Henkilöstökertomus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Transkriptio

1 1 Henkilöstökertomus 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto Henkilöstöresurssit Suunnitellut virat ja työsuhteet yhteensä Palveluksessa olevan henkilöstön määrä vuosina Palveluksessa olevan henkilöstön määrä henkilötyövuosina Sijaisten määrä kuukausittain Yleisimmät määräaikaisuuden perusteet Tehty vuosityöaika ammattiryhmittäin Poissaolot Henkilöstökustannukset Henkilöstötuloslaskelma vakituiset ja määräaikaiset yhteensä Palkat ammattiryhmittäin, vakituiset ja määräaikaiset yhteensä Palkat toiminta-alueittain vakituiset ja määräaikaiset erikseen Henkilöstörakenne ja vaihtuvuus Vakituisen henkilökunnan ikärakenne Ennuste vakituisen henkilökunnan siirtymisestä vanhuuseläkkeelle Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt Rekrytointi Avoimet virat ja toimet Sijaisrekrytointi Kiertävä varahenkilöstö... 18

3 Henkilöstökertomus Henkilöstön työhyvinvointi VARTU -toimintamallin toteutuminen Henkilöstökyselyt Työterveyshuolto Sairauspoissaolot Työsuojelu ja turvallisuustoiminta Tapaturmat Tarkastukset Sisäilmatyöryhmä Henkilökunnan tekemät vaaratapahtuma-ilmoitukset Henkilökuntayhdistys Virkkujen työkykyä tukeva toiminta Osaamisen kehittäminen ja henkilöstökoulutus Koulutuspäivät ja kustannukset Työsuojelukoulutukset henkilökunnalle Johtamisen kehittäminen Työkierto, mentorointi ja perehdytys Työnohjaus Yhteistoiminta Yhteistoimintaneuvosto Sisäinen tiedottaminen Keskeiset tunnusluvut...39 Tekstit ja tilastot: HR-palvelut, Henkilöstökertomustyöryhmä Taitto: Multiprint, Kari-Petteri Setälä Painopaikka: Multiprint, Vaasa 2014

4 1 Johdanto Henkilöstökertomus kuvaa henkilöstövoimavaroja ja niiden kehitystä viimeisten vuosien aikana. Henkilöstövoimavaroja kuvaavat tunnusluvut kertovat henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta, työpanoksesta, palkkauksesta, osaamisesta ja työhyvinvoinnista. Tietojen hyödyntäminen henkilöstövoimavarojen seurannassa, arvioinnissa ja johtopäätöksissä on osa strategista henkilöstöjohtamista. Henkilöstökertomus täydentää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tietoja ja se on tarkoitettu päätöksenteon ja työyhteisön kehittämisen tueksi kuntayhtymän luottamushenkilöille, johdolle, esimiehille ja henkilöstölle. 4 Henkilöstökertomus on laadittu KT Kuntatyönantajan Henkilöstövoimavarojen arviointisuosituksen mukaisesti. Tunnusluvuissa jakajana on käytetty palveluksessa olevaa henkilöstömäärää tai henkilötyövuotta ja henkilöstökertomuksessa esitettyjen vuosien tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään. Kertomuksen lopussa olevaan taulukkoon on koottu yhteenvetona muutamia keskeisiä avaintunnuslukuja. Henkilöstöraportoinnin kehittäminen raportointiohjelmiston osalta on aloitettu vuonna Henkilöstöasioiden sähköinen asiointi, HR- työpöytä, on otettu käyttöön porrastetusti vuoden 2013 syksystä alkaen ja vuoden 2014 lopussa jo 90 % paperiliikenteestä hoidettiin sähköisesti. HR -työpöydän ja kansalliseen Potilastiedon sähköiseen arkistoon siirtymisen koulutukset aiheuttivat henkilöstölle entistä kiireisemmän koulutuskevään. Uusien tietojärjestelmien opettelu ja järjestelmien vuoksi tehdyt tehtävädelegoinnit ovat kuormittaneet esimiehiä. Esimiestyön tueksi kaivataan enemmän esimiesvalmennusta, työnohjausta ja HR -yksikön tukea. Henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2014 vain vähän, 0,67 %. Vakituisen henkilökunnan määrä kasvoi 3,06 % ja vastaavasti määräaikaisten määrä väheni -6,53 %. Eläkepoistumaennusteen mukaan eläköityvien määrä tulee lähivuosina tasaisesti kasvamaan. Eläköityminen, muu henkilöstövaihtuvuus ja toiminnan kehitysvauhti asettaa haasteita optimaalisen henkilöstömäärän ja osaamisen varmistamisen suunnittelulle sekä rekrytoinnille. Osalla erikoisaloista on ollut vuoden aikana haasteita ammattitaitoisen henkilöstön, erityisesti lääkärien, saatavuudessa. Ensihoidon osalta tehtiin paikallinen sopimus työaikajärjestelyistä. Uutena työaikajouston muotona otettiin käyttöön mahdollisuus etätyöhön. Merkittävimpiä henkilöstöön vaikuttavia päätöksiä oli Ähtärin sairaalan toimintojen ja henkilöstön siirtäminen keskussairaalaan siten, että Ähtärin sairaalan toiminta loppuu vuonna Henkilökunnan sairauspoissaolojen määrä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna. Sairaanhoitopiirin sairauspoissaoloprosentti on kuitenkin melko alhainen, 3,6 %. Tähän on vaikuttanut mm. varhaisen tuen eli VARTU -toimintamallin aktiivinen käyttö sekä raportointi esimiehille sairauspoissaoloista, jotka ylittävät varhaisen tuen toimintamallin mukaiset hälytysrajat. Sairaanhoitopiirin toimintaa työkyvyttömyyskustannusten hallintaan ottamisessa arvioitiin Kevan Kaari-laskurilla. Sairauspoissaolojen, tapaturma- ja varhemaksujen sekä työterveyshuollon kustannukset ovat matalammat kuin muissa sairaanhoitopiireissä. Saavutettujen tulosten ylläpitämiseksi Kaari-laskurin arviointitulokset otettiin huomioon VARTU- toimintamallin päivitysprosessissa. Huomiota kiinnitettiin entistä enemmän työhön paluun tehostettuun tukeen, osatyökykyisten työjärjestelyihin, työterveysyhteistyön kehittämiseen ja ennakoivaan toimintaotteeseen tapaturmien ehkäisyssä. VARTU -toimintamallin toteutumista seurataan STM:n osatyökykyiset työssä ohjelmassa, joka jatkuu joulukuuhun 2015 asti. Paula Lehtisaari HR-suunnittelija

5 2 Henkilöstöresurssit Sairaanhoitopiirin tehtävänä on tuottaa terveyttä ja toimintakykyä edistäviä terveydenhuoltopalveluja sekä luoda edellytyksiä tätä tukevalle tieteelliselle tutkimukselle ja koulutukselle. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden turvaaminen panostamalla aktiiviseen rekrytointiin, kannustavaan henkilöstöpolitiikkaan sekä työssä jaksamisen tukemiseen. Henkilökunnan osaaminen ja mitoitus pyritään suunnittelemaan tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Asiakaslähtöisyys on toimintaa ohjaava tekijä ja tämän mahdollistaa osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. 2.1 Suunnitellut virat ja työsuhteet yhteensä 5 Suunnitellut vakinaiset virat ja työsuhteet ero ed. vuosi Erikoislääkärit Erikoistuvan vaiheen lääkärit Eri asteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avust.henk Huoltohenkilökunta Hallinto- ja taloushenkilöt Epshp yhteensä Vakanssien määrä sairaanhoitopiirissä vuoden 2014 lopussa oli Virkojen ja toimien suunnitellussa määrässä on eniten lisäystä tapahtunut eri asteisten sairaanhoitajien määrässä. Vakansseja on perustettu eniten varahenkilöstöön lähinnä pitkään sijaisena toimineille palvelussuhteen vakinaistamista varten.

6 2.2 Palveluksessa olevan henkilöstön määrä vuosina Henkilökunnan määrä Miehet Naiset Yht. Muutos % ed. vuodesta Vakituiset ,06 Määräaikaiset ,53 Yhteensä ,67 6 Osa-aikaisia vakituisesta henkilöstöstä oli 4,7 % ja määräaikaisista 14,1 % Henkilökunnan määrä vak. määr. yht. vak. määr. yht. vak. määr. Yht. Erikoislääkärit Erikoistuvan vaiheen lääkärit Eri asteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avust.henk Huoltohenkilökunta Hallinto- ja taloushenkilöt Palkkioperusteiset palvelussuhteet Epshp yhteensä Henkilökunnan määrä sisältää erikseen vakituiset ja määräaikaiset henkilöt. Selvennyksenä ammattiryhmiin kuuluu mm. seuraavia ammattinimikkeitä: Eri asteiset sairaanhoitajat (apulaisosastonhoitaja, ensihoitaja, fysioterapeutti, kätilö, laboratoriohoitaja, osastonhoitaja, röntgenhoitaja, sairaanhoitaja, ylihoitaja) Muut hoitohenkilöt (kuntohoitaja, lastenhoitaja, lähihoitaja, mielenterveyshoitaja, perushoitaja) Tutkimus- ja hoitohenkilöt (farmaseutti, puheterapeutti, psykologi, ravitsemusterapeutti, sairaalabiologi, sosiaalityöntekijä, ylifyysikko, ylikemisti) Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt (kuulontutkija, lääketyöntekijä, lääkintävahtimestari, osastonsihteeri, tutkimuslaborantti, välinehuoltaja)

7 Huoltohenkilökunta (huoltoinsinööri, kahvilatyöntekijä, laitosasentaja, logistiikkatyöntekijä, rakennusmestari, ravitsemistyöntekijä, sairaalahuoltaja, siivoustyönjohtaja, suurtalouskokki, sähköasentaja, vahtimestari) Palkkioperusteiset palvelussuhteet (asiantuntija, konsulttilääkäri, kouluttaja, päivystäjä, työnohjaaja) 2.3 Palveluksessa olevan henkilöstön määrä henkilötyövuosina Kun henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 eli henkilöstön määrä keskimäärin vuoden aikana. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi Henkilötyövuodet vak. määr. yht. vak. määr. yht. vak. määr. Yht. Erikoislääkärit Erikoistuvan vaiheen lääkärit Eri asteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avust.henk Huoltohenkilökunta Hallinto- ja taloushenkilöt Epshp yhteensä Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. (esim. osa-aikaisuus 50 % koko vuoden = 0,5 henkilötyövuotta). Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen henkilötyövuosi lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. (esim. työssä 3 kk = 0,25 henkilötyövuotta) Henkilöstön määrän laskeminen eri tavoin antaa kuvan suunnitellusta ja toteutuneesta henkilöstömäärästä (taulukko alla).

8 Henkilöstön määrä vakituiset määräaik yhteensä vakituiset määräaik yhteensä vakituiset määräaik yhteensä Vakanssit Henkilömäärä HTV HTV Henkilöstömäärä keskimäärin eli henkilötyövuosi voidaan esittää kahdella tavalla. HTV1 on koko vuoden palvelussuhteessa olleet. Määräaikaiset ja osa-aikaiset on suhteutettu työaikaprosentin ja työsuhteen keston mukaan. Tämä on palvelussuhteeseen palkattujen henkilöiden määrä. HTV2 on koko vuoden palkallisessa palvelussuhteessa olleet. Tästä on vähennetty palkattomat poissaolot, muuten tämä lasketaan samoin kuin HTV1. Vakanssien suurempi määrä verrattuna vakituisen henkilökunnan määrään johtuu täyttämättömistä vakansseista, joita on eniten lääkäreiden, sairaanhoitajien, sairaalahuoltajien ja ravitsemistyöntekijöiden ammattiryhmissä. Sairaanhoitajien vakansseja on eniten täyttämättä operatiivisen ja päivystyksen toiminta-alueilla. Lisäksi vakanssien määrässä on erikoistuvien lääkäreiden ja amanuenssien vakansseja, joita hoidetaan pääasiassa määräaikaisena. Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin saajat vuonna Kuva Foto Alkula.

9 2.4 Sijaisten määrä kuukausittain Tilapäinen tarve Vuosilomasijainen Sairauslomasijainen Muu työsop.sijainen Muu viransijainen Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosilomasijaisten määrä kasvaa kesäkuukausien ajaksi. Sairauslomasijaisia on eniten ollut tammi-helmikuussa sekä elo-lokakuussa. Tilapäistä henkilökuntaa on tarvittu eniten joulukuussa. 2.5 Yleisimmät määräaikaisuuden perusteet Virkajärjestelyt kesken Toimintojen uud.järj.kesken Sijaisuus Projektityö Oma pyyntö Muu toimintaan liittyvä syy Sijaisuus määräaikaisuuden perusteena on vähentynyt vuonna 2014, samoin on vähentynyt toimintojen uudelleenjärjestelyjen keskeneräisyys. Tähän vaikuttaa mm. määräaikaisena hoidettujen toimien täyttäminen, joista eniten on täytetty sairaanhoitajien, osastonsihteerien ja sairaalahuoltajien toimia. Oma pyyntö -peruste on hieman lisääntynyt. Myös virkajärjestelyt kesken -peruste on lisääntynyt.

10 2.6 Tehty vuosityöaika ammattiryhmittäin Vuosityöaika vak. määr. yht. vak. määr. yht. vak. määr. yht. Erikoislääkärit Erikoistuvan vaiheen lääkärit Eri asteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avust.henk Huoltohenkilökunta Hallinto- ja taloushenkilöt Epshp yhteensä Tehty vuosityöaika eli työpanos on täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely vähennettynä poissaoloilla ja lisättynä lisä- ja ylitöillä. Osa-aikainen henkilöstö huomioidaan osa-aikaprosenttiaan vastaavasti ja vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Tehty vuosityöaika taulussa on eritelty poissaolojen määrä prosentteina sekä tehtyjen lisä- ja ylitöiden määrä prosentteina. Henkilöt keskimäärin on HTV1 eli palkattujen henkilöiden määrä. Vakituiset Määräaikaiset Tehty vuosityöaika 2014 henkilöt keskim. poissaolo % lisä- ja ylityö % tehty työaika henkilöt keskim. poissaolo % lisä- ja ylityö % tehty työaika Erikoislääkärit ,3 3, ,1 1,17 33 Erikoistuvan vaiheen lääkärit 73 21,3 0,06 57 Eri asteiset sairaanhoitajat ,9 1, ,7 2, Muut hoitohenkilöt ,5 1, ,8 5, Tutkimus- ja hoitohenkilöt ,0 0, ,7 0,72 27 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk ,2 1, ,7 1,37 42 Huoltohenkilökunta ,7 0, ,2 3,08 63 Hallinto- ja taloushenkilöt ,6 1, ,4 0,63 16 Epshp yhteensä ,8 1, ,6 2, Lisä- ja ylityöprosenttiin sisältyy myös lisätyö, jota tehdään sovitun osa-aikatyön lisäksi.

11 2.7 Poissaolot Poissaolo- % vakituiset ja määräaikaiset Poissaolonsyyryhmä Sairaus, tapaturma Koulutus Perhevapaa Vuosiloma Virkamatka Kuntoutus Muut poissaolot Yhteensä Poissaolo -% ,0 % 4,4 % 11,4 % 0,5 % 0,1 % 0,4 % 4,3 % 25,2 % Poissaolo -% ,6 % 4,6 % 11,2 % 0,5 % 0,1 % 0,5 % 3,7 % 24,1 % Poissaolo -% ,6% 4,9% 11,3% 0,6% 0,1% 0,4% 3,7% 24,6% 11 Poissaolo- % on poissaolot kalenteripäivinä jaettuna palvelussuhdepäivillä. Päivät sisältävät lauantait ja sunnuntait. Näistä poissaoloista Sairaus, tapaturma- % on pienentynyt 0,4 % vuodesta Perhevapaat ovat lisääntyneet 0,5 % vuodesta Perhevapaita ovat mm. äitiysvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa. Perhevapaiden pitäminen on tasaisesti kasvanut vuosi vuodelta.

12 3 Henkilöstökustannukset Henkilös tötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Näitä ovat palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut. Vuoden 2014 aikana maksettiin palkkoja sivukuluineen euroa. Vuonna 2013 vastaava summa oli euroa. Paikallisten sopimusten mukaisia lisätyökorvauksia sivukuluineen maksettiin n. 2,79 milj. euroa (v n. 2,97 milj. euroa) 3.1 Henkilöstötuloslaskelma vakituiset ja määräaikaiset yhteensä 12 Palkat ja palkkiot Luottamushenkilöstö Lääkärihenkilöstön palkat Hoito-ja tutk.henkilöstön palkat Muun henkilöstön palkat Jaksotetut palkat ja palkkiot Aktivoidut palkat ja palkkiot Konsultointi- yms.palkat/palkkiot Yhteensä Henkilöstösivukulut Henkilöstökorvaukset (sairaus-, tapaturma-, kuntoutuskorvaus ym) Yhteensä

13 3.2 Palkat ammattiryhmittäin, vakituiset ja määräaikaiset yhteensä 2014 Ammattiluokka Varsinaiset palkat Säännöllinen työaika Lisä- ja ylityöaika Työaika yhteensä Muut palkanosat Euroa /h Palkat Euroa /h Palkat Euroa /h Ero ed. vuoteen /h Erikoislääkärit , , ,7 1,1 Erikoistuvan vaiheen lääkärit , , ,8 0,7 Hammaslääkärit , ,8 4,9 13 Eri asteiset sairaanhoitajat , , ,7 0,2 Muut hoitohenkilöt , , ,4 0,6 Tutkimus- ja hoitohenkilöt , , ,9 0,3 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk , , ,0 0,1 Huoltohenkilökunta , ,6 0,2 Hallinto- ja taloushenkilöt , , ,0 0,5 Yhteensä , , ,2 0,3 + Laskennalliset sivukulut 26,40 % , , ,1 0,3 Tehdyn työn hinta / tunti sivukuluineen on noussut vuodesta 2013 keskimäärin 0,30. Keskimääräinen tuntiansio v oli 26,2 (v ,9 ). Miesten keskimääräinen tuntiansio oli 33,9 (33,2 ) ja naisten 24,4 (24,1 ). Taulukkoon ei sisälly palkkioperusteisten palvelussuhteiden kokonaisansio, eli erilaiset konsultointi- ym. palkat ja palkkiot. Näiden määrä vuonna 2014 oli Vuonna 2014 palkkoja korotettiin alkaen yleiskorotuksella, joka KVTES- ja Tekniset sopimusten mukaan oli 20 / kokoaikainen henkilö. Myös henkilökohtaista lisää korotettiin (KVTES 0,88 % ja Tekniset 0,82 %). Lääkärisopimuksen alueella ei yleiskorotusta ollut.

14 3.3 Palkat toiminta-alueittain vakituiset ja määräaikaiset erikseen 2014 Toiminta-alue vakituinen vak % määräaikainen ma % yhteensä Kuntayhtymähallinto Sairaanhoid.palvelut Tukipalvelut Operatiivinen Konservatiivinen Psykiatria Päivystyskeskus Hallintopalvelut Hankekirjanpito Yhteensä Laskennalliset sivukulut 26,40 % Taulukossa on erikseen vakituisten palkat ja määräaikaisten palkat sekä niiden osuudet palkoista yhteensä. Päivystyskeskuksen toiminta-alueella henkilöstörakenteesta johtuen 33 % palkoista koostuu määräaikaisten henkilöiden palkoista ja hankkeiden osalta 92% koostuu määräaikaisten palkoista. Poissaoloajan kustannukset 2014 vuosiloma sairausloma perhevapaa kuntoutus koulutus muut yhteensä Yhteensä Laskennalliset sivukulut 26,40 % Muutos edelliseen vuoteen % 0,27 0,65-3,05-15,97 36,07 31,53 1,63 Poissaoloajan kustannusten osuus palkoista v on 15,43 % (v ,14%)

15 4 Henkilöstörakenne ja vaihtuvuus 4.1 Vakituisen henkilökunnan ikärakenne Alle 30 -vuotiaita on suhteellisesti eniten sairaanhoitajien ja muun hoitohenkilökunnan ammattiryhmässä. Muun hoitohenkilöstön, hoitoa avustavan henkilöstön, huollon ja hallinnon ammattiryhmässä yli 50 vuotiaiden osuus on suuri. Suhteellisesti eniten yli 60 vuotiaita on lääkärihenkilökunnassa sekä huollon ja hallinnon henkilökunnassa. Yli 65 - vuotiaita henkilöitä oli palvelussuhteessa 7. Ikärakenne ammattiryhmittäin väh. 60 v alle 30 v Lääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenk. Tutk. Ja hoitohenk. Tutk. Ja hoitoa avust. henk. Huoltohenk. Hall. ja taloushenk. Vakituisen henkilökunnan keski-ikä Erikoislääkärit 52,1 51,7 52,1 51,7 50,8 Eri asteiset sairaanhoitajat 49,1 48,5 46,8 45,8 44,6 Muut hoitohenkilöt 55,3 54,9 53,0 51,5 50,1 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 48,6 48,4 48,1 46,7 46,3 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 53,6 53,3 53,1 52,9 51,6 Huoltohenkilökunta 53,9 53,0 51,8 51,0 49,7 Hallinto- ja taloushenkilöt 52,2 52,4 52,0 51,4 50,9 Keski-ikä yhteensä 51,3 50,8 49,6 48,7 47,6 Vakituisen henkilökunnan keski-ikä v oli 47,6 vuotta. Henkilökunnan keski-ikä on laskenut 3,7 vuotta vuodesta 2010.

16 4.2 Ennuste vakituisen henkilökunnan siirtymisestä vanhuuseläkkeelle Vanhuuseläkepoistuma, ennuste Eläkeikä täyttynyt Erikoislääkärit Eri asteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avust.henk Huoltohenkilökunta Hallinto- ja taloushenkilöt Yhteensä Taulukosta ilmenee ammattiryhmittäin eläkkeelle jäävien lukumäärät vuosittain. Eläkeikänä on tässä ennusteessa käytetty Kevan laskelman mukaista henkilökohtaista painotettua eläkeikää tai 63 vuoden ikää. 4.3 Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt Vaihtuvuusprosentti saadaan suhteuttamalla alkaneiden tai päättyneiden vakituisten palvelussuhteiden lukumäärä edellisen vuoden vakituisen henkilöstön kokonaismäärään Vaihtuvuus keskimäärin on alkaneiden ja päättyneiden summa jaettuna tällä henkilöstön määrällä. Eniten vuonna 2014 on alkanut sairaanhoitajien ammattiryhmän vakituisia palvelussuhteita. Alkaneiden palvelussuhteiden lukumäärään sisältyy myös henkilöt joiden aiemmin määräaikaisena alkanut jatkuva palvelussuhde on muuttunut vakituiseksi. Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus lkm vaihtuvuus% lkm vaihtuvuus% lkm vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet , , ,88 Päättyneet palvelussuhteet 118 5, , ,04 Vaituvuus keskimäärin , , ,51 Kokonaisvaihtuvuus tarkoittaa sitä, että jokaisen poislähteneen tilalle on otettu uusi henkilö, mutta ei välttämättä samoihin tehtäviin. Kokonaisvaihtuvuus on siten pienin % eli vuonna 2014 se on 5,04 %.

17 Palvelussuhteen päättymisen syyt (vakituiset) Vanhuuseläke Irtisanoutuminen Työkyvyttömyyseläke Muu syy Yhteensä Irtisanoutuneiden henkilöiden osuus verrattuna edellisen vuoden lopun henkilöstön määrään on 1,86 % ja vanhuuseläkkeelle jääneiden osuus 2,68 %. Vanhuuseläkkeelle v siirtyneiden keski-ikä oli 62,8 vuotta, työkyvyttömyyseläkkeelle 59,8 vuotta ja irtisanoutuneiden 43,7 vuotta. Osa-aikaeläkkeelle v siirtyi 7 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli 32 henkilöä. Vuonna 2013 osa-aikaeläkkeellä oli 38 henkilöä. Vuonna 2014 eläkkeelle sairaanhoitopiirin palveluksesta siirtyneet. Kuva Foto Alkula.

18 18 5 Rekrytointi Rekrytoinnin tavoitteena on ollut tukea toimintayksikköjä rekrytointiprosessissa sekä sijaisten hankinnassa. Rekrytointiyksikkö on koordinoinut ulkopuolisten sijaisten käyttöä sekä vakituisen varahenkilöstön käyttöä ja välittänyt yksiköihin sijaisia yhteistyössä ylihoitajien ja yksiköiden esimiesten kanssa. KOMIA -yhteistyön merkeissä on osallistuttu 2014 vuoden Sairaanhoitajapäiville Helsingissä. 5.1 Avoimet virat ja toimet Avoimia virkoja ja toimia on vuonna 2014 laitettu auki 106 kappaletta. Näistä yhdeksän oli määräaikaisiin työ-/ virkasuhteisiin hakuja. Työpaikkojen läpimenoaika oli noin 54 vuorokautta. Avoinna olleista lääkärin viroista 12:een ei saatu yhtään hakemusta. Määrällisesti eniten hakijoita on ollut logistiikka-asiantuntijan, hallintosihteerin ja ensihoidon avoimiin toimiin. 5.2 Sijaisrekrytointi Avoimia sijaishakemuksia tuli 762 kappaletta. Rekrytointiyksikkö käsittelee kaikki avoimet hakemukset ja hyväksyy hoitohenkilökunnan osalta hakijat sijaiseksi sekä tarjoaa hakijoille alkuhaastattelun. Muiden hakijoiden osalta rekrytointiyksikkö välittää hakemukset eteenpäin soveltuvien yksiköiden esimiehille. Ulkopuolisten sijaisten käyttöä seurataan raportoinnilla. Rekrytointiyksikkö käyttää sijaisten hankintaan sähköistä järjestelmää joka on kahden vuoden käytön jälkeen vakiinnuttanut asemansa sijaisten välityksen työkaluna. Sähköiseen sijaisjärjestelmään luotiin lyhytaikaisia sijaistarpeita 1368 kappaletta, joista täytettiin 77 %. Ensihoito ja kuljetuskeskus käyttävät sijaisvälitysohjelmaa itsenäisesti sekä ulkopuolisten sijaisten rekrytointiin että vakituiselle henkilökunnalle tarjottavissa vapaissa vuoroissa.

19 Rekrytoimassa on käyty jo viitenä vuotena Sairaanhoitajapäivillä ja monesti myös Lääkäripäivillä Kiertävä varahenkilöstö Kiertävän varahenkilöstön käyttöä seurataan kuukausittain toiminta-alueittain. Kiertävää varahenkilöstöä käytetään sairaanhoitopiirissä lyhytaikaisten poissaolojen täyttämiseen tarvittaessa myös yli toiminta-aluerajojen. Vuonna 2014 kiertävän varahenkilöstön tekemistä työvuoroista 38 % oli sairausloman ja 18 % lisätarpeen vuoksi varattuja vuoroja. Tätä lisätarvetta aiheuttaa yksiköissä erityisesti sairaanhoitajarekrytoinnin haasteellisuus. Sekä kiertävä varahenkilöstö että yksiköiden henkilökunta on joustavasti vaihtanut suunniteltuja työvuorojaan potilasturvallisuuden takaamiseksi. Kiertävän varahenkilöstön varausperusteet (työvuorot) 2014 Koulutus 6 % 2 % 6 % 18 % 100% valvonta Perehdytys Kotiosastolla käytetty työpanos 12 % 7 % 8 % 3 % Sairausloma Vuosiloma Vapaapäivien tekijä Virkavapaa Lisätarve 38 %

20 6 Henkilöstön työhyvinvointi Vuoden 2014 aikana päivitettiin Varhainen tuki toimintamalli, VARTU. Tavoitteena oli selkiyttää varhaisen tuen, työhön paluun ja tehostetun tuen prosesseja huomioiden Kevan Kaarilaskurista saatu palaute. Päivityksessä otettiin huomioon myös työterveyshuoltoa ja osasairauspäivärahaa koskevat lakimuutokset, yhteiskunnalliset linjaukset osatyökykyisten työntekijöiden tukemiseksi sekä aluehallintoviraston palaute psykososiaalisen kuormituksen havaitsemiseksi ja toimenpiteiden käynnistämiseksi. Lisäksi päivityksessä korostettiin ennakoivan toimintaotteen vahvistamista riskien arvioinnissa ja tapaturmien ehkäisyssä. 20 TYHY -työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Työryhmän keskeisenä tavoitteena oli työterveystoiminnan kehittäminen, VARTU -toiminnan seuranta ja arviointi sekä lausuntojen ja kannanottojen ja tarvittavien toimenpide-ehdotusten tekeminen työhyvinvointiin vaikuttavissa asioissa. Kokouksissa käsiteltiin mm. sairaanhoitopiirin työhyvinvointitoiminnan tilaa tilastojen kautta ja kutsumalla yksiköiden johtoa keskustelemaan yksikköä koskevista ajankohtaisista työhyvinvoinnin haasteista ja tuen tarpeista. Kokouksissa otettiin kantaa myös työhyvinvointitoiminnan suuntaan ja kehittämistarpeisiin Kevan Kaari-analyysin pohjalta ja liikuntaseteleiden käyttömahdollisuuteen sekä käsiteltiin työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisältöä ja kehittämistarpeita. TYHY -työryhmä organisoi Työhyvinvointi kuuluu kaikille -teematilaisuudet, joissa tavoitteena oli tutustua ajankohtaisiin työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitäviin ja edistäviin asioihin. Yhdeksään tilaisuuteen osallistui yhteensä 235 työntekijää. Kuluneen vuoden aikana tehostettiin työterveysyhteistyötä Seinäjoen Työterveyshuollon kanssa. Johdon ja työterveyshuollon tapaamisen lisäksi käynnistettiin HR -palvelujen ja Seinäjoen Työterveyshuollon aluevastaavan lääkärin ja terveydenhoitajan tapaamiset, joita oli kolme kappaletta. Silmäaseman Työnäköpalveluiden kanssa järjestettiin henkilöstölle 10 näköseulapäivää. Näköseulaan osallistui 371 työntekijää, joista 279:llä ilmeni jatkotutkimustarvetta. Verkostoyhteistyötä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja osatyökykyisten työntekijöiden työssä jatkamisen kehittämiseksi ylläpidettiin sekä alue- että valtakunnan tasolla. Sairaanhoitopiiri osallistui mm. Sosiaali- ja terveysministeriön osatyökykyiset työssä -ohjelmaan, oli mukana Kevan järjestämissä työpajoissa ja seminaareissa sekä paikallisessa UUMA -hankkeen ohjausryhmässä antaen omaa osaamistaan ja kokemustaan yhteistyökumppaneiden käyttöön ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asioissa. 6.1 VARTU -toimintamallin toteutuminen VARTU -neuvottelujen määrä lisääntyi edellisvuodesta noin 30 %. Neuvotteluja käytiin kaikilla seitsemällä toiminta-alueella. Neuvotteluja tilastoitiin seuraavasti: vuonna 2014 neuvotteluja 688 kpl, 455 eri työntekijän kanssa, 115 eri esimiehen toimesta (v. 2013: 496 kpl, 354 työntekijää, 118 esimiestä). Eniten neuvotteluja pidettiin operatiivisella toiminta-alueella (229 kpl), tukipalveluissa (105 kpl) ja konservatiivisella toiminta-alueella (103kpl). Tavallisimmin VARTU -neuvottelu pidettiin 2-3 kertaa saman työntekijän kanssa. Yleisimmät syyt neuvotteluun olivat sairauspoissaolojen vuoksi tehtävät työjärjestelyt (52 %), työntekijän oma huoli (6 %), työn tuloksellisuuden ongelmat (4 %) ja epäasiallinen käytös (3 %). Muita syitä VARTU -neuvotteluun olivat mm. esimiestyön ongelmat, työhön sitoutumattomuus, vuorovaikutusongelmat sekä tuki päihteettömyyteen. Työhön paluun tukikeinojen avulla pitkien ( päivää) sairauspoissaolotapausten määrä väheni 38:sta 20:een. Tukikeinoja olivat mm. osasairauspäiväraha, mukautetut työjärjestelyt ja omaehtoinen työajan lyhennys yhdistettynä ergonomisiin ratkaisuihin. Myös pitkien sairauspoissaolojen pituus lyheni, lähes puolella edellisvuoteen verrattuna. Mukautettujen työjärjestelyjen vaikutukset näkyvät myös siinä, että työntekijöiden työuraa kyettiin jatkamaan.

21 6.2 Henkilöstökyselyt Työhyvinvointikysely tehtiin vuonna 2013 ja tehdään seuraavan kerran vuonna Vuoden 2013 kyselyssä tuli esille, että koko sairaanhoitopiirin tasolla henkilöstön työhyvinvointi oli kohentunut edellisvuoteen verrattuna. Tyytymättömien osuus oli vähentynyt ja vastaavasti erittäin tyytyväisten osuus lisääntynyt. Vuoden 2013 työhyvinvointikyselyn mukaan johtamisessa ja esimiestoiminnassa havaittiin kohentumista vuoteen 2012 verrattuna, mutta tulokset jäivät hieman matalammalle tasolle kuin työyhteisön toiminta, työn kehittävyys ja työtyytyväisyys. Henkilöstö odottaa johdolta ja esimiehiltä vielä enemmän arvostusta, kuulluksi tulemista ja keskustelevaa vuorovaikutusta. Päivittäisen keskustelun lisäksi toivottiin säännöllisiä yksikkökokouksia, osastotunteja, suunnittelupäiviä ja kehityskeskusteluja. Lisäksi odotettiin enemmän ylemmän johdon tiedotustilaisuuksia. Esimiehiltä odotettiin hyvää alaistensa työn tuntemusta ja tulevaisuuden näkemystä työn organisoinnissa, toiminnan suunnittelussa, töiden priorisoinnissa ja tehtäväkuvien selkeyttämisessä. Työkavereilta odotettiin hyvää käytöstä ja toinen toisiaan arvostavaa vastavuoroista toimintaa. Työterveyshuollon toivottiin vastaavan paremmin henkilöstön tuen tarpeisiin elämäntapamuutosten mm. painonhallinnan ja tupakoinnin lopettamisen yhteydessä. Osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä pidettiin tärkeänä, mutta koulutusten kokonaissuunnitteluun ja koulutusten sisältöjen tarpeellisuuden arviointiin haluttiin kiinnitettävän huomioita. 21 Esimiehille tehtiin kysely vuoden 2014 kehityskeskustelujen käymisestä henkilöstönsä kanssa. Kehityskeskusteluja oli kyselyn mukaan käyty 62,8 %. Vastanneista esimiehistä 33,7 % kaipaisi ohjausta kehityskeskustelun käymiseen. 6.3 Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelut tuotti Seinäjoen Työterveys liikelaitos sekä pieneltä osin 6 maakunnallista toimijaa. Tässä esitetyt tilastot koskevat Työterveys -liikelaitosta, jonka palvelut sairaanhoitopiirille toteutettiin pääosin Törnävän toimipisteessä. Osittain palvelut tuotettiin myös Kirkonkrannin, Lapuan ja Isokyrön toimipisteissä. Törnävän toimipisteessä ei rekrytointiyrityksistä huolimatta pystytty tarjoamaan riittävästi lääkäripalveluja. Syksyllä 2014 lääkärityöpanos oli yksi kokoaikainen lääkäri sekä 21 viikkotuntia toisen lääkärin työpanosta. Terveydenhoitajia Törnävän yksikössä on kolme, vastaanottohoitajia kaksi sekä yksi työfysioterapeutti. Työpsykologin palvelut ovat käytettävissä Kirkonkrannissa. Työterveyshuoltoa ja koko terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö oli koko vuoden 2014 vilkkaan keskustelun ja muutoksien alaisena. Muutokset ovat edelleen kesken. Painotus työterveyshuollon palveluissa on entistä enemmän siirtynyt työkyvyn arvioon, ylläpitoon ja työurien pidentämiseen. Tämä on vähentänyt resurssien käyttöä lyhytaikaisten akuuttien sairauksien hoitoon. Sairaanhoitopiirin työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin loppuvuodesta 2014 juuri edellä mainitun hengen mukaiseksi ja on voimassa vuoden 2016 loppuun. Lakisääteisen työterveyshuollon osuus vuonna 2014 oli 47,66% koko työterveyshuollon toiminnasta ( v ,27% ja v ,80%). Työterveyshuolto on osallistunut asiantuntijana sisäilmatyöryhmän, TYHY -työryhmän, yhteistoimintaneuvoston, hygienianeuvottelukunnan, työturvallisuustoimikunnan, työturvallisuusjaostojen ja Savuton sairaala -työryhmän toimintaan. Työterveysneuvottelu yksittäisen henkilön työkykyyn liittyen on pidetty 264 kertaa. Asiakastyytyväisyyskyselyssä syyskuussa 2014 Työterveys -liikelaitos sai kiitettävän tuloksen. Uudet tekniset parannukset kuten ilmoittautumisautomaatti, nettiajanvaraus työterveyshoitajalle ja laboratorioon sekä ereseptit on otettu hyvin käyttöön ja niihin on oltu tyytyväisiä.

22 Terveystarkastukset Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työfysioterapeutti Työpaikkaselvitykset Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Sairausvastaanottokäynnit Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työpsykologi Työpaikkaterveydenhuollon toteutuneet kustannukset muutos Ennalta ehkäisevä ,5 Sairaanhoito ,4 Yhteensä ,7 Ennaltaehkäisevän hoidon osuus kokonaiskustannuksista on 47 % ja sairaanhoidon osuus kokonaiskustannuksista on 53 %. Ennaltaehkäisevän hoidon osuus kokonaiskustannuksista on vuodesta 2012 noussut 10 %. Seinäjoen Työterveys-liikelaitoksen lisäksi sairaanhoitopiiri osti työterveyspalveluja maakunnassa muualla kuin Seinäjoella työskentelevälle henkilökunnalleen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta. Myös nämä kustannukset on huomioitu edellisessä taulukossa. 6.4 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä koko sairaanhoitopiirissä v oli pv (v pv, v pv). Vähennystä edelliseen vuoteen tuli yhteensä 105 kalenteripäivää.

23 Sairauspoissaolot/päivää/henkilö 16,0 15,76 15,5 15,0 14,5 14,0 14,01 13, ,5 13,0 v2012 v2013 v2014 Sairauspoissaolopäiviä/ työntekijä kertyi vuonna 2014 yhteensä 13,96. Vuonna 2013 vastaava luku oli 14,01. Sairauspoissaolopäivät ovat vähentyneet 0,05 pv/ hlö. Taulukossa on verrattu vakituisten ja määräaikaisten sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuosiin (palkalliset palveluksessaolopäivät). Sairauspoissaolopäivät verrattuna henkilöstömäärään vuonna 2014 olivat 12,6 pv/hlö, vuonna ,7 pv/hlö ja vuonna ,3 pv/hlö. Sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin 2014 Tuki seka liik.elin ja sidek.sair 32% Psykiatria 9% Hengityselinten sairaudet 17% Muut 18% Hermoston sairaudet 6% Verenkiertoelinten sairaudet 2% Kasvaimet 5% Vammat, myrkytykset yms. 11% Kaaviossa on huomioitu kaikki sairauspoissaolot, myös oma-ilmoitusmenettelyn mukaiset. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin työkyvyttömyyttä aiheuttanut diagnoosiryhmä ja niiden suhteellinen osuus on lisääntynyt 6 % edellisestä vuodesta. Hengityselinsairaudet ovat toiseksi suurin ryhmä.

24 Sairauspoissaolojen määrä pv/työntekijä ammattiryhmittäin Sairaanhoitajat Erikoislääkärit Erikoistuvat lääk. Muu hoitohenk. Akat.tutk. Avustava henk. Huolto Hallinto 24 8,0 9,3 15,7 23,6 10,7 14,6 19,5 8,6 7,3 8,3 14,9 20,4 6,7 9,8 16,6 9,3 8,2 4,4 14,6 18,9 8,1 11,9 16,9 8, Eniten sairauspoissaolopäiviä/ työntekijä oli muun hoitohenkilökunnan ja huoltohenkilöstön ammattiryhmissä. Taulukossa on verrattu vakituisten ja sijaisten sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuosiin (palkalliset palveluksessaolopäivät). Sairauspoissaolojen kestojakauma 2014 ammattiryhmittäin kalenteripäivinä Ammattiryhmä yli 180 Yhteensä Erikoislääkärit Erikoistuvan vaiheen lääkärit Eri asteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avust.henk Huoltohenkilökunta Hallinto- ja taloushenkilöt Yhteensä Muutos ed. vuoteen Sairauspoissaolo -% ammattiryhmittäin sekä muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaolo-% on poissolot kalenteripäivinä / palvelussuhdepäivät. Päivät sisältävät lauantait ja sunnuntait.

25 Sairauspoissaolo % ammattiryhmittäin 2014 muutos Erikoislääkärit 2,0% 0,2 % Erikoistuvan vaiheen lääkärit 1,1% -1,0 % Eri asteiset sairaanhoitajat 3,7% -0,1 % Muut hoitohenkilöt 5,0% -0,4 % Tutkimus- ja hoitohenkilöt 2,0% 0,4 % Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 3,2% 0,6 % Huoltohenkilökunta 4,4% 0,1 % 25 Hallinto- ja taloushenkilöt 2,2% -0,2 % Yhteensä 3,6% 0,0 % Sairauspoissaolo % toiminta-alueittain 2014 muutos Kuntayhtymähallinto 1,8% 0,4 % Sair.hoid.palvelut 2,8% 0,1 % Tukipalvelut 4,2% -0,1 % Operatiivinen 3,8% 0,2 % Konservatiivinen 3,5% -0,4 % Psykiatria 3,8% 0,1 % Päivystyskeskus 3,4% -0,5 % Hallintopalvelut 3,2% 0,1 % Yhteensä 3,6% 0,0 % Eniten on lisääntyn yt kuntayhtymähallinnon sairauspoissaolot edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten on vähentynyt päivystyskeskuksen toiminta-alueen sairauspoissaolot. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet myös tukipalvelujen ja konservatiivisen toimintaalueilla. Keskimääräisen sairauspoissaoloprosenttiin verrattuna eniten sairauspoissaoloja on kuitenkin tukipalvelujen toiminta-alueella eli 4,2 %.

26 Sairauspoissaolot oma ilmoitus -menettely Muutos % päivät pv/hlö päivät p/hlö päivät pv/hlö ed.vuoteen Kuntayhtymähallinto 66 2,4 75 2,4 47 1,6-33,4 Sair.hoid.palvelut 355 2, , ,4 3,8 Tukipalvelut 424 2, , ,6-0,2 Operatiivinen , , ,7 5,8 26 Konservatiivinen 624 2, , ,7 11,6 Psykiatria 551 2, , ,0 13,5 Päivystyskeskus 134 2, , ,6 3,1 Hallintopalvelut 127 2, , ,4 0,6 Yhteensä kalenteripv , , ,7 5,9 Oma-ilmoituksella esimies voi myöntää sairauspoissaoloa 1-3 pv/kerta. Oma-ilmoituksella myönnetyt poissaolot ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 0,2 pv/henkilö eli 5,9 %. Vakituiset henkilöt joilla ei ole vuoden 2014 aikana ollut sairauspoissaoloja Vakituiset 2014 muutos Erikoislääkärit 45,3-3,7 Eri asteiset sairaanhoitajat 17,9 0,0 Muut hoitohenkilöt 14,8-0,1 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 27,4 7,4 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 23,0-0,6 Huoltohenkilökunta 20,1 4,6 Hallinto- ja taloushenkilöt 32,3 4,0 Yhteensä 21,4 0,7 Vuonna 2014 palvelussuhteessa olleesta vakituisesta henkilöstöstä 21,4 %:lla ei ole ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Tämä on 0,7 % enemmän kuin vuonna 2013.

27 Kuntoutuspäivät hlöä 2014 Erik.lääk Sairaanhoit Muu hoitohenk Akat. tutk.henk Avustava henk Huolto Hallinto Yhteensä Vuorotteluvapaapäivät hlöä 2014 Erik.lääk Sairaanhoit Muu hoitohenk Akat. tutk.henk Avustava henk Huolto Hallinto Yhteensä

28 Kuel -varhemaksut Sairaanhoitopiirin varhe -eläkemaksut ovat lisääntyneet vuodesta Varhaiseläkemenoperusteinen maksu määräytyy työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle tai varhaiseläkkeelle jääneiden määrän perusteella. Vuoden 2014 luku perustuu Kevalta tilinpäätöstä varten saatuun arvioon. Osa-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden perusteella ei määräydy varhe -eläkemaksua. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle ( osa tai täysi) ja kuntoutustuelle jääneistä oli yhteensä v oli 73 % ja v yhteensä 82 %. Koko vakituisesta henkilökunnasta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle (osa tai täysi) ja kuntoutustuelle vuonna 2013 yhteensä 1,32 % ja v yhteensä 0,43 %. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä v oli 59,8 vuotta ja osa-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden 52,6 vuotta. Sairauspoissaolojen palkkakustannukset v olivat ja varhe -eläkemaksut euroa. Tämä yhteensä on /kalenteripäivä. Muutosta edelliseen vuoteen on +246 /pv. 6.5 Työsuojelu ja turvallisuustoiminta Työsuojeluorganisaation tehtävien perustana on Työturvallisuuslain hengessä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työsuojelun toiminnan lähtökohtana ovat myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Hyvä hallinto- ja johtamistapa sekä strategia. Työturvallisuusjaostojen tarkoituksena on parantaa ja kehittää yhteistoimintaa työntekijöiden ja työnantajan välillä työsuojelu-, turvallisuus- ja työhyvinvointiasioissa. Työturvallisuusjaostojen kokouskäytäntöä on tehostettu yhdistämällä hallintopalvelujen ja tukipalvelujen turvallisuusjaostot. Vuonna 2014 jaostot kokoontuivat kolme kertaa erikseen ja yhdessä yhteiskokouksessa. Yhteistoimintaneuvoston asettama työturvallisuustoimikunta kokoontui neljä kertaa. Toimikunnassa on käsitelty työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, Haipro-ilmoituksia ja vartijoiden ilmoituksia, sekä tapaturmailmoituksia. Toimikunta on linjannut henkilöstölle suunnattuja turvallisuuskoulutuksia. Li-

29 säksi on käsitelty yhteistyötä Liikenneturvan ja Tampereen Teknillisen yliopiston kanssa. Työturvallisuustoimikunta päätti sairaanhoitopiirin liittymisestä Työturvallisuuslaitoksen 0-tapaturmaa foorumiin. Riskien arviointi on toteutettu vuonna 2014 aiemmasta käytännöstä poiketen siten, että yksiköt velvoitettiin tarkistamaan riskien arvioinnin ajantasaisuus ja toteuttamaan riskeille kirjatut toimenpiteet niiden poistamiseksi tai pienentämiseksi laadullisesti ja määrällisesti. Tähän päädyttiin koska yksiköt kokivat, ettei toimenpiteiden tekemiselle jää riittävästi aikaa riskien arvioinnin välissä vuosittain. Sairaalassa toimii savuton sairaala työryhmä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tukee muita Suomen sairaaloita, sekä Etelä-Pohjanmaan kuntia, terveyskeskuksia, yhteistoiminta-alueita ja oppilaitoksia savuttomuuden kehittämisessä Tapaturmat Vakavia työtapaturmia, mitkä olisivat vaatineet ilmoitusta Aluehallintovirastoon tai poliisille, ei sairaanhoitopiirissä ole sattunut. Ammattitautien osalta neljä on epäiltyä ja kolmessa ei ole todettu työkyvyttömyyttä. Kaikki ammattitautiepäilyt liittyvät syyhyepidemiaan. Korvauspäivien lukumäärä (806) jakaantuu lähes tasan työpaikalla ja työmatkalla sattuneiden tapaturmien välillä. 29 Ammattitauti- ja tapaturmatilasto Ammattitauti Työ Työmatka Yhteensä Tapaturma- ja sairaustilasto Keskivahinko/ Tapaturmataajuus 1) Sairauspäivät/vahinko Korvauspäivät )Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden.

30 Tapaturmaryhmät, tapaukset kpl, korvauspäivät (vain työmatkalla tapahtuneet) kpl muutos 2013 pv muutos 2013 Putoaminen, kaatuminen 11-10, Terävään esineeseen satuttaminen 22 8, Äkillinen fyysinen kuormittuminen 26 7, Väkivalta 6-1, Muut poikkeamat 23 10, Tapaturmien korvauspäivät ovat vähentyneet mutta tapaturmien määrä on edelleen noussut. KEVA:n Kaari-laskurin mukaan vuoden 2012 tapaturmakustannusten osuus palkkasummasta oli toiseksi vähiten verrattuna 17 muuhun Kaari-laskuriin osallistuneista organisaatioista. Mukana oli mm. kahdeksan muuta sairaanhoitopiiriä. Äkillinen fyysinen kuormittuminen pitää sisällään henkilöiden tai esineiden nostamisessa tai työntämisessä tapahtuneet tapaturmat. Tapaturmat ovat kohdistuneet useimmiten sormiin, jalkoihin ja selkään. Vamman laatu on useimmiten ollut sijoiltaan meno, haava tai tärähdys. Työmatkatapaturmien osalta korvauspäivien määrä on lähes yhtä suuri kuin työpaikalla sattuneiden tapaturmien korvauspäivien määrä. Tämä osaltaan kertoo työmatkatapaturmien vakavuudesta. Tähän on pyritty vaikuttamaan Liikenneturvan kanssa aloitetulla yhteistyöllä, minkä pohjalta tehtiin keväällä 2014 työmatkaliikenteeseen liittyvä kysely henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi 553 henkilöä. Tutkimuksen raportin mukaan suurimman osan vastaajista mielestä työmatka tuntuu pääosin turvalliselta. Suurimmat turvattomuutta aiheuttavat asiat olivat muiden liikennekäyttäytyminen, Björkenheimin silta ja ruuhkat. Miltei joka viides vastaajista oli joutunut työmatkatapaturmaan viimeisten vuosien aikana. Sairaalalla on järjestetty Liikenneturvan ja työsuojeluhenkilöstön kanssa yhteistyössä liikenteeseen liittyviä tietoiskuja ja kyselyjä joiden palkintoina on erilaisia liikenneturvallisuutta parantavia tuotteita. Tällä tavoin pyritään kiinnittämään henkilöstön huomiota omaan liikennekäyttäytymiseen ja sitä kautta vähentämään työmatkalla tapahtuvia tapaturmia Tarkastukset Toimintavuoden 2014 aikana tehtiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen toimesta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kolme tarkastusta; Ensihoitokeskukseen sekä Kliinisen kemian ja Korva-, nenä-, kurkku-poliklinikan rakennustyömaille. Turvallisuuspäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut tarkastivat Ensihoidon toimipisteet työturvallisuuden näkökulmasta ja lähinnä vaatehuoltoon liittyviä epäkohtia parannettiin kiertoa lisäämällä Sisäilmatyöryhmä Työryhmä on kokoontunut vuoden aikana kahdeksan kertaa. Eniten ovat työllistäneet Törnävän alueen eri kiinteistöt. Lastenpoliklinikalla ja Apuvälinekeskuksessa ongelmat ovat jatkuneet jossain määrin saatujen selvitysten perusteella tehdyistä toimenpiteistä ja ilmanpuhdistimista huolimatta. Näiden lisäksi tehtiin tarkastuksia ja näytteidenottoja useissa muissa yksittäisissä huoneissa ja pienemmissä tiloissa sisäilmatyöryhmän sekä

31 ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Merkille pantavaa on, että tiloista ei rakennetutkimusten, eikä näytteiden perusteella löydy sellaisia tekijöitä tai arvoja, joiden perusteella voitaisiin todeta tiloissa olevan vaurioita mitkä aiheuttavat oireilua. Usein oireilu on enimmäkseen nähtävissä herkistyneillä henkilöillä Henkilökunnan tekemät vaaratapahtuma-ilmoitukset Haipro -työturvallisuusilmoituksia on tehty v.2014 kaikkiaan 440 kpl ja v.2013 kaikkiaan 472 kpl. Tässä luvussa ovat mukana sekä läheltä piti -tilanteiksi että työtapaturmiksi kirjaamishetkellä arvioidut. Vuoden 2014 ilmoituksista on käsittelemättä kahdeksan ja käsittelyssä on 26. Riskiluokittelussa ei ole IV- tai V-tason riskejä, vaan kaikki sijoittuvat III-tasolle ja sen alle. Ilmoitukset menevät tiedoksi esimiehelle, jonka tulee käsitellä ilmoitus kahden viikon kuluessa tai siirtää se ylemmälle asiantuntijataholle eli työsuojeluhenkilöstölle. Ilmoituksesta välittyy tieto myös tapahtumayksikön esimiehelle jos tapahtumapaikka on eri kuin ilmoituksen tekijän yksikkö. Ilmoitusten tekemiseen on kannustettu, koska tarkoitus on oppia tapahtuneista ja siten välttää niitä jatkossa. Työsuojeluhenkilöstö seuraa aktiivisesti tehtyjä ilmoituksia ja reagoi niihin tarvittaessa ottamalla yhteyttä ilmoituksen tekijään tai yksikköön missä tapahtuma on sattunut. Työsuojeluhenkilöstö informoi myös tapauskohtaisesti laajemmin esille tulleista vaaratapahtumista, mikäli niiden voidaan arvella esiintyvän muuallakin. 31 Haipro -työturvallisuusilmoitukset vaaratyypin mukaan Vaaralliset aineet, hengitys, iholle, silmiin, nieleminen Putoaminen, kompastuminen, kaatuminen Liikkuvan aiheuttajan osuma, törmäys Pisto, viilto, hankauma, leikkautuminen Puristuminen Äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen Tartuntavaara Väkivalta Muut mm. sähköisku, kuumuus, kylmyys, tukehtumisvaara Väkivalta on edelleen suurin vaaratyyppi, käsittäen myös suullisen uhkailun ja sitä esiintyy eniten Psykiatrian toiminta-alueella. Päivystyspoliklinikalla ja Päivystysosastolla yhteenlaskettu määrä on yksiköistä suurin. Väkivalta-ilmoituksissa riskiluokka on yli puolessa I tai II ja lopuissa 38 tapauksessa III-luokka. Työväkivallan hallintaan etsitään keinoja yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa tehtävässä tutkimuksessa, mikä kohdentuu Päivystyspoliklinikalle ja osin psykiatrialle. Hanke kestää kevääseen 2016 jolloin hallintakeinoja testataan käytännössä kohdeyksiköissä.

32 Vartijan tekemät ilmoitukset ja poliisin virka-apu Henkilökunnan suojaus, turvaaminen ja avustaminen hoitotoimenpiteissä Poistettu häiritseviä henkilöitä Eniten henkilökuntaa on suojattu päivystyspoliklinikalla ja päivystysosastolla, yhteensä 180 kertaa. Psykiatrian eri yksiköissä suojaamistehtäviä on ollut yli 50 ja loput jakaantuvat tasaisemmin lähinnä vuode-osastoille. Taulukon kokonaislukumäärässä ovat mukana myös Terveyskeskuksen yksiköt. Vartijakutsuja on kaikkiaan sairaala-alueella ollut 597 kpl sisältäen myös virheelliset ja vahinkopainallukset. Poliisilta saadun tiedon mukaan heiltä virka-apua on annettu 127 kertaa, joista suurin osa tehtävistä on ollut sairaankuljetuksen avustaminen, 44 kpl. 6.6 Henkilökuntayhdistys Virkkujen työkykyä tukeva toiminta Henkilökuntayhdistys Virkut ry:n toiminnan tarkoituksena on tukea omalta osaltaan Etelä - Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstön työhyvinvointia. Erilaisissa kerhoissa ja jaostoissa henkilökunnalla on mahdollisuus harrastaa mieliliikuntalajejaan, edistää kädentaitoja tai vaikka opetella uusi taito tai laji. Harrastepiirissä toimiminen edistää työntekijöiden työssä jaksamista, lisää henkilöstön yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja toimii samalla työviihtyvyyden edistäjänä. Henkilökuntayhdistyksellä on yli 20 erilaista harrastepiiriä, joista osa toimii aktiivisesti ympäri vuoden, osa on selkeästi talvi- tai kesälajeja. Laajapohjainen harrastustoiminta on koettu henkilöstön keskuudessa hyödylliseksi ja henkilökuntaa yhdistäväksi toiminnaksi, sillä kaikkien sairaanhoitopiirin toimipaikkojen henkilökunta on voinut osallistua yhdistyksen toimintaan. Vuosi 2014 oli yhdistyksen 33. toimintavuosi ja jäsenmäärä oli Moni harrastuspiiri on toiminut yhdistyksen toiminnan alusta alkaen, mutta uusiakin harrastusryhmiä syntyy aika ajoin. Esimerkiksi vesijumppapiiri keräsi ensimmäisen vuoden aikana yli 60 osallistujaa. Vesijumpan suosioon vaikutti sekin, että ryhmä sai kokoontua uuden Y -talon upeissa vesiterapiatiloissa. Yhdistys tukee muutenkin henkilökunnan uintiharrastusta antamalla alennusta kaikkiin alueen uimahalleihin. Paitsi liikuntaharrastusta, myös kulttuuriharrastusta tuetaan myöntämällä alennusta Seinäjoen kaupunginteatterin esityksiin ja joka kesä on hankittu henkilökunnalle alennuslippuja myös Törnävän kesäteatteriin. Ilahduttavaa on, että myös sairaanhoitopiirin palveluksesta eläköityneiden ryhmä Iki-Virkut on saanut suuren suosion ja yhteisissä kokoontumisissa on hienosti pidetty perinteitä yllä. Valokuvauskerho on ahkerasti pitänyt näyttelyitä Seinäjoen keskussairaalan valokuvauskerhon omalla kerhotaululla ja uusilla pääkäytävän seinille saaduilla näyttelytiloilla. Kerholaiset ovat osallistuneet valokuvauskilpailuihin ja menestymistäkin niissä on saavutettu, mm. vuoden luontokuvakilpailun semifinaaliin selvisi valokuvauskerholaisten töitä. Virkkujen harrastepiirien toimintaan osallistuminen on henkilökunnalle edullista tai ilmaista. Sairaanhoitopiirin tukemana yhdistys on voinut lähettää edustajiaan myös valtakunnallisiin, sairaalan välisiin SM-kisoihin. Seinäjoella järjestettyyn naisten liikuntatapahtuma Nice Runiin osallistui runsas 200 jäsentä. Tapahtumasta saatu palaute on ollut hyvää ja siitä on syntymässä vuosittainen perinne kesän alkajaisiksi. Myös syksyn Kyrkösjärven kierros-tapahtumaan on osallistuttu joka vuosi. Liikuntatoimikunta on järjestänyt vaellusmatkoja lähialueelle, vuonna 2014 retki tehtiin Lauhavuoren maastoon. Yhdistyksen ylläpitämä kuntosali on jäsenten aktiivisessa käytössä, harrastajien määrä on tällä hetkellä n Kuntosaliohjausta on järjestetty ajoittain uusien harrastajien saamiseksi.