Henkilöstökertomus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstökertomus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri"

Transkriptio

1 1 Henkilöstökertomus 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto Henkilöstöresurssit Suunnitellut virat ja työsuhteet yhteensä Palveluksessa olevan henkilöstön määrä vuosina Palveluksessa olevan henkilöstön määrä henkilötyövuosina Sijaisten määrä kuukausittain Yleisimmät määräaikaisuuden perusteet Tehty vuosityöaika ammattiryhmittäin Poissaolot Henkilöstökustannukset Henkilöstötuloslaskelma vakituiset ja määräaikaiset yhteensä Palkat ammattiryhmittäin, vakituiset ja määräaikaiset yhteensä Palkat toiminta-alueittain vakituiset ja määräaikaiset erikseen Henkilöstörakenne ja vaihtuvuus Vakituisen henkilökunnan ikärakenne Ennuste vakituisen henkilökunnan siirtymisestä vanhuuseläkkeelle Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt Rekrytointi Avoimet virat ja toimet Sijaisrekrytointi Kiertävä varahenkilöstö... 18

3 Henkilöstökertomus Henkilöstön työhyvinvointi VARTU -toimintamallin toteutuminen Henkilöstökyselyt Työterveyshuolto Sairauspoissaolot Työsuojelu ja turvallisuustoiminta Tapaturmat Tarkastukset Sisäilmatyöryhmä Henkilökunnan tekemät vaaratapahtuma-ilmoitukset Henkilökuntayhdistys Virkkujen työkykyä tukeva toiminta Osaamisen kehittäminen ja henkilöstökoulutus Koulutuspäivät ja kustannukset Työsuojelukoulutukset henkilökunnalle Johtamisen kehittäminen Työkierto, mentorointi ja perehdytys Työnohjaus Yhteistoiminta Yhteistoimintaneuvosto Sisäinen tiedottaminen Keskeiset tunnusluvut...39 Tekstit ja tilastot: HR-palvelut, Henkilöstökertomustyöryhmä Taitto: Multiprint, Kari-Petteri Setälä Painopaikka: Multiprint, Vaasa 2014

4 1 Johdanto Henkilöstökertomus kuvaa henkilöstövoimavaroja ja niiden kehitystä viimeisten vuosien aikana. Henkilöstövoimavaroja kuvaavat tunnusluvut kertovat henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta, työpanoksesta, palkkauksesta, osaamisesta ja työhyvinvoinnista. Tietojen hyödyntäminen henkilöstövoimavarojen seurannassa, arvioinnissa ja johtopäätöksissä on osa strategista henkilöstöjohtamista. Henkilöstökertomus täydentää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tietoja ja se on tarkoitettu päätöksenteon ja työyhteisön kehittämisen tueksi kuntayhtymän luottamushenkilöille, johdolle, esimiehille ja henkilöstölle. 4 Henkilöstökertomus on laadittu KT Kuntatyönantajan Henkilöstövoimavarojen arviointisuosituksen mukaisesti. Tunnusluvuissa jakajana on käytetty palveluksessa olevaa henkilöstömäärää tai henkilötyövuotta ja henkilöstökertomuksessa esitettyjen vuosien tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään. Kertomuksen lopussa olevaan taulukkoon on koottu yhteenvetona muutamia keskeisiä avaintunnuslukuja. Henkilöstöraportoinnin kehittäminen raportointiohjelmiston osalta on aloitettu vuonna Henkilöstöasioiden sähköinen asiointi, HR- työpöytä, on otettu käyttöön porrastetusti vuoden 2013 syksystä alkaen ja vuoden 2014 lopussa jo 90 % paperiliikenteestä hoidettiin sähköisesti. HR -työpöydän ja kansalliseen Potilastiedon sähköiseen arkistoon siirtymisen koulutukset aiheuttivat henkilöstölle entistä kiireisemmän koulutuskevään. Uusien tietojärjestelmien opettelu ja järjestelmien vuoksi tehdyt tehtävädelegoinnit ovat kuormittaneet esimiehiä. Esimiestyön tueksi kaivataan enemmän esimiesvalmennusta, työnohjausta ja HR -yksikön tukea. Henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2014 vain vähän, 0,67 %. Vakituisen henkilökunnan määrä kasvoi 3,06 % ja vastaavasti määräaikaisten määrä väheni -6,53 %. Eläkepoistumaennusteen mukaan eläköityvien määrä tulee lähivuosina tasaisesti kasvamaan. Eläköityminen, muu henkilöstövaihtuvuus ja toiminnan kehitysvauhti asettaa haasteita optimaalisen henkilöstömäärän ja osaamisen varmistamisen suunnittelulle sekä rekrytoinnille. Osalla erikoisaloista on ollut vuoden aikana haasteita ammattitaitoisen henkilöstön, erityisesti lääkärien, saatavuudessa. Ensihoidon osalta tehtiin paikallinen sopimus työaikajärjestelyistä. Uutena työaikajouston muotona otettiin käyttöön mahdollisuus etätyöhön. Merkittävimpiä henkilöstöön vaikuttavia päätöksiä oli Ähtärin sairaalan toimintojen ja henkilöstön siirtäminen keskussairaalaan siten, että Ähtärin sairaalan toiminta loppuu vuonna Henkilökunnan sairauspoissaolojen määrä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna. Sairaanhoitopiirin sairauspoissaoloprosentti on kuitenkin melko alhainen, 3,6 %. Tähän on vaikuttanut mm. varhaisen tuen eli VARTU -toimintamallin aktiivinen käyttö sekä raportointi esimiehille sairauspoissaoloista, jotka ylittävät varhaisen tuen toimintamallin mukaiset hälytysrajat. Sairaanhoitopiirin toimintaa työkyvyttömyyskustannusten hallintaan ottamisessa arvioitiin Kevan Kaari-laskurilla. Sairauspoissaolojen, tapaturma- ja varhemaksujen sekä työterveyshuollon kustannukset ovat matalammat kuin muissa sairaanhoitopiireissä. Saavutettujen tulosten ylläpitämiseksi Kaari-laskurin arviointitulokset otettiin huomioon VARTU- toimintamallin päivitysprosessissa. Huomiota kiinnitettiin entistä enemmän työhön paluun tehostettuun tukeen, osatyökykyisten työjärjestelyihin, työterveysyhteistyön kehittämiseen ja ennakoivaan toimintaotteeseen tapaturmien ehkäisyssä. VARTU -toimintamallin toteutumista seurataan STM:n osatyökykyiset työssä ohjelmassa, joka jatkuu joulukuuhun 2015 asti. Paula Lehtisaari HR-suunnittelija

5 2 Henkilöstöresurssit Sairaanhoitopiirin tehtävänä on tuottaa terveyttä ja toimintakykyä edistäviä terveydenhuoltopalveluja sekä luoda edellytyksiä tätä tukevalle tieteelliselle tutkimukselle ja koulutukselle. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden turvaaminen panostamalla aktiiviseen rekrytointiin, kannustavaan henkilöstöpolitiikkaan sekä työssä jaksamisen tukemiseen. Henkilökunnan osaaminen ja mitoitus pyritään suunnittelemaan tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Asiakaslähtöisyys on toimintaa ohjaava tekijä ja tämän mahdollistaa osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. 2.1 Suunnitellut virat ja työsuhteet yhteensä 5 Suunnitellut vakinaiset virat ja työsuhteet ero ed. vuosi Erikoislääkärit Erikoistuvan vaiheen lääkärit Eri asteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avust.henk Huoltohenkilökunta Hallinto- ja taloushenkilöt Epshp yhteensä Vakanssien määrä sairaanhoitopiirissä vuoden 2014 lopussa oli Virkojen ja toimien suunnitellussa määrässä on eniten lisäystä tapahtunut eri asteisten sairaanhoitajien määrässä. Vakansseja on perustettu eniten varahenkilöstöön lähinnä pitkään sijaisena toimineille palvelussuhteen vakinaistamista varten.

6 2.2 Palveluksessa olevan henkilöstön määrä vuosina Henkilökunnan määrä Miehet Naiset Yht. Muutos % ed. vuodesta Vakituiset ,06 Määräaikaiset ,53 Yhteensä ,67 6 Osa-aikaisia vakituisesta henkilöstöstä oli 4,7 % ja määräaikaisista 14,1 % Henkilökunnan määrä vak. määr. yht. vak. määr. yht. vak. määr. Yht. Erikoislääkärit Erikoistuvan vaiheen lääkärit Eri asteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avust.henk Huoltohenkilökunta Hallinto- ja taloushenkilöt Palkkioperusteiset palvelussuhteet Epshp yhteensä Henkilökunnan määrä sisältää erikseen vakituiset ja määräaikaiset henkilöt. Selvennyksenä ammattiryhmiin kuuluu mm. seuraavia ammattinimikkeitä: Eri asteiset sairaanhoitajat (apulaisosastonhoitaja, ensihoitaja, fysioterapeutti, kätilö, laboratoriohoitaja, osastonhoitaja, röntgenhoitaja, sairaanhoitaja, ylihoitaja) Muut hoitohenkilöt (kuntohoitaja, lastenhoitaja, lähihoitaja, mielenterveyshoitaja, perushoitaja) Tutkimus- ja hoitohenkilöt (farmaseutti, puheterapeutti, psykologi, ravitsemusterapeutti, sairaalabiologi, sosiaalityöntekijä, ylifyysikko, ylikemisti) Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt (kuulontutkija, lääketyöntekijä, lääkintävahtimestari, osastonsihteeri, tutkimuslaborantti, välinehuoltaja)

7 Huoltohenkilökunta (huoltoinsinööri, kahvilatyöntekijä, laitosasentaja, logistiikkatyöntekijä, rakennusmestari, ravitsemistyöntekijä, sairaalahuoltaja, siivoustyönjohtaja, suurtalouskokki, sähköasentaja, vahtimestari) Palkkioperusteiset palvelussuhteet (asiantuntija, konsulttilääkäri, kouluttaja, päivystäjä, työnohjaaja) 2.3 Palveluksessa olevan henkilöstön määrä henkilötyövuosina Kun henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 eli henkilöstön määrä keskimäärin vuoden aikana. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi Henkilötyövuodet vak. määr. yht. vak. määr. yht. vak. määr. Yht. Erikoislääkärit Erikoistuvan vaiheen lääkärit Eri asteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avust.henk Huoltohenkilökunta Hallinto- ja taloushenkilöt Epshp yhteensä Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. (esim. osa-aikaisuus 50 % koko vuoden = 0,5 henkilötyövuotta). Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen henkilötyövuosi lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. (esim. työssä 3 kk = 0,25 henkilötyövuotta) Henkilöstön määrän laskeminen eri tavoin antaa kuvan suunnitellusta ja toteutuneesta henkilöstömäärästä (taulukko alla).

8 Henkilöstön määrä vakituiset määräaik yhteensä vakituiset määräaik yhteensä vakituiset määräaik yhteensä Vakanssit Henkilömäärä HTV HTV Henkilöstömäärä keskimäärin eli henkilötyövuosi voidaan esittää kahdella tavalla. HTV1 on koko vuoden palvelussuhteessa olleet. Määräaikaiset ja osa-aikaiset on suhteutettu työaikaprosentin ja työsuhteen keston mukaan. Tämä on palvelussuhteeseen palkattujen henkilöiden määrä. HTV2 on koko vuoden palkallisessa palvelussuhteessa olleet. Tästä on vähennetty palkattomat poissaolot, muuten tämä lasketaan samoin kuin HTV1. Vakanssien suurempi määrä verrattuna vakituisen henkilökunnan määrään johtuu täyttämättömistä vakansseista, joita on eniten lääkäreiden, sairaanhoitajien, sairaalahuoltajien ja ravitsemistyöntekijöiden ammattiryhmissä. Sairaanhoitajien vakansseja on eniten täyttämättä operatiivisen ja päivystyksen toiminta-alueilla. Lisäksi vakanssien määrässä on erikoistuvien lääkäreiden ja amanuenssien vakansseja, joita hoidetaan pääasiassa määräaikaisena. Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin saajat vuonna Kuva Foto Alkula.

9 2.4 Sijaisten määrä kuukausittain Tilapäinen tarve Vuosilomasijainen Sairauslomasijainen Muu työsop.sijainen Muu viransijainen Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosilomasijaisten määrä kasvaa kesäkuukausien ajaksi. Sairauslomasijaisia on eniten ollut tammi-helmikuussa sekä elo-lokakuussa. Tilapäistä henkilökuntaa on tarvittu eniten joulukuussa. 2.5 Yleisimmät määräaikaisuuden perusteet Virkajärjestelyt kesken Toimintojen uud.järj.kesken Sijaisuus Projektityö Oma pyyntö Muu toimintaan liittyvä syy Sijaisuus määräaikaisuuden perusteena on vähentynyt vuonna 2014, samoin on vähentynyt toimintojen uudelleenjärjestelyjen keskeneräisyys. Tähän vaikuttaa mm. määräaikaisena hoidettujen toimien täyttäminen, joista eniten on täytetty sairaanhoitajien, osastonsihteerien ja sairaalahuoltajien toimia. Oma pyyntö -peruste on hieman lisääntynyt. Myös virkajärjestelyt kesken -peruste on lisääntynyt.

10 2.6 Tehty vuosityöaika ammattiryhmittäin Vuosityöaika vak. määr. yht. vak. määr. yht. vak. määr. yht. Erikoislääkärit Erikoistuvan vaiheen lääkärit Eri asteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avust.henk Huoltohenkilökunta Hallinto- ja taloushenkilöt Epshp yhteensä Tehty vuosityöaika eli työpanos on täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely vähennettynä poissaoloilla ja lisättynä lisä- ja ylitöillä. Osa-aikainen henkilöstö huomioidaan osa-aikaprosenttiaan vastaavasti ja vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Tehty vuosityöaika taulussa on eritelty poissaolojen määrä prosentteina sekä tehtyjen lisä- ja ylitöiden määrä prosentteina. Henkilöt keskimäärin on HTV1 eli palkattujen henkilöiden määrä. Vakituiset Määräaikaiset Tehty vuosityöaika 2014 henkilöt keskim. poissaolo % lisä- ja ylityö % tehty työaika henkilöt keskim. poissaolo % lisä- ja ylityö % tehty työaika Erikoislääkärit ,3 3, ,1 1,17 33 Erikoistuvan vaiheen lääkärit 73 21,3 0,06 57 Eri asteiset sairaanhoitajat ,9 1, ,7 2, Muut hoitohenkilöt ,5 1, ,8 5, Tutkimus- ja hoitohenkilöt ,0 0, ,7 0,72 27 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk ,2 1, ,7 1,37 42 Huoltohenkilökunta ,7 0, ,2 3,08 63 Hallinto- ja taloushenkilöt ,6 1, ,4 0,63 16 Epshp yhteensä ,8 1, ,6 2, Lisä- ja ylityöprosenttiin sisältyy myös lisätyö, jota tehdään sovitun osa-aikatyön lisäksi.

11 2.7 Poissaolot Poissaolo- % vakituiset ja määräaikaiset Poissaolonsyyryhmä Sairaus, tapaturma Koulutus Perhevapaa Vuosiloma Virkamatka Kuntoutus Muut poissaolot Yhteensä Poissaolo -% ,0 % 4,4 % 11,4 % 0,5 % 0,1 % 0,4 % 4,3 % 25,2 % Poissaolo -% ,6 % 4,6 % 11,2 % 0,5 % 0,1 % 0,5 % 3,7 % 24,1 % Poissaolo -% ,6% 4,9% 11,3% 0,6% 0,1% 0,4% 3,7% 24,6% 11 Poissaolo- % on poissaolot kalenteripäivinä jaettuna palvelussuhdepäivillä. Päivät sisältävät lauantait ja sunnuntait. Näistä poissaoloista Sairaus, tapaturma- % on pienentynyt 0,4 % vuodesta Perhevapaat ovat lisääntyneet 0,5 % vuodesta Perhevapaita ovat mm. äitiysvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa. Perhevapaiden pitäminen on tasaisesti kasvanut vuosi vuodelta.

12 3 Henkilöstökustannukset Henkilös tötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Näitä ovat palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut. Vuoden 2014 aikana maksettiin palkkoja sivukuluineen euroa. Vuonna 2013 vastaava summa oli euroa. Paikallisten sopimusten mukaisia lisätyökorvauksia sivukuluineen maksettiin n. 2,79 milj. euroa (v n. 2,97 milj. euroa) 3.1 Henkilöstötuloslaskelma vakituiset ja määräaikaiset yhteensä 12 Palkat ja palkkiot Luottamushenkilöstö Lääkärihenkilöstön palkat Hoito-ja tutk.henkilöstön palkat Muun henkilöstön palkat Jaksotetut palkat ja palkkiot Aktivoidut palkat ja palkkiot Konsultointi- yms.palkat/palkkiot Yhteensä Henkilöstösivukulut Henkilöstökorvaukset (sairaus-, tapaturma-, kuntoutuskorvaus ym) Yhteensä

13 3.2 Palkat ammattiryhmittäin, vakituiset ja määräaikaiset yhteensä 2014 Ammattiluokka Varsinaiset palkat Säännöllinen työaika Lisä- ja ylityöaika Työaika yhteensä Muut palkanosat Euroa /h Palkat Euroa /h Palkat Euroa /h Ero ed. vuoteen /h Erikoislääkärit , , ,7 1,1 Erikoistuvan vaiheen lääkärit , , ,8 0,7 Hammaslääkärit , ,8 4,9 13 Eri asteiset sairaanhoitajat , , ,7 0,2 Muut hoitohenkilöt , , ,4 0,6 Tutkimus- ja hoitohenkilöt , , ,9 0,3 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk , , ,0 0,1 Huoltohenkilökunta , ,6 0,2 Hallinto- ja taloushenkilöt , , ,0 0,5 Yhteensä , , ,2 0,3 + Laskennalliset sivukulut 26,40 % , , ,1 0,3 Tehdyn työn hinta / tunti sivukuluineen on noussut vuodesta 2013 keskimäärin 0,30. Keskimääräinen tuntiansio v oli 26,2 (v ,9 ). Miesten keskimääräinen tuntiansio oli 33,9 (33,2 ) ja naisten 24,4 (24,1 ). Taulukkoon ei sisälly palkkioperusteisten palvelussuhteiden kokonaisansio, eli erilaiset konsultointi- ym. palkat ja palkkiot. Näiden määrä vuonna 2014 oli Vuonna 2014 palkkoja korotettiin alkaen yleiskorotuksella, joka KVTES- ja Tekniset sopimusten mukaan oli 20 / kokoaikainen henkilö. Myös henkilökohtaista lisää korotettiin (KVTES 0,88 % ja Tekniset 0,82 %). Lääkärisopimuksen alueella ei yleiskorotusta ollut.

14 3.3 Palkat toiminta-alueittain vakituiset ja määräaikaiset erikseen 2014 Toiminta-alue vakituinen vak % määräaikainen ma % yhteensä Kuntayhtymähallinto Sairaanhoid.palvelut Tukipalvelut Operatiivinen Konservatiivinen Psykiatria Päivystyskeskus Hallintopalvelut Hankekirjanpito Yhteensä Laskennalliset sivukulut 26,40 % Taulukossa on erikseen vakituisten palkat ja määräaikaisten palkat sekä niiden osuudet palkoista yhteensä. Päivystyskeskuksen toiminta-alueella henkilöstörakenteesta johtuen 33 % palkoista koostuu määräaikaisten henkilöiden palkoista ja hankkeiden osalta 92% koostuu määräaikaisten palkoista. Poissaoloajan kustannukset 2014 vuosiloma sairausloma perhevapaa kuntoutus koulutus muut yhteensä Yhteensä Laskennalliset sivukulut 26,40 % Muutos edelliseen vuoteen % 0,27 0,65-3,05-15,97 36,07 31,53 1,63 Poissaoloajan kustannusten osuus palkoista v on 15,43 % (v ,14%)

15 4 Henkilöstörakenne ja vaihtuvuus 4.1 Vakituisen henkilökunnan ikärakenne Alle 30 -vuotiaita on suhteellisesti eniten sairaanhoitajien ja muun hoitohenkilökunnan ammattiryhmässä. Muun hoitohenkilöstön, hoitoa avustavan henkilöstön, huollon ja hallinnon ammattiryhmässä yli 50 vuotiaiden osuus on suuri. Suhteellisesti eniten yli 60 vuotiaita on lääkärihenkilökunnassa sekä huollon ja hallinnon henkilökunnassa. Yli 65 - vuotiaita henkilöitä oli palvelussuhteessa 7. Ikärakenne ammattiryhmittäin väh. 60 v alle 30 v Lääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenk. Tutk. Ja hoitohenk. Tutk. Ja hoitoa avust. henk. Huoltohenk. Hall. ja taloushenk. Vakituisen henkilökunnan keski-ikä Erikoislääkärit 52,1 51,7 52,1 51,7 50,8 Eri asteiset sairaanhoitajat 49,1 48,5 46,8 45,8 44,6 Muut hoitohenkilöt 55,3 54,9 53,0 51,5 50,1 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 48,6 48,4 48,1 46,7 46,3 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 53,6 53,3 53,1 52,9 51,6 Huoltohenkilökunta 53,9 53,0 51,8 51,0 49,7 Hallinto- ja taloushenkilöt 52,2 52,4 52,0 51,4 50,9 Keski-ikä yhteensä 51,3 50,8 49,6 48,7 47,6 Vakituisen henkilökunnan keski-ikä v oli 47,6 vuotta. Henkilökunnan keski-ikä on laskenut 3,7 vuotta vuodesta 2010.

16 4.2 Ennuste vakituisen henkilökunnan siirtymisestä vanhuuseläkkeelle Vanhuuseläkepoistuma, ennuste Eläkeikä täyttynyt Erikoislääkärit Eri asteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avust.henk Huoltohenkilökunta Hallinto- ja taloushenkilöt Yhteensä Taulukosta ilmenee ammattiryhmittäin eläkkeelle jäävien lukumäärät vuosittain. Eläkeikänä on tässä ennusteessa käytetty Kevan laskelman mukaista henkilökohtaista painotettua eläkeikää tai 63 vuoden ikää. 4.3 Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt Vaihtuvuusprosentti saadaan suhteuttamalla alkaneiden tai päättyneiden vakituisten palvelussuhteiden lukumäärä edellisen vuoden vakituisen henkilöstön kokonaismäärään Vaihtuvuus keskimäärin on alkaneiden ja päättyneiden summa jaettuna tällä henkilöstön määrällä. Eniten vuonna 2014 on alkanut sairaanhoitajien ammattiryhmän vakituisia palvelussuhteita. Alkaneiden palvelussuhteiden lukumäärään sisältyy myös henkilöt joiden aiemmin määräaikaisena alkanut jatkuva palvelussuhde on muuttunut vakituiseksi. Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus lkm vaihtuvuus% lkm vaihtuvuus% lkm vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet , , ,88 Päättyneet palvelussuhteet 118 5, , ,04 Vaituvuus keskimäärin , , ,51 Kokonaisvaihtuvuus tarkoittaa sitä, että jokaisen poislähteneen tilalle on otettu uusi henkilö, mutta ei välttämättä samoihin tehtäviin. Kokonaisvaihtuvuus on siten pienin % eli vuonna 2014 se on 5,04 %.

17 Palvelussuhteen päättymisen syyt (vakituiset) Vanhuuseläke Irtisanoutuminen Työkyvyttömyyseläke Muu syy Yhteensä Irtisanoutuneiden henkilöiden osuus verrattuna edellisen vuoden lopun henkilöstön määrään on 1,86 % ja vanhuuseläkkeelle jääneiden osuus 2,68 %. Vanhuuseläkkeelle v siirtyneiden keski-ikä oli 62,8 vuotta, työkyvyttömyyseläkkeelle 59,8 vuotta ja irtisanoutuneiden 43,7 vuotta. Osa-aikaeläkkeelle v siirtyi 7 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli 32 henkilöä. Vuonna 2013 osa-aikaeläkkeellä oli 38 henkilöä. Vuonna 2014 eläkkeelle sairaanhoitopiirin palveluksesta siirtyneet. Kuva Foto Alkula.

18 18 5 Rekrytointi Rekrytoinnin tavoitteena on ollut tukea toimintayksikköjä rekrytointiprosessissa sekä sijaisten hankinnassa. Rekrytointiyksikkö on koordinoinut ulkopuolisten sijaisten käyttöä sekä vakituisen varahenkilöstön käyttöä ja välittänyt yksiköihin sijaisia yhteistyössä ylihoitajien ja yksiköiden esimiesten kanssa. KOMIA -yhteistyön merkeissä on osallistuttu 2014 vuoden Sairaanhoitajapäiville Helsingissä. 5.1 Avoimet virat ja toimet Avoimia virkoja ja toimia on vuonna 2014 laitettu auki 106 kappaletta. Näistä yhdeksän oli määräaikaisiin työ-/ virkasuhteisiin hakuja. Työpaikkojen läpimenoaika oli noin 54 vuorokautta. Avoinna olleista lääkärin viroista 12:een ei saatu yhtään hakemusta. Määrällisesti eniten hakijoita on ollut logistiikka-asiantuntijan, hallintosihteerin ja ensihoidon avoimiin toimiin. 5.2 Sijaisrekrytointi Avoimia sijaishakemuksia tuli 762 kappaletta. Rekrytointiyksikkö käsittelee kaikki avoimet hakemukset ja hyväksyy hoitohenkilökunnan osalta hakijat sijaiseksi sekä tarjoaa hakijoille alkuhaastattelun. Muiden hakijoiden osalta rekrytointiyksikkö välittää hakemukset eteenpäin soveltuvien yksiköiden esimiehille. Ulkopuolisten sijaisten käyttöä seurataan raportoinnilla. Rekrytointiyksikkö käyttää sijaisten hankintaan sähköistä järjestelmää joka on kahden vuoden käytön jälkeen vakiinnuttanut asemansa sijaisten välityksen työkaluna. Sähköiseen sijaisjärjestelmään luotiin lyhytaikaisia sijaistarpeita 1368 kappaletta, joista täytettiin 77 %. Ensihoito ja kuljetuskeskus käyttävät sijaisvälitysohjelmaa itsenäisesti sekä ulkopuolisten sijaisten rekrytointiin että vakituiselle henkilökunnalle tarjottavissa vapaissa vuoroissa.

19 Rekrytoimassa on käyty jo viitenä vuotena Sairaanhoitajapäivillä ja monesti myös Lääkäripäivillä Kiertävä varahenkilöstö Kiertävän varahenkilöstön käyttöä seurataan kuukausittain toiminta-alueittain. Kiertävää varahenkilöstöä käytetään sairaanhoitopiirissä lyhytaikaisten poissaolojen täyttämiseen tarvittaessa myös yli toiminta-aluerajojen. Vuonna 2014 kiertävän varahenkilöstön tekemistä työvuoroista 38 % oli sairausloman ja 18 % lisätarpeen vuoksi varattuja vuoroja. Tätä lisätarvetta aiheuttaa yksiköissä erityisesti sairaanhoitajarekrytoinnin haasteellisuus. Sekä kiertävä varahenkilöstö että yksiköiden henkilökunta on joustavasti vaihtanut suunniteltuja työvuorojaan potilasturvallisuuden takaamiseksi. Kiertävän varahenkilöstön varausperusteet (työvuorot) 2014 Koulutus 6 % 2 % 6 % 18 % 100% valvonta Perehdytys Kotiosastolla käytetty työpanos 12 % 7 % 8 % 3 % Sairausloma Vuosiloma Vapaapäivien tekijä Virkavapaa Lisätarve 38 %

20 6 Henkilöstön työhyvinvointi Vuoden 2014 aikana päivitettiin Varhainen tuki toimintamalli, VARTU. Tavoitteena oli selkiyttää varhaisen tuen, työhön paluun ja tehostetun tuen prosesseja huomioiden Kevan Kaarilaskurista saatu palaute. Päivityksessä otettiin huomioon myös työterveyshuoltoa ja osasairauspäivärahaa koskevat lakimuutokset, yhteiskunnalliset linjaukset osatyökykyisten työntekijöiden tukemiseksi sekä aluehallintoviraston palaute psykososiaalisen kuormituksen havaitsemiseksi ja toimenpiteiden käynnistämiseksi. Lisäksi päivityksessä korostettiin ennakoivan toimintaotteen vahvistamista riskien arvioinnissa ja tapaturmien ehkäisyssä. 20 TYHY -työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Työryhmän keskeisenä tavoitteena oli työterveystoiminnan kehittäminen, VARTU -toiminnan seuranta ja arviointi sekä lausuntojen ja kannanottojen ja tarvittavien toimenpide-ehdotusten tekeminen työhyvinvointiin vaikuttavissa asioissa. Kokouksissa käsiteltiin mm. sairaanhoitopiirin työhyvinvointitoiminnan tilaa tilastojen kautta ja kutsumalla yksiköiden johtoa keskustelemaan yksikköä koskevista ajankohtaisista työhyvinvoinnin haasteista ja tuen tarpeista. Kokouksissa otettiin kantaa myös työhyvinvointitoiminnan suuntaan ja kehittämistarpeisiin Kevan Kaari-analyysin pohjalta ja liikuntaseteleiden käyttömahdollisuuteen sekä käsiteltiin työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisältöä ja kehittämistarpeita. TYHY -työryhmä organisoi Työhyvinvointi kuuluu kaikille -teematilaisuudet, joissa tavoitteena oli tutustua ajankohtaisiin työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitäviin ja edistäviin asioihin. Yhdeksään tilaisuuteen osallistui yhteensä 235 työntekijää. Kuluneen vuoden aikana tehostettiin työterveysyhteistyötä Seinäjoen Työterveyshuollon kanssa. Johdon ja työterveyshuollon tapaamisen lisäksi käynnistettiin HR -palvelujen ja Seinäjoen Työterveyshuollon aluevastaavan lääkärin ja terveydenhoitajan tapaamiset, joita oli kolme kappaletta. Silmäaseman Työnäköpalveluiden kanssa järjestettiin henkilöstölle 10 näköseulapäivää. Näköseulaan osallistui 371 työntekijää, joista 279:llä ilmeni jatkotutkimustarvetta. Verkostoyhteistyötä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja osatyökykyisten työntekijöiden työssä jatkamisen kehittämiseksi ylläpidettiin sekä alue- että valtakunnan tasolla. Sairaanhoitopiiri osallistui mm. Sosiaali- ja terveysministeriön osatyökykyiset työssä -ohjelmaan, oli mukana Kevan järjestämissä työpajoissa ja seminaareissa sekä paikallisessa UUMA -hankkeen ohjausryhmässä antaen omaa osaamistaan ja kokemustaan yhteistyökumppaneiden käyttöön ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asioissa. 6.1 VARTU -toimintamallin toteutuminen VARTU -neuvottelujen määrä lisääntyi edellisvuodesta noin 30 %. Neuvotteluja käytiin kaikilla seitsemällä toiminta-alueella. Neuvotteluja tilastoitiin seuraavasti: vuonna 2014 neuvotteluja 688 kpl, 455 eri työntekijän kanssa, 115 eri esimiehen toimesta (v. 2013: 496 kpl, 354 työntekijää, 118 esimiestä). Eniten neuvotteluja pidettiin operatiivisella toiminta-alueella (229 kpl), tukipalveluissa (105 kpl) ja konservatiivisella toiminta-alueella (103kpl). Tavallisimmin VARTU -neuvottelu pidettiin 2-3 kertaa saman työntekijän kanssa. Yleisimmät syyt neuvotteluun olivat sairauspoissaolojen vuoksi tehtävät työjärjestelyt (52 %), työntekijän oma huoli (6 %), työn tuloksellisuuden ongelmat (4 %) ja epäasiallinen käytös (3 %). Muita syitä VARTU -neuvotteluun olivat mm. esimiestyön ongelmat, työhön sitoutumattomuus, vuorovaikutusongelmat sekä tuki päihteettömyyteen. Työhön paluun tukikeinojen avulla pitkien ( päivää) sairauspoissaolotapausten määrä väheni 38:sta 20:een. Tukikeinoja olivat mm. osasairauspäiväraha, mukautetut työjärjestelyt ja omaehtoinen työajan lyhennys yhdistettynä ergonomisiin ratkaisuihin. Myös pitkien sairauspoissaolojen pituus lyheni, lähes puolella edellisvuoteen verrattuna. Mukautettujen työjärjestelyjen vaikutukset näkyvät myös siinä, että työntekijöiden työuraa kyettiin jatkamaan.

21 6.2 Henkilöstökyselyt Työhyvinvointikysely tehtiin vuonna 2013 ja tehdään seuraavan kerran vuonna Vuoden 2013 kyselyssä tuli esille, että koko sairaanhoitopiirin tasolla henkilöstön työhyvinvointi oli kohentunut edellisvuoteen verrattuna. Tyytymättömien osuus oli vähentynyt ja vastaavasti erittäin tyytyväisten osuus lisääntynyt. Vuoden 2013 työhyvinvointikyselyn mukaan johtamisessa ja esimiestoiminnassa havaittiin kohentumista vuoteen 2012 verrattuna, mutta tulokset jäivät hieman matalammalle tasolle kuin työyhteisön toiminta, työn kehittävyys ja työtyytyväisyys. Henkilöstö odottaa johdolta ja esimiehiltä vielä enemmän arvostusta, kuulluksi tulemista ja keskustelevaa vuorovaikutusta. Päivittäisen keskustelun lisäksi toivottiin säännöllisiä yksikkökokouksia, osastotunteja, suunnittelupäiviä ja kehityskeskusteluja. Lisäksi odotettiin enemmän ylemmän johdon tiedotustilaisuuksia. Esimiehiltä odotettiin hyvää alaistensa työn tuntemusta ja tulevaisuuden näkemystä työn organisoinnissa, toiminnan suunnittelussa, töiden priorisoinnissa ja tehtäväkuvien selkeyttämisessä. Työkavereilta odotettiin hyvää käytöstä ja toinen toisiaan arvostavaa vastavuoroista toimintaa. Työterveyshuollon toivottiin vastaavan paremmin henkilöstön tuen tarpeisiin elämäntapamuutosten mm. painonhallinnan ja tupakoinnin lopettamisen yhteydessä. Osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä pidettiin tärkeänä, mutta koulutusten kokonaissuunnitteluun ja koulutusten sisältöjen tarpeellisuuden arviointiin haluttiin kiinnitettävän huomioita. 21 Esimiehille tehtiin kysely vuoden 2014 kehityskeskustelujen käymisestä henkilöstönsä kanssa. Kehityskeskusteluja oli kyselyn mukaan käyty 62,8 %. Vastanneista esimiehistä 33,7 % kaipaisi ohjausta kehityskeskustelun käymiseen. 6.3 Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelut tuotti Seinäjoen Työterveys liikelaitos sekä pieneltä osin 6 maakunnallista toimijaa. Tässä esitetyt tilastot koskevat Työterveys -liikelaitosta, jonka palvelut sairaanhoitopiirille toteutettiin pääosin Törnävän toimipisteessä. Osittain palvelut tuotettiin myös Kirkonkrannin, Lapuan ja Isokyrön toimipisteissä. Törnävän toimipisteessä ei rekrytointiyrityksistä huolimatta pystytty tarjoamaan riittävästi lääkäripalveluja. Syksyllä 2014 lääkärityöpanos oli yksi kokoaikainen lääkäri sekä 21 viikkotuntia toisen lääkärin työpanosta. Terveydenhoitajia Törnävän yksikössä on kolme, vastaanottohoitajia kaksi sekä yksi työfysioterapeutti. Työpsykologin palvelut ovat käytettävissä Kirkonkrannissa. Työterveyshuoltoa ja koko terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö oli koko vuoden 2014 vilkkaan keskustelun ja muutoksien alaisena. Muutokset ovat edelleen kesken. Painotus työterveyshuollon palveluissa on entistä enemmän siirtynyt työkyvyn arvioon, ylläpitoon ja työurien pidentämiseen. Tämä on vähentänyt resurssien käyttöä lyhytaikaisten akuuttien sairauksien hoitoon. Sairaanhoitopiirin työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin loppuvuodesta 2014 juuri edellä mainitun hengen mukaiseksi ja on voimassa vuoden 2016 loppuun. Lakisääteisen työterveyshuollon osuus vuonna 2014 oli 47,66% koko työterveyshuollon toiminnasta ( v ,27% ja v ,80%). Työterveyshuolto on osallistunut asiantuntijana sisäilmatyöryhmän, TYHY -työryhmän, yhteistoimintaneuvoston, hygienianeuvottelukunnan, työturvallisuustoimikunnan, työturvallisuusjaostojen ja Savuton sairaala -työryhmän toimintaan. Työterveysneuvottelu yksittäisen henkilön työkykyyn liittyen on pidetty 264 kertaa. Asiakastyytyväisyyskyselyssä syyskuussa 2014 Työterveys -liikelaitos sai kiitettävän tuloksen. Uudet tekniset parannukset kuten ilmoittautumisautomaatti, nettiajanvaraus työterveyshoitajalle ja laboratorioon sekä ereseptit on otettu hyvin käyttöön ja niihin on oltu tyytyväisiä.

22 Terveystarkastukset Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työfysioterapeutti Työpaikkaselvitykset Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Sairausvastaanottokäynnit Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työpsykologi Työpaikkaterveydenhuollon toteutuneet kustannukset muutos Ennalta ehkäisevä ,5 Sairaanhoito ,4 Yhteensä ,7 Ennaltaehkäisevän hoidon osuus kokonaiskustannuksista on 47 % ja sairaanhoidon osuus kokonaiskustannuksista on 53 %. Ennaltaehkäisevän hoidon osuus kokonaiskustannuksista on vuodesta 2012 noussut 10 %. Seinäjoen Työterveys-liikelaitoksen lisäksi sairaanhoitopiiri osti työterveyspalveluja maakunnassa muualla kuin Seinäjoella työskentelevälle henkilökunnalleen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta. Myös nämä kustannukset on huomioitu edellisessä taulukossa. 6.4 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä koko sairaanhoitopiirissä v oli pv (v pv, v pv). Vähennystä edelliseen vuoteen tuli yhteensä 105 kalenteripäivää.

23 Sairauspoissaolot/päivää/henkilö 16,0 15,76 15,5 15,0 14,5 14,0 14,01 13, ,5 13,0 v2012 v2013 v2014 Sairauspoissaolopäiviä/ työntekijä kertyi vuonna 2014 yhteensä 13,96. Vuonna 2013 vastaava luku oli 14,01. Sairauspoissaolopäivät ovat vähentyneet 0,05 pv/ hlö. Taulukossa on verrattu vakituisten ja määräaikaisten sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuosiin (palkalliset palveluksessaolopäivät). Sairauspoissaolopäivät verrattuna henkilöstömäärään vuonna 2014 olivat 12,6 pv/hlö, vuonna ,7 pv/hlö ja vuonna ,3 pv/hlö. Sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin 2014 Tuki seka liik.elin ja sidek.sair 32% Psykiatria 9% Hengityselinten sairaudet 17% Muut 18% Hermoston sairaudet 6% Verenkiertoelinten sairaudet 2% Kasvaimet 5% Vammat, myrkytykset yms. 11% Kaaviossa on huomioitu kaikki sairauspoissaolot, myös oma-ilmoitusmenettelyn mukaiset. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin työkyvyttömyyttä aiheuttanut diagnoosiryhmä ja niiden suhteellinen osuus on lisääntynyt 6 % edellisestä vuodesta. Hengityselinsairaudet ovat toiseksi suurin ryhmä.

24 Sairauspoissaolojen määrä pv/työntekijä ammattiryhmittäin Sairaanhoitajat Erikoislääkärit Erikoistuvat lääk. Muu hoitohenk. Akat.tutk. Avustava henk. Huolto Hallinto 24 8,0 9,3 15,7 23,6 10,7 14,6 19,5 8,6 7,3 8,3 14,9 20,4 6,7 9,8 16,6 9,3 8,2 4,4 14,6 18,9 8,1 11,9 16,9 8, Eniten sairauspoissaolopäiviä/ työntekijä oli muun hoitohenkilökunnan ja huoltohenkilöstön ammattiryhmissä. Taulukossa on verrattu vakituisten ja sijaisten sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuosiin (palkalliset palveluksessaolopäivät). Sairauspoissaolojen kestojakauma 2014 ammattiryhmittäin kalenteripäivinä Ammattiryhmä yli 180 Yhteensä Erikoislääkärit Erikoistuvan vaiheen lääkärit Eri asteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avust.henk Huoltohenkilökunta Hallinto- ja taloushenkilöt Yhteensä Muutos ed. vuoteen Sairauspoissaolo -% ammattiryhmittäin sekä muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaolo-% on poissolot kalenteripäivinä / palvelussuhdepäivät. Päivät sisältävät lauantait ja sunnuntait.

25 Sairauspoissaolo % ammattiryhmittäin 2014 muutos Erikoislääkärit 2,0% 0,2 % Erikoistuvan vaiheen lääkärit 1,1% -1,0 % Eri asteiset sairaanhoitajat 3,7% -0,1 % Muut hoitohenkilöt 5,0% -0,4 % Tutkimus- ja hoitohenkilöt 2,0% 0,4 % Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 3,2% 0,6 % Huoltohenkilökunta 4,4% 0,1 % 25 Hallinto- ja taloushenkilöt 2,2% -0,2 % Yhteensä 3,6% 0,0 % Sairauspoissaolo % toiminta-alueittain 2014 muutos Kuntayhtymähallinto 1,8% 0,4 % Sair.hoid.palvelut 2,8% 0,1 % Tukipalvelut 4,2% -0,1 % Operatiivinen 3,8% 0,2 % Konservatiivinen 3,5% -0,4 % Psykiatria 3,8% 0,1 % Päivystyskeskus 3,4% -0,5 % Hallintopalvelut 3,2% 0,1 % Yhteensä 3,6% 0,0 % Eniten on lisääntyn yt kuntayhtymähallinnon sairauspoissaolot edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten on vähentynyt päivystyskeskuksen toiminta-alueen sairauspoissaolot. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet myös tukipalvelujen ja konservatiivisen toimintaalueilla. Keskimääräisen sairauspoissaoloprosenttiin verrattuna eniten sairauspoissaoloja on kuitenkin tukipalvelujen toiminta-alueella eli 4,2 %.

26 Sairauspoissaolot oma ilmoitus -menettely Muutos % päivät pv/hlö päivät p/hlö päivät pv/hlö ed.vuoteen Kuntayhtymähallinto 66 2,4 75 2,4 47 1,6-33,4 Sair.hoid.palvelut 355 2, , ,4 3,8 Tukipalvelut 424 2, , ,6-0,2 Operatiivinen , , ,7 5,8 26 Konservatiivinen 624 2, , ,7 11,6 Psykiatria 551 2, , ,0 13,5 Päivystyskeskus 134 2, , ,6 3,1 Hallintopalvelut 127 2, , ,4 0,6 Yhteensä kalenteripv , , ,7 5,9 Oma-ilmoituksella esimies voi myöntää sairauspoissaoloa 1-3 pv/kerta. Oma-ilmoituksella myönnetyt poissaolot ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 0,2 pv/henkilö eli 5,9 %. Vakituiset henkilöt joilla ei ole vuoden 2014 aikana ollut sairauspoissaoloja Vakituiset 2014 muutos Erikoislääkärit 45,3-3,7 Eri asteiset sairaanhoitajat 17,9 0,0 Muut hoitohenkilöt 14,8-0,1 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 27,4 7,4 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 23,0-0,6 Huoltohenkilökunta 20,1 4,6 Hallinto- ja taloushenkilöt 32,3 4,0 Yhteensä 21,4 0,7 Vuonna 2014 palvelussuhteessa olleesta vakituisesta henkilöstöstä 21,4 %:lla ei ole ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Tämä on 0,7 % enemmän kuin vuonna 2013.

27 Kuntoutuspäivät hlöä 2014 Erik.lääk Sairaanhoit Muu hoitohenk Akat. tutk.henk Avustava henk Huolto Hallinto Yhteensä Vuorotteluvapaapäivät hlöä 2014 Erik.lääk Sairaanhoit Muu hoitohenk Akat. tutk.henk Avustava henk Huolto Hallinto Yhteensä

28 Kuel -varhemaksut Sairaanhoitopiirin varhe -eläkemaksut ovat lisääntyneet vuodesta Varhaiseläkemenoperusteinen maksu määräytyy työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle tai varhaiseläkkeelle jääneiden määrän perusteella. Vuoden 2014 luku perustuu Kevalta tilinpäätöstä varten saatuun arvioon. Osa-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden perusteella ei määräydy varhe -eläkemaksua. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle ( osa tai täysi) ja kuntoutustuelle jääneistä oli yhteensä v oli 73 % ja v yhteensä 82 %. Koko vakituisesta henkilökunnasta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle (osa tai täysi) ja kuntoutustuelle vuonna 2013 yhteensä 1,32 % ja v yhteensä 0,43 %. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä v oli 59,8 vuotta ja osa-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden 52,6 vuotta. Sairauspoissaolojen palkkakustannukset v olivat ja varhe -eläkemaksut euroa. Tämä yhteensä on /kalenteripäivä. Muutosta edelliseen vuoteen on +246 /pv. 6.5 Työsuojelu ja turvallisuustoiminta Työsuojeluorganisaation tehtävien perustana on Työturvallisuuslain hengessä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työsuojelun toiminnan lähtökohtana ovat myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Hyvä hallinto- ja johtamistapa sekä strategia. Työturvallisuusjaostojen tarkoituksena on parantaa ja kehittää yhteistoimintaa työntekijöiden ja työnantajan välillä työsuojelu-, turvallisuus- ja työhyvinvointiasioissa. Työturvallisuusjaostojen kokouskäytäntöä on tehostettu yhdistämällä hallintopalvelujen ja tukipalvelujen turvallisuusjaostot. Vuonna 2014 jaostot kokoontuivat kolme kertaa erikseen ja yhdessä yhteiskokouksessa. Yhteistoimintaneuvoston asettama työturvallisuustoimikunta kokoontui neljä kertaa. Toimikunnassa on käsitelty työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, Haipro-ilmoituksia ja vartijoiden ilmoituksia, sekä tapaturmailmoituksia. Toimikunta on linjannut henkilöstölle suunnattuja turvallisuuskoulutuksia. Li-

29 säksi on käsitelty yhteistyötä Liikenneturvan ja Tampereen Teknillisen yliopiston kanssa. Työturvallisuustoimikunta päätti sairaanhoitopiirin liittymisestä Työturvallisuuslaitoksen 0-tapaturmaa foorumiin. Riskien arviointi on toteutettu vuonna 2014 aiemmasta käytännöstä poiketen siten, että yksiköt velvoitettiin tarkistamaan riskien arvioinnin ajantasaisuus ja toteuttamaan riskeille kirjatut toimenpiteet niiden poistamiseksi tai pienentämiseksi laadullisesti ja määrällisesti. Tähän päädyttiin koska yksiköt kokivat, ettei toimenpiteiden tekemiselle jää riittävästi aikaa riskien arvioinnin välissä vuosittain. Sairaalassa toimii savuton sairaala työryhmä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tukee muita Suomen sairaaloita, sekä Etelä-Pohjanmaan kuntia, terveyskeskuksia, yhteistoiminta-alueita ja oppilaitoksia savuttomuuden kehittämisessä Tapaturmat Vakavia työtapaturmia, mitkä olisivat vaatineet ilmoitusta Aluehallintovirastoon tai poliisille, ei sairaanhoitopiirissä ole sattunut. Ammattitautien osalta neljä on epäiltyä ja kolmessa ei ole todettu työkyvyttömyyttä. Kaikki ammattitautiepäilyt liittyvät syyhyepidemiaan. Korvauspäivien lukumäärä (806) jakaantuu lähes tasan työpaikalla ja työmatkalla sattuneiden tapaturmien välillä. 29 Ammattitauti- ja tapaturmatilasto Ammattitauti Työ Työmatka Yhteensä Tapaturma- ja sairaustilasto Keskivahinko/ Tapaturmataajuus 1) Sairauspäivät/vahinko Korvauspäivät )Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden.

30 Tapaturmaryhmät, tapaukset kpl, korvauspäivät (vain työmatkalla tapahtuneet) kpl muutos 2013 pv muutos 2013 Putoaminen, kaatuminen 11-10, Terävään esineeseen satuttaminen 22 8, Äkillinen fyysinen kuormittuminen 26 7, Väkivalta 6-1, Muut poikkeamat 23 10, Tapaturmien korvauspäivät ovat vähentyneet mutta tapaturmien määrä on edelleen noussut. KEVA:n Kaari-laskurin mukaan vuoden 2012 tapaturmakustannusten osuus palkkasummasta oli toiseksi vähiten verrattuna 17 muuhun Kaari-laskuriin osallistuneista organisaatioista. Mukana oli mm. kahdeksan muuta sairaanhoitopiiriä. Äkillinen fyysinen kuormittuminen pitää sisällään henkilöiden tai esineiden nostamisessa tai työntämisessä tapahtuneet tapaturmat. Tapaturmat ovat kohdistuneet useimmiten sormiin, jalkoihin ja selkään. Vamman laatu on useimmiten ollut sijoiltaan meno, haava tai tärähdys. Työmatkatapaturmien osalta korvauspäivien määrä on lähes yhtä suuri kuin työpaikalla sattuneiden tapaturmien korvauspäivien määrä. Tämä osaltaan kertoo työmatkatapaturmien vakavuudesta. Tähän on pyritty vaikuttamaan Liikenneturvan kanssa aloitetulla yhteistyöllä, minkä pohjalta tehtiin keväällä 2014 työmatkaliikenteeseen liittyvä kysely henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi 553 henkilöä. Tutkimuksen raportin mukaan suurimman osan vastaajista mielestä työmatka tuntuu pääosin turvalliselta. Suurimmat turvattomuutta aiheuttavat asiat olivat muiden liikennekäyttäytyminen, Björkenheimin silta ja ruuhkat. Miltei joka viides vastaajista oli joutunut työmatkatapaturmaan viimeisten vuosien aikana. Sairaalalla on järjestetty Liikenneturvan ja työsuojeluhenkilöstön kanssa yhteistyössä liikenteeseen liittyviä tietoiskuja ja kyselyjä joiden palkintoina on erilaisia liikenneturvallisuutta parantavia tuotteita. Tällä tavoin pyritään kiinnittämään henkilöstön huomiota omaan liikennekäyttäytymiseen ja sitä kautta vähentämään työmatkalla tapahtuvia tapaturmia Tarkastukset Toimintavuoden 2014 aikana tehtiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen toimesta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kolme tarkastusta; Ensihoitokeskukseen sekä Kliinisen kemian ja Korva-, nenä-, kurkku-poliklinikan rakennustyömaille. Turvallisuuspäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut tarkastivat Ensihoidon toimipisteet työturvallisuuden näkökulmasta ja lähinnä vaatehuoltoon liittyviä epäkohtia parannettiin kiertoa lisäämällä Sisäilmatyöryhmä Työryhmä on kokoontunut vuoden aikana kahdeksan kertaa. Eniten ovat työllistäneet Törnävän alueen eri kiinteistöt. Lastenpoliklinikalla ja Apuvälinekeskuksessa ongelmat ovat jatkuneet jossain määrin saatujen selvitysten perusteella tehdyistä toimenpiteistä ja ilmanpuhdistimista huolimatta. Näiden lisäksi tehtiin tarkastuksia ja näytteidenottoja useissa muissa yksittäisissä huoneissa ja pienemmissä tiloissa sisäilmatyöryhmän sekä

31 ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Merkille pantavaa on, että tiloista ei rakennetutkimusten, eikä näytteiden perusteella löydy sellaisia tekijöitä tai arvoja, joiden perusteella voitaisiin todeta tiloissa olevan vaurioita mitkä aiheuttavat oireilua. Usein oireilu on enimmäkseen nähtävissä herkistyneillä henkilöillä Henkilökunnan tekemät vaaratapahtuma-ilmoitukset Haipro -työturvallisuusilmoituksia on tehty v.2014 kaikkiaan 440 kpl ja v.2013 kaikkiaan 472 kpl. Tässä luvussa ovat mukana sekä läheltä piti -tilanteiksi että työtapaturmiksi kirjaamishetkellä arvioidut. Vuoden 2014 ilmoituksista on käsittelemättä kahdeksan ja käsittelyssä on 26. Riskiluokittelussa ei ole IV- tai V-tason riskejä, vaan kaikki sijoittuvat III-tasolle ja sen alle. Ilmoitukset menevät tiedoksi esimiehelle, jonka tulee käsitellä ilmoitus kahden viikon kuluessa tai siirtää se ylemmälle asiantuntijataholle eli työsuojeluhenkilöstölle. Ilmoituksesta välittyy tieto myös tapahtumayksikön esimiehelle jos tapahtumapaikka on eri kuin ilmoituksen tekijän yksikkö. Ilmoitusten tekemiseen on kannustettu, koska tarkoitus on oppia tapahtuneista ja siten välttää niitä jatkossa. Työsuojeluhenkilöstö seuraa aktiivisesti tehtyjä ilmoituksia ja reagoi niihin tarvittaessa ottamalla yhteyttä ilmoituksen tekijään tai yksikköön missä tapahtuma on sattunut. Työsuojeluhenkilöstö informoi myös tapauskohtaisesti laajemmin esille tulleista vaaratapahtumista, mikäli niiden voidaan arvella esiintyvän muuallakin. 31 Haipro -työturvallisuusilmoitukset vaaratyypin mukaan Vaaralliset aineet, hengitys, iholle, silmiin, nieleminen Putoaminen, kompastuminen, kaatuminen Liikkuvan aiheuttajan osuma, törmäys Pisto, viilto, hankauma, leikkautuminen Puristuminen Äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen Tartuntavaara Väkivalta Muut mm. sähköisku, kuumuus, kylmyys, tukehtumisvaara Väkivalta on edelleen suurin vaaratyyppi, käsittäen myös suullisen uhkailun ja sitä esiintyy eniten Psykiatrian toiminta-alueella. Päivystyspoliklinikalla ja Päivystysosastolla yhteenlaskettu määrä on yksiköistä suurin. Väkivalta-ilmoituksissa riskiluokka on yli puolessa I tai II ja lopuissa 38 tapauksessa III-luokka. Työväkivallan hallintaan etsitään keinoja yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa tehtävässä tutkimuksessa, mikä kohdentuu Päivystyspoliklinikalle ja osin psykiatrialle. Hanke kestää kevääseen 2016 jolloin hallintakeinoja testataan käytännössä kohdeyksiköissä.

32 Vartijan tekemät ilmoitukset ja poliisin virka-apu Henkilökunnan suojaus, turvaaminen ja avustaminen hoitotoimenpiteissä Poistettu häiritseviä henkilöitä Eniten henkilökuntaa on suojattu päivystyspoliklinikalla ja päivystysosastolla, yhteensä 180 kertaa. Psykiatrian eri yksiköissä suojaamistehtäviä on ollut yli 50 ja loput jakaantuvat tasaisemmin lähinnä vuode-osastoille. Taulukon kokonaislukumäärässä ovat mukana myös Terveyskeskuksen yksiköt. Vartijakutsuja on kaikkiaan sairaala-alueella ollut 597 kpl sisältäen myös virheelliset ja vahinkopainallukset. Poliisilta saadun tiedon mukaan heiltä virka-apua on annettu 127 kertaa, joista suurin osa tehtävistä on ollut sairaankuljetuksen avustaminen, 44 kpl. 6.6 Henkilökuntayhdistys Virkkujen työkykyä tukeva toiminta Henkilökuntayhdistys Virkut ry:n toiminnan tarkoituksena on tukea omalta osaltaan Etelä - Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstön työhyvinvointia. Erilaisissa kerhoissa ja jaostoissa henkilökunnalla on mahdollisuus harrastaa mieliliikuntalajejaan, edistää kädentaitoja tai vaikka opetella uusi taito tai laji. Harrastepiirissä toimiminen edistää työntekijöiden työssä jaksamista, lisää henkilöstön yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja toimii samalla työviihtyvyyden edistäjänä. Henkilökuntayhdistyksellä on yli 20 erilaista harrastepiiriä, joista osa toimii aktiivisesti ympäri vuoden, osa on selkeästi talvi- tai kesälajeja. Laajapohjainen harrastustoiminta on koettu henkilöstön keskuudessa hyödylliseksi ja henkilökuntaa yhdistäväksi toiminnaksi, sillä kaikkien sairaanhoitopiirin toimipaikkojen henkilökunta on voinut osallistua yhdistyksen toimintaan. Vuosi 2014 oli yhdistyksen 33. toimintavuosi ja jäsenmäärä oli Moni harrastuspiiri on toiminut yhdistyksen toiminnan alusta alkaen, mutta uusiakin harrastusryhmiä syntyy aika ajoin. Esimerkiksi vesijumppapiiri keräsi ensimmäisen vuoden aikana yli 60 osallistujaa. Vesijumpan suosioon vaikutti sekin, että ryhmä sai kokoontua uuden Y -talon upeissa vesiterapiatiloissa. Yhdistys tukee muutenkin henkilökunnan uintiharrastusta antamalla alennusta kaikkiin alueen uimahalleihin. Paitsi liikuntaharrastusta, myös kulttuuriharrastusta tuetaan myöntämällä alennusta Seinäjoen kaupunginteatterin esityksiin ja joka kesä on hankittu henkilökunnalle alennuslippuja myös Törnävän kesäteatteriin. Ilahduttavaa on, että myös sairaanhoitopiirin palveluksesta eläköityneiden ryhmä Iki-Virkut on saanut suuren suosion ja yhteisissä kokoontumisissa on hienosti pidetty perinteitä yllä. Valokuvauskerho on ahkerasti pitänyt näyttelyitä Seinäjoen keskussairaalan valokuvauskerhon omalla kerhotaululla ja uusilla pääkäytävän seinille saaduilla näyttelytiloilla. Kerholaiset ovat osallistuneet valokuvauskilpailuihin ja menestymistäkin niissä on saavutettu, mm. vuoden luontokuvakilpailun semifinaaliin selvisi valokuvauskerholaisten töitä. Virkkujen harrastepiirien toimintaan osallistuminen on henkilökunnalle edullista tai ilmaista. Sairaanhoitopiirin tukemana yhdistys on voinut lähettää edustajiaan myös valtakunnallisiin, sairaalan välisiin SM-kisoihin. Seinäjoella järjestettyyn naisten liikuntatapahtuma Nice Runiin osallistui runsas 200 jäsentä. Tapahtumasta saatu palaute on ollut hyvää ja siitä on syntymässä vuosittainen perinne kesän alkajaisiksi. Myös syksyn Kyrkösjärven kierros-tapahtumaan on osallistuttu joka vuosi. Liikuntatoimikunta on järjestänyt vaellusmatkoja lähialueelle, vuonna 2014 retki tehtiin Lauhavuoren maastoon. Yhdistyksen ylläpitämä kuntosali on jäsenten aktiivisessa käytössä, harrastajien määrä on tällä hetkellä n Kuntosaliohjausta on järjestetty ajoittain uusien harrastajien saamiseksi.

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Henkilöstökertomus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Henkilöstökertomus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 Henkilöstökertomus 2012 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sisällysluettelo 2 1 Johdanto... 4 1.1 Keskeiset tunnusluvut... 5 2. Henkilöstön määrä, työpanos, palkkaus ja rekrytointi... 6 2.1 Virat ja

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN Marja Mäkiniemi työhyvinvointisuunnittelija, työkykykoordinaattori, THM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17.9.2015 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Henkilöstö 2014:

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri HENKILÖSTÖKERTOMUS 2009 Sisällysluettelo 1. Johdanto................................................................... 3 2. Henkilöstön määrä.........................................................

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä

Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä 1 Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä Henkilöstökertomus 2004 SISÄLLYS 1 1. VUOSI 2004 2 2. KÄSITTEITÄ 3 3. HENKILÖSTÖ 5 3.1. Työpanokset 5 Taulu1. Vakituiset virat ja työsuhteet 31.12.2004

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

!"#$%$%&'#"()*(%""&(+,"&*&"'#"-$(*#"" (!."((" %/!0#11!"##(+,"&*&"'#"-$(*#"" (!."((" 2 1& &!"1#!!(""#"-$(*#"" (!."((" 3 3 )4#!,##"!$(0""&," (!.

!#$%$%&'#()*(%&(+,&*&'#-$(*# (!.(( %/!0#11!##(+,&*&'#-$(*# (!.(( 2 1& &!1#!!(#-$(*# (!.(( 3 3 )4#!,##!$(0&, (!. "#$%$%&'#"()*(%""&(+,"&*&"'#"-$(*#"" (."((" %/0#11"##(+,"&*&"'#"-$(*#"" (."((" 2 1& &"1#(""#"-$(*#"" (."((" 3 3 )4#,##"$(0""&," (."((" 3 %/%0"(,/$(0""&," (."((" %/'#"%/%.&),"/$(0""&," (."((" %/"($'&"%/'#"

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Aktiivinen tuki työyhteisössä Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Hallituksen seminaari Henkilöstöjohtaja Pekka Poikolainen

Hallituksen seminaari Henkilöstöjohtaja Pekka Poikolainen Hallituksen seminaari 27. 28.2.2014 Henkilöstöjohtaja Pekka Poikolainen HENKILÖSTÖ Työpanos 1.1 31.12.13 2012 2013 muutos tavoite Työpanos 2916 3062 147 5,0 % 3071(-9) -0.3% - Lääkärit 482 27 7 - Tutkimus

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2014... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 4 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Sisällys Johdanto... 2 Henkilöstötilinpäätös... 2 Henkilöstösuunnitelma... 2 Henkilöstömäärä... 3 1 Henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Terveysperusteiset

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ seminaari Rovaniemi 5.-6.6.2014 Marja-Leena Suhonen Keva Työ- ja virkasuhteisia KuEL:n piirissä

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

JOHDANTO. Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut

JOHDANTO. Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut JOHDANTO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 1.1 Palvelussuhteen luonne... 4 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet tulosalueittain... 5 1.3 Yleisimmät ammattiryhmät...

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus 7.4.2014 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Henkilöstökertomus 2013

SIILINJÄRVEN KUNTA. Henkilöstökertomus 2013 SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013 Johtoryhmä 22.4.2014 Yhteistyötoimikunta 19.5.2014 Sisällys 1 Esipuhe... 3 2 Henkilöstöresurssit... 4 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 2.2 Työ- ja virkavapaat...

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013 SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013 Johtoryhmä 22.4.2014 Yhteistyötoimikunta 19.5.2014 19 Tarkastuslautakunta 20.5.2014 Khall 26.5.2014 116 Kvalt 16.6.2014 19 Sisällys 1 Esipuhe... 3 2 Henkilöstöresurssit...

Lisätiedot

Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto

Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2 Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto 1 JOHDANTO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...4 1.1 Palvelussuhteen luonne...4 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet tulosalueittain...5

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2013... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 5 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 9 1.5

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot