Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri HENKILÖSTÖKERTOMUS 2009

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Henkilöstön määrä Vakinaiset virat ja työsuhteet yhteensä Vakinaiset virat ja työsuhteet ammattiryhmittäin v Palveluksessa oleva henkilöstö v Vakinaisen henkilöstön työhistoria palveluvuosina sairaanhoitopiirissä keskimäärin Sijaiset ja väliaikainen henkilöstö Sijaishenkilöstön määrä kuukausittain v Avoimien virkojen/toimien hoitajien määrä vuoden lopussa v Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus % ja palvelussuhteen päättymisen syy vuosina Henkilöstön laadulliset ominaisuudet Henkilökunnan ikärakenne % ammattiryhmän henkilökunnasta Ennuste vakinaisen henkilökunnnan siirtymisestä eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä Henkilökunnan kehittäminen v Täydennyskoulutus Osaamisen hallinta Työpanos prosentteina täydestä työajasta Poissaolot laskennallisina virkoina vuonna Sairauspoissaolot ja muut poissaolot Tehdyn työn hinta ja palkkarakenne v. 2009, Vakinaiset Henkilöstön palkkauksen kehittäminen Työterveyshuolto Rekrytointiyksikön toiminta v Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen Savuton sairaala -työryhmä ja alkoholin suurkuluttajan varhainen tunnistaminen ja mini-interventio- työryhmä Yhteistoiminta Työsuojelu ja turvallisuustoiminta Työnohjaus Tuloskuntomittaus Potilastyytyväisyysmittaukset Henkilökuntayhdistys Virkkujen työkykyä tukeva toiminta

3 Henkilöstökertomus vuodelta Johdanto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tarkoituksena on edistää sairaanhoitopiirin alueen asukkaiden terveyttä yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa huolehtimalla sairaanhoitopiirille määrätyistä erityisvelvoitteista ja tuottamalla niitä korkeatasoisia ja kohtuuhintaisia erikoissairaanhoitopalveluja, joita jäsenkunnat haluavat väestölleen tarjota. Em. sairaanhoitopiirin toiminta-ajatuksen mukaisia palveluja tuotetaan ammattitaitoisen, hyvinvoivan ja motivoituneen henkilökunnan avulla. Henkilöstökertomuksen tavoitteena on kuvata organisaation henkilöstöön liittyviä voimavaroja ja niiden kehitystä. Henkilöstökertomus on yhteenveto organisaation henkilöstön määrällisistä, laadullisista sekä työyhteisöön liittyvistä voimavaroista. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty henkilöstötilinpäätöksiä vuodesta 1997 lähtien. Henkilöstökertomuksessa esitettyjä tietoja on intranetissa myös toiminta-alueittain ja niitä on mahdollisuus saada myös yksiköittäin, jolloin kertomuksen tarkkuus ja hyödynnettävyys paranee. Sairauspoissaolojen taustalla oleviin syihin on alettu paneutua entistä tarkemmin, jotta niiden vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä osattaisiin suunnata oikeisiin asioihin. Tarkoituksena on, että sairauspoissaoloihin ja muihinkin työelämän ongelmatilanteisiin reagoitaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sen vuoksi valmisteltiin ja otettiin käyttöön Varhaisen reagoinnin malli ja esimiehiä sekä muuta henkilökuntaa koulutettiin sen käyttöön useissa eri tilaisuuksissa mm. esimiesvalmennuksessa. Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä viihtyvyys ovat tekijöitä, joiden avulla voidaan saavuttaa myös merkittäviä taloudellisia kustannussäästöjä. Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti arvioituna mitä merkittävintä toimintaa henkilöstövaltaisissa työyhteisöissä. Rekrytointiyksikkö aloitti toimintansa kertomusvuonna. Yksikön tehtävänä on varahenkilöstön käytön hallinta ja sijaishenkilökunnan hankinta hoitohenkilökunnan osalta. Samoin vuoden alussa aloitettiin kokeiluluonteisesti henkilöstön kuntoutusvastaavan toiminta. Kertomusvuoden lopulla Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön sähköinen rekrytointijärjestelmä, joka mahdollistaa avoimien työpaikkojen hakemisen täysin sähköisesti. Sairaanhoitopiirin pitkäaikainen henkilöstöjohtaja Pentti Viitasaari jäi eläkkeelle kertomusvuonna. Hallitus valitsi sairaanhoitopiirin uudeksi henkilöstöjohtajaksi Ttm Tero Järvisen kertomusvuoden huhtikuussa. 3

4 2. Henkilöstön määrä 2.1. Vakinaiset virat ja työsuhteet yhteensä Henkilökunnan määrä on vuodesta 2005 lähtien lisääntynyt, johtuen mm. Seinäjoen mielenterveyskeskuksen siirtymisestä takaisin sairaanhoitopiirin toiminnaksi v Vakinaisten vakanssien määrä vuoden 2009 lopussa oli seuraava: HENKILÖTYÖVUODET AMMATTIRYHMITTÄIN V Vakinaiset Ammattiluokka ERIKOISLÄÄKÄRIT 105,88 100,09 104,62 109,57 114,02 ERIKOISTUVAT LÄÄKÄRIT 4,74 7,64 5,98 6,72 10,05 HAMMASLÄÄKÄRIT 1,52 3,14 3,34 2,19 2,57 SAIRAANHOITAJAT 601,84 629,07 611,60 627,65 627,85 MUU HOITOHENKILÖKUNTA 267,11 254,20 231,72 228,14 240,64 TUTK. JA HOITOHENKILÖT AKAT 58,79 60,69 73,42 77,82 71,13 TUTK. JA HOITOA AVUSTAVA HENKI 218,08 221,13 217,47 215,54 204,67 HUOLTOHENKILÖT 214,11 243,23 237,03 234,84 235,28 HALL. JA TALOUSHENKILÖT 85,90 86,55 88,04 93,62 94,48 YHTEENSÄ 1 557, , , , ,69 HUOLTOHENKILÖT 214,11 243,23 237,03 234,84 235,28 HALL. JA TALOUSHENKILÖT 85,90 86,55 88,04 93,62 94,48 YHTEENSÄ 1 557, , , , ,69 Sijaiset Ammattiluokka ERIKOISLÄÄKÄRIT 17,55 15,78 16,89 16,84 12,14 ERIKOISTUVAT LÄÄKÄRIT 6,34 5,99 9,57 10,83 9,04 SAIRAANHOITAJAT 177,93 185,46 183,97 197,02 180,75 MUU HOITOHENKILÖKUNTA 61,98 59,48 55,25 60,79 49,42 TUTK. JA HOITOHENKILÖT AKAT 19,71 23,61 21,35 17,87 21,06 TUTK. JA HOITOA AVUSTAVA HENKI 57,35 52,59 46,42 57,49 50,09 HUOLTOHENKILÖT 60,79 54,89 53,75 59,79 52,91 HALL. JA TALOUSHENKILÖT 18,26 16,71 16,27 15,51 16,88 YHTEENSÄ 419,91 414,51 403,47 436,12 392,29 4

5 Varahenkilöt Ammattiluokka SAIRAANHOITAJAT 51,27 50,82 54,63 60,50 72,32 MUU HOITOHENKILÖKUNTA 14,06 13,32 18,90 23,70 30,51 TUTK. JA HOITOA AVUSTAVA HENKI 12,31 12,81 14,25 15,04 20,79 HUOLTOHENKILÖT 6,83 6,37 7,10 8,76 8,09 YHTEENSÄ 84,47 83,32 94,88 108,00 131,71 Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikainen henkilöstö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti ja vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna lähes kaikissa ammattiryhmissä vakinaisen henkilöstön osalta. Sijaisten osalta henkilöstötyövuodet ovat vähentyneet edellisiin vuosiin verraten. Varahenkilöstön henkilötyövuosien lisääntyminen selittyy varahenkilöstön määrän lisääntymisellä Vakinaiset virat ja työsuhteet ammattiryhmittäin v Erikoislääkärit Erikoistuvat lääkärit Sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Tutkim.- ja hoitoh. Tutkim.- ja hoitoa avust. Huoltohenkilök unta Hallinto- ja taloushenk Virkojen ja työsuhteiden lisäystä on tapahtunut lääkäreiden ja sairaanhoitajien ammattiryhmissä. Vastaavasti vähennystä on tapahtunut muun hoitohenkilökunnan ja huoltohenkilökunnan osalta Palveluksessa oleva henkilöstö v Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Kokoaik Osa-aik Yhteensä

6 Osa-aikaisia % koko henkilöstöstä ,6 6,6 6,7 5,9 5,6 5,8 6,7 Osa-aikaisten määrä on jälleen kääntynyt nousuun vuonna Naisten osuus koko henkilöstöstä on n. 84 %. Naisten osuus on pysynyt lähes muuttumattomana viimeisen kymmenen vuoden aikana Vakinaisen henkilöstön työhistoria palveluvuosina sairaanhoitopiirissä keskimäärin ,00 25,00 20,00 15,00 10,00 13,80 13,10 13,20 13,60 16,10 16,90 16,70 15,50 23,30 24,20 23,70 23,00 11,90 11,00 11,30 11,70 19,20 19,90 19,70 19,40 19,70 20,30 20,20 19,10 20,40 20,80 21,00 20,30 Pisin työhistoria on muun hoitohenkilökunnan ammattiryhmällä ja lyhyin akateemisella tutkimus- 5,00 henkilöstöllä. 0,00 Erikoislääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenk Akat.tutkimush Avustava henk. Huoltohenk. Hallintohenk Sijaiset ja väliaikainen henkilöstö Sijaishenkilöstön määrä kuukausittain v SAIRAUSLOM ANSIJ VUOSILOM ANSIJ VARAHENKILÖ TYÖSOP.SIJAINEN VIRANSIJAINEN Viransijaisten määrä pysyy lähes vakiona koko vuoden. Työsuhteisten sijaisten ja sairauslomasijaisten määrä laskee kesäkuukausien ajaksi, kun taas vuosilomasijaisten määrä luonnollisesti kasvaa. Sairauslomansijaisten määrä kokonaisuutena on pudonnut selvästi edellisestä vuodesta. 6

7 Avoimien virkojen/toimien hoitajien määrä vuoden lopussa v ERIKOISLÄÄKÄRIT ERIKOISTUVAT LÄÄKÄRIT SAIRAANHOITAJAT TUTK. JA HOITOHENKILÖT AKAT TUTK. JA HOITOA AVUSTAVA HENKI HUOLTOHENKILÖT HALL. JA TALOUSHENKILÖT Avoimen viran/toimen hoitajia käytetään tapauksissa, jolloin virkoihin/ toimiin ei ole hakijoita tai viranhaltijan erotessa uutta viranhaltijaa ei ole vielä valittu ja virkaa hoitaa tilapäisesti avoimen viran hoitaja. Eniten avoimen viran hoitajia on käytetty lääkärien viroissa, joihin ei ole saatu vakinaista hoitajaa. 3. Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus % ja palvelussuhteen päättymisen syy vuosina Vaihtuvuus Ammattiluokka ERIKOISLÄÄKÄRIT 8,5 8,5 15,5 5,7 18,2 5,8 8,4 SAIRAANHOITAJAT 4,1 5,9 3,4 5,0 6,4 5,3 5,2 MUU HOITOHENKILÖKUNTA 3,1 8,5 5,0 4,4 5,8 7,8 5,7 TUTK. JA HOITOHENKILÖT AKAT 9,2 10,6 12,5 15,9 26,3 9,0 7,3 TUTK. JA HOITOA AVUSTAVA 2,3 3,1 2,3 6,2 3,0 3,7 3,1 HUOLTOHENKILÖT 4,5 7,8 6,7 6,3 6,9 6,6 6,6 HALL. JA TALOUSHENKILÖT 5,1 2,0 10,9 4,0 4,9 0,0 6,8 YHTEENSÄ 4,7 6,8 5,7 5,9 7,7 5,8 6,2 Ulkoinen vaihtuvuus lasketaan kaavasta 100 x (alkaneet palv.suht. + päättyneet palv.suht.) Keskimääräinen henk. määrä. Palvelussuhteen päättymisen (vakinaiset) syyt vuosina : Vanhuuseläke Irtisanoutuminen Työkyvyttömyyseläke Muu syy Yhteensä

8 4. Henkilöstön laadulliset ominaisuudet 4.1 Henkilökunnan ikärakenne % ammattiryhmän henkilökunnasta ,0 35,0 36,6 34,2 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 9,5 15,8 12,7 12,5 9,9 9,9 13,9 15,8 13,9 18,4 9,9 9,0 15,8 17,0 17,1 14,9 21,2 16,8 17,1 20,3 21,2 17,8 22,7 18,8 27,0 20,3 16,7 11,9 20,0 23,0 25,2 10,8 11,9 10,2 20,1 9,0 5,0 0,0 3,8 3,2 4,0 0,8 1,2 2,6 2,7 2,5 0,8 3,5 5,3 2,7 2,3 2,7 3,9 3,1 4,1 5,1 alle 30 v v v v v v v. väh. 60 v. Lääkärit Sairaanhoit. Muu hoitoh. Akat. tutk. Avust. henk. Huolto Hallinto Alle 30 -vuotiaita on suhteellisesti eniten akateemisen tutkimushenkilöstön ammattiryhmässä. Yli 40 -vuotiaita eniten on hoitoa avustavassa henkilöstössä, mikä ennakoi suurta eläkepoistumaa tässä ammattiryhmässä lähivuosina. Erityisesti muun hoitohenkilöstön ammattiryhmässä yli 50 vuotiaiden osuus on suuri. Lääkärihenkilökunnassa ja huollossa on eniten vuotiaita ja hallinnossa vuotiaita. Yli 60 vuotiaita on eniten huollossa Lääkärit Sairaanhoit. Muu hoitoh. Akat. tutk. Avust. henk. Huolto Hallinto ,9 45,6 48,7 47,4 46,6 49,8 48, ,0 46,0 49,4 47,2 47,2 50,5 49, ,4 45,7 50,2 47,6 48,0 51,2 49, ,4 45,1 50,7 47,5 48,4 50,5 49, ,5 46,0 51,5 45,8 48,9 51,2 50, ,1 45,4 51,1 46,0 49,2 50,8 50, ,4 45,2 51,4 46,2 49,5 50,4 50,2 Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä v oli 47,9 vuotta. Henkilökunnan keski-ikä on noussut vuodesta ,1 vuodella ja laskenut vuodesta ,1 vuotta. Vuodesta 2007 vakinaisen henkilöstön keski-ikä on laskenut 0,3 vuotta. 8

9 4.3. Ennuste vakinaisen henkilökunnnan siirtymisestä eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä Lääkärit Sair.hoit. Muu hoitoh. Akat.tutkim. Avust. henk. Huolto Hallinto Yhteensä Lkm Vuosi Lkm Kum % Lkm Kum % Lkm Kum % Lkm Kum % ,2 20 6,0 16 9,2 2 1,7 10 6,4 14 5,6 6 9,1 70 5, ,7 20 8,3 6 11,2 3 4, , ,4 1 10,0 64 8, , , ,0 2 6,0 7 13, ,6 4 13, , , , ,8 2 7,7 9 17, ,8 0 13, , , , ,9 2 9,4 9 20, ,3 4 17, , , , ,3 5 13,7 6 22, ,3 3 20, , , , ,1 4 17, , ,4 3 22, , , , ,2 1 17, ,0 9 34, , , , , ,3 3 20, , ,0 6 38, , , , ,2 5 24, , ,4 8 45, , , , ,6 3 27, , ,6 5 50, , , , ,4 4 30, , ,3 8 57, , , , ,7 4 31,6 8 51, ,3 7 59, , , , ,0 3 36, ,9 9 55,9 6 69, , , , ,4 1 37, ,5 9 58,3 9 77, , , , ,2 2 39, , ,4 3 70, ,7 Lkm Kum % Lkm Kum % Lkm Kum % Lkm Kum % Taulukosta ilmenee ammattiryhmittäin eläkkeelle jäävien lukumäärät vuosittain sekä kumulatiivinen eläköitymisprosentti. Vuoteen 2025 mennessä nykyisestä henkilöstöstä 61,7 % jää vanhuuseläkkeelle, edellyttäen, että ko. työntekijät eivät jatka työssä eläkeiän täyttymisen jälkeen. Suhteellisesti suurin eläköitymisprosentti vuoteen 2025 on muun hoitohenkilöstön keskuudessa: 89,2 % nykyisestä henkilöstöstä. Ko. ryhmässä myös keski-ikä on korkein. Osa-aikaeläkkeellä kuntayhtymässä oli henkilöä. Vuonna 2008 osa-aikaeläkeellä oli 30 henkilöä ja vuonna henkilöä Henkilökunnan kehittäminen v Täydennyskoulutus Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti sairaanhoitopiirissä otettiin v.2004 käyttöön henkilöstön täydennyskoulutusjärjestelmä. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan alan eriasteisen ammatillisen tai tieteellisen perustutkinnon ja jatkokoulutuksen saaneille tai muulla tavoin ammattitaidon hankkineille järjestettyä, ammattia tukevaa, suunnitelmallista, tarvelähtöistä, lyhyt- tai pitkäkestoista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi sairaanhoitopiiri ostaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköltä koulutussuunnittelijan työpanosta 50 %. Henkilöstöhallinnossa on täydennyskoulutusyksikkö, jossa on yksi koulutussuunnittelijan työsuhde. Täydennyskoulutuksen toteuttamista ja seurantaa varten on hankittu atkpohjainen koulutusrekisteri. Täydennyskoulutusyksikkö järjesti vuonna 2009 yhteensä 173 (2008: 220) erilaista koulutustapahtumaa. Koulutukset ovat vaihdelleet yhden päivän seminaareista pitempikestoisiin koulutuksiin. Sairaanhoitopiiristä erilaisiin koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä (2008: 2 765) henkilöä, joista täydennyskoulutusyksikön järjestämiin yhteensä (2008: 1 879) henkilöä. 9

10 Sairaanhoitopiiri panosti täydennyskoulutukseen v toiminta-alueittain seuraavasti: Panostus täydennyskoulutukseen v eur/vak.hlö: Kuntayhtymähallinto 6673,14 Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue 498,58 Tukipalvelujen ta 157,73 Operatiivinen toiminta-alue 522,43 Konservatiivinen toiminta-alue 470,95 Psykiatrian toiminta-alue 548,19 Hallintopalvelujen toiminta-alue 561,61 Yhteensä 569,81 Kuntayhtymähallinnon toiminta-alueen kustannuksissa näkyvät nk. pitkien koulutusten kustannukset, jotka kohdentuvat pääasiallisesti psykiatriaan ja psykologian palveluyksikköön. Tämä vääristää tilastoa tältä osin. Nk. pitkien koulutusten kustannukset vuodelta 2009 olivat euroa. Täydennyskoulutuspäiviä käytettiin vuosina ammattiryhmittäin seuraavasti: Henkilötyöpäiviä % koko naistyöajasta Henkilötyöpäiviä % koko naistyöajasta Henkilötyöpäiviä % koko naistyöajasta Henkilötyöpäiviä % koko naistyöajasta ERIKOISLÄÄKÄRIT 1 032,6 2, ,5 2, ,1 4, ,6 2,26 ERIKOISTUVAT LÄÄKÄRIT 313,9 0,75 190,3 0,45 235,5 0,54 196,3 0,42 HAMMASLÄÄKÄRIT 5,6 0,64 7,5 0,68 19,9 1,5 16,2 1,47 SAIRAANHOITAJAT 3 142,5 1, ,1 1, ,6 1, ,4 1,35 MUU HOITOHENK. 575,5 0,48 773,5 0, ,2 1,19 940,3 0,8 AKAT. TUTKIMUS.HENK. 401,4 1,03 511,6 1,28 787,1 1, ,5 2,88 AVUSTAVA HENK. 425,0 0,48 726,8 0, ,2 1,42 450,0 0,49 HUOLTOHENK. 226,9 0,19 449,4 0,38 648,5 0,58 952,2 0,87 HALLINTOHENK. 105,4 0,29 92,0 0,26 239,4 0,72 481,1 1,29 YHTEENSÄ 6 128,80 0, ,60 0, ,5 0, ,7 0,32 Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä/vakinainen työntekijä v Henkilötyöpäiviä Työp/vak.työnt. ERIKOISLÄÄKÄRIT 1 253,6 6,0 ERIKOISTUVAT LÄÄKÄRIT 196,3 4,4 HAMMASLÄÄKÄRIT 16,2 5,4 SAIRAANHOITAJAT 4 149,4 4,7 MUU HOITOHENKILÖKUNTA 940,3 3,3 AKAT. TUTKIMUSHENKILÖKUNTA 1 178,5 10,0 AVUSTAVA HENKILÖKUNTA 450,0 1,7 HUOLTOHENKILÖKUNTA 952,2 2,6 HALLINTOHENKILÖKUNTA 481,1 4,0 YHTEENSÄ 9 617,7 4,2 10

11 Osaamisen hallinta Syksyllä 2005 aloitettiin osaamisrekisterin laatiminen. Sen tarkoituksena on määritellä henkilöstön osaamistavoitteet ja mitata henkilökunnan osaaminen tavoitetasoon verrattuna. Tällöin voidaan täydennyskoulutus kohdistaa oikein. Hanke saatiin valmiiksi kertomusvuoden kuluessa. Hankkeeseen liittyen valmisteltiin myös lähes kaikkien ammattiryhmien tehtäväkuvaukset. 5. Työpanos prosentteina täydestä työajasta Erikoislääk. Sairaanh. Muut hoit. Akat.tutkim.henk. Avustava henk. Huolto Hallinto Yhteensä Sijaiset 17,3 23,7 22,6 28,6 24,6 20,5 17,9 22,5 Vakinaiset 51,0 76,8 81,2 62,9 80,4 60,9 72,6 71,8 Osaamisrekisteriä voidaan hyödyntää monilla tavoin. Yhtenä tärkeimmistä voidaan pitää rekisterin kautta syntynyttä tietoa täydennyskoulutustarpeesta ja mahdollisuutta hyödyntää henkilökunnan hankkimaa erikoisosaamista. Tärkeää on myös osaamiskartoituksen käyttö kehityskeskusteluiden pohjana osaamisen osalta. Osaamisrekisterin onnistunut hyväksikäyttö lisää myös yksikön ja yksilön työtyytyväisyyttä. Sairaanhoitopiirin kokonaistyöpanos vuonna 2009 oli kalenteripäivää ja vuonna kalenteripäivää. Vähennystä 1,3 %. Laskennallisina virkoina työpanos vuonna 2009 oli 2 176,9 ja vuonna ,8. Vähennystä 1,0 % Poissaolot laskennallisina virkoina vuonna Erikoislääk. Sairaanh. Muut hoit. Akat.tutkimush. Avustava henk. Huolto Hallinto Muut 11,6 37,8 9,9 9,0 5,4 6,8 2,6 Lakisäät. 7,2 84, ,1 15,6 13,7 4,2 Sair.lomat 2,1 37,2 14,2 2,6 9,4 18,8 4,9 Vuosilomat 19,3 123,9 45,2 12,3 39,7 39,9 15,3 Taulukossa on esitetty poissaolot laskennallisina virkoina vakinaisen henkilöstön osalta. Poissaolojen kokonaismäärä on viime vuosina pysynyt lähes samana. Sairauspoissaolopäiviä koko sairaanhoitopiirissä oli v ja vuonna Vähennystä 8,8 %. Vuoteen 2007 verraten sairauspoissaolopäiviä kertyi kalenteripäivää vähemmän. 11

12 5.2 Sairauspoissaolot ja muut poissaolot Sairauspoissaolot/päiviä/vakituinen työntekijä Sairauspoissaolopäiviä/vakituinen työntekijä kertyi vuonna 2009 yhteensä 17,2. Vuonna 2008 vastaava luku oli 19,3. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä on laskenut suotuisasti vuodesta 2006 lähtien. Sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti tavoitteena on että sairauspoissaolopäiviä olisi vuonna pv./vakituinen työntekijä. verenkiertoel s 3 % muut 22 % mielenterveyden h 14 % kasvaimet 8 % tuki- ja liik. elin 28 % vammat 11 % hengityselinten s 14 % Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin työkyvyttömyyttä aiheuttanut diagnoosiryhmä ja hengityselinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt toiseksi suurin. 12

13 Sairauspoissaolot ikäryhmittäin keskeisissä päädiagnoosiluokissa v kalenteripäiviä/ palveluksessa ollut työntekijä 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Kuviosta voidaan havaita, että päädiagnoosiryhmistä hengityselinsairaudet ovat suurimpana ryhmänä alle 39 -vuotiailla, kun taas tuki- ja liikuntaelinsairaudet alkavat lisääntyä merkittävästi 40 ikävuodesta eteenpäin. Mielenterveysongelmat ovat suurimmillaan vuotiailla. 0, Hengityselinten sairaudet Kasvaimet Psykiatria Tuki & liik.elin ja sidek.sair Vammat, myrkytykset yms. Verenkiertoelinten sairaudet Poissaolot ikäryhmittäin/ vakituinen työntekijä v. 2009: V 30-34V 35-39V 40-44V 45-49V 50-54V 55-59V 60- Vuosilomat Sairauspoissaolot Lakisäät. Muut Kuviosta voi havaita, että lakisääteiset poissaolot ovat suurimmillaan nuoremmissa ikäluokissa. Tähän poissaoloryhmään kuuluvat mm. perhevapaat, joita nuorempi ikäluokka käyttää luonnollisesti eniten. Sairastavuus on korkeimmillaan vuotiaiden ryhmässä, yli 60-vuotiaiden osuus henkilöstöstä on niin pieni, että jo yksikin pitkä sairauspoissaolo nostaa keskiarvoa merkittävästi. 13

14 Sairauspoissaolot toimita-alueittain pv/vakinainen työntekijä ja pitkäaikaisterveet v ,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 18,1 kuntayhtymähallinto 57,14 11,9 sair hoid palvelut 39,29 35,36 37,35 37,24 25,08 20,0 19,2 16,9 14,3 tukipalvelut operatiivinen konservatiivinen psykiatrinen Sairauslomat pv/vak Pitkaikaisterveet, % 16,4 hallintopalvelut 31,11 Eniten sairauspoissaoloja/vakinainen työntekijä on tukipalvelujen toimintaalueella. Vähiten sairaanhoidollisissa palveluissa. Pitkäaikaisterveitä eniten on kuntayhtymähallinnossa ja vähiten tukipalveluissa. Pitkäaikaisterveeksi katsotaan henkilö, jolla ei ole yhtäkään sairauspoissaoloa kertomusvuonna. Sairauspoissaolojen määrä pv/vakinainen työntekijä ammattiryhmittäin erikoislääkärit sairaanh. muu hoitohenk. akat. tutk.henk avustava henkilöstö huoltohenk. hallintohenk. Epshp yht ,8 20,1 23,2 19,3 20,2 24,8 17,7 19, ,2 19,8 27,2 16,6 21,4 23,8 21,1 20, ,2 22,6 27,3 18,9 25,7 24,1 16,5 21, ,6 22,5 25,1 17,5 21,3 23,5 18,1 20, ,7 19,5 28,0 11,4 27,0 21,0 14,0 19, ,6 19,1 23,5 9,6 15,3 20,4 17,3 17,2 Eniten sairauspoissaoloja oli muun hoitohenkilökunnan ja huoltohenkilöstön ammattiryhmissä ja vähiten lääkäreiden ammattiryhmässä. 14

15 Pitkäaikaisterveet, eli sairauslomaa käyttämättömien vakinaisten henkilöiden % osuus ammattiryhmittäin ,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 erikoislääkärit sairaanh. muu hoitohenk. akat. tutk.henk avustava henkilöstö huoltohenk. ha llintohenk. Epshp ,5 30,2 23,2 51,0 27,7 31,1 35,4 32, ,9 34,5 27,1 46,2 28,0 28,8 37,8 35, ,8 28,1 21,0 40,2 26,1 22,6 32,4 29, ,4 31,4 27,0 36,6 27,4 27,7 33,6 32, ,5 35,8 26,0 46,4 31,8 27,4 34,2 35,6 Kaaviosta käy ilmi, että v vakinaisesta henkilöstöstä 35,6 % ei ole ollut sairauspoissaoloja lainkaan. Vuoteen 2008 verrattuna pitkäaikaisterveiden osuus on noussut 3,5 %. 6. Tehdyn työn hinta ja palkkarakenne v. 2009, Vakinaiset Ammattiryhmä Varsinaiset palkat Säännöllinen työaika Muu työaika Yhteensä Muut palkanosat Euroa/ tunti Varsinaiset palkat Euroa/ tunti Varsinaiset palkat Euroa/ tunti Erikoislääkärit Erikoistuvat lääkärit Hammaslääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenk Akat.tutkimush Avustava henk Huolto Hallinto Yhteensä Sivukulut 28,5 %

16 Ammattiryhmien osuus säännöllisen työajan palkoista ja henkilökunnasta v ,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 38,60 38,81 16,21 15,91 12,33 12,52 10,64 11,39 10,95 9,17 4,94 5,08 5,20 5,17 1,12 1,96 Erik.lääk. Muut lääk. Sair.hoit. Muu hoitoh. Tutkim. akat. Avust. henk. Huolto Hallinto Osuus palkoista Osuus henkilöstöstä Vakinaisen henkilöstön palkkojen suhteelliset osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan vuoteen 2004 verrattuna. Tuntipalkat ovat nousseet suhteellisen tasaisesti viimeisen 7 vuoden aikana, joskin lääkäreillä kehitys on ollut nopeinta. Maksetut palkat vuonna 2009 Vuoden 2009 aikana maksettiin palkkoja sivukuluineen euroa. Vuonna 2008 vastaava summa oli euroa. Nousua kertyi 2,3 % Henkilöstön palkkauksen kehittäminen Syksystä 2004 lähtien järjestelyerien maksamisessa on ollut mukana kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen työsuorituksen arviointiin perustuva henkilökohtainen lisä. Syksyllä 2006 otettiin hoitohenkilökunnan osalta käyttöön työn vaativuuteen perustuva tasoryhmitys, joka pääosin oli 4 -portainen. Eräillä toimenpideosastoilla kuitenkin 5 -portainen. 16

17 7. Työterveyshuolto Työterveyshuoltopalvelujen tuottamisesta vastasi Seinäjoen työterveysliikelaitos. Keskussairaalan henkilökunnan palvelut tuotettiin pääosin sairaalan alueella toimivassa yksikössä. Sairaalan alueen toimipisteessä toimi vuonna 2009 kolme työterveyslääkäriä, kolme työterveyshoitajaa, joista kaksi nimettynä pääsääntöisesti keskussairaalan työterveyshoitajiksi sekä kaksi vastaanottohoitajaa ja yksi työfysioterapeutti. Psykologin palvelut olivat käytettävissä työterveyshuollon Kirkonkrannin toimipisteessä. Painopistealueina työterveyshuollossa oli työhyvinvoinnin tukeminen ja kansansairauksien ehkäisy. Painonhallintaan, liikunnan lisäämiseen sekä tupakoinnin vähentämiseen kiinni-tettiin huomiota. Työnantaja korvasi nikotiinikorvaushoidon ja tarvittavat lääkehoidot tupakasta vieroituksen tueksi sairaanhoitopiirin työntekijöille. Keskeisenä työhyvinvointia lisäävänä toimintamuotona työterveyshuoltotyössä olivat määräaikaistarkastukset, työhönsijoitustarkastukset sekä suunnatut työyksikkökohtaiset työpaikkaselvitykset. Terveystarkastuksia tehdään toimintasuunnitelman mukaan kolmen vuoden välein työyksiköittäin. Työpaikkaselvityksiä tehdään vähintään kuuden vuoden välein. Työpaikkaselvityksessä ja riskien arvioinnissa on tehty yhteistyötä työsuojeluhenkilöstön kanssa. Työterveyshuollollisesti painotettu sairaanhoito tukee ja antaa hyödyllistä tietoa työhyvinvoinnin edistämiseksi. Terveystarkastusten määrä v oli työterveyshoitajilla 941 kpl ja työfysioterapeutilla 417 kpl. Työkykyä ylläpitävää toimintaa oli työterveyshoitajilla 179,5 tuntia ja työfysioterapeutilla 107,5 tuntia. Työpaikkaselvityksiä työterveyshoitajat tekivät 76 tuntia ja työfysioterapeutti 168,30 tuntia. Psykologin tekemiä terveystarkastuksia oli 266 kpl. Sairausvastaanottokäyntejä lääkäreillä oli kpl. Yksittäisen työntekijän työkyvyn tukemiseksi järjestettiin ns. työterveysneuvottelu 45 kertaa. Työterveysneuvottelussa työntekijä, työnantajan edustaja ja työterveyshuolto miettivät yhdessä työkyvyn ylläpitämisen keinoja. Työterveyslääkäri on huolehtinut sairaanhoitopiirin esimiesvalmennuksessa työterveyshuollon osuudesta. Kelan myöntämissä yksilö- ja ryhmäkuntoutuksissa tehtiin yhteistyötä kuntoutuslaitosten ja työyksiköiden kanssa. SAL:lin tukemana oli kaksi kuntoremonttikurssia, joiden järjestelyn hoiti työterveyshuolto. Korvattavia potilasvahinkoja ei v työterveyshuollossa sattunut yhtään. Lääkärin normaalivastaanotolle sai ajan alle 10 päivän sisällä koko vuoden ajan. Akuuttivastaanotolle pääsi pääsääntöisesti samana päivänä. Kuntoutuspäivät vuosina AMMATTINIMIKE ERIKOISLÄÄKÄRIT SAIRAANHOITAJAT MUU HOITOHENK TUTK.HENK. AKAT TUTK. JA HOITOA AV HUOLTOHENK HALL.& TAL.HENK Yhteensä Kuntoutuspäivien määrä lisääntyi merkittävästi vuoteen 2008 verraten. 17

18 Vuorotteluvapaat vuosina AMMATTINIMIKE ERIKOISLÄÄKÄRIT SAIRAANHOITAJAT MUU HOITOHENK TUTK. HENK. AKAT TUTK. JA HOITOA AV HUOLTOHENK HALL. & TAL.HENK Yhteensä Vuorotteluvapaan suosio kääntyi laskuun edellisvuoteen verraten. 8. Rekrytointiyksikön toiminta v Rekrytointiyksikkö aloitti toimintansa itsenäisenä vastuuyksikkönä Toiminnan käynnistämisen perusteena oli sairaanhoitopiirin johdon toimeksiannon mukaan jatkuva henkilöstökustannusten kasvu ja varahenkilöstön sekä muiden sijaisten oikea kohdentaminen. Henkilöstöstrategian mukaan henkilöstövoimat tulee olla koko sairaanhoitopiirin käytössä ja niitä tulee käyttää joustavasti tehtäväalojen ja toimintayksiköiden välillä. Rekrytointiyksikkö sijoittuu sairaanhoitopiirin organisaatiossa hallintopalvelujen toiminta-alueella henkilöstötoimiston toimintayksikköön, jonka toimintayksikköjohtajana on henkilöstöjohtaja. Rekrytointiyksikön tehtävänä on varahenkilöstön käytön koordinointi ja välittäminen eri yksikköihin, keskitetty sijaisvälitys, osaamiskartoitusten säännöllinen toteuttaminen ja osaamisen hallinnan kehittäminen sekä henkilökorttikuvaukseen ja kulkulupiin liittyvät tehtävät. Ko. tehtävien hoitaminen on vaatinut tiivistä yhteistyötä hoitotyön johtajien sekä eri toiminta-alueiden ja yksiköiden välillä. Sairaanhoitopiirissä oli vuonna 2009 kaikkiaan 251 varahenkilöä. Osa varahenkilöistä on ollut kiinnitettynä yksiköissä pitkäaikaisiin sijaisuuksiin ja osaa on käytetty toimintamuutosten resursointiin yksiköissä (mm. deliriumpotilaiden hoidon turvaamiseen, lisäpoliklinikkatoiminnan pyörittämiseen). Varahenkilöstön käyttö ohjattiin vuoden 2009 alusta sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti lyhytaikaisiin poissaoloihin. Osa varahenkilöistä siirtyi porrastetusti vuoden 2009 aikana rekrytointiyksikköön. Alkuvaiheessa siirtyivät hoitohenkilökunta ja syksyn 2009 aikana osastonsihteerit. Sairaalahuoltajien osalta rekrytointiyksikön ohjausryhmässä tehtiin päätös, että tämän henkilöstöryhmän toimintaa pyöritetään oman toiminta-alueen (tukipalvelut) sisällä. Rekrytointiyksikkö on hoitanut sekä lyhyt- että pitkäaikaisten sijaisten hankinnan yksikköihin hoitohenkilökunnan ja osastonsihteerien osalta. Tavoitteena on näiden työntekijöiden jatkuva työllistäminen ja sitouttaminen sairaanhoitopiirin palvelukseen. Uuden sijaisen alkuhaastattelu ja tietojen tarkistaminen mm. Valvirasta tapahtuu rekrytointiyksikön henkilökunnan toimesta. Hoitohenkilökunnan keskitetty rekrytointi on lisännyt osastoilla henkilökunnan sijaistarpeiden arviointia ja uusien ratkaisumallien käytötönottoa. Yhteistyö eri yksikköjen välillä on toiminnan myötä lisääntynyt. Yksiköiden velvollisuus on ollut ilmoittaa hankkimansa ulkopuoliset sijaiset rekrytointiyksikköön. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös pitkäaikaisia sijaisia ja heidän työsuhteidensa jatkuvuutta/katkoksia. Rekrytointiyksikön tavoitteena on näin varmistaa sijaisten työsuhteiden jatkuvuus sairaanhoitopiirissä. Rekrytointiyksiköltä edellytetään säännöllistä raportointia ja tilastointia varahenkilöstön ja ulkopuolisten sijaisten käytöstä. Päätökset lyhytaikaisten sijaisten hankinnasta tehdään aina yksiköiden esimiesten toimesta, heidän arvioidessaan potilaiden 18

19 hoidon tarpeiden vaatimaa henkilöstöresurssia. Lisäksi rekrytointiyksikön tehtävänä on laskuttaa sekä kiertävän varahenkilöstön että pysyvästi yksikköön sijoitettujen varahenkilöiden käytöstä yksikköjä. Varahenkilöstön budjetin toteutumista voidaan seurata toimintayksiköissä tilivienneistä. Rekrytointiyksikön tehtävänä on myös osallistua ulkoiseen rekrytointiin ja tehostaa yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. Lisäksi sairaanhoitopiirin tulee näkyä alan messutapahtumissa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Rekrytointiyksikön toimintatapoja ja uusien toimintakäytäntöjen käyttöönottoa henkilöstön käytössä arvioidaan säännöllisesti rekrytointiyksikön ohjausryhmän sisällä niin, että sairaanhoitopiirin tavoite tuottaa erikoissairaanhoidonpalveluja sairaanhoitopiirin väestölle voidaan turvata. Kiertävän varahenkilöstön ja ulkopuolisten sijaisten tekemät työvuorot v Tammikuu Helmikuu Maalis kuu Huhtikuu Touk okuu Kesäkuu Hein äkuu El okuu Syyskuu Loka kuu Marraskuu Joulukuu varahenkilöstö ulkopuoliset sijaiset 19

20 9. Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen Henkilöstön työhyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseksi ja edistämiseksi tarkoitetun Varhaisen havaitsemisen ja reagoinnin toimintamallin käyttöönottoa tehostettiin kertomusvuonna. Henkilöstölle järjestettiin sekä yhteisiä että yksiköittäin toteutettuja tilaisuuksia, joissa oli mahdollista keskustella työnantajalla käytössä olevista työkykyä edistävistä ja ylläpitävistä toimintamuodoista. Vuoden 2009 aikana järjestettiin kuusi kaksipäiväistä esimiesvalmennusta (Esva) joihin osallistui yhteensä 128 sairaanhoitopiirin esimiestä, joko lähi- tai keskijohdosta. Esimiesvalmennuksen tavoitteena on esimiesten tukeminen esimiestaidoissa ja -tiedoissa ja vastuunkantamisessa. Esimiesvalmennuksessa käsiteltiin käytännönläheistä tietoa mm. työntekijöiden ja työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista, taloudesta, työyhteisöjen ilmapiiristä sekä näiden merkityksestä koko henkilöstön työhyvinvointiin. Työntekijän tuen tarpeeseen liittyviä varhaisen havaitsemisen ja reagoinnin neuvotteluja käytiin vuoden 2009 aikana yhteensä 60 kpl. Työhönpaluun suunnittelu pitkän poissaolon jälkeen, työjärjestelyt ja työstä poissaolot sairauden vuoksi olivat tavallisimpia syitä (36 kpl) ko. neuvotteluille. Vuoden 2009 alussa sairaanhoitopiirissä aloitettiin henkilöstön kuntoutusvastaavan toiminta kokeiluluonteisesti. Henkilöstön kuntoutusvastaavan tehtävänä oli erityisesti Varhaisen havaitsemisen ja reagoinnin toimintamallin käytön ohjaus ja neuvonta sekä työntekijöiden ja esimiesten tukeminen suunniteltaessa työhyvinvointia edistäviä tai ylläpitäviä toimia yksittäisen yksikön tai koko työyhteisön hyväksi. Tällaisia yksittäistä työntekijää ja/tai esimiestä koskevia ohjaus-, neuvonta- ja seurantatapahtumia oli kertomusvuonna yhteensä 111 kpl. Vastaavasti työyhteisöihin suuntautuneita yhteistapaamisia oli 34 kpl. Työhyvinvoinnin edistämiseksi tehostettiin myös yhteistyötä työterveyshuollon ja Kuntien eläkevakuutuksen kanssa järjestämällä yhteisiä neuvotteluja ja henkilöstölle suunnattuja koulutustilaisuuksia. Henkilöstön ammatillisen kuntoutuksen asioissa kuntoutusvastaava toimi yhdyshenkilönä sairaanhoitopiirin, työterveyshuollon ja Kuntien eläkevakuutuksen välillä. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi henkilöstöjohtaja ja henkilöstön kuntoutusvastaava osallistuivat vuonna 2009 ja kevääseen 2010 jatkuvaan Kuntien eläkevakuutuksen organisoimaan Työhyvinvointia strategisesti - valmennukseen. 10. Savuton sairaala -työryhmä ja alkoholin suurkuluttajan varhainen tunnistaminen ja miniinterventio- työryhmä Terveyden edistämisen toimintayksikössä toimii ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu savuttoman sairaalan kehittäminen, tupakasta vieroitus- tai alkoholin suurkuluttajan tunnistamiseen ja puheeksiottoon liittyvien taitojen kehittäminen. Sairaalaan on luotu tupakasta vieroitusyhdyshenkilö - ja päihdehoitotyön edistäjä -verkostot. Näiden yhdyshenkilöiden tehtävänä on edistää tupakastavieroitus- ja alkoholinkäytön puheeksiottotaitojen juurtumista omiin työyksiköihin yhdessä ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattorin kanssa. Sairaaloilla on tärkeä velvollisuus tupakoinnin ja sen terveydelle haitallisten vaikutusten vastaisessa kamppailussa. Tähän velvollisuuteen kuuluu savuttoman ympäristön luominen sairaalaan tupakoimattomien henkilöiden suojaamiseksi, sekä tupakoitsijoiden auttaminen pääsemään irti tupakoinnista. Tämä koskee yhtälailla potilaita kuin henkilökuntaa. Nikotiiniriippuvuus on sairaus, joka lyhentää elinikää ja aiheuttaa vakavia sairauksia. Henkilökunnan tupakointi on kielletty työaikana. Uudet työntekijät ja opiskelijat perehdytetään tupakointikieltoon työaikana. EPSHP:n tavoitteena on henkilökunnan savuttomuus erityisesti työaikana. Henkilökunta toimii roolimallina myös potilaille ja vierailijoille. Henkilökunnalla on mahdollisuus saada tukea ja nikotiini- tai lääkehoitoa työterveyshoitajalta ja ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattorilta tupakoinnin lopettamiseen. Koska tupakoinnin lopettaminen vaatii usein monta yritystä, on kahdeksan viikon pituinen hoitojakso mahdollista saada kolme kertaa. Tupakastavieroitusryhmiä tarjotaan henkilökunnalle kaksi kertaa vuodessa. 20

21 EPSHP on jäsenenä Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden rekisteröidyssä yhdistyksessä ja sen yhteydessä toimivassa Suomen savuton sairaalaverkostossa. Sairaalassa toimii Savuton sairaala -työryhmä, jonka tavoitteena on kehittää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloista savuttomia sairaaloita. Työryhmä tekee vuosittain Savuton sairaala -itseauditoinnin. Alkoholin suurkuluttajan varhainen tunnistaminen ja puheeksiotto- työryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna Työryhmä on verkostoitunut alueen muiden toimijoiden kanssa. Työryhmä kehittää potilaiden päihdeinterventiota. Tavoitteena on, että alkoholin käytön kysymisestä ja mini-interventiosta tulee osa terveydenhuollon ammattilaisten rutiinitoimintaa, jonka sekä henkilöstö että palvelujen käyttäjät hyväksyvät. 11. Yhteistoiminta Työantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta on järjestetty paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintasopimuksella on jatkettu erillisten lakisääteisten työsuojeluun ja aiemmin voimassa olleen yhteistoimintasopimuksen mukaisten yhteistoimintaelinten yhdistämistä yhdeksi yhteistoimintaorganisaatioksi. Yhteistoiminta jakaantuu välittömään ja edustukselliseen yhteistoimintaan. Välittömään yhteistoimintaan kuuluu mm. työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut. Edustuksellinen yhteistoiminta hoidetaan yhteistoimintaneuvostossa, jossa on 17 jäsentä: 3 hallituksen jäsentä, kuntayhtymän johtoryhmä, henkilöstöjohtaja, turvallisuuspäällikkö, 9 järjestöjen edustajaa, joista 3 Seinäjoen sairaalan työsuojeluvaltuutettua ja yksi Ähtärin sairaalan työsuojeluvaltuutettu. Kokouksiin osallistuu lisäksi lakimies ja työterveyshuollon edustaja. Ähtärin sairaalassa on oma yhteistoimintajaosto. Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti kokouksessaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhteistoimintasopimusta siten, että yhteistoimintaneuvosto asettaa työturvallisuuslain mukaisen 8-jäsenisen työturvallisuustoimikunnan, joka toimii sairaanhoitopiirin lakisääteisenä työsuojelutoimikuntana. Lisäksi todettiin, että lukien yhteistoimintaneuvostoon kuuluu yhteensä 21 jäsentä: 3 hallituksen jäsentä, sairaanhoitopiirin johtoryhmä, turvallisuuspäällikkö, järjestöjen valitsemat 11 edustajaa sekä pysyvänä asiantuntijajäsenenä työterveyshuollon edustaja. Yhteistoimintaneuvosto kokoontui kertomusvuonna 4 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - Operatiivisen toiminta-alueen toiminnallinen selvitys, - Henkilöstökertomus vuodelta 2008, - Osatyökykyisten uudelleensijoittamisen periaatteet, - Työsuojelun kehittäminen, - Hallintosäännön muuttaminen, - Vuoden 2008 tilinpäätös- ja toimintatietoja, - Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille , - Loppuraportti rekrytointiyksikön toiminnan suunnittelusta ja käynnistämisestä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, - Osaamisen hallinnan kehittäminen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä loppuraportti. Ähtärin yt-jaosto on kokoontunut kertomusvuonna yhden kerran. 12. Työsuojelu ja turvallisuustoiminta Työsuojelu- ja turvallisuustoiminnan tavoitteena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Tavoitteen saavuttamiseksi työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstö työskentelee yhteistyössä linjaorganisaation kanssa, erityisenä painopisteenään tukea linjaorganisaatiota tiedottamisen, materiaalin, kouluttamisen ja muiden tarvittavien toimenpiteiden avulla. Lakisääteisenä työsuojelutoimikunta toimi kertomusvuonna yhteistoimintaneuvosto, työsuojeluvaltuutettuja on yhteensä kolme; yksi työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuista on päätoiminen, yksi työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu työskentelee ko. tehtävässä kolme päivää viikossa ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu yhden päivän viikossa. Ähtärissä toimii työsuojeluasiamies ja työsuojeluasiat kä- 21

22 Ammattitauti- ja tapaturmatilastot: sitellään YT-jaostossa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikön tehtäviin kuuluu työsuojelupäällikön tehtävät. Kertomusvuoden 2009 aikana sairaanhoitopiirin pitkäaikainen turvallisuuspäällikkö jäi kesäkuussa eläkkeelle ja uusi huhtikuussa virkaan valittu turvallisuuspäällikkö aloitti tehtävässään elokuun alussa. Joulukuussa valittiin työsuojeluhenkilöstö uudelle toimikaudelle. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden päätoiminen työsuojeluvaltuutettu valittiin sopuvaalissa ja työntekijöiden osa-aikaisen työsuojeluvaltuutetun osalta toimitettiin vaali. Työsuojeluorganisaation kehittäminen käynnistettiin YT-neuvostossa , jossa päätettiin esittää yhtymähallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin perustetaan erillinen kahdeksan jäseninen lakisääteinen työsuojelutoimikunta, jossa työntekijöillä on neljä edustajaa, toimihenkilöillä kaksi edustajaa ja työnantajalla kaksi edustajaa. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättii muuttaa yhteistoimin-tasopimuksen edellä esitettyyn muotoon. Riskien arviointia on toteutettu linjaorganisaation, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kesken yhteistyössä. Työterveyshuolto vastaa työpaikkaselvityksistä. Riskien arvioinnin tilasta käynnistettiin marraskuussa selvitystyö, joka valmistuu vuoden 2010 alussa. Tavoitteena on yhtenäistää riskien ja vaarojen arvioinnin menettelytapoja ja saada linjaorganisaatiolle selkeät menettelytapaohjeet sekä toimintamallit. Työsuojelun vastuita käydään läpi esimiesvalmennuksessa. Vakavia työtapaturmia, ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä ei sairaanhoitopiirissä ole toimintavuonna sattunut. Alla olevissa tilastoissa vertailutiedot vuosilta Ammattitauti 1 1 (2 epäilyä) Työ Työmatka Työliikenne Yhteensä Tapaturma- ja sairaustilastot: Keskivahinko/ eur Tapaturmataajuus 1) Sairauspäivätaajuus 2) Sairauspäivät/ vahinko Sairaspoissaolot (pv) ) Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden 2) Sairauspäivätaajuus tarkoittaa poissaolopäiviä miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Tapaturmatilastojen perusteella voidaan todeta tapaturmien lukumäärän olevan selvässä laskussa tarkastelukaudella. Huomattavaa on kuitenkin, että työssä tapahtuneiden tapa-turmien määrässä ei ole tapahtunut muutosta, ainoastaan työmatkatapaturmat vähenivät edellisvuodesta selvästi. Sairauspäivien kasvu ja sairauspäivien määrä vahinkoa kohti vaativat entistä tarkempaa analysointia ja panostamista läheltä piti -tapahtumien kirjaamiseen ja analysointiin. Kertomusvuoden 2009 aikana lakisääteiset palotarkastukset tehtiin Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen toimesta, vartioinnista vastasi sopimuksen perusteella Turvatiimi Oy. Vartiointi jakautuu paikallisvartiointiin, jossa vartija toimii kantasairaalan alueella ja piirivartiointiin, jossa vartija liikkuu autolla erikseen sovitulla tavalla. Kertomusvuoden lopulla käynnistettiin vartioinnista tarjouskilpailu. 22

23 Vartijan ilmoitukset Hälytyskäynnit Henkilökunnan suojaus, turvaaminen ja avustaminen hoitotoimenpiteissä Poistettu häiritseviä henkilöitä Potilaan etsintä 1 9 Murtohälytys 4 18 Palohälytys 1 0 Muu hälytys 6 9 Ovien lukitseminen Varkaus 0 2 Ilkivalta 2 1 Turvallisen toimintaympäristön tavoitteita tukevat savuton sairaala -toiminta, päihteettömyysohjelma sekä tietosuoja- ja salassapito-ohjeet. Lisäksi toiminnan turvallisena pitämi-seksi tehtiin työpaikkakäyntejä erilaisiin turvallisuus tai toimintaympäristöpoikkeamiin liittyen: lämpötila-, sisäilma- yms. asioihin liittyen. 13. Työnohjaus Työnohjauksella tuetaan henkilöstön työhyvinvointia, työkyvyn ylläpitoa ja työn sisällöllistä kehittämistä. Työnohjaus on koulutetun työnohjaajan, alan kokeneemman työntekijän tai ihmissuhdealan asiantuntijan antamaa säännöllistä ja prosessiluonteista ohjausta. Työnohjauksen tavoitteena on työntekijän kasvaminen ja kehittyminen työntekijänä työtaidoissaan. Työnohjausta on mahdollista saada yksilöllisesti ja ryhmässä. Sen piiriin kuuluu myös työyhteisön kehittäminen. Työnohjaus on osa henkilöstön kehittämistä kaikilla sairaanhoitopiirin toimialoilla. Työntekijän yhden työnohjausjakson enimmäispituus on kaksi tai kolme vuotta. Työnohjaussuunnitelma laaditaan toimintayksiköissä vuosittain. Työnohjauspäätökset sekä sisäisen että ostopalveluna hankittavan työnohjauksen osalta tekee kalenterivuosittain toimintayksikköjohtaja ja ylihoitaja. Työnohjausta voidaan antaa vastavuoroisesti eri toimintayksiköiden kesken sisäisillä sopimuksilla ja sisäisin hinnoin. Työnohjaaja etsitään ensisijaisesti sairaanhoitopiirin omista työnohjaajista ja mahdollisuuksien mukaan olisi suosittava ryhmämuotoista työnohjausta. Sairaanhoitopiirissä toimii työnohjauksen kehittämisestä ja koordinoinnista vastaava työnohjaustyöryhmä, jossa on jäseniä eri ammattialoilta. Työnohjauksen pitkäjänteisen kehittämisen tuloksena sairaanhoitopiirissä on tällä hetkellä 41 koulutettua työnohjaajaa. Työnohjaustyöryhmä järjestää vuosittain täydennyskoulutusta sairaanhoitopiirin ja alueen työnohjaajille. Sisäisen työnohjauksen osuus on vuonna 2009 ollut 32% työnohjauksen kokonaiskustannuksista. Sisäinen työnohjaus sisältää sekä yksilöille että ryhmille työnohjaajien antamaa työnohjausta. Ulkopuolisen työnohjauksen ostamisesta tai myymisestä sovitaan kirjallisesti. Sairaanhoitopiirin ulkopuolelle myyty työnohjaus on ollut vuodesta 2002 maksullista. Myyntihinta vahvistetaan vuosittain. Ostopalveluna hankitun työnohjauksen osuus vuonna 2009 on ollut 68% kaikesta työnohjauksesta. 23

24 14. Tuloskuntomittaus Millainen on tilanne meilestäsi nyt omassa työssäsi tai toimipisteessä? Etelä-Pohjanmaan shp:n tuloskuntomittaus 2009 erittäin huono 2 (keskinkertainen / ennallaan) 4 erittäin hyvä 12. Itsenäisyys työnteossa 1.Tyytyväisyys työtehtäviin 17. Oman työn tarkoituksen tunteminen osana sairaalaa 5. Mahdollisuus hyödyntää omia kykyjä tehokkaasti 10. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö 21. Henkilökohtainen työnilo 7. Mahdollisuudet itsensä kehittämiseen koulutuksella 3. Omien vastuualueiden selkeys työssä 13. Henkilökohtainen työssä jaksaminen 11. Työilmapiiri 4. Vaikuttamismahdollisuudet omien työtehtävien suhteen 23. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen 9. Esimies-alaissuhteiden toimivuus toimipisteessä 2. Tyytyväisyys työmäärään 19. Töiden jakoon liittyvä oikeudenmukaisuus toimip 16. Esimiesten ja henkilöstön valinen tiedonkulku t 6. Esimieheltä saatu palaute työssä suoriutumisessa 14. Tyytyväisyys toimipisteen TYHY-toimintaan 8. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen palkkauksessas 18. Muutosten suunnittelu ja toteutus 20. Johtoryhmän toiminta vastuuyksikössä, johon toi 15. Työyhteisön kyky käsitellä ristiriitoja 22. Edellisen tuloskuntamittauksen hyödyntäminen Vastauksia 1781, N = 75% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Sairaanhoitopiirissä tehtiin vuonna 2009 tuloskuntomittaus, joka ulottui jokaiseen vastuuyksikköön. Tulokset käsiteltiin ja purettiin jokaisessa yksikössä. Yllä oleva kuvio on koko sairaanhoitopiirin tulos. Mitä enemmän oranssia, tai sinistä on nähtävissä sitä huonommin ko. kysymyksen väittämä on toteutunut. 24