Bnnen kuin ryhdyn kertomaan hallituksen työskentelystä ja

Transkriptio

1 - 6 - Bnnen kun ryhdyn kertomaan halltuksen työskentelystä ja Ds- 8- pyrkmyksstä haluan käyttää tlasuutta esttäkaen puolueväelle halltuksen ktokset stä ern oraa a es ta tuesta, mtä halltus on nauttnut puolueen, sen lehdstön, järjestöjen ja jäsenten taholta. On ollut hauaka työakennellä tetosena stä, että puolueväk on ollut tukenamme ja että sen onnentovotukset ovat olleet kannustmenamme. ks halltuksen ohjelman tärkemmstä tavottesta on vuonna noussut 94 mljardn ja monojen 88 mljardn markkaan. Menojen nän hukea kasvu tetenkn pakott krstämään verokuormaa ankarast, mnkä johdosta verotulot, jotka vuonna 938 olvat non 3,7 mljarda, olvat vme vuonna non 57,8 mljarda markkaa. Samaan akaan valto on kutenkn velkaantunut nn, että kokonasvelka, joka vuonna 938 ol 4 mljarda, vme vuoden l^opussa ol kohonnut 8 mljardn markkaan. Sen jälkeen on kutenkn kokonasvelka kuluvan vuoden akana saavutetun vakautumsen ansosta vme kesäkuun loppuun mennessä laskenut 5,7 mljardn markkaan. Tämä osottaa, mtä valton taloudellekn merktss vakauttamsen te, jos stä votasn kulkea eteenpän. Tämän ten merktyksestä ykstyslle kanaa-. laslle on osotuksena halltuksen estys tulo- ja omaauual: l ta loh-l nflaton vastustamnen. nflaton tuhosat vakutukset omassa elntasossaan on tullut tuntemaan vmesnä vuosna jokanen työlänen, nflaton vakutukset valton menojen pasuttajana ja rahan arvon huonontajana vuorostaan lmenevät valton tuloja menoarvossa. Kun valton tulut ja menot vuonna 938 olvat molemnbt non 5,5 mljars markkaa, ol tulojen määrä jo vme le lum 3U- tra- \> Lu-

2 mu eron alentamsesta non 50 prosentlla. Valton talouden kekentymsestä on ollut seurauksena valton velan korkojen kasvu. Kun korkoja vuonna 938 maksettn vajaat 200 mljoonaa markkaa, olvat ne vme vuonna hukan vajaa ' h )s- l < LU- 4 mljarda markkaa. Vme mantusta määrästä ol ulkomasa ;a e ho- oh-.um u- m- korkoja non mljard markkaa, mkä määrä luonnollsest on suortettu ulkomasssa valuutossa. Jos kohta onkn todettava, että ulkomasten korkomenojen nousu aheutuu nstä lyhytakassta luotosta, jota olemme saaneet ulkomalta ja että nllä on rnaahan votu tuoda paljon välttämättömä tarvkketa, on tosaalta sanottava, että näden luottojen korkomenohn kuluvalla yaluuttamäärällä ols votu saada maaton varsn paljon tärketä tuotteta, mnkä vuoks vakauttamspolltlkkaa ja tuotannon elvyttämstä ols jatkuvast vomakkaast tuettava. Rahan arvo/n alenemsesta on johtunut, kuten sanottu, että varsnkn palkannauttjan verorastus on muodostunut yhä raskaammaks. Vakkakn markkamääräset tulot ovat nousseet, e reaaltulojen kehtys ole seurannut tämän nousun mukana. Kutenkn on tällasen tulojen nmellsen nousun johdosta verorastus jatkuvast tsestään lsääntynyt, koska veroa kohoavan astekon vuoks on ollut suortettava yhä suurempen prosenttmäären perusteella. Sen sjaan jurdsten henklöden nn kun osakeyhtöden ja osuuskunten, joden verotus tomtetaan suhteelllsest saman veroprosentn mukaan, verorastus on kasvanut van snä määrässä kun ntä koskevan astekon prosenttlukuja on lansäädännöllä korotettu. Kehtys on johtanut shen, että fyysllset henklöt toselta puolen reaaltulohnsa nähden d

3 m l. :!Barkan ostokyvyn alenemsen'taka Ja toselta puolen fyysllaten ja jubldlaten henklöden välsen verobaatuksen suhteessa ovat joutuneet kohtuuttoman verotaakan alaseks, Pyysllsten henklöden mksettavaks pantu verdmäärä ol vuodesta 938 vuoteen 946 noussut non 23-kertasek8, kun nousu jrdsten henklöden osalta, jo Oy. Alkohollke AlDn suorttama vero jätetään huomoon ottamatta, ol anoastaan 2-kertanen. Jättämällä nnkään Alkohollkkeen suorttama vero huomoon ot- 9 tamatta ol fyysllsten henklöden osuus vuonna 943, jollon uus tulo- ja omasuuverolak säädettn, non 46 prosentta tuloveron tuotosta, mutta nous se vuonna prosenttn s tä. Halltus on kuluvan syyskuun 9 pävänä eduskunnalle antamassaan lakehdotuksessa pyrknyt edellä manttujen epäkohten postamseen. Lakehdotuksen tarkotuksena on samalla kertaa sekä tasottaa er veronmaksajaryhmen verotaakkaa että leventää fyysllsten henklöden, ertoten palkannauttjan verorastusta. Lakehdotuksessa on verotettavan tulon alraja korotettu ensmmäsessä veroluokassa markasta markkaan, tosessa veroluokassa markasta markkaan sekä kolmannessa veroluokassa, jossa aln verotettava tulo vomassa oleven säännösten mukaan on nnkään markkaa, sadalla prosentlla el Mggg markkaan. Koska työsuhteesta johtuvan palkansaaj en veronmaksukykyä on pdettävä hekompana kun vakautetun tulon ta esmerkks ammatt- ja lketulon saajnen, or samalla ehdotettu säädettäväks, että tällasesta tlosta ennen verotuk-^ sen tomttamsta saadaan vähentää 0 prosentta tulon määrästä. h t) )ls- l ' LU- ' -. a oh-j le l um u- J c - % - ^ ho- 'm- -M

4 - 9 - kutenkn enntään 00,000 markkaa» Vomaaaa olevaan astekkoon verrattuna ehdotuksen toteuttamnen merktss varsnkn alemmssa tuloluokssa verorastuksen huomattavaa leventymstä. Esmerktka markan tulon kohdalla alens vero muusta kun palkkatulosta ensmmäsessä < f )8-.8-.U-.ho-.a oh- le ^ ) m- l V; um u- m- n 4 tä na ^kn veroluokassa 46t3f tosessa 48,4 ja kolmannessa veroluokassa 59, prosentlla stä, mtä se on vomssa olevan astekon mukaan, mutta palkkatulosta vastaavast 55,9, 59,0 ja 70,9 prosentta. Vastaavat luvut 200,000 markan tulon kohdalla ovat, muusta kun palkkatulosta 44,, 42,3 ja 47,4 sekä palkkatulosta 53, ja 58,9. Harkossa merktss lakehdotus stä, että kun markan palkkatulosta vomassa olevan astekon mukaan ols suortettava veroa ensmmäsessä veroluokassa markkaa, tosessa 5#500 markkaa ja kolmannessa.000 markkaa, lakehdotuksen mukaan olsvat palkkatulosta suortettavat verot ensmmäsessä veroluokassa 9.050, tosessa ja kolmannessa veroluokassa markkaa markan tulosta olsvat vastaavat luvut vomassa olevan astekon mukaan , tosessa veroluokassa ja kolmannessa markkaa ja ' ehdotetun astekon mukaan 5.900, 2*200 ja markkaa, leensä vodaan sanoa, että veron levennys palkkatulojen osalta ana markan tulorajaan saakka on 50 prosentta ta yl sen verrattuna vomassa olevan astekon mukaseen veroon. Mtä omasuusverotukseen tulee, on snäkn suhteessa otettu huomoon rahan arvoj alenemnen ja sen mukasest mm. verotettavan omasuuden allrajaksl ehdotettu markkaa. Samat levennykset, mtkä on tehty tuloveroastelkkoon, on huomotu j.. f. t..!

5 . 0. DSmyöa oraasuusveroaatekoaaa. Nän suuren verohuojennuksen antamnen merktsee tetenkn stä, että valton verotulot ens vuonna huomattavast supstuvat. Onkn laskettu, että kun valtolle tänä vuonna on arvotu kertyvän tulo- ja omasuusveroa yhteensä non 26 mljarda mark kaa, sen tuotto ens vuonna supstuu non 20,5 mljardn markkaan. Verohuojennus merktsee täten 6 mljardn raarkan supstusta valton tulossa. Kunka on stten mahdollsta saada valton tulo- ja menoarvo ens vuodelle tasapanoon? Valton tulo- ja menoarvota ens vuodelle laadttaessa on jälleen kerran jouduttu toteamaan, että tarpeta ja hyvä tarkotuksa^ john kakkn ols tarpeen sjottaa rahaa> on 4 a le lum 8- luho' )oh- ju- vakka mllä mtalla.' Parhaalla tahdollakaan e kutenkaan kakka tarpeta voda yhdellä kerralla tyydyttää, mnkä vuoks nytkn on ollut pakko jättää mona tarpeellsa uudstuksa lepäämään tostaseks ja odottamaan vuoroaan. Kutenkn on vmeäen tarkstuksen mukaan menoarvoehdotuksen loppusumma kohonnut 97,3 mljardn markkaan, - tässä yhteydessä saanen esttää toverelle tomttajlle ja mullekn tovomuksen, että evät velä tostaseks julksuudessa esttäs nätä numerota, sllä hyvä tapa vaat, että budjett pdetään salassa shen saakka, kunnes se vodaan esttää eduskunnalle. - Valton menot ens vuonna on täten arvotu non 25 mljarda markkaa suuremmks kun kuluvan vuoden varsnasessa menoarvossa. Nän huomattava kas- ' vu johtuu stä, että halltus on pyrknyt noudattamaan eduskunnan jo moneen kertaan esttämää vakavaa mustutusta, että varsnanen menoarvo ols saatava näyttämään todellset menot

6 paremmn kun vme yuosna yleensä on tapahtunut. Tällön votaneen myöa välttää monet lsämenoarvot» uloja on tetenkn ollut pakko etsä menoja vastaavassa määrässä ja snä on nyt onnstuttu nn, että ens vuoden tulo- ja menoarvo päättyy 76,9 mljoonan markan yljäämään.. Eräät suurmmsta menoerstä valton ens vuoden tulo- / - ja menoarvossa ovat seuraavat. Sekä tulo- että menopuolen loppusumma lsää non 5 mljardlla markalla ]a pslsäraaksujen kantamnen v erotuksen yhteydessä ja tosaalta nden suorttamnen nhn okeutetulle. Palkkohn lepävljan tuotannon tukemseks, john kuluvan vuoden menoarvossa varattn 400 mljoonaa markkaa, on ens vuoden arvossa varattu 900 mljoonaa markkaa. Maanhankntalan edellyttämä kuvatus- ja tetekotötä varten ehdotetaan varattavaks 750 mljoonaa markkaa el puolet k t! mä määräraha, joka on kuluvan vuoden menoarvossa 3,5 mljarda- markkaa, ols nousset, elle huojennusta ols saatu, 8,5 mlkos- ) vas- auho ' ota ^^! joh- a he «enemmän kun kuluvan vuoden menoarvossa, -^uont- ja tuotantokustannusten nousun aheuttamnen ylhntojen tasauskorvauksn on varattu käytettäväks ens vuonna 800 mjoonaa markkaa el 600 mljoonaa markkaa enemmän kun kuluvan vuoden menoarvossa. Sodasta ja sotapalveluksesta aheutuneen ruumnvamman ta sarauden johdosta suortettava korvauksa varten on varattu 4,3 mljarda markkaa el non 2,6 mljarda markkaa enemmän kun kuluvan vuoden menoarvossa. Tästä määrärahasta suortetaan eläkkeet sodassa haavottunelle nvaldelle ja kaatuneden omaslle. Sotakorvauksn ja nstä johtuvn hallntomenohn ehdotetaan varattavaks ens vuodeks,5 mljarda markkaa Neuvostolton myönnettyä melle huojennusta sotakorvausten suortuksessa. Tä-.! l hu- a äät-

7 - 2. jardn markkaan» Lanohn ylelahyödyllatä aauntotuotantoa varten on kuluvaks vuodeks varattu 500 mljoonaa mrkkaa. Ens vuodeks on tarkotukseen ehdotettu 3 mljarda markkaa. Asutus- \ rahastoon on srtona kuluvan vuoden varsnasessa menoarvossa 2,9 mljarda markkaa. Tähän määrärahaan on jo kuluvan vuoden lsämenoarvossa myönnetty lsäystä.700 mljoonaa markkaa ja vmesessä lsämenoarvossa on tarkotus myöntää velä.200 mljoonaa markkaa. Jotta ens vuoden menoarvo jo alusta alkaen ols laadttu okealle pohjalle, on shen ehdotettu tarkotukseen varattavaks 5 mljarda markkaa. Valton velan korkohn ja kuoletuksn on arvotu kuluvaks vuodeks tarvttavan 4,6 mljarda markkaa, kun taas ens vuoden tarve on laskettu non 7,6. os- as- u- uho' ta joh-( te * j um^ mljardks markaks. Monet nästä sodan aheuttamsta menoerstä ovat nyt korkemmllaan, sllä esmerkks karjalasen srtoväen asutus on nyt kohokohdassaan. Mkäl vakauttamslnja vodaan ptää murtumattomana, on olemassa hyvä toveta, että valton menoja päästään lähvuosna supstamaan samalla kun varoja vodaan entstä suuremmassa määrn käyttää muhn, vme vuosna vähemmälle huomolle jäänesn tuk tärkesn tarpesn. On ehkä syytä tässä yhteydessä avan lyhyest kosketella myös ulkomaan kaupan kehtystä, joka on vme vuosna ollut myöntenen. \^me vuonna päästn sen kokonasmäärässä jo Jr 70 prosenttn "nortaaalvuotena» pdetyn vuoden 935 tasosta. Nouseva suunta on tänä vuonna jatkunut, sllä vme henäkuun päättyessä ol tuonnn paljous ylttänyt vuoden 935 luvut. Vent ol kutenkn vasta 2/3»»normaalsesta". On kutenkn

8 - 3 mustettava, että tuonttarpeet ovat nykysn paljon suuremmat kun ennen sota. os-r * Kansanhuoltokysymyksstä on lausuttava, että elntartketlanne on tyydyttävä. Tämän vuoden lepävljasadon arvodaan tulevan non 50 mljoonaa kloa suuremmaks kun vme vuoden 8- ut sato ol. Se vähentää luonnollsest lepävljan tuonttarvetta ja säästää osaltaan nukkoja valuuttavarojamme käytettäväks muden tärkeden tuotteden maahan tuontn. Perunasato tulee lmesest normaalsatojamme vastaavaks. Myös rehu- ja rehuvljasato tulee olemaan hyvä. Kun lsäks maahän on votu ostaa mel- kosa väkrehumäärä, vodaan edellyttää madon tuotannon tule- vana talvena pysyvän anakn 25 ta 30 prosentta suurempana kun mtä se vme vuonna ol. Hyvä peruna- ja»ehusato tukee myös sanlhan tuotantoa, joten sen tarjonnan vodaan olettaa lsääntyvän, ^audanlhasta stä vaston arvellaan olevan ens ^ ^mh s: ho ta le lum ff! m- )oh- talven akana puutetta, koska pyrkmys karjakannan lsäämseen hdastuttaa teurastuksa. Elntarvketuotannon tällä tavon lsääntyessä on elntarvkkeden säännöstelyä votu jatkuvast supstaa. Tärkemmät säännöstelyn alaset elntarvkkeet ovat enää van lepä, mato, ravntorasva ja soker sekä nautntoanesta kahv ja tupakka. Musta kulutustarvkkesta kuuluvat kortttavarohn edelleen tekstlt, jalkneet ja sappua. Kysymystä lepävljan vapauttamsesta säännöstelystä on f vakavast harkttu, mutta vakeutena tässä asassa on se, että / t,»- säännöstelyn lopettamnen aheuttas levän hnnan ja sadalla myös palkkandeksn kohoamsen. Halltuksen psrrkmyksenä on pur- <

9 m kaa mahdollsmnan pan kakk tarpeettomaks osottautuva säännöstely, mutta tällön on pdettävä tarkon huolta stä, että os- 8-. tämä tomnta e saa tosaalta aheuttaa nflatokehtyksen uutta vauhtn pääsyä. Ols hyödytöntä ja suorastaan vahngollsta purkaa säännöstelyä, jos stä ols seurauksena laajojen uho' kansanjoukkojen jokapäväsen elämän tosta tetä tapahtuva vakeutumnen. Joka tapauksessa lepävljan säännöstelystä vapauttamsen mahdollsuuksa tutktaan edelleen, mutta mahdollsta loh-jj on, että palkkandeksn kurssa ptämnen jbkottaa jatkamaan l K.» lum lu- ^m- säännöstelyä anakn tostaseks, aadon ja ravntorasva n säännöstelystä vapautts.mnen vonee tapahtua vasta stten, kun oraan maan tuotanto, joka nyt on van kaks kolmannesta normaalsesta tarpeesta, tyydyttää anakn lkptäen kysynnän. Kotmasen sokern säännöstelystä vapauttamnen tapaltunee muutan«n vkon kuluttua, mutta ulkomasen sokern säännöstelyä on tarkotus velä jatkaa» Kun kava vodaan ostaa maahan dollaren puutteessa van osa kulutustarpeesta, on sen säännöstelyä edelleen jatkettava, mutta tupakan s äännöstelemnen votanee lopettaa tulevan talven akana. Tekstlestä vapautetaan: lumpulla sekotetut vllakankaat säännöstelystä ens kuun alussa ja nahkajalkneden jakelussa käytetystä ns. vakuusostoluvsta on nnkään jo luovuttu. Taln puutteen tähden sappuan säännöstelyä on jatkettava. jsausta säännöste>ytomnnan alaan kuuluvsta tomenptestä' l manttakoon, että luopumalla monsta sellassta tehtävstä, jolla e ole väestön tomeentulon kannalta merktystä, mutta jotka ovat aheuttaneet slle monenlasta vavannäköä ja kusaa,

10 n -»5. Ds- on kansanhuoltomnöterlön henklökunta ntt votu euplstaa % A lu- SCOssta 400taan henklöön«uusa aupstuk^la vodaan talven kuluessa velä tehdä* Luopumalla monmutkasesta ns. kokonalsluovutusjärjeatelmäotä on kevennetty kansanhuoltolautaklntlen ja r maatalouden työtaakkaa. Polttopuun säännöstelyn lopettamnen t ja papern säännöstelyn keventämnen on harkttavana. Lämmtyksen Ja lämpmän veden säännöstelyä on Jonkn verran levennetty, Anoa aluet Jossa tomenpteet ovat kulkeneet pävastaseen suuntaan, on sähkövoman säännöstely. Sen säännöstelemlnen on alotettu tämän kuun alussa samaan tapaan kun vme vuoden syksynä. Asantuntjan kästyksen mukaan ptäs vomatlanteen ens vuoden alkuun mennessä parantua kutenkn sen verran, että säännöstely vos stä lähten olla jonkn verran levempääkun vastaavana akana vme vuonna. ^ l * ho' ;a oh- lum Pyrkmys vapaampen olosuhteden luomseen, kansalaslle on ulottunut laajenmmlle kun pelkästään kansanhuollon alalle. j. lu- mj; % m. Nnpä hnta- Ja palkkaneuvoston kästtelemät hnta-asat ovat vme akona yhä lsääntyvässä määrn koskeneet hntasäännöstelyn purkamsta. Neuvoston etyslstalla on elokuun akana ollut 40 hnta- Ja makauasaa, josta 35 on kästellyt säännöstelystä vapauttamsta, ^euvoato on suostunut lukusn vapauttamlbln, mkäl on votu otaksua tuotannon vastaavan kysyntää ja A vapaan klpalun pystyvän valvomaan tuotteden hntakehtystä. Tämäkn on merkk taloudellsten olojen elpymsestä maassa ja j.^ f ftä! k' L.. TT kln taloudellsten olojen vakaattumlsesta. Tärkemmstä vme akona hntasäännöatelystä vapautetulx--.-!» ta tarvkkesta vodaan manta myllykoneet Ja latteet, eräät - m

11 gj. UJL' - U. - 6 f rakennu8tolutuotteetf kuten aavupelltf uunnluukut, aaudanpadat jne, rakennuslevyt, kangaskengät, kotteolleuuatekstllt Ja eräät puuvalmsteet, kuten soutuveneet, arot, kelkat ja kehruurukt. Käattelyrr alasena ovat velä kanaanhuoltomnaterön estykset mm. perunajauhon, kangasrukkasten, laatkoden ja eneatuotteden vapauttamsesta Kanaanhuoltomnaterön hntaoaastolla auortetaan parhallaa aelvltystä stä, mtkä tarvkkeet ja maksut nykyolosaa Ola velä pdettävä hntaaäännöatelysaä. Tässäkn suhteessa pyrtään supstamaan tarpeetonta valvontaa, mkä supstaa turhaa edestakasta krjeenvahtoa ja nopeuttaa asan kästtelyä. Vakka ulkomaankauppamme on jatkuvast laajentunut, on halltuksen myös ollut varauduttava työttömyyden varalle, nn oudolta kun ae nykysenä akana saattaakn kuulua. On kutenkn nn, että monet merkt vttaavat shen, että kansanvälset markknat ovat velä varsn vakautumattomat, joten nllä mahdollsest tapahtuva jäykstymnen saattaa vakuttaa huonontavast myös oman maamme tuosuhtontesn. Halltuksen ohjelmassa vuoroltaan lausutaan halltuksen ptävän eräänä tärkeänä tehtävänään täyatyöllayyden jatkuvasuuden takaamsen. Kulkulatosten ja ylesten töden mnateröaaä on otettu aelkoa työmarkkna n lähajan kehtysmahdollsuukssta. Tällön on päädytty shen, että ens tavkautena saattaa syntyä työttömyyttä, joka pakon vo muodoatua kaualuontoata suuremmakskn. Tämän huomoon ottaen mnsterössä on varauduttu järjestämään työttömyystötä, josta valton työvraatot ovat laatneet» * \ os» 8- t lu- " ho' ta le lum m- )oh- '.m-

12 - 7 - u- slle suunntelmansa. Sten on rautatehalltuksen alasa työttömyystötä avattavssa yhteensä 37, kästtäen alustava kaksosradetötä, rataphojen laajennuksa, tasotus- ja louhntatötä ym. Nlle votasn sjottaa non sekatyömestä, yl 500 ammattmestä ja non 00 hevosmestä. Te- ja vesrakennushalltuksen suunntelmassa on kakkaan 73 er maante-, slta- ja joenperkaustyömaata, jolle votasn sjottaa sekatyöntekjaä, 670 erkosamraattmestä ja 900 hevos- mestä. Maataloushalltukaen esttämä työttömyystöks soveltuva maanparannustötä on yhteensä 70 ja nlle votasn sjottaa non mestä. Varoja nämä työsuunntelmat kysysvät työttömyyskauden ajalta ens huhtkuun loppuun kakkaan non 780 mljoonaa markkaa. Kulkulatosten ja ylesten töden mnsterössä on myös alustavast harkttu selvttelyn akaansaamsta stä, mssä määrn ja mnkälasn tomenpten ulkomaslla menbkkmarkk- m ' 9 m os- as- uhol' ta joh- \ he don akaansaamnen, mstä asasta eduskunta on akonaan lausudum au- nolllarame mahdollsest syntyvän pulan aheuttama lamakaus ja sen vakutukset työmarkknohmme olsvat levennettävssä. Ruotsssa suortettujen vastaavanlasten selvttelyjen ja tutkmusten tuloksa on mnsterö jo saanut käytettäväkseen. Tähän laajaan kysymykseen lttyy kutenkn eräänä oleellsena järjeste-, lynä nykystä knteämmän ja keskftetymmän työvoma-asan ho- nut nmenomasen tovomuksen ja mstä talousneuvosto kesällä 947 jätt valtoneuvostolle perustellun estyksen työmnsterön muodostamsesta. Valmna on mnsterössä ehdotus uudeks työvältyalac-'--'''h sf jonka mukaan juknen työvältystomnta tuls kokonasuu- «'S^..' > t ara- - ät- 8-.stä Hnä läkn H

13 - 8 - desaaan valton välttömään hotoon. Ns«pnnarlan vomassaolon jatkamsta on nnkään harkttu. Mtä tulee varsnaseen lkenteeseen ja lkenneyhteyksen parantamseen on stäkn kulkulatosten ja ylesten töden mnsterössä valmna varsn la4jakantoba suunntelma. Nden toteuttamseen tarvtaan kutenkn huomattavan suuret määrät varoja, jota valtolla nykysssä olossa kutenkaan e ole lallsest, Kakk suursuuntasemmat työt lkennelatoksen parantamseks on sen vuoks ollut pakko velä tostaseks lykätä odottamaan vuoroaan.. Tämä e kutenkaan merktse stä, että kehtys tällä alalla kokonasuudessaan pysähtys. Lkenneyhteyksen parantamseen ens vuoden tulo- ja menoarvoon varatusta määrärahosta manttakoon mm. se, että nden ja Belgasta tapahtuvks jo sovttujen kskohankntojen turvn vodaan esmerkks rautateden kskotus saada kokonasuudessaan uustuks Kouvolan ja Peksämäen välllä ens vuoden akana. le um os- 8- u holta joh- 3U- m- L- 't ' Svstys- ja opetusalan kysymyksstä ovat tärkempä koululatoksen uudstamseen ja kansanvaltastamseen lttyvät ongelmat. Halltuksen tomesta on jo ryhdytty kreellsn tomenptesln semnaarlatoksen kehttämsuunntelman laatmseks ja kansakoulun opettajapulan postamseks. Lähvuosen suunntelma saataneen opetusmnsterössä valmks tämän vuoden kuluessa. Varsnassta koulukysyykstä on tärken koulujärjestelmää perusteden määrttelemnen, koska se on tarpeen ennen ykstys kohtasn parannuksn ryhtymstä. Yhtesen pohjakoulutuksen * akaansaamnen snä laajuudessa, kun se sunkn on mahdollsta, sekä oppvelvollttuden lsäämnen ovat vanhastaan sosalldemok-

14 - 9 raattaen koulupoltkan perustehtävä, john tulemme knnttämään vakavaa huomota. Uudstussuunntelmat on kutenkn laadttava huolellsta astettasta toteuttamsta slmällä ptäen lu- ] nnt että kaklle tomenptelle saadaan luoduks reaalnen, kestävä pohja. Ertysest on pyrttävä shen, että vähävaraset lahjakkaat lapset ja nuoret sekä asutuskeskuksssa että syrjäseudulla pääsevät jatkamaan opntojaan taloudellssta vakeukssta huolomatta. Myös korkeamman hengenvljelyksen alalla on saatava luoduks entstä enemmän edellytyksä todella lahjakkaden teteen ja tateen harjottajen työlle sekä pyrttäs turvaamaan Suomen kansan keskuudessa vomakkaast levnnetä tade- ja kansansvstysharrastuksa. Okeusmnsteröstä on tähän mennessä estelty edualunnalle kaks eatystä, nmttän halltuksen estys laks aähköla- os- 8- hota )oh- le lum toakntestöatä, jonka tarkotuksena on helpottaa varsnkn maaseudun aähkölatosten luoton&aanta, sekä halltuksen estya la n o j en järjestelystä, telansäädännön uudstus, asenakaava- m- ^m- t- 'ff. j- laks rkoslan 2 luvun 2 :n muuttamsesta, jonka tarkotuksena on koventaa pahonptelystä säädettyä rangastusta. Ahvenanmaan tsehallntoa koskevan lansäädäntöeatyksen jäätyä edellsessä eduskunnassa loppuun kästtelemättä on valtoneuvosto, asettanut okeusmnstern puheenjohdolla komtean mantun larnsäädännön tarkstamsta varten. Komtea on kästellyt asan kreellsenä ja suorttanut jo lakehdotuksen ensmmäsen lukemsen. Tarkotuksena on antaa eduskunnalle estys sen uudelleen kokoonnuttua. Lähakona valmstuvat lanvalmstelukunnassa lakehdotus Suomen Asuntohypoteekkpankn kultaehtoaten l. jtä, Lnä ', } l." kn 'mm V ' J! f k ( " r * rf

15 . 20. lansäädännön uudstustyö sekä useat olkeudenkäyntlatokaen uudstamsta tarkottavat estykset» Vmeseen ryhmään kuuluvsta manttakoon mm. ehdotus estutkntalaks ja ehdotus laks syytetyn puolustuksesta, jotka votaneen ottaa lähakona lopullsest kästeltävks. 4 Brtystä huomota on okeusmnsterössä knntetty asohn, jotka koskevat okeudenkäynnn joutusuuden lsäämstä ja maan tuomokunten uudelleen järjestelyä. Ehdotukset vodaan ottaa lopullsest kästeltävks sen jälkeen, kun pakallsten vranomasten lausunnot on saatu Lähakona tulee valtoneuvostossa kästeltäväks uus vankenhotoasetus, jolla pyrtään saattamaan vankenhoto tarkotuksenaukasemmalle kannalle. Lanvalmstelukunnassa on nnkään valmsteltavana metntö rangastusten koventamseks ernästen törkeden rkosten, nmenomaan autonkuljettajn kohdstuneden murhen johdosta. 't» ' os- 8- lur ho' ba le um }U- m- d L - Ssäpoltkan alalla on kansalasa jo ptemmän ajan arveluttanut Valtollsen polsn tomnta, joka on antanut ahetta suorastaan melkuvtuksellsnkn kuvtelmn. Harhakästysten hälventämseks halltus saatto julksuuteen sen Valpon tomntaa tutkneen komtean metnnön, jonka edellnen halltus ol akanaan asettanut. On tarpeetonta enää tässä vaheessa syventyä tähän metntöön, jonka ssältö lenee kaklle täällä olevlle tuttu. Kuten odotettavssa ol, metntö aheutt lehdstössä ankaraa hälyä ja Valpo sa Julkselta sanalta avan ylesen tuomon, lukuun ottamatta kommunsteja» Tämän asenteen perusteella ja tutkmuksssa lmenneden epäkohten vuoks halltus el vonut ' : 4 tfn - l \ ;3tä, t^h? f ' n",'" ; >.t nä n-c; kln 4 ^ { \

16 - 2 - välttyä harktsemasta, mtä tehdä Valtollselle polslle. Ha-, ltus pääty sllon tulokseen, että ol asetettava puhtaast polsasantuntjosta kokoonpantu komtea laatmaan ehdotusta valtollsen polsn tehtäven uudelleen järjestelystä. Tämä komtea työskentelee parhallaan ja on sen määrä jättää estyksensä valtoneuvosolle varsn lyhyen ajan kuluessa. Kysymys Valpon kohtalosta tulee sen jälkeen kokonasuudessaan eslle valtoneuvostossa. Shen mennessä on vakea sanoa asasta enempää. Me sosaldemokraatt olemme ana olleet stä meltä, että valtollnen pols ols lakkautettava. Tosaalta on lmestä, että erätä valtollsen polsn hallussa olleta tehtävä, kuten esmerkks ulkomasen vakolun estämnen oman maan kamaralla, e voda jättää hotamtta. Pääasa on kutenkn, että kysymys valtollsesta polssta saa sellasen ratkasun, että maastamme hävää se polsvalton lema, joka sllä keltämättä jossakn määrn on ollut. Polstom on parhallaan uudenlleen järjestelyn kohteena multakn osltaan. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvon yhteydes sä lkkuvast pollsste, joka sekään e ole polttsessa suhteessa ntä kakken puhdasmanesmpa, srrettn kaupunkpolsn 200 tomenhaltjaa, jotka jo akasemmn olvat tomneet kaupunklpolsn vahvstuksena. Ens vuoden tulo- ja menoarvon yhteydessä on ehtotettu smalla tavon jatkettavaks laupunkpolsln vahvstamsta. Samalla tavon aotaan vahvsta myös maaseutupolsa. Tämän lsäks ehdotetaan lkkuvan polsn vahvuutta supstettavaks huomattavast, el vähemmän kun 538 mehellä. Sen jälkeen lkkuvan polsn vahvuudeks jäsl^ 800 mestä. Säännöstelypollsn tomnta on päätetty lopettaa os-^ ' l n f l 8- u- * ^ ' ta t xho' )oh - le lum m- 7 L** H tt. \ v na ' ^ «l ^ ' l H. < r! kn l D-^-S l.. ' rt'.' '..

17 DSkuluvan kuun loppuun mennessä. Myoa alsämnsterön tutkntaelmen ^ 8-» henklölukua on vme akona huomattavast vähennetty. Kutenkn se on velä olemassa. Tämä on tarpeellsta sen vuoks, lu- että sen on velä selvteltävä lähnnä sellasa asekätkötutkmuksssa eslle tulleta varsnasa rkosasota, jotka kuuluvat evltuomostunten kästeltävks. Polstomen alalta on myös manttava suunntelmat vangnkuljetuksen srtämsestä polslle okeuamnsterön alaslta vangnkuljettajlta sekä tomenpteet polskoulutuksen tehostamseks ja rkospolsn kehttämseks. TTämä kakk tomenpteet ovat lmaukka stä, että maa on vähn ern palaamassa normaalsn, rauhanomasn olohn. asta ssasan hallnnon alalla suortetusta ta valmsteltavana olevsta tomenptestä manttakoon erätten ylesä kansalasvapauksa kahltseven pokkeusmääräysten kumoamnen, valmstella oleva väestörekstern yhtenästämnen ja ehdotus laks ammatttaudesta. Valmstumsvaheessa ovat ehdotukset aborttlaks, katromslaks, sterlsomslaks, laks valton apteekktavarayhtöstä ja mm. hammas lääkärhodon uudelleen järjestämnen. Valmstella olevan asemakaavalansäädännön tarkstuksen yhteydessä on akomus ratkasta myös kysymys kaupunk- ja kauppalakunnan mahdollsuudesta yhteskunt-, ensa kehttämstä ja rakentamsta varten saada lunastaa tatrvttava maa kohtuullseen hntaan, mstä eduskunta on lausunut tovomuksen sos.-dem. ryhmän alotteesta. Valton huollon varassa on tällä hetkellä non r / l 4 m\ : 'T; > j, : : ta )oh- le lum ho'!u- ^m. V"» lnä srtoväkeen kuuluvaan henklöä, josta suurn osa on jo sellas-., ' rrs kn 4 n

18 . 23. ta^ anesta, joka on verrattavssa tavallsn huollol saajn. Ssäasnmnsterön yhteydessä tomva ylmääränen srtoväen asan osasto on sen vuoks suunnteltu lakkautettavaks vuoden vahteessa ja srtyväks vähtellen ensvuoden loppuun mennessä srtoväen hodossa tavallsn huoltomuotohn, «>' ; Ja stten muutama sana puolueen puheenjohtajan lempla- toksesta puolustuslatoksesta(naurua) Puolustuslatos on jatkuvast snä tlassa, mhn se välrauhansopmuksen ja myöhemmn rauhansopmuksen supstamana joutu. Sen uutta organsâtota ja järjestelyä harkjteeva puolustusrevso jatkaa työskentelyään saaden todennäkösest tämän syksyn kuluessa valmks ehdotuksensa palvelusajan ptuudesta. Kun luovutetulle alj^ueelle jävät maan parhaat kasarmt, on asevelvollsten asunto-olossa paljon tovomsen varaa. Valton kreä rahataloudellnen tlanne e ole kutenkaan tostaseks tehnyt mahdollseks nden parantams ta, mutta jouduttaneen nähn olohn puuttumaan ens vuoden akana. Samon ols päästävä korjaamaan kantahenklökunnan asunto-oloja sekä asevelvollsten vaatetusta el puolustusvomls^sa-palveleven sosaalsa oloja yleensä, mkä on kakkna akona puolustettavssa. Asutustomnta maaseudulla on lmesest tänä vuonna muodostunut ennätysmäsen vlkkaaks. Nnpä votn maatalousmnsterössä jo elokuun puolvälssä todeta, että tarkotukseen Lu- ho- îà le lum oh- lu- >m- t- J, n. 'V ^^ >tä.,- kn rt < r... varatut määrärahat evät tänä vuonna rtä. Sräden srtojen ja muden tomenpteden avulla on kutenkn votu turvata asutustomnnan härntymätön jatkumnen. tse maanhankntalan tolmeenpano-organsatossa on suookätettu erätä supstuksa ste, että sellasa maanlunastuslautakunta, joden tehtävät ovat j

19 vähentyneet, on yhdstetty yhdeks lautakunnaks. Täten on saatu vapautumaan muutama maanmttaus nsnöörejä suorttamaan maanhankntalan ulkopuolella oleven tlojen pysähdyksssä olleta ostuajärjestelytötä. Myöskn on vamstettu estys maanhankntalan sekä srtoväen ja rntamasotladen asuttamsen rahotta- «msesta annetun lan muuttamsesta» Tämä estys, joka annetaan eduskunnalle lähpävnä, johtuu stä rstrdasta, mkä on syntynyt maanhankntalan tomeenpanossa kaupungessa, jossa maanhankntalan täytäntöönpanovranomaset ovat joutuneet muo- «dostamaan omakottontteja aluella, jolle kaupunken kasvua slmällä ptäen ols edullsempaa rakentaa useampkerrokssa asuntotaloja. Lanmuutoksen tarkotuksena on postaa tämä epäkohta tekemällä mahdollseks asunto-osakkeden antamnen maansaantokeuden vastkkeeks nlle maansaantn okeutetulle, jotka asuvat kaupungessa. EAtys kalastuslansäädännön uudstamseks annetaan eduskunnalle kuluvan syksyn akana, mnkä vuoks jokamehen kalastuslaka e ole tarkotus enää jatkaa. Myös uuden metsästyslan valmstelua on krehdtty ja saataneen stäkn estys eduskunnalle velä kuluvan syksyn akana. 4 ' ' Sosaalmnsterö lenee se hallntoeln, josta on lähtulevasuudessa odotettavssa usemmat halltuksen estykset os-. asl u- { aho ta le um Joh- 3U- L- f m- t- ' ätä, ^ '), ' t nä ; W eduskunnalle - kuten työväenhalltukselle sop. Sen estyksestä on jo päätetty antaa eduskunnalle estys kotapulaslaksl, joka merktsee ensmmästä yrtystä järjestää tämän nähn saakka hyljekstyn ammattkunnan työ ö sosaalsa ehtoja. Nllnkään on jo peraatteessa päätetty korottaa ätysavustuksa -, ( kln 'f ; l f ' ff'!>

20 - 25-3,000 markasta markkaan ens vuoden alusta luken. Samon ^ oa. " f j «8- on annettu valtoneuvoston päätös työturvallsuudesta alusten lastaus- ja purkaustössä sekä työturvallsuudesta satamssa. Tämä valtoneuvoston päätös vuorostaan tekee mahdollseks työehtojen ja «olojen huomattavan parantamsen satamssa, mssä työs- kentelevät lenevät nässä suhtessa olleet tähän saakka takapajusemmassa asemassa kun mnkään muun ammattalan työntek- jät Valmna valtoneuvostolle esteltävks ovat sosaalmnsterössä tällä hetkellä estykset laks sosaalhuollon hallnnosta, laks kunnallsesta huoltoavusta - joka ssältää pahamanesen köyhänhotolan täydellsen uudstamsen lastenkoten valtonavusta - jota aotaan korottaa < laks laks tsenäsyys- ja ^punpävästä - joka merktsee vapunpävän säätämstä palkallseks vapaapäväks laks työajasta metsäja uttotössä sekä maatalouden työakalall, jonka edellnen halltua vet takasn eduskunnasta. Tärkemmstä valmstella olevsta estyksstä manttakoon lastensuojelulan uusmnen, rtolas- ja alkoholsthuoltolaken uusnta, lak ätyssuojelusta ja ätysrahalakl, sarausvakuutuslak, lak työpakkojen luottamusmehstä sekä amnoattentarkastulakl. Balltuksen sosaalpolttssta tomenptestä kakken ' tärkempnä on kutenkn pdettävä asuntotuotannon elvyttämstä kaupungessa ja väestökeskuksssat samalla kun on jatkuvast huolehdttava stä, että myöskn muualla maassa valltseva ^Larvosen tärkeä lmenee sltä, että asuntojen vajaus maamme. n taartmt u- M kho' le )oh- lum F '.( asuntokurjuus saadaan postetuks. Että tämä kysymys on easl- JU-»m-

21 aautuakeakuksasa on arvotu non 60,000 asunnoks. Avolttojen aolmraseata ja musta vastaavanlassta systä asuntojen tarve stäpats vuosttan lsääntyy yksnomaan astuakeskuksssa ' ] osj Ö0 asunnolla. Nästä luvusta äaerame, että halltuksella on edessään jättlästehtävä, kun se ryhtyy lunastamaan stä ohjelmakohtaansa, jossa puhutaan yleshyödyllsen aauntorakentelun elvyttämsestä. Halltus on jo perehtynyt kysymykseen alustavast. Asantuntjan kanssa neuvoteltua on saatu selvlle, että rakennusaneta yleensä on olemassa sen verran, että asuntorakentelun huomattava tehostamnen on mahdollsta. Vakeuksa aheuttaa tässä suhteessa lähnnä sementt, mutta tämäkään puute e lene vottamaton. Buurmamn-^atkeldtnehlödoataa asuntorakentelun tehostamsessa rahotuskysymys. On avan lmestä, että stä e voda ratkasta lman valton välntuloa. Eräs komtea, joka on kästellyt nätä kysymyksä, on tehnyt laskelma stä, J > * sa määrässä, e valtolta ole lennyt varoja tähän tarkotukm 8- u- ho- ) t ta )ohj le um 3U- mllasa rahamäärä valton o s varostaan käytettävä, jotta asuntorakentelu saatasn käyntn edes nn suuressa mttakaavassa, että vuotunen lsätarve totasn tyydyttää. Komtea on päätynyt tulokseen, että asunnon rakentamseen vuosttan tarvttasn nykysten rakennuskustannusten perusteella 5,6-6,4 mljardn markan suurunen pääoma. Kun rakentajat ta asunnontarvtsjat oman pääoman ta työn muodossa vonevat osallstua rakennuskustannuksn non neljänneksellä nden kokonasmäärästä, tarvttasn terkotukseen vuosttan valton varoja 4,2-4,8 nljarda markkaa. Kun halltuksen tarkotuksena on, kuten jo olen mannnut, myös levttää ankarmmn rastettujen veronmaksajaryhmen verorastusta hyvn huomattavas m- h t' f ' 3ta, : ' lnä * V t kn

22 os- aeen nän paljon. Mutta tarkotukseen on kutenkn varattu valton ens vuoden tulo- ja menoarvfcosaa 3 mljarda markkaa, jolla jo päästään eteenpän. Halltuksen ohjelmassa knntetään suurta huomota maatalouden voroaperstämlseen ja aen valton varosta nauttman tuen er kokolalle maanvljelmlle tapahtuvan jakamsen olkeudenmukalatamlseen. Enammäaenä lmauksena halltuksen halusta tcteuttaa nätä okeudenumasuusnäkökohta ol paljon puheenahetta aheuttaneen väklannotemljardn jako«halltuksen tomnnan ansosta vodaan todeta;! tämän tuen suurn prten ennättäneen vakuttaa jo syyskylvöjä varten tapahtunesn väklannotehan- klntohn, mkä parantaa nmenomaan penvljeljän satomahdolllsuuksa» Erttän suurella tyydytyksellä on todettava, että koko maassa on saatu hyvä sato, mkä tetenkn merktsee parempaa vavojen ja aherrusten palkkaa maatalousväestölle, mutta myös.9 r u U8- ' 4 ' lu holta ^ l' ^" ' s le7 lulm lu- j; )oh- m- ' j] tervetullutta parannusta kuluttajaväestsn elntarvkehuoltoon» Kun erällä taholla on valttavaan sävyyn krjoteltu perunan runsaudesta, nn on syytä huomauttaa, ette sen tarvtse olla menekkpulan aheuttajana» Peruna ja perunajauhot ovat vapaassa «kaupassa ja lsäks vovat maanvljeljät käyttämällä perunaa * t. täf «nä kotelänten rehuks saada stä kunnollsen ja tuotantokustannuksa vastaavan hnnan» îleaen kulutuatarvkehuollon parantum- * k sesta johtuva levän ja lepävljan kulutuksen supstumnen on kn johtanut myös shen,että valton vljavarastot ja kauppamyllyjen varastot ovat täynnä vljaa. J^än ollen e valton vljavarasto anakaan alkuayksystä vo ottaa vastaan kotmasta lepävljaa^ snä määrn kun s6tä ols ostettavssa vljeljöltä» Jotta '

23 lu- vljeljät evät joutus tästä käramään on valtoneuvosto o«keuttanut valton vljavaraston aslameslkkettensä vältyksellä tekemään vljeljöden kansaa sopmuksa, joden nojalla vlja ostetaan vljelljö.:en varastoon. ols-» as- a \ Alvan ertystä huomota knntettn halltuksen maatalous- polttsessa ohjelnassa penvljelysvaltasuuteen ja maan er ' * «osen luontasn tuotantomahdollsuuksn» Tältä pohjalta lähten on päähuomo kohdstettava tuotannonnkohottamseen ja kus- l tannusten alentamseen ratlonallsolmls- ja muden tarkotusta - vastaaven tomenpteden kautta. Tältä pohjalta lähten mätalousmlnsterlössä parhallaan tarkstetaan lähajan tuotantosuunnj telmä. Samalla pyrtään maataloudellsen koe- ja tutkmus tom ( ^ hol" ta joh-' le nan sekä ammattkasvatuksen ja neuvonnan volmaperälstämlseen. Tarkotuksena on laata ptempäkalnen tuotantoauunnltelm,jossa ykstyskohtasest selvtellään edessä olevat tehtävät sekä mää- - rltellään, mllä tavon valton tomesta vodaan antaa tukea maanvljeljölle tällasen ohjelman toteuttamlseksl» Ohjelma vos t olla esmerkks jonknlanen vlayuotgsuunntelma. ^ns vuoden talpusarvloon on tällasta tomntaa varten varattu mllja dln markan määräraha» Kauppamlnlsterlössä vrellä olevsta ylesluontossta kysymyksstä malnlttacdon asunto-osakeyhtölan uusmnen. Tar- ' kotuksena on luoda uus yhtömuoto, jossa osakkeet todella tulevat kuulumaan talon asukkalle. Onhan nykysstä asunto-osake- } ' Ätä, ' -f - tlnä M yhtöstä suur osa pelkkä lkeyrtyksä. Ertystä huomota tullaan knnttämään varsnasten omakotlyhtlölden perustamseen. Samalla pyrtään myös turvaamaan osakkeden merktsjän asema. Snä tarkotuksessa lakn tulee ertysä säännöksä "

24 f m? os- ' yhtön perustajan velvollsuudesta antaa.oaakkeden merktsjölle rttävän tarkat tedot yhtön taloudellsesta asemaata. Sdelleen on mnsterössä tutkttavana kysymys kartelllansäädännön akaansaamsesta. Onhan usessa massa jo vuoskymmenä pyrtty lansäädäntötetse vastustamaan talouselämän lallsta 8- \ u- V (5 Í A monopolsotumsta, kun on havattut että monopolt ja kartel- ^ ^ho' t johtavat tuotannoft vähenemseen ja hntojen nousuun. ta valton osuus maan teollsuudessa on myös jatkuvast kas- lohle mustettava, ette valton latosten klpalukykyä ja kannat- - tavasuutta vaaranneta lan ykspuolslla sosaalslla tavot-.. a urm. 3U- L- vamassa. Uussta teollsuusyrtyksstä manttakoon suomalasneuvostolttolanen tekokututehdas Vskooaa Oy. Yhtö tulee rakentamaan Ouluun suuren tedllsuuslatoksen Maan vomatalouden suunnttelu ja johto on myös vme vuosna ratkasevast sr-^ tynyt valtolle. Suunntelmen toteuttamsta vakeuttavat van ptkät hanknta-ajat ja valuutan puute. Suurten teollsuuslatosten omstajana valto on tullut myös huomattavaks työnanstajaks» npä jo vme vuonna valton teollsuuslatoksssa ol lähes työlästä. Juur nänä pävnä on päätetty ertysen valtoj työnantajaelmen perustamsesta^ samalla valton lkelatokset erotettn työnantajaltosta. Tomenpde onepälemättä pakallaan, mutta uutta elntä luotaessa oj kutenkn tellä. Merenkulun asalta lenee tätken vme akojen tapaukssta^ - uuden Jääkarhun kokosen jäänsärkjän tlaamnen Alus tulef, deaelmoottoreta lukuunottamatta, rakennettavaks kokonaan Suomessa. Kokonaskustannukset nousevat non 750 mljoonaan markkaan. tm- t. j- 3tä, nä } t Maan kauppalavastoa on edelleen pyrtty kehttämään. Tonnstomme e ole veläkään sodan edellsellä taaolla, vaan vajausta on velä ulkomaan lkenteessä oleven alusten osalta non

25 -»v» 30 - tonna«suortuskykynen kaupdalavaato on melle ennenkakkea valuuttapolttnen välttäraättörnyys, sllä jokanen veraalla aluksella kuljetettu laat merktsee huomattavan valuuttamäärän m menetystä«k Kauppapolttsella alalla mnsterö jatkuvast valmstelee er maden kanssa tehtävä uusa kaupoasopmuksa«jokanen tällanen sopmus merktsee huoltotlänteemme jatkuvaa parantumsta, vakka luonnollsest kaken tuonnn edellytyksenäon, että ventteollsuutemme pystyy klpalun krstymsestä huolmatta $ " aholta \ \ loh- edelleen markknomaan tuotteensa«tässä suhteessa on kotmaan hnta- ja palkkapoltkalla ratkaseva osuus«le Mnsterön ammattkasvatus osasto on vme vuosna suorttanut perustavan laatusta työtä ammattka^svastusalojemme keht- «tämseks. Tällön pdetty slmällä ens ajasaa lähmmän jälleenrakennustyön käytännöllsä tarpeta, pysyväsempnkn sosaalsn päämäärn» mutta aamalla pyrtty Par vuotta stten um 3U- :m- G T f L- laadtun, vakkakn vrallsest hyväksymättä jääneen 0-vuotssuunntelman puttessa on perustettu useta keskusammattkouluja. j lt- Tämän suunntelman pohjalta on laadttu ehdotus amn^ttkoululansäädännön uusmseksf hdotus joutunee lählkona eduskuntakästtelyyn«kysymys ammatnvalnnan ohjaustomnnan alottamsesta on myös ollut jo muutaman vuoden vrellä ja parhallaan halltuksessa kästeltävänä. Kauppa opetuksen alalta ma>ttakoon, että normaalkauppaopplatoa, ss opettajan harjottelu- ja valmstualatobf on parhallaan suunnttella» Teknllsten koulujen ^ opetustehon lsäämseks on nden kurasaka jälleen pdennetty. < kolmeks lukuvuodeks«täatä kuvasta luettelosta, josta lmenevät osaks halltuk-?'' Hl, / sen jo suorttamat» osaks valmstella olevat tomenpteet ja k

26 - 3. osaka lähmmäaaä taätsläaud^aaaa odotettavaaa olevat tolmenplteet lenee lmennyt, että halltukaella e ole työn puutetta. Luetteloata lmenee myös, että halltua on ehtnyt panna käyntn melkoaen määrän valmatelutötä tarkotukaella totetttaa ae ohjelm, mnkä halltua julkaa aatueaaaan vrkaanaa. Me etne ole halunneet antaa kenellekään tlaauutta aanoa soaalderaokraattaeata halltukaeata, että ae toan julkaa hyvän ohjelman, mutta että se unoht aen tomnnaasaan. Vähemmatöhalltukaen voma on aen aaäaeaaä yhtenäayydea- 3ä. Medän e tarvtae atua valtoneuvoaton pöydän ympärllä etamäaaä komproraaaratkaauja, medän e myöakään tarvtae taktkoda ääneatäeaaämme joatakn kyaymykseatä, me vomme le a- kuatella aaoata avomeat ja rehellaeat ja yrttää löytää parhaan ratkaaun almälemättä pelokkaaat ympärllemme ennen n - Aho' Jta Joh-! le um 3U- kun määrttelemme kantamme. Mutta hekkoutenamme on tetenkn ae, ettemme tedä, aaavuttavatko eatykaemme eduakunnan auoatumukaen. Ola tetenkn houkuttelevaa eattää eduakunnalle ehdotukaa, jotka aoaaldemokraattselta propagandanäkökannalta kataoen olsvat edullaa, mutta joata jo etukäteen oltaa n aelvllä, ette eduakunnan enemmatö ntä hyväkayal. Sellaaeen melenoaotuapoltkkaan halltua e kutenkaan ao melellään ryhtyä» ^e e ola medän puolueemme arvovallalle aovelaata. ToaaaHta on yhtä aelvää, ette mellä ole mtään etua atä, että ehdotukaemme kerta kerran jälkeen tulevat hylätyks. Snä tapaukseaaa halltua hyvn pan menettäa arvovaltanaa ja tula yleaen valun kohteeka. Halltuksen täytyy toan olla pdättyvänen, kun on kyaeeaaä aellaaten" eatyaten eattämnen, jotka kohtaavat ankaraa vaatuatuata, J 5 U' >

27 \* ' osaa- u- ' Tutta joa katsotaan jonkn halltuksen estyksen olevan erttän tärkeän, täytyy halltuksen stä puolustaa vomakkaast ja vaata sen hyväksymstä. Olemme täysn selvllä stä, että halltus tulee kohtaamaan vakeuksa eduskunnassa, nn hyvn kommunsten kun maa- ' laslttolastenkn taholta. Mutta uskon kutenkn, että suurmmat vakeudet evät tule [ eduskunnan taholta» kunsa eduskunnan puolella» Polttsten lakkojen aka on tosn ohtse - en uskot että kommunstt uskaltautuvat nhn - mutta m Kommunstt tulevat antamaan ankarmmat st ho* ta oh-.] le he tulevat naamomaan hyökkäyksensä halltveta vastaan taloudellslla vaatmukslla. On sangen helppoa saada myös muta mukaan, kun estetään taloudellsa vaatmuksa» Ammattyhdstyslke on tällä hetkellä medän hekon kohtamme» Elle sosaldemokraattsta ammattyhdstysväkeä saada aktvseks ja määöätetoseksf me emme kykene selvytymään nstä tehtävstä, jotka olemme ottaneet suortettavaksemme» E rtä se, että johtavat henklöt ovat aktvsa, myöskn jäsenemme ammattyh-, dlstyksssä ja työpakolla on saatava sellasks sekä omaksu- ( f um r 3U- ' m- L- H u.» tean vomakas vastarnta kommunsten yltyksä kohtaan luoda taloudellsta kaaosta lakkojen ja palkkalkkeden avulla» Se te e johda korkeampaan elntasoon, khten kakk tedämme^ Medän on vhdonkn päästävä taloudellseen vakautunesuuteen». tä,! - ]Anä 'C, 5 - «, Halltus e ao myötävakuttaa uuden nflatoaallon syntymseen» äkn Medän lehdstömme ja puhujemme, koko propagandakonestomme j T on saatettava lkkeelle melalojen muokkaamseks tämän kat- ^ santokannan tueks» Sen ehdotuksen verohuojennuksks, mnkä t

28 T met 'V - - halltus nyt on esttänyt, täytyy kyetä luuodostamaen tyvän lähtölcohdan tällaselle kampanjalle. Uedän on vhdonkn täytynyt oppa kästtäjaään, että korkeajumat palkat evät Johda Jcorceampaan elntasoon. Ja naluan avomest sanoa, että elle nallltulcsen onnstu luoda taloudellsta vakautunelsjutta Ja pysäyttää nflaton jatlcumlnen, nn on se epäonnstunut eräässä tärkelmässä pyrlclylceeseään» (Vomaccata suoslonosoltulcsa. ) - * l c ho ' t.- M ' «6 5 e ' Tl: urm f os- B 9-8 M u- ta Joh- 3u A '.h lltä!p

29 L t e n:o. V a r j o n ö n: Tää puolueneuvoston kokous on enslncänen nalltuksen muodostausen jälkeen Ja on luonnollsta, että täällä ols anetta varsn laajaan Keskusteluun. Se asema, jossa puolue on ollut ^oaan jälkeen, on varsn ratkasevalla, nn uhot r T» " ta joh-! lulrm

30 \\ 34 - tavalla muuttunut nmenomaan halltuksen muodostamsen kautta. os- Huolmatta stäf että puolue koko aodanjälkesajan on j r- ollut halltusvastuussa, se on sanalla ollut tl as- puolttan oppostossa ja vodaan rehellsest medän kesken sanoa, että puolu- 5 een menestys kannatukseen nähden vaalessa on suurelta osalta perustunut tähän kaksnaseen asemaan» Me olemme voneet srtää 4 r vastuuta sekä okealle että vasemmalle* e ole«medän on tse vastattava. Nyt stä mahdollsuutta l uho' ta Tetyst tällaset estelmät, jota täällä on pdetty ^ sekä puolueshteern, puolueen puheenjohtajan että päämnstern taholta, antasvat tetyst aheen kukn erkseen laajaan ^ ^^ u- keskusteluun asasta. Aka on rajotettu, mnun nähdäksen tässä tlasuudessa ols tärkentä tarkastella puolueen ylesasemaa tuon muutoksen valossa. lum joh- 3U- Mkäl olen vonut huomata jm- lehdstöstä sekä omakohtasest sosaldemokraattsen järjestöväen prssä valltsee tehtyyn ratkasuun nähden erttän suur tyytyväsyys. Muulla tavalla mnun nähdäksen asanlata e vos ollakaan. Joku Schopenhauer on ka joskus sanonut, että tunnetusta maalmosta t- tämä maalma on paras f ja kyllä ka asa nn on, että sosaldemokraattsen Järjestöväen kannalta ja sen melalan kannal- r ^tä, c-l ta sosaldemokraatten halltus on paras tunnetusta halltukssta, se on tsessään selvä. Se, mtä on esntynyt tyytymättömyyttä ta eräänlasta haluttomuutta, se nähdäksen on ollut rnä s mr hyvn rajottunutta nn medän.puolueessamme kun erässä mussakn puolueen osastossa. Tuo tyytmättömyya suurelta osalta nähdäksen monen kohdalta perustuu shen, että halltuksessa l' <L r '"f äkn ; k e ole tarpeeks salkkuja. On pajjon sekä puolueessa että puo^ r L.

31 - 35 lueen ulkopuolella henklötä, jotka haluasvat salkkua halltuksessa, vakkakn^ - anteeks - tover Aaltonen vts olla sellä salkuttomana mnsternä (Aaltonent Sekn on hyvä asema!) - - sekn on hyvä aaema. Mutta tällaset näkökohdat me vomme svuuttaa» Eräsn sekkohn tässä tlasuudessa, kun olemme omassa keskuudessamme, on kutenkn syytä sanosnko hstorallssta systä osttan tulevasuuteen suuntautuven kalkylonten taka knnttää huomota. Tämän halltusratkasun sytä on perusteltu lähnnä sllä, että se ol pakkoratkasu, mtään muuta mahdollsuutta e ollutf koska kommunstt harjottvat panostusta ja asettvat sellaset vaatmukset, että nhn ol muden ryhmjtysten ja nmenomaan medän kannaltamme mahdotonta alstua. Tämä on eräs ydnkysymyksä. medän puolueemme, anakn puoluetomkunta ol ennen halltusneuvotteluja vakaast päättänyt, että tässä maassa ol :! H, r \ os- K ^8.8-, ' uho' ta uf johhe dum atn- '' - saatava loppu stä krstyspoltkasta, jota kommunstt / harjottvat ja joka nn selväst tul lm 947 Pekkalan halltuskrsn akana» Se krstysmahdollsuus puruatu shen kästykseen - okeaan ta väärään - että kommunsten mukana olo halltuksessa ol välttämättömyys, lman hetä e votu mtään halltusta muodostaa. Ja tämän nojalla kommunstella ol mahdollsuus sanella ehdot, jotka normaalsssa parlamentaarsssa olossa evät ols tulleet Jcysymykseen» Puoluetom- - kunnan prssä - ja se ol valltseva tunnelma myöskn porvarlsssa pressä - ol kästys se, että jos tähän tlanteeseen joudutaan, ol mentävä sellaseen ratkasuun, että kommunstt jätetään pos halltuksesta, ellevät he ota luskkaa nseen käteensä, mutta mnä haluasn sanoa kutenkn sen se--. kau- H ; v

32 ] 3 ; J, sä, sellä hyväksyttn kanta, että vaaltavotteeks asetetaan* as- sosaaldemokraattsen halltuksen muodostamnen. Kutenkn jo 4 snä tlasuudessa sanottn, että tämä on enemmäkn uho' ols- kan, että tällanen pakkoratkasu vme kädessä e nyt ollut a kysymyksessä. Puolueen prssä, ja Jos mustatte vme talvena pdettyä puolueen järjestöväen neuvottelukokousta elsngse vaaltavote, enemmänkn propagandallnen tavote. Päättävssä el- ' ^ a* ta mssä e haluttu tällaseen ratkasuun pyrkä, koska nähtn joh - ne vakeudet ja se vakea asema, johon puolue joutus, jos sosaldemokraatt yksnään astusvat halltusvastuuseen. Ss he asema ol sllon, kun Pekkalan halltus eros, se, että vasta äärmmäsessä tlanteessa sos.dem.puolue ottas halltusvastuun. tsx Tämä kanta ol valltsevana nn ptkälle kun mnä von seu- ' ' rata halltusneuvotteluja, ol vallalla velä tstana sllä vkolla, jollon halltus muodostettn - perjantana mustaaksen halltus ol muodostettu puhtaast sosaldemokraattselle dum lu- su- "rak -,4- pohjalle (Kokouksesta: torstana) - - torstana. Kahdessa pävässä ol tapahtunut tuo muutos. Tämä puhdas sosaldemokraattnen halltus-ajatus ol sensjaan varsn levnnyt erällä porvarllslla taholla, nmenomaan kokoomuksen ja edtyksen prssä«näden ajatuskanta e sunkaan ollut sosaldemokraatteja suosva, vaan nämä puolueet ja nden prssä olevat henklöt katsovat, että tässä tlanteessa votasn postaa epämellyttävn, tosn sanoen kommunstt halltuksesta, jos asamehenä, "bulvaanna käytetään sos«dem.puoluetta. Tämä ol nden kylmä kanta. E se sunkaan johtuhut nän rakkaudesta sosaldemokraatt- ^ seen puolueeseen, senhän me kakk ymmärrämme» Tätä syötettn er taholta ja nnkun sanottu, tstahn saakka puoluetomkunnan prssä tämä kanta sa hyvn vähän kannatusta. Kun ku-

33 r T B tenkn tähän ratkasuun jouduttn non nopeast, mnä aanoan, että ero pakkotlanteen ja jonkn muun välllä, joa asämnate«r sall käyttää tätä vertausta, on auurnprten sama kun on murhan ja tapon välllä (Puheenjohtajat Henk menee molemmssa tapauksssa!) - - kyllä» Nähdäksen tähän halltukseen mentr ja varmastkn mentn puoluetomkunnan taholta lman laskdma stä, olko tämä ratkasu puolueen kannalta puoluepolttses- t paras mahdollnen* Tähän mentn tavallaan ummessa slmn uskolnalla tse mahdollsest, että muuta tetä e' ollut. Tasavallan presdentt ol antanut tover J^agerholmlle uho' ta joh-(, he tehtäväks halltuksen muodostamoen ja tällä kertaa nn erko- b at- sessa muodossa, että tässä halltuksen muodostams lausunnossa ta kehotukaessa nmenomaan sanottn ' Kansanedustaja Fagerholmn tehtäväks annettn halltuksen muodoatamnen" kertakakkaan» Usenmanttuna tatana tlanne ol ae, että halltuksen muodostamnen kolmen suuren puolueen pohjalla J'agerholmn johdolla ol epäonnstunut (Hakkla Keskvkkoltana!) - - avan. Mutta jo tstana ol tuo nähtävasä. Mnä en rohkene uakoa atä, että tämmönen että oltn kolmen jouduttu suuren äärmmäselle halltuksen rajalle, muodostamnen tdan ols aanoen. \ ollut mahdottomuus» Se on tetyst avan samantekevää, mtä dum t :os- "aslu- e su- am- -, stä, -' llnä mnä uskon. Mutta on paljon valtettavampaa, että porvarllsssa puoluessa, kokoomuksessa ja maalasltossa, e myöskään tätä uskota. Jos me lähdemme esttämään helle tällasta seltystä halltuksen muodostamaesta, että muuta mahdollsuutta e ollut, nn asota seuranneet sllä taholla hymylevät» Se on auttamaton tosasat Nähdäksen tuossa suhteessa eräs puoluetta mahdollsest tulevasuudessa hattaava tekjä on se, j '!lp Hr äkn {h tr ' f