Henkilöstökertomus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Transkriptio

1 1 Henkilöstökertomus 2011 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto Henkilöstön määrä, työpanos, palkkaus ja rekrytointi Vakinaiset virat ja työsuhteet yhteensä Vakinaiset virat ja työsuhteet ammattiryhmittäin v Palveluksessa oleva henkilöstö vuonna Sijaiset ja väliaikainen henkilöstö Henkilötyövuodet ammattiryhmittäin vuonna Työpanos prosentteina täydestä työajasta Poissaolot Vakinaisen henkilöstön poissaolot (%) kokonaistyöajasta Poissaolot laskennallisina virkoina Poissaolot ikäryhmittäin / vakituinen työntekijä vuonna Henkilöstön palkkauksen kehittäminen ja palkitseminen Tehdyn työn hinta ja palkkarakenne v Vakinaiset Ammattiryhmien osuus säännöllisen työajan palkoista ja henkilökunnasta v Rekrytointi Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt vuosina Vakinaisen henkilöstön työhistoria palveluvuosina sairaanhoitopiirissä keskimäärin Henkilöstön laadulliset ominaisuudet Henkilökunnan ikärakenne % ammattiryhmän henkilökunnasta Ennuste vakinaisen henkilökunnnan siirtymisestä eläkkeelle vuoteen 2021 mennessä Sijaisrekrytointi ja varahenkilöstön koordinointi... 17

3 Henkilöstökertomus Henkilöstön työhyvinvointi Työhyvinvointimittaus Työterveyshuolto Sairauspoissaolot Pitkäaikaisterveet vuonna Työsuojelu ja turvallisuustoiminta Savuton sairaala Henkilökuntayhdistys virkkujen työkykyä tukeva toiminta Henkilökunnan kehittäminen Täydennyskoulutus Johtamisen kehittäminen Perehdytys Osaamisen hallinta Työnohjaus Yhteistoiminta Sisäinen tiedottaminen Potilastyytyväisyysmittaukset...33 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuonna

4 Henkilöstökertomus vuodelta Johdanto 4 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tarkoituksena on edistää sairaanhoitopiirin alueen asukkaiden terveyttä yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa huolehtimalla sairaanhoitopiirille määrätyistä erityisvelvoitteista ja tuottamalla niitä korkeatasoisia ja kohtuuhintaisia erikoissairaanhoitopalveluja, joita jäsenkunnat haluavat väestölleen tarjota. Em. sairaanhoitopiirin toiminta-ajatuksen mukaisia palveluja tuotetaan ammattitaitoisen, hyvinvoivan ja motivoituneen henkilöstön avulla. Henkilöstökertomuksen tavoitteena on kuvata organisaation henkilöstöön liittyviä voimavaroja ja niiden kehitystä. Henkilöstökertomus on yhteenveto organisaation henkilöstön määrällisistä, laadullisista sekä työyhteisöön liittyvistä voimavaroista. Henkilöstökertomus 2011 on tehty pääosin samalle pohjalle kuin vuoden 2010 kertomuskin. Vuonna 2010 kertomuksen sisäistä rakennetta uudistettiin huomioiden Kuntaliiton suositukset henkilöstökertomuksen sisällöstä. Tässä henkilöstökertomuksessa oleellisin muutos edelliseen nähden on se, että vakituinen varahenkilöstö raportoidaan yhdessä muun henkilöstön kanssa. Aiemmin varahenkilöstö on käsitelty erikseen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty henkilöstötilinpäätöksiä vuodesta 1997 lähtien. Henkilöstökertomuksessa esitettyjä tietoja on lisäksi intranetissa toiminta-alueittain. Ehrm-info- ohjelmiston kautta sairaanhoi topiirin esimiehillä on mahdollisuus porautua oman yksikkönsä henkilöstöä koskeviin tietoihin tarkemmin. Lisäksi kertomusvuonna on valmisteltu Exreportraportointijärjestelmän laajamittaisempaa käyttöönottoa myös henkilöstöhallinnon osalta. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen on sairaanhoitopiirissä panostettu viime vuosina voimakkaasti. Tarkoituksena on, että sairauspoissaoloihin ja muihin työelämän ongelmatilanteisiin reagoitaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä yksilö- että ryhmätasolla Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä viihtyvyys ovat tekijöitä, joiden avulla voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia kustannussäästöjä. Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti arvioituna mitä merkittävintä toimintaa henkilöstövaltaisissa työyhteisöissä. Myös julkisuudessa käytiin kertomusvuonna paljon keskustelua työhyvinvointiin liittyvistä aihealueista sekä työurien pidentämisestä. Sairaanhoitopiirissä laadittiin kertomusvuonna myös Hyvän työyhteisön tähden- hyvät käytöstavat Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä huoneentaulu. Huoneentaululla haluttiin kiinnittää huomiota asialliseen käyttäytymiseen sekä ongelmatilanteiden ripeään ja oikea-aikaiseen käsittelyyn työyhteisöissä. Sairaanhoitopiirin sairauspoissaolojen kokonaismäärä kääntyi kasvuun kertomusvuonna. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 jatkunut positiivinen kehitys tältä osin katkesi. Sairauspoissaolot kasvoivat pitkien sairauspoissaolojen osalta. Samaan aikaan lyhytkestoiset sairauspoissaolot (omailmoitusmenettely) vähenivät ja pitkäaikaisterveiden ( ei sairauspoissaoloja lainkaan) osuus kasvoi. Tarkempi analyysi sairauspoissaoloista ja diagnoosiryhmittäinen jako löytyvät toisaalta tästä kertomuksesta. Sairaanhoitopiirin ulkoiset nettisivut uusittiin kertomusvuonna. Henkilöstöhallinnollisten ohjeiden päivitystyötä on jatkettu kertomusvuonna yhteistyössä sairaanhoitopiirin esimiesten ja pääluottamusmiesten kanssa. Lääkärirekrytointiryhmä nimettiin kertomusvuoden lopulla. Yhteistyötä rekrytoinnin osalta jatkettiin ja tiivistettiin alueen suurimpien työnantajien kanssa Komia- Seinäjoen kaupunkiseudun yhteismarkkinoinnin kautta. Yhteistyö myös muiden sairaanhoitopiirien henkilöstöammattilaisten kanssa tiivistyi kertomusvuonna. Kertomusvuonna sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi hyvä hallinto- ja johtamistapa asiakirjan. Asiakirjan tavoitteena on selkeyttää ja ohjata hyvän hallinnon ja johtamisen toimintoja sairaanhoitopiirissä niin, että henkilöstö voi kokea työyhteisönsä säännöt selkeiksi, johdonmukaisiksi ja tasapuolisiksi. Hyvän hallinnon ja johtamisen kulttuuri edesauttaa henkilöstön hyvinvointia ja tukee näin sairaanhoitopiirin ydintehtävän toteutumista. Samassa yhteydessä keskusteluun nousi myös sairaanhoitopiirin johtoryhmän kokoonpano. Sairaanhoitopiirin johtoryhmää laajennettiin hallituksen päätöksellä niin, että sairaanhoitopiirin johtajan, johtajaylilääkärin, hallintoylihoitajan, hallintojohtajan, talousjohtajan ja henkilöstöjohtajan lisäksi johtoryhmään kuuluvat myös toimintaaluejohtajat ja henkilöstön edustaja. Johtoryhmässä on kaikkiaan 13 henkilöä. Tero Järvinen henkilöstöjohtaja

5 2. Henkilöstön määrä, työpanos, palkkaus ja rekrytointi Sairaanhoitopiirin tavoitteena on henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden turvaaminen panostamalla aktiiviseen rekrytointiin ja kannustavaan henkilöstöpolitiikkaan sekä työssä jaksamisen tukeminen ja esimiestyön kehittäminen. Henkilökunnan osaaminen ja mitoitus pyritään suunnittelemaan tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti Vakinaiset virat ja työsuhteet yhteensä Vakinaisten vakanssien määrä sairaanhoitopiirissä vuoden 2011 lopussa oli seuraava: Vakinaiset virat ja työsuhteet Vuoden 2011 toukokuussa sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi yhteensä 18 uutta vakanssia hoitotakuun, laihdutusleikkausten aloittamisen ja perusmiehitysselvityksen seurauksena Vakinaiset virat ja työsuhteet ammattiryhmittäin v Virat ja työsuhteet Erikoislääk. Erikoist. lääk. Sairaanhoit. Muu hoitohenk. Akat.tutk. Avustava henk. Huoltohenk. Hall. ja taloushenk Virkojen ja työsuhteiden lisäystä on tapahtunut lääkäreiden ja sairaanhoitajien ammattiryhmissä. Vähennystä on tapahtunut muun hoitohenkilökunnan osalta.

6 2.3. Palveluksessa oleva henkilöstö vuonna Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Kokoaik Osa-aik Yhteensä Osa-aikaisia % koko henkilöstöstä ,7 8,2 7,7 Naisten osuus koko henkilöstöstä on n. 84 %. Naisten osuus on pysynyt lähes muuttumattomana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Osa-aikaisen henkilöstön suhteellinen osuus laski kertomusvuonna edellisvuodesta Sijaiset ja väliaikainen henkilöstö Sijaishenkilöstön määrä kuukausittain vuonna 2011 Sijaishenkilöstön määrä/ kk Vuosilomasijainen Sairauslomasijainen Työsop.sijainen Viransijainen Varahenkilö Viransijaisten määrä pysyy lähes vakiona koko vuoden. Työsuhteisten sijaisten ja sairauspoissaolosijaisten määrä laskee kesäkuukausien ajaksi, kun taas vuosilomasijaisten määrä luonnollisesti kasvaa. Sairauspoissaolosijaisten määrä kokonaisuutena on edelleen pudonnut edellisestä vuodesta.

7 2.5. Henkilötyövuodet ammattiryhmittäin vuonna HENKILÖTYÖVUODET AMMATTIRYHMITTÄIN V Vakinaiset Ammattiluokka Erikoislääkärit 113,68 116,39 113,95 Erikoistuvat lääkärit 9,27 12,07 11,67 Hammaslääkärit 2,57 2,08 2,26 Sairaanhoitajat 627,85 650,87 664,94 Muu hoitohenkilökunta 216,34 199,06 191,07 Tutk. ja hoitohenkilöt akat. 71,00 81,89 78,99 Tutk. ja hoitoa avustava 204,67 207,41 206,15 Huoltohenkilöt 235,28 232,91 212,58 Hall. ja taloushenkilöt 94,48 94,85 102,53 YHTEENSÄ 1575, , ,14 7 Varahenkilöt Ammattiluokka Sairaanhoitajat 72,32 68,25 59,14 Muu hoitohenkilökunta 30,51 31,94 25,64 Tutk. ja hoitoa avustava 20,79 20,68 20,39 Huoltohenkilöt 8,09 7,39 8,86 Hall. ja taloushenkilöt 0,00 0,94 2,03 YHTEENSÄ 131,71 129,20 116,06 Sijaiset Ammattiluokka Erikoislääkärit 12,14 11,35 10,68 Erikoistuvat lääkärit 9,04 12,07 14,68 Sairaanhoitajat 180,75 184,44 199,50 Muu hoitohenkilökunta 49,42 47,22 46,54 Tutk. ja hoitohenkilöt akat. 21,06 16,43 19,26 Tutk. ja hoitoa avustava 50,09 47,65 45,58 Huoltohenkilöt 52,91 49,03 38,90 Hall. ja taloushenkilöt 16,88 15,99 13,55 YHTEENSÄ 392,29 384,18 388,69

8 Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Tilastossa huomioidaan lisä- ja ylityöt ja vähennetään poissaolot. Osa-aikainen henkilöstö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti ja vain osan vuotta pal- velussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Henkilötyövuosien määrä on kokonaisuutena vähentynyt vakituisten ja varahenkilöiden kohdalla ja sijaisten kohdalla hieman lisääntynyt v Työpanos prosentteina täydestä työajasta Työpanos Erikoislääk. Sairaanh. Muut hoitoh. Akat. tutk. Avust. henk. Huolto Hallinto Yhteensä Sijaiset 13,6 21,5 20,3 26,4 21,1 19, ,3 Vakinaiset 50,6 64,9 67,2 61,6 70,2 58,3 77,3 64,1 Sairaanhoitopiirin kokonaistyöpanos vuonna 2011 oli kalenteripäivää ja vuonna kalenteripäivää. Laskennallisina virkoina työpanos vuonna 2011 oli 2190 ja vuonna 2010 oli Kokonaistyöpanos kasvoi 0,7 %.

9 2.7. Poissaolot Vakinaisen henkilöstön poissaolot (%) kokonaistyöajasta Poissaolojen osuus palveluksessaoloajasta % Työpanos Vuosilomat Sair.lomat Lakisäät. Muut 9 4% 7% 4% 13% Poissaolot laskennallisina virkoina 2011 Poissaolot laskennallisina virkoina vuonna 2011 Hallinto Huolto Avustava henk. Akat.tutk.henk. Muut hoitoh. Sairaanh. Erikoislääk Erikoislääk. Sairaanh. Muut Akat.tutk. Avustava Huolto Hallinto hoitoh. henk. henk. muut 15,5 35,6 7,1 6,8 4,7 15,7 2,8 lakisäät. 6,7 93,6 6,4 11,7 9,5 14,4 4,4 sair.lomat 2,1 42,5 16,4 2,5 12,6 12,9 4,2 vuosilomat 20,3 124,4 39,7 11,9 38,2 36,8 16,8 Taulukossa on esitetty poissaolot laskennallisina virkoina vakinaisen henkilöstön osalta. Poissaolojen kokonaismäärä on viime vuosina pysynyt lähes samana. Kategoria muut sisältää mm. harkinnanvaraiset virkavapaat ja työlomat.

10 Poissaolot ikäryhmittäin / vakituinen työntekijä vuonna 2011 Poissaolot ikäryhmittäin Vuosilomat Sairauspoissaolot Lakisäät. Muut alle 30 v v v v väh. 60 v Kuviosta voi havaita, että lakisääteiset poissaolot ovat suurimmillaan nuoremmissa ikäluokissa. Tähän poissaoloryhmään kuuluvat mm. perhevapaat, joita nuorempi ikäluokka luonnollisesti käyttää eniten. Sairastavuus on korkeimmillaan yli 50-vuotiaiden ryhmissä, yli 60-vuotiaiden osuus henkilöstöstä on niin pieni, että jo yksikin pitkä sairauspoissaolo nostaa keskiarvoa merkittävästi.

11 2.8. Henkilöstön palkkauksen kehittäminen ja palkitseminen Syksystä 2004 lähtien järjestelyerien maksamisessa on ollut mukana kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen työsuorituksen arviointiin perustuva henkilökohtainen lisä. Henkilökohtaisen lisän maksaminen sairaanhoitopiirissä perustui v suurelta osin kouluttautumisista maksettaviin lisiin. Syksyllä 2006 otettiin hoitohenkilökunnan osalta käyttöön työn vaativuuteen perustuva tasoryhmitys, joka on pääosin neliportainen. Eräillä toimenpideosastoilla kuitenkin viisiportainen. Kertomusvuonna päätettiin, että ko. palkkatasomallia on syytä lähteä kehittämään. Sairaanhoitopiirissä on hallituksen asettama palkkajaosto. Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti kokouksessaan muuttaa sairaanhoitopiirin hallintosääntöä niin, että palkkajaosto on nimeltään henkilöstö- ja palkkajaosto. Palkkajaoston esittelijänä on toiminut henkilöstöjohtaja. Palkkajaosto on kokoontunut vuonna 2011 yhteensä 6 kertaa. Palkkoja tarkistettiin kertomusvuonna Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen, Lääkärisopimuksen ja Teknisten sopimuksen mukaisesti lukien. KT:n valtuuskunta ja kunta-alan pääsopijajärjestöt hyväksyivät kertomusvuonna 23. marraskuuta raamisopimuksen mukaisen neuvottelutuloksen kunnallisista virka- ja työehtosopimuksista vuosille Uudet virka- ja työehtosopimukset allekirjoitettiin torstaina 24. marraskuuta. KT Kuntatyönantajat ja Tehy hyväksyivät valtakunnansovittelija Esa Longan sovintoehdotuksen Tehyn jäsenten työ- ja virkaehtojen järjestämisestä kunta-alalla Sen mukaan Tehyn jäseniin sovelletaan KT:n ja pääsopijajärjestöjen allekirjoittamaa kulloinkin voimassa olevaa kunnallista yleistä virkaja työehtosopimusta (KVTES). Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset tulevat voimaan ja sopimuskausi päättyy Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto siirsi vuoden 2010 hyvästä taloudellisesta tuloksesta , 50 virkistysrahastoon. Tämän summan yhtymähallitus halusi ohjata henkilökunnan hyväksi, koska vuoden 2010 hyvä tulos perustui merkittävältä osalta henkilöstön hyvään työsuoritukseen ja valmiuteen tehdä säästöjä toiminnassaan. Rahaston varojen käytön pääperiaate on suunnata taloudellista tukea koko työyksikön henkilökunnan yhteiseen tekemiseen, yhteishengen lisäämiseen, yhteisöllisyyden edistämiseen ja virkistystoimintaan. Virkistysrahastosta jokainen toimintayksikkö tai vastuuyksikkö voi hakea enintään 40 euroa/yksikön vakinainen työntekijä. Vuonna 2010 sairaanhoitopiirin palveluksesta eläkkeelle jääneiden ja Kuntaliiton myöntämien ansiomerkkien saajien perinteinen juhla pidettiin tammikuussa Kultaisen ansiomerkin sai 30-vuoden kunnallisesta palvelusta 80 sairaanhoitopiirin työntekijää. Sairaanhoitopiirin vahvuuksia on kehitys-, koulutus- ja tutkimusmyönteisyys. Laatuun panostetaan ja laatutyöhön kannustetaan mm. laatupalkintokilpailun avulla. Sairaanhoitopiirin laatupalkintokilpailun tavoitteena on palkita ja kannustaa työntekijöitä, työryhmiä, toimintayksiköitä ja toiminta-alueita kehittämään omaa toimintaansa. Pääpalkinnon sai Kauhajoki-hankkeen loppuraportti, psykososiaalisen tuen organisointi ja toteutus Kauhajoen koulusurmien jälkeen. 11

12 2.9 Tehdyn työn hinta ja palkkarakenne v Vakinaiset Säännöllinen työaika Muu työaika Yhteensä 12 Varsinaiset Muut Euroa/ Varsinaiset Euroa/ Varsinaiset Euroa/ Ammattiryhmä palkat palkanosat tunti palkat tunti palkat tunti Erikoislääkärit , ,25 150, ,37 72,09 Erikoist. lääkärit , ,48 45, ,51 35,43 Hammaslääkärit , ,28 48, ,19 58,21 Sairaanhoitajat , ,09 34, ,83 23,62 Muu hoitohenk , ,77 40, ,71 22,32 Akat.tutkimush , ,63 173, ,65 30,00 Avustava henk , ,92 26, ,74 18,83 Huolto , ,68 22, ,38 18,90 Hallinto , ,70 27, ,38 24,87 Yhteensä , , ,99 Sivukulut 28,5 % , , ,40 Tehdyn työn hinta / tunti sivukuluineen on noussut vuodesta 2010 keskimäärin 0,94. Tuntipalkat ovat nousseet suhteellisen tasaisesti viimeisen 7 vuoden aikana, joskin lääkäreillä kehitys on ollut nopeinta Ammattiryhmien osuus säännöllisen työajan palkoista ja henkilökunnasta v Ammattiryhmien osuus säännöllisen työajan palkoista ja henkilökunnasta v ,17 39,80 Osuus palkoista Osuus henkilöstöstä ,32 9,02 10,81 11,91 5,63 4,90 13,49 10,40 11,37 9,87 5,94 5,13 0 Erik.lääk. 1,22 2,00 Muut lääk. Sair.hoit. Muu hoitoh. Akat.tutk. Avust.henk. Huolto Hallinto Vakinaisen henkilöstön palkkojen suhteelliset osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan vuodesta 2004 lukien.

13 Maksetut palkat vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana maksettiin palkkoja sivukuluineen euroa. Vuonna 2010 vastaava summa oli euroa. Nousua kertyi 4,94 % Rekrytointi Rekrytoinnin tavoitteena on ollut tukea toimintayksiköitä rekrytointiprosessissa sekä koordinoida sijais- ja varahenkilöstön käyttöä joustavasti toimintayksiköiden välillä. Ulkoinen rekrytointi on hoidettu osittain yhteistyössä Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa. Ulkoista rekrytointia on tehty em. yhteistyössä mm. valtakunnallisilla sairaanhoitajapäivillä Komia- Seinäjoen kaupunkiseutu brändin alla. Uusien työntekijöiden ja sijaisten palkkaamista varten on sairaanhoitopiirissä käytössä sähköiset rekrytointiohjelmistot. Työhakemuksen voi täyttää sairaanhoitopiirin ulkoisilla internetsivuilla. Hakuilmoituksia sivustolla julkaistiin v kaikkiaan 132 kpl (v kpl). Näillä ilmoituksilla haettiin 158 työntekijää. Hakuilmoituksista sijaisuuksiin hakuja oli 13. Avoinna olleista lääkärin viroista 22:een (v ) ei saatu yhtään hakemusta. Tämä kuvastaa osaltaan lääkärirekrytoinnin haasteellisuutta. Myöskään kahteen psykologin sijaisuuteen ei tullut yhtään hakemusta. Tapauksissa, jolloin virkoihin/toimiin ei ole hakijoita tai viranhaltijan erotessa uutta viranhaltijaa ei ole vielä valittu voi virkaa hoitaa tilapäisesti avoimen viran hoitaja. Eniten avoimen viran hoitajia on käytetty lääkärien viroissa, joihin ei ole saatu vakinaista viranhaltijaa. Avoimen viran hoitajia oli v (2010) lopussa : erikoislääkäreinä 30 (25) erikoistuvina lääkäreinä 14 (16) sairaanhoitajina 4 (5) huoltohenkilöinä 2 (3) Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt vuosina Sairaanhoitopiirin strategisiin tavoitteisiin kuuluu tyytyväinen asiakas, sitoutunut ja sitoutettu henkilökunta ja toimivat hoitoketjut. Vaihtuvuus Erikoislääkärit 18,2 5,8 6,3 11,3 6,0 Sairaanhoitajat 6,4 5,3 5,7 4,6 5,2 Muu hoitohenk. 5,8 7,8 6,4 4,9 4,6 Akat.tutk. 26,3 9,0 7,1 7,5 7,4 Avust.henk. 3,0 3,7 3,5 3,1 5,5 Huolto 6,9 6,6 6,3 6,0 9,1 Hallinto 4,9 0,0 7,3 7,2 5,8 Yhteensä 7,7 5,8 6,0 5,8 6,2 Ulkoinen vaihtuvuus lasketaan kaavasta: 100 x(alkaneet palv.suht.+päättyneet palv.suht.) Keskimääräinen henk. määrä.

14 Vakinaisen henkilöstön työhistoria palveluvuosina sairaanhoitopiirissä keskimäärin 2011 Työhistoria 2011 Erikoislääkärit 13,9 Sairaanhoitajat 15,7 Muu hoitohenk. 24,0 14 Akat.tutk.henk. Avustava henk. 12,3 19,8 Huoltohenk. 19,2 Hallintohenk. 19, Sairaanhoitopiirissä pisin työhistoria on muun hoitohenkilökunnan ammattiryhmällä ja lyhyin akateemisella tutkimushenkilöstöllä. Työhistoria on hieman pidentynyt edellisvuoteen verrattuna lähes kaikissa ryhmissä. Sairaanhoitajien osalta työhistoria on pysynyt samana ja huoltohenkilökunnan osalta lyhentynyt 0,2 vuotta. Palvelusuhteen päättymisen syyt (vakinaiset) Vanhuuseläke Irtisanoutuminen Työkyvyttömyyseläke Muu syy Yhteensä

15 2.12. Henkilöstön laadulliset ominaisuudet Henkilökunnan ikärakenne % ammattiryhmän henkilökunnasta Alle 30 -vuotiaita on suhteellisesti eniten lääkäreiden ja akateemisen tutkimushenkilöstön ammattiryhmässä. Yli 40 -vuotiaita on suhteellisesti eniten hoitoa avustavassa henkilöstössä. Erityisesti muun hoitohenkilöstön ja hallinnon ammattiryhmässä yli 50 vuotiaiden osuus on suuri. Suhteellisesti eniten yli 60 vuotiaita on lääkärihenkilökunnassa ja huollossa. Ikärakenne 2011 % alle 30 v v v v väh. 60 v Lääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenkilökunta Akat.tutk. Avust.henk. Huolto Hallinto

16 Keski-ikä Lääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenk. Akat. tutk. Avust. henk. Huolto Hallinto , ,5 45,8 48,9 51,2 50, ,1 45,4 51, ,2 50,8 50, ,4 45,2 51,4 46,2 49,5 50,4 50, ,3 45,6 51,9 45,7 50,1 50, ,2 45,7 52, ,4 50,4 50,3 Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä v oli 48,2 vuotta. Henkilökunnan keski-ikä on noussut vuodesta ,8 vuodella ja vuodesta ,2 vuotta Ennuste vakinaisen henkilökunnnan siirtymisestä eläkkeelle vuoteen 2021 mennessä Ammattiryhmä Erikoislääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenkilökunta Tutk. Ja hoitohenkilöt akat Tutk. Ja hoitoa avustavat Huoltohenkilöt Hall. Ja taloushenkilöt Yhteensä Taulukosta ilmenee ammattiryhmittäin eläkkeelle jäävien lukumäärät vuosittain. Vuoteen 2020 mennessä sairaanhoitopiirin työntekijöistä eläköityy 28 %.

17 Kumulatiivinen eläköitymisprosentti vuoteen 2021 mennessä Erikoislääkärit Sair.hoit. Muu hoit. Akat.tutk. Avust.henk Huolto Hallinto 17 Suhteellisesti suurin eläköitymisprosentti vuoteen 2021 mennessä on muun hoitohenkilöstön keskuudessa, ko. ryhmässä myös keski-ikä on korkein. Osa-aikaeläkkeellä kuntayhtymässä oli henkilöä. Vuonna 2010 osa-aikaeläkeellä oli 40 henkilöä ja vuonna henkilöä Sijaisrekrytointi ja varahenkilöstön koordinointi Rekrytointiyksikön tavoitteena on ollut tukea toimintayksiköitä rekrytointiprosessissa sekä koordinoida sijais- ja varahenkilöstön käyttöä joustavasti toimintayksiköiden välillä. Rekrytointiyksikkö on hoitanut sekä lyhyt- että pitkäaikaisten sijaisten hankinnan eri yksiköihin hoitohenkilökunnan ja osastonsihteerien osalta. Ulkopuolisia lyhytaikaisia hoitohenkilökunnan ja osastonsihteerien sijaisia rekrytointiyksikkö välitti eri yksiköihin yhteensä työvuoroon. Sijaisrekisteriin tuli eri ammattiryhmien hakemuksia yhteensä 297 kappaletta (v ). Hoitohenkilöstön ja osastonsihteerien osalta alkuhaastattelut ja tietojen tarkistaminen Terhikki-rekisteristä on tapahtunut rekrytointiyksikön henkilökunnan toimesta. Muiden ammattiryhmien hakemukset on ohjattu asianomaisille esimiehille eri toiminta-alueille. Kiertävän varahenkilöstön käytön koordinointi, heidän työpanoksen välittäminen eri yksiköihin ja kiertävän varahenkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen on ollut merkittävin rekrytointiyksikön tehtäväalue. Tehtävän hoitaminen on vaatinut jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä hoitotyön johtajien sekä eri toiminta-alueiden ja yksiköiden esimiesten kanssa. Kiertävän varahenkilöstön työpanosta ohjattiin edelleen sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti lyhytaikaisiin poissaoloihin. Vuoden 2011 aikana kiertävä varahenkilöstö teki yksiköissä yhteensä työvuoroa. Tehdyistä työvuoroista suurin varausperuste on kertomusvuonna ollut sairauspoissaolot, yhteensä työvuoroa. Toiminta-alueittain on järjestetty sekä keväällä että syksyllä kiertävän varahenkilöstön, kyseisen toiminta-alueen ylihoitajien, osastonhoitajien ja rekrytointiyksikön tapaaminen. Kokouksissa on yhteistyössä kehitetty varahenkilöstön käytön perusteita ja varahenkilöstön työhyvinvointiin liittyviä asioita. SIRE eli sisäisen rekrytoinnin työryhmä on kokoontunut vuoden aikana kolme kertaa. Työryhmään ovat kuuluneet henkilöstöjohtaja (pj.), hallintoylihoitaja, ylihoitajat ja eri järjestöjen luottamusmiehet sekä rekrytointiyksiköstä osastonhoitaja ja toimistosihteeri. Työryhmässä on tarkasteltu kiertävän varahenkilöstön ja ulkopuolisten sijaisten käyttöä sekä työvoiman joustavaa siirtymistä sairaanhoitopiirin eri yksiköiden välillä. Rekrytointiyksikkö on osallistunut yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, SeAMK sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa sairaanhoitajapäiville maaliskuussa. Rekrytointiyksikkö yhdessä henkilöstöjohtajan, henkilöstösihteerin ja ylihoitajien kanssa osallistui valtakunnalliseen terveydenhuollon Rekrytoija 2011 tapahtumaan Turussa. Rekrytoija 2012 tapahtuma tullaan järjestämään Seinäjoella loppuvuodesta Sairaanhoitopiirin siirtyessä loppuvuodesta 2012 ereseptin käyttäjäksi, rekrytointiyksikön henkilökunta koulutettiin Väestörekisterikeskuksen varmennekorttien rekisteröijiksi. Rekisteröintiohjelma otettiin käyttöön marraskuussa ja varmennekorttien tilaaminen aloitettiin joulukuussa ensisijaisesti tietohallinnon ja rekrytointiyksikön henkilökunnalle. Lisäksi rekrytointiyksikössä valmistauduttiin Y-talon myötä terveyskeskuksen henkilökunnan henkilökorttien tekemiseen.

18 Varahenkilöstön ja ulkopuolisten sijaisten käyttö Helmikuu Tammikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Marraskuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Joulukuu Varahenkilöt 2010 Ulkop. sijaiset 2010 Varahenkilöt 2011 Ulkop. sijaiset 2011

19 3. Henkilöstön työhyvinvointi Sairaanhoitopiirin strategiaan kuuluu ristiriidaton ja myönteinen ilmapiiri; työviihtyvyys ja työhyvinvoinnin jatkuva paraneminen, jotka osaltaan vaikuttavat työn tuloksellisuuteen. Aktiivinen välittäminen vähentää sairauspoissaoloja. Toimintakertomusvuonna tehostettiin ohjausta ja neuvontaa Varhainen tuki- toimintamallin käytössä. Yhteistyötä työhyvinvoinnin edistämiseksi työterveyshuollon ja Kuntien eläkevakuutuksen asiantuntijoiden kanssa tehostettiin osallistumalla mm. yhteisiin neuvottelu- ja koulutuspäiviin. Lokakuun työhyvinvointiviikolla järjestettiin yhteistyössä Kevan kanssa koko henkilöstölle suunnattu koulutustilaisuus työn ja hyvinvoinnnin merkityksestä. Lisäksi päivään sisältyi Kevan ylilääkärin, henkilöstöhallinnon, luottamusmiesten ja työturvallisuushenkilöstön yhteinen tapaaminen ajankohtaisten asioiden tiimoilta. Yhteistyötä Kevan ja ammattijärjestöjen kanssa tehtiin toteuttamalla kaksi koulutusiltapäivää sairaalahuoltajille työhyvinvoinnin tukimahdollisuuksista. Työhyvinvointisuunnittelija ja henkilöstöjohtaja osallistuivat paneelikeskustelijoina Kuntien eläkevakuutuksen Kuntamarkkinoilla järjestämään työurien pidentämistä koskevaan seminaariin. Esimiehistä 65 tilastoi pitämänsä Varhainen tuki toimintamallin mukaisen neuvottelun sähköiseen seurantajärjestelmään. Seurantajärjestelmän mukaan neuvotteluja pidettiin 250 kappaletta 171 henkilön kanssa. Neuvottelumäärä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Tavallisin syy (170 kpl) neuvotteluihin oli työhön paluun suunnittelu pitkän poissaolon jälkeen tai työntekijän muuttunut terveydentila. Neuvottelutarve kumulatiivisten sairauspoissaolopäivien (30 kalenteripäivää) osalta olisi ollut 437 kappaletta vuonna 2011, joten toteuma näiltä osin oli 36,9 %. Muut neuvottelutarpeet (80 kpl) johtuivat mm. koetusta työn liiallisesta kuormituksesta, työn tuloksellisuudesta ja muuttuneesta elämäntilanteesta sekä sovituista seurantaneuvotteluista. Työhyvinvointisuunnittelijan lisäksi työhyvinvointitoimintaan on ostettu psykologin työpanosta psykologiyksiköstä. Psykologin työ on kohdentunut mm. työyksiköiden ohjaukseen työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi sekä esimiesvalmennukseen osallistumineen. Työhyvinvointisuunnittelijan työ on kohdentunut esimiesten ja työntekijöiden tukemiseen ja ohjaukseen Varhaisen tuen toimintamallin käytössä. Tämä toteutui tavallisimmin osallistumalla työntekijän ja esimiehen sekä tarvittaessa työterveyshuollon kanssa pidettyihin yhteisneuvotteluihin. Kertomusvuonna oli 276 neuvottelua. Näissä mietittiin 120 henkilön työtä ja työhyvinvointia koskevia ratkaisuja. Muina toimintamuotoina olivat työhyvinvointisuunnittelijan alustukset yms. yksikkökokouksissa sekä yksiköiden kehittämis-, työhyvinvointi- ja koulutuspäivissä. Lisäksi työhyvinvointisuunnittelija toimi ammatillista kuntoutusta koskevissa asioissa yhdyshenkilönä sairaanhoitopiirin, työterveyshuollon ja Kevan välillä. Työhyvinvointihenkilöstön asiantuntija-apua varhaisen tuen toimintamallin suunnittelussa annettiin Jalasjärven kunnalle sekä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle. Sairaanhoitopiirin Varhainen tuki toimintamalli laajeni myös JIK:ään, jonka anssa käynnistettiin myös yhteistyöneuvottelut koskien työhyvinvointisuunnittelijan konsultaatiopalveluja keväällä

20 3.1. Työhyvinvointimittaus Millainen on tilanne mielestäsi nyt omassa työssäsi tai toimipisteessä? Työhyvinvointimittaus v ja lisäksi vertailu v kahden huonoimman osalta Itsenäisyys työnteossa 17. Oman työn tarkoituksen tunteminen osana sairaalan toimintaa 1. Tyytyväisyys työtehtäviin 3. Omien vastuualueiden selkeys työssä 10. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö 7. Mahdollisuudet itsensä kehittämiseen koulutuksen avulla 5. Mahdollisuus hyödyntää omia kykyjä tehokkaasti työssä 21. Henkilökohtainen työnilo 24. Tyytyväisyys tuyöterveyshuollon toiminaan 23. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen 13. Henkilökohtainen työssä jaksaminen 11. Työilmapiiri 9. Esimies-alaissuhteiden toimivuus toimipisteessä 4. Vaikuttamismahdollisuudet omien työtehtävien suunnitteluun 2. Tyytyväisyys työmäärään 16. Esimiesten ja henkilöstön välinen tiedonkulku toimipisteessä 19. Töiden jakoon liittyvä oikeudenmukaisuus toimipisteessä 6. Esimieheltä saatu palaute työssä suoriutumisessa 20. Toimintayksikön johdon toiminta 14. Tyytyväisyys työhyvinvointia ylläpitäviin ja edistäviin toimintoihin 8. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen palkkauksessasi 18. Muutosten suunnittelu ja toteutus 15. Työyhteisön kyky käsitellä ristiriitoja 22. Edellisen tuloskuntomittauksen hyödyntäminen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1 = erittäin huono = erittäin hyvä Sairaanhoitopiirissä tehtiin vuonna 2011 työhyvinvointimittaus, joka ulottui jokaiseen vastuuyksikköön. Tulokset käsiteltiin ja purettiin jokaisessa yksikössä. Yllä oleva kuvio on koko sairaanhoitopiirin tulos. Mitä enemmän mustaa tai punaista on nähtävissä, sitä huonommin ko. kysymyksen väittämä on vastauksien mukaan toteutunut. Edelliseen vuoteen verrattuna mustien ja punaisten osuus on hieman vähentynyt.

21 3.2. Työterveyshuolto Työterveyshuoltopalvelujen tuottamisesta vastasi Seinäjoen Työterveys liikelaitos. Seinäjoen Työterveyden tahtotila on toimia asiakastyöpaikkojen kumppanina siten, että työterveyshuollon palvelut ja osaaminen ovat omalta osaltaan työpaikkojen voimavarana ja menestystekijänä. Työterveyden tavoitteenasettelussa korostuu vaikuttavuuden ja hyvien toimintakäytäntöjen lisäksi myös kustannustehokkuus. Palvelut sairaanhoitopiirille tuotettiin pääosin sairaalan alueella toimivalla Törnävän työterveysasemalla. Toimipisteessä työskentelee kahdesta kolmeen työterveyslääkäriä, kolme työterveyshoitajaa, kaksi vastaanottohoitajaa sekä työfysioterapeutti ja työpsykologi. Asiakastyytyväisyyttä Seinäjoen Työterveydessä mitattiin vuoden 2011 aikana kolmella eri tavalla. Asiakastyytyväisyys -kyselyssä annettu palaute pysyi kiitettävänä. Työterveyslaitoksen Asiakasavain-kyselyssä työterveyshuollon toiminta asiakkaiden henkilökohtaisen terveyden edistämiseksi ja työterveyshuollon henkilökunnan osaaminen ja ammattitaito saivat erityisen hyvän palautteen. BotniaSEITTI hankkeeseen liittyen tehtiin työnantajien edustajille suunnattu kysely, jonka perusteella työnantajat olivat hyvin tyytyväisiä Seinäjoen Työterveyden palveluun ja työterveyshuollon järjestelyihin. Erityisen tyytyväisiä oltiin työterveyshuollon henkilökunnan palveluhenkisyydestä ja toiminnan puolueettomuudesta. Työterveyshuollon palveluprosessi pystyttiin pitämään melko sujuvana useasta yhtäaikaisesta työterveyshenkilöstön virkavapaasta huolimatta ja vastaanottojen ajanvarausjono oli alle 3 viikkoa, kuten tavoitteeksi oli asetettu. Työterveyshuollon toiminta painottui aiempien vuosien tapaan yhä voimakkaammin työkykyä ylläpitäviin toimiin. Sairaanhoitopiirin varhaisen tuen mallin mukaisesti yhteistyössä linjaorganisaation ja henkilöstöhallinnon kanssa reagoitiin varhaisiin työkyvyn alenemisen merkkeihin ja etsittiin yhdessä tukitoimia sekä hoidon ja kuntoutuksen että myös työn muokkaamisen puolelta. Yksittäisen työntekijän työkyvyn tukemiseksi järjestettiin työterveysneuvottelu 83 kertaa (v. 2010: 71). Työterveyshuolto osallistui asiantuntijana mm. Sisäilmatyöryhmän ja Työhyvinvointityöryhmän sekä Yhteistoimintaneuvoston ja Työsuojelutoimikunnan toimintaan. Työterveyslääkäri huolehti esimiesvalmennuksessa työterveyshuollon osuudesta ja osallistui valmennuksen kehittämisryhmän toimintaan: Terveystarkastukset 2011 (2010): - työterveyshoitajat 936 kpl (997) - työterveyslääkärit 708 kpl (608) - työfysioterapeutit 454 kpl (371) Työpsykologin ohjaus- ja neuvontakäyntejä sekä muita työkykyä tukevia yksilökäyntejä oli 217 kpl (139). Työpaikkaselvityskäyntejä työfysioterapeuteilla oli 117 kpl (107) ja työterveyshoitajilla 36 kpl (116). Sairausvastaanottokäyntejä työterveyslääkärillä oli 6529 kpl ja työterveyshoitajilla 2431kpl. 21 Työpaikkaterveydenhuollon toteutuneet kustannukset v Ennalta ehkäisevä , ,0 Sairaanhoito , , , ,6 Työterveyshuollon kustannuksiin on saatu Kela-korvausta vuosina % ja % toteutuneista kustannuksista. Seinäjoen Työterveys-liikelaitoksen lisäksi sairaanhoitopiiri osti työterveyspalveluja maakunnassa muualla kuin Seinäjoella työskentelevälle henkilökunnalleen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta. Myös nämä kustannukset on huomioitu edellisessä taulussa.

22 3.3. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä koko sairaanhoitopiirissä oli v pv (v pv, v pv). Lisäystä edelliseen vuoteen kertyi yhteensä 3848 kalenteripäivää. Sairauspoissaolot/päiviä/vakituinen työntekijä ,8 17,1 15,5 15,1 16, Sairauspoissaolopäiviä/vakituinen työntekijä kertyi vuonna 2011 yhteensä 16,3. Vuonna 2010 vastaava luku oli 15,1. Sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti tavoitteena on että sairauspoissaolopäiviä olisi vuonna ,5 pv./vakituinen työntekijä, kun aikaisempi tavoite suhteutetaan huomioiden myös vakituinen varahenkilöstö. Sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin % 13% 17% Psykiatria Tuki sekä liik.elin ja sidek.sair. Hengityselinten sairaudet Vammat, myrkytykset yms. Kasvaimet Verenkiertoelinten sairaudet Muut 20% 9% 2% 12% Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin työkyvyttömyyttä aiheuttanut diagnoosiryhmä ja hengityselinsairaudet toiseksi suurin. Kasvainten aiheuttamien sairauspoissaolojen suhteellinen osuus kaikista sairauspoissaoloista on lisääntynyt 5 %:lla vuoteen 2010 verraten.

23 Sairauspoissaolot oma ilmoitus -menettely / vakituiset sekä pitkään sairauslomalla olleiden määrä v sair.hoid. palvelut kuntayhtymän hallinto tukipalvelut operatiivinetiivinen konserva- päivystyskeskus psykiatria hallintopalvelut yhteensä 2011 yhteensä 2010 poissaolokerrat (1694) omailmoituksella poissaolleet henkilöt (1052) poissaolopv/kerta 1,6 1,5 1,7 1,7 1,7 2,0 1,6 1,5 1,7 (1,7) poissaolopäivät (2843) yli 60 pv s-polot/hlöä (128) Oma-ilmoituksella esimies voi myöntää sairauspoissaoloa 1-3 pv/kerta. Oma-ilmoituksella myönnetyt poissaolokerrat ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 157 ja poissaolopäivien määrä 297. Pitkällä sairauslomalla olleiden määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna 27 henkilöllä. 23 Sairauspoissaolojen määrä pv/vakituinen työntekijä ammattiryhmittäin Sairauspoissaolot pv/työntekijä Erikoislääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenk. Akat.tutk. Avustava henk. Huolto Hallinto ,4 10,4 19,7 9,4 13,5 19,6 17, ,4 15, , , ,6 17,6 24,6 10,1 18,6 16,3 13,4 Eniten sairauspoissaoloja oli muun hoitohenkilökunnan ja huoltohenkilöstön ammattiryhmissä ja vähiten lääkäreiden ammattiryhmässä.

24 3.4. Pitkäaikaisterveet vuonna Pitkäaikaisterveet Eriklääkärit Sairaanh Muu hoitoh Akat tutk h Av hlöstö Huoltoh Hallintoh Epshp ,5 35,8 26,0 46,4 31,8 27,4 34,2 35, ,4 30,6 26,0 46,6 30,4 28,5 41,6 34, ,5 32,7 22,5 40,3 29,3 35,5 35,2 34,9 Kaaviosta käy ilmi, että v vakinaisesta henkilöstöstä 34,9 %:lla ei ole ollut sairauspoissaoloja lainkaan. Vuonna 2010 pitkäaikaisterveitä oli 34,1 %. Sairauspoissaolot toiminta-alueittain päivää/ vakituinen työntekijä v ja pitkäaikaisterveet % Sairauspoissaolot pv /vak ja pitkäaikaisterveet , ,87 35,71 34,99 33,25 31,58 25,8 33,6 35, ,8 konservatiivinen kuntayhtymähallinto 11,6 sair.hoid. palvelut 13,1 tukipalvelut 13,4 operatiivinen 12,7 13,7 13,4 päivystyskeskus psykiatrinen hallintopalvelut s-poissaolot pv/vak. pitkäaikaisterveet %

25 Kuel varhemaksut Varhe-maksut SHP:n varhe-eläkemaksut ovat pienentyneet vuodesta 2008 alkaen (varhaiseläkemenoperusteinen maksu määräytyy työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle tai varhaiseläkkeelle jääneiden määrän perusteella). V luvut perustuvat Kevalta tilinpäätöstä varten.tulleeseen arvioon. Kuntoutuspäivät vuosina hlöä 2011 Erik.lääk Sairaanhoit Muu hoitohenk Akat. tutk.henk Avustava henk Huolto Hallinto Yhteensä Vuorotteluvapaapäivät vuosina hlöä 2011 Erik.lääk Sairaanhoit Muu hoitohenk Akat. tutk.henk Avustava henk Huolto Hallinto Yhteensä

26 3.5. Työsuojelu ja turvallisuustoiminta 26 Työsuojelu- ja turvallisuustoiminnan tavoitteena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Tavoitteen saavuttamiseksi työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstö työskentelee yhteistyössä linjaorganisaation kanssa, erityisenä painopisteenään tukea linjaorganisaatiota tiedottamisen, materiaalin, kouluttamisen ja muiden tarvittavien toimenpiteiden avulla. Yhteistyötä tehdään myös yksikköjen turvallisuusvastaavien kanssa. Sairaanhoitopiirissä työaikaa tehtäviinsä käyttäviä työsuojeluvaltuutettuja on seuraavasti; yksi työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu on päätoiminen, hänen 1. varavaltuutettunsa ajankäyttö on yksi päivä viikossa, yhden työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun työajan käyttö on kolme päivää viikossa ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetulla ajankäyttö on yksi päivä viikossa. Ähtärissä toimii työsuojeluasiamies oman toimensa ohessa. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikön tehtäviin kuuluu työsuojelupäällikön tehtävät. Nykyinen turvallisuuspäällikkö aloitti tehtävässään edellisen siirryttyä muihin tehtäviin. Ammattitauti- ja tapaturmatilastot: Vuoden 2010 aikana käynnistyneiden työturvallisuusjaostojen toimintaa on pyritty edelleen tehostamaan ja toiminta on koettu hyväksi ja tarpeelliseksi. Työturvallisuusjaostojen tarkoituksena on parantaa ja kehittää yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajan välillä työsuojelu-, turvallisuus- ja työhyvinvointiasioissa. Työturvallisuusjaostot toimivat jokaisella kahdeksalla toiminta-alueella. Riskien arviointi on toteutettu yhteistyössä linjaorganisaation, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa. Työterveyshuolto vastaa työpaikkaselvityksistä. Riskien ja vaarojen arvioinnin menettelytapoja on yhtenäistetty käyttämällä apuna sähköistä RiskiArvi-ohjelmaa. Riskien arvioinnin merkitystä on korostettu linjaorganisaatiolle pyrittäessä entistä turvallisempaan työskentelyyn sekä kokonaisuutena turvallisempaan työympäristöön. Linjaorganisaatiolle on laadittu menettelytapaohjeet riskienarvioinnin toteuttamisesta sekä avustettu tässä ja toimintamallien luomisessa. Vaarojen ja riskien arviointi tehdään aina toimintojen muuttuessa ja tarkastetaan kerran vuodessa. Työsuojelun vastuita käydään läpi mm. ESVA-koulutuksissa. Vakavia työtapaturmia ei sairaanhoitopiirissä ole toimintavuonna sattunut. Yhteen epäiltyyn ammattitauti tapaukseen on annettu pyydetyt vastaukset. Alla olevissa tilastoissa vertailutiedot vuosilta Tapaturma- ja sairaustilastot: Ammattitauti 1 Työ Työmatka Työliikenne Yhteensä Keskivahinko/ Tapaturmataajuus 1) 11,5 12,6 15,4 Sairauspäivät/vahinko 14, ,7 Sairauspoissaolo pvt )Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden Tapaturmatilastojen perusteella voidaan todeta tapaturmien määrän kasvaneen edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu on tapahtunut työtapaturmissa. Pisin yksittäinen korvauspäiväjakso oli 34 päivää ja yli 20 päivän korvausjaksoja oli viisi. Keskivahingon kustannukset ovatkin laskeneet, koska korvaussumma jäi kokonaisuutena alhaiseksi. Vakuutusyhtiö vaihtui Tapiolasta Ifvakuutusyhtiöön. Vaaratapahtumien raportointi muuttui vuoden vaihteessa Haipro-järjestelmään lisättyyn Työturvallisuusosioon, missä raportoidaan «läheltä-piti»-tilanteet. Henkilökuntaan kohdistuneet väkivaltatilanteet Raportoidut henkilökuntaan kohdistuneet väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet edellisvuodesta. Tässä kohdin raportoidaan myös nk. sanallinen väkivalta. Toimintavuoden 2011 aikana tehtiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen toimesta tehtiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kaksi työsuojelutarkastusta jotka kohdistuivat leikkaussalien 6-9 rakennustyömaalle, sekä Silmäkeskuksen työmaalle. Sairaanhoitopiirin vartioinnista vastasi sopimuksen perusteella Turvatiimi Oy. Vartiointi jakautuu paikallisvartiointiin, jossa vartija toimii kantasairaalassa arkisin ja lauantaisin klo , ja sunnuntaisin klo sekä piirivartiointiin, jossa vartija liikkuu autolla erikseen sovittujen aikataulujen mukaan.. Toimintavuoden lopussa valmisteltiin uutta tarjouskilpailutusta. Psykiatrian osastoilla Törnävän kiinteistöissä aloitettiin kokeiluluontoisesti piirivartijan kierrokset ilta-aikaan.

27 Henkilökunta koki tämän tarpeellisena ja turvallisuutta parantavana. Kierroksia on jatkettu edelleen. Vartijan ilmoitukset: hälytyskäynnit (sis. kutsutut turvatehtävät sekä erheelliset hälytykset Henkilökunnan suojaus, turvaaminen ja avustaminen hoitotoimenpiteissä Poistettu häiritseviä henkilöitä Vartijan ilmoitukset ovat kasvaneet kaikilta osin. Hälytyskäyntien suuri kasvu johtuu avonaisten ovien lukitsemisesta, mikä hieman väheni tiedottamisen myötä. Näyttää siltä, että myös hoitohenkilökunnan turvaaminen ja avustaminen hoitotoimenpiteissä on lisääntymässä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin perustetulle sisäilmatyöryhmälle on tullut toimintavuotena selvityspyyntöjä useista yksiköistä. Toimintamalli on kohtalaisen uusi ja myös siksi asiat tulevat nyt aiempaa paremmin tietoon. Eri vaiheessa olevia selvityksiä tai toimenpiteitä on käynnissä noin kymmenessä yksikössä. Työryhmän puheenjohtajana toimii turvallisuuspäällikkö. Vuoden 2011 aikana alkusammutuskoulutukseen osallistui 1097 työntekijää, kaasusumuttimen käyttökoulutuksen on saanut kaikkiaan 427 työntekijää. Y-taloon muuttavien yksikköjen esimiehille järjestettiin kaksi samansisältöistä Työsuojelun peruskurssia, joihin osallistui 27 henkilöä. Psykiatrian henkilökunnalle järjestettiin MAPA-koulutusta (potilaan fyysinen rajoittaminen) 18 kertaa joissa kävi yhteensä 122 henkilöä. Ensiapukoulutukset on järjestetty täydennyskoulutuksen kautta 8 kertaa ja osallistujia on ollut 90. Elvytyskoulutusta annettiin 9 kertaa kaikkiaan 82 osallistujalle. Näiden lisäksi järjestettiin koulutusta sairaalaan laaditun lakisääteisen räjähdyssuojausasiakirjan pohjalta, missä käsiteltiin palaviin nesteisiin, kemikaaleihin ja sähköturvallisuuteen liittyviä asioita. Koulutuksiin osallistui henkilöstöä tekniikasta, laboratorioista ja tukipalvelujen toiminta-alueelta. Yksikkökohtaisiin turvallisuuskoulutuksiin on osallistunut noin 200 henkilöä. Turvallisuuskoulutusta suunniteltiin erityisesti turvallisuusvastaaville ja heidän toimintaansa sekä yhteistyötä esimiesten kanssa on pyritty tehostamaan. Tällä pyritään nostamaan turvallisuuden tasoa perusasioiden hallinnassa ja uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Työsuojelu- turvallisuustoimiston henkilöstö on osallistunut tarvittaessa Varhaisen tuen neuvotteluihin Savuton sairaala EPSHP:n tavoitteena on henkilökunnan savuttomuus erityisesti työaikana. Henkilökunta toimii roolimallina myös potilaille ja vierailijoille. Hoitohenkilökunnan tehtäviin kuuluu vieroitustyö sairaalassa hoidossa oleville potilaille. EPSHP työnantajana edellyttää uusilta työntekijöiltä savuttomuuteen sitoutumista työaikana. Kaikilta työntekijöiltä odotetaan uusien työntekijöiden kannustamista savuttomuuteen. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on hyväksynyt uudistetun tupakasta vieroitus -ohjeen ja uudistetun ohjeen tupakointikiellon noudattamisesta Nämä ohjeet on merkitty hyväksyen tiedoksi yhteistoimintaneuvoston kokouksessa Ohjeista on tiedotettu esimiehille ja ne on käsitelty työyksikköjen yhteistoimintakokouksissa. Tupakointi on kielletty työaikana. Sairaalan ydintehtävä, erityisesti potilasturvallisuus ei saa vaarantua henkilökunnan väliaikaisen työpaikalta poistumisen vuoksi. Esimies kannustaa työntekijää savuttomuuteen kertomalla työterveyshoitajalta tai tupakastavieroitushoitajalta saatavasta yksilö- tai ryhmätuesta, johon osallistumalla on mahdollisuus saada nikotiinikorvaus- tai lääkehoitoa. Koska tupakoinnin lopettaminen vaatii usein monta yritystä, on kahdeksan viikon pituinen hoitojakso mahdollista saada kolme kertaa. Savuton sairaala- työryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna Osastonhoitajakokouksessa käsiteltiin potilaiden tupakastavieroitusta.

28 3.7. Henkilökuntayhdistys virkkujen työkykyä tukeva toiminta 28 Henkilökuntayhdistys Virkut ry:n tarkoituksena on tukea omalta osaltaan henkilöstön työhyvinvointia ja toimia työviihtyvyyden edistäjänä, sekä olla lisäämässä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta EPSHP:n henkilökunnan keskuudessa. Henkilökuntayhdistyksen puitteissa on harrastustoimintaa palloilusta kuntoilemiseen ja kädentaidoista kulttuuriin. Erilaisia jaostoja oli vuonna Laajapohjainen harrastustoiminta on koettu henkilöstön keskuudessa hyödylliseksi ja henkilökuntaa yhdistäväksi toiminnaksi, sillä kaikkien sairaanhoitopiirin toimipaikkojen henkilökunta on voinut osallistua yhdistyksen toimintaan. Harrastustoimintaan osallistuminen on henkilökunnalle suurelta osin täysin ilmaista tai hyvin edullista. Henkilökuntayhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 2011 lopussa Vuosi 2011 oli yhdistyksen 30. varsinainen toimintavuosi. Henkilökuntayhdistyksen tukemana on osallistuttu moniin valtakunnallisiin, sairaanhoitopiirien välisiin, kilpailuihin. Joukkuelajien aktiiviset pelaajajäsenet ovat osallistuneet niin kaukalopallo, salibandy kuin jalkapalloturnauksiin. Tossuklubin merkeissä osallistuttiin valtakunnallisiin juoksutapahtumiin. Yhdistyksen ylläpitämä kuntosali on edelleenkin aktiivisessa käytössä ja monipuolisin välinein varusteltu. Vuoden 2011 aikana välineitä on uudistettu vuosibudjetin puitteissa. Kuntosalin vuosittainen käyttäjämäärä on ollut kertomusvuonna noin 400 henkilöä. Kuntosalin toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään käyttäjien esittämät toiveet huomioiden. Yhdistys tukee jäsentensä uintiharrastusta osallistumalla Seinäjoen ja lähikuntien uimahallien uimalippujen kustannuksiin. Jäsentemme uintiharrastus lisääntyy tuntuvasti vuosi vuodelta. Vuonna 2008 käynnistynyt kuntoluistelu on temmannut myös mukaansa yhä enemmän aktiivisia harrastajia. Pilates - jaoston puitteissa on kokoontunut niin alkeis-, jatko-, ja kuntosaliryhmät, joiden suosio on säilynyt vuosi vuodelta. Nyt ryhmien parissa on kuntoilijoita ollut yli 100 henkilöä. Henkilökuntayhdistys on tukenut myös jäsentensä osallistumista järjestettyihin massaliikuntatapahtumiin, kuten esimerkiksi naisten liikuntatapahtumaaan (Nice Run) ja kaikille suunnattu Kyrkösjärven kierrokseen. Omana liikuntatapahtumana järjestettiin myös ns. Arpaisten vaellus, johon osallistui yli 50 henkilöä. Vastapainona liikunnallisille aktiviteeteille on henkilökuntayhdistyksellä tarjolla myös muuta henkilökunnan virkistäytymiseen tähtäävää toimintaa kuten teatterilippuja, joita välitetään Seinäjoen kaupunginteatteriin. Jäsenistön toiveesta toteutettiin kertomusvuonna matka Tampereelle Kädentaidot messutapahtumaan.. Valokuvauskerho toteutti perinteisesti yhteistyössä Lakeuden luontokuvaajien kanssa luontokuvausillan, jolla oli hyvä yleisömenestys. Henkilökuntayhdistyksellä on useita jäsenistön ja heidän perheidensä virkistäytymiseen ja lomailuun tarkoitettua vapaa-ajanviettopaikkaa, joiden käyttöaste on korkea. Virkkulan alue Ähtärissä mökkeineen ja asuntovaunualueineen on sairaanhoitopiirin omistama ja henkilökuntayhdistyksen hallinnoima. Virkkulan päärakennus on jäsenten ympärivuotisessa käytössä ja muu alue on kesäkäyttöön sopiva vapaa-ajanviettopaikka. Erityisesti Virkkulaa Ähtärissä on käytetty paljon työyhteisöjen virkistäytymis- ja kehittämispäivien pitopaikkana. Hirvijärven vapaa-ajanviettoalue asuntovaunualueineen on henkilökuntayhdistyksen omistama. Hirvijärven aluetta on pyritty viime vuosien aikana kehittämään pienin askelin eteenpäin ja sen kehittämiseksi perustettiin toimikunta vuonna Henkilökuntayhdistyksellä on myös oma rivitalo-lomaosake Virkkuusamo Rukalla ja Virkkulevi, oma paritalo-osake Levillä. Nämä lomakohteet tarjoavat henkilökuntayhdistyksen jäsenille ja heidän perheilleen edullisia ja hyvätasoisia rentoutumis- ja virkistäytymisviikkoja Lapin maisemissa. Sairaanhoitopiiri tukee henkilökuntayhdistys Virkkujen toimintaa eurolla vuosittain.