SUOMEN TALOUDELLISEEN TILAAN.

Transkriptio

1 4!.! SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO.. ',... i i. KATSAUS SUOMEN TALOUDELLISEEN TILAAN. 6. VIISIVUOTISKAUSI EXPOSÉ DE LA SITUATION ÉCONOMIQUE DE LA FINLANDE PENDANT LES ANNÉES HELSINGISSÄ, K E I S A R I L L I S E N S E N A A T I N K I R J A P A I N O S S A,

2 Sisältö. Table des matières. Tekstiä (siv. 9). siv. I. J o h d a n t o.... Rajat ja p in ta -a la.... Hallinnollinen j a k o Ilm a n la a tu s e ik a t Ulkonaiset valtiolliset olot Texte (pages 9). Page. I. I n t r o d u c t io n.... Superficie et f r o n t iè r e s.... Division a d m in istr a tiv e É ta t de la te m p é r a tu r e L influence de l état politique sur les conjonctures commerciales II. V äk ilu k u j a a s u n n o t Väkiluku ja väestönlisäys Väestön yhteiskunnallinen ja taloudellinen t i l a A suinrakenn ukset II. Population et habitations Accroissement de la population.. 8. La position sociale et économique de la p o p u la tio n H a b it a t io n s III. E l i n k e i n o t M a a n v iljely s K a r ja n h o ito Maani o h k o m in e n M etsä n h o ito...5. M e tsä sty s K a l a s t u s Koti- ja k ä s it e o llis u u s V u o r i t y ö Tehtaat, käsiteollisuuslaitokset ja k ä s ity ö t P a lo v iin a n v a lm istu s III. Agriculture et industrie Agriculture Elevage des b e s tia u x Nombre des exploitations rurales. 49. Economie f o r e s t i è r e...5). C h a s s e P ê c h e Industrie d o m estiq u e Industrie m i n i è r e...7. Fabriques, manufactures et métiers des a r t i s a n s Fabrication de l eau-de-vie IV. K auppa j a k u lk u n eu v o t K auppa M erikulku V e sik u lk u n e u v o t M a a k u lk u n e u v o t IV. Commerce et communications C om m erce N avigation Voies de communication par eau. 07. Grandes r o u t e s... 4

3 TY Siv. R a u t a t ie t...5. P o stito im i Chemins de f e r P o s t e s...9. Page. V. K a m e r a a lit o im i M a a v e r o tu s...2. T a l o u s a v u t Maanmittaus ja iso ja k o Kruunun t u l o t...3. V. F i n a n c e s...2. Rente f o n c i è r e Propriétés r u r a le s Arpentage et partage des terres Revenus de l É t a t IV. Y h te isk u n n a llise t j a k u n n a llise t o l o t Kuntien tulot ja m e n o t Uudet r a k e n n u k s e t Rahaliike ja lainalaitokset VI. R e n seig n e m e n ts su r l é ta t so c ia l e t c o m m u n a l Les revenus et les dépenses des communes Nouvelles c o n str u c tio n s Circulation de l argent et institutions de c r é d i t V ak uutuslaitokset S ä ä stöpan k it Testamentteja ja lahjotuksia yleis Sociétés d a s s u r a n c e Caisses d é p a r g n e Legs et donations au profit des com hyödyllisiin y rity k siin O p e tu sto im i Aikakautinen kirjallisuus T erveydenhoito K öyhäinhoito Vankeinhoito munes ou du bien public Enseignement p u b l i c La presse p ério d iq u e Soins h y g ié n iq u e s Soins des p a u v r e s Régime des p r i s o n s Taululiitteitä (siv. 250). Tableaux (pages 250).. Henkikirjoihin ja kirkonkirjoihin pantu väestö Suomessa 3 p. jouluk. v. 890, toinen toiseensa verrattuna Asuinrakennusten lukumäärä Suomessa 890 vuoden lopussa Asuinrakennusten Suomessa laatu rakennusaineen, kattamisen ja korkeuden puolesta v a e. Kylvö- ja satomäärä vv Viljan tuonnin ja viennin määrät vuosina Talven yli elätettyjen elukkain lukumäärä Suomessa Tarttuviin tauteihin kuolleita elukoita Petojen tappamia koti-eläimiä Comparaison des relevés de la population selon registre civil avec ceux des rôles de la cote personel le au 3 Décembre Nombre des maisons d habitation en Finlande à la fin de l année Maisons habitables reparties selon la construction, la matière du toit et l hauteur en é t a g e s a e. Sémence et récolte en Importation et exportation du blé en Nombre des animaux domestiques en Finlande Animaux domestiques crevés des épidémies contagieuses Animaux domestiques tués par des bêtes féroces

4 S iv. Page. O. M aanom istajain lukum äärä ja jako 9. Les propriétaires classés selon la viljellyn m aansa laajuuden m ukaan v grandeur de leurs terres labourables en V aihtelut ruishehtolitran hinnassa 0. Les prix courants du seigle en 886 vuosina P alvelus- ja työväen p alkkaehdot. Les salaires des ouvriers agricoles m aaseudulla vuosina pendant les années Katsaus m etsävalkeoihin Suomessa 2. Les incendies des forêts en Finlande vuosina en Plankkujen ja lautojen keskihinta 3. Prix moyens des bois de sciage en vuosina H alkojen keskihinta vuosina Prix moyens des bois à brûler Tervan k eskihinta vv Prix moyens du goudron en Tapettuja peto-eläim iä ja niistä m aksettujen palkintojen m äärä Bêtes féroces tuées ainsi que le montant des gratifications accordées aux chasseurs en M yllyjen lukum äärä Suom essa v. 7. Nombre des moulins en K atsaus Suomen sahaliikkeesen Nombre des scieries ainsi que leur production en Tietoja Suomen kaupungeille kuuluvasta 9. Superficie des terres etc. appartenan m aasta y. m. v tes aux villes de la Finlande A ikakautena tapahtuneitt 20. Nombre des faillites des commerçants a kauppiaskonkurssein lukum äärä 64. en M aanteitä ja siltoja Suom essa v Routes et ponts en E rityislu ettelo teh dyistä uusista 22. Spécification des routes en construction m aanteistä kussakin lään issä pendant les années K yyditys ja kestikievarit Suom essa 23. Service des relais en Finlande en vuosina E rityisluettelo yleisten ulostekojen suuruudesta keskim äärin m anttaalilta 24. Contributions en moyenne sur chaque mantal dans les communes rurales kussakin m aalaiskunnassa Suo de la Finlande en m essa v E rityislu ettelo m aksettavaksi lask e tu sta kruununylöskannosta ja m aksam 25. Le montant des contributions directes au profit de l É tat et les restes attom ista rästeistä kussaki lää pendant les années nissä vv Tietoja m aalaiskuntien tuloista ja 26. Les revenus et les dépenses des communes m enoista vuonna rurales en Ilm otus Suomen kaupunkien tu lo ista 27. Aperçu des revenus des villes de la vuonna Finlande en Ilm otus Suomen kaupunkien men 28. Les dépenses des villes de la F in oista vuonna lande en ,

5 VI Siv. 29. Tietoja säästöpankeista Suomessa v Katsaus pitäjänmakasiinein tilaan vuosina Luettelo rahastoista yleishyödyllisiä tarkotuksia varten, pensioni- ja avunantokassoista v V e r ta ile v a ta u lu r a h o ista, m ito ista j a p a in o is t a Les caisses d épargne en Finlande en Les magasins de blé des communes en Spécification des fonds communaux et d autres fonds institués pour l utilité publique, en T a b leau com p a ratif d e s m o n n a ies, p o id s e t m e su r e s Tekstfss'a: Siv." 0, r. 2'alh. seisoo , pitää olla: Siv. 4, r.*8 ylh. seisoo 78,, pitää olla: 77,. Siv. 47, r. 2 alh. seisoo 60,000, pitää olla: 60,000,000 (markaksi). Siv. 34, r. 0 ylh. seisoo 235,228, pitää olla: 235,227. Taululiitteissä: Siv. 46, r. ylh. seisoo ruistynnyrin, pitää olla: ruis hehtolitran. Siv. 96, linja 8 ylh., sar. 4 seisoo 3,482: 7, pitää olla: 3,483: 7. Siv. 96, linja ylh., sar. 4 seisoo 373,477: 8, pitää olla: 373,478: 8.

6 I. Johdanto. Maan rajat, pinta-ala ja jako. Ulkonaiset olot, joista yleinen taloudellinen tila viisivuotiskauden kuluessa on riippunut. Rajat ja pinta-ala. M aan ra ja t eivät viisivuotiskautena ole m itenkään m uuttuneet, jo sta syystä pinta-alan suuruuski on pysynyt m uut- tum atonna. M aassa viim eksi tap ah tu n een laskun Suomen p in ta-alasta to im itti M aanm ittauksen Y lihallitus v. 870 suuren Suomen y leisk arttan sa johdolla. T äm än laskun m ukaan eri läänien ja koko m aan pinta-alan suuruus oli seu raav a: U udenm aan lääni....,790 km 2. T urun ja P orin» ,505» H äm een )>... 22,08» W iipurin J)... 35,850» M ikkelin» ,885 >» K uopion» ,750 «W aasan».... 4,623» Oulun» ,739» K oko Suomen 370,283 *) km 2. U usim m at laskut Suomen pinta-alan suuruudesta on kenraalim ajuri V enäjän yleis-esikunnassa S trelbitski v. 882 toim ittanut. K oska hänen ju l kaisem iansa tietoja E uropalaisten v altak u n tain piuta-alaseikoista m elkein *) Paitsi Suomen osuutta Laatokassa. Sumu. Tai. Tila.

7 2 k aik k ialla pidetään tark im p in a ja luotettevim pina, p an n aan tä h ä n vertailun vuoksi hänen laskunsa Suom en pinta-alan suuruudesta: Lääni. Neliökilomeetriä. Kilomètres carrés. Gouvernements. Maata. Terre. Järviä. Lacs. Summa. Total. U u d e n m a a n......,3 74,872 Turun ja P o rin... 23,36,035 24,7 H ä m e e n... 7,959 3,625 2,584 W iip u r in... 3,409 3,632 35,04 M ik k e li n... 7,275 5,565 22,840 K u o p i o n... 35,746 6,984 42,730 W a asan... 38,309 3,402 4,7 O u l u n... 56,979 8,662 65,64 Suomen osuus L a a to k k a a... 8,04 8,04 Koko Suomi 33,944 4, ,604 T äm än laskun m ukaan on siis 88,8 5 /0 Suom en pin ta-alasta m aata j a,5 /o vettä. Suom enm aan luonnonlaatu tekee m ahdolliseksi rauhallisella työnteolla vuosi vuodelta lisä tä sen aluetta. V ielä on m aassa jälellä suunnattom ia vesiperäisiä soita ja räm eitä, joiden y h täm ittain en kuivaam inen, n iinhyvin ta loudellisten k u in terveyshoidollisten etujen vaatim a, jo k a vuosi lisää uusia aloja kuivaa m aata entisiin ja niinm uodoin todella lav en taa sitä aluetta, jo k a täällä on ihm isen viljeltävä. N ykyään o taksutaan että v äh in tään viidesosa Suom enm aan koko pin ta-alasta on täm m öisiä vielä kuivaam attom ia räm em aita. Tosin ei löydy varm oja, uudem piin m ittauksiin p erustuvia tieto ja näiden suuruudesta ja laveudesta kussakin läänissä eikä m yöskään niiden alueiden laajuudesta, jo tk a n iistä on viljelykselle anastettu. K u iten k i ne tiedot, jo tk a alem pana esitetään vuosina teh d y istä järvenkuivausja kaiv an to tö istä sekä soiden ja räm eiden ojittam isesta, ovat m ittakaavana, jo n k a m ukaan voipi arvostella m itenkä vesiperäisten m aiden kaivaustyöt, vuosi vuodelta ovat edistyneet. Hallinnollinen jako. E ri läänien ra ja t ja ala eivät viisivuotiskautena ole olleet m uutosten alaisia. A ikakauden lopulla Suomi h allin nollisessa suhteessa oli ja e ttu seu raav alla ta v a lla:

8 3 D ivision administrative du pays. Kaupungeita. Kihlakuntia. Nimismiehenpiiriä. Villes. Bailliages. D istricts des bas-officiers. Uudenmaan lä ä n i Turun ja Porin Hämeen Wiipurin Mikkelin Kuopion W aasan Oulun Koko Suomi H allinnollisessa jaossa viisivuotiskautena teh d y t m uutokset ra jo ttu v at erity isiin nim ism iespiirien uud estajärjestäm isiin. N iin tu li suurem pan i piirien halkaisem isen k au tta neljä u u tta nim ism iespiiriä lisää, jo ista yksi V iipurin, yksi K uopion ja kaksi V aasan läänissä. S itävastoin on M ikkelin läänissä kaksi piiriä y h d istetty yhdeksi. P iirien lukum äärä on siten lisään ty n y t kolm ella. N äm ät, sam oin kuin edellisetki sam anlaatuiset järjestelem iset, ovat tosin v ähitellen saattaneet m aan hallinnollisen jao n hiukka yhdenm u kaisem m aksi, vaikka kuiten k i paljo ep ätasaisu u tta tässä kohden y h ä vielä on jälellä. 890 vuoden lopulla oli k ih la k u n tie n ja nim ism iespiirien k esk i m ääräinen väkiluku: Kihlakunnissa. Nimismiespiireissä. U udenm aan lään in.. 4 2,267 7, T u ru n ja P o rin».. 34,795 7,732. H äm een». 3 9,283 9,065. W iip u rin».. 35,389 7,768. M ikkelin».. 43,77 8,337. K uo pion».. 46,052 9,868. W aasan».. 63,95 9,353. O ulun».. 36, K oko Suomessia 4,67 8,0 7 8.

9 4 M aamme väk irik k ain k ih lak u n ta on Ilm ajoen k ih lak u n ta W aasan läänissä, jossa on enem m än kuin 82,000 asukasta; väk ilu v u ltaan pienin k ih lak unta, kun ei L ap in m aata o teta lukuun, on M ynäm äen k ih lak u n ta T urun ja P o rin läänissä, jo n k a asukasluku on vähän päälle 20,000 henkeä. Vielä suurem pi on eroavaisuus nim ism iespiireissä, jo ista suurim m at, n iin k u in K uopio ja N ilsiä K uopion läänissä, sekä K auhajoki ja K u rik k a W aasan läänissä, jo ista jokaisen asukasluku on noin 7,000 henkeä, ovat kym m enen k ertaa väkirikkaam pia k u in pienim m ät. Jo llei o teta lukuun sem m oisia piirejä, jo tk a ovat saaria ja jo ita erikois-asem an ja m uiden asianhaarain vuoksi ei voida y h d istää toisten kanssa, niinkuin esim. S uursaari ja T ytärsaari, L avansaari ja Seitskaarto, K um linki-b rändö, R aippaluoto y. m., löytyy n im ittäin man- nerm aallaki nim ism iespiirejä, jo tk a sekä laveudeltaan että väkiluvultaan ovat paljo pienem piä kuin lään in keskim ääräiset luvut, ja v errattu in a äsken m ain ittu ih in väkirikkaisiin p iireihin saattavat tuon epätasaisen jao n selvästi n ä kyviin, niinkuin T aivalkoski Oulun läänissä 2,600:a ja R au tav aara K uopion lään issä,800:a asukkaalla. T ilastollisen T oim iston alam aisessa K ertom uksessa Suom enm aan taloudellisesta tila s ta vuosina , sekä on jo p u h u ttu siitä y h täpitäväisyyden puutteesta, jo k a y h ä vielä on olem assa m aam m e hallinnollisen, lain k äy tän n ö llisen ja k irk o llisen ja o n välillä, sekä n iistä vastuksista, joita, varsinki tilastollisessa suhteessa, syntyy sen k a u tta että h allin to p iirit ylläm ainituissa suhteissa ovat keskenänsä erilaiset. K u n lisäksi tulee, että näm ät hallin to p iirit usein ovat sam annim iset, v aik k eivât käsitä sam oja aloja, käypi asiantila vielä sekavam m aksi. N iin löytyy n ykyään sekä tuom iokuntia että kihlakuntia, joilla on nim enä H elsinki, P iikkiö, H alikko, W ehm aa, P irkkala, Jäm sä, H ollola, M ikkeli, H einola, Ju u k a, R antasalm i, R autalam pi, Kuopio, Iisalm i, Liperi, K orsholm a, Ilm ajoki, L aukaa, Oulu, Salo ja Kemi, m u tta ei ainoakaan n äistä tuom iokunnista käsitä sam aa alaa kuin yhdennim inen kihlakunta, vaan toisinaan suurem m an, toisinaan pienem m än. Suom en lainkäytännöllisen, hallinnollisen ja kirkollisen jao n y htä- pitäväiseksi järjestäm in en n ä y ttä ä sentähden olevien olojen vaatim alta, olle- tik i kun tuom iokuntain n ykyiset ra ja t toisinaan, niinkuin K iteen, R au talam m in ja L ep p äv irtain tuom iokuntain, k äy v ät ristiin itse lääninrajojen kanssa ja toisinaan taas (esim erkiksi Sahalahdella ja P eräseinäjoella) ja k a v at k irk k o k u n n at kahtia, joiden yhteys kuiten k i jokaisessa jaossa olisi ollut säilytettävä. T ähän voidaan vielä lisätä, että m yöski hallinnollinen ja k irk o llin en p itäjän jak o usein on erilain en ja e ttä tässäk i suhteessa sam alla n i m ellä toisinaan osotetaan alueita, jo tk a yhden jakoperustuksen m ukaan k ä sittä v ät eri alan kuin toisen m ukaan.

10 5 llmanlaatuseikat viisivuotiskautena olivat ylipäänsä m aanviljelykselle jo tenkin suotuisat, jo n k a vuoksi sadotkin keskim äärin lukien koko m aassa tu liv at hyviksi tah i ainakin keskinkertaisiksi. V aikka vuonna 886 oli lum i- rikas talvi, tu li k uitenkin aikainen kevät ja ilm at olivat kesällä ja syksyllä ylipäänsä kasvullisuudelle suotuisat. Täm än johdosta viljasato ylipäänsä tu li hyväksi. Seuraavana vuonna 887 ilm anlaatuseikat olivat ylipäänsä suotuisat ja viljasato tu li yleensä runsas; heinänsaalis oli o sittain runsas, osittain hyvä, vaan pohjois-osissa kesk in k ertaista huonom pi. V. 888 ilm at olivat vähem m in suotuisat. V iljasato sen johdosta tu li ylipäänsä ainoastaan kesk in k ertain en, vieläp ä hu onok in erity isissä osissa O ulun lääniä. S am aten ilm at v. 889 eivät olleet kasvullisuudelle aivan suotuisat, jo sta syystä sato ei tu llu t täy sin tyydyttäväksi. E rittä in k in oli heinänsaalis huono. V. 890 m uodostuivat ilm at yleensä suotuisiksi, jo n k a vuoksi saatiin hyvä ta i kesk in k ertain en viljasato ja hyvä heinänsaalis, p aitsi W aasan läänissä, jossa niitty m ato oli heinänkasvua vahingoittanut. E nem m än p aikkakunnallisista luonnon-ilm iöistä viisivuotiskautena ovat seuraavat erittäin m ainittavat. V. 886 oli jäittenläh tö M ynäjoessa T urun lään iä n iin ankara, että eräs silta sen johdosta hajosi. Sam ana vuonna 20 ja 2 p. K esäkuuta sattu i ankaria raesateita eri osissa T urun, H äm een ja U udenm aan lääniä. 887, 6 ja 7 p. H ein äk u u ta raivosi ra ju m yrsky T urun läänissä, ja sam ana päivänä todellinen hirm um yrsky Sakkolassa, W iipurin lääniä, k aato i paljon m etsää ja h äv itti joukon lato ja ja m uita ulkohuoneita. Sam aan aikaan sattu i raesateita useissa osissa m aata. 889, 2 p. K esäkuuta kohtasi ankara raesade K lem in ja T aipalsaaren p itäjiä W iip u rin läänissä, jolloin ruislaihot vahingoittuivat. H uom attavin luonnonilm iö viisivuotiskauten a sattu i kuiten k in 28 p. E lo k u u ta 890, jolloin tav atto m an raju hirm u m yrsky raivosi p itk in eteläistä rannikkoa ja aikaansai suuria vahinkoja T u ru n ja U u denm aan läänissä. L äm pöm ääräseikkain valaisem iseksi y lläm ain ittu in a vuosina an n ettakoon vielä seuraavat tiedot. Jäänlä h tö H elsingin eteläsatam asta tap ah tu i viisivuotiskautena aikaisim m in M aaliskuun 29 p. 890 ja m yöhim m in Toukokuun 2 p. 888 sekä O ulun u lkorediltä aikaisim m in Toukokuun 9 p. 890 ja m yöhim m in K esäkuun p E ro tu s sanottujen palkkain välillä satam ien avautum is-ajan puolesta v aih etteli eri vuosina 33 ja 44 päivän välillä. Jääty m in en sitävastoin tap ah tu i H elsingissä aikaisim m in 7 p. Jouluk. 890 ja m yöhäisim m in talvella , 28 p. Tam m ik. jälkim äisenä vuonna. Oulussa jääty m in en tap ah tu i aikaisim m in 27 p. Lokak. 888 ja m yöhäisim m in 30 p. M arrask H elsingin satam a oli siis 2 3 /3 k uuk au tta vuodessa kauvem m in sulana k u in Oultin; m u tta aikaisem m in ai-

11 6 k av a pim eys po h jo isilla vesillä sekä jä ä t siellä k ev äisin ovat vielä lisäksi jo k a vuosi m elkoisesti ly h en tän eet purjehdusaikaa jälkim äisessä satam assa. T äkäläisestä M eteorologillisesta P ääobservatoriosta saatujen tietojen m ukaan keskiläm pö eri vuosina oli C elsiuksen astem itan jä lk e e n: Température moyenne de l année en Helsingissä. Tampereella. Kuopiossa. Oulussa ,8 + 4,6 + 3,4 + 2, ,2 + 4,5 + 3, + 2, ,6 +,9 0, ,8 + 4,4 -f- 3,9 + 2, , ,0 + 4,2 + 3,4 Keskimäärä vuosina f 4,6 + 4, H- 2,2 K eskiläm pö oli siis m ainituissa paikoissa korkein vuonna 890 ja alin vuonna 888. Vuosi 890 oli m erkillinen tasaisim m an läm m ön k au tta viisivuotiskautena. K orkein ja alin kuukauden-keskiläm pö viisivuotiskautena oli san otuissa p aiko issa seu raav a: Korkein kuukauden keskilämpö. La plus haute température moyenne d un mois, ' Alin kuukauden keskilämpö. La plus basse température moyenne d un mois. H elsingissä. Tampereella. Kuopiossa. Oulussa. H elsingissä. Tampereella. Kuopiossa. Oulussa. V ,i -f- 7,5 + 7,6 + 8,o 8,3 8,8-2, 3,8» ,4 + 7,o -f- 6,9 + 5,9-5,3 9,8-2,5 3,9 n ,6 + 5,9 + 5,o,2 2,0 3,6» ,6 + 7,8 + 7,0 + 5,3-0, -,0 2,3 2,8 n ,4 + 5,2 + 6,9 + 5,6 3,6-4,9-7,3-6,5 E ro tu s korkeim m an ja alim m an kuukauden-keskiläm m ön välillä oli,siis kunaki sanottuna vuonna;

12 7 L a différence de la température moyenne des mois. Helsingissä. Tampereella. Kuopiossa. Oulussa. V ,4 26,3 29,7 3, , 26,8 29,4 29,8,, ,8 ' 27,9 28, ,7 28,8 29,3 28, ,0 20, 24,2 22,i Sadem äärä, lu ettu n a m illim eetreissä, tek i M eteorologillisen Pää-obser- v atorion antam ain tietojen m ukaan: Quantité absolue de pluie en millimètres. Helsingissä. Tampereella. Kuopiossa. Oulussa. V ,0 493,5 479,8 536, ,3 556,5 548,0 564,6,, ,9 470,8 657,9,, ,7 470,7 574,0 525,2,, , n 6,c 577,0 430,7 Ulkonaiset valtiolliset olot. K oko viisivuotiskausi 88C 890 oli rauhan ja levollisuuden aikakausi. Oli siis täysi syy odottaa, että m aan kauppa ja tav aran v aih to sellaisena aikakautena olisivat v erraten vilkkaita. V aan täm ä toivom us ei to teu tu n u t. T oiselta puolen n im ittäin m yöntiä W enäjälle vaik eu tti se sorrostila, jossa kauppa-asiat siellä olivat, sekä W enäjän rah an alhainen kurssi, jo k a koko aik ak au ten a oli noin 250 eli h iukka enemmän. Myöskin, siellä toim eenpannut tu llirajo itu k set v aik u ttiv at ehkäisevästi Suom en kauppaan. M aan suurem pi tehdasteollisuus, jo n k a tu o tteet isoksi osaksi ovat a io tu t W en äjälle vietäv ik si, sai asiain n iin ollen k ä rsiä m elkoisia ta p pioita. E ten k i k ärsiv ät rauta-, paperi-, liinakangas- ja m uut teollisuudenhaarat, joiden oli kilpailem inen venäläisten, kotim aisista raaka-aineista vai-

13 8 Haistettujen sam anlaatuisten teh d astu o tetten kanssa ja joiden harjo ittajan i, k un sekä raak a-ain eitten e ttä tehdastuotteiden h in n at W enäjällä alentuivat kovin halvoiksi, usein täy ty i m yödä tav aran sa polkuhinnasta. T oiselta puolen p au tav arain k auppak i m uutam ina vuosina oli ahtaassa tilassa, jo n k a jo h dosta eivät ainoastaan tu lo t tä stä m aan etevim m ästä v ien titav arasta m elkoisesti vähentyneet, vaan tukki- ja sahaliikkeessä työskentelevän irtaim en väestön ty ö p alk atk i tu n tu v asti alentuivat. V iim ein Suom en rah tik aupan oli m yöskin taistelem inen ulkonaisia vastuksia vastaan. E rittä in suotuisana asianhaarana kaupalle ja keskusliikkeelle on k u iten k in täydellä syyllä m ain itta v a tän ä aikakautena toim eenpantu talv iliik e H ankoniem essä. V aikka k au p an ja teollisuuden tila viisivuotiskautena täten oli vähem m än edullinen, ei yleinen varallisuus m aassa kuiten k aan huononnut: pikem m in se, kiitos olkoon yleensä hyvien satojen, jossaki m äärin edistyi, jo n k a parh aiten to d istaa väkiluvun osaksi tuleva lisäys. II. Väkiluku ja asunnot. Ne erittäin edulliset syntyväisyyden- ja kuolevaisuudenseikat sekä sen johdosta se v errattain suuri väenlisäys, jo k a huom attiin vuosina , ja tk u iv a t m yöskin viisivuotiskautena 8SG 890. N äitten suotuisten olosu h teitten syynä olivat toiselta puolen yleensä h y v ät sadot ja toiselta ylim alkaan hyvä terveystila m elkein koko täm än ajanjakson kuluessa. V arsinaisia k u lk u tau teja ei ollut liikkeellä tän ä aikana m uuta kuin ankara la v an tau ti syksyllä 887 m uutam issa osissa m aata erittäin k i T am pereen seuduilla; sam aten 889 vuoden jälkipuoliskolla suolikuum e ja p u n atau ti ilm estyivät eri osissa m aata, jo n k a ohessa influentsa vuoden lopulla liikkui m elkein kaikkialla, ja tk u e n vielä 890 vuoden alkuun. Viim e m ainitun vuoden lopulla raivosi m iratam illa seuduin tuhka- ja tulirokko. P apiston ilm otusten m ukaan väenlisäys näinä vuosina oli seuraava:

14 9 Väkiluku P opulation Joulukuun Joulukuun 3 p p Accroissement absolu. Väestön lisäys vuosina Accroissement annuel, pourcents. Vuotinen väenlisäys prosenttina väkiluvusta. Uudenmaan l ä ä n i... 28, ,456 20,932,84 Turun ja Porin , ,474 26,5,36 Hämeen , ,80 2,383,73 Wiipurin... 32,932 35,600 29,668,75 Mikkelin... 72,7 80,920 8,803 0,99 Kuopion,, , ,654. 7,378,23 W aasan ,55 47,92 32,037,59 Oulun ,98 246,993 20,795,76 Koko Suomi 2,203,358 2,380,469 77,,54 V iisivuotiskautena oli absoluuttinen väenlisäys suurem pi, k u in m ikä Suom essa m illoinkaan ennen on ollut laita; se tek i keskim äärin 35,420 henkeä vuodessa. M yöskin vuotuinen suhteellinen väenlisäys oli v erra tta in hyvin suuri. Se on n im ittäin keskim äärin p ro sen ttin a väkiluv usta teh n y t: ,97 0/ /O' ,08 )) ,98 )) ,59 )) ,,50» ,35 )) ,54 )) N iinkuin yllä-olevasta tau lu sta näkyy, oli väestön lisääntym inen M ikkelin ja U uden m aan lään eissä erinom aisen epätasainen. V äk i lukuun verraten U udenm aan lään illä oli k aksi v ertaa suurem pi väenlisäys k u in M ikkelin läänillä. S yystä on k u iten k in huom autettava, että väenlisäykseen U udellam aalla ei ole ollut syynä sy n ty n eitten enem m yys kuolleitten suhteen, vaan suuri m äärä sisäänm uuttoja m uista lääneistä, etupäässä k au punkeihin, varsinki H elsinkiin. P in ta-alan sa laajuuden suhteen Suom enm aa vielä on hyvin harvaan asuttu. K u iten k i on väentiheys ainoastaan kahdessa läänissä alle 0 henkeä Suom. Tai. Tila. 2

15 0 kilom eetrillä. S euraava tau lu osottaa, k uinka asukasluku keskim äärin k ilo m eetrillä on vuodesta 870 kasv anut. Asukasluku km2:llä. Nombre <P habitants par kil, carré de terre Uudenmaan l ä ä n i s s ä... 5, 6,5 8,2 9,6 2,5 Turun ja Porin... 2,7 3,8 4,9 0,0 7,i Hämeen... 0,4,3 2,3 3,2 4,4 Wiipurin... 8,9 9,2 9,o 0,2,2 Mikkelin... 9,0 9,4 9,6 0,0 0,5 Kuopion... 6,i 6,7 7,2 7,c 8. W aasan... 7,8 8,5 9,4 0,i 0,9 Oulun...,,2,3,+,6 Koko Suomessa 5,3 5,8 6,2 6,0 7,2 Y lläolevat tiedot Suom enm aan väkiluvunseikoista perustavat, sam oin kuin kaikki aikaisem m in ju lk aistu tk i, papiston, erittäin k u ltak in seurakunnalta, tekem iin väkilukutauluihin. P item m än ajanjakson kuluessa sanottujen tau lu jen sum m at kuiten k i m elkoisesti ovat eronneet n iistä tuloksista, joihin h enkikirjoihin nojautuva luvunlasku sam asta aineesta on tullut. Vuodesta 880, jolloin A rm ollista A setusta Jo u lu k u u n 9 p:ltä 878, jo k a koskee h en k ik irjo itu sta Suomessa, sekä K eisarillisen S enaatin k irjettä seuraavan M aaliskuun p:ltä ru v ettiin noudattam aan, on erotus m ainittujen läh d etten tietojen välillä, v erraten erotukseen edellisenä aikakaiitena, k u iten k i vähennyt, varsinki jos ilm otuksia papiston tauluissa, jo tk a koskevat jonkun vuoden loppua, v errataan henkikirjotukseen seuraavana vuonna, jo n k a tiedot kuuluvat vuoden alkuun ja siis ovat p id ettäv ät y h täläisin ä ilm otusten kanssa edelläm ainituissa tauluissa. A llaseuraava tau lu osottaa hengille-pantujen lukum äärän vuosina 88G 890, jo n k a m äärän p itäisi olla sam a k u in papiston ilm ottam a lukum äärä 3 p. Jo u lu k u u ta k unaki vuonna

16 Population inscrite dans les listes des cotes personelles. L ä ii n i. Gouvernements. 88G M iehenpuolta. Sexe m asculin. 89. Vaim onpuolta. Sexe fém inin. Y hteensä. Les deux sexes. Accroissement. Lisäys edellisen viisivuotiskauden lopusta alkaen. U u d en m aan ,623 26,478 22, ,65 233,357 4,487 24,68 238,655 29,032 Turun ja P orin , ,56 384,629 3S7, ,052 9, , ,443 2,94 H ä m e e n ,69 240, , ,06 255,07 28,435 32,834 26, W i i p u r i n , , ,43 338, ,452 7,48 76, ,823 27,39 M ik k elin... 70,624 72,405 74,378 76,587 78,007 88,380 9,874 80,254 9,630 K u o p io n ,34 274,33 274, , ,203 42,226 45,42 287,647 5,53 W a a s a n , ,778 39,08 394,65 399,322 95,79 207, ,050 20,495 O u lu n... 26,522 22, , , ,90 4,98 9, , K oko Suomi (T otal) 2,80,083 2,24,864 2,249,84 2,28,625 2,30,365,47,427,200,532 2,347,959 67,876 Siitä kaupungeissa (Dans les villes) ,973 9, , ,938 22,600 0,566 2, ,358 38,385 Siitä m aaseuduilla (Dans les communes rurales)...,995,0 2,023,529 2,049,550 2,073,687 2,097,765,045,86,078,740 2,24,60 29,49

17 2 Yllä-oleva taulu, v errattu n a papiston ilm otusten perustuksella tehtyyn, osottaa että m aassa löytyi enem m än k irkonkirjoihin kuin henkikirjoihin pantuja, ja tek i täm ä erotus aikakauden allissa, p. Tam m ik ,275 henkeä, k un se sitävastoin aikakauden lopussa, 3 Jouluk. 890, nousi 32,50 henkeen. E ro tu s kirkonkirjo ih in otetun ja h en k ik irjo tetu n väestön välillä oli siis vuosina enennyt 9,235 hengellä. E rotuksen enenem inen saatettanee ainald osaksi selittää siten, että henkikirjoista m oni vähitellen on jä te tty pois, jo k a kauem m in aikaa on p aik k ak u n n asta ollut poissa, vaikka hän y h ä seisoo kirkonkirjoissa, k un tieto a hänen kuolem astaan ei ole tu llu t; uskottavaa k u itenki on, että suuri m äärä täm m öisistä jo on kuollut, varsinki u lkom ailla oleskelevista m erim iehistä ja passilla ulko m ailla eläv istä h en k i löistä. S entähden lu u ltavasti lähim m in p äästään totuuden perille, jos otaksutaan jo ten k i y h tä suuria v irh eitä kirkonkirjoissa kuin henkikirjoissa, vaikka v iat niissä kulkevat vastapäisiin suuntiin; täm än johdolla olisi todellinen väkiluku saatava, jos keskim äärä o tettaisiin kirkon- ja henkikirjojen tiedonantojen välillä, ja olisi Suom en väkiluvun siis 3 p. Jouluk. 890 p itän y t olla 2,364,24 henkeä. M yötäliitetty tau lu N:o sisältää m uuten tarkem pia erityistietoja k irk onkirjoihin ja henkikirjoihin p an tu jen henkilöiden lukum äärästä kussaki kunnassa. S iitä näkyy, että useim m issa m aam m e suurem m issa kaupungeissa n iinkuin H elsingissä, Turussa, Tam pereella, W iipurissa, N ikolainkaupungissa j a O ulussa sekä m uutam issa pienem m issä, jom m oinenki eroavaisuus on olem assa henkikirjojen ja k irkonkirjojen välillä; kuiten k i täm ä eroavaisuus on sikäli erilainen, e ttä Tam pereella h en k ik irjo itettu jen lukum äärä on isompi k uin kirkonkirjoissa oliain, kun sitä vastoin kaikissa m uissa lueteltuissa kaupungeissa h en k ik irjo tettu jen lukum äärä on suurem m assa tai vähem m ässä m äärässä pienem pi kuin kirkonkirjoihin otettujen. U seassa m aalaiskunnassa h av aitaan m yöskin suuria erotuksia h en k i kirjoihin ja kirkonkirjoihin otetun väestön välillä, jolloin joskus edellinen, joskus jälkim äinen n iistä on suurem pi. M ahdotonta on p itää kum paakaan näistä tiedoista luotettavam pana. M uuten v ertailu jo n k u n p aik k ak u n n an k irkonkirjoihin ja henkikirjoihin otetun väestön välillä sekä m ahdollisuus ta r kastaa kum paakin koskevain ilm otusten lu o tetta v u u tta usein käypi vaikeaksi sen kau tta, että p aikkakunnan hallinnolliset ja kirkolliset ra ja t eivät ole sam at ja että m olem m at ilm otukset sentähden koskevat eri alueita.

18 3 U skontunnustuksen m ukaan jak au tu iv at Suomen asukkaat vuonna 890 seuraavalla tavalla: Väkiluvuntaulujen mukaan. Selon les registres des paroisses. Henkikirjani mukaan. Selon les listes des cotes personelles. L u th erilaisia (Luthériens)... 2,334,547. 2,305,388. K reik k al.-v en äläisiä (Grecs-orthodoxes). 45,46. 42,220. M uita kristinuskolaisia (autres chrétiens) V ieras-uskoisia (non-chrétiens) Y hteensä 2,380,469. 2,3 4 7, S euraava tau lu osottaa lähem m in eri uskontoihin kuuluvan h enkikirjo itetu n väestön lukum äärän kussaki läänissä: Population selon les listes des cotes personelles en 89. L ä ä n i. Gouvernements. Luthériens. Lutherilaisia. Grecs-orthodoxes. Kreikkalais-venäläisiä. Autres chrétiens. Muita kristinuskolaisia. Non-chrétiens. Vierasuskoisia. U u d e n m a a n ,24, Turun ja P o r in H ä m e e n , W iip u r in... 35,936 3, M ik k e lin... 79, o K u o p i o n ,867 7,779 W a asan , O u l u n , Koko Suomi (Total) 2,305, Siitä kaupungeissa ( Villes)... 28,340 4, maaseuduilla (Communes ru rales)... 2,087,048 37, M ainittava on e ttä T urun ja K uopion kaupunkien sekä O ulun läänissä K uivaniem en m aalaiskunnan henkikirjoissa löytyy jo k u m äärä k ristin uskoon kuulum attom ia henkilöitä. T ähän ei löytyne m uuta selitystä, kuin että sanotuissa kaupungeissa passipiletillä oleskelevat Ju u talaiset ovat o tetu t henkikirjoihin, vaikka he eivät ole Suom en kansalaisia eikä heidän asun-

19 4 tonsa ja oikea kotipaikkansa niinm uodoin 3 :n m ukaan A rm ollisessa Asetuksessa 9 piitä Jouluk. 878 henkikirjotuksesta Suom essa olekaan maassa. K uivaniem en k u n n an henkikirjoihin o tetu t 26 vieras-uskolaista ovat taasen, n iin k u in K u v ernöörin k ertom uksessa ilm otetaan, M ustalaisia, jo ita «ei p i detä kristittyinä». K un asiasta ei lienkikirjotuksessa ole voitu saada likein- pää selkoa, jääp i täm ä kohta kuiten k i epävarm aksi, koska toiselta puolen ei voida k ieltää m ahdolliseksi, että m ain itu t henkilöt ovat kastetulta. P apiston antam ain ilm oitusten m ukaan olivat kieliseikat m aassa v. 890 seuraavat. M aan k a ik ista 2,380,469 asu k k a asta oli 2,048,545 eli 86,07 0/ /o suom enkielisiä, 322,604 )) 3,55 )) ruotsin-» 6,24 )> 0,25 )) venäj än-»,674 )) 0,07 )) saksan-»,06 )) 0,04 )) lapin-» ja 46 kielenä. )> 0,02 )> jo illa oli jo k u m uu k ie li äidin- K u te n y lem pänä on osotettu, nousi väenlisäys Suom essa viisiv u o tiskautena , ll:e e n henkeen (väkiluvuntaulujen m ukaan). Missä m äärässä täm ä lisääntym ys on riip p u n u t syntyväisyydestä ja kuolevaisuudesta sekä sisään- ja ulosm uutoista, osottavat seuraavat num erot : Elävänä syntyneitä. K uolleita. Syntyneitten enemmyys. Naissances. Décès. Surplus des naissances. Yhteensä. Les deux sexes. Vaimonpuolta. Sexe fém inin. i i M iehenpuolta. Sexe m asculin. Yhteensä. ; Les deux sexes. Vaimonpuolta. Sexe fém inin. j M iehenpuolta j Sexe m asculin. Y hteensä. I.es deux sexes. Vaimonpuolta. Sex e fém in in. i! Miehenpuolta. j Sexe m asculin. V ,25 38,36 78,576 25,32 24,202 49,54 4,903 4,59 29,062,, ,69 40,033 8,724 2,704 2,7 42,875 9,987 8,862 38,849,, ,892 39,280 80,72 22,905 22,52 45,47 7,987 6,768 34,755,, ,23 37,758 77,88 23,37 22,362 45,679 6,806 5,396 32,202,, ,023 37,837 77,860 23,898 22,58 46,479 6,25 5,256 3,38 Y hteensä 202,944 93, ,23 7,36 2, ,964 85,808 80,44 66,249 S y n t y n e it t e n e n e m m y y s v iis iv u o tis k a u te n a n o u s i s iis 6 6,2 4 9 :een ja o li 0,862 h e n k e ä v ä h e m p i k u in to d e llin e n v ä e n lis ä ä n ty m y s, j o t e n v iim e k s i m a in itu n h e n k ilö lu v u n t u lis i o s o itta a s is ä ä n m u u tta n e itte n e n e m m y y ttä. K u i-

20 5 torikin tek iv ät sisään- ja ulo sm u u ttan eitten sum m at viisivuotiskauden eri vuosina : Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Ulosmuuttaneita. migrations. Sisäänmuuttaneittcn enemmyys. Surplus des immigrés. Y hteensä. Les deux sexes. V aim onpuolta. Sexe féminin. M iehenpuolta. ; Sexe masculin. Y hteensä. Les deux sexes. Vaim onpuolta.. Sexe féminin. M iehenpuolta. Sexe masculin. j Y hteensä. Les deux sexes. V aim onpuolta. Sexe féminin. M iehenpuolta. Sexe masculin. V. 88C 9,98 23,79 43,097 9,877 23,262 43, ,907 24,74 45,4 20,973 24,483 45, ,825 24,338 45,63 20,57 24,343 44, ,735 26,08 48,843 22,507 26,050 48, ,343 27,929 52,272 24, , Yhteensä 08,788 25, ,56 08,275 26, , eli koko m aassa ainoastaan 202 henkeä enem m än sisään- kuin ulosm uuttan eita; eroitus + 0,660 henkeä on siis lu ettav a virheellisesti tai epätäydellisesti teh d y n lu ettelo n syyksi. S euraava tau lu osoittaa väenlisäyksen m äärät kussakin läänissä sekä m issä osissa m a a ta sisään- ta ik k a u losm uutot ovat olleet voitolla, sekä epätäydellisen luettelon k au tta syntyneen virheen y n n ä todellisen väenlisäyksen: L ä ä n i t. Gouvernements. Surplus des naissances. Syntyneitten enem m yys vuosina Surplus des immigrés (-f-). ou émigrés ( ). Sisäänmuuttaneitten (-)-) ja ulosmuuttaneitten ( ) enem myys. Fauts de registres. L uettelovirh eitä. Accroissement effectif. Todellinen väenlisäys. U u d e n m a a n... 5, ,078 3,25 20,932 Turun ja P o r i n ,967 3, ,5 H ä m e e n... 2,85, ,383 W i i p u r i n... 8,66 + 5, ,422 29,668 M i k k e l i n... 8,455, ,020 8,803 K u o p io n... 8,4 3,33 + 2,298 7,378 W a a sa n... 34,63 3,806 +,22 32,037 O u l u n... 9, ,779 20,795 Koko Suomi 66, ,660 77,

21 6 K oska ei m itään tau lu a väkiluvun suhteista ole teh ty v. 880 jälkeen, n iin ovat n y t huom atut luettelovirheet ja e tta v a t kaikille kym m enille vuosille eikä ain o asta an vuosille Jo edellisinä aikakausina on sisään- ja ulosm uuttojen verrattaisen suuruuden suhteen eri m aakunnissa teh ty se huom io, että k un m aan etelä- ja kaakkoisosissa sisäänm uutot ylim alkaan ovat ulosm uuttoja lukuisam m at, on asianlaita pohjoisissa lääneissä päinvastainen. E p äilem ättä täm ä seikka on yhteydessä sen vetovoim an kanssa, m illä suurem m at k au p u n g it ylipäänsä ovat n äyttän eet v aik u ttav an irtonaiseen väestöön, jo k a tulvaa n iihin etsim ään työnansiota ja sittem m in suurem m aksi ta i vähem m äksi osaksi pysyväisesti asettuu n iih in asum aan. K u n m aan suurim m at k au p u n g it ovat eteläisissä lääneissä, k äy p i n iinm uo doin selväksi syy m in k ätäh d en sisään m uuto t niissä ovat lukuisam m at. Y lim alkaan k a rttu u kaupunkiväestö Suomessa verrattom asti suurim m aksi osaksi sisäänm uuttojen k au tta. A ikakautena oli syntyneiden lukum äärä kaikissa m aam m e kaupungeissa yhteensä 9,865 henkeä suurem pi kuin kuolleiden. K aupunkien luonnollinen väenlisäys nousi siis sanottuina viitenä vuonna ainoastaan täh än m äärään. K uitenkin tek i kaupunkiväestö Suomessa vuoden 890 lopulla ,556 henkeä Ja» 885» ,484 >» jo ten todellinen lisäys kaupunkien asukasluvussa nousi 36,072:een ja oli niinm uodoin 26,207 henkeä suurem pi kuin syntyneiden enemmyys. H en k ik irjat an tav at n ykyään varsin tä rk e itä tieto ja väestön taloudellisesta tilasta. K aik k i sanottuihin k irjo ih in o tetu t henkilöt lu etaan n im ittäin tu n n ettu jen olojen m ukaan johonkuhun seuraavaan kolm een ryhm ään: l:ksi) H enkilöt, jo tk a elättäv ä t itseänsä julkisella viralla, eläkerahalla, pää-om alla, m aanviljelyksellä taik k a m uulla itsenäisellä ja vakituisella elinkeinolla, sekä h eid än vaim onsa ja lapsensa, 2:ksi) H enkilöt, jo tk a ovat m uilla laillisessa palveluksessa sekä heidän vaim onsa ja lapsensa, ja 3:ksi) M uu väestö, jo k a ei ole k iin n itetty vakinaiseen työhön. V iim eksim ainittuun ryhm ään kuuluu siis se osa väestöä, jo k a elättää itseään päiväläisinä eli m uiden satunnaisina työapulaisina ja jo lla ei y lipäänsä ole m uita toim eentulokeinoja kuin k ätten sä työ, niinkuin m äkitupalaiset, itselliset, työm iehet j a n aiset y. m. perheinensä. T äm än y h te isk u n ta luokan eli n iin sanotun irtaim en väestön suhteellinen lukuisuus on sangen tärk eä y h teisk u n n allisten epäkohtien m ittam äärä eri osissa m aata ja valai-

22 7 see jossakin m äärin myös sitä suuntaa, johon taloudellinen kehitys kullakin taholla on käynyt. Tässä puheenalaisen viisivuotiskauden lopulla, eli S90, jak a u tu i m aan henkikirjoihin p an tu väestö n y t m ainitussa suhteessa seuraavalla tavalla: Répartition de la 'population selon la position sociale et économique. Läänit. Gouvernements. Population totale. Koko henkilöluku. Nombre de personnes, vivants d un métier indépendant (fonctionnaires publics, rentiers, agriculteurs, m archands, artisans etc.) avec leurs fam illes. Henkilöt, jotka elättävät itseänsä julkisella viralla, elakerahalla, pää-omalla taikka muulla itsen äisellä ja vakituisella elin k ein olla, seka heidän vaimot ja lapset. Les gens de service avec leurs fam illes. Henkilöt, jotka ovat muilla la illisessa palveluksessa sekä heidän vaimot ja lapset. Les journaliers et autres personnes sans emploi stable. Muu väestö, joka ei ole kiin n i tetty vakinaiseen työhön. U u d e n m a a n ,355,607 66,29 60,69 Turun ja P o rin ,229 2,05 49,472 34,706 H ä m e e n... 26,269 20,83 55,070 85,386 W iip u r in , ,823 7,387 96,63 M ik k e lin... 80,254 03,947 6,752 59,555 K u o p io n ,647 60,474 24,83 02,342 W a a s a n , ,374 20,759 35,97 O u lu n ,88 27,572 4,728 92,58 Koko Suomi (Total) 2,348,445,35,66 265,28 767,656 Siitä kaupungeissa ( Villes).. 223,533 99,87 49,445 74,27 maaseuduilla (Communes rurales)... 2,24,92,25,844 25, ,385 00:sta asukkaasta kuului siis koko maassa. kaupungeissa. maaseuduilla. l:seen luokkaan...., 56,02. 44, ,22. 2:seen»...,29. 22,2. 0,5. 3:teen»... 32,69. 33,22. 32,63. Irta in väestö Suomessa tek i niinm uodoin v astam ain ittu n a vuonna 767,656 henkeä eli lähes kolm annen osan m aan koko väkiluvusta. E ri lääneissä oli irtaim en väestön suhteellinen lukuisuus eli prosenttim äärä seuraava: Suom. Tai. T ila. 3

23 8 Oulun läänissä ,4. K uopion» ,6. T u ru n ja P o rin» ,. W aasan»..., ,7. M ikkelin» ,o. H äm een» ,7. W iipurin» ,8. U udenm aan» ,4. E roavaisuus ensiksi- ja viim eksim ainitun lään in välillä n y t sanotussa suhteessa on niinm uodoin sangen huom attava, m u tta ei kuiten k aan vielä anna m itään k äsity stä siitä, m issä m äärässä puheenaolevat pro sen ttilu v u t y k sityisissä kunnissa eriävät toisistansa. M uutam at esim erkit valaisevat tätä. U udenm aan läänissä, jossa irtain väestö, niinkuin näkyy, oli v errattain harvalukuisin, tek i se R aseporin kihlakunnassa 4,7 /0, L ohjan 6, %, H elsingin 3 0,0 % ja P ern a ja n kihlakunnassa 3 0,8 % koko asukasluvusta. Tosin ei voi p äättä ä ovatko asianom aisten hen k ik irju rein erilaiset p eri-aatteet jossakin m äärin v aik u ttan eet siihen että eroavaisuudet näissä rajak k ain olevissa alueissa ovat n iin suuret: m u tta m ikä heti pistää silm ään, on se sopusointu, jo k a vallitsee m aanlohkom isen j a irtaim en väestön lu k u m äärän v älillä m ainituissa kihlakunnissa. M uutam issa osissa esim. L o h jan kih lak u n taa k äsittä v ä t pienet m aatilat, eli sellaiset joiden viljelty m aa on vähem m än kuin 5 hehtaaria, aina 4 0 % koko viljellystä alasta: itä-osissa sitävastoin eivät sem m oiset pienet m aatilat useissa kunnissa tee edes v iittäk ään prosenttia viljeltyjen tilu sten koko alasta *). T äm ä v iittaa siihen että m aatilojen keskisuuruus m uuten yhtäläisissä oloissa ainakin osaksi v aik u ttaa irtaim en väestön lukuisuuteen seikka jo k a onkin helppo selittää, koska irtain väestö suurim m aksi osaksi elättää itseänsä tekem ällä ty ö tä toisen m aalla ja tä tä ty ö tä tavallisesti saatetaan sille tarjo ta ainoastaan suurilla ja keskisuurilla tiloilla, jo illa löytyy varoja p alk attu jen päivätyöläisten käyttäm iseen, vaan ei pienillä tiloilla, jo ilta n äitä varoja puuttuu. W iipurin läänissä, jossa sekä ylipäänsä että väkiluvun suhteen on enem m än m aatiloja kuin m issään m uussa Suom en läänissä ja jossa n äm ät tila t siis ylim alkaan ovat pieniä ja niiden om istajat varattom ia, on irtain väestö m yöskin v errattain vähälukuinen. Se onkin todellisuudessa siellä vielä vähem pilukuinen kuin m itä henkik irja t tu o v at ilmi, koska suuri osa siitä oleskelee työ-ansiota v arten W enäjällä ja on aikoja lak an n u t p itäm ästä asuntoansa läänissä. T ästä käypi *) Katso Suomenmaan W irallincn Tilasto III. 2. Maanviljelystiednstiis Uudenmaan läänissä. Kartta N:o 6.

24 9 myös selväksi, m inkätähden U udellakirkolla, P arikkalassa, K urkijoella ja m uissa paikoissa löytyy paljo suurem pi m äärä henkilöitä p an tu in a h en k ik irjo ih in kuin kirkonkirjoihin. M itä taasen tulee siilien osaan irta in ta väestöä, jo k a oleskelee läänissä, olisi se lu u ltav asti vieläkin harvem pilukuinen, jo ll ei m aanom istajain vähävaraisuus estäisi heitä pitäm ästä palkollisia m ääräty llä vuosipalkalla ja pak o ttaisi heitä niiden asem asta hätätilassa toisinaan k äy ttäm ään satunnaisia työapulaisia. V iim eksim ainittu seikka ynnä laveaan pinta-alaan katsoen vielä harva m aanlohkom inen lienevät m yös syynä tuohon irtaim en väestön tav atto m an korkeaan p rosenttiin pohjoisissa lääneissä, erittäin k in O ulun ja K uopion lääneissä. Y lipäänsä irtaim en väestön lisäys aikakautena ollut T u ru n ja P o rin läänissä 7,0 %> U udenm aan 4,9 /o> H äm een 4,6 /0, Oulun 3 % j W iip u rin 3, %, "Waasan 2,6 /0 ja M ikkelin lään issä 2, % ; aino astaan K uopion läänissä on tap ah tu n u t vähennys, n im ittäin 0,4 %. Koko m aassa 0 irta in väestö aikakauden kuluessa enennyt 3,5 prosentilla; sitäv astoin ensi luokka väestöstä on vähennyt 2,5:llä ja toinen luokka eli p alk olliset l:llä prosentilla. Ir ta in väestö on siis suh teellisesti lu k u isin O ulun ja K uopion lä ä neissä. Sen suurilukuisuus siellä 0 yhteiskunnallinen h aitta, jo k a etenki yleisen hädän aikoina, k un köyhäinhuoneot ovat täp ö täy sin ä av untarvitsioita ja m aantiet työnhakioita ja kerjäläisiä, k yllin tulee näkyviin. M iten olot O ulun ja K uopion lääneissä m uodostuvat yksityisissä kunnissa, osottavat m uun m uassa seuraavat esim erkit:,000 asukkaasta kuului allaseisovissa kunnissa Oulun (äänissä: l:seen luokkaan eli henkilöihin, joilla ou vakinainen elinkeino. 2:seen luokkaan eli palkollisiin. 3:teen luokkaan eli irtaimeen väestöön. O ulun p itä jä s s ä K em peleessä , 606. T yrnävällä P u o la n g a lla P ulkkilassa H aap av ed ellä U tajärvellä L im ingassa K ajaanin m aaseurakunn K e m is s ä C Paavolassa

25 20 l:seen luokkaan eli henkilö ihin, joilla on vakinai nen elinkeino. 2:seen luokkaan eli p alkollisiin. 3:teen luokkaan eli irtaim een väestöön. M u h o k s e lla R e v o n la h d e lla... 45G P y h ä j ä r v e l l ä K e s t i l ä s s ä Iissä P iip p o la s s a S ärä isn iem e llä Kuopion läänissä: M aan in g alla K a rttu la s s a K e ite le e s s ä P ielav ed ellä K uopion m aaseu rak unn T u u s n ie m e llä N u r m e k s e s s a Kiihtelysvaarassa K o n tio lah d ella K uusj ä r v e l l ä Seuraavissa kunnissa irta in väestö tek i % koko väkiluvusta: O ulun lään issä: H aapajärvellä, R antsilassa, W ihannissa, Paltam ossa, Oulunsalossa, Tem m eksellä, K uhm oniem ellä, Luodossa, N ivalassa, Sotkam ossa, K iim inkillä, Y likiim inkillä, R eisjärvellä, K em ijärvellä, A litorniossa, L um ijoella ja K a- runkissa ; K uopion lään issä: L iperissä, J u u assa, P ielisjärvellä, P olvijärvellä, P älkjärvellä, K aavilla, ja R au tav aarassa. H uom attavan pieni oli irta in väestö seuraavissa kunnissa O ulun lääniä, n im ittä in U tsjo ella 4,7 /'0, E n o n tek iäisissä 3,9 /0 ja In a rissa 9,2 /0. N iinkuin ylläseisovasta näkyy, tek i irtain väestö enem m än kuin puolet koko väestöstä kuudessa kunnassa O ulun läänissä ja neljässä kunnassa K uopion läänissä. M utta m uissakin lääneissä löytyi k u n tia ylenm äärin suurella irtaim ella väestöllä, n im ittäin W aasan läänissä Jy v äsk y län m aaseurak u n ta 50, :llä ja Sidebyy 5,2:a prosentilla; T urun ja P o rin läänissä Alilainen 52,5:llä, D rag sfjärd 53,6:a, P o rin m aaseurakunta 54,2:a, R än tä-

26 2 m äki 59,5:llä ja K aarin a aina 60,8:a prosentilla; H äm een läänissä Jäm sä 5, :llä, K uhm oinen 52,3:a ja K o rp ilah ti 53,l :llä prosentilla. M uissa lääneissä irta in väestö te k i y li 40 % seuraavissa k u n n issa: W aasan läänissä: paitsi jo m ainituissa (Jyväskylässä ja Sidebyyssä), Isossa K yrössä, V ähässä K yrössä, U uraisissa, L apualla, K oivulahdella, Jepualla, L aukaalla, Y listarossa, W iitasaarella, P ih tip u taalla, Saarijärvellä, K arstulassa, P etä jä vedellä, K iv ijärv e llä ja A lah ärm ässä (48,5 /0) ; T urun ja P o rin läänissä: p aitsi jo m ainituissa (A hlaisissa, D ragsfjärdissä, P o rin m aaseurakunnassa, R äntäm äellä ja K aarinassa), E urassa, Köyliössä, W estanfjärdissä, P u n k alaitio lla, K ivim aassa, A lastarolla, W am pulassa, H am m arlantissa, P y h ä m aan em äseurakunnassa, Siikaisissa, K okem äellä, H arjavallassa, U lvilassa, L uvialla, K auvatsalla ja H uittisissa (48,8 "/ ); H äm een läänissä: p aitsi jo m ainituissa (Jäm sässä, K uhm oisissa ja K orpilahdella), Messukylässä, Sääksm äellä, E räjärvellä, Längelmäellä-, Luopioisissa, P irkkalassa, K uorevedellä ja H äm eenlinnan m aaseurakunnassa (49,4 / ) ; W iipurin läänissä: Johanneksen pitäjässä, Im pilahdella, K orpiselillä, Suistam ossa ja W iip u rin m aaseurakunn assa (45,9 /0); (47,3 7 0); M ikkelin lään issä: M äntyharjussa, H artolassa, Jäppilässä, Jo u tsassa ja Leivonm äellä U udenm aan läänissä: Iitin pitäjässä (40 7 0). O sittain läheisessä y h tey d essä irtaim en väestö n su hteellisen lu k u i suuden kanssa on h enkirahan m aksam isesta v ap autettu jen henkilöiden lu k u m äärä. K u n ak i vuonna n y t puheenaolevana viisivuotiskautena oli niiden henkilöin lukum äärä: ko jotka maksoivat tonaisuudessaan. henkirahaa prosenttina. jotka olivat vapautetut henkirahan maksusta kokonaisuudessaarl. prosenttina. 886,048, ,.,3,287. 5,9. 887,08, ,8.,33,627. 5,2. 888,099,44. 48,9.,50,670. 5,. 889,03,49. 48,3.,78,476. 5,7. 890,23, ,6.,87,057. 5,4. T aulusta näkyy, että h enkirahan m aksusta vapalitettujen henkilöin luku on teh n y t enem m än kuin puolet koko henkik irjo tetu sta väestöstä.

27 Seuraava taulu näyttää likemmin kuinka monta henkeä, osaksi iän, osaksi köyhyyden tai muiden syiden tähden, on vapautettu henkirahan m aksusta kussakin läänissä: Läänit. Gouvernements. Nom bre d individus exempts d impôt personnel en Sexe masculin. Miehenpuolta Sexe féminin. Vaimonpuolta Total. Yhteensä. Prosenttina koko henkikirjotetun väestön lukumäärästä. En pourcent de la population inscrite dans les listes. Uudenmaan... 97,92 96,072 98,560 05,30 5,0 56,5 07,62 46,4 44,4 44,4! 46,2 46, Turun ja Porin.... 9,070 9,032 96,332 98,487 96,09 02,995 99,086 5,3 50,8 5,0 5,3 5,0 H äm een... 2,478 24,62 26,603 30,099 64,096 67,999 32,095 5,5 5,6 5,5 52,0 5,s Wiipurin... 49,362 44,68 46,054 52,253 73,374 75,703 49,077 46,6 44,3 44,0 45,0 43,8 M ikkelin... 84,95 85,029 85,938 86,303 42,53 45,58 87,734 49,3 49,3 49,3 48,9 49,3 K uopion ,904 50,32 54,270 74,864 8,056 55,920 55,6 55,0 54,7 55,2 55, W a a sa n ,736 2,468 24,529 27,70 07,069 2,826 29,895 54,6 54,5 54,9 55,0 55, Oulun... 27,904 30,792 32,333 34,584 65,308 70,32 35,629 59, 59, 58,9 58,9 59,0 Koko Suomi (Totalj,3,287,33,627,50,670,78, ,065 62,992,87,057 5,9 5,2 5, 5,7 5,4 Siitä kaupungeissa ( Villes) 77,06 72,993 77,7 86,887 40,857 45,24 86,07 4,7 38, 38,5 4,8 40,5 maaseuduilla (Communes rurales)....,054,8,060,634,073,553,09, , ,778,00,986 52,8 52,4 52,4 52,6 52,

28 23 Jokaisesta k u n n asta koottujen tietojen m ukaan löytyi Suomessa vuoden 890 lopulla kaikkiansa 325,232 asuinrakennusta, jo ista 9,93 k au p u n geissa ja 306,039 m aaseuduilla. Jo s väkiluku jaeta an tasan vastam ainitulle m äärälle, n iin tulee jo k aista asuinrakennusta kohti m aassa keskim äärin 7,3 asukasta eli kaupungeissa erittäin 2,3 ja m aaseuduilla 7,0. Selvää on, että n äm ät keskim ääräiset lu v u t an tav at y h tä v ähän k äsity stä siitä, k u in k a tilavasti tah i ah taasti kansa ylipäänsä asuu, kuin ne tarjo avat m itään valaistu sta asuinrakennusten suuruudesta ja laadusta. V iim eksim ainitussa suhteessa voitaneen kuiten k i yleisesti tu n n ettu n a asiana sanoa, että yhteisen kansan asunnot sekä tilavuuden että ulkonäön ja puhtau d en puolesta ovat etevim m ät m aan länsi- ja lounaisosissa, kun ne sitävastoin itäosissa sekä erittäin useissa seuduin W iipurin läänissä an tav at huolettavan todistuksen väestön köyhyydestä ja alhaisesta sivistyskannasta. K u n täm ä seikka otetaan huom ioon, saavat ne num erot, jo tk a osottavat asukasten keskim ääräisen luvun asuinrakennusta kohti kussaki läänissä, k u itenki suhteellisen m erkityksen. V errattu in a toisiinsa n e n äet an tav at v alaistu sta siitä, k u in k a p aljo n parem m at olot asuntoihin katsoen ovat yhdessä paikkakunnassa kuin toisessa, jo n k a ohessa ne m yöskin puolestaan esiytyvät p aik k ak u n tain v arallisuuden m ittam ääränä. T ältä k atsan to k an n alta o tetaan täh än seuraavat keskim ääräiset luvut, jo tk a ta rk o ttav a t ainoastaan m aalaiskuntia kussakin läänissä, syystä että rakennustapaa ja asuntoseikkoja kaupungeissa tav allisesti ei saateta katsoa m aakunnan oloja kuvaaviksi. Asukasten luku keskimäärin yh dessä asuinrakennuksessa. T u ru n ja P o rin läänissä.... 5,7- W iipurin».... 6,- U udenm aan».... 6,2. H äm een»....7,0. W aasan»....7,2. Oulun».... 8,. M ikkelin»....9,o. Kuopion»....9,4. Y lläolevista luvuista näkyy, että Kuopion, M ikkelin ja Oulun lääneissä, joissa, niinkuin ennen on osotettu, löytyy suhteellisesti lukuisin irtain väestö, olot asujanten asuntoihinkin nähden ovat huonoim pia. A suinrakennuksiin, jo tk a ylim alkaan ovat pienem piä ja huonom pia, kuin m aan läntisissä osissa, on täällä k u iten k in su llo ttu paljo enem m än asukkaita. T äm ä osottaa, että varsinaiset huonekuntalaiset, s. o. se luokka irta in ta väestöä, jo illa ei ole

29 24 om aa m ökkiä, vaan jo k a asuu m uiden huoneissa, tek ev ät jom m oisenkin osan sa n o ttu je n lään ien asukasluvusta. A suinrakennusten yleisestä laad u sta ansaitsee m ainita, että savupirtit, joisssa on ainoastaan kiuas ilm an uuninpiippua ja savutorvea, useissa seuduissa vielä ov at sangen yleiset. Y lem pänä m a in itu ista 325,232 asu in ra k en nuksesta, jo tk a vuoden 890 lopulla lö y ty iv ät m aassa, oli,843 savupirttejä. N äm ät jak au tu iv at eri läänien osalle seuraavasti: U udenm aan lääni H äm een»...., T urun ja P o rin» W aasan» W iip u rin» O ulun» ,092. M ikkelin»...,.... 2,784. K uopion» ,407. N iinkuin tä stä näkyy, on sav u p irttien suurem pi taik k a vähem pi lukuisuus suorakohtaisessa suhteessa raken n u stap aan yleensä kussakin p aikkakunnassa. O dottam attom alta tosin n äy ttää, että kolm essa ensinm ainitussa läänissä vielä ilm oitetaan löytyvän sanotulla alkuperäisellä tav alla k y h ätty jä asuinrakennuksia, m u tta täm ä saapi selityksensä siitä että saunoja, jo tk a ovat rak en n etu t sam alla tav alla k u in savupirtit, toisinaan annetaan asunnoiksi köyhille apua tarvitseville henkilöille ja silloin täy d ellä syyllä otetaan asuinrakennusten lukuun. S avupirttien varsinaisina kotipaikkoina ovat k aakkois- ja itä-osat m aata pidettävät. U seim m issa kunnissa tekev ät sav u p irtit pienen m urto-osan asuinrakennusten luvusta; kuiten k i löytyy kuntia, joissa asian laita on päinvastainen. E nem m än kuin neljännen osan k aik ista asuinrak en n u k sista sav u p irtit tekivät, H ankasalm ella (26 7 0) ja K arttu lassa (26 7 0) K uopion läänissä, Paltam ossa (27 "/ ) O ulun läänissä ja Sum iaisissa (28 % ) W aasan läänissä; enem m än kuin kolm annen osan K uopion m aaseurakunnassa (33 /0) ja K iuruvedellä (34 7 0)) M aaningalla (40 % ), N urm eksessa (46 % ) ja K aav illa (48 /«) K uopion läänissä, Pieksäm äellä (36 /0), Jäp p ilässä (38 /0) ja W irtasalm ella (40 70) M ikkelin läänissä; vihdoin y li puolet K angasniem ellä (50 7 ) M ikkelin läänissä, T uusniem ellä (53 7 ), L apinlahdella (54 / ), P ielavedellä (59 7 0), E u tak o lla (63 7 ), R au tav aaralla (66 7 0) ja K eiteleellä (7 / ) K uopion läänissä sekä R istijärv ellä (60 70) Oulun läänissä. Alla- m ainituissa kunnissa löytyi savupirttejä ja asuinrakennuksia savutorvilla ja ko rsteen eilla seuraav a m äärä:

30 25 Savupirttejä. Asuinrakennuksia rööreillä ja korsteeneilla. K eitele G. 8. R au tav aara R utakko R istijä rv i Pielavesi L ap in lah ti T uusniem i K angasniem i Selvää on, että senkaltaiset asuntoseikat suuresti v aik u ttav at p aik k a k u n tain yleiseen terveydentilaan ja että erittäin tuo v errattain suuri lu k u m äärä sokeita ja kipeäsilm äisiä n y t n im itetyissä paikkakunnissa ei saata olla olem atta yhteydessä n iitten kanssa. P uheena-olleitten asuntoseikkain valaisem iseksi liitetään m uuten tau lu n loppuun tau lu N:o 2. M itä tässä taulussa löytyviin tiedonantoihin tulee, n iin on asuinrakennuksien lukum äärään katsoen m uutam issa kunnissa n iitten luotettavaisuus epäiltävä. Sillä asukaslukuun v erraten tu lisi toisissa kunnissa k u tak in asuinraken n u sta kohti ainoastaan 2 asukasta (R autio Oulun läänissä), toisissa sitävastoin aina 23 asukk. (K arvia T urun ja P o rin läänissä). T ilastollisen P äätoim iston y rity k set saada selvyyttä tässä asiassa, ovat ainoastaan jo h tan eet m ain ittu u n tulokseen. A suinrakennusten rakennus- ja katto-aineista sekä korkeudesta, k erro k sittain luettuna, löytyy niin ik ään tieto ja koottuina. N e ovat kokoonpantu in a taululiitteessä n:o 3, m u tta eivät näytä, ainakaan m itä m uutam iin p aik k ak u n tiin tulee, olevan täydellisesti luotettavia. N iin esim. n äh tiin väenlaskussa p. Jouluk. 890, että T urussa löytyi 2,9 asuinrakennusta, vaan kuvernöörin kertom uksen m ukaan ainoastaan 2,030; Tam pereella oli täm ä suhde,243 ja,52, W ïipurissa,355 ja,898, O ulussa,259 ja,00 sekä P orissa,07 ja 875. M ahdollisesti jo h tu v at näm ä eroavaisuudet ainakin osaksi siitä, e ttä eri la sk u t eivät ain a k ä sitä tä y sin sam oja aloja. III. Elinkeinot. Maanviljelys. V äestön pää-asiallinen, ja m u utam in p aik o in m aata m elkein ainoa, elinkeino on m aanviljelys. A in a siitä alkaen k u in k o v at k a to vuodet 860-luvun lopulla olivat m enneet ohitse, on Suom en m aanviljelys Suo7n. Tai. Tila. 4

31 26 y h tä m ittaa edistynyt. N äinä vuosina saav u tettu kova kokem us v aik u tti näet, että täm ä aika tu li käännekohdaksi, jo sta uusi aikakausi m aamme m aanviljelyshistoriassa alkaa. Se n äy tti selvem m in ja yleisem m in kuin koskaan ennen m aanviljelijälle, m itkä vahingot siitä voivat seurata, että yksipuolisesti p idetään silm äm ääränä ainoastaan jyvän v iljely ä ja laveaa pellonviljelystä, vaan vähem m in huolitaan n iity n viljelyksestä ja jä te tä ä n se tak a pajulle. T ästä ajanvaihteesta on m uistoonpantava v errattain suuria ja p erin pohjaisia parannuksia Suom en m aanviljelyksessä, jo tk a tu lev at näkyviin m uun m uassa uusien, tarkotuksenm ukaisem pien m aanviljelyskalujen yhä yleisem m ässä käyttäm isessä, heinä- ja rehukasvien vuosi vuodelta lisääntyvässä viljelyssä varsinki U udenm aan ja T u ru n ja P orin lääneissä, sekä uusissa, järkiperäisem m issä viljelystavoissa. Yleensä on k atso ttav a m aanviljelyksen j a sen sivu elinkeinojen p a ljo n ed istyn een viim e aikoina. V iisivuotinen aikakausi on tosin liian lyhyt, että se edistys, m ikä asian luonnon m ukaan sen kuluessa voipi tap ah tu a n iin m uutoksille vastahakoisessa ja isiltä p eritty ih in tapoihin ju u rtu n eessa elinkeinossa, kuin m aanviljelys on, tu lisi tarkoissa, jy rk ä sti rajoitetuissa num eroluvuissa huom attavaksi. V arsinki on asianlaita näin, kun on kysym ys kaksi- ja kolm ijako-viljelyn m u u ttam isesta vuoro- eli kop peliviljelykseksi. T äm ä m uutos k äypi p itk ä llisestä, ja jos k o h ta ne m uutokset, jo tk a tässä suhteessa ovat tap ah tu n eet vuosina , eivät olleet k yllin suuria vaikuttaaksensa m aam m e m aanv iljely k sen kokonaiskuvaan, jo k a p ää p iirte issä än pysyi entisellään, n iin oliv at ne k u itenki yksityisissä paikkakunnissa sangen huom attavia. U udenm aan läänissä k arttu u vuosi vuodelta tilo jen luku, jo illa k äy tetä än vuorov iljely stä ja keinollista heinänviljelystä. S anottu viljelys on täydellisesti p an tu k äytäntöön useim m issa herrastaloissa, ja sitä ru v etaan v ähitellen seuraam aan monessa talonpoikaistalossako jo n k a vuoksi lääninagronom eilla enim m äkseen onkin ollut k y llin ty ö tä suunnitelm ien laatim isessa vanhan järje s telm än uudeksi m uuttam ista varten. E rittä in ilah u ttav a ilmiö on, e ttä vanhoja autioina seisovia kauram aita, jo ista lään in itä-osa on ollut niin rikas, n y t on ru v ettu ottam aan ulos, lannoittam aan ja k äy ttäm ään heinänviljelykseen. T urun ja P o rin läänissä on edistys k äy n y t paljo hitaam m in. Siellä, on pellonviljelys vielä p eru stettu m elkein yksinom aisesti jyväntuotantoon, v aikka heinänviljelykseenkin m yöhem pinä aikoina lienee y h ä enem m än ry h dytty. Täm än johdosta vuodentulot siellä tavallisesti ovatki suhteettom an vähäiset, v errattu in a laajoihin, m u tta huonosti hoid ettu ih in ja laihoihin v iljam aihin. K u iten k i p aran n ettu jen m aanviljelyskalujen sekä keinollisesti teh ty jen lannotusaineiden k äy ttäm in en osottaa, että täälläk in on ru v ettu p a rem paan päin pyrkim ään. H äm een läänissä on rautatieverkon laajentam isen k au tta kasvanut k arjan tu o tteid en m enekki ja tästä sy ntynyt hinnan-ylennys

32 27 ollut voim akkaana kiihottim ena niitynhoidon ja niinm uodoin välillisesti m yöskin pellonviljelyksen kohottam iseen. Sam oin on m yöskin ollut laita W iipurin läänissä, jossa suurem m illa tiloilla on ru v ettu käy ttäm ään vuoroja koppeliviljelystä. Y hteisen kansan tiloilla taasen on m aanviljelys siellä vielä jo ten k i alkuperäisellä kannalla. K u iten k i m aan lohkom inen ylen pieniin osiin ja siten sy n ty n y t tilu sten pienuus siellä suuresti supistaa kaskenviljelystä. M ikkelin ja K uopion lääneissä, joissa tiloilla ylim alkaan on paljo laveam m at alat, viljellään sitävastoin vielä sangen yleisesti kaskea, olletikin kun jyvänsato vähistä pelloista ei riitä tarpeeseen ja suoviljelystä taasen, sen vaatim ain suurem pien kustan n u sten ja enem m än työn vuoksi, v errattain n iu k asti harjotetaan. Y hteisen kansan pellonviljelyskalut näissä lääneissä ovat yhä vielä enim m ästi sahra ja p uukarhi; uudem m at ja parem m at aseet, niinkuin kääntö-aura, rullakarhi, lata, jy rä ja niittokone ovat harvinaisia sekä m elkein yksinom aisesti herrastaloissa tavattavia. K u iten k in voipi tä ä l läkin huom ata silm äänpistäviä parannuksia m uun m uassa peltojen huolellisem m assa ojituksessa ja kynnössä sekä rehukasvien lisääntyvässä viljelyksessä. P ara ite n lienee m aanviljelys kuitenkin ed istynyt P ohjanm aan osassa W aasan lääniä, jossa soiden ja räm eiden viljely on vuosi vuodelta kasvanut, sekä siten laajen tan u t lään in vanhastaan satoisain ja jy v ärik k äid en viljelysm aiden alaa. V ähitellen ruvetaan myös y h ä enem m än ja enem m än seuraam aan järkiperäisem piä m aanviljelystapoja ja u u d et m aanviljelysaseet tu levat yhä yleisem m in käytäntöön. M elkein sam oin on laita Oulun läänin rannikkoseuduilla, m u tta lään in pohjoisissa ja itäisissä osissa viljellään m aata sitävastoin vielä vanhan tav an m ukaan, eivätkä parem m at ja tarkotuksenm ukaisem m at viljelystavat ole huom attavam m assa m äärässä voittaneet alaa. E rittä in huom iota ansaitsevan m allim aanviljelyksen on k u iten k in kruununnim ism ies X. W. N ordling p an n u t toim een pohjoisessa L apinm aassa, to ista peninkulm aa In a rin kirkon pohjoispuolella sijaitsevassa Toivoniem en puustellissa. Siellä 69 5' kohdalla pohjaiseen päin p äiv än tasaajasta on teh ty onnistuneita kokeita rukiin-, ohran-, herneen-, perunain-, porkkanain y. m. kasvien viljelyksessä. K ehotukseksi näistä kokeista onkin an n ettu apua valtiovaroista. T ehtyjen kokeitten tulokset n ä y ttäv ä t osottavan, että täysijoutu n u tta viljaa siellä voidaan leik ata ja että jyväkasvien viljelyä voidaan jo l la k in m enestyksellä h arj ottaa. K aik ista lään eistä vakuutetaan, että m aanviljelysseurat ja niiden toim eenpanem at vuotiset kokoukset ynnä uusien ulkoa tu o tu jen m aanviljelysaseiden n äy ttely t otollisesti ovat v aik u ttan eet m aanviljelyksen edistym iseen. N äitä kokouksia v arten tarv ittav ien kustan n u sten suorittam iseksi sekä p alkinnoiksi niitynhoidosta ja hyvin teh d y istä m aanviljelystöistä, jalom pain siem enlajien, pello nviljelysaseiden y. m. ostam ista v a rte n ovat m aanv iljelysseu rat, k u ten ennenkin, saaneet raha-apua valtiovaroista. M ääräraha m aanvil

33 28 jelysseuroja sekä m aanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen edistäm istä varten teki 890 5,200 m arkkaa. Sen ohessa on valtioneuvos K. H. F. F uruhjelm - v ain ajan Suom en valtiolle testam entin k au tta lahjoittam ani varojen koroista vuotisesti m äärätty,000 m arkan suuruinen sum m a an n ettav ak si vuorottain Suom en T alousseuralle ja läänien m aanviljelysseuroille, ja n äm ät ovat tes- tam en tin tek iän säädännön m ukaan k äy ttän eet sitä p arannettu jen m aanvilje- lysaseiden ostam iseen, jo tk a on p an tu m alleiksi näytteille ja sitten ilm aiseksi ja e ttu m aanviljeliöille. T oim ittaaksensa yksityisille m aan vilj eliöille tilaisu u tta pienem pien lainojen saam iseen edullisilla ehdoilla uutisviljelysten ja m u itten m aanhoidon paran n u sten aikaansaam iseksi, on m äärätty 4 m iljonaa m arkkaa, jo ista 3,000,000 m arkkaa ovat aijo tu t viljelysrahastojen perustam iseksi eri kuntiin sekä 400,000 m ark k a a lain o ik si y k sity isille m aanviljeliöille. M aanviljelys- ja m eijeri opisto M ustialassa, jo k a 890 on o llu t olem assa 50 vuotta ja m aanviljelysopisto K urkijoella, sekä kahdeksan m aanviljelyskoulua, jo tk a aik ak au d en alussa olivat olem assa, n im ittä in K o iv i kossa M uhoksen p itäjässä O ulun lääniä, K orsholm an lato k arta n o ssa M ustasaaren pitäjässä, O rism alan to h taan tilalla Isonkyrön p itäjässä sekä T arv aalan sotilaspuustellilla S aarijärven pitäjässä W aasan lääniä, L eväisen puustellilla K uopion p itäjässä K uopion lääniä, O tavan puustellilla M ikkelin p itäjässä M ikkelin lääniä, T uorlan tila lla P iikkiössä T urun ja P o rin lääniä sekä S ö derkullan tila lla Sipoon p itäjässä U ud enm aan lääniä, o vat koko aik ak au ten a olleet toim essa. S itäpaitsi on n eljä u u tta m aanviljelyskoulua sinä aikana perustettu, n im ittäin O saran tilalla Ik aalisten p itäjässä T u ru n ja P orin lääniä, H agan kuninkaankartanossa S altviikin p itäjässä A hvenanm aalla, H a r ju n tila lla W irolahden pitäjässä W iipurin lääniä ja Sim ananniem en tilalla L ip erin p itäjässä K uopion lääniä. K aik k i näm ät oppilaitokset ovat v ähitellen läh ettän eet m elkoisen m äärän järkiperäiseen m aanviljelykseen perehtyn eitä oppilaita, jo tk a ovat hajonneet ym päri m aata ja siten m yöskin tah o l laan edistäneet p aran n ettu jen työtapojen sekä tarkotuksenm ukaisem m an m aanviljelyksen ja parem m an karjanhoidon toim eenpanem ista ja ovat ne epäilem ättä huom attavalla tav alla v aik u ttan eet m aanviljelyksen edistym iseen. M aanviljelyksen hyväksi valtiovaroilla p eru stettu m aanviljelys- ja kauppakem iallinen laboratorio H elsingissä ja kem iallinen- ja siem enkontrolli- laito s T urussa ovat toim ineet koko v iisivu otisk au ten a. S itä p aitsi alkoi to i m ensa kem iallinen- ja, siem enkontrollilaitos K uopiossa p. M arrask. 888 ja p eru stettiin kasviopillinen m aanviljelysasem a H erniäisten tila lla H a ttu lan p i tä jä ssä H äm een lään iä v V iisivuotiskauden lopulla löytyi valtio-agronom i, 8 läänin-agrono- m ia, y k si k u ssak in läänissä, ja 0 apulais-läänin-agronom ia, 3 T u ru n ja P o rin, 2 W iip u rin, K uopion, W aasan ja 3 O ulun läänissä, m aanviljelys-

34 29 insinööri W aasan ja O ulun läänejä v arten etupäässä suoviljelystä neuvoak- seen, pellavanhoidon neuvoja sekä yksi valtion palkkaam a kynnönneuvoja. K um oam attom an todistuksen m aanviljelyksen edistym isestä an tav at tu llilu ettelo t m aahan tuoduista tavaroista. tän n e tu o tu jen m aanviljelysaseiden arvo: N iiden m ukaan tek i ulkom aalta vuosina ,04 m :kaa eli k esk im äärin vuodessa 8,508 m:kaa.» ,764» ) ))» 62,953 ))»> ,247» )) ))» 6,049»» ,959,256» )) ))» 59,85»» ,022,559» ))»» 204,5 )) M aahan tu o tu jen m aanviljelysaseiden arvo oli tosin paljoa pienem pi, kuin n iitten arvo , vaan jo h tu u täm ä vähentym inen siitä, että täm änkaltaisia aseita n ykyään valm istavat m aassa löytyvät ra u ta teh taat paljoa suurem m assa m äärässä kuin ennen. V aikeim pia kysym yksiä, m itä tilastotieteellä Suomessa on ra tk a istavana, on epäilem ättä vielä edelleen m ahdollisuus ta rk a sti ilinottaa m aam m e viljellyn m aan laaju u tta sekä lisäystä, jo k a vuotisesti syntyy uutisviljelysten kau tta. M itä täh än lisäykseen tulee, näkyy n iistä ilm otuksista, jo ita jo k aisesta k u n n asta sum m ittaisesti on annettu, että viljelykselle anastetun k aru n m aan p inta-ala tek i: eli jaettu n a eri läänien osalle: V ,073 hehtaria.» ,080 )) >» ,702 )) >» ,557 )>» ,908 )) L étendue des défrichements. Läänit. Gouvernements. Hehtaria U u d e n m a a n...,036 ' ,366 Turun ja P o r i n.....,973,6,22 2,000,960 H ä m een... 2,743 3,000 3,000 2,795 3,00 W ï ip u r in...,050,630,95,6,635 M i k k e l i n... 49, ,206,400 K uopion...,682,395 2,397,80 2,665 W a a sa n...,903,989,22 2,983 4,000 O u l u n... 2,95,863,395 2,06,782

35 30 P aitsi y lläm ain ittu ja valtion antam ia lainoja, on se m yöskin an tan u t suoranaisia apurahoja m aanviljeliöille, n im ittäin Sysm än kunnalle M ikkelin läänissä IS,000 m arkkaa, K uhm alahden kunnalle H äm een läänissä 200 m arkkaa, P erttu la n kunnalle sam assa läänissä 60 m arkkaa ja H innerjoen k unnalle T urun ja P orin läänissä 200 m arkkaa; yhteensä viisivuotiskautena 8,560 m arkkaa. A rv attav asti eivät ylläolevat tiedonannot uutisviljelysten suuruudesta kuiten k aan ole täysin oikeat ja m uutam ille osille m aata suuresti liioitetut, erittäin k i m itä H äm een lääniin tulee. J a on selitys täh än etsittäv ä siitä, että uudestaan m uokatut nurm ikot ovat lu etu t uutisviljelysten joukkoon. M itään tieto ja viljellyn m aan ja luonnollisten n iitty jen alasta ei enää koota. V aan jos viisivuotiskautena teh ty jen uutisviljelysten ala lisätään v. 885 viljellyn m aan alaan, niin tek i viljellyn m aan pinta-ala v. 890 tasaluvuissa : Viljeltyä maata Terres labourable hehtaria. U udenm aan läänissä.... 0,000. T u ru n ja P o rin» ,000. H äm een».... 7,000. W iipurin».... 3,000. M ikkelin» ,000. K uopion» ,000. W aasan» ,000. O ulun» ,000. Yhte)ensä 980,000. P ro sen ttin a koko p in ta-alasta tek i v iljelty m aa v. 890: Viljeltyä maata Terres labourables U udenm aan lääinissä.... 9,88 7. / 0* T urun ja P orin».... 8,38» H äm een»... f>, 5 )) W iipurin».... 3,59 )) M ikkelin y>.... 4,58 )> K uopion».... 2,5 8 )) W aasan».... 0,3 o )) O ulun».... 0,4 5» Koko Suon li 2,95 )) V uonna 885 2,74»

36 3 M itä viljelystapaan tulee, osottaa seuraava tau lu likem m in m iten k u n n a t täm än suhteen jak au tu iv at kussaki läänissä 890: Kuntien luku, joissa yleisimmin käytetty viljelystapa on: Nombre de communes où l'assolement le plus usité' est L ä ii i t. Gouvernements. Rotation des cultures. Vuoro- tai koppeliviljelys. Rotation des cultures et assolement en 2, 3 et 4 soles. Vuoro-, koppeü-, sekä 2-, 3- ja 4-jakoviljelys. en 4 soles. Nelijakoviljelys. en 3 soles. Kolmijakoviljelys. en 2, 3 et 4 soles. Kaksi- ja nelijakoviljelys sekaisin. en 2 soles. Kaksijakoviljelys. Uudenm aan Turun ja P o r i n H ä m e e n W i i p u r i n M ikkelin K u o p io n W a a s a n O ulun Yhteensä P ellonviljelyksen ohessa on, k u ten jo m ainittiin, kaskenviljelys useissa seuduissa m aata vielä sangen yleinen. L aajim m in levinnyt se 0 itä-osissa K uopion lääniä, m elkein koko M ikkelin läänissä sekä pohjois- ja keski-osissa W iipurin lääniä. V iisivuotiskauden kolm ena viim eisenä vuonna saatiin kaskim aista seuraavat m äärät rukiita, ohria, kauroja, vehnää ja m uita jyvälajeja: Rendement des terres brûlées. Grains. L ä ä n i t. Gouvernements. Hehtolitraa. Prosenttia koko jyvänsaaliista. En pour cent de la production totale des céréales Uudenmaan... 2,67,709 2,60,677 2,420 0,23 0,3 0,20 0,4 0,9 Turun ja Porin ,02 0,0 0,03 0, Hämeen.... 7,538 7,659 7,983 5,853 5,977 0,5 4 0,52 0,58 0,40 0,39 W iipurin ,804 63,292 44,846 38,799 65,327 2,97 3,97 3,03 2,0 4,6 Mikkelin.... 3,008 23,070 26,377 9,079 22,239 0,0 0,38,76 0,6 9,90 Kuopion ,853 53,548 2,048 37,470 34,943 0,5 3,48,24,54 0,54 Waasan ,738 6,823,59 0,658 3,448 2,0 0,34 0,60 0,49 0,57 O u lu n... 72, , ,09 0,5 0,07 0,5 0, od Koko Suomi 39,74 357,443 35,634 35, ,590 2,8 2,9 4 2,79 2,68 2,7

37 32 E rity isissä kunnissa viljansato kaskim aista vuonna 890 nousi v errattain paljo enem pään kuin tässä lääneille ilm oitettu keskim äärä. Suurin oli täm ä sato 890 M ikkelin läänissä M äntyharjussa, jossa se tek i 38 /, W iip u rin läänissä S uojärvellä 60 /0 ja K uopion läänissä Ilom antsissa 6 /0 vuoden koko viljantulosta. K ahdessa viim eksim ainitussa, m aan itäisim m ässä osassa sijaitsev assa p itä jä ssä on kask en v iljely s n iinm uod oin väestölle tä r keäm pi elatu k sen läh d e k u in itse pellonviljelys. E ri vuosina aikakaudesta nousi v iljan tu o tan to Suomessa allam ainittuihin m ääriin : Production totale des céréales H e h t o l i t r a a. V ehnää (Froment)... R ukiita ( S e i g l e )... Ohria ( O r g e )... K auroja f A v o in e )... 46,846 4,502,075 2,56,784 4,345,32 55,42 4,588,820 2,57,754 5,05,065 52,86 4,390,949,962,575 4,658,765 52,923 4,527,299 2,7,282 4,783,682 5,02 4,58,220 2,3,684 5,58,477 S ekaviljaa ( M é t e i l )... T attaria ( S a r r a s in )... H erneitä ( P o i s )... 48,484 2,856 67,490 7,075 4,657 40,885 3,74,625 62,7 5,504 25,632 8,598 6,053 43,739 Y hteensä,36,003 2,43,282,330,59,784,439 2,740,933 jo ita saa tiin Täm än lisäksi tu li vielä perunoita sekä n au riita ja m uita juurikasveja, P erunoita, hehtolitraa. N auriita ja m uita juurikasveja, hehtolitraa. V ,973, ,067.» ,7, ,520. )) S ,0, ,390.» ,4, ,54.» ,068, ,726. Jo s Suom en viljan tu o tan to a viisivuotiskautena 886 8S0 v errataan oloihin edellisinä viisivuotiskausina, n iin n äh d ään että se laatu n sa puolesta on sangen huom attavassa m äärässä m u u ttu n u t. V uotisesti saatiin näet keskim äärin :

38 33 Hehtolitraa. R ukiita. Ohria. Kauroja ,989,385.,670,638.,499, ,29,884.,862,59.,657, ,55,92. 2,80,502. 2,084, ,577,36.,674,42. 2,726, ,696,052.,955,675. 3,433, ,505,473. 2,4,26. 4,864,224. eli prosenttina: H e h t o l i t r a a. R ukiita. Ohria. Kauroja ,6. 27,. 24, ,8. 27,7. 24, ,4. 25,9. 24, ,8. 2,0. 34, ,7. 2,5. 37, ,. 8,6. 42,3. Sam alla kun v iljan tu o tan to siis ylim alkaan paljouteen katsoen on viim eisenä kolm enakym m enenä vuotena tu llu t m elkein k alita suurem m aksi, on m yöskin erityisten v iljalajien viljelys m elkoisesti entisestään m uuttunut. V uosina saatiin keskim äärin vuodessa ru n saasti 3,365,000 h eh to litra a enem m än kauroja kuin viisivuotiskautena S anottu v iljalaji, jo lla sadon suuruuden puolesta ennen oli viim einen sija, on n y t kohonn u t ensim m äiseen ja, sam alla aikaa kuin rukiin- ja ohransato ovat väh en neet 9,5 ja 8,5 prosentilla, kasvanut 8 prosentilla eli koko viljan tu o tan to o n v errattu n a 24,3:sta 42,3:een prosenttiin. Syyksi täh än k au ran viljelyksen lisääntym iseen voidaan tosin osaksi lukea se seikka, että k auraa n ykyään on ru v ettu en tistä enem m än viljelem ään ulosvientiä v arten ja että se sentähden kauppatav aran a on saanut suurem m an arvon ja varm em m an m enekin, m utta epäilem ättä syy etupäässä on etsittävä siinä, että m aanviljelystä on ru v ettu h arjo ttam aan enem m än in ten siiv isti eli viljelystavan tark k u u tta n o u d attam alla sekä huom iota enem m än kään täm ään rehukasveihin, kuin m itä vielä m uutam ia vuosia tak ap erin tehtiin. T ätä to d istav at tulliluett,elotkin, jo ista n äkyy että k au rain ulosvienti Suom esta tek i vuosina: K aikkiansa K eskim äärin vuodossa hehtolitraa. h elit,oi itraa. 85G 8GO , , , ,344. Suom. Tai. Tila. 5

39 34 Kaikkiansa hehtolitraa. Keskimäärin vuodessa hehtolitraa , , , , ,669, , ,867, , ,37, ,308. K au ran ulosvienti on siis m ain ittu in a vuosina sangen suuresti enentynyt. N iin suuri ei enennys kuitenkaan ole ollut, että se edes likim äärin vastaisi tuotannon lisääntym ystä sam ana aikana. T äm ä lisääntym ys on siis v älttäm ättä suurim m aksi osaksi k u lu tettu om assa maassa, jo k a seikka ilah u ttav aila tav alla todistaa, että koti-eläim iä vähitellen on ru v ettu en tistä parem m in hoitam aan ja ruokkim aan. T aululiitteeseen N:o 4 otetaan lähem piä tieto ja erityisten viljalajien kylvö- j a sato m äärästä k u ssak in lään issä vuosina S ato jen la a tu a valaisevat seuraavat num erot. H ehto litran kylvöstä saatiin keskim äärin h eh to litraa S Vehnää... 7,07 7,74 7,38 6,84 7,03 R u k i i t a... 7,00 7,09 6,83 7,04 6,93 O h r ia... 5,63 5,6 5,0 5,5 3 5,70 K a u ro ja... 5,36 5, ,26 5,62 S e k a v ilj a a... 5,33 5,65 4,93 5,9 6, 4 T a tta r ia... 0,8 8,42 7,86 8,44 8,97 H ern eitä... 5,60 4,88 4,25 4,9 6 5,69 P e r u n o it a... 6,54 6,3 5,60 6,23 5,3 E ri lääneissä oli sato tärkeim m istä v iljalajeista ja ju u rik asv eista jyväluvun m ukaan seuraava:

40 Sato hehtolitran kylvöstä. Rapport de Ia production à la sémence Läänit. Gouvernements. R u k iita. Seigle. O hria. Orge. K au ro ja. Avoine.! P eru n o ita. rommes de terre. R u k iita. Seigle. O hria. Orge. K auroja. Avoine. P eru n o ita. Pommes de terre. R u k iita. Seigle. ; O liria. Orge. K au ro ja. Avoine. i P e ru n o ita. Pommes de terre. R u k iita. Seigle. O hria. Orge. K auro ja. Avoine. P e ru n o ita. ^Pommes de terre. i R u k iita. Seigle. O h ria. Orge. K au ro ja. Avoine. P eru n o ita. Pommes de terre. H e h t o l i t r a a. cc O ' Uudenm aan... 7,3 4,9 8 4,8 8 6,9 2 7,7 6 5,0 9 5,2 4 5,75 7,8 3 5,6 5 5,2 9 6,2 7,5 8 5,06 4,8 4 6,22 7,4 5,4 7 5,25 4,5 6 Turun ja Porin.... 6,65 5,2 5,66 6,88 7,08 5,87 6,63 6,90 7,0 4 5,36 5,9 6,0 6,63 5,3 5,7 3 6,57 6,5 4 5,4 6 6,2 3,76 H ä m e e n... 7,3 2 6,0 6,0 9 6,9 2 7, 5 6,2 6,3 3 6,9 3 6,8 7 6,2 5 5,7 4 5,8 7 7,0 8 6,0 6,0 3 6,57 6,7 3 5,9 8 6,2 5 5,4 0 W iipurin... 6,6 4 5,8 3 4,6 7 5,9 7,0 7 5,9 3 5,7 6 5,9 5 6,7 4 5,3 7 4,3 9 5,3 7 6,78 5,48 4, 8 5,6 9 6,8 4 4,7 5 4,38 6,00 M ik k elin... 6,7 4 5,4 8 4,6 6 5,8 7 6,8 7 5,4 8 4,9 5 5,82 6,3 4 4,9 7 4,5 8 5,0 4 7, 8 5, 4,5 2 5,4 0 6,6 2 5,3 6 5,08 5,02 K u o p io n... 7,4 2 5,5 5 4,8 3 7,0 8 7,8 5 5,8 6 5,4 9 6,4 4 7,2 5,3 4,5 8 5,7 7 8,3 5 5,5 2 4,6 9 6,9 6 8,0 5,8 8 5, 4 6,0 8 W a a s a n... 6,9 8 6,5 8 6,4 3 6,0 9 6,5 0 5,9 6,22 5, 8 6,3 7 5,6 9 5,7 8 5,2 5 6,63 6,23 6,3 6 6, 3 6,7 6 6,6 5 6,4 5,9 7 O u lu n... 7,8 8 5,3 5,9 5 6,68 6,7 6 4,8 8 5,6 3 6,0 6 5,6 2 3,8 9 5, 0 4,7 0 6,8 4 5, 4 5,6 0 5,8 5 7,56 5,2 7 6, Koko Suomi 7,00 5,63 5,36 6,54 7,09 5,6 5,69 j 6,3 6,8 3 j 5,0 5,28 5,60 7,04 5,53 5,2 6 6,23 6,93 5,70 5,62 5,3

41 36 Jo s kuudes jy v ä ru k iista sekä viides suviviljoista ja perunoista otaksu taan likim äärin vastaavan k esk in k ertaista satoa, voitaisiin niinm uodoin p itää k aik k i vuodet saatuihin vuodentuloiliin nähden ty y d y ttä vinä. K eskim ääräinen sato, lask ettu n a kaik ilta viideltä vuodelta yhteensä, on jyväluvun m ukaan seuraava: Rapport de la production à la semence pour les cinq années réunies. Rukiita. Ohria. Kauroja. Seigle. Orge. Avoine. Perunoita. Pommes de terre. Uudenmaan l ä ä n i... 7,58 5,25 5,io 5,93 Turun ja Porin... 6,79 5,39 6,03 6,02 Hämeen... 7,03 6,09 6,09 6,34 Wiipurin... 6,8 5,43 4,67 5,78 Mikkelin,,... 6,75 5,28 4,76 5,43 Kuopion... 7,77 5,62 4,95 6,46 W aasan,... 6,65 6,2 6,24 5,73 Oulun... 6,9 3 4,86 5,7 0 5,93 Koko Suomi 6,9 0 5,0 5,44 5,96 Y lim alkaan oli viljansato siis puheenalaisena viisivuotiskautena vähä k esk in k ertaista parem pi. O ulun läänissä olivat k u iten k in ohransadot alem m at sitä keskijyväm äärää, jo ta tässä ylem pänä on arveltu säännöllistä satoa v astaavaksi; jo k a seikka oli tälle läänille erityisestä m erkityksestä, koska ohraa siinä viljellään yleisem m in k u in m uualla. S am aten k aurasadot tu liv at säännöllistä satoa huonom m iksi W iipurin, M ikkelin ja K uopion lääneissä. S itävastoin ru k iin ja p erunain saalis kaikissa lääneissä oli säännönm ukaista ylem pi. V aikka sadot siis viisivuotiskautena tu liv a t ainakin keskinkertaisia, olivat ne sentään riittäm ättö m iä väestön tarpeisiin. T äm ä näkyy parhaiten, jos n iitä viljam ääriä, jo tk a jä iv ä t jälelle, sittek u n siem eniksi tarv ittav a vilja Jo k aista asu oli o tettu pois, verrataan m aan väkilukuun kunakin vuonna. k asta kohti tu li siten Hehtolitraa. Vehnää. Rukiita. Ohria. Kauroja. Herneitä. Perunoita. V. ls 8(i... 0,02,73 0,79,58 0,05 2,9» ,02,74 0,78,82 0,05 2,53 )) 8S8.,.. 0,02,63 0,68,64 0,04 2, ,02,66 0,74,66 0,04 2,62» ,02,62 J O 00 o,9 0,05 2,3

42 37 eli kaikkiansa k aik ista viljalajeista yhteensä V , 7 hehtol. jy v iä ja 2,7 helitol. perunoita.» ,4 )) ))» 2,53 )) )>» ,0 )) )) )) 2,2 3 )) )) )) ,2 ))» )) 2,6 2 )> )>» ,40 ))» )) 2,3 )),, K u n näistä luvuista vielä vedetään pois ne viljam äärät, jo tk a ovat m enneet karjanruuaksi, viinanpolttoon ja ulosvientiin, jääp i asukasten elatukseksi, p a itsi ylläo lev aa m äärää perunoita, v. 886 ain o astaan noin 3,5 h e h to litra a viljaa.» 887 )>» 3,7 ))»» 888 )>» 3,3 )) )) >. 889 )> )) 3,4 ))»» 890 )>» 3,7 )) )) K u n tavallinen vuositarve ylim alkaan otaksutaan olevan 4 h eh to litraa jokaisen asukkaan osalle, osottavat n y t m ain itu t luvut niinm uodoin v ajau k sen om an m aan viljantuotannossa. Silm äys tulliluettoloihin todistaakin, että viljan, etupäässä jauhojen, tu o n ti "W enäjältä 0 enentyinistään enentynyt. Täm ä n ähdään selvim m in seuraavista num eroista: Tuonti Suom een. L im portation du blé Jauhoja (Farine) kg 262,245,36 30,344,72 369,967, ,763, ,27,53 Jauham atonta viljaa (G rains), hl 732, ,904,80,320 2,99,767 2,009,596 S iitä rukiita (Seigle) 344,904 22,25 390,283,039,77,053,855 ohria (Orge) 98,044 29,72 388, ,45 447,0 kauroja (Avoine) 55,695 83, ,573 35,39 289,040 vehnää (From ent) ,588 36,889 58,290 38,422 h erneitä (P ois) m uita viljalajeja» 32,0 25,526 35,09 48,30 3,053 (Autres céréales) n 993 2,069 28, ,563 50,6 Jos, tehdäksem m e vertailun yksinkertaisem m aksi, m uutam m e jauham attom an vilian jauhoiksi sen m ukaan että yksi h eh to litra ru k iita... vastaa 70 kilogram m aa.» ohria...» 62»

43 38 h eh to litra kauroja... vastaa 50 kilogram m aa,» vehnää... -> 77 )) )) h ern eitä...» 95 )) )) m uuta viljaa.» 62 )) tu lev at kunakin viisivuotiskautena m aahan tuodut v iljam äärät kaikkiansa tekem ään : vuosina ,99,636 kilogram m aa.» S8,436,752»» ,786,648»» ,750,005»» ,429,544» U lkom aisen v iljan lisään ty n y t kulutus ei ole ollut tasapainossa vastaav an ylennyksen kanssa Suom en tav aran ulosviennissä. T äm ä teki n im ittäin v astam ain ittu in a viisivuotiskausina. Vienti Suomesta. L exportation du blé Jauhoja (F arine) kg 3,605,504,988,842 5,40,734 2,037,472,054,023 Jauhamatonta viljaa (G rains), hl 775,64,45,534,999,25 2,05,705 3,574,5 Siitä rukiita (Seigle) n 5, , , ,367 36,585 ohria (Orge) n 7,525 90,29 39, ,08 kauroja (Avoine) n 65, ,504,669,259,867,97 3,37,54 vehnää (From ent) n herneitä (P ois) iy muita viljalajeja (A utres céréales) n Jos ylläolevat vientisum m at m u utetaan painom ääriin sam an laskuperu steen m ukaan, jo ta seu rattiin ylem pänä tu o n n ista puhuttaessa, ja sitten v ed etään siten saadut kokonaissum m at pois v astaav ista tuontisum m ista, niin huom ataan että Suomi, paitsi om aa tuotantoansa, on k u lu tta n u t vuosina ,084,292 kilogr. viljaa.» ,355,870»» >» ,428,44»»» ,370,233»»» ,4,583»»

44 39 T uontisum m iin on m yöskin ne viljam äärät luettu, jo tk a ovat aiotut Suomeen sijotetun venäläisen sotaväen tarpeeksi. Ne tek ev ät tiety sti sentään n iin pienen m urto-osan koko tuontim äärästä, että se m itä v aih ettelu t täm än sotaväen lukum äärässä v aik u ttav at koko tuontiin, sentähden tässä voitanee jä ttä ä lukuun ottam atta. T aululiitteessä N:o 5 löytyy m uuten lähem piä tieto ja Suom en v iljan tu o n n ista ja -viennistä kunaki vuonna tässä puheena-olevana viisiv u o tisk au ten a. K ehruukasvien pellavan ja hampun viljelystä h arjo tetaan edelleen sangen yleisesti, vaikka useim m issa seuduissa ainoastaan kotitarpeiksi. Sato n iistä ilm o tettiin seuraavaksi: Pellavia kilogrammaa. Hamppuja kilogrammaa. v ,729, ,453.» 887,76, ,465. > ,902, ,786.» ,799,482.,060,73.» ,890,045.,000,59. E nem m än kuin kolm asosa Suomen p ellavantuotannosta tu li yksistään H äm een läänin osalle, jossa sitä m uutam issa pitäjissä, etenki L am m illa, H ollolassa ja K oskella, ah k e rasti v iljellään. L am m illa sa a tiin v. 890 y li 25,000 kilogram m aa, H ollolassa ja K oskella 50,000 kg kum m assaki. Useassa kunnassa pellavaa viljellään m yötäväksi ja on siitä n y t tu llu t varm a m yöntitavara, sittekun pellavan kehruu- ja kutom atehdas T am pereella on ru v ennut sen pysyväiseksi kuluttajaksi. P aitsi H äm een läänissä viljellään pellavaa vähän suurem m assa m äärässä ainoastaan Iitin ja O rim attilan pitäjissä U udenm aan läänissä, H äm eenkyrön, Ik aalisten ja T yrvään pitäjissä T urun ja P o rin läänissä, V ehkalahden, V ironlahden, S äkjärven ja R uokolahden pitäjissä W iip u rin läänissä sekä M äntyharjun ja Pieksäm äen p itäjissä M ikkelin läänissä. S itävastoin ei pellavaa viljellä ju u ri nim eksikään koko Oulun läänissä. H am ppua taasen viljellään sangen vähä U udenm aan sekä T u ru n ja P o rin lääneissä, m u tta h iukan yleisem m in m uissa lääneissä, erittäin k i K uopion j a M ikkelin lääneissä, jo issa sen viljelys on yleisem pi k u in p ellavan. M uutoin m aan tu llilu ettelo t osottavat, e tt ei kum paisenkaan n y t m ain itu n kehruukasvin tu o tan to tä y tä tarv etta, vaan että m aaham m e vuosina 88G 890 tu o tiin pellavia ja pellavantappuroita kaikkiansa 3,500,000 kilogram m aa sekä ham ppuja 2,000,000 kilogram m aa enem m än kuin tä ä ltä sam ana aikana vietiin ulos. Tosin täm ä tu o n ti etupäässä lienee tap ah tu n u t te h taita v arten ja sitä vastannee sentähden likim äärin n äistä raaka-aineista

45 40 valm istetut teh taan tu o tteet, jo ita tä ä ltä sen sijaan on viety ulos, m u tta kun o tetaan lukuun, että Suomi puolestaan k u lu tta a paljon suurem pia m ääriä ulkom aan pellava- ja ham ppukankaita kuin sillä on läh ettää m uihin m aihin, käypi vajaus oman m aan tuotannossa täten kaikissa tapauksissa kyllin selväksi. M aan puutarhanhoidon edistäm istä ja p u u tarh u rien k eh ittäm istä v arten on erityisiä m äärärahoja valtionvaroista an n ettu Suom en puutarhayhdistykselle H elsingissä, K u p ittaan puutarhanhoitokoululle T urussa ja K uopion puutarhayhdistykselle. E lokuulla 887 p id ettiin yleinen Suomen rn aan viljelyskokou s W iipurissa, jossa m yös koti-eläim iä, ty ö k alu ja sekä m aan v iljely k sen ja sen siv u elinkeinojen tu o tte ita oli n äy tteille asetettuina. Karjanhoito. Sam oin kuin edellisenä viisivuotiskautena on hallitus tä m änkin kulitessa k ään tän y t huom iotansa toim enpiteisiin kotim aisten eläinro tu jen parantam iseksi. N iin on edelleen jo k a vuosi valtion kustannuksella o stettu vissi m äärä virheettöm iä ja siitoseläim iksi sopivia oriita, jo tk a ovat asetetu t yksityisten henkilöin luo eri osissa m aata huokeata m aksua vastaan polkijoina käytettäviksi. S enlaisten siitosoriitten luku on m äärätty 0:ksi kussaki läänissä. K uulutuksen k alitta 23 p:ltä M arrask. 882 m yönnettiin kym m enen vuoden kuluessa, m aan h evosrodun paran tam iseksi, 38,000 m arkan sum m a vuosittain; siitä m äärätään 20,000 m arkkaa siitosoriitten ostam i seksi, 5,000 m arkkaa palkinnoiksi yleisissä kilpa-ajoissa ja 3,000 m arkkaa varsain ja tam m ain palkitsem iseksi. M itä kilpa-ajoihin tulee, niin yleinen m ielipide hevosystäväin-yhdistyksissä n ä y ttä ä olevan, että kilpa-ajot hyödyllisesti v aik u ttav at hevosrodun parantum iseen. E ttä kesälläki voitaisiin to i m ittaa täm m öisiä kilpa-ajoja, löytyy hevosystäväin-yhdistyksen U udellam aalla perustam a kesäkilparata Oulun kylässä lähellä H elsinkiä. V älillisesti tu o ttanev at näm ät k ilp ailu t k u iten k in su u rin ta h yötyä siten, että ne suuressa yleisössä h erättäv ät ja y lläp itäv ät halua parem paan hevosenhoitoon *). T aitav ain hevosenkengittäjäin saam ista v arten on hevosenkengityskoulu yhä edelleen valtion avulla ollut toim essa H elsingissä, jo n k a ohessa sam allainen v. 888 p eru stettiin T urkuun. E läinvälskärien k eh ittäm istä varten on löyty n y t koulu H elsingissä. *) Loppupäätöksiä kilpa-ajoista Suomessa vuosina 88G 890 valaisee seuraava taulu, jonka on kokoonsovittanut kruunun asiamies näissä kilpailuissa, assessori O. A. Ståhlberg.

46 Taulu, joka osottaa tu lo k set kilpa-ajoista Suomessa vuosina Suom. Tai. Tila. Tableau montrant les résultats obtenus des courses des chevaux en Finlande pendant les années Oriita. Chevaux entiers. Tammoja. Juments. Yhteensä oriita ja tammoja. Chevaux entiers et juments ensemble. Suurin nopeus L a plus grande vitesse obtenue \ Vuonna. Nombre de concurrents. Kilpailiain luku. Nombre de ceux gui ont remporté les prix. Palkinnonsaaneitten luku. Keskimääräinen nopeus La vitesse moyenne pour la distance de 3,206 m. jolla 3,206 metrin pituinen rata on kuljettu, min. sek. Nombre de mètres en seconde. Metriä sekunnissa. Nombre de concurrents. Kilpailiain luku. Nombre de ceux qui ont remporté les prix. Palkinnonsaaneitten luku. Keskimääräinen nopeus La vitesse moyenne pour la distance de 3,206 m. jolla 3,206 metrin pituinen rata on kuljettu, min. sek. Nombre de mètres en seconde. Metriä sekunnissa. Nombre de concurrents. Kilpailiain luku. Nombre de ceux qui ont remporté les prix. Palkinnonsaaneitten luku. Keskimääräinen nopeus La vitesse moyenne pour la distance de 3,206 m. jolla 3,206 metrin pituinen rata on kuljettu, min. sek. Nombre de mètres en seconde. Metriä sekunnissa. pour la distance de 3 kilom. jolla rata on juostu minuuteissa ja sekunneissa. metriä sekunnissa. mètres en seconde & 4" 8, '24" 8, ' 5 8,5 5' 45" 9, ' 4 8, , '2 8,6 5' 38 9, ' 2" 8, , ' 2 8,6 5' 34" 9, , ' 25 8, ,6 5' 38 9, '56 9, ' 9 8, ' 8 8,8 5 '3 6 9,5

47 42 S arvikarjan parantam iseksi ei tä n ä viisivuotiskautena ole v altion kustan n u k sella ulkom aanrotuisia siitoseläim iä h a n k ittu m aahan. Järk ip eräin en m eijeritoim i on viisivuotiskautena suuresti edistynyt. A lkuansa h arjo te ttu m elkein yksinom aisesti suurem m illa tiloilla, on se vähitellen, sen m ukaan kuin rautatieverkko m aassa on laajennut, jo u tu n u t yhä vilkkaam m an h arrastu k sen esineeksi m yöski pienem päin tilo jen om istajille, jo tk a ovat ruvenneet y h tiö ih in piirim eijerein perustam iseksi, m eijeriliikkeen h arjottam isella hyväksi k äy ttääk seen p aik k ak u n n an m aitovaroja m eijerituote tte n v ien tiin ulkom aille. N iin löytyi ainoastaan O ulun läänissä v piirim eijeriä runsaalla vuotisella voin valm istuksella. M yöskin W aasan lään issä ovat sem m oiset p iirim e ije rit san g en lukuisat. E ttä m eijeritoim en tarv e k äytännöllisesti ja tieteellisesti oppineista m iehistä, jo tk a voisivat m aanviljeliöille olla avullisina antam alla neuvoja ja selity k siä suurem pien m eijerilaito sten p erustam isessa ja k äyttäm isessä, tä y tettäisiin, oli aikakauden kuluessa virassa kaksi valtionm eijeristiä ja yksi lääninm eijeristi W aasan läänissä, jo ta p aitsi yksi lääninm eijeristi Oulun läänissä tu li lisäksi v N äillä oli toim ena m yöskin tark a sta a m eijerikouluja sekä an taa lääninkarjakoille tarpeellisia ohjauksia. N äitä viim eksim ain itu ita on ollut 2, jo ista yksi eli kaksi jo k a eri läänissä. K uvernöörein ja m aanviljelysseurain yhtäp itäv ien to d istu sten m ukaan on yhtein en kansakin ahkerasti k ä y ttä n y t lääninkarjakkojen neuvoja, jo ten ne tehokkaasti ovat v aik u ttan eet siihen edistykseen, m ikä k arjan - ja m aitotaloudenhoidossa on ta p ah tu n u t n y t puheenaolevana viisivuotiskautena. R in n ak k ain täm än kanssa ovat m yöskin m eijerikoulut v aik u ttan eet yleisem päin tieto jen levittäm iseksi järkiperäisessä m aitotalouden-hoidossa. N äitä kouluja löytyi viisivuotiskauden alu ssa n eljäto ista; aik ak au d en kuluessa on kolm e tu llu t lisää. V iisivuotiskauden lopulla löytyi siis seuraavat seitsem äntoista m eijerikoulua: M yyrän tila lla U udenm aan läänissä. A ittam äen» T urun ja P orin» W iu rilan»»»» H akoisten kartanossa H äm een» P ek k alan»»» H ovilan» M ikkelin» Järv ik y län»»» P eltosalm en tilalla K uopion» M attilan 4»»» K oivikon»»» Sim ananniem en»»» K laresundin» W aasan»

48 43 O rism alan tila lla W a asan läänissä. T arv aalan»»» K oivikon» O ulun» K uonan»»» O ulaisten»»» S itäpaitsi löytyy nieijerikouluja y h d istetty in ä M ustialan m aanviljelys- ja m eijeriopistoon sekä K urkijoen inaanviljelysopistoon. kouluihin vastaanotetaan yhteensä 7 vakinaista oppilasta. K aik k iin näihin W iip u rin ja M ikkelin lääneissä on p eru ste ttu muutamia, k iertäv iä m eijerikouluja siten, että m äärätty korvaus annetaan niille m eijerinom istajille läänissä, jo tk a sito u tu v at oppilaiksi m eijeriinsä yhden vuoden pituisen k äytännöllisen oppik urssin suorittam ista v arten v astaanottam aan luku- ja k irjo itu staito isia n aisia y h teisestä kansasta, jolloin m eijerinom istaja on velvollinen antam aan opp ilasten n a u ttia opetusta m yöskin eläinten hoidossa ja ruokkim isessa sekä yksinkertaisessa m eijerikirjanpidossa. K arjan h o itajien ja karjaren k ien kasv attam ista v arten löytyy karjanhoitokoulu P alikaisen tila lla O rim attilan pitäj ässä. M uuten on m eijerihoitoa täm än sam oin k u in edellisenki viisivuotiskauden kuluessa au tettu lainoilla tä tä tark o tu sta v arten p eru stetu sta ja Suom en v altio k o n tto rin hallinnon alaisena olevasta m eijeri-lainarahastosta, jo n k a v arat erity isten siirtojen k au tta m uista rah asto ista vähitellen ovat k a rttu neet niin, että ne 890 nousivat 49,000 m arkkaan. L ain o ja m yönnetään 2,000 à 4,000 m arkan suuruisia ja viitenä ensim m äisenä vuonna korottom ia. T alous- ja m aanviljelysseurat ovat tän ä ajanjaksona panneet toim een n äy ttely itä eri osissa m aata., K u n useim m issa maissa, joissa m aanviljelys on enem m än k eh itty n y t, eläinm arkkinain on arveltu varsin tehokkaasti v aik u ttav an kelvollisten k o tieläinten siittäm iseen, on senlaisia toim eenpantu Suom essakin. K okem us siltä ajalta, jo n k a kuluessa n äitä m arkkinoita on pidetty, on vielä liian vähäinen, että siihen voitaisiin perustaa m itään arvostelua niiden vaikutuksesta. K uiten k in on useoihin n iistä ru n saasti tu o tu elukoita, jo ita on v ilkkaasti ostettu ja m yyty. A llam ainittujen vuosien lopulla oli talven yli elätetty jen kotieläinten lu k u m äärä Suom essa seuraava:

49 44 N om bre des anim au x domestiques Hevosia, täysikasvuisia (Chevaux) , , , , ,559 varsoja (Poulains)... 3,33 3,499 30,865 3,90 30,832 Sarvikarjaa, härkiä ja sonneja (Taureaux et b o e u f s )... 8,35 82,0 79,89 80,233 8,652 lehmiä ( Vaches) , , , ,00 928,276 nuorta karjaa (V eaux).. 285, , , , ,259 Lampaita (M outons)...,020,37,042,789,02,004,032,84,054,027 Vuohia (C h evres)... 9,00 8,700 6,05 6,395 5,266 Sikoja (P o rc s )... 77,656 84,755 77,963 86,08 94,92 Poroja ( R e n n e s )... 58,559 64,898 65,474 72,653 85,859 Kanoja ja kalkkunoita (Poules et dindons) 243, , ,37 278, ,973 Hanhia ja ankkoja (Oies et canards).. 3,895 4,476 3,995 4,427 4,570 T ietoja kotieläin ten lukum äärästä erittäin kussakin läänissä löytyy tau lu liitteessä n:o G. V. 890, jolloin elukkain lukum äärä viisivuotiskautena oli itsessään suurin, lö y ty i Suom essa no in 2,000 hevosta, 42,000 n a u ta eläintä, 75,000 lam m asta ja 28,000 sikaa enem m än kuin v V uohien lukum äärä sitävastoin oli v äh en ty n y t 5,500:a. T äm ä lisäys voidaan yksistään, laskun m ukaan, jo k a ei ole korkea, arv ata vastaavan 5,000,000 m arkan pääom aa. S euraava tau lu sisältää v ertailu n k otieläinten lukum äärän välillä viisivuotiskauden alussa ja lopussa sekä eri eläinlajien lisääntym isen sinä aikana Lisäännys. Hevosia (C h e v a u x )... 28, ,39,76 Sarvikarjaa (Espèce b o v i n e )...,63,0,305,87 42,086 Lampaita (Moutons) ,49,054,027 75,878 Vuohia ( C h è v r e s )... 20,779 5,266 5,53 Sikoja ( P o r c s )... 65,88 94,92 28,374 S uhta kotieläinten lukum äärän ja väkiluvun välillä kussakin läänissä vuoden 890 lopulla n äh d ään seuraavasta tau lu sta:

50 45 Läänit., henkeä kohti tuli keski- määrin allamainittu lukumäärä. Nombre (le têtes pour,000 habitants. Gouvernements. j Chevaux. [ Hevosia, Nauta-eläimiä. Espèce bovine. Moutons. Lampaita. Chèvres. Vuohia. Porcs. Sikoja. Uudenmaan Turun ja Porin Hämeen Wiipurin Mikkelin Kuopion W aasan Oulun Koko Suomessa tuli,000 henkeä kohti koko maassa Siis oli viisivuotiskautena n au taeläin ten ja sikojen lukum äärä lisäänty n y t suurem m assa suhteessa kuin väkiluku; hevosten, lam paitten ja vuohien lukum äärä oli sitä vastoin vähentynyt. V äkilukuun verraten oli 890 H äm een lään illä suurin ja Oulun läänillä vähin luku hevosia, M ikkelin läänillä suurin ja U udenm aan läänillä vähin luku nautaeläim iä sekä W aasan läänillä suurin ja K uopion läänillä vähin luku lam paita. M erkillinen on se suuri eroavaisuus, jo k a lam m ashoidon yleisyyteen katsoen on olem assa kolm en läntisen läänin, T urun ja P o rin, W aasan sekä O ulun läänien välillä yhdeltä puolen sekä eteläisim m än, U udenm aan läänin, ja kolm en itäisen, W iip u rin, M ikkelin ja K uopion lä ä nien välillä toiselta puolen. Y htäläinen eroavaisuus, vaikka päinvastaiseen suuntaan, on m yöskin huom attava sikaili suhteellisessa lukum äärässä, jo k a esim. M ikkelin läänissä on kolm e k ertaa suurem pi kuin T u ru n ja P o rin läänissä sekä kahdeksantoista k ertaa suurem pi kuin Oulun läänissä. K o tieläin ten lukuisuus y k sistään ei ole m ikään tark k a karjanhoidon suurem m an taik k a vähem m än taloudellisen m erkityksen m ittam äärä jossaki m aassa, vaan olisi se täy d en n ettäv ä ilm otuksilla eläinten laadusta, suuruudesta, eläv ä stä p ain o sta j.. e. Sem m oisia ilm otuk sia ei sen tään Suom esta löydy.

51 46 T oinen k atsan to k an ta koti-eläinten verrallista lu k u isu u tta arvosteltaissa on suhta, m issä ne ovat sen alueen laajuuteen, jo lla n iitä elätetään. Tässä suhteessa y k sity iset seudut osottavat m elkoisia silm äänpistäviä eroavaisuuksia, jo tk a tarjo avat arvokkaita lisiä sen tav an valaisem iseksi, m illä m aanviljelystä eri osissa m aata harjotetaan. Seuraava taulu esittää hevosten, nautu-eläinten, lam m asten ja sikain lukum äärän jo k aista,000 hehtaria kohti koko tiluslaajuudesta kussaki Suom en läänissä: L ä ä n i t. Elätettyjen elukkain lukumäärä,000 hehtaria kohti, kun otetaan lukuun koko tiluslaajuus. Nombre de têtes p a r,000 hectares du territo ire total. Gouvernements. Hevosia. Nauta-eläimiä. Lampaita. Sikoja. Chevaux. Bêtes à cornes. Moutons. Porcs. U u d e n m a a n Turun ja P o r in H äm een W i ip u r in M ik k e lin Kuopion W aasan O u l u n Koko Suomi ö K un, n iin k u in ylläolevasta tau lu sta näkyy, k atsauksia eri läänein ver- ralliseen koti-eläinten rikkauteen v aik eu ttaa se seikka, että sem m oisten eläinlajien jako, jo ita ei suorastaan käy toisiinsa vertaam inen, on epätasain en ja epäsuhteellinen, n ä y ttä ä tarpeelliselta, sen m ukaan k u in ulkom aillak in on tavallista, otaksua kaikille lajeille yhtein en perus-yksikkö ja m uuttaa niiden sum m at kertom aluvuiksi siitä. Sellaisena perus-yksikkönä pidetään tavallisesti täysikasvuinen n au ta-eläin ja m uut eläin lajit lask etaan sitten, sen arvon m ukaan m ikä niillä on täh än v errattu in a, v astaavan suurem paa taik k a vähem pää lukum äärää sem m oisia elukoita. Jos n y t nauta-eläin Suom essa otaksutaan olevan sam anarvoinen k u in /2 täysikasvuista hevosta = 2 varsaa = 2 vasikkaa ja hiehoa = 8 lam m asta = 3 sikaa, niin saadaan täm m öisen m uuttolaskun k au tta seuraava luku elukoita keskim äärin jo k aiselle tu hannelle hehtarille koko tiluslaajuudesta: U udenm aan lä ä n is s ä T u ru n ja P o rin»

52 47 H äm een läänissä 22 W iip u rin» M ikkelin» K uopion» W aasan» Oulun»...2. K oko Suom essa 57. N äm ät lu v u t ta rk o ttav a t niin laveita m aa-aloja kuin koko läänejä ja ovat niinm uodoin itse asiassa ainoastaan keskim ääräisiä lukuja, jo ista olot yksityisissä kunnissa ja kihlakunnissa usein m elkoisesti poikkeavat. Se edistys, m ikä Suom en m eijerihoidossa y h ä edelleen on tap ah tu n u t, y nnä m aam m e p aran n etu t kulkuneuvot ovat m elkeässä m äärässä v aik u ttaneet k arjan tu o tteid en ulosviennin lisääntym iseen. Suomen satam issa käyvän h in n an m ukaan lask ettiin m aastam m e ulosvietyjen k arjan tu o tteid en arvo aikakautena 8C6 870: 43,097,57 m arkkaa )) : 58,93,967 )) )> : 7,82,526 ))» ' : 72,060,308 )) )> : 82,682,775 )) Jos ilm otukset k ah d elta ensinm ainitulta viisivuotiskaudelta eivät olekaan täydelleen tarkkoja, vaan todennäköisesti, vastataksensa lähem m in tosioloja, saatetaan tasaisissa luvuissa laskea vuosina I : 45,000,000:ksi ja : 60,000:ksi m arkaksi, niin jääp i kaikissa tapauksissa sangen suuri enennys kahtenakym m enenä viitenä vuotena, jo k a todistaa että, k a t som atta y k sity isin ä vuosina tap ah tu v iin vaihetteluihin, Suom en k arjantu o t teiden m enekki y h ä lisääntym istänsä lisääntj^y. Itsek u n ak i vuonna n y t puheenalaisesta viisivuotiskaudesta tek i sanotun viennin arvo v ,840,809 m arkkaa. )) ,37,472 ))» ,983,244 ))» ,66,347 ))» ,879,903 )> V ienti oli siis v ähän alennut viim eisenä vuonna. V iennin laatu a sam ana aikana osottavat seuraavat tau lu t:

53 48. Elävien eläinten vienti. (Exportation des bêtes sur pied). Muita elukoita. Autres éspèces. Sikoja. Porcs. Lampaita. Moutons. Vasikoita. Veaux. Härkiä ja lehmiä. Boeufs et vaches. Hevosia. Chevaux. V ,,889...,, ,743 2,97 2,365 2,674 3,072 5,262 3,95 5,87 8,698 0,394 8,880 8,224 0,995,866 9,93 3,6 3,37 3,709 3,355 3,76 8,738 22,67 22,93 20,896 8,330 I'd?, , Yhteensä 4,77 33,456 49,878 6,772 03,548 4,528 Vuosina ,0 42,092 59,600 4,248 92,3 4, ,798 42,055 6,290 2,880 94,403 3, ,60 35,292 9,667 9,26 00,420, ,86 43,263 70,64 0,66 23, E läv äin eläinten vientiä m uihin m aihin ehkäisee usein se seikka, että asianom aiset ulkom aiset virastot, erittäin k i R uotsissa, toisinaan varsin epäpätevien syitten nojalla ju listav a t eläinruton liikkuvaksi Suomessa ja sen jo h dosta k ieltäv ät kaiken eläinten tuonnin täältä. A siain n iin ollen ei puheenalaisten vienti-esineiden lukum äärän vaihetteluiden johdosta voi tehdä m itään varm oja jo htopäätöksiä tuotannon lisääntym isestä taik k a vähentym isestä. 2. Erinäisten karjantuotteiden vienti. (Exportation des produits divers des ferm es).! Voita. Beurre,. Juustoa. Fromage. L äskiä, m akkar.,ja kieliä. L a rd etc. Naudanja lam paanlihaa Viande de boeuf etc. Poronlihaa. Viande de renne. M aitoa. L a it. Kilogrammaa. Litraa. V ,496,348 37,044 44,95 68,492 39,806,230,593,, ,788,762,88 4, ,264 63,264,07,224,, ,6,69 44,26 2, ,876 58,49 947, ,27,00 59,348 76,727,048,562 36,498,479,552,, , ,66 05,56 970,776 54,054,23,855 Y hteensä 30,29,52 229, ,99 4,48, ,3 6,002,820 V uosina ,583,90 52,782 89,496 3,789,05 328,609 7,649, ,449,840 28, ,58 3,692, ,007 6,398,82., ,732,905 03, ,479 2,735,5 85,742 3,208, ,352,649 80, ,626,677,497 3,28 2,9,932

54 49 Jos sum m ia vuosilta verrataan sum m iin läh in n ä edelliseltä viisivuotiskaudelta, n iin n äh d ään että viennin lisäys tekee: 2,524 lam m asta,,435 sikaa,,546,33 kilogram m aa voita, 76,783 kilogr. ju u sto a ja 24,62 kilogr. lih a a j a läsk iä; s itä v asto in vähen nys tekee 0,339 hevosta, 8,636 h ä r k ää ja lehm ää, 9,722 vasikkaa ja,646,39 litra a maitoa. Suurin m äärä eläviä eläim iä on, niinkuin ennenkin, viety m aarajan yli V enäjälle, sekftsitä läh in M kolainkaupungista, T urusta ja W iip u rista m eritse R uotsin ja V enäjä n satam oihin. M aan suurin voinvientipaikka on H ankoniem i. Sanotusta k aupungista vietiin n im ittäin : V ,290 k g )) ,592,868»» ,40,478»» ,657,256» )) ,094,35» T arttu v ien tau tien k au tta Suom i viisivuotiskauden kuluessa k ad o tti,549 hevosta, 8,85 nauta.-eläintä, 9,908 lam m asta, 50 vuohta ja 3,002 sikaa. E nem m än k u in kolm asosa koko tä stä vahingosta tulee y k sistään K uopion lään in osalle. L ähem piä tieto ja saadaan m uuten tau lu liitteestä N:o 7. V uoden 890 lopussa löytyi m aassa 20 v akinaista läänineläinlääkäriä. Peto-eläim et tappoivat seuraavan m äärän elukoita: v v v v v H evosia ja v a rs o ja N auta-eläim iä L a m p a i t a... 4,594 4,020 3,478 2,986 3,87 V u o h i a S i k o j a P o ro ja O ulun lään issä.. 85,087 5,066,635,66 Sillä tav alla näinä neljänä vuonna k ad o tettu jen eläinten arvo voidaan laskea noin 800,000 m arkaksi, ja se vahinko, m inkä peto-eläim et n iinm uo doin keskim äärin vuodessa ovat teh n eet m aam m e karjanom istajille, 60,000 m arkaksi. T aululiite N:o 8 osottaa m iten m ain itu t vahingot jak au tu v a t eri lään ie n osalle. Maanlohkominen ja viljelysosien lukumäärä. Itsenäisten m aanom istajani lu k u m äärä Suom enm aassa nousi vuoden 890 lopulla k u n n itta in koottujen tieto jen m ukaan 4,582:een. Todellisuudessa on täm ä luku hiukan pienempi. Suom. Tai. Tila. 7

55 50 H enkilöt, jo illa on m aatiloja kahdessa taik k a useam m assa kunnassa, otetaan n äet erittäin k u n k in k u n n an luetteloihin, jo ten lään in ja koko m aan kokonaissum m at useam m an k erran tu lev at sisältäm ään sam oja henkilöitä. K u n sellaisten, m uutenkin vähälukuiseen säätyhenkilöin luokkaan enim m äkseen kuuluvien, m aanom istajani lukum äärä on v errattain vähäinen, ei äskenm ain ittu sum m a kuitenkaan, k u ten jo v iitattiin, voi siitä sanottavassa m äärässä m uuttua. Sam a on m yöskin seuraavain lukujen laita, jo tk a koskevat m aanom istajani jak o a viljellyn m aan laajuuden m ukaan. Ä skenm ainituista 4,582 m aanom istajasta oli näet 4,027:a 2,468:a 55,055:llâ 34,032:a kullaki )) )>» 00 h eh taria ja siitä päälle v iljelty ä m aata 25 ja 00 h eh tarin välillä, 5 ja 25»» sekä vähem m än kuin 5 h eh taria v iljelty ä m aata. T aululiite siv. 3 valaisee erityisesti k u n k in lään in oloja tässä suhteessa. Sen johdolla otetaan täh än seuraavat prosenttiluvut, jo ista selvem m in voipi näh d ä m issä m äärässä suuri ja vähäinen m aanviljelys ovat levinn ee t eri seuduissa. 00:sta m aan o m istajasta alla m a in ittu m äärä om isti Nom bre des cultivateurs, classés selon l étendue de leurs possessions. R apport pour 00. Hehtaria viljeltyä maata. Terres labourables hectars. L äänit. Gouvernements. Plus de ja enemmän j i Moins de 5. Yähemmän kuin 5. Uudenmaan.. 2,8 7,2 69,0,0 Turun ja Porin. 2,7 22,5 56,3 8,5 H äm een.... 4,0 24,8 65, 6, W iipurin... 6,5 27,2 33,9 32,4 Mikkelin... 5,6 4,0 56,9 23,5 Kuopion.... 0,7 4,8 47,7 34,8 W a a sa n.... 3,3 8,3 52,6 25,8 Oulun.... 0,2 4,5 38,7 56,c Koko Suomi 3,5 8,7 48, 29,7

56 5 Jo llei oteta lu kuun O ulun lääniä, jossa ilm anala-seikat suuressa m äärässä ra jo ttav a t pellonviljelystä ja jossa niinm uodoin viljellyn m aan laajuus ei ole m ikään lu o tettav a m itta m aatilojen su u ru u tta arvosteltaissa, on K uopion läänillä siis v errattain suurin luku pienten m aatilojen om istajia eli semmoisia, jo illa on vähem m än kuin viisi h eh taria v iljelty ä m aata. isojen m aatilo jen o m istajat ovat lu k u isim m at "W iipurin läänissä. Sitävastoin T ärkeänä lisänä niiden taloudellisten ehtojen valaisem iseksi, joiden nojalla m aanviljelystä Suomessa liarjotetaan, ovat ilm otukset yleisim pien ela- tustarpeiden hinnoista sekä työpalkoista. Siinä suhteessa liitetään tä h ä n tau lu t N:o 0 ja, joissa p aitsi koko lääneille lask ettu ja keskim ääräisiä h in toja, m yöskin on korkeim m at ja alim m at luvut, joiden välillä h in n at ovat vaihetelleet. Nuo suuret erotukset, etenkin pohjoisissa lääneissä, osottavat että jy v äk au p p a m aassa vielä on kokonansa k eh itty m ätö n ja e ttä useim m issa m aalaiskunnissa hintojen vaihtelem ista ei ole järje stä n y t m ikään kauppiasten keskinäinen kilpailu, vaan että ne y k sistään ovat riippuneet m yyjän taik k a ostajan tilapäisestä tarpeesta. S iten köyhä m aanviljelijä useinki heti elonkorjuuajan ohitse m entyä on p ak o tettu tarjoam aan tav aran sa kauppaan m elkeinpä m istä h in n asta hyvänsä, koska halullisia ostajia silloin p u u ttu u ; k un sitävastoin m uutam ia kuukausia m yöhem m in, jolloin jy v äin tarv e on suuri, m u tta m yyjien luku pieni, h in n at ylenin ääräisesti kohotetaan. Jo ete- läisem m issäkin lääneissä, U udenm aan, T urun ja P o rin sekä H äm een lääneissä, joissa k uitenkin h y v ät kulkulaitokset h elp o ttav at m enekkiä ja tasot- tav at hintoja, nousevat erotukset ru ish eh to litran hinnassa sam ana vuonna ja sam assa kunnassa toisinaan aina 5:een ja 6:eenkin m arkkaan, m u tta pohjoisissa lääneissä on hinnanerotus usein vielä paljo suurem pi ja nousee siellä to isin a an 0:een ja 2:eenki m arkkaan. Metsänhoito. Se hillitsem ätön hakkuu, jo n k a alaisina y k sity isten m etsät m aassa viisivuotiskautena olivat, puutavaram arkkinoilla silloin vallitsevain korkeain h in tain sekä siitä m etsäkaupassa syntyneiden liika rohkeain kauppatuum ain johdosta, seisahtui taik k a väheni m elkeästi , sittekun asiainvaiheet olivat m uuttuneet, k ysyntä v ähenty n y t ja puutav arain arvo alennut. A ikakausina ja olot olivat jo ten k i sam at kuin läh in n ä edellisinä. K u iten k i olot näin ä aikakausina varem m at liian rohkeat tuum at m etsäkaupassa sekä n iitä seuraava liikkeen- seisahdus n äy ttäv ä t jälkeensä jä ttän een opetuksia, jo tk a eivät ole olleet ilm an hyötyä m etsänhoidolle maassa. M itään järk ip eräistä m etsänviljelystä sarkahakkuulla ja m etsänkylvöllä ei tosin h arjo teta m uualla kuin k ru u n u n puistoissa sekä kru u n u n 'om istam issa kuninkaankartanoissa, sotilaspuustel- leissa ja palkkataloissa y n n ä jossakussa suurem m assa herrastalossa m aan eteläosassa. Useim m issa paikoin liarjotetaan m etsänhakkuuta y h ä edelleen

57 52 ilm an m inkäänlaista järjestelm ää ja m etsien uudestaankasvam isesta lukua p itäm ättä. K u iten k in huom aa, k u ten v iitattiin, e ttä m uutos parem paan päin m onin paikoin on alkanut. M etsien arvoa k äsitetään n ykyään yleisesti ja niiden kanssa m enetellään sentähden säästäväisem m in kuin ennen. U udenm aan ja H äm eenlinnan lääneissä tav ataan siellä täällä m yöski yhteisen k an san om istam illa tilo illa m etsiä, jo ista risu t on k o rjattu pois ja joissa puiden ty v ip u o let ovat k arsitu t. P o ltto p u id en ylellinen haaskaus alkaa v äh etä ja täm än tarp een tä y ttä v ä t jo useissa paikoin y k sistään k u iv at p u u t ja oksat sekä m uut m etsäntähteet. Se aika, jolloin m etsiä p id ettiin jo ten k i v ähä-arvo isina m aatilo jen lisinä, on siis k a u a n ohitse. Y lim alk aan m etsät n iissä osissa m aata, jo issa niid en arv oa aikaisim - m in on k äsitetty, ovat jo ten k i hyvät. N iin on esim. la ita U udenm aan ja H äm een lääneissä sekä m uutam issa osissa T urun ja P o rin lääniä. K u iten k i ne m olem m issa viim eksinim itetyissä lääneissä suuresti hupenivat edelläm ainittu n a liiallisten puutav arak au p p a-y rity sten vuoksi m erkillisenä aikana. W iip u rin läänissä m etsävalkeat, jo tk a tavallisesti ovat saaneet alkunsa kaskenv iljely k sestä ja jo ille k u iv at oksat sekä m etsissä m akaavat tä h teet edellisistä h ak k au k sista an tav a t virikettä, ovat m atk aansaattan eet m elkoisia vah in g o ita m etsissä. P ie tarin kaupungin sekä ra u ta tie n sum m aton halkojen kulutus v äh en tää m yöski isosti lään in m etsävaroja. M ikkelin läänissä m etsät vuosisatoja kestäneen kaskenpolton johdosta ovat huonot, ja jälellä olev a t h äv iäv ät häviäm istään tukkien h ak k u u sta sahoihin sekä p o lttopuitten tu o n n ista teh taisiin ja höyrylaivoihin. K uopion läänissä m etsävarat ovat suurem m at, m u tta hoito ylim alkaan ei ole parem pi. H uonom m in lienee laita P ohjanm aan osassa W aasan lääniä, joissa m etsät aikain kuluessa tervanpolton ja järjettö m än haaskauksen k au tta yleiseen ovat niin raisk atu t, että löyty y k u n tia, joissa p o ltto p u u t ovat h a n k ittav at useain peninkulm ain päästä. L äänin H äm äläisessä osassa löytyi ennen noita suuria tu n n ettu ja h ak k au k sia 870-luvun alkupuolella sangen hyviä hirsim etsiä; m u tta ne ovat nykyään m elkeästi vähentyneet. R ik k ain m etsistä on O ulun lääni, m u tta k u lkulaitosten p u u te ja p itk ä t m atk at v äh entävät siellä niiden arvoa. T ervanpoltto nielee vielä vuotisesti sum m attom ia m ääriä puita, siihen kun enim m äkseen k äy tetään nuorta, kasvavaa m äntym etsää, jo k a laveilla aloilla kolotaan ja sitten kaadetaan. K u iten k in m oinen haaskaus on vähäisen vähentynyt, sittek un isojako on p ä ä tty n y t ja m aanom istajat ovat saaneet eri m etsäsarkansa, jo ita he ovat voineet h o ita a ja p itä ä silm ällä. On lask ettu että noin 23 m iljoonaa h eh taria eli 64 % Suom en koko pin ta-alasta on m etsäm aata. N oin 7 m iljoonaa h eh taria tästä sum m asta 0 kuiten k in jo u to m aita (soita ja räm eitä, jo ita on p id etty m etsääkasvavina) sekä m ittaam ato n ta m aata, jo n k a vuoksi todellinen kuiva m etsääkasvava ala

58 53 lu u ltav asti on vähä pienem pi. laskea seuraavasti f Tasaisissa luvuissa voitaneen se eri lääneissä U udenm aan l ä ä n i s s ä ,000 h ehtaria T u ru n ja P orin»...,580,000» H äm een»...,235,000» W iip u rin»...,975,000 ) M ikkelin»...,35,000 )) K uopion»... 2,075,000» W aasan»...,975,000 )) O ulun»... 8,540,000» eli koko Suomessa vähän enem m än kuin 9,000,000 hehtaria. M etsänhoitohallituksen alam aisen kertom uksen m ukaan kruununm etsien hoidosta Suom essa vuonna 890 k äsittäv ät näm ät y h teen lask ettu in a 7,498,404 hehtaria kuivaa m etsäm aata, paitsi viljeltyjä tilu k sia sekä soita, räm eitä ja jo u to m aita. N oin 39 % m aan m etsääkasvavasta alasta on siis valtion om aisuutta, m u tta täm ä m elkoinen osa löytyy lähes kokonaan eli enem m äksi kuin 90 % Oulun läänissä. K ruununm etsien ala sekä suhta koko m etsäm aan alaan k a t soen kussakin läänissä oli n im ittäin : L ii ii II l t. Gouvernements. L'étendue des forêts de la couronne hectares. Kruununmetsien laajuus hehtareissa. Prosenttina läänin kuivasta metsämaasta tekivät En pour cent du total du territoire boisé kruununmetsät. Forêts de la couronne. yksityisten metsät. Forêts des particuliers. U u d e n m a a n Turun ja P o r in... 00,07 6,3 93,7 H äm een... 42,732 3,4 96,0 W iip u r in... 24,762 6,3 93,7 M ik k e lin... 24,885 2,2 97,8 Kuopion.... : ,24 2,3 87,7 W aasan... 9,397 9,7 90,3 O u l u n... 6,759, ,3 Koko Suomessa 7,498,404 38,9 6, K uninkaankartanoiden, sotilaspuustellien ja palkkatilojen m etsät eivät ole m etsänhoitohallituksen h allittav in a eikä sentähden kruununm etsiin luetut.

59 54 K u n kokem us on osottanut, että yksity isten m etsänhoito ei tarjoa riittä v ää v arm u u tta siitä ettei täydellinen m etsänpuute voi syntyä useissa seuduissa m aata, ehdotteli se kom itea, jo k a v. 873 asetettiin antam aan lau suntoa siitä m ihin toim enpiteihin olisi ry h d y ttäv ä m etsäin hävittäm isen estäm iseksi, että soveliaita m etsäm aita e rittäin k i m aan etelä- ja keski-osissa lu n astettaisiin kruununm aiksi ja erotettaisiin kruununpuistoiksi. K eisarillisen S enaatin siitä tekem än esityksen johdosta sääti T eidän K eisarillinen Majesteettinne, A rm ollisesti hyväksyen täm än ehdotuksen, 6 p. T oukokuuta S76, että valtion omiksi vähitellen, ja m illoin asianhaarat n iin m yöntävät, etupäässä U udenm aan, T u ru n ja P o rin sekä M ikkelin lääneissä, lu n astettakoon m etsäm aita ja erotettakoon kruununpuistoiksi, sekä että v ast edes valtiokulunki-arviota teh täissä siihen viidentoista vuoden kuluessa vuotisesti otettakoon se summa, m ikä m uiden tarpeellisten m enojen jälk een voipi jääd ä san o ttu u n tarkotukseen käytettäväksi. T äm än n ojalla on ennen lu n astettu jen m etsäm aitten lisäksi n y t puheena-olevana viisivuotiskautena erinäisten kauppakirjain k au tta m etsäm aita lu n astettu kruunulle Joroisten, H einäveden ja R antasalm en p itäjissä M ikkelin läänissä sekä H alsuan kappelissa W aasan läänissä. K ruununpuistojen hankkim isen k au tta on pelko vastaisesta tä y dellisestä m etsänpuutteesta poistettu m uutam ista n iistä m aam m e osista, joissa m etsät n ykyään ovat huonoim m at. E ttä y k sity isten k in m etsänhoitoa saataisiin parem m alle kannalle ja tieto ja m etsän arvosta ja m erkityksestä sekä tarkotuksenm ukaisesta hoidosta levitetyiksi, on viisivuotiskauden kuluessa kaksi m etsänhoidonneuvojaa ollut p alk attu n a. N äistä m etsänhoidonneuvojista on toinen ollut asetettu U udenm aan, T u ru n ja Porin, H äm eenlinnan ja W aasan läänejä sekä toinen W iipurin, M ikkelin, K uopion ja O ulun lään ejä varten. N e ovat v elv o tetu t m atkustam aan ym päri ja m atkoillansa etupäässä käym ään niissä seuduissa, joissa heidän apuansa tarvitaan, auttam aan m aanviljelijöitä tiedonannoilla ja neuvoilla sekä jo h tam aan m aanjaotus- ja m uita m etsänhoitoon kuuluvia töitä. N iiden neuvoja ja apua v ak u u tetaan k in ahkerasti kysytyn. K oko viisivuotisk au ten a on m yöskin Suomen metsänhoito-yhdistys, jo n k a tark o tu k sen a on edistää m aan m etsänhoitajain, m aanom istajani, m etsä-elinkeinon h arjo ttajain sekä m uiden m etsänhoitoa suosivain kansalaisten lähem pää yhdysvaikutusta ja siten h erättää halua parem paan m etsänhoitoon, y h ä ollut toim essa sekä u lo san tan u t om an aikakauskirjan. Sekä E von m etsänhoito-opisto että siihen y h d istetty m etsänvartiakoulu ovat viisivuotiskauden kuluessa lak k aam atta olleet toimessa. K u iten k in siihen rajo itettu u n m äärään katsoen, m ikä m aassa tarv itaan m etsänhoitajia,.otet.a.an o p p ilaita opistoon ain o asta an jo k a to in en vuosi.

60 55 S yystä että kauppaseikat ulkom aan p uutavaram arkkinoilla ovat olleet vähem m än edullisia, oli m etsän tu o tteid en u lo sv ien ti vuosina v ä hän pienem pi kuin edellisellä ajanjaksolla. M aasta ulosvietyjen m etsän tu o t teiden arvo lask ettiin Suomen satam issa käyvän h in n an m ukaan tekevän: markkaa. prosenttina koko viennin arvosta. V ,62, ,58.» ,699, ,24.» ,25,27. 38,96. )) ,980,36. 42,8. )) ,70,36. 36,47. N yt m ain itu lta arvosum m ia vastaa seuraavat m äärät allalu eteltu ja erin äisiä m etsän tu o tteita :. Exportation des produits des forêts Sahattuja puutav. (bois dc sciage) kuut. met.,28,279,07,376,229,749,372,458,243,876 Palkkeja ja parruja (poutres et chevrons) m3 2,926 46,695 80,83 64,655 68,895 Mastopuita, riukuja, sähkölennätinpylv., tukkia ja sahahirsiii (flèches, poteaux de télégraphe, et lois de charpenté).. 58,435 23,6 23,60 3,272 49,68 Pitpropsia ( é ta is )... 6,70 49,24 33,32 32,269 38,095 Rautatiepölkkyjä (traverses) ,400? 3,30 Halkoja (bois à b r û l e r )... 85, , ,620 60,36 606,096 Parkkia ja tuohta (écorce).... kg 3,67,84 2,20,04 2,624,647 2,659,06 2,637,923 Pikeä ( p o i x )... hl 4,756 7,99 3,904 3,536 4,34 Tervaa (goudron).... 4,269 82,079 45,862 56,398 67,366 Pihkaa ja hartsia (récine et pain de résiné) kg 8, ,46 46,746 98,865 52,737 Potaskaa ( p o t a s s é )... 5,878 26,686 4,743 26,904 8,53 N äiden lisäksi tulee vielä jo k u m äärä kaikenlaisia puu-aineita ja m etsäntuotteita. Y lim alkaan Suom en p u u tav arain ulosvienti 860-luvun alusta saakka on enentym istään en en ty n y t ja varsinkin viim eisinä viisivuotiskausina kasv an u t siinä m äärässä, että se n y t jo on m elkoisena osuutena tässä haarassa m ailm ankauppaa.

61 56 S itävastoin pien ja terv an v ien ti on vähän vähennyt. Suom esta vietiin n im ittäin : H e h t o l i t r a a. Pikeä. Poix. Tervaa. Goudron. vuosina I ,895.,02,466.» ,45.,036,428.» , ,68. « , ,37. >» , ,974. m ittäin : H artsin ja p ih k an v ien ti on m yöskin vähennyt. V ienti tek i n i Résine. vuosina ,680 kg» 87G , , ,764» Potaska, jo ta 860-luvun alussa m uutam ina vuosina vietiin ulos yli 340,000 kilogram m aa, on nykyään laan n u t olem asta m inään suurem piarvoisena vientitavarana. Suom esta viisivuotiskautena ulosviedyistä 5,369,055 kuutiom etristä sah attu ja p u u tav aro ita v äh in täin 2 m etrin pituisia tulee 2,77,99 kuutiom etriä W iipurin, K o tk an ja P o rin kaupunkien osalle, jo tk a niinm uodoin yhteensä k an n a tta v at enem m än kuin 5 % koko tä stä ulosviennistä. S itävastoin sah attu jen p u u tav arain v ien ti Suom en suurim m asta ja m etsärikkaim m asta läänistä, Oulun läänistä, nousi sam oina vuosina ainoastaan 606,574 kuutio m etriin eli vähän yli p rosenttiin m aan koko vientim äärästä. T oisin sanoen, sah attu jen p uutavarain vienti Tornion, Kemin, O ulun ja R aahen kaupungeista on teh n y t ainoastaan noin kaksikolm annesta siitä, m itä sam ana aikana on viety ulos P o rista taik k a K o tk asta yksinänsä. T ästä käypi m yöskin osittain selväksi, m inkätähden kruununm etsistä, jotka, kuten jo m ainittiin, suurim m aksi osaksi sijaitsevat O ulun läänissä, on tu llu t n iin v ähä lisää m aan ulosvientiin. M etsänhoitohallituksen tekem äin laskujen m ukaan oli y lläm ain ittu ih in ulosvietyjen plankkuin, lau tain ja battensien sum m iin m ennyt alhaalla olevat m äärät sahapölkkyjä, jo tk a v errattu in a kruununm etsistä sam ana aikana m yytyjen saha^miden lukuun an tav at,seuraav at tulokset:

62 57 Kukitettujen sahapölkkyjen lukumäärä. Siitä Yksityisten metsistä kruununmetsistä lukumäärä. prosenttia. lukumäärä. prosenttia V ,8 0 5, , 5, , )) ,9 3 2, ,0 7 6, , » ,003,856. 4, 0 3, , )) ,0 9 4,0 6. 5,2 9 8, , )) ,5 0 6, ,5 0, ,005, K oko n y t puheena-olevana viisivuotiskautena m yytiin kruununm etsistä siis 4,247,483 k ap p aletta sahapuita, eli väh än enem m än k u in 6 /0 sah attu jen p u u tav arain ulosvientiin k u lu tetu sta tukkim äärästä. T äm ä on suurin m äärä, m ikä m inään viisivuotiskautena on k ru u n u n m etsistä m yyty; suhteellinen m äärä oli kuiten k in vähän pienem pi, kuin vuosina , jolloin se teki 9 20 p ro sen ttia koko siitä m äärästä, jo k a silloin sah attiin ulosvientiä varten. N iiden vuotisten yhteenvetojen m ukaan, jo tk a on teh ty M etsänhoitohallituksen alam aisissa kertom uksissa kruununm etsien hallinnosta, olivat valtio n tu lo t ja m enot n iistä itsekunaki vuonna seuraavat: Tulot. Menot. Voitto. Recettes. Dépenses. Revenu. Markkaa. Markkaa. Markkaa. V ,250, ,33 703, ,599, ,234,023,596,,888...,73,54 558,67,54, ,758,07 574,23,83, ,70, ,763,59, m etsäpalontapausta on aikakauden kuluessa p an tu m uistoon, jo ista 3 on tap ah tu n u t H uhtikuussa, 5 Toukokuussa, 237 K esäkuussa, 29 H einä- kulissa, 74 E lokuussa ja Syyskuussa. 295:ssä tapauksessa syy v alkean irti- pääsem iseen on ollut tuntem aton, 5:ssä on valkea saanut alkunsa kydön- poltosta, 7:ssä kaskenpoltosta, 25:ssä m etsään sy ty tety stä nuotiotulesta, 37:ssä huolettom uudesta ilm an likem pää ilm otusta, 30:ssä tupakanpoltosta, 22:ssa m urhapoltosta, 7:ssä tapauksessa on syynä ollut höyryveturista läh ten eet k i pinät, 9:ssä suonpoltto ja 2:ssa ukkosentuli. V alkean h äv ittäm ät m etsäalueet, jo ista tieto ja on annettu, k ä sittiv ä t y hteensä 7,634 h eh taarin laaiui- Suom. Tai. T ila, 8

63 58 sen alan. P alaneen m etsän arvo lask ettiin 46,327 m arkaksi. Tosiasiassa olivat tu len h äv ittäm ät m etsäalat kuiten k in suurem pia ja palaneen m etsän arvo m yöskin suurem pi, sillä m onesta kulovalkeasta ei ole saatu m itään lä hem piä tietoja. T auluihin 3, 4 ja 5 otetaan m uuten, m aam m e m etsänhoidon talo u dellisten ehtojen likem m äksi valaisem iseksi, tieto ja m uutam ain tärkeim pien m etsäntuotteiden hinnoista. V:n 888 jälk een ei n äitä tieto ja enään anneta. Metsästys. Sen tärk eän m erkityksen Suom en kansan elinkeinojen jo u kossa, m ikä m etsästy k sellä m uinoin oli, on se n y k y än sä m elkoisessa m äärässä k adottanut. M ikäli viljelys on kasvanut ja edistynyt, sikäli on m etsästyksen tu o ttam an annon tarv e vähentynyt. Sen ohessa on itse m etsästysoloja supistettu ja m yöskin on m etsästykselle kelpaavien otusten luku, n iin kuin petoeläintenkin, vähentynyt. K u iten k in edistää täm ä elinkeino vielä n y tk in sanottavassa m äärässä kansan toim eentuloa. V aikka ne m etsästystä koskevat tiedot, jo tk a v irallista tietä jo k a vuosi kootaan, ovat erittäin vaillinaiset ja epäluotettavat, esitetään ne k uitenkin tässä, jo tta n iistä saataisiin edes likim ääräinen kuva siitä, m issä m äärässä m etsästystä nykyaikaan m eillä harjoitetaan. Petoeläinten p y y n tiä ei m aassa y leensä am m attin a harjo iteta. A inoastaan kaakkois-k arjalassa, etenkin Salm in, S uojärven ja K orpiselän pitäjissä, sekä m aan pohjoisosissa h arjo itettan een sitä suurem m assa m äärässä. Y hä edelleen on petoeläinten p yyntiä koetettu edistää palkkioilla, jo ita m aksavat osittain kunnat, osittain valtio tap etu sta karhusta, sudesta, ilveksestä j. n. e. M yöskin useat m etsästysyhdistykset ovat joko valtion sitä v arten antam illa apurahoilla tai myös ilm an n iitä viisivuotiskautena palkkioita antam alla pienem pien peto- tai raatelijaeläin ten tappam isesta koettaneet suojella syötäväksi k elp aavaa m etsän riistaa. V iisivuotiskautena tap ettiin Suom essa saatujen tietojen m u k aan m elkoisesti vähem m in suurem pia petoeläim iä, k u in edellisenä v iisivuotiskautena. E rity iset edellisessä viisivuotiskertom uksessa kosketellut asianh aarat v aik u ttiv at nim ittäin, että petoeläinten p y y n tiä m ain ittu n a aikana h arjo itettiin suurem m alla pontevuudella, kuin tavallisesti. S euraava m äärä petoeläim iä on ilm oituksien m ukaan kum paisenakin ajanjaksona tap ettu : vuosina vuosina K a rh u ja...kapp al S u s ia...» I lv e k s iä...»,440. 2,28. K e t t u j a...» 7,08. 2,605.

64 59 vuosina vuosina A h m o ja...kappal S a u k k o j a...»,505.,303. N äätiä ja kärp p iä...» 7,78. 8,57. P e to lin tu ja...» 24,508. 2,257. Ne palkkiot, jo tk a k u n n at tällaisten eläinten tappam isesta m aksoivat, nousivat ajanjaksona 886 S90 08,846 m arkkaa. E dellisenä viisivuotisk au ten a oli n äitten palk k io itten m äärä lähes k ah ta v ertaa suurem pi eli 208,52 m arkkaa. T aululiite N:o 6 sisältää lähem piä tieto ja tä stä jo k a lään istä ja vuodelta. M itään tilastollisia tieto ja ruoaksi kelpaavia m etsänotuksia koskevasta m etsästyksestä ei löydy. A inoat tied o t tällä alalla ovat ne, jo tk a löytyvät tu llilu ettelo issa Suom en ulosviennistä. M utta v arm aan n äm ä eiv ät ole lä heskään tark at, m uun m uassa siitä syystä, että suuri paljous, etenkin lintuja, viedään ulos m aasta m atk u stajan i tav aran a tai «lihaksi» luokitettuna. L in tu jen ulosvientiä toim itetaan tä tä nykyä suurim m aksi osaksi P ietariin ; ulosv ien ti R u o tsiin vuosina on sam aten k u in edellisenä v iisiv uotisk au ten a teh n y t ainoastaan prosenttia. K u n «metsä- ja m uun linnun» ulosvienti Suom esta ilm oitetaan kokonaisuudessa tehneen vuosina ,327,30 kilogram m aa*) ja vuosina ainoastaan 2,073,992 kilogram m aa *), niin n äy ttää siltä kuin ruoaksi kelpaavan m etsäriistan p y y n ti jälkim m äisenä viisivuotiskautena olisi vähentynyt. T äm än kanssa olisi myös sopusoinnussa se valitus, jo k a on k u u ltu siitä, että ruokakelpoiset m etsänotukset viim e aikoina vähentyvät, huolim atta siitä parem m asta suojeluksesta, jo n k a heille on an tan u t A rm ollinen A setus 0 p:ltä H elm ikuuta 868 m etsästyksestä ja eläintenpyynnistä Suomessa. K u ten ylem pänä on huom au tettu on kuitenkin, m itä m ain ittu i h in n u m eroihin tulee, o tettav a huom ioon, e ttä ne ovat jo te n k in epäluotettav at. T ulliluetteloissa on m aasta vietyjen lin tu jen arvo v. 886 ilm oitettu 82,434 m arkaksi, v ,97 m arkaksi ja v ,887 m arkaksi, sekä m aasta viedyn linnun ja m uun riistan arvo v ,62 m arkaksi ja v ,243 m arkaksi, eli kaikkina viitenä vuotena yhteensä,227,643 m arkaksi. Jos «muun riistan» arvo kolm elta ensim m äiseltä vuodelta ( ) arv o stellaan y h teen sä noin 80,000 m arkaksi, nousisi siis m aan koko *) Yksi kappale on silloin laskettu 2 kilogramman painoiseksi.

65 60 vuotuinen rahallinen tulo linnun ja ruokakelpoisen riistan pyynnistä viim eiseltä viisivuotiskaudelta 260,000 m arkaksi. N ahkoja on ilm oituksen m ukaan v iety m aasta vuosina y h teensä 634,248 m arkan arvosta eli eri vuosina seuraavat m äärät: Y ,007 m arkkaa.» ,06 ))» ,547 )) )) ,96 ))» ,77 )) H uom attavan pienet vientim äärät vv riip p u v at kuitenkin siitä, että tav aran arvo on m yöhem piin vuosiin verraten lask ettu liian alhaiseksi. Kalastus. N iin vesirikkaassa m aassa, kuin Suom i on, johon kuuluu n iin av ara saaristo, on k alastu s aina ollut e rittä in tärk e ä elinkeino. K u i ten k in on m aan vesialan suuruuteen katsoen sen k alatu o tto silm iinpistävän pieni. Sen vuoksi onkin hallitus viim e aikoina ry h ty n y t m oniin toim iin k a lastu selin k ein o n suojelem iseksi ja edistäm iseksi. N iin on K e isa rillisen Sen aatin Jo u lu k u u n 20 p. 878 ja 23 p. T am m ikuuta 890 tekem ien päätösten m ukaan vuotuisesti m äärätty joukko palkintoja annettav ak si sellaisille henkilöille eli yhdistyksille, joiden yleisesti tied etään ja tu n n u stetaan ansiokkaasti vaikuttaneen jo n k u n hyödyllisen k alalajin siittäm iseen järvissä, lam m eissa ta h i m uissa sisäm aan vesistöissä. T arkotus tälläk in toim ella y h teisessä kansassa h erättää ja y lläp itää halua arvokasten kalalajien siittäm iseen niissä vesistöissä, joissa n iitä ei ole löytynyt, sekä k eh o ttaa yleishyödylliseen v aik u tu kseen tässä suhteessa lien eek in saav u tettu. S en ohessa on K u vernöörien ja k alastu stark astajan toim innasta p eru stettu kalastusyhdistyksiä useim pain vesistöjen osakkaiden kesken, jo tta tä te n k alat kudunaik an a rauhotettaisiin sekä sikiöin häv ittäm in en estettäisiin. M yöskin opetuksen antam iseen parannetussa kalansäilytystaidossa, etenkin m itä silakkaan ja kilohailiin tulee, on hallituksen huom io ollut k äänty n een ä kysym yksessä olev an a aikana. Ne tilastolliset tiedot, jo ita K uvernöörien vuosikertom uksia v arten säädetyn kaavan m ukaan v u o sittain ko otaan jokaisesta kunnasta, v alitettav asti k y llä eivät kestä ty y stä arvostelua k alastuksen k an n asta ja tila sta eri vuosina. L ik im ääräistä arviota v arten sopii n iitä sentään käyttää. P ää-asiallisesti m eren rannoilla, saaristossa, h arjo tetaan k alastu sta tä r keänä elinkeinona, n iin p ä p aik o ittain ainoanakin. A inoastaan sieltä ko o-

66 6 taan k in tieto ja n iitten p erhekuntain lukum äärästä, joiden yksinom aisena ja ainoana elinkeinona on kalastus. N äitten tietojen m ukaan oli v. 890 n äitten perhekuntain luku 6,429. K alastu sta v arten k ä y ttiv ä t he 8,94 venettä, jo itte n m iehistönä tavallisesti on 2 3 m iestä. N äitten p erhekuntain lukum äärä on vv ollut lisääntym ässä päin. Sam aten on heidän veneittensä lu k u suurentunut. "Vuonna 886 olivat kum paisetkin lu v u t 6,78 ja 8,32. K alanpyydyksiä ilm o itettiin v. 890 olleen 8,220 nuottaa, 76,542 silakkaverkkoa ja 9,458 lohiverkkoa. V. 886 ilm o itettiin n u o ttien lukum äärän olleen 7,58, silakkaverkkojen 68,26 ja lohiverkkojen 7,663. T iedonantojen epäluotettavaisuus tekee kaiken vertailem isen m ahdottom aksi. Y lläm ainittujen tietojen m ukaan oli m aan k alan p y y n ti ajanjaksona vuosittain teh n y t 20,60,900 kilogram m ia (ty n n y rin paino on arv a ttu 36 kilogram m iksi), jo ista m erikalastus on an tan u t noin kaksi kolm an n esta (4,448,000 kilogram m ia). seuraavat : L ähem m in lajiteltu in a olivat näm ä m äärät kilogram m eissa laskien Merikalastus Järvi- ja j o k i k a a s t, u s. S ila k o ita...,68,900. L o h i a ,300. L ohia ja taim enia.. 97,200. T aim enia ja ra u tu ja.. 39,300. S i i k o j a... 60,400. Siikoja ja h arreja ,900. K u o r e i ta ,00. M uikkuja ja kuoreita.. 3,293,300. K i l o h a i l i a... 4,000. M uita k a lo ja...,659,00. M uita k alo ja....,373,400. Y hteen sä 6,62,900. Y hteensä 4,448,000. E päilem ättöm äksi tosiasiaksi saattanee katsoa, että suuri osa k alan saaliista ei joudu tilastollisen tark astelu n alaiseksi, jo ten ylläm ain itu t luvut ovat paljon suurennettavat, ennenkuin ne ilm aisevat todellista asiantilaa. Saatavissa olevien tiedonantojen m ukaan tu o tti kalastus vuosina seuraavat m äärät:

67 62 Pêche en mere. L es quantités prises. Vuonna. Petit hareng. Silakoita. Saumon. Lohta ja taimenta. Hauting. Siikaa. K i o g r a m m i a. Eperlan. Kuoreita. Esprot. j man nassakkaa. Kilohailia. J 2,3 kilogram- Autres espèces. Kg. Muita kaloja.. Nombre. Hylkeitä. Phoques. Lukumäärä. Niistä saatu rasva. Kg. Produit de graisse , , , ,488 0,04,39,884 7,030 32, ,23, ,292 08,50 80,584 4,083,350,473 0,299 42, ,322,00 204, , ,389 8,925,400,070 5,85 03, ,583,885 97, , ,005 0,778,428,323 5,47 04, ,002, , ,25 540,5 0,999,290,240 5,40 95,889 Yhteensä 58,094, ,209 3,05,992 3,70,58 32,8S9 0,860,990 34, ,08 Keskimäärä,08,927 97,254 00, ,0 0,578,373,399 0,94 6,004 Keskimäärä < r ,758,824 9, , ,28 O oo,27,354 5,08 07,729 K u ten ylläluotellut keskim äärät osoittavat on p y y n ti vuosina ollut paljoa tuottavam pi, k u in sitä, edellisenä viisivuotiskautena. J a ylipäänsä ovat m ain ittu in a vuosina kalastuksen tu o tan to m äärät olleet nousem assa päin. Y. 888, jo k a oli m yötäisin, jak aan tu i saanti niille viidelle läänille, jo illa on m erenrantoja, seuraavalla tavalla: Les quantités prises en 888 p a r gouvernements. L ä ä n i t. Gouvernements. J Silakoita. B taimenta. j Lohta ja Kuoreita. Siikaa. K i o g r a m m i a. i 2,3 ldlogr, Kilohailia. ; j nassakkaa. Muita kaloja. Kg. Hylkeitä. Lukumäärä. rasva. Kg. Niistä saatu Uudenmaan , ,770 85,682 8,78 426, ,955 Turun ja Porin.. 6,63,020 3,870 78,882 03, , ,002 Wiipurin.... 3,080,472 94,4 330,896 25, ,880,928 30,703 W aasan... 2,245,005 20,673 9,22 27,20 275,33 2,853 48,332 O u l u n... 57,492 85,40 59,50 24,443 6, ,940 Yhteensä 3,322,60 204, , ,389 8,925,400,076 5,85 03,932

68 63 Jo k i- ja järv ik alastu k sen tulos on edelläm ainittujen tietojen m ukaan m uodostunut seuraavaan tapaan : Pêche dans les lacs et dans les rivières. Vuonna. Saumon. : Lohia. Truite. Taimenia ja järvirautuja. H auting. Siikoja ja harreja. ; Lavaret argenté. Muikkuja ja kuoreita. Autres espèces. Muita kaloja ,397 36,270 i 642,600 3,272,653,676, ,087 34,247 74,544 3,46,326,836, ,252 28, ,944 3,7,554,549, ,678 47, ,89 3,268,735,59, ,4. 978,928 3,66,03,73,549 Yhteensä 2,6,492 96,469 3,739,907 6,466,37 8,295,643 K e s k im ä ä r in ,300 39, , ,274,659,32 K eskim äärin vuosilta , ,744 3,244,008,585,30 M yöskin sisävesistöissä n äk y y k alastu s vv m elkoisesti lisääntyneen. K enties on täm ä edistys p id ettäv ä jo näkyvänä hedelm änä n iistä toim enpiteistä kalojen rauhoittam iseksi ja istuttam iseksi, jo ih in viime vuosina on ryhdytty. T ärkein jo issa-kalastus ja sen ohessa ainoa, jo ta h arjo itetaan am m attin a ja k äy ttäm ällä suurem pia pääom ia, 0 lohen-, taim enen- ja siianpyynti. S u u rim m at k alastam o t ovat pohjoisissa jo issa, T ornion, K em in, Iin ja Oulun, n iin m yös K okem äen, K ym m enen ja W uoksen jo issa, j a ovat ne v altio n omia. V uokraa n iistä 0 valtiolle m ak settu: V. 88G ,360 m a r k k a a. )) ,790 ))» ,980» )) ,286 ))» ,039 )>

69 64 Seuraavassa taulussa luodaan silm äys lohen-, taim enen- ja siianpyyn- tiin, sellaisena k u in se m uodostui eri lään ie n jo issa ja järv issä v. 890: Läänit. Gouvernements. Pêcheries. Lukumäärä. Nombre. Lohi- ja siikapatoja. Personnes en service. Henkilöitä jotka olivat työssä kalastusaikana. j Saumon. Saaliinmäärä kilogrammoissa. Lohta, Quantités prises. Truite. Taimenia ja järvirautuja. Hauting. Siikoja ja harreja. Revenus de la couronne. settu vuotuinen vuokra. Kruununkalastamoista mak- jiä Uudenm aan ,755 6,469 Turun ja P o r i n ,325 68,267 23,52 H ä m e e n... 4, ,502, W i i p u r i n ,403 23,675 5,85 392,550 3,905 M ikkelin...,420 30, K u o p io n ,708 5, , W a a s a n ,23 4,853 2,93 2, O ulun , ,879 37, ,8 23, Yhteensä 80 20, ,078 50,4 978,928 82,009 K u ten ennen täy ty y tälläk in k ertaa lohi- ja siikakalastam oissa kalastu saik an a työskentelevien henkilöin lukum äärää koskevista ilm otuksista se m uistutus tehdä, että ne n äh täv ästi useim m ista lääneistä ovat liian korkeita ja johonkin erhetykseen perustuvia. L äh in n ä silakanpyyntiä on m uikun ja kuoreen p y y n ti m aassam m e tä r kein. E te n k i savolaisessa väestössä K uo pion ja M ikkelin lään eissä on S aim aan ja K allaveden v u o sittain tu o ttam a m uikun- ja kuoreeiianto tärk eä osa yhteisen kansan elatusvarain joukossa. V uosilta ilm otetaan k y sym yksessä oleva kalastus tu o ttaneen :

70 65 Muikkuja ja kuoreita, kilogrammia. L it ä n i t. Gouvernements. Pêche du lavaret. Quantités prises Yhteensä. U u d en m a a n... 33,048 3,46 29,648 3,382 36,448 6,942 Turun ja P o rin... 64,736 50,286 4,098 53,848 48, ,494 H ä m e e n... 57,794 80,744 63,200 70,484 95,60 867,382 W iip u r in , , , ,576 88,7 3,728,024 M ik k e lin ,92 625, , ,80 804,338 3,333,56 K u o p io n , , , ,04 969,05 4,432,980 W a a s a n , , , , ,865,794,792 O u lu n ,52 365,60 356, , , ,60 Yhteensä 3,272,653 3,46,326 3,7,554 3,268,735 3,66,03 6,466,37 Tässä yhteydessä sopii m yöskin m ainita kravunsaantia. Jos kohta täm ä ei vieläkään ole sanottavan suuri (krapujen ulosvienti vuosina lasketaan keskim äärin tehneen 4,600,000 kapp.), on se kuitenkin alkan u t jo u tu a ulosvientitavaraksi W enäjälle. P ääasiallisesti on krapuja tähän asti k u ljetettu H äm eestä ja tä tä ulosvientiä ovat to im ittan eet P ietarissa asuvien kauppiasten ostajat. K rapujen h in ta on vaihdellut 60 pennistä 2 m arkk aan sadalta. V iennin keskiarvo noussee kysym yksessä olevana ajanjaksona noin 65,000 m arkkaan vuosittain. Jo s k o h ta h y lk een p y y n ti oikeim m iten kuuluu m etsästykseen, on siitä tav allisesti m ain ittu k alastu sta koskevissa tiedoissa. H ylkeenpyynti Saim aassa ja Laatokassa, jo tk a ovat ainoat sisävedet, m issä h ylkeitä löytyy, on ollut vähäpätöistä laatua. S itävastoin on se saaristoväestölle, etenkin W aasan ja W iip u rin lääneissä, tärk eä elinkeino. T iedot tästä ovat ylem pänä ilm aistut. E dellä on jo sanottu, että ylläolevat ilm oitukset ovat vain likim ääräiset. O ikeastaan ne lienevät m elkoisesti alem m at todellisia num eroita. S itä ilm aisevat myös tu llilu ettelo jen tiedonannot Suom en kalanviennistä. K alanvienti ilm oitettiin n im ittäin vuosina seuraavaksi: Suom. Tai. Tila. 9

71 66 Exportation CO QO CC 0 5 CO CO 890. Y hteensä. Eläviä ja tuoreita kaloja, (Poisson f r a i s )...kg,380,230,627,988 2,47,908 2,053,940 2,206,846 9,46,92 S uolattua lohta, (Saumon salé) 283, ,797 46,39 72,839 82,223,046,00 Suolatutta- silakoita, (P etit hareng s a l é )... 2,994,584 3, ,46,752 3,349,79 4,040,067 7,948,320 Suolattua siikaa, (Hauting salé) 29,25 37,604 48,943 36,567 29,588 8,97 Suolatu lta ja astiaan pantuja kilohailia, (Melet salé).. 2, ,983, ,94 Suolatutta m uita kaloja, (Autres e sp è ce s)... 48, ,353 85,672 68, , ,473 Krapuja, satam äärin, (Ecrevisses,, centaines)... 24,384 33,77 45,644 53,30 72,69 229,728 Kravun lihaa, (Viande d écrev.) 935,692,947 2,584 2,33 9,29 K alan- ja kalanm ädinviennin arvo Suom esta on tulliluetteloissa lask ettu allam ain ittu ih in m ääriin: V ,730,64 m arkkaa. )) ,80,993 )) )) ,05,68 ))» ,873,588 )) )) ,365,80 )) S itävastoin on Suom enm aahan sam ana aikana m uista m aista tuotu keskim äärin vuodessa noin 4,003,500 kilogram m aa tuoreita, suolatulta, k u i vatu lta, sav u stettu ja talli astioihin p an tu ja kaloja, joiden ilm oitettu arvo teki V ,220,644 m arkkaa. ) ,792,58 ))» ,3,73 )) )) ,796,8 )) )) ,379,82 )) V iisivuotiskautena nousi siis vuotisessa keskim äärässä Suom en k alan tu o n ti m uista m aista,500,77 m arkkaan, sen kalanvienti,957,524 m arkkaan, ja nousee siis ulosvienti arvoltaan 457,347 m arkkaa korkeam

72 67 m aksi. V iisivuotiskautena teki kalanviennin arvo keskim äärin vuosittain,975,876 ja tuonnin,788,029 m ark k aa; ulosviennin arvo oli siis kysym yksessä olevana aik an a 87,847 m ark k aa suurem pi. Koti- ja käsiteollisuus. Jo viime viisivuotiskertom uksessa teh tiin selko K eisarillisen S enaatin n y t kysym yksessä olevana aikakautena v. 887 to i m eenpanem ista v eisto teo llisu u tta koskevista tiedustelem isista. K oska lu o te t tavam paa läh d että koti- ja käsiteollisuuden yleisen kannan arvostelem iseen m aassa ei löydy, saattaa T ilastollinen päätoim isto n y t ainoastaan uudestaan tuoda esille sitä, m itä m ainitussa kertom uksessa tä stä on m ainittu. A lim m alla k annalla on teollisuus m aan itäisissä osissa, etenkin S ortavalan ja Salm in kihlakunnissa. Suurim m issa osissa m uualla m aassa valm istetaan yleisem m in h arjo tetu n kotiteollisuuden k au tta kotona ta rv itta v a t yksinkertaisem m at huone- ja ty ö k alu t puusta. yksinkertaisim pia puu- ja rautakaluja. Siellä täällä tehdään sitä paitsi Saaristossa ja rantaseuduilla harjo- tetaan verkkojen kutom ista ja veneitten rakentam ista sangen suuressa m äärässä. E nim m in k eh itty n y t ja h arjo te ttu on ylim alkaan kotiteollisuus S atakunnassa ja etelä-pohjanm aalla. T eollisuustaito riippuu yleensä suorastaan siitä, m iten suuressa m äärässä teo llisu u tta harjotetaan. V arm uudella ei saata tietää, m istä väestö eri kunnissa h ankkii itselleen sellaisia yksinkertaisem pia tarvekaluja, jo ita se ei käsiteollisuudella itse valm ista. E nim m äksi osaksi tä tä tark o tu sta v arten k äy tettän een am m attilaisia ja käsityöläisiä om assa kunnassa; sitä p aitsi panevat kau p p iaat m aalla ja kaupungeissa p aljo n sellaisia tarv ek alu ja kulkuun. ostoksilla "W enäjältä sekä R u o tsista ja N orjasta. M ajapaikoilla ty y d y tetään n äitä tarp eita E ttä m uutoin erinkaltai- sim pia venäläisiä tavaroita, m uun m uassa p u u astio ita ja suuret tu k u t puu- lusikoita, kankaita, m iesten lakkeja sekä nahkatavaroita, etenkin siloja, suuressa paljoudessa sekä rikkaassa m oninaisuudessa tuodaan m aahan ja m yyd ään kaup ung eissa ja m aaseuduilla, on tu n n e ttu asia. N aispuolinen teollisuus näkyy yleensä olevan parem m alla kannalla, kuin m iespuolinen. P arh a asta p äästä p itää vaim oväki huolta perheen puet- tam isesta; ju h lapäiväpuku on sitä vastoin ainakin osaksi valm istettu tehdas- kankaista. palveliain vaatteita. k an k aita ja k arttu n eja. V iim esanottu seikka koskee myös yleensä irtaim en väestön ja E ten k in m aan itä-osissa k äy tetään v iljalta venäläisiä P um pulitehtaittem m e läheisyydessä n äk y v ät taas teh d ask ankaat m elkoisesti tunkeneen kotiteokset syrjään. Y leisim m in tav a taan käytännössä villa- ja puolivillavaatteita, n iitä lähinnä liin av aatteita, ei kuiten k aan m aan pohjoisim m issa ja itäisim m issä osissa. k äy tetään hyvin yleisesti. A inoastaan vähem pi osa kotiteollisuuden tu o tte ita valm istetaan m yytäväksi. P u m p u liv aatteita J a n äistä ovat naispuoliset tärkeäm m ät k u in m iespuoliset.

73 68 M iesten k äsitö itten joukossa on tiety sti etusijalle asetettava Puuteollisuus. P u u tö istä ansaitsevat tu lla m ainituiksi. Puuastioita, huonekaluja, talouskaluja U udenkaupungin ja L aitilan k unnissa T u ru n lään iä; eri osissa S atak u n taa ja etelä-pohjanm aata, W irolahden ja S äkjärven kunnissa W iip u rin lääniä. jois-osassa. Voi-astioita m uutam issa osissa Oulun lään iä ja M ikkelin lään in poli- Suksia K ajaan in kihlakunnassa ja R ovaniem ellä. Sorvaritöitä S atakunnassa ja etelä-p ohjanm aalla (piippuja, keinu- ja n ap pu latuo leja), R an tasalm en ja K erim äen p itäjissä M ikkelin lään iä (sam anlaisia tuoleja ja kehrärukkeja). Ajokaluja valm istetaan aina parikym m entä v u o tta sitten sangen yleisesti. E rittä in tu n n etu t tä stä ovat L iperin k u n ta K uopion läänissä, W alk- jä rv i ja m uutam at sen rajakunnat, niinpä myös W iro lah ti ja S äkjärvi W iip u rin läänissä sekä osa H äm eenm aata, etenkin T uuloksen kunta. K äsityöllä v alm istettu ja maanviljelyskoluja ja koneita ovat tehdasteok- set paljon tunken eet syrjään. M in esm. auroja etelä-p ohjanm aalla ja viskureja pohjois-satakunnassa, etenkin K ankaanpäässä. tu ita ovat : Juuri-, paju- ja tuohiteoksia löytyy harvinaisesti. E nim m in tunne- Juuriteokset O ulun läänissä ja W aasan läänin pohjois-osassa; Sakkolan kunnassa W iip u rin lääniä. Vasuteokset K erim äen k u nnassa M ikkelin lääniä. Metalliteollisuus. Takokaluja valm istetaan hyvin vähän m yytäviksi, vaikka n iitä v iljalta tav ataan käytännössä. lääneissä. Suurem m assa m äärässä valm istetaan ainoastaan: Puukkoja sekä lapioita, kirveitä, kuokkia ja viikatteita W aasan ja O ulun Valurin- ja läkkisepänteoksia valm istetaan pää-asiallisesti m uutam issa W aasan lään in (Toholam m in, V ähän- ja Isonkyrön, L ap u an y. m.) ja Oulun lä ä n in (K alajoen j a A lavieskan y. m.) kunnissa. Villakarstojen valm istam inen on erityinen teollisuushaara etelä-p ohjanm aalla sekä S atakunnassa (Lavialla). Nahkateoksia tav ataan m yyntitavaroina sangen harvassa. E nim m in tu n n e tu t ovat: K intaat ja kukkarot R antasalm en k u n n asta M ikkelin lääniä.

74 69 Kengät, n. s. ru o ju t m uutam issa osissa S atakuntaa, pieksut Pohjanm aalla. Ruoskat ja satulamaakarinteokset K u rk ijo en p itä jä ssä W iip u rin lääniä. Lampaannahat, jo ita yleisesti v alm iste taan K a ja a n in k ihlakun nassa. Savi- ja kiviteoksia. Kaakeli- ja savenvalajanteoksia K öyliön ja H innerjoen kunnissa T urun ja P o rin lään iä sekä F ran tsilassa O ulun lääniä. Myllykiviä O rim attilassa U udenm aan lääniä, N ilsiässä K uopion lääniä ja K ortesjärvellä W aasan lääniä. T ärkeäm pi on, k u ten jo m ainittiin, vaim onpuolten teollisuustuotteiden m enekki. P arh aasta päästä se k äsittää erilaatuisia kutouksia, n iitä paitsi kehruu- ja ompeluteoksia. M onissa osissa m aata h arjo tetaan san o ttu jen tav a ra in valm istam ista sangen vilkkaasti. E tu sijassa m ainittakoon k u iten k i P o r voon kaupunki sekä sen jälk een U usikaupunki ym päristöineen. M yöski olkiteokset ansaitsevat huom iota; n iitä valm istetaan etenkin Porvoon seuduilla sekä K auvatsan kunnassa Satakunnassa. Y lläm ain ittu ja kotiteollisuustuotteita m yydään tiety sti paraasta päästä om assa ja naapuri-kunnissa sekä läheisissä kaupungeissa v arsinki m arkkinaaikoina. M uutam ia tav aro ita läh etetään etääm m älle m yytäviksi, niinkuin K ajaan in suksia, joku m äärä sorvari- ja ajokaluja, S atakunnan viskureja, P ohjanm aan m etalliteoksia, R antasalm en k in taita, juuriteoksia ja joukko kutouksia. A ni harvoja kotiteollisuustuotteita viedään ulos m aasta ja n iitä k i silloin hyvin vähissä m äärin. M ainita sopii joukko ajokaluja W iip u rin lään istä ja rukkeja K erim äeltä, jo ita m yydään W enäjälle, sekä puulusikoita ja p iippuja, jo ita S atak u n n asta ja etelä-p ohjanm aalta viedään R uotsiin. V arastolla p id etään tav aro ita harvoin ja ainoastaan kutom atavaroita. Y lim alkaan valm istaa käsityöläinen joko tilauksia taik k a tekee h än ty ö tä om alla uhallaan niillä pienillä varoilla, jo tk a hänellä on k äytettävinä. T a vallisesti hän itse hakee ostajia tavaroillensa. P aik o ittain k u iten k in m aaja m uut kauppam iehet ovat v älittäjin ä teollisuustuotteita m yytäessä. Sen selvityksen johdosta, jo k a ylläm ainitun tiedustelem isen k au tta saatiin, m ääräsi K eisarillinen S en aatti 4 p. Jo u lu k u u ta 888 m uun m uassa, että siitä 500,000 m arkan suuruisesta sum m asta, jo k a H änen K eisarillisen M ajesteettinsa k ruunauspäivän m uistoksi m äärättiin veistotaidon kohottam i seksi m aassa 8 p:nä K esäkuuta 883 annetun ju listu k sen m ukaan, 300,000 m arkkaa paitsi korkoja 60,000 m arkkaa k äy tettäisiin rahastoksi taloudellista v eistoteollisuutta varten, sekä että jäännös 200,000 k äy tettäisiin veisto-opetuksen parantam iseksi kansakouluissa. M ainitusta rah asto sta sekä H änen K eisarillisen M ajesteettinsa 2 (24) p:nä L okak u u ta 884 m yöntäm ästä 25,000 m ar-

75 70 k an suuruisesta kym m eneksi vuodeksi annetusta vuotuisesta m äärärahasta veistotaidon kohottam iseksi on K eisarillinen S en aatti tän ä viisivuotiskautena edelleen an tan u t apurahoja osittain eri m aanviljelys- ja talousseurojen, osittain y k sity isten perustam ille veistokouluille sekä kiertävien mies- ja nais-veistono p ettajien p alkkaam iseksi useim m issa lääneissä, vielä v eisto v arasto jen y llä pitäm iseksi useilla p aikkakunnilla (U usikaupunki, Pori, N ikolainkaupunki), k u to u sn äy tteitten ja m allikokoelm ien sekä veistokalujen hankkim iseksi, tai pienem pien korottom ien lainojen antam iseksi taitav ille veistotaidon h arrastajille, m atka-apurahoiksi j. n. e. K oulut, jo ita on k an n atettu, ovat K eisarillinen Talouskoulu Turussa, etenkin jo tta siellä an n ettaisiin täy d ellisem pi opetuskurssi eri kutouslajeissa sekä jo tta siellä valm istettaisiin kutom ataidon opettajattaria, k iertävä kutom akoulu S atakunnassa, kutom akoulu S atakunnassa, kutom akoulu Porvoossa, koulu kutous- ja kotivärjäysopetusta varten H äm eenlinnassa, veistoluokka ty ttö jä v arten W iipurissa, kutom akoulu M ikkelissä, veistokoulu K uopiossa sekä veistokoulu naisia varten sam assa kaupungissa ja Joensuussa ehdolla, että m yöskin opetusta kutom isessa näissä m olem missa kouluissa annettaisiin, veistokoulu m iespuolisia oppilaita varten N ikolainkaupungissa, veistokoulu naisia ja m iehiä v arten Oulussa, koulu m iesveisto-opetusta v arten Sortavalassa ja sam allainen Säkjärvellä, veistoja kutom akoulu R ovaniem ellä, naisveistokoulu K ajaanissa, veistokoulu miesoppilaita v arten H attu lassa sekä kutom akoulu Piikkiössä. M itään lu o tettav ia num erotietoja kotiteollisuuden tu o tteid en paljoudesta ja arvosta m eidän m aassam m e v alitettav asti ei löydy saatavissa. K un ne suurim m aksi osaksi ovat tu lleet käy tety ik si y ksityistarpeisiin taik k a työntekiä itse on n iitä vähitellen m yynyt, jo u tu v at ne siten helposti pois tilaston tark astu k sesta ja arvostelusta. Täm än m uistutuksen jälkeen m ainittakoon kuitenki m aaherrain kertom uksiin liitetty jen tau lu jen ilm otuksista, että sum m ittaisen laskun m ukaan koti- ja käsiteollisuuden tu o tteid en arvo nousi: L ä ii n i t. Gouvernements. Vuonna M arkkaa. M arkkaa. M arkkaa. Markkaa. M arkkaa. U u d e n m a a n... 56,60 53,980 57,75 46,820 52,265 Turun ja P o r i n ,230 8,567 86,385 73, ,626 H ä m e e n... 83,695 63,684 79,487 64,764 20,396 W i i p u r i n , ,689 57,769 62, ,70 M i k k e l i n... 56,874 CO O CO o 97, ,430 55,00 K u o p io n... 95,02 242,85 28,05 272,370 25,735 W a a s a n , , ,0 420,07 420,253 O u l u n... 39,695 9,935 09,480 95, ,066 Y hteensä,687,267,736,036,846,5 2,000,230 2,28,6

76 7 V uorityö. Rauta ja teräs. K u ten jo edellä on sanottu, on rautakaivos- teollisuus m aassamme, osittain Suom en vuorim alm ien kivennäisköyhyyden tähden, osittain sen vuoksi, että R uotsista on helppo saada parem pia ja huokeam pia m alm eja, vähitellen vähentynyt. K u n 860-luvulla vielä teh tiin ty ö tä 6 à 20 rautakaiv oksessa, lö y ty i kysym yksessä olevan v iisiv u o tisk au den alkupuoliskolla olem assa ainoastaan K ulonsuom äen rautakaivos, joka k uuluu K ark k ilan (H ögfors) ruukille P yhäjärven pitäjässä U udenm aan lääniä, sekä aikakauden jälkipuoliskolla ainoastaan 889 av attu W älim äen k aivos M äkisalon ky lässä S o rtav alan pitäjässä. M alm intuotanto n ä istä kaiv o k sista on ollu t: Rautamalmia kg , , ,030, ,3 3 5, M urrettu ja y lö stu o tettu vuoripaljous viim eksi m ainitussa kaivoksessa, jo k a m urretaan m alm in v ientiä varten eräälle rautayhtiölle Pietarissa, on ollu t vuonna 889 ( p äivästä L okakuuta) 2,000,000 kilogram m ia ja vuonna 890,726,400 kilogram m ia. R u u k in työssä oli ensinm ainittuna vuotena 55 ja v työm iestä, jo tk a työskentelivät n äin ä vuosina 4,300 ja 5,806 työp äivää. V uoriteollisuus on viisivuotiskautena ollut h uom attavasti paljoa p a rem m assa tilassa, kuin lähinnä edelläkäyvinä aikoina, jos kohta ne tu lliesteet, jo tk a K eisarik u n ta pani toim een Suomen raudan v ien tiä vastaan, v aik u t tiv a t m uutam iksi vuosiksi erittäin ehkäisevästi ruukkiteollisuuteen. K oska se tu llik o ro itu s, jo k a K esarikurm assa vuosina 882 ja 883 a se te ttiin ulkom ailta tuoduille rauta- ja terästavaroille, oli Suom en rautateollisuudelle eduksi, kohosi täm än tuotanto, koskapa sen tu o tteilla oli hyvä m enekki K eisarikunnassa, vuonna 884 koko 46,506,000 kilogram m iin. Sen johdosta, että m yöhem m in m yöskin Suomen viennille K eisarik u n taan m äärättiin koro stetu t tullim äärät, aleni rautateollisuuden tu o tan to jo vuonna ,477,000 ja vu onn a ,626,000 kilogram m iin, v aan on sen jä lk e e n vuosi vuodelta uudestaan noussut, m uun m uassa edullisten kurssiolojen suosim ana W enäjällä, vuonna ,53,600 kilogram m iin, v ,82,600, v ,663,000 ja v ,099,00 kilogram m iin. T uotanto osoittaa siis kysym yksessä olevalla aikakaudella lähes 00 /o suuruisen enenem isen ja itse raudan haavim inen oli v. 890 u lo tettu kolm e k erta a suurem paan m äärään järviä, kuin v N äitten lukum äärä oli ni-

77 72 m ittäin v , v , v , v , v ja v K u stannukset järvim alm in nostam isesta ja kuljetuksesta, jo k a tu lee köyhim m än kansan osalle, nousi v ,672 m arkkaan. M almin m u rtam in en W älim äen kaivoksessa m aksoi 33,700 m arkkaa. H arkkoraudan valm istukseen k äy tettiin länsi-suom en tehtaissa ru o tsala ista rautam alm ia, itäo sissa taas ain o astaan k o tim a ista jä rv i- ja (aivan v ä hässä m äärässä) suom alm ia. R uotsalaista rautam alm ia k äy tettiin v ,24,300 kilog ram m ia sekä k o tim aista jä rv i- ja suom alm ia 42,907,700 k ilo gram m ia. H arkkoraudan valm istus nousi seuraaviin m ääriin: järvimalmista, ruotsalaisesta malmista, Yhteensä kg kg kg 8S ,89,700. 0,93,900. 7,383, ,76,300. 0,65,700. 9,882, ,308,800. 8,376,00. 9,684, ,27,000. 4,842,900. 5,059, ,398,700. 8,350, ,749,500. H ark k o rau tapro sen tti m alm issa oli v. 890 m itä ruotsalaiseen ra u ta m alm iin tulee 48 % 53 % ; kotim aisessa järvim alm issa sitävastoin se oli ainoastaan 29 /o 40 %. M uun rauta- ja teräsvalm istuksen m äärä on ollut: Millbaria ja sulain- pötkyjä yli tehtaitten oman tarpeen. Muita mustatakeita ja valintavaroita. Nauloja. Yalinrautaa tai terästä. Kankirautaa, hienoa rautaa ja peltiä. K i l o g r a m m i a. V ,994,000 2,909, , ,400 5,043, ,793,500 2,344,600,3,000 2,639,600 2,693, ,34,700,348,800,970,200 4,75,000 2,538, ,664,00 978,400 2,62,700 5,304,00,950, ,226,500 2,333,700 3,257,000 5,72,500 2,230,400 M aan toim essa, on valm istettu: yksityisissä konepajoissa, jo ista vuoden 890 lopulla 37 oli

78 73 Höyryaluksia, kpl. Höyrykoneita, kpl. Maanviljelys- ja meijerikaluja, kpl. Sahalaitoksia, kpl. Myllylai toksia, kpl , , , , , Koko lukum äärä kaik ilta n äiltä vuosilta yhteensä on siis 20 höyryalusta, 375 höyrykonetta, 6,723 m aanviljelys- ja m eijerikalua, 69 saha- ja 222 m yllylaitosta. K u iten k in on huom attavaa, että näm ä tiedot eivät ole täy sin lu o tettav ia m itä höyrykoneitten sekä m aanviljelys- ja m eijerikalujen ilm o itettu u n lukum äärään tulee, sillä n äistä v. 886 ainoastaan suurem m at ovat lu etu t ylläm ain ittu u n sum m aan; sam a on sahalaitosten laita, jo ita eivät k aik k i te h ta a t ole ero ittan eet suurem m ista koneista. Y leensä on, T eollisuushallituksen kertom uksen m ukaan vuorityöstä v. 890, tuotanto viisivuotiskautena tehtaissa ja valim oissa en en ty n y t paljoa enem m än, kuin itse rautaruukeissa ja m uissa vuorityöhön kuuluvissa tehdaslaitoksissa. Se n äh d ään seuraavista tiedoista, jo tk a koskevat eri teh d aslaito sten teosten valm istusarvoa: H uuhtom oissa, kaivok- Valmistusarvo markoissa voksissa j a ruuk eissa 7,538,632. 6,786,674. 6,46,825. 7,235,234. 9,539,920 T ehtaissa ja v alim oissa... 4,276,968. 5,625,93. 6,902,555. 8,284,088. 0,882,560. V alm istusten arvo, jo k a vuonna 885 tek i y li 9,4 m iljoonaa m arkkaa huuhtom oissa, kaivoksissa ja ruukeissa sekä 6 m iljoonaa m arkkaa tehtaissa ja valim oissa, v äh enty i siis suuressa m äärässä senjälkeen kuin m uuttuneet tullisuhteet W enäjään astu iv at voim aan. V asta vuonna 890 on täm ä arvc taas kohonnut valim oissa, huuhtom oissa ja ruukeissa sam aan arvoon kuin vuonna 885. Y k sity isissä teh taissa ja valim oissa oli jo vuoden 888 valm istusarvo suurem pi k u in vuoden 885; valm istus kohosi vuonna 890 lähes m iljoonaan m arkkaan, johonka m äärään m aan tehdasteollisuus sitä ennen varm aan k aan ei ko sk aan ole noussut. V alm istusarvo m aan konetehtaissa, jo k a 885 nousi,060,05 m arkkaan, on n äin ä viitenä vuotena teh n y t: ,5,94 m arkkaa ,48,253» ,24,90 )) Suoni. Tai. Tila. 0

79 Hopean, Pitkärannan kaivoksessa ,448,936 m arkkaa ,700,69» vasken ja tinan valm istusta on n y t enää h arjo itettu ainoastaan T uotanto tän ä viisivuotiskautena on ollut: Kuparia, Tinaa, Hopeata, Yhteenlaskettu arvo kg kg kg markoissa ,700. 7, ,9. 458, ,300. 0, ,5. 389, ,200. 9, ,0. 592, ,900. 2,400.,200,0. 976, ,400. 3, ,63. 85,257. N äin ä v iitenä vuotena on siis kaik k ian sa v alm istetta k u p aria,30,500 kilogram m ia, tin aa 72,500 kilogram m ia sekä hopeata syrjätuloksena vaski- valm istuksesta 3,264,0 3 kilogram m ia. tek i siis viisivuotiskautena 3,268,538 m arkkaa. K oko tuotannon yhteen lask ettu arvo V errattu n a edelliseen viisivuotiskauteen, jolloin tu o tan to teki 750,800 kg kuparia, 73,500 kg tin aa sekä,325, k g hopeata ja oli runsaam pi kuin m illoinkaan sitä ennen, on siis k u p arin ja hopean valm istus su u rentu n u t enem m än kuin kahdenvertaisesti, k un taas tin an valm istus jossakin m äärin on vähentynyt. Kullanhuuhtomot Ivalo jo ella ovat tu o tta n e e t: Keskim m it a a : g r 4,76 6,780,5. 3,524,25. 22,864,5. 7,840. 3,54. Keskimäärin ,677. 9,687. 2,423. H uuhtom apaikkoien lukum äärä taas on ollut: Keskimäärin vuosina V errattu n a k äy tetty ih in työpäiviin on huuhtom inen tu o tta n u t: Grammia yhtä työpäivää kohti Keskimäärin ,79. 2,82. 2,38. 2,07.,68. 2,39. K oko viisivuotiskautena h u u h d o ttu kultapaljous tek i 65,770,25 gram m ia ta h i v äh ä n enem m än ku in m olem pina edellisinä viisivuotiskausina, jo l lo in se tek i: v u o silta ,434 ja ,242 gram m ia. T uota n n o n arvo te k i vv ,527 m arkkaa.

80 75 Vuoden 870 jälk een on huuhtom oista saatu yhteensä 378,864 gr k ultaa, jonka arvo on lask ettav a,26,360 m arkaksi. H uuhdottu soram äärä sekä siitä saatu k u lta on teh n y t : Huuhdottu sora- Kultaa huuhdottu keskimäärin, Saatua kultaa, määrä, m3. m3. gr ,264. 6,27. 83,385, o ,823. 3,50. 48,435, ,46.,3. 62,6, ,256. 0,64. 65,790,25. Tehdasteollisuus. L ukuunottam alla konepajat ja valim ot, jo itten k a vaikutu sta jo ylem pänä on kosketeltu, sekä pienem m än m etalliteollisuuden k aupungeissa, m ainitsee T eollisuushallitus kertom uksessaan vuodelta 890 te h ta itte n ja käsityölaitosten koko lukum äärän 6,496:ksi, jolloin käsityölaitokset m aaseuduilla eivät ole lukuunotetut, koska tieto ja n iistä puuttuu. Se työvoim a, jo k a n äissä teh d aslaito k sissa oli toim essa, nousi 59,76 henkeen, tä h ä n lu e t tu in a naiset ja lapset. m arkaksi. V alm istuksen bruttoarvo ilm oitetaan 67 m iljoonaksi V uonna 885 ilm o itettiin teollisuutta harjoittavien työpaikkojen lu k u m äärän olleen 4,286, ty ö m iehistön 36,44 ja v alm istu sten arvon 08 m iljoonaa m arkkaa. N äistä tiedoista huom ataan, että teollisuustyön edistym inen on ollut erittäin suuri puheena olevana viisivuotiskautena, ty ö p a ik k o jen lukum äärä on lisään ty n y t 52 % :lla, työm iehistö 63 % :lla ja bruttovalm istus 55 % :lla. M ainittava k u iten k in on, että tiedot vuodelta 885 T eollisuushallituksen kertom uksessa, jo k a virasto silloin oli to ista v u o tta toim essaan, ilm oitetaan jotensakin vaillinaisiksi. T äm ä vaikuttaa, että y lläk erro ttu lisääntym inen on k atso ttav a olevan jossakin m äärin liian korkeaksi arvattu. K u iten k in osoittavat m yöskin tiedot välillä olevilta vuosilta, että m aan teollisuus vuosi vuodelta on viisivuotiskautena m elkoisesti edistynyt. T yöpaikkojen ja työ- m iehistön lukum äärä sekä valm istusten arvo on nim ittäin, k u ten y lläm ainitu t kertom ukset osottavat, tehnyt: Lukumäärä. Työpaikkoja, Työmie Valmistuksen arvo kpl. hiä. markkaa. Å r SS6... 5,42. 40, ,360,26. C - CO , ,834. 4,660,687.» ,08. 45, ,338,705.» , , ,20,093.» , ,76. 67,042,524.

81 76 Jo s jä te tä ä n koneteh taat ja valim ot sekä pienem pi m etalliteollisuus kaupungeissa lu k u u n o ttam atta jä ä m uun tehdas- ja käsityöteollisuuden osalle 5,55 työpaikkaa, jo itten ty ö n tek ijäin lukum äärä kaik k iaan on 49,37 h en keä ja valm istuksen arvo tekee 4,748,290 m arkkaa v. 890, kun sitävastoin v ,847 työpaikassa 32,223 ty ö n tek ijää valm isti tu o tte ita 07,63,620 m ark a n arvosta. N äissä teo llisu uden h aaroissa on ed istym inen siis o llut jo s sakin m äärin pienem pi kuin edelläm ainituissa, eli m itä työpaikkoihin tulee, ain o astaan 44 %, m itä ty öm iehiin tu lee 52 % ja valm istusarvoon 32 /0. Täm ä edistys on sitä huom attavam pi, koska tärk eillä teollisuusam m a- teilla on viisivuotiskautena ollut taisteltav a suurien vaikeuksien kanssa K eisarikunnan m u u ttu n eitten tu llisu h teitten takia. E dellisen viisivuotiskauden loppupuolella kohtasivat n im ittäin kipeästi kotim aista teollisuutta ne m uutokset, jo tk a S yyskuusta v u o tta 885 olivat teh d y t W enäjän ja Suomen väliä koskevaan tulli-asetukseen Tam m ikuun 3 p äiv ältä 859. T äm ä asetus, jo n k a tark o tu k sen a oli m atkaansaada suurem paa vastavuoroisuutta kauppaseikoissa "Wenäjän ja Suom en välillä, oli sen neljännesvuosisadan kuluessa, jolloin se oli voim assa pysynyt, v aik u ttan u t y h ä vilkkaam m an tavaravaihdon syntyyn keisarikunnan kanssa. Suomen teollisuus oli sillä välin tosin k eh itty n y t vähem m än m onipuolisesti kuin arv attav asti olisi tap ah tu n u t, jos tavaravaihdon vapaus W en äjän kanssa olisi ollut enem m än rajo itettu. V aan m uutam at teollisuuslajit, jo tk a p erustuivat m enekkiin W enäjälle, olivat voim akkaasti vaurastuneet. P ää-asiallisesti W e n äjän m arkkinat suurim m aksi osaksi k äy ttiv ät tarpeiksensa Suom en teollisuuden tuotteita. K u iten k in 880-luvun ensim äisinä vuosina W enäjällä alkoi kuulua ääniä sitä tu lliv ap au tta vastaan, jo ta m uutam at Suom en ta v a ra t W enäjälle tuotaissa n au ttiv at. E rittä in h erä tti se seikka ty y ty m ättö m y y ttä, että, Suom en ulkom aita v arten voim assa olevassa tullitaksassa, tullim aksut sekä useista valm iista tehdasteoksista että m yöskin raaka-aineista ja valm istusaineista olivat alem m at n iitä tullim ääriä, jo tk a keisarikunnan tullitaksassa olivat sam oille tavaroille m äärätyt. W enäjän rah av arain m in isterin vaati- tim uksesta lask ettiin 884 vuoden loppupuolella täh än saakka voim assa olleet venäläis-suom alaiset tulli-asetukset erään kom itean perinpohjaisen ta r kastuksen alaisiksi, johon työhön myös kolm e edusm iestä Suom esta otti osaa. Ne näkökohdat ja esitykset, jo tk a näm ä edusm iehet ja sittem m in K eisarillinen Senaatti, jo n k a m ielipidettä k y sy ttiin V enäjän rah av arain m in isterin asiasta tek em än ehdo tu ksen suhteen, esiintoivat, eiv ät sa a v u tta neet H änen K eisarillisen M ajesteettinsa suostum usta, vaan v ah v istettiin arm ollisesti 28 p. T oukokuuta (v..) 885 keisarikunnan valtioneuvoston p äätös, jo k a ainoastaan vähäpätöisissä kohdissa poikkesi venäläisen rah av arain m in isterin tek em ä stä esityksestä.

82 77 Ne m uutokset venäläis-suom alaisen kaupan tullim ääräyksissä, jo tk a tä ten toim eenpantiin, o lija t n iin perinpohjaista laatua, e tte iv ä t ainoastaan taso ttan eet W en äjän ja Suom en tu llitaksojen väliä ulkom aan suhteen, vaan sitä paitsi v aik u ttiv at suorana esteenä Suom en tilosviennille W enäjälle. J u u ri tärkeim piä, etupäässä ulosvientiin AVenäjälle p eru stetu lta teollisuudenhaaroja m aassam m e sanotut m uutokset kolitasivat. U udet tullim ääräykset, jo ita seu rattiin 3 pistä Syysk. 885, koskivat n im ittäin ) paperitavaroita, 2) harkkorautaa, rautaa, terästä ja läkkiä, valm istettua ja valm istam atonta ; 3) pum puliteoksia ; 4) valm istettu ja ja valm istam attom ia nahkoja sekä 5) fajan sia, p o rsliin ia ja lasia. E ten k in rautateollisuus on n äitten m ääräysten k au tta suuresti kärsinyt. S itä seikkaa, että se ra jo itettu m äärä rautatav aro ita, jo k a saatiin viedä keisarikuntaan joko tu llitto m asti tai alennetuilla tullim aksoilla, ani harvoin on tän ä aikakautena suoritettu, ei kuiten k aan m issään tapauksessa ole pidettävä todistuksena siitä, e tt eivät suom alaiset ra u ta te h ta a t olisi saattan eet valm istaa tä tä ra jo itettu a m äärää. P äinvastoin on tap ah tu n u t, että m aan ra u taru u k it ja teh taat tehdessään M arraskuussa jätettäv äk si säädetyt anom ukset ulosvientioikeuksista, toisinaan ovat anoneet suurem paa m äärää, kuin m itä vientisupistuksien tak ia on saatettu m yöntää. Syy viennin todelliseen väh ä pätöisyyteen, m itä esim. korutavaroihin tulee, on T eollisuushallituksen m ielipiteen m ukaan etsittäv ä osittain niissä vaikeuksissa, jo ita teh tailla on k ilpaillessaan keisarikunnan m arkkinoilla sellaisilla tilauksilla, joilla täy ty y olla edeltäpäin m äärätty ra jo itettu paino, osittain niissä suurissa kustannuksissa, jo ita v arasto te o sten v alm istam in en tu o tta a työase- ja koneteollisuudessa. R autateosten vienti keisarik u n taan on viisivuotiskautena noussut seuraaviin m ääriin: Vuonna. Harkkorautaa, tullivapaata. Sulainpötkyjä, tullivapaita. puudalta (= 6.38 kg.) 5 kop. kullassa tullia Kanki- ja sorttirautaa à puudalta (= 6,38 kg). 20 kop. kullassa tullia Valu- ja rautateoksia à puudalta (= 6,38 kg). à 20 kop. kullassa tullia Koneita ja työkaluja Yhteensä kg. 886 vienti kg 4,70,534 89,957 6,449, ,340 6,774 2,23, ,968,454,555,85 6,242, ,225 75,924 3,500, ,294,48 2,28,993 4,296,39 428,242 09,595,257, ,367,73 2,83,578 4,200,487 5S0,22 67,965,399, ,230,62 2,83,595 5, ,303 24,727 2,926,808 R ajoitettu m äärä teki_kg:ia... 4,367,205 2,83,595 6,550,800,46, ,620 5,230,60

83 78 S uotuisana seurauksena m uuttuneista tu llisu h teista k eisarik u n taan on k u iten k in m ainittava, e ttä suom ulaiset teo llisu u d en h arjo ittajat senjälkeen kuin m yynti k eisarikuntaan vaikeutettiin, olivat p ak o itetu t suurem m assa m äärässä kuin ennen hakem aan m enekkiä tavaroilleen kotim aassa sekä sen ohessa ulkom ailla kilpailem aan v ieraitten kansojen kanssa. Se ahdinkotila, johonka venäläiset tu llit olivat saattaneet suom alaisen teollisuuden, on siis m onella taholla v aik u ttan u t yllykkeenä suurem paan valppauteen ja toim ellisuuteen sekä siten sam alla v äh en tän y t soti taloudellisen riippuvaisuuden tilan, jossa suom alainen teollisuus oli ollut VVenäjään. K u ite n k in on tä m än johdosta sitten k in su urentunut teollisuustöinä m aassa v aik u ttan u t, että suom alaisten teo llisu u stu o tteid en vienti myös k eisarik u n taan huolim atta niille asetetuista tullim aksoista, jonkun aikaa aikakauden alussa ja keskivälillä h orjuttuaan, ei ainoastaan ole kohonnut entiseen m äärään, vaan vielä suurentunutkin. M itä rau tatav aro ih in tulee, n iin täm ä kävi ilm i jo äsken m ainituista tiedoista ja m itä m uihin teollisuustuotteisin tulee, n iin huom a ta a n sam a seikka alla olevasta tau lu sta. V ienti k eisarik u n taan teki : 88( Pahvia, paperia paperiteoksia kg.,08,473,532 3,594 5,090 Puu- ja paperimassaa.... }* Lankoja ja kankaita.... Vuotia, nahkaa ja teoksia ' 0,00 4,865 6,96 0,62 3,824»,3,45,039,547,323 s i i t ä... * n (il Fajansseja ja porsliinia...» Lasia, ja lasitavaroita.... *,325,45 2,259 2,942 3,559 >5 V alm istusten arvo kaupunkien teollisuuslaitoksissa n o u s i. v ,397,874 m arkkaan ja m aalaiskuntien 74,644,650 m arkkaan. Maaseudulla h arjo itetaan etupäässä alustavaa ty ö tä kiviaineissa ja m etsäntuotteissa. Sahojen tu o tte et m ainitaan 27 m iljoonan m arkan, puuhiom oitten ja p ap eriteh taitten 0,5 m iljoonan m arkan arvoisiksi. S u la tu s-ja m etallinjalostuttam islaitosten sekä m etalliteollisuuden valm istusten arvo m aaseudulla arvostellaan 2 m iljoonaksi m arkaksi eli lähes sam an suuruiseksi, kuin sam allaisten laitosten kaupungeissajlkutom atoollisuuden tu o tte et 6 m iljoonaksi, olut- ja paloviinate h ta itte n 8 m iljoonaksi ja kiviteollisuuden tu o tte et 5 m ilj. m arkaksi j. n. e. Kaupunkien teollisuudessa anastaa ensim m äisen sijan ravinto- ja n au tin to a in e ste n teollisuus (olut- ja p o rtteriteh taat, viinapolttim ot ja väkiviina-

84 79 teh taat, tu p ak k ate h ta at y. m.) 27 m iljoonalla m arkalla; senjälkeen seuraa kutom ateollisuus 5 milj. m arkan valm istusarvolla, k o n eteh taat ja valim ot 3 m ilj. m arkan, sahalaitokset, puuhiom ot ja p ap eriteh taat 9 milj. m arkan, nahkateollisuus 7 milj. m arkan, räätäliv erstaat, kylpylaitokset y. m. G milj. m arkan valm istusarvolla j. n. e. A llaoleva tau lu an taa lähem piä tieto ja m aan teollisuudesta v. 890 sekä sen ja o sta m aaseu dulla j a kaupungeissa. L industrie de Finlande en 890. K aupungeissa ja kauppaloissa. V illes el bourgs. M aaseuduilla. Communes rurales. K oko m aassa. Tout le p a ys. Teosten arvo. Valeur de la production. T yöntekiöitä. Ouvriers. j Työpaikkoja, j É tablissem ents.! Teosten arvo. Valeur de la production. T yöntekiöitä. Ouvriers. Työpaikkoja. Etahlissem ents. Teosten arvo.! Valeur dg la production. ; T yöntekiöitä. Ouvriers. T yöpaikkoja. Etablissem ents. M arkkaa. Markkaa. Markkaa. Sulatus- ja m etallipuhdistustehtaita sekä m ekaaninen teollisu u s , , ,006 2,366, ,039 25,294,234 K iv ite o llisu u s... 67,87,72, ,05 4,979, , ,969 K em iallinen teollisu u s ,738,778 23,096,027,08 20,74 3,765,796 N ahkateollisuus ,434 7,49, ,62 3,662, ,596,082,228 K udontateollisuus ,709 4,978,70 22,736 6,290, ,445 2,269,333 P aperiteollisu u s ,007 3,37, ,757 0,508, ,764 3,826,493 Puu-, kautsu-, luuteoksia sekä senkaltaista ,052 9,927, ,0 27,930, ,762 37,857,557 R akennusteollisuus ,29 4,89, ,29 4,89,90 O lut- ja p ortteriteh taita ,057, ,437,990 89,306 6,495,487 P aloviin ap olttim oja ,43, ,269, ,700,926 Väkiviina- ja likööriteht , ,34 T upakkatehtaita... 24,GS5 5,534, ,852 28,73 5,557,67 M uitten ravinto- ja nautinto-aineitten valm istu steollisu u s ,779 4,087,547,660 2,639 5,35,542 2,0 4,48 9,223,089 P uettam is- ja puhdistam isteollisuus ,630 5, , ,752,905 G-raafillinen teo llisu u s ,542,62 82,336 2,542,62 Y hteensä 3,227 30,809 92,397,874 3,269 28,367 74,64-,650 6,496 59,76 67,042,524

85 80 Edelläolevassa taulussa on teollisuustyö ja e ttu suuriin yleisiin p ääry h miin. Jos n iistä otetaan erittäin huom ioon ne teollisuudet, jo tk a m eillä ovat päässeet toisten edelle kehittym isessä ja taloudellisessa m erkityksessä, ja jos ne ry h m itetään erikseen kaupunkien ja m aaseudun välille, saadaan allaoleva katsaus : Suomen tärkeim m ät teollisuushaarat vuonna 890. Les industries les plus importantes de Finlande en 890. Kaupungeissa ja kauppaloissa. V illes et bourgs. Maaseuduilla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le pays. Teosten arvo. Valeur de la production. Työntekiöitä. Ouvriers. Työpaikkoja. Etablissements. Teosten arvo. Valeur ds la production. Työntekiöitä. Ouvriers. Työpaikkoja. Etablissements, Teosten arvo. Valeur de la production. j Työntekiöitä. j Ouvriers. Työpaikkoja. Établissements. Markkaa. Markkaa. Markkaa. S a h a la ito k sia... 22,93 6,884, ,665 27,028, ,578 33,98,429 Pumpuli- ja kutomateht a i t a ,999 0,7,926,232 4,400, ,23 4,57,926 Paloviinapolttim oita ,43, ,269, ,700,926 Paperiruukkeja, puuhiomoita ja paperitehtaita ,374, ,757 0,508, ,300 2,882,988 Karvaus- ja nahkateh- 05,53 6,929, ,54 3,653, ,307 0,583,283 Konepajoja ja valimoita ,0 9,608,55 3,945 2,467, ,956 2,076,87 Olut- ja portteritehtaita ,057, ,437,990 89,306 6,495,487 Tupakkatehtaita ,685 5,534, ,852 28,73 5,557,67 J a u h o m y lly jä ,527,364,365,652?,383,752,527,364 Sok eriteh taita ,09, ,09,350 Pellava- ja kutomatehtaita...,070 2,900,000,070 2,900,000 Y llä on jo n äy tetty, k uinka laaja lti k au p u n g it ovat itselleen koonneet m aan teollisuustyön. K aupunkien joukossa ovat taas edellä m uita m aan kolm en suurim m an kaupungin, H elsingin, T urun ja T am pereen teollisuus saav u ttan u t itselleen varm an etusijan. N iitten teollisuusvalm istukset edus-

86 8 tiv a t vuonna 890 kaikkia m uita kaupunkeja y h teensä voittav an arvon, n i m ittäin v ähän päälle 55 m iljoonaa. n im ittäin m ain ittu n a vuonna: T eollisen tuotannon brutto-arvo teki He l s i ngi s s ä ,660,853 m:kaa. T am pereella... 5,85,98» T u r u s s a... 3,82,78 )) O u lu s s a... 6,390,5 )) N ik o lain kaupu ngissa 5,40,205 )) W iip u rissa.... 5,06,484 )) K o tk assa.... 3,523,094» P o r i s s a... 3,352,472 )) K uopiossa....,48,73» P ie ta rsa a re ssa...,33,234 )) Jokaisessa m aan m uussa kaupungissa ja kauppalassa tu o tan to oli alle m iljoonan. Seuraava tau lu an taa silm äyksen teollisuustyön jao sta eri lääneille, kaupunkeja ja m aaseutua toisistaan eroittani alla. S um m ittainen k atsahdus tehdas- ja käsityöteollisuuteen kussakin Suom en läänissä vuonna 890. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Villes et bourgs. Maaseuduilla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le paps Läänit. Gouvernements. Työpaikkoja. 'Etablissements. Työntekiöitä. Ouvriers. Teosten arvo. Valeur de la production. Työpaikkoja. Etablissements. Työntekiöitä. Ouvriers. J duction. Teosten arvo. Valeur de la p ro- j Työpaikkoja. Etablissements. l i Työntekiöitä. Ouvriers. Teosten arvo. Valeur de la p roduction. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Uudenm aan ,956 28,09, ,766 9,798,539,050 2,722 37,908,480 Turun ja Porin ,338 8,60, ,595 5,4,385,220 0,933 33,724,59 H ä m e e n ,002 6,862, ,23 7,500, ,363,849 W iipurin... 4D6 3,677 0,69, ,708 3,789,302,00 9,385 23,958,685 M ikkelin , ,475 2,084,33 389,896 2,984,653 K u o p io n ,053,960, ,725 6,55,9 69 3,778 8,476,03 W a a s a n ,69 8,32, ,536 6,5,20,00 5,227 4,248,45 O ulun... 25,67 7,65,35 67,439 3,726, ,0,378,08 Yhteensä (3,227 30,809 92,397,874 3,269 28,367 74,644,650 6,496 59,76 67,042,524 Suom. Tai. Tila.

87 82 Paloviinanvalmistus. P aloviinanvalm istuksen perustana oli aina vielä 886 vuoden loppuun asti m ääräykset K eisarillisessa A setuksessa 9 päivältä K esäk u u ta 873. Säädöksen m ukaan tässä asetuksessa olisi se tosin jo 883 ollut la k k a u te tta v a. voim assa olem asta. V aan S äätyjen alam aisen anom uksen johdosta m äärättiin A setus n o u d atettav ak si ylläm ainitun ajan loppuun asti, jolloin se kum o ttiin A rm ollisten A setusten k au tta 6 p äiv ältä H einäkuuta 886 paloviinan valm istuksen ja tislauksen ehdoista ynnä ehdoista palovii- n an ja m u itten p o ltettu jen tai tislattu jen väkiviinajuom ien m yym iseen, k u l jetu k seen ja varastossa pitäm iseen. V iim em ainittujen A setusten kautta, jo itte n voim assa olo ja tk u i koko viisivuotiskautena, sääd ettiin erityisiä tä rk e itä rajoituksia, m itä sekä palo- v iinan valm istukseen että sen m yym iseen tulee. T äten p y rittiin jossakin m äärin rajo ittam aan paloviinanvalm istusta ja sen tä stä riippuvaa n a u ttim ista, jo k a vuosina taas oli oso ittan u t taipum usta kohoam aan, oltuaan 870-luvulla suuresti alenem aan päin. M uun m uassa k o ro itettiin valm istusvero m arkasta 20 pennistä m arkkaan 60 penniin k an n u lta eli 62 penniin litra lta 50 norm aaliväkevyyttä ; alin prosenttim äärä kaupaksi p id ety n paloviinan väkevyydelle sääd ettiin :sta ;ksi; alin m äärä, jo k a polttim oista ja tisleerauslaitoksista saatiin m yydä k o ro itettiin 25 k an n u u n 5 k an n u sta ja vähin m äärä, jo n k a v äh ittäin m y y jät saivat luovuttaa m äärättiin kannuksi, kun täm ä m äärä sitä ennen oli ollut lj i kannua. P aloviinan v äh ittäin m y y n ti ja anniskelu m aaseudulla k iellettiin kokonaan (myös kestikievarin isän n iltä vuoden 887 jälkeen). V äh ittäin m y y n ti kaupungissa ei m yöskään saanut tap ah tu a huoneistossa, jossa m yytiin m uuta kuin väkijuom ia, ja ainoastaan arkipäivinä klo 9:stä e. p. p. k:lo 6:een j. p. p. Sam allaisten m ääräysten alaiseksi asetettiin ulkom aiset väkijuom at, jo itten alkohooliväkevyys on suurem pi kuin 25 /0; k u iten k in saatiin n äitä m yydä vähem m issä m äärin, kun ne olivat tu o tu in a m aahan pulloihin pantuina. N äitten rajo ittav ien m ääräysten seurauksena oli, kuten n iistä saattoi odottaakin, että paloviinanvalm istus suuresti väheni. V uonna 886 valm iste ttiin tosin vielä y li m iljoonaa litraa, vaan valm istus väheni seuraavana v u o n n a 5,7 m ilj. litra a n ja 888 4,3 m ilj. litraan. M ahdollisesti nousi v alm istuksen m äärä 886 n iin suureksi siitä syystä, että p y rittiin n iin kauaksi aikaa k u in m ahdollista päästä k o ro itetu sta valm istusverosta. T ästä otaksu- m isesta jo h tu u myös helposti syy vuosien 887 ja 888 tavattom an alhaiseen valm istusm äärään. V iim eksi m ainitun vuoden jälk een lisään ty i valm istus jossakin m äärin v errattu n a edellisiin vuosiin ja nousi v ,7 m iljoonaan litraan. Itsek u n akin allam ainittuna vuonna oli polttim ojen lu k u lään ittäin lueteltu n a sekä niiden valm istuksen m äärä seuraava:

88 88 Fabrication de l eau-de-vie L ä ä n i t. Gouvernements. Polttimojen hi kumäärä. Nombre des fabriques. Valmistuksen määrä. Production. Litraa. Polttimojen lukumäärä. Nombre des fabriques. Valmistuksen määrä. Production. Litraa. Polttimojen lukumäärä. Nombre des fabriques. Valmistuksen määrä. Production. Litraa. Polttimojen lukumäärä. Nombre des fabriques. Valmistuksen määrä. Production. Litraa. Polttimojen lukumäärä. Nombre des fabriques. Valmistuksen määrä. Production. Litraa. Uudenmaan... a 2,277,42 0,632, ,79 9,65,29 7,69,08 Turun ja Porin.. 5 2,439,696 3,245, ,737 2,80,633 2,840,00 Hämeen.... 7,70,445 7,35,80 5,085,69 7,46,537 5,45,042 Wiipurin , , , , ,06 Mikkelin.... 6,055, , , , ,935 Kuopion , , , ,603 W aasan.... 3,852, , , ,2 7,0,007 O u lu n ,63 0, ,652 Yhteensä 66,33,78 5 5,700, ,280, ,054, ,749,346 V alm istus on ollut sallittu 886 vuoden loppuun 7 k u u k au ten a vuodessa sekä vuoden 887 alusta 8 V2 kuukautena. V alm istukseen on k ä y tetty seuraavat m äärät jyviä, juurikasveja ta i m uita kasvikunnan tu o tteita:

89 i M atières employées p o u r la fabrica tio n de Veau-de-vie.! Vehnää, j Kuivatulta maltaita. Rukiita.... J Ohria. Kauroja. Kuivaamattomia maltaita. Yehnää. Rukiita. Ohria. Kauroja. Yehnää. Rukiita. Ohria. K i l o g r a m m i a. K i l o g r a m m i a. Hehtolitraa. Kauroja. Maissia. Riisiä. Sekulia y. m. Kahujyviä. Siirappia. j Olutta. j Perunoita. Y ,222,465, ,3,607,54 82,698 57,322 6,779,38 22,30,372,655 3,60,809 32,326 2,833 67, , ,54 4, , ,349 04,850 64,560 4,47,037 60, , ,298,459,088,3976, , ,273 2, ,433 32,852 40,2 7,02 4,066,8 223,8 447, , ,85 5,848,39 43, ,00 837,42 34,7 708, ,073 5,628 94,352 7,2,252 90,957 52,53 308,25 79,28 98,29 2,550 22,56 _ 28,534 M , , , ,934 0,440 36,746 7,609,776 3, , ,439,800 79,343 5,489 9,972

90 85 H uom attava on, m ikä suuri sija k äy tetty jen raak a-ain eitten joukossa m aissilla on ollut jatk o n a edelliseltä viisivuotiskaudelta vielä 886. Sinä vuonna k äy tettiin tä tä v iljalajia vielä 3,6 milj. k g paloviinanvalm istukseen, vaan jo seuraavana vuotena aleni m äärä 0,5 m ilj. kilogram m iksi, ja väheni sitten vielä sitä seuraavina vuosina 890 asti. T äm ä äkkinäinen v äh en ty m inen m aissin käytännössä jo h tu i epäilem ättä siitä korotuksesta, jo n k a alaiseksi m aissin tu o n titu lli tu li vuodesta 887 A rm ollisen Ju listu k sen johdosta 22 p:ltä Jo u lu k u u ta 886. V altion tu lo t paloviinanvalm istuksesta ja siihen y h d istety t tark a stu s k u stan n u k set ovat vuosina nousseet seuraaviin m ääriin: Im pôts sur la fabrication de l eau-de-vie. Yuosi. Suoritettu maksu. Yhteensä. Anniskeluvero. Yalmistusvero. Kontrollikustannukset. Viinaveron käyttäminen. j Kuntien osuus. Valtiorahastoon korvausta entisestä viina-arennista. Jätetty kulkulaitosrahastoon. Siirto seuraavaan vuoteen ,63,208 25,024 5,88,232 89,65 400, ,000 3,293,670,094, ,5,998 24, ,486 27, , ,000 2,43,3 80, ,5, ,36,544 92, , ,000 2,948, , ,502,473 22,863 4,525,336 26, , ,000 2,775,46 593, ,784,49 23,072 4,807, , , ,000 3,736, ,369 R ikokset paloviina-asetuksia vastaan ovat y h ä vielä erittäin lukuisat ja n äy ttäv ä t m uutam issa osissa m aata suuresti enentyneenkin edellisen viisivuotiskauden jälkeen. V arsinkin oikeusasiat, jo tk a koskevat paloviinan valm istusta, ovat suuresti enentyneet W iipurin, M ikkelin ja K uopion lääneissä sekä jossakin m äärin myös W aasan ja O ulun lääneissä. S itävastoin n äk y v ät ju tu t, jo tk a koskevat lu v ato n ta paloviinan m yyntiä, yleensä vähenneen. S am aten n äk y y sy y tetty jen ja syypääksi tu o m ittu jen hen k ilö itten lukum äärä pikem m in vähentyneen kuin enentyneen. M aan vak in aisten ja ylim ääräisten kruununpalveliain oikeuteen saattam ien, viina-asetuksia vastaan teh ty jen rikosten sekä sy y tetty jen ja tu o m ittu jen hen k ilö itten lukum äärä vuonna 890 on yhteensä teh n y t:

91 Nom bre des in fra ctio n s contre les lois su r Veau-de-vie. A nnée Rikosten lukumäärä. Nom bre des infractions. Henkilöin luku. Nombre des individus. Läänit. Gouvernements. Paloviinanpoltto. F abrication illic ite de l eau-de-vie. Ratkaisematta edellisestä vuodesta. Causes de l année précédente. Uusia. Causes nouvelles. Yhteensä. Total. Paloviinanmyynti. Ratkaisematta edellisestä vuodesta. Causes de l année p récédente. Vente illicite. Uusia.! Causes nouvelles. Total. Yhteensä. Muunlaiset rikokset. Autres infractions. Ratkaisematta edellisestä vuodesta. Causes de l année p ré cédente. Uusia. Causes nouvelles. Yhteensä. Total. Koko sumnia. Total. Syytetyitä. Accusés. Langetetulta. Condamnés. Vapautetulta. Reconnus libres de délit. Yhä syytöksen-alaisia. Sous action. U u d e n m a a n > Turun ja P o r in H äm een W iip u r in M ik k e lin , Kuopion , W aasan O u l u n Yhteensä ,079,874 2, ,00 5,090 2, ,839 V ,320 2,075 3, ,840 5,245 2, , ,204,728 2, ,438 4,6 2,054 72, ,046,62 2, ,558 4,79, ,028,, ,96 2, ,06 5,52 2, , ,027 2,080 3, ,395 5,675 2, ,29

92 87 N iitten lukum äärä, jo tk a kaupungeissa tu o m ittiin juopum uksesta on vuodesta 887 alkaen yhä suurentunut, ja nousi v. 890 l,788:aan, jo k a luku v o ittaa suurim m an lukum äärän edellisenä viisivuotiskautena. M aaseudulla sitävastoin on juoppoudesta lan g etettu jen lukum äärä ylipäänsä h uom attavasti vähentynyt. Juopum uksesta tu o m ittu jen lukum äärä on n y t puheena olevan viisivuotiskauden eri vuosina teh n y t: Juopumuksesta uksesta tuomitut. Maaseuduilla. Kaupungeissa. K Yhteensä. V ,433.,955. )) ,368.,795. )) 888,, ,552.,960.» ,573. 2,036.» ,788. 2,368. IV. Kauppa ja Kulkuneuvot. Kauppa. V iisivuotiskautena on Suom en tavaravaihto keisarikunnan ja ulkom aiden kanssa lask ettu seuraaviin arvoihin: Tuonti. Vienti. Yhteensä. M arkkaa. Markkaa. Markkaa. V ,390, ,368, ,758,609.» ,865, ,066, ,932,307. )) 888 2,28, ,484, ,703,270. )) ,479, ,737, ,26,808. )) ,602,423 *) 92,420, ,023,36 *) K oska y lläm ain ittu ja arvosum m ia laskettaessa on seu rattu aivan eri perusteita, kuin edellisten vuosien tavaravaihdon arvoa m äärätessä vuoteen 885 saakka, jonka vuoden arvosum m aan ylläm ain itu ita lukuja siis saattaa v errata, ei ylläseisovista ja edellisen aikakauden luvuista saateta p äättää, josko ja m issä m äärässä kauppavaihto ulkom aitten kanssa viisivuotiskauden *) K oska tavaranvaihtoa keisarikunnan kanssa on arvosteltu m uutetun järjestelm än mukaan, on summa tässä, jotta m ahdollisuus vertailem iseen p ysytettäisiin, pantu 5 m iljoonaa suurem m aksi kuin m iksi tavaraliike oikeastaan nousee.

93 kuluessa on su u ren tu n u t ta i vähentynyt. V ertailem inen 885 vuoden lukuihin, jo tk a ovat m itä tu o n tiin tulee 09,005,568 m arkkaa ja v ien tiin 89,852,975 m arkkaa sekä koko tavaravaihtoon 98,858,543 m arkkaa, osoittaa k uitenkin suurenkin enenem isen varsinkin tuonnissa aikakauden jälkim m äisellä puoliskolla eli vuodesta 888 alkaen. T ullihallituksen T ilastollisessa konttoo- rissa to im itettu arviolasku kauppaliikkeestä vv käy ttäm ällä arvop erusteet vuodelta 885 on an tan u t päätökseksi n äiltä vuosilta seuraavat lu vut, jo ita saattaa v errata ennenm aim ttuihin arvosum m iin: T u o n t i. V i e n t i. Yhteensä. Markkaa. Markkaa. Markkaa ,800, ,8 0 0, ,600, ,5 0 0, ,6 0 0, ,00, ,6 0 0, ,3 0 0, ,9 0 0, jo tk a lu vu t m yös osoittavat, v errattu in a lukuihin vuosilta , että ulkom aan kauppa on ollut paljoa vilkkaam pi vuosina kuin vuosin a H uom attavaa on m uuten, että ero tuonnin ja viennin kokonaissum m ien välillä viisivuotiskauden eri vuosina on lisään ty n y t niin verrattom an suuressa m äärässä. T äm ä ero nousi v u o silta y h teen sä 5 m iljoonaan m arkkaan ja jak aantu i eri vuosien kauppaliikkeelle seuraavasti: Tuonti oli suurempi vientiä. Liikamäärä teki verrattuna vuoden viennin arvoon : V m ilj. m a r k a lla. 27,2 /.» »» 37,4»» »» 24,0»» 889 3»» 29,9»» >»» 52,» V uonna 885 tek i täm ä liikam äärä ainoastaan 9 m iljoonaa m arkkaa ja vuodelta 884 tu lisi liikam äärä, jos tavaravaihdon arvo lask ettaisiin k ä y t tä m ä llä 885 v uoden arv o p eru steita, tek em ään 6 m iljoonaa m arkkaa, vuodelta 883 taas k äy ttäm ällä sam aa laskutapaa 0,9 m iljoonaa m arkkaa sekä vuodelta 882 3,3 m iljoonaa m arkkaa. K oska k u iten k in n iitä lask u ja teh täessä, jo tk a ovat jo h tan eet k aikkiin y lläm ain ittu ih in arvosum m iin, ei kaupp iaan kauppavoitto eivätkä vientim aksut ole vientisum m aan luetut, vaan täm ä voitto kyllä on lu ettu tuontiarvoon, taso itetaan tosin jossakin m äärin m ai-

94 89 n itut eroavaisuudet, vaan pysyvät k u iten k in viisivuotiskauden jälkipuoliskolla huom attavina. M aan kauppatasapainoon ei tiety sti täm ä niin suuressa m äärin kohonnut ero tuonnin ja viennin välillä ole voinut v aik u ttaa edullisesti. E ten k in on suurien liikam äärien vv. 889 ja 890, jo tk a yhteensä nousevat koko 79 m iljoonaan m arkkaan, m yöskin jos n iistä vähennetään y lläm ain ittu kauppavoitto, täy ty n y t k äy ttää suuressa m äärin m aan m uita v a ro ja tuonnin k au tta syntyneitten sitoum usten m aksam iseen ulkom aalla. Jos m aan tavaravaihdon arvo ajatellaan tasan jaetu k si keskim ääräiselle väkiluvulle, on jo k aista asukasta kohti keskim äärin tu o tu tai viety ta varoita seuraavasta arvosta: Jokaista asukasta kohti tuli tuotuja tavaroita vietyjä tavaroita seuraavasta arvosta: seuraavasta arvosta : V ,2 5 *) m a rk k a a. 34,8 0 m a rk k a a. )) ,88!)» 34,5» )) ,87 i) >. 39,4»» ,2 6 i).. 44,0 8» )> ,4 8» 3 9,io» M iten Suomen jditeenlaskettu tavaravaihto ulkom aitten kanssa jak aantu u viisivuotiskautena eri m aille, näkyy seuraavasta taulusta. *) Korkeasti arvattuna. (Yrt. mitä ylempänä muistutuksessa siv. 87 on sanottu järjestelmämuutoksesta arvostellessa). Suom. Tai. Tila. 2

95 Suom en allam ain ittu ja m aita koskevan tav arav aih d o n arvo ,000 m arkoissa. Valeur du commerce de la Finlande avec les pays sous-dits, en 00,000 marcs ( fra n cs). Tuonti. Importation. Vienti. Exportation. Keskimäärin ! Keskimäärin W enäjä (Russie) >) Ruotsi ja Norja (ÿuède et N o r v è g e ) Saksa (Allemagne) Tanska (Danemark) Iso-Britannia ja Irlanti (Grande-Bretagne et Irlande) Alankomaat (P a y s -B a s) Belgia ( B e lg iq u e ) Ranska (France) Espanja (E spagn e) Portugali (Portugal) Italia ja Itävalta (Ita lie et A u tric h e ) Muut maat (Autres p a y s ) *) Supistettuna yhtämukaisuuteen edellisten vuosien arvojen kanssa.

96 9 Y leensä on suoranainen tavaraliike useim pien y lläm ain ittu jen m aitten kanssa v aih teleh tin u t erittäin huom attavalla tavalla. M yöskin tu o n ti kaukaisem m ista m aista on noussut silm iinpistävän alhaisiin m ääriin. Syy tä hän viim eksi m ain ittu u n asianhaaraan on k u iten k in helposti ym m ärrettävä, kun o ttaa huom ioon, että Suomen suoranainen yhdysliike kaukaisem pien m aitten kanssa on ainoastaan satunnainen ja e ttä senvuoksi välillä olevien m aitten satam at v älittä v ät suurim m an osan n iitten tavaravaihdosta tai ainak in kulkee se n äitten satam ien kautta. Sitävastoin, koska m etsäntuotteet, jo tk a ovat m aan tärk ein v ien titav ara Itäm eren tuolla puolen oleviin m aihin, kaikkein useim m issa tapauksissa k u ljetetaan suoraan m ääräpaikkaansa, niin ilm oittanevat y lläm ain itu t tiedot viennistä n äih in m aihin jo ten k in todenm u kaisesti täm än viennin todellisen suuruuden. K u iten k in on otettava huomioon, että suuri osa m aan m uista vientitavaroista, n iin k u in kaura, puu- ja paperim assa, voi y. m., kun niiden lopullinen m ääräpaikka on toisella puolen Itäm ertä, voi k u ljetu stien m ukaan tu lla luetuksi välillä olevien m aitten vientim ääriin, varsinkin T anskan ja R uotsin sekä toisinaan m yöskin W enäjä n (esim. kun talviliike on lak an n u t jääesteitten takia). E ten k in esiintyy tällä tavoin Tanska, koska sen suotuisan asem an tak ia laiv at helposti saattavat sinne poiketa, huom attavalla tav alla suom alaisten vienti- ja tu o n titav aran i m yynti- tai oikeam m in läpikulkupaikkana. Y ientiarvon vaihtelevaisuus tavaroista, jo tk a kulkevat n äih in Itäm eren toisella puolella oleviin m aihin, riippuu kuiten k in etupäässä puutav aro ita koskevista kauppasuhteista. S iten v aik u ttav at etupäässä p u u tav aro itten äkkiä alenevat h in n at sen suuren vähenem isen vientiarvossa, jo k a on n äitten m aitten suhteen huom attava vuonna 890. Sillä sinä vuonna v äh in tään 2 m etrin pituiset sah atu o tteet voitiin arvioida ainoastaan 27 m arkkaan kuutiom etriltä, kun näistä tav a roista v. S89 m aksettiin 32,50 m arkkaa ja v m arkkaa kuutiom etriltä. M itä tav aran vientipaljouteen tulee ei n äet m itään m ainittavaa vähennystä tap ah tu n u t. K un kauppa W en äjän kanssa on ollut ylim alkaan y h tä vilkas, kuin ennen, osoittaa kauppa m uitten m aitten kanssa m elkoisia m uutoksia v errattu n a aikaisem piin oloihin. E ten k in on silm iinpistävä suuresti enentynyt suoranainen tu o n ti E nglannista, jo k a v. 890 nousi 23 m iljoonaan m arkkaan, vaihdeltuaan vuosina ja 5 m iljoonan m arkan välillä, sam aten tu o n ti Saksasta, jo n k a arvo vv on vaihdellut m iljoonan m arkan välillä, vaan nousi vuonna m iljoonaan m arkkaan. M yöskin tu o n ti R uotsista kuten T anskastakin on kum paisenakin vuonna m elkoisesti suurentunut. L isääntyneesen tu o n tiin näistä m aista voi kuiten k in jossakin m äärin olla syynä se, e ttä E nglannin, R anskan tai m u itten tuolla puolen Itäm e rta olevien m aitten tav arat suurem m issa m äärin

97 92 kuin ennen ovat läpikulkutavaroina tu lleet y lläm ain ittu jen m aitten satam iin, jo itten k a sum m iin ne siinä tapauksessa tulevat, koska tuonnissa viim einen lastauspaikka nykyisen suom alaisen kauppatilaston m ukaan k atsotaan tav a ran kotipaikaksi. Sam aten osoittavat tiedot v älittö m ästä tu o n n ista R an s kasta, E sp an jasta ja B elgiasta koroituksen v errattu n a edellisiin aikoihin, jo hon kohoam iseen sam oin kuin E n g lan n in k in enentyneesen tu o n tiin on syynä säännöllinen höyrylaivaliike n äitten m aitten ja Suom en välillä. K oska tu o n ti varsinaisilta ulkom ailta (ei W enäjältä) on suuresti enen- ty n y t, on tu o n ti W enäjältä, jo sta m aasta Suomen tu o n ti k uitenkin y h ä vielä on suurin, v errattain vähentynyt. V errattu n a tu o n tiin m uista m aista nousi n im ittäin tu o n ti W en äjältä vuonna 890 ainoastaan noin 36 / :iin, kun se vv te k i /0. M yöskin v ien ti W enäjälle on v errattain jossakin m äärin alentunnt, n im ittäin prosentista vuosina ,3 p ro sen ttiin vuonna 890. Sen ohessa on m ainittava, e ttä v ien ti m uihin m aihin paitsi W enäjälle kärsi su u rta v au rio ta v. 890, jolloin m etsän tu o tteet ja useat m uut Suomen v ien titav arat, jo itten k a m yyntipaikka ei ole W enäjä, länsieurooppalaisilla m ark k in o illa olivat alhaisessa hinnassa. V uonna 889 sitävastoin, k u n Suom en tavaroilla oli hyvä m enekki näillä m arkkinoilla, nousi vienti W enäjälle ainoastaan 35,6 prosenttiin. Syy täh än vähenem iseen on epäilem ättä se, että Suom en kauppa, jo n k a pohjana jo vanhastaan oli m yynti W enäjälle, täm än m aan v. 885 tap ah tu n e itten tullim uutosten tak ia m u u tti suuntansa, k u ten saattoi arvatakin, sekä että suurem pi huomio k äänty i sellaisten ta v aro itten valm istam iseen, jo illa oli m enekki länsieurooppalaisilla m arkkinoilla. E ttä häm m ennetyt olot viennissä W enäjälle jossakin m äärin m yösk in ovat v aik u ttan eet tu ontiin, on luonnollista, k u ten myös käy ilm i n iistä luvuista y. m., jo ita tässä asiassa ylem pänä on esitetty, vaikka ensi silm äyksellä luulisikin että tu o n ti olisi tä stä seikasta vähem m in riippuva, koska se edelleen on jo ita k u ita harvoja tav aro ita lu k u u n o ttam atta ollut tullim aksoista vapaa. K orvauksen v aik eu tetu sta viennistä W enäjälle on Suom en kauppa h a ken u t vierailla m arkkinoilla. K u iten k in on ainoastaan puum assalla ja paperilla ollut suurem pi m enekki ulkom ailla n iistä teh taan tu o tteista, jo ita oli m yyty W enäjälle. M itä kauppaan W en äjän kanssa tulee, on k u iten k in m ainittava, että Suom en teollisuus, huolim atta W en äjän asettam ista ankaram m ista tullim ääräyksistä, edelleen on lö y tän y t m enekkiä tuotteilleen tässä m aassa vieläpä osaksi suurentam itkin v ientinsä täh än m aahan suotuisam pain kurssiolojen takia. (Vrt. m itä tä stä on m ain ittu tehdasteollisuudesta puhuttaessa). K u ten odottaa saattoi, on A rm ollisen A setuksen k an tta 20 päivältä E lok u u ta 873 sekä elinkeinolain k au tta 3 päivältä M aaliskuuta S79 vapaaksi

98 93 lask ettu elinkeino-oikeus m elkoisesti v aik u ttan u t kaupunkien taloudelliseen asem aan ja m aan kauppa- ja elinkeino-eläm ään. S elityksessä tä h ä n k u u lu vista asioista Toim iston edellisissä viisivuotiskertom uksissa m ainitaan, että, kun sanottujen lakien nojalla vuosi vuodelta kasvava lukum äärä am m atintaitav ia m aakauppiaita m elkein jo k ainoassa kunnassa oli ry h ty n y t ennen y k sinom aisesti kaupungeille kuuluvaan kaupantekoon m aaseudulla, ne asianhaarat, jo tk a aikaisem m in olivat tehneet kau p u n g it enem m än ta i vähem m än keinotekoisiksi keskuspaikoiksi asioim isliikkeelle, olivat poistetut, sekä että sam assa m onen pikkukaupungin pystyssäpysym isen m ahdollisuus isosti oli vähennetty. Sikäli kuin m aakauppiasten luku on kasvanut, on tukkukauppa kaupungeissa lisään ty n y t ja täten suurem m at k au p u n g it ja ne, jo tk a sopivan asem ansa taik k a m uitten asianhaarain k au tta m uodostavat luonnollisia keskuksia avaram m ille aloille, kilpaillessaan m uitten, useim m iten pienem pien kaupunkien kanssa, ovat päässeet etusijalle, saavuttaneet yhä m äärääväm - m än asem an sekä vielä jo u tu n eet tavarainhankkioiksikin pienem m ille. Ne kaupungit, jo tk a näillä perusteilla etenkin ovat edistyneet m yöskin kysym yksessä olevana viisivuotiskautena, ovat etusijassa rau tatielin jain loppuasem ien läh ellä olevat kaupungit, niinkuin H elsinki, T urku, W iipuri, Tam pere, N ikolainkaupunki ja H ankoniem i; n äitä paitsi K otka, Kuopio, Oulu, Pori, Joensuu y. m. N äitten v astakohtana on U uusikaarlepyy, väkiluvunseikoista päättäen, oso ittan u t taak sep äin k äy n tiä tällä niinkuin edellisellä viisivuotiskaudella. L oviisan ja K äkisalm en kaupunkien suhteen voidaan tällaista taak sep äin k äy n tiä m ain ita ainoastaan tä ltä viisivuotiskaudelta. M uista kaupungeista ovat P ietarsaari, Jyväskylä, Raum a, R aahe, K okkola, U usikaupunki, K ristiinankaupunki, Savonlinna ja H einola voineet osottaa ainoastaan pientä väkiluvunlisääntym istä, N eljä Suom en kaupunkia eivät v ielä 890 vuoden lo p u lla olleet p äässeet,000 asukkaaseen, n im ittä in K a s kinen, N aantali, M aarianham ina ja K em i; 0 kaupunkia löytyi, joissa oli.000 2,000 asukasta, n im ittäin Tam m isaari, Loviisa, L appeenranta, Savonlinna, Sortavala, H einola, Tornio, K ajaani, K äkisalm i ja U usikaarlepyy; 8 kaupunkia luki 2,000 3,000 asukasta, n im ittäin Joensuu, H am ina, K ristiina, Jyväskylä, M ikkeli, H ankoniem i, K okkola ja P ietarsaari; 4 kaupunkia ,000 asukasta, n im ittäin R aum a, U usikaupunki, K otka ja R aahe; 2 kaupungissa, H äm eenlinnassa ja Porvoossa, oli 4,000 5,000 asukasta; K uopiossa oli 8,882, Porissa 0,00, N ikolainkaupungissa 0,297. Oulussa 2,065, T am pereella 20,32, ^Viipurissa 20,763, T urussa 30,096 ja H elsingissä 6,530 k irkonkirjoihin p an tu a asukasta. K auppaloiden luku oli 5, n im ittäin Iisalm i, Salo, L ahti, Ik aalin en ja Nurm es. K aupunkien kasvam isen tällä viisivuotiskaudella v errattu n a edelliseen saattanee ehkä paraiten selväksi seuraava sum m ittainen tau lu kaupunkien

99 94 väkiluvusta, kauppiasten luvusta, tavaravaihdon arvosta, kauppalaivaston suuruudesta sekä asukasten tulosta, lask ettu n a tak seerattu jen vero-äyrien lu v un m ukaan: 885. v:n summasta. 885 %:ssa 880 Lisäys , v:n summasta. 890 % :ssa 885 Lisäys 886 Kaupunkien väkiluku kirkonkirj. otettu 99, ,0 235, ,9 k a u p p ia it a... koko tavaravaihdon arvo, m a r k k a a... kauppalaivaston kantavuus, t o n i a... Siitä höyrylaivojen kanta 2, ,7 4, ,9 98,858,543 24, 233,023,36 + 7,2 42,996,6 >) 22,557 4,3 vuus, t o n i a... 4, ,6 23, Niiden suuruus hevosvoimissa 6, , 8, ,6 Kaupunkien veroon takseeerattujen asukasten vero-äyrien mukaan laskettu tulo, m a r k k a a... 8,84, ,4 98,620, ,5 N iinkuin kauppiasten luku kaupungeissa on m yöskin m aakauppiasten luku kasvanut kasvam istaan. K uvernöörinvirastojen k au tta tu lleitten tieto jen m ukaan oli m aakauppiasten y h teen lask ettu luku v. 875,432, v ,075, v ,766 ja v ,36. L isääntym inen vuosina on siis ollut 3,4 «/o edellisen viisivuotiskauden 3 3,3 % vastaan. K asvam inen eri lääneissä näkyy seuraavasta tau lu sta: Maakauppiasten lukumäärä teki lopulla vuotta Marchands à la campagne U udenm aan läänissä T u ru n ja P o rin» H äm een» AViipurin» M ikkelin» K uopion» W aasan» O ulun» *) 3 päivänä Joulukuuta 89.

100 95 H uolim atta vilkkaasta liiketoim innasta ja edullisista kurssiseikoista W enäjän suhteen, ovat kasvava kilpailu useim m issa kauppahaaroissa, erittäin vähittäinkaupassa, sekä o sittain liian rohkeat tu u m at m atkaansaattaneet, että tav araluovutusten luku kauppam iehistössä vuosina on ollut h y vin suuri. K auppiasten lu kum äärään katsoen on konkurssien luku puheenalaisena viisivuotiskautena m yöskin noussut. K onkurssien luku kauppam iehistössä tek i kuvernöörein kertom usten m ukaan vuosina yhteensä *) 457, joissa v elat y h teen lask ettu in a tek iv ät 3,029,7 m arkkaa ja v arat 24,745,600 m arkkaa, eli keskim äärin 9 konkurssia vuodessa. A ikakautena konkurssein luku nousi 2) 667:ään, joissa velkoja oli 23,073,380 ja v aro ja 9,359,69, jo k a k esk im äärin vu odelta tekee 33 konkurssia. E ri vuosina tek i konkurssein lukum äärä: Määrä. Nombre. Konkursseja. Faillites. /0:ssa vuoden kauppiaista. En pourcent de commerçants. Yelat Passifs. Y ,7 3) 9,7,89,, ,54 4) 2,353, ,6 *) 2,600, ,28 3,439, ,52 5) 5,507,732 V errattain lukuisim m in on konkursseja tap ah tu n u t kaupunkien kauppiaissa. Merikulku. N iiden tieto jen puutteellisuus, jo tk a kuvernöörinvirastot v u o sittain an tav at m aan kauppalaivastosta, on P ääto im isten viim eisessä viisiv uotiskertom u ksessa jo o te ttu siksi huom ioon, e ttä sitä tä ssä ei enään ta r vinne m ainita, sem m inkin k un kysym yksessä olevana aikana M arraskuun p:nä S89 ju listetu n lain kau tta, jo k a koskee laivain rekisteröim istä, on saatu täysin lu o tettav ia aineksia laivaston suuruudesta ja laad u sta niissä laiva- *) Viimemainitusta konkurssiluvusta olivat kuitenkin 6 konkurssin velat ja tavarat tuntemattomat. 2) S:n s:n s:n s:n 7 konkurssin velat ja tavarat tuntemattomat. 3) V elat 2 konkurssista tuntemattomat. 4), 6) n 3

101 96 rekistereissä, jo tk a kaupunkien m aistraatit tai järjesty so ik eu d et toim ittavat. M utta kun laivarekistereihin tulee m erk itä vaan 9 rek isterito n n ia suurem m at laivat, täy ty y edeskinpäin o ttaa m ain ittu a rekisterilukua pienem päin laivain luku kuvernöörien kertom uksista, jotka, k u ten sääd etty on, m ainitsev at k aik k i höyrylaivat ja -veneet, jo ita k äy tetään kaupan tarkotuksessa sekä k aik k ia 0 rekisteritonnia suurem m at purjelaivat. K oska ilm otusten m erkitsem istä laivarekisteriin ei ehditty p äättä ä viisivuotisjakson kuluessa kotona olevien laivain ilm otusaika loppui p. M aaliskuuta 89, m u tta vierailla vesillä olevien laivain vasta 30 päivää laivan tu lo sta kotim aahan m ainitaan laivarekisterein m ukaan alem pana laivain luku 892 vuoden lop u lta ik ään k u in koko viisivuotiskautta edustavana. 9 rekisterito n n in k an tav u u tta pienem m istä laivoista tulee huom auttaa että ne, kuvernöörein ta u lu ista k un ovat otetut, eivät ole täydelliset. 885 ja 892 lopulla Suomen kauppalaivaston suu V uosien 880, ruus oli: Marine marchande de la Finlande. Purjelaivoja yli 0 rekisteritonnia. N avires à voiles au-dessus de 0 tonneaux. Höyrylaivoja. N avires à vapeur. Yhteensä. Total. Rek. tonnia. Tonneaux. Laivoja. Navires. Hevosvoimia. Chevaux. Rek. tonnia. Tonneaux. : Laivoja. Navires. Rek. tonnia. Tonneaux. Laivoja. Navires. År ,64 276,877 26,43 6,044, ,308,,885..., , ,843, , ,776 23, ,048 9,492 2,93 257,854 V ertailu osottaa että, k u ten jo edellisissä viisivuotiskertom uksissa huom autettiin, m aam m e purjelaivain luku y h ä vielä kasvaa, m u tta että niiden y h teen lask ettu kantav u u d en m äärä vähenee. N ähdään että v. 880 tu li keskim äärin 68,7 to n n ia k u tak in purjelaivaa kohti, m u tta v. 885 vaan 50,6 ja ,5. T äm ä seikka myös tav allaan todistaa Suonien rahtim erikulun vähenem istä, sekä m u u ttu n eita su h teita kansainvälisessä rahtikaupassa. Jos n äet tark astaa purjelaivaston m uutoksia y k sity isten laivain suhteen, niin huom aa että jo kauvan aikaa sitte katso tä stä erittäin P äätoim iston k ertom usta Suomen kaupasta ja m erikulusta vuosina 88 ja 882 ' Suomen laivasto m uuttuu siten, että keskusuuret laiv at y h ä häviävät, jo ta vastaan

102 97 p ien et ja isot laiv at lisääntyvät. Jo s Suomen laivasto vuosilta 885 ja 892 jaeta an suuruuden m ukaan eri kategoriioihin, n iin huom ataan tässä m ain ittu m uutos. S illoin käy nim. selville (kts. tau lu a alemp.), että laiv at k ateg o rio is s a 9 00 rek. tonnia sekä päälle,000 to n n ia ovat lisääntyneet, jo ta vastoin m uut k ateg o riiat ovat huvenneet, keskusuuret jopa m elkoisestikin. K auppalaivaston suuruus 3 p:nä Joulukuuta. Navires existants au 3 Décembre. Purjelaivani kantavuus Catégories de tonnage des nav. à voiles. Laivoja. Rek. tonnia. Laivoja. Rek. tonnia. Navires. Tonneaux. Navires. Tonneaux rek. to n n ia , , , , » Jî , , >5» , , « , , » , , , , Y! , , >5...* 7 2, , ,000 > , ,27,000 ja sen p ä ä l l e , ,047 M itä höyrylaivastoon tulee, on se lak k aam atta ja tu n tu v asti kasvanut. K u iten k aan sen tonniluku vielä 892 lopulla ei ollut suurem pi kuin G2 kesk im äärin laiv aa kohti. Sen lisään ty m in en eri kateg oriioissa on ollut: Suoni. Tai. Tila. 3

103 98 Höyrylaivain kantavuus Catégories de tonnage des navires à vapeur. Laivoja. Rek. tonnia. Laivoja. Rek. tonnia. Navires. Tonneaux. Navires. Tonneaux. Aile 9 ek. to n n ia... 3, , »... 4,22 7 2, J? J?...* ' 30 2, , n n , , n n , , »...* 4,00 9 3, Jî >... 2,00 4, » J?... H» *...«} 2,356 j 2 0,098 6,504 Se vilkas liike, jo k a eritenkin on v allin n u t viisivuotiskauden jälk im m äisellä puoliskolla ja jo k a m. m. tulee, k u ten jo on huom autettu, näkyviin sekä kotim aisten teollisuushaarain edistym isessä että m elkoisesti lisäytyneessä m aahantuonnissa, v aik u tti myös sen että rah tio lo t olivat jo ten k in suotuisat. M uutam ina vuosina tu n tu v asti kasvanut p u u tav arain v ien ti p iti myös puolestaan m aan kauppalaivastoa vilkkaam m assa toim essa kuin m oneen aikaan sitä ennen. Seuraava yhteenveto saapuneiden laivain luvusta ja kantav u u d esta osottaa m issä suhteessa liikenne oli edelliseen viisivuotiskauteen: Kaikki tulleet laivat. Navires entrés. Niistä lastilla tulleita. Navires entrés chargés. Laivoja. Rek. tonnia. Laivoja. Rek. tonnia. Navires. Tonneaux. Navires. Tonneaux k e s k im ä ä r in...,348,806,576 6, , ,044,799,539 7,638,04, ,90,20,570,73,907,664,345,803,03 7,95 7,474 7,960,032, ,550,09, ,07,87,99 8,598,235, k e s k im ä ä r in...,806,770,49 7,97,08,64

104 99 K aikki läh teneet laivat. Navires sortis. N iistä lastilla läh teneitä. N avires sortis charge's. Laivoja. R ek. tonnia, Laivoja. R ek. tonnia. N avires. Tonneaux. N avires. Tonneaux k e s k i m ä ä r i n... 0,870,753,73 9,554,479, G...,239,689,608 0,052,470, ,625,690,88 0,463,506, ,286,706,306 0,7,573, ,449,82,98 0,35,68, ,57,98.64,253,752,75 88G 890 k e s k i m ä ä r i n...,634,763,449 0,458,597,003 T ähän kulkuliikenteen vilkastum iseen v aik u tti useim m issa m aam m e satam issa aikakauden lopulla k estän y t v errattain p itk ä purjehduskausi, jo ta paitsi kasvanut kauppaliike lisäsi rahtilaiv an i ta rv e tta sekä kotim aista höyrylaivastoa. M ainitun purjehduskauden pituuden eri vuosina m aam m e etevim - m issä satam issa näem m e seu raav ista num eroista. Se te k i seu raavan m äärän L a durée de la navigation en päiviä. jour s. O u lu s s a N ikolainkaupungissa P o r i s s a T u r u s s a H ankoniem essä H e lsin g issä K o t k a s s a W iip u r iss a

105 00 Selvää on, että höyrylaivastolla m aan tavaravaihdossa ulkom aiden kanssa sekä m erikulussa yleensä m aan satam issa on suurin m erkitys. J a sen m erkitys tässä suhteessa vuosi vuodelta kasvaa. K ysym yksen-alaisena aikana m aan satam iin tulleiden ja n iistä lähteneiden höyry- ja purjelaivain luku on ollut seuraava: Lastilla tulleita Navires entrés chargés. Lastilla lähteneitä Navires sortis chargés. purjelaivoja. höyrylaivoja. purjelaivoja. höyrylaivoja. Nav. à voiles. Nav. à vapeur. Nav. à voiles. Nav. à vapeur. Rek. tonnia. / 0 Rek. tonnia. % Rek. tonnia. / 0 Rek. tonnia. / 0 Y ,36 28,6 763,70 7,4 678,283 43,4 885,56 56,g ,870 28,3 746,952 7,7 646,275 43,9 824,444 56,,, ,999 27,5 748,576 72,5 667,846 44,3 838,802 55, ,9 25,5 737,639 74,5 688,04 43,7 885,666 56, ,2 840,76 75,8 650,578 38,7,03,27 6, ,6 23,2 948,938 76,8 63,363 36,0,20,82 64,0 L astilla tulleiden laivain luokassa on höyrylaivain y h teen lask ettu kantavuus suhteessa laivain koko sum m aan lak k aam atta lisääntynyt, nim. 7,4 7 0:sta v ,8 % :iin v. 890; lastilla lähteneiden laivain luokassa on suhde vähäsen vaihdellut; vuosina prosenttiluku väheni, m utta lisääntyi taas sen jälk een n iin tu ntuvasti, että lopputulos tässäkin luokassa tulee olem aan se, että höyrylaivain yhteinen kantavuus on m elkoisesti kasv an u t, nim. 56,B /0:sta v v - S90. N opea lisäys h ö y ry laivoille aikakauden lopulla tu li siitä että joukko uusia, suuria höyrylaivoja silloin (888 ja 889) h an k ittiin m aam m e kauppalaivastoon. Myös jäänsärk ijä M urtaja alkoi keväällä 890 v aik u tu staan pitääkseen pääsyä auki höyrylaiv oille eri Suom en satam issa. Suomalaisten ja vierasten laivain osuus m aan satam ien tavaravaihdossa n äk y y seuraavasta.

106 0 L astilla tulleiden laivain y h tein en kantavuus teki: Navires entrés chargés. suomalaisille laivoille. Navires finlandais. vieraille laivoille. Navires étrangers. Rek. tonnia. / /o Rek. tonnia. / 0 V ,883 77,9 236,648 22, ,380 8,4 93,442 8, , ,486 80,4 202,089 9,e ,847 79,4 205,703 20,g ,643 77,3 25,560 22,7,, ,407 78,2 269,647 2,8 L astilla lähteneiden laivain kantavuus oli: Navires sortis chargés. suomalaisille laivoille. Navires finlandais. vieraille laivoille. Navires étrangers. Rek. tonnia. / lo Rek. tonnia! o/ V ,377 60, 624,062 39,0» ,448 64,8 58,27 ; 35,2» ,028 65,8 55,620 : 34,2 n ,008,934 64,i 564,836 ; 35, ,047,52 62,3 634,84 37, ,43,726 65,3 608,449 ; 34,7 Sen tavaravaihdon arvo, jo ta m eren yli on v älitetty suom alaisilla ja v iera illa laiv o illa on v:sta 885 alkaen ollu t:

107 02 M eren takaa tu lleen tuonnin arvo. Valeur des marchandises importées Meren yli m enneen viennin arvo. Valeur des marchandises exportées. Suom al. laivain välittäm ä tuonti. V ierast. laivain välittäm ä tuonti. Suom al. laivain välittäm ä vienti. V ierast. aivain välittäm ä vienti. Avec nav. fini. Avec nav. étrang. Avec nav. fini. Avec nav. étrang. Sfcif 0 ybif. l lo Stn/C % Sthif lo V ,376,884 6,6 28,942,683 38,4 25,034,407 4,i 36,006,694 58,9,, ,992,374 69,8 20,345,848 30,2 23,463,345 45,4 28,27,386 54, «,, ,630,70 63,2 27,00,640 36,8 25,985, ,i 28,094,584 5,9,, ,26,077 68,i 24,472,40 3,9 3,02,506 46,8 35,273,349 53, ,786,93 69,3 30,037,002 30,7 33,650,746 44,9 4,342,707 55, ,303,830 70,5 32,738,956 29,5 3,06,93 47,2 34,770,49 52,8 M issä suhteessa suom alaiset ja v iera at p urjehdu s- ja h ö y ry laiv a t oliv at toisiinsa m aan tav arain k u lk u a välittäessääu ulkom aiden kanssa käy selville allaolevasta katsauksesta, jo k a koskee lastilla tulleiden ja lähteneiden laivain y h teen lask ettu a kantavuutta. Navires entrés chargés. L astilla tulleita purjelaivoja. N avires à voiles. L astilla tulleita höyrylaivoja. Navires à vapeur. R e k i s t e r i t o n n i a. R e k i s t e r i t o n n i a. %:na la stilla tulleista höyrylaivoista. V ieraita. Étrangers. /0:iia lastilla tulleista höyrylaivoista.! Suom alaisia. F inlandais. % :na la stilla tulleista p urjelaivoista. V ieraita. Etrangers. /0:na la stilla tulleista purjelaivoista. Suom alaisia. F inlandais. V ,20 75,0 76,24 25,o 602,763 79,o 60,407 2, ,08 76,7 68,852 23,3 022,362 83,3 24,590 6, ,522 75,9 68,477 24, 64,904 82,2 33,62 7,8 : ,06 78,o 53,805 2,4 585,74 79,4 5,898 20, ,856 77,4 60,63 22,o 049,787 77,3 90,929 2 > 7 ' 'J ' ,33 72,7 77,983 27,3 757,274 79,8 9,664 20,2

108 03 Navires sortis chargés. L astilla lähteneitä purjelaivoja. N avires à voiles. L astilla lähteneitä höyrylaivoja. N avires à vapeur. R e k i s t e r i t o n n i a. R e k i s t e r i t o n n i a. % :na la stilla lähteneistä höyi rylaivoist.a. V ieraita. Etrangers. %:na la stilla lähteneistä h öyrylaivoista. Suom alaisia. F inlandais. % :na la stilla lähteneistä purjelaivoista. V ieraita. Etrangers. %:na la stilla lähteneistä purjelaivoista. Suom alaisia. Finlan dais. V ,552 59, 277,73 40,9 538,825 60,9 346,33 3 9,i ) ,98 60,3 256,357 39,7 562,530 68,2 26,94 3, ,536 6,8 255,306 38,2 578, ,30 3, ,502 64,9 24,602 35, 562,432 63,5 323,234 36,5» ,3 225,502 34,7 622,445 60,7 408,682 39, ;i» ,67 04,6 223,746 35,4 736,09 65,7 384,703 34,3 E n si k erran an n ettiin Suomen kauppatilastollisissa julkaisuissa vierasten laivojen kansallisuutta koskevia tieto ja vuoden 888 katsauksessa, Myös kysym yksessä olevilta vuosilta on sam allaisia tietoja. T ältä ja seura a v ilta v u osilta olevat tied o n an n o t tässä su hteessa ovat seuraavat:

109 Pavillon cles navires étrangers entrés Suom een tulleista vieraista laivoista oli seuraava lukum äärä tu llu t : l a s t i l l a. c h a r g é s. p a i n o l a s t i l l a. s u r lest o N avires. Laivoja. Tonneaux. Rek. tonnia. Navires. Laivoja. Tonneaux. Rek. tonnia. Navires. Laivoja. Tonneaux. Rek. tonnia. N a vires. Laivoja. Tonneaux. Rek. tonnia. Laivoja. N avires. Tonneaux. Rek. tonnia. Laivoja. N avires. Tonneaux. Rek. tonnia. V e n ä lä is iä , , , , , ,388 R u o t s a la is ia , , , , , ,424 N o r ja la isia , , , , , ,8 T a n s k a la is ia , , , , , ,444 S a k sa la isia , , , , , ,850 E n g la n tila isia , , , , , ,640 Muuta k a n s a llis u u tta , , , , ,982 Y hteensä, , ,560, ,647, ,558, ,594, ,909

110 I Pavillon des navires étrangers sortis Ulkomaille lähteneistä vieraista laivoista oli seuraava lukumäärä mennyt: lastilla. chargés. painolastilla. sur lest o»-h Navires. Laivoja. Tonneaux. Rek. tonnia. Navires. Laivoja. Tonneaux, Rek. toimia. Navires. Laivoja. Tonneaux. Rek. tonnia. Navires. Laivoja. Tonneaux. Rek. tonnia. Laivoja. Navires. Tonneaux. Rek. tonnia. Laivoja. Navires. Tonneaux. Rek. tonnia. V e n ä lä isiä , , , , , ,984 R u o ts a la is ia , , , , , ,075 N orjalaisia , , , , , ,295 T a n sk a la isia , , , ,99 3 2,463 2,976 Saksalaisia , , , , , ,685 E nglantilaisia , , , , , ,340 Muuta k a n sa llisu u tta , , ,085 5, , ,084 Summa 2, ,836 2,54 634,84 2,24 608, , , ,439 Suom. Tai. T ila.

111 06 V errattu n a kaikkien tulleiden ja m enneiden vierasten laivojen y h teiseen k an tav u u teen teki kunkin vieraan kansan tulleiden tai m enneiden laivojen k an tav u u s prosenteissa: T u l l e i t a l a s t i l l a. p a i n o l a s t i l l a /o- / /o- V e n ä l ä i s i ä... 9,0 0,9,7 8,8 7,9 9,8 R u o tsa la isia... 20,7 9,2 22,9 7,8 5,3 8, N o r j a la is ia... 0,8 9,2 9,3 8,2 6,7 4,5 T anskalaisia... 4,2 9,o 3,8 5,0 5,6 6, S a k s a la is ia...,3 4,s 7, 5,6 6,8 9,9 E n g la n tila is ia... 3,4 3,3 20,5 36,9 4,4 35,6 Muuta kansallisuutta... 2,6 5,6 4,7 7,7 6,3 6,0 Yhteensä M e n n e i t ä l a s t i l l a. p a i n o l a s t i l l a / /o- % V e n ä l ä i s i ä... 6,9 6,9 8,9 24,6 27,o 23.4 R u o tsa la isia...,9 0,7 3,7 8,6 0, 3,3 N o r j a la is ia... 7, 4,9 2,9 8,8 9,7 7,7 T anskalaisia... 4,7 3,6 6,4 7,0 4,8 2,9 S a k s a la is ia... 6,5 8,9 2,7 5,4 6,8 4, E n g la n tila is ia... 36,5 39,0 29,8 2,8 23,9 3,2 Muuta kansallisuutta.... 6,4 6,o 5,6 3,8 7,7 7,4 Yhteensä

112 Kulkuneuvot. kuluessa p y sty tetty M erikulun helpottam iseksi Suom en vesillä on ajanjakson 0 k iin teätä v alolaitetta, nim. : Tankarin, Trutkallion ylempi ja alempi sekä Aiosin, kaikki Oulun luotsauspiirissä, Valsöörien V aasan luotsauspiirissä, Kerro n sekä Lemströmin ylempi ja alempi, A hv enanm aan lu o t sauspiirissä, Koiviston V iipurin luotsauspiirissä sekä Harmaaparran Saim aan luotsauspiirissä. V edenalaisten karien viitoittam iseksi on asetettu 2 u u tta tulilaivaa, nim. toinen Relanderinkarin luo T urun luotsauspiirissä ja toinen Helsingkallanin luo Oulun luotsauspiirissä. S itä paitse on sisäreittien ja sa- tam ain tuloväyläin m erkitsem iseksi p y sty tetty, lu k u u n o ttam atta erityisiä pienem piä valolaitteita, 42 kaasuöljyloistoa, jo ista yksi on asetettu B ajonnajan saareen L aatokassa ennen olleen k iin teän m ajakan korvaam iseksi. K un tä m ä lisäys lask eta an entisiin, n iin oli lopulla v. 890 toim essa olevain, v altion k ustantam ain valolaitteiden luku 25, jo ista 35 suurem paa tulilaitosta, 7 tu lilaiv a a ja 83 kaasuöljy-loistoa. Sen lisäk si on u seihin v an h o ih in tu lilaitoksiin h a n k ittu ajanm ukaisem pia ja voim akkaam pia loistokoneita. Luotsi- laitoksen k äy tettäv än ä olevain höyrylaivain lukuun on tu llu t lisäksi 3 u u tta laivaa, nim. päällikönlaiva Eläköön sekä Willmanstrand ja Sextant. Luotsi- laitoksen höyrylaivain luku oli siis 890 vuoden lopulla 0, nim.: Eläköön, Sextant, Kallavesi. 07 Valvoja, Willmanstrand, Åland, Saturnus, Jupiter, Ahkera, Silmä ja L uotsilaitoksen valvonnan alaiseksi on myös p an tu v. 890 valm iiksi rak en n ettu jään särk ijälaiv a Murtaja. R eim areita ja viittoja, jo tk a v. 885 olivat lu v u ltaan 3,3, y lläp id ettiin v ,6 kappaletta. Sitäpaitse on ajanjakson kuluessa valtion kustannuksella vuosittain ylläp id etty parisen sataa johtom ajakoita ja m uita k iin teitä m erirasteja. K atsaus edellisiin ajanjaksoihin osottaa, että eritenkin viim eksi k u lu neena kym m enenä vuotena on paljon saatu aikaan kulkuväyliem m e m erk itsem iseksi ja m erikulun helpottam iseksi m aam m e rannikoilla. Toim essa p i d ettyjen tu lilaitteid en sekä reim arien ja rastien luku on nim. ollut kunakin allaolevana vu otena: Toimessa olleiden kiinteiden tulilaitteiden (ynnä tulilaivain) luku. Kaasuöljyloistoja. Reimareita ja rasteja. V. S ,747 )) ,990 )) ,38» ,3 )) ,6 L uonnollisena seurauksena tästä laitosten lisääntym isestä m aan meri- kulkuneuvojen turvaam iseksi on epäilem ättä pid ettäv ä m aan rannoilla tap ah

113 08 tu n e id e n k a r ille tö r m ä y s te n ja h a a k s ir ik k o je n lu k u m ä ä r ä n h u o m a tta v a v ä h e n e m in e n, j o s k o h ta tä m ä lu k u m ä ä r ä jo n a k u n a v u o n n a o n s a a tta n u t n o u s ta s a n g e n k o r k e a a n n u m e r o o n. V u o d e s ta 876 o n r a n ta a n tu m is te n ja h a a k s i r ik k o je n lu k u m ä ä r ä o llu t: Vuonna. Naufrages. Lukumäärä rantaantumisia ja haaksirikkoja. Vuonna. Naufrages. Lukumäärä rantaantumisia ja haaksirikkoja. Vuonna. Naufrages. Lukumäärä rantaantumisia ja haaksirikkoja Yhteensä 60 Yhteensä 38 Yhteensä 7 Keskimäärin v:ssa 32 Keskimäärin v:ssa 27,6 Keskimäärin v:ssa 23,4 H a a k s ir ik k o je n ja r a n ta a n tu m is te n su u r i lu k u v. 890 o n p ä ä a s ia llis e s ti s e u r a u k s e n a E lo k u u n 28 p :n ä m a in ittu a v u o tt a S u o m e n la h d e n r a n n ik o lla r a i v o n n e e s t a a n k a r a sta m y r s k y stä. L u o ts i- ja m a ja k k a la ito k s e n p a lv elu sv ä estä» o n e n e n ty n y t 23:sta v ir k a - ja p a lv e lu s m ie h e s tä, 9 2 :sta m a ja k a n p ä ä llik ö s tä j a m a ja k a n v a r tia s ta, 7 53:sta lu o t s ip a ik o is s a ja m u is s a lu o t s ila it t e is s a s e k ä 4 2 :sta lu o t s ila it o k s e n la iv o is s a p a lv e le v a s ta h e n k ilö s tä v. 885, 3 :een v ir k a - j a p a lv e lu s m ie h e e n, 38:aan m a ja k a n p ä ä llik k ö ö n j a m a ja k a n v a r tia a n, :ä ä n lu o t s ip a ik o is s a ja m u issa lu o t s ila it t e is s a se k ä 2 6 :een lu o t s ila it o k s e n la iv o is s a j a m e r ir n itta u k sis sa p a l v e le v a a n h e n k ilö ö n 890 v u o d e n lo p u ssa. L u o ts a u s te n lu k u te k i: Luotsauksia. Navires p i lotés. Luotsausrahojen summa. Montant du pilotage. Markkaa. penniä. Y ,93 92,636 6,, ,06 93,97 78,, , ,486 7,,889..., , ,20 222,294 25

114 09 L uotsausten keskim äärä aikakautena tek i 0,705 vuodessa, jo ta vastoin läh in n ä edellisenä viisivuotiskautena,853 ja,25 vuosina L uotsausrahojen sum m a kaikkina viitenä vuonna nousi,040,93 m arkkaan 82 penniin ja vuosina ,080,694 m arkkaan penniin sekä v uosina ,043,586 m ark k a an 46 penniin. M erim ittauksia Pohjanlahdessa, jo ita jo 85 alotettiin, on puheenalaisena aikakautena ja tk e ttu sekä to im itettu osaksi pohjois-, osaksi eteläisessä M erenkurkussa. N ä itten k a u tta ovat seuraavat lu k u m äärät neliökilom etriä m ita tu t ja k arto te tu t: Mitattu pinta-ala km2:ssä. 2:ssä.M Y » » » » Y hteensä 2,933. Työn alkuunpanosta on siis m erim ittausten lopettam iseen saakka v. 890 tu tk ittu ja m ita ttu 2,36 km 2:n laajuinen m eripinnan ala. Sam allaiset m ittaukset, jo ita myös on to im itettu P äijän teessä vuodesta 879, p ääte t tiin v Suvasvedessä to im itetu t m ittaukset, jo tk a alkoivat 885, p äätty iv ät myös 886. U usia m erim ittauksia on ajanjakson kuluessa teh ty Lyp ertö n E n sk ärin U udenkaupungin välillä, S aim aan K uopion vesijaksoissa, R aum an, H elsingin ja H ankoniem en luona sekä Puulavedessä. A ikakauden kuluessa valtion kustannuksella tehdyistä koskenperkaus- ja kanavoim istöistä kulkuneuvojen parantam iseksi m ainittakoon: ) U uraan suun syventäm inen ja oikom inen, jo k a salm i kiviensä ja kariensa k a u tta on ollut vaikea m atk u stajien kulkea. Työ teh tiin v. 887 ja m aksoi 2,440 m arkkaa 94 penniä. 2) P araisten pitäjässä olevan T erfsundin perkaam inen m atkalla T u ru sta Sandöön ohi itään p äin toim itettiin v ,596 m arkalla 3 pennillä. 3) H elsingin luona olevan H ästn äsin kanavan perkaam inen ja syventäm in en to im ite ttiin 889 8,330 m ark a lla 63 pennillä. 4) N aan talin tuloväylän perkaam inen länsipuolella E aum ankaria. Alje ttiin 890.

115 0 5) H elsingin tykönä olevan K lubbnäsin kanavan syventäm istä ja väljen täm istä aljettiin v. 890 ja p äätettiin vasta ajanjakson kuluttua. 6) H elsingin satam assa olevan L onnanin vedenalaisen k arin särkem istä a lje ttiin v ) Porvoon sisem m ässä kulkuväylässä olevien H am m elsundin ja K äll- sandin ruoppaam ista alo tettiin 890 ja p ääte ttiin seuraavalla aikakaudella. 8) K ym in K orkeakosken haarassa sekä K o tk an lahdessa uuden k u lk u väylän syventäm inen ja ruoppaam inen, jo k a kulkuväylä olisi pienem piä aluksia varten. S u o ritettiin vv K u stannuksiin o tti osaa K arh u lan höyrysahan om istaja, kapteeni AV. R uth. V altion osuus kustannuksissa oli 7,6 m arkkaa 3 penniä. Sittem m in lisäksi syvennettiin erityisiä kulkuväylän paikkoja v. 890 valtion kustannuksella, jo k a nousi 2,979 m arkkaan 7 penniin. 9) O ulunjoessa olevan M adetkosken kulkuväylästä p erattiin höyrylai- v aliik että h aittaav ia kiviä. S u o ritettiin 886, 888 ja 889. K u lu t 986 m arkkaa 7 penniä. 0) M ierolan ja L epaan salm en perkaus höyrylaivaliikkeelle h aitallisista kivistä. S u o ritettiin 887. K u lu t 45 m arkkaa 90 penniä. ) P alon- ja Ghm önsalm en ruoppaam inen ja syventäm inen K euruun järvessä 887. K u lu t 9,690 m arkkaa 62 penniä. 2) 50 m etrin pituisen V erkkosalm en syventäm inen T enetin joessa Sotkam ossa, jo n k a k au tta aik aansaatiin 64 kilom etrin pituinen, m ukava h ö yrylaiva-reitti K ajaan in k aupungin läheisyydestä K uhm oniem en p itäjää kohti. Työ teh tiin 887 ja p äätty i 888. K u stan n u k set 5,583 m arkkaa 59 penniä. 3) Puulavedessä löytyvien Vaim osalm en, K ellosalm en ja Likaisensal- m en kanavoittam ista K angasniem en ja M ikkelin p itäjässä alo tettiin 889 ja k esti koko aikakauden. 4) P älkäneellä olevan K yllönjoen kanavoittam ista aljettiin v. 889 H auhon k u n n an y n n ä m uiden asian h arrastajain avulla ja p äätettiin vasta aikakauden loputtua. 5) K ulkuväylän perkaam inen pienem piä höyry veneitä v arten Loi- m aanjoessa H uittisissa su o ritettiin 889. K u lu t 3,033 m arkkaa 0 penniä. 6) O ravin k an av an alisessa suussa olevan v ed enalaisen k allio n särk e m inen to im itettiin 890. K u lu t 2,36 m arkkaa 82 penniä. 7) U usien veto reittien tekem inen S eitenoikian ja L eppikosken koskiin E m äjoessa y n n ä erilaisia m uita vähem piä täydennys- ja korjaustöitä m ainituissa jo issa ja M oisionjoessa. S u o ritettiin K ustannukset 7,668 m ark k aa 45 penniä.

116 Ill 8) V enereitin aikaansaam inen K o k o n -ja R aanionkoskeen Hossajoessa, Hossa- ja K ian tajärv en välillä Suom ussalm en pitäjässä, v K u stan nukset 3,002 m arkkaa 25 penniä. 9) V enereittien raivaam inen Pitkäkoskeen, L eh to sah iin ja K irnukoskeen T ervajoessa ja P yhännänjoen vesiin, jo tk a kuuluvat E m äjokeen H y rynsalm en pitäjässä. S u o ritettiin , k u lu t 5,062 m arkkaa 89 penniä. 20) Iijoen perkaam inen venereitin ja esteettöm än lau ttau sv äy län aikaansaam iseksi. A lo tettiin 888 ja ja tk u i vielä aikakauden loputtua. 2) M uokosken syventäm inen K uusam ossa, venekulun helpottam iseksi K uusam on järv ien välillä. S u o ritettiin 890 ja tulisi sitä ja tk a a tarpeen vaatiessa. 22) Jo k ijärv en seurakunnassa olevan K arjajo en perkaam inen lauttausre itin aik aansaam iseksi m a in ittu u n vesijaksoon. S u o rite ttiin ) L auttau sreitin raivaam inen p itk in T aivalkosken län siran taa K em i joessa. Työ a lo te ttiin 889 ja p ä ä te ttiin v asta seu raav alla aikakaudella. E d ellä m ain ittu jen töiden joukossa tulee kenties m ain ita H angon möljä n p itentäm inen 89 m etrillä, jo k a lisärakennus alo tettiin valtion kustan n u k sella v. 889 väljem m än tila n saam iseksi siellä la staa v ille ja p u rk av ille la i voille. L ask ettiin m aksavan 460,000 m arkkaa. Järvenlaskem is-, koskenperkaus- ja kanavoittaniistöistä, jo tk a ovat tar- k o ttan eet vesiperäisten soiden ja räm eiden kuivaam ista sekä viljeltäväin m aitten aikaansaantia, m ainittakoon yhteydessä edellisten k anssa seuraavat: ) K iesjärven laskem inen R ääkky Iässä. Työ alo tettiin v altion rahaavulla jo 863 ja ja tk e ttiin 864, m u tta keskeytyi sitten ja alo tettiin uudesta a n v a sta 872 sekä ja tk u i 873, 874, 876, 880, 885 ja ) H aapajärven, S uuren ja P ienen K iukoisen sekä Sarvijärven laskem inen Pielaveden pitäjässä. Työ alkoi 886 ja ja tk u i koko aikakauden k u luessa p a itsi v ) L ah n astenjärv en vesistön laskem inen P ielaveden pitäjässä. Työ alkoi 880 ja jatk u i jo k a vuosi aina 887:ään. L askem inen arv attiin tu o tta van 00 h eh taaria heinää kasvavaa m aata sekä parem paa m aaperää Iällisillä suo- ja räm em ailla 280 h eh taarin alalta. V altion raha-apu 5,55 m arkkaa 0 penniä.

117 2 4) K o rtteisten järv en laskem inen P ih tip u taalla, jo n k a k au tta arv attiin saatavan 45 h eh taaria heinää kasvavaa m aata. T yötä oli alo tettu 883 ja ja tk u i koko seu raav an aikakauden. 5) S uvantojärven laskem inen V iitasaarella. Työ oli alo tettu 880 ja ja tk u i sittem m in vuosittain, paitse vuosina 887 ja 889, sekä kesti sitten vielä seuraavanakin aikakautena. 6) K aurajärven laskem inen V öyrin pitäjässä. Työ oli alo tettu 880 ja on ja tk u n u t koko viisivuotiskauden, p aitsi vuonna 890; sen tu li p ää t ty ä 5 vuoden k u lu ttu a ja arv attiin tu o ttav an noin 494 h eh taaria viljelykseen kelpaavaa nevam aata, paitse 80 h eh taaria viljeltävää järvenpohjaa. 7) K uonajärven laskem inen H aapajärven ja P y h äjärv en pitäjissä, jo n k a kuivam isen k au tta noin 3,000 h eh taaria suom aata, enim m äkseen kruununm aata, tu lisi viljelykseen kelpaavaksi p aitsi itse järvenpohja, jo k a on noin 450 hehtaaria. Työ, jo k a alo tettiin 88, loppui 886. V alm istuneena se veti, paitse asian h arrastajain raha-apua, valtio lta 47,222 m arkkaa 90 penniä. 8) Ison-L iedesjärven, A hvenlam m in ja U talam m in laskem inen Iin ja H aukip u taan pitäjissä. Työ alkoi 886 ja ja tk u i vuoteen 890, jolloin se päättyi, vaikka kesken, asian h arrastajain tahdosta. Sen arv attiin valm iina tu o ttavan viljelykseen kelpaavaa m aata noin,500 h eh taaria suom aata paitsi järv ien pohjaa, jo k a tek i 27 hehtaaria. V altion k u lu t nousivat 889 lopulla 4,469 m arkkaan 27 penniin. 9) H yväjärven lam m in laskem inen 2 m etriä K uusam on pitäjässä, jo n k a k au tta 360 h eh taaria n iitty m aata arv attiin saatavan. Työ alkoi 886 ja p äätty i 889. V altion apu 7,000 m arkkaa. 0) A hlajärven, K alli- ja L in tu m aajärv ien laskem inen K alvolan ja U r ja la n pitäjissä. Työ alo tettiin 888 ja p ääte ttiin 889. V altion apu,9 m arkkaa 2 penniä. L askem isen k au tta saatiin 20 h eh taaria m aata ja k u i v attiin 30 h eh taaria vesiperäistä m aata. ) Tainaveden, H eräjärv en y n n ä m uiden järv ien laskem inen M äntyh arju n pitäjässä, niiden ym päristössä olevien vesiperäisten m aiden k u iv attamiseksi. Työ alkoi 888 sekä p äätty i 890. V altion apu 2,269 m arkkaa 88 penniä. 2) P ien-s ulkavan järv en laskem inen Pielaveden pitäjässä, alo tettiin 889 valtion antam alla avulla ja ja tk e ttiin vielä seuraavana aikakautena. 3) R u tajarv en laskem inen K orpilahden ja Leivonm äen pitäjissä, vesiperäisten m aiden kuivattam iseksi, alkoi valtion antam alla avulla 890 ja p ä ä tty i v asta seuraavalla aikakaudella.

118 3 4) Tessiön eli T aasian joen perkaam inen L ap p träsk in ja Ström forsin pitäjissä. Työ alo tettiin luotsilaitoksen raha-avulla 885 ja arv attiin sen k estävän 9 vuotta. 5) Torasjoen ja m uutam ien sen lisähaarojen perkaam inen V alkealan p itäjässä; työ oli a lk a n u t jo 87 sekä loppui 886. V altio v arasto n y h teenlaskettu apu 9,37 m arkkaa 52 penniä. 6) K ruunulle kuuluvan L auhasuon 860 heh taarin suuruisen nevan kuivattam inen H u ittisten pitäjässä. A lo tettiin 886 ja p ääte ttiin erityisillä täydennystöillä 890. Y hteenlasketut k u lu t 62,466 m arkkaa 7 penniä. 7) R iihinevan, A lisennevan, H einänevan, S yrjänevan ja Jäätte n n ev an k uivattam inen L ap u an pitäjässä, jo n k a k au tta arv attiin saatavan noin 2,000 h eh taaria viljelyksenkelpoista m aata. M uutam ain näiden nevojen k u i vattam inen, jo tk a k äsittiv ät,450 hehtaaria, alkoi 886 ja tu li p äätty ä kym m enessä vuodessa. 8) P aanunkosken ja Saveron jo en perkaam inen ja syventäm inen Sippolan pitäjässä, vesiperäisten m aiden kuivattam iseksi. p ä ä tty i v asta seu raav alla aikakaudella. Työ alkoi 888 ja 9) L intusuon kuivattam inen L apinlahden pitäjässä. S u o ritettiin 888. V altio n rah a-ap u 4,345 m ark k aa 64 penniä.. 20) 500 heh taarin suuruisen Ison- eli Joudinnevan kuivattam inen Iso n kyrön pitäjässä, valtion kustannuksella 888; kestää 0 vuotta. 2) H aarajoen eli H irv ih aaran koskien perkaam inen M äntsälän p itä jässä, tulvien estäm iseksi; aljettiin valtioavulla 888 ja p ääte ttiin 890. V altion antam a apu 8,30 m arkkaa 62 penniä. 22) Sahakosken perkaam inen ja syventäm inen H einjoen pitäjässä L eiposuon kuivattam iseksi; su o ritettiin valtion kustannuksella ,272 m arkkaa. K u lu t 23) Ä m m änsuon ja T oivarinsuon y. m. nevojen kuivattam inen H u ittiste n pitäjässä, aljettiin valtion kustannuksella ) K arjajoen perkaam inen P ö y ty än pitäjässä vesiperäisten m aiden kuivattam iseksi, aljettiin valtion kustannuksella ) K yröjoen suun perkaam inen K oivulahden pitäjässä, tulvien ja liet- tym isen estäm iseksi rantaom istajain m ailla, aljettiin valtionkustannuksella 890 ja p ääte ttiin seuraavalla aikakaudella. 26) L aninsoson kruunulle kuuluvan, noin 500 heh taarin laajuisen suom aan kuivattam inen M uhoksen pitäjässä, aljettiin valtionkustannuksella 890 ja p ä ä te ttiin seu raav alla aikakaudella. Suoni. Tai. Tila, 5

119 4 S itä paitse to im ite ttiin aik ak au d en kuluessa erity isiä uusim is- ja k o r jau stö itä vanhem m issa päättyneissä rakennuksissa, n iin k u in kanavissa, vene- ja vetoreiteissä, vedenlaskem is- ja kanav oim istöissä y. m. Maakuikuneuvot. V uoden 885 lopulla ilm o tettiin teitä olevan 42,644 km, jo ista 23,392 km oli y leisiä m aan te itä ja 9,252 km k y läteitä. T ie-yh distyksen ylläpitäm iseksi lahtien, jokien ja purojen yli oli raken n ettu 7,952 siltaa ja 60 lauttaa. Vuoden 890 lopulla ilm o tettiin teiden pituus 44,408 km:ksi, jo ista 25,92 km oli yleisiä m aanteitä ja 9,26 km kyläteitä. Siltojen luku oli 8,42 ja lau tto jen 67 (ks tau lu liite ttä 2, siv. 63). K eskim äärin tu li siis yhdelle kilom etrille m aan tietä 8 neliöm etriä m aan pintaalasta. E ri lään eissä su h ta oli seu raav a: U udenm aan lääni ,9. H äm een» ,5. T u ru n ja P o rin» ,7. "W iipurin» ,2. W aasan» ,7. M ikkelin» ,6. K uopion» ,5. O ulun» ,7. Y lläolevien tiedonantojen m ukaan teiden pituus viisivuotiskauden kuluessa lisään ty i,764 km :llä, sekä yleisiksi m aanteiksi rak en n ettu jen teiden pituus,800 km:llä. L uettelo uusista m aanteistä, jo ita kuvernöörien k ertom usten m ukaan oli m uka rakennettu, an n etaan taululiitteessä 22. M aanviljelyksen h artio illa v anhastaan olevan, m atkustavaisten k u ljettam ista koskevan velvollisuuden suhteen oli edellisen aikakauden kuluessa tap ah tu n u t perinpohjaisia m uutoksia. A rm ollisessa A setuksessa 2 p:ltä M arrask u u ta 883 v ah v istettiin n im ittäin uudet p eri-aatteet m ain itu n velvollisuuden täy ttäm isen suhteen, jo illa tark o te ttiin v äh en tää m aatilojen kyyditysrasitu sta sekä siirtää osa sen kustan n u k sista itse m atkustavaisiin. Täm än m ukaan an n ettiin urakkalaitokselle etusija kyyditys to in ta järjestettäissä eri kunnissa, ja arm ollisen ju listu k sen k au tta sam alta päivältä k o ro tettiin kyytirah a 20 penniin kaupunkein kestikievareista sekä 6 penniin v irstalta ( =,0688 km ) kestikievareista ja postiasem ista m aaseudulla; kolm as laji k yytilaitoksia, jo tk a asetus m ääräsi, olivat n. s. reservi-asem at, jo ista m atkustavaisia k u ljetettaisiin ainoasti lisä-kyytirahaa vastaan, jo k a ei saanut nousta 32 penniä suurem m aksi v irstalta. N äiden m ääräysten perustuksella, jo tk a olivat koko viisivuotiskauden voim assa ne m u u tettiin v asta 89

120 5 vuoden alusta 20 p:nä Jo u lu k u u ta 888 annetun A rm ollisen A setuksen m ääräy sten k au tta sekä erittäin k in korotetun k y y tirah an ja reservikyyditystä koskevan säädöksen perusteella täten järje ste tty kyytilaitos h eti asetusten astu ttu a voim aan eli p:stä T am m ikuuta 885 rupesi osottam aan v aikutustaan kulkuliikenteessä. N iiden tieto jen m ukaan, jo tk a kuvernöörit ovat antan eet m atkustajien luvusta, jo tk a ovat k äy ttän eet k y y tiä (ks. tau lu liitettä 23), aleni n äet täm ä luku 67,659 m atk u stajasta keskim äärin vuosina ainoastaan 242,67:een v Sen jälk een kyydity sten luku viitenä seuraavana vuotena on ollut yhä alenem assa päin, ja oli V )) ,055.» ,052. )) ,68. )) ,255. N iinkuin m uutam at kuvernöörien kertom ukset m ainitsevat, oli syynä täh än m atkustajien m äärän huom attavaan alenem iseen se, että m atkustavainen yleisö v ältti yleisesti kyydin k äy ttäm istä ja sen sijaan enem m än kuin ennen k ä y tti joko omia ta i pitem piä m atkoja v arten v u o k rattu ja hevosia. T ap ah tu ip a useinkin, että yleisten k y y dityslaitosten viereen syntyi y k sity i siä, jo tk a tarjo siv at m atkustajille k y y d ity stä edullisem m illa ehdoilla. E rittäin tärk eän ä syynä k yyditysten vähenem iseen tulee myös p itää ra u ta tie verkon ja tk u n u tta laajenem ista. Rautatiet. M aan liikenteeseen k äy tetty jen ra u ta teitte n y h teenlaskettu pituus tek i 885 vuoden lopussa,33 v irstaa eli,209,84 kilom etriä, jo ista,76,84 kilom etriä olivat v altio n rau tateitä ja 33 kilom etriä, n im ittäin Porvoon K eravan rau tatie, yksityisen yhtiön. V altio n rautateitten koko pituus, haaraja sivuradat siihen luettuina, nousi,287,8 v irstaan eli,375,74 kilom etriin. V uosien kuluessa on rautatiev erk k o a laajennettu kahdella u u della, valtionvaroilla rakennetulla rad alla: Oulun- ja Savonradalla. E d ellinen, jo n k a pääosa, läh tien Seinäjoen asem alta W aasan radalla, on 334,746 kilom etriä p itk ä ja jo n k a h aararad at P ietarsaareen, Y kspihlajan satam aan K okkolan luona ja T oppilan salmeen O ulun luona yhteensä tek ev ät 24,3 33 kilom etriä, av attiin ju h lallisesti liikenteelle p. M arraskuuta 886. J ä l kim m äisellä radalla pohjoisem pi, pitem pi osa K ouvolan asem alta H elsingin P ie tarin ra u ta tie llä M ikkeliin ja K uopioon, jo n k a pituus on 274,09 kilom etriä, tu li aikaisem m in valm iiksi ja avattiin liikenteelle p. L okak u u ta 889, eteläisem pi lyhyem pi osa K ouvolasta K otkaan, jo n k a rata-osan pituus

121 6 on 5,7 97 kilom etriä, v u o tta m yöhem m in, n iin että se av attiin liikenteelle p. L okakuuta 890. K u stan n u k set n äistä radoista, jo tk a raken n ettiin h alvem m an jo W aasan ra ta a rakennettaessa k äy tety n rakennustavan m ukaan sen sallim alla 2 /'2 peninkulm an korkeim m alla kulkunopeudella tiim assa, te k iv ät: O ulun rad asta sekä sen haararadoista, yhteensä siis 359,079 kilom etris tä 9,923,747 m arkk aa, siihen lu e ttu in a ne 200,000 ja 23,29 m ark a n suuruiset apixrahat, jo tk a kauppaneuvos Otto M alm P ietarsaaresta ja täm ä k au punki itse antoivat, eli keskim äärin siis 55,485 m arkkaa k ilom etriltä; Savon ra d a sta kokonaisuudessaan, 325,86 kilo m etriltä, 9,49,292 m ark k a a eli keskim äärin kilom etriltä 59,42 m arkkaa. M ainittuun kustannussum m aan k u lu n g it yhteensä 0,044 kilom etrin p itu isista h aararad o ista ovat m ukaan luetut. U usien sivu- ja syrjäraitioiden k a u tta on v altio n rau tateitten pituus enenty n y t 05,6 kilom etrillä, n iin että m aan rau tatiev erk o n koko raitiopituus v. 890 lopulla oli P orvoon K eravan ra ta sekä seuraava kilom etrim äärä valtion ra u tateitä: L a longeur des chemins de f e r exploités de l E ta t en 890. Pääratoja. Haararatoja. Sivu- ja syrjäraitioita. Voies princs. Voies second. V. de gar. et de serv. Yhteensä. Total. Kilom. Kilom. Kilom. Kilom. H elsingin Hämeenlinnan Pietarin rata-osa ,457 3,04 25, ,77 Hankoniemen Hyvinkään rata-osa.. 49,49 4,284 22,372 75,805 Tarun Tampereen Hämeenlinnan rata-osa ,659 3,953 38, ,679 W aasan Tampereen rata-osa ,746 29, ,70 Seinäjoen Oulun ,746 24,333 39, ,54 Kuopion Kotkan ,86 0,044 28, ,648 Yhteensä,82,573 73, ,863 2,79,064 Todellinen käytännössä oleva pää- ja h aararato jen liikepituus teki kuite n k in ain o astaan,875,575 kilom etriä.

122 7 L u n astettu jen m atkustajapilettien lukum äärä v altio n rau tateillä oli: Trafic des chemins de fer. Voyageurs. Lunastettujen m atkustajapilettein luku. B illets payés.». I Luokka. II Luokka. III Luokka. Sotaväen kuljetus. Militaires. A'ankien kuljetus. Prisonniers. Yhteensä. Total. Y , ,967,56,56 4,9 4,70,860, , ,69,683,775 22,976 4,970 2,066, ,33 323,948,707,54 44,334 0,20 2,03, , ,385,843,858 33,42 6,39 2,206, , ,526 2,34,687 44,072 5,264 2,54,642 Yhteensä 87,27,582,57 8,89,990 85,643 3,275 0,778,552 M atkustajapilettien luku teki vuosina yhteensä 8,772,052 kappaletta, jo ista I luokan 2,290 eli paljo enem m än kuin M yöskin I I luokan m atk u stajap ilettien lukum äärä on v ähenty n y t 24,260:llä. K oska m atk u stajain lukum äärä I I I luokassa sitävastoin on lisääntynyt, oliv at tu lo t m atkustajapileteistä vuosina kuiten k in 5,29,729 m arkk aa suurem m at k u in edellisenä viisivuotisjaksona. T avaraliike kaikilla valtionradoilla on vuosina noussut seuraaviin m ääriin: Trafic des chemins de fer. Marchandises. Koiria. Chiens. Karjaa. Bétail. Hevosia. Chevaux. Ajokaluja. Voitures. Paketteja, i Paquets, j Maitoa. Lait. Pikata varaa. Grande v i tesse. Rahtitavaraa. Petite vitesse. Kilogrammaa. Colly. Kappaletta. Pièces. V ,527,677 6,202,237 85,306,88 3,36 3,893 6,972» ,29,686 2,906,92 46,893 92,732 2,66 3,00 4,09 7, ,296,945 2,795,35 53,647 99,957,909 4,297 3,783 6,440» ,039,483 2,984,09 59,340 07,08 2,003 4,34 5,33 6,30 n ,70,54 3,00,240 67,86 6,028 2,68 5,399 6,732 5,655 L iik k een suurenem inen k äy p i selvästi esille tau lu sta.

123 Alla-oleva tau lu osottaa tasaisissa m arkoissa v altio n rau tateitten tu lo t ja m enot sekä säästön puheenalaisena aikakautena : Tulot. Recettes. Menot. Dépenses. 8 Voyageurs. Matkustajaîiike. Marchandises. Tavaraliike. Diverses. Ylimääräisiä ja kaikenlaisia tuloja. Yhteensä. Total. Trafic et remonte. Liikenteen ylläpito ja korjaukset. Constructions nouvelles. Uutisrakennukset, kalusto, tarveaineet y. m. Yhteensä. Total. Säästö. Revenu. V ,445,25 4,63,90 23,307 8,200,459 5,26, ,794 5,894,233 2,306, ,597,035 4,665,383 9,497 8,38,95 5,386, ,44 6,006,549 2,375, ,94,293 5,564,535 47,47 9,625,975 5,945,632 96,586 6,862,68 2,763, ,265,52 6,079,84 43,973 0,489,326 6,229,79,896,226 7,625,405 2,863, ,90,98 6,487,48 53,005,83,34 7,63,23 2,658,626 9,82,749 2,009,385 Yhteensä 20,43,072 27,428, ,929 48,528,809 29,940,778 6,269,326 36,20,04 2,38,705

124 9 K u n tu lo t edellisenä viisivuotiskautena nousivat 39,094,299 m arkkaan, tekee absoluutinen lisääntym inen tän ä aikakautena siis 9,434,50 m arkkaa. U usien, vähem m än tu o ttavien ratojen perustam isen k au tta ovat k u iten k in tu lot suhteellisesti, s. t. s. v errattu n a y h teen kilom etriin keskim ääräisestä liikennepituudesta jossakin m äärin vähentyneet, n iin k u in allaolevista ilm otuksista R au tatieh allitu k sen kertom uksissa käypi selville. T ulot kilom etriltä keskim ääräisestä liikennepituudesta tek iv ät n im ittäin : y ,464 mkaa.» ,262»» ,206» )) ,756»» ,226»» ,625» )) ,487»» ,252»» ,55» )) ,444» M enot ovat k u iten k in nousseet Vielä suurem m assa m äärässä kuin tu lot. K u n ne edellisenä viisivuotiskautena tek iv ät 25,876,06 m arkkaa ja n y t tek ev ät 36,20,04 m arkkaa, n iin ne siis ovat k arttu n e et 0 /3 m iljoonalla. Suurin osa tästä eli 6 V» m iljoonaa on m ennyt «liikenteen ylläpitoon ja k o r jauksiin» ; noin x/4 m iljoona «uutisrakennuksiin, jo tk a k o ro ttav at rautate itte n pääom an arvoa». V altiokonttoriin sisäänm aksettu säästö ra u ta teitte n tu o ttam ista tuloista, jo k a säästö vv tek i vähän yli 3 m iljoonaa m arkkaa, nousee sen vuoksi n y t ainoastaan 2,38,705 m arkkaan, siis absolu u tiseltak in k an n alta katsoen vähem pään m äärään. Postitoimi on aikakautena ollut edelleen suuresti k eh itty mässä, k u ten alla oleva tau lu selvästi osottaa. P ostihallituksen kertom usten m ukaan n äet postitoim istojen, postivirkam iesten ja läh ety sten lukum äärä sekä postilaitoksen tu lo t ja m enot vuosina 876, 880, 885 ja 890 nousivat seuraaviin lukuihin:

125 20 Des bureaux. L u k u m ä ä r ä. Nombre. P ostilaitok sia, P alvelioita. V irkam iehiä. Des bureaus de poste. Employés. Postiljooneja ja vahtim estareja. Subalternes. Tu!!, lähetyksiä. Journaux. Dépêches. Sanomia ja aikakauskirjoja. Autres. Muita. Recettes. Tulot. Dépenses. Menot. Voitto (+), Tappio ( ). Excédant (-)-) Déficit ( ). M arkkaa. Markkaa. M arkkaa. y ,473 2,433,24 709,55 784,884 75, ,42,844 3,294, ,94 729,239 - f 67, ,496,400 5,967,523,075,264,042, , ,576,48 0,663,863,609,444,433, ,463 V uonna 890 löytyvistä postipaikoista oli 37 postikonttooreja, 2 postih aarakonttooreja H elsingissä, p eru stetu t v. 887 ja 888, 59 ensi luokan ja 76 to isen lu o k an po stito im isto ja sekä 46 posti-asem ia. P ostilaito k sessa löyty v istä virkam iehistä 226 olivat naisia, jo tk a suureksi osaksi olivat postipaikkojen hoitajia. L äh ety sten enenem inen tän ä aikakautena on tiety sti pääasiallisesti ollut seurauksena suurem m asta vilkkaudesta yksityisessä kirjevaihdossa, jos k o h ta virallinen eli v ap aak irjeitten osa on noussut y li k ah denkertaisen m ääränsä eli 33,987:stä lähetyksestä vuonna ,64:ään v V apaakirje-oikeus on vuosina 889 ja 890 jo ssak in m äärin laaje n nettu. M uille y leisille lajeille läh etyksiä, p a itsi sanom alehdille ja aik ak au s kirjoille, jak au tu i täm ä enenem inen seuraavan katsauksen m ukaan: Lukumäärä. Nombre des. Kirjeitä. Kirjekorttia. Lettres. Cartes post. Envois sous bande. Ristisidelähetyksiä. Tavarapaketteja. Envois des marchandises. V ,46,20 204,96 278,366 55, ,450, ,668 7,055 67, ;... 7,766, ,294,248,583 0,253

126 Y ksitjdsistä läh ety k sistä oli v ,779 v ak u u tettu ja ja 68,204 k irjeitä sekä 22,97 v ak u u tettu ja paketteja. L äh ety sten v ak u u tettu arvo teki yhteensä 37,306,2 m arkkaa. U lkom ailta tu lleet (yksityiset) lähetykset, sanom alehdet ja aik ak au sk irjat n iihin luettuina, jo tk a v. 885 tek iv ät,782,225, olivat v. 890 nousseet 3,077,67:een, jo ista sanom alehtien ja aikakauskirjojen lähetyksiä oli 53,573. A rm ollisen Ju listu k sen k au tta 7 p:ltä H elm ikuuta 888 on se m uutos postihallituksen järjestelm ässä tap ah tu n u t, että täh än hallitukseen uusi osasto, nim eltään liikenne-osasto, on tu llu t lisää. Y uonna 890 on Keis. S enaatin 7 p. H uhtik. s. v. antam alla suostum uksella uusi postinkuljetustapa, n. k. m aankirjekuljetus, p an tu toim een. 2 M erkillisin tapaus, m itä postilaitokseen tulee, on viisivuotiskaudella kuiten k in ollut A rm ollinen A setus? 2 p:lta Kesak. 890, jo n k a k au tta Suom en postilaitoksen jo h to on k esk itetty K eisarikunnan Sisä-asiain M inisteristöön ja Posti- ja sähkölennätin-ylihallitukseen siellä. V. Kameraalitoimi. MaaverotliS. K am eraalisessa suhteessa oli m aa Suomessa kuvernöörien kertom usten m ukaan v. 890 ja e ttu n a seuraavalla tav alla: Classification des terres. Mantaalia. Unité cadastrale. Läänit. Gouvernements. Yeromaata. Terres censuelles. Kruununmaata. Rälssimaata. Terres domaniales. Francsalleux. Yhteensä. Total. U u d e n m a a n...,79,70 68,05 408,87 2,296,62 Turun ja P o r i n... 4,002, ,07 62,4 4,998,0 4 H ä m een... 2,03,9 73,45 227,9 0 2,45,26 W i ip u r in...,0,08 500,42 753,4 2,354,64 M i k k e l i n...,062,3 3,5 2,07,87,53 K uopion...,36,02 94,47 80,39,635,88 W a a sa n... 2,429,97 202,39 6,9 2,639,27 O u l u n...,777,33 397,05,50 2,75,88 Koko Suomessa 5,467,88 2,23,05 2,2,9 9,703,2 Suom. Tai. T ila. 0

127 M aan koko 36,559,000 h eh tarin suuruisesta p in ta-alasta k uului seuraav a m äärä h eh tareja allam ainituille m aanom istajille: Terres (hectares) appartenantes à Läänit. Gouvernements. La couronne. Kruunulle. La noblesse. Aatelille. Presbytères. Pappispimstelleihin. Étrangers. Ulkomaalaisille. Autres propriétaires. Muille maanomistajille. Total. Yhteensä. Uudenm aan... 22,803 99,66 0,009 59,054,208,87,200 Turun ja Porin ,958 69,57 25,30 3,554 2,05,76 2,47,00 H ä m e e n... 75,060 68,73 7,56,678,895,775 2,58,400 W iipurin ,680 64,89 32,4 49,057 2,92,060 3,504,00 M ik kelin... 55,898 34,247 2,525 4,782 2,67,548 2,284,000 K u o p io n ,545 5,858 33,337 8,86 3,67,074 4,273,000 W a a s a n... 49,20 6,28 49, ,624,38 4,7,00 O ulun... 2,788,497 3,233 39,073,36 3,732,6 6,564,00 Yhteensä hehtareja 4,88,642 35, ,592 79,44 2,08,968 36,559,000 K u n kuvernöörit v ah v istettu jen tau lu k aav ain m ukaan n ykyään an tav at tieto ja ainoastaan m aan tilanom istajain koko lukum äärästä, vaan ei niiden jao sta säädyn ja yhteiskunta-asem an m ukaan aatelism iehiin, aatelitto m iin säätyhenkilöihin, yhteiseen kansaan ja ulkolaisiin, ei Toim isto n y t voi ju lk aista sam allaista tau lu a tä stä jaosta, kuin edellisissä viisivuotiskertom.uksissa on löytynyt. Sillä k un h en k ik irjain avulla on y rite tty saada semmoin en ta u lu kokoon, on siitä o llu t pakko luopua, koska työ olisi v a a tin u t kovin paljon aikaa ja kertom uksen valm istum inen siten olisi liiaksi m yöhästynyt. M itä Suom en tilanom istajain koko m äärään tulee, p y y tää Toim isto siitä vielä saada lausua m uutam an sanan. N ä y ttää siltä kuin kuvernöörein ilm otukset tä stä m äärästä olisivat liian korkeat. Jo aikaisem m in on tässä alam aisessa kertom uksessa, sam oin k u in edellisissä kertom uksissa, v iita ttu siihen, e ttä m äärä ehkä sietäisi vähän pienentäm istä sen nojalla, että henkilöitä, jo illa kahdessa eli useam m assa kunnassa on m aatiloja, on lu ettu erikseen kussaki kunnassa ja siten kaikkiaan m onta kertaa. V aan epäillä sopinee, onko sitenkään v äh ennetty m äärä todellisen asianlaidan m ukainen ja eikö se y h ä sietäisi ehkä suurem paakin vähennystä. Toim istossa läp ik äy dyistä henkikirjoista p äättäen n ä y ttää n im ittäin asianlaita olevan, e ttä m aan

128 23 useim m issa, jollei kaikissa kunnissa suurem pi eli pienem pi m äärä henkilöitä, enim m ästi rahvaanluokasta, löytyy, jo k a om assa ja joskus toisessaki k u n nassa om istaa kaksi eli useam m an tilan. N äm ät henkilöt, jo tk a h en k ik irjoissa vain k erran otetaan lukuun, ovat kuvernöörein luetteloissa varm aan ainaki osaksi o tetu t useam m an k erran m uuten on vaikea selittää, k uinka tied o t m olem m asta läh teestä voisivat keskenään niin isosti erota. K uvernöörein kertom usten m ukaan 890 vuoden lopussa itsen äisten m aanom istaja n i lukum äärä tek i O ulun läänissä 5,003, W aasan läänissä 2,952, W iipurin läänissä 29,089, eli yhteensä kaikissa lääneissä 66,044 henkeä; henkikirja in m ukaan lukum äärän vain olisi p itän y t nousta 3,250, 20,074 ja 27,470 eli y h teen sä noissa kolm essa lään issä 60,794 hen k een; erotus siis 5,250 h e n keä. T ätä erotusta ei saada häviäm ään ainoastaan sillä perustuksella, että h en k ik irjat ilm aisevat asiantilan 890 vuoden alussa, kuvernöörein tiedonannot taas tila n sam an vuoden lopussa; sillä viim em ainittujen tiedonantojen m ukaan tilanom istajani m äärä oli vuonna 890 Oulun ja W iip u rin lääneissä enennyt 349:llä ja 442:a, vaan W aasan läänissä vähennyt 227:llä hengellä, jo ten lisäys kaikissa kolm essa läänissä yhteensä olisi teh n y t ainoastaan 564 henkeä. K uopion lään in suhteen huom attiin Toim istossa toim i tetussa h en k ik irjan i tarkastuksessa vielä suurem pi eroavaisuus kuin yhdessäk ä ä n ed elläm ainitussa läänissä, kuv ernöörin kertom us vu o d elta 883 k u n ilm aisi m aanom istajien lukum äärän 3,404:ksi, jo tav asto in vastaavat h en k ik irja t vuodelta 884 supistavat täm än luvun 0,760:ksi; eroavaisuus siis 2,644. Jo s n y t asianlaita jälelläolevissa lääneissä olisi sam allainen kuin neljässä ylläm ainitussa, olisi seuraus, että m aanom istajien lukum äärä Suomessa 890 vuoden lopussa, jo n k a kuvernöörit ilm ottavat 4,582 hengeksi, todestaan ehkä ei sa n o tta v a sti olisi noussut 00,000 h enk eä suurem m aksi. M aaverotuksen suhteen on viisivuotiskautena erityisiä m uutoksia ta p ahtunut. T ärkein on, että Suomea V enäjään y h d istettäessä m ääräty t vakanssim aksut rustholleista, ruotuihin jaetu ista talo ista ja m erisotilasruoduista A rm ollisten A setusten k au tta 5 p:ltä E lo k u u ta 886 lak k au tettiin vuodesta 889 alkaen, s itte n k u in ylein en asevelvollisuus aikaisem m in oli m aassa to i m eenpantu. S itävastoin valtio on p id ättän y t rustholleille m ääräty t akum entti- ja om at verot. V akanssim aksot ovat viim eisenä kahdeksana vuoten a olem assa-olonsa aikana (88 888) tehneet keskim äärin,473,065 m arkkaa vuodessa, k un taas rustholli- ja akum enttiverot vuosina ovat tu o ttan eet ainoastaan keskim äärin 557,440 m arkkaa vuodessa, niin että k ru u nun tu lo t m ainitun m uutoksen k au tta siis toistaiseksi ovat vuosittain vähentyneet noin 900,000 m arkalla. T oinen helpotus m aaverotuksessa on tap ah tu n u t sen kautta, että uusi laskutapa m aatiloista tu lev an pohjaveron suhteen on toim eenpantu vuodesta

129 alkaen A rm ollisen A setuksen jo h d o sta 6 p:ltä H ein äk u u ta 886. H elpotuksen suuruus on lask ettu noin /2 m iljoonaksi m arkaksi. V iim ein on A rm ollisen A setuksen k au tta 25 p:ltä T am m ikuuta 886 se helpotus käräjäkappojen m aksam isessa säädetty, että jokaiselta savulta m enevä jyväk ap p a laam annin palkkaam iseksi ei enää päivästä T am m ikuuta 887 ole kannettu, ja että m aatorpparien ja m u itten sam assa tilassa oliain jy v äk ap at sam aan aikaan on kolm esta kapasta vähennetty puoleen m äärään, jo n k a ohessa erityiset v aratto m at kokonaan ovat v ap autetu t täm än veron m aksam isesta. T äm ä v ero vähenny s nousee lähem m äs 400,000 m arkkaan. P o isp y y h itty m äärä veroja on viisivuotiskautena teh n y t kaikkiaan 560,003 m arkkaa 97 penniä, nim ittäin : V ,778 m kaa 7 penniä. )) ,307 )) 37 )) )) ,0 )> 87 )> )> ,627» 34 )) )> ,278 )) 68 )> A janjaksolla ne nousivat 76,702 m arkkaan 55 penniin, jo ten ne siis n y t ovat vähentyneet 20,698 m arkalla 58 pennillä. vuosilta : M aksam atta jään eet rä stit ovat niinikään vähentyneet. N e tek iv ät eri v ,444 m kaa 93 penniä» ,393 )) 64»» ,778 )> ))» ,607 )) 6 )> '> ,49» 80» K aikkiaan 2,643 m arkkaa 53 penniä eli keskim äärin 22,528 m arkkaa 7 penniä vuodessa. E ästim äärä vuosilta oli yhteensä 29,202 m arkkaa 28 penniä eli keskim äärin 43,840 m arkkaa 66 penniä vuodelta, jo ten sum m a n y t on v äh en ty n y t puolella. T aululiitteessä N:o 24 ju lk aistaan kuvernöörein ilm otusten m ukaan erityisluettelo yleisten ulostekojen suuruudesta keskim äärin m an ttaalilta kussaki m aalaiskunnassa. T aulu on k u itenki puutteellinen sikäli kuin ilmotu k set m uutam ista lään eistä eivät ole olleet täydellisiä.

130 25 Talonsavut. Talons avujen lisäys uutisasutusten, välijakojen ja m aanlohkojen k au tta on kuvernöörien vuosikertom usten m ukaan viisivuotiskauten a noussut kaikkiaan 4,755:een, jo tk a seuraavalla tavalla ja k aantu iv at eri lääneille ja vuosille: T alonsavujen lisääntym inen: Summa. Uudenmaan l ä ä n i Turun ja Porin Hämeen W iipurin,, ,694 Mikkelin Kuopion Waasan ,207 Oulun Koko Suomi 969, ,755 S uurin m äärä uusia tiloja eli 4,475 sy n ty i välijakojen k au tta; m aanlohkojen k au tta sy n ty n y t lisäys nousi ainoastaan 0:een ja verolle pan tu jen uutisasutusten lukum äärä teki 70, jo ista 34 O ulun ja 28 K uopion läänissä. V ähentyneet ovat talonsavut tän ä aikakautena sam ojen kertom usten m ukaan autioksi joutum isen k au tta 55:llä ja yhdistyksien k au tta toisiin tiloihin,858:a, siis yhteensä,93:a. K u n täm ä luku vähennetään ylem pänä m ainitusta lisääntym isluvusta 4,755:stä, olisi siis tilo jen lukum äärä m aassa vuosina tosiasiassa lisään ty n y t 2,862:a, kun lisäys vv tek i 2,48. T ilojen koko lukum äärä Suomessa, S odankylän p itä jä ä lu k u u n o ttam atta, oli vuoden 885 lopussa henkikirjojen m ukaan 07,737, ja tilo jen lu k u a m ain itu ssa p itäjässä 250 ta i 300:ksi arvaam alla, tasalu v u ssa 08,000. Jo s täh än lukuun lisätään äskenm ainittu todellinen tilojen lisäys aikakautena , n iin olisi m anttaaliin p an tu jen itsenäisten m aatiloje n lukum äärä m aassa vuoden 890 lopulla ollut 0,862,. eli tasaluvussa olkoon,000. Toisiin y h d istetty jä talonsavuja m ainitaan kuvernöörein kertom uksissa eri vuosina löytyneen seuraava luku:

131 26 y » » » )) Y hteensä,858. A utioiksi jo u tu n eet tila t jak au tu v a t eri lääneille seuraavan tau lu n m ukaan : Yhteensä. W iipurin lä ä n i Mikkelin.... _ 2 2 Waasan... Oulun Yhteensä Oulun läänissä ilm o tettiin useim pien n äistä tiloista!"löytyneen Oulun (8 vuonna 890), H aapajärven ja K ajaan in kihlakunnissa. T ilusten lohkom isia on näin ä v iitenä vuotena M aanm ittausylihallituksen kertom usten m ukaan ta p ah tu n u t y h teensä 94, vv taas 2. M aanpalstotusten lu k u tek i sam ojen kertom usten m ukaan v , v. 887, v , v , v eli yhteen sä koko aik ak auten a 583, 275:n rin n alla vv U udenm aan läänissä tap ah tu i n äitä palstotu k sia koko viisivuotisjaksona 96, T u ru n ja P o rin läänissä 62, H äm een 45, W iip u rin 233, M ikkelin 59, K uopion 3, W aasan 66 ja O ulun 9. M itä lohkaistu jen p alstan n eitten suuruuteen tulee, n iin oli vv palstanteen tiluslaajuus vähem pi kuin 0 tynnyrinalaa. P alstottam isen k äytäntöön saattam isen varsinainen tark o tu s teh d ä irtaim elle väestölle m ahdolliseksi han k k ia itselleen oma tila, lienee toistaiseksi sangen vähässä m äärässä saavutettu, koska useim m at palstottam iset yhä edelleen lienevät teh d y t säätyhenkilöitä, etenkin kaupunkilaisia v arten; m uussa tapauksessa ei esm. K uopion läänissä, jossa irta in väestö on erittäin lukuisa, palsto tu sten lukum äärä olisi niin varsin vähäinen. M aanpalstotusten suuri lukum äärä W iip u rin läänissä näkyy y h ä edelleen riippuvan P ie tarista m uuttaneiden kesävierasten lukui

132 27 suudesta p äättäen siitä; että suurin m äärä lohkoja tap ah tu u W iip u rin ra u ta tie n lähistössä. T ilusten lukum äärä, jo tk a viisivuotiskautena ostettiin perinnöksi, teki kuvernöörien vuosikertom usten m ukaan 2,346, m uodostaen yhteen sä 239 m anttaalia. K eisarillisen S enaatin sam ana aik an a an tam ain perintöm aankir- ja in lukum äärä tek i 2,905. E roavaisuus kohdistuu läh in n ä W iipurin lääniin v. 890, jossa perinnöksi ostojen lukum äärä silloin m ainitaan olleen 26, kun sitävastoin perintöm aankirjojen luku oli 668. T oim itetut perinnöksiostot ja an n etu t p erin tö k irjat nousivat k u nakin vuosista seuraavaan m äärään : Keisarillisen Senaatin antamia perintökirjoja. Perinnöksiostot kuvernöörien ilmotusten mukaan. V J Jî > E ri lääneille jak au tu iv at kuvernöörien kertom usten tau lu liitteissä löy- vien ilm otusten m ukaan perinnöksiostetut tila t vv seuraavasti:

133 Terres domaniales devenues censuelles p a r achat Yhteensä kaikkina viitenä vuonna. Toutes les cinque années. 28 Läänit. Gouvernements. Nombre des propriétés. Tilojen luku. Valeur en mantal. Vastaava manttaaliluku. Nombre des propriétés. Tilojen luku. Valeur en mantal. Vastaava manttaaliluku. Nombre des propriétés. Tilojen luku. Valeur en mantal. Vastaava manttaaliluku. Nombre des propriétés. Tilojen luku. Valeur en mantal. Vastaava manttaaliluku. Nombre des propriétés.!! Tilojen luku. Valeur en mantal. Vastaava manttaaliluku. j Nombre des propriétés. Tilojen luku. Valeur en mantal. Vastaava manttaaliluku. Uudenmaan ,42 8 0,98 6,25 4 0,99 3 0,3 25 0,9 5 Turun ja P orin... 2, ,7 34 7,8 58 8, , ,56 H ä m e e n , , ,65 2 3,98 6 2, ,36 W iip u r in ,66 72, , , ,54,009 74,44 M ik k e lin... 23,87 6, , ,2 36 3,3 72 6,90 K u o p io n , , , ,6 50 3, ,0 3 W a a s a n ,43 9, ,72 7,32 3, ,03 O u lu n ,55 7 8,7 65 8,2 84 0, , ,7 Yhteensä , , , , ,72 2, ,98

134 29 Suomen K eisarillisen S enaatin K am aritoim ituskunnan kertom usten m ukaan vuosilta jak au tu iv at an n etu t p erin tö k irjat eri lääneille seuraavasti : Uudenmaan" läänissä e Turun ja Porin Hämeen Wiipurin ,573 Mikkelin Kuopion ; 272 Waasan ! 92 Oulun Yhteensä ,905 Maanmittaus ja isojako. V iisivuotiskauden kuluessa on keskim äärin 78 vanhem paa ja nuorem paa kom issionim aanm ittaria, 45 m aanm ittausauskultanttia ja 76 oppilasta v u o sittain ollut osallisena isojako- ja m aanm ittaustöissä. H e ovat m itanneet,656,894 ty n n y rin alaa tiluksia, p aalu ttan eet rajoja, jo i den y h teen lask ettu pituus tekee 47,27 virstaa, p y sty ttän eet 8,454 pyykkiä ja to im ittan eet isojakoja y. m. 280 jakopiirissä. M ittaukset ovat k äsittän eet seuraavanlaatuisia tilu k sia : Terres arpantées pendant la période. Yhteensä. Total. Järviä. L ac s. Metsämaata. Forêts. Niittyä. Prairies. Peltoa. Terres arables. Tynnyrinalaa (à 0,493C4 hectares). Y ,29 24,6 97,258 2, , ,663 37,65 369,64 3, ,975 ' ,025 32, ,343 2, ,586! ,74 20,566 29,02 7, , ,577 39, ,240 2, ,287 j Yhteensä 77,730 54,0,377,467 47,596,656,894 Suom. Tai. Tila. 7

135 30 L o p etetu t isojako-, verollepano-, tilu sten järjestely- y. m. toim itukset ovat k äsittän eet: Partage des terres. ' Sociétés de partage. J a k o p iir ejä. P ropriétés. Taloja ja u u tisa s u tu k sia. M antal. M an ttaalia, (à 0,49364 h ectares.) T ynnyrin alaa. V ,73 300, ,32 308, ,96 3,304,, ,73 37, ,5 62,879 Y h teensä 280 2,46 947,25,220,352 L oppuunsaatettujen välijakojen lukum äärä on ollut: T ynnyrinalaa, (à 0,49364 h e c ta r es). Manttaalia. Osakkaita. Jaettuja tiloja. y ,22 03,07 97,46» ,6 22,849» ,74 50,899 n ,39 06,2 77,400 n ,48 44,58 Yhteensä,89 4, , 882,452 K oska erotus osakasten ja ja e ttu je n tilojen välillä osottaa, kuinka m onta u u tta tilaa välijakojen k au tta on syntynyt, olisi siis uusien tilojen lukum äärä m aassa kysym yksessä olevana viisivuotiskautena ollut 3,33. K u vernöörein kertom usten m ukaan taas olisi, kuten ylem pänä talousavuista puhuttaissa jo m ainittiin, täm ä lukum äärä ollut ainoastaan 2,862. S itäp aitsi on k u ten ylem pänä jo huom autettiin tilu sten lohkom isia teh ty 94 ja m aanpalstotuksia 583.

136 3 Kruunun tulot. K u ten jo on sanottu, ovat verot täm än viisivuotiskauden kuluessa su o ritetu t ilm an m ain ittav ia rästiä. N iiden m aksettavaksi kirjo te tu t m äärät tek iv ät eri vuosilta kuvernöörein vuosikertom uksia seuraavien tau lu jen m ukaan: Impôts directs de l É tat y b iif- IM 9hyf. Vakinainen maavero. Impôt foncier ordinaire. 2,484, ,42,29 Kruununkymmenys. Dîme de la couronne.... Vakanssivero sotamies- ja pursimiesruoduista sekä rustholleista. Droits de v a c a n c e... Suostuntavero. Impôt sur le re v e n u... Henkivero. Cote p e r s o n e l l e... Arentirahat. Revenu des terres de l État.... Muu ylöskanto. Autres r e c e t t e s...! 448,508,443,70 I66 89,324,543, ,87 658, ,296,40,904 42,696,597,67 546, Yhteensä. Total 8,022, ,966,828 Vähennys. A de falquer des r e c e tte s... Vuoden lopussa maksamatta olevia rästejä. Restes 32, , ,307 2,393 im ! Mnf 2,364,477 49,294,367,995 28,72,630,920 52, ,53 7,072,979 03,0 22,778 "juå i ïïnf. 2,287,36 47, ,96 46,938,650,909 54,69,568,83 6,847,042 99,627 5,607 im S /b tf. 2,465, ,250 70,03,73, ,047,046,026 6,36,70 08,278 4,49 fm I j! i

137 i 32 L äänittäin järje ste tty jä tieto ja näistä seikoista löytyy tau lu liitt. N":o 25. Suomen yleisiin valtio varoihin (valtio- ja sotilasrahastoihin) kuuluvat k aik k i tu lo t nousivat, pääom a-laskujen m ukaan sanotuista varoista, jo tk a ovat vuosilta ju lk aistu V altiovaraintoim ituskunnan kertom uksessa Suomen 89 ja 894 kokoontuneille säädyille valtiovaraston tilasta, seuraaviin m ääriin: Recettes ordinaires de l Etat en i Sfaf.! y m. M n f JMS Vt!!/. Tulot valtion-tiluksista ja muusta valtion omai- suudesta. Kuninkaankartanoiden, puustellien ja muiden tilusten sekä kalastusten arennit (Actifs de l É t a t ) Kruununmetsät (Forêts de l E t a t ) Korko ja kuoletus Suomen pankille annetusta lai- nasta ( I n t é r ê t s ) Maksu lahjotusmaista ( D o n a t i o n s ) Erityiset korot ja maksot uloslainatuista varoista, 59,035,56, ,000 8, , ,762, , ' 67, ,833,957,529 29,600 2,332 agio myödyistä obligatsioneista y. m. (In ter., amortiss. e t c. ) ,004 9, ,495 Suorakohtaiset verot (Impôts directs)-. M aaverot... E lin kein overot... H e n k iv e r o... Välikohtaiset verot ja ulosteot (Impôts indirects). 4,578, ,850,559,205 3,386, ,456, , ,579,56 7 4,707, ,323,05 320,92,93,458 6,350,665 Maksut erityisten valtiolaitosten käyttämisestä ( ca- naux, poste e t c. ) Eri ylöskantoja (Impôts d i v e r s ) i 2,539,55,337, ,590, ,747,40 98,558, ,74,833 Yhteensä 26,25, ,874, ,792,4 p l ! 30 } SQnf 577,067,89,849 4,000 06,566 02,606 4,297, ,395,920,664 8,289,535 2,95,895 70,729 3,309,667 p t ,044 2,337,502 38,000 04,659 34,577 3,232,75 336,63,944,476 2,3,465 3,45,965,39,33 34,545,702 fm I

138 \ j i m ukaan: 33 M uihin rahastoihin kerty n eet v altio tu lo t tek iv ät y lläm ain itu n lähteen Fonds des contributions yie,9b/: fim Sfnf Valtionrautatiet V iin a v e r o... : Kulkulaitosrahaston muut tulot... Leimasuostimtavero, suostuntavero tu- Köyhäin- ja työhuonerahaston tulot (val- tiokulunki-arvion m ukaan)....! 346,500 pakasta, mallasjuomista, y. m... 8,200,459 5,96,662 47,955 2,888, Yhteensä 6,779, ,38,905 2,592,90 2,604,499 2,544, i 352, ,476, , ,26,735 i 32,439 3,275,86 343,000 7,477,53 j 889. yii. i S ; 23 j ,488,730 4,607, , ,858,977 i 363, ,765,90 j T l - l Sfinf,83,33 4,908, ,930 3,453,47 487,400 2,635,02 im. 88 i i 59

139 34 VI. Y hteiskunnalliset ja kunnalliset olot. Kaupunkien ja maalaiskuntien tulot ja menot. T odistuksena jo n k u n k au p ungin edistym isestä on epäilem ättä se nopeus, jo lla sen asukasluku vakaasti kasvaa. E ttä Suomen k au p u n g it ylipäänsä p arin a viim eisenä vuosikym m enenä ovat nopeasti edistyneet, saattanee p itää tu n n ettu n a ja tu n n u s tettu n a asiana, eikä tä tä arvelua epuuta n iitten asukasluvun lisäyskään. Täm ä, jo k a vuodesta 80 vuoteen 870 keskim äärin vuosikym m enessä ei noussut 20 % :iin väkiluvusta vuosikym m enen alussa, tek i kym m envuotisjaksona % ja lähes 36 %. 3,725 h e n g e stä v. 870 se n im ittäin kohosi 73,40:een v. 880 ja 235,228:aan v. 890, niin että se n y t tekee lähes l /io (9,8 9 % ) m aan koko väkiluvusta; v. 880 se arv attiin 4(>,500 h en g ek si eli 4,4 6 % :ksi koko väkiluvusta. Syyt täh än edistym iseen ovat tiety sti olleet m onellaiset: kunnallisasetus vuodelta 873 m yöhom pine m uutoksineen ja 879 vuoden elinkeinolaki ovat epäilem ättä tässä asiassa paljon vaik u ttan eet, sam aten p aran n etu t k u lk u laitokset, etupäässä rau tatiet, suurem pi kansanvalistus, j. n. e. N äm ät syyt saattaa kuitenki, jos tahtoo, y h d istää yhteen ainoaan: perustuslaillisen valtio-eläm än u u d estah e rättäm iseen 860-luvulla. E ttä edistym inen ylipäänsä v aatii aineellisia uhrauksia, on itsestään selvä asia, eikä ole sen vuoksi odottam atonta, että kaupunkiem m e tulo- ja m eno-arviot viisivuotiskautena ovat nousseet. K aupunkien m e not tekivät v. 885 y h teensä 6,38,978 m arkkaa 9 penniä, vaan v ,47,75 m arkkaa, siis yli 3 m iljoonaa enemmän. Suurim m at m enom äärät v. 890 olivat: hallinnosta, lain k äy tän n ö stä ja poliisista,569,029 m arkkaa (,456,94 m arkkaa v. 885); rakennuksista, yleisistä tö istä ja k atu jen korjau k sista y. m. 2,033,397 m arkkaa*), koululaitoksesta,26,9 m arkkaa (759,358 m arkkaa v. 885), köyhäinhoidosta 542,655 m arkkaa (446,009 m arkk aa v. 885), sotaväen m ajotuksesta 305,36 m arkkaa (340,435 m arkkaa v. 885), palolaitoksesta 283,030 m arkkaa (245,26 m arkkaa v. 885), katuvalaistuksesta 257,82 m arkkaa (95,094 m arkkaa v. 885), terveyshoidosta 25,263 m arkkaa (56,958 m arkkaa v. 885). T ulot olivat sentään m yöskin nousseet, n iin että takseeraus v. 890 ei teh n y t enem m än kuin 2,387,22 m arkkaa, kun *) Vastaavaa summaa vuodelta 885 ei kuvernöörein kertomuksiin liitetyistä tilastollisista tauluista voida saada.

140 35 se v. 885 tek i 2,049,206 m arkkaa. E delleen ovat kau p u n g it k u iten k in ottan eet lainoja, n iin että niiden m aksam attom at velat 3 p. Jouluk. 890 te k iv ät 0,26,423 m arkkaa (sam aan aikaan v. 885 ne nousivat 7,749,532 m arkkaan), ja vuotinen kuoletusm äärä v ,265 m arkkaa. K aksitoista k au punkia eivät vielä 890 olleet jo u tu n eet velkaan. Tulo, jo n k a m ukaan yksi vero-äyri takseerauksessa on m äärätty, on vaihdellut 400 ja 200 m arkan v ä lillä, n iin että täm ä tulo v kaupungissa tek i 400, kaupungissa 350, 9:ssä 300, yhdessä 250 ja 2 kaupungissa 200 m arkkaa; keskim äärin kaikista kaupungeista 253 m arkkaa. T akseerauksen m äärä on viisivuotiskautena noussut, jos k o h ta ei sanottavassa m äärässä: se tek i keskim äärin 00 m arkkaa k o h ti 2 m arkkaa 2 penniä v. 885, vaan 2 m arkkaa 24 penniä v E rittä in lu etetu t ilm otukset Suomen k aupunkikuntien tärkeim m istä tulo- ja m enom ääristä löytyy tau lu liitteissä N:o 27 ja 28. T aululiitteessä N:o 26 annetaan tieto ja m aalaiskuntien tuloista ja m e noista. K u ten edellisissä viisivuotiskertom uksissa m ainitaan, k äsittäv ät näm ä tied o t k u iten k in ainoastaan ne tu lo t ja m enot, jo ista kunnallish allitu k set p i tä v ä t huolta. K oska kuiten k in useim m at ulosteot, jo tk a ovat suurem m asta m erkityksestä, m aksetaan luonnossa ja u seitten m aksojen ylöskantoa, k u ten papiston, tuom arin y. m. palkkoja, useim m issa paikoissa p alkansaajat itse to im ittav at ja ne siis eivät joudu k unnallishallitusten laskuihin, ei kysym yksessä olevia tietoja saa katsoa todellisuudessa k äsittäv ik si m aalaiskuntien kaikkia tulo- ja m enom ääriä. S euraavassa taulussa ilm aistaan ly h y t yhteenveto näistä m aalaiskuntie n tu lo ista ja m enoista v u osilta 880, 885 ja 890. M aalaiskuntien tu lo t: Les revenus des communes rurales. Ulostakseerattuja veroja. Taxes sur le revenu et sur les propriétés Arentituloja korkoja, lahjotuksia ja testamentteja. Actifs des communes. Muita tuloja. Autres recettes. Yhteensä. Total. Xnf pi. S ü n f JIM S t n f. f i ë. S fin fi /ta. V ,708,450? 0 09,309? ,639? 55 2,230, ,550, , , ,274, ,04,295 77,63 589,588 3,87,496

141 36 M aalaiskuntien m enot: Dépenses des communes rurales. Yhteensä. Total. Muita menoja. Autres dépenses. Kyydinpitoon, kestikievareihinja teiden kunnossapit. Entretien des chemins, poste etc. Koulutoimeen. Instruction publique. Tuomarille, lautamiehille ja maalaispoliisille. Sûreté. Kirkolle, papistolle ja kirkonpalveüoille. Clergé. Knnnallishallituk- I seen. Administration. 9btfi p i Wnf, fm Sfinf. fi S/bf fäå pi. yiiâ fång flb V , , , , ,200 23,047, ,453, , , ,927,80 489, ,398 87,565, ,25, , , ,975 2,20,790 3,757,585 Kaupungeissa. Uudet rakennukset. K uvernöörein antam ain tietojen m ukaan ovat kaupunkein eli seurakuntain vv tekem ät uudet rak en n u k set m aksaneet: Maalaiskunnissa. Yhteensä. 9bxf. 'ph. Sfoif pi. Sting: p i V , ,577 26,43,69 49 n , , , n , ,95 50,06,07 26» , ,396 8,592, n , , ,58 45 Suurem m ista rakennuksista, jo ita sanottujen vuosien kuluessa on ra kennettu, m ainittakoon kirkkoja: Siikaisissa, K öyliössä, Lopella, K ärkölässä, L iljendaalissa, Johanneksen pitäjässä, K iteellä, Enonkoskella, H einävedellä, Ilom antsissa (venäläinen), Joensuussa (venäläinen), K arttulassa, K euruulla,

142 37 L um ijoella ja O ulunsalossa (ruvettu rakentam aan); kellotapulirakennuksia Akaassa, Parkanossa, K orpilahdella, R äisälässä, R au tav aaralla ja K uolajärv ellä; raastupia T am pereella (m ak san u t 360,000 m arkkaa), K uopiossa (valm istunut, kustannus 39,095 m arkkaa), H äm eenlinnassa ja N aantalissa; köy- häinhuoneita Porissa (m aksanut 40,000 m arkkaa) ja Tam pereella (m aksanut 5,638 m arkkaa). U usia kansakoulurakennuksia ilm o teta an tä n ä viisiv u o tisk au ten a rak en n etu n y h teensä 97, n im ittäin 6 U udenm aan, 5 T urun ja P o rin, 8 H äm een, 20 "Wiipurin, 6 M ikkelin, 9 K uopion, 4 W a asan ja 9 Oulun läänissä. N äistä rakennuksista nousivat k u stan n u k set kansakouluhuo- neesta A nnankadun v arrella H elsingissä 306,409 m arkkaan. K orjauskustannuksiin sekä rakennusm uutoksiin ja lisärakennuksiin ilm otetaan k u n tien m aksaneen: Y ,750 m kaa 9 pennia. )) ,553 )) 44 ))» ,629 )> 74 )> )) ,393» 73 )) )) ,09 )) 8 )) Pappien puustellein ja kansakoulurakennusten toisinrakentam iset ja korjaukset tekevät suurim m an osan näistä sum m ista. Rahaliike ja lainalaitokset. V aik k a m aan v ien ti sekä ulkom aille e ttä V e n äjälle y h ä edelleen on ollut epäsuotuisten olojen alaisena, on kuitenkin k äy tettäv ää pääom aa viisivuotiskauden kuluessa ylipäänsä lö y ty n y t ru n saasti maassa. Täm ä näkyy sekä alhaisesta korkokannasta että pankkeihin sijotetusta talletusm äärästä, sam oin kuin osaksi m yöskin pankkien antam ain lainojen suuruudesta, jos k o h ta viim eksim ainittu seikka läh in n ä osottaa, kuinka kova rah an tarv e ja kuinka suuri luotto on ollut. D iskonttokorko Suom en pankissa oli aikakauden alussa 4 /.2, 5 ja 6 p ro senttia vekselien m aksu-ajan ja laadun m ukaan, vaan alen n ettiin jo 3 p. H uhtik /2, 5 ja 5 /2 /0:iin, sekä 4 p. Jouluk. sam ana vuonna vielä 4, 4 /2 ja 5 0/ 0:iin, jo k a korkom äärä sitten pysyi voim assa lähes 2 v u o tta eteenpäin eli 2 päivään M arrask. 888, jolloin pienem pi korotus tapahtui, 4, 4 V2 ja 5 V2 "/o ' V iim eksim ainittu korkom äärä pysyi 7 päivään M aalisk. 890, jolloin se koro tettiin 4 /2, 5 ja 6 /0:iin eli sam aan m äärään, jo k a aikakau- Suom. Tai. Tila. 8

143 38 den alussa oli voim assa; 7 p. M arrask. 890 tap ah tu i sitten uusi korotus 5, 5 V2 j a 6 /0:iin. K orko hypoteekilainoista oli Suomen pankissa 886 vuoden alussa 4 y 2, 5 ja 6 %, vaan alen n ettiin sam oin jo 3 p. H uhtik. 4 l/2 ja 5 /0'.iin ja 4 p. Jouluk. 4, 4 '/ 2 ja 5 7o'-iin >jossa m äärässä se sitten p y syi aina 7 päivään M aalisk. 890; sinä päivänä tap ah tu i ensim m äinen korotus 4 V2; 5 j a 5 V2 /o:iin ) 6 p. Lokak. tap ah tu i toinen 5 ja 5 V2 0/o:iin Ja 7 p. M arrask. kolm as 5 V2 j a 6 /crû- Suurem m an osan aik ak autta korkom äärät siis ovat olleet v errattain alhaiset. K aikissa m aan yksityispankeissa löytyväin sisäänpanosten sum m a talletus- ja juoksevalla tilillä teki V ,5 m iljoonaa m arkkaa. )) ,6» )) )) ,o» )) )) ,3» )) )) ,» )> E dellisenä viisivuotiskautena talletu k set olivat nousseet 4 m iljoonasta m iljoonaan 885, siis enentyneet 23 m iljoonalla; tän ä aikakautena lisäys tekee y li 3 m iljoonan. J a k u iten k in on huom attava, että korko taltetu k sista 6 kuukauden ylössanom isella v. 886 aleni 4 Vz prosentista ensin 4 ja sitten 3 l/i prosenttiin, jossa alhaisessa m äärässä se pysyi aina keskiväliin v u o tta 888, jollo in se taas kohosi 4 / :iin; korko juo k sev alle tilille sisäänpannuista rahoista oli sam aan aikaan ainoastaan /2 % V asta vuonna 890 k o ro tettiin talletuskorko 4 x/2 / :im ja juoksevan tilin korko 2 Va /0:iin. Suom en pankissa, Y hdyspankissa ja Pohjoism aiden osakepankissa d isk o n tteeraattu jen kotim aisten (paikallisten) vekselien koko sum m a teki: Suomen pankissa, Yhdys- ja Pohjoismaiden osakepankissa diskontteerattujen paikallisvekselein määrä. Josta Suomen pankissa. Y ,.. 97,6 milj. mkaa. 3,2 m iljoonaa.» ,8»» 37,3»» ,5»» 43,8»

144 39 Suomen pankissa, Yhdys- ja Pohjoismaiden osakepankissa diskontteerattujen paikallisvekselein määrä. Josta Suomen pankissa. y ,4 m ilj. mkaa. 5 3,9 m iljoonaa.» ,0 > «7,4 >» Y ekselim äärä näissä pankeissa oli edellisenä viisivuotiskautena noussut 7,2 m iljoonasta m arkasta ,7 m iljoonaan 885, enentynyt siis 35 m iljoonalla. E nennys n y t kysym yksessä olevana aikakautena nousee 6,3 m iljoonaan; v aan ei saa jä ttä ä huom ioon o ttam atta, e ttä vuodelle 890 tu lee 4,9 m iljoonaa sinä vuonna peru stetu sta'k an sallis-o sak epan k ista ja 5,9 m iljoonaa p ari v u o tta aikaisem m in p eru stetu sta U udenm aan osakepankista, jo ten enennys nousee p äälle 8 m iljoonaa. V aasan o sakepan kki on koko kym m envuotiskautena ja H elsingin K ansanpankki koko sen lyhyen ajan, m inkä se on ollut olem assa ennen viisivuotiskauden loppua, jä te tty lukuunottam atta, koska n äitten pankkien vuosikertom uksissa ei vuoden vekselidiskonttojen koko m äärää ole m ainittu. Suom en p ankista vv an n ettu jen hypoteekilainojen m äärä nousi k aik k iaan 08,9 m iljoonaan. K u n näm ä la in a t vv no usiv at 83 m iljoonaan, tek i enennys siis n y t 25,9 m iljoonaa eli kaksi vertaa enemmän, kuin ajanjaksona , jo k a v errattu n a edelliseen viisivuotiskauteen osottaa ainoastaan 2,6 m iljoonan lisäyksen. seuraava: Suom en p ankin tila oli m uutoin lopulla itsek u tak in v u o tta

145 Situation de la banque de la Finlande à la fin des années sous-dites ïïn f fä. 9tnf pä ïïn f tm. fä. jm. V a r o j a. Kovaa rahaa (L encaisse métallique), etupäässä k u lta a... 22,243, ,72, ,659, ,8, ,305,756 5 Suomalaista h o p ea rah a a... 5,76,807 3,380, ,232,2 50 3,074,659 3,46, Yaltiopapereita ja obligatsioneja ulkomaan rahassa (Titres de rentes, obligations e t c. )... 4,502,46 80,808, ,677, ,856,77 0 2,254,604 0 Saamisia pankin asiamiehiltä ulkomailla (Créances sur les correspondants à l'étranger)... 2,54, ,23, ,257, ,480, ,465, Saamisia kotimaassa (Créances à Vintérieur)-, vekseleitä s a l k u s s a...,05, ,98, ,25, ,705, ,378, h y p o te e k ila in o ja... 7,28, ,755, ,54, ,52, ,544, alkuperäisiä la in o ja...,068, , , , ,67 25 kassakreditiiveillä ulkona o le v a a... 2,597, ,062, ,86, ,880, ,854, Salkussa vekseleitä ulkomaan ja Venäjän rahassa (Lettres de c h a n g e )... Venäjän ja ulkomaan arvopapereita ( Valeurs russes,2,562 53,206,52 93,086,9 02,536, , et étrangers) , , , , ,83 8 Muita varoja (Autres a c tifs )...,72, ,449, ,376, ,76,829 57,582, Yhteensä 79,800, ,584, , ,25, ,67,322 7

146 fuâ. ï ï t i f pä. 9tnf fië. iïnf /m. Sfinf 7M V a s t a t t a v i a. Liikkeessä oleva setelistö (B illets en circulation). 39,967,869 43,4,540 48,87,987 55,308,994 52,498,607 P o stilä h ety sv ek seleitä...,852,523 72,90,463 3,429,33 77,87,540 28,24, Pano- ja ottotilillä (Comptes courants et lettres à v u e )... 7,558,5 45 6,768, ,306, ,79, ,473, Ulosottamattomia kuoletuksia y. m. (Annuités).. 249, , ,45 63,963, ,96 40 Laina Suomen valtiolaitoksesta (Dû à l État).. 2,880,000-2,760,000 2,640,000 2,520,000 7,400,000 Pankin kantarahasto (C a p ita l)... 6,000,000 6, ,000,000 0,000,000 0,000,000 vararahasto (Fondes de reserve).... 9,000,000 9,000,000 9,000,000 7,065, ,6,2 78 kiinteimistö ja kalusto (Biens meubles et 4 im m eu b l.)...,255,809 7,302,843 67,302, Sisälläolevia voittorahoja (En caisse)...,036, ,27, ,554, ,288, ,925,04 37 Yhteensä 79,800, ,584, ,487, ,25, ,67,322 7

147 42 P an k in koko rahaliike debet- ja kreditpuolella teki: y ,549,43 m kaa 63 penniä.» ,424,997» 0 )>» ,0,929» ))» ,433,478» 8 ))» ,442,234» 44» N um erot osottavat selvästi liikkeen h uom attavaa suurenem ista. A ikakauden kuluessa p ankki on enen tän y t haarakonttoriensa luvun yhdellä kussaki seuraa.vista kaupungeista: M ikkelissä, Jjyväskylässä, S o rtavalassa ja K otkassa. K onttoori M ikkelissä av attiin p. H einäk. 887, J y väskylässä ja S ortavalassa p. Syysk. s. v. ja K otkassa l p. H einäk. 890, jo ten konttoorien lukum äärä 890 vuoden lopulla teki 4, n im ittäin : pää- konttoori H elsingissä ja h aarak o n tto o rit Turussa, W iipurissa, N ikolainkaupungissa, Oulussa, K uopiossa, Porissa, Tam pereella, Joensuussa, Jyväskylässä, M ikkelissä, S ortavalassa, K o tk assa ja P ietarissa. T ulokset p ankin toim esta eri vuosina olivat: Recettes de la banque. Vuoden bruttotulo. Recettes brutes. Palkkoja ja muita kustannuksia, poispyyhityitä saatavia y. m. Frais d administration, décomptes etc. Pankin puhdas voitto. Bénéfice net. Sfoif yim. fä iïnf 7*8 V ,80, , ,35, ,05, ,260 24,339,898 05,, ,388, ,484 37,686, ' 2,626, ,525 35,863,845 62,, i 3,75, , ,43,90 42 V anhin Suomen y k sityisistä pankeista, Yhdyspankki, on edelleen har- jo tta n u t liik en n ettään p aitsi p ääkontto rin k au tta H elsingissä, 20 h aarak o n t t o r i n k au tta m aam m e kaupungeissa.

148 I i 43 P an k in koko rahaliike debet- ja kreditpuolella teki: Y ,064,488,362 m kaa 89 pennia» ,949,75-5» )> ,225,627» 49 ))» ,023,904,674 «55 )) )) ,48,50,603» 94 n ) ,24,68,069» 42» P an k in tulon liikkeestä osottaa seuraava tau lu : Vuoden bruttotulo. Recettes brutes. Palkkoja, kustannuksia, ulostekoja ja poispyyhityitä saatavia y. m. Frais d administration, décomptes etc. Pankin puhdas voitto. Bénéfice net. fm 9 h tf f ä. fm V ,48,409 G9 757, ,656 6 co co,97, , , ,32, , , ,57, , ,838 24, ,540, ,202 36,006,337 4 P o isp y y h ity t saatavat viisivuotiskautena tek iv ät kaikkiaan 572,375 m arkk aa 90 penniä, k un ne edellisenä aik ak au ten a olivat 605,55 m kaa 22 penniä. P an k in tila 3 p. Jo u lu k u u ta 890 oli seüraava: Situation de la banque de l Union au 3 Décembre 890. ffînfi pa 9h>f. p. Varoja. Vastattavia. Kotimaan vekseleitä.... 6,37, O sake-p ääom a... 3, Ulkomaan....,25, Vararahastot , L a in o j a...,70,278 5 Talletukset... 34,469,452 K assakreditiivejä... 4,782, Juokseva t i l i... 5,, O b lig a tio n e ja... 6,054,55 72 Postilähetysvekseleitii , Kupongeja y. m... 46, Omia s e t e le it ä...,337,650

149 44 S h #. pä fînf pa. O s a k k e it a ,05 Kotimaan kirjevaihtajia.,. 537, Kotimaan kirjevaihtajia... 3,283, Ulkomaan... 38, Ulkomaan... 2,953,6 74 Velotuita v e k s e le itä... 08, K iinteim istöjä ,000 Ulosottamattomia jako-osinkoja. 8,090 Kasvaneita k o r k o ja... 34, Juosseita k o r k o ja ,68 46 Muita v a r o j a... 84, Voitto- ja ta p p io tili...,043, K a s s a... 4,095, Muita l a s k u j a... 20,675 8 Yhteensä 5,306, Yhteensä 5,306, Pohjoismaiden Osakepankilla kauppaa j a teollisuutta varten on yliä edelleen ollut pääkonttoorinsa W iipurissa ja senjälkeen k u in uusia asioim istoja v. 887 av attiin H ankoniem essä ja L appeenrannassa, se p aitsi pääkonttoorinsa k au tta on h arjo ttan u t liik ennettään 2 haarak o n tto o rin kautta. P an k in koko rahaliikenne debet- ja kreditpuolella tek i 8 p. Jouluk. v ,633,744 m kaa 36 penniä.» ,838,244 )) 88»» ,295,883 )) 60 >»» 88!)......,7,056,9 )) 02»» ,289,566,02 )> 02» T ulokset p an k in toim esta olivat: Vuoden bruttotulo. Receltes brutes. Palkkoja, kustannuksia, ulostekoja ja poispyyhityitä saatavia y. m. Frais d administration, décomptes etc. Pankin puhdas voitto. Bénéfice net. Sfinf pu 9 b tf pa ïïnf yuâ V , , , , , ,932 03,,888...,238, , , ,472, , , ,556, , ,8 7

150 45 P oispyyliityt saatavat viisivuotiskautena tek iv ät k aik k iaan 246,46 m ark k aa penniä, 266,896 m kaa 44 p enniä vastaan edellisenä viisivuotiskautena. P an k in tila 890 vuoden lopulla oli seuraava: Situation de la banque du Nord au 3 Decembre 890. Sfinf ftä 7ta Varoja. Vastattavia. K a s s a ,93 93 O sa k e-p ä ä o m a... 8,000,000 Kotimaan v e k se le itä... 7,232,79 7 T a l le t u s t il i... 27,973,780 7 Ulkomaan... 2,23,76 34 Juokseva t i l i... 4,533, L a i n o j a... 7,57,655 2 Pankkipostivekseieitä , K a ssa k red itiiv ejä... 5,403,455 8 Kirjeenvaihtajia ulkomailla..,53, O b lig a tio o n eja... 4,97,70 35 kotimaassa.. 59, Kupongeja ja kaikellaista rahaa 67,343 7 Korkoja ja provisiooneja , Kirjeenvaihtajia ulkomailla.. 562, Erinäisiä l a s k u j a... 29, kotimaassa.. 3,406, V ararah asto , Kiinteimistöjä, kalustoa ja muita Ulosottamattomia jako-osinkoja. 5, varoja...,055,068 2 Jakotili v ,000 Tantième- ja perustajien lasku. 83, Siirto 89 vuoden voitto- ja tapp i o t i l i i n..., Yhteensä 45,32, Yhteensä 45,32, Waasan Osakepankki, jo k a viisivuotiskauden alussa oli nuorin m aan yksityispankeista, on p aitsi pääkonttoorinsa k au tta N ikolainkaupungissa harjo tta n u t liik ettään konttoorein k au tta K ristiinankaupungissa, U udessa K aarlepyyssä, H elsingissä ja K esäkuun keskivälistä saakka 886 Turussa. Tulos pankin toim esta nähdään seuraavasta tau lu sta: Vuoden bruttotulo. Recettes brutes. Palkkoja, kustannuksia, poispyyhityitä saatavia y. m. Frais d administration, décomptes etc. Pankin puhdas voitto. Bénéfice net. Sfr# p i. p i. Sfhtf f» V ,86 5 3, ,889 89,, , , , , , ,53 86, , , , , , ,970 3 Suom. Tai. Tila. 9

151 46 3 p. Jouluk. 890 pankin tila oli: Situation de la banque de W asa au 3 Décembre 899. Sfaf 7%a SHnf p. Varoja. Vastattavia. K a ssa sä ä stö , O sa k e-p ä ä o m a...,500,000 Ulkona olevia lainoja.... 3,925,347 8 V ararah asto... 37,936 5 K a ssa k red itiiv ejä... 3,00,28 4 Talletukset.... 6,503,324 Kotimaan v e k se le itä... 7,088,09 20 Juokseva t i l i... 2,54, Ulkomaan ,9 24 Postilähetysvekseleitä , O b lig a tio o n e ja... 2,893, Erinäisiä la s k u j a , Ulkomaan rahaa ja kupongeja. 4, K o r k o j a... 3,873 3 Kirjeenvaihtajia ulkomailla.. 2,8,36 9 Ulosottamattomia jako-osinkoja. 925 kotimaassa.. 82, Vuoden n e t t o v o it t o ,970 3 Erinäisiä laskuja ja epävarmoja saatavia , Kalustoa o... 0,000 Yhteensä 2,286,86 23 Yhteensä 2,286,86 23 N äitten n y t m ain ittu jen kolm en y k sity isp an k in lisäksi on viisivuotiskauden kuluessa kolm e u u tta tu llu t, n im ittäin U udenm aan O sakepankki, H elsingin K ansanpankki ja K ansallis-osake-pankki. Uudenmaan Osakepankki, jo n k a tark o tu k sen a on etupäässä au ttaa pienem pää teo llisu u tta ja kauppaa ja jo n k a perustam iseen saatiin lupa 23 p. M aalisk. 887, av attiin seuraavan L okakuun 0 p. P ohjarahasto oli alkuaan 300,000 m arkkaa, vaan k o ro tettiin K. S enaatin päätöksen nojalla 3 p:ltä Jouluk. 890 kahdenkertaiseksi eli 600,000 m arkaksi. P aitsi pääkonttooria H elsingissä on p ankilla H einäkuusta saakka v. 888 ollut h aarakonttoori Salon kauppalassa ja T oukokuusta 890 sam allainen K okkolassa. P an k in puhdas voitto tek i 888 vuoden loppuun 2,645 m arkkaa 20 penniä, vuodelta 889 täm ä voitto oli 49,986 m arkkaa 3 penniä ja vuodelta ,379 m ark k a a 73 p enniä.

152 47 T ila 3 p. J o u lu k. 890 o li s e u ra a v a : Situation de la banque de N y la n d e au 3 Decembre 890. S~%t pa. p ä. T a r o j a. Vastattavia. K a s s a... 25, O sa k e-p ä ä o m a ,000 K a ssa k red itiiv ejä ,009 2 T a lle t u k s ia... 3,009,338 Kotimaan v e k s e le itä...,478,64 95 Juokseva t i l i ,580 7 H y p o te e k ila in o ja...,585,373 Pankkipostivekseleitä ,78 09 O bligationeja... 89,89 7 Maksamaton in k a sso Ulkomaan rahaa ja kupongeja Kirjeenvaihtajia ulkomailla.. 0, sekä vekseleitä ulkom. rahassa 3, V ararah asto... 5,000 Kirjeenvaihtajia ulkomailla.. 67,49 9 Juosseita k o r k o ja... 58,920 VV K a l u s t o... 3,000 Voitto- ja ta p p io tili... 60, Erinäisiä la s k u j a Juosseita k o r k o ja... 20,64 25 Yhteensä 4,089, Yhteensä 4,089, K oko rahaliike debet- ja kreditpuolella teki: V uoden 888 loppuun.... 9,065,906 m arkkaa 46 penniä,» 889» ,998,750» 46»» 890» ,243,699» 34» H elsingin K ansanpankki, p eru stettu etupäässä pienem pien teollisuush arjo ttajien ja työm iesten luoton ja teoslainan tarpeen tyydyttäm iseksi sekä ottaakseen v astaan ja k artu ttaakseen teh ty jä säästöjä, av attiin saatu aan 3 p. H elm ik. 889 siihen suostum uksen p. E lok. s. v. O sakepääom a oli alkuaan 300,000 m arkkaa, vaan lupa sen korottam iseen 400,000 m arkalla saatiin 0 p. Jouluk P an k in b ru tto tu lo sen avaam isesta vuoden 890 loppuun tek i 53,023 m arkkaa 3 penniä ja puhdas voitto sam alta ajalta 2,223 m arkkaa 62 p:niä.

153 48 Sen tila 3 p. Jouluk. 890 oli: Situation de la banque populaire de H elsingfors au 3 Décembre 890. Sfotf. ps. Mnf fiä Varoja. Vastattavia. K a ssa sä ä stö... 40,33 38 Sisäänmaksettua osake-pääomaa 302,475 Kotimaan v e k se le itä , V a rarah asto Ulkomaan... 3,388 T a lle t u k s ia , L a i n o j a ,460 Juokseva t i l i... 67, K a ssak red itiivejä ,750 Säästökassa-sisäänpanoja... 76, O b lig a t io n e j a... 6,950 Säästökassa-osakkaiden la sk u.. 5,00 Kupongeja ja ulkomaan rahaa. 7,494 6 Postil ähetysvekseleitä.... 7,08 44 Irtaim isto... 4,500 Kirjevaihtajia kotimaassa... 50,000 Perustamiskustannukset.... 9,000 Korkoja, provisiooneja, laskuja. 5,835 5 Kirjevaihtajia ulkomailla... 52, Puhdas v o i t t o... 2, Yhteensä,599,900 9 Yhteensä,599,900 9 N u o rin m aan y k sity isistä p an keista, K ansallis-osake-pankki, alko i to i m intansa 8 p. H elm ik. 890, senjälkeen kuin vahvistus pankki-yhtiön säännöille oli saa tu 2 p. Syysk O sekepääom a oli alk u aan 2 V2 m iljo o n aa m arkkaa, vaan jo ennen vuoden 890 loppua teh tiin päätös sen k o h o t tam isesta 4 m iljoonaan. P aitsi pääkonttooria H elsingissä oli pan k illa v. 890 h a a ra k o n tto re ja Turussa, H am inassa, T am pereella, "VViipurissa ja Oulussa. Tulos p ankin toim innasta vuonna 890 oli 205,77 m arkan 56 pennin b ruttotulo ja 56,88 m ark an 8 pennin nettovoitto. P an k in tila 3 p. Jouluk. 890 oli: Situation de la banque N ational au 3 Decembre hiy: på. ftiå. Varoja. Vastattavia. j K a s s a ,97075 Sisäänmaksettu osake-pääoma. 2,500,000 O b lig a t io n e j a , T a lle t u k s ia... i 5,904, Kupongeja ja ulkomaan rahaa. 4, Juokseva t i l i...,008, Kotimaisia vekseleitä.... 4,842, Omia s e t e l e it ä... 78, Ulkomaan... 8,85 56 In k a sso v ek seleitä...,58 06 Kotimaan kirjevaihtajia...,08,695; 30 Kirjevaihtajia kotim. ja lainoja. 527,000

154 49 Sfinf. im Sfaf pa. Kirjevaihtajia ulkomailla... 48,94 56 Saldo la in alask u issa ,440 kassakreditiiveissä...,77, erit. la sk u issa... 93, Kalusto, perustamiskustannukset y- m... 59,85 92 Korkoja v ,05 5 Yhteensä 0,309, Kirjevaihtajia ulkomailla... 78,34 35 Saldo erit. la sk u ista Korkoja v , Voitto- ja ta p p io tili... 72, Yhteensä 0,309, Suomen Hypoteeki-yhdistys. Senjälkeen kuin hypoteeki-yhdistys h allituksen ja säätyjen välityksellä v. 883 oli saattan u t tä y ttä ä aikaisem pien häviöiden k au tta syntyneen suuren, to ista m iljoonaan nousevan vajauksensa ja sam alla v. 884 o nnistunut saam aan 4,84,500 m arkan suuruisen ulkom aan lain an 4 % vastaan, on yhdistys suurem m alla m enestykselläikuin isoon aikaan ennen taas voinut ja tk a a toim intaansa. Ä sken m ainitusta lain asta oli, sitten k u in yhdistyksen ulkona olevat kotim aiset 5 % :n obligatioon it vuodelta 865 olivat lunastetut, vielä 5,44,000 m arkkaa jälellä lainoina tarpeen m ukaan annettaviksi. K oska yhdistys n y t tu rv atu n asem ansa vuoksi jo 884 saattoi p äättää lainausehtojen m uutoksen siihen suuntaan, että vuosim akso tek i 5,/2 /o, jo sta 4 /2 /0 korkoa, 5/8 % kuoletusta ja 3/g /0 m aksona hoitokustannuksista, eneni lainaus edullisten ehtojen täh d en nopeasti ja on senjälkeen edistynyt siihen m äärään, että 884 vuoden lain asta 3 p. Jouluk. 890 oli u lo san tam atta ainoastaan,088,500 m arkkaa. V ielä enem m än vahvistaaksensa asem aansa on yhdistys m yöskin n y t kysym yksessä olevana aikakautena eli v. 887 p an n u t toim een lainankonverteerauksen, n im ittäin 865 vuoden ulkom aan 4 /2 % lain an uudeksi 4 /0 ulkom aan lainaksi, jonka k au tta yhdistykselle on k a rttu n u t noin 30,000 m arkkaa vuotista voittoa enem m än kuin 30 vuodeksi eteenpäin. L ain a o tettiin Suomen valtion takauksella pankkiirihuoneelta M. A. R otschild & Söhne F ra n k fu rt a/m:ssa 9,630,000 Suom en m arkan suuruisena. K aiken täm än johdosta on yhdistys saattan u t vuoden 890 loppuun perustaa kaksi vararah asto a yhteensä,049,80 m arkan 40 pennin suuruiset, jo n k a ohessa on saatettu m yöntää useam pia helpotuksia niille, joilla on ollut yhdistyksen 5 /2 % ja 5 / lainoja. M itään tiluksia ei y hdistyksellä 890 vuoden lopulla ollut.

155 50 L a in a n a n to o n o llu t s e u ra a v a : Lainojen lukumäärä, Lainasumma. V ,845,590 m kaa penniä. )) ,397,24 )) 73 >» )) ,300»» )) ,400 )> )> )) ,500 )) -- )) Y h teensä 79. 5,609,004 m kaa 73 penniä. J o s vuosi 885, jo llo in u u d et lainauselidot jo o livat voim assa ja jo l loin 49 lainaa yhteensä 2,430,300 m arkan suuruudesta annettiin, jä tetään lu k u u n o ttam atta, osottaa yhdistyksen lainausliike vv kaikkiansa ainoastaan 20 lainaa, y hteensä 2,08,62 m arkkaa 82 penniä, jo ista selvästi astuu ilm i k uinka lain an anto vuodesta 885 alkaen on edistynyt. H ypoteeki-yhdistyksen voitto- ja tappiotili osottaa: Tuloja. Menoja. Voitto. Recettes. Dépenses. Bénéfice. 9bif..ybtf ph S f a f piå V ,80,334 07,054, , ,233,34 39,38, , ,232,797 73,03, ,823 4,,889...,246,633 28,09, , ,262,299 20,9, , V uodesta 882 saakka, jolloin voitto- ja tap p io tili ensin p an tiin y h distyksen laskuihin, tek i vuoden 885 loppuun voitto, 00,000 m arkan valtio-apua lu k u u n o ttam atta, yhteensä ainoastaan 258,346 m arkkaa 24 penniä, jo sta vuodelle 885 y k sistä än 02,994 m ark k aa 20 penniä. U lkona olevat alkuperäiset kuoletuslainat olivat 3 p. Jouluk. 890 ja e tu t lään ittäin ja lain an o ttajien m ukaan seuraavalla tav alla:

156 Aatelisia maanomistajia. Propriétaires nobles. Aatelittom ia henkilöitä kaupungeissa. Gens de condition dans les villes. Maakauppiaita ja käsityöläisiä maalla. Gens de cond. à la campagne. Talonpoikia. Paysans. Yhteensä. Total. Läänit. Gouvernements. Nombre des prêts. Lainanumeroita. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperäinen pääoma. Nombre des prêts. Lainanumeroita. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperäinen pääoma. Nombre des prêts. Lainanumeroita. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperäinen pääoma. Nombre des prêts. Lainanumeroita. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperäinen pääoma. Nombre des prêts. Lainanumeroita. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperäinen pääoma. U u d e n m a a n ,67, ,204, , ,575, ,564,500 Turun ja P o r in... 34,958,600 32,059, , , ,045,700 H ä m ee n... 20,393,200 44,639, , , , W i i p u r i n... 47, , , ,000 86,709,000 M i k k e l i n , , , ,570, ,79,00 K uopion... 2, , , ,939, ,358,850 W a a sa n , , , ,070, ,74,600 O u l u n , , , ,000 Yhteensä 3 7,098, ,270, ,650 2,307 0,743,300 2,820 25,665,50

157 52 Jak o korkornäärän m ukaan oli: ô'/^/okorolla. 5 % korolla /o korolla. Prêts à %. Prêts à 5 %. Prêts à %. Koko ulkonaoleva lainamäärä. Total des prêts. Uudenmaan l ä ä n i... 3,476, ,700 2,54,900 6,564,500 Turun ja Porin... 2,325, , ,800 4,045,700 Hämeen... 2,98, ,400,450,00 3,872,400 Wiipurin,, , ,00 294,00,709,000 Mikkelin...,372,200 32,000,034,900 2,79,00 Kuopion...,4,350,03,500 23,000 2,358,850 Waasan...,58, ,000,57,00 3,74,600 Oulun., , ,700 69,600 68,000 Yhteensä 2,793,250 4,660,400 8,2,500 25,665,50 H ypoteeki-yhdistyksen tila 3 p. Jouluk. 890 oli seuraava: Situation de la Société hypothécaire de la Finlande au 3 Décembre 890. "più Sfinf. yim. Varoja. Vastattavia. L a i n a u s t i li... 22,050,82 2 Kotimaisia obligatiooneja... 6,400 Juosseet, maksamattomat korot. 520, Ulkomaisia ,500 - Pääoman vähennys 865 ja 887 Obligatiooneille juossut korko. 3, la in a lle...,328, Kassakreditiivi Yhdyspankissa. 93, Etumaksoja, kiinnitys- ja lain Erlanger & Consortes haku-... 2, V ararah asto ,000 L ä ä n ik o m ite a t...,227 Varasto 865 vuoden lainan pää- M. A. von Rothschild & Söhno omanvähennyksen kuolettami Yhdyspankki, juokseva tili.. 4, seksi ,898 5 O b lig a tio o n eja , Voitto vuodelta 890, myöskin K a l u s t o... 2,678 2 tätä varten säilytettävä... 42, Kassa y. m... 3,23 22 Yhteensä 24,50, Yhteensä ]24,50, Vakuutuslaitokset. M aan kolm e v an h a a asukasten keskinäiselle edesvastuulle p eru stettu a p alovakuutusyhtiötä ovat viisivuotiskautena ja tk an e et to i m intaansa. V anh im m alla niistä, Kaupunkein yleisellä palovakuutusyhtiöllä, oli

158 53 vuoden 890 lopulla yhteensä 8,399 vakuutusta, jo itten palovakuutusarvo nousi 20,80,853 m arkkaan 3 penniin. V akuutusten enenem inen aikojen kuluessa n ähdään seuraavasta taulusta, jo k a osottaa vak u u tettu jen kiinteim istöjen lukum äärän sekä n iitten palovakuutusarvon allam ainittujen vuosien lopulla :. Kiinteimis- töjä. Palovakuutusarvo. 9b)f fim Y. 840 ( 7 0)...,825 9,569, n!850 (>/0)... 2,845 32,050, )» I860 ( 7 i o )... 3,372 46,702, ),, ,887 80,348, , , ,398 63,44,005 40,, ,65 73,544,724 97,, ,804 82,352,49 67,, ,943 89,768, ,85 200,08, ,399 20,80, K okonaissum m ista v. 890 tu li 94 num eroa vakuutuksia, joiden palovakuutusarvo tek i 79 m iljoonaa m arkkaa (37 /0 k aik ista vakuutuksista) H elsingin osalle, 89 num eroa 29 V2 m iljoonalla m arkalla (4 % ) T urun ja 529'n u m e ro a 7 m iljoonalla (8 /0) W iipurin osalle. N äitä läh in n ä oli Nikolainkaupungilla yhtiössä vakuutuksia 8,3 m ilj. m arkan, T am pereella ja O ululla 7,6, K uopiolla 5,7, P orilla 5,2 milj. m arkan arvosta j. n. e. Jo s kiinteim istöjen lukum äärä verrataan yhtiön vuotiseen edesvastaussum m aan, n äh d ään että edesvastaussum m an keskim äärä k u ltak in yksityiseltä kiinteim istöltä, toisin sanoen kiinteim istöjen arvo, on herkeäm ättä ollut kasvam assa. V uonna 840 tek i n im ittäin täm ä edesvastaussum m a keskim äärin 0,723 m arkkaa k u ltak in kiinteim istöltä, v. 850 se tek i,265 m arkkaa, v ,850 m arkkaa, v ,44 m arkkaa, v ,08 m arkkaa, v ,052 m arkkaa ja v ,00 m arkkaa. Y htiön tu lo t m ain ittu jen palo *) 7,23,628 ruplaa 77 kopeekkaa bancoa. 2) 8,02,520 ruplaa 64 kopeekkaa hopeaa. 3),675,65 ruplaa 54 kopeekkaa hopeaa. Suom. Tai. Tila, 20

159 54 vakuutusten yhteenlasketuista vuosim aksuista nousivat v ,345 m arkkaan 34 penniin, v ,854 m arkkaan 43 pen n iin ja v. 890,63,43 m arkkaan 9 penniin. Y htiön m aksam at palovahingonkorvaukset tek iv ät v uosina y h teen sä..,603,326 m kaa 69 penniä. Y ,990» 37 ))» ,662» 35»» ,09» 85 ))» ,44» 87 ))» ,90» 24 )) Y hteensä,574,87 m kaa 68 penniä Vuosi 890 oli yhtiölle erittäin suotuisa, sillä vahingonkorvaukset te k iv ät ainoastaan 0,04 /0 edesvastaussum m asta, jo k a m äärä ainoastaan yhden k erran, n im ittä in v. 870, oli pienem pi, jo llo in ko rvaus nousi 0,02 /0:iin edesvastaussum m asta. N iistä tulipaloista, joiden k au tta yhtiö viisivuotiskautena on k ärsin y t suurim m at vahinkonsa, m ainittakoon palo H am inassa 24 p. Syysk. 887, jo l loin 2 taloa kokonaan h äv itettiin sekä 8 taloa enem m än ta i vähem m än vah in g o itettiin ja jo n k a k au tta yhtiö kärsi 46,85 m arkan 35 pennin tappion, sekä tulipalo Oulussa 9 p. Syysk. 8S9, jolloin 5 taloa kokonaan h äv itettiin ja 8 v ah in g o itettiin ja y h tiö n tappio nousi 05,494 m arkkaan 96 penniin. E dellinen tulipalo p ak o tti y htiön jo h to k u n taa m äärääm ään osakkaille puolen y lim ääräisen m akson. 890 vuoden lopulla y h tiö n varat, n iihin lu k em atta kantarahastoa, m aksam attom ia palovahinkoja ja kalustoa (kaikkiaan 7,050 m arkkaa 8 penniä) tek iv ät 4,788,825 m ark k aa 74 penniä, jo k a m äärä 0 572,608 m arkkaa 68 penniä suurem pi n iitä 2 p ro sen ttia edesvastaussum m asta, joihin kassasäästön y h tiö n sääntöjen m ukaan tulee nousta. Suomen maalaisten paloapu-yhtiöllä oli 33:nnen tilivuotensa lopulla 3 p. M aalisk. 89 v akuutuksia 60,975,280 m arkan arvosta, jo ista edesvastaussum m a tek i 92,973,70 m arkkaa. 3 p. M aalisk. 886 y h tiö n vakuutukset nousivat 29,829,980 m arkan arvoon sekä niiden edesvastaussum m a 57,595,70 m arkkaan. V akuutukset olivat siis näin ä viitenä vuonna enentyneet arvoltaan 3,45,300 m arkalla eli 24 / :lla, sekä edesvastaussum m altaan 35,378,000 m arkalla eli 22 /0:lla. E nenem isprosentit edellisenä viisivuotiskautena oliv at v ähän suurem m at eli 28 ja 26.

160 55 3 p. M aalisk. 89 yhtiön edesvastaussum m a jak au tu i seuraavalla ta v alla eri lään ie n kesken: Edesvastaussumma. Markkaa. Prosenttina koko edesvastaussummasta. Uudenmaan lääni 34,983,540 8 (20) Turun ja Porin 37,28,750 9 (23) Hämeen 38,06, (8) Wiipurin 25,980,630 3 (3) Mikkelin 0,842,430 6 (5) Kuopion... 7,647,790 9 (8) W aasan 5,30,880 8 (8) Oulun 2,98,970 7 (5) N um erot sulkum erkkien välissä osottavat prosenttilukuja v P alovahinkojen korvauksia yhtiö 4 päivästä M aalisk päivään M aalisk. 89 m aksoi seuraavat m äärät: Palovahinkojen lukumäärä. Palovahingonkorvauksia. SHnf fm. 4/ / , , , , ,97 48 Yhteensä,573 2,375,563 4 N äistä yhteen lask etu ista m enoista m aksettiin,835,353 m arkkaa penni eli 77,2 prosenttia palovahingoista asuin- ja ulkohuoneissa, 88,578 m arkkaa 7 penniä eli 8 prosenttia palovahingoista tehdaslaitoksissa ja käsityöhuoneissa, 32,24 m arkkaa 83 penniä eli 3, p ro senttia palovahingoista riihissä, 32,972 m arkkaa 75 penniä eli,4 prosenttia palovahingoista saunoissa ja 6,444 m arkkaa 75 penniä eli 0,3 p ro sen ttia palovahingoista, jo tk a olivat kohdanneet m uita tu len ark o ja laitoksia. M ainittuihin sum m iin on m yöskin lu ettu korvaus siitä irtaim istosta, jo k a kiinteim istön palossa k ärsi vahinkoa.

161 5(i Y htiön palovahinkojen korvaukset viisivuotiskautena nousevat lähes k ak si k e rta a suurem paan m äärään k u in edellisenä viisiv uotisk autena. S uurem m ista tulipaloista m ain itaan k u iten k in ainoastaan tulipalo Salon k au p p a lassa H einäkuulla 887, jo k a saattoi yhtiölle 34,443 m arkan 55 p:in tappion. 4 p:stä M aalisk. 858, jo llo in y h tiö alkoi toim in tan sa, sam aan p äiv ään 890 eli siis 32 vuotena olem assa-olonsa aikana on yhtiö kaikkiaan 7,778 palovahingosta m aksanut 0,602,773 m arkkaa 0 penniä. Ulostaksee- ra tu t m aksot ovat sam aan aikaan teh n eet 2,985,839 m arkkaa 39 penniä. Sum m ien jak au tu m in en eri lääneille nähdään seuraavasta tau lu sta: Läänit. Palovahinkojen Ulostakseeratut maksot. lukumäärä. suuruus. 3bif pm Sfot/c pu U u d e n m a a n...,054,577, ,468, Turun ja P o r in...,958 2,93, ,097, H äm een...,087,404,64 60,977, W iip u r in ,663,23 89,668, M ik k e lin , , K u o p i o n ,52, ,25 65 W aasan ,062,57 44,24, O u l u n ,683 87,02, f Suomen kaupunkein paloapu-yhtiöllä irtainta omaisuutta varten, jo k a alkoi toim intansa vuonna 872, oli 9:nnen tilivuotensa lopulla 3 p. Toukok. 89 vakuutuksia 39,282,300 m arkasta, ja ettu in a 5,426 vakuutuskirjeelle, jo itten vakuutusm aksut tek iv ät y h teensä,542 m arkkaa 6 penniä. V akuutu k sista tu li 0 m iljoonaa m arkkaa Turun, 8 m iljoonaa H elsingin, lähes 3 m iljoonaa W aasan, 2 V2 m iljoonaa W iipurin, /2 m iljoonaa K uopion ja P o rin osalle j. n. e. Y. 886 v ak uutussum m a te k i 34,472,500 m arkkaa.

162 57 Tulos y htiön toim innasta n äh d ään seuraavasta tau lu sta: Tulot. Menot. Voitto. 9 b if im. Sfhfi fiiä S fa f. fia »V, , , , ,, , ,426 67,, , , , , , , , , , Ensim m äisellä sijalla m enojen joukossa ovat tiety sti palovahingonkor- vaukset. jo tk a viisivuotiskautena nousivat yhteensä 40,390 m arkkaan 90 penniin, jo sta kuitenkin jälleenvakuutuksen k au tta saatiin tak aisin 07,50 m arkkaa 52 penniä. A ikakausi tu li yhtiölle enem m än häviötätuottavaksi kuin tavallisesti vuoden 887 tähden, jolloin suuret jo ylem pänä m ainitut tu lip alo t Salon kauppalassa ja H am inan kaupungissa yksinään tu o ttiv at y h tiölle 22,56 m arkan 70 pennin tappion. K aik k i y h tiö n antam at korvaukset palovahingoista v. 887 tekivät 289,029 m arkkaa 79 penniä, eikä sen vuoksi taid ettu k aan tä ltä vuodelta m erkitä m itään voittoa. Jälleenvakuu- tusm aksut vuodelta nousivat 22,909 m arkkaan 26 penniin, p alk a t ja kustan n u k set 23,22 m arkkaan 97 penniin ja palkkiot asiam iehille,80 m ark k a an 3 penniin. Y htiön tila 3 p. T oukok. 89 oli seu raava: Stnf im. S/inf. im. Varoja. Vastattavia. O b lig a tio o n e ja , V ararah asto , K a l u s t o..., V a k u u tu srah a sto... 56,549 4 Sisällä olevaa asiamiesten ja jäl- Obligatioonivararahasto ,85 46 laenvakuuttajien luona Velkaa yhtiön asiamiehille Talletuksia pankeissa ,000 Sam. suorittamattomista palova- Juoksevalla t ilillä...,200 hingonkorvauksista...., Juosseita k o r k o ja... 5,82 67 K a s s a Yhteensä 924, Yhteensä 924,598 93

163 58 N äitten kolm en keskinäiselle edesv astau sv elv o llisu u d en perustettujen yleisten palovakuutusyhtiöin lisäksi on v. 890 tu llu t neljäs enem m än y k sity i sellä luonteella, n im ittäin Suomen sahanomistajien palovakuutus-yhtiö, jonka säännöt saivat vahvistuksensa 2 p. Jouluk P aitsi n äitä n y t m ain itu ita y h tiö itä löytyi m aassa vuoden 890 lopulla edelleen ainoastaan yksi osakkeille p eru stettu palovakuutusyhtiö, Fennia, peru stettu v V akuutukset yhtiössä, jo tk a Jo u lu k u u n viim eisenä päivänä v. 885 tek iv ät 53,878,506 m arkkaa, olivat sam ana päivänä 890 nousseet 95,468,82 m arkkaan, jo sta m äärästä 44,506,705 m arkkaa olivat jälleenvakuutetu t, n iin että y h tiö n oma edesvastaussum m a m ain ittu n a päivänä teki 50,96,477 m arkkaa (v ,64,986 mkaa). M illä m enestyksellä yhtiö, jo n k a sisäänm aksettu kantapääom a on m iljoona m arkkaa, on h arjo ttan u t liik ettään, n ähdään seuraavasta taulusta: Tulot. Menot. Säästö. SHnfi jm Sfinf. pm. tm V , , ,594 8» , , ,087 07» , , ,00 6 n , , ,06 50 M , , , P alavahinkojen lukum äärä, jo tk a ovat kohdanneet yhtiötä, ja n iitten johdosta m aksetut korvausm äärät tekivät: Palovahinkoja. Korvausmäärät. y ? 85,03 m kaa 72 penniä.» ,94 )) 67 ))» ,65 )) 5 )) )) ? 77,257 )) 0» )> ,339 )) 30 )> Y hteensä? 76,76 m kaa 85 penniä. K oko korvausm äärästä on yhtiö k u iten k in jälleenvakuutusten k au tta saanut tak aisin 354,239 m arkkaa 46 penniä, jo ten y h tiö n tappio siten viisivuotiskautena supistuu 362,477 m arkkaan 39 penniin.

164 59 Y htiön tila viim eisenä päivänä Jo u lu k u u ta 890 osotti varoja: 4,67,80 m arkkaa 27 penniä, jo sta takaussitoum uksia 3,000,000 m arkkaa, velkakirjoja,299,500 m arkkaa, obligatsiooneja 86,687 m ark k a a 5 p en n iä ja ta lle tu k sia 20,000 m arkkaa. V elkojen jouk ossa seisoi ensim m äisenä osakepääom a 4,000,000 m arkkaa, sen jälkeen vararahasto 320,000 m arkalla, vakuutusrahasto,56 m arkalla 9 pennillä j. n. e. Säästö on jo ylem pänä ilm otettu. K u n tien yksityisissä palovakuutusyhtiöissä sekä ulkom aan Suom essa to i m ivissa yhtiöissä oli p alan u t tai palon k au tta v ah in g o itettu om aisuus v akuutettu allam ainittuihin m ääriin, n iitten ilm otusten m ukaan, jo tk a annetaan kuvernöörein vuosikertom uksissa. M ontant les dédommagements payés p a r les sociétés d assurances contre l incendie M a r k k a a.! Kuntien yksityisissä paloapuyhtiöissä (Sociétés locales d'assurances mutuelles) ,77 402, , , ,90 Ulkomaalaisissa paloapuyhtiöissä (Compagnies étrangères d assurances) ,82, ,52 Yhteensä 669,739,489,47,06,928 2,75, ,342 T ulipalojen lukum äärän ja n iitten tu o ttam at tu h o t eri lääneissä k u vernöörit ilm o ttav at olleen seuraavat:

165 Yhteensä. Total. L ä ä n i t. Gouvernements. Nombre des incendies. Tulipalojen luku. Montant des pertes. Palaneen eli tulipalon kautta j vahingoittuneen omaisuuden arvo Nombre des incendies. Tulipalojen luku. Montant des pertes. Palaneen eli tulipalon kautta vahingoittuneen omaisuuden arvo. Nombre des incendies. Tulipalojen luku. Montant des pertes. Palaneen eli tulipalon kautta vahingoittuneen omaisuuden arvo. j Nombre des incendies. Tulipalojen luku. Montant des pertes. Palaneen eli tulipalon kautta vahingoittuneen omaisuuden arvo. j Nombre des incendies. Tulipalojen luku. Montant des pertes. Palaneen eli tulipalon kautta vahingoittuneen omaisuuden arvo. Nombre des incendies. Tulipalojen luku. Montant des pertes. Palaneen eli tulipalon kautta vahingoittuneen omaisuuden arvo. 60 Sfinf. ÿtnf 9h,f.9 h,/ r. Uudenmaan , , , , , ,623,677 Turun ja P orin , , , , ,76 664,952,935 H ä m e e n , , , , ,85 322, W iip u r in ,860 27,280, , , , ,840,486 M ik k e lin , , , , , K u o p io n , , , , ,403, W a a s a n , , , , ,540,36 O u lu n , , , , i Summa,222,562,687, ,384,345,800,390,37 3,207,420,97,505,666 6,386,735,547

166 Kil Suhteellisesti s. t. s. v errattu n a asuinhuoneitten lukuun, suurin m äärä tulipaloja tap ah tu i vuosina k u ten edellisenä viisivuotiskautena K uopion läänissä, sen jälk een järje stä än Oulun ja M ikkelin, W iipurin, W aasan, U udenm aan, T u ru n ja P o rin sekä H äm een lääneissä. K u ten viim eksi esitetystä tau lu sta näkyy, olisi palaneen tai palon k au tta vahingoittuneen om aisuuden arvo m aassa viisivuotiskautena noussut k aikkiaan,735,547 m arkkaan, 4,675,522 m arkkaa vastaan viisivuotiskautena Jo s sen johdosta, m itä ylem pänä on m ainittu, ne palovahingon korvaukset lasketaan yhteen, jo tk a eri v akuutusyhtiöt viisivuotiskautena ovat m aksaneet, saadaan,25,220 m arkan suuruinen summa. T ulipalojen k au tta sy n ty n y t vahinko m aassa vv olisi siis tu llu t korvatuksi, paitsi suhteellisesti jokseenkin väh äp ätö istä 484,327 m arkan suuru ista summaa. V uoden 890 lopulla löytyi m aassa kaksi henkivakuutusyhtiötä, Kaleva ja Suomi, viim eksi m ain ittu p eru stettu v K alevan edesvastaus henkiv akuutuksista vuoden 890 lopulla nousi 33,474,52 m arkkaan 23 penniin, ja ettu in a 4,388 henkilölle; tästä m äärästä,969,343 m arkkaa 40 penniä, ja e t tu in a 42 henkilölle, oli jälleen v ak u u tettu sisä- ja ulkom aisissa yhtiöissä. V uonna 890 tap ah tu n eesta 34 kuolem ankohtauksesta yhtiö m aksoi 243,400 m arkkaa. V uoden 885 lopulla yhtiö oli edesvastauksessa hen k iv ak u u tu k sista, jo itten sum m a nousi 9,22,573 m arkkaan, ja m aksoi vuoden kuluessa tap ah tu n eesta 6 kuolem ankohtauksesta 9,000 m arkkaa. Jälkeenelo-koron vakuuttam isesta y htiön edesvastaussum m a 3 p. Jouluk. 890 oli 39,75 m arkkaa 60 penniä, m yötäjäisvakuutuksista 476,882 m arkkaa 76 penniä, elinkoron vakuutuksista 08,43 m arkkaa 9 penniä, keskinäisistä vakuutuksista ala-ikäisten lasten puolesta 02,88 m arkkaa 95 penniä. Y htiön v arat vuoden 890 lopulla olivat kirjoihin m erk ity t 8,970,4 22 m arkan 45 pennin arvosta, k u n ne vuoden 885 lopulla n o u siv at 5,57,05 m ark k a an 24 penniin. Y htiön puhdas voitto vuosina tek i: V ,4 m kaa 96 penniä. )) ,9» 57»» ,735 )) 45» )) ,602 )> 8 8» )> ,470» 94» O sake-yhtiö Suom en ensim m äinen tiliv uosi u lo ttu u vuoden 89 loppuun, eikä siis m ikään selvitys y h tiö n toim innasta kuulu täm än kertom uksen alaan. Suom. Tai. Tila. 2

167 62 Y ksi tapaturmavakuutusyhtiö löytyi m aassa vuoden 890 lopulla, P atria, p eru stettu v. 888, 500,000 m arkan pääom alla, jo sta 2/s osaa on sisäänm ak- settu. V. 890 m yönnettiin yhtiössä yksityisiä vakuutuksia,25 hengelle,,403,400 m arkasta, ja joukkovakuutuksia 4,742 hengelle 6,30,490 m arkasta, ja teki y h tiö n oma vakuutussum m a, sittenkuin jälleenvakuutukset oliv at poisluetut, vuoden lopulla 5,534,890 m arkkaa. V ahingonkorvauksina y h tiö v. 888 (5/g 3/i2) m aksoi 77 m arkkaa, v ,49 m arkkaa 36 p enniä ja v ,630 m arkkaa 27 penniä, jo sta yhtiö k uitenkin jälleen- vakuutuksen k au tta sai tak aisin kaikkiaan 2,567 m arkkaa 42 penniä. Y htiön voitto teki: V m kaa 34 penniä.» » 54»» ,379» 26» Pääoma- j a elinkorkolaitoksia lö y ty i 890 vuoden lo p u lla y k si H e lsin gissä 737,522 m arkan 7 pennin pääom avaroilla, kaksi Turussa, jo ista elinkorkolaitos 3,860,382 m arkan 6 pennin ja korko- ja pääom alaitos 57,838 m arkan 33 pennin pääom avaroilla, yksi W aasassa 42,843 m arkan 8 pennin sekä y k si Tam pereella 42,602 m arkan 2 pennin pääom alla. L aivojen ja laiva-osuutten v ak u u tu sta v astaan o ttiv at Merivakuutusyhtiö Suomessa ja Turun läänin yksityinen merivakuutusyhtiö ; laivarahtien, lastien ja kaskon vak u u tu sta Toinen merivakuutusyhtiö Suomessa ja tav arain v akuutusta m erellä eli m aalla k uljetettaessa Merivakuutusosakeyhtiö Triton (vuodesta 890), k aik illa pääkonttoorinsa Turussa. Säästöpankit. Yiime viisivuotiskauden lopussa oli vanhem pien säästöpankkein lukum äärä 2, jo ista kaupungeissa oli 29, m aaseuduilla 92. Vuoden 890 lopulla lukum äärä oli noussut 36:een eli 30:een kaupungeissa ja 06:een m aaseuduilla. Suurin on lisäys T urun ja P o rin läänissä, n im ittäin 6 u u tta säästöpankkia, sitten seuraavat järje stä än O ulun lääni 5:llä, H äm een lään i 3:a, K uopion ja M ikkelin lään it kum painenkin l:llä; W iipurin ja W aasan lääneissä on lukum äärä m uuttum aton, U udenm aan läänissä se on v äh en ty n y t yhdellä. U usi kaupunginsäästöpankki on p eru stettu Tam pereelle v K aupungeista M aarianham ina, N aantali, K äkisalm i, K askinen, Kem i, Tornio ja K ajaan i y h ä edelleen olivat ilm an säästöpankkia.

168 63 T allettajien saatavat tek iv ät vuoden 890 lopulla m aan kaikissa säästöpankeissa vähän yli 4 m iljoonaa (katso täh än liitetty ä taulua). K u n saata v a t vuoden 885 lopulla nousivat noin 23 m iljoonaan, tekee lisäys viisivuotiskautena siis 8 m iljoonaa. T äm ä m äärä on tasan kaksi k ertaa suurem pi k u in enenem inen vuodesta 880 vuoteen 885, jo k a tek i 9 m iljoonaa. T allettajan i eli p an k k ik irjain lukum äärä, jo k a v. 885 teki 52,58, oli vuoden 890 lopulla enentynyt 76,998:aan, jo ista 57,297 kaupunkien ja 9,70 m aala isk u n tien säästöpankeissa. Suurim m at säästöpankit v. 890 lö y ty iv ät: T urussa 2 m iljoonan pääomalla, H elsingissä 6,7 m iljoonan, W iipurissa 3,2, Porvoossa 3, Tam pereella (uusi) 2,4, L oviisassa,4, H äm eenlinnassa,3, Oulussa, ja T am pereella (vanha), m iljoonan pääom alla. M aaseudun säästöpankeista oli P erniön pankilla ensi sija 672,849 m arkan pääom alla, senjälkeen seurasi Salon 566,792 m arkan, L o im aan P ö y ty än 42,379 m arkan pääom alla j. n. e. E rity isk o h tiin m eneviä tieto ja säästöpankeista v. 890 löytyy T au lussa 29.

169 K atsaus m aan säästöpankkein tilaan 3 p. Jo u lu k L es caisses d épargne au 3 Décembre 890. K aupungeissa. Villes. M aalaiskunnissa. Communes rurales. Y h t e e n s ä. Total. L ä ä n i t. Gouvernements. Säästöpankkien luku. Nombre des caisses. Nombre des livrets. Säästöpankkikirjain luku. Crédit des dépos., Sisäänpaniain saatavat. Propres fonds des caisses. Säästöpankkein omat varat. Nombre des caisses. Säästöpankkien luku. Nombre des livrets. Säästöpankkikirjain luku. Crédit des dépos. Sisäänpaniain saatavat. Propres fonds des caisses. Säästöpankkein omat varat. Säästöpankkien luku. Nombre des caisses. Nombre des livrets. Säästöpankkikirjain luku. Crédit des dépos. Sisäänpaniain saatavat. Propres fonds des caisses. Säästöpankkein omat varat. ^ Total des fonds admin. Summa hoidetulta varoja. 64 S9njC tftif 9 kif ïïnfc iïnf U u d en m a a n... 5 \ \ 8,53 9,667,5,449, ,676,69,008 07, ,89 0,836,59,556,656 2,392,85 Turun ja Porin ,870; 2,366,738,56, ,654 3,92, , ,553,766,839,825 7,398,59 H ä m e e n ,683 4,687, , ,34,33 99, ,006 5, ,078 6,64,289 W iip u rin ,50 3,573, , ,043 23,04 7 7,3 3,647, ,38 4,39,6 M ik k e lin... 3, ,972 58,75 9, ,78 37,8 2 3,02,057,753 95,293,53,046 K u o p io n... 2, ,369 32, ,27 40,343 2, ,586 72, ,068 W a a s a n ,435 2,029, ,49 8,53 46,264 43, ,588 2,490, ,377 2,780,6 O u lu n ,88,05, ,540 3, ,07 54,60 5 4,25, ,4, K oko Suom essa 30 57,297 34,286,476 4,494, ,70 7,03, , ,998 4,38,20 5,78,990 46,497,9

170 65 V anhem pain säästöpankkein lisäksi on viisivuotiskautena aivan uusi säästöpankkilaitos tu llu t, n. k. postisäästöpankki, jo k a alkoi toim intansa p. Tam m ik Täm än laitoksen tark o tu s on h erättää halua säästäväisyyte e n m yöski vähem m än v arak k aissa kansanluokissa v alm istam alla niille m u kavan tilaisuuden pienem päin säästöjen talteenpanoon; ja on täm än arveltu p araiten saattavan tap ah tu a siten, että säästökassoja on y h d istetty y li koko m aan levinneisiin postitoim istoihin, että n äih in kassoihin, jo tk a toim ivat valtio n tak u u lla ja hoidolla, on sallittu panna sisään niinki pieniä sum m ia kuin m arkka ja että sisäänpanoja on saatu o ttaa ulos siitä postilaitoksesta, m istä tallettaja vain on tahtonut. L aitos ei aluksi n ä y p ettän e en n iitä toivom uksia, jo ita siihen ase te t tiin, siitä päättäen, että sisäänpaniain m äärä lopulla k u tak i v u o tta te k i 8,78, 4,056, 20,62 ja 22,532 sekä h eid än sisällä olevat saam i sensa Sm. 338,35: 64, 70,905: 04,,0,897: 62 ja,309,700: 97. M oni si- säänpania on k u iten k in sam ana vuonna, jolloin h än säästönsä teki, o ttan u t ne ulos jälleen, jo ten he ja heidän saam isensa eivät ole lu etu t y lläm ain ittu i hin summiin, ja tek i tällaisten sisäänpaniain lukum äärä eri vuosina 726,,966, 3,059 j a 4,20. Testamentteja ja lahjotuksia yleishyödyllisiin tark o tu k siin on vuosina , m ikäli ne asianom aisille kokoilioille ovat olleet tu n n etu ita, teh ty seuraava lukum äärä: Uudenmaan l ä ä n i Turun ja Porin Hämeen W iipurin Mikkelin... 5 Kuopion, W aasan Oulun Yhteensä S uurin m äärä n äitä lahjotuksia on k u ten ennen an n ettu köyhäin lasten koulunkäynnin hyväksi, stip e n d ira h a sto ik si etupäässä kansakouluille, köyhien auttam iseksi y. m. sam ankaltaisiin tarkotuksiin. Suuri osa niistä on ollut kiinteim istöjä, jo ita on lah jo tettu koulutonteiksi ja -rakennuksiksi

171 66 sekä köyh äin taloik si,- irta in ta om aisuutta, jy v iä y. m., ilm an ilm o te ttu a arvoa. P u h taassa rahassa an n etu t lah jo tu k set nousivat kuvernöörein vuosikertom usten m ukaan viisivuotiskautena yhteensä,677,584 m arkkaan 09 penniin ja,90 hopearuplaan eli vähän korkeam m aksi, koska kertom uksissa rahalah jo tu sten m äärää joskus ei ole ilm otettu. E ri vuosille ja lääneille täm ä lahjotussum m a jak au tu i seuraavalla tavalla: L ahjotettu raham äärä. Y ,95 m kaa 68 p. Ja 40 ruplaa.» ,556» 60»» 50 ))» ,333» -- )) )) 265 )>» ,05» 60» )) 00»» ,393» 2» )) 535 ) E ri lääneissä lah jo tettu jen rahojen sum m a tek i: U udenm aan lääni ,077 m kaa 6 p. ja 80 ruplaa T u ru n ja P o rin» ,974» 69»»» H äm een»... 60,205 )) 50» )) -- )) "Wiipurin» ,559» -- )) )), 0» M ikkelin»... 47,00 )) --»» --» K uopion»... 84,340 )) 2 0» )> -- )) W aasan»... 93,027 )) 09» )) -- )) O ulun»... 44,300 ))» )) -- )> Y ksityisten henkilöin lah jo tu k sista m ainittakoon erittä in seuraavat: kunnallisraatim ies L. F. L eufstadiukselta 400,000 m arkan pääom a R aahen työväenluokan hyväksi; kruununnim ism ies A. J. K ronberg ilta 247,684 m ark an pääom a Jaak k im an köyhäin tu rv atto m ain lasten alittam iseksi heidän koulunkäynnissään; senaatori Th. T h ilen iltä 226,202 m arkkaa 7 penniä, etu päässä työn hankkim iseksi H elsingin köyhille lapsille; tilanom istaja A. K o poselta ja hänen vaim oltaan M aria L iisa K oposelta noin 80,000 m arkan pääom a apurahoiksi köyhille, turv atto m ille lapsille K uopion kaupunki- ja m aalaiskunnissa, jo k a lah jo tu s k u iten k in testam enttim oitteen johdosta on supistunut 28,276 m arkkaan 7 penniin; kauppaneuvoksenrouvalta Sofia D ahlström iltä 00,000 m arkan sum m a vapaasairashuoneeksi T urussa etenki kauppasäätyläisiä varten; kunnallisneuvos G. A. P etreliu k selta 50,000 m arkkaa, n eiti A urora U noniukselta 20,000 m arkkaa, kauppaneuvos F. R ettig iltä 20,000 m arkkaa ja konsuli K. F. Yoss ja hänen puolisonsa M ariana Yoss vain ajilta 4,000 m arkkaa, jo tk a kaikki sum m at on m ääräty t eläke- ja apu

172 67 rahoiksi vanhoille ja turvattom ille säätyläisnaisille T urussa; kauppias F. Th. L in d ro th ilta ja hänen puolisoltaan Serafia L in d ro th ilta 20,000 m arkkaa saira a n h o ita ja tta a n palkkaam iseksi ja avun hankkim iseksi köyhille sairaille U udessa kaupungissa; m erikapteeni A. R. Spoofvilta 4,500 m arkkaa sairasten hoitoa v arten T yrväässä; kauppias J. H. L in d ro th ilta 3-ääniset urut, m arkan arvoiset, U udenkirkon kirkkoon; teh tailia C. J. B lom qvistilta ja hänen puolisoltaan K arolina B lom qvistilta sekä vuokraaja C. Gr. Rosenberg iltä 9,700 m arkan arvoinen talo kansakouluksi Sundin p itäjään A hvenanm aalla; salaneuvos C. v. H aartm an ilta 5,000 m arkkaa, jo n k a korko on jaetta v a kahden etevim m än m aanviljeliän kesken P iikkiössä; kauppias G. F. A hlgrenin jo viim e viisivuotiskautena osaksi uloslangenneista legaateista on vielä 3,000 m arkkaa lan g en n u t vaatetusavuksi köyhille lapsille ja kirjojen ostam iseksi kansakouluun M essukylässä, 5,492 m arkkaa 80 penniä köyhäin kansakoulu-oppilasten ylläpidoksi Teiskossa, 6,940 m arkkaa köyhäin koululasten ylläpidoksi W irroilla, 2,492 m arkkaa sam aa tark e tu sta v arten Ik a alisissa, 3,000 m arkkaa köyhäin koululasten koulunkäyntiä ja lainakirjaston y lläpitoa v arten L em päälässä; ruukinom istaja A. A hlström iltä 0,000 m arkk aa puutteenalaisten auttam iseksi K ullan kappelissa; entiseltä talolliselta Ju h o W iin ik k alalta 3,000 m arkkaa köyhäinkassaan L aitilassa; m erim ies G. S pringert v ain ajalta 7,98 m arkkaa 84 penniä köyhille R aum alla; protokollasihteeri F. P ip p in g v ain ajalta 0,000 m arkkaa köyhäin lasten koulunkäyntiä y. m. v arten T am m isaaren m aaseurakunnassa; kunnallisneuvos K. H. H eitm anilta 0,000 m arkan arvoinen rakennus köyhäintaloksi L ohjalla; n eiti L o visa C onradilta,000 m arkkaa urkujen hankkim iseksi L o h jan kirkkoon,.500 m arkkaa köyhäin lasten k o ulunkäyntiä varten L ohjalla ja 200 m arkk aa köyhien auttam iseksi sam assa paikassa; professori J. P ippingskjöldiltä m arkkaa turvattom ien äitien avuksi H elsingissä; ru sth o llari F. Tennb erg iltä 0,000 m arkkaa urkujen ostam iseksi T enholan kirkkoon; rusthollarin lesk eltä K ristin a Lovisa L an d énilta 3,000 m arkkaa N um m en turvattom ain lasten koulunkäyntiä v arten ; v ap aah erratar F an n y v. B o rn ilta 2,000 m arkk aa Porvoon p itäjän köyhäintalon sisustam iseksi; rouva H. K avaleffilta m arkkaa hedelm äpuutarhan perustam iseksi H elsingin p itäjän köyhäintalon lähistöön; hovioikeudenauskultantti A. L au rellilta 3,000 m arkkaa stipendiorahastoksi m atem aatisilla lahjoilla varustetuille koululaisille H elsingissä; talonom istaja C arl R osengrenilta puolet kaupungintalosta tu rv atto m ain ja köyhäin poikien koulunkäynnin kustantam iseksi H elsingissä ; v. konsuli Alfr. B jörkstenin k au tta nim ensä ilm ottam attom alta 5,000 m arkkaa näköalapaikan kaunistam iseksi L oviisan lähistössä; kauppias H. L indholm ilta m arkkaa köyhäin koululasten ylläpidoksi Jaalassa; n eiti M. Ch. O landerilta kaupungintalo ja 22,800 m arkkaa raajarik k o isten ja kivuloisten lasten hoi

173 68 toa v arten H elsingissä; kauppias Alfr. L an g ilta 20,000 m arkkaa köyhille leskille ja turvattom ille lapsille säätyläisluokasta P adasjoella; tireh tö ö ri C. A. Z ittin g iltä 3,000 m arkkaa köyhäintalolle Tam m elassa; n eiti F red rik a Z ittin g iltä 2,000 m arkkaa köyhäin sairaanhoidoksi H äm eenlinnassa; lautam ies J. A. Jo k iselta 3,000 m arkkaa apurahoiksi köyhille kansakoululapsille W a- najassa; kauppaneuvos A. W. W ahren ilta 5,000 m arkkaa Tam m elan teollisuuskoululle ; ru h tin as B arjatin sk y ltä 00 ruplaa kunaki vuosista köyhille S avitaipaleella; kauppaneuvos W. R othen perillisiltä 5,000 m arkkaa Y kspään kansakoululle W iip u rin pitäjässä; kollegiassessori E. G rotenfeltilta m arkkaa köyhille H einjoella; n eljältä talonpojalta K yyrölässä 00 ru p laa k u ltak i k unnan kansakoululle perintöm aakirjojen saannin jo h d o sta; neiti E m m a A n tellilta 4,000 m arkkaa köyhäinhoidolle M äntyharjussa; kauppias And. B oehm iltä Savonlinnassa talo irtaim istoneen kaupungin köyhille; m aakauppias H enrik Ju v o selta 32,000 m arkkaa yleishyödyllisiin y rity k siin P ie k säm äen kunnassa; kauppias U. L indholm ilta 4,000 m arkkaa köyhäin lasten kasvatukseksi H einolassa, sam a m äärä köyhäin kansakoululasten auttam iseksi M äntyharjussa, 3,000 m arkkaa apurahoiksi köyhille Sysm ässä ja ilm ottam a- ton raham äärä köyhille kansakoululapsille H artolassa; erinäisiltä henkilöiltä K uopiossa 3,35 m arkkaa pohjarahaksi köyhäin m ajatalolle kaupungissa n älkävuosina; raatim ies G. R evelliltä ja hänen puolisoltaan A m anda B evelliltä m arkkaa raam attujen, uusien testam en ttien ja virsikirjojen ostam iseksi köyhille rippikoululapsille Isossa K yrössä; tu n tem atto m alta henkilöltä 2,000 m arkkaa hengellisten kirjojen ostam iseksi köyhille Y listarossa; reh to ri Höck ert-v ain ajan perillisiltä 4,390 m arkkaa stipendioiksi P ietarsaaren alkeiskoululle; konsuleilta Uno ja F rith io f W olffilta 5,709 m arkkaa 59 penniä sairashuoneen hyväksi N ikolainkaupungissa ; postim estarinleski C. C arlborg v ain a ja lta,000 m arkkaa köyhäin hyväksi Jyväskylässä ja,000 m arkkaa köyhäin oppilasten hyväksi sam an kaupungin lyseossa; leskirouva C harlotta Sneckend ah lilta 5,000 m arkkaa köyhäin säätyhenkilöiden hyväksi K okkolassa; kauppias J. Jakobssonilta Jy v äsk y lässä 8,000 m arkkaa sairasavuiksi y. m.; kruununnim ism ies N. Gr. S tolpelta 2,000 m arkkaa kahdelle kansakoululle V ähässä K yrössä; kauppias H. K oskiselta u ru t Isojoen kirkkoon; konsulinrouva P au line G ru n d feltilta 5,000 m arkkaa U uden K aarlepyyn köyhäin hyväksi; ra a timies J. A. L ybeck iltä 2,000 m arkkaa köyhäin kauppiasleskien hyväksi U u dessa K aarlepyyssä; kultasepänleski Sofia H olm grenilta Jyväskylässä 20,000 m arkkaa kaupungin käsityöläisyhdistyksen eläkekassaan, 0,000 m arkkaa k au p ungin köyhille ja 4,000 m arkkaa k aupungin puutarhayhdistykselle ; kauppaneuvos J. Gr. B ergbom ilta 0,000 m arkkaa köyhäintalon perustam iseksi H au k i p u taalla; tilan o m istaja F. W. P en tzin iltä 2,000 m arkkaa kansakoulun perustam isek si T em m eksellä; m aisteri K. J. G um m erukselta ja leskirou va Grum-

174 60 m erukselta 00 ty n n y riä viljaa varattom ien kansakoululasten ylläpitäm iseksi S iik ajo en pitäjässä. T estam enteista ja lah jo tu k sista p uhuttaessa ei tällä k ertaa, k u ten T oim iston edellisissä viisivuotiskertom uksissa, ole o tettu huom ioon kaupunkien anniskelu- ja v äh ittäin m y y n ti-y h tiö itten voittorahoja, tai m itään osaa niistä, koska kuvernöörein kertom uksissa vuosilta tiedot, jo tk a koskev at n äitä varoja, ovat erittäin vaillinaiset ja koska n iitten jakam ista ei oikeastaan voine katsoa m iksikään lahjotukseksi. Sekä sen lähteen vuoksi, jo sta ne tulevat, että n iitten huom attavani m ääräin vuoksi, jo ih in ne nousevat, ansaitsisivat näm ä v arat erityistä käsittelem istä, jo k a k u iten k in vastam aini- tu sta syystä ei puheena olevalta aikakaudelta voi tu lla kysym ykseen. Tässä m ainittakoon ainoastaan, e ttä kuvernöörein kertom usten m ukaan lahjotus- m äärä usein m ainittujen varojen k au tta olisi enentynyt 254,709 m arkalla 93 p ennillä jo k a sum m a k uitenkin todellisesti lienee ollut 0 20 k ertaa suurempi. T ietojen m ukaan, jo tk a ovat ju lk a istu t paloviina-asetusten ta rk a sta m iseksi asetetun kom itean m ietinnössä vuodelta 890, tek i n im ittäin anniskelu* ja v äh ittäin m y y n ti-y h tiö itten puhdas voitto m aassa v. 886 Sm. 430,789: 46, v. 887 Sm. 778,472: 79 ja v. 888 Sm.,084,7: 29 eli siis ainoastaan n ä iltä k o lm elta vuo d elta Sm. 2,293,973: 54. K aikkien y leistä hyötyä tark o ttav ien varastojen m äärä, jo ista luettelo löytyy tau lu liitteessä ST:o 3, teki, sikäli kuin ne olivat kerääjille tu n n etu t, 3 p. Jo u lu k. 890 tasaisissa m arkoissa: U udenm aan lääni ,500,370 mkaa. T u ru n ja P o rin» ,23,689 )) H äm een».....,420,443 )) W iip u rin».... 2,867,828 )) M ikkelin» ,667 )) K uopion».....2,56,438» W aasan» ,94,055 )) O ulun» ,57,266» Y hteensä 22,232,756 m kaa. Y. 885 lopulla ilm otettiin n äitten varastojen suuruus 4,853,575 m arkaksi. S itäp aitsi löytyi seuraavat yleiset eläkekassat, joiden säästö lopulla v u o tta 890 tek i: Suom en Siviiliviraston leski- ja orpoinkassa.. K irkollisviraston»»» (V s^l),06,70 4,69,047 m kaa )) 8 8 p:niä. 30» Suoni. Tai. lila.

175 70 K ouluviraston eläkekassa... 2,973,220 m kaa 24 p:niä Suom en so tilasv irasto n leski- ja orpoinkassa.. 3,064,549 )) 39 )) M erim ieseläk elaito s...,666,47 )) 68 )) V altio n rautateitten e lä k e la ito s ,00 )) 48 )) K ansakoulu-opettajain leski- ja orpoinkassa... 67,999 )) 58 )) A p tee k are in ja fa rm aseu ttein eläkekassa (3/ 3 9). 67,268 )> 23» L ääk ärein e lä k e k a s s a... 24,826 ) 76 )) A atelisneitien» ,083 )) 07 )) B oijen la h jo tu sra h a sto... 97,43 )) 95 )) T aid en iek k ain ja k irja ilia in eläkekassa ,68 )) 86 )) Suom en kaupp ap alv eliain» ,33 )) 6 K irjan p ain ajain av u n a n t o r ah a s t o... 38,478 )) 42 )) Y hteensä 26,524,553 m kaa 45 p:niä Y leisten eläkekassojen säästö vuoden 885 lopulla ilm otettiin 20,676,378 m ark ak si 6 penniksi. Opetustoimi. V a k in a is ia k a n sa k o u lu ja lö y t y i m a a ssa K o u lu - y lih a llit u k s e n v u o s ik e r to m u s te n m u k a a n m a a n k a n s a n o p e tu k s e s ta : Kansakouluja Nombre des écoles kaupungeissa. dans les villes. maaseudulla. dans les comm. rurales. Yhteensä kouluja. Total. Lukuvuonna n n ,00 n ? 825,045? )i ? 880,00? T a r k k o ja t ie to ja k a n s a k o u lu je n lu k u m ä ä r ä stä k a u p u n g e is s a e i v iim e v u o s in a o le v o it u a n ta a s iitä s y y s tä, e ttä o p p ila s lu v u n lis ä ä n ty e s s ä u u sia k a n s a k o u lu ja e i a in a o le p e r u s te ttu, v a a n a in o a s ta a n r in n a k k a is o s a s to ja v a n h o je n lis ä k s i to im e e n p a n tu. O p p ila s te n lu k u m ä ä r ä k a n s a k o u lu is s a (y n n ä se m in a a r e in m a llik o u lu is s a j a la s te n ta r h o is s a ) te k i:

176 7 Kaupungeissa. Maaseudulla. Yhteensä. Lukuvuonna ,854 26,772 42,626» ,607 28,846 44, ,08 29,858 46,876» ,050 32,057 50,07» ,356 35,87 54,543 K ansakoulujen lukum äärä oli lukuvuonna ja oli siis v iitenä vuotena, jospa kaupunkien kansakoulut lasketaanki vain 220:ksi, enentynyt 240:a eli 28 p rosentilla; oppilasten lukum äärä oli vv ,556, enennys siis 7,839. P aitsi oppilaita varsinaisissa kansakouluissa on otettava huom ioon opp ilaat erityisissä kansakouluihin m aalla yhdistetyissä pienten lasten kouluissa, jo itte n oppilasm äärä te k i lukuvuonna ,873.» ,940.» ,46. )) ,632. )) ,846. L ukuvuonna oli n äitten oppilasten lukum äärä 3,627. O pettajakunnan lu k u kansakouluissa tek i v ,23, v ,264, v ,332, v ,385 ja v ,492, jo ista viim ein m ainituista 695 oli m iespuolista ja 797 naispuolista opettajaa. Y lipäänsä kansakoulut viisivuotiskautena ovat v o ittan eet paljon alaa maassa. L ukuvuoden lopulla löytyi vielä 6 m aalaiskuntaa eli /4 osa koko lukum äärästä, jo illa ei ollut vakinaista kansakoulua; lukuvuoden lopulla oli tällaisten m aalaiskuntien lukum äärä alen tu n u t 65:ksi eli vähem m äksi kuin fn osaksi m aalaiskuntien koko lukum äärästä. L ukuvuonna teki n iitten m aalaiskuntien luku, jo illa oli enem m än kuin yksi korkeam pi kansakoulu, 77; lukuvuoden lopulla oli lukum äärä 22. S euraava tau lu an taa yleissilm äyksen kansakoulujen leviäm iseen Suom en m aalaiskunnissa lukuvuonna

177 72 Kuntia, joissa oli Nombre des communes rurales où il y avait des écoles primaires supérieures. koulu.! 2 koulua. 3 koulua. j 4 koulua. 5 koulua. 6 koulua. 7 koulua. 8 koulua. 9 koulua. 0 koulua. prim, super. Maalaiskuntia, joissa ei ollut vakinaista kansakoulua toimessa. Communes rurales sans écoles Total des communes rurales. Summa maalaiskuntia. Uudenmaan lään i Turun ja Porin Hämeen Wiipurin Mikkelin Kuopion W aasan _ 3 83 Oulun Yhteensä K uopion m aalaiskunnassa ne 0 koulua löytyivät. L ukuvuonna toim essa olevista 880 koulusta m aalla oli 76 suom alaista, 38 ruotsalaista, 23 suom alais-ruotsalaista, 2 venäläistä ja suom alais-saksalainen. K aupunkein kansakouluissa an n ettiin sam ana vuonna opetusta 3,548 oppilaalle suom eksi, 5,778:e ru o tsik si ja 30:lle venäjäksi. K ansakoulujen mies- ja nais-opettajasem inaarit eivät ole viisivuotisk au ten a lisääntyneet, niin että n iitä y h ä edelleen on neljä. O ppilasten lu k u m äärä niissä tek i lukuvuonna y h teensä 433, jo ista 24 m iehen- ja 94 vaim onpuolta oli suom enkielisiä, 45 m iehen- ja 70 vaim onpuolta ru o t sinkielisiä. K u n oppilaslu ku v te k i 597, on siis m elkoinen v ä hennys tap ah tu n u t. Sem inaarien m allikouluissa suom alaisten oppilasten lu kum äärä vv te k i 474, jo ista 229 oli poikia ja 245 ty ttö jä, ru o t salaisten 5, jo ista 58 p o ik aa ja 93 ty ttö ä ; sem inaareihin y h d istety issä lastentarhoissa oppilasm äärä tek i yhteensä 47. V uosina suom alaisista sem inaareista lask ettu jen oppilasten luku tek i 420, jo ista 93 miehen- ja 227 vaim onpuolista opettajaa, ruotsalaisista sem inaareista 30, jo ista 39 m iehen- ja 9 vaim onpuolta. U loslaskettujen koko m äärä nousi siten 550:een, k u n n iitte n m äärä edellisenä viisivuotiskautena oli 59. S ortavalan sem inaarin y h tey teen perustetussa väli-aikaisessa laito k sessa mp. ja vp. o pettajain valm istam ista v arten kreikkalais-katoolisten

178 73 seurakuntain kiertokouluihin kävi lukuvuonna oppilasta, jo tk a lukuvuoden lopussa k aik k i lask ettiin ulos. K oulu-ylihallituksen tau lu n m uotoon tehdyn yleiskatsauksen m ukaan lastenopetuksesta Suomen sekä luterilaisissa että kreikkalais-katoolilaisissa seu rakunn issa p. T oukok. 89 te k i koulu-iässä olevien 7 6 vuoden v a n hojen la ste n lu k u m äärä m ain itu issa seurakun nissa 470,382, jo ista 448,859 saivat, vaan 2,523 eivät saaneet opetusta. Jo s opetusta n au ttiv ain joukkoon lu etaan seki koulunuoriso, jo n k a ikä ei ole 7 6 vuoden välillä, saadaan kokonaissum m aksi 459,238, jo ista o p etu sta saiv at: Prosenttina opetusta nauttivista. O p p ik o u lu is s a... 0,069. 2,2. V akinaisissa k an sako ulu issa... 5,778.,2. K i e r to k o u l u i s s a... 77, ,7. V akinaisissa p ik k u lasten kouluissa,392. 2,5. K o to n a ja v alm istavissa koulu issa. 207,83. 45,3. A istiv ia llisten k ouluissa ,. Y hteenlaskettu lukum äärä lapsia kreikkalais-katoolilaisissa seurakunnissa, jo tk a n au ttiv at opetusta, oli 4,493, ne lapset, jo tk a eivät sellaista n au ttin eet, olivat luvultaan 4,370. L ukuvuoden lopulla löytyi m aassa seuraavat oppikoulut: 6 k lassillista ja 4 realilyseota, 20 alkeis- ja realikoulu, sekä 0 ty ttö k o u lua, kaikki y lläp id ety t valtion kustannuksella; 5 lyseota poikia varten, 6 y h teiskoulua ja 50 ty ttö - ja valm istavaa koulua, kaikki näm ä yksityisiä oppilaitoksia, vaan suurim m aksi osaksi valtio-avun nauttivia. Seuraava tau lu oso ttaa lähem m in n äid en k o ulujen laadun, opetuskielen, o p ettajain ja oppilasten lukum äärän sekä valtion kustannukset niistä.

179 74 75 L es établissem ents d instruction secondaire en 89. V altion määräraha. Subvention de l É tat. S uom enkielisiä oppilaitoksia. Ecoles finnoises. R uotsinkielisiä oppilaitoksia. Ecoles suédoises. Oppilaitoksia kaksinaisella opetuskielellä. Autres. Y hteensä. Total. Suom enkielisille oppilaitoksille. Ecoles finnoises. R uotsinkielisille oppilaitoksille. Ecoles suédoises. O ppilaitoksille kaksinaisella opetu skielellä. Autres. Yhteensä. Total. Ecoles. Lukum äärä I Opettajia. Personn. en- \ seign. Elèves. Oppilaita. Lukum äärä. Ecoles. O pettajia. Personn. enseign. Elèves. Oppilaita. Lukumäärä. Ecoles. O pettajia. Personn. enseign. Oppilaita. Elèves.! Lukumäärä. Ecoles. i O pettajia. Personn. enseign. Oppilaita. Elèves. 5 V \yu. Sk/C 7ï i i ïïnf ps iïv/c. jth! Valtion. K la ss illisia ly s e o ita, 8 luokkaisia , ,037 R e a lily s e o ita A lk e is - j a r e a lik o u lu ja, 5 luokkaisia T y ttö k o u lu ja, 7 lu o k k a is ia Ruotsi ja Suomi opetuskielenä : , , , , ) H,32, ,375 23,866 _ ,600 \ , ,03 33 _ , _ , , ,400 I _ ,700 _ I * 376,36 53 I S 329, , , Yksityisiä. L yseoita poikia v a r t e n Y h t e is k o u lu j a Tyttö- ja valm istavia k o u l u j a , ,832 Yhteensä , , ,000 49,000 I } 00, ,000 29,000 ( i 8 63) / Ituotsi ja Saksa J ,953 53,50 _ 93,700 _ 6,200 _ 53,050 _ opetuskielenä : j i io 8) ,88 0,073,070,77 55,32, , ,280, P a i t s i y l l ä m a i n i t u i t a K o u l u - y l i h a l l i t u k s e n t a r k a s t u k s e n a lla s e is o v ia o p p i la i to k s ia l ö y t y i l u k u v u o d e n l o p u lla H e l s in g i s s ä 8 - lu o k k a i n e n k y m n a a s i p o i k ia v a r t e n j a 7 - lu o k k a i n e n n a is k y m n a a s i, s e k ä W ii p u r i s s a 6- l u o k k a i n e n r e a l io p p i l a i to s j a 7 - lu o k k a i n e n k y m n a a s i t y t t ö j ä v a r t e n, k a i k i l l a v e n ä j ä o p e tu s k i e le n ä. N ä m ä o p p i la i to k s e t, j o i t a l ä h i n n ä s a a t t a a v e r r a t a v a l t i o n l y s e o i h in j a t y tt ö k o u l u i h i n, e iv ä t o l le e t s u o m a l a is t e n v i r a s t o j e n t a r k a s t u k s e n a la i s in a. N i i t t e n o p p i l a s lu k u m ä ä r ä o li y h t e e n s ä 350, j o i s t a o l iv a t p o i k ia j a 46 t y t t ö j ä. Y l i o p p ila s t e n l u k u m ä ä r ä K e is a r illis e s s a A le k s a n te r in y lio p isto s sa o n e d e l l e e n v a h v a s t i o l lu t l i s ä ä n t y m ä ä n p ä in. A i k a k a u t e n a , l a s k e t t u n a l u k u v u o s i t t a i n, t e k i v u o t i n e n k e s k im ä ä r ä n i is tä, j o t k a y l io p i s t o s s a o l iv a t s u o r i t t a n e e t y l io p p i l a s t u t k i n t o n s a, 8 8 ; v i is iv u o t i s k a u t e n a j a v i is i v u o t i s k a u t e n a N i i d e n y l i o p p i la s te n lu k u, j o t k a l u k u k a u s i e n a ik a n a o l iv a t y l io p i s t o s s a lä s n ä, t e k i :

180 76 Nombre des étudiants présents Kevätlukukautena (Semestre de printemps) Syyslukukautena (Semestre d automne) ,002,039,098 K aikkein sisäänkirjotettujen, sekä läsnä- että poissa-olevain, ylioppilasten lukum äärä tek i syyslukukaudella 890,834, jo ista 20 kuului ju m a luusopilliseen, 624 lainopilliseen, 54 lääketieteelliseen ja 846 filosoofiseen tiedekuntaan; viim em ainituista 433 historiallis-filoloogiseen ja 43 fyysillis- m atem aatiseen osastoon. K oko m äärästä oli n aisy lio p p ilaita 30. Y akinaisten professorinvirkojen lukum äärä vuoden 89 alussa oli 32, ylim ääräisten 4, dosenttivirkojen 39. K oko opettajak u n n an 93. E rity istä am m atti- ja v irkasivistystä varten oli m aassa seuraavat oppilaitokset : Suomen kadettikoulu H am inassa 90 à 00 oppilaalla. Poly teknillinen opisto H elsingissä 3 o p ettajalla lukuvuonna , erityisiin oppi-aineisiin nähden jaettu in a seuraavalle viidelle osastolle, n im ittä in ark k ite h tu u ri-, insinööri-, konerakennus-, kem ialliselle ja m aan m ittau sosastolle, sekä 28 oppilaalla. Y iisi teollisuuskoulua, H elsingissä, K uopiossa, N ikolainkaupungissa, T am pereella ja T urussa yhteensä 47 o p ettajalla ja 292 oppilaalla lukuvuonna Seitsem än merenkulkukoulua, Oulussa, N ikolainkaupungissa, Turussa, M aarianham inassa, H elsingissä, W iip u rissa ja R au m alla y h teen sä 56 oppilaalla lukuvuonna Seitsem än kauppakoulua, n im ittäin porvari- ja kauppakoulu Raahessa, kauppa-opistot H elsingissä ja Turussa sekä kauppakoulut Oulussa, Kuopiossa, W iipurissa ja Tam pereella yhteensä 50 mies- ja 2 n aiso p ettajalla sekä 443 oppilaalla, jo ista 247 o liv at m ies- ja 96 naisoppilasta. P a its i R aah e n p o r vari- ja kauppakoulua sekä äskettäin p eru stettu a kauppakoulua Tam pereella saivat kaikki äskenm ainitut koulut valtio-apua. S itäpaitsi lö y ty i lukuvuonna korkeam paa ja 27 alem paa käsityökoulua kaupungeissa sekä keskuskoulu taid eteo llisu u tta v arten H elsingissä, yhteensä 45 o p ettajalla ja,583 oppilaalla, k aksi taide-yhdistyksen p iiru stu sk o u lu a H elsin g issä ja T urussa, erity isiä veistokouluja, m etsäopisto E volla ja m aanviljelysopistot M ustialassa ja K urkijoella, 0 m aan

181 77 viljelys- ja 9 osittain m aanviljelyskoulun kanssa y h d istetty ä m eijerikoulua, sekä 9 aistiviallisten koulua, jo ista 5 olivat kuurom ykkiä ( yksityinen), 2 sokeita ja 2 tylsäm ielisiä varten, sekä yksi kasvatuslaitos, nim. K äyrän, huonosti h oidetuita ja p ahantapaisia lapsia v arten ja yksi sam allainen, N y g å rd eli K y lliälä, köyhiä j a orpolapsia varten. Aikakautinen kirjallisuus. V aikka yhä edelleen edelläkäyvän painotarkastuksen alaisena on aikakautinen kirjallisuus k uitenkin m yös vv yhä suuresti k eh itty n y t ja edistynyt. Vuoden 886 alussa ilm estyi m aassa sanom alehtiä ja aikakauskirjoja 94 kappaletta, yhteensä 8,444 num e rolla. V uoden 89 alussa oli sanom alehtien luku 34 ja niiden num erom äärä y h teensä,7. E ttä suom enkielinen sanom alehtikirjallisuus e n s is i jassa on lisääntynyt, on luonnollista: vuonna 886 oli sanom alehdistä 50 suom alaista, 44 ruotsalaista, edellisten m im erom äärä 3,730, jälkim m äisten 4,74; v. 89 löytyi 78 suom alaista sanom alehteä ja 56 ru o tsalaista; edellisten num erom äärä oli 6,25, jä lk im m ä isten 4,902. Sanom alehtiä ja aikakauskirjoja ilm estyi v. 89: L a presse périodique en 89. Suomalaisia. Journaux finnois. Ruotsalaisia. Journaux suédois. Yhteensä, j Total. i Joka päivä (tous les jo u r s ) Kuusi kertaa viikossa (6 fois par semaine) Neljä (4 ) Kolme (3 ) Kaksi j,,. (2 ) Kerran ( ) Kaksi kertaa kuukaudessa (2 fois par mois) Kerran ( ) Kuusi kertaa vuodessa (6 fois par a n ) N eljä j, (4 j, }, ) Yhteensä K irjapainojen lukum äärä m aassa vuoden 890 lopulla oli 52,,02 työntekiällä, kivipainojen lukum äärä 6, 229 työntekiällä, puupiirros-atelieerein yhdellä työntekiällä ja valokuvausatelieerein luku 23, 85 työntekiällä. Suom. Tai. Tila. 23

182 78 Terveys- ja sairashoito. T erveyshoidon alalla aikakausi on huom attava etupäässä sen kautta, että Suomen ensim m äiset k u n n allislääk ärit m aalla silloin astuivat virkoihinsa. V. 886 ottiv at n im ittäin K euruun ja M ultian k u n n at y hteisesti ja v. 887 Ilm ajoen ja Ju v an k u n n at kum piki v a kinaisen lääkärinsä, ja n iitten esim erkkiä senjälkeen m uut k u n n at ovat seuranneet, n iin että aikakauden lopulla kaik k iaan 23 kunnallislääkärinvir- kaa löytyi maassa, s. t. s. että 23 kunnalle oli lu v attu valtio-apua lääkärin palkkaam iseksi. O ik eu tettu jen lääk ä rein lu kum äärä, jo k a 885 v uoden lopulla nousi 9:een, tek i vuoden 890 lopulla 236, apteekien lukum äärä oli aikakauden kuluessa noussut 99:stä 9:ään; apteekilaatikkojen luku 43:sta 62:een. L ään in lääk ärein piirien lukum äärä on jään y t m u u ttu m atta ja teki siis aikakauden lopulla 53. K ätilö itten lukum äärä on 379:stä v. 885 noussu t 495:een v. 890, jo ista noin puolet asuivat kaupungeissa ja puolet m aaseudulla. Y hä edelleen kuiten k i m aan lääk ärik u n ta on pieni väkilukuun v erraten, p u h u m attak aan sen suhteesta m aan pinta-alaan. K u tak i lääk äriä kohti tu li keskim äärin 890 0,085 henkeä, kun sitävastoin suhta R uotsissa (v. 889) oli lääk äri 6,357 henkeä ja N orjassa (sam aten v. 889) ainoastaan 3,0 henkeä kohti. L ääkärip iirien lukum äärä N orjassa 889 oli 54, kun n iitten lukum äärä m eillä, jos lasketaan yhteen lään in lääk ärip iirit ja ne 3 k au punkia, joissa vakinaisia k aupunginlääkäreitä löytyi, ainoastaan nousee 84:ään eli tu sk in puoleen N orjassa lö ytyvästä lukum äärästä; ja kuiten k in Suom i p in ta-alaltaan on suurem pi N orjaa. K u n piirilääkärein alueet esim erkiksi Oulun läänissä 890 olivat sam at kuin v. 885 eikä m itään kun- n allislääk äreitä m aalla löytynyt, oli piirien suuruus keskim äärin eli toisin sanoen y h d en lä ä k ä rin toim in ta-alu e m aalla siis v. 890 tässä lään issä edelleen 6,2 n eliö v irstaa ja su u rin p iiri eli alue 50,692 n eliöv irstaa. T erveyden tila m aassa on viisivuotiskautena ylipäänsä ollut ty y d y t tävä. E i m inkäänlaisia yleisiä k u lk u tau teja ole liikkunut, jos jä te tä ä n lu k u u n o ttam atta influentsaa, jo k a M arras- ja Jo u lu k u u lla 889 äkkiä ilm estyi koko maassa, tap aeli koko joukon ihm isiä, ja tk u i sitten seuraavaan vuoteen, vaan ei tu o tta n u t kuolem aa m uulloin kuin yhdessä jo n k u n ennestään löytyvän tau d in kanssa. A ikakaudelta on, p aitsi kunnallislääkärein asettam inen, m erk ittäv ä myös pakollisen rokotuksen p erättäisin seuraava toim eenpanem i nen m aassa, alkaen vuodesta 886 kaupungeilla ja loppuen v. 890 Oulun L ääk in tö h allitu k sen tiedonannot k erto v at ro lään illä (paitsi L apinm aata). k otuksesta m uun m uassa:

183 79 L a vaccination. /0 rokotetuista. Poisjääneitä tarkastuksesta. /o rokotetuista. Siitä oikealla vaksiinirokolla. /o edellisenä vuonna elävänä syntyneistä. Koko määrä rokotettuja. Y ,497 8,8 5,904 84,4 8,064 3,i ,508 83,3 56,030 85,5 7,37,2,, ,336 (95,8) 6,845 8,4 7,422 9, ,665 (96,9) 57,720 74,7 6,796 8, ,77 (90,i) 54,57 77,2 5,49 7,7 Y lläseisova taulu, sekä itsessään e ttä v e rra ttu n a edellisen viisiv u o tiskauden tauluun, osottaa silm innähtävästi seuraukset pakkorokotuksen säätäm isestä. R o k o tettu jen lukum äärä p rosenttina edellisen vuoden elävänä synty n eistä nousee v. 889 aina 96,9:ään alim m asta p ro senttilu v u sta 8,8 v Sam a p rosenttiluku oli edellisenä aikakautena korkein v. 882 eli 79,8, alin v. 883 eli 77,4 kun n im ittäin jä te tä ä n lu k u u n o ttam atta vuosi 88, jo l loin sen johdosta, että rokko liikkui kulkutautina, p rosenttiluku nousi aina 99,6:een. T arkastuksesta poisjääneitten lukum äärä on alen tu n u t 7,7 /0:iin alin vastaava p ro senttilu k u edellisenä aikakautena oli,6 v Y lläseisovaa tau lu a vastaan saatetaan ehkä m uistuttaa, että lasku ro k o tettu jen lukum äärästä p ro senttin a edellisen vuoden elävänä syntyneistä on epä-oikea ja h arh aan vievä, n iin pian k u in täh än lu kuun ei ainoastaan sanottuna, vaan myös m uina aikaisem pina vuosina syntyneet ovat m ukaan lu etu t, k un näm ä jälkim m äiset usein tek ev ät 20 p ro senttia eli enem m än kokonaissum m asta. M uistutukseen on syytä, vaan vanha tau lu k aav a on k u i ten k in tässä säily tetty osittain, että olisi helpom pi teh d ä vertauksia, osittain senvuoksi, että L ääkintöhallitus aina vuoteen 888 on käj^ttänyt kysym yksessä olevaa laskutapaa ja vasta vuodesta 890 an taa koko m aasta tietoja rokotettavista ja n iistäh än rokotetut oikeastaan ovat p rosenttina ilm otettavat. V. 890 oli rokotukseen velvollisten lukum äärä 0,503 ja ro k o tettu je n lu k u siis 69 /0 niistä, jo te n siis lähes kolm asosa ro k o tu k seen velvollisista oli jä ä n y t pois rokotuksesta. Y leisten sairash o ito laito sten lisäk si on vv tu llu t u u si k i ru rg in en sairashuone H elsingissä, jo k a av attiin 6 p. M arraskuuta sairasvuoteella ; yleinen sairashuone N urm eksen kauppalassa 25 vuoteella, av attu p. H einäk. 889 ja yleinen sairashuone Loviisassa 24 vuoteella, av attu 0 p. Syysk M ainituissa yksityisissä ja yleisissä sairashoitolaitoksissa h oidettujen sairasten lu k u oli:

184 Nom bre des m alades soignés dans les hôpitaux publics. Hoidettujen sairasten luku. Nom bre des malades. Sairaanhoitopäiviä. Jours de traitem ent Huiluinhoitolaitoksissa (H ôpitaux des aliénés) ,893 36,29 39,829 45,632 63,833 Sotaväen sairashuoneissa {Ilop it. m ilitaires) , ,602 4,944 5,898 5,870 5,872 Yleisten sairashuoneitten lasaretti-osastoissa (M aisons de sa n té )... 5,986 5,696 6,055 6,759 7,2 99,04 200,457 2, , ,43 Yleisten sairashuoneitten kuppatauti-osastoissa ( Pour les syphilitiq u es)... 3,370 3,47 2,759 2,809 2,800 32,23 22,888,026 04, Ylimääräisissä kuppataudin-sairashuoneissa (H ôpitaux provisionels des syphilitiques).,50,369,26, ,653 65,04 55,873 46,44 4,055 Vankilain lasareteissa (H ôpitaux des prisons) ,337 8,569 8,6 5,776 8,226 Rautatie-lasareteissa (H ôpitaux des chemins de fer) ,297,904,704 2,257,998 Lapsenpäästölaitoksessa ja väli-aik. synnytyslaitoksessa (Maisons d'accouchement).,007,30, ,077 9,254 9,777 9,004 8,599 9,08 Yksityisissä ja kuntain sairashuoneissa (H ô p ita u x p rivés et com m u n au x)...,72,788,967 2,384 3,4 50,053 52,344 57,64 67, ; O Yhteensä 6,328 5,694 5,587 6,667 7, , ,25 620, , ,555

185 8 V altion kustan n u k set m ainituista L ääkintöhallituksen hoidon alla olevista siviili-sairashuoneista tek iv ät ,286 m arkkaa 67 penniä. Köyhäinhoito. Vv köyhien lukum äärä, s. o. henkilöitten, jo tk a toim eentullakseen ovat tarv in n eet k u n n an apua, on pysynyt väkilukuun v erraten m elkein sam alla asteella kuin vv , ainoastaan osottaen pientä taipum usta alenem iseen. 00:n asukkaan osalle tuli n im ittäin k ah ten a y lläm ain ittu n a ajanjaksona seuraava m äärä avunsaajia: Nombre des indigents secourus, en pour cent de la population Uudenmaan läänissä.. 2,6 2,7 2,6 2,7 2,8 3,0 2,8 2,7 2,7 2,8 Turun ja Porin.. 3,0 3,3 3,2 3,0 3, 3, 3,o 2, 2,9 2,9 Hämeen.. 2,8 3,0 3,0 3,0 3,o 3, 3,o 2,8 3,0 3,2 Wiipurin..,9,9,9 2,0 2,2 2,2 2, 2,0 2,o,9 Mikkelin.. 3, 3,2 3,2 3,3 3,7 3,9 3,5 3,4 3,3 3,7 Kuopion.. 4,2 4,3 4,2 4, 4,6 5,2 5,0 4,5 4, 4,0 W aasan.. 3,0 2,8 2,9 2,9 2,8 2,8 2,8 2,9 2,8 2,7 Oulun.. 8,9 8,5 7,6 7,4 7,4 7,8 7,5 7,5 7,o 6,8 Koko Suomessa 3,5 3,6 8,4 3,4 3,5 3,7 3,6 3,4 3,4 3,3 V uotena 886 kohoaa, kuten näkyy, luku äkkiä, läh in n ä riippuen köyhäin lukum äärän vahvasta lisääntym isestä K uopion ja O ulun lääneissä, joka lisäys ensinm ainitussa läänissä teki,852 henkeä, jälkim m äisessä,40, kun koko aikakautena avunsaajain lukum äärä K uopion läänissä oli lisään ty n y t ainoastaan,775 henkilöllä, vieläpä Oulun läänissä v äh enty n y t kin,984 henkilöllä. Syy täh än huom attavaan enenem iseen äskenm ainituissa lääneissä, jo k a kuiten k in seuraavina vuosina tasaantuu, on k aiketi h a e tta v a siinä huonossa viljansadossa, jo k a v. 885 sa a tiin eri osissa m ain ittu ja läänejä. M itä vähenem isen taipum ukseen tulee, n iin on ilah u ttava huom ata, että n iistä kolm esta pääluokasta, joihin köyhät täh än saakka ovat jaetu t, n im ittäin : a) turvapaikoissa elätetty jä ta h i hoidettavaksi vuokrattuja, b) ruotuvaivaisia ja c) sellaisia, jo tk a o v at saaneet elatuk sen-apua, v äh enem inen ei,

186 82 k u ten olisi taipuvainen luulem aan, ole ensi sijassa ta p ah tu n u t viim eisessä luokassa m ain ittu jen köyhäin joukossa, vaan ruotuvaivaisissa. T äm ä käy selvästi esille allaolevasta taulusta, jo k a ilm ottaa avunsaajain koko lu k u m äärän kysym yksessä olevana viisiv u o tisk au ten a: Nombre absolu des indigents entretenus et secourus p a r les communes Vaivaisia turvapaikoissa tahi hoidettavaksi vuokrattuja : vanhempia henkii. 0,980,432,659,59 2,090 5 vuotta nuorempia lapsia... 9,729 0,423 9,753 9,45 9,549 Ruotuvaivaisia: vanhempia henkilöitä 8,0 7,555 7,350 7,0 6,734 5 vuotta nuorempia lapsia... 3,697 3,236 2,990 3,035 2,733 Vaivaisia, jotka saivat elatuksen-apua: vanhempia h e n k i lö i t ä... 30,82 30,393 29,360 30,245 30,829 5 vuotta nuorempia lapsia... 9,600 7,767 8,55 6,955 7,622 Yhteensä 82,838 80,806 79,267 78,378 79,557 Niistä vanhempia henkilöitä.... De ce nombre adultes. 49,82 49,380 48,369 48,937 49,653 Niistä 5 vuotta nuorempia ,026 3,426 30,898 29,44 29,904 Enfants au dessous de 5 ans. R uotuvaivaiset ovat, k u ten näkyy,,708 henkilöstä v. 886 v ähentyn eet 9,467:ksi v. 890; vähennys siis 2,24 henkeä. V ähennyksen heidän lu vussaan, vaikka tosin ei y h tä suurta, saattoi jo huom ata edellisenä viisivuotiskautena, koska heidän lukum ääränsä v. 88 tek i 2,397, vaan v. 885 ainoastaan,500. Koko kym m envuotiskautena ovat ruotuvaivaiset siis vähentyneet neljännellä osalla asianhaara, jo k a m ielihyväliä on m erkittävä. E nsim m äiseen luokkaan lu etu t k öyhät ovat viisivuotiskautena n ek i vähentyneet, n im ittäin suhteessaan väkilukuun; n iitä oli v ,9 3 p rosenttia väkiluvusta, v. 890 ainoastaan 0,9 % (v- l 88^ 0,9 2 u/0). A bsoluuttisesti ne tosin ovat lisääntyneet. Jo s pidetään silm ällä ainoastaan aikak au tta , on kolm anteen luokkaan lu ettu jen köyhäin lukum äärä lak k aam atta alen tu n u t; tositeossa on lukum äärä kuitenkin, v errattu n a aika

187 83 kauteen absoluutisesti noussut, koska v. 885 yhteensä 45,876 vaan v ,45 henkilöä sai elatusapua. Selityksen täh än löydäm m e jo ylem pänä m ainitussa avunsaajain enenem isessä v. 886, jo k a ensi sijassa kohtasi kolm atta luokkaa, yhdellä haavaa korottaen henkilöitten lukum äärä n siinä 45,876:sta v ,42 l:een v V errattu n a väkilukuun on avunsaajain lukum äärä tässäki luokassa alentunut, sillä n iitä oli v ,08, vaan v. 890 ainoastaan 2,04 prosenttia väkiluvusta (v ,25 /0). V äh enem inen tässä luokassa ei k u iten k aa n ole ollut suurem pi k u in ensim mäisessä. V uodesta 889 alkaen on uusi jak o tap a avunsaajain suhteen astunut voim aan, v aik k a ylläolevassa tau lu ssa v an h a jak o selvyyden vuoksi on säilytetty. E nsim äinen ja kolm as luokka ovat kum piki ja e tu t kahtia, n iin että luokkain lukum äärä siten on noussut viideksi. Jä rje ste ty t näihin luokkiin jak au tu iv at k öyhät v. 890 eri lääneille seuraavasti: K unnallisen köyhäinhoidon elättäm äin ja auttam ain henkilöitteu lu k u m äärä v. 890 :

188 N om bre des in digen ts entretenus et secourus p a r les com munes en 890. Läänit. Köyhäinhoitolaitoksessa elätetyt. Indigents entretenus dans les maisons de charité. Yksityisten luona pidetyt. Indigents entretenus chez des particuliers. Ruotuvaivaiset. Indigents entretenus tour à tour chez les paysans. Yuosi-apua saaneet. Individus secourus pendant toute Vannée. Satunnaista apua saaneet. Individus secourus tem porairement. Yhteensä köyhäinhoidon elät- tämiä ja auttamia. T otal des individu s entretenus et secourus. Gouvernements. Enfants. Lapset alle 5 v:n. Adultes. Aika-ihmiset. j Enfants. Lapset alle 5 v:n. Adultes. Aika-ihmiset. Enfants. Lapset alle 5 v:n. Adultes. Aika-ihmiset. Enfants. Lapset alle 5 v:n. j Adultes.! Aika-ihmiset. Enfants. Lapset alle 5 v:n. Adultes. Aika-ihmiset. j Enfants. Lapset alle 5 v:n. Adultes. Aika-ihmiset. Total. Yhteensä. Prosenttina väkiluvusta. /o de la population. U u d en m aan ,585 54,579,654 4,966 6,620 2,76 Turun ja P o r i n ,454, ,666 3, ,687 3,987 7,304,29 2,86 H ä m e e n ,404, ,282 2,994 5,337 8,33 3,23 W iip u r in , , ,27,70 4,992 6,702,9 M ik k e lin , ,34 2,66 4,538 6,704 3,7 K u o p io n ,297, ,080,945 3,42 4,336 7,39,655 4,0 W a a s a n ,244, ,58 2,607,084 2,538 4, ,445 2,7 O u lu n ,577,475 2, ,74 2,543 2,93 2,54 9,00 7,799 6,809 6,8 Yhteensä,27 3,0 8,382 9,079 2,733 6,734 0,023 5,69 7, ,904 49,653 79,557 3,34 Siitä k a u p u n g e is s a , ,686 2, ,32 3,229 6,732 9,96 4,23 m aaseu d u lla ,484 7,537 8,460 2,733 6,733 8,337 3,355 7,248 2,889 26,675 42,92 69,596 3,24

189 85 Oulun lään illä on y h ä edelleen k ieltäm ättä ensi sija, m itä apua saan eitten lukum äärään tulee; K uopion läänillä sam aten toinen. K uitenkin on yksi asia huom attava, jo k a on om iaan h erättäm ään jo tak in luottam usta tu levaisuuteen, n im ittäin että täm ä lukum äärä viisivuotiskautena on ollut vahvasti vähenem ään päin kum paisessaki läänissä. 7,3 8 prosentista läänin väk i luvusta v. 885 on avunsaajain lukum äärä O ulun läänissä alen tu n u t 6,8 p ro se n ttiin v. 890, 4,57 p ro se n tista v. 885 K uopion lään issä 4,oi p ro sen t tiin v E dellisessä läänissä k öyhät siten ovat vähentyneet 0,57, jälk i m äisessä 0,5 6 prosentilla, jo k a on m elkoisesti enem m än kuin vähennys tä ltä a ja lta koko m aassa eli 0,8 p ro sen ttia. M ikä köyhyyteen on ollut syynä sekä m inkälaatuisia avunsaajat ovat olleet tiedoltaan, m aineeltaan, am m attitaid o ltaan j. n. e., siitä kuvernöörein kertom ukset vuosilta eivät vieläkään anna m inkäänlaisia tietoja. Sem m oisia saad aan v asta siitä vuod esta alkaen, jolloin tied o t kö yh äin h o i dosta voidaan an taa u u tten laajem pain, A rm ollisen Ju listu k sen k au tta 0 p:ltä Helm ik. 89 v ah v istettu jen kaavain m ukaan. K ustannukset köyhäinhoidosta tek iv ät tasaisissa m arkoissa viisivuotiskauden eri vuosina: v ,505,86 m arkkaa, v ,239,327 m arkkaa, v ,294,224 m arkkaa, v ,363,929 m arkkaa ja v ,586,896 m arkkaa. Y hteensä siis koko aik ak au ten a ],990,237 m arkkaa, joka keskim äärin vuodelta tekee 2,398,047 m arkkaa. E dellisenä viisivuotiskautena k ustannusten koko m äärä nousi 2,839,659 m arkkaan eli keskim äärin 2,567,932 m arkkaan vuodelta. K u stannukset ovat siis n y t kysym yksenalaisena aikak a u te n a m yöskin absoluutisesti alenneet, eikä aiv an v ähäpätöisessä m äärässä. Jä rje ste tty in ä erikseen avunsaajain eri luokkien m ukaan köyhäinhoitokustannukset jak au tu iv at eri lääneille v. 890 seuraavalla tav alla: Suom. Tai. Tila, 24

190 L'évaluation des secours alloués aux indigents pa r les communes en 890. Läänit. Gouvernements. pauvres en maisons de charité. Déboursés pour l entretien des Menot koyhäinhoitolaitoksessa pidetyistä. des pauvres chez des particu liers. Déboursés pour l entretien Monot yksityisten luona pidetyistä. L'entretien des rotehjon. Rnotiivaivaisten elatus. Montant des secours annuels. Vuosi-avut. Montant des secours accidentels. Satunnaiset avut. Total des frais. Yhteensä kulunkeja köyhäinhoidosta. Par habitant. Keskimäärin kunki kuntalaisen osalle. Sfoy Sfinf. S btf iïnf. Stnfi Sfhtf pm. Uudenm aan... 80,02 00,48 28,37 7,090 35,869 35, Turun ja P o r i n... 44,576 23,9 27,503 23,024 38, , H ä m e e n... 60,732 63,06 52,484 56,55 24, ,36 99 W iipurin... 55,365 7,043 85,620 66,87 25, ,62 87 M ik k elin... 35,6 70,844 59,200 30,096 25,69 220, K u o p io n... 6,500 45,853 55,738 56,096 62,94 336,38 6 W a a s a n... 33,69 06,749 90,22 80,000 56, ,52 88 O u lu n... 26, ,462 69,407 45, ,6 74 Yhteensä 352, , , ,045 34,32 2,586, Siitä k a u p u n g e issa... 87,598 29, ,54 58, , m a a s e u d u lla... 64, , , ,53 255,479 2,044,24 95

191 87 Jo s k u n tain köyhäinhoitokustannukset jaetaan asukasluvulle itsekussaki läänissä, n äh d ään että köyhäinm aksut hengen osalle keskim äärin ovat tehneet: L e s contributions p o u r les soins des pauvres. M oyen p a r tête. L ä ä n i t. Gouvernements Sfh>j pm Shrf ym. J M Sfinf. p i Sfyc p i Uudenmaan Turun ja P orin H ä m e e n W iip u rin M ik k elin K u o p io n W a a s a n O u lu n..., Koko maassa T ästä taulusta, v errattu n a vastaavaan tauluun edelliseltä viisivuotiskaudelta, käypi vielä selvem m in kuin y lläsanotusta esille, m issä m äärässä köyhäinhoitokustannukset vv ovat alentuneet. T asan ja e tu t kulleki henkilölle koko m aassa näm ä k u stan n u k set n im ittäin tek iv ät v. 88 Sm. : 28, v. 882 Sm. : 22, v. 883 Sm. : 7, v. 884 Sm. : 5 ja v. 885 Sm. : 7 eli keskim äärin Sm. : 20 vuodessa, k un keskim äärä vv tekee ainoastaan : 04 m arkkaa. E ten k i Oulun läänille on k u stan n u sten vähenem inen h uom attava: k u tak i heukilöä kohti läänissä ne vv tek iv ät Sm. 2: 82, 2: 50, 2: 3, 2: 22 ja 2: 3, ja olivat siis vuodesta 88 vuoteen 890 vähentyneet m arkalla 8 p:llä eli enem m ällä k u in kolm annella osalla. A llam ainittu m äärä naim attom ia lap sen sy n n y ttäjiä sekä lapsia on n a u ttin u t apua k ru u n u lta: Naimattomia lapsensynnyttäjiä. Lapsia. Yhteensä apua. Sftn f fm v ,853 5» ,837 4 > ,02 54 n ,9 6 n ,865 02

192 88 A pujen m äärä on k uitenkin tosi-asiassa täy ty n y t olla vähän suurem pi, koska kuvernöörein tauluissa silloin tällö in nähdään, että ainoastaan avunsaajain lukum äärä on ilm otettu, vaan ei avun suuruus. Vankeinhoito. N iiden tietojen m ukaan, jo tk a ju lk aistaan P ro k u raato rin kertom uksissa Suomen säädyille vv. 888 ja 89 sekä P rokuraato riv irasto n kertom uksessa vuodelta 890, oli ala-oikeutten ratkaisem ain rikosasiain lu k u m äärä vuosina seuraava: Causes criminelles décidées. Kihlakunnanoikeuksissa ratkaistuja rikosjuttuja. Bans les communes rurales. Raastuvanoikeuksissa ratkaistuja rikosjuttuja. Dans les villes. Yhteensä. Total. V ,37 5,739 7, ,29 5,72 7, ,72 5,809 7, ,400 5,807 9, ,86 6,9 20,007 T uom ittujen henkilöiden luku oli: L es condamnés. f Miehiä. Naisia. Yhteensä. V ,473 2,575 5,048,, ,930 2,339 5,269,, ,79 2,09 4,900,, ,320 2,564 6,954,, ,088 2,524 8,62 N äistä oli tu o m ittu :

193 Summa Summa Murhasta ja taposta Lapsenmurhasta ja sikiön kätköönpanosta Varkaudesta ja murtovark. 938, ,426 5,9 J u o p p o u d esta...,955,795,960 2,036 2,368 0,4 9,236 V arkaudesta tu o m ittu jen lukum äärä on, k u ten näkyy, tän ä viisivuotiskautena huom attavassa m äärässä v äh enty n y t edelliseen viisivuotiskauteen verraten. M itä tuom ittujen rankaisem iseen tulee, ovat ala-oikeudet tuom inneet: Summa Summa Kuolemanrangaistukseen Raippoihin ja vitsoihin ,273 Kuritushuoneeseen ,788,729 V ankeuteen ,68,66 Vankeuteen vedellä-leiv ä l l ä ,326,85 K u olem anrangaistusta ei n y t enem m än kuin ennenkään ole toim eenpantu, vaan m u u tettu pakkotyöksi Siperian kaivoksissa ta i senjälkeen kuin viim eksi m ain ittu ran g aistu slaji v. 888 lak k au tettiin, pakkotyöksi Suomen kuritu sh uoneissa. M uitten tu o m ittu je n rik o sten seu rau k set ovat olleet sakkoja kaik k in a viitenä vuotena yhteensä 4,20,32 m arkkaan eli vuotisesti 776,750 ja 899,42 m ark a n välillä. Jo useam pia vuosia k estän y t työ m aan vankeustoim en m uuttam iseksi nyky-aikaisen rikoslainsäädännön vaatim usten m ukaiseksi on kysym yksessä olevana viisivuotiskautena viim einki p äätetty, m itä vankeuslaitosten ulkonaiseen järjestysm uotoon tulee. E d ellisenä viisivuotiskautena valm iiksi rak en n ettu jen koppivankilain lisäksi H äm een, "Wïipurin ja Oulun lääneissä on n i m ittäin tän ä aikakautena tu llu t uusia, tarpeellisella koppilukum äärällä v a ru stettu ja lääninvankiloita H elsingissä, K uopiossa, Turussa, M ikkelissä ja N ikolainkaupungissa, jo tap aitsi k ih lak u n n an vankilaa v arten K ajaanissa uusi rakennus on p eru stettu ja sisustettu sekä korjau stö itä ja u utisrakennuksia

194 90 teh ty K ittilän kihlakunnanvankilassa. V ankeuslaitosten lukum äärä m aassa vuoden 890 lopulla teki: neljä rangaistus- ja työ vankilaa, kahdeksan läänin ja kolm e k ih lakunnan vankilaa. R angaistus- ja työvankiloista, jo illa oli y h teen sä 296 päivä- ja yökoppia ja 465 yökoppia ja jo itte n y h teisissä m a kuu huon eissa oli tila a 80 hengelle, oli ra n g aistu sv a n k ila Söörnääsissä H elsingin lähellä m äärätty m iespuolisia, korkeintansa 5 vuodeksi kuritushuoneeseen tu o m itu ita vankeja varten, T urussa oleva kauem m aksi aikaa k u in 5 vuodeksi tu o m ittu ja sam anlaisia vankeja varten, rangaistus- ja työvankila H äm eenlinnassa naispuolisia vankeja varten, jo tk a ovat tu o m itu t kuritushuoneeseen eli k ruunun työhön irtolaisuudesta eli sovittaaksensa v arastetu n ta varan arvon, ja viim ein työvankila L appeenrannassa m iespuolisia vankeja varten, tu o m ittu ja irtolaisuudesta pidettäviksi kruununtyössä ta h i työllänsä suorittam aan v arastetu n tav aran arvon. Nuo kahdeksan lääninvankilaa, aiotu t tutkim usvankien säilyttäm iseksi sekä vesileipävankeuden tah i n. s. y k sinkertaisen vankeusrangaistuksen toim eenpanem iseksi, olivat yhteensä varu stetu t 860 päivä- ja yökopilla ja tila lla yhteisissä m akuuhuoneissa 274 henkilölle. K ihlakunnanvankiloissa kolm as löytyy K astelholm assa A h venanm aalla oli kussaki tilaa yhteisissä m akuuhuoneissa 20 vangille. M aan kaikissa vankiloissa säilytettyjen vankein lukum äärä oli vuosina k u n k i vuoden lopulla V ankeinhoitohallituksen vuosikertom usten m ukaan: Prisonniers Miehiä. Naisia. Miehiä. Naisia. Miehiä. Naisia. Miehiä. Naisia. Miehiä. Naisia., , , , , K aik k i m enot vankeinkoidosta ja vankeinkuljetuksesta tek iv ät yhteensä: Sfotf. tm &nf. pa. fflnf tm 9kif tm Wnf tm,40,420 60,26,75 76,20,23 6,28,407 8,208,65 42

195 9 M istä k u stannuksista teki valtiovaraston lisä-apu: Stye pa. SV yta Sfhif JlM. p i 874, , , , , T ulot vankien työstä tek iv ät v ,57 m arkkaa 25 p., v ,089 m ark k a a 75 p., v ,588 m ark k aa 49 p., ,780 m ark k aa 6 p. ja v ,823 m arkkaa 26 p. M uutam ain kaupunkein lisäapu kustannuksiin nousi k unaki vuosista ,200 m arkkaan, 889 2,300 m ark k a an ja ,000 m arkkaan. Y ankeuslaitoksiin on myös lu ettav a K oivulan kasvatuslaitos T uusulan p itäjässä ala-ikäisiä rikoksentekiöitä varten. L aitos, jo k a on aio ttu 70 k asv a ttia varten, rak en n ettiin valm iiksi syksyllä 890. H elsingissä, T ilastolliselta P äätoim istolta, K esäkuulla 894. A. B 0 X S T R Ö M. A. G. F o n tell. A. V. E rv a s ti.

196 T A U L U J A. TABLEAUX. A/vVVVVV

197 2. Henkikirjoihin ja kirkonkirjoihin pantu väestö Suomessa 3 p. Joulukuuta 890, toinen toiseensa verrattuna. Population de la Finlande 3 Décembre Kunnat. 2 3! 4 Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. 8 j 9 Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. Vaim onpuolta. Total. Summa. M iehenpuolta. j Sexe m asculin. Sexe fém inin. Vaim onpuolta. Total. Summa. E d ellisiä. De celle-la. Jälkim m äisiä. De celle-ci. U u denm aan lä ä n i. Kaupungit, Helsinki ynnä Viapori. 26,764 32,035 58,799 28,542 32,988 6,530 2,73 L o v iis a ,55 2, , P o r v o o...,843 2,457 4,300,922 2,292 4,24 86 T a m m is a a r i ,2 2, ,050, H a n k o n ie m i...,83, ,85,93 2, Summa 3,603 37,986 69,589 33,364 38,466 7,830 2,24 Maalaiskunnat. B r o m a r v i...,367,394 2,76,384,390 2,774 3 T enhola...,878,983 3,86,90,950 3,85 0 Tammisaaren maaseurak , , P o h j a..., ,876 2,053 2,06 4,4 238! K a r j a...,337,352 2,689 j,489,498 2,987 Mustion tehtaanseurak.. j Snappertuuna...,287,353 2,640,285,305 2, Inkoo... F a g erviik i...,694,764 3,458,74,83 3, D e g e r b y y , , K arjalohja , , S a m m a tti N u m m i...,508,635 3,43,480,622 3,02 4 P u s u l a...,680,602 3,282,676,608 3,284 2 P y h ä jä r v i...,535,55 3,086,549,558 3,07 2 V i h t i... 3, ,872 3,379 3,420 6, L o h j a... 2,388 2,467 4,855 2,336 2,448 4,784 7 S iu n t io...,889 2,044 3,933,886 2,05 3,90 32 Kirkkonummi.... i 2,775 3,052 5,827 2,70 2,955 5,656 7 Siirto 27,639 28,77 56,40 27,725 28,690 56,

198 i ! 6 7 «9 Kunnat.! Communes.. j!! I Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. Vaim onpuolta. Total. Summa. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Sexe m asculin. Selon les registres des paroisses. M iehenpuolta. Sexe fém inin. Vaimonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De celle-là. Excédant. Siirto 27,639 28,77 56,40 27,725 28,690 56,45 5 E s p o o... 2,697 2,85 5,52 2,688 2,85 5,503 9 H e l s i n k i... 5,092 5,39 0,483 4,349 4,56 8,865,68 N u r m ij ä r v i... 3,735 3,669 7,404 3,86 3,72 7, T uusula... 2,723 2,668 5,39 2,485 2,984 5, S i p o o... 2,950 3,69 6,9 2,960 3,86 6,46 27 P o r n e e s i...,3,39 2,252,02,45 2,247 5 M ä n t s ä lä... 3,592 3,782 7,374 3,722 3,804 7, P u k k ila...,050,098 2,48,055,063 2,8 30 A s k u la...,402,504 2,906,40,42 2, Porvoon maaseurak... 5,526 5,876,402 5,867 6,5 2,08 66 P ern aja... 3,084 3,49 6,233 3,26 3,087 6,23 20 L iljendaali , ,488 4 M y r s k y lä...,270,36 2,586,28,39 2,600 4 O rim attila... 4,276 4,300 8,576 4,295 4,236 8, Iitti... 4,985 5,69 0,54 4,988 5,32 0,20 34 J a a l a...,546,605 3,5,50,584 3, A rtjärvi...,366,43 2,779,363,399 2,762 7 L a p tr e s k i... 2,363 2,65 5,04 2,405 2,368 4, E lim ä k i... 2,862 2,968 5,830 2,82 2,889 5,70 29 _ A n j a la...,27,224 2,35,28,83 2,3 40 Ruotsin-Pyhtää....,767,722 3,489,683,648 3,33 58 Summa 82,884 86,82 69,066 82,533 85,093 67,626,440 Yhteensä kaupungeissa. 3,603 37,986 69,589 33,364 38,466 7,830 2,24 Koko lääni yhteensä 4,487 24,68 238,655 5,897 23, , E d ellisiä. De celle-ci. Jälkiram äisiä.! Turun ja P o rin lääni. Kaupungit. T u r k u... 3,25 5,667 28,792 4,325 5,77 30,096,304 P o r i... 4,567 5,9 9,758 4,79 5,29 0, R a u m a...,647,,865 3,52,964,956 3, Uusikaupunki....,432,775 3,207 2,040,868 3, N a a n t a l i Maarianhamina S um m a 2,35 25,80 46,495 23,75 25,524 49,239-2,744

199 4 j 2 Kunnat. Communes.»! * Henkikirjoihin pantu : väestö. : P opulation selon les listes \ pou r le prélèvem ent des j taxes personelles., Miehenpuolta.! Sexe masculin.!vaimonpuolta. : Sexe féminin., Summa. ; Total. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. ' Summa. : Total. Enemmän. Exédant.! Edellisiä. De cclle-la. Jälkimmäisiä.! De celle-ci M aalaiskunnat. E k k e r ö ö ,3 583 G02,85! 54 H am m arlanti , , J o m a la...,2,354 2,565,339,397 2,736! 7 F in s tr ö m i... 94,087 2,00 992,23 2,5 4 G e e t a , S a l t v i i k i...,044,03 2,47,077,7 2,94 47 S u n t i , , V o r d ö ö , ,8 69 L u m p a rla n ti L e m la n t i , , Föglö ö , ,73 2 : K ö ö k a r i S o t t u n k a K u m lin k i B r ä n d ö ö , ,74 I n i ö V e lk u a T aiv a ssa lo...,22,358 2,579,249,350 2, K i v i m a a...,89,27 2,406,244,20 2, L o k a la h ti , ,67 44 V e h m a a...,565,703 3,268,570,705 3,275 7 U u s ik ir k k o... 2,26 2,44 4,702 2,297 2,444 4, : Uudenkaup. maaseurak P y h ä m a a...,257,24 2,498,287,255 2, Pyhämaan saariseurak , ,28 29 L a i t i l a... 3,769 3,839 7,608 3,82 3,856 j 7, : K a rja la , ,040 0 Mynämäki... 2,2 2,75 4,296 2,064 2,53 4,27 79 M ie to in e n , ,633 4 _ L e m u A s k a in e n , ,23 2 M e r im a s k u , j, R y m ä tty lä...,80,25 2,43,77,242 2,49 2 H o u tsk a ri , , Siirto 30,025 32,370 62,395 30,922 32,565 63,487,092 i j

200 ;) 2 3! 4 5 j 6 ' 7 8 I i) K annat. H enkikirjoihin pantu väestö. P o p u la tio n selon les listes p o u r le p r é lè v e m e n t des ta xes personelles. K irkonkirjoihin pantu väestö. S e lo n les reg istres des paroisses. Enem m än. E x é d a n t. Com munes. ' M iehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta, j Sexe fém inin. Total. Summa.! Miehenpuolta i j Sexe masculin. Sexe fém inin. i Vaim onpuolta. Total. Sumina. De celle-là. E d ellisiä. De celle-ci. Jälkim m äisiä. Siirto 30,025 32,370 62,395 30,922 32,565 63,487,092 K o r p o...,74,258 2,432,223,263 2, N a v o...,59,772 3,363,637,75 3, P a r a i n e n... 3,289 3,380 6,669 3,337 3,393 6,730 6 K a k sk e r ta K a a rin a...,34,455 2,769,046,42 2,88 58 K u u s i s t o P iik k iö , , P a i m i o...,79,987 3,778,828 2,006 3, Sauvo...,487,585 3,072,467,59 2, K a r u n a... 7G9 88, ,59 4 K e m i ö... 2,622 2,609 5,23 2,688 2,677 5, D ragsfjärd i...,454,457 2,9,56,532 3, W e s ta n fjä r d i , ,545 2 H i i t t i n e n , ,579. F inbyy , ,47 6 Perniö ynnä Y likylä.. 3,00 3,303 6,33 3,086 3,378 6,464 5 K i s k o...,378,369 2,747,388, S u o m u s jä r v i , ,666 3 K iik a la...,298,280 2,578,282,270 2, K u u s j o k i , , P e r t t e li...,03,84 2,287,3,88 2,30 4 M u u r la , ,323 7 lisk ela ,57,638 3,209,530,63 3, A n g e l n i e m i , ,002 9 H a l i k k o... 2,609 2,659 5,268 2,498 2,672 5,70 9S M arttila ja Karinainen.,794,869 3,663,762,837 3, K o s k i...,35,426 2,777,339,396 2, Euran kappeli , ,409 4 P r u n k k a la , ,75 96 L i e t o... 2,029 2,88 4,27,908 2,085 3, R a n t a m ä k i... 2,432 2,589 5,02,773,807 3,580,44 - P a a t t i n e n R a i s i o , , N aantalin m aaseurak Siirto 73,530 78,022 5,552 73,686 77,7 50,

201 ) 7 8! 9 Kunnat. Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Enemmän. Exédant. Communes. Sexe m asculin. Miehenpuolta. Sexe fém inin. Vaim onpuolta. Total. Summa! Sexe m asculin. i Sexe fém inin. i j M iehenpuolta. Vaim onpuolta. Total. Summa. i De celle-la.!. _ E d ellisiä. De celle-ci. Jälkim m äisiä. Siirto 73,530 78,022 5,552 73,686 77,7 50, R u s k o M a s k u , , V a h t o N o u s i a in e n...,452,525 2,977,433,502 2, Pöytya... 2,333 2,468 4,80 2,29 2,375 4, O r ip ä ä , ,42 Yläne...,270,353 2,623,282,352 2,634 H onkilahti , , H innerjoki , ,568 9 Euran p it ä j ä...,370,45 2,785,356,478 2, Kiukainen...,753,803 3,556,740,802 3,542 4 L a p p i...,538,602 3,40,539,598 3,37 3 Rauman maaseurak..,60,633 3,243,620,648 3, Eurajoki... 2,607 2,67 5,278 2,627 2,694 5,32 43 L u v i a...,349,470 2,89,359,458 2,87 2 Porin maaseurak... 2,85 2,874 5,725 2,92 2,903 5,85 90 U l v i l a... 2,0 2,80 4,290 2,7 2,89 4,306 6 N a k k ila...,983,98 3,964,958,977 3, K u l la a....,257,328 2,585,287,330 2,67 32 Normarkku.....,896,90 3,806,893,904 3,797 9 P o o m a r k k u...,864,885 3,749,86,89 3,752 3 A h l a i n e n...,980 2,020 4,000 2,040 2,058 4, Merikarvia.... 3,380 3,398 6,778 3,802 3,450 6, S iik a in e n...,845,933 3,778,936 2,026 3, K a n k a a n p ä ä... 3,65 3,854 7,505 3,55 3,735 7, H onk ajok i...,225,348 2,573,207,328 2, K a r v ia...,58,543 3,06,509,560 3,069 8 Parkano... 2,830 2,83 5,643 2,779 2,793 5,572 7 J ä m ijä r v i...,420,466 2,886,42,456 2,877 9 Ikaali [ynnä Ikaal. kaup. 4, ,872 4,928 4,90 9, : V iljakkala...,88,243 2,43,92,26 2, H äm een k yrö... 3,964 3,835 7,799 3,93 3,759 7, L a v i a... 2,403 2,43 4,834 2,389 2,42 4,80 24 Suodenniem i...,248,289 2,537,248,294 2,542 5 Siirto 35,899 ] 4, ,798 35,958 40,94 276,872 j 926 j

202 7 Kunnat. 2 3 j 4 Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. 5 j 6 ; 7 Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. 8 9 Enemmän. Excédant. Communes. Sexe masculin. Miehenpuolta. Sexe féminin. Vaim onpuolta. Total. Summa. Sexe masculin. M iehenpuolta. Sexe féminin. Vaim onpuolta. Total. Summa. Jälkim m äisiä. j De celle-ci.. [ E d ellisiä. [ De celle-la. Siirto 35,899 4, ,798 35,958 40,94 276, M o u h ij ä r v i...,994 2,037 4,03,966 2,023 3, S u o n ie m i , ,546 9 K arkku...,53,570 3,0,536,556 3,092 9 T y r v ä ä... 3,730 3,820 7,550 3,693 3,779 7, K iik k a...,746,705 3,45,732,70 3,433 8 K iik o in e n...,053,094 2,47,053,08 2,34 3 K a u v a ts a...,68,24 2,382,67,232 2,399 7 H arjavalta , ,63 2 K o k em ä k i... 3,436 3,486 6,922 3,360 3,380 6, H u ittin e n... 4,446 4,532 8,978 4,272 4,507 8, K ö y li ö...,67,678 3,295,584,657 3,24 54 S ä k y l ä...,044,083 2,27,046,039 2, Y a m p u la...,347,354 2,70,280,378 2, P u n k a la id u n... 2,79 2,735 5,454 2,690 2,692 5, Alastaro... 2,023 2,080 4,03,997 2,094 4,09 2 M etsäm aa , , L o im a a... osa Perttulaa.. j 4,60 4,704 9,305 3, ,3 64 8,04,2 Summa 70,664 77, ,948 70,56 76, ,235,73 _ Yhteensä kaupungeissa. 2,35 25,80 46,495 23,75 25,524 49,239 2,744 Koko lääni yhteensä 9, , ,443 93,87 20, ,474,03 l _ I 0 H äm een lä äni. Kaupungit. H äm eenlinna... 2,8 2,592 4,70 2,300 2,673 4, Tampere ,248,60 20,858 9,243 0,889 20, Summa,366 4,202 25,568,543 3,562 25, Maalaiskunnat. S o m e r o... 3,462 3,429 6,89 3,487 3,465 6,952 _ 6 S o m e r n ie m i , , T a m m e la... 6,024 6,306 2,330 6,024 6,30 2,325 5 J o k io in e n...,75,727 3,478,684,703 3,387 9 Siirto 2,048 2,224 24,272 2,08 2,243 24,26 -

203 8 2 j 3 J Kunnat. Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Enemmän. Exédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. Vaim onpuolta.! T otal. Summa. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. V aim onpuolta. I T otal. Summa. De celle-la. E d ellisiä. De celle-ci. Jälkim m äisiä. Siirto 2,048 2,224 24,272 2,08 2,243 24,26 n P e r t t u l a , , H u m p p ila...,47,60 2,307,60,78 2,338 3 U r j a l a... 4,578 4,400 8,978 4,62 4,444 9, K y lm ä k o sk i , ,559 2 _ A k a a...,46,430 2,846,466,447 2,93 67 K alvola...,766,693 3,459,784,690 3,474 5 S ä ä k s m ä k i... 2,768 2,739 5,507 2,82 2,767 5, P ä l k ä n e...,989 2,042 4,03 2,063 2,085 4,48 7 L e m p ä ä lä... 2,09 2,89 4,358 2,72 2,50 4, V e s i l a h t i... 3,289 3,282 6,57 3,67 3,55 6, T o ttijä r v i , , P ir k k a la... 2,38 2,343 4,66 2,83 2,202 4, Y löjärvi...,258,205 2,463,295,38 2,63 50 M essukylä...,365,424 2,789,336,366 2, K angasala... 2,704 2,80 5,505 2,734 2,802 5,536 3 S a h a la h t i ,593,034,085 2,9 526 O r iv e si... 3,666 3,662 7,328 3,22 3,388 6, _ T e is k o... 2,36 2,20 4,256 2,05 2,008 4, K uru... 2,06 2,078 4,39,964,907 3, R uovesi... 5,87 5,970,84 5,755 5,785, K u o r ev e si...,308,282 2,590,309,258 2, K orp ilahti... 5,63 5,465 0,628 4,943 5,52 0, J ä m s ä... 5,836 5,939,775 5,750 5,827, L ä n g e lm ä k i... 2,07 2,069 4,086,986 2,02 3, _ E r ä j ä r v i , , K u h m o in e n... 3,270 3,375 6,645 3,2 3,33 6, K u h m a la h ti...,75,97 2, , L u o p io in e n...,826,863 3,689,786,837 3, T u u lo in en..., , ,970 9 _ H a u h o... 2,424 2,429 4,853 2,454 2,433 4, T y r v ä n t ö , ,56 U H a ttu la...,990 2,037 4,027,94,88 3, Hämeenlinnan maaseurak , ,344 2 _ Vanaja ,32,40 2,73,29,379 2,670 6 Siirto 85,65 86,9 7,284 83,900 84,584 68,484 2,800

204 9 2 j j 6 8 j 9 i K unnat. H enkikirjoihin pantu väestö. P opulation selon les listes pour le prélèvem ent des taxes personelles. K irkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Enem m än. E xcédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. Vaimonpuolta. Total. Summa. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. Vaimonpuolta. Total. i Summa. E d ellisiä. j De celle-là. De celle-ci. Jälkim m äisiä. Siirto 85,65 86,9 7,284 83,900 84,584 68,484 2,800 J a n a k k a la... 3,33 3,367 6,680 3,275 3,336 6,6 69 R enko...,357,454 2,8,373,35 2, _ L o p p i... 3,084 3,84 6,268 3,037 3,08 6, H a u s j ä r v i... 3,756 3,759 7,55 3,830 3,74 7,57 56 K ä rk ö lä...,885,863 3,748,93,9 3, , N a s t o la... 2,282 2,829 4,6 2,279 2,344 4,623 2 H ollola ynnä Lahdenkaupp. 4,647 4,648 9,295 4,742 4,70 9, K o s k i...,549,589 3,38,58,529 3, L a m m i... 3,238 3,326 6,564 3,258 3,34 6, A s i k k a l a... 4,387 4,500 8,887 4,465 4,606 9,07 84 Padasjoki ,406 2,494 4,900 2,443 2,562 5, Summa 7,069 8, ,70 6,05 7, ,075 2,626 Y hteensä kaupungeissa.,366 4,202 25,568,543 3,562 25, Koko lääni yhteensä 28,435 32,834 26,269 27,594 30, ,80 3,089 V iip u r in lä ä n i. Kaupungit. V iip u r i... 7,68 9,502 7,83 9,46,302 20,763 3,580 S o r t a v a l a , , K ä k is a lm i , , L appeenranta....,057,32 2, , H am ina...,55,904 3,49,269,509 2, K o t k a...,922,845 3,767,827,744 3,57 96 Summa 3,434 5,89 29,325 4,667 6,593 3,260,935 M aalaiskunnat. P y h t ä ä...,623,659 3,282,664,699 3,363 8 : K y m i... i 2,750 2,82 5,562 2,769 2,85 5, S ip p o la... 2,864 2,897 5,76 2,845 2,883 5, V e h k a l a h t i... 4,5-8 4,474 8,992 4,50 4,473 8,974 8 M i e h i k k ä l ä...,456 ',547 3,003,488,582 3, V i r o l a h t i... 3,720 ; 3,734 7,454 3,822 3,783 7,605 5 S ä k k ijä r v i... 5,567 5,493,060 5,658, 5,54,72 2 Siirto 22,498 22,66 45,4 22,747 22,749 ' 45, Suo m. T ai. Tila. 9

205 0 Kunnat. 2» * 5! Henkikirjoihin pantu väestö. P opulation selon les listes pou r le prélèvem ent des taxes personelles. Kirkonkirjoihin pantu / Selon les registres des paroisses. Enemmän. Excédant. Communes. Miehenpuolta. Sexe masculin. jvaimonpuolta. Sexe féminin. i Summa. J Total. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta, j Sexe féminin. Summa. Total. j Edellisiä. J De celle-la. Jälkimmäisiä. De celle-ci... Siirto 22,498 22,66 45,4 22,747 22,749 45,496 Suursaari ja Tytärsaari , ,7 L a p p v e s i... 3,828 3,908 7,736 3,769 3,827 7, : L e m i...,998 2,06 4,04 2,026 2,24 4,50 46 i L u u m ä k i... 3,050 3,050 6,00 3,03 2,989 6, V a l k e a l a... 4,840 4,863 9,703 4,885 4,820 9,705 Suom enniem i...,000,059 2,059,02,048 2,060 2 S a v i t a i p a l e... 3,253 3,54 6,767 3,250 3,442 6, T a ip a ls a a r i...,685,844 3,529,660,807 3, J o u t s e n o...,630,697 3,327,606,662 3, R u o k o l a h t i... 3,580 3,649 7,229 3,552 3,577 7,29 00 R a u tjä r v i...,589,662 3,25,60,685 3, K i r v u... 3,24 3,285 6,499 3,255 3,30 6, , i Jääski... 3,40 3,04 6,8 3,44 3,033 6,77 4 i A n t r e a... 4,276 4,338 8,64 4,27 4,246 8,463 5 Viipurin maaseurak... 9,092 9,084 8,76 8,932 8,893 7, Johanneksen pitäjä.. 2,625 2,603 5,228 2,677 2,663 5,340 2 K o i v i s t o... Seiskarin ja Lavans, ulkos. 3, , ,847,382 } 4,5 3,998 8,3 6 K uolem ajärvi...,93,965 3,878,895,937 3, U u s i k i r k k o... 5,936 5,83,767 5,729 5,604, j _. K ivennapa... 5,224 5,389 0,63 5,63 5,336 0,499 4 M u o l a... 5,86 5,88,697 6,039 5,998 2, H e i n j o k i...,356,287 2,643,345,267 2,62 3 _ i V a lk j ä r v i... 3,223 3,244 6,467 3,34 3,39 6, R a u t u... 2,69 2,387 4,556 2,292 2,498 4, ! S ak k u la... 4,225 4,285 8,50 4,264 4,37 8,58 7 P y h ä jä r v i... 2,587 2,62 5,99 2,562 2,62 5,83 6 R ä is ä lä... 2,64 2,728 5,369 2,647 2,704 5,35 8! Käkisalmen maaseurak..,30,58 2,288,08,30 2,2 7 7 : K a u k o l a...,553,586 3,39,50,552 3, H iit o l a... 3,26 3,345 6,56 3,093 i 3,278 6,37 90 : K u r k ijo k i... 3,4 3,523 6,934 3,275 3,253 6, P a r ik k a la... 5,772 6,78,950 5,556 5,925, i J a a k k im a... 5,8 5,392 0,50 5,96 5,392 0, Siirto! 3,347 33,75 j 265,098 30,804 J 38, ,237,86

206 2 l «7 8 9 Kunnat. Communes. Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Summa. Total. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Summa. Total. Enemmän. Excédant. Edellisiä, j De celle-ta. Jälkimmäisiä. De celle-ci. Siirto 3,347 33,75 265,098 30,804 32, ,237,86 Sortavalan maaseurak.. 7,055 7,258 4,33 7,328 7,445 4, U ukuniem i... 2,299 2,37 4,670 2,367 2,469 4, R u s k e a la... 2,339 2,365 4,704 2,292 2,383 4, S u is t a m o... 3,23 3,295 6,508 3,63 3,740 7, K orpiselkä ,09 2,07 89 S u o j ä r v i... 2,45 2,072 4,27 2,283 2,273 4, S a l m i... M antsinsaari... j 4,246 4,47 8,663 K i t e l ä... I m p ila h t i... j 4,38 4,359 8,497 3, ,773 2,785 4,89 744,898 2,963 8,026,430 } ,67 5,748 } Summa 57,74 60,784 38,498 58,784 6, ,340,842 Yhteensä kaupungeissa. 3,434 5,89 29,325 4,667 6,593 3,260,935 Koko lääni yhteensä 7,48 76, ,823 73,45 78,49 35,600 3,777 M ikkelin lääni. Kaupungit. M ik k eli...,29,326 2,545,250,267 2,57 28 H ein o la , ,292 2 S a v o n l in n a , , Summa 2,369 2,803 5,72 2,495 2,857 5,352 80! Maalaiskunnat. H ein o la... 3,000 3,097 6,097 2,960 3,072 6, S y s m ä... 4,478 4,676 9,54 4,553 4,667 9, H a rto la... 3,938 4,23 8,06 3,897 4,003 7,900 6 L u h a n k a...,07,30 2,20,098,6 2, L e iv o n m ä k i..., ,08,77,044 2,22 40 Joutsa... : 3,05 3,04 6,092 3,40 3,09 6,23 39 M ä n ty h a r ju...! 6,595 6,458 3,053 6,485 6,388 2, K r i s t i i n a... 3,20 3,34 6,46 3,70 3,372 6,542 8 A n tto la...,63,96 2,359,66,96 2,362 3 Mikkelin maaseurak... 5,994 6,66 2,60 5,845 6,0, H ir v e n sa lm i... 3,0 3,40! 6,5 3,7 3,323 6,440 7 Siirto 36,67 37,63 74,230 36,608 37,328, 73,

207 2 2 i Henkikirjoihin pantu väestö. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Enemmän. Population selon les listes Excédant. pour le prélèvement des Selon les registres des taxes personelles. paroisses. Jälkim m äisiä. De celle-ci. j E dellisiä.! De celle-la. Summa. Total. i V aim onpuolta. [ Sexe fém inin. M iehenpuolta. Sexe m asculin.! Summa. Total. V aim onpuolta. Sexe fém inin. M iehenpuolta. Sexe m asculin. Siirto 36,67 37,63 74,230 36,608 37,328 73, K angasn iem i... 5,390 5,573 0,963 5,359 5,540 0, H a u k iv u o r i...,860,952 3,82,849,903 3, P ie k s ä m ä k i... V irtasalm i... 4,958,363 4,934,385 9,892 2,748 j 6,430 6,459 2, J ä p p ilä , ,553 Joroinen... 3,057 3,722 7,379 4,40 4,258 8,398,09 J u v a... 5,692 5,757,449 5,742 5,777,59 70 P u u m a l a... 2,705 2,927 5,632 2,742 2,929 5,67 39 Su lkava... 2,74 2,978 5,692 2,68 2,896 5,577 5 S ä ä m in k i... 4,425 4,580 9,005 4,370 4,46 8, K e r im ä k i... 5,67 5,327 0,494 5,98 5,405 0, E non koski , ,070 7 Savonranta...,39,27 2,356,57,25 2,372 6 ^ H e in ä v e s i... 3,799 4,47 7,946 3,720 3,933 7, K an gaslam p i , ,70 37 R a n t a s a lm i... 4,679 4,968 9,647 4,78 5,002 9, Summa 86,0 89,07 75,082 86,550 89,08 75, Yhteensä kaupungeissa. 2,369 2,803 5,72 2,495 2,857 5, Koko lääni yhteensä 8 8,38 0 9,874 80,254 89,045 9,875 80, K uop ion lääni. Kaupungit. K u o p io... 4,298 4,499 8,797 4,267 4,65 8, Joensuu...,252,286 2,538,45,404 2,89 28 Summa 5,550 5,785,335 5,682 6,09, Maalaiskunnat. L e p p ä v i r t a... 7,336 7,278 4,64 j 7,742 7,885 5,627 V a r k a u s ) j 73 Suonenjoki... 3,446 3,590 7,036 3,557 3,62 7,78 42 H a n k a s a lm i... 3,094 3,232 6,326 3,227 3,353 6,580 _ 254. R a u ta la m p i... 5,766 5,907,673 5,937 6,086 2, Vesanto...,762,760 3,522,730,752 3, K a r t t u l a... 4,58 4,533 9,05 4,494 4,52 9, Siirto 26,328 26,907 53,235 I 26,762 27,06 53j

208 j! ] i Kunnat. Communes. H enkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. i Sexe m asculin. M iehenpuolta, ; Sexe fém inin. V aim onpuolta. Total. Summa ; K irkonkirjoihin pantu väestö. [ Sexe m asculin. Selon les registres des paroisses. j M iehenpuolta... Sexe fém inin. V aim onpuolta. ^.... Total. ; Summa. De celle-la. Enem m än. Excédant. E d ellisiä. De celle-ci. Jälkim m äisiä. Siirto 26,328 26,907 53,235 26,762 27,06 : 53, Kuopion m aaseurak... 8,207 8,62 6,828 8,43 8,523 6, T u u sn ie m i... 3,478 3,560 7,038 3,635 3,797 7, M a a n in k a... 2,870 2,902 5,772 2,890 2,903 5,793 2 P i e l a v e s i... K e i t e l e... 5,28,775 5,270,85 0,398 3,590 j 7,046 7,46 4, K iu r u v e s i... 4,536 4,600 9,36 4,429 4,526 8,955 8 Iisalm en kauppala... I i s a l m i , ,247,027 8,277 J 9,569 9,85 9, R u t a k k o , , L a p in la h ti... 3,433 3,484 6,97 3,54 3,556 7, N i l s i ä... 8,389 8,459 6,848 j 8,490 8,553 7,043 Juvankosken ruukki f ~ K a a v i... 4,69 4,57 8,326 4,4 4,000 8,4 22 P o lv ij ä r v i... 2,453 2,505 4,958,883,.829 3,72,246 K u u s jä r v i...,637,668 3,305,553,67 3, L i p e r i... 4,749 5,085 9,834 6,476 6,843 3,39 3,485 K o n t i o l a h t i... 4,50 : 4,32 8,822 4,4 3,926 8, R ä ä k k y l ä... 2,95 3,040 5,955 2,848 3,048 5, K iteen pitäjä ,567 5,838,405 5,84 5,972, K e s ä l a h t i...,567,680 3,247,638,736 3, P ä l k j ä r v i...,20,285 2,486,8,26 2, T o h m a j ä r v i... 3,543 3,677 7,220 3,556 3,574 7,30 90 V ä r t s i l ä K iihtelysvaara.... 3,688 3,84 7,502 3,485 3,556 7,04 46 I l o m a n t s i... 6,573 6,50 3,083 6,906 6,820 3, E n o... 2,593 2,625 5,28 2,526 2,574 5,00 8 P ie lis jä r v i... 5,95 6,06,976 5,853 5,943, _ Juuka... 4,253 4,49 8,672 4,76 4,334 8,50 02 R a u t a v a a r a , , N urm eksen kauppala N u rm es... 5,69 5,623,242 J 5,573 5,568,4 5 Kuhm oniem i (osa) ( 55 Summ a 36,676 39, ,32 38,375 40, ,953 2,64 Y hteensä kaupungeissa. 5,550 5,785,335 5,6'S2 G,09,70 _ 366 Koko lääni yhteensä 42,226 45,42 287,647 44,057 46, ,6 54 3,

209 4 Kunnat Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. 5 j 6 j 7 Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. 8 J 9 Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. V aim onpuolta. Total. Summa. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. V aim onpuolta. T otal. Summa. De celle-la. E d ellisiä. Jälkim m äisiä. De celle-ci. W aa san lääni. Kaupungit. Nikolainkaupunki... 4,0 5,224 9,235 4,666 5,63 0,297,062 K a s k in e n Kristiinankaupunki.. 978,342 2,320,33,374 2, Uusikaarlepyy , Pietarsaari ,6,96,025,43 2, K okkola ,098,920,30,72 2, J y v ä sk y lä...,20,377 2,587,29,378 2,597 0 Summa 8,485,078 9,563 0,302,66 2,963 2,400 Maalaiskunnat. S id ep yy...,279,425 2,704,394,438 2, I s o j o k i... 2,235 2,325 4,560 2,339 2,27 4,60 50 L apväärtti... 2,57 2,66 5,78 2,997 2,982 5, Kristiinankaup. maaseur , , K a r i j o k i...,092,6 2,253,209,280 2, N ä r p iö... 5,347 5,654,00 r j 6,383 7,060 3, O verm ark k u...,604,642 3,246! K o r sn ä ä si...,983 2,84 4,67 2,227 2,403 4, Teuvo... 2,808 2,939 5,747 2,890 2,942 5, K auh ajok i... 4,727 5,053 9,780 4,92 5,073 9, K u r i k k a... 3,5 3,623 7,34 3,646 3,70 7, J a la sjä r v i... 4,47 4,52 8,938 4,984 5,067 0,05,3 P eräseinäjoki...,403,55 2,98,648,609 3, I l m a j o k i... 5,052 5,209 0,26 5,203 5,443 0, S e in ä j o k i...,322,446! 2,768,346,30 2,656 2 Y listaro... 4,32 4,803 9,24 4,385 4,779 9,64 40 Iso k v r ö... 3,75 4,029 7,780 3,888 4,45 8, V ä h ä k y r ö... 2,323 2,557 4,880 2,277 2,48 4, L a i h i a... 3,86 4,59 7,975 3,39 3,65 6,970,005 J u r v a...!,755,766 3,52 2,29 2,388 4,679,58 P ir t t ik y lä...,466,573 3,039,577,684 3, P e t a l a h t i i,896,065,056 2,2 225 B e r g ö ö Siirto i 58,076 62,000 20,076 6,640 i 64,07 25,7 j 5,635

210 ; 9 Henkikirjoihin pantu väestö. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Enemmän. Population selon les listes Excédant. pour le pre'lèvement des Selon les registres des Kannat. taxes personelles. paroisses. Communes. Miehenpuolta. Sexe masculin. i Vaimonpuolta. Sexe féminin. Summa. Total. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Total. Summa. Edellisiä. De celle-la. Jälkimmäisiä. De celle-ci. Siirto 58,076 62,000 20,076 6,640 64,07 25,7 5,635 M a a la h t i... 2,278 2,326 4,604 2,389 2,279 4, Sulva...,529,709 3,238,628, M u s t a s a a r i... 3,866 4,76 8,042 4,382 4,368 8, R a ip p a lu o to...,30,362 2,672,342,364 2, K oivu lah ti...,77,882 3,653,84,896 3, M aksam aa ,63,003,066 2, V ö y r i... 3,997 4,440 8,437 4,047 4,423 8, N u r m o...,55,567 3,8 2,054 2,095 4,49,03 Lapua... 5,75 6,07,732 5,322 5,665 0, K a u h a v a... 3,480 3,774 7,254 3,656 3,96 7, Y lih ä r m ä...,59,72 3,303,626,737 3, A la h ä r m ä... 2,664 2,98 5,582 2,76 2,98 5,697 5 O ravainen...,768,936 3,704,958 2,058 4,06 _ 32 M u n s a l a... 2,078 2,26 4,339 2,367 2,502 4, Uudenkaarlep.maaseurak.,604,77 3,375,838,828 3, Jepua.....,095,96 2,29,76,237 2,43 22 Pietarsaari... 2,86 3,063 5,924 3,037 3,3 6, P u r m o...,255,38 2,573,308,322 2, Ä h t ä v ä...,248,32 2,560,253,284 2, T ervajärvi...,458,580 3,038,474,554 3,028 0 Kruunupyy...,896,942 3,838,628,624 3, L u o t o...,086,097 2,83,47,09 2, Kokkolan maaseurak..,957 2,058 4,05 2,609 2,557 5,66,5 A l a v e t e l i...,06,020 2,036,064,040 2,04 _ 68 K ä lv i ä...,73,843 3,574» J 2,45 2,344 4,489 U l l a v a ,59 i 244 L o h ta ja...,49,522 3,03,633,593 3, Himanka...,26,325 2,586,300,340 2, Y lik a n n u s...,846,89 3,737,896,900 3, T oholam pi...,535,568 3,03,60,586 3,87 84 Kaustisenkylä....,489,470 2,959,57,493 3,00 5 V e t e l i...,68,633 3,25,66,644 3,305 _ 54 L e stijä r v i H a is u a , ,76 26 Siirto 20,34 28, ,379 27,452 3, ,296 0,97

211 6 Kunnat.! 2 ] 3 j Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. 5 j 6 j 7 Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. 8 9 Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. V aim onpuolta. T otal.!! Sum m a. Sexe m asculin. M iehenpuolta [ Sexe fém inin. j V aim onpuolta, i T otal. Sum m a. De c e lle-là. E d e llisiä. De celle-ci. Jä lk im m ä isiä. Siirto 20,34 28, ,379 27,452 3, ,296 0,97 P e r h o , ,74 26 S o in i...,434,464 2,898,46,503 2, L eh tim ä k i , , A l a j ä r v i... 2,756 2,866 5,622 2,79 j 2,879 5, V im p eli...,328,408 2,736,346,423 2, E v i j ä r v i...,929 2,049 3,978,956 2,059 4,05 37 K o r t e s j ä r v i...,752,837 a 00 io_ co,784,849 3, L a p p a j ä r v i... 2,384 2,524 4,908 2,460 2,568 5, K u o r ta n e... 2,65 2,277 4,442 2,22 2,3 4, T ö y s ä...,46,47 2,932,44,462 2, A lavuus... 3,99 4,64 8,55 4,053 4,9 8, V i r r a t... 3,623 3,69 7,34 3,668 3,704 7,372 _ 58 A t s ä r i... 2,428 2,47 4,899 2,458 2,498 4, Pihlajavesi , , M u l t ia...,748,807 3,555,786,80 3, K eu ru u... 4,250 4,233 8,483 4,28 4,56 8, P etä jä v e si... 2,57 2,57 4,34 2,8 2,66 4, J y v ä sk y lä... 4,357 4,283 8,640 4,32 4,296 8,67 23 U u r a in e n...,404,434 2,838,408,43 2,839 S a a rijä rv i... 5,222 5,368 0,590 5,273 5,365 0, K a r s t u l a... 4,05 4,60 8,265 4,3 4,30 8, K iv ij ä r v i... 2,396 2,47 4,83 2,47 2,457 4,874 6 P i h t i p u d a s... 2,286 2,22 4,408 2,37 2,33 4, V iita sa a r i... 4,88 4,204 8,392 4,222 4,27 8,493 0 Konginkangas , ,922 9 Su m iain en ,036 2, ,045 2,03 6 Laukaa... 4,940 5,034 9,974 4,930 5,04 9, Summa 87,306 96,8 383,487 94, , ,229,742 Yhteensä kaupungeissa. 8,485,078 9,568 0,302,66 2,963 2,400 Koko lääni yhteensä 95,79 207, , ,294 2, , 92 4,42 O ulun lääni. Kaupungit. O u lu... 4,968 5,99 0,887 6,0 6,654 2,665 l,778i R a a h e...,24,387 2,5,693,646 3, ' Siirto 6,092 7,306 3,398 7,704 8,300 6,004-2,606,

212 7 2 3 j i 5 6 j Kunnat. Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. j Vaim onpuolta. Sexe fém inin. Total. Summa. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin.. _ V aim onpuolta. Total. Summa. E d ellisiä. De celle-la. Jälkim m äisiä. De celle-ci. Siirto 6,092 7,306 3,398 7,704 8,300 6,004 2,606 K e m i T o r n i o , , K ajaani , ,220 9 Summa 7,444 8,867 6,3 9,74 9,932 9,06 2,795 Maalaiskunnat. Sievi (Evijärvi)....,760,79 3,55,9,942 3, R a u t io , , Y liv ie s k a... 2,663 2,783 5,446 2,800. 2,890 5, A la v ie s k a...,260,326 2,586,372,47 2, K a l a j o k i... 2,58 2,323 4,48 2,509 2,433 4, M e r ijä r v i , , O u la in e n... 2,055 2,3 4,68 2,50 2,207 4, P y h ä j o k i...,964 2,04 4,068 2,50 2,70 4, Sälöisten kappeli , ,35 6 S a l o i n e n...,086,058 2,44,253,24 2, V i h a n t i...,349,47 2,766,404,436 2, R a n t t i l a...,444,544 2,988,599,6 3, P aavola...,79,955 3,746,943,978 3,92 75 R e v o n l a h t i , , S iik a j o k i , , H a il u o t o ,0,999,069,047 2,6 7 P y h ä jä r v i... 2,495 2,552 5,047 2,562 2,657 5,29 72 R e is j ä r v i...,49,444 2,863,463,48 2,944 8 H a a p a j ä r v i... 2,309 2,492 4,80 2,42 2,5 4, Nivala (Pielisjärvi)... 2,984 3,257 6,24 3,73 3,440 6, K ä r s ä m ä k i...,86,220 2,406,206,2 2,47 H aapavesi... 2,702 2,800 5,502 2,865 2,922 5, P u l k k i l a...,074,80 2,254,58,225 2, P i i p p o l a...,406,422 2,828,46,476 2, K e s tilä...,3,65 2,296,204,240 2, S ä r ä is n ie m i...,748,840 3,588,750,838 3,588 P a l t a m o... 2,026 2,070 4,096 2,047 2,097 4,44 48 K a j a a n i...,373,39 2,764,385,398 2,783 9 Siirto 43,786 45,85 89,60 46,592 47,572 94,64 4,563 Suotu. Tai. T ila. 3

213 i Kunnat. Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. Vaim onpuolta. Total. Summa Sexe m asculin. Miehenpuolta. Sexe fém inin. Vaim onpuolta. Total. Summa. De celle-la. E d ellisiä. De celle-ci. Jälkim m äisiä. Siirto 43,786 45,85 89,60 46,592 47,572 94,64 4,563 S o t k a m o... 4,245 4,356 8,60 4,226 4,340 8, K uhm on iem i... 3,45 3,496 6,9 3,448 3,480 6,928 7 R is t ij ä r v i ,096 2, ,093 2,087 H y r y n s a lm i , ,927 9 Suom ussalm i... 2,989 3,049 6,038 3,098 3,36 6, P u o la n k a... 2,099 2,60 4,259 2,344 2,327 4,67 42 U t a j ä r v i... 2,022,995 4,07 2,23 2,058 4,8 64 M u h o s... 2,080 2,46 4,226 2,60 2,30 4, T y r n ä v ä...,382,485 2,867,432,522 2, T e m m e s , L u m ijo k i...,052,66 2,28,07,67 2, L i m i n k a...,573,786 3,359,528,726 3, K e m p e l e , ,35 25 O u lu n sa lo , , O u lu...,57,63 3,84,76,726 3, Y lik iim in k i...,083 96,994, ,055 6 K ii m i n k i , , Haukipudas.....,67,668 3,339,663,650 3,33 26 l i... 2,704 2,793 5,497 2,824 2,84 5, K u iv a n ie m i , , P udasjärvi... 3,820 3,749 7,569 4,2 3,973 8, T a iv a lk o s k i...,290,292 2,582,472,449 2, K u u s a m o... 3,593 3,976 7,569 4,048 4,345 8, K uolajärvi...,290,270 2,560,336,26 2, K em ijä rv i...,722,802 3,524,924,885 3, R ovaniem i... 3,278 3,29 6,569 3,353 3,243 6, T ervola...,229,363 2,592,380,483 2, S im o...,223,80 2,403,28,24 2, K e m i...,922,949 3,87 2,08 2,070 4,5 280 Alatornio... 2,646 2,780 5,426 2,75 2,850 5,60 75 K a r u n k i , ,83 8 Y lit o r n io...,840,825 3,665,956,939 3, T u rto la , , K o l a r i , ,372 Siirto 02,958 06, ,552 08,70 0,030 28,740 9,88

214 9 2 3 j Kunnat. Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. V aim onpuolta. j Total. j Summa, Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. V aim onpuolta. Total. Summa. Be celle-la. E d ellisiä. Jälkim m äisiä. De celle-ci. Siirto 02,958 06, ,552 08,70 0,030 28,740 9,88 Muonionniska , Enontekiäinen _ 84 K it t i l ä......,323,246 2,569,346,324 2,670 0 Sodankylä...,606,58 3,87,559,550 3,09 78 I n a r i , ,55 42 U ts jo k i Summa 07,537 0,970 28,507 3,339 4, ,887 9,380 Yhteensä kaupungeissa. 7,444 8,867 6,3 9,74 9,932 9,06 2,795 Koko lääni yhteensä 4,98 9, ,8 8 22,53 24, ,9 93 2,75 Summa koko Suomessa,47,427,200,532 2,347,959,7,722,208,747 2,380, ,5 0 Siitä kaupungeissa.. 0,566 2, ,358 0,942 24,64 235,556 2,08 maalaiskunnissa.,045,86,078,740 2,24,60,060,780,084,33 2,44,93 20,32

215 20 2. Asuinrakennusten lukumäärä Suomessa 890 vuoden lopussa. Nombre de maisons habitables en Finlande à la fin de l année 890. i Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 4 Siitä De ce nombre varustettuja tulensijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. Asukasten luku keskimäärin LT5 asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. ' i Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. c* Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 4 Siitä De ce nombre varusteltuja tulensijoula, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. Asukasten luku keskimaäriu m asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. U udenm aan lä ä n i. Siirto 8,09 8,08 i Kaupungit. S iu n tio H elsinki ynnä Viapori. 3,060 3, Kirkkonummi Loviisa E s p o o P o r v o o H e l s i n k i...,086, T a m m isa a r i N u r m ij ä r v i...,400,400 5 H a n k o n ie m i T u u s u l a Maalaiskunnat. Summa 4,39 4,39 7 S i p o o B r o m a r v i T en h ola Tammisaaren maaseurak P o r n e e s i M ä n ts ä lä... P u k k i l a A s k u la Porvoon maaseurak...,79,79 7 P o h j a t P e r n a j a K a r j a... \ C L i lj e n d a a li Mustion tehtaanseurak.. ) M y r s k y lä Snappertuuna O rim attila...,550,550 6 Inkoo... } Iitti... 2,039 2,039 5 F a g erviik i... J a a l a D e g e r b y y A r t j ä r v i K arjalohja L a p tr e sk i S a m m a tti E l i m ä k i Nummi A n j a la P u su la Ruotsin-Pyhtää P y h ä jä r v i V i h t i...,65,65 6 Summa 26,922 26, L o h j a Yhteensä kaupungeissa. 4,39 4,39 7 Siirto J 8,09 j 8,08 j Koko lääni yhteensä 3,24 3,

216 2 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. <N Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 i Siitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja p iippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaimines sans issue pour la fumée, Asukasten luku keskimäärin m asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. l Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asuinrakennuksia. (M Nombre total de maisons habitables. 3 j Siitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu., maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. Asukasten luku keskim äärin iti asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. Turun j a P o rin lään i. Siirto 6,62 6,62 Kaupungit. Uudenkaup. maaseurak T u r k u... 2,030 2,030 5 P y h ä m a a B P o r i Pyhämaan saariseurak ) J R a u m a L a i t ila...,765,765 4 Uusikaupunki K a rja la N a a n t a l i M ynäm äki Maarianhamina M ie to in en Summa 4,043 4,043 2 L e m u Askainen G Maalaiskunnat. M e r im a s k u Ekkeröö R ym ättylä H am m arlanti H o u tsk a ri J o m a la K o r p o F in s tr ö m i Navo G e e t a P a r a in e n...,34,34 6 S a l t v i i k i K akskerta S u n t i K a a r i n a V o r d ö ö K u u s i s t o L u m p a rla n ti P iik k iö L e m la n t i P a im io F ö g lö ö Sauvo K öökari... 6 K a ru n a S o t t u n k a K e m i ö...,2,2 5 K u m lin k i D r a g s f j ä r d i B r ä n d ö ö W estanfjärdi I n i ö H iit t i n e n V e lk u a Finbyy T a iv a ssa lo Perniö ynnä Ylikylä..,26,26 8 K i v i m a a K i s k o L o k a la h t i S u o m u sjä rv i Vehmaa K i i k a l a U u s i k i r k k o K u u s j o k i i 5 Siirto 6,62 6,62 _ Siirto 2,885 2,884 i

217 22 Lääni ja kunta. Gouvernements et commîmes. Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 4 S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijoîlla, joissa on torvi ja piippu. inaisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. 5 > ikasten luku. keskim äärin asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. i Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 j 4 Siitä De ce nombre \ varastettuja tu len sijoîlla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chuumines sans issue pour la fumée. Asukasten luku keskim äärin ui asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. Siirto 2,885 2,884 i Siirto 37,272 37,86 86 Pertteli K u lla a M u u rla i 5 N o r m a r k k u U s k e la P o o m a r k k u A n g e ln ie m i Aid a i n e n H a l i k k o M e r ik a r v ia...,2,2 6 Marttila ja Karinainen S iik a in e n K o s k i K a n k a a n p ä ä...,007,007 7 Euran kappeli H onk ajok i P r u n k k a l a Karvia L i e t o P a r k a n o R a n t a m ä k i J ä m ijä r v i P a a ttin e n Ikaalinen ynnälkaal.kaup.,586, R a i s i o V i l j a k k a l a Naantalin maaseurak H äm een k yrö...,278,277 6 R u s k o L a v i a M a s k u S u o d en n iem i V a h t o M o u h ij ä r v i N o u s i a in e n S u o n ie m i P ö y t y ä K ark ku O r ip ä ä T y r v ä ä...,387, Yläne K iik k a H onkilahti K iik o in e n H in n e r j o k i K a u v a ts a Euran p itä jä H a r j a v a l t a K iu k ain en K ok em äki...,47,46 6 L a p p i H u ittin e n...,395,395 _ 6 Rauman maaseurak K ö y liö E u r a j o k i S ä k y lä L u v i a V a m p u la Porin maaseurak....,09,09 5 P u n k a la id u n...,033, U l v i l a Alastaro N a k k i l a M etsäm aa Siirto 37,272 37,86 86 Siirto 58,655 58,547 08

218 23 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Nombre total de maisons habitables. m Koko määrä asuinrakennuksia. 3 i Siitä De ce nombre varustettuja tulensijoilla, joissa on torvi ja piippu, maisons avec des cheminées. savupirttejä. chamnines sans issue pour la fum ée. Asukasten luku keskimäärin»o asuinrakennusta kohti Habitants par m aison. Lääni ja kunta Gouvernements et communes. Nombre total de maisons habitables. m Koko määrä asuinrakennuksia. 3 4 Siitä De ce nombre varustettuja tulensijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fum ée. Asukasten luku keskimäärin»o asuinrakennusta kohti. Habitants par m aison. Siirto 58,655 58, Siirto 3,38 3,37 0 L o im a a...,722,722 5 S a h a la h ti osa Perttulaa.. O r iv e si Summa 60,377 60, T e is k o Yhteensä kaupungeissa. 4,043 4,043 2 K u r u Koko lääni yhteensä 64,420 64, R u ovesi...,224,224 9 Kuorevesi i 9 H äm een lä äni. Korpilahti...,294,294 8 Kaupungit. J ä m s ä...,430,430 8 H äm eenlinna L ä n g e lm ä k i T a m p e r e...,52,52 3 E r ä j ä r v i ' 0 Summa,898,898 3 K u h m o in e n K u h m a la h ti M aalaiskunnat. L u o p io in e n S o m ero T u u lo in en S o m e r n ie m i H a u h o...,084,084 5 T a m m e la...,692,692 7 T y r v ä n t ö J o k io in e n H a ttu la P e r t t u l a Hämeenlinnan maaseurak H u m p p ila V a n a ja U r j a l a...,538,537 6 J a n a k k a la K y lm ä k o s k i Renko A k a a L o p p i K alvola H a u sjä r v i...,068, S ä ä k s m ä k i K ä r k ö l ä P ä l k ä n e N a sto la L e m p ä ä lä Hollola ynnä Lahden kaup V e s i l a h t i...,293, K o s k i T o t t i j ä m L a m m i...,038, P ir k k a la A s ik k a l a Ylöjärvi P a d a sjo k i M essukylä Summa 33,084 33, K angasala Yhteensä kaupungeissa.,898,898 3 Siirto 3,38 3,37!0 j - Koko lääni yhteensä 34,982 34,

219 24 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. es Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 i Siitä De ce nombre varustettuja tulensijoilla,! joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour j la fumée. Asukasten luku keskimäärin id asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. es Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 4, Siitä De ce nombre varustettuja tulensijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. Asukasten luku keskimäärin «asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. V iipurin lääni. Siirto 22,739 22, Kaupungit. Johanneksen pitäjä Viipuri....,898,898 i i K o i v i s t o...,55,55 6 S o r ta v a la Seiskarin ja Lavans, ulkos. 7 7 K äk isa lm i K uolem ajärvi Lappeenranta U u s i k i r k k o... 2,205 2, H a m i n a Kivennapa... 2,686 2, K o t k a M u o l a... 2,283 2, Summa 3,344 3,344 9 H e i n j o k i V a lk jä r v i..., Maalaiskunnat. R a u t u Pyhtää Sakkula...,30, K y m i P y h ä jä r v i S ip p o la R ä isä lä V e h k a la h t i...,970,970 5 Käkisalmen maaseurak M ie h ik k ä lä K a u k o l a V ir o la h t i...,94,94 6 H iit o la...,062, S ä k j ä r v i...,600, K u r k ijo k i...,38,38 6 Suursaari ja Tytärsaari P a r ik k a la...,838,827 6 L a p p v e s i...,646, J a a k k im a...,75, L e m i Sortavalan maaseurak.. 2,066 2, L u u m ä k i...,006, U u k u n i e m i V a l k e a l a...,258,258 8 R u s k e a la Suom enniem i S u is t a m o S a v i t a i p a l e...,284, K o r p is e l k ä T a ip a ls a a r i S u o j ä r v i Joutseno S a l m i... I!>,25, R u o k o la h t i...,340, M antsinsaari... R a u tjä r v i K i t e l ä... i,85, K i r v u...,098, I m p ila h ti... J Jääski...,328, Summa 52,94 52, A n t r e a...,222, Viipurin maaseurak... 2,3 2,0 3 8 Yhteensä kaupungeissa. 3,344 3, Siirto 22,739 22, Koko lääni yhteensä 56,285 55,

220 25 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Nombre total de maisons habitables. <N Koko määrä a s u in ra k en n u k sia. 3 4 S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijo illa, joissa on torvi ja p iip p u. maisons avec des cheminées. sav u p irttejä. chaumines sans issue pour la fum ée. Asukasten luku k esk im äärin,q asuinrakennusta kohti. Habitants par m aison. i Lääni ja kunta Gouvernements et communes. Nombre total de maisons habitables. ei Koko määrä a s u in ra k en n u k sia. 3 4 S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijo illa, joissa on torvi ja p iip p u. maisons avec des cheminées. sav u p irttejä. chaumines sans issue pour la fum ée. Asukasten luku k e sk im äärin lc asuinrakennusta kohti Habitants par maison. Mikkelin lääni. Siirto 8,236 5,50 2,735 Kaupungit. K angaslam pi M ik k eli R a n t a s a lm i...,042, H ein o la Summa 9,456 6,672 2,784 9 S a v o n l in n a Yhteensä kaupungeissa _ M aalaiskunnat. Summa Koko lääni yhteensä 9,924 7,40 2,784 9 Kuopion lääni. H ein o la Kaupungit. S y s m ä K u o p io H a rto la Joensuu Luhanka Summa L e iv o n m ä k i J o u t s a M aalaiskunnat. M ä n ty h a r ju...,473, L e p p ä v ir t a... K r i s t i i n a V a r k a u s... j,360, A n tto la S u o n e n j o k i Mikkelin maaseurak...,470, H a n k a s a lm i H ir v e n sa lm i..., Rautalampi.....,49, K angasn iem i..., V e s a n t o H a u k iv u o r i K a r t t u l a..., P ie k s ä m ä k i..., Kuopion maaseurak...,792, Virtasalmi ! 0 T uusniem i J ä p p ilä M a a n in k a Joroinen P i e l a v e s i..., > 9 J u v a...,266, K e it e le ) J P u u m a l a Kiuruvesi..., Sulkava Iisalmen kauppala... \ },853, S ä ä m in k i I is a lm i... ( K e r im ä k i...,263,263 8 R u t a k k o E non koski L a p i n l a h t i Savonranta N i l s i ä... ( j' 2,93, ! H e in ä v e s i Juvankosken ruukki.. Siirto 8,236 5,50 2,735 Siirto 6,47,63 4,853 Suom. Tai. Tila. 4

221 26 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. <N Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 4 Siitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. : savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. Asukasten luku keskim äärin iti asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. l Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asuinrakennuksia. (M Nombre total de maisons habitables. 3 I i S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour \ la fumée. Asukasten luku keskim äärin >o asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. Siirto 6,47,63 4,858 Maalaiskunnat. K a a v i S i i d e p y y P o lv ijä r v i I s o j o k i K u u sjä rv i L apväärtti...,277,277 5 L i p e r i...,035,035 3 Kristiinankaup. maaseur K o n t io la h t i K a r i j o k i R ä ä k k y lä N ä r p iö...,806,806 6 Kiteen pitäjä....,203, O verm ark ku K e s ä la h t i K o rsn ä ä si Pälk j ä r v i Teuvo...,37,37 5 T o h m a jä r v i... K auhajok i...,395,395 7 \ V ä r t s i l ä... K u r i k k a Kiihtelysvaara J a la sjä r v i...,333,333 8 I lo m a n t s i...,567, Peräseinäjoki E n o I l m a j o k i...,397,397 8 P ie lisjä rv i...,069, S e in ä j o k i Juuka Y l i s t a r o...,66,66 8 Rautavaara Iso k yrö...,289,289 6 Nurmeksen kauppala.. V ä h ä k y r ö i, N u rm es... L a i h i a...,9,9 6 Summa 29,947 23,540 6,407 9 Jurva Yhteensä kaupungeissa P ir ttik y lä Koko lääni yhteensä 30,864 24,457 6,407 9 P e t a la h t i B e r g ö ö W a a sa n lääni. M a a la h t i Kaupungit. S u l v a Nikolainkaupunki M u s t a s a a r i...,462,462 6 K a s k in e n R a ip p a lu o to Kristiinankaupunki K oivu lah ti Uusikaarlepyy M aksam aa Pietarsaari V ö y r i...,38,38 6 K o k k o l a N u r m o Jyväskylä ; 8 Lapua...,404,404 8 Summa 2,38 2,38 9 Siirto 26,54 26,54

222 i Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Nombre total de maisons habitables. Koko määrä asuinrakennuksia. S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä.. chaumines satis issue pour la fum ée. Asukasten luku keskimäärin asuinrakennusta kohti. Habitants par m aison. Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Nombre total de maisons habitables. Koko määrä asuinrakennuksia. S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fum ée. Asukasten luku keskimäärin asuinrakennusta kohti. Habitants par m aison. Siirto 26,54 26,54 Siirto 4,08 4,08 K a u h a v a L a p p a j ä r v i Y lih ä r m ä K u o r ta n e A la h ä r m ä T ö y s ä Oravainen A lavuus...,046,046 8 M u n s a l a V i r r a t Uudenkaarlep. maaseurak Ä t s ä r i Jepua Pihlajavesi Pietarsaari...,074,074 6 M u l t ia P u r m o K eu ru u...,238,237 i 7 A h ta v a P etä jä v e si Tervajärvi J y v ä sk y lä Kruunupyy U u r a in e n L u o t o S a a r ijä rv i...,34, Kokkolan maaseurak K a r s t u l a...,047,047 8 A l a v e t e l i K iv ij ä r v i K ä l v i ä... U l l a v a... i P i h t i p u d a s... V iita sa a r i... Lohtaja Konginkangas H im a n k a Su m iain en Y lik a n n u s L a u k a a..., T oholam pi Summa 55,2 54, Kaustisenkylä Yhteensä kaupungeissa. 2,38 2,38 9 V e t e l i... L e stijä r v i H a is u a P e r h o O ulun lääni. S o in i Kaupungit Koko lääni yhteensä 57,592 57, L eh tim ä k i O u lu...,00,00 3 Alajärvi R a a h e Vimpeli K e m i E vijärvi T o r n io K o r t e s j ä r v i Kajaani Siirto 4,08 4,08 Summa,823,

223 28 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. (N Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 4 S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. Asukasten luku keskim äärin L-5 asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. i Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Cl Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 i S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa od torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. 5» kabten luku keskim äärin isuinrakennusta kohti. Habitants par maison. Maalaiskunnat. Siirto 4,045 3, Sievi (Evijärvi) R is t ij ä r v i R a u t io H y r y n s a lm i Y liv ie s k a Suom ussalm i A la v ie s k a P u o la n k a K a l a j o k i U t a j ä r v i M e r ijä r v i M u h o s O u la in e n T y r n ä v ä P y h ä j o k i Tem m es Sälöisten kappeli L u m ij o k i S a l o i n e n Liminka Vihanti K e m p e l e R a n t s i l a O u lu n sa lo P a a v o la O u lu R e v o n l a h t i Y lik iim in k i S i i k a j o k i K iim i n k i H a i l u o t o H a u k ip u d a s P y h ä jä r v i l i R e is j ä r v i K u iv a n ie m i H a a p a j ä r v i Pudasjärvi Nivala (Pidisjärvi) T a iv a lk o s k i ' 94 4 K ä r s ä m ä k i K u u s a m o...,043,043-8 H a a p a v esi K uolajärvi P u l k k i l a K e m ijä r v i P i i p p o l a R ovan iem i K e s t ilä T erv o la S ä r ä is n ie m i S im o P a l t a m o K em i Kajaani Alatornio S o t k a m o Karunki K u h m o n iem i Y lit o r n io Siirto 4,045 3, Siirto 26,586 25,494,092

224 29 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Nombre total de maisons habitables. (N Koko määrä asuinrakennuksia. 3! 4 Siitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour i la fum ée. Asukasten luku keskim äärin to asuinrakennusta kohti. Habitants par m aison. i Lääni ja kunta. Gouvernements ei communes. Nombre total de maisons habitables. M Koko määrä asuinrakennuksia. 3 i 4 Siitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fam ée. Asukasten luku keskim äärin»o asuinrakennusta kohti. Habitants par m aison. Siirto 26,586 25,494,092 Siirto 27,889 26,797,092 T u r to la Inari K o l a r i U ts jo k i Muonionniska Summa 28,0 27,009,092 8 Enontekiäinen Yhteensä kaupungeissa.,823,823 0 K it t i l ä Koko lääni yhteensä 29,924 28,832,092 8 Sodankylä Summa koko Suomessa 325,232 33,389,843 7 i Siitä kaupungeissa.. 9,93 9,93 _ 2 Siirto 27,889 26,797,092 maalaiskunnissa. 306, ,96,843 7

225 3. Asuinrakennusten laatu rakennusaineen, kattamisen ja korkeuden puolesta Suomessa vuonna 890. Maisons habitables reparties selon la construction, la matière du toit, l hauteur en étages etc. en 890. Lääni. Gouvernements. i 2 3 i i i Koko määrä a su in ra k en n u k sia. Total des maisons habitables. J kivestä eli tiilestä. en briques. Siitä raketut Siitä katetut Siitä korkeudeltaan De ce nombre construites Couvertes de Avec l'hauteur en tiilestä ja puusta. en briques et en bois ensemble. puusta. en bois. saviruukista tai muusta aineesta. en autre matière. rauta- y. m. le v y illä. plaques. paperilla tai k a tto h u o v alla. feutre d asphaite. tilleillä tai liu sk a k iv e llä. tuile. p äreillä. bardeau. lankuilla, la u d o illa eli ru o d e illa. bois. oljella. turpeella y. m. chaume et gason. ' l-k e rta is ia. étage. 2-k ertaisia. 2 étages. 3-kertaisia. S étages. 4 -kertaisia. 4 étages. 5 eli u s e a m p ik e rta is ia. 5 étages et plus. Uudenmaan lääni... 3, , ,590, ,749 4,48 2,032 29,328, Turun ja Porin. 64, ,733 35,346, ,89 3,9 3,5 63, Hämeen , , ,072 4, , Viipurin. 56, , , ,7 6, , _ Mikkelin.... 9, , ,665 5, , Kuopion , , ,032 9,094 2,224 30, Vaasan , , ,679 7,34,735 55,90, Oulun , , ,479 4,90 4,787 29, Koko Suomi 325,232 2, , ,257 7,038, ,206 66,853 4,06 39,60 5, Siitä kaupungeissa... 9,93, ,46 9 5,847 4,383,236 4,458 2, ,380, maaseurakunnissa , , , ,748 63,909 3,78 302,22 3,77 47

226 3 9. Maanomistajani lukumäärä ja jako sen viljellyn maan laajuuden mukaan, mikä heillä on kussakin läänissä vuonna 890. Les propriétaires classés selon la grandeur de leurs terres labourables en * 5 6 S iitä oli allaseisovalla lu ku m äärällä De ce nombre ayants Lääni. Gouvernements. Nombre de propriétaires. Antal jo rd e g are. J plus de 00 j 00 eli enem m än de 85 à de 5 à moins de 5 vähemmän kuin 5 hehtaaria viljeltyä m aata hectares terres labourables. Uudenmaan lääni. 6,259 77,075 4, Turun ja Porin., ,56 6,403 2,0 Hämeen. 7, ,808 ' 4, Viipurin,,. 29,089,894 7,906 9,856 9,433 Mikkelin. 8, ,258 5,06 2,3 Kuopion. 4, ,68 7,275 5,0 Vaasan. 2, ,008,54 5,668 Oulun.. 5, ,809 8,485 Summa 4,582 4,027 2,468 55,055 34,032 M uist. Numerot tässä taulussa ovat summittaisia yhteenvetoja yksityisten kuntien antamista ilmoituksista. Ne maanomistajat, joilla kahdessa tai useammassa kunnassa on maatiloja, tulevat siis kahdesti tai useammasti tässä yhteenvedossa esiin.

227 i K ylvö- ja sato- määrä Suomessa. Sémence et ré- coite en Finlande. a) 886. a) 8*0. 2 ; 3 4 j 5 6 [ Kylvö. Sémence I t Sato. Récolte. Lääni. Gouvernements. V eh nää.! From ent. Seigle. R u ista. Orge. O hria. Avoine. I K auraa. S e k u lia. Méteil. j S a rra ss in. T attaria. P ois. H ern eitä. Pommes de P eru n oita. F ro m en t. V eh n ää. Seigle. R u ista. Orge. O h ria. K auraa. j A voine. S e k u lia. i M éteil. T a tta ria. S arra sin. P o is. H e rn eitä. Pommes de terre. P er u n o ita. Nauriita ja muita juu rih ed elm iä.! Raves etc. j L in. P e lla v a a. Chanvre. H am pp ua. Hehtolitraa. Hehtolitraa. Kilogram m aa. U udenm aan lääni , ,60 3, ,777 28,486 2 Turun ja Porin.. 4,007 38,560; 4,350 86,874 2,47 3 7, H äm een , ,99,93 2 6,53 8,76 4 V iipurin,, ,78 3,375 66,05, ,66 26,3 5 M ikkelin ,067 29,20 9,096, ,508 88,697 6 Kuopion ,447 69,835 39,680 6, ,62 7 Vaasan.. 8 0,074! 80,265 3, ,308 8 Oulun.. 8 3,56 93,255 5, ,77 9 Koko Suomi 6, ,94 382,940 80, ,983,065,83 6,529 53,537 59, ,82 20, , ,686 7,694 36,275 2,72 29,838 92,593 2,7,054,582 3, ,03,405,87 85, ,329 2, ,53 592,940 54, ,962 9, ,02 88,26 29, ,825 64, ,873 76, ,829 7,535 8,973 6, ,944 70, ,097 24, ,453 45,859 60,26 424,053 58,570 7,860 2,92 520,755 69,396 56, ,36,372 48, ,569 92,432 34,095 4,875 4,05 800,72 93,859 2,78 37, ,63 528,27 729,46 4, ,65,255,699 60,528 50,233 66, , ,496 32,046 39G 539,36 4,770,836 46, ,846 4,502,075 2,56,784 4,345,32 48,484 2,856 39,826 6,973, ,067',729,35 982,453 9 b) 88». >) ' Lääni. Gouvernements. Frotuent. V ehnää.! R uista. Seigle. Orge. K O hria. y v ö. Avoine. K auraa. Semence. S e k u lia. M éteil. T attaria. Sarrassin. : P ois. H ern eitä. Pommes de terre. P erun oita. F rom ent. V eh nää. Seigle, R u ista. Orge. O hria. j A voine. K auraa. Sato. Récolte. S e k u lia. M éteil. Su rra sin. T attaria. P ois. H ern eitä. Pommes de terre. P erun oita. Nauriita ja muita juu rih ed elm iä. Raves etc. U n. P ellavaa. H am ppua. Chanvre. ; Hehtolitraa. Hehtolitraa. Kilogrammaa. Uudenmaan lääni i 96 70,328 \,866 9,693 3, ,876 36,550 2 Turun ja Porin.. 4,048 42,280 42, ,999 2,54 2,304 20,60 3 H äm een,, i 83,0 26,402 03,962,885! 6,67 2,773 4 V iipurin ,536 30,252 72,074 l,959j 820 2,458 26,329 5 M ikkelin , ,239, ,56! 92,068 6 Kuopion ,89 69,6 44,224 6, ,536 7 Vaasan,, ,229 S I,77 3, ,295 S Oulun..! l ä 3,7S 93,720 7,072! Koko Suomi! 7,57 047, ,706; 88,246 29,659 2, ,094,727 7,0 545,687 60, ,040 20, , ,887 2,30 29,773 7,293 i 34,07,007, ,07,379,028 9, ,368,453,539 67, ,98 5,3 2 4, ,224 63, ,20 0, ,56 843,708 28,48 520,297 64, , ,885 79,345 78,665,326 6,833 3,870 75,396 66, ,709 5, , ,86 62, ,60 65,40 6,209 4, ,043 67,60 69, ,978 S, , ,82 242,802 35,44 3,957 4, ,238 84,674 07,45 3, , , ,395 4,33 3 3,809,078,73 58,000 45,005 67, , ,029 39, ,852,522 45, ,42 4,588,82o 2,57,754 5,05,065 67,490 7,075 4,657 6,7, ,520,76, ,465 9 Suom. Tai. Tila. 5

228 34 35 c) c) j 3 j 4 j s e Kylvö. Sémence. 0 j Sato. Récolte. L ii ii n i. Gouvernements. Froment. Vehnää. j Seigle. I Ruista. Ohria. Orge. j Avoine. Kauraa. Méteil. Sekulia. Sarrasin. Tattaria. Pois. Herneitä. Pommes de terre. Perunoita. Vehnää, j Froment. Seigle. Ruista. Orge. Ohria. Kauraa. Avoine. Méteil. Sekulia. Sarrasin. Tattaria. Pois. Herneitä. Pommes de terre. Perunoita. Nauriita ja muita juurihedelmiä. Raves etc. Liu. Pellavaa. Hamppua. Chanvre. Hehtolitraa. H e h t o i t r a a. Kilogrammaa. Uudenm aan lilani..,054 69,428,764 20,397 4,002 4,95 34,69 2 Turun ja Porin.. 4,2G9 39,332 4, ,898 2,465 7, ,467 3 Hämeen ,28 25,926 05,644 2,007 6,477 20,744 4 Viipurin ,02 30,577 63,965,767 GGl 3,787 27,750 5 M ikkelin ,526 28,435 94,78, ,336 90,40 e Kuopion ,0 73,02 48,29 6, ,382 7 V aasan ,877 80,074 35, ,90: 8 Oulun.. 30,605 93,66 7, ,695 9 K oko Suomi 7, ,26 384, ,349 28,580,677 26,29oj,09,977 7, ,94 66, ,335 20, , ,894 9,827 64,844 2,363 l 33, , ,55,222,054 5,89 28,986,223,6 59,04 372,4 3, , ,422 62,06 606,740 0,448 28,22 708,758 33, ,603 76,442, ,894 64,5 720,023 9,535 5,866 2, ,066 72,00 377,902 7, ,48 427,850 4,322 43,6 54,38 4,549 2, ,004 60,447 60, ,570, , , ,779 26,678 2,724 4, ,758 72,356,53 332, , ,47 782,5 3, ,234,096,524 7,52 37,20 6, , ,487 39, ,6 0,27,35 46,505 Sj 52,86 4,390,949,962,575 4,658,765 40,885 3,74,625 6,0,73 399,390,902,39 988,786»i d) [ Kylvö. Semence. d) il 2 I» I 4! I» 9 j 20 Sato. Récolte. Lääni. Gouvernements. Froment. Vehnää. Seigle. Ruista. Orge. Ohria. Avoine. Kauraa. S e k u l i a. M éteil. Sarrasin. Tattaria. Pois. Herneitä. Pommes de terre. Perunoita. Froment. Vehnää. Seigle. Ruista. O h r i a. Orge. j Avoine. Kauraa, Méteil. Sekulia. Sarrasin. Tattaria. Pois. Herneitä. Pommes de terre. j Perunoita. Nauriita ja muita junrihedelmiä. Baves etc. Lin. Pellavaa. Chanvre. Hamppua. Hehtolitraa. Hehtolitraa. K ilogrammaa. Uudenm aan lääni..,098 70,66 2,087 22,272 3,67 0 4,86 40,727 2 Turun ja Porin.. 4,359 37,37 4, ,679 2, , ,920 3 Hämeen ,48 25,942 0,285 2,32 2 6,968 24,833 4 Viipurin ,250 30,452 69,973, ,5 30,906 5 M ikkelin ,622 28,67 98,395, ,729 97,430 C Kuopion ,00 74,53 49,208 8, ,044 7 V aasan ,40 82,875 40, ,92 8 Oulun ,749 87,444 9, ,637 9 Koko Suom i 7,74 643, , ,642 3,246,836 25,323,4,689 7,27 535,436 6,95 592,86 9, , ,689 9,989 32,994,75 30, ,668 24,036,94,689 2, ,430,360,096 75,904 3,064 2, , ,237 55, ,65 2, , ,649 42,38 637,277 67, , ,927 67,04! 70,456 8,704 6,64 2, ,226 75, ,940 0, , ,68 44, , ,800 3, ,866 79,67 56,30 280,677 5,425 50, , ,75 4,578 2,938 4, ,52 98,459 5, , ,50 56,44 895,54 5, ,336,338,60 8,780 49, , , ,34! 50,56, ,709 3,957,989 50, ,923 4,527,299 2,7,282 4,783,682 62,7 5,504 25,632 7,4,96 487,54,799,482,060,73 9

229 36 37 e) * Kylvö. Sémence. i 2 3 L I» Sato. Récolte. Lääni. Gouvernements. F rom ent. V eh nää. Seigle. R u ista. Orge. O h ria. S e k u lia. M éteil. K au raa. A voine. Hehtolitraa. S a r r a s in. T attaria. P ois. H e rn eitä. Pommes de terre. P er u n o ita. From ent. V eh nää. Seigle. R uista. Orne. O hria. Tattaria. S u rra sin. S e k u lia. M éteil. K au raa. Avoine. Hehtolitraa, P o is. H ern eitä. Pommes de terre. P erun oita. Nauriita ja j muita ju u rihedelm iä. Eaves etc. P ellavaa. j Lin. J Ham ppua. j Chanvre. j Kilogrammaa. Uudenmaan lääni ,878,692 27,563 3, ,894 33,67 2 Turun ja Porin.. 4,246 37,073 42,32 229,53 2,7 44 7, ,898 3 Hämeen ,306 27,645 20,542 2,236 6,602 2,02 i Viipurin ,455 36,247 76,84,94 466,942 32,580 5 M ikkelin ,334 28,575 99,838 2, ,727 99,7 6 Kuopion ,479 77,3 54,259 5, ,970 7 Vaasan ,24 83,883 62,68,022 7, ,72 8 Oulun ,457 98,0, ,255 9 Koko Suomi 7, ,9 405,36 982,06 29,59,789 25,248,4,855 6, ,223 63, ,073 2, , ,52 20, ,506,92 29, , ,925,424,722 7, ,03 765,794 57,928 34,24 0, ,76 573,895 65, ,883 3,242 34, ,352 4,285 65,345 72,37 3, ,858 72,34 775,47 5,787 5,552 2, ,098 79, ,38 4, , ,55 53,7 507,032 69,84 6,776 6, ,473 70,789 62,940 22,99 5, , ,49 278,759 44,00 3,542 5, ,869 83,309 6, , , 745,37 557,436,039,707 7, ,67,345,704 79,366 5,074 62, ,22 56,055 7,54, ,439 6, , , 6 2(4,58,220 2,3,684 5,58,477 8,598 6,053 43,739 6,068,24 448,726,890,045,000, Tiljan tuonnin ja viennin määrät vuosina Importation et exportation du blé en Vuosi. An. Farine et gruaux en kilogrammes. 2 j 3 4 j 5 S 6 ] 7 8 J 9 Jauhettua kilogrammaa. Avoine. K au raa. F rom ent. Suomeen tuotua viljaa. V eh nää. Importation. Jauham atonta hehtolitraa. Orge. Grains en hectolitres. O hria. R u ista. Seigle. j P o is. H ern eitä. Muita v ilj a lajeja. Autres ésp'eces. T otal. Sum m a. Farine et gruaux en k ilo - j gram m es Jauhettua kilogrammaa. j A voine. i K au raa. Suomesta vietyä viljaa. Exportation. Jauham atonta hehtolitraa. V ehnää» ; From ent. \ Grains en hectolitres. Orge. O hria. Seigle. R u ista. i Muita lajeja. Autres ésp'eces.! H ern eitä. [ Pois. I T o ta l. S u m m a. 8 9 E rotus viljan tu on n in ja v ie n n in v ä lillä. M erkki -f- lu vun e d e llä osoittaa jä lk im ä is e n, m erkk i e d e llise n enem m yyttä. E xcédant de I* im p o rta tio n ( ) ou de l exportation ( + ). Farine et g ru a u x, k ilogra m m es. Jauhettua, k ilo gram m aa. J auh am aton ta, kilogram m aa. Grains en kilo g ra m m es. N En ram enant les grains aux kilogra m m es, Vexcédant total de l'importation ( ) sera kilogram m es. Jos jauhamaton vilja muutetaan p a in o k si, tekee viennin enemmyys (+ ) tai 0 vähem m yys ( ), kilogram m aa. l ,088,737 46,768 0,80 75, ,672 6,675 22, , , ,560 45,60 4,487 2, , ,745,38 53,068 4,250 80,038 27,742 7,877 6, , ,345,855 76,078 7,07 3, ,564 5,356 32, , ,626,33 7,858 6,9 85,648, 207,276 6,658 66, ,828 6 Summa 383,27,53 289,040 38, ,0,053,855 3,053 50,6 2,009, , ,064 2,76 37, ,865 76,836,672 5,85,59 82,688,263 73,647 50,58 2,670 4, ,602-68,29, ,485,729 60,805,76 2 2,249,025,065 29,525 32, ,087,32-84,632, ,430,949 54,20, , ,309 7,463 27, ,32 84,074,783 +2,242,667 7,832, ,990 67,585 3,247 25, ,024 68,38,34 + 6,767,793 6,63,548 5,054,023 3,37,54 65,08 36, ,574,5 382,27,30 +5l,075,547-33,4,583 6

230 38 6. Talven yli elätettyjen elukkain lukumäärä Suomessa. Nombre des animaux domestiques en Finlande. a) i il Lääni. Gouvernements. Chevaux. H ev o sia. V arso ja. Poulains. Härkiä ja sonneja. Boeufs et taureaux.. Lehmiä. Taches. Nuorta k arja a. Jeune bétail. L a m p aita. Moutons. S ik o ja. Cochons. Chèvres. V uohia. Rennes. P o ro ja. «hanoja ja k alk k u u n e ja. Poules et dindons. 2 Muuta siip ik arjaa. Autres volailles. Uudenmaan lääni. 26,87 3,03 0,688 70,22 26,730 76,275 5, ,733,025 Turun ja Porin.. 46,768 3,278 9,445 20,878 58,26 223,967 9,283 6,03 63, Hameen.. 33,563 4,74 9,8 89,822 3,30 0,590 8,797 4,283 34, Viipurin.. 36,348 4,367 7,6 25,326 30,954 20,995 43, ,756,25 Mikkelin.. 20,6 2,979 8,374 82,25 30,862 63,09 30, , Kuopion.. 25,789 5,85 9,28,84 3,494 68,778 27, , Vaasan.. 43,650 5,683 0,302 50,590 52, ,66 9,699 6, ,45 59 Oulun.. 2,63 2,094 6,36 04,548 23,948 25,04 3, ,557 7,73 25 Summa 254,727 3,33 8,35 855, ,789,020,07 77,656 9,00 58, ,277 3,895 li) u 2 L ä Li n i. Gouvernements. Hevosia Chevaux. Varsoja. Poulains. i Boeufs et taureaux. Härkiä ja sonneja.! Lehmiä. Vaches. Nuorta karjaa. Jeune bétail. Lampaita. Moutons. Sikoja. Cochons. Vuohia. Chèvres. Poroja. Bennes. Kanoja ja kalkkuuneja. Poules et dindons. Muuta siipikarjaa. Autres volailles. Uudenm aan lääni.. 27,388 3,032,094 72,27 28,9 78,86 5, ,868,255 T urun ja Porin.. 46,985 3,72 9,26 24,449 58, ,35 2 0, ,088 66,604,05 Häm een.. 34,068 4,92 9,477 92,275 32,822 04,328 9,637 4,427 37, V iipurin.. 36,990 4,443 8,86 23,843 34,999 25,455 44, ,392,86 M ikkelin.. 20,480 3,04 8,83 83,38 3,798 64,58 3, , Kuopion.. 26,275 5,028 9,645 2,773 32,806 69,269 30, ,84 69 V aasan.. 44,568 5,852 9,646 57,56 53, ,79 9,7 6,035 25, Oulun.. 2,92 2,09 6,59 04,328 24,74 24,6 3, ,898 7, Summa 258,666 8,499 82,0 870,629) 297,237(,042,789 84,755 8,700 64, ,672 4,476

231 39 C) i l 2 Lääni. G o u v e r n e m e n ts, Chevaux. Hevosia. Poulains. Varsoja. Boeufs et taureaux. Härkiä ja sonneja. Vaches. Lehmiä. Jeune bétail. Nuorta karjaa. Moutons. Lampaita. Cochons. Sikoja. Chèvres. Vuohia. Bennes. Poroja. Poules et dindons. Kanoja ja kalkkuuneja. Autres volailles. Muuta siipikarjaa. Uudenmaan 'lääni.. 26,348 2,907 0,438 70,884 26,238 76,265 6, ,669,66 Turun ja Porin.. 46,675 3,204 8,987 26,987 56, ,893 20,672 5,237 68,35 94 Hämeen.. 33,904 4,60 9,353 93,38 32,26 05,487 9,429 3,463 39, Viipurin.. 35,574 4,325 8,07 26,887 34,394 25,66 38, , Mikkelin.. 20,485 3,263 8,289 86,522 32,927 66,628 3, , Kuopion.. 20,544 5,225 9,96 2,942 33,423 72,624 29, , Vaasan.. 43,79 5,234 8,406 57,297 48, ,39 8,83 5,226 27, Oulun.. 2,205 2,06 6,278 02,792 23,005 6,72 3, ,474 8,4 30 Summa 254,526 30,865 79,89 886, ,605;,02,004 77,963 6,05! 65, ,37 3,995 d) 889. i i l 2 Lääni. G o u v e r n e m e n ts. Chevaux. Hevosia. Poulains. Varsoja. Boeufs et taureaux. Härkiä ja sonneja. Vaches. Lehmiä. Jeune bétail. Nuorta karjaa. Moutons. Lampaita. Cochons. Sikoja. Chèvres. Vuohia. Bennes. Poroja. Poules et dindons. Kanoja ja kalkkuuneja. Autres volailles. Muuta siipikarjaa. Uudenmaan lääni.. 27,866 3,09 0,434 75,373 27,33 80,434 7, ,062,27 Turun ja Porin.. 47,799 3,023 8,27 30,870 56,48 233,862 2,75 5,428 72, Hämeen.. 34,347 4,650 9,606 96,424 32,585 05,432 20,226 3,277 39, Viipurin.. 36,022 4,484 8,346 23,882 3,924 23,484 4, ,055,34 Mikkelin.. 20,993 3,48 8,577 90,420 32,850 66,56 3, _ 8,777 8 Kuopion.. 27,070 5,34 0,7 23,66 32,683 73,057 3, , Vaasan.. 43,533 5, ,905 48, ,896 9,033 5,65 29, Oulun.. 20,990 2,090 6,88 03,60 23,773 4,458 3, ,653 8,702 9 Summa 258,G20 3,90 80, ,00 285,906,032,84 86,08 6,395 72, ,244 4,427

232 40 e) l i 2 Lääni. Gouvernements. H evosia. Chevaux. V arsoja. Poulains. Härkiä ja sonneja. Boeufs et taureaux. Lehm iä. Vaches. Nuorta k arjaa. Jeune bétail. L a m p aita. Moutons. S ik o ja. Cochons. V uohia. Chèvres. Poroja. Rennes. lanoja ja k a lk k u u n e ja. Poules et dindons. Muuta s iip ik a rja a. Autres volailles. Uudenmaan lääni.. 27,864 3,203 0,736 77,270 28,563 82,70 8, ,34,52 Turun ja Porin.. 48,338 3,057 7,004 34,466 55, ,020 22,2 4,567 78, Hämeen. 35,029 4,878 9,79 98,686 33,864 07,205 20,860 3,29 42, Viipurin.. 36, ,036 29,649 33,85 27,232 42, ,82,40 Mikkelin.. 20,732 3,376 9,095 89,224 33,540 69,763 33, , Kuopion.. 27,424 5,24 0,00 26,447 33,579 72,73 32, , Vaasan.. 44,797 4,690 9,280 64,25 5, ,83 2,356 5,67 36, Oulun.. 2,46,879 6,78 08,39 24,345 22,723 3, ,859 9, Summa 262,559 30,832 8, , ,259,054,027 94,92 5,266 85, ,973 4, Tarttuviin tauteihin kuolleita elukoita. Animaux domestiques crevés des épidémies contagieuses. a) Lääni. Gouvernements. Chevaux et poulains. Hevosia ja v arso ja. Bête-s à cornes. N auta-eläim iä. Moulons. Lam paita. Cochons. S ikoja. Chèvr'es. V uohia. Bennes. P oroja. Volaille. S iipikarjaa. Uudenmaan l ä ä n i Turun ja Porin Hämeen Viipurin _ Mikkelin Kuopion Vaasan G Oulun Summa 329,638,

233 4 b) 88Ï e 7 8 L ä ä n i. Gouvernements. Chevaux et poulains. Hevosia ja varsoja. Bêtes à cornes. N autaeläim iä. Montons. Lam paita. Cochons. Sikoja. Chèvres. Vuohia. Rennes. Poroja. Volaille. S iip ik arjaa Uudenmaan lääni Turun ja Porin Hämeen Viipurin M ikkelin Kuopion Vaasan Oulun Summa 309,559, ! C) 888. l Lääni. Gouvernements. Chevaux et poulains. Hevosia ja varsoja. Bètes à cornes. N auta-eläim iä. Moutons. Lampaita. Cochons. Sikoja. Chèvres. Vuohia. Rennes. Poroja. Volaille. Siipikarjaa.! Uudenmaan lääni Turun ja Porin Hämeen Viipurin Mikkelin ; Kuopion Vaasan ; Oulun i Summa 285,577 2, j Suom. Tai. Tila. 6

234 42 d ) e 7 8 Lääni. Gouvernements. Chevaux et poulains. Hevosia ja varsoja. Bêtes n cornes. N auta-eläim iä. Moutons. Lampaita. Cochons. Sikoja. : Chèvres. Vuohia. ; Rennes. Poroja. Volaille. Siipikarjaa. Uudenmaan lääni Turun ja Porin Hämeen Viipurin M ikkelin Kuopion _ 55 Vaasan Oulun,, , Summa 279,574, , e) 890. l 2 3 i Lääni. Gouvernements. Chevaux et poulains. Jlevesia ja varsoja. Bêtes à cornes. N auta-eläim iä. Moutons. Lampaita. Cochons. Sikoja. Chèvres. V uohia. Rennes., Poroja. Volaille. Siipikarjaa. Uudenmaan lääni Turun ja Porin _ 44 Hämeen Viipurin _ 25 Mikkelin Kuopion,, Vaasan Oulun Summa 347,837 2,

235 43 8. Petojen tappamia koti-eläimiä. Animaux domestiques tués par des bêtes féroces. a) s Lääni. Gouvernements. Chevaux et poidains. Hevosia ja v arsoja. Bêtes à cornes. N au taeläim iä. Moutons. Lam paita. Cochons. S ikoja. Chèvres. V uohia. Rennes. P o ro ja. Volaille. S iipikarjaa. Uudenmaan lääni.. i Turun ja Porin ,08 Hämeen,, Viipurin Mikkelin Kuopion , Vaasan,, Oulun Summa , ,008 b) Lääni. Gouvernements. Chevaux et poulains. Hevosia ja varsoja. Bètes à cornes. N au taeläim iä. Montons. Lam paita. Cochons. S ikoja. Chèvres. V uohia. Rennes. P o roja. Volaille. S iipikarjaa. Uudenmaan lääni Turun ja Porin, Hämeen Viipurin,, Mikkelin Kuopion,, Vaasan, Oulun, ,087 Summa , ,087 2,935

236 44 c) 888. i 3 i Lääni. Gouvernements. Hevosia ja varsoja. Chevaux et poulains. Bêtes à cornes. Nauta-eläimiä. Moutons. Lampaita. Cochons. Sikoja. Chèvres. Vuohia. Poroja. Rennes. Volaille. Siipikarjaa. Uudenm aan lään i i 70 Turun ja Porin ,027 H äm een V iipurin M ikkelin K uopion V aasan Oulun ,066 2 Summa , ,066 2,549 d) 88». i Lääni. Gouvernements. Chevaux et poulains. Hevosia ja varsoja. Bètes à cornes. Nauta-eläimiä. M ontons. Lampaita. Cochons. Sikoja. Chèvres. Vuohia. Rennes. Poroja. Volaille. Siipikarjaa. Uudenmaan lääni Turuu ja Porin ,00 Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun ,635 4 Summa , ,635 2,444

237 45 e) Lääni. Gouvernements. Chevaux et poulains. Hevosia ja varsoja. Bètea h cornes. N auta-eläim iä. Moutons. Lampaita. Cochons. Sikoja. Chèvres. Vuohia. Rem es. Poroja. Volaille. Siipikarjaa. Uudenmaan lääni.. i Turun ja Porin ,330 Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun ,66 3 Summa , ,66 3,305

238 47 0. V aihtelut ruistynnyrin Prix courants du i hinnassa vuosina seigle en I ; Lääni. Gouvernements. Prix m o ye n. j Vuoden hinta. Prix moyen de 0 tm s. j Vuoden k esk i-v e r o h in ta. Korkein merkitty h inta vuoden k u lu essa. Prix le plus haut. Alin merkitty hinta vuod en k u lu essa. Prix le plus bas. Prix m oyen. Vuoden hinta. Prix moyen de 0 a ns. J Vuoden k esk i-verohin ta., j Korkein merkitty h in ta vuoden k u lu essa. J Prix le plus haut. ^ Alin merkitty hinta vuod en ku lu essa. i Prix le plus bas. Prix m oyen. Vuoden hinta.! Prix moyen de 0 ans. i Vuoden k esk i-verohin ta. Prix le plus haut. Korkein merkitty h in ta vuoden ku lu essa. Alin merkitty hinta vuod en kuluessa. Prix le plus bas. Prix m oyen. Vuoden hinta. Prix moyen de 0 a n s. \ Vuoden k esk i-verohin ta. Korkein merkitty hinta vuoden k u lu essa. Prix le plus haut. Alin merkitty hinta vuod en ku lu essa. ; Prix le plus la s. Prix m oyen. Vuoden hinta. Prix moyen de 0 ans. Vuoden k esk i-verohin ta. Korkein merkitty hinta vuoden ku lu essa. Prix le plus haut. Prix le plus bas. Alin merkitty hinta vuod en kulu essa. 3 k f. jm S kf. tmj tm ffinf. j 9 h f 7a! A"i~ rut' n mnf. 9 k f. im Mnf. 7» X n f. n ifinf. tn ifmp n Mnf. im iftn f M fftnf. pa 3 h f. * 9 k f. n M n f!)! 9hf. im I Uudenmaan lääni i ! Turun ja Porin Häm een i ; [70 4 V iipurin S M ikkelin Kuopion i o ! 7,30 7 V aasan l I0 &[ Oulun, paitsi Lapinm aata j o i [ L a p in m a a i 30! 0 90 \ 9! 70! i 75 ; 8 50 i j 7 l ; 8 joo! 3 3 i ( _! ! i ~ 2 4 i !io 4 Js ! ; ! loj ; ;oi j 8 ;20 7 jso ! 8 20! 7 30i 8 - i -! - j ! i ; _ ' 9

239 I 49. Palvelus- ja työväen palkkaehdot Les salaires des m aaseudulla kussakin läänissä. ouvriers agricoles. i 2 3 [ 4 5 j ! : R en gin p alkk a elatu sta lukem atta. Le salaire d un serviteur de fe rm e sa n s c om pter le P iia n p alk k a elatu sta lu kem atta. Le salaire d une servante de fe rm e sa n s com pter le vivre. T alon ruu&ssa o le v a n m ieh en d un ouvrier, sans K e sä llä. t e n d a n t l été. p äivätyön hinta. P r ix de la journée com pter la nourriture. f i T alon ruuassa o levan vaim onpuolen päivätyön hinta. P r ix de la jo u rn é e d une ouvrière sa n s c om pter la n o u rritu re. K esällä. P en d a n t l'été. T a lv e lla. P en d a n t l hiver. Lääni. Gouvernements. Salaire moyen de la province. j ^ Keskimäärä koko läänissä. j ^ Keskimäärä siinä eli niissä ku n n issa, missä palkka on suurin. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. Keskimäärä siinä eli niissä k u n n issa, missä palkka on vähin. Salaire moyen dans les endroits où j les prix sont les plus bas. Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko lään issä. Keskimäärä siinä eli niissä k u n n issa, missä palkka on suurin. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les pins élevés. Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa,! missä palkka on vähin. j Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. \ Salaire moyen de la province. j j Keskimäärä koko lään issä. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. missä palkka on suurin. I Keskimäärä siinä eli niissä k u nn issa, Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. X n f. shf. Mnf. uh# fa. p i missa palkka on vähin. I Keskimäärä siinä eli niissä k u n n issa, Salaire moyen de la province.! Keskimäärä koko läänissä. j Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. j missä palkka on suurin. j Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa,! Keskimäärä siinä eli niissä k u nn issa, missä palkka on vähin. Salaire moyen dans les endroits on les prix sont les plus bas. Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko lään issä. ffmf. pi Xnfi j» S h f pi iftnf n» V t S b f. U 9 k f. T* îfmf. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. : missä palkka on suurin. Keskimäärä siinä eli niissä kunn issa, Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. missä palkka on vähin. Keskimäärä siinä eli niissä ku nn issa, Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko lään issä. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. missä palkka on suurin. Keskimäärä siinä eli niissä ku nn issa, Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. m nf. missä palkka on vähin. I Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, Y u o n u a Uudenmaan lääni Turun ja Porin _ 75 3 Hämeen _ 50 4 Viipurin M ikkelin Kuopion j Vaasan j Oulun S _ 9 Koko Suomi ~ 50 V u o n n a 0 Uudenmaan lääni _ 75 Turun ja Porin Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko Suomi j i i i i i j j 30 40! i i _ i i 36 39! i _ ! i i i i i i _ i i 0 8 Suom. Tai. Tila. 7

240 ) 9 0 j 2 I ! 9 H engin palk k a elatu sta lukem atta. he salaire d un serviteur de fe r m e sa n s com pter le P iia n p alk k a elatu sta lukem atta. Le sa la ire d une servante de fe rm e sa n s com pter le vivre. T a lo n ruuassa ole v a n m ieh en d un ouvrier, sans K e sä llä. P en d a n t l été. päivätyön hinta. Prix de la journée compter la nourriture. Talon ruuassa olevan vaimonpuolen päivätyön hinta. Prix de la journée d'une ouvrière sans compter la nourriture. Talvella. Pendant l hiver. Kesällä. Pendant l été. Talvella. Pendant l hiver. L ä ä n i. Gouvernements. Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko lään issä. Keskimäärä siinä eli niissä k u nn issa, missä palkka on su urin. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. Keskimäärä siinä eli niissä k u nn issa, missä palkka on väh in. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko lä ä n issä. Keskimäärä siinä eli niissä k u n n issa, missä palkka on su urin. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. Keskimäärä siinä eli niissä ku nn issa, missä palkka on vähin. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko lään issä. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, missä palkka on suurin. 9 h f iïn fi m nf. m n f m n f m n f fi* m nf. fin Salaire moyen dans les endroits oil les prix sont les plus bas. Keskimäärä siinä eli niissä ku n n issa, missä palkka on v ä h in.! I V u o n n a Uudenmaan lääni Turun ja Porin Hämeen Viipurin M ikkelin Kuopion Vaasan i Oulun _ 9 Koko Suomi V u o n n a 0 Uudenmaan lääni Turun ja Porin Hämeen Viipurin M ikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko Suomi _ 60 V u o n n a 9 Uudenmaan lääni ! 20 Turun ja Porin Hämeen Viipurin M ikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko Suomi j Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko läänissä, Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, missä palkka on suurin. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, missä palkka on vähin. Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko läänissä. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les pins élevés. i tfnf. j /ti mnf. là mnf. f i mnf. mnf. fh mnf.. fi* ïfm f f i mnf. få X n f Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, missä palkka on suurin. l l i _ o _ x » _ _ _ ' j j _ _ _ j_ 40 _ 3 9 _ Salaire moyen dans les endroits ou. les prix sont les plus bas. Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, missä palkka on suurin. Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko läänissä. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, missä palkka on suurin. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. j Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, ' missä palkka on vähin. i f t!

241 52 2. Katsaus m etsävaroihin Suomessa vuosina Les incendies des fôrets en L ä ä n i. Gouvernements. 2 t Hehtaaria palanutta maata. L étendue des terres boisées, dévastées p a r le feu (hectares). 7 j 8 j 9 j 0 [ Edelläseisovan metsän ilmoitettu arvo. Valeur des bois consumés. Markkaa S Uudenmaan lääni 57, ,050 39,0/0 3,700 5,520,750 Turun ja Porin 394, ,72 32,669 l,984j 3,02 2,470 Hämeen ,366 4,800 4,950 6,305 2,660 Viipurin 88, ,992 30,335 26,75 3,335 6,33 8,435 Mikkelin,, ,76,875 2,460 0,625,800 Kuopion , , ,765 8, Vaasan ,85 6,200 6,085 5,50 6,928 Oulun ,850, Koko Suomi 2,85 5,47,777! 4,32 3,403 78,464 4,329) 47,74 95,947 25,43 3. Lankkujen ja lautojen keskihinta vuosina Prix moyen des bois de sciage en l 2 3 j Lääni. R e d u s e e r a t tu t o l t t i la n k k u ja à 0,42 k u u tio m e e tte r iä. P lanches. R e d u s e e r a t tu t o l t t i la u to ja à 0,42 k u u tio m e e tte r iä. Å is. G ouvernem ents (finf. fl4 i/hf. Iva ifinf. js ifinf. pi 3 h f. 'ill ifin f. U u d e n m a a n lä ä n i Turun ja Porin H ä m e e n,, V iip u rin M ik k elin Kuopion V a a s a n Oulun,, Keskihinta, koko maassa

242 53 4. Halkojen keskihinta vuosina P rix m oyen d e s b o y s à b rû le r en [ Lääni. K u u tio s y ltä k o iv u h a lk o ja. D e bouleau à 5,65 m ètres cub. K u u tio s y ltä h a v u p u u h a lk o ja. D e sapin à 5,6 5 m ètres cub. G ouvernem ents hf. ftiâ Ä!f. jfi Xnf ÿhf jfcài {finf 7ib U udenm aan lään i T urun ja Porin H äm een... 3 U V iip u rin M ik k e lin K uop ion V aasan O ulun K esk ih in ta kok o m aalle Tervan keskihinta vuosina P rix m oyen d e g o u d ro n Lääni. Gouvernements. Tynnyri tervaa. P a r J y n n y r i à,65 hectolitre Mnf. mnf yiö mnf. pi Uudenmaan lääni Turun ja Porin Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan..., Oulun Keskihinta koko maalle

243 6. Tapettuja peto-eläimiä ja niistä maksettujen palkintojen määrä. Bêtes féroces tuées ainsi que le montant des gratifications accordées aux chasseurs. a) g 0 l i Lääni. Gouvernements. Karhuja. Ours. Susia. Lonps. Ilvek siä. L ynx. Renards. Kettuja. Ahmoja. Gloutons. Saukkoja. Loutres. Näätiä. Martres. H ermines. Kärppiä. Oiseaux de proie. R yöstolintuja. Maksettujen palkintojen määrä. Le m ontani äes gratifications. Markkaa. Marcs. Uudenmaan lä ä n i ,205 Turun ja Porin ,848 Hämeen.. i ,278 Viipurin ,42 Mikkelin : 40 2,834 Kuopion ,659 Vaasan ,067 Oulun ,507 Summa , ,34 5,69 3,89 b) 883. l l i Lääni. Gouvernements. Karhuja. Ours. Susia. Lonps. Ilveksiä. L ynx. Renards. Kettuja. Ahmoja. Gloutons. Saukkoja. Loutres. N äätiä. M artres. H ermines. Kärppiä. Oiseaux de proie. R yöstolintuja. M aksettujen palkintojen määrä. Le m ontant des gratifications. Markkaa. Marcs. Uudenmaan lä ä n i.. 00 i i ,53 Turun ja Porin ,49 Hämeen ,764 Viipurin ,036 Mikkelin ,653 Kuopion,, ,684 Vaasan ,80 Oulun ,497 Summa , ljlo O 4,068 23,457

244 55 c) l i Lääni. Gouvernements. K arhuja. Ours. S usia. Lonps. Ilveksiä. L ynx. Benards. K ettuja. A hm oja. Gloutons. Saukkoja. Loutres. N äätiä. Martres. Hermines. K ärppiä. Oiseaux de proie. R yöstolintuja. M aksettujen p a lk in to je n m äärä. Le m ontant des gratifications. M arkkaa. Marcs. Uudenmaan lä ä n i ,23,283 Turun ja Porin ,372 Hämeen ,77 Viipurin,, ,787 Mikkelin ,54 Kuopion ,044 Vaasan ,430 Oulun ,309 4,662 Summa , ,268 5,38 22,296 d) 880. l il Lääni. Gouvernements. K arhuja. Ours. Susia. Loups. Ilv e k siä. L ynx. Renards. K ettuja. A hm oja. Gloutons. S aukkoja. Loutres. N äätiä. M artres. Hermines. K ärp p iä. Oiseaux de proie. R yö stbliutuja. M aksettujen p alk in to jen m ä ärä. Le m ontant des gratifications. M arkkaa. Marcs. Uudenmaan lä än i Turun ja Porin.. i i Hämeen ,39,580 Viipurin ,420 Mikkelin ,629 Kuopion ,292 Vaasan Oulun ,884 Summa , ,594 5,04 8,74

245 56 e) S 9 Lääni. Gouvernements. Karhuja. Ours. Susia. Lonps. Ilvek siä. L ynx. R enards. K ettuja. Ahmoja. Gloutons. Saukkoja. Loutres. N äätiä. M artres. H ermines. K ärppiä. ^ Oiseaux de proie. R yöstolintuja. l i M aksettujen palkintojen maara. Le m ontant des gratifications. Markkaa. Marcs. Uudenmaan lä ä n i ,04 Turun ja Porin.. i Hämeen,, ,292 Viipurin ,949 Mikkelin Kuopion ,339 Vaasan Oulun ,622 Summa , ,899 4,786 3,00

246 j Myllyjen lukumäärä Suomessa vuonna 890. Nombre des moulins en ] 3 4 j 5 [ Myllyjä, joista käytettyinä Moulins. Lääni. Gouvernements. Nombre des moulins. höyryllä. Moulins à vapeur. Myllyjen luku. La force des machines ou moteurs exprimée en chevaux. Koneitten väkevyys hevosvoim issa. ' Nombre des paires de rneules. j Kiviparien luku, Nombre des moulins. Myllyjen luku. Nombre des turbines. Turbiinein luku, vedellä. Moulins à eau. Nombre des roues. Vesiratasten luku. La force des machines ou moteurs exprimée en chevaux. Koneitten väkevyys hevosvoim issa. Nombre des paires de meules. K iviparien luku, Tuulella tahi muulla käytin voimalla. Moulins à vent. Nombre des m oulins. Myllyjen luku. Nombre des paires de meules. K iviparien luku. Uudenmaan lääni Tarun ja Porin ,032 4,268 4,280 Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan ,433 2,555 2,664 Oulun ,9 6,2 328, Summa 33, , ,635 3,284 6,074 9,898 0,058 Suom. Tai. Tila. 8

247 58 8. Katsaus Suomen sahaliikkeesen. Nombre des scieries en Finlande ainsi que leur production. a) ! G Sahojen lukumäärä. Valmistuksen määrä kuutio- Työväen määrä. meettereissä. Nombre de Gens de travail. Production des scieries en scieries. mètres cubes. Lääni. Gouvernements. HÖyryà vapeur. V esià eau. Summa. Total. Raamien lukumäärä. Lames. : Hommes. M ieliia. Femmes. Vaimonpuolia. Lapsia alle 5 vuoden. j Enfants au \dessous de 5 ans. Total. Summa. Billes sciées, pieces. Sahattuja tukkeja, kappaleita. j Flanches. Plankkuja. Ai s. Lautoja. Autre bois scié. Muita sahatuotteita. Uudenmaan lääni.. i i ,28 23,09 2, Turun ja Porin , ,240,666,902 8,309 60,423 2,762 Hämeen ,56,344 24,870 59,368 5,434 Viipurin , ,372,275,246 99,777 84,858 7,299 Mikkelin ,273 7,537 28, Kuopion,, ,54 6,685 45, Vaasan ,58 20,830 28,580 0,446 Oulun,,.. 2 2G G 7,28 544,55 87,60 48,058 3,040 Summa G 5, ,73 6,526, , ,90 50,55 I») 88. Lääni. Gouvernements. i [ 2 3 Sahojen lukumäärä. Nombre de scieries. Höyryà vapeur. V esià eau. Summa. Total. Raamien lukumäärä. Lames. Hommes. Työväen määrä. Gens de travail. Fem mes. M iehiä. Vaim onpuolia. Lapsia alle 5 vuoden. Enfants au dessous de 5 ans. Total. Summa. Billes sciées, pieces. Sahattuja tukkeja, kappaleita. Valmistuksen määrä kuutiomeettereissä. Production des scieries en mètres cubes. Planches. Plankkuja. Lautoja. Ai s. Autre bois! scié. Muita sahatuotteita. Uudenmaan lääni ,805 3,975 26, Turun ja Porin,, , ,429,760,590 00,533 73,434 3,044 Hämeen ,33, ,639 70,970,094 Viipurin , ,343,4,634 7,36 7,943 2,325 Mikkelin ,003 7,035 22, Kuopion ,640 45,59 55,383,286 Vaasan ,86 8,539 29,36 2,995 Oulun , ,93 06,04 56, 7,437 Summa , ,423 6,786,324 67, ,48 38,806

248 59 C ) 888. L ä ä n i. Gouvernements. 2 J 3 4 Sahojen lukumäärä. Nombre de scieries. Höyryà vapeur. Vesià eun. Summa. Total. Raamien lukumäärä. Lames. Hommes. 6 j M iehiä. Työväen määrä. Gens de travail. Femmes. Vaimonpuolia. Lapsia alle j 5 vuoden. Enfants an [dessous de Joans. Total. i Summa. Billes sciées, pièces. Sahattuja tukkeja, kappaleita. 2 ) 3 Valmistuksen määrä kuutiomeettereissä. Production des scieries en mètres cubes Planches. FJankkuja. Ais. Lautoja. I Muita saha- tuotteita. j Autre lois \ scié. Uudenmaan lääni ,669 32,705 39,35,476 Turun ja Porin , ,55 2,257,55 30,324 86,405 2,532 Hämeen.. 2G ,958,620 ) 67, ,986 8,622 Viipurin ,07,8,362 97,703,074 7,980 Mikkelin ,556,822 38,626 Kuopion.. G ,7222) 43,93 52,587 2,469 Vaasan ,0483) 0,083 29,80 34,342 Oulun , ,629 97,02 28,72 2,36 Summa , ,045 8,86,57 597,73 79,885 89,782 *) Sitä paitsi,203 kuutio metr. 2) 2,076 syltä. 3) 226 kuutio, metr. tl) 88». Lääni. Gouvernements. l 2 3 f 4 Sahojen lukumäärä. Nombre de scieries. Höyryà vapeur. V esià eau. Summa. Total. Raamien lukumäärä. Lames. Hommes. e 7 g a M iehiä. Työväen määrä. Gens de travail. Femmes. Vaim onpuolia. Lapsia alle 5 vuoden. Enfants an ^dessous de 5 ans. Total. Sum m a. Billes sciées, pièces. Sahattuja tukkeja, kappaleita. j 2 3 Valmistuksen määrä kuutiomeettereissä. Production des scieries en mètres cubes. i J Plankkuja. j Planches. A is. Lautoja. Autre bois scié. Muita sahatuotteita. Uudenmaan lääni ,87 54,8G9 55,529 0,628 Turun ja Porin , ,75 2,646,26 77,686,45,736 24,36 Hämeen n , ,395,58,74 237, ,303 9,678 Viipurin , ,67,504,846 97,406 4,989 4,687 Mikkelin ,840,257 3, Kuopion ,834 49,779 50,498 4,734 Vaasan ,200 7,739 7,530 3,297 Oulun , ,369 85,605 7,235 9,947 20,720 Summa CD , ,62 9,65, ,453 2,04,570 25,33

249 60 e) is a o. Lääni. Gouvernements. 2 3 J 4 Sahojen lukumäärä. Nombre de scieries. H öyryà vapeur. V esitit eau. S um m a. Total. Raamien lukum äärä. Lames M iehiä. Hommes. Työväen määrä. Gens de travail. V aim onpuolia. Femmes. Lapsia a lle 5 vuoden. Enfants au 'dessousde 5 ans.' S um m a. Total. Sahattuja tu k k eja, k ap p a leita. Billes sciées, pièces. j 2 3 Valmistuksen määrä kuutiomeettereissä. Production des scieries en mètres cubes. P la n k k u ja. j Planches. L a u to ja. Ais. Muita sah a tu o tte ita. Autre bois scié. Uudenmaan lääni ,37,03 50,000 50,000 0,000 Turun ja Porin , ,932 3,27,89 80,27 75,570 22,7 Hämeen , ,73,057,623 62,742 50,627 26,995 Viipurin ,523,3 92,28 32,774 45,594 Mikkelin ,642 6,95 33,3 3,339 Kuopion ,438,065,086 33,624 86,443 5,502 Vaasan ,46 ' 25,784 56,0 3,63 Oulun , , ,044 30,796 25,934 5,948 Summa , ,704 0,60,774 49,693 60,670 23,702

250 9. Tietoja Suomen kaupungeille kuuluvasta maasta, y. m. asiantilan mukaan vuoden 890 lopulla. Superficie des terres etc. appartenants aux villes à la fin de l année [ [ j 2 3 ; j 2 K aupungille kuuluvaa maata. Terres appartenants a u x villes. Torit ja avonaiset paikat Marchés K atujen Bues T alojen Propriétés Kaupungit. Villes. Toute la superficie. Koko pinta-ala. Hehtaaria. Hectares. kaupungin asem a-ala a la terrain de la \ ville puistot ja kävelypaikat aux jardins et i promenades Siitä De la superficie appartient aux voies tiet aux champs viljellyt tilukset hehtaaria. hectares. aux prés et p â tis niityt ja laitum et aux bois m etsät muu maa ja joutom aat aux antres catég. Luku. Nombre. Hectares. Yhteenlaskettu ala hehtaareissa. Nombre. luku. Largeur, m ètres. leveys m etreissä. yhteenlaskettu pituus m etreissä. Longeur, mètres. Nombre. Luku. Suomen valtion om istam ia. I VÈtat de Finlande. S iitä De ce nombre appartenant à } Venäjän valtion om istam ia. la couronne Russe. kaupungin omistamia. la ville. seurakunnan om istam ia. la paroisse. yksityisten yhdyskuntain tai seurojen omistamia. congrégations. particuliers. yksityisten om istam ia. Oi Helsinki...., y????, ,46 Porvoo....,002 8 i o CO 4, Loviisa...., ? , Tammisaari.., , Hankoniemi ? Turku.... 2,763, , Naantali ? 8 7 3, Maarianhamina , Uusikaupunki..,29?? 6 58??? , Rauma.... 3, , , P o r i... 2, , , Hämeenlinna , Tam pere ,4, ,373 Viipuri...., , Hamina.... 3, , , L appeenranta..???????? 5? 8?? Käkisalmi ,

251 2 ; j e 7 8 j [ 9 j 20 j 2 Kaupungit. V ille s. Koko pinta-ala. Tonte la superficie. Hehtaaria. Hectares. kaupungin asem a-ala a la terrain de la ville K aupungille kuuluvaa maata. Terres appartenants aux villes. puistot ja kävelypaikat aux jardins et promenades S iitä De la superficie appartient tiet aux voies viljellyt tilukset aux champs hehtaaria. hectares. niityt ja laitum et mix prés et pâtis metsät aux bois muu maa ja joutom aat aux autres catèg. Torit ja avo* n aiset paikat Marchés Luku, Sombre. Yhteenlaskettu ala hehtaareissa. Hectares. luku. Nombre. Katujen Rues leveys m etreissä. Largeur, mètres. yhteenlaskettu pituus m etreissä. Longeur, mètres. Luku. Nombre. Suomen valtion om istam ia. VÊtat de Finlande. T alojen. Propriétés. S iitä De ce nombre appartenant à Venäjän valtion om istam ia. la couronne Russe. kaupungin om istam ia. la ville. seurakunnan omistamia. la paroisse. yksityisten yhdyskuntain tai seurojen om istam ia. congrégations. yksityisten omistamia. particuliers. Sortavala y 2? 0, , i 2 94 Kotka , i 2 68 M ikkeli.... Tietoja ei ole. Heinola.... 3, ,284, H 5 5, i 92 Savonlinna... Tietoja ei ole. Kuopio.... 5, ? ?? ,526? 6 2 i?? Joensuu...., , NikoLkaupunki. 3, , , , Kaskinen , Krist:kaupunki. 3, , , Uusikaarlebyy. 2, , , Pietarsaari..., S 288, , _ Kokkola...., , , Jyväskylä , O u l u... 4, C , , Raahe...., , ,30? Tornio.... 7, ,277 2, , Kajaani.... 5, ,073, , K e m i , I

252 63 2. Maanteitä ja siltoja Suomessa vuonna 890. Routes et ponts en 890. L ii ä n i. G o u v e r n e m e n ts V uoden lopussa te k i kilom eetterim äärä Longenr des routes en kilom ètres à la fin de Vannée. I Grandes routes. } Yleisiä m a an teitä. Voies des villages. K y läteitä. Total. Sum m a j 2 3 Vuoden lopussa löytyi A la fin de Vannée il y avait lia u ta silto ja. Ponts de fer. J Nombre. K appaletta. Y hteenlaskettu p ituus j m eettereissä. j Longenr en mètres. K ivisiltoja. Ponts de pierre. J Nombre. J K appaletta. I Yhteenlaskettu p ituus m eettereissä. i Longeur en mètres. P u u silto ja. P onts de bois. Nombre. K appaletta. Y hteenlaskettu p ituus m eettereissä. Longenr en mètres. Nombre. S um m a siltoja. K appaletta. Total. Yhteenlaskettu p itu u s m eettereissä. Longenr en mètres. Bacs. L auttoja. Uudenmaan lääni.. 2,056,966 4, , , ,656 i i Turun ja Porin.. 3,097 3,358 6,455 i ,22,087 2,5,58 7,292 5 Hämeen.. 3,824 2,238 6, , , ,250 5 Viipurin.. 3,888 4,452 8, , ,833,00 8,772 8 Mikkelin..,857,7 2,974 6, , ,393 8 Kuopion. 3,02,467 4, , , , Vaasan.. 4,059 3,24 7, ,430,227 2,34,74 8,788 9 Oulun.. 3,390,377 4, ,756,027 2,734,46 4, Summa 25,92 9,26 44, ,840 25,53 6,547 78,736 8,42 04,546 67

253 i Aikakautena tapahtu- neitten kauppiaskonkurssein lukumäärä. Nombre des faillites com- m erciales en * ) * ) S u m m a L ä ä n i. Gouvernements. Nom bre. L ukum äärä. Varoja asemantilin m ukaan m arkoissa. A c tifs. Velkoja asemantilin m ukaan m ark oissa. P a ssifs. Nom bre. L ukum äärä. A c tifs. Varoja asemantilin m ukaan m arkoissa. Velkoja asemantilin m ukaan [ m ark oissa. j P a s s ifs. J Nom bre. ] L ukum äärä. A c tifs. Varoja asemantilin m ukaan m ark oissa. j P a ssifs. Velkoja asemantilin m ukaan m ark oissa. j Nom bre. L ukum äärä, Varoja asemantilin m uk aan m ark oissa. A c tifs. P a ssifs. Velkoja asemantilin m uk aan m ark oissa. j Nom bre. j L ukum äärä. A c tifs. Varoja asemantilin m uk aan i m ark oissa. j Velkoja asemantilin m uk aan ; m ark oissa. ; P a s s ifs. Nom bre. Lukum äärä.! A c tifs. Varoja asemantilin m uk aan m ark oissa. Velkoja asemantilin m uk aan m ark oissa. P a s s ifs. I Excédant des p a s s ifs. J Velkoja enemmän kuin varoja. U u d e n m a a n l ä ä n i.. 3, 5 4 5, 4 4, 5 6 9, ') 2 8 6, , , , T u r u n j a P o r i n , , , , , 2 3 5, H ä m e e n.. 4 2, , , , , , V i i p u r i n , , , , , , M i k k e l i n , , , , , , K u o p i o n , 0 5 6, 0 2 2, 9 5, , , *) 4, , V a a s a n ), 8 2 5, , 3 7 3, , , , 6 8 4, 0 4 8, O u l u n.. 6 2, 0 6 3, 6 7, 8 6 3, , , , , S u m m a ) 8, 6 2 9, , 7, ) 2, 4, , 3 5 3, ' ), 4 7, , 6 0 0, S i i t ä k a u p u n g e i s s a , 0 7 7, , 4 8 4, , 8 6 3, 9 6 2, 0 4 5, ), 9 6, , 3 6, m a a s e u r a k u n n i s s a ) 5 5, , ) 2 7 8, , , , j, 7 8 0, 5 8 2, 0 4 6, , 0 5 7, , 5 6 0, ) 5, 9 2, , 0 6 0, 3 6 2, 3 8, i , , , , , 2 0 2, 4 4, 7 0 2, , , , 7 3 2') 3 0 3, , ' ), 5 0, 8 9 7, 7 8 7, , , , , , , 0 2 0, 4 7 5, 5 2 9, , , , , , , , , , , , ' ) 2, 8, , 6 4 7, , , 8 2 8, , 4 3 9, ) 4, 3 4 2, 4 3 5, 5 0 7, » ) 9, 3 5 9, , 0 7 3, , 7 3, , 6 7 5, 7 4 7, 8 9 4, , 7 8 6, , 7 6 3, ) 6, 6 0 0, 9 2 9, 5 0 4, , 9 0 4, , 5 3,, 5 4 5, ) 5 5 5, , ) 2, 7 5 9, , 5 6 8, , 3 5 J) S itä p aitsi, jonka varat ja velat olivat tuntem attom ia 2)» 2, 3) 3, 4)» 4,»» 6)» 6, 6) 7, Encore, dont on ne savait n i les actifs, ni les passifs. 2, S, 4,?! 6, 7, *) N äitten vuosien tied ot k äsittävät myös tehtailijain ja am m attilaisten k onkurssit kaupungeissa. Aussi les fa illite s industrielles dans les villes. Suom. Tai. Tila. 9

254 Erityisluettelo tehdyistä uusista maanteistä kussaki läänissä vuosina S p ecificatio n d e s r o u te s en co n stru ctio n p en d an t le s a n n é e s i Tiet, joita on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valmiiksitehtyjen teitten yhteenlaskettu pituus ^ kilomeettereissa. Longueur en kilomètres. \ 3 4- Tientekoon käytetyltä. Nombre des jo u r - nees m ises au travail. HevospäivätÖitä. Les journées d attelage. Miehenpäivätöitä. Les journées d homme. 5 II 6 Tientekoon annettua apua yleisistä varoista. Subvention de VÈtat. Rahassa. En argent. M nf En seigle, hl. Rukiissa. U u denm aan lä ä n i Tie Nurmijärven kannassa kirkonkylän ja Nukarin kylän v ä lillä , Työ Nurmijärven kirkonkylän ja Nukarin kylän välillä p ä ä te tty ,200 Tie Nurmijärven Nukarin kylästä Jokelaan Tuusulassa.? Tie kirkonkylän ja Tönnön tilan välillä Orimattilassa Tie Haaviston kestikievarista Pyhäjärven pitäjässä Karkkilan sillalle Karkkilan r u u k illa Summa vuosilta ,945 2,499 Turun j a P o rin lä ä n i Tie Sarkolan kylästä Sarkolan m yllylle Suoniemen kunnassa Tie Paraisten p i t ä j ä s s ä...?? Summa vuosilta ? 300? 886. H äm een lä ä n i. Tie Vesilahden pitäjässä kirkolta kappalaisen talolle, urakalla,800 markasta, kunnan k u sta n ta m a Tie Erstan talolta Villähteen aseman kautta Nastolan pitäjässä Orimattilan r a j a l l e... Tie Teiskon p itä jä ssä , Tie Kuhmoisten kirkolta Vinkiän kylään Längelmäellä ,000 2,000 - Siirto 34. 6,500 2,420,700 -

255 67 i Tiet, joita on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valm iiksitehtyjen teitten yhteenlaskettu pituus kilom eettereissä. Longueur en kilomètres. 3 4 T ientekoon käytetyttä. Nombre des journées m ises an travail. H evospäivätöitä. Les journées d attelage. M iehenpaivätöitä. Les journées d homme. 5 II 6 T ientekoon annettua apua y le isistä varoista. Subvention de l É tat. Kahassa. En argent. En seigle. Xnf n hl. R u k iissa Siirto 34. 6,500 2,420,700 Tie Pihlajalahden kylästä Nihtilän talolle Kaukolan kylässä Kuhmoisten p itä jä ä Osa tietä Pohjan rusthollista Knuuttilan taloon Haapasaaren kylässä Luopioisten p itä jä ä... Tie yleiseltä maantieltä Rikkalan kylässä Lempäälän pitäjää.3 n. k. T ipposalm elle...? Tie Toperon kylästä Lopen pitäjää Oinalan kylään Rengon k a p p e lia... 9 _ Tie Tarpalan kylästä Auttulan kylään Kuhmoisissa Tie Lempäälän pitäjässä Tie Isoköllin talosta Kopsamon kylää Korkeakoskelle Oriveden p itä jä ä ,200 Summa vuosilta ,085 3,582 4, Tie M etsäpirtin Viipurin lääni. kappelin rajalta Sirkiänsaaren kylään Raudun p i t ä j ä s s ä Tie Purnujärven kylässä Rautjärven pitäjää... Tie Kirvun pitäjän rajalta Hynnilän kylään Rautjärven p i t ä j ä ä ,000 Tie Olpikan tienpolven ohi Jaakkiman pitäjässä ,053 Tie tekeillä Rytyssä Sortavalan k u n n a s s a... Tie Iiliälän kylästä Kirvun pitäjää H iit o la a n... Tie Lankilan kylästä Kirvun pitäjää Rautjärvelle... Tie Sairalan kylästä Kirvun pitäjää A n treaan... Tie Yalkjärven pitäjässä Vaalimon kylästä Nurmijärven? , ,089,04 7,805 * 9, k y l ä ä n Tie Kurkijoen p it ä j ä s s ä... Tie Evanniemen kylästä Suojärven pitäjää maan itä rajalle... Tie Selänpään rautatieasem alta Selänpään kylään Val , ,77 kealan pitäjässä, kunnan kustantama 2,825 markalla _ Siirto 45. 2,304 8,398 27,59 05 _

256 68 Tiet, joita on tehty. i Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valmiiksitehtyjen teitten yhteenlaskettu pituus N kilomeettereissä. Longueur en kilom ètres. 3 4 Tientekoon käytetyltä. Nombre des journées mises au travail. Hevospäivätöitä. Les journées d attelage. Miehenpaivätöitä. Les journées d homme. 5 II 6 Tientekoon annettua apua yleisistä varoista. Subvention de V iitat, Rahassa. En argent. En seigle. ; ifinf.?' hl. Rukiissa. Siirto 45. 2,304 8,398 27, Tie Valkealan pitäjässä Selänpään asemalta Torasjoen kylään sekä Selänpään kylästä Näkkivistön mäelle....8 Summa vuosilta ,304 8,398 27,59 05 Mikkelin lääni Tie Mäntyharjun pitäjässä kirkolta Kuortin kestikievariin ,00 6,224 Tie Yläkuonan kylästä Kerimäen pitäjää Savonrannan pitäjän k i r k o l le...?? y 4, Tie Enonkosken kunnassa kirkolta Hyypiänniemen lastaussillalle Osa tietä Mäntyharjun p itä jä ssä....2,52 2, Tie Hankosta P ertunm aalle...? 348 Tie K iepistä R is t iin a a n...? 990,880 - Tie Pertunmaalta Joutsan raja lle...? Tie Pieksämäen p i t ä j ä s s ä ,39,39 Summa vuosilta ,34 3,52 4,400 K u op ion lä ä n i kilometrin pituinen tie Nurmeksesta Rautavaaraan, perattu ja perustettu urakalla 7,000 m a rk a sta... Tie Teljovaarasta Kuhmoniemen pitäjän rajalle urakalla 4,000 markasta, k e s k e n... _ Tie Loukonvaaran ohi Juuassa, koko pituudeltaan 4.2 k ilo m e t r iä... 2,452 2, M aantietä aljettu rakentaa Pielisjärveltä Jonkerille ,228 4,64 90 Tie Rääkkylän pitäjässä Heinonniemen kylästä Kiteen pitäjän raja lle... _ _ Tie Tuusniemen kirkonkylästä Ohtaansalmen kylään Kuus- järven kappelia urakalla 4,500 markasta, kunnan kustantama Tie Säviän kylästä Pielavedellä Keiteleen kirkolle Siirto ,068 6,

257 69 i Tiet, joita on tehty. L es nouvelles routes. Vuoden kuluessa valmiiksitehtyjen teitten yhteenlaskettu pituus w kilomeettereissä. Longueur en kilomètres. 3 4 Tientekoon käytetyttä. Nombre des journées mises au travail. Hevospäivätöitä. Les journées d attelage. Miehenpäivatöitä. Les journées d homme. 5 K 6 Tientekoon annettua apua yleisistä varoista. Subvention de l État. Italiassa. En argent. n En seigle. hl. Rukiissa. Siirto ,068 6,64 90 Tie Vesannon kappelista Karttulan r a j a l l e ,000 3,04 Tie Sysmän kylästä Kuusjärven kuntaa Ohtaansalmelle Tuusniemellä, u r a k a l l a ,482 Tie Kaavin pitäjässä Maarianvaaran kylästä Polvijärven kirkonkylään valm istettu Tie Keiteleen kirkonkylästä Viitasaaren rajalle, raivattu ja o j i t e t t u... _ Tietä Rääkkylän pitäjässä Heinonniemen kylästä Kiteen pitäjän rajalle j a t k e t t u _ Tie Haapasalmen kylästä Rääkkylän pitäjässä yleiselle maantielle Joensuun ja Rääkkylän v ä l i l l ä... l.i Tietä Teljovaaran kylästä Nurmeksen pitäjässä Kuhmo- niemen pitäjän rajalle j a t k e t t u...? Tie Pielisjärveltä Jonkereelle valm istettu ,658 0 Tietä Nurmeksesta Rautavaaraan jatkettu, urakalla 3,000 m a r k a s t a Tie Leppävirroilta Kangaslammille, kunnan kustantama 38 markalla 75 pennillä ,563 Tie Leppävirtain pitäjästä Saamaisten k y lä ä n Tie Enon kirkonkylästä Kaltimon m y lly lle Tie Joensuuhun vievältä yleiseltä maantieltä Leppävirroilla Kangaslammen kappelin r a j a l l e ,500 _ Tietä Leppävirtain pitäjästä Saamaisten kylään jatkettu Tie Rääkkylässä Heinonniemen kylästä Kiteen pitäjän rajalle, jatkettu maanomistajien kustannuksella.... v> Tie Onkamon kyläntieltä ennen raketulle n. k. Soinilan peltojen tielle, maanomistajien kustantam a Tie Joensuun kaupungille kuuluvalla a lu e e lla Tie Karttulan ja Vesannon pitäjien välille; sitä paitsi 6,000 markkaa puhtaassa r a h a s s a ,034 4,068 _ Tietä Leppävirtain pitäjässä Valkeamäen kylästä Saamaisten kylään j a t k e t t u _ Siirto ,483 6,965 5,782 -

258 I 6 Tiet, joita on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valm iik siteh tyjen teitten yhteenlaskettu pituus kilom eettereissä. Longueur en kilom ètres. T ientekoon käytetyltä. Nombre des journées mises an travail. Hevospäivätöitä. Les journées d attelage. I M iehenpäivätöitä. Les journées d homme. T ientekoon annettua apua yleisistä varoista. Subvention de l É tat. Hallassa. En argent. pa En seigle. hl. R ukiissa Tie Kuopion pitäjässä Kasurilan kylästä Kolmisopen Siirto ,483 6,965 5,782 k y l ä ä n Tie Pielaveden ja Tuovilanlaliden väliseltä maantieltä, joka vie Löytynjärven kylään Pielaveden pitäjässä Tie Pielaveden pitäjässä Heinämäen kylätieltä Lampaan- järven kylään, 375 markkaa 7 penniä puhtaassa rahassa. 2. Tie Pielaveden pitäjässä Pielaveden ja Kiuruveden väliseltä maantieltä Nousialan kylään, 0 markkaa 6 penniä puhdasta r a h a a....6 Tie Pielaveden ja Keiteleen väliseltä maantieltä Vuona- mon kylään Keiteleen pitäjässä, 24 mk:sta 24 p:stä puhdasta r a h a a....6 Jatkettu tietä Yalkeamäen kylästä Saamaisten kylään Leppävirtain p itä jä ssä _ Tie Ilomantsin pitäjässä vanhalta venäläiseltä kirkolta pappilaan, 872 mk:sta 2 p:stä puhdasta rahaa Summa vuosilta ,627 7,606 5, V a a sa n lääni. Tie Kruununkylän kunnassa Ak östä Kvarnnabban taloon Langon k y lä s s ä Tie edellämainitussa kunnassa Boholman talosta Ytterbråtön kylässä p o s t i t i e l l e Tie Jyväskylän kunnassa Jyväskylän kylästä Toivakan k ir k o n k y lä ä n ,696 Tie Silkkisistä Simosten kyläntielle Virtain pitäjässä Tie Ätsärissä Haapajärvestä Ju ssila a n Tie yleiseltä maantieltä Seinäjoella samassa pitäjässä olevalle r a u ta tie n a se m a lle Tietä Jyväskylän maalaiskunnassa Jyväskylän kylästä Toivakan kylään j a t k e t t u ,00 4,900 Tie Petäjäveden kirkolta Multian pitäjän rajalle....? 629 3,738 Siirto ,79 6,564

259 7 i Tiet, jotka on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valmiiksitehtyjen teitten yhteenlaskettu pituus kilomeettereissä. Longueur en kilomètres. Tientekoon käytetyitä. Nombre des journées m ises au travail. Hevospäivätöitä. Les journées d attelage. Miehenpäivätöitä. Lj S journées d homme. Tientekoon annettua apua yleisistä varoista. Subvention de V iitat. Rahassa. En argent. En seigle. Xnf t i- hl. Rukiissa. Siirto ,79 6,564 Tie Pihtiputaan kirkon läheisyydestä Pyhäjärven pitäjän rajalle Oulun lä ä n issä ,739 5,000 Tie Multian pitäjässä Petäjäveden rajalta Uuraisten tielle. 4.3,800 Tie Ohtolan talosta Lahden taloon Virtain pitäjässä Tie Virtain pitäjässä Kotajärvestä Kitusen taloon Tie edellämainitussa pitäjässä Sulkavasta Tulijoen taloon Tie samassa pitäjässä Toisveden tieltä Lehdon taloon Tie Atsärissä Rämälän tieltä K iu k a s-n iem een Tie Sulvan rajalta Mustasaaren kunnassa Puntarilan taloon Etelä-H elsingpyyssä Jatkettu tietä Petäjäveden kirkolta Multian pitäjän rajalle ,376 Jatkettu tietä Jyväskylän pitäjässä Jyväskylän kylästä Toivakan k ir k o n k y lä ä n... V 3,00 4,900 _ 889. Tie Uuden-Kaarlepyyn ja Kovjoen rautatienaseman välillä, u r a k a lla _ 8,779 Tie Längskärsviikin ja Nabböran v ä lillä ,454 Tie Korpilahden rajalta Jyväskylän ja Kuopion väliselle m a a n tie lle , Tie Saarijärven ja Viitasaaren pitäjäin v ä lillä ,700 6,000 3, Tie Sumiaisten Peiponlahdesta Konginkankaan kirkolle. 7.5, Tie Sumiaisten pitäjässä Hietapurosta Matilanvirtaan ,008,52 Tie Viitasaaren kirkonkylästä Keiteleen kunnan rajalle ,00 Summa vuosilta ,595 59,770 48,

260 72 i Tiet, joita on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa v a lm iik siteh ty jen teitten yhteenlaskettu p itu u s kilom eettereissä. Longueur en kilomètres., 3 4 T ien te k o o n k äytetyltä. Nombre des journées mises au travail. H evospäivätö itä. Les journées d'attelage. I M iehenpäivä* tö itä.! Les journées d homme. 5 I 6 T ien te k o o n a n n e ttu a a p u a y le is is tä varo ista. Subvention de VÊtat. R ahassa. En argent. R u k iissa. En seigle. 9kf n h l. O ulun lääni Tie Kuusamon kunnassa Nissin talosta Kilkilänsalmeen, u r a k a lla ,500 Pitäjäntietä Merijärven kappelista Kalajoen Pohjankylään j a t k e t t u... 2,65,856 5,346 Tie Vaasan läänin rajalta Sievin pitäjässä Oulaisten pitäjän r a j a lle... 5,975 8,227 Työtä Kolarin kappelin ja Turtolan Pellonkylän välisellä tiellä jatkettu u r a k a l l a ,500 Rovaniemen kirkolta Kittilän kirkolle menevää tietä s o m e r o it e t t u... 2, Someroitettu tietä Kuusamon kunnassa Nissin talolta K ilk ilä n sa lm e en Jatkettu työtä Merijärven ja Kalajoen pitäjien välisellä tiellä...? 2, ,423 Jatkettu tientyötä Vaasan läänin rajalta Sievissä Oulaisten pitäjän r a j a l l e...? 4,500 8,600 Osa tietä Kolarin kappelista Pellonkylään Turtolan kunnassa , Kolarin ja Turtolan kuntain välistä tietä jatkettu; työ tehty urakalla Tie Muhoksen pitäjässä Sipolan talosta Ahmaskylään Tie Tervajoen sillalta Pyhäjärven pitäjässä Pihtiputaan r a j a l l e ,500 3,500 Tie Pielisjärven pitäjään menevän tien varrella olevan n. k. Hannilanmäen ohi Kuhmoniemellä ; työ tehty urakalla....0, Siirto ,80 22,652 3,429 96

261 Tiet, joita on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden, kuluessa valmiiksitehtyjen teitten yhteenlaskettu pituus kilomeettereissä. Longueur en kilomètres. Tientekoon käytetyitä. Nombre des journées mises au travail. Hevospäivätöitä. Les journées d attelage. Miehenpäivatöitä. Les journées d homme. Tientekoon annettua apua yleisistä varoista. Subvention de l É tat. Rahassa. En argent. Mnf En seigle. hl. Rukiissa. Siirto ,80 22,652 3, Tie Muhoksen pitäjässä Holapasta Hyvärisen taloon, tehty urakalla asianom. tienteonvelvollisten kustannuksella 4,77 m arkasta ,358 Muhoksen pitäjän Sipolan talon ja Ahmaskylän välisen tien so m ero itta m in en Summa vuosilta ,380 25,00 3, Summa koko Suomessa vuosina ,427 40,636 32, Suom. Tai. Tila. 0

262 74 75 j Lääni. Gouvernements. Auberges, aussi postes aux chevaux. Kestikievarien lukumäärä. Postes aux chevaux. Postitalojen lukumäärä. Postes aux ch. de reserve. Reservipaikkojen luku-.«määrä. 23. Kyyditys ja kestikievarit Hevosten lukumäärä, joita joka vuorokausi on kestikievareissa ollut saatavana. Nombre des chevaux aux postes chaque jour. Urakkahevosia. Chevaux de forfait. Chevaux de relais. Hollihevosia. Reservihevosia. Chevaux de réserve. Janvier. Service des relais Tammikuu. Février. Kyytien Nombre des Helmikuu. Maaliskuu, j Mars. 8 Uudenmaan lääni ,007,524 2,00 2 Turun ja Porin ,84 2,545 2,927 3 Hämeen ,767,50,879 4 Viipurin ,745 2,496 2,823 5 Mikkelin ,29,6,249 6 Kuopion ,770,667 ',757 7 Vaasan ,524 2,806 2,705 8 Oulun ,532 2,546 3,60 9 Summa , ,429 7,450 6,246 8, Uudenmaan lääni ,074,559,949 Turun ja Porin ,638 2,475 2,964 2 Hämeen ,628,537,628 3 Viipurin ,987 2,589 2,946 4 Mikkelin ,092,027,65 5 Kuopion ,58,56,573 6 Vaasan ,922 2,22 2,203 7 Oulun ,898 2,080 2,272 8 Summa , ,363 5,820 4,950 6, Uudenmaan lääni ,87,538, Turun ja Porin ,89 2,525 2,808 2 Hämeen ,64,58,68 22 Viipurin ,536 2,443 2,80 23 Mikkelin ,3,03, Kuopion ,707,783,96 25 Vaasan ,877 2,025,87 20 Oulun ,852,957 2, Summa, , ,903 5,380 4,892 6,452 Suomessa vuosina en lukumäärä. tours des chevaux. Huhtikuu. Avril. Toukokuu. Mai. Kesäkuu. Juin. H einäkuu. Juillet. Elokuu. Août. Syyskuu. Septembre. Lokakuu. Octobre. M arraskuu. Novembre. Joulukuu. 2 Décembre. 20 K oko vuonna. Toute l'année. O G. 2,34 2,332 3,65 2,954 3,332 2,545 2,03,800 2,202 28,279 2,778 2,363 2,356 2,402 2,720 2,444 2,86 2,26 2,87 30, ,07,860 2,69 2,308 2,46,886,969,628,778 23, ,854 2,827 3,290 3,362 3,44 3,05 2,458 2,227 2,770 34,308 i,270,69,6,20,243,086,222,069,245 4,322 S,97,743,838,825,892,838,476,549 2,059 2,33 6 3,265 2,942 2,696 2,74 3,365 2,852 2,333 2,033 2,63 32, ,34 2,942 3,574 3,240 3,645 3,437 2,726,986 2,7 35, ,003 8,78 20,204 20,006 22,054 9,03 6,473 4,508 7,5 29, ,47 2,57 2,467 2,964 2,582 2,24 2,00,777,983 25,90 0 2,730 2,47 2,228 2,336 2,429 2,445 2,29 2,52 2,766 29,898,740,857 2,209 2,278 2,074,885,887,785,642 22,50 2 2,907 3,248 3,636 4,08 3,976 3,42 2,865 2,688 2,872 38,53 3,79,30,26,78,377,277,075,039,247 4,092 4,464,498,63,780,799,68,644,425,772 9,39 5 2,5 2,473 2,245 2,48 2,48 2,386,850,73,703 25,667 6,706 2,040 2,758 2,366 2,568 2,680,978,534,923 25, ,024 6,730 ' 8,282 9,40 9,223 8,06 5,59 4,482 5,908 20, ,806,940 2,522 2,769 2,658 2,94,95,88,832 24, ,728 2,70 2,278 2,424 2,453 2,466 2,26 2,488 3,073 3,033 20,747,889 2,88 2,275 2,4,759,888,805,848 22, ,858 3,42 3,30 3,546 3,474 2,920 2,952 2,72 2,83 35,534 22,87,257,090,052,099,055,06,093,53 3,604 23,645,80,750,853,92,732,683,456,634 20,872 24,965 2,283 2,8 2,25 2,335 2,87,827,584,706 23, ,039 2,379 2,820 2,48 2,770 2,47 2,007,448,64 26, ,975 7,40 8,076 8,525 8,85 6,784 5,630 4,404 5,78 98,052 27

263 Lääni. Gouvernements. N Auberges, aussi postes aux chevaux. Kestikievarien lukumäärä. Postes aux chevaux. Postitalojen lukumäärä. Postes aux ch. de reserve. Reservipaikkojen lukumäärä Hevosten lukumäärä, joita joka vuorokausi on kestikievareissa ollut saatavana. Nombre des chevaux aux postes chaque jour. Urakka- hevosia. Chevaux de forfait. Chevaux de relais.!hollihevosia. Reservihevosia. Chevaux de réserve. Janvier. 8 9 [ 0 Kyytien Nombre des Tammikuu. Février. Helmikuu, j Maaliskuu. Mars. H 2 3 j 4 ( lukum äärä. tours des chevaux. Huhtikuu. Avril. Toukokuu. Mai. Kesäkuu. Juin. Heinäkuu. Juillet. Elokuu. Août. Syyskuu. Septembre. Lokakuu. Octobre. M arraskuu. Novembre. Joulukuu. Décembre. 20 Koko vuonna. Toute l'année. 8 Uudenmaan lääni ,565,299,658 2 Turun ja Porin ,798 2,660 3,053 3 Hämeen.. 06 r ,68,464,828 4 Viipurin ,389 2,268 2,705 5 Mikkelin ,02 6 Kuopion ,796,854,952 7 Vaasan ,749,728,64 8 Oulun ,773 2,53 2,284 9 Summa , ,920 4,403 4,92 6, ,842 2,000 2,680 2,464 2,58 2,04,896,682,72 23,492 3,507 2,433 2,53 2,288 2,765 2,323 2,49 2,529 3,304 32,664 2,985 2,275 2,577 2,520 2,636 2,34 2,062,934,96 24, ,749 3,93 3,288 3,353 3,508 3,262 2,768 2,40 2,58 34, ,204 5,879 2,38,837,947 2,094,889,50,389,57 2,856 6,863 2,7,900 2,027 2,424 2,095,909,605,787 22, ,55 2,448 2,880 2,73! 2,605 2,373,868,802 2,089 27,6 8 6,890 7,532 8,56 8,08 9,420 6,970 5,029 3,900 5,543 96,6bl Uudenmaan lääni., ,877,72 2,052 Turun ja Porin ,808 2,432 3,323 2 Hämeen ,794,574 2,56 3 Viipurin ,369 2,295 2,798 4 M ikkelin Kuopion ,404,522,796 6 Vaasan ,555,706,995 7 Oulun ,34,968 2,25 I 8 Summa , ,950 4,333 3,754 7,040 O. 2,096 2,303 2,824 2,807 2,97 2,305,965,907,849 26, ,803 2,22 2,29 2,236 2,406 2,382 2,447 2,554 3,06 30,748 2,247 2,302 2,684 2,6 2,580 2,047,850,660,492 24, ,933 3,39 3,580 3,844 3,960 3,78 3,009 2,648 2,675 36, , ,56,647,775,802,79,573,402,30,282 9,45 5 2,093 2,00 2,244 2,239 2,04,883,865,533,349 22,576 6,850 2,42 2,992 2,54 2,687 2,34 2,072,47,536 25,93 7 6,887 6,482 8,962 8,733 9,23 6,336 5,273 3,579 3,663 94,255 8

264 Erityisluettelo yleisten ulostekojen suuruudesta keskimäärin manttaalilta kussaki maalaiskunnassa Suomessa vuonna 890. Contributions sur les terres en ] 5 I 6 7 I 8 9 Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal. 0 l i Kunta. Communes. Kruununveroja (vakinaista veroa ja kruununkymmenystä). Impôts fonciers. Välillisiä ulostekoja (tientekoa ja sillanrakennusta, kyyditystä ja kestikievareja y. m.). Impôts indirects. Palkkaa papistolle ja kirkonpalvelioille. Appointements du clergé. Kunnallisveroja. Impôts communaux. Summa. Total. Perintöjä kruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- Xnf. Ta 9kf Sfof. 7*3 Xnf n ifinf. jfté} n ffinfi n ffinf. 'fié Xnf. U u d en m aan lä ä n i. T e n h o la B r o m a r v i ~ P o h ja Tammisaaren maaseurak K a rja lo h ja S a m m a t t i K a r ja Snapp ertuu na Inkoo D e g e r b y y Espoo K irkkonum m i S i u n t i o L o h ja N u m m i P u s u l a V i h t i P y h ä j ä r v i _ _ P o r v o o A s k u l a P u k k ila P o rn eesi H e lsin k i M ä n t s ä l ä N u rm ijärvi Sipoo T u u su la Tietoja ei o le saatu Hei singi Q kililak innas ta.

265 H l \ H Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal. Kunta. Communes. Kruununveroj a (vakinaista veroa ja kruununkym menysta. Impôts fonciers. V ä lillisiä ulostekoja (tientekoa ja sillan rakennusta, k yyditystä ja k estik ievareita y. m.)* Impôts indirects. Palkkaa p apistolle ja kirkonp alvelioille. Appointements du clergé. K u n n allisveroja. Impôts communaux. Summa. Total. Perintöjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssiifinf. Xnf. «s tfnf.!*'» (finf. * 9kf ifinfi JKi ifhf flil 9kf. ÿh f n P e r n a j a L ilje n d a a li Iitti ,296 7, J a a l a E lim ä k i A n j a l a L a p t r e s k i U I Ruotsin-Pvhtää M y r s k y l ä A r tjä r v i O r im a ttila Turun j a P o rin lä ä n i. Ahvenanmaan kihlak. *) Halikon Piikkiön Maskun Mynämäen Vehmaan Ulvilan Ikaalisten Tyrvään Loimaan Hämeen lääni. Asikkala H ollola Koski K ä r k ö lä L a m m i * N astola P a d a s j o k i *) Tietoja on saatu ainoastaan kihlakunnittain tästä läänistä. **) Tietoja ei ole saatu.

266 [ 4 5 I 6 7 I 8 9 (I 0 Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal. Kunta. Communes. Kruununveroja (vakinaista veroa ja kruununkymmenystä). Impôts fonciers. Välillisiä ulostekoja (tientekoa ja sillan* rakennusta, kyydi* tysta ja kestikievareja y. m.)* Impôts indirects. Palkkaa papistolle ja kirkonpalvelioille. Appointements du clergé. Kunnallisveroja. Impôts communaux. Summa. Total. Perintöjä kruunu- Ralssi- Perintöjä kruuuu- Riilssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- Perintö' ja kruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Ralssi- 7 0 Shtf M 3hf. Mtf. yal ifinf. tm 3hf. /«Xnf. fü p'\ H a u h o T u u l o s H a t t u la Tyrväntö Hämeenlinnan maaseurak H a u s j ä r v i J a n a k k a la Y a n a j a _ L o p p i _ R enko L u op ioin en K uhm alahti E r ä jä rv i K u o r e v e s i K o r p ila h ti K uhm oinen Längelm äki J ä m s s ä S o m e r o Som erniem i Tam m ela U I J o k io in e n _ P e r ttu la H u m p p ila Urjala A k a a ) \ 4 -> 48 0 m 93 _ \ Vt Kylm äkoski S ä ä k sm ä k i K a lv o la P irk k a la I Y lö jä r v i M e s su k y lä Tietoja ei ole saatu. K a n g a s a la I I L e m p ä ä lä

267 8 2 3! 4 5 II 6 7 j 8 9 II 0 ] Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne stir chaque mantal. Kunta. Communes. K ruununveroja (vakinaista veroa ja kruununkymmenystä). Im pôts fonciers. V älillisiä ulostekoja (tientekoa ja sillan* rakennusta, k yyditystä ja k estik ievareja y. m.). Im pôts indirects. P alkkaa papistolle ja kirkonp alvelioille. Appointem ents du clergé. K unnallisveroja. Im pôts com m unaux. Summa. Total. P erin töjä kruunu» R älssi- P erintöjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssi- &nf. n iffof. pu S hf. 7^ Xnf. JteJ X n f 'flÿ Xnf. fh ifinf. 9bf. jm ifmfi 3 b f ;»!ï W e s i l a h t i T o t t i j ä r v i P ä lk ä n e S a h a l a h t i... O r i v e s i Tietojaeiolesaatu. R u o v e s i K u r u T e i s k o W iipurin lääni. W iipurin pitäjä , Johannes U u sik irk k o K u o lem a jä rvi K o iv isto ,92 3 Seiskari ja Lavansaari S ä k k j ä r v i , W i r o l a h t i , M iehikkälä W ehkalah ti , S ip p o la K y m i Pyhtää Suursaari ja Tytärsaari Lappvesi L uum äki W a l k e a l a L e m i T aipalsaari S a v ita ip a le S u o m en n iem i J o u tsen o R u o k o la h ti R a u t j ä r v i Suom. T ai. Tila.

268 K i 5 [j 6 7 II j Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal. Kunta. Communes. Kruununveroja (vakinaista veroa ja kruununkymmenystä. Im pôts fonciers. V ä lillisiä ulostekoja (tientekoa ja sillan rakennusta, k yyd i tystä ja k estik ievareita y. m.)* Im pôts indirects. Palkkaa p apistolle ja kirkonp alvelioille. Appointements du clergé. K u n n allisveroja. Im pôts com m unaux. Summa. Total. P erin töjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- P erin töj ä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssi- P erin töjä kruunu- Rälssif f in f 7H 9 b if. m ifm fi n Xnf. S h f. Z" ÿ f o f. n 9 t n f im S h f JOI Xnf. TMI Jääski , K ir v u A n t r e a M uola H ein jo k i ,203 3, K iv e n n a p a W a lk j ä r v i R a u tu H i i t o l a K a u k o la Käkisalmen 'maaseurak P y h ä j ä r v i R ä i s ä l ä S a k k u la P a r i k k a la J a a k k i m a K u r k i j o k i Sortavalan maaseurak U u k u n iem i R uskeala Im pilahti Suistam o S a lm i S u o jä rv i , K o r p iselk ä ,835 Mikkelin lääni. H a r t o l a eo Heinolan maaseurak J o u tsa Luhanka L eivonm äki M äntyharju Sysm ä

269 I 4 ] !) Il 0 Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal, Kunta. Communes. K ru u n u n v ero ja (v ak in aista vero a ja kruununkym inenystä). Impôts fonciers. V ä lillisiä u lo stekoja (tientekoa ja sillan rak en n u sta, k y y d i tystä j a k e stik ie v are ja y. m.). Impôts indirects. P a lk k a a p apistolle ja kirk o n - p alv e lio ille. Appointements du clergé. K u n n a llisv eroja. Impôts communaux. S um m a. Total. P e rin tö jä k ru u n u - Ilälssi- P e rin tö j ä k ru u n u - R älssi- P e rin tö jä k ru u n u - R älssi- P e rin tö j ä k ru u n u - R älssi- P e rin tö jä k ru u n u - R älssiÿ k f S kfi Tm Shtf. Tmf, Wnf. fië yfof. yns. S k f 7W Xnf. 'A'4 A n t t o la Mikkelin maaseurak Hirvensalm i K a n g a sn ie m i R is t iin a J u v a P u u m a la J oroin en !) 80 H auk ivu ori P ieksäm äki J ä p p i l ä R an tasalm i K a n g a sla m p i _ H e i n ä v e s i K e r i m ä k i _ Savonranta E n o n k o s k i S ä ä m i n k i ! S u lk a v a Kuopion, lä äni. Kuopion maaseurak _, K a rttu la M a a n in k a T u u sn ie m i P iela v esi K e i t e l e L ep p ä v irta R autalam pi G W esa n to _ S u o n en jo k i U 9 _ Hankasalm i I i s a l m i _ R u ta k k o

270 (j 4 5 I) 6 7 II Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque m antal.u Kunta. Communes. K ru u n u n v e ro ja (v a k in a is ta v ero a ja k ru u n u n k y m m e- nystä). Im pôts fonciers. V älillisiä ulostekoja (tientekoa ja sillan rak en n u sta, k y y d i tystä ja kestik iev a re ja y. m.). Im pôts indirects. P a lk k a a p a p isto lle ja kirk o n - p alv elio ille. A ppoin tements da clergé. K u n n a llis vero ja. Im pôts com m unaux. S um m a. Total. P e rin tö ja k ru u n u R älssi- P erin tö ja k ru u n u - R älssi- P e rin tö jä kru u n u - Rälssi* P erin tö ja k ru u n u R älssi- P e rin tö j ä k ru u n u - R älssit f n f pi äfkf. yuà im X nf. 7»a!fmf. im Vinf- 7*\ t f n f im {fmf. r ) 7WI L ap in lah ti Kiuruvesi N ilsiä K aavi _ K u u s jä r v i _ P o lv ijä r v i _ 240 _ L i p e r i Kontiolahti _,07 25 R ä ä k k y lä K id e s K e s ä la h t i _ P ie lisjä r v i Juuka _ N u r m e s Rautavaara I lo m a n t s i E n o Kiihtelysvaara Tohmajärvi P ä lk j ä r v i W aasan lääni. Pietarsaari P u r m o _ L u o t o _ Ä h t ä v ä K ruunupyy T e e r ijä r v i W e t e l i _ 05 _ P erh o _ H a i s u a _ K austisenkylä _ Kokkolan maaseurak Alaveteli

271 il 4 5 I 6 i 7 I 8 I 0 i Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal.(i Kunta. Communes. Kruununveroja (vakinaista veroa ja kruununkymmenystli). Impôts fonciers. Välillisiä ulostekoji (tientekoa ja sillan. Palkkaa papistolle Kunnallisrakennusta, kyyditystä ja kestikie palvelioille., ja kirkon- ; veroja. vareja y. m.)- Impôts indirects. Appointements du clergé. Impôts communaux. Summa. Total. Perintö ja kruunu Perintö ja kruunu Perintö ja kruunu Perintö ja kruunu Rälssi- Rälssi- Rälssi- Rälssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- 3hf. <5%f. in i ffmf n tfnf tfnf ph 7* Mnf im tfnf. T*A ffinf pe tfnf. Kälviä ja Ullava L o h t a j a _ H im anka _ Y lik a n n u s ! 250 _ T o h o la m p i Lestijärvi W ö y r i O r a v a in e n _ M a k sa m a a _ Uusikaarlepyyn m aaseur Jepua M u n sa la _ Y l i h ä r m ä _ 0 _ A la h ä r m ä _ _ K auhava _ 20 _ 6 _ L apu a _ N u r m o _ M aalahti _ _ P e t a l a h t i _ B e r g ö ö _ S u lv a _; P i r t t i k y l ä _ M u sta sa a ri _ _ K o iv u la h ti R a ip p a lu o t o : _ L a i h i a ! _ 97 _, Jurva j 66 ' _ W ä h ä k y r ö _. 26, _ I s o k y r ö _ 80 _ 70 _j Y lis t a r o _ L a p v ä ä r tti _ 208 _ Sidepyy _ Kristiinankaup. maaseurak. 73 j 29 ; O OCO _ ,

272 86 I 3 il 4 5 li 6 7 I 8 9 I l U lostekojen suuruus keskim äärin m anttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal. Kunta. Communes. Kruununveroja (vakinaista veroa ja kruununkymmenystä). Impôts fonciers. Välillisiä ulostekoja (tientekoa ja sillanrakennusta, kyyditystä ja kestikievareja y. m.). Impôts indirects. Palkkaa papistolle ja kirkonpalvelioille. Appointements du clergé. Kunnallisveroja. Impôts communaux. Summa. Total. Perintöjä kruunu- Raissi- Perintöjä kruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Ralssi- Perintöjä kruunu- Rälssiffmf. n tfmf. ph Xnf ifinf. n Xkf. Jm tfmf j'/'i? Xnf. r> tfmfi å<htf. IA N I s o j o k i ! K a r ij o k i... 9 i _ N ärpiö ja O verm arkku Teuva _ J a l a s j ä r v i _ _,07 85 P e r ä s e in ä j o k i _ 230 _ 430 _,25 85 K a u h a j o k i _ K u r ik k a _ _ I lm a j o k i _ S e i n ä j o k i _ K o r s n ä ä s i _ L aukaa _, S u m ia in e n , P e t ä j ä v e s i Jyväskylän m aaseurak _ S a a r i j ä r v i U u ra in en K a r s tu la W iit a s a a r i K o n g in k a n g a s P ih t ip u d a s K iv ijä r v i ,072 L a p p a jä r v i W im p e li _ E v i j ä r v i K o r te sjä r v i A la j ä r v i... ISO S o i n i _ 680 L e h t i m ä k i _ K u ortane A lavuus T ö y s ä K e u r u u

273 87 2! 3 ] 4 5 II 6 7 II Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal. Kunta. Communes. Kruununveroj a (vakinaista veroa ja kruununkymmenystä). Im pôts fonciers. V älillisiä ulostekoja! Palkkaa p apistolle (tientekoa ja sillan i ja kirkonrakennusta, k yyditystä ja k estik ie p a lv elio ille. vareja y. m.). Appointem ents Im pôts indirects. du clergé. K unnallisveroja. Im pôts com m unaux. Summa. Total. P erintöjä kruun - llä lssi- P erintöjä kruunu- K älssi- P erin töjä kruunu- R älssi- P erin töjä kruunu- R älssi- P erin töjä kruunu- R ä lssiifinf. H h f y-hf. T i itmf. (Hnf iflnf. <Tmf. mnfi n ifinf. jw Sfof. P ih la ja v e si ,42 70 M u l t i a W i r r a t Ä t s ä r i O ulun lääni, l i K uivaniem i H aukipudas _ K iim inki Y lik iim in k i Liminka Lum ijoki K em p ele T e m m es _ T y r n ä v ä M u h o s U ta jä r v i P u d a sjä r v i T aivalkoski _ O u l u O u lu n s a lo K u u s a m o K a la jo k i A l a v i e s k a R a u t i o Y livieska ' 75, Sievi (Evijärvi) P y h äjoki _, M e r ij ä r v i , O ulainen , Raahe (Salon pit.) Salon k a p p e li

274 I 4 5 I 6 7 i 8 9 I n Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal. Kunta. Communes. Kruununveroja Välillisiä ulostekoja (vakinaista veroa ja! (tientekoa ja sillan ki'uununkymme- rakennusta, kyydi nystä). tysta ja kestikievareja y. m.). Impôts fonciers. Impôts indirects. Palkkaa papistolle ja kirkonpalvelioille. Appointements du clergé. Kunnallisveroja. Impôts communaux. Summa. Total. Perintö ja kruunu Perintö ja kruunu Perintö ja kruunu Xnf ifmf. 7". 3hf fm ifinf. n Xnfi j j n Xnf. 7M ffinf. SRnf. n &nf llälssi- Kälssi- Perintö, Rälssikruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- W ih a n ti _ Siikajoki ~ _ R e v o n la h ti P a a v o la R a n tsila H a ilu o to ~ H aap ajärvi ,03 44 H a a p a v e s i K e s t i l ä ,300 6 K ä rsä m ä k i Nivala (Pidisjärvi) _ ,78 35 P iip p o la _ ,009 8 P u lk k ila _ 20 0, P y h ä j ä r v i ,078 4 R eisjärvi H yrynsalm i _ Kajaanin maaseurak K u h m o n ie m i P a lta m o Puolanka _ R i s t i j ä r v i _ Sotkamo.» S u o m u s sa lm i , Säräisniem i Kemin maaseurak i 80, S i m o , T e r v o la ! 40 _ R o v a n ie m i _ 30 _, K e m ij ä r v i H l ,638; 48 K u o la jä r v i A la -T o r n io K a ru n k i Y li-t o r n io j78 - T u r t o la _,523 36

275 K 4 5 fl 6 [ 7 II 8 j 9 II 0 Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque m antal. Kunta. Communes. K ru tin u n v e ro ja (v a k in a is ta vero a j a k ru u n u nkym m e- nystä). Impôts fonciers. V älillisiä u lostekoja (tientekoa ja sillan rak en n u sta, k y y d i ty stä ja k e s tik ie v a re ja y. m.). Impôts indirects. P a lk k a a p a p isto lle j a kirk o n - p a lv elio ille. Appointements du clergé. K u n n a llisveroja. Impôts communaux. Sum m a. Total. P e rin tö jä kru u n u - R älssi- P e rin tö jä kruunu- R älssi- P e rin tö jä k ru u n u - R älssi- P e rin tö j ä kru u n u - R älssi- P e rin tö j ä kru u n u - R älssi- Xnf 'fli ftû S<kf. ähf: 3kf. fi-\ 3nf. ffinf. jm 5"'! ifinf 9htf JK K o l a r i ,692 4 M uonionniska E nontekiäinen K i t t i l ä S o d a n k y lä Inari.. ' U t s j o k i Suom. Tai. Tila. 2

276 Erityisluettelo maksettavaksi lasketusta kruununylöskannosta ja Le montant des contributions directes au profit maksamattomista rästeistä kussaki läänissä vuosina de l Etat et les restes pendant les années Läänit. Gouvernements. 2 Vakinaista veroa. Impôt foncier. 3 Kruununtihuntia. Dîme de la couronne. 4 S otilaan-ja merisotilaanpitosekä rusthollivakanssimaksua. Droits des vacances. Suostuntaveroa. Impôt sur le revenu. 6 ÎHengeltâ m aksettavia ulos- tekoja kruuj nulle. Cote personelle. 7 Arentirahoju. Revenu des terres domaniales. 8 M uuta ylöskantoa. Autres droits. 9 Summa maksettavaksi laskettua kruunun-ylöskantoa. Total des contributions. 0 Vähennystä. A défalquer des recettes. i i! M aksam attomia rästejä vuoden lopussa 3 p:nä Joulukuuta. Restes. X n f. n M nf. im ffb f. pu Uudenmaan läänissä 244, ,48 32 j 266,304j 43 27,837 X G 40 2 Turun ja Porin 646, , , , Hämeen 360, , , , W iipurin 49, , , , M ikkelin 82, , , , Kuopio 205, , , , W aasan 490, , , ,324 8 Oulun 304, , , , Summa 2,484, ,508 70,443, , Uudenmaan läänissä 236, ,246 2S 255, , Turun ja Porin 628, , , ,60 2 Hämeen 347, , , , W iipurin 50, ,586 94,2 06 3,590 4 M ikkelin 76, , , Kuopion 20, , ,999 U, W aasan 465, , , ,40 7 Oulun 296, , , , Summa 2,42, ,296 63,40, , Uudenmaan läänissä 230, , ,744 29,087 O Turun ja Porin 629, , , ,780 _ 2 Hämeen 334, , , , W iipurin 49, , , Mikkelin 73, , , Kuopion 206, , , W aasan 454, , , , Oulun 285, , ,043 7, Summa 2,364, ,294 63,367, , hf. n ïfinf. T'A ÿhf 7>a 9kf f :i n 9hf. n S O. 63,85 00, ,508 83,74, , , i 263,862 25, ,424 65,94, , , ,327 98, ,23 2,097, , , ,896 8, , ,4 99 4, , j 4 30,787 _ 3, , , , , ö 78,008 6, , , , , ,643 35, ,336 2,69, ,033 60, ,888 38, , , , , ,543,226' 553, , ,022, , , ,839 _ 05, , , ,658 34, ! 276, , ,03 2,727, ,32 85, j 7,83 96, , , ,0 35, ,630 0, , , , , ,379 30, , , , , ,773 6, , , , , , , ,78 39,044, ,829 2, , ,470i ci 20, , , , ,597, , , ,966, , , ,492 _ 0, , , , , , , ,536 26,729, ,909 8, , , , ,5 34 7,634 04, ,069 8, , ,93 32, , ,209 3, , , , , , , , , , , ,298-35, 28,607 98,074, , , ,288 38, , , , , J,630, , , ,072, , ,778 27

277 92 93 Läänit. Gouvernements. 2 V akinaista veroa. Impôt foncier. 3 Kruununtihuntia. Dîme de la couronne. 4 Sotilaan- ja merisotilaanpitosekä rusthollivakansaimaksua. 5 Droits des vacances. Suostuntaveroa. Impôt sur le revenu. Wnf. n Xnf. p:\ * iïhif.! ju Uudenmaan läänissä 246, , ,348 2 Turun ja Porin 577, , ,020 3 Hämeen 329, , , ,72 4 W iipurin 50, , , _ i 5 M ikkelin 72, , , Kuopion 207, , W aasan 434, , , Oulun 267, , , ,203 9 Summa 2,287, , , , Uudenmaan läänissä 207, , ,460 Turun ja Porin 70, , ,50 2 Hämeen 40, , W iipurin 24,6 5 25, , M ikkelin 225, , Kuopion 77, , ,440! 6 W aasan,, 38, , ,230! 7 Oulun 238,204 42, ,627 8 Summa 2,465, , ,03 42 i Hengeltä maksettavia ulostekoja kruunulle. Cote personelle. 7 Arentirahoja. Revenu des terres domaniales. 8 M uuta ylöskantoa. Autres droits. 9 Summa m aksettavaksi laskettua kruunun-ylöskantoa. Total des contributions. 0 Vähennystä. A défalquer des recettes. l i M aksamattomia rästejä vuoden lopussa 3 p:nä Jo u lu kuuta. Restes. I i 7,a Sinf. r\ Sftnf {fop y» 3 h f f! /m ,45 98, , , , , , ,70 54,652, ,550 76,27 j ,3 65 9, , , ,372 ; os, ,077 8,69; ,377 73, , ,354! , , , , ' , , , , ,264 46, , , ,783 22,022, ,06 02, , , , , ,43 ; 74 4, ,650, ,69 6,59, ,847, , , O. 82,333 97, , , ,587, 45, , , ,984 92,455, ! 63, ,569 87, , , ,792 84, ,54! - 9, ,38 785, ,748 H 5, ; 5, , , ,362 6,208; , , , , ,209 28, ,506; 56 33,352, 27 2, ,760' 32 3, ! , ,953, 36 45, , , ,263! 76 7,73, ,047 50,046, ,36, ,278, 68 4,

278 i i î j i i i Tietoja maalaiskuntain Les revenus et les dépenses 2 I 3 I 4 I I 5 6 K u n n a n n im i. Communes. U u d e n m a a a n lä ä n i. Taxes sur le revenu. Ulostak>eeratuita rahoja. T u l o j a. Recettes. Produits des biens ci I des c a p ita u x. ffimf. 7» ffin f j Arentirahoja, korkoja, i lahjotuksia ja testamentteja y. m. T e n h o l a... 3,609 93,83 49, H Autres revenus. ffinf.! Muita tuloja. T otal. Summa. A dm inistration com m unale. Kunnallishallinto.! y,,>i tfnf. ffin f H! 7, i j - 2 B r o m a r v i , P o h j a... 7, , , ,322-4 Tam m isaaren m aas.... 2, , K a r j a l o h j a...,38 70' 20 -, S a m m a t t i _ , K a r j a... 3,4 24 3, S n a p p e r t u u n a...,05, In k o o 4,793 4, , 7 8 ;6o D e g e r b y y 2, , E sp o o , , K ir k k o n u m m i...,500 9l , S i u n t i o... 4,3 7 0 _ , L o h j a... 8, ,328 ' , IS N u m m i..., , P u s u l a... 5, , , W i h t i... 3, , , P y h ä j ä r v i..., , i 9 P o rv o o n p it ä j ä... 23, , , , , 8 0 ;4i 20 A s k o l a... 3, , P u k k i l a , P o r n e e s i... 3,8 3 24,976 j , H e ls in g in p itä jä.... ' 2, , : 7, , , M ä n t s ä lä... 6, j 6, N u r m i j ä r v i ? 34, 5-34, S i p o o... 3, , , T u u s u l a... 0, , ,65 8 2, P e r n a j a...,62 28, , ,263 94, L i l j e n d a a l i... 2, , , S iir to 79, , ,6 7 8 s4 28 3, ,3 :,33 tuloista ja menoista 890. des communes rurales en II 8 I I 9 0 II I I 2 II 3 M e n o j a. D é p e n s e s. K o u l u t o i m i. Ecoles. K y y d i t y k s e e n, k e s t i k i e - v ä r e i h i n j a m a a n t i e n k u n n o s s a p i t o o n. Relais et routes.! i T e r v e y s - j a s a i r a a n h o i t o H ygiène. K o r k o j a j a p ä ä o m a n y h e n n y s m a l e s o j a. Intérêts et am o rtissem en ts. M u i t a m e n o j a. Autres dépenses. ffinf. ffinf. 7, ffinf. j 7 > 'i ffin f ffin f y» ffinf. S u m m a. Total. M t l k : l t.! a k s n a ä m a n v e a 3 p J o o u k u u 8 9 u 0 D ettes. ; ffin f t - i! j,,,,, ;,,! - -,,, - - -, j -,, - - -! j i - -, -, , - - -,, - -,,, -, -, ;, -,, -,, - I, j,, - j,,,, - - -, -, -,, ; -,, -,,, j, - - i,, -,,,, - -!, -, , - -,,!,,,,,,, - -,, - - -, I,, -,,, -,, -, -,, - -, l,!,!,,,,, ;, j,,,,,,,, i ;, j s _ _ _ _ ,000 _ _ , _ _ , , H

279 i I 3 il 4 I] 5 6 Tuloja. Recettes. 7 II 8 II 9 il 0 II II 2 II 3 Menoja. Dépenses. Kunnan nimi. Communes. j - U l o s t a k ^ e e r a t u i t a r a h o j a Taxes sur le revenu. A r e n t i r a h o j a, k o r k o j a, l a h j o t u k s i a j a t e s t a m e n t t e j a y. m. P roduits des biens et des capitaux. {fmf. fi {finf. M M u i t a t u l o j a. Autres revenus. S u m m a. Total. K u n n a l l i s h a l l i n t o. Adm inistration com m unale.! {fmf. j {fm f n {fmf. j H Ecoles. j K ou lutoim i. Relais et routes. K yyditykseen, k e stik ievareihin ja m aantien k u nn ossap itoon. H ygiène. Terveys- ja sairaanhoito. Korkoja ja pääom an lyh en nysm aksoja. Intérêts et a m o rtissem en ts. Autres dépenses. Muita m en oja. T o ta l. Su m m a. Maksamaton velka 3 p;nä Jouluk uu ta j 890. D ettes. m nf. p» m nf. pu m n f f» m nf. Pi m nf. r» m n f i* m nf. pä Siirto 79, , , , ,3 33) 2 Iitti , ,577 38, 32, Jaala... 3, ; 4, Elimäki... 0,53 02,240 9i ,352 23, Anjala... 2, , Lapträski... 4,46 520, , Ruotsin-Pyhtää.... 8,839 2! 8, , Myrskylä... 2, , 3, Artjärvi... 3,342 36' 353 3,96 85: 5, Orimattila , , ,24 95 Koko lääni 252, , , , , , , ,04 6 7, , , , , ,2 27, , , , , , , , , , ,560 3,070-5, , , , , , , ,325-2,000-8, , , , , , , , , , , , , ,76 20 Turun ja Porin lääni. - 2 Sunti... 3, , , Wordöö..., , Saltviiki..., , , Finströmi... 3, , Geeta...,.., , Hammarlanti..., , Ekkeröö..., , Jomala... 3,000 3, Lemlanti..., , Lumparlanti , Föglöö..., , Sottunka Köökari Kumlinki Brändöö Halikko... 3,755 87,73 37; 6, , Angelniemi..., , U s k e l a... 3, , Muurla... 2, , Pertteli... 2, , Siirto 35, !,74 4, , , i,633 47, , , _,658 2, , , , , , G 300, , ,780 4, , , , , , , , ,737 68, , , , ,25 5, ,776, , , , ,90 3, j , , , Suom. Tai. Tila. 3

280 II 3 II 4 i 5 6 Tuloja. Recettes. 7 Il 8 Il 9 Il 0 Il u Il 2 Il 3 M e n o j a. D épenses. Kunnan nimi. C o m m u n c s. Taxes sur le revenu. U lostakseeratuita rahoja. A rentirahoja, korkoja, lahjotuksia ja testamentteja y. m. Produits des biens et des c a p ita u x. Antres revenus. Muita tuloja. Total. Sum m a. A dm inistration coin m u nale. ffînf. ft (fmf. n mnf. f<\ mnf n 9 kf fn K u nn allish allin to. Ecoles. Koulutoimi. Relais et routes. m n f fi 3btf Kyyditykseen, kestikieväreihin ja maantien kunnossapitoon. H ygiène. Terveys- ja sairaanhoito. Intérêts et am ortissem ents. Korkoja ja pääoman Iyhennysmaksoja. Autres dépenses. Muita menoja. T o ta l. Summa. Maksamaton velka 3 j p:nä Joulukuuta 890.! D ettes. \ n mnf. f'â mnf. n mnf. * m nf fh * n f fn j j Siirto 35, , , , , K uusjoki K is k o..., , S u o m u s jä r v i K i i k a l a... 2, , P e r n i ö... 7,806 38, , , Finbyy Kemiö... 5, , D ra g sfjä rd i... 4, , W e s ta n fjä rd i..., , H iittin e n..., , P i i k k i ö... 2, ,000-4, K u u sisto J 4 K a a r in a... 4,543 62, , , IS K a k s k e r ta..., , Sauvo... 3,997,663-5, K a r u n a... 2, ,000 3, P a i m i o... 3, ,950 5, P a ra in e n... 0,72 38, , M asku..., , R u sk o W ahto , N o u sia in e n...,050 84, P ö y t y ä... 8, , P r u n k k a la Y lä n e... 3,477 80, , O r i p ä ä R a n ta m ä k i... 9, , , P a a t t i n e n..., , R a isio... 2, , Naantalin maaseurak Lieto... 3, , M a rttila... 4,96 89] , Karinainen......, , Siirto 3,863 58,' 3, , , ,760 6C 2, ,90 3, , , , i , , , , ,2 0 48, ,093 5, , , j 4, , , , , , , ,28 25 ; , _ I, , , , , , j,207 90, , ,405-5, ] 2, , ,650 2, , , ,200, , , , I 2, _ j ;, , ,555 40, ,000 4,000 9, , , _ _ ,077, , , _j 28 j , j ,980-2,990 - i j ' - - 2,468-3, j , , ! , , , , , ,903 ]50 90, , , ;

281 00 0 Kunnan nimi. Communes. 2 I 3 [I 4 I 5 6 U lostakseeratuitarah oja. Taxes sur le revenu. Tuloja. Recettes. Produits des biens et des c a p ita u x. A rentirahoja, korkoja, lahjotuksia ja testamentteja y. m. Attires revenus. \ Muita tuloja. Total. S u m m a. A dm inistration comm unale. X n f. 7»» m n f zm fflnf. m nf. #i Mnf. 7 K u n n allish allin to. 7 II 8 II 9 I 0 II I 2 II 3 Ecoles. K ou lutoim i. Relais et routes* K yyditykseen, kestikie* väreihin ja maantien! k u n n ossap itoon. H ygiène. M e n o ja. Dépenses. Terveys-ja sairaanh oito. Korkoja ja pääom an lyh en nysm aksoja. Intérêts et a m o rtissem ents. Autres dépenses. ^ Muita m en oja. T otal. Sum m a. Maksamaton velka 3 p:na Jouluk uu ta 890. D ettes. Mnf. * (ftnf. n Mnf. n 9hf. n 9inf TMI m nf n ffinf. Yli Siirto 3, , , , K o s k i... 2, , E u r a , H o u t s k a r i..., , ä K o r p o... 2,588,008 3, N a v o... 5, , R y m ä t t y lä... 3, , , M e r im a sk u , a L e m u A sk a in en i i M y n ä m ä k i , M i e t o i n e n _ K a r j a l a , W e h m a a... 3, ,60 33,200 5 L o k a l a h t i..., , T a iv a s s a l o W e l k u a I n i ö K iv im a a... 2, _ , U u s ik ir k k o... 2, _ 2, , U udenkaupungin maas., , L a i t i l a ,260, , K o d i s j o k i P y h ä m a a ,753 4,769 7,072,89 25 Pyhäm aan saariseur U lv ila... 4, , Porin m aaseur... 27,752 6, ,698 72, K u lla a N a k k i l a... 4, , N o r m a rk k u... 2, , P o o m a r k k u... 3, , A h la in e n... 4, , M e r ik a r v ia..., , S i i k a i n e n..., ,5, Siirto 236, , , , , , , , , , , ,786 99i i ,49 2 2, , ,29 24, , , ,079 3, , , , , , , : , , ,4 6 3, , , , , , ~ 4, , _ , , ,033 7, , , , , , , , _ , , , , , , , , I 4, , , , , , so; 2, ,8 9 2 [89j 4 5, , , , ,4 5 4 n i i 27,

282 I 3 I 4 I 5 6 Tuloja. R ecette s. 7 II 8 9 II 0 I j! 2 I 3 Menoja. Dépenses. Kunnan nimi. Com m unes. Taxes sur le revenu. U lostakseeratuitarahoja. Produits des biens et des c a p ita u x. Arentirahoja. korkoja, lahjotuksia ja testamentteja y. m. Autres revenus. Muita tuloja. T otal. Summa. A dm inistration com m unale. j Kunnallishallinto. ; Ecoles. Koulutoimi. Relais et routes. Kyyditykseen, kestikievareihin ja m aantien kunnossapitoon. H ygiène. Terveys- ja sairaanhoito. Intérêts et am ortissem ents. Korkoja ja pääoman lyhennysmaksoja. Muita menoja. Autres dépenses. j Total. Summa. D ettes. Maksamaton velka 3 p:nä Joulukuuta ffinf. JM m nf. jm ffinf. j yà m nf. j ffin f j n m nf. t* m nf. fi& mnf. -/ni m nf. m nf. m nf. n m nf. pi Siirto 236, , , , , E u r a..., , K iu k a in e n..., , H o n k ila h ti E u rajoki... 5, , L u v ia... ' 2, , L a p p i , S Rauman maas , H in n erjok i Ikaalinen... 3, , ,608 96,3 J ä m ij ä r v i... 3,47 0 J : , Parkano... 5, , , Kankaanpää... 4, , K a r v i a..., , , H o n k a jo k i... 2, , , H ä m e e n k y r ö... 0, , ,874 96,225 7 W iljakkala... 3, , K a r k k u... 2,07 93, , Suoniemi , M ouhijärvi... 8, , , S u o d en n ie m i... 2, , L a v ia...,500-40, Tyrvää... 9,95 2,246 3, ,05, Kiikka , , Kiikoinen , H u it t in e n... 20,428 78, , W a m p u la... 5, , , Kauvatsa... 4, , P u n k a la id u n... 7,807 66,6 40 8, L o im a a... 9, ,22 2, Metsämaa...., , O r i p ä ä j Alastaro...! 3, , , K o k e m ä k i... 7, , Siirto 082, ,02 26i 8,77 9 I 504, , , , , , , , , , , _ , _ , , , , _ , , , , , , , U , , , , , , , lô , J , ,4 8 0, , , , , , , , ,87-3, , , ,276 32, , ,000, , , , ,95 6, , , , , ,520 3,0 0 0, , , , , , , , ,475 2, , , , , , , , , , , , ,9 90 8, , , , , ,6 3 0 [ei 4 8 3, ,

283 II 3 II 4 II 5 6 Tuloja. Recettes. 7 I 8 I 9 I 0 I I 2 I 3 Meno j a. Dépenses. Kunnan nimi. Communes. U lostakseeratuitarah oja. A rentirahoja, korkoja, lahjotuksia ja testa mentteja y. m. Produits des biens et des ca p ita u x. Autres revenus. Muita tuloja. T otal. Su m m a. A dm inistration com m unale. K u nn allish allin to. K o u l u t o i m i. Ecoles. Relais et routes.! K y y d i t y k s e e n, k e s t i k i e - v ä r e i h i n j a m a a n t i e n j T e r v e y s - j a s a i r a a n h o i t o. Hygiène. K o r k o j a j a p ä ä o m a n l y h e n n y s m a k s o j a. Intérêts et am ortisse- M u i t a m e n o j a. Autres dépenses. S u m m a. Total. M a k s a m a t o n v e l k a 3 p : n ä J o u l u k u u t a D ettes. ffinf. 7» M n f n ÿ k f. fût a b f. J 7^ ffinf. f» 3h.fi ffmf. n 3inf. n ffhfi rin Mnf. 7 «a tfinfi n S h f. v «Siirto 382, , , , , H a r ja v a lt a , K ö y liö..., , S ä k y l ä..., , , , , , , , ,952 7 l , , co Koko lääni 386, , ,74 8 5, , , , , , , , , Hämeen lääni. 6 P a d a s j o k i... 5, , , A s ik k a la... 5, , N a s t o l a... 8, , H o l l o l a... 7, , , K ä r k ö lä... 2, , L a m p i..., , K o s k i... 2, , , L o p p i... 3, , R e n k o... 2, , H a u s j ä r v i... 8, , J a n a k k a l a... 4,455 8, , W a n a j a... 5, , , H äm eenlinnan m aas... 4, , H a t t u l a... 7, , , T y rv ä n tö... 3, , H auho... 4, , T u u l o s... 2, , K o r p ila h t i... 22, , J ä m s s ä , , ,726, K u o r e v e s i... 2, ,340 3, , L ä n g e lm ä k i... 2, , E räjärvi..., , K uhmalahti L u o p io in e n... 5, , , K uhm oinen... 6, , S o m e r o... 0,030 75: , , Siirto 95,065 42Ü 7, , , , , , , , , , , ,500 2, , , , , , , , , ,50-2, ,600-8,30-4,996-8, ,7 5 4, ,225 -, , , , , , , ,500 -, , ,885 -, , , S 75 4,44 25, , , , , , ,455 73,227 -, , ,800 7, , , , , ,676 4, , , , G , , ,037 6, , , , , , , , , , , ,0 0, ,000-0,55, ,404 57; C l 30, , , ,25-20,5 -, ,453-8,7 8 28, , , , , ,90 [89 75, , , Suom. Tai. Tila. 4

284 06 07 Kunnan nimi. C om m unes. Taxes sur le revenu. 2 I 3 I 4 I 5 6 tuostakseeratuita rahoja. Tuloja. R e c e tte s. Produits des biens et des ca p ita u x. Arentirahoja, korkoja, lahjotuksia ja testamentteja y. m. Autres revenus. Muita tuloja. Total. Summa. Adm inistration com m u nale. M nf. fa Mnf. jm Mnf. p i Mnf. p j M n f n K unnallishallinto. 7 II 8 II 9 II I» II II 2 H 3 Ecoles. Koulutoimi. Relais et routes..kyyditykseen, kestikie- j väreihin ja m aantien kunnossapitoon. Hygiène. ^ M e n o j a. Dépenses. Terveys- ja sairaanhoito. Intérêts et amortisse- Korkoja ja pääoman lyhennysm aksoja. Autres dépenses. Muita menoja. Total. Summa. Dettes. Maksamaton velka 3 p:na Joulukuuta 890. Mnf. T i Sinf., 3 k f.?!, ffinf n M nf n ÿ k f på Mnf. n Siirto 95, , , , , Somerniemi Tammela... 27, ,476 34, ,800 3, J o k io in e n... 6, , P e r ttu la... 3,040 _ 30 3, H u m p p ila... 4, , Urjala... 6,70 - -,360-8, Akaa ja Kylmäkoski.. 3,06 76, , S ä ä k sm ä k i... 9, ,954, K a lv o la... 4, , , Pirkkala ,088 63, , Y lö jä rv i... 5, , M essu k y lä... 2, ,000-3, K a n g a sa la... 6, , P ä lk ä n e... 3, , S a h a l a h t i..., , L e m p ä ä lä... 0, , V esilahti , , *? 9 T o t t ij ä r v i... 2, , O r i v e s i... 5, , R u o v e s i... 8, , K u r u... 6, , T e i s k o... 6, , Koko lääni 352, , , , , O O 37, , , , , , , t , ,735 67,550-3, , , S, ,200, ,27 3 6, , , , , ,525-4,750 3, , , , ,655 49, , , , , ,787 42, ,05, , , ,665-3, , , ,03 4, , , , ,6 3 3,394-2, , , ,0 0, , , , , , , , , , , , ,64 53!) 2, , , , , , , , ,547 50, , , ,500 -, , ,965 6, , , , , , , , W iipurin lääni. 25 Wiipurin pitäjä ,650 4,080 4, , , , , Johanneksen pitäjä... 5, , , K uolem ajärvi... 0, , K o iv isto , , , S äkjärvi... 4, , , V irolahti... 6, ,24 7 8, Siirto 82,730 66, , , ,25 (29 25, ,3 43 5,00,980 80, , , , , , , , , , , , ,000-7, ,000-4, , , , , ,074 93, ,86 93! 8, , ,705 29[ 5,896 84,980 ;- 32, , ,592 32

285 08 2 II 3 (i 4 fl 5 6 T u l o j a. R ecette s. 7 I 8 II 9 II 0 I II 2 3 M e n o j a. D épenses. Kunnan nimi. Com m unes. Taxes sur le revenu. Ulostaksccratuita rahoja. Prodnits des biens et des c a p ita u x. Arentirahoja. korkoja, lahjotuksia ja testa- Autres revenus. Muita tuloja. Total. Summa. A dm inistration com- Kunnallishallinto. Koulutoimi. iïcoles. Relais et routes. Kyyditykseen, kestikievareihin ja maantien H ygiène. Terveys- ja sairaanhoito. Intérêts et am ortisse- Korkoja ja pääoman Mares dépenses. Muita menoja. Total. Summa. D ettes. Maksamaton velka 3 p:na Joulukuuta 890. Siirto 8 2, , , , , M iehikkälä... 5, , , V eh k a la h ti... 7, ,80 8, S ip p o la... 9, , K y m i... 0, , , ,483 4 G P y h t ä ä... 3, , , S u u r s a a r i Lappvesi... 4,823 20, , ,793 52, Luumäki... 6, ,020-7, , Valkeala... 9,432 95,923 62,356 57,069 - Taipalsaari... 2, , L e m i..., , Savita ip a le... 6, , S u om en n iem i... 2, , Joutseno... 3, , R u okolah ti... 0, , Ra utjärvi , , Kirvu... 0,787 32, , A n t r e a... 7, , ,840 79, Jääski..., , M uola... 8,55 38, , , K y y rö lä , , H einjoki... 8, , K iv en n a p a... 32, , , ,3 2 0, Valkjärvi , , , R a u t u... 0,958 0, H i i t o l a... 8,8 50,06 65,246 : 0, Käkisalmen pitäjä... 4, , , K au k ola... 8, , P y h ä jä rv i... 7, ,526,20-3 R ä i s ä lä ,897 45, , S a k k u la... 6,525 4, , K u r k ij o k i... 4, , P a r ik k a la... 3,597 53,404 2, , Siirto 48 4, , , , , , , , ,980 32, , ,592 i i 2, , ,30 7 6,500-2 i 4, , , , , , , ,43 5, , ,304 7, , ,' , , , , , , ,396 7, , ,0 0 0 _ 0, I 2, , , , , , , _ , ,203,705 L 3, , ,62 4, ,282-6,580 65, , , ,20 3, ,682 3, H 2, , ,0 4 78, ,600 3, , , , , ,66 6, ,82 27,500 2, ,769 22,300 -, _ 5, , , , , , , j , , , , , , , , , ,000 j 27,567-2,235, , ,09 5, , , , , , , , , ,045 -, , , , , , , , ! -!,300,900-22, , , , , , , ,62 2! 92,

286 0 2 i 3 II 4 I 5 «Tuloja. R e c e tte s. 7 I 8 I 9 I 0 I I 2 I 3 Menoja. D épenses. Kunnan nimi. Com m unes. Ulostakseeratuita rahoja. Taxes sur le revenu. Arentiraboja, korkoja, lahjotuksia ja testamentteja y. m. Produits des biens et des capitaux. Muita tuloja. Autres revenus. Summa. Total. x n f n 3hfi ÿ h f å y,ù &inf K unnallishallinto. Administration communale. Koulutoimi. Ecoles. Kyyditykseen, kestikievareihin ja m aantien kunnossapitoon Relais et routes. Hygiène. Terveys- ja sairaanhoito. Korkoja ja pääoman lyhennysmaksoja. Intérêts et amortissements. Muita menoja. l Autres dépenses., Summa. Total. Maksamaton velka 3 p:nä Joulukuuta 890. Dettes. 9 k f jm Shifi n Xnf. fa 9 kf. jm ffînf. fù M nf n Siirto 484, , , , , J a a k k im a... 6,630 0, , Sortavalan pitäjä... 23, ,443 66, , , U u kuniem i... 3, , Ruskeala... 2, ,744 43, I m p ila h t i... 2, , ,250 20,200-7 Suistamo... 8, ,736 32,200 - S Salmi...,42 20, ,62 7 3, S u ojärvi... 3, , K orp iselk ä... 3, , Koko lääni 558, , , , , , , , , , , , l 4, ,560-5, , , , , , , , ,600, ,44 2 2, , , , , , , , ,000 7, ,503 6, , ,00-3, , , , , , , , , , u M ikkelin lääni H a r t o la... 0, , , Heinolan pitäjä.... 9, ,072 46, Joutsa...,553 74, , Luhanka... 3, , Leivonmäki... 3,200 3, Mäntyharju... 24, ,60 27,362-8 Sysm ä... 22, , , H ir v e n s a lm i... 9, ,32 3 2, K r i s t i i n a... 5,776 55, , K a n g a sn ie m i... 23, , , Mikkelin pitäjä ,540,200-2,500-27,240 -, A n tto la... 2, , Juvan p itä j ä... 3, ,002 5,358 67,04-25 Puum ala... 6,003 28, , Joroin en..., , , , Pieksäm äki... 32, ,899 77, H aukivuori... 7, , H e in ä v e s i...,38 7,67 2 2,548 9,40 30 Kerimäki ja Enonkoski. 4,784 74,536 6, Savonranta... 3,400 20,000 4, Siirto 259, ,377 40, , ,846 6,820 2,63 40, , ,53 6 2, , , , ,000 8, , ,00,300 3, , , ,66 2,66 9 2,000-7, , ,09 84,346 92, ,470 9,000-2, , ,575 43,370 8,02 9 2,42 2 9, ,498-7, , ,208 0,350 5, , , , ,450 6,900, ,575-29, , , ,000 3, , ,200 5, ,225 3, ,05 8, ,500 25,83 2 3,234 96,435 83,925-20, , , , , , , , , , ,900 7,49 28,68 50,44, , , , , , ,394-7, ,000-4,845-6, , , ,37 7 4, , , ,

287 i i 3 «4 II 6 7 8! 9 II II II 2 II 3 Tuloja.-- R e c e tte s. M e n o j a. D é p e n s e s. Kunnan nimi. Communes. Ulostaksceratuita rahoja. Produits des Mens et des c a p ita u x. Arentirahoja, korkoja, lahjotuksia ja testamentteja y. m. Autres revenus. Muita tuloja- ffinf. f» ffinf. f'a ffmf im ffinf. ;v\ Xnf. # Total. Summa. m unale. Ecoles. K ou lutoim i. Relais et routes. K yyditykseen, k estik ievareihin ja m aantien ku nn ossap itoon. Hygiène. Terveys- ja sairaanhoito. Korkoja ja pääom an lyh ennysm aksoja., Intérêts et amortissements. Autres dépenses. Muita m en oja. Total. Sum m a. l Maksamaton velka 3 p:nä Jouluk uu ta 890. Dettes. ffinf. im ffinf jm ffinf n i ffinf. 'M ffinf. m ffinf.» mnf. l>i\ Siirto 259, ,377 40, , , Rantasalm i... 9, ,366 30,374 58,080-3 K a n g a sla m p i , S u lk a v a... 4, , , S ä ä m in k i... 4, ,30,30 6 Koko lääni 298, ,377 53, , , , , , 3 7 7j 4, , , , l 880 6, , , , , I , , , ,200,700 0,020 4, , , , , , , ,72 67 G K uopion lääni. 7 Kuopion pitäjä ,000, , , , K arttula... 0, , M a a n in k a..., , , T u u sn iem i..., , P ielavesi... 2, , ,39 3,200-2 K e i t e l e... 7, , _ 3 L eppävirta... 26, ,425 49,900-4 Rautalampi... 8,86 63,95 4 4, , r, V e sa n to... 2, , Suonenjoki... 8, , Hankasalmi... 2,385 28, , I i s a l m i... 3, , , ,040-9 Rutaklco L a p in la h ti... 20, , K iu r u v e s i... 8, , N ilsiä... 23, ,44 6 0, K aavi... 2, ,226 85, P o lv ij ä r v i... 0, ,049 44, K u u s jä r v i... 6, , L i p e r i... 7, , , K ontiolahti... 8, 4 4 2, , , _ 28 R ä ä k k y lä... 5, , , Kides... 8, ,07 45, ;ïo K e s ä l a h t i... 3, ,80 6 5, P ie lis jä r v i... 5, , ,495 -, Siirto 339, , , , , , , ,626 29, , , , , , , , , , ,936 88,000 9, , ! 6,75 2: 2, , , , , , ,500 3,0 27 7, , ,70 73,76 2 3, ,047 64' 2 6, , , ,255 0,500-3, , , , j, , , ,295 5, : 9, , , , ,075-2, 0 0-5,93, , , i ,0 3 2,200-5, , , , ,087 2, , , ,500! 4, , ,2 62, 24, , , ,06 :90-7, , i, , ; 0, !, ,44 25, 5, , ,5 0 44; 5, , , ,48 2, 0 2, , , , ,500 2, , ,70 9 5, ,6 58 5, , , , , , , , , , , , ,696 j ö ö 80,239 s4 385,3 9 75, Suom. Tai. Tila. 5

288 4 5 2 I 3 I 4 K 5 6 T u l o j a. R e c e t te s. 7 j] 8 II 0 H 0 II I 2 I] 3 Menoja. Dépenses. Kunnan nimi. Communes. Taxes sur le revenu. U lostaksoeratiiita rah o ja Produits des biens et des c a p ita u x. A re n tira h o ja, k o rk o ja, lahjotuksia ja te sta m entteja y. m. Autres revenus. Muita tu lo ja. Total. S u m m a. A dm inistration com m unale. Kunnallishallinto. j E coles. K o u lu to im i. K y y d ity k se en, kestik ie - vareihin ja m a a n tie n k u n n o ssa p ito o n. Relais et routes. H ygiène. Terveys- ja s a ira a n h o ito. Intérêts et am o rtissem en ts. Korkoja ja pääoman lyhenny smaksoja. Autres dépenses. Milita m e n o ja.! S u m m a.! T o ta l. M aksam aton velka 3! p:nä Joulukuuta : 890.! D ettes. ffinf. mnf. 7 â m nf. r i S h f <«m n f r* fü sv Stnf. r i Mnf. n 3 h f n 9h f n ifin f im Siirto 339, , , , , Juuka..., ,240, N u r m e s , , , Rautavaara... 2, , Tohmajärvi... 20,4 8-2, ,000-23,6 8, Pälkjärvi , , 3, Ilomantsi... 3, , , , E n o... 2, , Kiihtelysvaara... 0, , ,856 68, 49 0 Koko lääni 433, I 0, , ,85 b o 3 7, , , , , , ,3 9 75,456 2 i 500 2,8 0 0,800-5,8 0 0, , , , , , , j -, , ,587 2, , , , , G 3, ,662 59, 8, , , , , , , , , , , , , , , , , W aasan lääni. Pietarsaari... 3,2 5 4 ÖS, 3, P u r m o... 3, , L u o to... 2, , Ä h t ä v ä... 3, , Kruunupyy... 2, , T e e r ijä r v i..., , W e t e l i... 2, , , I S P erh o H a l s u o..., , K austisenkylä..., , Kokkolan maaseur.... 6, , , A laveteli..., , Kälviä ja Dllava.... 4, , L o h ta ja... 2, , Himanka..., , Y lik a n n u s... 3, , , T o h o la m p i... 6, , L e s t ij ä r v i W öyri... 5,705 2, ,353-0, O ra v a in en..., , , M aksam aa..., , Siirto 57,024 9G 6, ,28 3 l 76, ,9 8 45, i,240 ; 3, , , ,79 6 4, ' , , ,225-3, , , , , , , _ , , , ID ,309 35,728 i l! , , , , , : , , , , , ,395 25, , , , ,47 7 9, , ! ,53-5, ,66-0, , , , , ,534 70, , j 43, , ,

289 6 7 2 II 3! 4 II 5 6 Tuloja. R e c e tte s. 7 8 j 9 0 II 2 I 3 Menoja. Dépenses. Kunnan nimi. C om m unes. Ulostakseeratuita rahoja. Produits des biens et j des capitaux. Arentirahoja. korkoja, lahjotuksia ja testamentteja y. m. Autres revenus. Muita tuloja. Total. Summa. Administration communale. E coles. K o u lu to im i. Relais et routes. K y y d ity k se en, k e stik ie - vareihin ja m a a n tie n H ygiène. Terveys- ja sa ira a n h o ito. K orkoja ja p ä äo m a n ly h e n n y sm a k so ja. Intérêts et am ortissem ents. Autres dépenses. Muita m e n o ja. Total. S u m m a. M aksamaton velka 3 p;na J o u lu k u u ta 890. B ettes. mnf. n iftnf. r \ m nf r i mnf. f i mnf. t». m nf. n Siirto 57, , 6, , , , Uudenkaarlepyyn maas.. 5, , Jepua... 4, , M unsala... 3, , _ 5 Y lih ä r m ä... 4, , C A la h ä r m ä... 3, , , K auhava... 9, , , Lapua... 3, , D N u r m o... 5, , M aalahti... 2, , Petolahti , B e r g ö ö S u lv a... 4, s , P ir t t ik y lä...,893 6o' 29 0,66 8 3, M ustasaari... 4, , , K o iv u la h ti... 2, , Raippaluoto..., , L a ih ia... 6, , , _ 9 J u r v a... 2, , W ä h ä k y rö... 6, , , 9, I s o k y r ö... 2, ,35 5 5, Y lista r o... 6, , , L a p p v ä rtti... 6, , S id e b y y..., , ! 2, Kristiinankaup. maas..., , (i I s o j o k i... 2, , Karijoki...X... 2, , , Närpiö ja Öfvermarkku. 5, , 2, , Teuva... 4, , J a la s j ä r v i... 9, , Peräseinäjoki , , K a u h a jo k i... 8, , K u rik k a... 6,7 59, , Ilm ajok i... 4,036 87j! 4, Siirto 2 4 5, , , , , , ,534 70, , , , , , , ,278-4, ,328 25, , , , ,89-5 2, , , , ,205 5 G , , ,300 6,293, ,87-3, , , , ,39 4 2, , , , , I l l 42-2, , , , , , , , , ,877 7,275 9, , , , , ,026, , , ,353 0,236 65, , ,825 63,, ,346 64, , , , , , , , , , , , ,558 60, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 37, , , , ,26 5 5, , ,650 93; 5 4, , ,

290 8 9 ï II» II * II» «I T u l o j a. Recettes. 7 II «II 9 H 0 I I 2 II 3 M e n o ja. Dépenses. Kommunens namn. HUM}., 9 MS S9XBX Bfoqw inuuimoo'jtosoin xnnfidao ssp p tnaiq s*p sfm po.ij -msm BfBisîtmofqui ïfo v o îi ufotn-mpuajv '8HU9MA S9.ipiy \ -bcoiih m m rc m u muraris Xnf. f» ÿk f /«( 9inf.,û sk f»a ÿ k f j, a j 'OJH;iil!q«nramV5r Ecoles.! K o u lu to im i. Relais et routes. K y y ditykseen, k e stik ie - vareihin ja m a a n tie n k u n n o ssa p ito o n Terveys- ja sa iraa n h o ito. Hygiène., K orkoja ja p ä äo m a n ly h e n n y sm a k so ja. Intérêts et am ortissem en ts. mnf. ffinf. r. Mnf. fê ÿkf. I * Autres dépenses. Muita m e n o ja. Total. Sum m a. D ettes. M aksam aton velka 3 p:na Jo u lu k u u ta 890. ÿkf. lå ÿkf. /m ffinf. JU>,,, Siirto 2 4 5, ,059,68 57, , , Seinäjoki... 3, , , K o r s n ä ä s i..., , , Laukaa... 4, , S u m ia in e n..., , P e tä jä v e s i... 4, ,98G Jyväskylän maas , ,65 33,50 S S a a r i j ä r v i... 20, , U urainen... 7, ,57 9 9, K a rs tu la... 3, , W iita s a a ri... 9, ,569 7, K onginkangas... 2, , P ih tip u d a s..., , K ivijärvi... 7, , L a p p a jä rv i... 2, , Wimp e l i... 5, , E v ijä r v i... 2, , Iio rte s jä rv i... 3, ,428 6, A la jä r v i... 5, , S o i n i... 4, , L e h tim ä k i , , K u o r t a n e... 4, , _ 23 Alavuus , T ö y sä , K e u r u u... 8,2 58-8, P ih la ja v e s i... 4, , M u l t i a... 5,79 60 :, , W irtain pitäjä.... 9, , Ä ts ä ri... 5, ' , Poko lääni 46, , , , , , , , , , , , i 3 30 \ ~ , , , , ,928 5, , , , ,7 -, , , , ,05-2,38 6 9, , , , ,22-5, , , , ,676 76, ,7 3, , , , , ,960-8,475-6, , , , ,300 -, ,269 65, , , , , , ,36 4 8, I ,600-8, , , , , , G 300, ,37 3, , , , , , , , , , , , , ,03-6,277-3, , ! 6, , , , ,485 3,47 64,000 3, , ,293 36, , , G , , , , , , ,000-28,005-3, ,700, ,69 2, , , , ,38 9 j 26, , , O ulun lään i. 3 l i... 8, , , K uivaniem i..., , >33 Siirto 20, , ,006 53,84 2 3,577 2, ;30 3, , , , , , , , 3, , ,

291 K 3 j 4 II 5 6 Tuloja. R e c e tte s. 7 II 8 II 9 [ 0 II 2 II 3 Menoja. Dépenses. Kunnan nimi. C om m unes. Taxes sur le revenu. Ulostakvseeratuitarahoja. Produits des biens et des c a p ita u x. Arentirahoja, korkoja, lahjotuksia ja testamenttejä y. m. Autres revenus. Muita tu loja T otal. Sum m a. K u n n allish allin to. A dm inistration com - m u nale. Ecoles. K o u lu to im i. K y y d ity k se en, k e stik ie - väreihin ja m a a n tie n k u n n o ssa p ito o n. Relais et routes. H ygiène. T erveys- ja sa ira a n h o ito. Intérêts et am ortisse- Korkoja ja p ä äo m a n Muita m e n o ja. Total. S u m m a. M aksam aton velka 3L p:nä Jo u lu k u u ta 890. D ettes. ffinf. n mnf. 7*0 mnf. n mnf. m m nf ym j M n f fü S<hf. n Siirto 2 0, , , , Haukipudas'... 0, , K iim inki... 4, , Y li-k iim in k i... 6, G , Oulun p i t ä j ä... 5, , O u lu n s a lo... 3, , Liminka... 4, , , K em pele , , Lumijoki , , , T em m es , Tyrnävä... 7, , M u h o s... 6, , , U tajärvi... 4, , P u d asjärvi... 9, , Taivalkoski... 4, , Kuusamo... 3, , 0 0-5, K alajoki... 5, , R a u t i o..., , Sievi... 3,000-2, , 4 0-8, A la v ie s k a... 2, , Ylivieska... 3, , Pyhäjoki... 2, ,2 9 3, Merijärvi..., , Oulainen... 2,733 3, , Sälöisten emäseurakunta. 2, , Sälöisten kappeli.... 2, , W ih a n ti... 3, , Siikajoki... 2, , R evonlahti..., , P a a v o la... 4, , R a n ttila... 2, , , H ailuoto... 3, , , Nivala... 7, , H a a p a v e si... 7, , , Siirto 8 4, , , , , j j 3,9 3 > 8 3, , , ,8 7 8 l , ,67 44, , ,04-4, , , , , ,550,800 -, , , , ,664 33, ,233 22, , ,000 3, _ 8, , , , , , , , , , , , 49 3, , , , _ , _,50,357,50 5, , , , ,0 7 96, , , , , _ , , , , l'j , , ,600-23, , , , , , , , , , _ , , , , , , , ,600-2, , , , , , ! 2 0-2, , , , _ 32 2, , , , , , , , , , , , , ,069 92, , , Suotu. Tai. Tila. 6

292 II 3 II 4 il 5 6 Tuloja. R ecettes. j Kunnan nimi. C om m unes. Taxes sur le revenu. Ulostakseeratuita rahoja! Produits des biens et des capitaux. Arentirahoja, korkoja, lahjotuksia ja testa- menttejä y. m. 7 II 8 II 9 II 0 II II 2 II 3 M e n o j a. Dépenses. Autres revenus. Muita tuloja. Total. Summa. Administration cornj munale. Kunnallishallinto. ' Ecoles. j K ou lutoim i. K yyd itykseen, kestik ievareihin ja m aantien ku nnossapitoon. Bêlais et routes. H ygiène. Terveys- ja sairaanhoito. Intérêts et am o rtisse m en ts. J Korkoja ja pääom an i lyh ennysm aksoja. Autres dépenses. Muita m enoja. i! s i Sum ma. i Total. Dettes. \ Maksamaton velka 3 p:nä Joulukuuta 890, j ffinf tu ffinf. n ffinf. ffinf. J 7» mnf. jm mnf. pi mnf pi V hf ffinf. P- mnf 7H ffinf. pà mnf. P4 Siirto 84, , , ,05 ;93 2, H aapajärvi... 7, , , P y h ä j ä r v i... 2, ,000 4, Reisjärvi... 3, , K ärsäm äk i... 2, , P u lk k ila... 2, , P iip p o la... 3,474 42, ,079 7, K e s t ilä... 3,735 9, , P a lta m o... 5, , Kajaanin maaseur.... 3, , Sotkam o... 9, , Kuhmoniemi...,. 7, ,270 9, S u o m u ssa lm i... 8, , Hyrynsalm i... 3, , R is t i j ä r v i... 3, , Puolanka... -, 3, : 3, Säräisniemi..., , , K e m i..., , S i m o..., , , T e r v o la... 9, : 9, R o v a n iem i... 2, , , K e m ijä r v i... 0, , K u olajärvi... 2, ,667 i A la-t orn io... 7, ,588 74, K aru n k i... 2, ,44.' Y li-t o rn io... 2,075 77! , T u r t o la... 5, ( 5,040 25! 0, K olari... 2,35 43, j 250 2, M uonionniska...,684 i 256, Enontekiäinen...,002 io; , K i t t i l ä... 4, , S o d a n k y lä... 2, , I n a r i... 3, , U t s j o k i ! [84 35 Koko lääni 360,68 gjj 2,597 65; 75, , , ,247 56, , , , , , i,089 7, ,550-2, , , , ,3 3 8,600 2,893 22' I 4, j 2, , , , j 2, I _, i , : G -, , ! 8 5 7, , , , , , , , , , j, , , j 6, ,75 8 5,0 0 0,222-2, , , , , , , , , , , , , ;, , , ,34 72: ,567 85, , i,898 37i 3, , , , , j 9, ,64 50,00 -, , , , , ; , , , j, , , , , [,44 2, _ 7,86 2, , ,08-0, , j , : , J , j, , , _ i - - 2, , j 4 49! 2, , , ; : - I 55, , ,98 j57 24, , , i 45, !

293 Kaupunkien Aperçu des revenus des villes tulot vuonna 890. de la Finlande en 890. K a u p u n g i t f V illes. Pour propriété. Les revenus taxés des habitants des villes. Taloista ja to n te ista. E lin k e in o ista j a k a u p p a liik k e e s tä. Pour métier, P a lk k a -e d u is ta, eläkkeistä y. m. n m, \ \ ÿbfi Mnfi Mnfi 9 k f äbf. 9inf. p> Yhteensä tuloja.! Nombre des skattören Veroäyrien lu k u m ä ä r ä. Montant d un skattöre Yksi v e ro ä y ri vastaa tuloa, joka tekee. ' Impôt sur chaque slm iöre. T a k s e e ra u s tavallisesta v e ro ä y ristä. Total des taxes sur le revenu 9 0 i i Summa ulostakseerattuja varoja. Octroi et taxe sur le trafic. Maksuja^ liikenteestä sekä V altio-apua. Participation à la taxe sur Venn-de-vie. Xnf pi 5V n SV n Xnf. n ifinf. n,5 V,<finf. 3hf. Intérêts. Korkoja. Autres recettes. Muita tuloja. Total. Summa. H e l s i n k i.... 6, 9 6 4, 0 0 0, 4 5 8, , 0 3, , 5 2 6, , P o r v o o , , 0 0 0, 0 9 7, 0 0 2, 3 3 6, 0 0 6, L o v i i s a , , , , , T a m m i s a a r i , , , , , H a n k o n i e m i , , , 4 0, 3 6, , T u r k u , 8 3 2, , 9 0 2, , 2 6 5, , 0 0 0, , N a a n t a l i....??? 2 6 2, 6 0 0, M a a r i a n h a m i n a.. 4 9, , , , 0 0 0, U u s i k a u p u n k i.. 8 9, , , 8 0 0, 4 8 0, , R a u m a , , , 2 0 0, 2 0 2, , P o r i , , 5 9 3, , 2 8, , 0 9 5, 7 3 6, H ä m e e n l i n n a , , 7 0 0, 9 6, , 4 9 2, , T a m p e r e....., 4 5, , 5 7 7, , 2 0 4, , 9 2 6, , W i i p u r i , 3 3, , 2 7 6, , 4 8 0, , 0 7 0, , H a m i n a , , , 6 0, 4 6 0, , L a p p e e n r a n t a. 2 3, , , , , K ä k i s a l m i , , 2 8 2, , 3 3, S o r t a v a l a , , , , , K o t k a , , , 3 5 7, 2 5 5, , M i k k e l i ???, 0 4 8, , H e i n o l a , , , , , S a v o n l i n n a , , , , , K u o p i o , 4 0 0, 0 2 4, 6 0 0, 5 7 7, , 0 9 5, , J o e n s u u.... 8, , , 8 0 0, 0 3, , N i k o l a i n k a u p u n k i , , 4 9 4, , 5 2 4, , 7 2, , K a s k i n e n.... 0, , , , K r i s t i i n a n k a u p u n k i 6 2, , , , , S i i r t o , 7 8 2, , ,63 630, ,20 0, , ,46, ,407, i 50, , ,32 0,200 2, , , , , , , , , , , ,93, , , , ,228 3, , ,93-3, , , , , , , , , , , , , ,845 i 6, , , , , , , , , , , , ,940 2, , , , , , , ,700 i, , , ,892,6 3 5, , , , , , , ,089 76, , , , , , , , , , , ,000 20, , , , , , , , ,678 7, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,283-2, , , , ,976 25, , , , , , , , , , , ,24 2, , , , , , , _, , , ,024 4, ,705 69,396 40, , , , ,6 0 57, ,828 7, , , , , , , , , , , 4 3, ,268, ,804, , , , ,2 4 6, ,0 2 4,

294 K a u p u n g i t. Villes. Pour p ropriété. Les revenus ta x és des h a b ita n ts des villes. Taloista ja tonteista. Elinkeinoista ja ' k a u p p a liik k ee stä. Pour m étier, P alk k a-ed u ista, eläkkeistä y. m. T o ta l. % mnf 9hf. Xnf. Xnf. 9byp /»I Yhteensä tuloja. Nombre des slcaw ren. Montant d un slcattöre. i fksi veroäyri vastaa taloa, joka tek ee. Impôt sur chaque,.sk a ttö re " Takseeraus tavalliselta veroäyriltä. Total des taxes sur le revenu Summa ulostakseerattuja varoja. Tuloja kaupungin alaisesta m aasta ja ved estä. Octroi et taxe sur le trafic. Maksuja liikenteestä sekä eu n keinotn aksu ja. Subvention de l É ta t. V altio-apua. P articipation à la taxe sur V eau-de-vie. Osuus p aloviin averosta. K orkoja. Intérêts. 3hf. y. 9hfi n 3 k f. n 3 k f. p* X n f n X nf lui Mnf. -fw & nf. jt'i Autres recettes. Muita tuloja. T o ta l. S i i r t o 9 7, 7 8 2, U u s i k a a r l e p y y.. 4 2, , , , , P i e t a r s a a r i , , , , , K o k k o l a , , , , , J y v ä s k y l ä , , , 8 0 0, 3 2 7, , O u l u , 5 5 2, 9 8, 0 5 6, 4 8, 2 9 4, 4 0 7, , R a a h e , , , 2 3 0, 4 5 4, 2 0 3, T o r n i o , , , , , K a j a a n i , , , , 4 0 0, LO K e m i , , , , 6 0 0, LI S u m m a , 4 4, ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, , , , , , , 2 5 0, 8 0 0, , , , , 4 9, , 5 2 4, 3 8 5, , , , , , 2 4 6, , , , , , , , , , 3 7 7, , 0 2 4, , , , , , , , , , , 7 0 2, K a u p p a l a t. (Bourgs). 2 L a h 3 S a o u k a a n e n L5 a m , , , LO N u m e 7 S u m m a - - -, , , , , , , , , , 6 0, , , 8 4 2, , , , , , , , , , «

295 Ilmotus Suomen kaupunkien Les dépenses des villes menoista vuonna 890. de la Finlande en I K a u p u n g i n n i m i. Villen. H allinnosta, lainkäytännostä, poliisista ja ylöskannosta. Administration et sûreté publique. Xnf?'! Instruction publique. Terveysboitoon (lääkärin- ja k ätilönpalkkoja, sairashuoneita y. m.). Corps des pompiers. Palosam m utus-laitokseen. Prisons. V ankeinhoitoon. Dépenses pour le logement des troupes i l 2 3 Édifices et travaux publics, l entretien des marchés, des routes etc. R a k en n u k s et, yleiset työt sekä to rie n, k a tu jen, siltojen y. m. k u n n o ssa - K aupungin suoritettavat y leiset r a s i tukset (kyydinpito, k ru u n u n - ulosteet y. m,). Services des relais, charges publiques etc. Éclairage des rues. Interets et amortissements. Korkoja ja pääomainsuorituksia. Antres dépenses. Muita m e n o ja. Total. Y hteensä m e n o ja. H e l s i n k i , , , , , 0 0 0! 2 P o r v o o , , , , L o v i i s a , , 3 0 3, , T a m m i s a a r i , , , , H a n k o n i e m i , , , , (S T u r k u , , , , , N a a n t a l i , M a a r i a n h a m i n a.... 3, , , U u s i k a u p u n k i , , , , R a u m a , , , 6 5 5, P o r i , , 6 4 4, , , H ä m e e n l i n n a , , , , T a m p e r e , , , , , W i i p u r i , , , , , H a m i n a , , , , L a p p e e n r a n ta ,06 7 3, ,200 2, K ä k i s a l m i ,800 8, ,022 65, S o r t a v a l a , , K o t k a... 37, ,348 37,6 80 2, , M i k k e l i , , ,00 3, H e i n o l a..., , , S a v o n l i n n a , , ,500, K u o p i o , , , , , J o e n s u u , , , 8 4 0, N ikolainkaupunki... 53, , , , K a s k i n e n , , K r i s t i i n a n k a u p u n k i... 8, , , Siirto, 4 0, ,045, , ,( 7 28, ,256 90,395, , , , ,639 3,970, ,844 87, , ,6 25 5, , ,697 8, , , , ,3 2,52 52,36 0 7, , ,255 35, , ,554 5, , , , , , , , , ,500-2,45-9, , ,23 50,524 22, , , ,327 95,727 26,48 40,800-7, , , , , , , , , , , , , , , ,625 27, , , ,630 2, , , , , ,500 4,864 0,000 83, ,758 42,00 -,90 5 2,400-2, , , , , , , ,660-6, , , ,2 57-2, , , , ,200 59,99 3,546-4, ,02 52,409 40, ,38 97, , ,09 63,80 9 7, , , , , , , , , , , , , , ,506 35, ,384 29, ,072-5, , ,36 26,863, , , , ,423, ,462, Suom. Tai. Tila. 7

296 »» I ï t I T o ta l. Muita m en oja. Autres dépenses. Korkoja ja pääomainsuorituksia. Interets et amortissements. Éclairage des rues. Kaupungin suoritettavat yleiset r a situkset (kyyd inp ito, kruunun-» ulosteot y. m.) Kaupungin nimi. Villes. H allinn osta, lainkäytannöstä, poliisista ja ylösk ann osta. Instruction publique. K ou lu toim een. Terveyshoitoon (lääkärin- ja k ätilön- Corps des pom piers. P riso n s. V ankein h oitoon. Dépenses pour le logement des troupes. Édifices et travaux publics, l entretien des marchés, des routes etc. R akennukset, yleiset työt sekä to rien, katujen, siltojen y. tn. ku nn ossap itäm in en. Services des relais, charges publiques etc. Yhteensä m en oja. A I t u # A i* I A I A f i l A l I A I A I A I A IA. Siirto,40,29 40,045, , , ,672 L4 305,36 26,863, , , , ,423, ,462, Uusi-Kaari epyy.... 6,384 0,780 2,340, ,436 6, , , , P ie ta r s a a r i... 3,600 _ 6, ,500 2, ,560 84,26 83, , , K o k k o la... 3,97 4 4,480, , , , , , i 5 J y v ä s k y l ä... 6, , , , ,459 -, , , , e O u l u... 65, , , , ,304 09,4 73 2,4 36 6, , , , R a a h e... 9, , ,72 50, , , , T o r n i o..., , , , ,04 20,228 54, , , K a j a a n i... 7, , , , , K e m i... 4, , , , , , Summa,569,028 67,26, , , , , ,033, , , , ,577, ,47,74 85 Kauppalat. Bourgs. 2 L a h t i... _ 2 3 S a l o..., _ 8, , , Ikaalinen , , I i s a l m i... 3, , , ,63 88, ,000-3, , N u r m e s..., , Summa j 7, , ,653 97,89 2, ,000 -, ,

297 j Tietoja säästöpankeista Suomessa vuonna 890. Les caisses d épargne en Finlande en Säästöpankkeja. Caisses d'épargne. Sisällä olevain säästökirjain luku- : määrä vuoden alussa. Nombre des livrets nominatifs an commencement de l année. Crédit des déposants an com m encem ent de Vannée. Edesvastaussumma vuoden alussa. Vuoden kuluessa tehtyjen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets ouverts pendant l année. \ Total des versements. Vuoden kuluessa sisäänpantujen rahain summa. Vuoden kuluessa kuoletettujen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets soldés. Total des remboursements. Vuoden kuluessa ulosotettujen rahojen summa. I Jäljellä olevain säästökirjain lukumäärä vuoden lopussa. Livrets existants à la fin de Vannée. X nf. /m 9 h,f ÿbtf. jfaÿ X nf. im Crédit des déposants à la fin de Vannée. Edesvastaussumma vuoden lopussa. Capital des caisses. ' Säästöpankin omat varat vuoden lopussa. U udenm aan lääni. H elsinki.... 0,44 5,05, ,366,332,56,623,27,208 97,57 5,460, ,653 L o v iis a... 2,444,93, , , ,527,2, ,57 P o r v o o... 3,774 2,406, , , ,80 2,746, , Tammisaari , , , , ,906 5 Hankoniemi , , , , , Bromarvi , , , , , T enhola... 3, , , , Inkoo , , , ,45 82, Karjalohja , , , ,43 62,230 8 N u m m i , , , , ,75 5 P u s u l a , , , , ,523 6 V V ih t i , , , , ,7 54 L o h j a , , , , ,950 6 S iu n tio ,2 7 5, , , , Kirkkonummi , , , ,794 9,25 55 Espoo , ,220 2, ,972 7,328 Helsinki , , , ,592 4,23 98 Nurmijärvi , , , ,36 7 6,952 T uusula , , , ,400 4,485 Mäntsälä , , , , , Orimattila , , , , ,02 54 liitti , , ,934[ , , Summa 20,540 9,867, ,975 2,339,208-2,326,757, ,89 0,836,59 45,556,656 4 Siitä kaupungeissa. 7,233 8,878, ,083, ,098,648,35 8,53 9,667,5 40,449,30 73 maaseuduilla. 3, , , , ,676,69,008 07,354 3

298 33 (M m C ce - O Ci Säästöpankkeja. Caisses d'épargne. Sisällä olevain sääsiökirjain lukumäärä vuoden alussa. Nombre des livrets nominatifs an commencement de l année. Crédit des déposants au commencement de Vannée. \ \ Edesvastaussuinma vuoden alussa. Vuoden kuluessa tehtyjen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets ouverts pendant Vannée. Total des versements. Vuoden kuluessa sisäänpantujen rahain summa. Vuoden kuluessa kuoletettujen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets soldés. Total des remboursements. Vuoden kuluessa u lostettu jen rahojen summa. Jäljellä olevain säästökirjain lukumäärä vuoden lopussa. Livrets existants à la fin de Vannée. 3hf ifmf. 7 i ÿhf jis Xnf ya ffkf. / i Crédit des déposants à la fin de l année. Edesvastaussumma vuoden lopussa. Capital des caisses. Säästöpankin omat varat vuoden lopussa. Turun j a P o rin lään i. T u r k u... 3,756 9,890,024 3,775 2,067,509 6,222,748, ,309 0,605,026 57,43, P o r i , , , , ,70 26 R a u m a , , , , ,73 Uusikaupunki , , , , , Salon kauppala , , ,833 92, , , Ikaalisten , , , , , Saltviiki , , , , , Taivassalo , , , ,97 9 7, Wehmaa , , , , , P iik k iö , ,895 33,765 8 P a im io , , , ,280 35, K e m i ö , , , ,53 3 6,394 Dragsfjärdi... 2, ,286 4, ' 2, ,843 Westanfjärdi , , , , , Finbyy , , , , ,288 9 P e r n i ö...,209 56, , ,572 6, , ,284 K i s k o , , , ,35 44,000 K iik a la , ,998, ,793 28,972 M arttila , , , , , Eura ja Kiukainen 376 5, , , , , L a p p i , , , ,359 8,90 28 Siikainen , , Kankaanpää , , , ,70 24 Parkano , , ,427 7,223 Hämeenkyrö , , , , ,98 88 K ark k u , , , , T y r v ä ä , , , , , Kokemäki , , , , , Huittinen , , , , ,220 Siirto 22,352 3,824,0 25 3,485 3,37, ,09 2,564, ,728 5,08,490 62,80,95472

299 34 N CO 5 E^ t- E00 09 O Säästöpankkeja. Caisses d épargne. Sisällä olevain säästö kirjain lukumäärä vuoden alussa. Nombre des livrets nominatifs au commencement de Vannée. Crédit des déposants au commencement de Vannée. Edesvastaussumma vuoden alussa. Vuoden kuluessa tehtyjen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets ouverts i pendant Vannée. Total des versements. Vuoden kuluessa sisäänpantujen rahain summa. Vuoden kuluessa kuoletettujen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets soldés. Total des remboursements. Vuoden kuluessa ulosotettujen rahojen summa. Jäljellä olevain säästökirjain lukumäärä vuoden lopussa. Livrets existants à la fin de Vannée. Crédit des déposants à la fin de Vannée. Edesvastaussumma vuoden lopussa. Capital des caisses. : Säästöpankin omat varat vuoden lopussa. X nf. 7H 3 b if {ftnf. y&ö SUnf 7a 9 h f. jw Siirto ,824,0 25 3,485 3,37, ,09 2,564, ,728 5,08,490 62,80, K ö y liö ,934-27, , ,056,383 Wampula , ,366 5, , ,83 Loimaa ja Pöytyä , , , , , Summa 23,034 4,64, ,652 3,474, ,62 2,63,096 24,524 5,558,765 50,839, Siitä kaupungeissa. 6,45,497, ,258 2,585,65 35,533 2,75, ,870 2,366,737 54,56, maaseuduilla. 6,889 2,666,966, , ,674 7,654 3,92, ,020 H äm een lääni. Hämeenlinna...,589,057, , ,35 -,736,209,858 28,758 Tampere:Kaupungin 2, , , , ,683,046,948 3,7 62 Finlayson & C:o 245,776, , , ,43, S om ero , , , , , Tammela , , , , , U r j a l a , , , , ,686 2 Akaa ja Kylmäkoski 76 29, , , , ,660 2 Sääksmäki , , , ,354 9, Pälkäne , , , ,052 42,46 3 Lempäälä , , , , ,977 2 T e i s k o , , , , ,439 3 K uru , , , , ,39 23 R u ovesi , , , , ,58 20 Korpilahti , ,04 2, ,408 3, J ä m s ä , , , , , H a u h o , , , , , Renko , , , ,255 57, Janakkala , , , , L o p p i , , , , , Hausjärvi , ,6 9, , , N a sto la , , , , , Siirto 6,9 4,544,22897,499,794, ,22)90 7,726 5,69, ,569 87

300 35 Säästöpankkeja. Caisses d'épargne. Sisällä olevain säästökirjain luku* määrä vuoden alussa. Nombre des livrets nominatifs an commencement de Vannée. Edesvastaussumma vuoden alussa. CO Crédit des déposants au commencement - de Vannée. Vuoden kuluessa tehtyjen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets ouverts pendant Vannée. Total des versements. Vuoden kuluessa sisäänpantujen ui rahain summa. Vuoden kuluessa kuoletettujen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets soldés. Total des remboursements. Vuoden kuluessa ulosotettujen t- rahojen summa. Jäljellä olevain säästökirjain lukuo määrä vuoden lopussa. Livrets existants à la fin de Vannée. Crédit des déposants à la fin de Vannée. es Edesvastaussumma vuoden lopussa. Capital des caisses. Säästöpankin omat varat vuoden lopussa. 9bf. PA Xnf. 7*'.; ffinf pii 9bf. fia 9kf n Siirto 6,9 4,544,228 97,499,794, , ,726 5,69, , H o llo la , , , , , Lammi.... ' 5 44, , , , ,70 23 Summa 7,6 4,648,35 24,543,827, , ,006 5,822, , Siitä kaupungeissa. 4,322 3,76, ,502, , ,683 4,687, , maaseuduilla. 2, , , , ,323,34, , Wiipurin lääni. W iip u ri... 4,60 2,547,872 22, , , ,92 2,693, , Sortavala , , , ,9483 4,938 3 Lappeenranta , , , ,983-26,608 7 H am ina , , , , , K o t k a , , , , , W ehkalahti , , , , ,067 4 Uusikirkko ,93 3 2, ,869 56,974 Summa 6,95 3,430,960 8, , , ,3 3,647, ,38 29 Siitä kaupungeissa. 6,767 3,362,260 22, , ,70 8 7,50 3,573, , maaseuduilla , , , , ,04 4 Mikkelin lääni. M ik k eli , , , , ,00 97 H ein o la , , , , ,76 Savonlinna , , , ,699. 6,403 S y s m ä , , , , , Mäntyharju , , , , , Hirvensalmi , Kangasniemi ,30 Pieksämäki , , , , , Joroinen , , , , ,993 8 Kerimäki ,566 8, ,427 5,243 - Siirto 2, , , , ,859,033, ,488 2

301 36 (N «O t- OO Ci O Säästöpankkeja. Caisses d'épargne. Sisällä olevain säästökirjain lukumäärä vuoden alussa. Nombre des livrets nominatifs au commencement de Vannée. Crédit des déposants au commencement de Vannée. Edesvastaussumma vuoden alussa. Vuoden kuluessa tehtyjen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets ouverts pendant Vannée. Total des versements. Vuoden kuluessa sisäänpantujen rahain summa. Vuoden kuluessa kuoletettujen säästökirjain lukum äärä. Nombre des livrets soldés. Total des remboursements. Vuoden kuluessa ulosotettujen rahojen summa. Jäljellä olevain säästökirjain lukumäärä vuoden lopussa. Livrets existants à la fin de Vannée. Crédit des déposants à la fin de Vannée. Edesvastaussumma vuoden lopussa. Capital des caisses. Säästöpankin omat varat vuoden lopussa. Shf 9kf X nf.?ta mnf fftnf. TïÈi! Siirto 2, , , , ,859,033, ,488 2 Heinävesi , , , ,336 70, Rantasalmi , , , , ,74 90 Summa 2,74 902, , , ,02,057, , Siitä kaupungeissa., , , ,239 8, , ,74 97 maaseuduilla., , , ,000, , ,7 99 K uop ion lääni. r K u o p io...,004 42, , ,76 6,058 59, ,536 4 Joensuu , , , , , Leppävirta , , , ,85 8 Kiuruvesi , I is a lm i , , , , ,640 6 N i l s i ä , ,763 7, , ,504 L i p e r i , , , ,30 4 Tohmajärvi , , , , Pielisjärvi , , Juuka , , N urm es , , ,7 28 2,653 3 Summa 2, , , , , , ,482 0 Siitä kaupungeissa.,82 86, , ,368 7, , ,39 29 maaseuduilla , , , , ,342 8 W a a sa n lä äni. Nikolainkaupunki.,65 79, , ,26 92, , ,803 7 Kristiinankaupunki , , , , ,53 37 Uusikaarlepyy , , , , ,852 7 Pietarsaari , , , , , Kokkola , , , ,935 48,6 83 Jyväskylä....,037 56, ,524 88,863 66,60 594, ,45096 Siirto 4,57,83, , , ,435 2,029, ,48 98

302 f 37 <N SO * Säästöpankkeja. C a is s e s d é p a r g n e. Sisällä olevain säästökirjain lu k u määrä vuoden alussa. Nombre des livrets nominatifs au commencement de Vannée. Crédit des déposants au commencement \ de Vannée. Edesvastaussum ma vuoden alussa. Vuoden kuluessa tehtyjen säästökirjain lukum äärä. Nombre des livrets ouverts pendant Vannée. Total des versements. Vuoden kuluessa sisäänpantujen rahain sum m a. Vuoden kuluessa, kuoletettujen säästökirjain lukum äärä. Nombre des livrets soldés. Total des remboursements. Vuoden kuluessa u lo ste ttu jen rahojen summa. i Jäljellä olevain säästökirjain luku-. määrä vuoden lopussa. Livrets existants à la fin de Vannée. 3 h f. j, ë fftnf. tm Xnf. r s ÿ h f îm X n fi 7*0 Crédit des déposants à la fin de Vannée. Edesvastaussum ma vuoden lopussa. Capital des caisses. Säästöpankin omat varat vuoden lopussa. Siirto 4,57,83, , , ,435 2,029, ,48 98 I l m o l a , , , , , Vähäkyrö , , , ,38 8 3, Kauhava , , , ,25 K okkola , , , , ,75 0 A la v u u s , , , , ,37 24 V i r r a t , , , , Uurainen , , , , , Saarijärvi , , , ,972 2, Summa 5,44 2,23,007 30, , , ,588 2,490, , Siitä kaupungeissa. 4,57,83, , , ,435 2,029, ,48 98 m aaseuduilla , , ,200 3,53 40,204 43, O u lu n lä ä n i. O u lu... 2, , , , , , , R a a h e , , , , ,3 73 K alajoki , , , ,02 89 R antsila.... 2, , Pyhäjärvi , , , H aapajärvi , ,373 89, N i v a l a , , , Paltaniemi , , , , , M u h o s , ,954 - O , Tyrnävä , , , , Lim inka , , , , ,59 79 H aukipudas , ,42 92 'o 5, ,420 4,80 8 Rovaniem i , , , , ,25 K e m i , , , , Y litornio , ,605, Summa 3,680,245, , , ,25,445, ,40 88 Siitä k au p u n geissa. 2,58 994, , , ,88,05, , m aaseuduilla.,05 25, , ,298 35, , ,60 32 Suom. Tai. Tila. 8

303 Osote pitäjänmakasiinein tilasta vuosina Les m agasins de blé des com m unes en ][ [ 0 Lääni. Säästö tilin p äätök sen m ukaan vuoden lopussa. M ontant des dépôts à la fin de l année. Siitä oli sisällä m akasiineissa. D e ces sommes restant dans les magasins. Gouvernements. R ukiita. Seigle. Ohria. Orge. Kauroja. Avoine. H erneitä. Pois. Puhdasta rahaa. En argent. R ukiita. Seigle. Ohria. Orge. Kauroja. Avoine. H erneitä. Pois. H:litraa. Hilitraa. Hilitraa. Hilitraa. 9kf. II:litraa. Hilitraa. Hilitraa. Hilitraa. V Uudenmaan lääni.. 52,0 5,695 0,740 3,438 42,287 4,493 8,848 Turun ja Porin» * 59,382 4,872 2, ,005 49,347 3,492 0, Häm een» 30,85 2,42 5,258 30,946 25,893 0,93 5,33 V iipurin n * 30,020 7,59 7,6 27,778 6,092 3,237 5,878 M ikkelin > 30,65 7,95 3,009 50,85 2,290 8, K uopion r> 49,096 40,932,022 2,55 24,08 22, V aasan» 60,79 55,43 5,639 36,975 39,57 38,043 4,574 Oulun 36,907 47,967 7,928 8,892 26,37 Summa 349,709 20,393 45, , ,976 26,42 35, S T Uudenm aan lääni.. 53,767 5,70 0,495 0,759 48,04 5,28 9,567 Turun ja Porin» ' * 58,785 4,437 2, ,50 50,727 2,55 0, H äm een > * * 3,373 2,239 5,494 24,766 28,24 0,960 5,95 V iipurin» 29,449 7,90 7,622 88,078 7,73 4,843 6,07 M ikkelin» 32,67 8,460 3,078 5,986 7,967 0,93,535 K uopion 50,925 42,269,040 33,589 3,258 29, V aasan M * 60,773 54,526 6,407 39,999 36,724 36,284 5,265 Oulun» * ' 38,4 49,85 7,872 6,725 25,93 Summa 355, ,646 47, , ,44 35,942 38, A7" Uudenm aan lääni.. 54,604 5,974 0,659 7,040 45, ,826 9,027 Turun ja Porin» 56,074 4,326 3, 2 2, ,475 2, ,44 H äm een» 30,98 2,003 6,470 30,908 28,37,58 5,85 V iipurin r 30,360 7,238 7,487 28,372 9,025 4,986 4,904 M ikkelin 33,62 8,76 3,30 39, 9,677 3,387,540 Kuopion 5 * *, 50,450 4,804,434 29,372 29,379 2S, Vaasan» 63,085 56,259 6,848 38,46 38,223 38,925 4,66 Oulun H * 38,767 49,980 6,023 2,259 2,7 Summa 357, ,300 49,49 40, ,69 35,572 37,49

304 « Lääni. Säästö tilinpäätöksen mukaan vuoden lopussa. M ontant des dépôts à la fin de Vannée. Siitä oli sisällä makasiineissa. D e ces sommes restant dans les magasins. Gouvernements. Rukiita. Ohria. Kauroja. Seigle. Orge. Avoine. Pois. Puhdasta rahaa. En argent. Rukiita. Ohria, Kauroja. Seigle. Orge. Avoine. Herneitä. Herneitä. Pois. H:litraa. II:litraa. H:litraa. H;litraa. ifinf. H: litraa. H:litraa. Hrlitraa. Hrlitraa. - \ r Uudenmaan lääni.. 49,878 5,067 9,793 2,08 44,823 4,84 7,069 Turun ja Porin» 58,895 4,70 3, ,787 49,438,764 0, Hämeen H * 30,002,809 5,863 23,08 28,38 0,880 4,846 Viipurin n 27,324 6,643 6,554 37,004 4,25 4,27 4,554 Mikkelin» 32,85 8,09 3,352 29,806 8,340 0,909,644 Kuopion ti 50,654 4,685,570 30,435 26,67 27, Vaasan n 64,358 58,346 0,4 49,872 4,085 39,880 5,484 Oulun» 40,773 52,524 _ 6,062 2, , Summa 354, ,335 50, , ,635 30,977 34, ~ % r Uudenmaan lääni.. 46,079 4,32,94 49,442 36,222 2,980 7,48 Turun ja Porin > * 56,402 3,853 3, ,232 47,373,693, Hämeen 'A * * 29,566,29 6,025 23,888 26,49 0,49 5,303 Viipurin 27,520 7,298 5,93 42,042,947 3,89 4,468 Mikkelin» * ' 3,926 8,036 9,276 3,094 8,025 0,420,79 Kuopion» ' * 50,842 42,683,639 32,20 28,63 26, Vaasan» ' 62,80 57,853 9,72 40,353 39,289 39,546 7,764 Oulun» 42,674 53,298 2,382 8,983 27,639 _ Summa 347,89 208,624 57,69 59! 450, ,493 33,369 38,208 53

305 i 4 3. luettelo rahastoista yleishyödyllisiä tarkotuksia varten, eläke- ja Spécification des fonds communaux et d autres fonds institués 2 3 apukassoista asianlaidan mukaan 3 p:nä Joulukuuta vuonna 890. pour l utilité publique, selon la situation au 3 Décembre !I S II 6 II 7 il 8 i 9 j 0 I i l N i i s t ä s i j o t e t t u. Placements des c a p it a u x. K u n n a n n i m i. Communes. R a h a s t o n e l i k a s s a n n i m i j a t a r k o t u s. Spécification des fonds. Pääoma-varoja. Total des capitaux. tfînfi 7<'i Biens immeubles. \ Maatiloihin ja kilntclmistöihin. j j i i Osakkeisiin.! i Actions. I ; Korkoa kasvaviin valtio- j obligatsioneihin ja muihin j! rvopapereihin. i Obligations de PEtat et j des Sociétés.! Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteckiä j vastaan. \ Prêts hypothécaires. j! Prêts sur d autres garantis, j Lainoihin velkakirjaa t : vastaan. j Pankkeihin talletettavaksi, j Comptes courants avec des j banques de dépôts. \ 3hf. [m I tfînf. Xnf Xnf. j ta % : A Sbf. t A ffinf. Kalustoon ja muihin saataviin. i Biens meubles et divers \ actifs. Argent comptant. j Puhdasta rahaa. t n ' Mnf. fêt Uudenmaan lääni. Helsinki. K a u p p a s e u r a n p e n s i o n i - j a a v u n a n t o k a s s a , A m m a t t i - j a T e h t a a n t y ö m i e s t e n a v u n a n t o k a s s a V a h t i m e s t a r e i n p e n s i o n i - j a a v u n a n t o - y h d i s t y s , M e r i m i e s h u o n e e n p e n s i o n i k a s s a , M e r i m i e s h u o n e k a s s a m e r i h ä t ä ä n j o u t u n e i t a m e r i m i e h i ä v a r t. H : g i s s ä 63, N i k k a r i - y. m. a m m a t t i k i s ä l l e i n a v u n a n t o - y h d i s t y s , K ä s i t y ö l ä i s s e u r a n a v u n a n t o - j a p e n s i o n i k a s s a , Loviisa. J ä r j e s t e l y - j a r a k e n n u s r a h a s t o , K a n s a k i r j a s t o n r a h a s t o , N a i s v ä e n y h d i s t y k s e n k a n s a k o u l u r a h a s t o , M o s s e b a k a n r a h a s t o, l ä h e l l ä k a u p u n k i a l ö y t y v ä n n. s. K u k k u k i v e n v m p ä r i s t ö n k a u n i s t a m i s t a v a r t e n , A l e k s a n d e r I I : n s t i p e n d i o r a h a s t o , T j ä d e r i n r a h a s t o k ö y h i ä v a r t e n , D e g o r b ä c k i n r a h a s t o k ö y h i ä v a r t e n S e u r a n P r o A m o r e P r o x i m i L a s t e n r a h a s t o , F e l i n i n r a h a s t o k ö y h i ä v a r t e n , H o u g Y i e r g i n s a m ,999 9 S u c k s d o r f f i n s a m , E s c h n e r i n s a m , M e n n a n d e r i n s a m , Porvoo. U u t i s r a k e n n u s t e n k a s s a , M a j o t u s k a s s a , K ö y h ä i n k a s s a , M e r i m i e s h u o n e k a s s a , , ,000 j 7,500 6, i _ 25, ,000 26,000 6, _ j 24,600 2,000, _ - _ _! 24, ,5 i 3, , ,30 0 5! - -,000-32,00 _ - t 3, ! 324-4, ;336,8 89 0,500 ; 7,800 :, ,090 i - 0,500 ; i6,ooo ' - _! i _ 0,000 4,000, 8,500' j 94 6, ,000 J _ - 9,700 - j 5, ,500 i ~ ',978! _ S ,830; : _ 3 26, , ,000 L 4 - _ 2,000 27, , i 4, ! 7 I - 2,000-4, ,20 8 4, , _ I 0,000 ;2-42, , , ,000 4,000 j 2,350-2,

306 ! j i i * Il «Il? I 8 I 9 I 0 N i i s t ä s i j o t e t t u. P lacem en ts des ca p ita u x. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. ïfinf. Pääoma-varoja. i a Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteim istöihin. j Actions. ïfînf. n Xnf Osakkeisiin. i" j Korkoa kasvaviin valtioobligatsioncihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. [ Prêts hypothécaires. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Prêts sur d autres garantis. Comptes courants avec des i banques Je dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja muihin j saataviin. Biens meubles et divers ^ actifs. Puhdasta rahaa. j Argent comptant. 9 k f r> 3hf. ÿhf. Xnf.,. ffmf. \ &mf fê Porvariston pensionikassa , K ansakoulukassa... 45, L. Bromanin testa m en ttir a h a sto... 27, Alfred Langin sam... 26,000 5 llta k o u lu ra h a sto..., Pyhäkoulurahasto..., Apurahasto köyhiä porvarein leskiä ja lapsia v a rten... 4,600 8 F. Linderoos in testamenttirahasto...,000 9 Hedvig Nylundin sam... 0,000 _ 0 Tammisaari. Lindqvistin testamenttirahasto kansakoululasten avuksi ,426 _ Naisväenyhdistyksen kassa köyhäin lasten vaate-avuksi.... 8, M erimieshuonekassa... 5, Kauppa- ja Teollisuusyhdistyksen k a s s a... 7, L a ivu rein yh tiön k assa... 2, Säästäväisyysseuran k assa Käsityöläisten pensionikassa... 2, Vapaa-ehtoisen palokunnan k a s s a... 2, Norrgrenin testamenttirahasto porvarein leskien auttamiseksi.. 0,500 9 Carolina Carlstedtin lahjotus kansakoululasten auttamiseksi.. 3, Aleksander II:n stip en d iorah asto... 0,000 2 Hankoniemi. Aleksander II:n stipendiorahasto.... 3, Kansakoulun stip en d io ra h a sto... 5, Köyhäintalonrahasto..., Realikoulunrakennusrahasto... 7, S airastu van rah asto... 9, T enhola. Maatilarahast.o , K ö y h ä in k a ssa... 9, Käsityökoulurahasco..., Aleksander ILn stip en d io ra h a sto..., Tierakennuskassa Hedv. Bruncronan stipen d io ra h a sto V iljelysrahasto... 5, Reservirahasto I 65,000 88,700,000,260 4, i - - ~ 45, , ,000 i 4 : - -, , ,600 ; 7 i,000 : , j, ,400 3,50 ' , i! - - 0,500 4,060 -! ,000 3,000, , i - _ : - 2, , j 0, ! - 8 i _ 3,000 9 ; 5,000 5,000! ; 2, , ; , : , , ,500 9,750 j, , , ( i - j j ! ! i - 5,000; i

307 ! I 5 II 6 I I 7 II 8 I 9 I 0 Il Niistä sijotettu. Placements des capitaux. Kannan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. PHäoma-varoja. Total des capitaux. Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Xnf tn Actions. Osakkeisiin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. i Kalustoon ja muihin saataviin. Argent comptant. Puhdasta rahaa. S V im 9hf. jm S V läi X n f fil s v Pê 3kf. n Skf. f i & hf * B r o m a r v i. Aleksander II:n stip en d iorah asto Bromarvin viljelysrahasto... 5, K ö y h ä in k a ssa... 5, P itäjänm akasiini... 3, K irjastonrahasto P o h ja. K ansakoulu rah asto... 6, Lindgrenin lahjotusrahasto kansakoulua v a r te n... 6,576-8 L ainakirjastonrahasto Aleksander II:n köyhäin- ja sairashuonerahasto Yhteinen k öyhäinrahasto Julinin lahjotusrahasto...,60-2 Fattenborgin sam Kollinin sam Sällin sam T ienkorjausrah asto... 2,822-6 Poihjoisen köyhäinhoito-alueen r a h a sto Itäisen sam. sam...,700 8 T a m m isa a re n \ m a a seu ra k. / Viinaverorahasto In k o o. K ö y h ä in k a ssa Sam. Fagerviikin t e h t a a l la... 2, K irkkokassa... 7, V iinijyväkassa Aleksander II:n stip endiorahasto Viljelysrahasto... 5, Sam. reservirah asto G D e g e rly. Viinaverorahasto, aiottu köyhäintalon tek em iseksi... 0, V iinijyväkassa K irk onkellorahasto..., Rahasto hautausmaan muuria varten K irkonkassa... 2, Pitäjän m akasiinissa... 2,600 _ 32 Aleksander II:n stip en d iorah asto J E spoo. V iinaverorahasto... 5, , , , , , , , , , , , ,86 -, , , , ÖQ 9Q _ _ -, , j 2, , ,22C- l: ] Suom. Tai. Tila. 9

308 I I I 6 I I 7 I I 8 I I 9 I I 0 I N i i s t ä s i j o t e t t u. Placements des capitaux. Kunnan nimi. Communes. R ahaston eli kassan nim i ja tarkotus. Specification des fonds. Pääoma-varoja. Total des capitaux.. 3hf. JMf Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteim istöihin. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. J Lainoihin kiinnitystä, j vastaan kiinteään omaij suuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Prêts sur d autres garanties. i ! J Comptes courants avec des j J banques de dépôts. ; Pankkeihin talletettavaksi, j Kalustoon ja muihin j saataviin. Biens meubles et divers actifs. mnf. i» 9 h f mnf. p» mnf. 7* mnf. n mnf. mnf. 7»l mnf. 7»: Argent comptant. Puhdasta rahaa. j Espoo. Elok. 4 p:n rahasto: kahden köyhän lesken h y v ä k si...,000 2 G eitlinin k a n sa k o u lu ra h a sto...,00 3 N aisyhdistyksen rahasto köyhiä v a r t e n...,000 4 P e lla v a r a h a s to..., Karam sinin k a n sa k o u lu ra h a sto... 4,000 6 Bobergin rahasto köyhäin lasten k o u lu n k ä y n n ik s i...,500 7 W ahlbergin sam. sam... S K irkko n u m m i. K öyhäin lahjotusrahasto..., g Siuntio. N. k. Backmanin, W ikstedtin, Jägerhornin sekä Venäjän ja Saksan r a h a s t o t... 0 Lohja. K ö y h ä in k a s s a... 3, i i A leksander II:n s t i p e n d i r a h a s t o... 4, K assa teitten ja siltain korjausta v a r t e n... 2, M akasiininkassa mp. ja vp. kansakoulu-opettajain palkkaam iseksi 6, K irkkokassa korjauksia v a r t e n... 3,870-5 Y i i n i k a s s a Lakspohjan hautakassa: Ehrnroothin perhehaudan kunnossapidoksi, Num m i. H ä tä -a p u k a ssa... 5, K ö y h ä in k a s s a... 2, Lainakirjaston k a s s a P a p p ila n k a s s a K i r k o n k a s s a V iin ijy v ä k a s s a K ristiina Landenin kassa orpolasten koulussakäyntiä varten.. 3, Kansakoulun k a s s a K iertokoulun k a s s a Roeringin k ansakoulurahasto... 7, Pusula. Ompeluseuran kassa (lähetystointa v a r t e n )... 6, Kansakoulun ja orpolasten k a s s a... 7, Ompeluseuran kassa (köyhiä koululapsia v a r t e n )... 3,00 :i0 W ihti. A hlm annin r a h a s t o..., P yh ä jä rv i. A leksander II:n s t i p e n d i r a h a s t o i 2 Porvoon p it. K ö y h ä in k a s s a... 3,46 8,000 \,00-2 _ i, , - j ,000 5, ,920 4, _ _ ,500-2, ! _ 3, , ,200 2, , ,000, _ 3, i , ! - 4, _ , ' j , ,00 3,000 3, i 2 7 7, , i j 7, , ,

309 II 6 II 7 8 II 9 Il 0 i l N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s des c a p i t a u x. Kannan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Pääoma-varoja. Total des capitaux. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. A ctions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä ' vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. IPrêts sur d'au tres ga ra n ties. i Lainoihin velkakirjaa j vastaan. Comptes courants avec des banques dés dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. «nf rm X n f.» 9 h f M X n f fu M n f j» ) Mnf. j* m n f n M n f im Mnf. 7>il Porvoon p it. V ah in k o -elä in rah a sto..., Rahasto kiertokouluja v a r t e n Rahasto vakinaisia kansakouluja v a r t e n..., Rahasto maanteitä ja siltoja v a r te n... 5, P a p p ila n r a k e n n u sr a h a sto C V iljelyslainarahasto..., Juseliuksen rahasto Boen kartanon köyhiä alustalaisia varten...,632 8 L:n rahasto, jonka korot käytetään kasvatusavuksi jollekulle orvolle poikalapselle Porvoon pitäjässä eli sen kappelissa P u kkila. K ö y h ä in k a ssa... 2, Sud en tapporah asto L ainakirjastonrahasto Tie- ja sillan rak ennuskassa..., Kansakoulun k ir ja s to k a s sa K irkkokassa U r k u k a s s a Porneesi. K ö y h ä in k a ssa... 2, K ansakoulukassa... 3, Pastori Karénin lahjotus kiertokouluja v a r t e n... 0, Aleksander II:n stip en d iorah asto..., Rahasto maanteitä v a rten Helsingin p it. v. B o n s d o r f f i n r a h a s t o k ö y h ä i n t a l o a v a r t e n , A l e k s a n d e r I I : n s t i p e n d i o r a h a s t o ' , B e r g b o m i n k a n s a k o u l u r a h a s t o , A r p a j a i s r a h a s t o, k o r k o k ä y t e t ä ä n v a a t e - a v u k s i k ö y h i l l e k o u l u lapsiin...,040 [25 K å r b ö l e n k o u l u r a h a s t o, v a s t a i s e n k o u l u n p o h j a r a h a K ö y h ä i n k a s s a n r e s e r v i r a h a s t o , A l e x i s K a v a l e f f i n l a h j o t u s k ö y h ä i n t a l o n k a u n i s t a m i s e k s i... 3,87 28 M äntsälä. A l e k s a n d e r I I : n s t i p e n d i o r a h a s t o , N u r m ijä r v i. Aleksander U n stip en diorahasto..., Lutherin muistorahasto raamattujen ostoksi kansakoulu-oppilaille 65 -, l , , , , , , ,2 0 0 _ , " , , j , , , , ,000 25,000 _ 4 0 _ 24 I , , , 0 4 [ ,

310 j CO 4 I 5 I 6 II 7 II 8 II 9 Il 0 i l N i i s t ä s i j o t e t t u. Placements des capitaux. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Pääoma-varoja. Total des capitaux. t p s Siens im m eubles. Maatiloihin ja k iinteim istöihin. A ctio n s. O sakkeisiin. Korkoa kasvaviin vaiti o- obligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin kiin n ity stä vastaan kiinteään om aisuuteen tai h yp oteekiä vastaan. Prêts hypothécaires.! m n f p i m nf. p \ 9 k f p i m nf. n m n f p i j! X n f p i m nf. p i m n f p i Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja m uihin saataviin. Argent com ptant.! Puhdasta rahaa. N urm ijärvi. Adlercreutzin rahasto Räskogin talon köyhiä varten (94 tyn. ruk.) 3, Sipoo. C. F. Eklundin työlaitos, työtienestiä varten hätävuosina... 5, Ulriika Armfeltin rahasto köyhiä säätyhenkiä varten..., Tuumia. Sotaneuvos Nybergin k o u lu r a h a s to... 30,000 Aleksander II:n stipen d io ra h a sto...,000-6 P ernaja. Ulriika Armfeltin rahasto köyhiä säätyhenkiä varten... 3, Heleena Johanintyttären rahasto vanhoja emännöitsiöitä varten Aleksander II:n h ä tä a p u r a h a s to... 3, Vapaah. J. A. v. Bornin rahasto Röysynsuon ojittam iseksi..., Y ah in k o-eläin k assa Otto Johanssonin kansakoulurahasto... 8, Kirkonkylän piirin kansakoulukassa... 3,000-3 Otto Johanssonin testam enttirahasto... 6,000 4 Neiti Ida Mennanderin kansakoulurahasto Theodor Ruuthin sam C L iljendaali. Kassa ylempää kansakoulua v a r t e n......, Aleksanteri ILn stipendiorahasto I t Rahasto köyhäin ja turvattomain lasten kasvatusta varten Peto-eläinpalkintorahasto Sillan- ja m aantienrakennuskassa I itti. S a ira sk a ssa... 5, H ätä-apurahasto... 3, Hjerpen k ö y h ä in r a h a sto Jaala. S a ira sk a ssa H ätä-apurahasto Hjerpen k ö y h ä in r a h a sto Elim äki. Isäntä-yhdistyksenrahasto..., :28 K ö y h ä in k a ssa... 6, K o u lu k a ssa... 8, H ätä-apukassa..., Forselleksen lahjotusrahasto... 3, V iinaverorahasto... 7, Sillanrakennuskassa... 3, , Il Il,80 39 i 3 T V aroja h o i t a a P o r v o o n tu o m io k a p it u l i, u u s u la n s ä ä s t ö p a n k i n j o h t o k u n n a n h o i d e t t a v a n a. j,600, ' i ,700, , , , , ,000 i - j! j - : i - - j _ _ II, _ , , , , _ , , , , , j ,5 3 0 ; - _ , i 2, i 29

311 li 5 j 6! 7 li «il 9 I 0 N iistä sijotettu. Placements des capitaux. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Total des c a p ita u x. P ääom a-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja k iinteim istöihin. A ctions. Osakkeisiin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin v altioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Lainoihin k iinn ity stä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hyp oteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. i Kalustoon ja m uihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. å tn f JM mnf. n m nf n f» M nf n mnf. 7» Mmf 7* m nf jm mnf. i E lim äki. Aleksanteri II:n k o u lu r a h a sto K oiran verorah at Maanteiden r a h a s to... 7,500 4 Sam. a p u r a h a sto...,9! S A v j ala. Aleksanteri II:n k o u lu r a h a sto S a ir a sr a h a sto... 8, K äsikassa..., H ätä -a p u ra h a sto... 2,552 9 Wreden h a u ta k a ssa..., Orpolasten k a s s a L aptreski. H ätä-apurahasto... 3, Gyllingin ruokitsem israhasto... 5, Sam. rahasto orpolasten k a sv a tta m isek si... 28, Sillan- ja tienteonrahasto Lindroosin la h jo tu sra h a sto Ruots.-Pyhtää. Lahjotusrahasto Pyhtään ruukin vanhain työmiesten auttamiseksi..., H ätä-apurahasto... 3, Aleksanteri II:n stipendiorahasto..., M yrskylä A rtjä rvi. H ätä-apurahasto..., Rahasto peto-eläinten hävittämistä varten Maantien- ja sillan teonrahasto S airash uonerahasto... 3, K ansakoulukassa... 3,07 25 Aleksanteri II:n m uistorahasto O rim attila. Aleksanteri II:n stip en diorahasto... 3, Peto-eläinkassa..., Köyhäinyhdistyksenkassa... 6, köyhäinpiirin pohjarahastot y h t e e n s ä... 26, Löfvingin m orsiusrahasto Sam. köyhäin sam Strömbergin k irja ra h a sto i , j 4, , 0 0 2, ! -, j 2, i ,26 50 _ , _ 5, , ,450-9, , , , , , ,398i j, ' 2 0 2,509i 80 3,69i ,385i 46 jl 29 20Ei j j Suom. Tai. Tila. 20

312 » I 6 i: 7 II 8 I 9 0 i i N i i s t ä sij otettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des ca p ita u x. Pääom a-varoja. Biens immeubles. Maatiloihin ja kiintcimistöihin. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin vaiti o- obligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et i des Sociétés. \ Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d antres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. J Comptes courants avec des \ banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja muihin saataviin. <2 s 5. P # ft mnf. n tfnfi IA mnf. im, 9 h f j n mnf. j mnf. /'I mnf. j n O rim a ttila. Soirinsuonrahasto Maanviljelyslainarahasto , J. Peltolan ja hänen vaimonsa Amalian stipendiorahasto...,57 4 Susanna Mäkelän sam \ ~ 00! 7,505 5, , Turun ja Porin lääni, 5 Turku. Maistraatin pensioni- ja avunantokassa... 32, Ruokatavarakauppiasten sam. sam , Käsityöläisseuran sam. sam ,54 32 g Laivuriseuran sam. sam... 86, u 2 29, M erimieshuonekassa... Pensioni- ja avunantolaitos vanhoja, turvattomia, vaimonp. säätyhenkiä v a r te n... 89, Kaupp. Johan Spieker-vainajan lahjotusrahasto... 22, Rautalinin testa m en ttirah a sto... 5, Roosin d : o... 8, Saloviuksen d:o Naisväen-yhdistyksen k a s s a , Cajanderin testa m en ttira h a sto... 47, Rettigin d : o... 32, Heldtin d : o... 7, W. A. Hjeltin avunantorahasto , Eschnerin v apaalasarettirahasto , Apteekari Arvidssonin lahjotusrahasto köyhäinhoidon hallinnossa 3 2, Neiti Erica Tockerströmin testamenttirahasto Pehr Ithimaeuksen istutusrahasto... 0, P. C. Rettigin p ensionirahasto , Turun tehdasyhdistyksen h a llir a h a s to , Turun tehdasyhdistyksen yksityinen r a h a s to ,98 j 5 0 j 5 8, , , ,623j 2 8 j 454,000-92,42 j , , ,4 6 0 J 9, , ,28' 57 30, , , ,6 0 0 i , , 5 0 8, ,400 4, , ,6 0 0 _ - - 3, ,000 : ,500, j, , ,0 0 0 j _ 4 - -,000 3,920 36, ~ - - 7, ,68 2 ~ - 6 6, , , j 2,36 8 jj 7, , , , , , , ~ 6,003 j 9 6, , , , j 2 2 8, ,000, , ,4 3 0 _ 5 6, ,800 0, , , ,475 ; 8, _ j26 5, , , ,300 6,

313 I «" I 6 i 7 ""Il «I 9 j 0 I l i i Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. Pääom a-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja k iin teim istöihin. A ctions. O sak keisiin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin vaitioobligatsioneihin ja m uihin Lainoihin k iin n itystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai h y p oteekiä Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavak si. Kalustoon ja m uih in saataviin. Biens meubles et d iv ers i a c tifs. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. 9hf. fh mnf. 7» mnf. r i mnf. f» mnf. JW mnf. 7M mnf. * mnf. n mnf. Kenraaliluutnanti Scliwertschkofïïn rahasto varattomain vaimonp. säätyhenkien auttamiseksi T u ru ssa... 55,500 2 Apoth. Arvidssonin la h jo tu sra h a sto... 30, P o Aleksander II:n stip endiorah asto , Lasaretinrakennusrahasto... 99, Sjöblomin lahjotusrahasto kansakouluja v a r te n... 26,000 6 Franzenin stip en d io ra h a sto Arvid Grönfeldtin sam... 2, Anniskelu-yhtiön sam..., Vaaterahasto köyhiä kansakoulu-oppilaita v a r t e n... 3, Elisabeth Stenvallin lahjotus... 2, Theodor Moliisin lahjotusrahasto köyhiä varten... 4, Carl Duvaldtin sam... 3 G. A. Görmanskyn sam K ansankirjastohuoneenrahasto... 30, Köyhäin- ja työhuonelaitoksen pohjarahasto Rouva Fagerin hätä-apurahasto... 6,000-7 Vapaa-ehtoisen palokunnan rakennusrahasto... 5, Vapaa-ehtoisen palokunnan laulajain lahjotusrahasto Antero ja Eeva Ahlströmin lahjotus jo u lu -a v u k si... 0, Caroliina Sundvallin sam. sam..., Kauppa-yhdistyksen k a ssa... 2, Kauppaseuran a v u n a n to k a ssa... 80, Naisväen-yhdistyksen k a s s a... 3, Pensionilaitos iäkkäille turvattomille v a im o n p u o lille... 40, Kansanvalistusseuran k a s s a Käsityöläisten avunantokassa... 39, Purjehusseuran k a s s a... 2, Säästäväisyysseuran k a ssa..., M erim ieshuonekassa... 40, Yhdistys naisstipendioita v a r t e n..., Dorcas yhdistys köyhäin lasten r a v itsem isek si... 3, Vankeusyhdistyksen k a s s a... 3, , , ,800-95,3 82-2, ,086 0 i\, ,500, , ,000, , , ! - 6 5,835j : ,50 83 I! 2, ,400 44, , ,400-32, i _ j 39,782, :,900 : , , _, j,750, ~ - 3 I - - 8,95 J i 9j

314 « QO O) N i i s t ä sij o t e t t u. T l a cement s des capitaux. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääoma-varoja. 3 k f?tä Biens im m eubles. Maatiloihin ja k iinteim istöihin. A ctions. O sakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin k iinn itystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques dès dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja m uihin saataviin. tbien$ meubles et divers a c tifs. n M n f * mnf. 7i mnf. H mnf. pâ mnf.! iuà. mnf. M mnf. n Argent com ptant. Puhdasta rahaa. Pori. Työlaitos kerjääviä lapsia v a r t e n... 9, Avunantokassa vanhoille naispalvelioille... 5, Kansan lukusalin varat Purjehusseuran Uuden Paviljongin rah asto... 5, Porvariston stipendiorahasto... 2,400 6 Rauma. Kreivi C. M. Creutzin sairasapurahasto..., K ö y h ä in k a ssa... 34, Ilvasen pikkulastenkou lukassa... 5, H ätä-ap u rah asto... 2,95 0 Hedvig Amnellin stipendiorahasto... 2,079 - J. M. Ilvasen la h jo tu s r a h a s to... 3, Kirkonrakennusrahasto... 5,9 6 3 G. V. Yahlroosin lahjo tu sra h a sto... 2, K irkkokassa... 2,228 5 Käsityöläisten pensionikassa... 8, ,320 7 Porvariston pensionikassa... 62, Ruum iinvaunukassa Gust. Springertin lahjotus köyhäinkassalle... 7, H ätä-apurahasto... 2, M erim ieshuonekassa... 38, Uusikaupunki. Kreivi C. M. Creutzin la h jo tu sra h a sto..., Kaupungin diakonissarahasto... 20,8 24 Lastenkotirahasto... 5, Cederin lahjotusrahasto k ö y h ä in k a s s a lle... 8, Työväen sairas- ja h a u ta u sk a ssa..., Cederin lahjotusrahasto k i r k o l l e , Andolinin sam. köyhäinkassalle... 4, Seikovin pikkulasten koulurahasto... 36, Sillanrakennusrahasto... 7, Kauppa- ja laivanpäällikkö-seuran p e n sio n ik a ssa... 73, L a sa r e ttira h a sto... 24, Käsityöläisseuran pensionilaitos... 40, , ,000, i - 5, , , _, ; 950 _ 8,0 0 0 _ 22,35 _ - 2, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,500 2,7 j 97 j , , ,37 79,842; 68, _,000 i , i , i , , ,000 6, , _ 5, , ,6 5 0, , , , ,400-4, , , _ 2 0,700 7, ,

315 " r O» r N iis t ä s ijo te ttu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Total des capitaux. Pääoma-varoja. Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. suuteen tai hypoteekiä j vastaan. Prêts hypothécaires. Lainoihin kiinnitystä Prêts sur d autres garanties. i Lainoihin velkakirjaa! vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. j Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent comptant. Puhdasta rahaa. jm n Skf. 7* 9htf. pi Mmf. pl 3kf. pi JMi 3 k f j ps X nf. J på Uusikaupunki. V iinaverorahasto... 5, Käyhäintalonrahasto... 4, N aisväen yhdistys..., M erim ieshuonekassa , Maarianham. K ö y h ä in k a ssa M erim ieshuonekassa , H. M. Keisarinna Marian tyttökoulu rahasto..., Merikoulu-oppilasten k a s s a... 3, Sunnuntaikoulurahasto...,800 0 K ansakoulukassa...,000 Ikaalisten kaup L a ste n k o tik a ssa , pala. Palovartiakassa... 2,00 3 K a u p p a la n k a ssa... 5, Palokunnankassa S u n ti. V iinaverorahasto..., Tehtailia C. J. Blomqvistin ja arentimies C. G. Rosenbergin kansa k o u lu la h jo tu s... Hrra C. G. Rosenbergin kansakoululahjotus, korko stipendioiksi. 9, ,000 8 Herra P. A. Svibergin kansakoululahjotus Jomala. Bomanin testam enttirahasto..., Anna Liisa Sannäsin lahjotus k öyh ä in k a ssa lle Wordöö. V iinaverorahasto... 5, M erimieshuonekassa... 8, Yksityinen merimieshuonekassa... 3, S a ltv iik i. Viinaverorahasto kansakouluja v a r t e n..., F in s tr ö m. Viinaverorahasto kansakouluja v a r t e n... 2, G eeta. K ö y h ä in k a ssa... 2, K ansakoulu kassa J K öyh äin k assa... (K ansakoulukassa... / 2, K k k e rö. K ö y h ä in k a ssa... 3, L e m la n ti. P alo -a p u k a ssa... 4, K ö y h ä in k a ssa... 2, , i 4, , , ,200 3, , , , _ _, ,00 _, , , , , ,7 0 0 G , ,700 3, , , , , ,000, , ,580 -,220 25,266 _, , _ 3,322: , ,88! Suom. Tai. Tila. 2

316 II 5 6 li li Il i i N i i s t ä s i j o t e t t u. Placements des capitaux. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. A ctions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres g aranties. Lainoihin velkakirjaa Comptes courants avec des banques dés dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs.! Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. ifinf ra 9 h f. j JM!fin f j * yhif. tu 3 b,f &nf. j fa S h f n X nf- jn 9 kf. />-! L e m la n ti. K öyh äin k ou lu k assa F öglöö. L asten k assa..., K u m lin k i. K ö y h ä in k a ssa... 2, B rä n d ö ö. Kirkonrakennuskassa ,000 6 Viinaverorahat...,738-7 H a lik k o. J. Nervanderin köyhäinkassa... 5, Lapsenpäästörahasto... 5, Aleksander II:n stip en d iorah asto... 3,000 0 Rahasto kansakoulu-opettajain p a lk k aam isek si... 8,02 52 Yiinaverorahasto, lainakirjastoa v a r te n... 4, K oiranverorahat Wideniuksen k ö y h ä in k a s s a M anttaalikassa A n g eln iem i. Kansakoulun stip en d io ra h a sto K iertokoulukassa... 7 U skela. Limneliin testamenttirahasto köyhille käsityöläisperheille Salon k a u p p a la s s a... 5, M u u rla. K ö y h ä in k a ssa M aanviljelyskassa Rahasto peto-eläinten tappamista v a r t e n K ir k o n k a ssa... 4, Y iin ijy v ä k a s s a E u u s jo k i. U r k u je n r a k e n n u sr a h a sto..., Aleksanteri II:n la h j o t u s r a h a s t o K is k o. K o u lu r a h a s t o... 0, P a lo -a p u r a h a sto... 0,26-27 K ö y h ä in k a ssa..., K iik a la. E lias ja U lriika W alleniuksen koulurahasto A leksander II:n s tip e n d io r a h a s to P a lo -a p u k a ssa... 8,000 3 P e rn iö. Kirkonkassa..., Y iin ijy v ä k a s s a...,39 75 _ , i, _ ,0 0 0,738 2, , ,0 0 0 ; , , , , n: j j - 2, I , , _ , ,0 0 0 j , j , , , , ,

317 r i r ««7 Il 8 i r...'r i» Il Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Total des ca p ita u x. Pääoma-varoja. sv i» Siens immeubles. 3hf. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin vaiti o- obligatsioneihin ja muihin Prêts hypothécaires. suuteen tai hypoteekiä Lainoihin kiinnitystä Prêts sur d'autres garanties. Lainoihin velkakirjaa Comptes courants avec des banques de dépôts. ' Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent comptant. Puhdasta rahaa.! Perniö. Yliskylän k irk o n k a ssa Augustinin k o u lu ra h a sto... 3, Kiikin rahasto opettajan palkkaamiseksi Teijon ruukilla... 2, Björlingin testamenttirahasto, korko annetaan kunnan köyhille sä ätyh en k ilöille... 2,207 5 S K ansakoulu rah asto... 2, L ainakirjastonrahasto K ö y h ä in k a ssa Työrahasto työn hankkimista varten hädän-alaisille katovuosina..., M akasiinirah asto..., Viinaverorahat... 7, Koiranverorahasto..., Aleksander II:n stip en d iorah asto :i Teollisten verstaitten sillanrakennuskassa... 3, Yhteinen sillanrakennuskassa M aanviljelyskassa... 7, F inbyy. Aleksander II:n stip en diorahasto... 2, Forsströmin k oulurahasto... 8, V iinaverorahasto... 4, H ätä-ap u rah asto... 2, Kemiö. Maria Wahlgrenin k ö y h ä in k a ssa Kaarle Anderssonin sam Kansakoulun stip en d iokassa D ragsfjärdi. Stynze Schotin k ö y h ä in k a s s a ,000 - Petersenin rahasto, korko jaettava leskille Björkbodan ja Daalin ruukeilla..., Aleksander II:n stip en d iorah asto Baalinruukin työmiesten sairastenkassa..., W estanfjärdi. Koulurahasto.... 8, Kirkonrakennusrahasto... 5, K u u sisto. Sandbergin k öyhäin k assa... 2, af Heurlinin lahjotusrahasto pikkulastenkoulua varten , ,37 43, ,500 _ , J! _,498 05, , ,36 57 i l , , , , , , , ~ 4, , OQ , , ,000, ,

318 CO 4 5 tl 6 II 7 tl 8 II 9 l i 0 i l N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Communes. R ahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Total des c a p ita u x. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteim istöihin. A ctio n s. Osakkeisiin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres g a ranties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des j banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et d ivers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. 3 h f f'3 p* &bif. n Xnf ra ffinf. * Mnf f» Xnf. pu S<hf.,, ffînf y K aarina. Paaskunnan köyhäinkassa , , i 2 A leksanteri II:n s tip e n d io r a h a s to Karuna. K ö y h ä in k a s s a... 3, , H ä tä -a p u r a h a s to...,749 60, Paimio. Stipendiorahasto kansakoululapsia v a r t e n... 2, ,000, Stipendiorahasto kiertokoulun oppilaita v a r t e n...,0 0 0 _, Parainen. B rotheruksen l a h j o t u s r a h a s t o... 4, , Ilolländerin sam... 2, , K ö y h ä in h u o n een ra k en n u sk a ssa , , P a lo - a p u r a h a s t o... 26, _ 4,600 2, A leksander II:n s t ip e n d io r a h a s to... 3,6 5 4 _ _ _ 3, K o u lu r a h a s t o..., Kirkon lä m m it y s r a h a s t o Korpo. H. G. v. Bonsdorffin lahjotus k a n s a k o u lu lle _ 4 5 Navo. K ansakoulukassa , , _ 5 6 Lastenkoulukassa kiertokoulu-opettajan palkkamiseksi.... 4, , _ 6 7 J o u lu k y n ttilä in r a h a sto , , Palo-apu-yhdistyksen k a s s a... 6, , R ym ä ttylä. K ö y h ä in k a s s a... 0,95 54 _, , Aleksander II:n stip en d iorah asto _ 20 2 Merimasku. K ö y h ä in k a s s a _ Askainen. K ö y h ä in k a s s a... 2, _, Mietoinen. K ansak ou lu rah asto _ M ynämäki. K ansakoulukassa ,745 5 _ _ 6, K ö y h ä in k a s s a , ,235 _ R ahasto peto-eläinten tappam ista v a r t e n _ _ Lapsenpäästörahasto , , M a a n v ilje ly sr a h a sto , , Köyhäin koululasten h ä tä -a p u r a h a sto ,060 -, K arjala. K öyh äin k assa , , Pihalan r a h a s to L a p sen p ä ä stö k a ssa , ,

319 II II 9 Il 0 I l N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääom a-varoja. 3kf.» Biens im m eubles. Maatiloihin ja k iinteim istöihin. j A ctions. O sakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtio- I obligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. i Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinn itystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. \prèts sur d autres g a ra n ties. s j Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. X nfi ' : X nf. «4 mnf. ti X nf. ifmf. f» 3 b f?w) tfrnf Pankkeihin talletettavak si. Kalustoon ja muihin saataviin. [Biens meubles et divers a c tifs.!" A rgent com ptant. Puhdasta rahaa. W ehm aa. Leskirouva Lindemarkin testamentti köyhäinkodiksi... 6, Sam. sam. köyhille k a n sa k o u lu la p sille... 6, Loviisa Westerbergin testamentti kunnan köyhille L o k a la k s. K ö y h ä in k a ssa... 4, H ätä-apurahasto..., Aleksander II:n stip en d iorah asto..., K ansakoulu rah asto... 7,3 2 2 S Urkuinrakennusrahasto Lainakirjastonkassa T a ivassa lo. K ö y h ä in k a ssa...,92 50 K ansakoulu rah asto..., ,000 i 6, , i - -, , , , ,727 2 K iertokoulukassa... 3, Leskirouva J. Lindemarkin lahja köyhäin lasten hyväksi...,000 4 Saman lahja kunnan k ö y h ä in k o tiin... 5, Sam. sam. köyhäin lasten koulunkäyntiä varten... 4, Sillanrakennuskassa K irk onraken n u sk assa... 4, Aleksander II:n stip en d iorah asto..., Ompeluseuran rahasto köyhiä koululapsia v a r t e n..., Isäntäseuran rahasto kotiteollisuuden e d i s t ä m i s e k s i Kansakoulun stip en d io rah a sto Pappilanrakennuskassa M aanviljelysrahasto... 4, P alo-ap u k assa K ansakoulun v e is t o k a s s a Palo-apukassa irtaimistoa v a r t e n Lainakirjastonkassa N uorisoseuran ra k en n u sr a h a sto W e lk u a. K ö y h ä in k a ssa... 4, Kiertokoulun k a s s a I n to. Y iinijyväkassa K irk on rak en n u sk assa... 7, K ö y h ä in k a ssa... 2, , , , , _ 6,500 2, , , , _ ,600 _ -, , j _ -, Sworn. Tai. Tila.

320 I t 6 P 7 8 II 9 II 0 Il Niistä sijotettu. Placements des capitaux. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p écific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. m nf. P ä ä o m a-v aro ja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteivnistöihin. A ctio n s. Osakkeisiin. mnf. ** ffînf. j n Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. i mnf fm 3 k f n &nf fa Mnf fii fa mnf. j fü Argent com p tant. Puhdasta rahaa. In iö. K iertokoulukassa...,003 2 K iv im a a. K ö y h ä in k a ssa... 4, Merimieshuonekassa...,300 4 Kansakoulun p o h ja r a h a s to... 2, K iertokoulukassa..., Kotitarvepaloviinan v a r a t... 3,685-7 T Jusikirkko. N. J. Kumeniuksen kansakoulurahasto y. kansakoulun halkorahasto 9,559 34» Aleksander II:n s tip e n d ir a h a s to... 2, U u d enkaup. \ m a a se u ra k.: / L a itila. M aanviljelysrahasto... K ansakoulu rah asto ,46 45 Aleksander II:n rahasto köyhäin koululasten hyväksi ! 2 Ida Ruuthin rahasto P y h ä m a a. Aleksanteri II:n r a h a s t o P y h ä m. sa a ri. Aleksander II:n sam U lv ila. H ätä-ap u rah asto... 4, K ansakoulukassa... 2, M aanviljelysrahasto... 2, P o r in m a a - \ Rosenlewin rahasto köyhiä työmiehiä v a rten... 3, se u ra k. f 9 K u lia. H ätä-ap u rah asto... 4, K ö y h ä in k a ssa K ansakoulu kassa Yksityinen k ö y h ä in k a ssa..., Kulkutautirahasto U rkujenrakennusrahasto..., Apukassa Leinbergin tehtaan työmiesten h y v ä k s i... 0, N a k k ila. Klara Avellanin stipendiorahasto... 2, Aleksander II:n stipen diorahasto... 3, Pettersonin la h jo tu srah a sto..., K ö y h ä in k a ssa Isak Jokelan lahjotusrahasto...,000 3 Hurun la hjotu srahasto..., A h la in e n. H ätä-ap urah asto K ansakoulu rah asto... 4,960, , j 5 2, l 2 3 2, ! , , , ! 8 j t)uu 3, U o\) _ 4, _ i _! i 5 2, , , ,000 2, o uu , , , , , ,000 - j j , ,000 j: ji noo boo 7A /u 4,

321 T li 5 (I 6 I 7 II «9 I 0 Il i l Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. PftÄoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiin tcim istöihin. A ctions. O sakkeisiin. Obligations de l Etat et des Sociétés. ODUgatsioneinin ja nunnin arvopapereihin. Korkoa kasvaviin valtio- Lainoihin kiinnitystä j vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä j vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa I vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja muihin saataviin. j Biens meubles et divers a ctifs. i Argent com p tant. Puhdasta rahaa. & nf. in m n f n m n f j n m n f TMI ffinf. im mnf. f/à j m n f fm m nf. fü mnf. Jim A h la in e n. S tip en d iorah asto N o r m a r k k u. H ätä-apurahasto..., Aleksander II:n stip en d iorah asto P o o m a r k k u. K an sak ou lu rah asto S H ätä-ap u rah asto... 4, Orpolasten r a h a s t o... 8, M aanviljelysrahasto... 7,000 _ 8 Kunnan maanviljelyskassa K ö y h ä in k a ssa..., M e r ik a r v ia, K an sak ou lu rah asto... 20,000 S iik a in e n. K o u lu r a h a s to... 2 E u ra. K ö y h ä in k a ssa... 3, K iu k k u in e n. K ö y h ä in k a ssa..., H ätä-apurahasto..., E u r a jo k i. K ansak ou lu rah asto...,480 6 H ä tä -a p u ra h a sto... 6,487 Urkuinrakennusrahasto ,000 8 L u v ia. Apurahasto köyhäin koululasten h y v ä k s i... 5, V iinaverorahasto... 2, R a u m a n \ m a a seu ra k. / H ätä-ap u rah asto... 5, Lundinin köyhäinkassa... 3, Nordmanin k o u lu r a h a sto... 4, V iinaverorahasto... 6, Ik a lin e n. K ö y h ä in k a ssa... 8, H ä tä -a p u rah a sto K ansakoulu rah asto , Ahlgrenin lahjotusrahasto... 6, Aleksander II:n m u isto ra h a sto _ 2 9 M aanviljelyskassa P a r k a n o. Aleksander II:n stip en d iorah asto H ätä-apurahasto..., K a n k a a n p ä ä. L a h jo tu sr a h a sto... 3, H ätä-ap u rah asto..., i, _ _ i 4,304 0 _ ,000 - _ 6, ,000 7 _ , ,000, , , , I, , , , j - 5, _! 7,600 _ 6, _ _ 4, _ 6, ' 8, ,400 9, , , ,642 33, _ 490i I_ 28 22, ,242! 39 3, ,449' 90 ;33 30

322 i S II 6 li 7 li 8 T ' 9 "II l i it it N i i s t ä s i j o t e t t u. Placements des capitaux. Kunnan nim i. Communes. Rahaston eli kassan nim i ja tarkotus. Specification des fonds. Total ies capitaux. Maatiloihin ja kiintchnistöiliin. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä, vastaan kiinteään omai- ; suuteen tai hypoteekiä vastaan. vastaan. Pankkeihin talletettavaksi. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon ja muihin saataviin. Biens meubles et divers actifs. Argent comptant. Puhdasta rahaa. j iïnf. ia fü Kankaanpää. K ö y h ä in k a s s a A leksanderin ILn m u is t o r a h a s t o A lttaritau lu n k assa K ir k o n k a ssa S K arvia. K ö y h ä in k a s s a... 8, H onkajoki. H ä tä -a p u r a h a s to... 4, K ö y h ä in k a s s a... 4, A v u n a n to k a ssa K a n s a k o u lu r a h a s to..., L a h j o t u s r a h a s t o M a n tta a lik a ssa H ämeenkyrö. A leksander II:n s tip e n d io r a h a s to...,200-3 A hlgrenin la h jo tu sra h a sto... 5, Sasslinin saarna- ja k o u lu h u o n e ra h a sto..., ] 5 A pukassa K yröskosken ruukin työm iesten h y v ä k s i... 5, W iljakkala. A leksander II:n s t ip e n d io r a h a s to Ahlgrénin te stam en ttirah asto... 5, K arkku. K irk onrakennusrahasto... 7, A leksander II:n s t ip e n d io r a h a s to N e iti L eisteniuksen sam H ä tä -a p u r a h a s to Suoniemi. A leksander II:n s tip e n d io r a h a s to N e iti L eisteniuksen sam M ouhijärvi. P appilan r a k en n u sr a h a sto... 5, H ä tä -a p u r a h a s to..., R ahasto köyhiä kansakoululapsia varten...., P a lo - a p u k a s s a..., Tyrvää. A leksanteri ILn s tip e n d io r a h a s to..., ,,, R. Spoofvin testam enttirahasto sairashuonetta varten I30 H opun kartano, kansakoulun hyväksi K ansakoulun r a k e n n u s r a h a s t o ; 32 K iertokoulun r a h a s t o Furuhjelm in testam enttirahasto köyhäin kansak. lasten hyväksi i i , , , ,600-3, ! s;, , ,0 0 0,000-6, , , ,00-4, , ,565 25,6 6 0, ! , ,380 -, , i,900 27, , , ,93 66,

323 II 5 li 6 li 7 Il 8 II 9 H 0 i l N iistä sijotettu. Placements des capitaux. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Pääoma-varoja. Total des capitaux. Mnf. tm I Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin vaitioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään ornai- suuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja muihin saataviin. Shf. jm mnf 74 9 k f Mnf in mnf. fià Mnf n mnf pt tfnf. n Biens meubles et divers actifs. Argent comptant. Puhdasta rahaa. R iikka. Aleksander U n stip en d iorah asto... 2,000 2 Lindstedtin testamenttirahasto köyhiä koululapsia varten...,200 3 Ylikontin talo kansakoululle... 6,000 4 K iikoinen. Lindstedtin testamenttirahasto köyhiä koululapsia varten H uittinen. Aleksander II:n stip en d iorah asto... 4,000 6 Stålhandsken rahasto, korko köyhille joulurahaksi Iljasen rahasto, korko köyhille kansakoululapsille Rosenbergin lahjotusrahasto...,000-9 Wampula. Aleksander II:n stip en d iorah asto J. A. Lindströmin lahjotusrahasto kansakoulun ja kiertokoulun h y v ä k s i... 3, Henrik Wilkkisen köyhäinrahasto F. Rosenbergin k ö y h ä in k a s s a Kauvatsa. Aleksanteri ILn stipen d io ra h a sto Jaakko Mikkolan sam Punkalaidun. Koulukassa kuuromykkiä v a r t e n...,32 3 G Aleksander ILn muistorahasto köyhäin oppilasten hyväksi tyttöjä varten rakettavassa k a n sa k o u lu ssa Kansakoulurahasto köyhiä oppilaita v a r t e n... 2,300-8 Yaatetusrahasto kansakoululapsia v a r t e n...,050-9 M aanviljelysrahasto... 7, Metsämaa. Stipendiorahasto Alastaro. Aleksander II:n stip en d iorah asto Gust. Lindströmin rahasto köyhäin kansakoululasten hyväksi Kokem äki. Aleksander ILn stip en d iorah asto..., S iltarahasto... 2, F. Malmin r a h a s t o... 4, Mikko Rängen sam..., Jaakko Mikkolan sam H arjavalta. K ansakoulu rah asto Lainakirjastonrahasto' Aleksander ILn stip en d iorah asto..., K öyliö. Aleksander II:n sam..., ,0 0 0 : j, ,0 0 0 i j , 2 4 4, ,000 2, , , , , j , ! 2, , i l - -! 4, , , , Suom. Tai. Tila. 23

324 j i!! 5! 6 H 7 H s " II 9 Il 0 I î i Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. X n fi P ääom a-varoja. f t Maatiloihin ja kiinteim istöihin. A ctions. Osakkeisiin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Prêts hypothécaires. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Pankkeihin talletettavaksi. ' Comptes courants avec des banques de dépôts. ; Biens meubles et divers ' actifs., Kalustoon ja muihin J saataviin. ifin f. n n Xnf.- \ pu n X n f jm CTmf Fi Mnf. 9 k f P» Argent com ptant. Puhdasta rahaa. J S ä k y lä. Aleksander ILn stip en d iorah asto V a h to. K o u lu r a h a s to K ö y h ä in k a ssa... 3, R u s k o. H ä tä -a p u ra h a sto..., P ö y ty ä. H ä tä -a p u ra h a sto... 2, Koiranverorahasto Tie- ja sillanrak en nuskassa... 3, Kirkon k ö y h ä in k a s s a..., Aleksander ILn stip en d iorah asto..., Rahasto köyhäin kansakoululasten h y v ä k s i li Y lä n e. K an sak ou lu rah asto..., J. B. Jägerhornin lahjotusrahasto köyhille... 5,600-3 K ö y h ä in k a ssa..., Nais-yhdistyksen rahasto köyhiä varten K irkonraken n u sk assa... 2, V iinijyväkassa..., Sahlbergin rahasto köyhiä v a r te n O rip ä ä. K o u lu r a h a s to...,83 9 R a n ta m ä k i. Aleksanteri ILn stip en d io ra h a sto... 3, Neiti Blomqvistin rahasto kirkon lämmitystä v a r t e n...,000-2 R a is io. K ö y h ä in k a ssa K an sa k o u lu ra h a sto K iertok oulukassa Aleksander ILn stip en d io ra h a sto M a r ttila. Aleksander ILn stip en d io ra h a sto... 4, Y iljelyslainarahasto... 8, K o s k i. Sandhergin rahasto köyhiä koululapsia v a r t e n... 2, Hernbergin rahasto kansakoulu-opettajia varten... 2, Aleksander ILn stip en d io ra h a sto... 5, Y iljelyslain arahasto... 4,634 3 E u ra. V iljely sla in a rah a sto , K a r in a in e n. Y ilje ly sla in a r a h a sto... 4,574 -,,,, j j,,,, - j,, -, j, -, - j _ \ 2 3 2! _ ! 9,000 ; j _ 20 2,, j,,,, ! 2 4 _ , !!! _ 4, ; j : - - 4,

325 I 5 II 6 II 7 8 II 9 I 0 N iistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioohligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres ga ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. j Argent com ptant. Puhdasta rahaa. Mnf. JM Shtf. n mnf. IA mnf. P mnf. mnf. n m n f n mnf. n mnf. * Hämeen lääni, Hämeenlinna. Kaupungin yksityinen pensionikassa... 79,550 2 Kuum elasaretinrahasto... 42, Jeremeijevan lahjotusrahasto porvariluokan köyhäin hyväksi.. 6, Fredrik Zittingin rahasto köyhäin sairasten hoidoksi... 2, Rosenqvistin rahasto köyhiä koululapsia varten... 2, Stefaniuksen rahasto, köyhäin a v u k s i... 9, Annerstedtin sam. sam... _ 8 Aleksander II:n stip endiorahasto... 6, Yaaterahasto tyttö-oppilaille k a n sa k o u lu ssa... 2,000 0 Sam. poika-oppilaille sam... 6,000 _ Stichæuksen köyhäin- ja työhuonerahasto... 79, Tampere. Finlayson & C:o pumpulikehrämön työmiesten sairasapu- ja pensionikassa... 97, Tampereen pellavakehrämön työmiesten avunanto- ja pensionikassa... 06, Tampereen konepajan valimon työmiesten apu- ja pensionikassa , Tampereen paperitehtaan työmiesten avunan tokassa... 7, Tampereen kangastehtaan osakeyhtiön sairas- ja avunantokassa. 26, S o itto r a h a s to... 3, Kansakoulujen vaaterah asto... 9,600 9 Orpolasten r a h a s t o... 7,90 20 Rahasto työtienestin hankkimista varten irtilasketuille vangeille., Suomalaisen lyseon r a h a s t o... 37, Realikoulun stipendiorahasto... 2, Kansakoulujen sam... 3, Köyhäin leskivaimojen pensionirahasto... 0, Johanna Grönlundin pensionirahasto... 6, G. F. Ahlgrenin la h jo tu sr a h a sto... 52, Kauppaneuvos von Frenckellin koulurahasto... 2, Köyhäinhuoneen k irjastonrahasto..., j 7,000 68,500 4,050 i 8,550 4,000-2,00 6,500, , , i 2, _ 9,00 _ , I 2, , , I , , ,000-36,580 - P o 60-2, , ,860 -,450-7, _ 8,500 _ 9,300 2,800 ; _ 2,800 _ -- j : L 4,95 2,700 - i i ,475,000 i , ,000-4, ,000 7,90-9, ,800 -, , ,000 -, _ 6, ,000 26, , _ 0,000 -,059 ; ,

326 V II... e II 7 II 8 I 9 II 0 il î i Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääom a-varoja. Mnf. f» Tampere. Rahasto työväen asuntojen rakentamiseksi , Johan Kasper Grekin k o u lu ra h a sto... 34, Haggrenin k ö yhäin h u on erahasto A s ik k a la. Viljelysrahasto K ansakoulukassa..., H o llo la. Neiti Lina Ammondtin s tip e n d io r a h a sto... 6, Overstinna Sofia von Hausen sam...,8 4 8 Protokollasihteeri A. von Hausen sam..., K o s k i. K ö y h ä in k a ssa..., K o u lu k a ssa Ompeluseuran k a s s a...,000 2 L a m p i. Tuntemattoman vaimonpuolen lahjotusrahasto (korko vuotisiksi joulu-antimiksi 40:lle kunnan k ö y h ä lle )... 8,000 3 K ansakoulukassa... 6,580 4 N a sto la. Aleksander I in stip en d iorahasto... 2, K. Hyvösen rahasto köyhäin lasten h y v ä k s i Koiranverorahasto P a d a s jo k i. Neiti C. Forsellin testamenttirah., korko kansakoulun tarpeisiin 4,000 8 Kauppias J. A. Langin testamenttirahasto, korko köyhille leskille ja orpolansille... 20,000 9 Viinanvalmistusvero, käytetään kansakoulun h y v ä k si... 6, V iljelysrahasto... 9,964 2 H a u h o. K ansakoulu rah asto... 9, Aleksander II:n stip en d iorah asto..., T u u lo s. H ätä-apurahasto..., H a ttu la. K ansakoulu rah asto... 3, Wetterhoffin koulurahasto... 7, Zittingin sam....., Nordensvanin sam..., T y r v ä n tö. Köyhäin kansakoululasten vaatetusrahasto H a u s jä r v i. Aleksander II:n stip en d iorah asto..., Kassa teitten ja siltain kunnossapitoa varten... 2, J a n a k k a la. Zittingin testamenttirahasto köyhiä kansakoululapsia varten..,000 - Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteim istöiliin. A ctio n s. O sak keisiin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Lainoihin k iinn itystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. n f pt, Mnf. i Mnf. f* Mnf. n Mnf. \ j j i! Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa i Comptes courants avec des \ banques de dépôts. j Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja m uihin saataviin. f i M n f n ï ï n f j i* 26, _ 8,86 25, ,990 - j -! , , _ 5,000, _, , i, ,000 -, ,000. 5,000 3,000 _ _ 2 Argent com p tant. M n f,600 4,980 3 Puhdasta rahaa. ft> 2, _ ,000 i 0,000 LS _ 6, _ 9 - -,600 8, ] , i -, _ 6, b <i _,0i ,487' 80 29, '

327 i II 5 II 6 H 7 II 8 II 9 II 0 Il i l N i i s t ä sijo te ttu. Placements des capitaux. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p écific a tio n d es fo n d s. Total des c a p ita u x. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. M a a t i l o i h i n j a k i i n t e i n i i s - t ö i h i n. A ctions. O s a k k e i s i i n. K o r k o a k a s v a v i i n v a l t i o - o b l i g a t s i o n e i l i i n j a m u i h i n a r v o p a p e r e i h i n. Obligations de l Etat et des Sociétés. L a i n o i h i n k i i n n i t y s t ä v a s t a a n k i i n t e ä ä n o m a i s u u t e e n t a i h y p o t e e k i ä v a s t a a n, Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres g a ra n ties. L a i n o i h i n v e l k a k i r j a a j v a s t a a n. Comptes courants avec des banques de dépôts. P a n k k e i h i n t a l l e t e t t a v a k s i. K a l u s t o o n j a m u i h i n s a a t a v i i n. Biens meubles et dicers \ a c tifs. i P u h d a s t a r a h a a. I Argent com ptant. 3 h f j im X nf. f ë m nf. n Mnf. j m n f j n m nf ta Xnf. n mnf. t» mnf. ph j J a n a k k a la. Cecilia Lindroosin testamenttirah. köyh. koululasten vaate-avuksi,000 2 Aleksander II:n stip en d iorahasto... 9, W a n a ja. Aleksander II:n stip en d iorah asto..., Alma Lassilan sam S G. Johnin rahasto kansakouluja v a r te n... 3,920 6 Brusiinin sam L o p p i. K atovuosirahasto..., R Sannerin rahasto, jonka korko käytetään avuksi köyhille von Qvanten rahasto avuksi köyhille koulu-oppilaille.... 2,000-0 von Qvanten koulukartano, jonka tulot kansakoulu saa.... 8,000 U R e n k o. Y iljelysrahasto... 5,000-2 K u h m o in en. Pappilan rakennus- ja v ilje ly s r a h a s to... 28,50-3 Kansakoulun raken n usrahasto... 2, K u h m a la h ti. Aleksander II:n stip en d iorah asto L u o p io in e n. Mikkolan rahasto, orpolasten kasvatusta varten... 0, K atovuosirahasto... 6, Aleksander II:n stipen diorahasto K o r p ila h ti. j V iljelysrahasto... 9, Jäm ssä. i Aleksander II:n stip en d io rah a sto..., Som ero. Ompeluseuran rahasto köyhäin koululasten vaatetusta varten..,400-2 G. A. Löfgrenin apukassa......, So m e ro n ie m i. Aleksander II:n stip en d io ra h a sto T am m ela. K atovuosirahasto... 8, Aleksander ILn stip en d io ra h a sto... 6, Käsityökoulurahasto... 22, C. A. Zittingin köyhäin- ja työhuonerahasto... 3, Lainamakasiinirahasto, korko köyhäinhuon. ja kansakoulun hyväksi 6, V iljelysrahasto J o k io in e n. Aleksander ILn stip en d iorah asto..., Brehmerin rahasto, korko jaetaan vastanaineitten kesken... 4,400 3 V iljelysrahasto Jokioisten tehtaan sairas- ja a p u k a ssa... 2, P e r ttu la. K ansakoulukassa... 5,08 75 i, o o o 9, i 2, i , _ _ -, ,000 _ 3,559 _ 0, ; - 3,500 25, _,700 _ 8, , , j - - i -! i j i, _ _, i!, _ 50 22! 720 6,500 3, , j_ 5,405, ,500 4, ,574 8, ,500 4, _, , , , ! Suom. Tai. Tila. 24

328 II 6 I 7 II 8 I 9 I 0 i l N i i s t ä s i j o t e t t u. P la c e m e n ts d es c a p ita u x. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Pääoma-varoja. Total des c a p ita u x. Biens im m eubles. M a a t i l o i h i n j a k i i n t e i m i s - t ö i h i n. A ctions. O s a k k e i s i i n. K o r k o a k a s v a v i i n v a i t i o - o b l i g a t s i o n e i h i n j a m u i h i n a r v o p a p e r e i h i n. Obligations de VEtat et des Sociétés. L a i n o i h i n k i i n n i t y s t ä v a s t a a n k i i n t e ä ä n o m a i s u u t e e n t a i h y p o t e e k i ä v a s t a a n. L a i n o i h i n v e l k a k i r j a a v a s t a a n. Comptes courants avec des banques de dépôts. P a n k k e i h i n t a l l e t e t t a v a k s i. K a l u s t o o n j a m u i h i n s a a t a v i i n. i Biens meubles et d ivers a c tifs. Argent com ptant. P u h d a s t a r a h a a. ÿ h f. im ÿh f 7» sh f n f» ÿh f 7»i mnf. ;<* ÿhf. n mnf ÿh f 7» Humppila. K irk o n ra k e n n u s k a s s a V i i n i k a s s a Urjala. A leksander II:n k o u l u r a h a s to... 4, Frim anin rahasto köyhiä koululapsia v a r t e n... 2,00 5 Tyttökoulun apurahasto sam. v a r t e n Ompeluseuran kassa sam. v a r t e n Köyhäinhuone- ja la s te n k o tik a ss a... 45, Ylemmän kansakoulun a p u k a s s a Prinsessa Eugenian la h jo tu s P a lo -a p u k a s s a... 4,824 Jenny Costianderin apurahasto Nuottajärven alustalaisia varten. 0,753 2 Akaa. K a n s a k o u lu ra h a s to... 3, Sääksmäki. Gripenbergin k a n s a k o u lu r a h a s to... 2,000 4 Frim anin sam... 2,000 5 Kalvola. K ö y h ä in k a s s a..., Pirkkala. Nokian s ilta k a s s a... 25,230 7 G. F. Ahlgrenin k o u lu r a h a s to... 5,672-8 H ä tä -a p u r a h a s to... 4, Aleksander II:n s tip e n d io ra h a s to... 2, K ö y h ä in h u o n e k assa...,03 2 M aria Syrénin r a h a s t o..., K oiranverorahasto Ylöjärvi. Aleksander II:n s tip e n d io ra h a s to..., G. F. Ahlgrenin k o u lu ra h a s to... 5, Lempäälä. Sundberg-Mexmontanin r a h a s to..., H ä tä -a p u r a h a s to... 3, Ompeluseuran kassa köyhiä kansakoululapsia v a r t e n... 4, Ahlgrenin k o u l u r a h a s t o... 7, Aleksander IL n s tip e n d io ra h a s to..., Y iljely srah asto... 7, Wesilahti. A hlgrenin k o u l u r a h a s t o... 7, Tottijärvi. H ä tä -a p u r a h a s to Sahalahti. K a n sa k o u lu k a ssa... 4, j j i ,500, , G 8,593 -,976 24, , ,000 2,524 3oo: 0 0, ,900 -, ,000 2,000, _ _ 25, ,000 0,500 4, , _ 9, _ _ ,000 j _ 2 3, , : i ; - j 4, , , ,700,000 2,500 3, ,

329 i l l i 5 i l 6 II 7 Il 8 I l 9 0 N n Kunnan nimi. lîahaston eli kassan nimi ja tarkotus. C om m unes. S p é c ific a tio n des fo m ls. Pääom a-varoja. Total des capitaux. in S a h a la h ti. K öyhäinhuonekassa..., P ä lk ä n e. K ö y h ä in k a ssa... 2, K a n g a sa la. N e its y r a h a s to... 3, Aleksander II:n s tip e n d ir a h a s to... 2, Lainakirjaston ra h a sto Kiertokoulun s a m H ä tä -a p u rah a sto Kappalaispuustellin rakennusrahasto... 3,500-9 M essu k y lä. K ö y h ä in k a ssa... 5,40-0 H ätä-ap u rah asto Ahlgrenin koulurahasto... 5,000 2 O rivesi. H ä tä -a p u ra h a sto... 4, Viljelysrahasto... 3, R u o vesi. H ätä -a p u ra h a sto... 5, Sairastenkassa...,000 6 Yaimonp. kansakoulu-opettajain p alk k ausrahasto... 9,070-7 K u r u. Ahlgrenin k o u lu r a h a s to... 5,500 8 Stip en d iorahasto T eisko. Talokas J. Pienisillan rahasto, korko k ö y h i ll e..., Ahlgrenin r a h a s t o... 5,000 2 Aleksander II:n stip en d iorah asto...,300 - i Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteîmis- töihin. ^ \ Osakkeisiin. A c tio n s. Obligations de l Etat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin vaftioobligatsioneiliin ja muihin arvopaperciliin. j Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec'des banques de dépôts. I a c tifs. Pankkeihin talletettavaksi. J Kalustoon ja muihin j saataviin, j Biens meubles et divers & n f j Vfofi ffîn f tm ifinfi Jt* 3 k f. 7 «' i \ & n f J* X n f tu ~ ~ Argent com ptant. Puhdasta rahaa., , ' 2 2, j , ,000 4, i 7 3,500 «- 5, ,000 - i 4, , ,500 6,570 5, *, , , ,000 20?,300 Wiipurin lääni. 22 Wiipuri. Ladon legaati avunantoa varten kauppiasten ja porvarein leskille ja lapsille, perustettu u/ , Ignatiuksen rahasto avunantoa varten säätyhenkivainajain leskille ja lapsille, perustettu 3/ä ,00-24 Naisväen-yhdistys orpolasten kasvattamista varten... 54, Käsityöläisseuran pensionikassa... 74, , Merimieshuonekassa... 63,2 72 2fi K ansalliskassa... 6,2 3 _ _ 23, ,200 _ 5,000, ,000 97,00 2;i 26,433 5 j,000 5,000-2, ! j 44, ,00 3,000! i 88, I 30, ,475-0, i ~ ,200-6,800,635-2, ,000-2, [28

330 90 9 Kunnan nimi. Com m unes. 2 Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. W Total des capitaux. Pääoma-varoja. Biens immeubles. 4 II 5 I 6 II 7 I 8 I 9 0 Maatiloihin ja kiinteim istöihin. N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja m uihin saataviin. Puhdasta rahaa. Mnf. r* ÏÏnfi I ya S b f n mnf. pi M nf y \ t» Sbf. n X n f im 9kf. jw Wiipuri. Pensionirah. uskollisia palkoll. varten, kaupp. W. Rothen perust. 33, Leskiparonessa Anna Boijen, synt. Jænischin, rahasto köyhiä säätyhenkien leskiä v a r te n... 84, Diakonissalaitoksen r a h a s to... 82, Leskiparonessa Amalia Boijen rahasto avunantoa varten orvoille k an sa k o u lu la p sille... 40,000 5 Kauppias Victor Hovingin stip en d io ra h a sto... 6, Orpolasten rahasto, perustettu Wiipurin säästöpankin voittovaroilla... 7, Kauppias Johan Lindströmin stip en d io ra h a sto... 2, Työh uonerahasto... 4, Katovuotten työhuonerahasto, perustettu v , Pfefferlingin lahjotus koululasten h y v ä k si... 6,300 - Wiipurin linnan kuntoonpanorahasto... 0, T u ru n silla n rah a sto... 2,300 _ 3 Pääoma- ja elinkorkolaitoksen r a h a s to... 3, Aleksander II:n stip en d iorahasto... 8, Wiipurin kaupungin historiarahasto... 8, Teaterihuonerahasto... 65, Suomal. kaupunkiseurakunnan kirkkorahasto... 64, Panttilainalaitosrahasto, anniskelu-osake-yhtiön lahjottama... 2, Arkkitehti A. Sandellin r a h a s t o... 2, Entisen koulu-opettajan Jaako Innaisen testamenttirahasto.. 0,000 2 Avunantokassa Wiipurin käsityö- ja tehas-yhistyksen iso-ikäisille jä se n ille... 7, Olga Richardtin avunantokassa, kauppias Fredrik Richardtin perustama 9 p. Elok , Pensioni- ja avunantolaitos palkollisille ja ty ö v ä e lle... 36, Hamina. Ignatiuksen rahasto, kauppias J. Ignatiuksen perustama vuonna 88 köyhäin a u tta m ise k si... 5, Porvariston pensioni- ja avunantokassa, perustettu , Tehas- ja käsityö-yhdistyksen avunantorahasto, perustettu v , ,000-24, i 3, , , ,485 23, , , ,000 i , , , ,652!7 8 7, , , , i 3, , , , , , , , , , ,400-3,000-6, ,000 0,000 7, ,000-22, i _ 3,300 3,048-26

331 II 5 ;i 6 i ^! 8 0 N iistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. A ctio n s. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. j Argent com ptant. Puhdasta raliaa. Hamina. Merimieshuonekassa... 9, Käkisalmi. Kauppaneuvos Adaridin sairashuon erahasto... 2, Kauppiaantyttären A. Andreijevan lahjotus varattomia vaimonpuolia v a r te n... 5,000 4 Aleksander II:n stip en d iorahasto... 4, Kauppiaantyttären E. Andreijevan kansakoulurahasto , Anniskelu-yhtiön la h jo tu srah a sto... 4, Kauppiaanlesken Helena Kannisen rahasto köyhiä ja kivuloisia säätyhenkiä v a r te n... 4, Kotka. Veistokoulunrahasto... 9, Rahasto orpolasten kasvattamista v a r t e n Aleksanteri II:n r a h a s t o... 4, Rahasto kansantajuisia esitelmiä v a r t e n Kansankirjastonrahasto... 2, M erim ieshuonekassa... 4, Sortavala. Naisväen-yhdistyksen r a h a s t o...!,000 0 M erim ieshuonekassa... 3, W iip u r in p it. Ykspään kansakoulurahasto... 3,500-8] Aleksander II:n stipendiorahasto kansakoulu-oppilaille ; W ir o la h ti. K ö y h ä in k a ssa... 4, Aleksander II:n stip en d iorahasto..., i! Ekesparren r a h a s to... 4, K ansakoulukassa..., M aanviljelyslainarahasto... 4, K y m i. K ansakoulukassa... 2, K o iran verok assa..., K ö y h ä in k a ssa... 0, Maantie- ja silla n ra k en n u sk a ssa..., Aleksander II:n stip en d io rah a sto P y h tä ä. K ansakoulukassa... 7, Aleksander II:n stip en d iorah asto..., Peto-eläinkassa Xnf. ps ÿ h f. /m m nf. im mnf. \ r m n f f» mnf. 7» m n f n m nf. X n f 7,a 9, i 7,000,000 4,900 7, ,000 - _ _ 3 ~ 500,600 2, , ,050 3,500 34,660 30,000-5, , ,599 9, , , j 23 S , , , , ,549 87, , ,000,600 2,230 2, , , , , : _, Suom. Tai. Tila. 7,242 29,

332 i; i 8 9 ' 0 : i l Niistä s ij otettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. i Kunnan nimi. Communes. Itahaston eli kassan nimi ja tarkot.us. Specification des fonds. P ä ä o m a - v a r o j a. Total des capitaux. Mnf. /,- Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin., _ i. Osakkeisiin.!" j Actions. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin.! Obligations de l Etat et des Sociétés. Prêts nypotnecatres., Lainoihin kmimtvsta vastaan kiinteään ilmaisuuteen tai hvputeekia ; Prêts sur d'autres garanties. Lainoihin velkakirjaa Comptes courants banques de dépôts. \ Pankkeihin taîlet. Biens meubles e.' actifs. i Kalustoon ja muihin ' saataviin. i ÿh f. 'i -\ «n f im ifmf. 3kf. mnf. c mnf. i y» Puli<la<ra vahaa. i- Argent comptant. ;! Pyhtää. K ö y h ä in k a ssa... 8, j 2 Sippola. M aanviljelyslainarahasto... 0,000-3 Suoviljelysrahasto... 3, ! 36 6 s! K ansakoulu rah asto... 6,480 G K ö y h ä in k a ssa... 3,600-7 Maantie- ja s ilt a r a h a s t o i*i Säkk jä rv i. Maanviljely s r a h a s to Lappvesi. Kirkonrakennusrahasto... 3, U r k u k a s s a..., lu; K irjastonkassa Luum äki. K ö y h ä in k a ssa... j 2, l4j Jyvälain arahasto , is. Maan viljely s r a h a s to... 6, Kirkonrakennusrahasto... 3, Mieskohtainen r a h a s to... 2, K ansakoulu rah asto..., ilflj Aleksander II:n stip en d io ra h a sto... 6, j20 \Valkeala. Turvattomain lasten r a h a sto , ; K ö y h ä in k a ssa... j, K ansakoulu rah asto...j 2, Pappilanrakennusraliasto...i 3, , Lem i. M aanviljelysraliasto... j 0,000 -! 2 7 ' Taipalsaari. Stipendiorahasto varattomille ylio p p ila ille...! j K ansakoulu rah asto... j,085 2 y Savitaipale. P a lk o llisr a lia sto , M akasiinirahasto... 2, ; K ö y h ä in k a ssa ; Suomenniemi. K ö y h ä in k a ssa..., i j 2, , , i! ij 3, 0 0 0!! , , _ ~~ , , ~ ~ i l i _ ! 5, , ij - - j 3, ' - - _ I I I!j _ I ; 5, I _ j i 2, , I! - j -, ; ! i 3, _ 2, i - 2, _ _ 5, , , , ; - _ , i 6 ) 20 - : : 5 0, " , !l ; j! 7, 5 6 9! 4, _! il 3, j , j 0, H i -, -, 0 8 5!,* oyi» ou l i _ ; 5, : ; i i 2, ' I ; ;! : ;; - : - -, j ; 4 0 ; 3 3

333 S II 6 II 7 Il 8 9 il 0 N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Pääoma-varoja. Total des c a p ita u x. m nf ja Biens im m eubles. M a a t i l o i h i n j a k i i n t e i m i s - t ö i h i n. A ctions. O s a k k e i s i i n. K o r k o a k a s v a v i i n v a l t i o - o b l i g a t s i o n e i h i n j a m u i h i n a r v o p a p e r e i h i n. Obligations de l Etat et des Sociétés. L a i n o i h i n k i i n n i t y s t ä v a s t a a n k i i n t e ä ä n o m a i s u u t e e n t a i h y p o t e e k i ä v a s t a a n. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres ga ra n ties. L a i n o i h i n v e l k a k i r j a a v a s t a a n. Comptes courants avec des banques de dépôts. P a n k k e i h i n t a l l e t e t t a v a k s i.! K a l u s t o o n j a m u i h i n s a a t a v i i n., Biens meubles et d ivers a c tifs. j P u h d a s t a r a h a a, j Argent com ptant. mnf. mnf mnf y«ss ïfînf. j fà mnf n mnf f a mnf 0 mnf jta Suomenniemi. R a k e n n u s ra h a s to... 4, Joutseno. K a n sa k o u lu k a ssa... 4,000 3 Jääski. 8,000 4 Neiti Teschen r a h a s t o...,500 5 Aleksander II:n ra h a s to... 2, U r k u k a s s a..., M a an v iljely srah asto... 6,204 8 Kirvu. K ö y h ä in k a s s a... 2, K a n sak o u lu k a ssa , Tie- ja s ilta k a s s a... 5, V a n k e in k a s s a _ 2 Aleksander II:n r a h a s t o... 2, P eto-eläinkassa P a lo -a p u k a s s a..., Akianderin k o u lu ra h a s to... 9,400 6 Antrea. K ö y h ä in k a s s a..., M a an v iljely srah asto... 20,000 _ 8 Buokolahti. Suoviljelysrahasto... 0,000 _ 9 Muola. M a k a siin ira h a sto... 2, K a n s a k o u lu ra h a s to... 38, M a an v ilje ly sra h a sto... j 6, K ö y h ä in k a s s a Heinjoki. M a k a s iin ira h a s to... 2,80, 24 K ö y h ä in k a s s a... 7, Grotenfeltin r a h a s to , Kyyrölä. M a k a s iin ira h a s to... 2, Valkjärvi. Aleksanteri II:n r a h a s t o..., Rautu. K ö y h ä in k a s s a... 2, Hiitola. K a n s a k o u lu ra h a s to... 2, K ö y h ä in k a s s a... 0,600 3 M a an v ilje ly sla in a ra h asto... 5, Aleksander II:n s tip e n d io ra h a sto.... 3, H ä tä -a p u r a h a s to... 6,500 4, l 0,000 3, 0 0 0, ,, 8, _? , _ j y,4uu, , ,000 8, , , ,000 3, , ,, j AjUUU 9 non 2, _j 26, j ,, 2, ! , , _ 4, ,250-33

334 A. * ~\ a " ' Il -, II a a Il n Ir n" Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston oli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääoma-vai-nja. Biens immeubles. Mantiloihin ja kiintciinistöihin. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtio- i obligatsioneiliin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de PEtat et i des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja muihin saataviin. j Biens meubles et divers actifs. P u h d a s t a r a h a a. j Argent comptant. ' X f j Mnf % n Mnf. Shf * Mnf. T* Mnf. /a Mnf. f i Mnf. pi t K ä k is a lm e n \ Aleksander II:n r a h a s t o K a u k o la. K ö y h ä in k a ssa... 3, Aleksander II:n stip endiorahasto... 5,000 4 R ä is ä lä. K ansakoulu rah asto... 2, Fröbergin rahasto...,00 52 C H ä tä-ap u rah asto... 4,705; 85 7 P a lo -a p u r a h a sto... 3, K ö y h ä in k a ssa... 9 Kansakoulun halko- ja heinärahasto... 2,259' 80 0 S a k k o la. Kiviniemen siltarahasto... 8,00c K ansakoulu rah asto...,800 2 Aleksander II:n r a h a s t o... 2, lä Taipaleen la u tta u s k a s s a... 9, K ö y h ä in k a ssa... 2,204-5! M aanviljelyslainarahasto... - (i j K u r k ijo k i. j Kansakoulurahasto poikia v a r te n... 2, ; Sam. tyttöjä v a r t e n... 0, ! Ouden tyttökoulun k a s s a j K ansakoulunrakennuskassa , !! K ö y h ä in k a ssa... 4, M aanviljelyslainarahasto P a r ik k a la. Aleksander II:n r a h a s t o..., K ansakoulu rah asto J a a k k im a. Nimismies A. J. Kronbergin lahjotus köyhäin turvattomain kouluj lasten y llä p id o k s i , S o r ta v a la n p it. Aleksander II:n h ä tä -a p u rah a sto... 2,08 26 j M aanviljelysrahasto... 6, Suoviljelysrahasto..., K ansakoulu rah asto... 24, ;29 Työrahasto irtaimelle v ä e stö lle U u k u n ie m i. Köyhäinraliasto... 3 Aleksander II:n stip en d iorah asto..., K ansakoulu rah asto... 7,000 i! 240 l - 3, , , , , _ , , , j ,978-4,028 0 _,800 _,740 2, , , , i _ 2, j , ; j! - 9,35 7,005 -,27 0 9,850; 0, i 2, j 2 jj j, j 300 ; 23 j 6, , , ! j : 6, o _, ,o o o : - 4,800 7, «j J 4, , ; _ i -, J 7, : 2 3

335 ! [ 5 i 6 7 I 8 9 K 0! Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. \ Pääom a-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. A ctio n s. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin vaitioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. i Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres ga ra n ties. Lainoihin velkakirjaa I vastaan. I Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers i a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. Mnf. j V- Mnf. 7» Mnf. j i* ifinf. p» m nf. h M n f fit ' m nf. n m nf. U u k u n ie m i. Suoviljelysrahasto... 8,250 2 M aanviljelysrahasto...,202 3 Tienrakennusrahasto..., K oiranverokassa R u s k e a la. Orpolasten r a h a s t o...,000-7 Im p ila h ti. Urkurahasto... 7, S u ista m o. Pappilanrakennusrahasto... 6,780 8 K an sakoulu rah asto...,820 fl K ö y h ä in k a ssa...,825 0 S u o jä r v i. M aanviljelyslainarahasto... 0,000 - K ansakoulu rah asto... 3,750 2 S a lm i. Kansakoululasten r a h a sto Mikkelin lääni, 3 Mikkeli. Stipendiorahasto koulu-oppilaita varten... 7, Lastenkotirahasto... 3, Naisyhdistyksen apurahasto köyhiä lapsia v a r te n... 5, Savonlinna. Porvariston leskien- ja orpoin k a s s a... 20, Aleksander II:n rahasto... 4, Olavinlinnan rahasto... 2, Sjödénin r a h a s to Mölsän sam...;.., K öyh äin h u on eenrah asto... 0, Kauppa-yhdistyksen r a h a sto..., M erimieshuonekassa... 2, Heinola. Toropoffin koulurahasto. Varoja hoitoa Porvoon Tuomiokapituli 25, Käsityö-yhdistyksen r a h a s to... 3, A n tto la. Kirkonrakennusrahasto K an sa k o u lu ra h a sto H ä tä -a p u ra h a sto Y e isto r a h a sto J o ro in e n. Längmannin r a h a sto... 6, ,250 i, , ! ,000 _ 5 7, , ,820-8] \!, ; ; ' 0, : 3,750 -! - " " 220 7, ,! _ _ 300 3, ! , ; ,200 6,000 0, j ; , j - 7 : : -! ~ 2, _ j 8 9 _.i i - - -, ! , _ 2 ;, ; - - 2,600 - _ ; j i - : _ ; - 2, ? ! - ; j ; D! , , Suom. Tai. Tila. 2 6

336 I 5 II 6 IS 7 8 Il «Il 0 j i l Niistä sijotettn. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. i i i i! j j j Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. J u v a n p i t. H ätä-ap u rah asto... 6, P u u m a la. V iljelyslainarahasto... 6,500 3 Käsityörahasto..., K ö y h ä in k a ssa... 2, P ie k s ä m ä k i. K äsityörahasto... 3, Pappilan m etsärahasto... 6,000 7 Tavastin la h jo tu sralia sto J ä p p ilä. Kansakoulun rak en n u srah asto... 2, H a u k iv u o r i. K ansakoulu rah asto... 9,500-0 K ö y h ä in k a ssa V iin ik a s s a... 2 M e tsä r a h a sto... 4, S a v o n ra n ta. Viljely srahasto... 3,000-4 R a n ta s a lm i. Kansakoululasten vaate-avunkassa Kansanopistorahasto S ä ä m in k i. V iljelysrahasto... 9, , K äsityörahasto... 2, Kiertävän koulun k a s s a K ansakoulu rah asto... 8,000 2 Aleksanteri II:n r a h a s t o..., L ainakirjastonrahasto Urkurahasto to 24 H a r to la. Aleksander ILn stip en d iorah asto..., S y s m ä. Östermanin lahjotusrahasto köyhiä v a rten Suden tapporah asto U rkurahasto... 6, Koiranverorahasto K ansakoulu rah asto... 4, V i i n ik a s s a... 7,094 3 K äsityörahasto..., M yllyverorahasto... 2, Suoviljelysrahasto... 9, Total des capitaux. 9hf. P<äoma-varoj a. jm I Maatiloihin ja kiinteimis- töihin, j Biens im m eubles. j Actions. ] J Osakkeisiin, mnf. 7» j H! ji Obligations de l'etat et des Sociétés. m nf Korkoa knsvaviin valtioobligatsioneifiin ja muihin arvopapereihin. Lainoihin kiinnitystä j vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. mnf. j \ \ Lainoihin veikakirjaa vastaan. jprêts sur d'autres garanties. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant.! Puhdasta rahaa.! 3faf. im ffinf. im ifin f ffînf. 7a 2,568 3, i j 6,500 - j ~ 2 - ' : ; , ,000 6 _ - - i - j ,560 I 5,000! 4,300 _ 200 _ 9 ~ ! - : 3,400 4, , : 9,400 _ j - 0 ; 7,07 2, ,002 50! (i 725!!_ 9! 5,334 2, :,000 : [! ; 2! ; ; ~ , ! i l 24 _ 200 _ ; - 25 _, , ! _. _ { 4, , i 2, ;! - ; i , i '33 32 i

337 r r Ä II N i i s t ä s i j o t e t t n. P la c e m e n ts des c a p it a u x. o 2 Kunnan nimi. C o m m u n e s. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ifi c a ti o n d e s fo n d s. Total des capitaux. Pääoma-varoja. ifinf. 7"i Biens immeubles. iïnfi Maatiloihin ja. kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin.! Korkoa kasvaviin valtioj ohligatsioneihin ja muihin arvopapereihin, j Obligations de VEtat et I des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä [ vastaan kiinteään omai- suuteen tai hypoteekiä j vastaan. Prêts hypothécaires. i Lainoihin velkakirjaa j vastaan. Prêts sur d'autres garanties. ; Comptes courants avec des banques de dépôts. i Pankkeihin talletettavaksi.!! Kalustoon ja muihin, saataviin. : Biens meubles et divers! actifs. i ' 7*3 i ' mnf. n tfmf n mnf. ffînf. * mnf.. r»!j mnf. j fè mnf. j Argent comptant. ; Puhdasta rahaa, i i S y s m ä. "Viinaverorahasto , Yärilän puustellin rakennusrahasto... 4, M ä n t y h a r j u. Käsityörahasto...,000 Neiti Antellin köyhäinrahasto... 4, J o u t s a. Makasiinirahasto... 9, Aleksander II:n rahasto köyhiä kansakoululapsia varten... 2, L u h a n k a. Käsityörahasto L e i v o n m ä k i. Pappilan rakennusrahasto... 9 Aleksander ILn rahasto... 2, H i r v e n s a l m i. Aleksander ILn stipendiorahasto..., K r i s t i i n a. Makasiininlainarahaston apukassa..., ib Stipendiorahasto... 2, Oldenburgin prinsessan rahasto K a n g a s n i e m i. Viinav erorahasto... 7, M i k k e l i n p i t. Palo-apukassa... 0, Kansakoulurahasto... 2, Käsityörahasto Koiranverorahasto Lainakirjastonrahasto Stipendiorahasto... 5, Kuopion lääni. 2 Kuopio. Pedagogiakassa... 6,000 _ Björklundin rahasto... 4, Collanin sam...,000 _ 24 Kansankirjastonrahasto... 0, Aleksander II :n stipendiorahasto... 0, Kauppakoulurahasto..., Anniskelu-yhtiön lahja Kuopion kaupungin pensionikassa... 48, Kauppa-yhdistyksen pensioni- ja avunantokassa... 68, Porvarein stipendiorahasto... 3, j 3, i i 4, i,000 3 _ 4, ii 2,00 7, i _ - _, G j 27, ,400,000 : H i : 2,0 0 0! 60 - ; o _, î 0, i - 2,026' 6 - i - -! i,965-5, ! _ i i i! - 0, j :, ! H I! i7 j _ _! i 8 * i ii! i! J; 5,000 h l ! 6, , [ _ 0,032 26! - 24i 0, i! _ 5 0, ii _ 86,550,249 55! -! 434 j 60 ' 2 8 j j - 5, ,300-3, ij 2, ; ( i - 408! 76 iso;

338 _ Î II «I 9 li 0 i Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. C om m unes, S p é c ifi c a ti o n d e s fo n d s. Pääoma-varoja.! Total des capitaux. j &>,f. ym Kuopio. M erim ieshuonekassa... 2, Biens im m eubles. M aatiloihin ja k iin tcim istöihin. Actions, j O sakkeisiin. Korkoa kasvaviin v a ltio - obligatsioneihin ja m u ih in a rv o papereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. 3 h f» m nf. /m m n f Y'4 I Lainoihin k iin n ity stä l vastaan kiinteään om ai- ; suuteen tai h y p o te ek iä j vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres g a ra n ties. L ainoihin velk ak irjaa vastaan. i Comptes courants avec des j banques de dépôts. jpankkeihin ta lle tettav a k si. Biens meubles et d ivers a c tifs. Kalustoon ja m uih in saataviin. m nf. y* m nf. 7"! m n f Sh}jp. i ^ \ 20, " I! i I Argent com ptant. Puhdasta rahan. y* i 2 Kuopion tuomiokapitulin rah astot ,50-3 Joensuu. Porvariston pensionikassa... 36,963 4 Naisväen-yhdistyksen kassa käsitöitä v a r t e n... 0,800 i 5 M erim ieshuonekassa... 2, K u o p io n \ m a a seur. / Ingmannin la h jo tu sr a h a sto , M aanviljelysrahasto... 6, H H ä tä -a p u ra h a sto... 6, : 9 K äräjähuonerahasto... 6, Y eistorahasto... 2, Pitäjänm akasiininrahasto... 23, Siltakassa... 5, K a r ttu la. M aanviljelysrahasto... 4, H ätä -a p u ra h a sto... 2, M a a n in k a. M aanviljelysrahasto... 6,06-7 H ätä-ap u rah asto... 9, T u u sn ie m i. 3, Weckströmin lahjotusrahasto köyhäin a u tta m ise k s i..., Aleksander ILn stipendiorahasto kansakoululapsia varten..., P ie la v e si. H ä tä -a p u ra h a sto... 7,276 5!22 Prinsessa Eugenian rahasto köyhäin au ttam isek si... 2, Englannin ystäväin su o v iljely srah a sto M aanviljelysrahasto... 2, h H. Rytkösen lahjotusrahasto..., K an sakou lu rah asto... 3,9 60 ;27 Aleksander ILn stip en d io ra h a sto... i 3, i K e ite le H ätä -apurahasto C Prinsessa Eugenian ja Professori Meissnerin lahjotusrahastot L e p p ä v ir ta. H ätä-apurahasto... 39, * Längmannin lahjotusrahasto....,... 2, Aleksander ILn stip en d iorahasto... 3, ,700 50,050 44, : - - j - 35,200, ,000 8,500 : J - 2, ; 5 - -! 58,000 - J 7,600 38, ,60 7 C 5, , S - - 6, , ! 3,600 2,75 2,44 5, _ , , , ,980 i , j 6,600 2, ;! :,500 -,590 - ; i j / 7 8 -, , ,000 6,24 54 j - j i - i! -, j ! -, ; 2, :, > 2, , j , ] S - - 2, ' j i , 7, , ; j; 804 ii 30-39, ! - - 3l! , jl i - 33, - - i ~ 3, i - - -! 6

339 ' r i Il 5 il 6 II 7 8 i! 9! 0 ; u N iis t ä sijotettn. Placem ents des capitaux. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n clés fo n d s. Total des capitaux. Pääoma-varoja. Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. j Lainoihin kiiunitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d antres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. j Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent comptant. Puhdasta rahaa. X nf. SV &nf. j 7» 3 h f»inf.?» Sfkf. fs sh f. im 9!nf A L e p p ä v ir ta. M aanviljelysrahasto... 4, R a u ta la m p i. K ö y h ä in k a ssa... 6, Rahasto maanteitten kunnossapitoa varten P a lo -a p u r a h a sto..., K an sak ou lu rah asto Aleksander II:n r a h a s t o Hätä-apurahasto , M aanviljelysrahasto... 9,374-9 Kirkkoherran puustellin rakennusrahasto.... 7, Kappalaispuustellin sam..., U V iin ik a s s a..., Kirkonkassa..., U r k u k a s s a..., W esanto. H ätä-ap u rah asto... 9, K ö y h ä in k a ssa... 4,624 5 G M aanviljelysrahasto... 2, V iin ik a s s a... 4, S K irkonkassa... 2, S u o n e n jo k i. H ätä-apurahasto , H a n k a sa lm i. Sam. sam... 5, , Kirkonrakennusrahasto... 3, K an sak ou lu rah asto M anttaalikassa...,80 25 Iis a lm i. H ätä-apurahasto..., Iiöyhäinhoidonkassa... 4, Englannin ystäväin suo- ja nevaviljclysrahasto Aleksander ILn k o u lu r a h a s to... 7, R u ta lcko. Rahasto köyhien lasten opetusta v a r t e n K ö y h ä in k a ssa... 2, Pappilanrakennusrahasto Englannin ystäväin su o v iljely srah a sto H ätä-apurahasto... 4, i 5, _ , , , , , , , , , ,65, ,350 i , , , , , ,22! - 22,80 : - 24, ,000, , , j , i Suom. Tai. Tila. 27

340 «o t Il 5!! 6 II 7 II 8 I 9 0 i l N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n d es fo n d s. Total des capitaux. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiintcim is-! töihin. A ctions. O sakkeisiin. Obligations de PEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Lainoihin kiinn itystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja m uihin saataviin, j Biens meubles et divers a c tifs. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. M nf mnf. j f i ifinf. m nf. n X n f p» ïfn if j» m nf. m nf. p» j m nf. ;w R u ta k k o. K ansakoulu rah asto L a p in la h ti. Suoviljelysrahasto M aanviljelysrahasto H ätä-ap u rah asto... 52, Palovakuutusrahasto... 4, K iu r u v e s i. H ätä -a p u ra h a sto... 64, Rahasto maanviljelystä ja karjanhoitoa v a r t e n... 6,245-8 M aanviljelysrahasto... 7, Suoviljelysrahasto... 0 Oldenburgin lahjotusrahasto Hamburgin la h jo tu sr a h a sto N ilsiä. Suo- ja n ev a v iljely sra h a sto... 6, Bolinin suoviljelysrahasto..., M aanviljelysrahasto... 5, H ä tä -a p u rah a sto... 6, K a a v i. H ä tä -a p u ra h a sto... 6, M aanviljelysrahasto... 3, P o lv ijä r v i. M aanviljelysrahasto... 4, H ätä-apurahasto... 6, K u u s jä r v i. H ä tä -a p u rah a sto... 8, M aanviljelysrahasto... 4, L ip e r i. M aanviljelysrahasto... 3, H ä tä -a p u rah a sto... 25, Aleksander II:n stip en d iorah asto... 2, M. Lutherin s tip e n d io r a h a sto K o n tio la h ti. H ä tä -a p u ra h a sto... 6, Suoviljelysrahasto... 5, Kansakoulunrakennusrahasto... 0, M aanviljelysrahasto... 8, Aleksander II:n stip en d io ra h a sto... 6, V iin ijyväkassa... 9, Utran sahan työmiesten kassa säästöjä v a r t e n R ä ä k k y lä. K ansakoulu rah asto... 5,720 84! i i j , , , , , , , ! - - i) , _ _, , _ , ,800 - i j 3, j 2 7-4, , _ ,620 -! i _ 4,000 - _ - 2 3, , , _ 6, ,76 54, [ - 8, , _ 7, , , ,

341 i ! 5 ii «li 7 Il 8 li 9 jl 0 Il N i i s t ä s i j o t e t t u. Placements des capitaux. Kunnan nimi. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. C om m unes. S p é c ific a tio n des fo n d s. 9hf. * R ä ä k k y lä. H ä tä -a p u rah a sto... \ 28, Urkukassa... 4, Rahasto kiertokoulu-opettajain palkkaamista v a r te n Yiinijy v a k a s s a... 6, S Aleksander II:n stip en d iorahasto M aanviljelysrahasto... 6, K id e s. H ä tä -a p u rah a sto... 5,33 45 S K e sä la h ti. H ätä -a p u ra h a sto... 8, K ö y h ä in k a ssa M aanviljelysrahasto... 5,54 68 K ansakoulu rah asto... 2, Kirkonrakennusrahasto..., V iin ik assa..., J u u k a. M aanviljelysrahasto... 9, H ä tä -a p u ra h a sto... 4, Rahasto turvattomien lasten kouluutusta varten'..., Palovakuutusrahasto..., K ö y h ä in k a ssa... 3, K an sak ou lu rah asto... 2, P ie lis jä r v i. Ystäväin Englannissa suoviljelysrahasto... 7, H ätä-ad u rahasto... 4, K ansakoulu rah asto... 2, Rahasto turvattomia lapsia varten... 3, P a p p ila n r a h a sto... 40, Y iin ijy v ä ra h a sto... 7, Kiertokoulun r a h a s t o... 0, M aanviljelysrahasto... 6, N u rm es. M aanviljelysrahasto... 2, H ä tä -a p u ra h a sto... 3, K ansakoulu rah asto ,600 3 Aleksander II:n stip en d iorahasto..., R a u ta v a a r a. P a p p ila n ra h a sto... 7, Viinikassa...,620 Total des c a p ita u x. Mantiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin. Obligations de PEtat et des S ociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. mnf. Mnf. M ÿh f. n 3bf. n Mnf. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa. vastaan. h Comptes courants avec des I banques de dépôts.! Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. 3hf. j Mnf f» mnf. f i! 28, i 4, , , , , , , , , j , ! - 9, j 2,36 6 2, , î , j!j, , , I _ - 2,563 7 : i 2, , , ,927 j j , , _ 2, , , , , , ,620 33

342 « «ii 9 [ 0 r N iistä sijotettn. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. P ääom a-varoja. Biens immeubles. Maatiloihin ja kiin teim istöihin. Actions. O sakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uih in arvopapereihin. Obligations de PEtat et des Sociétés. Lainoihin kiin n itystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavak si. Kalustoon ja m uihin saataviin. Biens meubles et divers actifs. Argent comptant. Puhdasta rahaa. M nf im mnf. \ ^ f n ' Mnf. I* mnf j r* mnf im mnf j # Mnf.! l I,-3 M nf j i i R a u ta v a a r a. K ansakoulu rah asto i 2 M aanviljelysrahasto... 2, , H ätä-ap u rah asto... 4,423 25! 4,000 _ _ 3 4 L ainakirjastonrahasto i Ilo m a n ts i. K ö y h ä in k a ssa... 3, , H ä tä-ap u rah asto... 62,0 6 62, i 7 K irkonkassa... 2, , V iin ijyvak assa... 4, ,390 _ K an sak ou lu rah asto... 26, ,354 3,000 2, Suonojitusrahasto... 3, _ 3, M aanviljelysrahasto... 6, , j 2 Köyhäin- ja työhuonerahasto... 28, : 2, , Kreikkalais-venäläisen seurakunnan kirkonrakennusrahasto..., ,400 _ 6, K iih te ly s - 4 \ K ö y h ä in k a ssa..., v a a r a. /, V iinikassa... 8, , K ansakoulu rah asto..., ,592 55, Kansakoulun stip en d io rah a sto Sam. k irja sto n rah a sto i ia H ä tä -a p u rah a sto... 9,830-9, Puustellinkassa... 5,26 8 _ 5,26 8 _ 20 2 E n o. H ä tä-ap u rah asto... 4, , K ansakoulu rah asto... 2,044 86! _ _, Aleksander II:n stip en d io ra h a sto _ 4 66 i i _ ! M aanviljelysrahasto... 6, , T o h m a jä rvi. K ansakoulu rah asto... 3,902 40,400 29, _, i H ä tä -a p u ra h a sto... 38,000 38,000 - _ 26 J27 \ I K ö y h ä in k a ssa... 8,97 58 _ j _ _ 7,76 94 _ iîs J Aleksander II:n stip en d iorah asto... 2, I 2, ! 9 28! 2 9 j P ä lk jä r v i. j H ä tä -a p u rah a sto...,93 52 _ _ 2, , ] i M aanviljelysrahasto... 4, , Uoi

343 ] S i! 6 I 7 8 II 9! io i l N i i s t ä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteim istöihin. A ctions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com p tant. Puhdasta rahaa. j m nf. n mnf.! i j r» mnf. pa mnf. pa mnf. ja m nf r* m nf j n mnf. f» W a a s a n lääni. Kokkola. Libeckin sairashuonerahasto kaup. köyhiä v a r t e n... 22, K ö y h ä in k a ssa... 20, K an sak ou lu rah asto... 42, Aleksander II:n stip en d iorah asto... 4, Libeckin stipendiorahasto... 7,05 04 G Korten sam..., Peitziuksen pensionirahasto vanhoja köyhiä v a r t e n..., S Lundströmin lahjotusrahasto työ-ansion hankkimista varten köyhille... 3, Roosin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... 2,90 0 Pyhäkoulun palkin torahasto...,69 94 Sneckendahlin lahjotusrahasto, korot etupäässä köyhille kaup- 5, Teollisuusyhdistyksen k a s s a... 0, M erim ieshuonekassa... 2, Pietarsaari. Vakinainen köyhäin r a h a sto... 5, Kapteeni Pettersonin köyhäinhalkoraliasto... 3, Aleksander ILn stip en d iorah asto... 2, L a sa rettira h a sto Runebergin m u isto p a tsa sra h a sto Öströmin avunantorahasto kauppiasten leskiä v a r te n... 6, Lindskogin koulu-opettajainrahasto... 6, Sam. laulu-opettajainrahasto Rehtori A. Höckertin stipendiorahasto koululapsia varten... 5, J. L. Pentzinin lahjotusrah. kaup. lahjotusmaan lunastusta varten Tyttökoulurahasto Kauppiasten a v u n an tok assa... 3, Kapteeni Langin apurahasto edelliselle k assalle... 5, Laivurein a vunan tokassa... 40, Langin apurahasto edelliselle k a s s a lle... 5, Kapteeni Pettersonin avunantorahasto merikapteeneja varten.. 5, ,0 0 0 \ 9,0 8 0 \ 3 6,700 7,720 7, li 0, , ,375, , ! , , , , , j! 0, i, i j _ - 3,3 0 0 _ _ 2, ! , _ _ 2,0 0 0 _ 3,0 0 0 _ : _ j - 4, , ! ;, ! - 7, , ,000,500,030 70! , j , ; i : - i - - 4,7 8 0 _, , ouu QfïA,500 i , , , ,27 92! 2 s , : , , :, , , , , ; 2 9 Suom. Tai. T ila. 28

344 i i 5 6! T! 8 9 i N i i s t ä sijo te ttu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des ca p ita u x. töihin. Maatiloihin ja kiinteim is- A ctions. O sakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de l'etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja muihin j saataviin. Biens meubles et divers a c tifs. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. m nf. M m«f n H Sbf. \ m Mnf! 3 m n f. j*4 m n f. y» m n f. m n f. t» Pietarsaari. Käsityöläisseuran a v u n a n to k a ssa... 2 M erim ieshuonekassa... 8, Uusikaarlepyy. Bogdanoffin k öyhäinrahasto...! 9,600 4 Granbergin lahjotusrahasto varattomia säätyhenkiä varten Jupiterin rahasto köyhiä kippareita, perämiehiä ja heidän lapsiansa varten C Tehdas- ja käsityöseuran pensionikassa... 2, Augusta Lybeckin stipendiorahasto kaupungin seminaarin-oppilaita varten... 5, Aleksander II:n normaalikoulun stip en d io rah a sto Aleksander II:n stipendiorahasto koululapsia v a r te n..., M erim ieshuonekassa.... 9, Nikolainkaup. Kauppaseuran avunanto- ja pensionikassa , Käsityöläisseuran sam. sam... 44, M erim ieshuonekassa... 28, K aupunginlasaretinrahasto... 55, K ö y h ä in k a ssa... 9, Koulurahasto kansakouluja varten... 7, Pikkulastenkou lurahasto...!, Rosenbergin köyhäinrahasto... 7, Calamniuksen stipendiorahasto... 3, Conradin piirrustusrahasto pyhäkouluja v a r t e n...,573 2 Aleksander Iin stipendiorahasto realikoulun-oppilaita varten.. 3, Aleksander II:n stipendiorahasto seminaarin-oppilaita varten.. 5, Uno ja Frithiof Wolffin rahasto kaupunginlasarettiä varten.. 7, Kristiinankaup Kauppaseuran pensionikassa , Sjöbergin köyhäinrahasto...'... 48, Carlströmin lahjotusrahasto laulu-opettajaa varten kansakouluissa... 2, Kansakoulu-opettajain pensionikassa... 5, j Käsityö-yhdistyksen pensionikassa... 0, i Lindin rahasto kansakoulu-opettajain palkan korottamiseksi.. 2, , ,000 5, , , _ , , I!, ! I,00 8, ,700 73,600 8, _ 8,500 24,900,200 jj , ,765 22, _ 535 8,964 93,665 I 5, [! 5 i , ;,744 5 _ j 6 7 _ 3,705 3, j 3,60 7 9, , l! - _ j - 5, , i - 23 ji 58, , , ,550-2,725-7, ,200 _ 9,960 _ , , ,50 8, ! _ 2, ij

345 i! 5 i 6 i 7! i N i i s t ä s i j o t e t t u. P la ce m e n ts des capitaux. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääom a-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteim istöihin. A ctions. Osakkeisiin. # JM Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. \Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. : Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et d ivers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com p tant. Puhdasta rahaa. ÿ k f J<4 Mnf. j 7!* Mnf. J f» M nf tm M nf 7* Mnf. fia Sbifi M nf pi Kristiinankaup. Yaatetusrahasto kansakoululapsia v a r t e n... 4, Yksityisen tyttökoulun lahjotusrahasto... 27, Carlströmin rahasto iällisiä vaimonpuolisia palvelioita varten.. 22, Kristiinan kirkonrakennuskassa... 4,68 5 M erim ieshuonekassa... 24, Köyhäin- ja työhuonerahasto... 20, Kuumelasaretin r a h a s t o... 3, E linkorkorahasto... 6, V iin averorah asto , Kaskinen. Lääkärinrahasto, vastaisen kaupunginlääkärin palkkaamiseksi 9, Tyttökoulurahasto..., Gröndahlin rahasto köyhäin a v u k s i... 5, M erim ieshuonekassa... 4 Jyväskylä. Elinkorkorahasto köyhille la p sille Rahasto palkinnoiksi venyke-kirjotuksen k ä y t tä j ille... 4, Rahasto vastaista Yliopistoa varten J y v ä s k y lä ssä... 6, Aleksander II:n stip endiorahasto..., M erim ieshuonekassa Porvariston valtiopäivärahasto ; 0 Koiranverorahasto I. A. Arvidsonin lahjotusrahasto avuksi k a to v u o sin a Pohjarahasto köyhäinhuonetta v a r t e n..., K ö y h ä in k a ssa... 3, Pohjarahasto seurahuonetta v a r t e n... 0, Käsityöläisten ja teollisuudenharjottajain pensionikassa...., Työväen-yhdistyksen sairas- ja hautausapukassa... 3, P ie ta r s a a r e n i Aleksander ILn stipendiorah, turvattom. lasten koulunkäyntiä varten, A h ta va. K ö y h ä in k a ssa Rahasto uutisviljelyksiä ja maanparannuksia v a r te n... 4, Vararahasto edelliseen r a h a sto o n K ansakoulu rah asto H 32 K r u u n u p y y. K ö y h ä in k a ssa... 2, K an sak ou lu rah asto ! , , 2 9 0, , , , , , 2 0 0, , , , , , 5 8 0, , , 0 0 0, 5 0 0, , 0 0 0, , , j 4 5 ü 9, , , , j,,,,,,, ', i,, l ;, ,!,, ', ;,, j ! : i ! : _ 0,000 : i !-; \ _ i ; : 29: ü : , i i

346 i PI 5 I 6 I 7 I 8 I 9 I 0 Niistä sijotettu. P lacem en ts des capitaux. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteimis- töihin. j A ctions. J Osakkeisiin. j Obligations de VEtat et des Sociétés.! Korkoa kasvaviin valtio- obligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. j Lainoihin kiinnitystä i vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä j vastaan. Prêts hypothécaires. Lainoihin velkakirjaa ; vastaan. i \Prèts sur d autres ga ra n ties. i Comptes courants avec des j banques de dépôts. I Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja muihin j saataviin. [ Biens meubles et divers a c tifs. j Argent com ptant. Puhdasta rahaa. mnf. f t Xnf. fä 3kf. : - m nf j'ai mnf: f t mnf. n ] m n f // j mnf. fit mnf. j f» K r u u n u p y y. Aleksander II:n ' stipendiorahasto tietohaluisia nuorukaisia varten talo llissä ä d y stä T e e rijä rv i. K ö y h ä in k a ssa... 3, H ätä -a p u ra h a sto... 4, Ylemmän kansakoulun r a h a sto... 5, Alemman kansakoulun sam Aleksander II:n rahasto vaate-avuksi kansakoululapsille K o k k o la n 7 ' \ p i t. f Aleksander II:n stip en d iorahasto Koiranverorahasto A la v c te li. Aleksander ILn stip en d iorah asto Ottelinin rahasto köyhiä v a r t e n ' K ä lv iä. M aanviljelyslainarahasto... 9, Suoviljelysrahasto W ö y r i. j K ö y h ä in k a ssa...,400 4 j Tohtori Estlanderin lahjotusrahasto, korko köyhille lapsille.. 9, ; Suoviljelysrahasto... 8,000 - IGj O ra va in en. Häggströmin lahjotusrahasto, korko köyhäin orpolasten kasvaj tu k se k si... 4, i Toht. Estlanderin lahjotusrahasto köyhäin h y v ä k s i...,000-8 M a k sa m a a. Maksamaan stipendiorahasto j Estlanderin lahjotusrahasto kahen lesken h y v ä k si...!, U u d e n k a a r l.\ m a a seu ra k. / i 3,3 64 M u n sa la. j Backin lahjotusrahasto köyhäin h y v ä k s i...,00 i2 22 \ A la h ä rm ä. 7,90 4 2;i K a u h a v a. Aleksander ILn stip en d iorah asto \2 fl N evaviljelysrahasto (26 Pappilan ja kansakoulun rakennusrahasto... 2, M aanviljelyslainarahasto... 8,77-28 L a p u a. M aanviljelyslainarahasto... 7, ! Viinavero- ja kansakou lu rahasto... 8, j Pappilanrakennusrahasto... 4,80 2 3! Rosenbergin lahjotusrahasto köyhäin lasten a v u k s i... 6, ii i \ j 3, ; 4,5 06 i j \j 3 4, j G i ,200 ; j 3,000!,400 6, j , [ 686! 4 5, , i i_ _ 8,000 ; , M ,000 -,00 _ ;!! 7, i j 78 - H i i _ 25 H 2, ti I _ - 8,77-27 ;! - 5, , b j , ! -! j 8, :! 4,755 _ j _ [ - _ 4,606 66! - : i,

347 , 5 I I ' 6 II... 7 I 8 II 9 II 0 ii N i i s t ä sijo te ttu. Placem ents des capitaux. K u n n a n n i m i. C o m m u n e s. R a h a s t o n e li k a s s a n n i m i j a t a r k o t u s. S p é c ifi c a ti o n d e s f o n d s. Total des c a p ita u x. Pääom a-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteim istöihin. A ctions. O sakkeisiin. ObligatiotJ de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtio- Prêts hypothécaires, Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä Prêts sur d'autres gara n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des \ j banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja m uihin saataviin. j Argent com ptant. Puhdasta rahaa. 9 k f. f* X n fi j im \ m n f n Mnf. n 3 b f. fiâ m n f t# m n f fh! mnf. T* mnf pt M a a l a h t i. Y h t e i n e n k ö y h ä i n k a s s a...! 2, R o s e n b e r g i n la h j o t u s r a h., k o r k o k ö y h. la s t e n k o u lu n k ä y n n in a v u k s i 3, S a m. s a m., k o r k o l a h j o t t a j a n s u k u l a i s i l l e... 5, H ä t ä - a p u r a h a s t o... 8, V i i n a v e r o r a h a t K o i r a n v e r o r a h a t V i l j e l y s r a h a s t o... 6,3 0 0 K o r k o v il j e ly s r a h a s t o ( s a a t u e d. r a h a s t o n s ä ä s t y n e i s t ä k o r o i s t a ) P e t o l a h t i. K i r k o n k a s s a j a v i i n i k a s s a...,9 2 R o s e n b e r g i n l a h j o t u s r a h a s t o k ö y h iä v a r t e n...,0 0 0 K ö y h ä i n k a s s a...,0 5 8 V iin a v e r o r a h a t, la s t e n k o u l u n k a n n a t t a m i s e k s i..., B e r g ö ö. R o s e n b e r g i n l a h j o t u s r a h a s t o k ö y h i ä v a r t e n K ö y h ä i n k a s s a S u l v a. Y h t e i n e n k a n s a k o u l u k a s s a... 6, I t ä - j a L ä n s i - S u l v a n y k s i t y i n e n s a m..., K ö y h ä i n k a s s a I t ä - j a L ä n s i - S u l v a n k y l ä n k a s s a k y l ä i n y k s i t y i s i ä k u n n a l l i s i a t a r p e i t a v a r t e n R o s e n b e r g i n l a h j o t u s r a h a s t o v a r a t t o m a i n l a s t e n k o u l u t t a m i s e k s i 2,7 0 0 P i r t t i k y l ä. R o s e n b e r g i n r a h a s t o s a m a a t a r k o t u s t a v a r t e n..., H ä t ä - a p u r a h a s t o... 3, P a p p i l a n a i n e v a r a k a s s a k o r j a u k s ia v a r t e n p a p p i l a s s a...! j 2,4 3 4 \ 2 7 3, , , , ', ,000 0,0 5 8 _, , , , I I i I.5ÜUU nn n - i , P a p p i l a n p ä i v ä t y ö k a s s a i R o k o t u s k a s s a V i i n a v e r o r a h a s t o P i k k u l a s t e n k o u l u r a h a s t o i V i l j e l y s r a h a s t o ,3 0 0 K a s s a p a l o r u is k u j e n o s t o a v a r t e n M u s ta s a a r i. K i r k o n r a h a s t o... 4, V i i n i k a s s a... 3, K ö y h ä in k a s s a P a p p i l a n r a k e n l i a s t o..., n u s r a 7 j ,0 U v , , , Suom. Tai. Tila. 29

348 227 i [ 2 4 i 9 I 6 li 7 I Il i l Niistä sijotettu. Placements des ca-pitaux. Kunnan nimi. C om m unes. i Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s.! M u sta sa a ri. Makasiinirahasto, korko kirjain ostamiseksi köyhille rippikou- lu lapsille... # Total des capitaux. Pääoma-varoja Rosenbergin rahasto kuuromykkien opetusta v a r t e n... 3, Viinaverojen rahasto kansakoulujen h y v ä k s i... 3, Tie- ja sillan rak en nuskassa... 2, K o iv u la h ti. Kirkonkassa V i i n ik a s s a... 2, U r k u k a s s a..., K ynttilärahasto... j, Kirkonrakennuskassa Koulurahasto, kyläkoulun opettajan p a lk k a a m ise k si P a lo -a p u r a h a sto... 2,883 2 Rosenbergin lahjotusrahasto köyhiä lapsia v a r te n..., Y iin averorahasto R a ip p a lu o to. Aleksander II:n stip. rahasto köyhäin lasten kouluttamista varten lö K ö y h ä in k a ssa , Rosenbergin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... 2, Jyväinlainam akasiinirahasto... 4, Kansakoulunrakennusrahasto Kirkonrakennusrahasto kirkon korjauksia ja uutisrakennuksia J y. m. v a r t e n Kirkonkassa V i i n ik a s s a Kyläkassoja Koivusaaren, Raippaluodon,pohjois-jaetelä-Vallgrun L a ih ia. Rosenbergin lahjotusrahasto köyhiä koululapsia varten.... j 3, J u n a. Sam. sam. sam., I s o k y r ö. Aleksander II:n stip en d io ra h a sto..., Rippikoululasten k ir ja r a h a s to...! 2,000 - Y lis ta r o. K ö y h ä in k a ssa... i 3,8 02 i27 j 28 Köyhäin työkassa 4, Köyhäin jyvärahasto...! 8,490 - jäo K ansakoulu rahastot... 5, j Maatiloihin j;i kiinteim is- * töihin. J Biens immeubles. Actions. Osakkeisiin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. mnf. r * mnf. mnf. ia mnf * j mnf. * mnf. fa mnf * mnf. fis j Prêts sur d autres garanties j 3, i -! ! 2,000, ! -! _ i i ~ Lainoihin velkakirjaa vastaan. ; Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja muihin I saataviin , ! 9 3, j j - ] 00, ;! - J j! ! ,00 j j! , ! i ~ , , j ; , i _! - _! j ! ! ! - - j ;! 2 j ! , , , ,000 2, i ,000 2, , ~ 8, j l - l , , j Argent comptant. Puhdasta rahaa. j i

349 i! il 5 I «I! 7 I 8 F e I I 0 ii n N i i s t ä s i j o t e t t u. P lacem en ts des capitaux. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Specification des fonds. Pääoma-varoja. Total des capitaux. 9h f n Biens im m eubles. M a a t i l o i h i n j a k i i n t e î m i s -! t ö i h i n. A ctions. 3 h f. lr 9htf. O s a k k e i s i i n.! i t» J K o r k o a k a s v a v i i n v a l t i o - o b l i g a t s i o n e i h i n j a m u i h i n a r v o p a p e r e i h i n. Obligations de VEtat et des Sociétés. L a i n o i h i n k i i n n i t y s t ä v a s t a a n k i i n t e ä ä n o m a i s u u t e e n t a i h y p o t e e k i ä v a s t a a n. Prêts hypothécaires. i 3 h f * f a j \ Prêts sur d autres garanties. M nf L a i n o i h i n v e l k a k i r j a a v a s t a a n. n Comptes courants avec des banques Je dépôts. P a n k k e i h i n t a l l e t e t t a v a k s i. K a l u s t o o n j a m u i h i n s a a t a v i i n. Biens meubles et divers a c tifs. P u h d a s t a r a h a a.! 3 h f. ia 3 h f 7» % JM jio i l 2 i 3 j4- lis 6 in i i Jalasjärvi. 32 Peräseinäjoki Y listaro. L apväärtti. S idepyy. K ristiinan \ maaseurak. f Isojoki. K arijoki. N ärpiö. Teuva. Kauhajoki. K urikka. V e isto r a h a sto Tie- ja sillan rak en nuskassa... Estlanderin lahjotusrahasto köyhiä varten... Rosenbergin sam. sam... Klovun sam. sam... Yleinen k ö y h ä in k a ssa... Sam. sam... Rosenbergin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... H ätä-ap u rah asto... Kansakoulunrakennusrahasto... Yhteinen köyh äinkassa... Rosenbergin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... K ö y h ä in k a ssa... K ansakoulu rah asto... Rosenbergin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... K ö y h ä in k a ssa... Sam.... Kansakoulurahasto, korko k o u lu -o p e tta jille... Rosenbergin k ö y h ä in k a s s a... Carlsenin sam... Aleksander II:n köyhäinrahasto... K o ira n v ero ra h a sto... Luku-apurahasto, korko köyhille k o u lu la p sille... Carlsenin lahjotusrahasto, korko kyläkoulun-opettajille.... Köyhäin- ja Rosenbergin rah a sto t... K o u lu r a h a sto... M yllyverorah asto... Pappilanrakennusrahasto... Suoviljelysrahasto... K ö y h ä in k a ssa... Sam.... Rosenbergin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... Sam. sam., korko köyhäin lasten k o u lu n k ä y n tiin... 4, ,600 6,40 0 3, , ,793 43, , ,827 28,000 3, , ,525,666 2,54 70, ,2 45 8,657 79, ,067 2, , , , ,77 35,60 3 2,499 4, ,000 2, j 4, i i - 2, , ! j -, \ ji i i 3,63 73! j _ i 3, j -! i i! i _! j _ j jj i j 4, ,400 9, i _, ,700 - j ,525 5, , , , ! 3, ,353 56, ,497 6, ! j -, , i i 925 i : i 2,520 :! -! 4 9 ' , ,576 80! -! :, j 3,7 5 0 ~ ~ J - - : I 5, ;, , , , i i,o o o! i 2, i - 2, i. -, - i

350 i! 9 il 6 ii 7 il» Il 9 Il i» i N i i s t ä s ijo te ttu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Ilm a jo k i. Ilmajoen maanmiesseuran k a s s a... 5, Suoviljelysrahasto... 8,000-3 Rosenbergin lahjotusrahasto K ansakoulu rah asto... 3, Aleksander II:n stip en d iorah asto Haapa-ojan la h jo tu srah a sto Seinäjoki. Aleksander II:n stip en d iorah asto Jussilan lahjotus kansakoululapsia v a r te n Korsnääsi. Rosenbergin lahjotus sam. sam... 2,000 0 K ö y h ä in k a ssa... 2,3 82 L aukaa. Aleksander II:n stip en d io rah a sto... 3, Arvidsonin rahasto veistotaidon e d istä m is e k s i... 5, Kirkon p a lo k a ssa..., U r k u k a s s a j70 J 5 P. Niskan lahjotusrahasto, kiertokoulujen ylläpidoksi....,46 27! 0 Petäjävesi. Lundeqvistin lahjotusrahasto köyhäin lasten kouluttamiseksi.. 4,7!27 j 7 Pesoniuksen sam. vastaista köyhäinhuonetta v a r t e n... j 322; 99 8 Pappilan metsärahasto N:o... 55,800 j \ 9 00,529; Jyvä skylä n m aaseurak. f J. A. Arvidsonin rahasto köyhäin avuksi katovuosina Uurainen. Aleksander ILn stip endiorahasto Saarijä rvi. Kappalaispuustellin rakennusrahasto... 20, K irkon viin ik assa... 2, K y n ttilä k a ssa...,900 - :25 U r k u k a s s a i26 A ltta r ita u lu n k a ssa [27 753,28 Karstula. Aleksander ILn apukassa orpolasten kouluuttamiseksi...., P ihtipudas. H ätä-ap u rah asto... 4, Aleksander ILn stipendiorahasto köyhiä seminaarilaisia varten., Kassa petolintujen tappoa v a r te n K iv ijä rv i. K irkonkassa Total des capitaux. ÿhf. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. A ctions. Osakkeisiin. j Korkoa kasvaviin vaiti o- obligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä j vastaan.! Prêts hypothécaires. [Prêts sur d antres g a ra n ties. j Lainoihin velkakirjaa : vastaan. Comptes courants avec des i banques de dépôts. \ mnf. j y# j 7}ÿ J: mnf. j f»! 5 (ftnf.! 7«mnf. i Pankkeihin talletettavaksi. i j * I Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com p tant. Puhdasta rahaa. ifinf j / < 9 h f ym j j j; j i - 3,570,000, ~ - j i ~ \ ~ _ 8,000 i j j 4,000 _ ~ j - 3 2,42 50, ~ 47 4 j j l _ i 22 5 _ _ r - - j i _! 50 ~ 8 j _ ; 2,000 : 9 _! _ j jj 2, j - - 3, ; 5, ! ! -, _ - i ! _ - 4! -, j _ 5 _ j. _ i 2, , ! 320 i - :i i , i ,530 i , ! _ ; ; 20 i , i ~~ i! I 2, ~~,900 : : : i! ! _ 26! 753 _ 27 i - i ; - -,680 - il 200! ; j , _ j i29: M j i, i i _.! 30 - _ -! i - - ; j! i i j --- ; i,

351 ! 4 il 5!i 6 II 7 8 II 9 Il 0 Il : j Niistä sijotettu. Placements des capitaux. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääoma-varoja. mnf. f» Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteim istöihin.! A ctions. O sakkeisiin.! Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin! arvopapereihin.! Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä j vastaan kiinteään omai- ; suuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires.. Prêts sur d'autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des \ banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi.! Kalustoon ja m uihin saataviin. Biens meubles et divers a c tifs. i \ s v im m nf. n! X n f f» m n f ia m nf. im m nf. m nf. j j Argent com ptant. Puhdasta rahaa. K iv ijä r v i., K o u lu k a ssa H ätä -a p u ra h a sto...,240-4 M aanviljelyslainarahasto... 4,000 5 Maanviljely savunantorahasto Suoviljelysrahasto W im p e li. K ö y h ä in k a ssa..., j E v ijà r v i. Viinaverorahasto kansakoulun tarpeeksi... 4, fi j K o r te s jä r v i. Sam. sam... 6, K ö y h ä in k a ssa...,08 30 L e h tim ä k i. M aanviljelyslainarahasto... 2,200-2 Y a iv a isa p u k a ssa T ö ysä. M aanviljelyslainarahasto... 2, K e u r u. Aleksander II:n stipendiorahasto köyhiä seminaarinoppil. varten,000 5 Cronstedtin lahjotusrahasto köyhiä kansakoululapsia varten.. 5,000 ig; Provasti Malmstenin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... 9,000-7 Sam. sam. kansakoulua v a r te n...,500-8 Viinaverorahasto, korko kansakoulujen h y v ä k si... 8,000-9 P ih la ja v e s i. Malmstenin k ö y häin k assa..., K ansakoulu kassa..., i Pappilanrakennuskassa... 3, j Pappilan m a an viljelysk assa... 2, ! Lukkarinpuustellin rakennuskassa... 5, M aanviljelyslainarahasto K ö y h ä in k a ssa j M u ltia. Sam...., i ,240 3 ; - - 3, ! _ 5 _ , , , ! ; - 6, , ! - - 2,200 U I - - _ - 2, i,000-4! _ _ 5,000 _ 5 9, , ,000 î 8 :,500 _ , ! ,500 2! 2, ,000-2, i _ 24 " ' , Provasti Malmstenin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... j, i Aleksander If:n stip en d iorah asto Ernst Hirvelän lahjotusrahasto köyhille ;30 M aanviljelyskorkorahasto W irrat. Kuuromykkäinrahasto kuuromykkäin kouluuttamiseksi.... 3, *2 Ahlgrenin lahjotusrahasto köyhäin lasten sam... 5, Kansakoulurahasto I...,47)86 - -, ; _ D _ 3, ,490! Suom. Tai. Tila.

352 i j i ( 5 I «II 7 II» II 9 0 Il u Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. ÿbyp n Actions. Osakkeisiin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin f Lainoihin kiinnitystä i vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa ; vastaan. i Comptes courants avec des j banques de dépôts. j Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent comptant. j Puhdasta rahaa. 3hf. t» f» Mnf. pl Mnf f» &nf. ïïnfi T - 3hf. f» W ir r a t. Kansakoulurahasto I I K irkonkassa... i 2, V iinirahasto...! 2, * K y n ttilä k a s s a Provasti J. W. Durchmanin lahjotusrahasto köyhäin sairasten a v u k s i j Pappilanrakennusrahasto... 8, A ts ä r i. K ö y h ä in k a ssa... I Koiranverorahasto ] L astenkoulurahasto... 2,400 - n! M aanviljelysrahasto... 3,500-2 Maanviljelysrahaston k o r k o r a h a s to K irkonkassa..., U r k u k a s s a V iin ik a s s a K y n ttilä k a ssa Kassa aidan kunnossapidoksi pappilan tilusten ja rautatie-alueen vä lillä..., ! Ostolan kappalaistilanrahasto Pappilanpalkintorahasto; maanviljelyksen parantamista varten! j 2 0 V iljelysrahasto K a n sak ou lu rah asto i i _ , , 2, , 5 85 j, , , j _ ! ~ ; _,000 i _ ! ] ! Yhteisiä koko I. Waasan läänin hätä-apurahasto, jonka tarkotus on kato- j Waasan lää vuosina auttaa enimmän t a r v it s e v ia...j 244, nille: 2 3 II. Kirkkoherranrouvan Charlotte Zandtin siemenjyvärahasto, josta katovuosina annetaan lainoja enimmän tarpeessa oleville kunnille läänissä ja on näiden käytettävä siemenen ostoksi 7,373 45! - ; j - - j 2 4 4, j

353 il 5!i 6 II? U 8 K 9 ( 0 i l J N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Com m unes. Oulun lääni. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Oulu. Oulun kauppiasten p en sio n ik a ssa , Kaupungin merikulkiain p ensionik assa ,400 4 Teollisuusyhdistyksen k a s s a... 9,483 86! 5 Saman pensionikassa... 47, i (i Rouvasväen-yhdistyksen kassa työtienestin hankkimiseksi köy- : I h i l l e... ; 3, Pikkulastenkou lurahasto... 25,04 33 h L a ste n k o tik a ssa... 0, T eaterinrakennusrahasto... 3,600 _ ( Palkintorahasto Oulun kaupungin parhaimman historian teke- Total des c a p ita u x. & nf P ä ä o m a - v a r o j a. m is e s t ä... 2,000 Köyhäinhoidon vakinainen rahasto li Saman työhuonerahasto..., Aleksander ILn stip en d iorah asto... 4,000 4 Neiti Maria Junneliuksen sam... 2,400-5 Praahe. Fellmanin porvari- ja kauppakoulurahasto...,4, Gellmanin sairashuon erahasto... 6, , Lybeckerin käsityökoulurahasto... 29, Kauppaseuran pensionikassa 37, V. Sovelluksen rahasto puutteenalaisia varten porvariluokassa. 5,000-2 Hacktellin rahasto turvattomia lapsia varten työväenluokasta.. 6, L ainakirjastonrahasto... 4, Z. Franzenin avunantorah. köyhäin kauppiasten kuolinpesiä varten ; 3, j 24 Rouvasväen-yhdistyksen kassa 5, Z. Alopaeuksen koulurahasto, Aleksander II:n stip en d iorah asto A. M. Pecklinin vaatetusavunrahasto..., Käsityöläisten pensionikassa... 8, Flemingin lahjotusrahasto... i Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Sünf i» & nf i 383, Osakkeisiin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. j n Xnf. î" I j Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä j vastaan, j Prêts hypothécaires. 5. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. ; Comptes courants avec des banques de dépôts. \ Pankkeihin talletettavaksi.! Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja muihin! saataviin. Argent comptant. Puhdasta rahaa. Shfi r* % &nf. jm 3byp td 24, ,8 8 5 O CD Xi 70 5, i 44, ,500 5, j - i ii - 50, ,700 -! :I - 3: -! 7,049,30 j! 894,222, 92 4 j j , i 2, ! ' i ; _ j - _ 3,2 0 0 _ 7,000 3,97 _ i i - j - 0,520,700 i 2, J 9, , S - - i - - j : - i j _ ; J, 2,000-3, M - ; i. 0 ; ; 29,25 99 ; 3, ! - - j - 8,423 90! -! 2, ! i 4,0 0 0 ; - i' _ 3 S - 2, i: _! - * 50, , j 03, ,4 8 0 _,733 i 59 i j l 5 i 2,0 0 0! 7, i 2,500 8,200 8, , ,330 I - 36, ,648 8, ,2 5 0 I 42, ;7, 3,0 0 0 i _,000 ; 670, ,7 0 0! 8(3 4, il 8-4,709 5 o ' , i ji - 5,000 i 20 - ; 4,42 50 i 670 -,320 ' ;! - ' - _ 4,0 0 0 _ i - i j 33 3 '2 2 : -! ~ - - ; - i 3, i - i -! - j - ; 5, i ; _ i,,802 72! 2 5 ; _ - ; -, ; i i i 26; _ i - 8, ,72; _ i _ j i ii

354 li 6 li v! 8 il Il io i l Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des ca p ita u x. Pääoma-varoja. i Maatiloihin ja kiinteimis- töihin. j A ctions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. I Prêts hypothécaires. j vastaan kiinteään omaii suuteen tai hypoteekiä Prêts sur d autres ga ra n ties. Lainoihin velkakirjaa j j Comptes courants avec des j banques de dépôts.! Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et dicers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Puhdasta rahaa. i ; m nf. J,<3 S h f. /m m n f i s m n f ya mnf. fh m n f rm m nf. m n f m n f i,ë Praahe. Raatimies L. F. Leufstadiuksen lahjotusrahasto puutteen-alaisia työväenluokkalaisia v a r t e n ,000 2 Tornio. K auppaseurankassa... 7,800 3 f P y h ä k o u lu k a ssa... 5, K öyh ä in k a ssa... 4, K ansakoulukassa... 4,036 6 Bergerin stipendiorahasto... 5, Aleksander II:n sam..., Dahlmanin lahjotusrahasto köyhiä v a r te n... 9,000 9 l i. H ä tä-ap u rah asto Sam.... 9, K u iv a n ie m i. Sam.... 2, Uusi h ä tä -a p u r a h a sto H a u k ip u d a s. H ä tä-ap u rah asto Kauppaneuvos J. G. Bergbomin lahjotusrahasto kansakouluksi., Sam. sam. köyhäintaloksi..., K iim in k i. H ätä-apurahasto Y l ik iim in k i. Sam.... 3, Vanhempi sam... 2, P a lo -a p u r a h a sto Viljelysrahasto 4,476-2 K ansakoulu rah asto... î, O u lu n e m ä - \ se u ra k. / Pappilan rakennusrahasto... H ätä-apurahasto... P a lo -a p u r a h a sto... 9, , Arpajaisrahasto köyhiä kansakoululapsia v a r t e n..., L ainakirjastonrahasto..., O u lu n sa lo. K ö y h ä in k a ssa..., i 2S H ätä-ap u rahasto j L im in k a. Sam L ainakirjastonrahasto Aleksander II:n stip en d iorahasto L u m ijo k i. K ansakoulu rah asto..., ,000! \ \ - 7,800 5, , ,036 5,579 2,288 8, , ~ , , , j : - -!! -» i ~ , !> - - 4,476 0,492 30; , , , i ~ à G

355 ! !! 2! 3 4 I 5 il 6 T " 8 IS 9 0 N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. j S p e'cification des fo n d s. 9hf. Total des c a p ita u x. Pääoma-varoja. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. A ctions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés.! suuteen tai hypoteekiä vastaan.! Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään oinai- Prêts sur d'autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. SUnfi!fût j i; L u m ijo k i. t L ainakirjastonrahasto !! P alo-ap u k assa ai j V iljelysrahasto... 3, Tem m es. H ätä-apurahasto... 4, ' K ö y h ä in k a ssa... I 5, K ansakoulu kassa... 2, V iljelysrahasto... 2, S : Palo-ap u k assa..., T y rn ä v ä. ; V iljelysrahasto... 9, , K ansakoulu rah asto... 6, n i K irkonkassa..., [ V iin ik a s s a... 4, ; Vakinainen köyh äin k assa... 4, I 8, K e m p e le. Sam...., M uhos. Sam....,483 5 t U ta jä rv i. Sam.... 6, j P u d a s jä r v i. Sam.... 4, SI Uusi sam..., Lahjotus köyhäinkassalle 2 Aleksander ILn stip en d iorah asto , Koiranverorahasto..., P a lo -a p u r a h a sto j V iin ik a s s a... 5, T a iv a lk o sk i. H ätä -a p u ra h a sto... 4, K u u sa m o. Sam.... 6, ; K ö y h ä in k a ssa...! 9, : j 28 K a n sak ou lu rah asto... 5,79 89 ^ 29 Kirkonrakennusrahasto..., K a la jo k i. H ätä -a p u ra h a sto... 4, Alopæuksen koulurahasto... 3,70 32 J Aleksander II:n stip en d io ra h a sto ; j Sandmanin apurahasto köyhiä kansakoulu-oppilaita varten ~ i , j 78 94,000 3, j 4, j S , i , , j 9, , I -, : i 4, , , j, , , j I _ - 68! ^ _ j j, ,45-3, ;! ,504 8 I ; i - -, ] ! 5, ,84 70 i : - 5, , ,20 63 ii! 3, , s _ , : - & m m. Tai. Tila. i 500 j 3, ~ " " " 3

356 «II 6 II 7 ; 8 II 9 il 0 i t! Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s des c a p ita u x. Kunnan nimi. Communes. R ahaston eli kassan nim i ja tarkotus. Spécification des fonds. Total des capitaux. - S E - - mnfr -fi Mantiloihin ja kiinteimistöihin. A ctions. Osakkeisiin. Obligations de PEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja mnilnn arvopapereihin. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Lainoihin velkakirjaa vastaan. jcomptes courants avec des! banques de d épôts. ' mnf. T» mnf. n i 3 k f - m nf JM mnf im m nf V» m nf TU m nf -pi ; Pankkeihin talletettavaksi, Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ia muihin saatavan. î Salon kappeli. 33 R autio. Sievi. Alavieska. Ylivieska. P yhäjoki. M erijärvi. Oulais. Salon emä- \ seurak. f H ä tä -a p u r a h a s to... K ö y h ä in k a s s a... K a n sa k o u lu k a ssa... A leksander ILn s tip e n d io r a h a s to... H ä tä -a p u r a h a s to... Uusi h ä t ä - a p u r a h a s t o... K ö y h ä in k a s s a... V iin a v e r o r a h a s to... H ä tä -a p u r a h a s to Sam.... K a n s a k o u lu r a h a s to... A lopæ uksen k o u lu r a h a sto... P a lo -a p u k a s s a... K öyhäinkassa.... V ilje ly sr a h a sto... H ä tä -a p u r a h a s to... A lopæ uksen k o u lu r a h a sto... K ö y h ä in k a s s a... R a k e n n u sr a h a sto... K a n s a k o u lu k a ss a... V i i n i k a s s a... V ilje ly sr a h a sto... A leksander II:n s t ip e n d io r a h a s t o... H ä tä -a p u r a h a s to... Sam.... V iin a v e r o r a h a s to... V ilje ly sr a h a sto... H ä tä -a p u r a h a s to... Sam.... K a n sa k o u lu k a ssa... J. K ankaalan la h j o t u s r a h a s t o... H ä tä -a p u r a h a s to... S o ta m ie s k a s s a...,742 25,23 83, ,400 5, ,989 08,364, , ,284 4,870 2, ,452 33, , , , , , , ,54 9 2,626 23, ,724 38,850, i, , , , , , , i 4 4, , , , , , , j 23 5, j24,08 32, : , ,85 77 i; , ! _ , Ü - j 29 2, ; 30,92 08 '! 3 3, ,850 li 33

357 ] ! 5 6 7! 8 I 9 Il 0 i l Niistä sijotettu. Placements des capitaux. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääoma-varoja. 3hf. y* Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteîmis- I töihin. A ctions. Osakkeisiin. Obligations de l'etat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja maihin arvopapereihin. i Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des j banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. 9 h f f»! 9 hf. Mnf TM) ÿ h f î» ïfhtf \ X n f r» il Argent com ptant. Puhdasta rahaa. m nf!» S a lo n k a p p e li. P alo-ap u k assa V iljelysrahasto... 3, W ih a n ti. H ätä-apurahasto... 6, Alopæuksen koulurahasto...,80 5 V iljelysrahasto... 5, R e v o n la h ti. H ätä-ap u rah asto... 2, P a a v o la. Sam.... 5, V iljelysrahasto R a n ts ila. H ätä-apurahasto... 9, Lainakirjastonrahasto H a ilu o to. H ätä-apurahasto Aleksander ILn stip en d iorah asto...,200 _ 3 N iv a la. H ätä-ap u rah asto... 3, Alopæuksen koulurahasto... 2, Aleksander ILn stip en d io ra h a sto... 2,300-6 H a a p a vesi. Hätä-apurahasto...,740 7 H a a p a jä r v i. Sam.... 3, Alopæuksen koulurahasto... 2, K ö y h ä in k a ssa Aleksander ILn stip en d iorah asto K an sakoulu rah asto..., R e is jä r v i. H ätä-apurahasto... 2, Alopæuksen koulurahasto......, P y h ä jä r v i. H ä tä -a p u ra h a sto... 23, Alopæuksen koulurahasto... 4, V iljelysrahasto... 5,483 K ö y h ä in k a ssa K ä r s ä m ä k i. H ätä-ap u rah asto... 6, P u lk k ila. Sam.... 5, Rahasto köyhiä kansakoululapsia v a r t e n P iip p o la. H ätä-ap u rah asto... 8, :t2 V iinaverorahasto... 5, Viljelysrahasto... 3,43 69 i 950 3, j 2 3,225 3, j i 3 i -,80 4 5, i,330, , , , i i 8,200 i 2 3, i - - 3, 800 _,500 5!, 4,500 3, , , ,78 48 i ! _ ! j , , , _ 24 4,933 5, j - [27 2, , j2 8 j _ _ j 4,000 -, ; " ; - - 2, , , j i _ ,

358 ! «li «I 7 r «I 9 I 0 Ii il Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. ;Total des c a p ita u x. PMoma-varoja. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin. j des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin., Obligations de l E tat et Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres g a ra n tie s. Lainoihin velkakirjaa Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. n K e s tilä. H ätä-ap u rah asto... 2, K ö y h ä in k a ssa P a lta m o. Sam V iinaverorahasto... 2, H ätä -a p u ra h a sto... 3, Aleksander II:n stip en d iorah asto K a ja a n in \ m a a seurä k. f H ä tä -a p u ra h a sto V iinaverorah asto... 8, S o tk a m o. H ätä-apurahasto... 4, K ansakoulu rah asto Aleksander II:n stip en d iorah asto K u h m o n ie m i. H ätä-apurahasto... 2, Viljelysrahasto... 5, Su o m u ssa lm i. H ätä-apurahasto... 2, Viinaverokassa... : 0, Englantilais-ystäväin k a s s a H y r y n s a lm i. H ätä-apurahasto..., K ansakoulu rah asto... 8, R is tijä r v i. H ätä-ap u rah asto... 2, P u o la n k o. V iin averorah asto...,690 2 H ätä-ap u rah asto..., S ä rä isn ie m i. Sam.... 9, K e m i. Käsityökoulun pohjarahasto..., Rahasto työtienestiä varten k ö y h ille... 8, Orpolasten k a s v a t u s a p u... 3, S im o. Hätä-apurahasto..., T ervola. Sam , Sam. ja työra h a sto..., R o v a n ie m i. Fellmanin lahjotusrahasto... 6, o; Pappilan rakennusrahasto... 7, H ä tä -a p u ra h a sto... 6, V iljelysrahasto... 7, K e m ijä r v i. H ätä-apurahasto , i 750, i , , ,720 59, , , , , , , ,708 70, , ,6 03 3,520 8! 2, ; ii,o y u, _ 2 9, , , , , , , , , i 7, , , i - 2,

359 ! 9 i «7 i «9 0 Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p écific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. P ä ä o m a-v aro ja.!» n f 7» Biens im m eubles. M aatiloihin ja k iin teim istö ih in. A ctions. O sakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m u ih in a rv o p a p ereih in. Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin k iin n ity stä vastaan kiinteään om aisuuteen tai h y p o te ek iä v a staa n. Prêts hypothécaires. m nf. mnf. n mnf. }M mnf 7*4 mnf. fü mnf j T ifinf. T* j &nf. >à Prêts sur d antres garanties. Lainoihin v e lk ak irja a v a sta a n. Comptes courants avec des j banques de dépôts. i Pankkeihin ta lle tettav a k si. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja m uihin t sa ata v iin. Argent com ptant. Puhdasta ralm a. K e m ijä r v i. Viljelysrahasto... 4, K u o l o j a n i. H ätä-apurahasto... 8, A la -T o rn io. Sam K a r u n k i. Sam.... 2, Y li-t o r n io. Sam...., Kansakoulurahasto T u rto la. H ätä -a p u ra h a sto K o la r i. Sam M u o n io n n iska. Sam , K o u lu k a ssa... 2, P alo-ap ukassa E n o n te k i- \ Hätä-apurahasto 2 3 K i t tilä. Sam.... 4, Aleksander II:n stip en d io rah a sto S o d a n k y lä., U tsjo k i. Sam E n a re. H ätä-apurahasto T ierakennusrahasto..., Viljelysrahasto K ö y h ä in k a ssa , , ,44 50,372!, , i 2; 3' , ;! 4!, i 5 i j _ 2 2 j 7 8! _! ~ 65 2, i 3,973 5!j 787 9i - j i ,270! i U 0 _; _,450 _ I', j _! 2 j 2,843, H l4, j I ; 6, i ,, ji! i ; - i Suom. Tai. Tila. 32

360 250 Tableau comparatif des monnaies, mesures et poids en: Finlande Russie Suède France Angleterre M ark k a = 00 p en n iii *) 0,2 5 ro u b le = 25 0, k r o n a = 7 0,5 7 fran c 0, L iv. S ter lin g kopecks öre 9,55 p ence penin kulm a ( = 0 virstaa 0.09 verstes m il = 360 ref 0,688 k ilom ètres 6,646 british -m iles = 8,000 kyyn ärää = 36,000 5,7 78 sea m iles ja lk a a ) s y ltä ( = 3 k y y n ä rä ä ) 0, sa ch a in e = 2,50488 arch in es 0,6 stän g,784 m ètre,9483 yard ja lk a ( = 0 kym m enys- 0,4748 arch ine fo t 0,2969 m ètre 0,9 74 fo o t tu u m a a ) virsta ( = 23,428 ty n,0038 v erste 0,o i m il,424 k ilom ètre 0,44 b ritish m ile n y rin a la a ) tyn n yrin ala ( = 56,000 0,4583 d éciatin e 5,6 r e f 0,49364 h ectare,2983 acre ja lk a a ) k ip p u n ta ( = 20 le iv is k ä ä ),038 b e r k o v e tz 4 cen tn er 70,004 k ilo g ra m 374,8532 p o u n d s a v o ir 0,38 pouds m es dupois le iv is k ä ( = 2 0 n a u la a ) 0,590 p on d 0,2 cen tn er 20 8,5002 k ilo g ra m m es 8,74266 p o u n d s a v o ird sk å lp u n d u p o is n au la ( 32 lu o tia ),038 fou nte sk ålpu nd 4 2 5,o i gram m es 0,9373 pound avoird u p o is lu o ti ( = 4 k v in tiin iä ) 3,4 so lo tn ik s 3,25 o rt 32,5 3,282 gram m es 0,46856 ounce k orn ty n n y ri ( = 6,3 k u u tio ja l 0,78608 tc h e tv e r te 6,3 k u b ik fo t,6488 h e k to litr e 0,5674 im p. q u a rter = k a a = 30 k a p p a a = 63 4, b u sh e ls k a n n u a ) k a p p a (= 2, k a n n u a ) 0,20962 tc h e tv e r ik 2,i k a n n a 5,496 litr e s 0, b u sh e l k a n n u (= 2 tu o p p ia = 8 0,228 véd ro k an n a 2,672 litr e s 0,57645 im p. g a llo n k o r tte lia = 00 k u u tio - k y m m en y stu u m a a ) a a m i ( = 60 k a n n u a ) 2,7685 v éd ros 6 k u b ik fo t,57 03 h e k to litr e 34,587 im p. g a llo n s a n k k u ri ( = 5 k a n n u a ) 3,92 véd ros,5 k u b ik fo t 39,258 litr e s 8,64675 im p. g a llo n s tö n i ( = 08,2 k u u tio ja l 0,66 la s te ton to n n ea u r e g ist. to n k a a **) *) Par la loi du 9 Août 877 l étalon d or a été adopté en Finlande. Une pièce de 0 marc s contient 2, grammes d or pur. **) Par la loi du 4 Octobre 876 le regist erton est adopté en Finlande comme unité de jaugeage des navires, et par la loi du 6 Juillet 886 la système métrique de poids et de mesures est introduite, pour entrer en pleine activité dès le commencement de l année 892.