SUOM EN VIRALLINEN TILASTO III 26 : 3 YLEINEN MAATALOUSTIEDUSTELU. vv OSA 3 RECENSEMENT GÉNÉRAL AGRICOLE DE VOL.

Transkriptio

1 SUOM EN VIRALLINEN TILASTO MAATALOUS III : YLEINEN MAATALOUSTIEDUSTELU vv. 0 OSA RECENSEMENT GÉNÉRAL AGRICOLE DE 0 VOL. HELSINKI V A L T I O N E U V O S T O N KIRJAPAINO

2 Ssällys. Tekstä: Jo h d anto... Tedustelun tuloksa... M aatalo u sk o n eet... Salaojtus... 0 M aanparannusaneden ja elänlannan k äyttö... Väklannotteden k äyttö... Puu ja kasv tarhavljelys... Vljelmen tlu s a la t... Vljelmän hevosten ja lehm än om stus... K ananm unan tu o ta n to... Tedustelun tom eenpano... K yselykaavake ohjeneen... Exécuton du recensement ( resumé)... Formulare du recensement... Traducton des rubrques des tableaux... Sv. T a u lu ltte e t: Taulu N:o. Vljelmen m aatalouskoneet p:nä tam m kuuta 0: läänt, khlakunnat ja kunnat... Taulu N:o. M aatalouskoneet ersuurlla vljelm llä p:nä tam m kuuta 0: a) l ä ä n t... b) m aatalousseurat... Taulu N:o. E rlajset ja erm erkkset m aatalouskoneet p. tam m kuuta 0: läänt... Taulu N:o. Salaojtus sekä m aanparannusaneden ja turvepehkun käyttö: a) läänt, khlakunnat ja k u n n a t... b) m aatalousseurat... Taulu N:o. Salaojtus sekä m aanparannusaneden ja turvepehkun käyttö ersuurlla vljelmllä: Taulu lää n t... N:o. Väklannotteden k äyttö vljelmllä: a) läänt, khlakunnat ja k u n n a t... 0 b) m aatalousseurat... Taulu N:o. V äklannotteden k äyttö ersuurlla v ljelm llä... Taulu N:o. Puutarhavljelys v. : a) läänt ja k h la k u n n a t... 0 b) m aatalousseurat... 0 Taulu N:o. Vljelmät ja nden peltoalat ryhm tettynä tlusalan suuruuden m ukaan v. : läänt, khlakunnat ja k u n n at... 0 Taulu N:o 0. Vljelmät ryhm tettynä hevos ja lehm äluvun m ukaan p. syyskuuta : a) läänt ja khlakunnat... b) m aatalousseurat... Taulu N:o. Kanänm unan tuotanto ersuurlla vljelmllä v. : a) läänt ja khlakunnat... b) m aatalousseurat...

3 Johdanto. E sllä oleva julkasu, jo k a ltty y :ntena osana N:oon Suom en vrallsen tla s to n sarjaa I I I, k ästtää vv. 0 tom tetunylesen m aataloustedustelun tulokset, m käl ne k o skev at vljelm en m aatalouskoneta, vljellyn m aan salao jtu sta, m a a n parannusaneden ja väklannotteden k äy ttö ä sekä puu ja kasvtarhavljelystä; nähn ltty y, sekä tekstosastossa e ttä taulultteden joukossa, estys vljelm en tlusalosta ja nden hevosten ja lehm än om stuksesta sekä kananm unan tuotannosta. Tekstosastossa annetaan lopuks ly h y t estys kyseessä olevan tedustelun tom eenpanosta ja snä k ä y te ty s tä k yselykaavak keesta ohjeneen ja seltyksneen. Helsngssä, M aataloushalltuksen tlasto to m sto ssa tou k o k u u lla. Osk. Groundstroem.

4 T edustelun tuloksa. M aatalouskoneet. Vljelm än m aatalouskoneta koskeva tedustelu kohd stu p:ään tam m k u u ta 0. S euraava yhdstelm ä osottaa erlasten koneden lu k u su h d etta 00 vljelm ään ja 00 peltohehtaarn er läänessä ja koko m aassa. K o n e a j Espèce de m achne Uudenmaan lään 00 vljelmää koht Par 00 explotatons Machnes et outllage agrcoles. 00 peltohehtaara koht IPar 00 ha de cham ps Turun ja Porn lään 00 vljelmää koht Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ha de cham ps Ahvenanmaan maakunta 00 vljelmää koht Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ha de cham ps Hämeen lään 00 vljelmää koht Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ha de cham ps D'après les départements. Vpurn ään 00 vljelmää koht Par 00 explotatons 'loo peltohehtaara koht Par 00 ha de cham ps Mkkeln ään 00 vljelmää koht Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ha de cham ps Kuopon ään 00 vljelmää koht Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ha de cham ps Vaasan ään 00 vljelmää koht Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ha de cham ps Oulun lään 00 vljelmää koht Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ha de cham ps Koko maa T o u t le p a ys H öyrykoneta Machnes à vapeur Polttom oottoreta M o teurs à com buston Sähköm oottoreta Moteurs électrques T raktoreta Tracteurs (O.o) 0. (O.o) 0. (O.o) 0. (O.o) Ojaauroja Charrues pow fossés Hevosharoja Herses à cheval (pour la cut. d. tuberc.) l.l R vkylvökoneta Semors à lg n e V äklannotteden hajotuskoneta Répartsseuses d'engras (0.0) 0. (O.o) 0. (O.o) (0.0) Elonlekkuukoneta M ossonneuses N ttokoneta: hevosen Faucheuses à cheval N ttokoneta hevosen Faucheuses à chevaux Hevosharava Râteaux à cheval ' Peunannostokoneta Charrues à pommes de terre Henänpöyhj ötäfaneuses 0. (0.0) 0. (O.o) (0.0) 0. (O.o) (O.o) (O.o) 0. (O.o) (O.o) Pum akoneta Batteuses A planhankaaja Grattors à trèfle (0.0) (O.o) 0. (O.o) 0. (O.o) 0. (O.o) (O.o) (0.0) 0. (0.0) M yllyjä M o u ln s l& l SeparaattoretaEerémeuses T urvepehkunrepjötä Concasseurs de tourbe (O.o) Halkosrkkeletä Sces mécanques à couper le b o s Halkasusrkkel ja raam sahoja Sceres crculares ou à cadre Pum ppuja (konevomasa) Pompes à moteur vljelmää koht Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ha de champs j

5 K uten luonnollsta ol m aatalouskoneta yleensä suhteellsest enemm än lounasssa ja etelässsä läänessä kun mussa. Pokkeuksa ol kutenkn ernäsn konehn nähden olemassa. Polttom oottoren joukossa pstää slmään nden runsaslukusuus Ahvenanmaalla, mkä todennäkösest johtuu stä että tedustelussa on tähän ryhmään luettu suur joukko m oottoreta, jota e käytetä maataloudessa, vaan kulkuneuvossa, venessä. N ttokonesta olvat yhden hevosen v ed ettäv ät ylesem m ät dässä ja pohjosessa, kun taas kahden hevosen käyttäm ät nttokoneet olvat ylesemmät etelässä ja lounaassa. H uom attavan ylenen vljelmen lukuun verraten ol nttokoneden käyttö Vaasan läänn tasankomaalla, mssä myöskn hevosharaven käyttö ol ylesemp kun esm. T urun ja Porn sekä Häm een läänessä. Vpurn läänssäjol kutenkn nttokoneden luku peltoalaan v e rra ttu n a jopa suurem pkn kun Vaasan läänssä ja, lukuunottam atta Ahvenanm aata, suurn. Elonlekkuukonesta valtavan suur osa, lähes % näden koneden luvusta, ol U udenm aan ja T urun ja Porn läänessä; nden lukusuus lmenee myöskn nden suhteesta vljelmän lukuun ja peltoalaan. Perunannostokoneta ol suhteellsest enmmn Hämeen läänssä, kun taas henänpöyhjötä käytettn ylesmmn Vaasan läänssä, jossa nden luku ol non % kaksta täm änlajssta konesta. Separaattort olvat tässsä ja pohjosssa läänessä sekä absoluuttsest e ttä suhteellsest paljoa lukusam m at kun m uualla. Maatalouskoneden lukusuutta ersuurusten vljelmän lukuun ja peltoalaan v e rra ttu n a osottaa seuraava taulukko. K o n e a j Espèce dc m achne K on eden luku N om bre des m a chnes U aanvu Jely& cneta vljelmllä, joden peltoala ol, hehtaar M a chn es des explotatons agrcoles, d ent les cham ps axaent, vljelmää koht Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ha de cham ps 00 vljelmää koht Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ka de champs 00 vljelmää koht Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ha de cham ps 00 vljelmää koht Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ha de cham ps 00 vljelmää koht, Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ha de cham ps 00 vljelmää koht Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ha de cham ps a : ha: 00 ja enem m än 00 ha et plus j 00 vljelmää koht Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht Par 00 ha de cham ps K akk vljelm ät T otal Höyrykoneta Machnes à v a p e u r Polttom oottoreta Moteurs à com buston n. 0. Sähköm oottoreta Moteurs électrques ' T raktoreta Tracteurs... (0.0) (0.0) (0.0 ) (0.0 ) 0. (O.o) 0. (0.0) Ojaauroja Charrues pour fossés... (O.o) (O.o) 0. (0.0 ) Rvkylvökoneta Semors à lg n e... O V äklannotteden hajotuskoneta Répartsseuses â 'engras (O.o) (O.o) (0.0 ) (0.0 ) 0. (O.o) H evosharoja Herses à cheval (pour la cut. d. tuberc.)... (0.0 ) (0.0 ) Elonlekkunkoneta M ossonneuses... (0.0 ) (O.o) (0.0)! (0.0 ) 0. (0.0 ) Nttokoneta: hevosen Faucheuses à cheval N ttokoneta hevosen Fauehmses à chevaux j 00 vljelmää koht J Par 00 explotatons 00 peltohehtaara koht! Par 00 ha de cham ps!

6 (Jatk.) M a a v lje ly s k o n e ta v lje lm llä, jo d e n p e lto a la ol, h e h ta a a : M achne* des explotaton* agrcoles, dont les champs avaent, ha: K o n e a j Espèce de m achne K o n e d en lukun N om bre des m a chnes 0. o_ vljelm ää koht! Par 00 explotatons j.00 peltoh ehtaara k o h t j Par 00 ha de champs \ 00 vljelm ää k o h t Par 00 explotatons 00 p elto h eh ta a ra, k o h t Par 00 ha de cham ps 00 vljelm ää k o h t Par 00 explotatons 00 p eltoheh taara k o h t Par 00 ha de cham ps 00 vljelm ää k o h t Par 00 explotatons 00 vljelm ää k o h t Par 00 explotatons! 00 peltoheh taara k o h t Par 00 ha de cham ps 00 peltohehtaara k o h t Par 00 ha de cham ps 00 vljelm ää k o h t Par 00 e x p lo ta to n s. 00 peltoheh taara k o h t Par 00 ha de cham ps 0 0 ja e n e m m ä n 00 ha et plus 00 vljelm ää k o h t Par 00 explotatons 00 peltoheh taara kohtj Par 00 ha de champs I K a k k v lje lm ä t T o ta l 00 vljelm ää k o h t Par 00 explotatons 00 peltohehtaara k o h t Par 00 ha de cham ps Hevosharava Râteaux à cheval f Henänpöyhj ötäfaneuses (O.o) (O.o) (O.o): (0.0) 0. (O.o) o. l Perunannostokoneta Charrues à pommes de terre (0.0) (O.o) 0. ( 0.0 ) Pum akoneta Batteuses A planhankaaja Grattors à trèfle... (O.o) (0.0) 0. ( 0.0 ) 0. (O.o). (O.o) (0.0) M yllyjä M o u ln s SeparaattoretaE crémeuses 0.: Turvepelkunrepjötä Concasseurs de tourbe ! Halkosrkkeletä Sces mécanques à couper le l o s... O.l! O.l O.l Halkasusrkkel ja raam sahoja Sceres crculares ou à cadre... 0 O.l Pum ppuja (konevomasa) Pompes à moteur... 0 O.l I o. l 0. O.l o. 0. (0.0) 0. (0.0) Jos v ertaa koneden lu k u su u tta vljelm än lukuun, huom aa edellsten luvun m lte säännöllsest kasvavan vljelm än suuretessa, jo sta säännöstä van m uutam a harvoja pokkeuksa on to d ettav ssa. N n pä esm. p oltto m o o tto ren lu k u on suhteellsest su u rem p vljelm äryhm ässä 0 ha kun m olemmssa ylm m ssä ryhm ssä ja yhden hevosen k äy ttäm än n ttokonetten luku ryhm ässä 0 ha kun stä seuraavssa ylem m ssä vljelm äryhm ssä. M tä separaattorehn tulee, ol ntä vljelm än lukuun v errate n vähm m n alm m assa ryhm ässä, josta alkaen nden luku lsääntyy k atk eam atta, kunnes se alkaa vähetä ryhm ästä 0 ha luken, ollen kutenkn velä ylm m ässäkn vljelm äryhm ässä suurem p kun alm m assa. M tä taas tulee koneden lukusuuteen, n tä peltoalaan verrattaessa, on sääntönä yleensä se, e ttä suhdeluku kasvaa k atk eam atta neljässä ta vdessä alm m assa vljelm äryhm ässä, josta alkaen se vähenee. M tä pokkeuksa säännöstä on todettavssa, e tässä yhteydessä o teta estettäväks. B rlajssta ja erm erkksstä m aatalouskonesta, jo tk a on estetty taulussa N:o tau lu ltted en sv., m anttakoon seltykseks, e ttä polttom oottoren ryhm ässä m erkk B. M. W. ta rk o ttaa P orn K onepajan, G. G. K asksssa olevan G. G rönlundn teh ta a n ja Sarn O. Y. V aasan m oottortehtaan valm steta. T raktoren Internatonalryhm ään on lu ettu m yöskn Peerng ja Mc Cormcktrak to rt. Pum akonessa on ryhm ään Srkka y. m. o tettu myös m erkt Göta, Agrcola, Svea, B. O., Tarm o ja V esta sekä ryhm ään Lanz y. m. m yöskn m erkt M unktell ja M archa. R vkylvö, ntto ja lannanhajotuskonessa on P eern gry h m ään lu e ttu

7 0 m yöskn m erkk Mc Cormck sekä elonlekkuukonessa myös m erkt Mc Cormck ja Osborne. S eparaattoren joukossa on L acta y. m. ry h m ään lu ettu m yöskn Mlkaj a M arttako neet. Salaoj tus. Salaojtuksen laadun selvttäm seks k y sy ttn tedustelussa, kunka suur ala vljelm än vljellystä m aasta ol salao jtettu tlputklla, lautaputklla, kvllä ta m uulla tavon. Tulokset, lään ttän estettynä, n äk y v ät seuraavasta asetelm asta. V ljelysalasta ol salaojtettuna : C ham ps dranés. L ä ä n D epartem ents tlp u tk lla D ranage à tu y a u x e n tu le la u ta p u tk lla D ranage à tu y a u x en bos k v llä D ranage à perre m u u lla ta v o n A utres dranages Y h te e n s ä T o ta l H a % H a % H a % H a % H a % U udenm aan o Turun ja Porn U. l O A h v e n a n m a a n O Häm een O Vpurn Mkkeln o Kuopon o Vaasan o Oulun O V altakunta Tout le pays E nm m n ol salao jtettu a vljelysm aata U udenm aan läänssä, jonka salaojssa oleva m aa tek non % koko v altak u n n an salaojtetusta vljelysalasta. O jtustavan puolesta ol koko m aassa salao jtettu n a tlputklla %, lau tap u tk lla. %, kvllä. % ja m uulla ta v o n. % koko sa lao jtetu sta alasta. T lpu tkojtus ol su h teellsest ylesn H äm een (. %) sekä T urun ja P orn (. %) läänessä, lau tap u tk ojtus V aasan (. %) ja O ulun (.% ) läänessä ja kvsalaojtus M kkeln (.0 %) ja K uopon (.) läänessä sekä A hvenanm aalla (0.%). M uulla tavon salao jtettu a la ol laajn U u d en m aan läänssä, e vähem pää k u n. % lään n koko salao jtetu s ta vljelysm aasta. L uonnostaan johtuu, e ttä salaojtus on peltoalaan v erraten laajem m n levnnyt suurlla kun penllä vljelm llä. Sen osottaa m yöskn seuraava lään ttän te h ty yhdstelm ä, josta sam alla n äk y v ät m an tu sta säännöstä m uutam en läänen ernässsä suu, ruusryhm ssä lm enevät pokkeukset. T aulukon lu v u t osottavat salaojtetun alan su h d etta 00:aan peltohehtaarn. L ä ä n D épartements S a la o jte ttu a v lje ly s m a a ta 00 p e lto h e h ta a r a k o h t v lje lm llä, jo d e n p e lto a la ol, h eh taara: Terres dranées par 00 ha de champs des explotatons, dont les champs avaent ha: ja y l 00 h a et plus Y h te e n s ä T o ta l Uudenm aan Turun ja P o r n Ahvenanm aan H ä m e e n V p u rn Mkkeln Kuopon Vaasan O u lu n V altakunta Tout le p a y s

8 Maanparannusaneden ja elänlannan käyttö. Tedot m aanparannusaneden sekä elänlannan k äy tö stä ta rk o tta v a t n tä m äärä, jo ta on k ä y te tty vljelm llä vuoden satoa v arte n syksyllä ja keväällä. N äm ä m äärät olvat absoluuttsest ja yhteen peltohehtaarn v errattu n a seuraavat: K alkka C haux Tuhkaa Cendres Savea Argles Suom utaa Fange H ekkaa Sable Elänlantaa E n g ra s Lään D epartem ents Tonna Tonnes kg pcltoha k oht I Par ha dc cham ps, j kg Tonna T onnes kg peltoha k oht Par ha de cham ps, kg 000 kuorm aa 000 charges kuorma p cltoha koht Par ha de cham ps. 000 k uorm aa 000 charges kuorma p eltoh a koht Par ha de cham ps. 000 kuorm aa 000 charges kuorma peltoha koht Par ha de cham ps. 000 k uorm aa 000 charges! kuorma peltoha! koht ; Par ha de champs, j Uudenm aan Turun ja P o r n Ahvenanm aan H ä m e e n V p u rn Mkkeln Kuopon Vaasan O ulun Ö V altakunta Tout le p a y s K alkka k äy tettn suhteellsest enm m n pellonparannusaneena U udenm aan sekä T urun ja P orn läänessä, tu h k aa enm m n K uopon, M kkeln ja Vpurn läänessä sekä savea enm m n Oulun, K uopon ja T urun ja P orn läänessä. Suom udan k äy ttö ol ylesn M kkeln ja K uopon läänessä, jossa sam on hekan k äy ttö ol suhteellsest runsaam p kun m uualla. K aks vmeks m an ttu a läänä ol elänlannan k äy tö n puolesta nn k ään ensm m äsellä sjalla, k u n stä v asto n lounanen osa m a a ta ja V a a san lään olv at tässä suhteessa vm esellä. M tä ylem pänä estettyhn kuorm am äärn tulee, on huom attava, e ttä kuorm an suuruus er osssa m aata vahtelee sangen suurest, jo ten kuorm am äärät sem m osnaan ev ät k u v asta er anem äären todellsta paljoutta. M aanparannusane sekä elänlantam äärät y h tä vljelm ää ja y h tä p elto h eh taara k o h t o lv at ersuuruslla vljelm llä koko m aassa seuraavat: Suuruusryhmä (peltoha) Superfce des cham ps, ha Kalkka, kg C haux, kg yhtä vljelmää koht Par explotaton agrcole yltä peltoha koht Par ha de cham ps Tuhkaa, kg Cendres, kg yhtä vljelmää koht Par explotaton agrcole yhtä peltoha koht Par ha de cham ps Savea, kuormaa Argle, charges yhtä vljelmää koht Par explotaton agrcole yhtä peltoha koht Par ha de cham ps Suomutaa, kuormaa F ange, charges yhtä vljelmää koht Par explo taton agrcole yhtä peltoha koht Par ha de cham ps Hekkaa, kuormaa Sable, charges yhtä vljelmää v koht Par explo taton agrcole yhtä peltoha koht Par ha de cham ps Elänlantaa, kuorm. F u m er anm al, charges yhtä vljelmää koht Par explotaton agrcole yhtä peltoha koht Par ha de cham ps V altakunta Tout le p a u s

9 Väklannotteden käyttö. T edot väklannotteden k äy tö stä vljelm llä kohdstuvat sam aan ajanjaksoon kun ted o t m aanparannüsanesta el syysk au teen ja kevääseen. E r läänessä ja koko m aassa olvat erlasten v äk lannotteden m äärät absoluuttsest ja y h tä peltohehtaara kohden seuraavat: L u u ja u h o ja Engras d os Thom ask u o n a a P hosphates T hom as S u p erfo s f a a tta Superp h o s phates Ita a k a fo s f a a tta P h o s phates bruts S a lp lcta ra Salpêtre K a lk k ty p p c ä C yanam de calcque A m m o n u m su l fa a tta, Sulphate d am m o naque K a lsu o la a E n g ra s potassques 0 % 0 % Lään D épartem ents! T o n n a T onnes Yhtä peltoha koht, kg Par ha de champs, kg T o n n a T onnes Yhtä peltoha koht, k g Par ha de cham ps, kg \ T o n n a T o n n es Yhtä pcltoha koht, k g Par ha de champs, kg T o n n a Tonnes Yhtä pcltoha koht, kg Par ha de champs, kg T o n n a Tonnes ' Yhtä peltoha koht, kg Par ha de champs, kg T o n n a Tonnes Yhtä peltoha koht, kg Par ha, de champs, kg T o n n a Tonnes Yhtä peltoha koht, kg Par ha de champs, kg T o n n a T o n n es! Yhtä pcltoha koht, k g Par ha dc champs, kg f Tonna j Tonnes Yhtä peltoha koht, k g Par ha de champs, kg Uudenmaan Turun ja P o rn :. 0. (O.o). 0. A hvenanm aan.., l.o.0 J Hämeen '. 0.G O.l Vpurn......: O.l : (O.o).. M k k e ln O.l 0. 0 o. l (O.o) (O.o) 0.. K u o p o n ' O.l (O.o).. Vaasan (O.o) '.. Oulun... V altakuntatout o. l (O.o).. le p a y s..., (0.0) 0 ;. 0. M nkä verran v äklannotteta ol syksyllä ja keväällä k ä y te tty erkseen pellolle ja erkseen ntty ja ladunm alle, e tedustelussa k y sytty. E nm m n k äy te tty lannote ol superfosfaatt, jo ta tul, jos van peltoalaa pdetään slmällä, koko m aassa non kg hehtaarlle. L ähnnä stä ol ylesn väklannote Thom askuona, non kg peltohehtaara koht. Jokseenkn y h tä paljon kum paakn k äy tettn lu u jau hoja, v ajaa kg, ja 0prosenttsta kalsuolaa, yl 0 kg peltohehtaara koht. 0prosenttsen kalsuolan k äy ttö ol vähem m än kun puolet (. kg) 0prosenttsen m äärästä. Salpetara ol k ä y te tty vähän yl kg hehtaara koht. M uden väklannotteden, raakafosfaatn, kalkktypen ja am m onum sulfaatn k äy ttö ol avan vähästä. V äklannotteden k äy ttö er vljelm äryhm ssä nnhyvn y h tä vljelm ää kun peltohehtaara kohden näkyy seuraavasta taulukosta. Suuruusryhm ä (p e lto h a ) Superfce des cham ps, ha l u u ra u h o ja, E ngras d os, kg yhtä vljelm ää k o h t Par explotaton agrcole yhtä peltoha k o h t Par ha de cham ps Thom ask u o n a a, k g Phosphates T hom as kg yhtä vljelm ää k o h t Par explotaton agrcole yhtä peltoha k o lt ; Par ha de cham ps S u p erfo s fa a tta, k g Superphosphates kg yhtä vljelm ää k o h t Par l explotaton agrcole yhtä peltoha k o h t Par ha de cham ps K a a k a fo sfa a tta, k g P h o s phates bruts kg yltä vljelm ää k o h t Par explotaton agrcole yhtä peltoha k o h t Par ha de cham ps S a lp e ta ra, k g Salpêtre, kg yhtä vljelm ää k o h t Par explotaton \ agrcole yhtä peltoha k o h t Par ha de cham ps K a lk k ty p p e ä, k g C y a n am de calcque, kg yltä vljelm ää k o h t! Par explotaton agrcole yhtä peltoha k o h t Par ha de cham ps A m m o n u m su l fa a tta, k g Sulphate d am m o n q u e, kg yhtä vljelm ää k o h t Par explotaton agrcole yltä pcltoha k o lt Par ha de cham ps K a lsu o la a, k g E n g ra s potassques, kg yhtä vljelmää k o h t Par exp lo ta to n \ agrcole 0 % 0 % yltä peltoha k o h t Par ha de cham ps yhtä vljelm ää k o h t Par explotaton agrcole (O.o) 0.. (O.o) 0. (o.o): (o.o) (O.o) 0. (O.o) (0.0) b O.l (0.0)j(O.o) O.l (0.)' (0.0)! :(O.o) : , V altakuntat o u t le p a y s (0.) (0.0) yhtä peltoha k o h t Par ha de cham ps

10 V äklannotteden käy ttö, peltoalaankn v errattu n a, lsäänty jokseenkn säännöllsest vljelm än vljelysalan suuretessa, m kä ol suoranasena v a sta k o h ta n a elänlann an käytölle, jo sta edellä estettn teto ja. Puu ja kasvtarhavljelys. Puu ja kasvtarhavljelykseen nähden on huom attava, e ttä tedustelu kosk van sellasa vljelm ä, jolla ol v äh n tään O. ha peltoa, m u tte vljelm ä, joden peltoala ol stä penem p, ekä m yöskään sellasa, varsnkn kaupunken ym pärstössä ja suurssa tehdaskeskuksssa asuva lukusa talouskunta, jo tk a h arjo ttv at yksnom aan puutarhavljelystä. Seuraavassa estettäv ä tla sto e ss ole läheskään täydellnen. Tedustelun m ukaan olvat puu ja kettö k asv tarh an koko ala, kettö k asv tarh an ja sen osana olevan hyötym anskkam aan alat sekä näden alojen välset suhteet er läänessä ja koko m aassa seuraav at: I, ä ä n D épartem ents P u u ja k a s v ta r h a Vergers et potagers K ak k aan, lm Total, ha Yhtä vljelmää k o h t, a a ra Par explotaton agrcole, ares 00 p e lto h e h ta a r a koht, h a Par 00 ha des cham ps, ha S tä k e ttö k a sv ta r h a a D o n t cultures de plantes potagères! K ak k aan, h a ; Total, ha Yhtä vljelmää k o lt, a ara Par explotaton agrcoles, ares : % puu ja k a r v ta r h a! a la sta '% de la culture de pla ntes potagères et vergers S tä h y ö ty m a n sk k a m a a ta D ont frasères K ak k aan, la Total, ha Yltä vljelmää k o lt, aara Par explotaton agrcole, ares % k e tto k a sv ta r h a a la sta % de la culture de plantes potagères U udenm aan Turun ja Porn l.. O.ll 0. A h venanm aan H ä m e e n V p u rn Mkkeln Kuopon» V a a s a n O u lu n *. V altakunta Tout le pays S 0. Puu ja kasvtarhossa vljeltyjen omena ja m uden hedelm äpuden ynnä vnja karvasm arjapensaden kokonasm äärät sekä näden kasven lukum äärät y h tä vljelm ää ja y h tä puu ja kasvtarham aan hehtaara koht n äk y v ät seuraavsta luvusta. Lään D épartem ents Kpl. Nom bre Kakkaan T otal Omenaputa P om m ers Yhtä vljelmää koht Par l explotaton agrcole Yhtä puu ja kasvtarhan ha koht Par ha de vergers et potagers Kstä kantava D ont portants Kpl. Nom bre Yhtä vljelmää koht Par explotaton agrcole Yhtä puu ja kasvtarhan la koht Par ha de vergers el potagers % kaksta omenapusta % du total des pom m ers Muta hedelmäputa A utres arbres fruters Kpl. Nom bre Kakkaan T o ta l Yhtä vljelmää koht Par explotaton agrcole Yhtä puu ja kasvtarhan la koht Par ha de vergers et potagers Kpl. Nom bre Kstä kantava D ont portants Yltä vljelmää koht Par explotaton agrcole! Yhtä puu ja kasvtarhan ha koht Par ha de vergers et potagers % kaksta musta hedelmäpusta % du total des autres arbres fruters Vn ja karvasmarjapensata Groselles rouges et à m aquereau Uudenm aan '0 î..0. Turun ja Porn A h v e n an m a an Häm een... : Vpurn.... :.. O.l Mkkeln O.l 0... Kuopon O.l!. (0.0) (O.o) Vaasan (0.0) (O.o).. Oulun... (O.o) (O.o).0 (0.0) (O.o) (0.). 0. V altakunta Tout le f a y s : 0; ] Kpl. Nom bre Yltä vljelmää koht Par explotaton agrcole Yhtä puu ja kasvtarhan ha koht! Par ha de vergers et potagers

11 Vljelmen tlusalat. Esllä olevaan julkasuun on o te ttu kolm e taululte ttä (N:ot, 0 ja ), jo tk a evät velä olleet lopullsest valm na sllon kun p an a te ttn ylesen m aataloustedustelun k ah ta edellstä osaa, john ne laatu n sa puolesta lähnnä kuuluvat. Ensm m änen nästä tau lu lttestä (N:o, svv. 0 ) esttää k u n n ttan vljelm ät ja nden peltoalat, vljelm ät ry h m tetty n ä tlusalan suuruuden m ukaan v.. T lusalatlastoa laadttaessa on k ohdannut vakeuksa skäl, että aneksen ted o t ovat tä ltä k o h d alta osaks vallnaset, m etsäala kun m onelta vljelm ältä on jä ä n y t lm o tta m a tta ta lm otus stä ollut epäselvä. T ällasa vljelm ä ol alk u peräsessä aneksessa el.o % vljelm än koko luvusta, m kä suhdeluku on suhteellsuuslaskelm an ja nterpolom sten k a u tta saatu supstum aan lähes 0. %:n, v astaten vljelm ää. Sten täy d en n ety n aneksen m ukaan on vljelm än absoluuttn en ja suhteellnen ryhm tys tlusalan suuruuden puolesta seuraava. Taulukossa estetään sam alla er vljelm äryhm än yhteenlasketut pelto alat kokonasenaan ja p ro sen tten a koko m aan pelto alasta sekä keskm äärn vljelm ää koht. V lje lm ä t E x p lo ta to n s agrcoles P e lto a la Terres labourables T lusala, ha S u p erfce totale des exp lo ta to n s agrcole, ha L u k u N om bre % H a o P e lto a k esk m. y h t ä v lje lm ä ä k o h t, h a Terres labourables par explotaton agrcole Ale l Itä, (0.0) (0.0) ja yl o 000 ha et plus (O.o) 0.. Ilm ottam aton Inconnue V altakunta Tout le pays loo.o 00.O. Edellä olevan ryhm tyksen m ukaan kuulu suurn osa vljelm stä ryhm ään, jonka vljelm än tlusala ol 0 ja 0 hehtaarn välllä; n ätä vljelm ä ol vähän päälle % nden koko luvusta. H uom attava on, e ttä näden vljelm en yhteenlaskettu peltoalakn ol lähes % m aan koko peltoalasta. Jokseenkn y h tä suur osuus (. ja. %) pellosta ol m yöskn kahdella, tlusalan m ukaan, lähnnä suurem m alla vljaryhm ällä, m u tta nden vljelm äluku ol m elkosta penem p, van. ja 0. % vljelm än koko luvusta. Seuraavssa tlusalan puolesta suurem m ssa ryhm ssä ol vljelm än luku varsn pen, nm ttän yhteensä anoastaan. % vljelm än koko luvusta. N den hallussa oleva peltoala ol koko lalla suurem p el yhteensä non % koko m aan peltoalasta. Jos kakk vljelm ät y hdstetään kolm een pääryhm ään, nhn, joden tlusala on alle 0 ha, nhn, jolla täm än ala on 0 ja 0 ha:n välllä, sekä nhn, joden tlusala on 0 ha ta stä enem m än, saadaan n ätä vljelm äryhm ä edustam aan seuraavat suhdeluvut

12 v l j e l m ä n k o k o l u v u s t a : e n s m m ä s t ä r y h m ä ä 0. %, t o s t a. % j a k o l m a t t a. %. L u v u t o s o t t a v a t n n m u o d o n, e t t ä p e n o m s t u s o n v a l t a t e k j ä n ä S u o m e n m a a t a l o u d e s s a. E d e l l ä k o s k e t e l t u j a o m s t u s s u h t e t a m a a n e r o s s s a e s t t ä ä t a r k e m m n s e u r a a v a l ä ä n t t ä n t e h t y y h d s t e l m ä. Les explotatons agrcoles groupées selon Vetendue de la superfce total, par départements. T lusala, h a S u p e r fc e totale des exp lot a to n s a g rco les U u d en m a a n lään Vljelmän lu k u Nom bre % T u ru n ja Porn lään N om bre ; Vljelmän lu k u No O' A h v e n a n m a a n m a a k u n ta ; Vljelmän lu k u N om bre N om bre H ä m e e n lä ä n j Vljelmän lu k u V p u rn lä än Vljelmän lu k u N om bre M kkeln lä än Vljelmän luku N om bre K u o p o n lä ä n Vljelmän luku N om bre % % % % % V aasan lä än Vljelmän lu k u N om bre Vljelmän luku N om bre O ulun lä ä n 0/ /O % Ale l l. l lo.o (O.o) (O.o) 0. (0.0 ) (0.0 ) (O.o) (O.o) ( 0.0 ) (O.ü) (O.o) (O.o) (O.o) (O.o) ( 0.0 ) (O.o) ( 0.0 ) (O.o) ( 0.0 ) ( 0.0 ) (O.o) ( 0.0 ) (O.o) (O.o) ( 0.0 ) Ilmottamaton Inconnue Yhteensä T ota l o 0 0. o j 00.O loo.o lo CC lo o H \ loo.o loo.o lo O.o 0 0.O loo.o V l j e l m ä n h e v o s t e n j a l e h m ä n o m s t u s. T a u l u l t t e e s s a N : o 0 ( s v. ) a n n e t a a n t e t o j a k h l a k u n n t t a n j a l ä ä n e t t ä n s e k ä k o k o m a a s s a v l j e l m ä n h e v o s t e n j a l e h m ä n o m s t u k s e s t a. H e v o s l u v u n p u o l e s t a j a k a a n t u v a t v l j e l m ä t l ä ä n e t t ä n j a k o k o m a a s s a s e u r a a v a l l a t a v a l l a. L ä ä n D épartem ents Luku N o m b re Vljelmä, joden hesvosuku ol: E x p lo ta to n s d o n t le n o m b re des c h e v a u x é ta t: 0 l 0 0 / /O N o m b re Luku % Luku N o m b re % N o m b re Luku % Luku N o m b re /o N o m b r e ' Luku % Luku N o m b r e % Luku N o m b re % Yht. vljelmä T o ta l des e x p lo ta to n s N o m b re Luku % Yhteensä hevosa Total des c h e va u x U u d e n m aa n Turun ja P o rn _...» A hv en anm aan (0.0) 00. o Häm een ( ! o Vpurn (0.0) o (M kkeln (O.o) 00.o 0 K u o p o n... 0.» (O.o) 00.o Vaasan (O.o) (O.o) lüo.o O u lu n... 0' (O.o) l(0.o ) 00.o V altakunta Tout le f a y s... 0: ;0 0. (0.0)

13 Taulukon mukaan ol lähes [ el 0. % kaksta vljelmstä sellasa, jotka ol non % koko maassa ja suhteellsest ol ntä enmmn Uudenmaan, Hämeen, Ahvevat lman hevosta; Ahvenanmaalla ol tällasten vljelmen luku jopa yl / vljelmstä, nanmaan ja Turun ja Porn läänessä. Neljä ta useampa hevosa omaava vljelmä kun stä vaston Vpurn ja Mkkeln läänessä van non % vljelmstä ol lman hevosta, ol vähän, van lähes % maan kaksta vljelmstä, ja nästä olvat usemmat Uuden Suhteellsest usemmat el enemmän kun /s maan vljelmstä ol sellasa, jolla ol maan, Turun ja Porn sekä Hämeen läänessä, hevonen kullakn; Vpurn ja Mkkeln jopa non puolet vljelmstä ol tähän ryhmään kuuluva. Kaks hevosta omaava vljelmä ol maassa lähes % ja suhteellsest enm Lehmäluvun mukaan jakaantuvat vljelmät sten kun seuraava taulukko osotmn ol tähän ryhmään kuuluva vljelmä Ahvenanmaan, Hämeen ja Vaasan läänessä, taa. Ryhmtys on snä jossan määrn tosenlanen kun edellsessä hevoslukuja estjossa näden vljelmen luku ol yl /a. Vljelmä, josta kullakn ol hevosta, ol van tävässä taulukossa. Lään Départements Luku Nombre Vljelmä, joden lehm äluku ol; Explotatons dont le nombre de. saches état: Vljelmä yhteensä Total des ex 0 l ] 0 ~» 0 0 plotatons % Luku Nombre % T Luku, I Nombre j % Luku Nombre % Luku Nombre % Luku Nombre % Luku Nombre % Luku Nombre % Luku Nombre % Luku! Nombre» L uku Nombre % Lehm ä yhteensä Total des vaches Uudenmaan... Turun ja P o r n... Ahvenanmaan... H äm een... V purn... Kuopon... Vaasan... O ulun... V altakunta T out le pays s S ' (O.o) 0. (O.o) o.l (O.o) (O.o) (O.o) ' Lehmättömä vljelmä ol koko maassa van %, ja neljässä läänssä, nm. Ah van el 0. % kaksta vljelmstä. Maan vljelmät ovat ss valtavast penkarvenanmaan, Mkkeln, Kuopon ja Vaasan, ol tällasten vljelmän luku stäkn penemp, jäsä. Yhden lehmän omaavan vljelmän luku ol non % ja lehmää omaavan non Kanan mu na n tuotanto. Taulultteessä N:o (svv. ) es y %. Suurn, yl 0 %, ol nden vljelmän luku, josta kullakn ol lehmää, ja tetään kananmunantuotanto ersuurlla vljelmllä khlakunnttan, läänettän ja koko stä lähnnä suurn, vajaa 0 %, nden luku, josta kullakn ol ta lehmää. Suur maassa sekä maanvljelysseurottan. Tuotanto ol er läänessä ja koko maassa vljelmäkarjasa vljelmä el sellasa, jolla ol 0 ta enemmän lehmä kullakn, ol koko maassa ryhmttän seuraava. K ananm unan tuotanto vljelmllä v., 000 kpl. P rouctond' oeufs année, 000 pèces U udenm aan lään T urun ja Porn lään Ahvenanmaa Hämeen lään Vpurn lään Mkkeln lään Kuopon lään Vaasan lään Oulun lään Koko m aa Tout le pays Superfce des champs, ha Yhteensä Total Vljelmää koht Par explot. Yhteensä Total Vljelmää koht Par explot. Yhteensä j Total j Vljelmää koht Par. explot. Y hteensä Total Vljelmää koht Par explot. Y hteensä Total Vljelmää koht Par explot. Y hteensä Total Vljelmää koht Par explot. Yhteensä Total j Vljelmää koht! Par explot. Yhteensä Total Vljelmää koht Par explot. Y hteensä Total Vljelmää koht Par explot. Y hteensä Total Vljelmää koht Par explot Y h te e n s ä Total O.o ( G

14 M tä tulee kananhodon laajuuteen er läänessä, ovat vljelm än lukuun v erraten T urun ja Porn, U udenm aan ja H äm een lään t paljon edellä m usta läänestä, ja edellä m antusta läänestä on ratkasevast etusjalla T urun ja P orn lään, jossa on khlakunta, joden m u n an tu o tan to vuodessa y ltt 000 m unaa keskm äärn vljelm ää'koht; yhdessä täm än läänn khlakunnassa, nm. Pkkön, tu o tan to y ltt jopa 00 m unaa vljelm ää koht. Vljelm än suuretessa lsääntyy m unantuotanto, ja tä stä säännöstä on to d ettav ssa van an h arv o ja pokkeuksa. T ed ustelun tom eenpano. Sttenkun K ansanvälsen m aatalousnsttuutn :s yleskokous ol toukokuussa p ä ä ttä n y t o ttaa tehtäväkseen akaansaada yhtakasest ja yhtesen suunntelm an m ukasen m aataloustedustelun vv. 0 kakssa n sttu u ttn lttynessä m assa, tedustel n sttu u tt syksyllä jäsenvaltoden halltukslta, olvatko n äm ät suostuvaset yhtestom ntaan tällasen tedustelun tom eenpanem seks. K evääseen m ennessä ol vastauksa saapunut :ltä valtolta. N ästä ol lm ottanut lm an ehtoja suostuvansa o ttam aan osaa suunnteltuun tedusteluun, ol lm ottanut suostum uksensa ernäsn ehdon ja ol teh n y t huom autuksa tedustelulle eh d o tettu a ajankohtaa vastaan; yks anoa valto ol lm ottanut, ette se vonut to te u tta a n sttu u tn tovom usta. Toseen ryhm ään kuuluvan valtoden joukossa ol m yöskn Suom, jonka halltus krjelm ässä tam m kuun p:ltä ol lm ottanut peraatteellsest yhtyvänsä ehdotukseen tedustelun tom eenpanosta, m u tta p d ättäv än sä tselleen v a pauden ernästen tedustelun kysym yksen johdosta, jo tk a sen k annalta katsoen vovat olla erkosen tärk etä sekä koska n sttu u tn ehdottam a ylm alkanen suunntelm a e velä ollut vm estelty, a n ta a lopullsen v astauksen m yöhem m n, kunnes ykstysko h tan en su unntelm a ol la a d ttu ja n sttu u tlta slle saapu nut. Asan oltua pohdnnan alasena m. m. n sttu u tn teteellsessä neuvottelukunnassa ja n sttu u tn pysyväsessä kom teassa ol suunntelm a helm kuussa edstynyt nn ptkälle, e ttä n sttu u tt saatto läh ettää tark em m at ehdotukset kaavakeluonnokseks nhn kuuluvne asakrjoneen er m aden halltukslle tu tu s tu m sta v arte n. E h d o tu k set olvat sam an vuoden huhtkuun p:nä Room assa koolla olleden er m ata edustavan tlastom esten komssonn pohdttavana, ja näden p äättäm än, ernässsä kohdssa m u u tetu n kaavakeluonnoksen ehdotuksneen n sttu u tt lopullsest hyväksy :nnessa sam an kuun p:nä ptäm ässään yleskokouksessa. M uutos ssäls tlastom esten estyksen m ukasest m. m. ehdotuksen, e ttä m aataloustedustelu tom tettasn pohjosella m aapallonpuolskolla kohdstum aan satokauteen v. ja eteläsellä pallonpuolskolla m aatalouskauteen p. henäk. 0 p. kesäkuuta 0. T äten h y v äk sy ty n suu nntelm an kaavakeluonnoksneen ja m une asakrjoneen n sttu u tt krjelm ällä p:ltä kesäkuuta läh ett er m aden halltukslle tedoks, ja suunntelm an pohjalla tsekunkn valton ol laad tu ttav a om at kyselykaavakkeensa tom eenpantavaa tedustelua varten. M antussa krjelm ässään n sttu u tt sam alla huom autt stä, e ttä halltukset asan laajuuteen ja m onpuolsuuteen nähden asettasvat ertyset asantuntjakom ssont suorttam aan valm stustyöt ja m. m. laatm aan ehdotuksen tedustelu kaavakk ek s.

15 M aataloushalltus, jolle M aatalousm nsterö krjeellä p tä henäkuuta läh ett n sttu u tn krjelm än lausuntoa v arten, estt helm kuun p:nä pävätyssä krjelm ässä M aatalousm nsterölle, e ttä m aataloushalltus okeutettasn asan valm stam sta v arten asettam aan asan tu n tjalau tak u n ta, ja kun M nsterö sam an kuun p:nä ol estykseen m yöntynyt, asett m aataloushalltus mehsen asantuntj alautakunnan, joka teh täv än sä su o rtettu aan joulukuun p:nä m aataloushalltukselle läh ett laatm ansa estyksen tedustelun tom eenpanotavasta ja ehdotuksen tedustelukaavakkeeks shen kuuluvne seltyksneen. Vmeks m an ttu a ehdotusta laadttaessa ol asan tu n tjalau tak u n taa jo h tan u t kaks p eraatetta. Ensnnäkn ol p d ettäv ä slmällä, e ttä kaavakeehdotus m käl m ahdollsta ol sopusonnussa m aatalousnsttuutn kaavakeluonnoksen kanssa. Toselta puolen taas lau tak u n ta p t tärkeänä, e ttä v errattav u u s m ahdollsm m an suuressa m äärn sälys m aassam m e akasem m n, vuosna 0 ja 0, tom eenpantujen ylesten m aataloustedustelujen välllä. K oska ylesessä koko m aan kästtävässä tedustelussa saatto tu lla huomoon otetuks van rajo tettu m äärä kysym yksä, ol lautakunnan pakko v alta van kakken tärkem m ät osat kansanvälsestä kaavakeluonnoksesta. N npä tä y ty jä ttä ä pos nnkn tä rk e ä t kun m aataloustyöväen lukum äärää ja p alkkasuhteta koskevat kysym ykset, jo ta pätse m onta m u u ta kaavakeluonnoksessa estetty ä täh d ellstä k o h taa ol sam asta sy y stä pakko jä ttä ä tedustelu ssa syrjään. A santuntjalautakunnan ehdotuksen m aataloushalltus krjelm ällä tam m kuun 0 p tä to m tt omne lausuntoneen M aatalousm nsterölle, esttäen m. m. että kyseessä oleva tedustelu tom eenpantasn vuosna 0 asantuntj alautakunnan ehdottam alla tavalla, e ttä snä k äy tettäv äks vahvstettasn penem m n kohdn m uute ttu n a lau tak u n n an ehdottam a tedustelukaavake ja e ttä m aataloushalltuksen te h tä väks an n ettasn asan v aatm en valm staven tom enpted en suorttam nen. S ttenkun M aatalousm nsterö ol hankknut ehdotuksesta m yöskn tlastollsen p äätom sten lausunnon, joka krjeellä helm kuun p tä ol an n ettu m aataloushalltuksen tedoks, ja täm ä m aalskuun pävänä ol sen johdosta a n tan u t p yydetyn lausunnon, p ä ä tt V altoneuvosto M aatalousm nsterön esttelystä p. m aalskuuta, e ttä eh d o tettu m aataloustlastollnen tedustelu ol tom eenpantava Suomessa vuosna 0 m aataloushalltuksen asettam an asan tu n tjalau tak u n n an ehdotuksen m ukaan ja vahvst ehdotetun tedustelukaavakkeen tedustelussa k äy tettäv äks sekä jä tt m aatalou sh alltuksen teh täv ä k s k akken asan v aatm en valm staven tom enpteden suorttam sen. Sam ana pävänä pävätyllä krjelm ällä M nsterö tedotta p äätöksen U lkoasanm nsterölle, lähettäen slle sam alla tedustelua varten hyväksytyn kaavakem alln, ja U lkoasanm nsterö läh ett krjeellä p :ltä seuraavaa h u h tk u u ta ted u steluk aav akkeen Suom en R oom assa olevalle lähetystölle K ansanvälsen m a a talousnsttuutn tetoon saatettavaks. Samon kun edellset yleset m aataloustedustelut mellä vuosna 0 ja 0, to m tettn m yöskn n y t kyseessä oleva tedustelu m aalaskuntan kunnallslautakunten ja kaupunken m astraatten vältyksellä, jo tk a nnm uodon olvat tedustelun pääasallsna tom eenpanevna elmnä. K unnallslautakunnllahan ol käy tettäv n ä sekä henk e ttä taksotus ja veroluettelot, joten ol olemassa tak eta stä, e ttä k erättäv ä anes tuls olem aan täydellnen ja todellsuusolohn perustuva. K eväällä ja alkukesällä to m te ttn kunnallslautakunnlle ja m yöhem m n m yöskn m astraatelle k erto

16 0 krjeet kehotuksella ry h ty m ään tarpeellsn tom enptehn tedustelua, varten. K u n nallslautakunnlle osotetussa kertokrjeessä, jossa te h tn selkoa ted u stelu n ta rk o tu s p erästä ja kansanvälsestä luonteesta, kehotettn ntä jakam aan kunnan alue sopvan kokosn, tark k a an m äärätty h n tedusteluprehn ja hankkm aan k u tak n prä v a r ten ertynen, pakkakunnan oloja tu n tev a ja erkosest sen m aatalouteen p erehtynyt henklö prasam eheks tetojen kerääm stä varten. K unnallslautakunnan ol huoleh d ttava stä, e ttä k unnan henkkrjasta ta verotusluettelosta laad ttn ote jokasta tedusteluprä v arten kaksta prn alueella asuvsta ruokakunnsta, josta otteesta käv lm ruokakuntan pääm esten (haltjan) rstm ä ja sukunm et ja jokasen prssä sjatsevan tlan nm. T äm ä luettelo ol johtona tedusteluprn asam ehellä hänen jakaessaan tedustelulom akketa ja kerätessään teto ja prstään. Lsäks hänellä ol noudatettav anaan erkseen p an ettu ja ohjeta, josta, sam on kun tse tedustelulom akkeeseen panetusta sekä lom akkeen tä y ttä jä v arten täh än ltety stä seltyksstä ja ohjesta käv lm, m tä tetojen keruussa ja kyselykaavakkeen täyttäm sessä ol varteen otettav a. K esän akana ja alkusyksyllä lom akkeet läh etettn kuntan vranom aslle ja k erätty anes ol m aataloushalltukseen to m tettav a tam m kuun ajalla 0. A neksen saapum sen osttanen vvästym nen yl m ääräajan e estän y t sen enskästtelyyn ry h ty m stä helm kuun akana. E nstetojen kerääjlle suortettn valtonvarosta palkkota tä y te tty je n lom akkeden luvun m ukaan sten, e ttä peruspalkko lom aketta koht vahtel :stä 0 m arkkaan kunnan väentheydestä rppuen. T edustelun laatu ja laajuus sekä snä kysym ykseen tulleet sekat k äy v ät lm ohellsesta kyselykaavakkeesta ja shen ltty v s tä ohjesta (ks svv. ). Tedustelussa k e rä tty anes osottautu ylm alkaan ja usem m sta kunnsta tä y dellseks ja ' käyttökelposeks. A neksen p arem m u u teen edellsssä tedustelussa k e rä tty y n anekseen v errattu n a v ak u ttv a t näh täv äst osaltaan n ykyään vom assa olevan, k u n n allsv ero tu sta m aalaskunnssa koskevan asetuksen m ääräy k set m aatalo u s kntestöjen vljelty jen m aden, lu o n n o n n tty jen ja m etsäm aan verotuksesta. P o k keuksen tek v ät osn aneksen laatuun, osn sen täydellsyyteen nähden ennen m uta seuraavat kunnat: U udenm aan läänssä Tenhola, Snappertuna ja Espoo, T urun ja P orn läänssä K orppoo, H äm een läänssä Askkala, Vpurn läänssä K uolem ajärv, M kkeln läänssä Jo u tsa, K uopon läänssä R au tav aara, V aasan läänssä A lahärm ä, K auhava, V ähäkyrö, Laha, S aarjärv (joka lopullsessakn asussaan on vajananen) ja Vöyr sekä Oulun läänssä H yrynsalm. Aneksen täydentäm sessä on k ä y te tty osaks k u n ta n v ero tu slu ettelo jen jäljennöksä, osaks suhteellsuuslaskelm a.

17 Tedustelupn: Vljelmän juokseva numero:

18 Peltoalan käyttö kesällä. Kotelämet syysk. lp. ja tammk. lp. 0. Maatalouskoneet tammk. p. 0.

19 O h j etä K yselykaavakkeen täyttäjlle. Vljelmä. Vljelmällä tark o tetaan sellasta m aan ta karjantuotannolle joko kokonaan ta osttan om stettua m aata, jo ta hodetaan yhtenä m aatalouskokonasuuten a. Y hdentekevää on, mssä okeudellsessa asemassa vljelem äänsä m aahan ruokakunnan päämes el vljelm än h altja on: onko hän m aanom staja vako sen vuokraaja ta taloudenhotaja takka joku muu. Y hdentek evää on myös, ovatko vljelm ät ykstysten, kuntan, seurakuntan ta valton maalla. Vljelm ään vo kuulua useampakn talonum erota, nm. sllon kun ntä vljellään yhdysvljelyksessä tosten sa kanssa; sellasa vljelm ä ovat esm. useat suuret k artan o t maassamme. Stävaston sellaset päätlolle k u u lu v at ulkotlat, jolla on oma työväkensä ja karjansa, ovat säännöllsest luettav at erllsks vljelmks, ja kustakn nstä on ss erkseen täy tettäv ä kyselykaavake, johon on m erkttävä vljelm än nmen jälkeen»ulkotla». Samon jos yhdellä m aanom stajalla, esm. yhtöllä, on useta taloja omassa hodossaan, josta kukn m uodostaa ertysen m aatalouskokonasuuden om ne työväkncen ja karjoneen, on ne luettav a er vljelm ks. E r vljelm ks stävaston e ole katsottava sellasa penä peruna, naurs, pellava ynnä m uta m ata, jota on lu o v u tettu tlapäsest vuospalveluksessa olevlle palveljolle, muonamehlle ta mulle, vaan on ne luettava sännän vljelm ään kuuluvks. Vljelmään kuuluvaks e lueta stä osaa vljelm än h altjan m aasta, joka tedustelu vuonna on vuokrattu toselle vljelmälle, vaan se on luettava vm em anttuun vljelm ään kuuluvaks. Vljelmn haltjan ja maan omstajan ammatt. Vljelm än h altjan ta m aan om stajan am m atks on katsottava se elnkeno, tom, vrka ta työ, josta asanom anen henklö varsnasest elää ta saa pääasallsen tom eentulonsa. A m m att on lm otettava nn, e ttä stä käy selvlle, edustaako haltja ta maanom staja: ) m aataloutta ta jotakn sen svuelnkenoa (puutarhanhotoa, kalastusta, m etsästystä, poronhotoa, ) teo llsu u tta, ) kulkulatoksa, ) kauppaa, ) julksta tom ntaa (valton, kunnan ta seurakunnan palveluksessa), ) n. s. vapaata elnkenoa (asanajaja, lääkär, tatelja y. m. s.), )eläkkeellä ta korollaan eläjä, ) m uuta elnkenoa, vako ) lman m äärättyä elnkenoa oleven ryhm ää. Pelto (sumcljelyksneen). Peltoalaan luetaan kuuluvks myös suovljelykset ja sellaset uudsvljelyksetkn, jotka syksyllä ovat ens kerran kylvetyt ruklle. Luonnonntty. Luonnonntyks luetaan kakk sellanen m uokkaam aton maa, josta joko vuosttan ta säännöllsest akaajo ttan korjataan henää ta m uuta kuvattavaa rehua, k o rtetta, saraa y. m. Luonnonnttyhn ovat myöskn lu ettav a t sellaset 0 v u o tta vanhem m at n tettävät peltonurm et, jotka on jä te tty pysyväst kasvamaan luonnon sementäm ää henää. Ladunm aa. Ladunm aalla tark o tetaan sellasta m etsätöntä ta melken m etsätöntä, erlleen adattua ta m uuten erllstä alu etta, jo ta säännöllsest käytetään latumeks. Kaskvljelykset. < Kaskvljelyksllä tarkotetaan sellasa m ata, josta kaskeam sen jälkeen on v. k o rjattu sato; tässä e oteta huomoon sellasa kytöjä, jotka on teh ty pellonravausta varten. Metsämaa. Tässä otetaan huomoon m yöskn sellanen m etsäm aa, jo ta ladunnetaan, m u tta jo ta edellsen m ukaan e ole lu ettu ladunm aaks. Jouto y. m. maa. Jouto y. m. m aahan luetaan vljelm ällä olevat to n ttalueet, tet, vuoret ja louhkot, aukeat ta m tätöntä m etsää kasvavat vljelem ättöm ät suot sekä tunturt. Kotelämet. K otelänten luku on lm otettava sekä syyskuun p:ltä että tam m kuun p:ltä 0. Jos jokn elän on syyskuun p:nä ta tam m kuun p. 0 ruokolla tosen vljelm än haltjalla, on se lm otettava vm em anttuun vljelm ää kuuluvaks. M aatalou s koneet. Maatalouskonesn luetaan ydeensä van käyttökelposet koneet, m u tta myöskn sellaset, jotka tedustelun hetkellä (tam m k. p.) van tlapäsest sattu v at olemaan rkk ja käyttökelvottom na. Stävaston e ole o tettav a huomoon sellasa vanhoja ja käyttökelvottom a koneta, jotka ovat joutuneet hylyks ta rom utavaraks. Pumakoneks e lueta vljan puhdstukseen käytettävä vskureta, vaan anoastaan sellaset koneet, jolla erotetaan jyvät oljsta.

20 Jos kahdella ta useam m alla vljelm ällä 0 yhtenen kone, lm otetaan m urtoluvulla ta kymmennurtoluvulla, kunka suur osuus vljelm ällä on koneeseen. Peltoalan käyttö. Kylvöala on asanom asen vljalajn kohdalla lmote tta v a sllonkn, vakka sltä kadon sattuessa e ols m nkäänlasta satoa korjattu. Syysvehnän ja syysrukn alaks m erktään se osa peltoa, josta syksyllä!) on k o rjattu syvsvljasäto. Jos jokn osa pellosta, joka edellsenä syksynä on kylv e tty syysvljalle, on keväällä kynnetty nurn ja kylvetty' kevätvljalle, on täm ä ala ja sltä saatu sato lm otettava asanomasen kevätvljalajn kohdalla. Korsvljasekulks luetaan anoastaan kevätvljan sekotukset keskenään (ss e hernelasvcn kanssa). Satom äärät on lm otettava m elummn klossa, m u tta mllon panom äärät evät ole tu n n etu t, k ä y te ttä köön hehtoltram ttaa. Jos vljelm ällä sato on sekä pu n n ttu e ttä m tattu, on suotavaa, e ttä sato lm oteta an sekä klossa e ttä hehtoltrossa. Vhantarehualaan luetaan m yöskn puolkesanto, jossa on kesantovuonna k a sv atettu vhantarelua ta juhannusrusta. Täyskesantoon luetaan kakk kcsantom aa, josta e ole kesantovuonna o tettu satoa.»muuhun peltoalaan» kuuluvaks luetaan muun m uassa sellanen uudsvljelys, joka syksyllä on ens kerran kylvetty', m u tta sellasta uudsvljelystä, johon e velä syksyllä ole kylvöä to m tettu, e lueta peltoalaan kuuluvaks. Pellavan ja ham pun kohdalla lm otetaan van häklötyjen kutujen sato, e semensatoa. Uudsvljelykset. Vuoden uudsvljelyksn luetaan sellaset alueet, jo tk a sam an vuoden syksyllä ovat tulleet kylvetyks ta ovat shen m ennessä valm stuneet kylvökuntoon. Väklannotteet ja maanparannusaneet. V äklannottesta ja m aanparannusanesta en lmote ttav a ne m äärät, jota on vljelmällä k ä y tetty vuoden satoa varten syksyllä ja keväällä. Mkäl vljelm ällä on k ä y tetty m uta väklannotteta kun kaavakkeessa m anttuja, on ntten nm et ja m äärät erkseen m anttava. Muta varteen otettava sekkoja kyselykaavaketta täytettäessä. Kaavakkeeseen m erktään vastaukset lyjykynällä mahdollsmman selväst. Kakk kysym ykset on o tettava huomoon. Jos vljelm ällä e ole kyselykaavakkeessa k y syttyä vljelyskasva, koteläntä", konetta ta m uuta sellasta, on asanomaseen pakkaan vedettävä vva, joka sam alla osottaa, e ttä kysym ys on o tettu huomoon. E r tluslajen alosta on hal ltta v a nn tark at tedot kun sunkn joko säätävnä olevan tluskarttojen, to m tettujen m ttausten ta anakn tarkan arvonnn perusteella. Tlusaloja lm otettm ssa e vesalueta ole m ukaan luettava. Etusvulla kohdassa»peltoa (suovljelykslleen)» lm o tettava ala on oleva sama kun tosella, svulla»koko peltoala». Muuten on peltoalan käyttöä koskevn kysymyksn nähden tarkon o tettava huomoon, pats tässä ylem pänä annettu ja ohjeta, kyselykaavakkeen alaladassa olevat m ustutukset. Jcs jotakn kasvlaja kasvavaa alaa e voda saada selvlle suorastaan vljelyskartosta ta ennen tehtyjen m ttausten avulla, on se arvotava, ja vodaan alan arvomsessa k ä y ttää apuna myös kylvöm äärä. K akssa tapauksssa on kunkn vljelyskasvn ala ja sltä k o rjattu satom äärä lm otettava. Vljelmän haltjan tulee huolellsest sälyttää saam ansa tcdustelukaavake ja sopvna ajankohtna m erk tä shen ta rv tta v a t tedot: er vljelyskasven alatedot sekä väklannotteden ja m aanparannusaneden käyttöä koskevat tedot ehkä sopvmmn kesähenäkuun vahteessa, ensmmäset tedot koteläm stä syysk. p., tedot vljelyskasven satom äärstä nn pan kun näm ä on korjuun jälkeen saatu punntuksen ta m ttauksen k autta selvlle sekä m uut tedot ana sllon, kun ne ovat tulleet tunnetuks. H uom autettakoon lsäks stä, että vljelm än haltjan tulee vuoden varrella tark a ta vljelm änsä m adon, von ja kananm unan tuotantoa, jo tten m äärät on m erkttävä asanomaseen pakkaan kaavakkeessa vuoden loputtua, jollon myös tonen m erkntä kotelänten luvusta ja tedot m aatalouskonesta on tehtävä. M aataloushalltus.