VENÄJÄN JA MUIDEN ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 1917 HELSINKI

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 37 SUOMEN LAIVALIIKE VENÄJÄN JA MUIDEN ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 97 HELSINKI 920 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINOSSA

2 Ssällys. Table des matères. Sv. J o h d a n to. Kertomus vuodelta ' L a g. Observatons p rélm n ares... J. Compte-rendu de l année T aul-uj a,. M u s tu tu k s a Tableau x.. O b s e r v a t o n s I. Suom en kauppalavasto. K auppalavaston tla joulukuun o p:nä 97:. L avojen kotpakka er tullkam arpr e s s ä L avojen kä er kar tav uusryhm ssä L avat ryhm tettynä kantavuutensa m u kaan :. 0. I. M arne m a r ch a n d e de F n lan de. L a m arne marchande au S I décembre 97:. Stuaton, par leu x d orgne, de la marne m a rch a n d e A ge des navres dans les dvers catégores de t o n n a g e Stuaton, par catégores de tonnage, de la m arne m a r c h a n d e II. Merenkulkulke. II. M ouvem en t d e la n a v g a to n. 4. Y leskatsaus Suom en ja ulkom aan välseen m erenkulkuun vuonna V uonna 97 suoranasessa ulkomasessa kauppamerenkulussa Suomeen tulleet ja Suom esta lähteneet vähntään 9 rek.-tonnn m ttaset lavat: u. L avojen k a n sa llsu u s L avojen lähtö- ja m ääräm aat... G. 7. L avojen kansallsuus jaettuna läh töjä m ääräm ata koht: A. T u lleta l a v o j a B. L ähtenetä la v o ja L avojen lähtö- ja määrämaat jaettuna er tullkam arprejä koht: 4..Résumé général de la navgaton e x té reure en M ouvement de lu navgaton commercale, extéreure drecte en Fnlande pendant l année 97 (N avres de 9 tonneaux et au-dessus) : 5. N avgaton par p a v l l o n s (5. N avgaton par p u ssa n ces P a vllo n s des navres par pays de provenance et de destnaton : A. N avres e n t r é s B. N avres s o r t s P a y s de provenance et de destnaton par le s dfférents d strcts de douane: A. T ulleta la v o j a B. L ä h ten etä la v o ja U lkom asessa kauppam erenkulussa er tullkam arpressä vuonna 97 klareratut lavat: A. Vähntään 9 rekstertonnn m ttasten lavan välttäm ä m erenk u lk u A. N avres e n t r é s B. N avres s o r t s N avres déclarés dans les dvers dstrcts de douane pour navgaton extéreure en 97 : A. N avres de 9 tonn eau x et audessus

3 Sv. B. Vähemmän kun 9 rekstertonnn m ttasten lavan välttäm ä m e renkulku Taulu n stä lavosta, jotka m ääräyksä saadakseen ta pakottavasta syystä vuonna 97 ovat pok en neet satam aan j ta m yös klareranneet m uussa tarko-! tu k se ssa : \ M ääräyksä saadakseen ta pakotta- ; vasta sy y stä pok en neta j. K larerauksa kotm asessa m erenkulussa vuon na V ertaleva taulu ulkom asessa m erenkulussa er tullpakossa vuosn a tom tetu sta lavanklarerauk- s s ta : A. Ssäänklarerattuja lavoja B. U losklarerattuja l a v o j a Purjehdusaka Suom en satam ssa vu o sna ' P ag. B. N avres au-dessous de 9 to n neaux Tableau des navres entrés dans le s ports fnlandas en 97 par ordre ou par force m ajeure ans que ceu x dé- ' clarés en douane pour autre but : Par ordre ou par force majeure N avres déclarés on douane pour le cabotage pendant l année Tableau com paratf dos navres de la navgaton extéreure, déclarés en douane pendant les années 95 97: A. N avres entrés, d é c la r é s B. N avres sorts, d é c la r é s D urée de la navgaton dans les ports de Fnlande pendant les années Lyhennyksä: n. = netto. s. ssäänklareraus. rek.-tonn. rekstertonna. u. = ulosklareraus. Okasuja: Svu 28, sareke 0 rv 2 alhaalta on panettu 5; luettava: 35. * 36,» 5» 9» 297 ; » 48,»» 7»»» L ovsa;» K otka.» 48, 7» 7» >» K otka:» 'J» 48,»» 6»»» K otka;» Ham na,» 49,» 3» 3»»» 380;

4 J o h d a n t o. Suomen merenkulkutlasto vuodelta 97 on sekä tetojen keräykseen ja nden käyttelyyn etä taulujen sovtteluun nähden tomtettu edellsnä vuosna noudatetun suunntelman mukaan. Jaettaessa maan kauppalavasto ryhm n lavojen er laadun mukaan on tässä nnkun edellsssäkn merenkdkntlastollsssa julkasussa kauppalavastoon kuuluvat proomut luettu purjelavojen ryhmään. Vuoskertomuksessa estetään kutenkn erkseen tedot myös proomusta. Samonkun jo muutamen edellsten vuosen julkasussa on myös tällä kertaa Tauluun 2, joka esttää vertauksen maan er tdlpakossa kolmena vmeks kuluneena vuotena tomtetusta lavanklareraukssta, otettu anoastaan ulkomasessa merenkulussa tapahtuneet klareraukset, koska kotmasessa merenkulussa tapahtuneet klareraukset ovat katsottavat sakn nasta laatua olevks, kun lavat vastama- ntussa merenkulussa anoastaan erässä tapauksssa ovat klarerausvelvollset, evätkä nämät klareraukset ss anna okeata kuvaa kotmasesta lavalkkeestä er pakossa. Taulu kotmasessa merenkulussa tapahtunesta klareraukssta julas- taan erkseen (Taulu ) entseen tapaan tomtettuna. Vuonna 97 lmestynestä asetukssta koskevat seuraavat Suomen merenkulkua: Huhtkuun ö p. Suomen Senaatn päätös, jolla kumotaan Senaatn päätös 4 pävältä maalskuuta 96 uussta kaavosta Suomessa reksterötyjen alusten lanakrjolle. Toukokuun p. Suomen Senaatn päätös, jolla Senaatn päätöksen pä vältä elokuuta 96 valo- ja äänmerknantolatteden laadusta noudattamnen ly kätään tostaseks. Henäkuun 5 p. Suomen Senaatn päätös stä mllä ehdolla tavaraa saadaan vastaanottaa Suomesta Englantn kuljetettavaks. Henäkuun 26 p. Suomen Senaatn päätös, ssältävä ohjesäännön tavaran kdjetuksesta matse ja mertse käyvässä yhdyslkenteessä Venäjän ja Suomen * välllä. Elokuun t p Elokuun 2 p. -Asetus mermesten ja lavapalveljan tapaturmavakuutuksesta. kuljettamselle, suoraan Suomesta Englantn. Suomen Senaatn päätös, ssältävä m uutetut ehdot tavaran

5 2 Joulukuun 3 p. Asetus, ssältävä 3 0 pävänä joulukuuta 887 annetun tullsäännön 3 3 :n muutetun sanamuodon. Joulukuun 3 p. Asetus, joka koskee vrka- ja palvelusmehlle tulltomstossa ja tullvartossa 23 pävänä kesäkuuta 885 annetun svusaatavataksan ernästen kohten muuttam sta tosn kuuluvks ynnä lsäyksä shen. Joulukuun 5 p. Asetus, joka koskee merenkulkulatoksen hallntoa. Joulukuun 5 p. Asetus, joka koskee merenkulkulatoksessa palvelevan vrkoja palvelusmesten palkkausta, arvoluokkaa ja korvausta hedän vrka-asossa tekemstään matkosta. Joulukuun 2 2 p. Suomen Senaatn päätös, jolla kumotaan Senaatn päätös 6 pävältä maalskuuta 96. ssältävä ertyset ehdot tavaran kuljettamselle s u o raan Suomesta Englantn.

6 V uoskertomus. h Y lesk atsau s. E lokuussa vuonna 94 puhjennut m alm ansota on suuressa m äärn p y säh d yttän yt stä nopeata k ehtystä, joka vm e vuoskym m ennä on ollut havattavssa Suom en m erlkenteessä. Vuoden 94 luvussa e täm ä pysähdys velä sanottavam m n n äyttäydy, sllä m antun vuoden setsem änä ensm äsenä kuukautena ol m erlkenne vlkkaam p kun koskaan, m utta senjälkesssä sota-ajan luvussa o sottau tu vat sulkusodan jäljet sangen huom attavassa m tassa. Suom en satam ssa vuonna 97 ulkom asessa m erenkulussa klarerattujen lavan kantavuusm äärä ol van rekstertonna; kun vastaava määrä vuonna 94 ol ja vuonna 93 ] rekstertonna. V ähennys v u o teen 94 ja 93 verraten ol ss m elkonen. Suom en kauppalavastoon, johon luetaan ne vähntään 9 netto-rekstertonnn m ttaset lavat, m tkä kulkevat merellä takka sen kanssa purjehdttavassa yhteydessä olevlla vesllä, kuulu 97 vuoden päättyessä 4 67 lavaa, kantavuudeltaan yhteensä netto-rekstertonna. Vuoden 96 lopussa vastaavat m äärät olvat 4 43 lavaa, joden yhtenen tonnm äärä ol rekstertonna. Lavasto lsäänty vuonna 97 sten 240 lavalla, ja lavan kantavuus rekstertonnlla. V tenä vm eks kuluneena vu otena on kauppalavaston tla ja ulkom asessa m erenkulussa klarerattujen lavan tonnm äärä ollu t seuraava: Kauppalavaston tla vuoden lopussa Lavan klarerauksa ulkomasessa merenkulussa! Vuos Purjelavoja Höyrylavoja Yhteensä Purjela- ; voja H öyrylavoja Yhteensä ; Luku Luku Luku Tonnmäärä Tonnmäärä Tonnmäärä T o u n m ä ä r ä! ! ! t l

7 4 T äysn yhdenm ukasa tlastollsa teto ja Suom en m erenkulun k eh tyk sestä saadaan vasta vuodesta 892 alkaen, jollon m erenkulkutlasto uudstettn. K un seuraavassa m uutam ssa kohdn valastaan m erenkulkutom en alalla ta pahtunutta kehtystä, on sen vuoks estetty tetoja van m antun vuoden jälkeseltä ajalta. Selvem m än kästyksen saavuttam seks kehtyksen suunnasta on täm ä aka jaettu m uutam n kausn, josta ensm änen k ästtää vuodet , tonen vu od et 896- IKK), kolm as vuodet , neljäs v u o det ja vdes v u o d et, M anttuna ajanjaksona tapahtunutta kehtystä valasevat seuraavat vu otu set keskm äärät: K auppalavasto.avan klarerauksa ulkom asessa m erenkulussa Vuotet Purjelavoja Höyrylavoja Y hteensä Purjelavoja H öyrylavoja Yhteens T o n n m ä ä r l ! ; ' \ N änä lu vu t osottavat, että Suom en kauppalavasto ja ulkom asessa m e renkulussa klarerattujen lavan tonnm äärä ajanjaksona yleensä ovat m elkosest lsääntyneet. Vm esenä vsvuotskautena klarerattujen lavan kokonaslukumäärän vähenem nen rppuu luonnollsest lavanklare- rausten vähenem sestä vuonna Kauppalavasto. Ixvaston m/uutolcxet. Vuonna 97 Suom en kauppalavastoon lsää tu lleden ja stä postuneden lavan luku ja kantavuusm äärä olvat: P urjelavoja: H öyrylavoja : Yhteensä: Luku Tonnn närä Luku r'onnmärä Luku Tonnmäärä Lsää tu lleta P o stu n eta L säänn. ta vähenn. v

8 5 L avaston koko tonnm äärästä vuoden 96 lopussa vastaa ylläm anttu rek.-tonnn lsäännys 6.3 %; purjelavan tonnm äärän lsäännys erkseen on 8, %; höyrylavan tonnm äärän vähennys 2.7 % vuoden 96 v a sta a v asta tonnm äärästä. Vuonna 90 lsäänty Suomen kauppalavaston koko tonnm äärä 8,4 %; purjelavan tonnm äärä lsäänty 8,4 % ja höyrylavan tonnm äärä nnllään 8,4 %. Sotatom enpteden, kuten torpedohyökkäysten, m nojen y. m. kautta ovat, m käl tetoja on saatu, vuonna 97 tuhoutuneet seuraavat lavat: H öyrylavat: Nm Kotpakka Purjelava: l F rxos... T a m m erfo rs... : Sten II j 'Purku N m Lat«R e k s te v - t o u n a K o tp a k k a Lnlsärnt' Fregatt 032 Tuskau puk R ekstertonna Lsää tulleet lavat: omassa m aassa rakennetut ja ulkomalta- ostetut. Vuonna 97 kauppalavastoon lsää tullesta purjelavosta ol 82, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, om assa m aassa rakennettuja aluksa, ja 60, k an ta vuudeltaan yhteensä 2 28 rek.-tonna, ulkom alta ostettuja. H öyrylavosta taas ol uusa, kotm aassa rakennettuja 4, jotten kantavuus ol yhteensä rek.-tonna; 3 höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä 57 rek.-tonna, ol ostettu ulkom alta. Vähntään 500 rek.-tonnn m ttaset olvat seuraavat vuonna 9 7 kauppalavastoon lsää tulleet purjelavat; N m Laatu Rekstertouna K o tp a k k a Ulkomalta ostetut: N kola... Proomu 73 Salm n ptäjä Tarm o... >) 78 Sortavala S.... K rkkonem N:o )0. Unto > K rkkonem N:o 037» Onn Salmn ptäjä Vejo >

9 6 N m L a a tu R eksterto n n a K otpakka K a n o V rolaht Nro Salm n ptäjä T oko Sortavala P olu lod ka Vrolaht K anerva » F eodor... 5G Salm n ptäjä Ilm a r Sortavala H um u..., 500 Salm n ptäjä»seppo Sortavala K auppalavastoon vuonna 97 lsää tullesta höyrylavosta e mkään kuulunut vähntään 500 rek.-tonnn m ttasten luokkaan. Vm eks kulunena vten ä vuotena ovat kotm aassa rakennettujen ja ulkom alta ostettujen purje- ja höyrylavan luku ja tonnm äärä sekä yhteensä e ttä keskm äärn.lavaa koht olleet seuraavat: P u r j o a v o j a Höyrylavoja Vuos Kotmaassa rakenn. Ulkom. ostettuja Kotmaassa rakenn. Ulkom. ostettuja Luku Tonnmäärä Yhteensä Keskmäärn Luku Tonnmäärä Yhteensä Keskmaa; rn Luku Tonnmäärä Yhteensä Keskmäärn Luku Tonnmäärä Yhteensä K eskmäärn ; ; ! : ; } ' Ajanjaksona on puheena-oleven lavan kantavuus vuotusn keskm äärn ollu t seuraava: P u rje la v o ja H ö y ry la v o ja V u m l e t K o tm a a ssa ; ra k e n n. j U lkom. o s te ttu ja K o tm a a ss a ra k e n n. U lk o m. o s te ttu ja T o n n m ä ä r ä

10 7 P ostuneet lavat: haaksrkkoutuneet, 'puretut ta h ylyks tuom tut ja ulkom a lle m yydyt. L avastosta vuonna 97 postunesta lavosta ol 4 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 5 40 rek.-tonna, ja 3 höyrylavaa, kantavuudeltaan yh teen sä 2 20^ rek.-tonna, m enetetty m eronnettom uuksssa; 25 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 3 07 rek.-tonna, ja 3 yhteensä 8 rek.-tonnn kantosta höyrylavaa ol purettu ta ju lstettu m erenkulkuun kelpaam attom ks; 3 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 3 rek.-tonna, ja 3 yhteensä 220 rek.-tonnn kan tosta höyrylavaa ol m y y ty ulkom alle. M antusta lavosta olvat seuraavat purjelavat vähntään 500 rek.- ton n n m ttaset: X m Laatu R ek ste rto n n a K o tp a k k a m ttaset: M ermnettomuuksxx/ menetetyt: L ndsfarne... F regatt 632 Uuskaupunk Jaakko... Proomu 538 Salm n ptäjä M clal » P ostunesta höyrylavosta olvat seuraavat vähntään 500 rek.-tonnn N u R e k ste rto n n a K o tp a k k a M eronnettom uuksssa menetetyt: F r x o s... T a m m erfo rs Turku» Ulkomalle' m yyty: O r o n H elsnk L avarekstern täydennyksestä: M ercator)... P a lla s)... V e lla m o ' ) H elsn k» Vtenä vm e vuotena on m eronnettom uuksssa m enetettyjen purje- ja löyrylavan luku ja tonnm äärä sekä nden tonnm äärän suhde koko tonn- m äärään edellsen vuoden lopussa ollut seuraava: P u r j e l a v o j a H ö y r y l a v o j a V u o s Luku T o n n m äärä Rek.-tonna / pm-jel. koko tonnm äärästä Kuku T o n n m äärä R ek.-to n n a % h ö y r y t koko tonnm äärästä , , ,7 55 0, , , , , , ,7 J) Saksalasten upottam a v. 96, m utta postettu lavareksterstä vasta v. 97.

11 3 Ajanjaksona (vuodelta 892 e ole tetoja) on meronnettomuuksssa m enetettyjen lavan tonnmäärä keskmäärn vuodessa ollut seuraa va: Purjelavat: H öyrylavat: rek. -tonna » 30 tek.-tonna » 463» » 86» » 989», Ulkomalle myytyjen suomalasten kauppalavan luku ja kantavuus on vtenä vm e vuotena ollut seuraava: P u r j e l a v o j a H ö y r y l a v o j a V u o s T onnm äärä T onnm äärä Y hteensä K eskm äärn Y hteensä K esk- n tarn : u l Ulkomalle m yytyjen lavan joukkoon e tässä ole luettu maan konepajossa ulkomasten tlaajan laskuun rakennettuja uusa aluksa, jotka evät ole olleet Suomen kauppalavastoon krjotettuna. Ajanjaksona (tetoja puuttuu vuodelta 892) on ulkomalle m yytyjen lavan tonnmäärä vuotusn keskmäärn ollut: P urjelavat: H öyrylavat: rek.-tonna 96 rek.-tonna »> 397 > » 744 -) » 4» ' 5 623» > Muta muutoksa lavaston tlassa. Ne kauppalavaston tlassa vuonna 97 tapahtuneet muutokset, jotka evät ssälly edellä estettyhn lukuhn, aheutuvat joko uudestrakentamsesta ta uudestmttauksesta takka lavareksteren täydennyksstä. Sen johdosta että lavanvarustajat evät ole nou

12 0 elättäneet vom assa oleva säännöksä, jotka koskevat lavojen lavarekstern lm ottam sta, on lavareksteren tetoja vm e vuosna ertysest tarkastettu ja on stä aheutunut lukusa lavarekstern täydennyksä. K akkaan 30 purjelavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna, sekä 8 höyrylavaa, kantavuudeltaan 535 rek.-tonna el yhteensä 38 lavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna, on täm än kautta tu llut lsää sekä!) purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 50 rek.- tonna, ynnä 4 höyrylavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna, el yhteensä 33 lavaa, kantavuudeltaan kakkaan rek.-tonna, on postunut,.los nämä jätetään lukuunottam atta, olsvat m uutokset kauppalavastossa vuonna 07 olleet seuraavat: P urjelavoja: H öyrylavoja: Y hteensä: Luku Tonnmäärä Luku Tounrnäär Luku Tonnm äärä L s ä ä t u l l e t a P ostu n eta Lsään, ta vähenn. v r r r 034 r M antulla edellytyksellä olsvat m uutokset lavaston tlassa joka kohdassa sekä lukum äärään että kantavuuteen nähden osottan eet lsä ä n ty m stä. Lavaston tlaa vuoden 07 päättyessä koskevat loppuluvut olsvat m uodostuneet seuraavks: L avaston tla vuoden 06 Pur «lavoja: Luku Touum ärä Ho. y ry lavoja: Luku Tonnm äärä VI tuunsa: Luku Tonnm lo p u s s a Lsää tu lleta P ostuneta... L avaston tla vuoden lo p u ssa Höyry- ja mrjelam suhde. on Suomen kauppalavastossa akasempna vuosna käynyt yhä suuremmaks. Höyrylavan merktys purjelavaan rnnalla Ajanjaksona tässä suhteessa tapahtunut kehtys näkyy seu- raavsta prosenttluvusta, jotka osottavat, kunka suur osuus koko lavaston kantavuusmäärästä vuotusn keskmäärn er kausna on tullut purje- ja höyrylavan osalle: Purjelavoja : Höyrylavoja: ,3 % 0 - o ,5» 3,5» , t) > 5,»! ,5 > 7,5» 9 I 7.4 ) Merenkulku r. 9? 2X8?. 2

13 0 Stävaston on vtenä vm e vuotena purje- ja höyrylavan välnen suhde ollu t seuraava: Purjelavoja'. Höyrylavoja ,3 % U 7? 0/ , s» 7,2» ,3» 6,7» ,3» 6,7» ,7» 5,3» Purjelavan osuuden kasvam nen kauppalavastossa vm esnä akona on usessa tapauksssa rppunut stä, että proom ut, jotka kauppatlastossa luetaan purjelavoks, ova t nopeast lsääntyneet. L avojen varsnasta k u ljetuskykyä slm ällä ptäen on höyrylavan m erkty s purjelavohn verraten arvosteltava suurem m aks kun y lläolevat p rosen ttlu vu t n äyttävät. K uletuskykyyn katsoen vodaan rek.-tonnn höyrylavan kantavuusm äärässä laskea v astaavan non 3 rek.-tonna purjelavan k an tavu u tta. Jos täm än suhteen m ukasest koko lavaston tonnm äärä m uunnetaan purjelavatonneks, on näden m äärä ajanjaksona vu otu sn keskmäärn ollut seuraava: "V u o l e t - - P u rjelav o ja H öyrylavoja Y hteensä P u rje l.-to n n a /o P u rje l.-to n n a : % P u r je l.-to n n a % , j 24,4 ] ; 00, o , ; 32, ,o , , ; 00,o , ,s ,o , , ,o Vtenä vm e vuotena vastaavat lu vu t ovat olleet seuraavat: P urjelavoja H öyrylavoja Y hteensä V u u s P u rje l.-to n n a : j 0 '. 0 P u rje l.-to n n a 'o P u r je l.-to n n a %, , , ,o ; 6, , ,o , : 37, ,o , , ,o , ! 35, ,o Kauppalavastoon kuuluvat proomut. Purjelavastoon lasketaan tlastossa kuten manttn, proomut, vakka nämä, kakkea omavarasta kulkukykyä valla I

14 ollen, evät varsnasest kuulu m anttuun lavastoon. Proom ujen m erkty s Suom en kauppalavastossa ajanjaksona n äkyy seuraavsta v u o tu ssta keskm äärstä: V u o d e t Purjelavoja kakkaan Rek.-tonna Nstä proomuja Rek.-tonna %! ,3 : , ,0 Tedot kolm elta ensm äseltä kaudelta ovat kyllä hukan epäluotettavat, m utta estety t lu vu t osottavat kutenkn epääm ättöm äst, että proom ujen merk tys vm e akona on erttän tu n tu v a st kasvanut. V tenä vm e vu otena on proom ujen m erktys ollut seuraava:,8 V u o s P u rjelav o ja k a k k a an! R ek.-to n n a N stä proom uja R e k.-to n n a O/ /o l t , , ( , ,4 Proom ujen koko kantavuusm äärä 97 vuoden lopussa jakaantu sten, että rek.-tonna ol merenrannkolla, vastaten 28,s % merenrannkon koko purjelavaston tonnm äärästä, rek.-tonna Laatokalla, edustaen 90,9 % L aatokan koko purjelavastosta, sekä ( 879 rek.-tonna Sam aan v e sstöllä, vastaten 0,o % näden vesstöjen koko purjelavastosta. L a m n koko. Suom en kauppalavojen kokoon nähden vodaan panna m erklle, että purjelavat keskm ääräseltä kantavuudeltaan vm e akona yleensä ovat penentyneet, kun taas höyrylavan keskm ääräseen kokoon n äh den varm aa kehtyssuuntaa e voda merktä. lavan keskkantavuus vu otu sn keskm äärn ollut: Ajanjaksona on P u rje la v a t: H ö y ry la v a t: K a k k : rek.-tonna 35 rek.-tonna 38 rek.-tonna » 7 0» 4 0» » 5 9» 2 5» ,» 5 5 -» 20» o 4 0» 6»

15 2 V tenä vm eks kuluneena vuotena on lavan keskkantavuus ollut seu raa va: Purjelavat: H ö y ry la v a t: Kakk: rek.-tonna 42 rek.-tonna 20 rek.-tonna » 20» > 3» ' 09 > > 27 > 0 > o IS > *» Tarkem m n käy lavaston kehttym nen puheena olevassa suhteessa selvlle, kun lavat jaetaan m uutam n suuruusryhm n. Mtä purjelavohn tulee, nähdään tällön, jos L aatokan ja Sam aan vesstöjen vähäpätösenm ät ja erkosta laatua olevat lavastot jätetään huom oon ottam atta, että penet, enntään 99 rek.-tonnn m ttaset lavat ovat jatk u vast lsääntyneet; keskkokoset, rek.-tonnn m ttaset, ovat nnkään v. 97 lsääntyneet, vähntään 800 rek.-tonnn m ttaset purjelavat taas, jotka joku vuos ak asem m n lsään tyvät, o sottavat vm esm pnä vuosna vähenem stä. Seuraava taulu valasee merenrannkon purjelavastoa suuruusryhmttän vtenä vm e vuotena: 9 99 re k.-to n n n m ttasn re k.-to n n n m tta s a Vhntu 800 re k.-to n n n m tta s a V u o s Ton nmäjr Tonnn Hävä T onnm äärä k u k u : Itek - to n n a u koko to n n - närstä Luku R ek.- to n n a % koko to n n n st L uku R e k - to n n a koko to n n n ärä s tä : , ä J.s , , ,o , ,* 48; , , , s ,o , : »; 68 l! , ,o A janjaksona on m anttuhn suuruusryhm n kuuluvan m e renrannkon purjelavan tonnm äärä vu otusn keskm äärn ollut seuraava: 9 99 rek.-tunnn m ttasa 200 f99 rek.-tonnn m ttasa V ähnt. 800rek.-tonnn m ttasa V n o O e t R ek.-tonna koko tonnm äärästä Rele.-tonna kuku tonnnäärästä Rek.-tonna V, k o k o t o n n n ä ä r ä s ta S , : 3,s , ,"> , , , ,t; , , ,:: ,2

16 8 Jos merenrannkon höyrylavat sam on jaetaan kolm een suuruusryhm ään. lukemalla kutenkn keskkokosn lavohn vähntään 200 rek.-tonnn m ttaset, m utta 000 rek.-tonna penem m ät lava t, saadaan seuraava kuva h öyrylavaston kehtyksestä puheena olevassa suhteessa vtenä vm eks kuluneena vuotena: 9 99 r e k.-to n n n m tta s a 20Q 999 r e k.- t o n n n m tta s a V ähntun 000 rek.-to n - nn m tta sa V u u s T o n n m ä ä rä T o n n m ä ä r T onnm ääx ä L u k u R e k.- to n n a ' % k o k o t o n n - n ä ä - r ä s tä L u k u R e k.- to n n a % k oko to n n - m ä ä rä s tä L u k u R e k.- to n n a % koko to n n - m ä ä rä s tä , , , , , , , ' 43, , , , , , ,s l ,7 A janjaksona on m erenrannkon höyrylavan tonnm äärä v u o tu sn keskm äärn ollut: 9 99 re k.-to n n n m tta sn re k.-to rn n n ttä s n V äh n tään 000 re k.-to n nn m tta sa V u o ( * t R ek.-to n nn % koko to n n - m ärast R ek.-to n n a % koko to n n - m ä ä rä stä R e k.-to n n a % koko to n n - m ä ä rä stä , ,»S , , , , , , , , , , ,5 Estetystä luvusta näkyy, että keskkokosten höyrylavan kokonastonnmäärä vme vuoskymmennä on lsääntynyt htaammn kun muden höyrylavan. Sotavuosna taas on sekä keskkokosten että suurten.höyrylavan luku ja kokonastonnmäärä suorastaan vähentynyt. Kutenkn m uodostvat keskkokoset höyrylavat yhä vuonna 97 tärkemmän suuruusrylmän. ja ol nden kokonaskantavuus manttuna vuonna 40.s 0/ kakken höyrylavan yhteenlasketusta kantavuudesta. Suomen suurmmat purjelavat olvat 97 vuoden päättyessä lavarekstern mukaan seuraavat:

17 4 I N m Laatu Iteksterfconna! K otpakka L aw h l l... Parkklava M aaranhamna M arlborough H ll... F regatt 2 47 Värdö L vnton... Parkklava 2 296» M arechen...» Cambran P rn cess... F regatt Uuskaupunk G arnet H l l... Parkklava 2 59 M aaranhamna F en n a... >> 254 H elsn k D undee... > 996 Värdö A lb v n...» 993 U uskaupunk Tasm ana... F regatt 977 V ardö P rocyon... Parkklava 945 Uuskaupunk F reda F regatt 903 Värdö R o w e n a... Parkklava 89 H elsn k Carredale...» 880 Turku Im b erlo r n e... F regatt 866 Värdö Sam oena...» 836 U uskaupunk L ucpara... Parkklava 79 M aaranhamna G raceharwar... F regatt 78 H elsn k Im perator A lexander...» 766 Raum a M argareta... Parkklava 748 Värdö G lenard... F regatt 727 H elsn k Parchm... Parkklava 76 V ärdö W ndsor P ark... F regatt 682 Uuskaupunk P era...» 646 Värdö Pam pa...» 633 Turku K e n s n g to n...» 625 Uuskaupunk K n g E d w a r d » P o rt Patrck...» 595»> F n la n d...» 590 Raum a Suurm m at h öyrylavat olvat seuraavat: Nm j R ek.-tonna j K otpakka! N a v g a to r H elsnk H erm es * T ta n a :»!

18 5 E r vesstöjen lavastot. Er vesstölle jakaantu Suom en kauppalavasto 97 vuoden lopussa sten, että m erenrannkolla olevssa pakkakunnssa.ol purjelavaa, kantavuudeltaan yh teensä rek.-tom a, ja 348 h öy ry lavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna; 98 purjelavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna, ja 38 höyrylavaa, kantavuudeltaan 2 72 rek.-tonna, ol L aatokan rannalla olevssa pakkakunnssa, sekä 766 purjelavaa, k an tavu u deltaan rek.-tonna, ja 282 höyrylavaa, kantavuudeltaan rek.- tonna, Sam aan ja shen kuuluven v esstöjen varslla. Er vesstöjen purje- ja höyrylavastojen kantavuusm äärän k eh tys ajan jaksona n äk yy seuraavsta vu otussta keskm äärstä: M eren ra n n k o lla L a a to k a lla S am aan vesstö llä V u o d e t ' P u rjel. H ö y ry l. P u rje l. H öyry]. P u rje l. H ö y ry l. R e k s t e r t o n n a % ; Merenrannkon purjelavasto on sten kehttynyt suhteellsest paljon htaammn kun Laatokan ja Samaan vesstöjen purjelavastot. Mtä Laatokan purjelavaston suureen lsääntymseen tulee, on huomattava, että Laatokalla proomuja on lavastoon tullut suhteellsest enemmän kun mulla vesstöllä. Höyrylavasto on suhteellsest enmmän kasvanut Samaan vesstöjen varslla olevssa pakkakunnssa. Vtenä vme vuotena ovat er vesstöjen lavastojen kantavuusmäärät vahdelleet seuraavast: Meren rannkolla Laatokalla Samaan vesstöllä V n o s Purjel. : Höyryl. Purjel. Höyryl. Purjel. Höyryl. Rekstertonna '

19 «E r läänen lavastot. Er läänejä koht jakaantu Suom en kauppalavasto J 9 7 vuoden lopussa seu raavast: Purjelavoja : Höyry lavoj a: Yhteensä: O ulun läänssä re k.-tonna...» Vaasan» ; Turun ja Porn» >, S U udenm aan» > »36 Vpurn» > » 3 245»3 764 K uopon»...» M kkeln»» » Koko maassa rek.-tonna » » T untuvast muta merenrannkkoläänejakn edellä ovat kauppalavastoon nähden Turun ja Porn sekä Vpurn ynnä m yös U udenm aan lään, jossa kolmessa läänssä 97 vuoden lopussa ol yhteensä rek.-tonnn nouseva purjelavasta, mkä vastas 84,0 % koko maan purjelavastosta, ja rek.- tonnn nouseva höyrylavasto, v a sta te n -70,4 % koko m aan höyrylavastosta. M utta kun er läänen lavastohn hyvn erlasessa määrässä kuuluu purjeja höyrylavoja, vodaan er läänen lavastoja paremmn tosnsa verrata m uuntam alla höyrylavan tonnm äärät purjelavatonneks akasem m n m antun perusteen m ukaan. Edellä m anttujen kolm en läänn lavastot tosnsa verrattuna sekä suhteessa koko m aan lavastoon ovat sllon ajanjaksona vuotusn keskm äärn seuraavat: l n t P u rjelav a - tom u ^ "/ koko jm tan lav asto sta *urjela vato u n a."/o koko m aan lav asto sta P u rjelav a- to n n a %koko m aan la v a sto sta P u rjelav a - to n n a ^ "/ k o k o llaan lav asto sta Purjelava- ^ tonna j I! "/o koko m aan lav asto sta Turun ja Porn , , o; U u d en m a a n , , , , , j V purn , , , '26, ,4 M uut , , , , ,5 K oko maa , ,o loo.o loo.o ,0 U udenm aan läänn prosenttluvun huom attava kohoam nen johtuu e tu päässä läänn höyrylavaston nopeasta kasvam sesta. Vpurn läänn p rosen ttluvun velä tuntuvam p nousu taas aheutuu purjelavaston, m. m. proomujen, k arttum sesta.

20 7 Vtenä vm e vuotena tulee m anttujen läänen osalle seuraavat m äärät purjelavatonneja: L ä ä n t %koko mam lavastosta %koko maan lavastosta % koko maan lavastosta Purj elavatonna %koko maan lavastosta Purjelavatonna Purjelavatonna Purjelavatonna Purjelavatonna : %koko maan lavastosta! Turun ja Porn ' 3l, ,o , , ,0 U u d e n m a a n , , , ,9) ; V p u r n ,s , f> , , '3 2,7! M u u t , , , , , sj K oko maa loo.o ,o ,o ,o ,o; K aupunken ja m aalaskunten lavastot. Vuoden 97 lopussa ol Suom en kauppalavastoon kuuluvsta alukssta 974 purjelavan, kantavuudeltaan y h teensä rek.-tonna, ja 463 höyrylavan, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, kotpakka kaupungessa. M aalaskunnssa ol sam aan akaan purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ja 205 h öyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna. Purjelavojen y h teen laskettu kantavuus ol ss v. 97, pänvaston kun yleensä vm e vuosna on ollut lata, vähän suuremp kaupungessa kun m aalaskunnssa, ensnm a- ntussa 50,6 % purjelävaston koko kantavuusm äärästä. vm em antussa 49,4 %. H öyrylavojen kantavuus taas ol, kuten akasem m nkn, paljon suuremp kaupungessa kun maalaskunnssa, edellsssä 8,8 % höyrylavaston koko kantavuusm äärästä, jälkm ässsä 8. > /0. V tenä vm e vuotena ovat purje- ja höyrylavan kantavuusm äärät seu- raavalla tavalla jakaantuneet kaupunken ja m aalaskunten osalle: J* ' j l V O j < H ö y r y a v o j a K auymngessa Maalaskunnssa Kaupungessa Maallskmmssa Vuos Rek.- tonna 0 koko purjelavastosta R*kto n na % koko purjelavastosta Rek.- tonna % koko höyrylavastosta Rek.- tonna %koko höyrylavastosta , , , ,c , ,5, ;, , , , , , ,o , ,s , , , ,2 M erenkulku r :J387. 3

21 8 A janjaksona puheena olevassa suhteessa tapahtunut kehtys n äk yy seuraavsta vuotu ssta keskm äärstä: Purjelavoja Höyrylavoja Kaupungessa Maalaskunnssa Kaupungessa Maalaskunnssa V n o cl e t Rek.- tonna / koko purjelavastosta Rek.- tonna - % koko purjelavastosta l... Rek.- tonna % koko höyrylavastosta Rek.- tonna. %koko höyrylavastosta , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 8 49,4: Jo s höyrylavan tonnm äärä edellä estetyn perusteen m ukaan m uunnetaan purjelavatonneks, havataan vuoden 97 lopussa kaupunken osalle tulevan ja m aalaskuntan osalle purjelavatonna. Edellnen määrä vastaa 6,( % ja jälkm änen 38,4 % purjelavatonnen koko luvusta. Vähntään purjelavatonnn nous lavaston kantavuusm äärä 97 vuoden p äättyessä 4 kaupunk- ja 6 m aalaskunnassa. N ässä kunnssa ol t o dellnen ja m uunnettu kanta vuusm äärä m antun vuoden lopussa seuraa va: 4,4- : P u rje la v a t H ö y ry la v a t K o k o l a v a s t o K o t p a k k a R el.- tom a % maan purjelav asto sta R ek.- to n n a % maan höyryla v a s to s ta R ek.- to n n a % maan la v a s ton to d e llsesta k a n ta v u u d e sta P u rjelav a- to n n a %maan lavas* ton m uunne- ; tusta k a n ta v u u d e sta. K aupungt: ' H e ls n k , , , ,o' Vpur ,7 56 6, , ,2 Rauma , , T urku ,s , ,o ,7 S o r ta v a la ,2 757, ,0 U u sk a u p u n k , ,9 V aasa , , l.g Savonlnna , , , Maaranhamna , , , ! ; K uopo , , 7 447, ,8 J o en su u ,8 35 M 9 360, ,8 P o r , , o L a p p een r a n ta..., Oulu... ; ,7 27, ,6 04(.6' , , ,9 0 50,6 M aalaskunnat: V ä rd ö , , ,5 K o v sto , , S a lm , , , : L appee , , , ,2 Sortavalan naalask , ,6. Paranen... j , 397 0,

22 9 V tenä vm e vuotena on purjelavatonnen määrä puheena olevssa kunnssa ollut: M Kotpakka ' P urjelavato n n a % koko m a a n lav asto sta P u rjelav a- to n n a % koko m a a n lav asto sta P u rjela v a - to n n a % koko m a a n lav asto sta P urjelavato n n a % koko maan, lav asto sta P urjelavato n n a %koko m a an lav asto sta K a u p u n g t: H e ls n k ,G , , , ,6 Vpur , , , ,2 R aum a , , , T urku , , , ,5 24 8S : S o r ta v a la , , ,9 302, , oj U uskaupunk M , , ,9 V aasa , , , , ,8 Savonlnna , , , , ,8! M aaranhamna , , , , 4 : K uopo , , , , ,8 J o e n su u ,9 30, , 265, , 8! P o r , , ,9 8 79,4 604 L Lappeenranta , , ,2 9 04,4 040 U6 Oulu , ,2 9 7, , f 6! M aalaskunnat: V ärd ö , , , ,&. K o v s t o , , , , ,9 S a lm , , , , ,7 L appee , , o , ,2' Sortavalan maalaskunta ,0 7 69,2 9 73, , , 6, Paranen , , , , ,5 Ajanjaksona tapahtunutta kehtystä valasevat seuraavat- vu otu set keskm äärät:! ; K o t p a k k a P u r je l a v a - t o n n a % koko n a a n la v a s to s ta P u r je la v a - t o n n a % koko m a a n la v a s to s ta P u r je la v a - t o n n a % koko m a a n la v a s to s ta P u r je la v a - to n n a % koko m aan. la v a s to s ta P u r je la v a - to n n a % koko m a a n la v a s to s ta K aupungt:! H e lsn k , , 7, , ! 20, , ; Vpur , ' 6, , ,3! T urk u , , , , 067 5,4 f R aum a , , ,5 Í Uuskaupunk , , , ,5 V a a sa ,3 2L , ! 4, ,4: M aaranhamna ,3 453!, :, ,2! J o e n su u..' , , , r,9 2, 9 ;! M aalaskunnat: Í Värdö... 7 GG4 2, , , ,6; : K o v s to , , , ,o S a lm... 39, , , ,0; - L appee , , , ,7 20,9:

23 20 3. M eren k u lk u lk e. Mvanlclarerausten m Lavanklarerauksa tapahtu vuonna 97 Suom en satam ssa kakkaan 7 65 vastaten yhteensä rek.-tonnn kantavuusm äärää. Vuonna 96 ol klarerattujen lavojen luku ja nden kan tavuus rek.-tonna. Vähenemnen klarerattujen lavojen kantavuudessa ol I rek.-tonna vastaten 36,4 % vuoden 96 tonnm äärästä. K aksta klareraukssta tapahtu vuonna 97 ulkom asessa m erenkulussa ja puhtaast kotm asessa m erenkulussa 307 klarerausta. V astaavat kantavuusm äärät olvat ulkom asessa merenkulussa rek.-tonna ja k o tm asessa rek.-tonna. Ulkom asessa m erenkulussa klareratun kantavuusmäärän vähenem nen vuonna 97 vastaa 36,'» % edellsenä vuotena ulkom asessa m erenkulussa klareratusta tonnm äärästä. K otm asessa m erenkulussa klareratun kantavuusm äärän vähenem nen taas on 66,3 % vuonna 96 kotm asessa m erenkulussa klareratusta tonnm äärästä. Kun puhtaast kotm asessa m erenkulussa tapahtuneet lavanklareraukset evät anna okeata kästystä kotm asesta lavalkkeestä yleensä, koska lavat kotm asessa m erenkulussa anoastaan erässä tapauksssa ovat klarerausvelvollset. e shen tässä knntetä tarkem paa huom ota. Ulkom asessa m erenkulussa vuonna 97 klareratusta tonnm äärästä klarerattn rek.-tonna kauppatarkotuksessa ja rek.-tonna p a kottavasta syystä ta m uussa tarkotuksessa. K auppatarkotuksessa ldareratusta tonnm äärästä tulee taas 2 28!) 688 rek.-tonna suoranasen ulkom asen merenkulun osalle, jolla tarkotetaan ntä lavam atkoja, m tkä ovat tapahtuneet ulkom asen lähtösatam an ja ensm äsen suom alasen tulosatam an takka v m esen suom alasen lähtösatam an ja ulkom asen m ääräsatam an välllä, sekä rek.-tonna yhdstetyn kot- ja ulkom asen m erenkulun osalle, jolla ym m ärretään ntä m atkoja, m tkä ulkom asesta satam asta tu levat takka snne m enevät lavat ovat tehneet Suomen er satam an välllä. Lähnnä edellsenä vuotena klarerattn ulkom asessa kauppam erenkulussa kakkaan rek.-tonna, josta m äärästä rek.-tonna klarerattn suoranasessa u lk o m asessa ja rek.-tonna yh dstetyssä kot- ja ulkom asessa m erenkulussa, pakottavasta syystä ta m uussa tarkotuksessa klareratun tonnm äärän ollessa rek.-tonna. Suoranasessa ulkom asessa kauppamerenkulussa klarerattu tonnm äärä on sten vuonna 97 väh en tynyt 34, % lähnnä ed ellsen vuoden vastaavasta määrästä; yhdstetyssä kot- ja ulkom asessa kauppamerenkulussa klarerattu tonnm äärä on vähentynyt 3,3 %; pakottavasta syystä ta m uussa tarkotuksessa klarerattu tonnm äärä on vähentynyt 97,a %. Vuoden

24 2 9(5 v astaavat prosenttluvut olvat: suorananen ulkom anen kauppam erenkulku, lsääntym nen 4.5 %, yh d stetty kot- ja ulkom anen kauppam erenkulku, lsääntym nen 7,7 %, ja pakottavasta syystä ta m uussa tarkotuksessa tapahtuneet klareraukset, Lsääntymnen 38,o %. V tenä vm e vu otena tapahtuneta la vanklarerauksa valasee seuraava taulu: V u o s S u o ran a sessa ulkom asessa m erenkulussa K lu rerau k sa ulkom asessa, m erenkulussa Y h d stety ssä k o t- ja u lk o m a sessa m e re n k u lu s sa P a k o tta v a s ta s y y stä ta m u u s sa tav- j k o to k se ssa Y h teen sä K la re ra u k sa k otm asessa m erenkulussa Y h te en sä k la re ra u k sa R e k s t e r t o n n a 94 A O J J 9J * ; A janjaksona tapahtunut k ehtys n äk yy seuraavsta vu otussta keskm äärstä: V uodet S uoranasessa ulkom asessa m e re n k u lu ssa K larerau k sa ulkom asessa m eren k u lu ssa Y h d s te ty ssä k o t- ja u lk o m a sessa m e re n k u lu s sa P a k o tta v a s ta s y y stä ta m u u s sa ta r k o tu k s e ssa R e k s t e r Y h teen sä t o n n a K la re ra u k sa k otm asessa m erenkulussa Y h te e n s ä k la re ra u k sa < ! L astssa ja panolastssa kulkeneet lavat. Suoranasessa ulkomasessa kauppam erenkulussa vuonna 97 m aahan saapunesta lavosta ol 2 (504, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, lastssa ja 5 720, kantavuudeltaan rek.-tonna, panolastssa. K antavuusm äärän m ukaan ol ss saapunesta lavosta 25,2 % lastssa ja 74,8 % panolastssa. Edellsenä vuotena ol lastssa 33, % ja panolastssa (5(5,9 %. Lähtenestä lavosta ol vuonna 97 lastssa 5 539, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ja panolastssa 2 787, kantavuudeltaan yhteensä 2595 rek.-tonna, vastaten lastssa lähteneden tonnm äärä ss 76,4 % ja p anolastssa lähteneden 23,6 % kakesta lähteneestä tonnm äärästä. V astaavat luvut olvat edellsenä vuonna 80,3 ja 9,7 %.

25 2 2 E dellä estety stä lu vusta n äk yy, että m elkonen määrä lavoja v u o sttan saapuu tyhjnä Suom een ottam aan lasta ulkom alle vetäväks, mkä, johtuu pääasallsest stä, e ttä m ertse Suom esta tapahtuvaan tavarankuljetukseen tarvtaan paljon suurem p tonnm äärä kun mertse ulkom alta tuotavam tavaran kuljetukseen.^ * P u rje- ja höyrylavat Suomen ulkom asessa merenkulussa. Sam a k eh ty s suunta mkä purje- ja höyrylavan keskseen suhteeseen nähden akasempna vuosna on lm ennyt Suom en kauppalavastossa, että näet höyrylavan osuus purjelavan rnnalla tulee yhä suurem m aks, vallts akasem m n nnkään myös m aam m e ulkom asta m erenkulkua välttävn lavohn nähden. Vuosna stävaston ol höyrylavan välttäm ä m erenkulkulkenne penem p kun s o dan lähnnä edellsnä vuosna. K oko tonnm äärästä, mkä vuonna 97 klarerattn suoranasessa ulkom asessa m erenkulussa, tu l purjelavan osalle rele.-tonna el 63,7 % ja höyrylavan osalle rek.-tonna el 36,3 %. V tenä vm e vu otena ovat va staavat lu vu t olleet: V u o s Purjelavat H ö y r y la v a t Yhteensä Rek.-tonna! % Rek.-tonna % Rek.-tonna Y % ; 76, ; ' 26, ,7 4 8, ,0 ; ! A janjaksona tap ah tu n u tta k eh tystä osottavat seuraavat vu o tuset keskm äärät: Purjelavat H öyrylavat Yhteensä V u o d e t Rek.-tonna 0 Rek.-tonna 7» Rek.-tonna /) , , ,o , ,« ,o j , , ,o! , , ,0 : ,« , ,o : Suomen ulkomasta merenkulkua välttävän tavan koko. Vertaamalla tosnsa klarerattujen purje- ja höyylavan lukua ja ntten tonnmäärä nähdään, että Suomen ulkomasta merenkulkua välttävstä alukssta höyrylavat kesk-

26 » 23 m ääräseltä kantavuudeltaan yleensä ovat olleet paljon suurem m at'kun purjelavat. Vuosna tapahtu tässä suhteessa pokkeus. Suoranasessa u l kom asessa m erenkulussa vuonna 97 klarerattujen purjelavankeskkantavuus ol non 52 rek.-tonna ja höyrylavojen non 8 rek.-tonna; kakken klarerattujen lavan keskkantavuus taas ol non 38 rek.-tonna. vu oten a ovat näm ä keskm äärät olleet: raavat: Vtenä vm e P u rjela v a t: H ö y ry lav at: K akk 93 r e k.-to n n a » » » » Ajanjaksona ovat vastaavat vuotu set keskm äärät olleet seu- P urjelavat: H öyrylavat: K akk rek.-tonna » » » E r kansallsuuksen osallsuus Suomen ulkom asessa merenkulussa. N e kansallsuudet, jolla Suomen ulkom asessa m erenkulussa sodan edellsenä akana on ollut suurn m erktys, ovat, pats suom alasta kansallsuutta, venälänen, ruotsalanen, norjalanen, tanskalanen, saksalanen ja brttlänen kansallsuus. Kakken kauppatarkotuksessa Suomeen tulleden vähntään 9 rek.- ton n n m ttasten lavan kantavuusm äärästä on ajanjaksona v u o tu sn keskm äärn m anttujen kansallsuuksen osalle tu llu t seuraavat määrät: T u lle d e n la v a n ; k a n sa llsu u s R e k s t e r t o n u K u n k n k a n sa lls u u d e n la v a n k a n ta v u u s.. % koko k a n ta v u u d e s ta ; ^ I.. f..... Suom alanen : ,5 43,5 40,7 38,8 ' 40,0 V enälänen ; ,3 5,0 6,7 7,5 0, R uotsalanen ; , ,8 7,2 9, 2, 3, Norjalanen ; ! ,7 9,3 9,6 0,4,0 Tanskalanen ,2 8, 9,5 0,3 7,3 Saksalanen : ,6 7,8 0,6 8,2: 7,3 B rttlän en ; ,3 4,8 9,5 9,«8,4 : M u u ; ,2 4,3 4,3 3, 2,8 Yhteensä! ' ,o 00,o 00,o 00,( 00,o

27 j 24 P täm ällä slm ällä ajanjaksoa , on suom alasten avan su h teellnen osuus tulleden lavan kantavuudesta, joka osuus vuonna 892 velä ol 49,8%, säännöllsssä olossa akaa m yöten m elkosest alentunut. (Sotaakana on suom alasten lavan osuus stä vaston kasvanut). Varsn huom attava on nnkään brttlästen lavan osuuden vähenem nen. Isonbrtannan lavat, jotka akasem pna vuosna säännöllsest lähnnä suom alasa o ttvat osaa Suomen m erlkenteeseen, ovat vähtellen västyneet useden muden kansallsuuksen lavojen teltä, ja olvat ne vsvuotskautena vasta vdennellä sjalla er kansallsuuksen kesken. Suurnta suhteellsta lsäännystä osottavat ruotsalaset lavat. V tenä vm e vuotena ovat vastaavat luvut olleet seuraavat: T u lled e n la v a n ' k a n sa lls u u s R e k s t e r t o n a K u u k n k a n sa lls u u d e n la v a n k a n ta v u u s ; % koko k a n ta v u u d e s ta j Suom alanen , ,0 39,2 56,9 46,7 43,8 V enälänen ( : ,» 0, 26, 4,4 4,5 R uotsalanen ! ,9 6, 6,9 9,6 9, Norjalanen ; 3,3 0,8 0,0; 0, T an skalanen ,6 6,8 0, 0, 0,«Saksalanen ,4 6,7 ; 0,2 B rttlän en ,3 8,4 2, 5,0 M u u ; 7a ,6,9 0, 0 ; 0,0; 0,3 5 II. Y hteensä ! ! ,o 00,o 00,0 I00,o! 00,0; Taulusta k äyvät lm sota-ajalle om naset olot. Usem pen veraden kansallsuuksen lavat evät juur nm ekskään ottaneet osaa Suomen merenkulkuun vv , vaan jakaantu se pääasassa van suom alasten, venälästen ja ruotsalasten lavan kesken. Jos anoastaan lastssa tulleet lavat otetaan huom oon, saadaan seuraava kuva ajanjaksona 892 9J 5 tap ah tuneesta k eh tyk sestä, vu otu sa keskm äärä käyttäm ällä: [SP L a s ts s a tu lle d e n la v a n k a n s a llsu u s R e k s t e r t o n u K u n k n k a n sa lls u u d e n la v a n k a n ta v u u s % koko k a n ta v u u d e s ta j j ' Suom alanen ! ) ,4 63,6 66,9 59, - 56,3 Venälänen : ; ,4 4,4 5, 4,5 4,9 R uotsalanen ; ] ' ,6 6,4 7,4,4 4,3 Norjalanen j ' ,8 5,3 4,3 6, 7,6 T an skalanen ! ,3 5,9 2,8 4,8 3,6 Saksalanen ; 630 v 6,5 8, 9,9 9,0 B r ttlä n en j ,6 5,6 3,0 2,8 3, M U U j j ,2 2,3,8 Id.* Y h teen sä ' ) ! loo.o 00,o 00,o 00,o 00,0 )

28 25.Suomalasten lavan osalle 0 sten tullut sum m lleen kolm e vdesosaa lastssa tulleden lavan kantavuudesta, ja v a sta vuosna on puheena oleven lavan m erktys suhteellsest alentunut. M usta kansallsuukssta on ruotsalanen kansallsuus väh tellen kohonnut enssjalle. V m eks kulunena vten ä vu otena on er kansallsuuksen osuus tässä kohden ollu t seuraava: L a stssa tu lle d e n la v a n k a n s a llsu u s K u n k n k a n sa lls u u d e n la v a n k a n ta v u u s Rekstertonna % koko k a n ta v u u d e s ta '! Suom alanen ; ,9 57, 0,2 60, 39,3 Venälänen ,5 4,9 8.3,,2 9,0 R uotsalanen ,4, 6,3 29,7: 28,4! 35,4 N orjalanen ,3 5,9. 0,0; Tanskalanen ,0 3,3 0,3! 0,ll! ' Saksalanen : : 984 0,9 9,0-0,7! B rttlänen : ,4 2,0-4,7; M uu ,6 0,9 0,o 0,3! Y hteensä ' ,o 00,o 00,0 00,o! 00,0 M yöskn tässä taulussa n ä y ttä y ty y jälkä suursta m uutokssta, jota sota on lavakululle aheuttanut. Norjalasa, tanskalasa ja saksalasa lavoja e juur ollenkaan esnny, brttläsä v. 97 jonkun verran. K akessa pääasassa jakaantu Suom en ulkom anen lavalke kotm asten, ruotsalasten ja venälästen lavojen kesken. K akken kauppatarkotuksessa Suom esta lähteneden vähntään 9 rek.- tonnn m ttasten lavan kantavuusm äärä jakaantu ajanjaksona vu otu sn keskm äärn er kansallsuuksen osalle seuraavalla tavalla: Lll U neden la - vat k a n sa lls u u s Rekstertonna K u n k n k a n sa lls u u d e n la v a n k a n ta v u u s % k o k o k a n ta v u u d e s ta! , j ! Suom alanen ' ,7 43,7 39,5 39,0 40,5 j V e n ä lä n e n ! ,2 4,8 6,7 7, 9,0! R u o tsa la n en ; ,3 7,2 9,4 2,3 3,: N o rjalan en , : ,8 9,3 9,8 0,4,: T an sk alan en ! ,3 8, 9,7 0,2 7,4; S aksalanen ,5 7,8 0,8 8,3 7,2! B r ttlä n e n ! ,2 4,8 9,7 9,6 8,2; M uu : , 4,3,4 3, 2,9! Y h te en sä ! ! ,o 00,0 00,0! 00,o 00,o Vm eks kulunena vtenä vuonna ovat vastaavat lu vu t olleet seuraavat: M erenkulku 97 2S87. 4