Henkilöstökertomus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Transkriptio

1 1 Henkilöstökertomus 2012 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto Keskeiset tunnusluvut Henkilöstön määrä, työpanos, palkkaus ja rekrytointi Virat ja työsuhteet vakansseina yhteensä Virat ja työsuhteet vakansseina ammattiryhmittäin v Palveluksessa olevan henkilöstön määrä vuosina Palveluksessa olevan vakituisen henkilöstön määrä henkilötyövuosina Palveluksessa oleva vakituinen ja määräaikainen henkilöstö henkilötyövuosina Sijaiset ja vakituinen varahenkilöstö Työpanos ammattiryhmittäin v Poissaolot Tehdyn työn hinta v Palkat vakituiset ja määräaikaiset Rekrytointi Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen päättymisen syyt Henkilöstörakenne Henkilökunnan ikärakenne % ammattiryhmän henkilökunnasta Ennuste vakinaisen henkilökunnan eläköitymisestä Sijaisrekrytointi ja varahenkilöstön koordinointi... 15

3 Henkilöstökertomus Henkilöstön työhyvinvointi Työhyvinvointimittaus Työterveyshuolto Sairauspoissaolot Pitkäaikaisterveet v Kuel varhemaksut Työsuojelu ja turvallisuustoiminta Savuton sairaala Henkilökuntayhdistys Virkkujen työkykyä tukeva toiminta Henkilökunnan kehittäminen Täydennyskoulutus Johtamisen kehittäminen Perehdytys Osaamisen hallinta Työnohjaus Yhteistoiminta Sisäinen tiedottaminen... 30

4 1 Johdanto 4 Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on kuvata henkilöstövoimavaroja ja niiden kehitystä viimeisten vuosien aikana. Henkilöstövoimavaroista kerätään varsin runsaasti tietoa, minkä myös tämä henkilöstökertomus osoittaa. Tietojen hyödyntäminen henkilöstövoimavarojen seurannassa, arvioinnissa ja johtopäätöksissä ovat osa strategista johtamista tavoitteena kehittäminen ja jatkuva parantaminen. Kertomus poikkeaa vuoden 2011 vastaavasta joiltain osin. Vakanssien määrää ei ole enää käytetty tunnuslukujen jakajana, vaan jakajana on käytetty palveluksessa olevaa henkilöstömäärää tai henkilötyövuotta, jolla tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. (esim. osa-aikaisuus 50 % koko vuoden = 0,5 henkilötyövuotta). Nämä jakajamuutokset on tehty myös vertailuvuosien lukuihin. Johdannon jälkeiseen taulukkoon on koottu muutamia keskeisiä avaintunnuslukuja. Kuluneella viikolla KT ilmoitti, että KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat päässeet neuvottelutulokseen uudesta henkilöstöraporttisuosituksesta. Uusi suositus perustuu viitekehykseen, jossa henkilöstöraportoinnissa seurataan henkilöstövoimavaroja, kehittämistoimenpiteitä, henkilöstön aikaansaannoskykyä sekä vaikutuksia toimintaan ja tuloksiin. Mitä todennäköisemmin on vuodelta 2013 laadittava kertomus jo uuden suosituksen mukainen. Kertomusvuonna aloitettiin HR-prosessien sähköisen asioinnin kehittämishanke. Hankkeessa kehitetään sähköisen asioinnin menetelmiä ja tehostetaan henkilöstötietojärjestelmien käyttöä. Aiemmin käytössä ovat jo olleet sähköinen rekrytointi, sijaisvälitys, osaamisen hallinta ja täydennyskoulutuksen hallinta- ohjelmistot. Hankkeen myötä esim. vuosi-lomat anotaan ja hyväksytään sähköisesti. Lisäksi henkilöstöraportointijärjestelmä ehrm korvataan uudella Prima-raportoinnilla. Suurena toiminnallisena muutoksena kuluneena vuonna valmisteltiin ensihoitopalvelun järjestäminen sairaanhoitopiirin omaksi toiminnoksi alkaen. Alueen kaikki sairaankuljetuksen yksiköt ovat välittömän valmiuden yksiköitä ja henkilöstö on palvelussuhteessa sairaanhoitopiirin. Joulukuussa 2012 sairaanhoitopiirin henkilöstömäärä kasvoi 184 henkilöllä ensihoidon siirtymisen myötä. Tämä on huomattava tarkasteltaessa niitä tunnuslukuja, jotka on kuvattu tilanteessa. Kuluneen vuoden marraskuussa rekrytointiyksikkömme järjesti kaksipäiväisen valtakunnallisen terveydenhuollon Rekrytoija tapahtuman Seinäjoella sairaanhoitopiirimme tiloissa. Päiville osallistui n. 100 rekrytoinnin asiantuntijaa ympäri Suomea. Sekä päivien ohjelmallinen anti että järjestelyt saivat osallistujilta erittäin hyvää palautetta. Erityiskiitos siitä Annelle, hänen tiimilleen sekä muille esiintyjille ja järjestelyissä mukana olleille. Teidän kauttanne välittyi aito ja reilu eteläpohjalainen yhteistyö ja tekemisen meininki, josta voidaan olla yhdessä ylpeitä ja, jossa oli myös mallia muille otettavaksi. Vuonna 2011 sairaanhoitopiirin palveluksesta eläkkeelle jääneiden ja Kuntaliiton myöntämien ansiomerkkien saajien perinteinen juhla pidettiin tammikuussa Kultaisen ansiomerkin sai 30-vuoden kunnallisesta palvelusta 74 sairaanhoitopiirin työntekijää. Sairaanhoitopiirin vahvuuksia ovat kehitys-, koulutus- ja tutkimusmyönteisyys. Laatuun panostetaan ja laatutyöhön kannustetaan mm. laatupalkintokilpailun avulla. Sairaanhoitopiirin laatupalkintokilpailun tavoitteena on palkita ja kannustaa työntekijöitä, työryhmiä, toimintayksiköitä ja toiminta-alueita kehittämään omaa toimintaansa. Pääpalkinto annettiin vuonna 2012 geriatrian ja ortopedian toimintayksiköille lonkkamurtumapotilaiden hoito- ja kuntoutusketjun kehittämisestä. Helena Tuomisaari vs. henkilöstöjohtaja

5 1.1 Keskeiset tunnusluvut Tilanne Vakituinen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisia henkilöstöstä 26,39 % 26,08 % 26,12 % Osa-aikaisia koko henkilöstöstä 8,20 % 7,70 % 6,50 % Naisia henkilöstöstä 84,00 % 84,00 % 82,50 % Keski-ikä 48,0 v 48,2 v 47,4 v 5 Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä Varhe-maksu Palkat ja palkkiot+sivukulut Sairauspoissaolopäivät pv pv pv Sairauspoissaolopäivät/henkilötyövuosi 13,3 14,5 14,4 Työterveyshuollon kustannukset Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä 8279,9 pv 8584,2 pv 9909,4 pv Täydennyskoulutuspäiviä/henkilö 3,6 pv 3,3 pv 3,2 pv Yllä olevaan taulukkoon on koottu mm. henkilöstön määrään, ikään ja sairastavuuteen liittyviä tunnuslukuja vuosilta

6 2. Henkilöstön määrä, työpanos, palkkaus ja rekrytointi Sairaanhoitopiirin tavoitteena on henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden turvaaminen panostamalla aktiiviseen rekrytointiin ja kannustavaan henkilöstöpolitiikkaan sekä työssä jaksamisen tukeminen ja esimiestyön kehittäminen. Henkilökunnan osaaminen ja mitoitus pyritään suunnittelemaan tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. 2.1 Virat ja työsuhteet vakansseina yhteensä 6 Vakinaisten vakanssien määrä sairaanhoitopiirissä vuoden 2012 lopussa oli Vuonna 2012 sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi yhteensä 169 uutta vakanssia ensihoidon toiminnan järjestämistä varten. 2.2 Virat ja työsuhteet vakansseina ammattiryhmittäin v Virat ja työsuhteet Erikoislääk. Erikoist. lääk. Sairaanhoit. Muu hoitohenk. Akat.tutk. Avustava henk. Huoltohenk. Hall. ja taloushenk Virka- ja työsuhteisten vakanssien lisäystä on tapahtunut eniten sairaanhoitajien, muun hoitohenkilökunnan, avustavan henkilökunnan ja huoltohenkilökunnan ammattiryhmissä.

7 2.3 Palveluksessa olevan henkilöstön määrä vuosina Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Kokoaik Osa-aik Yhteensä Naisten osuus koko henkilöstöstä on n. 82,5%. Naisten osuus on hieman laskunut edellisvuoteen verrattuna. Osa-aikaisia % koko henkilöstöstä ,2 7,7 6,5 Osa-aikaisen henkilöstön suhteellinen osuus laski kertomusvuonna edellisvuodesta Palveluksessa olevan vakituisen henkilöstön määrä henkilötyövuosina Erikoislääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenkilökunta Akateem. tutkimus ja hoitohenk Tutkimusta ja hoitoa avustava henk Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. (esim. osa-aikaisuus 50 % koko vuoden = 0,5 henkilötyövuotta). Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen henkilötyövuosi lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. (esim. työssä 3 kk = 0,25 henkilötyövuotta) Kun henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä Palveluksessa oleva vakituinen ja määräaikainen henkilöstö henkilötyövuosina 2012 vak määr yht Erikoislääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenkilökunta Akateem. tutkimus ja hoitohenk Tutkimusta ja hoitoa avustava henk Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt Yhteensä

8 2.4 Sijaiset ja vakituinen varahenkilöstö Sijaishenkilöstön määrä kuukausittain vuonna Vuosilomasij 800 Sairauspoissa Työsop.sijain Viransijainen Varahenkilö Vuosilomasijainen Sairauspoissaolosijainen Työsop.sijainen Viransijainen Varahenkilö Viransijaisten määrä pysyy lähes vakiona koko vuoden. Työsuhteisten sijaisten ja sairauspoissaolosijaisten määrä laskee kesäkuukausien ajaksi, kun taas vuosilomasijaisten määrä luonnollisesti kasvaa.

9 2.5 Työpanos ammattiryhmittäin v Vakinaiset Ammattiluokka Erikoislääkärit 116,39 113,95 112,03 Erikoistuvat lääkärit 12,07 11,67 9,03 Hammaslääkärit 2,08 2,26 2,73 Sairaanhoitajat 650,87 664,94 712,26 Muu hoitohenkilökunta 199,06 191,07 185,09 Tutk. ja hoitohenkilöt akat. 81,89 78,99 73,51 Tutk. ja hoitoa avustava 207,41 206,15 229,24 Huoltohenkilöt 232,91 212,58 240,56 Hall. ja taloushenkilöt 94,85 102,53 106,35 YHTEENSÄ 1597, , ,80 9 Varahenkilöt Ammattiluokka Sairaanhoitajat 68,25 59,14 36,16 Muu hoitohenkilökunta 31,94 25,64 23,53 Tutk. ja hoitoa avustava 20,68 20,39 13,44 Huoltohenkilöt 7,39 8,86 7,24 Hall. ja taloushenkilöt 0,94 2,03 1,95 YHTEENSÄ 129,20 116,06 82,32 Sijaiset Ammattiluokka Erikoislääkärit 11,35 10,68 8,72 Erikoistuvat lääkärit 12,07 14,68 12,37 Sairaanhoitajat 184,44 199,50 200,44 Muu hoitohenkilökunta 47,22 46,54 49,69 Tutk. ja hoitohenkilöt akat. 16,43 19,26 16,61 Tutk. ja hoitoa avustava 47,65 45,58 44,25 Huoltohenkilöt 49,03 38,90 40,60 Hall. ja taloushenkilöt 15,99 13,55 11,07 YHTEENSÄ 384,18 388,69 383,75 Työpanos on täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely vähennettynä poissaoloilla ja lisättynä lisä- ja ylitöillä. Osa-aikainen henkilöstö huomioidaan osa-aikaprosenttiaan vastaavasti ja vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Työpanos on kokonaisuutena vähentynyt varahenkilöiden kohdalla, koska vuonna 2012 siirrettiin 45 varahenkilöä perusmiehitykseen.

10 2.6 Poissaolot Vakinaisen henkilökunnan poissaolojen osuus % palveluksessaoloajasta % 10 Työpanos Vuosilomat Sair.lomat Lakisääteiset Muut 4% 7% 4% 13% 2.7 Tehdyn työn hinta v Seuraavalla sivulla esitetty henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Näitä ovat palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut. Vuoden 2012 aikana maksettiin palkkoja sivukuluineen euroa. Vuonna 2011 vastaava summa oli euroa. Lisätyökorvauksia maksettiin n. 2,5, milj.e. Vuoden 2012 henkilöstökulujen osuus käyttötalouden kokonaismenoista oli 58,49 %.

11 Henkilöstötuloslaskelma Lääkärihenkilöstö Vakinaiset Sijaiset,lääk Tilapäiset Erilliskorvaukset Palkkiot,kokous-,tutk.yms Lääkärintod.-ja laus.palk Lisätyökorvaukset Lomarahat Hoito- ja tutkimushenkilöstö Vakinaiset Sijaiset,hoitoh Tilapäiset Erilliskorvaukset Palkkiot, kokous-,tutk.ym Lisätyökorvaukset Lomarahat Muu henkilöstö Vakinaiset Sijaiset,muu henk Tilapäiset Erilliskorvaukset Palkkiot, kokous-yms.palk Lisätyökorvaukset Lomarahat Ulkopuoliset palkkiot Lääk.koulut.maks.palkkiot Asiantuntijapalkkiot Hoitokuljetuspalkkio Konsult.ja toimenp.palk.y Tyhy-palkkiot Työnohjauspalkkiot Koulutuspalkkiot Omana toim.järj.sop.valm Muut palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Kelan korv./kuntoutus Muut henk.men.korj.erät Aktivoidut palkat Jaksotetut palkat ja palkkiot Luottamushenkilöstö PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ Muutosprosentti edelliseen vuoteen 4,85 4,91 HENKILÖSTÖSIVUKULUT KAIKKI YHTEENSÄ

12 2.8 Palkat vakituiset ja määräaikaiset 2012 Ammattiryhmä Säännöllinen työaika Muu työaika Yhteensä Varsinaiset palkat Muut palkanosat Euroa/tunti Varsinaiset palkat Euroa/tunti Varsinaiset palkat Euroa/tunti Erikoislääkärit , ,00 126, ,11 69,11 Erikoist. lääkärit , ,00 53, ,24 33,26 Hammaslääkärit , ,64 23, ,04 52,23 12 Sairaanhoitajat , ,31 31, ,17 23,01 Muu hoitohenk , ,58 26, ,25 21,97 Akat.tutkimush , ,96 221, ,09 29,92 Avustava henk , ,13 24, ,19 18,51 Huolto , ,52 21, ,19 18,21 Hallinto , ,55 27, ,14 24,50 Yhteensä , , ,70 Yhteensä sivukuluineen (28,5 %) , , ,02 Tehdyn työn hinta /tunti sivukuluineen on noussut vuodesta 2011 keskimäärin 1,15. Tuntipalkat ovat nousseet suhteellisen tasaisesti viimeisen 7 vuoden aikana, joskin lääkäreillä kehitys on ollut nopeinta. Erikoislääkäreiden säännöllisen työajan ylittävältä ajalta maksetut palkat ovat 25 % heille maksetuista palkoista. Erikoistuvien lääkäreiden säännöllisen työajan ulkopuolella maksetut palkat ovat 36 % heille maksetuista palkoista. Sairaanhoitajien vastaava luku on 1,4, %. 2.9 Rekrytointi Rekrytoinnin tavoitteena on ollut tukea toimintayksiköitä rekrytointiprosessissa sekä koordinoida sijais- ja varahenkilöstön käyttöä joustavasti toimintayksiköiden välillä. Uusien työntekijöiden ja sijaisten palkkaamista varten on sairaanhoitopiirissä käytössä sähköiset rekrytointiohjelmistot. Työhakemuksen voi täyttää sairaanhoitopiirin ulkoisilla internetsivuilla. Hakuilmoituksia sivustolla julkaistiin v kaikkiaan 139 kpl (v kpl). Näillä ilmoituksilla haettiin 267 työntekijää. Sijaisuuksiin hakuja oli 12. Avoinna olleista lääkärin viroista 26:een (v ) ei saatu yhtään hakemusta. Tämä kuvastaa osaltaan lääkärirekrytoinnin haasteellisuutta. Tapauksissa, jolloin virkoihin/toimiin ei ole hakijoita tai viranhaltijan erotessa uutta viranhaltijaa ei ole vielä valittu, voi virkaa hoitaa tilapäisesti avoimen viran hoitaja. Eniten avoimen viran hoitajia on käytetty lääkärien viroissa, joihin ei ole saatu vakinaista viranhaltijaa. Avoimen viran ja toimen hoitajia oli v (2011) lopussa: erikoislääkäreinä 40 (30) erikoistuvina lääkäreinä 59 (14) sairaanhoitajina 80 (4) huoltohenkilöinä 31 (2)

13 2.10 Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen päättymisen syyt Vanhuuseläke Irtisanoutuminen Työkyvyttömyyseläke Muu syy Yhteensä Henkilöstörakenne Henkilökunnan ikärakenne % ammattiryhmän henkilökunnasta Alle 30-vuotiaita on suhteellisesti eniten sairaanhoitajien ja muun hoitohenkilökunnan ammattiryhmässä. Yli 40-vuotiaita on suhteellisesti eniten hoitoa avustavassa henkilöstössä. Erityisesti muun hoitohenkilöstön, hoitoa avustavan henkilöstön ja hallinnon ammattiryhmässä yli 50 vuotiaiden osuus on suuri. Suhteellisesti eniten yli 60 vuotiaita on lääkärihenkilökunnassa, akateemisessa tutkimushenkilökunnassa ja huollon henkilökunnassa. Ikärakenne 2012 % alle 30 v v v v väh. 60 v Lääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenkilökunta Akat.tutk. Avust.henk. Huolto Hallinto

14 Keski-ikä Lääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenk. Akat. tutk. Avust. henk. Huolto Hallinto ,1 45,4 51, ,2 50,8 50, ,4 45,2 51,4 46,2 49,5 50,4 50, ,3 45,6 51,9 45,7 50,1 50, ,2 45,7 52, ,4 50,4 50, ,4 44,6 50, ,9 49,7 49,7 Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä v oli 47,4 vuotta. Henkilökunnan keski-ikä on noussut 3,0 vuotta vuodesta 1997 ja laskenut 0,8 vuotta vuodesta Ennuste vakinaisen henkilökunnan eläköitymisestä Ammattiryhmä Erikoislääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenkilökunta Tutk. Ja hoitohenkilöt akat Tutk. Ja hoitoa avust.henk Huoltohenkilöt Hall. Ja taloushenkilöt Yhteensä Taulukosta ilmenee ammattiryhmittäin eläkkeelle jäävien lukumäärät vuosittain. Vuoteen 2020 mennessä sairaanhoitopiirin työntekijöistä eläköityy 28 %. Osa-aikaeläkkeellä kuntayhtymässä oli henkilöä. Vuonna 2011 osa-aikaeläkeellä oli 46 henkilöä ja vuonna henkilöä.

15 2.12 Sijaisrekrytointi ja varahenkilöstön koordinointi Rekrytointiyksikön tehtävänä on ollut tukea toimintayksiköitä rekrytointiprosessissa sekä koordinoida sijais- ja varahenkilöstön käyttöä joustavasti toimintayksiköiden välillä. Lisäksi henkilökortteihin ja kulkulupiin liittyvät tehtävät on hoidettu rekrytointiyksikön kautta. Kiertävän varahenkilöstön käytön koordinointi, heidän työpanoksensa välittäminen eri yksiköihin ja kiertävän varahenkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen on ollut suurin rekrytointiyksikön tehtäväalue. Tehtävän hoitaminen on vaatinut jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä hoitotyön johtajien sekä eri toiminta-alueiden ja yksiköiden esimiesten kanssa. Kiertävän varahenkilöstön työpanosta ohjattiin sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti lyhytaikaisiin poissaoloihin. Vuoden 2012 aikana kiertävä varahenkilöstö teki yksiköissä työvuoroa, joista puuttui tekijä tai tarvittiin lisähenkilökuntaa. Näistä työvuoroista 34% oli sairaslomasijaisuuksien hoitamista. Toiminta-alueittain on järjestetty sekä keväällä että syksyllä kiertävän varahenkilöstön, kyseisen toiminta-alueen ylihoitajien ja rekrytointiyksikön tapaaminen. Rekrytointiyksikkö on hoitanut sekä lyhyt- että pitkäaikaisten sijaisten hankinnan eri yksiköihin hoitohenkilökunnan ja osastonsihteerien osalta. Ulkopuolisia lyhytaikaisia hoitohenkilökunnan ja osastonsihteerien sijaisia rekrytointiyksikkö välitti eri yksiköihin yhteensä 1744 työvuoroon. Sijaisvälitykseen tulleiden muiden ammattiryhmien hakemukset on ohjattu asianomaisille esimiehille eri toiminta-alueille. Hoitohenkilöstön ja osastonsihteerien osalta alkuhaastattelut ja tietojen tarkistaminen on tapahtunut rekrytointiyksikön henkilökunnan toimesta. Sijaispuolella siirryttiin vuoden lopulla uuteen sähköiseen Laura-ohjelmaan. Rekrytointiyksikkö on osallistunut uusien opiskelijoiden infotilaisuuksiin ja kertonut opiskelijoille sairaanhoitopiirin työmahdollisuuksista. Tilaisuuteen on osallistunut sekä keväällä että syksyllä ensimmäistä kertaa harjoitteluun tulevat opiskelijat. Rekrytoinnissa panostettiin edelleen maakunnalliseen KOMIA-yhteistyöhön ja osallistuttiin yhteisellä osastolla valtakunnallisille Sairaanhoitajapäiville Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, SeAMK sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa. Valtakunnallinen terveydenhuollon Rekrytoija 2012-tapahtuma järjestettiin marraskuussa Seinäjoen keskussairaalassa. Rekrytointiyksikkö oli vahvasti mukana käytännön järjestelyissä. Päivistä saatiin hyvää palautetta. Päiville osallistui 102 rekrytoinnin asiantuntijaa ympäri Suomea. SIRE eli sisäisen rekrytoinnin työryhmä on kokoontunut vuoden aikana kolme kertaa. Työryhmään ovat kuuluneet henkilöstöjohtaja (pj), hallintoylihoitaja, ylihoitajat, eri järjestöjen luottamusmiehet, rekrytointipäällikkö ja rekrytointiyksikön toimistosihteeri. Työryhmän tehtäviin on kuulunut tarkastella kiertävän varahenkilöstön käytön periaatteita, ulkopuolisten sijaisten määrää sekä henkilöstön joustavaa käyttöä eri yksiköiden välillä. Rekrytointiyksikkö on käynyt tutustumassa yhdessä varahenkilöiden kanssa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopistollisen sairaalan varahenkilöstön toimintaan. Vierailusta saatuja kokemuksia on lähdetty soveltamaan oman organisaation varahenkilöstön käyttöön ja palaute on ollut positiivista sekä itse varahenkilöstön että vastuuyksiköiden osalta. Toimintamallia lähdetään jatkossa laajentamaan. Henkilökorttipisteessä tehtiin Y-talon avautumisen myötä Seinäjoen terveyskeskuksen henkilökunnalle yhteensä 300 henkilökorttia. Lisäksi henkilökorttipiste on hoitanut terveyskeskuksen opiskelijoiden kulkuoikeuksien ja polettien jakamisen. SeAMK henkilökunnalle tehtiin yhteensä 70 henkilökuntapolettia Y-talon toimitiloja varten. Valmistauduttiin ensihoidon henkilökunnan siirtymiseen sairaanhoitopiirin alaisuuteen, tehtiin heille 200 henkilökorttia vuoden lopulla. E-reseptin myötä henkilökorttipisteessä on tehty varmennekortteja 2012 aikana yhteensä Kiertävän varahenkilöstön varausperusteet % 17% 34% Lisätarve Sairauspoissaolot Vuosiloma Perehdytys Koulutus Muu työvapaa 100% valv. tarve Ei varauksia 1% 3% 4% 6% 8%

16 3. Henkilöstön työhyvinvointi 16 Toimintakertomusvuonna tehostettiin Varhainen tukitoimintamallin käyttöä. Kesäkuussa tuli voimaan sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutos. Muutoksen tavoitteena oli puuttua nykyistä varhaisemmin pitkittyviin työkyvyttömyyksiin ja edistää työkyvyn arvi-ointiprosessin toimivuutta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Kesäkuun alusta lähtien palkkahallinnosta välitettiin esimiehille oman yksikön työntekijöiden sairauspoissaolokertymätiedot kaksi kertaa kuukaudessa. Tiedot saatuaan esimies saattoi tarkistaa, oliko tarpeen sopia asianmukaisesta varhaisen tuen neuvottelusta työntekijän kanssa. Sähköisen seurantajärjestelmän mukaan 116 esimiestä tilastoi pitäneensä varhaisen tuen neuvottelun, mikä oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden aikana esimiehet kävivät yhteensä 480 neuvottelua eli 230 neuvottelua enemmän kuin vuonna Neuvottelujen pääasiallisin syy, yli 70%, oli työntekijän muuttunut terveydentila. Neuvottelumäärän lisääntymisestä huolimatta neuvottelutarve kumulatiivisten sairauspoissaolojen johdosta oli kuluneena vuonna yli 60% suurempi kuin toteutuneiden neuvottelujen määrä. Muita kuin sairauden vuoksi käytäviä keskustelutarpeita olivat mm. sovitut seurantaneuvottelut, elämäntilanteesta johtuvat työjärjestelytarpeet, epäasiallinen käyttäytyminen joko työntekijän tai esimiehen taholta, työn tuloksellisuusongelmat, sitoutumattomuus työtoimintaan ja päihteiden käyttö. Tavallisimmin työntekijä ja esimies tapasivat saman asian vuoksi 2-3 kertaa. Poikkeuksena olivat tilanteet, joissa tapaamisia oli ollut lähemmäs 10, ääriesimerkkinä 14 tapaamista vuoden aikana. Työhyvinvointisuunnittelijan lisäksi työhyvinvointitoimintaan ostettiin psykologin työpanosta psykologiyksiköstä. Psykologin työ kohdentui mm. työyksiköiden ohjaukseen työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi sekä esimiesvalmennukseen. Työhyvinvointisuunnittelijan työ kohdentui esimiesten ja työntekijöiden tukemiseen ja ohjaukseen Varhaisen tuen toimintamallin käytössä. Kertomusvuonna työhyvinvinvointisuunnittelija oli mukana 131 eri henkilön työtä ja työhyvinvointia koskevissa neuvotteluissa. Neuvotteluissa oli tarvittaessa mukana työntekijän ja esimiesten lisäksi työterveyshuollon edustaja. Muina toimintamuotoina olivat alustukset yms. yksikkökokouksissa, yksiköiden kehittämis-, työhyvinvointi- ja koulutuspäivissä sekä ohjaus ja neuvonta yksiköiden työhyvinvointikyselyn jatkotyöstämisessä. Henkilöstölle järjestettiin syksyllä neljä eri tilaisuutta, jossa työhyvinvointisuunnittelija ja työterveyslääkäri kertoivat sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakeihin tulleista muutoksista. Yhteistyötä työhyvinvoinnin edistämiseksi työterveyshuollon ja Kuntien eläkevakuutuksen asiantuntijoiden kanssa ylläpidettiin osallistumalla mm. yhteisiin neuvottelu- ja koulutuspäiville. Syksyllä 2011 käynnistynyt esimiesaslak-kurssi päättyi joulukuussa Kuntoutuskurssille osallistui yhteensä 10 esimiestä eri toiminta-alueilta. Kurssi toteutettiin yhteistyössä työterveyshuollon ja Härmän Kuntoutus ry:n kanssa. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä osti työhyvinvointisuunnittelijan konsultaatiopalveluja kevään 2012 aikaan 1-2 kertaa kuukaudessa.

17 3.1 Työhyvinvointimittaus Millainen on tilanne mielestäsi nyt omassa työssäsi tai toimipisteessä? Työhyvinvointimittaus v ja lisäksi vertailu v kahden huonoimman osalta. 12. Itsenäisyys työnteossa 17. Oman työn tarkoituksen tunteminen osana sairaalan toimintaa 1. Tyytyväisyys työtehtäviin 3. Omien vastuualueiden selkeys työssä 5. Mahdollisuus hyödyntää omia kykyjä tehokkaasti työssä 21. Henkilökohtainen työnilo 10. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö 7. Mahdollisuudet itsensä kehittämiseen koulutuksen avulla 13. Henkilökohtainen työssä jaksaminen 11. Työilmapiiri 23. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen 9. Esimies-alaissuhteiden toimivuus toimipisteessä 4. Vaikuttamismahdollisuudet omien työtehtävien suunnitteluun 2. Tyytyväisyys työmäärään 16. Esimiesten ja henkilöstön välinen tiedonkulku toimipisteessä 19. Töiden jakoon liittyvä oikeudenmukaisuus toimipisteessä 6. Esimieheltä saatu palaute työssä suoriutumisessa 24. Kehityskeskustelun toteutus vastaa odotuksiani 14. Tyytyväisyys toimipisteen TYHY-toimintaan 20. Johtoryhmän toiminta vastuuyksikössä, johon toimipisteesi kuuluu 8. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen palkkauksessasi 18. Muutosten suunnittelu ja toteutus 25. Riski-Arvin pohjalta toteutetut toimenpiteet ovat parantaneet henkilöstön Työyhteisön kyky käsitellä ristiriitoja 22. Edellisen tuloskuntomittauksen hyödyntäminen 17 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1 = erittäin huono = erittäin hyvä Kyselyyn vastasi 1558 työntekijää. Vastaajista yli 60 % arvioi työn kehittävyyden ja haasteellisuuden tasolle 4 tai 5 ja 11,8% tasolle 1 tai 2. Lähes yhtä korkealle arvioitiin työyhteisön toiminta. Puolet vastaajista arvioi tyytyväisyyden olevan luokkaa 4 tai 5. Työhönsä tyytymättömien määrä oli 15,6%, mikä on hieman matalampi kuin edellisvuonna. Johtamisosiossa tyytyväisten määrä muihin osa-alueisiin verrattuna oli matalampi, noin kolmasosa vastaajista oli tyytyväisiä. Kuitenkin tyytyväisyys johtamiseen oli lisääntynyt ja tyytymättömyys vähentynyt edellisvuoteen verrattuna. Yllä olevassa kuviossa on esitetty koko sairaanhoitopiirin tulos kaikkien kysymysten osalta. Pylväät osoittavat vuoden 2012 tilanteen ja viivadiagrammit arvojen 1 ja 2 sekä 4 ja 5 muutokset edellisvuoteen verrattuna. Suurin muutos oli kehityskeskusteluissa. Tyytymättömyys kehityskeskustelujen toteutukseen oli lisääntynyt selkeästi edellisvuoteen verrattuna.

18 3.2 Työterveyshuolto 18 Työterveyshuoltopalvelujen tuottamisesta vastasi Seinäjoen Työterveys liikelaitos. Palvelut tuotettiin sekä Törnävän työterveysasemalla että Kirkonkrannin yksikössä. Törnävän toimipisteessä työskentelee 2-3 työterveyslääkäriä, kolme työterveyshoitajaa, kaksi vastaanottohoitajaa sekä osan viikosta työfysioterapeutti. Työpsykologin palvelut ovat käytettävissä. Asiakastyytyväisyyskyselyssä arvosana oli kiitettävä. Varsinkin loppuvuodesta lääkäripalvelujen tarjonta ei vastannut kysyntää. Seinäjoen Työterveys liikelaitoksen lisäksi sairaanhoitopiiri osti työterveyspalveluja maakunnassa muualla kuin Seinäjoella työskentelevälle henkilökunnalleen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta. Työterveyshuollon toiminta painottui aiempaa enemmän ennaltaehkäisyyn ja työkykyä ylläpitäviin toimiin. Tätä painotusta vauhdittivat voimaantulleet sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutokset, jotka velvoittavat työnantajan, työntekijät ja työterveyshuollon tekemään aktiivista yhteistyötä pitkittyvien sairauslomien välttämiseksi ja työhön paluun helpottamiseksi. Yksittäisen työntekijän työkyvyn tukemiseksi pidettiin työterveysneuvottelu 99 kertaa ( v kertaa ja v kertaa). Työterveyshuolto osallistui asiantuntijana sisäilmatyöryhmän,työhyvinvointityöryhmän, yhteistoimintaneuvoston, hygienianeuvottelukunnan, työturvallisuustoimikunnan ja tarvittaessa työturvallisuusjaostojen sekä Savuton sairaala työryhmän toimintaan. Terveystarkastukset 2012 (2011) -työterveyshoitajat 887 (936) -työterveyslääkärit 892 (708) -työfysioterapeutit 558 (454) Työpaikkaselvitykset 2012 (2011) -työfysioterapeutit 127 (117) -työterveyshoitajat 21 (36) Sairausvastaanottokäynnit 2012 (2011) -työterveyslääkärit 7320 (6529) -työterveyshoitajat 2289 (2431) Työpsykologin ohjaus- ja neuvontakäyntejä sekä muita työkykyä tukevia yksilökäyntejä oli 239 kpl ( v kpl). Työpaikkaterveydenhuollon toteutuneet kustannukset v Muutos edellisvuoteen Ennaltaehkäisevä ,8 Sairaanhoito , ,5 Ennaltaehkäisevan hoidon osuus kokonaiskustannuksista on 36,5 % ja sairaanhoidon osuus kokonaiskustannuksista on 63,5 %. Seinäjoen Työterveysliikelaitoksen lisäksi sairaanhoitopiiri osti työterveyspalveluja maakunnassa muualla kuin Seinäjoella työskentelevälle henkilökunnalleen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta. Myös nämä kustannukset on huomioitu edellisessä taulussa.

19 3.3 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä vuonna 2012 oli päivää ( päivää v ja päivää v. 2010). Lisäystä edelliseen vuoteen kertyi yhteensä 149 kalenteripäivää. Sairauspoissaolot/päiviä/henkilö ,8 13,7 13,3 14,5 14, Sairauspoissaolopäiviä/työntekijä kertyi vuonna 2012 yhteensä 14,4. Vuonna 2011 vastaava luku oli 14,5. Taulukossa on verrattu vakituisten ja määräaikaisten sairauspoissaolopäiviä vuoden keskimääräiseen henkilöstömäärään (henkilötyövuosiin). Sairauspoissaolopäivät verrattuna henkilöstömäärään olivat vuonna ,1 pv/hlö ja vuonna ,0 pv/hlö. Sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin % 13% Psykiatria Tuki sekä liik.elin ja sidek.sair. Hengityselinten sairaudet Vammat, myrkytykset yms. Kasvaimet Verenkiertoelinten sairaudet Muut 15% 21% 3% 7% 14% Kaaviossa on huomioitu kaikki sairauspoissaolot, myös omailmoitusmenettelyn mukaiset. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin työkyvyttömyyttä aiheuttanut diagnoosiryhmä ja hengityselinsairaudet toiseksi suurin.

20 Sairauspoissaolot oma ilmoitus -menettely/vakituiset sekä pitkään sairauslomalla olleiden määrä v kuntyhtymän hallinto sair.hoid. palvelut tukipalvelut operatiivinen konservatiivinen päivystyskeskus psykiatria hallintopalvelut yhteensä 2012 yhteensä 2011 poissaolokerrat omailmoituksella poissaolleet henkilöt poissaolopv/kerta 1,5 1,6 1,7 1,4 1,6 1,9 1,6 1,7 1,6 1,7 poissaolopäivät yli 60 pv s-polot/hlöä Oma-ilmoituksella esimies voi myöntää sairauspoissaoloa 1-3 pv/kerta. Oma-ilmoituksella myönnetyt poissaolokerrat ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 67 ja poissaolopäivien määrä 250. Pitkällä sairauslomalla olleiden määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna seitsämällä henkilöllä. Sairauspoissaolot ammattiryhmittäin pv/työntekijä Erikoislääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenk. Akat.tutk. Avustava henk. Huolto Hallinto ,2 13,4 17,7 6,9 12,8 17,9 14, ,3 15,1 21,5 8,7 15,9 15,8 11, ,6 14,2 22,1 9,4 13, Eniten sairauspoissaolopäiviä/ työntekijä oli muun hoitohenkilökunnan ja huoltohenkilöstön ammattiryhmissä. Taulukossa on verrattu vakituisten ja sijaisten sairauspoissaolopäiviä vuoden keskimääräiseen henkilömäärään (henkilötyövuosiin).

21 Sairauspoissaolot toiminta-alueittain päivää henkilötyövuosi , ,1 15,0 14,9 13,7 15,7 13,9 10 6,6 5 0 konservatiivinen kuntayhtymähallinto sair.hoid. palvelut tukipalvelut operatiivinen päivystyskeskus psykiatrinen hallintopalvelut Pitkäaikaisterveet v Pitkäaikaisterveet Eriklääkärit Sairaanh Muu hoitoh Akat tutk h Av hlöstö Huoltoh Hallintoh Epshp ,0 14,9 12,5 22,4 13,1 15,1 17,6 17, ,6 16,0 11,2 25,2 14,0 16,3 18,4 18, ,9 20,3 17,7 23,5 17,1 19,6 21,1 21,7 Kaaviosta käy ilmi, että vuoden 2012 loppuun mennessä vakinaisesta henkilöstöstä 21,7 %:lla ei ole ollut sairauspoissaoloja lainkaan viimeisen kolmen vuoden aikana.

22 3.5 Kuel varhemaksut Sairaahhoitopiirin varhe-eläkemaksut ovat nousseet vuodesta (Varhaiseläkemenoperusteinen maksu määräytyy työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle tai varhaiseläkkeelle jääneiden määrän perusteella). Vuoden 2012 luku perustuu ennakkomaksuun. Varhe-maksut Euroa Kuntoutuspäivät vuosina hlöä 2012 Erik.lääk Sairaanhoit Muu hoitohenk Akat. tutk.henk Avustava henk Huolto Hallinto Yhteensä Vuorotteluvapaapäivät vuosina hlöä 2012 Erik.lääk Sairaanhoit Muu hoitohenk Akat. tutk.henk Avustava henk Huolto Hallinto Yhteensä

23 3.6 Työsuojelu ja turvallisuustoiminta Työsuojeluorganisaatio tuottaa sellaisia palveluja, jotka tukevat henkilöstön työkykyä ja luovat edellytykset työorganisaation tuloksekkaalle toiminnalle. Tavoitteen saavuttamiseksi työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstö työskentelee yhteistyössä linjaorganisaation kanssa, erityisenä painopisteenään tukea linjaorganisaatiota tiedottamisen, materiaalin, kouluttamisen ja muiden tarvittavien toimenpiteiden avulla. Yhteistyötä tehdään myös yksikköjen turvallisuusvastaavien kanssa. Työhyvinvointityöryhmän kanssa tehtävää yhteistyötä on lisätty. Sairaanhoitopiirissä työaikaa tehtäviinsä käyttäviä työsuojeluvaltuutettuja on seuraavasti; yksi työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu on päätoiminen, hänen 1. varavaltuutettunsa ajankäyttö on yksi päivä viikossa, yhden työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun työajan käyttö on kolme päivää viikossa ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetulla ajankäyttö on yksi päivä viikossa. Ähtärissä toimii työsuojeluasiamies oman toimensa ohessa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikön tehtäviin kuuluu työsuojelupäällikön tehtävät. Työsuojeluhenkilöstö on osallistunut kunta-alan valtakunnallisen työsuojelun valvontahankkeen mukaiseen koulutukseen. Työturvallisuusjaostojen toimintaa on pyritty edelleen tehostamaan ja toiminta on koettu hyväksi ja tarpeelliseksi. Työturvallisuusjaostojen tarkoituksena on parantaa ja kehittää yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajan välillä työsuojelu-, turvallisuus- ja työhyvinvointiasioissa. Työturvallisuusjaostot toimivat jokaisella kahdeksalla toimintaalueella. Vuonna 2012 jaostot kokoontuivat kolme kertaa. Yhteistoimintaneuvoston asettama työturvallisuustoimikunta kokoontui neljä kertaa. Toimikunnassa on mm. päivitetty Työsuojelun toimintaohjelma ja toimintasuunnitelmat. Riskien arviointi on toteutettu yhteistyössä linjaorganisaation, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa. Työterveyshuolto vastaa työpaikkaselvityksistä. Riskien ja vaarojen arvioinnin menettelytapoja on yhtenäistetty käyttämällä apuna sähköistä RiskiArvi-ohjelmaa. Vaarojen ja riskien arviointi tehdään aina toimintojen muuttuessa ja tarkastetaan kerran vuodessa. Riskien arviointiin on annettu henkilökohtaista opastusta työsuojeluvaltuutettujen toimesta ja lisäksi on järjestetty kaksi saman sisältöistä koulutusta ja Vakavia työtapaturmia ei sairaanhoitopiirissä ole toimintavuonna sattunut. Kolmeen epäiltyyn ammattitauti tapaukseen on annettu pyydetyt vastaukset. Alla olevissa tilastoissa vertailutiedot vuosilta Tapaturma- ja sairauspoissaolopäiviä on korvattu 711 pv Ammattitauti- ja tapaturmatilastot 2012 vuonna Vastaava luku vuonna 2011 oli 705 pv ja 987 päivää vuonna Tapaturmatilastojen perusteella voidaan todeta tapaturmien määrässä vähäistä kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu on tapahtunut työtapaturmissa. Ammattitauti 1 3 Vaaratapahtumien raportointi muuttui vuoden 2012 Työ alussa Haipro-järjestelmään lisättyyn Työturvallisuusosioon, missä raportoidaan läheltäpiti -tilanteet. Haipro- Työliikenne Työmatka ilmoituksia on tehty v.2012 kaikkiaan 273 kpl. Tässä Yhteensä luvussa ovat mukana sekä läheltä piti-tilanteiksi, että työtapaturmiksi kirjatut. Järjestelmän käyttöönoton alussa on joitain henkilökuntaan kohdistuneita väkivaltailmoituksia kirjautunut potilasturvallisuuspuolelle. Kirjaamiskäytäntöjä on tarkennettu ja koulutettu vuoden aikana. Kaikkiaan henkilökunta on raportoinut heihin kohdistuneesta eriasteisesta väkivallasta vuonna 2012 noin 150 kertaa. Eniten ilmoituksia vaaratyypin perusteella on väkivallasta 112 kpl. Henkilökunnan kokema väkivalta on vähentynyt aiemmista vuosista. Vuoden 2012 tilasto ei ole vertailukelpoinen aiempien vuosien tilastojen kanssa, koska raportointiohjelmisto on muuttunut. Myös vartiointiliikkeen raportointijärjestelmä on muuttunut syksyllä Mainittujen muutosten vuoksi on oletettavaa, että kirjaamisia on tehty jonkin verran vähemmän kuin tapahtumia on ollut. Vartioiden hälytyskäynneistä on saatavissa luotettavaa tietoa, kahdesta erillisestä järjestelmästä. Tämän mukaan hälytyskäyntien määrä olisi kasvanut vuonna 2012.

24 Toimintavuoden 2012 aikana tehtiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen toimesta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin viisi tarkastusta; Y-talon työmaatarkastus, TF-rakennuksen kattoremontin työmaatarkastus, leikkaussalin III vaiheen työmaatarkastus, ravintokeskuksen kohdennettu ja ennakkoon ilmoitettu laaja tarkastus, sekä turvallisuuskoordinaattorin toimintaa koskeva tarkastus. Sairaanhoitopiirin vartiointipalvelut kilpailutettiin vuonna 2012 ja palveluntuottajaksi valittiin tarjousten perusteella Turvatiimi Oy. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä päätti kohottaa vartioinnin palvelutasoa siten, että sairaala-alueella on kaksi vartijaa ympäri vuorokauden. Tämän lisäksi on mahdollista käyttää piirivartioinnin palveluja. 24 Hälytyskäyntien kasvu johtuu palvelutason nostosta, vaikka vartijoiden mukaan ns. turhia hälytyksiä ei ole juurikaan ollut. Hälytyskynnyksen mataluudella ja palvelutason nostolla voidaan toisaalta arvioida olevan ennalta estävää vaikutusta, mikä taas saattaa näkyä muiden lukujen laskuna. Raportointia kehitetään vastaamaan osin aiempaa hyväksi havaittua ja osin myös parantamaan sitä entisestään. Sisäilmatyöryhmälle on tullut toimintavuotena selvityspyyntöjä useista yksiköistä. Työryhmä on kokoontunut lähes kuukausittain ja ulkopuolisen asiantuntijan kanssa tehdyllä yhteistyöllä on pystytty paikallistamaan rakenteellisia ongelmia. Suurimmat korjaukset on tehty kahdessa tuloilmakanavassa, joiden vaikutusalueet ulottuivat hälytyskäynnit (sis. kutsutut turvatehtävät sekä erheelliset hälytykset) Henkilökunnan suojaus, turvaaminen ja avustaminen hoitotoimenpiteissä lähinnä C-rakennusosalle. Myös B-osalla on edelleen käynnissä parvekkeiden korjausremontointi. Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutus on toteutettu työsuojeluvaltuutettujen toimesta ja koulutukseen osallistui vuoden aikana kaikkiaan 789 henkilöä. Tätä koulutusta on jatkettu edelleen. Vuoden 2012 aikana alkusammutuskoulutukseen osallistui 802 työntekijää, kaasusumuttimen käyttökoulutuksen on saanut kaikkiaan 78 työntekijää. Y-talossa järjestettiin kolme harjoitusta, missä testattiin evakuointisuunnitelman teknistä järjestelmää, mutta myös henkilökunnan valmiutta. Näiden lisäksi evakuointisuunnitelmaa on koulutettu yleisesti ja yksikkökohtaisesti. Edellä mainitut koulutukset ovat jatkuvia koulutuksia. Psykiatrian henkilökunnalle järjestettiin MAPA-koulutusta 17 kertaa, joissa kävi yhteensä 116 henkilöä. Ensiapukoulutukset on järjestetty täydennyskoulutuksen kautta neljä kertaa ja osallistujia on ollut 47. Omavalvontakoulutusta järjestettiin esimiehille ja turvallisuusvastaaville, osallistujia oli 73. Rajatummille kohderyhmille on järjestetty koulutusta kemikaaliturvallisuudesta, kemikaalimerkinnöistä sekä allasturvallisuudesta. Turvallisuuspäällikkö on pitänyt yksikkökohtaisia turvallisuuskoulutuksia 14 yksikölle. Tämän lisäksi turvallisuuspäällikkö ja psykiatrian toiminta-alueen työsuojeluvaltuutettu ovat käyneet työpaikkakäynneillä kaikilla psykiatrian poliklinikoilla. Turvallisuuskoulutusta suunniteltiin erityisesti Y-taloon muuttavalle henkilöstölle, sekä turvallisuusvastaaville. Koulutuksessa on pyritty huomioimaan laajasti koko henkilökunnan perusosaaminen turvallisuuden saralla, mutta myös yksikkökohtaiset toiveet on huomioitu mahdollisuuksien mukaan. Turvallisuuteen liittyvää ohjeistusta on päivitetty vuoden aikana kattavasti koulutusten rinnalla. Työsuojelu- turvallisuustoimiston henkilöstö on osallistunut tarvittaessa Varhaisen tuen neuvotteluihin Poistettu häiritseviä henkilöitä

25 3.7 Savuton sairaala Terveyden edistämisen toimintayksikössä toimii ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu savuttoman sairaalan kehittäminen, tupakastavieroitus- tai alkoholin suurkuluttajan tunnistamiseen ja puheeksiottoon liittyvien taitojen kehittäminen. Sairaalaan on luotu tupakastavieroitusyhdyshenkilö - ja päihdehoitotyön edistäjä -verkostot. Näiden yhdyshenkilöiden tehtävänä on edistää tupakastavieroitus- ja alkoholin puheeksiottotaitojen juurtumista omiin työyksiköihin yhdessä ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattorin kanssa. Sairaaloilla on tärkeä velvollisuus tupakoinnin ja sen terveydelle haitallisten vaikutusten vastaisessa kamppailussa. Tähän velvollisuuteen kuuluu savuttoman ympäristön luominen sairaalaan tupakoimattomien henkilöiden suojaamiseksi, sekä tupakoitsijoiden auttaminen pääsemään irti tupakoinnista. Tämä koskee yhtälailla potilaita kuin henkilökuntaa. Nikotiiniriippuvuus on sairaus, joka lyhentää elinikää ja aiheuttaa vakavia sairauksia. Henkilökunnan tupakointi on kielletty työaikana. Myös opiskelijoita informoidaan tupakointikiellosta. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on henkilökunnan savuttomuus erityisesti työaikana. Henkilökunta toimii roolimallina myös potilaille ja vierailijoille. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä uudisti ohjeen tupakointikiellon noudattamisesta kesäkuussa Ohjeessa painotetaan potilas- ja kiinteistöturvallisuutta. Henkilökunnalla on mahdollisuus saada tukea ja nikotiini- tai lääkehoitoa työterveyshoitajalta ja ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattorilta tupakoinnin lopettamiseen. Koska tupakoinnin lopettaminen vaatii usein monta yritystä, on kahden tai kolmen kuukauden pituinen hoitojakso mahdollista saada kolme kertaa. Sairaanhoitopiiri tukee työntekijöitä savuttomaan työaikaan myös tarjoamalla nikotiinipurukumia kolmeksi kuukaudeksi työpäivän ajaksi, vaikka työntekijä jatkaisikin tupakointia vapaa-ajalla. Sairaanhoitopiiri on jäsenenä Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden rekisteröidyssä yhdistyksessä ja sen yhteydessä toimivassa Suomen savuton sairaala- verkostossa Savuttoman sairaalan kehittämisessä noudatetaan Euroopan savuton sairaala (ENSH)- verkoston toimintaperiaatteita. Sairaalassa toimii Savuton sairaala -työryhmä, jonka tavoitteena on kehittää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloista savuttomia sairaaloita. Työryhmä tekee vuosittain Savuton sairaala- itseauditoinnin. EPSHP tukee muita Suomen sairaaloita sekä alueen kuntia, terveyskeskuksia, oppilaitoksia ja työnantajia savuttomuuden kehittämisessä. Savuton leikkaus toimintaa varten järjestettiin tupakastavieroitusohjaajakoulutusta ja osastotunteja erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Potilasta tuetaan valitsemaan savuton leikkaus ja hän saa tukea tupakoinnin lopettamiseen kolmen kuukauden ajan. Alkoholin suurkuluttajan varhainen tunnistaminen ja puheeksiotto- työryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna Työryhmä on verkostoitunut alueen muiden toimijoiden kanssa. Työryhmä kehittää potilaiden päihdeinterventiota. Tavoitteena on, että alkoholin käytön kysymisestä ja mini-interventiosta tulee osa terveydenhuollon ammattilaisten rutiinitoimintaa, jonka sekä henkilöstö että palvelujen käyttäjät hyväksyvät. 25

26 3.8 Henkilökuntayhdistys Virkkujen työkykyä tukeva toiminta 26 Henkilökuntayhdistys Virkut ry:n toiminnan tarkoituksena on tukea omalta osaltaan Etelä - Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstön työhyvinvointia ja toimia työviihtyvyyden edis-täjänä, sekä olla lisäämässä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta henkilökunnan keskuudessa. Sairaanhoitopiiri tukee henkilökuntayhdistys Virkut ry:n toimintaa vuosittaisella euron toiminta-avustuksella. Henkilökuntayhdistyksellä on aktiivista harrastustoimintaa niin palloilu, kuin ohjatuissa kuntoilulajeissakin (esim. jooga, kuntoluistelu, pilates). Henkilökuntayhdistyksen puitteissa toimii myös aktiivinen valokuvauskerho ja kädentaitajat toimivat omassa kudontapiirissään. Jaostoja oli vuonna Laajapohjainen harrastustoiminta on koettu henkilöstön keskuudessa hyödylliseksi ja henkilökuntaa yhdistäväksi toiminnaksi, sillä kaikkien sairaanhoitopiirin toimipaikkojen henkilökunta on voinut osallistua yhdistyksen toimintaan. Harrastustoimintaan osallistuminen on henkilökunnalle suurelta osin täysin ilmaista tai hyvin edullista. Henkilökuntayhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 2012 lopussa Vuosi 2012 oli yhdistyksen 31. varsinainen toimintavuosi. Henkilökuntayhdistyksen tukemana on osallistuttu moniin valtakunnallisiin, sairaanhoitopiirien välisiin kilpailuihin. Joukkuelajien aktiiviset pelaajajäsenet ovat osallistuneet niin kaukalopallo, salibandy kuin jalkapalloturnauksiin. Tossuklubi on osallistunut valtakunnallisiin juoksutapahtumiin. Yhdistyksen ylläpitämä kuntosali on aktiivisessa käytössä ja monipuolisin välinein varusteltu. Vuoden 2012 aikana välineitä on uudistettu vuosibudjetin puitteissa. Kuntosalin vuosittainen käyttäjämäärä on ollut noin 400 henkilön luokkaa. Kuntosalin toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään käyttäjien esittämät toiveet huomioiden. Kuluneen vuoden aikana järjestettiin myös henkilökuntayhdistyksen jäsenistä koostuville musiikinharrastajille, bändeille omat harrastustilat. Yhdistys tukee myös jäsentensä uintiharrastusta osallistumalla Seinäjoen ja lähikuntien uimahallien uimalippujen kustannuksiin. Jäsentemme uintiharrastus lisääntyy tuntuvasti vuosi vuodelta. Henkilökuntayhdistys on tukenut myös jäsentensä osallistumista järjestettyihin massaliikuntatapahtumiin, kuten esimerkiksi naisten liikuntatapahtuma Nice Run ja kaikille suunnattu Kyrkösjärven kierros. Omana liikuntatapahtumana järjestettiin myös ns. Arpaisten vaellus. Vastapainona liikunnallisille aktiviteeteille on henkilökuntayhdistyksellä tarjolla myös muuta henkilökunnan virkistäytymiseen tähtäävää toimintaa kuten teatterilippuja, joita välitetään Seinäjoen kaupunginteatteriin. Jäsenistön toiveesta toteutettiin matka Tampereelle Kädentaidot messutapahtumaan. Valokuvauskerho toteutti toistuvasti yhteistyössä Lakeuden Luontokuvaajien kanssa luontokuvausillan, jolla oli hyvä yleisömenestys. Valokuvauskerho toteutti myös työhyvinvointiviikolle henkilökuntayhdistyksen jaostojen toiminnan esittelyn. Joulukuussa vietettiin henkilökuntayhdistyksen toiminnan 30-vuotissyntymäpäivää Rytmikorjaamolla henkilöstöjuhlan merkeissä. Juhlien järjestelyistä vastasivat henkilökuntayhdistys Virkut ry. ja Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri hyvässä yhteistyössä. Juhlaan osallistui yli 300 sairaanhoitopiirimme henkilökuntaan kuuluvaa. Henkilökuntayhdistyksellä on useita jäsenistön ja heidän perheidensä virkistäytymiseen ja lomailuun tarkoitettua vapaa-ajanviettopaikkaa, joiden käyttöaste on korkea. Virkkulan alue Ähtärissä mökkeineen ja asuntovaunualueineen on sairaanhoitopiirin omistama ja henkilökuntayhdistyksen hallinnoima. Virkkulan päärakennus on jäsenten ympärivuotisessa käytössä ja muu alue on kesäkäyttöön sopiva vapaa ajanviettopaikka. Erityisesti Virkkulaa Ähtärissä on käytetty paljon työyhteisöjen virkistäytymis- ja kehittämispäivien pitopaikkana. Hirvijärven vapaa-ajanviettoalue asuntovaunualueineen on henkilökuntayhdistyksen omistama. Hirvijärven aluetta on pyritty viime vuosien aikana kehittämään pienin askelin eteenpäin ja sen kehittämiseksi perustettiin toimikunta vuonna Henkilökuntayhdistyksellä on myös oma rivitalolomaosake Virkkuusamo Rukalla ja Virkkulevi, oma paritalonpuolikas Levillä. Nämä lomakohteet tarjoavat henkilökuntayhdistyksen jäsenille ja heidän perheilleen edullisia ja hyvätasoisia rentoutumis- ja virkistäytymisviikkoja Lapin maisemissa.