Henkilöstökertomus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2010 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Henkilöstön määrä, työpanos, palkkaus ja rekrytointi Vakinaiset virat ja työsuhteet Vakinaiset virat ja työsuhteet ammattiryhmittäin v Palveluksessa oleva henkilöstö vuonna Sijaiset ja väliaikainen henkilöstö Henkilötyövuodet ammattiryhmittäin vuonna Työpanos prosentteina täydestä työajasta Poissaolot Vakinaisen henkilöstön poissaolot (%) kokonaistyöajasta Poissaolot laskennallisina virkoina ja työsuhteina vuonna Poissaolot ikäryhmittäin / vakituinen työntekijä vuonna Vakinaisen henkilöstön tekemän työn hinta ja palkkarakenne vuonna Säännöllisen työajan palkat ja henkilöstö ammattiryhmittäin vuonna Henkilöstön palkkauksen kehittäminen ja palkitseminen Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt vuosina Vakinaisen henkilöstön työhistoria palveluvuosina sairaanhoitopiirissä keskimäärin Henkilöstön laadulliset ominaisuudet Henkilökunnan ikärakenne % ammattiryhmän henkilökunnasta Ennuste vakinaisen henkilökunnnan siirtymisestä eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä Rekrytointi... 17

3 Henkilöstökertomus Henkilöstön työhyvinvointi Tuloskuntomittaus Työterveyshuolto Sairauspoissaolot Pitkäaikaisterveet vuonna Työsuojelu ja turvallisuustoiminta Savuton sairaala Henkilökuntayhdistys virkkujen työkykyä tukeva toiminta Henkilökunnan kehittäminen Täydennyskoulutus Johtamisen kehittäminen Perehdytys Osaamisen hallinta Työnohjaus Yhteistoiminta Sisäinen tiedottaminen Potilastyytyväisyysmittaukset...32 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuonna

4 Henkilöstökertomus vuodelta Johdanto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tarkoituksena on edistää sairaanhoitopiirin alueen asukkaiden terveyttä yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa huolehtimalla sairaanhoitopiirille määrätyistä erityisvelvoitteista ja tuottamalla niitä korkeatasoisia ja kohtuuhintaisia erikoissairaanhoitopalveluja, joita jäsenkunnat haluavat väestölleen tarjota sairaanhoitopiirin toiminta-ajatuksen mukaisia palveluja tuotetaan ammattitaitoisen, hyvinvoivan ja motivoituneen henkilöstön avulla. Henkilöstökertomuksen tavoitteena on kuvata organisaation henkilöstöön liittyviä voimavaroja ja niiden kehitystä. Henkilöstökertomus on yhteenveto organisaation henkilöstön määrällisistä, laadullisista sekä työyhteisöön liittyvistä voimavaroista. Henkilöstökertomus 2010 poikkeaa jonkin verran aikaisempien vuosien kertomuksesta. Kertomuksen sisäistä rakennetta on uudistettu huomioiden Kuntaliiton suositukset henkilöstökertomuksen sisällöstä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty henkilöstötilinpäätöksiä vuodesta 1997 lähtien. Henkilöstökertomuksessa esitettyjä tietoja on lisäksi intranetissa toiminta-alueittain. Ehrm-info- ohjelmiston kautta sairaanhoitopiirin esimiehillä on mahdollisuus porautua oman yksikkönsä henkilöstöä koskeviin tietoihin tarkemmin. Kertomusvuonna aloitettiin valmistelut uuden Exreport-ohjelman käyttöönottoon liittyen. Tämän ohjelmiston käyttöönotolla pyritään siihen, että esimiesten olisi entistä helpompi seurata oman alueensa/ yksikkönsä henkilöstöä koskevia keskeisiä tietoja. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen on sairaanhoitopiirissä panostettu viime vuosina voimakkaasti. Tarkoituksena on, että sairauspoissaoloihin ja muihin työelämän ongelmatilanteisiin reagoitaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä yksilö- että ryhmätasolla. Kertomusvuonna uudistettiin kokonaisuudessaan myös sairaanhoitopiirin varhaisen tuen toimintamalli. Esimiehiä sekä muuta henkilökuntaa koulutettiin sen käyttöön useissa eri tilaisuuksissa mm. esimiesvalmennuksessa. Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä viihtyvyys ovat tekijöitä, joiden avulla voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia kustannussäästöjä. Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti arvioituna mitä merkittävintä toimintaa henkilöstövaltaisissa työyhteisöissä. Sairaanhoitopiirin sairauspoissaolot jatkoivat laskuaan edelleen kertomusvuonna. Positiivinen kehitys on jatkunut vuodesta 2006 lähtien. Henkilöstöhallinnon tavoitteena on ollut parantaa palvelujen saatavuutta ja yhdenmukaistaa henkilöstöhallinnon käytäntöjä mm. keskittämällä palvelupisteitä ja laajentamalla työnkuvia. Henkilöstöhallinnollisten ohjeiden päivitystyö aloitettiin kertomusvuonna yhteistyössä esimiesten ja pääluottamusmiesten kanssa. Henkilökortteihin ja salassapitoon liittyviä ohjeita päivitettiin ja ohjeet käännettiin myös englanninkielisiksi. Kertomusvuonna sairaanhoitopiirissä valmisteltiin hyvä hallinto- ja johtamistapa asiakirjaa. Asiakirjan tavoitteena on selkeyttää ja ohjata hyvän hallinnon ja johtamisen toimintoja sairaanhoitopiirissä niin, että henkilöstö voi kokea työyhteisönsä säännöt selkeiksi, johdonmukaisiksi ja tasapuolisiksi. Hyvän hallinnon ja johtamisen kulttuuri edesauttaa henkilöstön hyvinvointia ja tukee näin sairaanhoitopiirin ydintehtävän toteutumista. Tero Järvinen henkilöstöjohtaja

5 5 2. Henkilöstön määrä, työpanos, palkkaus ja rekrytointi Sairaanhoitopiirin tavoitteena on henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden turvaaminen panostamalla aktiiviseen rekrytointiin ja kannustavaan henkilöstöpolitiikkaan sekä työssä jaksamisen tukeminen ja esimiestyön kehittäminen. Henkilökunnan osaaminen ja mitoitus pyritään suunnittelemaan tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Kertomusvuonna aloitettiin sairaanhoitopiirissä nk. perusmiehitysselvityksen tekeminen, jonka tavoitteena on turvata v valmistuvan Y-talon henkilöstöresurssointi. Selvitys valmistuu vuonna Vakinaiset virat ja työsuhteet Vakinaisten vakanssien määrä on vähentynyt vuoteen 2009 verraten. Tämä johtuu mm. sairaalahuoltajien vuosia käyttämättä olleiden vakanssien lakkauttamisesta. Vakinaisten vakanssien ja työsuhteiden lisäksi sairaanhoitopiirissä on vuonna 2010 ollut 246 varahenkilön toistaiseksi voimassa olevaa (vakinaista) työsuhdetta. Näin ollen vakinaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sairaanhoitopiirissä vuonna 2010 oli Vakinaisten vakanssien määrä sairaanhoitopiirissä vuoden lopussa Vakinaiset virat ja työsuhteet ammattiryhmittäin v Virkojen ja työsuhteiden lisäystä on tapahtunut lääkäreissä sekä ammattiryhmässä, johon kuuluvat sairaanhoitajat ja muut vastaavat nimikkeet. Vastaavasti vähennystä on tapahtunut muun hoitohenkilökunnan ja huoltohenkilöiden osalta. Varahenkilöstössä sairaanhoitajien toistaiseksi voimassa olevia (vakinaisia) työsuhteita oli 139, muussa hoitohenkilökunnassa 54, akateemisessa tutkimushenkilöstössä 1, avustavassa henkilöstössä 36, huoltohenkilöstössä 14 ja hallinto- ja taloushenkilöstössä 2. Virat ja työsuhteet Erikoislääk. Erikoist. lääk. Sairaanhoit. Muu hoitohenk. Akat.tutk. Avustava henk. Huoltohenk. Hall. ja taloushenk

6 2.3. Palveluksessa oleva henkilöstö vuonna Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Kokoaik Osa-aik Yhteensä Osa-aikaisia % koko henkilöstöstä ,8 6,7 8,2 Osa-aikaisten määrä kääntyi nousuun vuonna 2009, nousu on jatkunut edelleen vuonna Osa-aikaisten määrän lisääntymistä selittää osaltaan osittaisen hoitovapaan lisääntyminen. Naisten osuus koko henkilöstöstä on n. 84 %. Naisten osuus on pysynyt lähes muuttumattomana viimeisen kymmenen vuoden aikana Sijaiset ja väliaikainen henkilöstö Sijaishenkilöstön määrä kuukausittain vuonna 2010 Viransijaisten määrä pysyi lähes vakiona koko vuoden. Työsuhteisten sijaisten ja sairauspoissaolosijaisten määrä laskee kesäkuukausien ajaksi, kun taas vuosilomasijaisten määrä luonnollisesti kasvaa. Sairauspoissaolosijaisten määrä kokonaisuutena on edelleen laskenut vuodesta Eniten sairauspoissaolosijaisia on tarvittu huhtikuussa ja marraskuussa. Sijaishenkilöstön määrä/ kk Vuosilomasijainen Sairauslomasijainen Työsop.sijainen Viransijainen Varahenkilö

7 Henkilötyövuodet ammattiryhmittäin vuonna HENKILÖTYÖVUODET AMMATTIRYHMITTÄIN V Vakinaiset Ammattiluokka Erikoislääkärit 109,57 113,68 116,39 Erikoistuvat lääkärit 6,72 9,27 12,07 Hammaslääkärit 2,19 2,57 2,08 Sairaanhoitajat 627,65 627,85 650,87 Muu hoitohenkilökunta 228,14 216,34 199,06 Tutk. ja hoitohenkilöt akat. 77,82 71,00 81,89 Tutk. ja hoitoa avustava 215,54 204,67 207,41 Huoltohenkilöt 234,84 235,28 232,91 Hall. ja taloushenkilöt 93,62 94,48 94,85 YHTEENSÄ 1596, , ,53 Varahenkilöt Ammattiluokka Sairaanhoitajat 60,50 72,32 68,25 Muu hoitohenkilökunta 23,70 30,51 31,94 Tutk. ja hoitoa avustava 15,04 20,79 20,68 Huoltohenkilöt 8,76 8,09 7,39 Hall. ja taloushenkilöt 0,00 0,00 0,94 YHTEENSÄ 108,00 131,71 129,20 Sijaiset Ammattiluokka Erikoislääkärit 16,84 12,14 11,35 Erikoistuvat lääkärit 10,83 9,04 12,07 Sairaanhoitajat 197,02 180,75 184,44 Muu hoitohenkilökunta 60,79 49,42 47,22 Tutk. ja hoitohenkilöt akat. 17,87 21,06 16,43 Tutk. ja hoitoa avustava 57,49 50,09 47,65 Huoltohenkilöt 59,79 52,91 49,03 Hall. ja taloushenkilöt 15,51 16,88 15,99 YHTEENSÄ 436,14 392,29 384,18

8 Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä, jossa huomioidaan tehdyt lisä- ja ylityöt ja vähennetään poissaolot. Osa-aikaisen henkilöstön työpanos muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti ja vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna lähes kaikissa ammattiryhmissä vakinaisen henkilöstön osalta. Sijaisten osalta henkilötyövuodet ovat vähentyneet edellisiin vuosiin verrattuna Työpanos prosentteina täydestä työajasta Työpanos Erikoislääk. Sairaanh. Muut hoitoh. Akat. tutk. Avust. henk. Huolto Hallinto Yhteensä Sijaiset 13,6 23,3 26,4 25, ,4 19,5 23,4 Vakinaiset 50,6 75,8 81,7 65,2 80, ,7 71,4 Vuonna 2010 kokonaistyöpanos sairaanhoitopiirissä oli kalenteripäivää. Kokonaistyöpanos oli 699 päivää vähemmän kuin vuonna Laskennallisina virkoina ja työsuhteina vuoden 2010 työpanos vastaa vakanssia, mikä on 1,9 vakanssia vähemmän kuin vuonna 2009.

9 Poissaolot Vakinaisen henkilöstön poissaolot (%) kokonaistyöajasta Vakinaisen henkilöstön poissaolot ovat viime vuosina pysyneet lähes ennallaan. Ns. muihin poissaoloihin sisältyvät mm. harkinnanvaraiset virkavapaudet ja työlomat. Poissaolojen osuus palveluksessaoloajasta % Työpanos Vuosilomat Sair.lomat Lakisäät. Muut 4% 7% 4% 13% Poissaolot laskennallisina virkoina ja työsuhteina vuonna 2010 Poissaolot laskennallisina virkoina vuonna 2010 Hallinto Huolto Avustava henk. Akat.tutk.henk. Muut hoitoh. Sairaanh. Erikoislääk Erikoislääk. Sairaanh. Muut Akat.tutk. Avustava Huolto Hallinto hoitoh. henk. henk. muut 16,3 37,5 6,9 7 5,7 6,1 2,5 lakisäät. 8,1 91 8,4 8,7 12,3 17 6,5 sair.lomat 2,2 37,5 14,4 2,3 10,4 16,1 5,5 vuosilomat 20,4 123,5 43,1 12,9 38,3 41,2 15,5 Taulukossa on esitetty poissaolot laskennallisina virkoina vakinaisen henkilöstön osalta. Poissaolojen kokonaismäärä on viime vuosina pysynyt lähes samana. Kategoria muut sisältää mm. harkinnanvaraiset virkavapaat ja työlomat.

10 Poissaolot ikäryhmittäin / vakituinen työntekijä vuonna 2010 Lakisääteiset poissaolot ovat suurimmillaan nuoremmissa ikäluokissa. Tähän poissaoloryhmään kuuluvat mm. perhevapaat. Sairastavuus on korkeimmillaan yli 50-vuotiaiden ryhmissä. Yli 60-vuotiaiden osuus henkilöstöstä on niin pieni, että jo yksikin pitkä sairauspoissaolo nostaa keskiarvoa merkittävästi. Poissaolot ikäryhmittäin Vuosilomat Sairauspoissaolot Lakisäät. Muut alle 30 v v v v väh. 60 v

11 Vakinaisen henkilöstön tekemän työn hinta ja palkkarakenne vuonna 2010 Tehdyn työn hinta 2010 Säännöllinen työaika Muu työaika Yhteensä Ammattiryhmä Varsinaiset palkat Muut palkanosat Euroa/tunti Varsinaiset palkat Euroa/tunti Varsinaiset palkat Euroa/tunti Erikoislääkärit , , ,76 Erikoist. lääkärit , , ,23 Hammaslääkärit , , ,12 Sairaanhoitajat , , ,04 Muu hoitohenk , , ,94 Akat.tutkimush , , ,65 Avustava henk , , ,31 Huolto , , ,49 Hallinto , , ,38 Yhteensä , , ,26 Sivukulut 28,5 % , , ,46 Tehdyn työtunnin hinta sivukuluineen on noussut vuodesta 2009 keskimäärin 1, Säännöllisen työajan palkat ja henkilöstö ammattiryhmittäin vuonna 2010 Vakinaisen henkilöstön palkkojen suhteelliset osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan vuodesta 2004 lähtien. Tuntipalkat ovat nousseet suhteellisen tasaisesti viimeisen 7 vuoden aikana, joskin lääkäreillä kehitys on ollut nopeinta. Ammattiryhmien osuus säännöllisen työajan palkoista ja henkilökunnasta v ,28 40,27 Vakituisen henkilöstön osuus palkoista Osuus vakituisesta henkilöstöstä ,27 14, ,71 11,42 11,28 5,58 5,27 10,42 11,36 10,57 5,25 5,35 0 Erik.lääk. 1,20 2,18 Muut lääk. Sair.hoit. Muu hoitoh. Akat.tutk. Avust.henk. Huolto Hallinto Maksetut palkat vuonna 2010 Vuoden 2010 aikana maksettiin palkkoja sivukuluineen euroa. Vuonna 2009 vastaava summa oli euroa. Nousua kertyi 2,96 %.

12 2.9. Henkilöstön palkkauksen kehittäminen ja palkitseminen 12 Syksystä 2004 lähtien järjestelyerien maksamisessa on ollut mukana kunnallisen virkaja työehtosopimuksen mukainen työsuorituksen arviointiin perustuva henkilökohtainen lisä. Henkilökohtaisen lisän maksaminen sairaanhoitopiirissä perustui v suurelta osin kouluttautumisista maksettaviin lisiin. Syksyllä 2006 otettiin hoitohenkilökunnan osalta käyttöön työn vaativuuteen perustuva tasoryhmitys, joka pääosin on neliportainen. Eräillä toimenpideosastoilla kuitenkin viisiportainen. Syksyn 2010 tuloksellisuuserään liittyviä koko henkilöstöä koskevia tuloksellisuushankkeita olivat mm. varhainen tuki- mallin päivittäminen, Y-taloon liittyvät järjestelyt sekä jo aiemmin tehdyt osastojärjestelyt. Näillä perusteilla tuloksellisuuserä kohdennettiin koko henkilöstöön. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto siirsi vuoden 2009 hyvästä taloudellisesta tuloksesta virkistysrahastoon. Tämän summan yhtymähallitus halusi ohjata henkilökunnan hyväksi, koska vuoden 2009 hyvä tulos perustui merkittävältä osalta henkilöstön hyvään työsuoritukseen ja valmiuteen tehdä säästöjä toiminnassaan. Rahaston varojen käytön pääperiaate on suunnata taloudellista tukea koko työyksikön henkilökunnan yhteiseen tekemiseen, yhteishengen lisäämiseen, yhteisöllisyyden edistämiseen ja virkistystoimintaan. Virkistysrahastosta jokainen toimintayksikkö tai vastuuyksikkö voi hakea enintään 40 euroa/yksikön vakinainen työntekijä. Vuonna 2009 sairaanhoitopiirin palveluksesta eläkkeelle jääneiden ja Kuntaliiton myöntämien ansiomerkkien saajien perinteinen juhla pidettiin tammikuussa Kultaisen ansiomerkin sai 30-vuoden kunnallisesta palvelusta 79 sairaanhoitopiirin työntekijää. Sairaanhoitopiirin vahvuuksia ovat kehitys-, koulutus- ja tutkimusmyönteisyys. Laatuun panostetaan ja laatutyöhön kannustetaan mm. laatupalkintokilpailun avulla. Laatupalkinnolla palkitaan ja kannustetaan työntekijöitä, työryhmiä, toimintayksiköitä tai toiminta-alueita oman toimintansa kehittämisestä. Laatupalkinnot jaettiin joulukuussa Pääpalkinnon sai lääketieteellisen tutkimuksen yksikkö alkoholitutkimuksesta.

13 Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt vuosina Sairaanhoitopiirin strategisiin tavoitteisiin kuuluu tyytyväinen asiakas, sitoutunut ja sitoutettu henkilökunta ja toimivat hoitoketjut Vakinaisen henkilöstön työhistoria palveluvuosina sairaanhoitopiirissä keskimäärin 2010 Sairaanhoitopiirissä pisin työhistoria on muun hoitohenkilökunnan ammattiryhmällä ja lyhyin akateemisella tutkimushenkilöstöllä. Työhistoria on lyhentynyt edellisvuoteen verrattuna erikoislääkärien osalta 0,3 vuotta ja hallinnon henkilöstön osalta 1,2 vuotta. Muissa ryhmissä työhistoria on hieman pidentynyt. Hallinnosta on viime vuosina eläköitynyt useita pitkään sairaanhoitopiiriä palvelleita viranhaltijoita. Tämä selittää osaltaan hallintohenkilöstön työhistorian lyhenemistä. Työhistoria 2010 Erikoislääkärit 13,3 Sairaanhoitajat 15,7 Muu hoitohenk. 23,7 Akat.tutk.henk. 11,8 Avustava henk. 19,6 Huoltohenk. 19,4 Hallintohenk. 19,

14 Vaihtuvuus Erikoislääkärit 5,7 18,2 5,8 6,3 11,3 Sairaanhoitajat 5,0 6,4 5,3 5,7 4,6 Muu hoitohenk. 4,4 5,8 7,8 6,4 4,9 Akat.tutk. 15,9 26,3 9,0 7,1 7,5 Avust.henk. 6,2 3,0 3,7 3,5 3,1 Huolto 6,3 6,9 6,6 6,3 6,0 Hallinto 4,0 4,9 0,0 7,3 7,2 Yhteensä 5,9 7,7 5,8 6,0 5,8 14 Ulkoinen vaihtuvuus lasketaan seuraavasti Vakinaisten palvelusuhteiden päättymisen syyt 100 x(alkaneet palv.suht.+päättyneet palv.suht.) Keskimääräinen henk. määrä Vanhuuseläke Irtisanoutuminen Työkyvyttömyyseläke Muu syy Yhteensä

15 Henkilöstön laadulliset ominaisuudet Henkilökunnan ikärakenne % ammattiryhmän henkilökunnasta Alle 30 -vuotiaita on suhteellisesti eniten lääkäreiden ammattiryhmässä. Yli 40 -vuotiaita on suhteellisesti eniten hoitoa avustavassa henkilöstössä. Erityisesti muun hoitohenkilöstön ja hallinnon ammattiryhmässä yli 50 vuotiaiden osuus on suuri. Suhteellisesti eniten yli 60 vuotiaita on lääkärihenkilökunnassa ja huollossa. Ikärakenne 2010 % alle 30 v v v v väh. 60 v Lääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenkilökunta Akat.tutk. Avust.henk. Huolto Hallinto

16 Keski-ikä Lääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenk. Akat. tutk. Avust. henk. Huolto Hallinto ,4 45,1 50,7 47,5 48,4 50,5 49, , ,5 45,8 48,9 51,2 50, ,1 45,4 51, ,2 50,8 50, ,4 45,2 51,4 46,2 49,5 50,4 50, ,3 45,6 51,9 45,7 50,1 50,7 50 Vuonna 2010 vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 48,0 vuotta. Vuodesta 1997 henkilökunnan keski-ikä on noussut 3,6 vuodella, ja nousua viime vuodesta on 0,1 vuotta Ennuste vakinaisen henkilökunnnan siirtymisestä eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä Lääkärit Sair.hoit. Muu hoit. Akat.tut. Avust.hen Huolto Hallinto Yht Vuoteen 2020 mennessä sairaanhoitopiirin työntekijöistä eläköityy 34,5 % ja v mennessä 49,1 %. Muiden vastaavankokoisten sairaanhoitopiirien eläköitymisennusteet ovat vuoteen 2020 mennessä 32,1 % ja vuoteen 2025 mennessä 46,2 % Kuntien eläkevakuutuksen tilaston mukaan.

17 17 Kumulatiivinen eläköitymisprosentti vuoteen 2025 mennessä Lääkärit Sair.hoit. Muu hoit. Akat.tut. Avust.hen Huolto Hallinto Suhteellisesti suurin eläköitymisprosentti vuoteen 2025 mennessä on muun hoitohenkilöstön keskuudessa, ko. ryhmässä myös keski-ikä on korkein. Osa-aikaeläkkeellä kuntayhtymässä oli henkilöä. Vuonna 2009 osa-aikaeläkeellä oli 37 henkilöä ja vuonna henkilöä Rekrytointi Rekrytoinnin tavoitteena on ollut tukea toimintayksiköitä rekrytointiprosessissa sekä koordinoida sijais- ja varahenkilöstön käyttöä joustavasti toimintayksiköiden välillä. Ulkoinen rekrytointi on hoidettu osittain yhteistyössä Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa. Ulkoista rekrytointia on tehty em. yhteistyössä mm. valtakunnallisilla sairaanhoitajapäivillä Komia- Seinäjoen kaupunkiseutu brändin alla. Lisäksi sairaanhoitopiiri osallistui myös Komiat koolla- tapahtumaan Helsingissä toukokuussa. Rekrytointiyksikkö järjesti joulukuussa Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuville sairaanhoitajille infotilaisuuden sairaanhoitopiirin työmahdollisuuksista. Tilaisuuteen osallistui 30 valmistuvaa sairaanhoitajaa. Uusien työntekijöiden ja sijaisten palkkaamista varten on sairaanhoitopiirissä käytössä sähköiset rekrytointiohjelmistot. Työhakemuksen voi täyttää sairaanhoitopiirin ulkoisilla internetsivuilla. Avointen virkojen ja toimien täyttämisessä sähköinen rekrytointi otettiin käyttöön vuonna 2010 alussa. Hakuilmoituksia sivustolla julkaistiin v yhteensä 122 kpl. Näillä ilmoituksilla haettiin 167 työntekijää. Hakuilmoituksista sijaisuuksiin hakuja oli 9. Avoinna olleista lääkärin viroista 16:een ei saatu yhtään hakemusta. Tämä kuvastaa osaltaan lääkärirekrytoinnin haasteellisuutta. Tapauksissa, jolloin virkoihin tai toimiin ei ole hakijoita tai viranhaltijan erotessa uutta viranhaltijaa ei ole vielä valittu voi tehtävää hoitaa tilapäisesti avoimen viran hoitaja. Eniten avoimen viran tai toimen hoitajia on käytetty lääkärien viroissa, joihin ei ole saatu vakinaista viranhaltijaa. Avoimen viran tai toimen hoitajia oli: erikoislääkäreinä 25, erikoistuvina lääkäreinä 16, sairaanhoitajina 5, huoltohenkilöinä 3 ja hallintohenkilöinä 1. Rekrytointiyksikkö on hoitanut sekä lyhyt- että pitkäaikaisten sijaisten hankinnan eri yksiköihin hoitohenkilökunnan ja osastonsihteerien osalta. Sijaisvälitykseen tulleiden muiden ammattiryhmien hakemukset on ohjattu asianomaisille esimiehille eri toiminta-alueille. Avoimia sijaisuushakemuksia sairaanhoitopiiriin tuli vuonna 2010 yhteensä 355 kpl. Kiertävän varahenkilöstön työpanosta ohjattiin edelleen sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti lyhytaikaisiin poissaoloihin. Vuoden 2010 aikana kiertävä varahenkilöstö teki yksiköissä yhteensä työvuoroa. Näistä työvuoroista puuttui vakituinen työntekijä tai yksiköissä tarvittiin tilapäisesti lisähenkilökuntaa ko. työvuoroon. Rekrytointiyksikkö välitti ulkopuolisia, lyhytaikaisia hoitohenkilökunnan ja osastonsihteerien sijaisia eri yksiköihin yhteensä 2 530:een työvuoroon. Hoitohenkilöstön ja osastonsihteerien osalta alkuhaastattelut ja tietojen tarkistaminen on tapahtunut rekrytointiyksikön henkilökunnan toimesta. Rekrytointiyksikön ohjausryhmä on kokoontunut kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmässä on tarkasteltu kiertävän varahenkilöstön ja ulkopuolisten sijaisten käyttöä sekä ideoitu uusia toimintatapoja henkilöstön käytössä.

18 Varahenkilöstön ja ulkopuolisten sijaisten käyttö Helmikuu Tammikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Marraskuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Joulukuu Varahenkilöt 2009 Ulkop. sijaiset 2009 Varahenkilöt 2010 Ulkop. sijaiset 2010

19 3. Henkilöstön työhyvinvointi 19 Sairaanhoitopiirin strategiaan kuuluu ristiriidaton ja myönteinen ilmapiiri; työviihtyvyys ja tuloskunnon jatkuva paraneminen. Aktiivinen välittäminen vähentää sairauspoissaoloja. Varhaisen tuen toimintamalli on osa sairaanhoitopiirin strategiaa pohjautuen sairaanhoitopiirin toiminta-ajatukseen, Ihmisen terveyden tähden ja visioon, Vahva ja yhteistyökykyinen suunnannäyttäjä. Taustalla olevat keskeiset arvot Ihmisarvon kunnioittaminen ja Vastuullisuus ovat molemmat työkykyyn ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Varhainen tuki on työkyvyn heikkenemisen ennakointia ja kokonaisvaltaista työntekijöiden pitkäaikaisterveyttä ja työhyvinvointia edistävää toimintaa. Tilanteisiin tartutaan välittömästi, kun havaitaan merkkejä terveyden tai työkyvyn heikkenemistä uhkaavista tekijöistä. Varhainen tuki on osa normaalia esimiestyötä. Henkilöstön työhyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisen toimintaohje päivitettiin kevään 2010 kuluessa. Päivityksessä otettiin huomioon aikaisemmasta versiosta kertyneet käytännön kokemukset sekä toimintayksiköiden ja toiminta-alueiden johtoryhmiltä sekä yhteistoimintaneuvostolta saatu palaute. Hallitus hyväksyi uuden ohjeen kesäkuun kokouksessaan. Ohjeessa korostuu aiempaa enemmän työntekijän ja lähiesimiehen vastuu sekä tiivis yhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Muutoksista tiedotettiin henkilöstölle sekä yleisissä koko henkilöstöä koskevissa tilaisuuksissa että yksiköiden omissa tapahtumissa. Yhteistyötä työhyvinvoinnin edistämiseksi työterveyshuollon ja Kuntien eläkevakuutuksen asiantuntijoiden kanssa tehostettiin osallistumalla mm. yhteisiin neuvottelu- ja koulutuspäiviin. Helmikuussa järjestettiin yhteistyössä Kuntien eläkevakuutuksen, Kelan ja sairaanhoitopiirin kanssa ammatillista kuntoutusta käsittelevä koulutusaamupäivä, johon oli kutsuttu sairaanhoitopiirin esimiehiä ja työterveyshuollon henkilöstöä. Varhaisen tuen neuvotteluja tilastoitiin vuoden 2010 aikana yhteensä 129 kpl, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Tavallisin syy (92 kpl) neuvotteluihin oli työhön paluun suunnittelu pitkän poissaolon jälkeen tai työntekijän muuttunut terveydentila. Ohjaus-, neuvonta- ja seurantatapahtumia oli kertomusvuonna yhteensä 316 kpl. Neuvotteluissa suunniteltiin 90:n eri työntekijän työkyvyn tukitoimia. Työhyvinvointisuunnittelijan lisäksi työhyvinvointitoimintaan on ostettu psykologin työpanosta psykologiyksiköstä. Työhyvinvointisuunnittelijan tehtävänä on erityisesti ollut tukea ja opastaa esimiehiä Varhaisen tuen toimintamallin käytössä. Tämä toteutui tavallisimmin osallistumalla työntekijän ja esimiehen yhteisneuvotteluihin. Lisäksi työhyvinvointisuunnittelija toimi ammatillista kuntoutusta koskevissa asioissa yhdyshenkilönä sairaanhoitopiirin, työterveyshuollon ja Kuntien eläkevakuutuksen välillä.

20 3.1. Tuloskuntomittaus Sairaanhoitopiirissä tehtiin vuonna 2010 tuloskuntomittaus, joka ulottui jokaiseen vastuuyksikköön. Tulokset käsiteltiin ja purettiin jokaisessa yksikössä. Yllä oleva kuvio on koko sairaanhoitopiirin tulos. Mitä enemmän mustaa tai punaista on nähtävissä, sitä huonommin ko. kysymyksen väittämä on vastauksien mukaan toteutunut Millainen on tilanne mielestäsi nyt omassa työssäsi tai toimipisteessä? Tuloskuntomittaus v ja lisäksi vertailu v kahden huonoimman osalta Itsenäisyys työnteossa 17. Oman työn tarkoituksen tunteminen osana sairaalan toimintaa 1. Tyytyväisyys työtehtäviin 21. Henkilökohtainen työnilo 5. Mahdollisuus hyödyntää omia kykyjä tehokkaasti työssä 10. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö 3. Omien vastuualueiden selkeys työssä 7. Mahdollisuudet itsensä kehittämiseen koulutuksen avulla 13. Henkilökohtainen työssä jaksaminen 11. Työilmapiiri 23. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen 4. Vaikuttamismahdollisuudet omien työtehtävien suunnitteluun 9. Esimies-alaissuhteiden toimivuus toimipisteessä 2. Tyytyväisyys työmäärään 19. Töiden jakoon liittyvä oikeudenmukaisuus toimipisteessä 16. Esimiesten ja henkilöstön välinen tiedonkulku toimipisteessä 6. Esimieheltä saatu palaute työssä suoriutumisessa 14. Tyytyväisyys toimipisteen TYHY-toimintaan 8. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen palkkauksessasi 18. Muutosten suunnittelu ja toteutus 15. Työyhteisön kyky käsitellä ristiriitoja 20. Johtoryhmän toiminta vastuuyksikössä, johon toimipisteesi kuuluu 22. Edellisen tuloskuntomittauksen hyödyntäminen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1 = erittäin huono = erittäin hyvä 3.2. Työterveyshuolto Työterveyshuoltopalvelujen tuottamisesta vastasi pääasiassa Seinäjoen Työterveys liikelaitos. Palvelut tuotettiin pääosin sairaalan alueella toimivalla Törnävän työterveysasemalla. Tässä toimipisteessä työskentelee kolme työterveyslääkäriä, kolme työterveyshoitajaa, kaksi vastaanottohoitajaa sekä työfysioterapeutti ja työpsykologi. Syksyllä 2010 toteutetussa Työterveyslaitoksen Asiakasavain kyselyssä todettiin asiakastyytyväisyyden olevan erinomainen. Työterveyshenkilöstön täydennyskoulutuksen painopiste oli työlähtöisessä toimintatavassa sekä mielialahäiriöiden toteamisen ja hoidon kehittämisessä. Työterveyshuollon painopiste siirtyi vuonna 2010 yhä voimakkaammin työkykyä ylläpitäviin toimiin. Sairaanhoitopiirin varhaisen tuen mallin mukaisesti yhteistyössä linjaorganisaation ja henkilöstöhallinnon kanssa reagoitiin varhaisiin työkyvyn alenemisen merkkeihin ja etsittiin yhdessä tukitoimia sekä hoidon ja kuntoutuksen että myös työn uudelleen organisoinnin avulla. Yksittäisen työntekijän työkyvyn tukemiseksi järjestettiin työterveysneuvottelu 71 kertaa. Työterveyshuolto osallistui asiantuntijana mm. sairaanhoitopiiriin perustetun sisäilmatyöryhmän ja työhyvinvointityöryhmän sekä yhteistoimintaneuvoston toimintaan. Työterveyslääkäri huolehti esimiesvalmennuksessa työterveyshuollon osuudesta ja osallistui valmennuksen kehittämiseen. Terveystarkastuksia työterveyshoitajat tekivät 997 kpl, työterveyslääkärit 608 kpl ja työfysioterapeutit 371 kpl. Työpsykologin ohjaus- ja neuvonta sekä muita työkykyä tukevia yksilökäyntejä oli 139 kpl. Työpaikkaselvityskäyntejä työfysioterapeuteilla oli 107 kpl ja työterveyshoitajilla 116 kpl. Sairausvastaanottokäyntejä työterveyslääkärillä oli 6590 kpl.

21 21 Työpaikkaterveydenhuollon toteutuneet kustannukset v nousu% 2010 nousu% Ennalta ehkäisevä , ,03 Sairaanhoito , , , ,62 Työterveyshuollon kustannuksiin on saatu Kela-korvausta vuosina 2008 ja ,8 % toteutuneista kustannuksista. Seinäjoen Työterveys-liikelaitoksen lisäksi sairaanhoitopiiri osti työterveyspalveluja maakunnassa muualla kuin Seinäjoella työskentelevälle henkilökunnalleen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta. Myös nämä kustannukset on huomioitu edellisessä taulussa Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä koko sairaanhoitopiirissä oli v pv., v pv. ja vuonna pv. Vähennystä edelliseen vuoteen kertyi yhteensä 1810 kalenteripäivää. Sairauspoissaolot/päiviä/vakituinen työntekijä ,9 16,3 16,7 18,2 18,5 18,4 18,7 19,8 20,4 21,6 20,8 19,3 17,2 16, Sairauspoissaolopäiviä/vakituinen työntekijä kertyi vuonna 2010 yhteensä 16,7. Vuonna 2009 vastaava luku oli 17,2. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä on laskenut suotuisasti vuodesta 2006 lähtien. Sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti tavoitteena on että sairauspoissaolopäiviä olisi vuonna pv./vakituinen työntekijä.

22 Sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin % 21% 30% Psykiatria Tuki sekä liik.elin ja sidek.sair. Hengityselinten sairaudet Vammat, myrkytykset yms. Kasvaimet Verenkiertoelinten sairaudet Muut 22 3% 7% 10% 15% Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin työkyvyttömyyttä aiheuttanut diagnoosiryhmä ja hengityselinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt toiseksi suurin. Tukija liikuntaelinsairauksien aiheuttamien sairauspoissaolojen suhteellinen osuus kaikista sairauspoissaoloista on lisääntynyt 2 %:lla vuoteen 2009 verraten. Sairauspoissaolot oma ilmoitus -menettely / vakituiset sekä pitkään sairauslomalla olleiden määrä v sair.hoid. palvelut kuntayhtymän hallinto tukipalvelut operatiivinen konservatiivinen päivystyskeskus psykiatria hallintopalvelut yhteensä poissaolokerrat omailmoituksella poissaolleet henkilöt poissaolopv/kerta 1,3 1,6 1,7 1,7 1,7 1,9 1,6 1,8 1,7 poissaolopäivät yli 60 pv s-lomat/hlöä Oma-ilmoituksella esimies voi myöntää sairauspoissaoloa 1-3 pv/kerta. Kaikista sairauspoissaoloista 7,42 % oli oma-ilmoituksella.

23 23 Sairauspoissaolojen määrä pv/vakituinen työntekijä ammattiryhmittäin Sairauspoissaolot pv/työntekijä Erikoislääk. Sairaanh. Muut hoitoh. Akat.tutk. henk. Avustava henk. Huolto Hallinto epshp yht ,7 19, , , ,6 19,1 23,5 9,6 15,3 20,4 17,3 17, ,4 18,1 24,7 8,2 16,8 19,7 17,6 16,7 Eniten sairauspoissaoloja oli muun hoitohenkilökunnan ja huoltohenkilöstön ammattiryhmissä ja vähiten lääkäreiden ammattiryhmässä Pitkäaikaisterveet vuonna Pitkäaikaisterveet Eriklääkärit Sairaanh Muu hoitoh Akat tutk h Av hlöstö Huoltoh Hallintoh Epshp ,4 31,4 27,0 36,6 27,4 27,7 33,6 32, ,5 35,8 26,0 46,4 31,8 27,4 34,2 35, ,4 30,6 26,0 46,6 30,4 28,5 41,6 34,1 Kaaviosta käy ilmi, että v vakinaisesta henkilöstöstä 34,1 %:lla ei ole ollut sairauspoissaoloja lainkaan. Vuonna 2009 pitkäaikaisterveitä oli 35,6 %.

24 Sairauspoissaolot toiminta-alueittain päivää/ vakituinen työntekijä v ja pitkäaikaisterveet % Sairauspoissaolot pv /vak ja pitkäaikaisterveet , ,19 27,81 34,3 31,86 36,39 36, ,2 19,9 16,6 16,4 14,0 21,43 15,9 19,0 10 6,4 0 kuntayhtymä/ hallinto sair.hoid. palvelut tukipalvelut operatiivinen konservatiivinen päivystyskeskus psykiatrinen hallintopalvelut s-poissaolot pv/vak. pitkäaikaisterveet % Kuntoutuspäivät vuosina hlöä 2010 Erik.lääk Sairaanhoit Muu hoitohenk Akat. tutk.henk Avustava henk Huolto Hallinto Yhteensä Kuntoutuspäivien määrä väheni merkittävästi vuoteen 2009 verraten. Vuorotteluvapaapäivät vuosina hlöä 2010 Erik.lääk Sairaanhoit Muu hoitohenk Akat. tutk.henk Avustava henk Huolto Hallinto Yhteensä

25 Työsuojelu ja turvallisuustoiminta Työsuojelu- ja turvallisuustoiminnan tavoitteena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Tavoitteen saavuttamiseksi työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstö työskentelee yhteistyössä linjaorganisaation kanssa. Erityisenä painopisteenä on antaa tukea tiedottamisen, materiaalin, kouluttamisen ja muiden tarvittavien toimenpiteiden avulla. Lakisääteisenä työsuojelutoimikuntana vuoden 2010 alussa aloitti kahdeksan jäseninen työturvallisuustoimikunta, jonka kokoonpano on seuraava; neljä työntekijöiden edustajaa, kaksi toimihenkilöiden edustajaa ja kaksi työnantajan edustajaa. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin työturvallisuusjaostojen toiminta. Työturvallisuusjaostojen tarkoituksena on parantaa ja kehittää yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajan välillä työsuojelu-, turvallisuus- ja työhyvinvointiasioissa. Työsuojelujaostoja toimii kahdeksalla eri alueella. Sairaanhoitopiirissä työaikaa tehtäviinsä käyttäviä työsuojeluvaltuutettuja on seuraavasti; yksi työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu on päätoiminen, hänen 1. varavaltuutettunsa ajankäyttö on yksi päivä viikossa, yhden työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun työajan käyttö on kolme päivää viikossa ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetulla ajankäyttö on yksi päivä viikossa. Ähtärissä toimii työsuojeluasiamies oman toimensa ohessa. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikön tehtäviin kuuluu työsuojelupäällikön tehtävät. Riskien arviointia on toteutettu linjaorganisaation, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kesken yhteistyössä. Työterveyshuolto vastaa työpaikkaselvityksistä. Tavoitteena on yhtenäistää riskien ja vaarojen arvioinnin menettelytapoja ja saada linjaorganisaatiolle selkeät menettelytapaohjeet sekä toimintamallit. Vaarojen ja riskien arviointi toteutus sähköisesti Riski-Arvi -ohjelmalla käynnistettiin toimintavuoden lopulla. Vaarojen ja riskien arviointi tehdään aina toimintojen muuttuessa ja tarkastetaan kerran vuodessa. Sairaanhoitopiirissä selvitettiin elo-syyskuun vaihteessa työntekijöiden työmatkan vaarapaikkoja. Kyselyyn sai vastata intranetissa ja vastausprosentiksi saatiin 27 %. Vakavia työtapaturmia, ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä ei sairaanhoitopiirissä ole toimintavuonna sattunut. Alla olevissa tilastoissa vertailutiedot vuosilta Ammattitauti- ja tapaturmatilastot: Ammattitauti 1 Työ Työmatka Työliikenne Yhteensä Tapaturma- ja sairaustilastot: Keskivahinko/ Tapaturmataajuus 1) Sairauspäivätaajuus 2) Sairauspäivät/vahinko Sairauspoissaolo pvt )Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden 2) Sairauspäivätaajuus tarkoittaa poissaolopäivät miljoona tehtyä työtuntia kohden Tapaturmatilastojen perusteella voidaan todeta tapaturmien määrän kasvaneen edelliseen vuoteen verrattuna. Työmatkaturmien kasvuun omalta osaltaan vaikutti alkuja loppuvuoden talviolosuhteet, jotka olivat totutumpia haasteellisimmat teiden ja ulkoalueiden kunnossapidolle. Keskivahingon kustannusnousu johtui em vahinkojen kustannuksista. Huomattavaa on kuitenkin, että työssä tapahtuneiden tapaturmien määrässä ei ole juurikaan tapahtunut muutosta ja työssä tapahtuneiden tapaturmien seuraukset ja kustannukset ovat varsin alhaisella tasolla. Sairauspäivien kasvu ja sairauspäivien määrä vahinkoa kohti vaatii jatkuvaa analysointia ja panostamista läheltä piti -tapahtumien kirjaamiseen ja toimenpiteisiin ilmoitusten johdosta. Henkilökuntaan kohdistuneet väkivaltatilanteet

26 26 Toimintavuoden 2010 aikana tehtiin Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen toimesta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kahdeksan työsuojelutarkastusta sekä yksi työsuojelun toiminnallinen tarkastus. Yksi tarkastus koski sisäilma-asioiden hallintaa sairaanhoitopiirissämme. Sairaanhoitopiirin vartioinnista vastasi sopimuksen perusteella Turvatiimi Oy. Vartiointi jakautuu paikallisvartiointiin sekä piirivartiointiin, jossa vartija liikkuu autolla erikseen sovittujen aikataulujen mukaan. Vartijan ilmoitukset: hälytyskäynnit (sis. kutsutut turvatehtävät sekä erheelliset hälytykset Henkilökunnan suojaus, turvaaminen ja avustaminen hoitotoimenpiteissä Poistettu häiritseviä henkilöitä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin perustettiin toimintavuoden alkupuolella sisäilmatyöryhmä, joka toimii moniammatillisena asiantuntijaorganisaationa tuottaen johdolle tarvittavaa tietoa, jonka perusteella vaikeat sisäilmaongelmat voidaan ratkaista parhaalla mahdollisella tavalla kulloisessakin tilanteessa. Sisäilma-asioihin on tehty henkilökunnan avuksi toimintakaavio, joka on saatavilla intranet-sivuilta. Sisäilman ongelmissa edetään toimintakaavion mukaisesti tilahallinnon tarkastuksen, tarkastusryhmän ja tarvittaessa sisäilmatyöryhmän kautta. Sisäilmatyöryhmä käsittelee vaikeasti ratkaistavat ongelmat. Vuoden 2010 aikana alkusammutuskoulutukseen osallistui 403 työntekijää, kaasusumuttimen käyttökoulutukseen osallistui 387 työntekijää. Lisäksi työsuojelu- ja turvallisuustoimiston järjestämiin muihin koulutuksiin osallistui toimintavuonna n. 210 työntekijää. Jatkossa painopistealueet työsuojelutoiminnassa tulevat olemaan mm. kattavat turvallisuussivut intrassa, aktiivinen tiedotus, henkinen työsuojelu, läheltä piti ja vaaratilanteiden raportoinnin kehittäminen, perehdytys ja työnopastus, sisäiset turvallisuustarkastukset ja turvallisuuden perustaitojen vahvistaminen ja koulutus. Turvallisen toimintaympäristön tavoitteita tukevat savuton sairaala -toiminta, päihteettömyysohjelma sekä tietosuoja- ja salassapito-ohjeet Savuton sairaala Savuton sairaala-työryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna Uusi tupakkalaki tuli voimaan Tupakkalain tarkoituksena on säätää tehokkaita toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä ja rajoittaa tupakointia heidän kasvuympäristössään. Tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on hyväksynyt uudistetun tupakasta vieroitus -ohjeen ja uudistetun ohjeen tupakointikiellon nuodattamisesta Nämä ohjeet on merkitty hyväksyen tiedoksi yhteistoimintaneuvoston kokouksessa Ohjeista on tiedotettu esimiehille ja ne tulee käsitellä työyksikköjen yhteistoimintakokouksissa. Tupakointi on kielletty työaikana. Sairaalan ydintehtävä, erityisesti potilasturvallisuus ei saa vaarantua henkilökunnan väliaikaisen työpaikalta poistumisen vuoksi. Tukea tupakastavieroitukseen saa henkilökunnan työterveyshoitajilta ja ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattorilta. Kertomusvuonna järjestettiiin myös Tunnetko tupakan terveyshaitat koulutusiltapäivä. Koulutukseen osallistui erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta 28 henkilöä. Savuton Suomi 2040-verkosto on palkinnut sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäen kunniamaininnalla uraauurtavasta tupakoinnin vastaisesta työstä Henkilökuntayhdistys virkkujen työkykyä tukeva toiminta Henkilökuntayhdistys Virkut ry:n toiminta ajatuksena on tukea omalta osaltaan henkilöstön työhyvinvointia toiminnan järjestäjänä ja työviihtyvyyden edistäjänä, sekä olla lisäämässä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta EPSHP:n henkilökunnan keskuudessa. Henkilökuntayhdistyksen puitteissa on harrastustoimintaa palloilusta kuntoilemiseen ja kädentaidoista kulttuuriin. Erilaisia jaostoja oli vuonna 2010 yhteensä 23. Laajapohjainen harrastustoiminta on koettu henkilöstön keskuudessa hyödylliseksi ja henkilökuntaa yhdistäväksi toiminnaksi. Harrastustoimintaan osallistuminen on henkilökunnalle suurelta osin täysin ilmaista tai hyvin edullista. Henkilökuntayhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 2010 lopussa Vuosi 2010 oli yhdistyksen 29. varsinainen toimintavuosi. Henkilökuntayhdistyksen tukemana on osallistuttu moniin valtakunnallisiin, sairaanhoitopiirien välisiin kilpailuihin. Joukkuelajien aktiiviset pelaajajäsenet ovat osallistuneet niin kaukalopallo, salibandy kuin jalkapalloturnauksiin. Tossuklubin merkeissä osallistuttiin valtakunnallisiin juoksutapahtumiin. Vuonna 2010 hiihtojaosto toimi keskussairaaloiden välisten SM hiihtojen järjestäjänä ja elokuussa pesäpallojaosto keskussairaaloiden välisten pesäpalloturnauksen järjestäjänä. Yhdistyksen ylläpitämä kuntosali on edelleen aktiivisessa käytössä ja monipuolisin välinein varusteltu. Vuo-

27 den 2010 aikana välineitä on uudistettu vuosibudjetin puitteissa. Kuntosalin vuosittainen käyttäjämäärä on ollut n. 400 henkilöä. Yhdistys tukee jäsentensä uintiharrastusta osallistumalla Seinäjoen ja lähikuntien uimahallien uimalippujen kustannuksiin. Jäsenten uintiharrastus lisääntyy tuntuvasti vuosi vuodelta. Vuonna 2008 käynnistynyt kuntoluistelu on temmannut myös mukaansa yhä enemmän aktiivisia harrastajia. Pilates - jaoston puitteissa on kokoontunut niin alkeis-, jatko-, ja kuntosaliryhmät, joiden suosio on säilynyt vuosi vuodelta. Nyt ryhmien parissa on kuntoilijoita ollut yli 100 henkilöä. Vastapainona liikunnallisille aktiviteeteille on henkilökuntayhdistyksellä tarjolla myös muuta henkilökunnan virkistäytymiseen tähtäävää toimintaa kuten teatterilippuja, joita välitetään Seinäjoen kaupunginteatteriin. Valokuvauskerho toteutti toistuvasti yhteistyössä La-keuden Luontokuvaajien kanssa luontokuvausillan, jolla oli hyvä yleisömenestys. Jäsenistön toiveesta toteutettiin matka Tampereelle Kädentaidot messutapahtumaan. Messutapahtumaan osallistuneiden kanssa ideoitiin uusiin terveystapahtumiin suuntaamista vuonna Henkilökuntayhdistyksellä on useita jäsenistön ja heidän perheidensä virkistäytymiseen ja lomailuun tarkoitettua vapaa-ajanviettopaikkaa joiden käyttöaste on pysynyt edelleen korkeana. Virkkulan alue Ähtärissä mökkeineen ja asuntovaunualueineen on sairaanhoitopiirin omistama ja henkilökuntayhdistyksen hallinnoima. Virkkulan päärakennus on jäsenten ympärivuotisessa käytössä ja muu alue on kesäkäyttöön sopiva vapaa ajanviettopaikka. Ähtärin Virkkulaa käytetään erityisen paljon sairaanhoitopiirin eri työyhteisöjen virkistäytymis- ja kehittämispäivien pitopaikkana. Hirvijärven vapaa-ajanviettoalue asuntovaunualueineen siirtyi sairaanhoitopiirin kanssa tehdyllä kaupalla henkilökuntayhdistyksen omistukseen vuoden lopulla. Hirvijärven aluetta on pyritty viime vuosien aikana kehittämään pienin askelin. Nyt tehty kauppa mahdollistaa suunnitelmallisemman kehittämissuunnitelman tekemisen tuleville vuosille. Henkilökuntayhdistyksellä on lisäksi oma rivitalolomaosake Virkkuusamo Rukalla ja Virkkulevi, oma paritalonpuolikas, Levillä. Nämä lomakohteet tarjoavat henkilökuntayhdistyksen jäsenille mahdollisuuden edulliseen virkistäytymiseen Lapin maisemissa. Sairaanhoitopiiri tukee henkilökuntayhdistys Virkkujen toimintaa eurolla vuosittain. 27

28 4. Henkilökunnan kehittäminen Sairaanhoitopiiri antaa mahdollisuuden kouluttautua ja kehittyä mm. täydennyskoulutusjärjestelmän kautta. Tieteelliseen tutkimustyöhön voi hakea EVO-rahoitusta. Toimintaamme ohjaaviin arvoihin kuuluu korkea työmoraali; jokainen tekee oman osuutensa parhaalla mahdollisella tavalla ja ammattitaitoa ylläpidetään jatkuvasti Täydennyskoulutus 28 Täydennyskoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää, saada ajan tasalle ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan alan eriasteisen ammatillisen tai tieteellisen perustutkinnon ja jatkokoulutuksen saaneille tai muulla tavoin ammattitaidon hankkineille järjestettyä, ammattia tukevaa, suunnitelmallista, tarvelähtöistä, lyhyt- tai pitkäkestoista koulutusta. Täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi sairaanhoitopiiri osti Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköltä koulutussuunnittelijan työpanosta 50 %. Henkilöstöhallinnossa on täydennyskoulutusyksikkö koulutuksen toteuttamista ja seurantaa varten. Täydennyskoulutusyksikkö järjesti vuonna 2010 yhteensä 157 (v ) erilaista koulutusta. Koulutukset ovat vaihdelleet yhden päivän seminaareista pitempikestoisiin koulutuksiin. Sairaanhoitopiiristä erilaisiin koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 2610 (v ) henkilöä, joista täydennyskoulutusyksikön järjestämiin yhteensä 989 (v ) henkilöä. Koulutusta järjestettiin mm. seuraavista aihealueista: johtamistaidot, työyhteisö- ja hyvinvointitaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, prosessien sujuvuus ja tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus, palvelu- ja hoitoketjujen hallintataidot, riskienhallinta- ja säteilysuojelu, potilasasiakirja-asetus ja lääkeaineoppi.

29 29 Sairaanhoitopiiri panosti täydennyskoulutukseen v toiminta-alueittain seuraavasti: /vak.hlö /vak.hlö /vak.hlö Toiminta-alue Kuntayhtymähallinto , , ,23 Sair.hoid.palvelut ,71 498,58 489,41 Tukipalvelut ,14 157,73 155,53 Operatiivinen ,62 522,43 529,47 Konservatiivinen ,42 470,95 528,68 Päivystyskeskus ,98 Psykiatria ,86 548,19 706,41 Hallinto ,95 561,61 757,52 Yhteensä ,97 569,81 559,89 Kuntayhtymähallinnon toiminta-alueen kustannuksissa näkyvät nk. pitkien koulutusten kustannukset, jotka kohdentuvat pääasiallisesti psykiatriaan ja psykologien palveluyksikköön. Tämä vääristää tilastoa tältä osin. Nk. pitkien koulutusten kustannukset vuodelta 2010 olivat joka on 9955 vähemmän kuin vuonna Täydennyskoulutuspäiviä käytettiin vuosina ammattiryhmittäin seuraavasti: Henkilötyöpäiviä % kokon. työajasta Henkilötyöpäiviä % kokon. työajasta Henkilötyöpäiviä % kokon. työajasta Erikoislääkärit 2474,1 4,7 1253,6 2,3 1535,9 2,7 Erikoistuvat lääkärit 235,5 0,5 196,3 0,4 290,1 0,6 Hammaslääkärit 19,9 1,5 16,2 1,5 19,3 1,5 Sairaanhoitajat 5104,6 1,7 4149,4 1,4 4957,4 1,6 Muu hoitohenk. 1381,2 1,2 940,3 0,8 977,7 0,9 Akat. tutk.henkilök. 787,1 2,0 1178,5 2,9 1137,7 2,8 Avustava henk. 1261,2 1,4 450,0 0,5 674,8 0,8 Huoltohenk. 648,5 0,6 952,2 0,9 518,5 0,5 Hallintohenk. 239,4 0,7 481,1 1,3 306,7 0,8 Yhteensä 12151,5 0,4 9617,6 0, ,1 0,3 Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä/vakinainen työntekijä v henkilötyöpäivät päiviä/hlö Erikoislääkärit 1168,5 5,2 Erikoistuvat lääkärit 119,5 2,4 Sairaanhoitajat 4004,1 4,3 Muu hoitohenk. 770,3 3,0 Akat. tutk.henkilök. 960,4 7,9 Avustava henk. 574,7 2,2 Huoltohenk. 443,3 1,3 Hallintohenk. 239,1 1,9 Yhteensä 8279,9 3,6 Palkatonta opintovapaata (opintovapaalain mukainen) käytti v henkilöä yhteensä 2826 työpäivää. Lisäksi myönnettiin palkallista vapaata omaehtoiseen opiskeluun 137 henkilölle ja palkatonta vapaata (harkinnanvarainen) opiskeluun 24 henkilölle.