja kauppatlaston lm otttam en venthntojen perusteella. N ästä venthnnosta on lask ettu kesk h nnat vuoslta ja näm ät keskhnnat v errattu rukn keskhntaan m anttuna ajan jaksona. Sellanen laskutapa on an tan u t tulokseks, että 0 hl rusta on saatu vastaam aan : 9 hl hernetä ja 5 hl p eru n o ta ja m u ta ju urkasv eja. Sekavljaa m u u n n ettaessa on p a n tu 0 hl ru k ta = 5 hl sekavljaa. L askujen tu lo kset estetään seuraavassa tau lu ssa, jo ka k ä sttä ä te to ja vuoslta 909, 908 ja 907 sekä kym m envuotskaudelta M aatalous 909.

19 8 Sato m uunnettu rushehtoltroks. V l j a l a j Absoluuttsest. «/ /o Absoluuttsest. / o Keskmäärn «/ o Absoluuttsest. Absoluuttsest. //o V ehnä R u s O h ra K au ra S ek a v lja H erneet ja pavut P e r u n a t Muut juurkasvt Koko sato Sato, m uunnettuna rushehtoltroks, ol taas lään ttän seuraava: L ä ä n t Keskmäärn vuodessa U u den m aan Turun ja Porn H äm een V purn M k k eln K uopon Vaasan O ulun Koko maa K oko satotulo, rushehtoltroks m uunnettuna, ol ss vuodelta 909 suurem p kun lähnnä edellseltä kahdelta vuodelta sekä keskm äärä kym m envuotsjak solta P ro sen ttta n olvat edellä olevat sato m äärät m aan koko satotulosta er läänessä seuraavat: Keskm. vuodessa U u den m aan l ä ä n T urun ja Porn lään H äm een lä ä n

20 9 Keskm. vuodessa Vpurn lään Mkkeln» Kuopon» Vaasan» o 6.6 Oulun» V e rrattu n a väestöön saatn y h tä henkeä k o h t kunk n lään n keskväkluvusta seuraavat m äärät rushehtoltroja: Keskm. vuodessa Uudenmaan l ä ä n l T u ru n ja P o rn lään H äm een lä ä n V purn > Mkkeln» Kuopon» l.7 V aasan :> Oulun» Koko maa l H enklölukuun v e rra ttu n a ol ss sadon tulos v. 909 edullsn T u ru n ja P orn läänssä ja epäedullsn O ulun läänssä. E dellä lu eteltuhn suhdelukuhn n äh d en on k u tenkn m u stetta v a, e ttä laskussa on o te ttu huom oon läänen koko väestö; jos sato m äärät v e rra ta a n van asanom asten läänen maalasväestöön, tu lev at suhdeluvut tosenlaset, kuten seuraavsta luvusta käy lm: Keskm. vuodessa Uudenmaan l ä ä n T urun ja Porn lään Hämeen lä ä n Vpurn» l.5 Mkkeln» Kuopon» V aasan» Oulun» Koko maa

21 0 M aalasväestöön verrattu na on ss sato ollut suhteellsest suurn U udenm aan läänssä, m u tta tässäk n vertauksessa tulee T u ru n ja P orn lään jo toselle sjalle. Y lem pänä olevsta lu v u sta m u u ten näk yy, e ttä läänen kesknänen suhde on vahdellu t er vuosna. P enn on suhteellnen sato m äärä o llu t O ulun läänssä koko puheena olevana akana. R ah aks a rv o tu n a ol 909 vuoden sato er läänessä ja koko m aassa er vljalajelle kuten alla olevat luvut osottavat. Arvomsessa on pan tu perusteeks er läänen verohntam äärät ) v :lta 909. Vuoden 909 sato rahaks arvotuna, markkaa. Läänt. Vehnä. Rus. Ohra. Kaura. Sekavlja. H erneet ja pavut. Perunat. Naurt ja muut juurkasvt. Yhteensä. Uudenmaan Turun ja Porn ; : H ä m e e n V p u rn M kkeln K u o p on V a asa n ; O u lu n Koko maa / /o v : //o Jyvä luku. K u te n edellä estety stä on k ä y n y t lm, ol 909 vuoden s a to yleensä ty y d y ttä v ä, p erunan satoon näh den parem m anpuolenen ja rukseen näh den jo pa runsaskn. T äm ä lm enee m yöskn tärkem pen vljalajen jyvälu vusta, jo tk a k äänkun y h teen k o h taan k esk tetty n ä a n ta v a t yleskuvan vljelyskasven satosuudesta m aassa. X äm ät olvat kertom usvuonna sekä vuosna 908 ja 907 ja keskm äärn vuoslta seuraavat: Keskm. vuodessa V e h n ä o R u s O h r a K au ra Sekavlja P e r u n a t o * ) Verohntan puuttuessa on laskelman perusteeks pantu rushehtoltran hnnat.

22 V ehnän jyväluku on v u o d elta 909 m elkosta suurem p kun vu odelta 908 ja keskm äärn vuoslta sekä m lte y h tä suur kun jy väluku v :lta 907. R ukn jy väluku ol stä vaston suurem p kun m nään edellsenä ylläm anttuna vuonna; kun lsäks rukn laatu vuonna 909 ol jokseenkn hyvä, ol ruknsato m antulta vuodelta parhata, m tä m aassa on kosk aan sa atu. O hran jy v älu k u ol vuonna 909 huonom p kun vuosna 907 ja 908, m u tta h u k an parem p k u n k esk jy v älu k u vuoslta K a u ra n jyväluku ol alem p kun vuonna 907, m u tta suurem p kun v. 908 sekä keskm äärä vuoslta M tä sekavljan jy v älu k u u n tulee, ol se vuonna 909 harvnasen pen, van.o, ja penem p kun vuosna 907 ja 908 sekä keskm äärä vuoslta Jy v ä lu v u lta a n penem p kun v. 909 ol sekavljan sato, jos vm eset kolm ekym m entä v u otta huom oon otetaan, vuosna 899 (.7s) ja 90 (.66). H u o m a tta v a kutenkn on, e ttä esllä olevan tlaston osottam at sekavljan kylvö- ja satom äärät evät ole suoranasest to snsa verrattav at, koskapa melkonen osa kylvetystä sekavljasta korjataan vh a n ta n a, ekä ss tu le ssältym ään tu leen tuneena k o rja ttu u n satoon. N än on to sn lata m yöskn k au ran ja joskus ohrankn, varsn kn m aan pohjososssa, m u tta yleensä nn penessä m äärässä, e tte suurem paa su h d a tto m u u tta stä synny kylvön ja sadon kesknäsessä suhteessa, k u n suurem m at alueet o tetaan huom oon. M tä lopuks tulee perunan jyvälukuun, on se vuodelta 909 tosn penem p kun vuonna 907, m u tta suurem p kun v. 908 sekä keskm äärn ajan jaksolta K u ten edellä m anttn, ol perunasato vuonna 909 sangen hyvä, jos kohta jyväluku e ollut yhtä suur kun vuonna 907. Jy v ä lu k u ol er läänessä v u onna 909: Vehnä. Rus. Ohra. Kaura. Sekav. Perunat. U udenm aan lään o. 6. T urun ja Porn lään H äm een lä ä n V purn» M kkeln» K uopon» V aasan» O ulun» oo K oko m aa o 5.6 K u lutus. K u te n v an h astaan on tu n n e ttu, e m aan v lja n tu o ta n to läheskään rtä t ä y ttä m ä ä n väestön ta rv e tta, ja ulkom asella v ljalla väestö pääasallsest täy ttää k n lepätarpeensa. Yks vljalaj kutenkn, nm ttän kau ra, on jokseenkn tärk eä venttavara m aataloustuotteden jou-

23 kossa. Vmesnä vuosna sen m erktys venttavarana kutenkn on tu n tu v a s t v ä h en ty n y t, vakka kauranvljelys, k u te n edellä on estetty, on vuos vuodelta lsään ty n y t. T äm ä oso ttaa, e ttä kotm asen k a u ra n k ä y ttö on m aassa k asv am staan k asv an u t. K au ran v ent ol kym m envuotskaudella keskm äärn v u o tta k o h t 9. m lj. kg, k u n se vuonna 907 ol van 6.6 m lj. kg, vuonna m lj. kg ja v m lj. kg. K a u ran m aahan tu o n t taas nous seuraavn m äärn: vuosna keskm äärn 7. m lj. kg, vuonna m lj. kg, vuon na 908. m lj. kg ja vuonna m lj. kg. N äm ät tuontm äären vahtelut vastasvat satom äären v ah telu ja ja tek tu o n t p ro sen ttn a k au ran koko k u lu tu sm äärästä: vuosna keskm äärn 7. %, vuon na o %, vu onna % ja vuonna %. Y htä henkeä koht tu l koko kulutusm äärästä: keskm äärn vuosna kg, vuonna kg, vuonna kg ja v u onna l kg. K u lu tu s vuon na 908 ol ss penem p kun vuosna 909 ja 907 sekä kym m envuotsjaksona keskm äärn, ja jo h tu u se ensks m antu n vuoden v errattan hekosta sadosta. Rus, jonka vljelys on m aassa vme vuoskym m ennä vähentynyt, on ku ten k n edelleenkn väestön tärk en lepävlja. V äestön ru sta rv e tta tä y ttä ä lkm - m ttän puoleks kotm anen ja puoleks ulkom anen vlja. T u o n tm äärät olvat: vuosna keskm äärn 99. m lj. kg, vuonna m lj. kg, vuonna m lj. kg ja vuonna m lj. kg; v ent on an a ollut vähänen: vuosna keskm äärn. m lj. kg, vuon na 907. m lj. kg, v u onna 908 l. m lj. kg ja vuonna m lj. kg. U lkom asen v ljan osa koko kulutuksessa ol vuosna %, vuonna %, vuonna /0 ja vuon na %. V uonna 909 se ss ol v äh ästä suurem p k u n läh n nä edellsenä vuonna. R u k n k äytö n su u ru u tta m aassa o so ttav at seu raav at lu v u t, jo tk a lm asevat k u lu tu k sen p a ljo u tta y h tä henklöä koht; k u lu tu s ol vuosna keskm äärn 00.6 kg, vuonna kg, vuonna kg ja vuonna kg. V ehnän k u lu tu s on m lte la k k a a m a tta kasv anu t; sen tu o n t ol vuosna keskm äärn 98. m lj. kg, vuonna 907. m lj. kg, vuon na mlj kg ja vuonna m lj. kg. V ehnän kulutuksessa on, k u ten tu n n e ttu, om assa m aassa k a sv a te ttu vlja varsn vähäsenä osana; se ol n äet vuosna keskm äärn.7 %, v u onna %, v u onna % ja vuonna 909. %. Y h tä henkeä k o h t tu l koko k u lu tu k sesta v kg, vuonna o kg, vuonna kg ja v u onna kg. O hran k ä y ttö on vm esenä kolm enatosta v u otena p y sy n y t m elken m u u t tu m a tto m a n a, joskn snä edellsn vuoskym m enn v erraten on h av attav ssa oreta vähentym seen. M aah an tu o n t on m yöskn ollut m elken sam a vuosna , koska se ol vuosna keskm äärn 8. mlj. kg, vuonna

24 m lj. kg, vuonna m lj. kg ja vuon na m lj. kg. T äm ä tu o n t v astaa m elken täsm älleen k y lv ö ta rv e tta m aassa, sllä kylv öm äärä ol keskm äärn vuosna m lj. kg, vuonna m lj. kg, ja vuonna m lj. kg. V uonna 909 ol k u ten k n tu o n t m lj. kg penem p k u n kylvö, joka ol 0.7 m lj. kg, k u n tu o n t ol an o astaan 5. m lj. kg. T u o n t ol p ro sen ttn a ku lu tuksesta: vuosna keskm äärn 8. %, vuonna %, vuonna % ja v u onna 909 v an 6. o %. V ent on an a ollu t m tä ttö m ä n vähänen. Y h tä henkeä k o h t tu l ohrankulutuksesta: vuosna kg, vuonna kg, vuonna kg ja vuonna 909. kg. N nkun edellsessä h u o m au tettn, on perunan ja m uden juurkasven vljelys la a je n tu n u t ja sam alla nden k ä y ttö lsään ty n y t. P eru n an m aasta v ent on n m ttä n ollut v äh äpätön en. Sam on e m yöskään tu o n t ole ollut kovn suur ekä v ahteleva, jo ta o so ttavat seu raav at tu o n tm äärät: vuosna kesk m äärn 7.7 m lj. kg, vuon na m lj. kg, vuonna 908. l m lj. kg ja vuon na m lj. kg. T u o n t on ollu t e d u ste ttu n a kulutuksessa seuraavlla penllä suhdeluvulla: vuosna %, vuonna 907. %, vuonna % ja v u onna %. Y h tä henkeä k o h t tu l k u lu tu sta v a rte n vuosna keskm äärn 5. kg, vuonna kg, vuonna kg ja vuon na kg. K u lu tu s vuonna 909 ol ss suurem p kun kakkna edelläm anttuna ajanjaksona. M tä edellä on este tty v ljan k u lu tu k sesta ja shen v a k u tta v sta tek jö stä, k ä y lm seu raav asta tau lu sta, jossa on o te ttu huom oon er vljalajen sekä p erunan ja m uden juurkasven sato-, tu o n t- ja v en tm äärät sekä kylvöön ja vnanpolttoon k ä y te tty paljous kym m envuotsjaksolla sekä vuosna 907, 908 ja 909, kakk n äm ät m äärät klogram m ossa lm otettuna.